Liikunta & TIEDE 55 5/ 18 • 8 eu ro a LIIKUNTA TUOTTAA TERVEYTTÄ KAKSOISURA EDELLYTTÄÄ VAATIMUSTEN JA VOIMAVAROJEN TASAPAINOA XXVI LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 2018
Asiaa on syytä tarkastella myös riskien kannalta. Terveille lapsille ja vanhemmillekin kovatehoinen liikunta kerran pari viikossa muuta liikuntaa täydentämässä tekee hyvää. Kun nuori, elämänsä alkutaipaleella oleva ihminen yhtäkkisesti menehtyy tällaisessa tilanteessa, herättää se väistämättä huolta: onko testien tekeminen turvallista. Terveet lapset kyllä kestävät tällaisen rasituksen ja kestäisivät kovempaakin. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 5 / 2018 LET’S MOVE! K äsissäsi on lehtemme perinteinen liikuntalääketieteen päivien teemanumero. Huoli johti toimenpiteisiin ja monessa kaupungissa ja kylässä testit pantiin jäihin. Ihmismieli on sellaiseksi rakentunut, että akuutti häviävän pieni riski tuntuu paljon todellisemmalta kuin kaukana tulevaisuudessa häämöttävät valtavasti suuremmat riskit. Tämä herätti ajatuksen, että pitäisikö meillä olla erikseen aktiivista ja passiivista elämää viettävien terveysliikuntasuositukset. Jos puututaan vain pie nen joukon ongelmaan, on kohtuuden nimes sä syytä samalla muistuttaa kokonaisuu desta, joka on valitettavan kallel laan sinne fyysisesti passiivisen elämäntavan suuntaan, kuten Pauliina Husun ja UKK-instituutin tutkijoitten kirjoittamasta jutusta voitte lukea tämän lehden sivuilta 27–31. Ylivoimaisesti suurempi ongelma yhteiskunnassamme on kuitenkin liian vähäi nen liikunta. Kuten aina, päivät ovat nytkin täynnä liikunnan ilosanomaa. Paino: Forssa Print 2018 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Toisaalta säännöllinen liikuntaharrastus pienentää tätä riskiä sekä liikunnan aikana että normaalielämässä. On tie tysti totta, että joillakin liikkuminen me nee överiksi, mutta tämäkin on hyvä suhteuttaa. Ja vaikkei säännöllinen liikunta välttämättä toisikaan lisää vuosia elämään, tuo se tutkitusti lisää terveitä elinvuosia, vailla niitä tyypillisiä elintapasairauksia, joista liikuntalääketieteen päivilläkin puhutaan. Suomen Luokanopettajat ry lisäsi tulta keskusteluun ja lähetti julkisuuteen tiukkasanaisen vaatimuksen testien siirtämistä kokonaan pois liikuntatunneilta. Mahdolliset jo oireilleet sairaudet on syytä ottaa huomioon, eikä testiä tule tehdä, jos on akuutti sairaus tai on aiempia tajunnanmenetyksiä tai rytmihäiriöitä liikunnan aikana. Asiat on myös syytä panna perspektiiviin. kari.kalliokoski@utu.fi Ku va : PA S I LE IN O. Onneksi moni alamme asiantuntija riensi sammuttamaan paloa. Vaikka meistä usein tuntuu, että liikunta tekee vain hyvää, aina ei niin välttämättä ole. Tänä vuonna päivien teemaksi valittiin ”Liikunta ja elintapasairaudet – uusinta uutta”, jonka myötä saamme koko naisvaltaisen käsityksen liikunnan hyvää tekevistä terveysvaikutuksista. Tästä saimme ikävän muistutuksen koululaisten Move-testipatteriin kuuluvan viivajuoksutestin yhteydessä Espoossa tapahtuneen valitettavan kuolemantapauksen myötä. Husun jutussa todetaan myös, että ”terveysliikuntasuositusten mukainen liikkuminen ei välttämättä suojaa paikallaanolon haitoilta, jos päivät vietetään pääasiassa istuen”. Viesti oli selvä. Nämä oireet on syytä ottaa itse kunkin liikkujan vakavasti ja tutkituttaa tilanne. KARI KALLIOKOSKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Kari Kalliokoski (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Arto Hautala Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Kannen kuva: Gorilla/Julia Sjöberg Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. 55. Suositukset tulevat päivittymään lähiaikoina. Kuten liikuntalääketieteen erikoislääkäri, professori Urho Kujala muistutti (Turun Sanomat 17.9.2018), äkkikuolemat koulun liikuntatunneilla ovat hyvin harvinaisia ja esimerkiksi koulumatkat ovat tässä suhteessa lapsille huomattavasti vaarallisempia. Terveiden lasten liikuntaa ei tule rajoittaa. Koulun liikuntatunneilla on myös aina pelattu pallopelejä, joissa rasitus kohoaa helposti yhtä kovaksi kuin viivajuoksutestin lopussa, mutta paljon pidemmäksi aikaa. Tiedetään, että liikunta, erityisesti kovatehoinen liikunta lisää hetkellisesti äkkikuoleman riskiä. Yhdistys toivoi, että ”mittauksen äärimmäisen suorituskyvyn osuuksia tulisi olla valvomassa ja kirjaamassa terveydenhuollon ammattilainen”. Toivottavasti kissa nostetaan nyt pöydälle ja uskalletaan sanoa suoraan, että passiivista elämää viettävä tarvitsee itse asiassa enemmän liikuntaa kuin nykyisten suositusten mukaisen määrän. Riskien suhteisiin liittyy myös viime aikoi na eri medioissa esillä ollut varoittelu liiallisesta liikunnan harrastamisesta
Ihalainen 27 Paikallaanolo täyttää suomalaisten päivän. 41 Vauhtia elinvuosiin liikunnalla – entä lisää elinvuosia. Liikehallinta on tällainen tekijä. Aki Salo 14 POLTTOPISTE Ilmastonmuutos etenee – miten käy liikkujan. Käännös: Heikki Kainulainen 51 TUTKIJA LÄHIKUVASSA: Jari Laukkanen: Sydämen asialla. Suomalaiset aikuiset ovat paikallaan vajaat yhdeksän tuntia päivässä eli yli puolet valveillaoloajastaan. Urheiluvammojen kaikkia riskitekijöitä ei vielä tunneta. 65 EMERITUS IHMETTELEE: Tasaarvoako. Vähän liikkuvilla nuorilla suuri osa arkipäivän liikkumisesta kertyy koulupäivän aikana. Jouko Kokkonen TUTKITTUA 69 Tutkimusuutiset 76 Väitösuutiset 78 XXVI LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVIEN TIIVISTELMÄT 2 PÄÄKIRJOITUS: Let’s Move!Kari Kalliokoski 4 Urheilulukiolainen ja uupuminen: Kaksoisura edellyttää vaatimusten ja voimavarojen tasapainoa. Urho Kujala 46 Liikunta tuottaa terveyttä – Vanhempien harjoittelu vaikuttaa myös lasten aineen vaihduntaan.Säännöllinen liikunta saattaa katkaista tulevien sukupolvien metabolisiin sairauksiin johtavan noidankehän. Ana B. Jarmo Mäkinen 59 Lajiliittojen yhdenvertaisuus ja tasaarvotyö – monta tapaa ja tulkintaa. Paikallaanolon on havaittu lisääntyneen merkittävästi korkean elintason maissa. WHO:n mukaan fyysinen inaktiivisuus on neljänneksi tärkein kuolleisuuteen vaikuttava tekijä, heti verenpainetaudin, tupakoinnin ja korkean verensokerin jälkeen. Urheilijan kannattaa siksi keskittyä siihen, mihin hän voi vaikuttaa. Käännös: Tanja Sjöros 38 Liikkumattomuus käy kalliiksi. Alves-Wagner, Kristin I Stanford, Jia Zheng, Michael F. Eero A. Taidonhallintaan ja henkilökohtaiseen kehitykseen liittyvät oppimistavoitteet suojaavat nuoria riittämättömyyden tunteilta. Matilda Sorkkila 8 Liikehallintaa kannattaa aina kehittää. Marjaana Tikanmäki 20 Lasten ja nuorten liikuntalääketiede: Tavoitteena terveyden edistäminen, sairauk sien ehkäisy ja kuntoutus. Goodyear. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, mutta järjestöjen työtä olisi silti pystyttävä arvioimaan. Päivi Kolu T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 63 Ku va : VA U /L A U R I JA A K KO LA. Pertti Pousi 67 OPISKELIJA OUNASTELEE: Yhdenvertaisen liikunta ja urheilukulttuurin jäljillä. Hirshman, Laurie J. Elämän varhaisvaiheen tekijöillä näyttää olevan yhteys myös myöhempään fyysiseen aktiivisuuteen. Ennenaikaisen syntymän ja sikiökautisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan lapsen terveyteen myöhemmin elämässä. Vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta aiheutuneet terveydenhuollon suorat kustannukset arvioitiin viime vuonna noin 600 miljoonaksi euroksi. Liikunnan monia terveyshyötyjä kannattaa käyttää perusteena mieluummin kuin mahdollista vaikutusta eliniän pituuteen, kun liikuntaa markkinoidaan terveyshyödyillä. Vilja Sipilä LUETTUA 68 Kongressipaketti hiihtourheilun menneistä talvista. Peter T. Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari 32 XXVI LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 32 Vähäinen liikunta vaikuttaa tärkeimpiin elintapasairauksiin. Se on 2,9 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Mikael Fogelholm 15 Terveyden juurilla – liikunta on tärkeää keskosina syntyneille. Kaarle Kurki AJASSA 63 Sanottua soveltavan liikunnan päivillä. Katzmarzyk. 64 Professori Mikael Fogelholmille tiedon julkistamisen valtionpalkinto. Anu Räisänen 13 NÄIN MAAILMALLA: Urheilututkimusta tutkijan vai lajin lähtökohdista. 53 Korruptio, kilpailumanipulaatio, huliganismi: Urheilun eettisten ongelmien tutkimus laajenee nopeasti. Haapala, Lotta Hamari, Bert Bond, Tim Takken, Dimitris Vlachopoulos, Johanna K
4 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Teksti: MATILDA SORKKILA URHEILULUKIOLAINEN JA UUPUMINEN: Kaksoisura edellyttää vaatimusten ja voimavarojen tasapainoa
Urheilu-uupumus on yhdistetty vähentyneeseen motivaatioon urheilua kohtaan, heikentyneeseen suoritustasoon ja lopulta urheilun lopettamiseen, jonka vuoksi ilmiön huo mioiminen olisi erityisen tärkeää valmentajille, managereille sekä päättäjille urheilussa (Gustafsson, DeFreese., & Madigan, 2017). Noin kolmanneksella nuorista oli lieviä urheilu-uupumusoireita (28 %). Urheilulukiolaiset, jotka urheiluuransa lisäksi käyvät lukiota, eli ovat niin sanotulla kaksoisuralla, saattavat olla jatkuvien paineiden alla kahdelta rinnakkaiselta elämän osa-alueelta. Vakavista seurauksista huolimatta kouluja urheilu-uupumusoireiden samanaikaista kehitystä ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä ole ollut tietoa siitä, miten uupumus kehittyy urheilulukiolaisten keskuudessa. Lisäksi oirei luun kuuluu jatkuva henkinen ja fyysinen väsymys, joka ei mene edes levolla ohi. Urheilussa uupunut nuori saattaa kokea, että ei pärjää urheilussa enää niin hyvin kuin aikaisemmin eikä urheilu enää kiinnosta häntä. Tämän vuoksi urheilulukiolaisten uupumusoireiden ja niihin liittyvien riskitekijöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää. Tutkimukseni koostui neljästä kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista, joissa käytettiin useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Urheiluja koulu-uupumus urheilulukiolaisten keskuudessa Kouluja urheilu-uupumuksen on esitetty koostuvan kolmesta eri osa-alueesta: uupumusasteisesta väsy myksestä, kyynistymisestä urheilua tai koulua kohtaan, sekä riittämättömyyden tunteista urheilijana tai opiskelijana (Sorkkila, Ryba, Aunola, Selänne, & Salmela-Aro, 2017; Salmela-Aro & Näätänen, 2005). Urheiljanuorten kouluja urheilu-uupumusoireet lisääntyivät ensimKuva: GORILLA/JULIA SJÖBERG. Koulu-uupumus puolestaan on yhdistetty sekä masennukseen että välivuosiin ja vaikeuksiin työllistyä (Salmela-Aro, Savolainen, & Holopainen, 2009; Upadaya & Salmela-Aro, 2013). Vain harvoista urheilija nuorista tulee ammattilaisur heilijoita, joten tiukkojen harjoitteluja kilpailuaikataulujen lisäksi nuorten on yleensä käytävä koulua työllistymisensä turvaamiseksi. Pitkittyessään stressi saattaa kehittyä uupumukseksi, jolla voi olla vakavia mielenterveydellisiä seurauksia nuorille, sekä laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia liittyen nuorten koulun tai urheilun keskeyttämiseen. Väitöskirjassani tutkin suomalaisten urheilulukiolaisten kouluja urheilu-uupumusoireiden kehitystä ensimmäisen kouluvuoden aikana, sekä tarkastelin erilaisia riskija suojaavia tekijöitä. Väitöstutkimukseni tulokset osoit tivat, että pienellä osalla nuorista oli jo lukion alussa vakavia urheiluuupumusoireita (3 %) ja osalla koulu-uupumusoireita (10 %). Urheilupaineiden lisäksi lukion on osoitettu olevan nuorille itsessään erityisen stressaavaa aikaa kouluvaatimusten sosiaalisten normien muuttuessa (Salmela-Aro, Kiuru, & Nurmi, 2008). Kouluja urheilu-uupumusoireet lisääntyivät ensimmäisen lukuvuoden aikana ja vuoden lopussa jonkinasteista uupumusoireilua oli lähes puolella nuorista. H uippu-urheilussa menestyminen vaa tii jatkuvaa sitoutumista ja omistau tumista. 5 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Urheilulukiolaisten uupumusoireiden varhainen tunnistaminen on tärkeää. Taidonhallintaan ja henkilökohtaiseen kehitykseen liittyvät oppimistavoitteet suojaavat nuoria riittämättömyyden tunteilta
Urheilu-uupumuksen kohdalla yksilöön kohdistuvat vaatimukset voivat olla ympäristöstä tulevia, esimerkiksi vaatimuksia valmentajalta, liian tiukka treeniaikataulu tai yksilöstä itsestään tulevia vaatimuksia, kuten täydellisyyden tavoittelu. Henkilökohtaiseen kehitykseen pyrkivät tavoitteet voivat ehkäistä uupumista Nuoren tavoitteet näyttävät olevan myös merkittävässä roolissa uupumisen kehityksessä ja ehkäisyssä, tarkemmin ottaen se, mikä motivoi nuorta toimintaan. Heillä oli sosiaalista tukea ja adaptiivisuutta: he pystyivät toipumaan nope asti vastoinkäymisistä ja hallitsemaan omaa ajankäyt töään. Koulussa koettu väsymys ja stressi näyttävät siis vaikuttavan myös jaksamiseen urheilussa. Urhei lijanuoret, jotka eivät olleet riskissä uupua , puolestaan kuvailivat enemmän voimavaroja suhteessa vaatimuksiin. Määrälliset tulokset osoittivat, että vanhempien korkeat odotukset nuorta kohtaan suojasivat uupumiselta samalla osa-alueella (esimerkiksi koulussa), mutta olivat yhteydessä uupumiseen toiUupumassa olevat huippu-urheilijat kuvailivat haastatteluissa enemmän vaatimuksia kuin voimavaroja.. mastery goals) suojasivat nuoria riittämättömyyden tunteilta ja kyynistymiseltä samalla osa-alueella. Uupumuksen siirtyminen koulusta urheilun osa-alueelle on tärkeä tieto päättäjille ja valmentajille. Lisäksi nuorten uupumusasteinen väsymys levisi koulusta urheilun osa-alueelle. 6 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 mäisen kouluvuoden aikana ja kouluvuoden lopussa jonkinasteista uupumusoireilua oli lähes puolella nuorista. Jatkossa olisikin tärkeää miettiä, miten urheilijoille voisi opettaa adaptiivisuutta ja sisäis tä motivaatiota, joka saattaisi uupumisen ehkäisyn lisäksi lisätä nuorten hyvinvointia ja tuoda intoa koulua ja urheilua kohtaan. Vaatimusten ja voimavarojen vaakakuppi Uupumuksen on esitetty kehittyvän tilanteessa, jossa yksilö kokee kroonista stressiä ja jossa tilanteen vaatimukset ylittävät jatkuvasti yksilön voimavarat (Smith, 1986). Urheilijat kertoivat kokevansa kouluun liittyvää stressiä ja tunnetta , etteivät pärjää koulussa. On myös mahdollista, että urheilulukiolaiset käyttävät suuren osan ajastaan urheilun ulkopuolella koulutöiden tekemiseen, eivätkä näin ollen ehdi palautua urheilusta, jonka vuoksi he uupuvat myös urheilun osa-alueella. Uupumusoireet voivat alkaa koulusta ja liiasta koulutöiden määrästä, mutta edetessään siirtyä myös urheilun osa-alueelle, kun nuori alkaa olla kauttaaltaan väsynyt, eikä jaksa innostua enää mis tään. performance goals) puolestaan olivat yhteydessä kyynistymiseen koulussa. Väitöstutkimuksessani uupumisriskissä olevat huippu-urheilijat kuvailivat haastatteluissaan enem män vaatimuksia kuin voimavaroja. Samoin voimavarat voivat liittyä joko ympäristöön, kuten sosiaalinen tuki ja kannustus, tai yksiöön itseensä, kuten pystyvyyden tunne tai sisäinen motivaatio. Nuorten jaksamisen tukemiseksi valmentajien ja opettajien olisikin hyödyllistä opettaa nuorille taidonhallintaan ja henkilökohtaiseen kehitykseen pyrkiviä tavoitteita, ja painottaa vähemmän kilpailua ja muiden voittamista. Lisäksi urheilijat kokivat vaikeuksia kommunikoida valmentajansa kanssa tai luottaa valmentajaansa, eikä heillä ollut aikaa sosiaaliseen elämään koulun ja urheilun ulkopuolella. Nämä selitykset eivät ole tosiaan poissulkevia, vaan oletettava on, että ilmiöön vaikuttaa useampi kuin yksi syy. Uupumus oireita koke vat nuoret puolestaan kokivat sosiaalisen tuen vähäisemmäksi. Jos esimerkiksi nuori vaikuttaa uupuneelta urheilussa ja hoito keskitetään urheiluuupumukseen tietämättä, että kyse on alun perin uupu muksesta koulussa, saattaa hoito olla tuloksetonta tai pitkittyessään edetä esimerkiksi masennukseksi. Onkin toden näköistä, että vertailu itseen muiden sijaan saattaa suojata uupumiselta myös haastavissa tilanteis sa. Tulokset osoittivat, että taidonhallintaan ja henkilökohtaiseen kehitykseen liittyvät oppimistavoitteet (engl. Tärkeää olisi tunnistaa vaatimusten ja voimavarojen keskenäinen suhde: mikäli voimavaroja on riittävästi, korkeatkaan vaatimukset eivät ole välttämättä haitallisia, vaan voivat auttaa myös yksilöä kehittymään ja saavuttamaan tavoitteitaan. He olivat myös sisäisesti motivoituneita urheilua kohtaan, eli he urheilivat siksi, koska pitivät siitä, eikä ulkoisista syistä, kuten muiden miellyttämisestä . Toisaalta vanhempi saattaa myös tietämättään edesauttaa uupumisen kehi tystä esimerkiksi asettamalla liiallisia vaatimuksia nuorelle tilanteessa, jossa nuori on jo valmiiksi kuormittunut. Muiden voittamiseen liittyvät suoritustavoitteet (engl. Väitöstutkimuksessa haastatellut huippu-urheilijat, jotka eivät olleet riskissä uupua, kokivat sosiaalista tukea vanhemmiltaan ja viettivät van hempiensa kanssa aikaa. Vanhemmillatärkeä rooli Yksilöön liittyvien tekijöiden lisäksi vanhempien tuki voi olla merkittävä voimavara urheilulukiolaisten uupumuksen ehkäisyssä. Yli kolmanneksella (35 %) uupumisoireet pysyivät tasaisina vuoden aikana, kun taas noin 13 prosentilla nuorista oireita ei ollut vuoden alussa, mutta oireet kasvoivat vuoden aikana. Uupumusriskillä olevien urheilulukiolaisten kanssa työskentelevien olisikin ensisijaisen tärkeää selvittää, mistä uupumus on alun perin kehittynyt
Toward a cognitive-affective model of athletic burnout. Journal of Adolescence, 35(4), 929–39. Jos odotuksia on kuitenkin vain yhdellä osa-alueella, nuori saattaa kokea jäävänsä vailla tukea toisella osa-alueella, ja uupuu. Journal of Sport and Health Science. Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Athlete burnout: review and recommendations. Salmela-Aro, K., Savolainen, H., & Holopainen, L. 7 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 sella osa-alueella (urheilussa). Lisäksi keskustelutukea olisi hyvä olla saatavilla kaikille opiskelijoille. 2017. Engagement with studies and work: Trajectories from postcomprehensive school education to higher education and work. Vanhempien olisikin tärkeää kannustaa urheilulukiolaisnuorta sekä koulussa että urheilussa nuoren kokonaisvaltaisen jaksamisen tukemiseksi. Sorkkila, M., Ryba, T. • Aineistoa kerättiin lukion alussa myös urheilulukiolaisten äideiltä (n = 260) ja isiltä (n = 188) kyselylomakkein. E. LÄHTEET: Gustafsson, H., DeFreese, J.D., & Madigan, D. A new perspective on adolescent athletes’ transition into upper secondary school: A longitudinal mixed methods study protocol. 2017. Sport Burnout Inventory – dual career form: Assessing validity and reliability in a Finnish sample of student-athletes. 2016. V., Aunola, K., Kalaja, S., Selänne, H., Ronkainen, N. Vanhempien ja valmentajien osallistaminen tuen suunnittelussa olisi tärkeää. Olisi tärkeää lisätä myös keskustelua siitä, miten nuorten riittävä vapaa-aika ja lepo voitaisiin turvata. Uupu musriskin omaaville opiskelijoille tulisi järjestää psykososiaalista, moniammatillista tukea. Ryba, T. V., Aunola, K., Selänne, H., & Salmela-Aro, K. MATILDA SORKKILA, FT Tutkijatohtori Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: matilda.sorkkila@jyu.fi Kirjoittajan väitöskirja ”Development of sport and school burnout among Finnish student-athletes across the first year of upper secondary school: Different methodological perspectives” tarkastettiin 13.6.2018 Jyväskylän yliopistossa. 2009. Journal of Youth and Adolescence, 38(10), 1316–1327. Emerging Adulthood, 1(4), 247–257.. Salmela-Aro K, Näätänen P. 2013. Helsinki: Edita; 2005. BBI-10 Koulu-uupumusmittari [School Burnout Inventory]. Salmela-Aro, K., Kiuru, N., & Nurmi, J. Uupumisen riskiä on syytä tarkkailla Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää urheilulukiolaisten uupumuksen ennalta ehkäisyyn sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Tämä saattaisi tukea ennalta ehkäisevästi nuoren hyvinvointia sekä luoda pohjan tasapainoiselle kaksoisuralle ja rakentavalle yhteistyölle koulun, kodin ja urheilun välillä. Teos on luettavissa sähköisenä osoitteessa http://urn. • Aineisto analysoitiin käyttämällä useita eri tutkimusmenetelmiä, mm. Gendered pathways in school burnout among adolescents. 1986. British Journal of Educational Psychology, 78, 663–689. Lisäksi 17 huippu-urheilijaa haastateltiin. J., & Nurmi, J-E. 2012. Cogent Psychology (Open Access), 3:1142412. Upadyaya, K., & Salmela-Aro, K. 2008. Salmela-Aro K., & Tynkkynen L. E. Urheilulukioissa olisi hyvä tarkistaa säännöllisesti opiskelijoiden uupumisriskiä esimerkiksi kirjoittajan väitöskirjan yhteydessä validoidun urheilu-uupumusmittarin (Sork kila ym. fi/URN:ISBN:978-951-39-7450-3 NÄIN TUTKITTIIN •Tutkimus oli osa laajempaa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa Voitto Pitkällä Aikavälillä -tutkimushanketta (Ryba, Aunola, Kalaja, Selänne, Ronkainen, & Nurmi, 2016) • Tutkittavat olivat urheilulukiolaisia kuudesta eri suomalaisesta urheilulukiosta, jotka täyttivät kyselylomakkeet lukion alussa (N = 391) sekä ensimmäisen kouluvuoden lopussa (N = 373). Journal of Sport Psychology, 8, 36–50. Vanhempien korkeat odotukset saatetaankin kokea tukena ja kannustuksena, sekä osoituksena siitä, että vanhempi uskoo nuoreen. Smith, R. Current Opinion in Psychology, 16, 109–113. Urheilulukion alkamisen yhteydessä olisi hyvä tiedottaa vanhemmille, valmentajille ja urhei lijoille kaksoisuraan liittyvistä suojaavista ja riskitekijöistä, sekä antaa ohjeita, miten kehittää esimerkiksi adaptiivisuutta, henkilökohtaiseen kehitykseen liittyviä oppimistavoitteita tai tarjota sosiaalista tukea nuorelle. sekä henkilöettä muuttujakeskeisiä määrällisiä tutkimusotteita, sekä monimenetelmätutkimusta, jossa urheilijoiden haastatteluja tarkasteltiin eri uupumusprofiilien sisällä. The role of educational track in adolescents’ school burnout: A longitudinal study. 2017) ja koulu-uupumusmittarin avulla (Salmela-Aro & Näätänen, 2005) avulla
Urheiluvammat ovat monien tekijöiden summa eikä kaikkia vammautumisen riskitekijöitä vielä tunneta. Nuorten urheilussa vammojen ehkäisy on aikuisten tehtävä. Liikehallinta on tällainen tekijä. Tes teillä on hyvin eri laisia seuraamuksia: ne voivat esi merkiksi varmistaa paikan joukkueessa, johtaa pai kan me net tä miseen tai johtaa muutoksiin har joi tus ohjelmassa. Testeillä voidaan muun muas sa seu rata kehitystä, määrittää har joi tus tehoja, etsiä lahjakkuuksia, vali ta pe laajia joukku eeseen ja tunnistaa ongelmia liik ku vuudessa, lihasta sapainossa ja liikehallinnassa. 8 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Teksti: ANU RÄISÄNEN Liikehallintaa kannattaa aina kehittää U rheilijoita testataan monista eri lähtö koh dista. Urheilijan kannattaa siksi keskittyä siihen, mihin hän voi vaikuttaa. Liikehallinnan harjoittamisesta kannattaakin tehdä rutiini jo ennen nopean kasvun vaihetta.
Liikuntavammat ovat monen tekijän summa Urheilussa ja liikunnassa ilmenevät vammat ovat monen tekijän summa. Olisiko sillä positiivisia vai negatiivisia seurauksia. Koh tee na oli sekä alle 21vuotiailla salibandyn ja kori pallon pelaa jia (keskiikä 17 vuotta) että nuo rempia, 10–14vuo tiailla jalkapalloilijoilla (kes ki ikä 12 vuotta). 2004). Tie detään, että puutteet liikehallinnassa, esimerkiksi alaraajan lin jauksen hallinnassa, ovat yhteydessä kohonneeseen loukkaantumisriskiin (Myer ym. Urheilija voi harjoittaa laji aan terveenä tuhansia tunteja, kunnes eräänä kau nii na päivänä hän loukkaantuu. Jonain päi vä nä kaikki kuitenkin asettuvat samaan riviin ja sii nä missä hedelmäpelin kohdalla kilahtaa rahaa pelaa jan taskuun, riskitekijöiden tapauksessa seu raa loukkaantuminen. Sopivan seulontatestin löytämisen taustalla on tavoite vam mojen ehkäisemisestä: jos voimme tunnistaa heikon liikehallinnan omaavan urheilijan, voimmeko ohja ta hänet sopivan harjoitusohjelman pariin, korjata ongel man ja siten ehkäistä liikun ta vammoja. Heik ko alaraajan linjauksen hal linta, joka ilmenee polven liikkeenä sisäänpäin (val gukseen) yhden jalan kyy kyssä, oli yhteydessä tule viin akuutteihin vammoi hin alle 21vuotiailla sali bandyn ja koripallon pelaa jilla, mutta ei nuorilla jalka pal loi li joilla. Tämä alle 21vuotiailla urheilijoilla havaittu yhteys ei kuitenkaan vielä tarkoita, että yhden jalan kyyk ky testi olisi toimiva seulontatesti. Jotta testi voi olla luotettava seulontatesti, sen pitää pystyä riittä vän tarkasti tunnistamaan ne urheilijat, jotka tulevat loukkaantumaan. Kuva: ANTERO AALTONEN. Monessa tapauksessa louk kaan tu minen olisi kuitenkin ollut ehkäistävissä vai kut tamalla muokattavissa oleviin riskitekijöihin. Entä jos kyseessä on nuori harrastaja, pelästyisikö hän mahdollista tulevaa loukkaantumista ja lopettaisi koko lajin. Osoi tettaisiinko urheilijalle mahdollisuus yksilölliseen harjoitteluun fysioterapeutin kanssa ongelman korjaamiseksi vai karsittaisiinko hänet joukkueesta tai harjoitusryhmästä. On selvää, että kaikkia liikuntavammojen riski te kijöitä ei vielä tunneta, sillä riskitekijät ovat eri laisia eri lajeissa ja eri ikäryhmillä ja eroa on myös Entä jos testillä voitaisiin osoittaa, että urhei lijal la on kohonnut riski loukkaantua. Riskitekijöiden yhteis vaikutusta voi verrata vaikka rahaauto maat ti pelien klassikkoon, hedelmäpeliin. 9 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Monia liikuntavammatutkijoita kiehtoo ajatus sii tä, että meillä olisi olemassa liikehallintatesti tai tes tipatteristo, jolla voitaisiin seuloa esiin ne ur hei lijat, joilla on kohonnut riski loukkaantua. Yhden jalan kyykky -testi Tampereen yliopistossa toukokuussa tarkastetussa väi töskirjassa ”Adolescent sports injuries. Eli täytyy löytyä selkeä rajaarvo, jonka toiselle puolelle jäävät kohonneen loukkaan tumisriskin urheilijat ja toiselle puolelle ne, jotka tu levat pysymään terveenä. Frontal pla ne knee control as an injury risk factor and a sc reening tool” tutkittiin yhden jalan kyykky tes tin tuloksen yhteyttä alaraajavammoihin. Useimmiten hedel mäpelin hedelmät eli vammojen riskitekijät eivät asetu samaan riviin ja urheilija suorittaa har joituksen tai kisan loukkaantumatta. Yhden jalan kyykky testin tulokset kuitenkin jakautuivat liikaa: monella seu rannan aikana loukkaantuneella urheilijalla alaraa jan linjauksen hallinta alkutesteissä oli keskitasoa (kuva 2)
Nuorten urheilus sa vammojen ehkäisy on aikuis ten tehtävä. Niistä ris ki tekijöistä, jotka tunnetaan, kaikkiin ei voi vai kuttaa: esimerkiksi ikä ei ole muokattavissa. Liikehal linnan harjoittamisesta kan nattaa tehdä rutii ni jo ennen nopean kasvun vai hetta (Froholdt ym. 2016; Bittencourt ym. Tässä ikäryhmässä lii kun ta vam moja ilmenee vähemmän kuin nopean kas vun ohittaneilla nuoril la: vammojen ilmaantuvuus lisään tyy merkittävästi 13 ikävuoden jälkeen (Emery 2003). Nuoria ei tie tenkään pidä pelotella louk kaan tumisilla ja nivel ri kolla, sillä tavoitteena on pitää mahdollisimman moni nuori aktii visena liik ku jana. 2009). Liikehallinnan harjoittaminen osaksi rutiinia Nuoret eivät yleensä mieti riskiään loukkaantua urhei lun parissa. Joi hinkin ris ki tekijöihin, kuten sääntöihin, sääolosuhteisiin tai kilpailun aikatauluihin urheilijan on vaikea vai kut taa. On myös mahdol lista, että väitöskirjassa käytetty yhden jalan kyykky testi 90° asteen polvikulmaan on liian haastava testi tälle ikäryhmälle. 2015). Lisäksi riskitekijöiden välisistä yhteyksistä tiedetään vielä hyvin vähän. Tärkeää on se, että liikkeet teh dään huolellisesti hyvällä tek niikalla ja se tulee myös opettaa urheilijoille. Ja se on hyvä, sillä urheilun ja lii kunnan on tarkoitus tuottaa iloa ja positiivisia elä myksiä. Alkulämmittely teh dään joka tapauk ses sa, joten samalla kun se valmis taa harjoituksen tai kilpailun vaatimuksiin, sitä voi käyttää myös liike hal linnan kehittämiseen. 2000). Nopean kas vun vaiheen jälkeen voimat ja nopeu det ovat suurempia ja vipuvarret pidempiä ja tätä pidetään yhtenä syynä loukkaantumisten lisään tymiseen. 10 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 sukupuolten välillä. 2013; Stick ler ym. Urhei lijan näkökulmasta kyse ei tarvitse olla vam mojen ehkäisystä vaan urhei lijana kehitty mi ses tä. 2012; Claiborne ym. Liikehallintaa ke hit tä vät harjoitusohjelmat soveltu vat hyvin alku läm mit telyksi. Urheilijan kannalta järkevää on keskittyä niihin riskitekijöihin, joihin hän voi vai kut taa. Kuva: BMJ Open Sport and Exercise Medicine(suomennettu) Kun liikehallintaharjoittelu on osa kaikkien urheilijoiden rutiinia, voimme hyödyntää liikehallintatestejä seurannassa ja harjoittelun suunnittelussa.. Nopean kasvun vaihe muuttaa loukkaantumisriskiä Väitöskirjassa yhden jalan kyykky testin yhteyt tä alaraajavammoihin tutkittiin kahdella eri ikäryhmällä ja tulokset olivat erilaisia: 10–14 vuotiailla ala raa jan linjauksen hallinta ei ollut yhtey des sä alaraa javam moihin. Testiin osallistuneista 558:sta ur heilijasta 40 ei suorittanut yhtään hyväksyttyä tes tisuoritusta ja 92 suoritti testin hyväksytysti vain toisella jalalla. Totuus kuitenkin on, että liian moni nuo ri joutuu lopettamaan rakkaan harrastuksen vaka van loukkaantumisen jälkeen ja liian moni lopet taa, kos ka he pelkäävät uutta loukkaantumista (Grimmer ym. 2006; DiMattia ym. Yhden jalan kyykky -testi ei kykene erottelemaan loukkaantuneita (tumma väritys) pelaajia omaksi ryhmäkseen. On myös hyvä huo mioida, että monissa tutkimuksissa on käytetty 60° polvikulmaa (Agres ta ym. Liikehallinta on tällainen tekijä. 2007). Kun hyväksymme sen, että soveltuvaa seulontatestiä ei ole ja liike hal linta har joittelu kuuluu osaksi kaikkien urheilijoiden rutii nia, voimme hyö KUVA 2. 2005; Mauntel ym. Liikehallinnan testaaminen kannattaa On tärkeää huomioida, että vaikka testi ei sovellu seu lontatestiksi, se ei tarkoita sitä, että se ei olisi hyvä lii kehallintatesti. Merkittävä ongelma on myös liikunta vammojen pitkäaikaiset vaikutukset: nuo ruuden polvivamma voi johtaa polven nivel rikkoon jo 30–40vuotiaana (Lohmander ym. Tällä ikäryhmällä yksinkertaisempi liikehallintatesti, esimerkiksi kah den jalan kyykky, voisi olla hyvä aloitus, josta voi edetä yhden jalan kyykkyyn
II “Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys 2011–2014 Tampereen Urheilu lääkäriasema” Poikkileikkaus tutkimus “n=378 (tutkimusryhmä) n=100 (reliabiliteetti ryhmä) koripallo, salibandy, jääkiekko, lentopallo keskiikä 15,7 vuotta” Räisänen ym. 11 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Puutteet kannattaa aina korjata ja liikehallintaa kannattaa aina kehittää. Singleleg squat as a tool to evaluate young athlete’s frontal plane knee control. III “Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys 2011–2014 Tampereen Urheilu lääkäriasema” Prospektiivinen riskitekijätutkimus “n=306 koripallo ja salibandy 12–21vuotiaita” Räisänen ym. KUVA 1. • Videolta mitattiin frontaalitason projektiokulma (kuva 1).. Association between frontal plane knee control and lower extremity injuries: A prospective study on young team sport athletes. Videoanalyysillä määritelty frontaalitason projektiokulma (A). • Testisuorituksen aikana visuaalinen arviointi ala raajan linjauksen hallinnasta 3portaisella astei kolla: hyvä, heikentynyt, heikko. April 19th, 2018 (online first). 2010). Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. Kuva: BMJ Open Sport and Exercise Medicine Osatyö Aineisto Tutkimusasetelma Tutkimushenkilöt Julkaisu I “Nuorten terveys tapatutkimus (NTTT) 2009 ja 2013 Tampereen yliopisto” Retrospektiivinen kyselytutkimus “n=9462 12, 14, 16 ja 18vuo tiaita “ Räisänen ym. Clinical Journal of Sports Medicine 2016:26;478 –82. IV “Terve futaaja 2015–2016 Tampereen Urheilu lääkäriasema” Prospektiivinen riskitekijätutkimus “n= 570 jalkapallo 10–14vuotiaita” Räisänen ym. NÄIN TUTKITTIIN • Kolme tutkimusaineistoa: Nuorten terveystapa tutkimus, Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys tutkimus ja Terve Futaaja tutkimus. Adolescent physical activityrelated injuries in sports club, school sports and other leisure time physical activities. Cogent Medicine 2016;3:1260786. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2018:4;e000311. • Alkutesteissä urheilijat suorittivat yhden jalan kyykky testin: kolme suoritusta/jalka, polven fleksio 90°. Investigation of knee control as a lower extremity injury risk factor: A prospective study in youth football. • Alaraajan linjauksen hallintaa tutkittiin yhden jalan kyykky testillä (Stensrud ym
A. Mauntel, T. 2007. W., Gandhi, V., & Pincivero, D. Liikehallinnan harjoittaminen on tärkeä osa kaik kien urheilijoiden harjoituksia, mutta osa voi tarvi ta yksilöllistä tai pienryhmä har joit telua kye täkseen kehit tämään liikehallinta ominai suuk siaan. F., Hirth, C. The American Journal of Sports Medicine, 35(10), 1756–69. 2003. Testaamisen tavoitteena on paitsi seurata kehitystä, myös löytää ne urheilijat, jotka ehkä tarvitsevat enemmän liikehallintaharjoit telua ja yksilöllisempää ohjausta kuin mikä toteutuu jouk kue harjoituksissa. Puutteet liikehallinnassa kannattaa aina korja ta ja liikehallintaa kannattaa aina kehittää. Journal of Athletic Training, 39(4), 352–64. Relationship between hip and core strength and frontal plane alignment during a single leg squat. E., & Fonseca, S. Vaikka väitöskirjassa käytetty video analyysi mene telmä on toteutettavissa käytännössä missä tahansa eikä vaadi testilaboratoriota, ei se kuitenkaan vält tä mättä ole käytännön toiminnan kannalta paras ratkaisu. R. L., Armstrong, C. M., Mendonça, L. Froholdt, A., Olsen, O. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 42(12), 996–1005. Stickler, L., Finley, M., & Gulgin, H. Risk factors for injury in child and adolescent sport: a systematic review of the literature. Frontal plane knee control as an injury risk factor and a screening tool” tarkastettiin17.5.2018 Tampereen yliopistossa. L., Cram, T. 2012. 2006. British Journal of Sports Medicine, 45(7), 589–95. M. M., Hewett, T. S., Englund, P. Emery, C. Journal of Applied Biomechanics, 22(1), 41–50. On selvää, että se ei takaa sitä, että ur heilija ei tule loukkaantu maan, mutta riskin pie nentäminen on silti urheilijan näkökulmasta kan nat tavaa. 2000. Bittencourt, N., Ocarino, J. Single leg squat performance in active adolescents age 8 to 17 years. Journal of Adolescent Health, 27(4), 266–72. 2004. 2015. Grimmer, K. Physical Therapy in Sport, 16(1), 66–71.. E. A. D. Relationship between hip and knee strength and knee valgus during a single leg squat. 2005. DiMattia, M. Journal of Sport Rehabilitation, 14(2), 108–23. A., Livengood, A. Stensrud, S., Myklebust, G., Kristianslund, E., Bahr, R., & Krosshaug, T. C., Begalle, R. Rationale and clinical techniques for anterior cruciate ligament injury prevention among female athletes. The American Journal of Sports Medicine, 37(6), 1155–60. D., Ford, K. 2010. E., Church, C., Henley, J., Duer, T., & O `Brien, K. M. 2016. Low risk of injuries among children playing organized soccer. Tätä voi verrata vaikka tupakointiin ja keuh kosyöpään: tupakoimattomuus ei ole tae siitä, että ei tule sairastumaan keuhkosyö pään, mutta kyl lä se merkittävästi pienentää riskiä. M., Dahl, L. Foot and hip contributions to high frontal plane knee projection angle in athletes: a classification and regression tree approach. Eli vaikka video analyysityökalut ovat kaikkien ulottuvilla, ei fron taalitason polvikulman mittaaminen polven hallin nan arvioimiseksi ole välttämätöntä, jos käytettävis sä on kokenut testaaja. 2009. L., Mattacola, C. G., & Malone, T. Clinical Journal of Sport Medicine, 13(4), 256–68. E., & Bahr, R. A., Jones, D., & Williams, J. L., & Roos, E. Journal of Strength and Conditioning Research, 31(5), 1187–91. Journal of Strength and Conditioning Research, 27(7), 1813–23. 2013. T. ANU RÄISÄNEN, TtT, ft Postdoc -tutkija Sport Injury Prevention Research Centre Alberta Children’s Hospital Research Institute University of Calgary Calgary Kanada Sähköposti: anu.m.raisanen@gmail.com Kirjoittajan väitöskirja ”Adolescent sports injuries. The effects of lower extremity muscle activation and passive range of motion on single leg squat performance. Tavoit teena on, että tulevaisuudessa liike hallin taa voidaan mitata todellisissa peli ja harjoitus tilan teissa puetta van teknologian avulla, mutta tut kimuk sia tästä tar vitaan vie lä lisää. J., Blacburn, T., & Padua, D. Lohmander, L. The long-term consequence of anterior cruciate ligament and meniscus injuries: osteoarthritis. L., Uhl, T. Myer, G. R., Barnett, S. A prospective cohort study. Claiborne, T. 12 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 dyntää testejä seurannassa ja harjoittelun suunnitte lussa. LÄHTEET Agresta, C. Prevalence of adolescent injury from recreational exercise: an Australian perspective. Verrattaessa videoanalyysillä mitattua ala raajan linjausta ja testin aikana tehtyä visuaalista arviointia, havaittiin, että kokenut testaaja pystyy tunnistamaan heikon linjauksen. R., & Hewett, T. What are the validity of the single-leg-squat test and its relationship to hip-abduction strength. Correlation between two-dimensional video analysis and subjective assessment in evaluating knee control among elite female team handball players
Tal violympialaisten jälkeen seulotaan vain noin 15 ur heilijan joukko. Siellä Britanniasta tuli nyky aikaisten olympialaisten ensimmäinen maa, joka voitti enemmän mitaleita kotikisojaan seuraa vissa olympialaisissa. Muutaman vuoden viivellä Englannin Urheiluinstituutti (English Insti tute of Sport, EIS) hajautettuna verkostona näki viimein päivän valon vuonna 2002. Maailma on muuttunut ja aika on ajanut sen ohi, että kil paurheilun kehittämis ja palvelututkimusta teh dään tut ki jalähtöisesti. AKI SALO, LitM, PhD Urheilubiomekaniikan apulaisprofessori Bath’n yliopisto Englanti Sähköposti: A.Salo@bath.ac.uk Kirjoittaja valittiin Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n uudeksi johtajaksi. Raha ei kuitenkaan auto maattisesti ratkaise, ja Britanniassakin pidetään hy vin tarkkaa kuria siitä, mihin ja miten rahaa käy tetään. Olen itsekin ollut mukana projekteissa, joissa yliopisto rahoittaa puolet väi töskirjasta ja lajiliitto toisen puolen. Britannia on laittanut paljon rahaa urheiluun vii meisen 15 vuoden aikana. Instituutin palvelumalli oli täysin erilainen edellisen kymmenen vuoden takaisesta ajatuksesta – kaikki lähti nyt siitä, miten valmentajia ja heidän urheilijoita voidaan auttaa kohti parempia suori tuksia. Lisäk si tutkija saa enemmän kokemusta erilaisten ratkaisujen ja nykyisten suurien datamäärien ana lysoinnista. kyp syminen näkyi kuitenkin vielä paremmin Rion olympialaisissa vuonna 2016. Australian Urhei lu instituutti (Aust ralian Institute of Sport, AIS) oli kyllä perustettu jo 1980luvun alkupuolella, mut ta sen vaikutukset suunnannäyttäjänä alkoivat pik ku hiljaa näkyä vasta 1990luvun puolivälin paik keil la. Britannian hallitus päätti perustaa AIS:lle kilpailijan Sheffieldiin, mutta parlamenttivaalien ja uuden hallituksen myötä yhteen paikkaan keskittymisestä luovuttiin. Heitä viedään keskitetysti läpi seu raavat neljä vuotta, johon aikaan sisältyy myös tie teellisiä projekteja. Tämä kaikki ei tarkoita sitä, että urheilututkimus olisi täysin unohdettu. Systeemin Aika on ajanut sen ohi, että kilpaurheilun kehittämisja palvelututkimusta tehdään tutkijalähtöisesti.. Hän aloittaa tehtävässä helmikuun 2019 alussa nykyisen johtajan Sami Kalajan eläköidyttyä tämän vuoden lopussa. Viime vuosina on nähty, että Britannian systeemi tuottaa tulosta. N Ä I N M A A I L M A L L A K un muutin Englantiin 25 vuotta sitten ur heiluun liittyvä tutkimus pohjautui täy sin yliopistoihmisten ajatuksiin, kuten lähes kaikkialla maailmassa siihen aikaan. Britanniassa urheilun kehittämis ja tutkimus toiminnan käännekohta oli Atlantan vuoden 1996 olympialaisten katastrofi. Vain harvoil la suurimmilla lajiliitoilla on varaa palkata suoraan omaa henkilökuntaa tieteelliseen palvelutoimintaan, ja yliopistojen käyttö liittyy eri koisalueisiin kuten esimerkiksi tuulitunnelin käyt töön tai erikoisprojek teihin. Nykyään EIS on kasvanut ja henkilökun nan ammattitaito parantunut niin, että lähes kaikki lajiliitot käyttävät heidän palveluitaan. Koko joukkue sai ”vain” 15 mitalia ja sijoittui mitalitaulukossa sijalle 36. Mit tauksien ensisijaisena tarkoituksena oli tuottaa tutki musraportti ja sitten mahdollisesti an net tiin (jos an nettiin) jotain tietoa takaisin urhei lijoille ja heidän valmentajilleen. Väitöskirjan tekeminen ei ole lajin kannalta itsearvo, mutta tällä tavalla saadaan lajin pariin uusi asiantuntija miettimään lajia kolmeksineljäksi vuodeksi. Tietenkin väitöskirjaopiskelijan tulee tehdä tieteellisesti päteviä julkaisuja, mutta niiden lähtökohta on lajin, ei tutkijan tarve. Luonnollisesti kotiolympialaiset vuonna 2012 auttoivat panostuksessa, ja Britan nia sai Lontoosta 29 kultaa, yhteensä 65 mitalia si joittuen mitalitilastossa kolmanneksi. Lajiliittojen piti kuiten kin perustella miksi ne käyttivät muita kuin EIS:n palveluita. Englannin Urheiluinstituutin piti kuitenkin ”kil pailla” saadakseen töitä. Ainoaksi voitoksi jäi soudun legendaarisen kaksikon Steve Redgrave – Matthew Pinsent kultamitalin uusiminen. Tällä konseptilla otettiin Pyeong Changin olympialaisista kolme kuudesta mahdolli sesta mita lista ja kolmas perättäinen naisten kultami tali. Lajiliitoilta vaadittiin vuo sisuunnitelmat siitä, miten ne käyttävät kehit tämis ja tukipalveluita. 13 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Teksti: AKI SALO Urheilututkimusta tutkijan vai lajin lähtökohdista. Esimerkkinä toimii mahakelkkailu. Riosta Britannia saavutti 67 mitalia ja sijoittui mitalitilastossa toiseksi. Mahakelkkailu ei ole maailman harrastetuin laji, mut ta olympiavoittaja on aina olympiavoittaja ja mi talisteja arvostetaan Britanniassa lajista riip pu mat ta. Tämä oli olennainen osa rahoituk sen saamisen edellytyksistä
On aika ottaa ympäristökysymykset isompaan rooliin liikuntatutkimuksen ja -rahoituksen ”to do” listalle.. Päätöksien tulee perustua tutkittuun tietoon. MIKAEL FOGELHOLM, ETT Ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto LTS:n hallituksen puheenjohtaja Sähköposti: mikael.fogelholm@helsinki.fi P O L T T O P I S T E E S S Ä L okakuun alussa julkaistu IPCC:n (Hallitus tenvälinen ilmastonmuutospaneeli) raport ti ilmaston muu toksesta, maapallon läm pe ne mi sestä ja teois ta muutosten hidastamisek si var maan herätti monet, vaikka sinänsä raportin sano man ei pitänyt olla yllätys. Koska näihin asioihin aletaan paneutua syvällisemmin liikuntatutkimuksissa. Ehkä ilmastonmuutoksen torjuminen vähentää hakkuita ja auttaa säilyttämään metsät vähän luon nontilaisempina, mikä olisi liikkujan, mar jas ta jan ja sienestäjän voitto. 14 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Teksti: MIKAEL FOGELHOLM Ilmastonmuutos etenee – miten käy liikkujan. Jotta en hurskaasti haukkuisi muita, käytän itseäni esimerkkinä. Entä mikä on yksittäisen liikkujan merkitys. Ja koska nämä asiat nousevat esille liikuntapoliittisessa päätöksenteossa. Mutta tuoko ilmastonmuutoksen torjuminen jo tain negatiivisia seurauksia liikunnan harrastajalle. Esi mer kiksi Helsingissä on jo menossa valtava into pyö räilyn olo suhteiden parantamiseksi. Koska liikuntasuosituksissa aletaan ottaa kantaa ympäristönäkökulmaan. Huolimatta siitä, että osa tuloksista ei ehkä ole mukavaa luettavaa meille aktiiviliikkujille. Mikä on golfkentän ympäristövaikutus, ei vain hiilinielujen ja hiilidioksidipäästöjen, vaan myös luonnon moni muotoisuuden tai vesistön rehevöitymisen kannal ta. Jos kus nämäkin ovat liikunnan har ras ta miselle tärkeitä motivaation läheteitä. Ilmastonmuutoksen torjuminen nousee tämän raportin jälkeen taas py kä län ylöspäin, tosin varsinaisen poliittisen pää tök sen teon ja toi minnan tason määrittelevät puo lu eet ja nii den kes ki näiset voi ma suhteet. Käyn myös harjoittelemassa ja kilpailemassa ulkomailla, joko pidempään autolla ajaen tai lentäen, ja näin suurennan roimasti hiili jalanjälkeäni. Otan joi takin esimerkkejä: jäähallit, hiihtoputket ja uimahal lit kuluttavat energiaa. Kun ilmastonmuutoksen torjuminen vahvistuu poliittisella agendalla, mikä merkitys sillä on lii kun nan harrastamiselle ja ylipäätänsä fyysiselle ak tii visuudelle. Ainakin yksi voittaja näyttää sel väl tä: ke vyt liikenne kaupunkien keskustoissa. Vaikka suosituimmat ulkoilupolut ja tiet säilyvät, muuttuu maisema ikävästi. Ihan hal lit tua tämä poli tiikka ei ehkä aina ole. Meillä on varsin paljon liikunnan muotoja, joiden ympäristökuormitus saattaa olla aika suuri. Joudun syömään paljon kat taakseni lisääntyneen energiankulutuksen ja ruoka taas aiheuttaa päästöjä. Vaikka minä ja muut pyöräi lijät olemme tietysti innoissamme, myl lerrykset kau punkien kaduilla tuovat myös ison joukon pyöräilyn vastustajia. Myös suunnistaminen risukossa ja pusikossa tympäisee. Jos energian käyt tö tulee kal liimmaksi, miten käy harrastuksen ku lu jen. Esimerkiksi suositus lihan käytön rajoittamisesta perustuu terveyden lisäksi myös ekologisen kestävyyden tavoitteeseen. Mutta samojen polkujen toistuva kolua minen myös vähentää flow kokemuksia. Metsien hakkuu on ainakin täällä ruuhkaSuo messa jatkuvaa. Ansiokseni voidaan tosin lukea lähes olematon punaisen lihan käyttö, ilman sitä olisin maapallolle vielä isompi ongelma 8–10 tunnin viikkoharjoittelulla. Liikun enemmän kuin terveyden edis tämiseksi on tarpeen. Nyt onkin hyvä aika ottaa ympäristökysymykset isompaan rooliin liikuntatutkimuksen ja rahoituksen ”to do” listalle. Ruoan ja ruokavalion ympäristövaikutuksia on viime vuosina tutkittu paljon. Tuleeko ympäristöä kuor mit taville harrastuksille asettaa haittavero. Jos polttoaine ja lentäminen kallis tuvat huomattavasti, se varmaan ainakin vähentää omaa reissaamista. Pahimmillaan sosi aalisen ilmapiirin vii lentyminen saattaa häiritä joidenkin pyöräilyä enem män kuin syksyllä ilman viile neminen. Maastopyöräilyn ja suunnistuksen harrastaja na ajan autolla lähiseudullakin etsimässä uusia pol kuja ja maastoja
Kuva: ANTERO AALTONEN 15 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Teksti: MARJAANA TIKANMÄKI Terveyden juurilla – liikunta on tärkeää keskosina syntyneille
Tai toisesta näkökulmasta katsoen, voivatko elämän varhaisvaiheet, kuten keskosena syntyminen tai äidin raskaushäiriöt, altistaa syntyvän lapsen vähäi semmälle fyysiselle aktiivisuudelle ja kun nol le, ja osaltaan olla muokkaamassa aikuisiän sairaus riskiä. raskausviikkoa, tai sikiön kas vu hidastuu tai kiihtyy johtaen raskauden kestoon nähden pieneen tai suureen syntymäpainoon. Pie nempien joukossa taustalla vaikuttamassa lienee en nenaikainen syntymä. Näissä tutkimuksissa alle 800 g pai noi sena syn tyneet keskoset urheilivat vähemmän teiniiässä (Ro gers 2005) ja alle 1 500 g painoisina syntyneet har rastivat yli 40 prosenttia vähemmän kuntoliikun taa nuorina aikuisina (Kajantie 2010, Kaseva 2012) Ennenaikaisen syntymän ja sikiökautisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan lapsen terveyteen myöhemmin elämässä. Aiempi tutkimustieto kesko sena syntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta rajoittuu kaikkein pienimpänä ja epäkypsimpänä syntynei siin. Sikiöllä on ol lut aikaa valmistautua kohdun ulko puolista elämää varten. Yli 40 000 nuoren ja aikuisen joukossa tehdyn me taanalyysin mukaan syntyessään sekä pieni että suuripainoiset liikkuvat vähemmän kuin keskimää räisen painoisena syntyneet (Andersen 2009). 16 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 sikiökautisesta ”ohjelmoitumisesta”, jonka meka nismeja pyritään parasta aikaa selvittämään (Ferreira 2009, Simeoni & Barker 2009, Horta 2011, Reynolds 2013, SipolaLeppänen 2015, Heino 2017). Vaikka niin keskosena syntyneet kuin äidin ras kaushäiriöille altistuneet voivat hyvin, ovat yleensä terveitä ja pärjäävät elämässä yhtä hyvin kuin ikä toverinsa, aiempien tutkimusten valossa heidän myö hempien sairausriskiensä pienentämiseksi terveistä elintavoista voi olla hyötyä. 1980luvulla, David Barker kollegoineen Bri tan niassa, esitti hypoteesin terveyden ja sairauden var haisista alkujuurista. Samoilla elämän varhaisvaiheen tekijöillä näyttää olevan yhteys myös myöhempään fyysiseen aktiivisuuteen. Kuluneina vuosikymmeninä on käynyt yhä selvemmäksi, että monet sairaudet al kavat kehittyä jo sikiökaudella ja että varhaislapsuu den ravitsemustila ja kehitys ovat yhteydessä aikuis iän terveydentilaan. T äysiaikaisena eli raskausviikoilla 37–42 syn tyneet ovat kasvaneet ja kehittyneet äidin kohdussa riittävän valmiiksi. Aina olosuhteet eivät kui tenkaan ole täysin optimaaliset, ja raskaus voi päättyä ennenai kaisesti eli ennen 37. Ensimmäisissä tutkimuksissa kes kityttiin pienen syntymäpainon (Barker 2005) ja myöhemmän terveyden yhteyksiin, mutta viime vuosina on edetty selvittämään tekijöitä pienen tai suu ren syntymäpainon takana. Onkin herännyt kysymys, voivatko elämän varhaisvaiheet, kuten keskosena syntyminen altistaa lapsen vähäisemmälle fyysiselle aktiivisuudelle. Tietyt sikiöaikaiset olosuhteet, kuten ennen aikai nen syntymä (5% Suomessa syntyneistä lapsista vuo sittain), raskaudenaikainen kohonnut verenpaine (3–8%), ja äidin ylipaino ja lihavuus (49%) ja äidin tupakointi (14%) ovat yhteydessä useiden pitkäaikaissairauksien kehittymiseen: aikuisiän kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin, aivoverenkiertohäiriöihin, tyypin 2 diabetekseen ja niitä ennakoiviin riskitekijöihin. Synty mäpainoon ja syntyvän lap sen vointiin ja vastasyn tyneisyyskauden tervey teen vaikuttavat myös äidin terveydentila ja mahdolliset raskaushäiriöt. Kroonisten sairauksien ehkäiseminen on mah dollista monissa elämänvaiheissa, mutta varhais ta riskitekijöihin puuttumista pidetään par haana kei nona sairauksien ehkäisyyn. Kuuma aihe ovat epigeneettiset muutokset. Voivatko fyysinen aktiivisuus ja kunto ”ohjelmoitua”. Sikiö kautisen ohjelmoitumisen perus teella ennaltaehkäi sevä työ olisikin aloitettava jo ras kausaikana – tai jo ennen hedelmöittymistä. Fyysisen aktii visuuden ja kunnonkin ajatellaan osittain pohjautuvan jo varhaisiin elämänvaiheisiin, mutta yhteyteen vai kut tavat tekijät eivät ole vielä täysin selvillä. Ilmiössä puhutaan Yli 40 000 nuoren ja aikuisen joukossa tehdyn meta-analyysin mukaan syntyessään sekä pieniettä suuripainoiset liikkuvat vähemmän kuin keskimääräisen painoisena syntyneet.. Ennen sai rau den puh keamista interventioita pidetään toden nä köi semmin vaikuttavina kuin sairauden jo ilmaan nuttua. Onkin herännyt kysymys, voivatko myös elin ta vat, kuten fyysinen aktiivisuus, ohjelmoitua. Vaik ka suurin tautitaakka ilmenee todella vasta aikui suudessa, vaikuttaa siltä, että varhaisella inter ventiolla myöhempää sairasta vuutta voitaisiin mer kit tävästi vähentää, paremmin kuin sairauden merk kien jo ilmaannuttua. Ilmiössä puhutaan sikiökautisesta ”ohjelmoitumisesta”
Havainto koski kuntoliikuntaa, vapaa-ajan liikuntaa, työmatkaliikuntaa ja raskasta liikuntaa.. Kaikki kes ko sena syntyneet punnersivat 0,8 muunneltua pun nerrusta vähemmän 40 sekunnin aikana kuin ikä to verinsa. Koko ikäluokan kattavassa PohjoisSuomen syn ty nhimpana syntyneet ilmoittivat liikkuvansa vähem män kuin ikähaitarin keskivälillä syntyneet (Tikan mäki 2017b). Keskoset liikkuvat ikätovereitaan vähemmän Väitöstutkimuksessa ennenaikaisen syntymän ja fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteyksiin kes ki tyttiin 23vuotiaiden nuorten aikuisten joukossa ESTERtutkimuksessa (Ennenaikainen syntymä ja lapsen terveys aikuisiässä). Pohjoissuomalaiset vuo sina 1985–1989 syntyneet tutkittavat kut sut tiin mu kaan laajan PohjoisSuomen syn ty mä ko hortin 1986 ja syntymärekisterin perusteella. Keskimäärin alle 34viikkoisena syn tyneet keskoset ilmoittivat liikkuvansa noin kymme nen prosenttia vähemmän kuin täysiaikaisena synty neet. Kestävyyskuntoa mitattiin ÅstrandRyhmingin nel jän minuutin askellustestillä. Raskautta ja syntymää koskevat tiedot kerättiin neuvola ja sai raalatiedoista. Kiihtyvyysantureilla mitattuna eroa fyysises sä aktiivisuudessa tai liikkumattomassa ajassa ei kes kosena ja täysiaikaisena syntyneiden välillä havaittu. Tutkimus on teh ty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä Oulun ja Helsingin yliopistojen kanssa. ESTERtut ki muksessa on mukana yhteensä 149 ennen 34. Lihaskuntoa, vartalon hallintaa ja koordinaatiota mitattiin muunnellulla punnerrustestillä ja domi nan tin käden puristusvoi maa dynamometrillä. raskausviikkoa syntynyttä sekä 248 lievästi ennenaikaisena eli raskausviikoilla 34–36 syntynyttä ja 356 täysiaikaisena eli yli 37viik koisena syn ty nyttä nuorta aikuista. Huomattavaa on, että heikompi lihas kun to havaittiin punnerrustestissä myös lievästi ennenaikaisilla eli raskausviikoilla 34–36 syn ty neillä, joita on yli 70 prosenttia keskosista. (Tikanmäki 2016a) Tämä voi liittyä kiihtyvyysantu reilla mitatun ja kyselytutkimuksen menetelmälli siin eroihin: objektiivinen mittaus erottaa erinomai sesti liikuntalajien intensiteetin ja keston, kun taas kyselyllä pystytään kartoittamaan eri liikun talajeihin käytettyä aikaa pitkällä aikavälillä. Tämä näkyi alle 34viikkoisena syntyneillä 23,8 N heikompana käden maksimaalisena puris tusvoimana täysiaikaisiin verrattuna. Kysees sä on Kyselyyn vastanneet 34-viikkoisena syntyneet raportoivat liikkuvansa nuorena aikuisena vapaa-aikanaan yli 30 prosenttia vähemmän kuin täysiaikaisena syntyneet. Hy vin ennenaikaisesti syntyneet arvioivat fyysisen kun tonsa huonommaksi kuin täysiaikaisena syn tyneet ikätoverinsa. Vanhempiin ja raskausaikaan liittyvien tekijöiden yhteyksiä myöhempään fyysiseen aktii vi suuteen ja kuntoon selvitettiin PohjoisSuomen syntymäkohortti 1986 aineistossa. Äidin raskaushäiriöihin liittyviä tutkimuksia ei juuri ole tehty. 17 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 ja useimmissa tutkimuksissa heillä on havaittu ole van myös muita heikompi fyysinen kunto (Boreham 2001, Rogers 2005, Burns 2009, Ortega 2009, Ridg way 2009, Salonen 2011). Klii niseen tutkimuk seen ja kyselyyn osallistui 1 161 23vuotiasta vuo sina 2009–2011. Kestävyyskunnossa ei havaittu eroja neljän minuutin askellustestin perus teel la (Tikan mäki 2016b). Keskosena syntyneillä heikompi fyysinen kunto Verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin, ennen aikai ses ti syntyneillä aikuisilla oli heikompi lihaskunto etunojapunnerrustestillä mitattuna ja hyvin ennen aikaisesti syntyneillä käden puristusvoima oli hei kompi. Tulokset tuke vat käsitystä, että keskosuuden ja fyysisen ak tiivisuuden välillä on annosvastesuhde, vaikka ero 34–36viikkoisina ja täysiaikaisina syntyneiden välil lä ei ollutkaan tilastollisesti merkitsevä (Ti kanmäki 2017a). Vain muutamissa töissä on aiemmin tutkittu myös isona syntyneitä (Ridgway 2011). Tut kimuksessa mitattu ero vastaa käytännössä noin kah ta tuntia reipasta kävelyä viikossa, mikä on varsin merkittävä määrä huomioiden liikuntasuositus 2,5 tuntia koh tuukuormitteista liikuntaa tai yksi tunti 15 minuut tia kuormittavaa liikuntaa viikossa. Liikuntakertojen määrää, kestoa ja in tensiteettiä kysyttiin edeltävän 12 kuukauden ajalta liikunta lajeittain ja mittaamalla objektiivisesti kiih tyvyysantureilla viikon ajan. ESTER tutkimusasetelma ja tutkit tavat ryhmät on suunniteltu keskosuuteen liittyvien pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen, mikä lisää tut kimuksen voimaa. Löydös on samansuuntainen kuin ESTERai neistossa, mutta ero ryhmien välillä ei ollut tilastolli sesti merkitsevä. Äidin ja isän ylipaino ja äidin raskausajan sairaudet fyysisen aktiivisuuden ja kunnon ennustajina Tutkimustulosten mukaan myös muut varhaiset teki jät saattavat olla yhteydessä syntyneen lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen myöhemmin elämässä. Kyselyyn vastanneet 34viikkoisena syntyneet ra portoivat liikkuvansa nuorena aikuisena vapaa ai ka naan yli 30 prosenttia vähemmän kuin täysiaikai sena syntyneet. Havainto kos ki kuntoliikuntaa, vapaaajan liikuntaa, työmat ka liikuntaa ja raskasta liikuntaa
Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin voidaan puhua ”ohjelmoitumisesta”, jol lai sena pidetään epi geneettisiä muutoksia, jotka vaikuttavat evoluution omaisesti myöhempiin suku polviin. 16vuotiaana heistä 6 798 osal listui kliiniseen tutkimukseen ja 7 344 vas tasi pos tikyselyyn. Mikä voisi selittää eroja ryhmien välillä. Myös keskosten mahdollisesti suojelevuuteen tai puvaiset vanhemmat saattavat vaikuttaa lapsen ja nuo ren liikunnallisiin valintoihin. Eläintutkimuk sissa liikuntaaktii vi suuden taustalla on havaittu oh jelmoitumisen piir teitä. Syitä keskosuudelle tai äidin raskauden aikaisille sairauksille tai vanhempien ylipanolle altistunei den vähäisempään liikuntaan tai heikompaan fyysi seen kuntoon ei vielä tunneta tarkasti. Vaikka tämä 0,2 SDyksikön ero kestävyyskunnossa olikin ver rattain pieni, äidin tu pakointi saattaa olla taustalla selittämässä esimerkik si keskosuuden ja fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteyksiä. Nämä tekijät yhdessä kes kosuuteen liittyvien heikomman näöntarkkuuden ja keuhkojen toiminnan kanssa voivat vähentää yksilön halukkuutta hakeutua niin kuntoliikunnan, hyötyliikunnan kuin työmatkaliikunnankin pariin. Tutkimuksen mukaan raskauden kestoon suh teutettu suuri syntymäpaino sekä vanhempien yli paino ja lihavuus ennustivat vähäisempää liikunta aktiivisuutta ja heikompaa kestävyyskuntoa nuo ruusiässä. Johtaako heikompi fyysinen kunto esi mer kiksi varhaisempaan toimintakyvyn heikke nemiseen. Seu ran tatutkimusten avulla voidaan vielä vahvistaa ymmärrystä keskos ten fyysisestä aktiivisuudesta ja erityisesti nyt uute na löydöksenä todetusta heikommasta lihaskunnosta myös lievemmin kes kosena syntyneillä – puhumat takaan esimerkiksi äidin raskausdiabetekseen nyt lii tetystä heikommasta fyysisestä kunnosta. 18 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 kaik ki aan 9 479 vuosina 1985–1986 PohjoisSuo men alueella syntyneen prospektiivinen pitkit täis seurantatutkimus. Äidin ras kau denaikaisella kohonneella verenpaineella puolestaan ei todettu olevan yhteyt tä fyysiseen aktii vi suuteen tai kuntoon(Tikanmäki 2017b). Tässä tut kimuksessa liikunnan vähäisyyttä eivät selittä neet keskosuuteen liittyvät sairaudet, keskosuuden taustatekijät tai sosioekonomiset tekijät. Todettujen yhteyksien taustatekijöiden ja meka nis mien selvittäminen vaatii työtä jatkossa kin. Seuranta näyttää myös, koskettavatko samat haas teet myös pienempinä ja nuorempina keskosena syntyneiden sukupolvia. Kestävyyskuntoa mitattiin sub mak si maa lisella polkupyöräergometritestillä ja kes ki mää räistä kevyeen ja ripeään liikuntaan sekä kou lu matkaliikuntaan viikoittain käytettyä aikaa sel vi tet tiin kyselyllä. Ennenaikaisesti syntyneiden keskuudessa poten tiaalisia selityksiä vähäisemmälle fyysiselle ak tii visuudelle voivat olla keskosuudesta johtuva pie nempi lihasmassa, heikommat motoriset taidot läpi lapsuuden ja nuoruuden, mikä edelleen voi heikentää lihaskuntoa. Sekä keskimääräistä lyhyempi että pidem pi raskaudenkesto olivat yhteydessä vähäi sem pään liikuntaaktiivisuuteen ja äidin ras kaus diabetes ja tu pakointi raskauden aikana puolestaan heikompaan kestävyyskuntoon. Myöskään vanhempien ylipainon tai äidin raskaushäiriöiden yhteyttä jälkeläisen fyysiseen aktiivisuuteen eivät niinkään selittäneet muut huomioidut raskauteen tai sosioekonomiset taustatekijät. Jää näh täväksi, mitä pitkäaikaisvaikutuksia keskosuudella on ikään tyessä. Jatkossa tutkimuksen tärkeänä tehtävänä on etsiä keinoja ehkäistä keskosena syntymisen ja muiden elä män varhaisvaiheen tekijöiden hai tal lisia vaikutuk sia myöhempään terveyteen. Liikunnallinen elämäntapa puheeksi lapsiperheissä Useimmat keskoset tai äidin raskaushäiriöille kuten äidin raskausdiabetekselle tai vanhempien yli pai nol le altistuneet ovat varsin terveitä lapsia, nuoria ja Potentiaalisia selityksiä vähäisemmälle fyysiselle aktiivisuudelle voivat olla keskosuudesta johtuva pienempi lihasmassa, heikommat motoriset taidot läpi lapsuuden ja nuoruuden, mikä edelleen voi heikentää lihaskuntoa. Nämä tekijät yhdessä keskosuuteen liittyvien heikomman näöntarkkuuden ja keuhkojen toiminnan kanssa voivat vähentää yksilön halukkuutta hakeutua niin kuntoliikunnan, hyötyliikunnan kuin työmatkaliikunnankin pariin.. Taustamekanis mit voivat liittyä kuitenkin niin geneettisiin ja bio logisiin tekijöihin, joiden on kirjallisuudessa todettu ennustavan yksilön liikuntaaktiivisuutta ja kuntoa yleensäkin. Eri tyisesti elintapojen ja sosiaalisen ympäristön ja perheen jaettujen elintapojen ja liikuntaan ja kun toon liittyvien asenteiden selvittäminen aut tai sivat interventiokeinojen löytämisessä. Ensimmäiset edistynees tä keskosten tehohoidosta hyötyneet pienet selviy tyjät ovat nimittäin vasta saavuttamassa iän, jolloin sydän ja verisuonitaudit nostavat päätään. Erityisesti perheen jakamat elintavat yh dessä sosiaalisten ja ympäristötekijöiden vaikutusten kanssa ovat todennäköisiä yhteyteen vaikuttavia te kijöitä
J Pediatr 154(1): 61–66.e61. Salonen MK, Kajantie E, Osmond C, Forsen T, Ylihärsila H, Paile-Hyvärinen M, Barker DJ & Eriksson JG 2011. Tikanmäki M, Tammelin T, Vääräsmäki M, Sipola-Leppänen M, Miettola S, Pouta A, Järvelin M-R & Kajantie E 2017b. Horta BL, Gigante DP, Nazmi A, Silveira VMF, Oliveira I & Victora CG 2011. Heino A, Vuori E & Gissler M 2017. Reynolds RM, Allan KM, Raja EA, Bhattacharya S, McNeill G, Hannaford PC, Sarwar N, Lee AJ, Bhattacharya S & Norman JE 2013. Kaseva N, Wehkalampi K, Strang-Karlsson S, Salonen M, Pesonen AK, Räikkonen K, Tammelin T, Hovi P, Lahti J, Heinonen K, Järvenpää AL, Andersson S, Eriksson JG & Kajantie E 2012. Perinatals statistics – parturients, deliveries and newborns 2016. BMC Public Health 17(1): 346.. PLoS One 6(7): e22302. MARJAANA TIKANMÄKI, LT Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: marjaana.tikanmaki@thl.fi Kirjoittajan väitöstutkimus ”Ennenaikaisen syntymän ja raskaudenaikaisten tekijöiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon nuoruusiässä ja nuorena aikuisena” tarkastettiin 25.5.2018 Oulun yliopistossa. Aerobic capacity, strength, flexibility, and activity level in unimpaired extremely low birth weight (?800 g) survivors at 17 years of age compared with term-born control subjects. On tärkeää, että raskaana olevia ja lapsiper heitä autetaan liikunnallisen elintavan löytämises sä, koska terveysriskejä voi pienentää liikkumalla aktiivisesti ja parantamalla fyysistä kuntoa. A combined analysis of four studies using objectively measured physical activity. Offspring of diabetic pregnancy: Long-term outcomes. Helsinki. Birthweight and aerobic fitness in adolescents: the Northern Ireland Young Hearts Project. N Engl J Med 353(17): 1802–1809. J Hypertens 27(10): 1955–1959. Does birth weight influence physical activity in youth. Atherosclerosis 219(2): 815820. Maternal smoking during pregnancy and risk factors for cardiovascular disease in adulthood. Adults born at very low birth weight exercise less than their peers born at term. Are Muscular and Cardiovascular Fitness Partially Programmed at Birth. BMJ 347: f4539. Lower conditioning leisure-time physical activity in young adults born preterm at very low birth weight. Sipola-Leppänen M, Vääräsmäki M, Tikanmäki M, Matinolli HM, Miettola S, Hovi P, Wehkalampi K, Ruokonen A, Sundvall J, Pouta A, Eriksson JG, Järvelin MR & Kajantie E 2015. Med Sci Sports Exerc 41(6): 1212–1221. Cardiometabolic Risk Factors in Young Adults Who Were Born Preterm. Ortega FB, Labayen I, Ruiz JR, Martin-Matillas M, Vicente-Rodríguez G, Redondo C, Wärnber . Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016. Tikanmäki M, Tammelin T, Sipola-Leppänen M, Kaseva N, Matinolli HM, Miettola S, Eriksson JG, Jarvelin MR, Vääräsmäki M & Kajantie E 2016b. Raskaushäiriöiden ehkäi sy ja optimaalinen hoito saattavat hyödyttää syntyvän lapsen terveyttä vielä paljon myöhemmin, aikui suudessakin, sillä ennenaikaisen syntymän ja äidin raskaushäiriöiden on aiemmissa tutkimuksissa esi tetty olevan yhteydessä suurentuneeseen sydän ja verisuonitautiriskiin. Pediatr Res. 19 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 aikuisia. J Pediatr 157(4): 610–616, 616 e611. Kajantie E, Strang-Karlsson S, Hovi P, Räikkonen K, Pesonen AK, Heinonen K, Järvenpää AL, Eriksson JG & Andersson S 2010. Ferreira I, Peeters LL & Stehouwer CD 2009. Semin Fetal Neonatal Med 14(2): 119–124. Ridgway CL, Ong KK, Tammelin T, Sharp SJ, Ekelund U & Jarvelin MR 2009. PLoS One 6(1): e16125. Birth weight in relation to leisure time physical activity in adolescence and adulthood: meta-analysis of results from 13 nordic cohorts. Boreham CA, Murray L, Dedman D, Smith GD, Savage JM & Strain JJ 2001. Barker DJ, Osmond C, Forsen TJ, Kajantie E & Eriksson JG 2005. Leisure Time Physical Activity in Young Adults Born Preterm. Prenatal determinants of physical activity and cardiorespiratory fitness in adolescence – Northern Finland Birth Cohort 1986 study. Public Health 115(6): 373–379. Role of Body Composition. Birth size, infant weight gain, and motor development influence adult physical performance. J, Gutiérrez A, Sjöström M, Castillo MJ & Moreno LA 2009. Lapse na omaksuttu lii kunnallinen elämäntapa kantaa ai kuisuuteen ja siten pienentää sairausriskejä ja lisää hyvinvointia läpi elämän. Maternal obesity during pregnancy and premature mortality from cardiovascular event in adult offspring: follow-up of 1 323 275 person years. Motor coordination difficulties and physical fitness of extremely-low-birthweight children. Preeclampsia and increased blood pressure in the offspring: Meta-analysis and critical review of the evidence. Simeoni U & Barker DJ 2009. Am J Epidemiol (11): 861–873. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135445/ Tr_37_17.pdf?sequence=1 Cited 2017/06/28., National Institute for Health and Welfare (THL). Tutkimusten mukaan näiden elämän var haisvaiheen tekijöiden vaikutukset yltävät kui ten kin pitkälle aikuisikään. Pediatrics 116(1): e58–65. Physical Fitness in Young Adults Born Preterm. Pediatrics 137(1): 1–10. LÄHTEET: Andersen LG, Angquist L, Gamborg M, Byberg L, Bengtsson C, Canoy D, Eriksson JG, Eriksson M, Jarvelin MR, Lissner L, Nilsen TI, Osler M, Overvad K, Rasmussen F, Salonen MK, SchackNielsen L, Tammelin TH, Tuomainen TP, Sorensen TI & Baker JL 2009. Tikanmäki M, Kaseva N, Tammelin T, Sipola-Leppänen M, Matinolli H-M, Eriksson JG, Järvelin M-R, Vääräsmäki M & Kajantie E 2017a. Trajectories of growth among children who have coronary events as adults. Kuntoliikunnasta ja lihas kunnon paran tamisesta on hyötyä kaikille, mutta tämän tut kimuksen valossa keskosena syntyneet ja van hem pien ylipainolle ja mahdollisesti myös äidin ras kausdiabetekselle altistuneet voisivat hyötyä niis tä erityisesti. Developmental origins of physical fitness: the Helsinki Birth Cohort Study. Burns YR, Danks M, O’Callaghan MJ, Gray PH, Cooper D, Poulsen L & Watter P 2009. Tikanmäki M, Tammelin T, Kaseva N, Sipola-Leppänen M, Matinolli HM, Hakonen H, Ekelund U, Eriksson JG, Järvelin MR, Vääräsmäki M & Kajantie E 2016a. PLoS One 7(2): e32430. Dev Med Child Neurol 51(2): 136–142. Ridgway CL, Brage S, Sharp SJ, Corder K, Westgate KL, van Sluijs EM, Goodyer IM, Hallal PC, Anderssen SA, Sardinha LB, Andersen LB & Ekelund U 2011. J Pediatr 189(Supplement C): 135–142.e132. Rogers M, Fay TB, Whitfield MF, Tomlinson J & Grunau RE 2005. Vähäinen liikunta ja heikko lihaskunto altistavat sydän ja verisuonitaudeille ja toimintakyvyn heikkenemiselle myöhemmin elä mässä. PLoS One 4(12): e8192. Objectively Measured Physical Activity and Sedentary Time in Young Adults Born Preterm The ESTER Study. Official Statistics of Finland
Kuva: GORILLA/HERO 20 LIIKUNTA & TIEDE 55 • 5 / 2018 Teksti: EERO A. HAAPALA, LOTTA HAMARI, BERT BOND, TIM TAKKEN, DIMITRIS VLACHOPOULOS, JOHANNA K. IHALAINEN LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTALÄÄKETIEDE: Tavoitteena terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja kuntoutus