n &TIEDE LIIKUNTATEKNOLOGIAA YHÄ USEAMMAN ARJESSA ·•· . \''\ "·W-J: ~ \i\ . liliM1iilli~: . , . \ ,._.,-. •~ .,15.~V• C ''• • • v1ifieR{~1it1 • 6N NANP..Äl,1/ÄT: Koordinaatteja erityisliikunnan kehittä~iseen ' ,., "' •';,, !. . -~~.::.---'·--· F . ._\,tt • 1. --~_?••. .v-3?,> 1,_.;( / ., .. {• J J ~,,~· ' -,~ ..... .~ .. · L TRA I NE . . . • . . ·' il I; IL . IMPÄIN ;·:;~~* ·-,--~· f'\'' ;'1\71 ' ' IJllKUTTAA. _,,7-·, _t~•\ ,, [ -. . · 1;:f~ -MILLAISELLA • 1 ULUTUKSELLA. .,,,,.,
Toisin kuin aiemmin on ymmärretty, valtiovalta ei kiellä pienten lukioiden mahdollisuutta antaa opetusta. ts. Polttopisteessä palstalla LTS:n puheenjohtaja, professori Taru Lintunen tuo esiin, että liikunta-alalla on lukuisia tehtäviä, joihin toisin kuin liikunnanopettajilla ei ole määritelty vaadittua pätevyyttä ja joissa toimivien pohjakoulutus vaihtelee tai alalle päädytään pätevouyrnällä työelämässä. Keski' e Toimituspåå Leena Niemin Toimituskunta: Mikko Julin Kari Kalliokoski Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Arja Sääkslahti Jukka Tiikkaja Kannen kuva: Gorilla/Maskot Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Kalervo Ilmanen kuvaa kirjassa Jumpasta tiedekunnaksi sitä 1800-luvulla käytyä keskustelua, jolla perusteltiin voimistelua keinona estää silloista koulunuorisoa uhkaava fyysinen rappeutuminen. Se on juuri sama määrä, Johon nykyiset lukuntasuosuuksetkin chjeistavat. Tulevat ratkaisut ovat laaja-alaisia Monelle pienemmälle seutukunnalle saattaa olla kohtalon kysymys JO pelkästään se miten Ja missä ammattikoulutus tulevaisuudessa järjestetään Ja voidaanko esimerkiksi alle 500 oppilaan lukioita enää edes sallia. 1 • : ' • .:,i . KESKINEN uomen kuntakenttää ravistellaan merkiuävillä rakenteellisilla muutoksilla. Yläasteen ja lukion viikkotunteja olisi yksi vähemmän. Syyskuussa pidetyssä kansallisessa liikuntafoorumissa 300 liikuntajärjestöjen päättäjää esitti seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että liikkumisen lisäämisen on oltava hallituskauden kär kitavoite. Pienetkin yksiköt voivat ministeri Kiurun mukaan jatkaa mikäli kunta itse niin päattäå. Puheenjohtaja Lintusen sanoin; liikunnan edistäminen kuuluu kaikille toimijoille Ja nimenomaan ihmisten pitää pysyä muutoksessa mukana. Mikäli tuleva hallitus sitoutuu kaikella arvovallallaan liikkeen lisäämiseen, voisi suomalainen asenneilmasto muuttua sellaiseksi, että Jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Syksyn kärjekkäisiin keskustelunaihe isiin kuuluvat eittämättä vähäisen liikunnan tai suoranaisen liikkumattomuuden aiheuttamat terveydelliset ongelmat suomalaisessa väestössä. Samat perustelut tuntuvat olevan ajankohtaisia nyt lähes 200 vuotta myöhemmin. Mikäli vuoden 1832 koulujärjestyksen mukainen oppiaineiden viikoittainen ohjelma olisi edelleen voimassa, sisältyisi peruskoulun alaluokille liikuntaa viiden viikkotunnin verran. ,~ Päätoimittajat: Pas_i Koski (':'f st.) Kari L. Foorumi esitti, että "liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen Ja ministeriöiden toimintaan". Tuoreen tohtorin tärkeä havainto oli, että liikunnanopeu.ajakoulutus pätevöittää ja antaa mahdollisuuksia toimia myös muilla ammattialoilla. 51. ~ 1 f' " mternet: wv;rv. MAAILMA MUUTTUU PYSYY KO IHMINEN MUUTOKSEN MUKANA. Kuruajakop SOTE-uudistukset muuttavat kuntien toimintaa pysyvästi. Paino: Forssa Print 2014 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Myös toisen asteen koulutusuudistus etenee Ja keskustelu Jatkuu oppiaineista Ja niiden painoarvosta opetusohjelman sisällä. KARI L. Liikunta &Tiede 5/2014 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 ' •·' sähköposti: toimisto@lt.s.fl ' . Sama teema on aiheena myös Saara Koskisen artikkelissa persona! irainer -koulutuksista. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 kari.keskinen@lts.fi. Keisari 11 isessa Suomessa käytiin keskustelua myös liikunnanopetuksen sisällöistä, ammatillisesta identiteetistä sekä voimistelua opettavien henki loiden ammatit I isesia pätevyydestä Tässä le hclessä on esillä Kasper Mäkelän väitöstutki mus liikunnanopeuajir n työstä, sisällöistä ja opettajan tyytyväisyydestä ammattiinsa. Vaikka muutoksen suunta onkin tulevaisuutta kohti, voi katse historiaan kertoa sekä muutoksen nopeudesta että sen todet I isesta suunnasta. Uudet ammatit ja niiden harjoiuajat tulevat ottamaan paikkansa vakiintuneiden ammattilaisten rinnalla, sillä liikunta-ala todellakin tarvitsee monenlaisia tekijöitä eikä esimerkiksi sertifioinnista saa tulla estettä vertaisohjaustoiminnalle tai muulle ruohonjuuritason liikunnalle. Se on kova tavoite yhdelle ihmiselle, mutta vieläkin kovempi kansakunnalle. Vaikka maailman sanotaankin muuttuvan, on historia osoittanut, että ihminen ei sitä tee samassa tahdissa
-Vaikeavammaiset ihmiset jäävät liian usein liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Teijo Pvvkkönen 27 Treenaajan elo ja liikunnan ilo terveyspuheen etiikka ja esikuvien voima suomalaisessa mediassa. Kari Keskinen TUTKITTUA 98 Tutkimusuutiset 102 Väitösuutiset. Panu Moilanen "B Kuri, ilo vai vimpain mikä meitä liikuttaa ja " .,. .arkastelua. Piia Jallinoja cnlikan maailmassa tekniikka , maailmassa. Sasu Setälä 76 Pohjolan paras palloilumaa. Toni Piispanen 50 Erityisliikunnan päivät tärkeä vaikuttamisfoorumi. Käytössä tulisi olla myös seurantatietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Aija Saari 55 NÄIN MAAILMALLA: 45 minuuttia liikkumista tanskalaiseen koulupäivään. Organisoitumisen muotoja ja käytäntöjä räätälöidään uusiksi. Anne Taulu 40 Suostuisitko itse. Koulutuksen kirjava nykytilanne nostaa esille tärkeitä kysymyksiä laadunvalvonnan tarpeellisuudesta. Samalla kun keskitytään mitattaviin /ihin hukataan keskeinen näkökulma nillisee-i kokemukseen. Marko Vaappo 95 Tautista menoa. Sami Kolamo 72 Helsingin Jalkapalloklubi UEFA:n vammatutkimuksessa: Loukkaantumiset näkyivät menestyksessä. Kari Keskinen 4 Liikunta-aktiivisuuden seurannassa on parantamisen varaa. Kari Kalliokoski 85 EMERITUS IHMETTELEE: Liikunnan mieli ja hyöty. Onko Suomesta tullut Pohjoismaiden menestyksekkäin palloilumaa 7 Vesa Tikander 81 lntervalleja ikääntyville kohtuukuormituksella. Antti Uutela 86 OPISKELIJA OUNASTELEE: Liikuntaa todellakin kaikille! Riku Takala AJASSA 87 Toni Piispanen EUFAPAn varapuheenjohtajaksi. Tanja Tauria, Susanna Tero 44 VIII Erityisliikunnan päivät: Hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja koordinaatteja erityisliikunnan kehittämiseen. Enemmistö kunnista seuraa liikuntapaikkojen käyntitietoja, seuratoimintaan osallistuvien määriä ja kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin. Kimmo Mustonen 94 Pärskettä ja riemua opettavaisessa hengessä. Kasper Mäkelä 67 Jalkapallon MM-kisat ovat FIFAn vallankäytön näyttämöitä. Teijo Pvvkkonen 24 Lopetetaan ruutuaikahöpinä! Jos liikunta ei lapsia k..nnosta. Vienna Setälä VIII ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT 29 Notkeaa verkostoitumista ja kirjavoituvia tavoitteita erityisliikuntakin eriytyy. ,~-,TÄSSÄ N U M EROSSA I -~ 2 PÄÄKIRJOITUS. Mittaamiseen keskittyvät tutkir ucset on syytä nähdä osana koko elämäntava .. Mads Kopperholdt 57 Persona! traineriksi aikovalle on tarjolla kirjava kattaus koulutuksia. Kari Koivumäki 54 KOLUMNI: Para-agilitysta rhönradvoimisteluun globalisaatio vastaan kirjavoituva liikuntakulttuuri. POHDITTUA 88 Paralympiaurheilu urheilun murroksen keskellä. Kisakaupunkien roolina on välittää FIFAn määrittelemä MM-kisakokemus jalkapalloa seuraavalle maailmalle. Taru Lintunen 63 Liikunnanopettajat tyytyväisiä työhönsä mutta osaaminen kysyttyä muissakin tehtävissä. Liikuntateknologia on yhä useamman arkea. Riikka Juntunen LUETTUA 92 David Weirwolf: My Story. 87 Kari Kalliokoski Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajaksi. Osa pitkäaikaissairaista sekä vammaisryhmistä jää ilman erityisliikuntapalveluita. syy on jossakin, joka kiinnostaa. Pia Hakamäki, Päivi AaltoNevalainen, Noora Niemi, Timo Ståhl 12 Kannustin, koriste vai kuntoilijan kaveri. Teijo Pvvkkotien 97 Pekka Puska: Raha tai henki. Tiina Kivisaari 91 Kuudentena pelaajana Bilbaossa. Hannu Itkonen 32 Kansalaisten yhdenvertaisuus vaarantuu pienten kuntien erityisliikunnassa. Saku Rikala 36 Saumattomat liikuntapalveluketjut purkavat liikkumattomuutta. ivoi. Vammaisurheilun ja sen erityispiirteiden tunnustaminen, tunnistaminen ja esille tuominen vaatii asennetta ja osaamista. 87 Jyrki Vilhulle EUFAPAn tunnustus soveltavan liikunnan kehittämisestä. Liikuntateknologian käytöstä tiedetään yllättävän vähän. Saara Koskinen --=· 1 j \ Kuva: ANNE TAULU 62 POLTTOPISTEESSÄ: Sertifikaatti kertoo koulutuksesta ja pätevyydestä
Uusi liikuntalaki (tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015) puolestaan pyrkii vahvistamaan liikunnan peruspalveluluonnetta eri tavoin, kuten velvoittamalla kuntaa kuulemaan asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä, seuraamaan ja arvioimaan kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta, toteuttamaan hallintokunnat ylittävää yhteistyötä liikunnan edistämiseksi sekä nostamaan liikunta osaksi koko kunnan yleistä strategista kehittämistä. Vuonna 2013 julkaistiinnimellä "Muutosta liikkeellä!" valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan (TEH YLI). TEAviisari on pioneeri sarallaan tuottaessaan tärkeää Kuva: LEHTIKUVNKAISA SIREN LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014 5. Eikä syyttä, sillä kunta lienee organisaatiotyyppinä se, joka parhaiten koko Suomessa tavoittaa eri-ikäiset, eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat sekä fyysisen aktiivisuuden janalla eri kohtiin sijoittuvat ihmiset. Niissä keskeisenä tavoitteena on liikunnan aseman vahvistuminen kunnissa osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Vuonna 2010 julkaistiin osana silloisten periaatepäätösten toimeenpanoa suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, jotka ovat olleet käytännön työkalu kuntatoimijoille. Tavoittaminen tapahtuu erityisesti varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen, liikuntaolosuhreiden sekä sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden kautta. K untatason poikkihallinnollinen, -ammatillinen ja -sektoraalinen työ on strategisen tärkeässä asemassa suomalaisen väestön fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa edistettäessä. Liikunnan edistämiseen kunnissa on kiinnitetty runsaasti huomiota valtakunnallisissa valtionhallinnon asiakirjoissa ja liikuntapolitiikassa koko 2000-luvun ajan. Enemmistö kunnista käyttää säännöllisesti seurantatietona liikuntapaikkojen käyntitietoja, urheilu seuratoimintaan osallistuvien määriä ja kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin. Jotta liikunnan edistäminen olisi kuntalaisten tarpeista lähtevää, tulisi käytössä olla myös seurantatietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Sen sijaan systemaattisen ja pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin merkitys menestyksellisen liikunnan edistämisen taustalla on vasta alkutekijöissään
Virheellisten tietojen ilmoittaminen ei ole ollut systemaattista, sillä yhden virheellisen tiedon antaneita kuntia oli 26 ja kaksi virheellistä tietoa antaneita seitsemän. Viitekehyksen ulottuvuudet kuvaavat organisaation m itattavia om inaisuuksia, jotka kaikki on huom ioitava, jotta organisaatio voi to im ia tehokkaasti (ks. Kysymys Tarkastusten Asiakirja Tieto Tietoa ei Asialuotetvirhe lkm löytyi löytynyt kirjaa ei tavuus % ole % 7. tarkem m in Kulm ala ym . Onko liikunnan edistämisestä 119 toimintaja talous115 4 97 3 vastaavan toimialan toimintaja suunnitelma taloussuunnitelmassa 2014 määritelty seurantamittarit lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. Tulokset ra portoidaan terveydenedistäm isaktiivisuuden (TEA) viitekehyksen m ukaisesti. 2011 ). Valittujen kysymysten kyllä-vastaukset tarkistettiin käymällä läpi kuntien asiakirjoja ja katsomalla löytyykö niistä kysyttyä asiaa. Vuonna 2010 vastausaktiivisuus oli 79 % (N=268) ja vuonna 2012 se oli 68 % (N=230). Onko kunnassa laadittu liikunta128 liikunta suunnitelma, 117 11 91 9 suunnitelma tai liikunnan kehittämisliikuntaohjelma ohjelma. Tarkistuksilla lisää luotettavuutta Aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksivastauksia tarkistettiin yhteensä viiden kysymyksen osalta. 8. Vuoden 2015 aikana valm istuu laajem pi m uutoksia analysoiva trendiraportt i koko TEAviisarin alkuelinkaarel ta eli kolm el ta tiedonkeru uvuodelta. 18. Asiakirjoja etsittiin kuntien kotisivuilta ja jos asiakirjaa ei löytynyt, kuntiin oltiin yhteydessä sähköpostilla tai puhelimella. Kesäkuun alussa kaikille vastaamattomille myös soitettiin henkilökohtaisesti. Tässä artikkelissa ra portoidaan keväällä 2014 kerätyn aineiston keskeisim m ät tulokset ja m uutokset vuosiin 2010 ja 2012 verr attuna. pitkittäistä tietoa kunt ien liikunnanedistäm isaktiivisuudesta. Jos kunnan asiakirjasta ei löytynyt etsittyä asiaa, tarkistettiin asiakirja uudelleen sekä sen jälkeen vielä pyydettiin kunnalta varmistusta siitä, että on tarkistettu oikea asiakirja eikä ole tehty tarkistusvirhettä. 1 i i ku ntasu u n n itel ma, tekninen suunnitelma 14. KarjatTAULUKKO 1. Kunnan koko oli yhteydessä vastausaktiivisuuteen siten, että suuret kunnat vastasivat pieniä aktiivisemmin. Onko kunnassa suunnitelmaa/ 106 pyöräilyn ja kävelyn 101 1 4 95 5 ohjelmaa pyöräilyn ja kävelyn edistämisen suunnitelma, edistämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä opetusja kulttuurim inisteriön kanssa keräsi liikunnan edistäm isestä kuntakohtaista seura ntatietoa ensim m äisen kerra n vuonna 2010 ja sen jälkeen tietoa on kerätty kahden vuoden välein. Onko tämän valtuustokauden 155 kuntastrategia 142 8 5 92 9 kunta-strategiassa käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä. Kuntien liikuntatoimet tiedonkeruun kohteena Tiedonkeruulomake lähetettiin huhtikuussa 2014 kuntien liikuntatoimen yhdyshenkilöille sähköpostilla ja paperilla. Tällä pyrittiin varmistamaan myös tarkastelun luotettavuus pienentämällä tarkistusvirheen mahdollisuutta sekä antamaan kunnalle mahdollisuus tarkentaa ilmoittamaansa tietoa. Soveltuvin osin ra portoidaan m yös tuloksia peru sterveydenhuollon tiedonkeru usta vuodelta 2014. Vastauksia pyydettiin 5.5.2014 mennessä, jonka jälkeen vastausaikaa jatkettiin toukokuun loppuun saakka. 6 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. Vastausprosentti oli 78 (yhteensä 249 kuntaa toimitti tietonsa, N=249). Tarkastettuja asiakirjoja oli yhteensä 584 ja niistä korjattaviatietoja oli 40 (taulukko 1). TEAviisari on myös osaltaan erinom aisen hyv ä väline ohjaam aan kunnan toim ijoita TEHYLI -linjausten ja liikuntalain m ukaiseen toim intaan. Tehdäänkö liikunnan edistämisestä 76 hyvinvointikertomus tai 69 2 5 92 8 vastaavalla toimialalla seuraavista vastaava asioista vuosittainen yhteenveto niin, että se raportoidaan hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa. Koonti aineiston luotettavuustarkastelun tuloksista. Vastaamattomia muistutettiin sekä yhteisesti että kohdennetusti. Kaikkein tärkein käyttöarvo TEA-indikaattoreilla to ivottavasti kuitenkin on kuntien sisäisen liikunnanedistäm istyön kehittäm isessä. Valtakunnallisesti tätä tietoa hyödynnetään yhtenä tietolähteenä paitsi TEH YLI :n ja liikunt alain seura nnassa niin m yös valtion liikuntaneuvoston kokonaisvaltaisessa liikuntapolitiikan toim enpiteiden arviointityössä. 12
Reilusti yli puolessa kunnista (68 %) liikunnan edistämistä oli käsitelty kuntastrategiassa. Eniten korjattavaa oli liikuntastrategiaa koskevassa kysymyksessä, jossa tarkennettavaa oli 11 kunnan osalta. LIIKUNTA& TIEOE51 °5/2014 7. Toimintaja taloussuunnitelmaa koskevissa tiedoissa korjattavaa oli vähiten, ainoastaan neljän kunnan kohdalla. Liikunnan edistämisen käsittely on kasvanut vuosina 2010-2014 myös eri toimialojen omissa suunnitelmissa, strategioissa tms. Hieman useampi terveyskeskustoiminnasta (15 %) kuin liikunnasta (9 %) vastaava johtoryhmä oli keskustellut ja päättänyt toimenpiteistä tämän kansallisen ohjelman pohjalta. Näiden toimialojen luottamushenkilöhallinnossa ohjelman käsittely ja hyödyntäminen oli vielä harvinaisempaa. Vain pieni osa kunnista on toistaiseksi päättänyt liikuntaa edistävistä toimenpiteistään olemassa olevien välineiden, kuten kansallisten liikunnanedistämisohjelmien tai TEAviisari-verkkopalvelun tulosten perusteella. Toisaalta vain alle puolessa Ku ntastrategia Sosiaalija terveystoimen asiakirjat Liiku ntastrategia Lähi liiku ntapaikka-suu nn itelma Sivistystoimen asiakirjat Ympä ristötoi men asiakirjat Tekn isentoimen asiakirjat 20 40 60 80 100 . Tähän mennessä alle puolet terveyskeskusten johtoryhmistä ja liikunnasta vastaavista johtoryhmistä kunnissa on käsitellyt Muutosta liikkeellä! -ohjelmaa. Luotettavuus eri kysymyksissä vaihteli välillä 91-97 prosenttia. 2014 . 2010 (n=233-249, n=221-230, n=243-268) KUVIO 1. tavaa oli yhteensä 33 kunnan tiedoissa. Liikunta yhä yleisemmin osa strategioita ja suunnitelmia Kuntalaisten liikunnan edistäminen näkyy entistä useammin kunnan strategisessa johtamisessa (kuvio 1). Keskimääräinen luotettavuus oli 93 prosenttia. Liikunnan edistämisen käsittely kuntien eri asiakirjoissa vuosina 2010-2014. Kansallisten ohjelmien jalkautuminen kangertelee Kansallisten ohjelmien jalkautuminen kuntien toimintaan kangertelee. 2012
Ei yhteistyötä 100 KUVIO 2. Joka neljännessä (28 %) kunnassa ei ollut vielä poikkihallinnollista työryhmää, jossa käsiteltäisiin liikunnan edistämistä. Edellytysten ja mahdollisuuksien luomista Kunnilla on lukuisia vaihtoehtoja edistää väestönsä liikkumista muun muassa suunnitelmallisella liikuntapaikkarakentamisella, liikuntapaikkojen maksuttomuudella ja kohdennetulla terveysja erityisliikunnan ohjauksella. Jonkinverran yhteistyötä (n=245-249) 80 . Liikunnan edistämisen toimenpiteiden ja liikunta-aktiivisuuden seurannassa parannettavaa Suurin osa kunnista oli määritellyt toimintaja taloussuunnitelmassa tavoitteet ja toimenpiteet lasten, työikäisten ja ikääntyneiden liikunnan edistämiseksi. Liikunnan edistämiseksi tehty yhteistyö kunnan sisällä eri tahojen kanssa 2014. fi).Edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna on pientä positiivista kehitystä nähtävissä. Hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämistarpeesta kertoo myös se, että vain 31 prosenttia kunnista ilmoitti tekevänsä tiivistä yhteistyötä sosiaalija terveyshuollon kanssa (kuvio 2.). Liikuntaseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suhteellista osuutta seurasi kaksi kolmesta kunnasta (67 %). www.sotkanet. Sosiaalija terveydenhuolto Varhaiskasvatus Opetustoimi Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Maankäyttö ja kaavoitus Tekninen toimi 20 40 % 60 . Ikääntyneille, painonhallintaa tarvitseville, työttömille, opiskelun ulkopuolella oleville 16-17-vuotiaille ja maahanmuuttajataustaisille tarjottava kohdennettu liikuntaneuvonta ja liikkumisryhmät olivat hieman lisääntyneet vuosina 2012-2014. Liikkurnisryhrnåt työikäisille sekä urheiluseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille olivat taas hieman vähentyneet. Se koskettaa kaikkia kunnan toimialoja ja laajemmin myös muita toimijoita kuten järjestöjä. Muutosta liikkeellä! -ohjelman yhtenä tavoitteena on, että liikunnan edistämisen käsittely sosiaalija terveystoimen asiakirjoissa nousee 70 prosenttiin. kunnista liikunnan edistämistä oli käsitelty sosiaalija terveydenhuollon hallinnonalan asiakirjoissa, vaikka yleisesti on tiedossa että liikunta on yksi tärkeimmistä hyvinvointiin ja terveyteen, esimerkiksi mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. (Kuvio 4.) Kuntien omat liikuntapalvelut tulisi suunnitella 8 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Tämän tuloksen valossa on luonnollista, että myös liikunta-aktiivisuuden seurannassa on parantamisen varaa. Yleisimmin kunnat seurasivat liikuntapaikkojen käyntitietoja. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä on organisoitava Liikunnan edistäminen on poikkihallinnollista toimintaa. Tiivistä yhteistyötä . Sen sijaan liikunnan edistämisen seurantamittarit oli valittu vain puolessa kunnista, esimerkiksi työikäisten liikunta-aktiivisuudelle vain 44 prosentissa kuntia. esim. Vuosittain tai jatkuvasti käyntitieroja ilmoitti seuraavansa 83 prosenttia kunnista. Opetustoimen ja teknisen toimen kanssa yhteistyö oli sen sijaan yleisempää. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta seurasi hieman yli puolet kunnista vähintään kahden vuoden välein (kuvio 3.), vaikka tietoa on saatavilla lähes kaikista kunnista Kouluterveyskyselyn tuloksista (kts
Sama muutos näkyi myös urheiluja pallokenttien kohdalla. 2012 20 . vuosi 20 40 % 60 80 100 . Eri ryhmille järjestettyjen liikuntaryhmien yleisyys kunnissa vuosina 2010-2014. Maksuttomuus oli vähentynyt vuodesta 2012, jolloin 70 prosenttia kunnista ei perinyt vuoroista maksua. Vuositt ain tai jatkuvasti Joka 2. 2010 (n=244, n=228, n=256) KUVIO 3. Ikääntyneet Työikäiset Urheiluseuratoiminnan ulkopuolella olevat lapset ja nuoret Painonhallintaa tarvitsevat Työttömät Opiskelun ulkopuolella olevat 16-17-vuotiaat Maahan mu uttajata usta iset (n=226-244, n=211-219, n=222-237) . Ohjelmien jalkauttamiseen uutta otetta Kahden aiemman TEAviisari-tiedonkeruun tulokset paljastavat muun muassa, että valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat ovat tavoittaneet melko vaatimattomasti kunnalliset päättäjät. niin, että ne muodostaisivat toimivan kokonaisuuden yhdessä urheiluseurojen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden seuraamisen yleisyys kunnissa vuosina 2010-2014. Tämä antaa erinomaista osviittaa ja kannustetta sille, että tuoreiden linjausten implementoinnissa tulee tehdä joLIIKUNTA& TIEDE51 •512014 9. 2014 . vuosi Joka 4. 2012 . Kunnat subventoivat vahvasti liikunnan harrastamista Lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen liikuntasaleissa olivat 65 prosentissa kuntia maksuttomia (kuvio 5.). 2010 40 60 80 100 KUVIO 4. Suurimmassa osassa kunnista (71 %) oli seurojen ja yhdistysten kanssa yhteistyökokouksia, mutta vain joka neljännessä kunnassa yhteistyö rakentui säännöllisesti kokoontuvaksi asiantuntijaelimeksi. vuosi Joka 3. 2014 . On huolestuttavaa, jos taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa ja liikkua
PIA HAKAMÄKI, sairaanhoitaja, TtM Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: pia.hakamaki@thl.fi PÄIVI AALTO-NEVALAINEN, fysioterapeutti, LitM, johtamisen tohtorikoulutettava Kulttuuriasiainneuvos Opetusja kulttuuriministeriö Sähköposti: paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi NOORA NIEMI, oik yo, terveystiet yo Turun yliopisto TIMO STÅHL, LitM, TtT, dosentti Osastojohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: timo.stahl@thl.fi LÄHTEET: Esitys uudesta liikuntalaista 2014. . Enemmistö kunnista käyttää säännöllisesti seuranta tietona liikuntapaikkojen käyntitietoja , urheiluseuratoimintaan osallistuvien määriä ja kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin. & Ståhl T. http://www.minedu.fi/export/sites/default/ PM/Jul kaisut/2011 /Ii itteet/OKM6. Jotta liikunnan edistäminen olisi kuntalaisten tarpeista lähtevää, tulisi käytössä olla myös seurantatietoa kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Joka tapauksessa kuntatalouden säästöpaineissa tarvitaan viisautta ja tahtoa suunnata ja sijoittaa voimavaroja kuntalaisten liikuttamiseksi. Sosiaalija terveysministeriön esitteitä 2010:3. takin melko eri tavalla kuin aikaisemmin. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2013 10. Opetusja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014 14. . fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr14.pdf?lang=fi Kulmala J., Saaristo V. http://www.stm.fi/c/document_ library/get_file ?folderld= 1087418&name=DLFE-11817pdf TEAviisari-verkkopalvelu. Tulokset kuitenkin nostavat esiin, että vain pieni osa kunnista on toistaiseksi päättänyt toimenpiteistä tällaisten välineiden, kuten liikunnanedistämisohjelmien tai TEAviisariverkkopalvelun tulosten perusteella. On hyvä huomioida, että yhteistyön rakentaminen ja poikkihallinnollisen työn koordinointi vaativat aikaa ja organisointia. . 2012 . Tiedonkeruun tulokset viestivät jo nyt osin negatiivisesta kehityksestä: Lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuus koulujen liikuntasaleissa on vähentynyt. Liikunta kunnan toiminnassa 2014 -tiedonkeruun perustaulukot 10.9.2014 käytössä olleesta aineistosta. Tärkeää onkin seurata TEAviisarin asennon muutosta pidemmällä tähtäimellä. Helsinki. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :6. 2010 (n=242-246, n=225, n=262-263) KUVIO 5. http://wwwm,nedu. Koulujen liikuntasalit Urheilu-ja pallokentät . Mielenkiintoista on nähdä, korostuvatko sekä peruspalvelut että erityisja soveltava liikunta entistä enemmän kuntien toiminnassa. pdf 7Iang=fi Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. . Kokonaisuudessaan vastavalmistunut tiedonkeruu kertoo, että kuntien liikunnanedistämistoimet ovat liikkeessä sangen positiiviseen suuntaan verrattuna kahteen aiempaan tutkimusvuoteen. 20 40 60 80 100 . wwwthl.fi/TEAviisari 10 LIIKUNTA& TIEDESl •5/2014. Kuntien liikunnanohjaus ja muu palvelutarjonta tulisi suunnitella siten, että niistä rakentuu toimiva kokonaisuus yhdessä urheiluseurojen, liikuntayritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Niiden kuntien osuus, joissa lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen saleissa ja vuorot urheilukentillä olivat maksuttomia liikuntaja urheiluseuroille vuosina 2010-2014. Kahden vuoden kuluttua aikaa lienee kulunut riittävästi, että voidaan tehdä järkevä välitarkastus asiakirjojen tunnettavuudesta ja mahdollisesti toimenpiteidenkin purevuudesta. http://urn.fi/URN: ISBN: 978952-00-3412-2 Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa 2010. 2014 . Suunnittelun ja toteuttamisen tueksi on saatavilla useita kansallisesti tuotettuja välineitä, jotka voivat helpottaa haasteellista tehtävää. 2011 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa Perusraportti 2010. Tiedolla johtamisen näkökulmasta päätösten ja niiden valmistelu perustuu tutkirnus-, selvitysja kokemustiedosta tehtyihin säännöllisiin yhteenvetoihin ja johtopäätöksiin. Kunnat määrittävät itsehallinnollisina yhteisöinä itse tavat toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa.
Myös sukupuolella ja iällä oli merkittävä vaikutus niin, että miehet raportoivat harrastavansa liikuntaa naisia enemmän ja nuoremmat olivat aktiivisempia kuin vanhemmat. Tulokset vahvistavat aiempaa näyttöä siitä, että liikunta-aktiivisuus on ensisijaisesti yksilötason asia osoittaen kuitenkin, että ei ole samantekevää, mitä kunta tekee kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden hyväksi. Työväline nostaa oman kunnan keskeisimmät liikunnan edistämisen kehittämiskohteet ja vahvuudet esiin. Tätä kysymystä selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä kansallisessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ensimmäisen kerran kuntien liikuntaa edistävän toiminnan yhteyttä kuntalaisten kuntoliikunnan harrastamiseen. Liikuntaa tukeva paikallinen politiikka edellyttää kuntajohdon sitoutumista ja kaikkien hallintokuntien välistä yhteistyötä. Liikunnan harrastaminen on jokaisen henkilökohtainen valinta, mutta liikunnan edellytysten luomisessa ja sen myötä kuntalaisten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttajana kunnalla ajatellaan olevan merkittävä rooli. Tutkimuksen mukaan voimakkain liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä oleva tekijä oli hyväksi koettu terveydentila. Naimattomat olivat aktiivisempia kuin avioliitossa elävät. Tähän tarpeeseen on rakennettu työkalu eli TEAviisari-verkkopalvelu, jonka avulla saa helposti kokonaiskuvan oman kunnan tilanteesta suhteessa koko maan keskiarvoon tai sopivaan vertailukuntaan. LÄHDE Nummela, 0., Hätönen, H., Saaristo, V. Uusi löydös oli, että yksilötekijöiden huomioimisen jälkeen myös kunnan toiminnalla havaittiin olevan itsenäinen vaikutus kuntoliikunnan harrastamisen yleisyyteen. Kokonaiskuva liikunnan edistämisen suunnasta perustuu vertailuanalyysiin ja yhteensä yli sataan yksittäiseen indikaattoritietoon. Väestön vapaa-ajan liikunnan, kunnan liikunnan edistämisen ja eri taustatekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin yleistetyllä lineaarisella seka mallilla. Tutkimus perustuu THL:n Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen (ATH) väestöaineistoon ja terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarin kunnan toimintaa kuvaavaan liikuntaaineistoon vuodelta 2012. Tutkimuksessa yhdistettiin kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta kerättyjä tietoja kunnan liikunnanedistämisaktiivisuutta kuvaaviin tietoihin. Kuntalaisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus siihen yhteydessä olevat yksilötekijät ja kunnan aktiivisuus terveyden edistämisessä. TEAviisarinäyttää liikunnan edistämisen suunnan Koko väestön terveydentilaa koskevaa tietoa on tarjolla runsaasti, mutta kuntakohtainen vertailutieto kuntien toiminnasta liikunnan edistämisessä on pitkään puuttunut. (www.thl.fi/TEAviisari) Teksti: VESA SAARISTO, TIMO STÅHL Myös kunnan toiminnalla itsenäinen vaikutus kuntoliikunnan harrastamisen yleisyyteen L iikunnalla on keskeinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Kunnan toiminnan ja kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden välisen yhteyden osoittaminen tutkimuksen keinoin on haastavaa ja on myös esitetty, että teki kunta mitä tahansa, sillä ei ole vaikutusta kuntalaisten liikunta-aktiivisuuteen. 2014. & Helakorpi, S. Onko kunnan liikunnanedistämistyön ja edellytysten luomisen sekä kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden välillä yhteys. Yhteiskuntapolitiikka 79:4, 388-399. LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 11. Uudet kuntakohtaiset tiedot julkaistaan palvelussa 11.12.2014. Aikaisemmat tutkimukset ovat painottuneet paljolti paikallisen tason strategiseen johtamiseen tai yksilötason terveyskäyttäytymiseen. Liikunta-aktiivisuuteen olivat yhteydessä myös korkea koulutus sekä etenkin kokemus siitä, että kotitalouden tulot riittävät menojen kattamiseen. Kunta pystyy aktiivisella toiminnallaan vaikuttamaan esimerkiksi rakentamalla liikuntapaikkoja, järjestämällä ryhmäliikuntaa, maksupolitiikalla tai kaavoituksella. Tässä tutkimuksessa yhdistettiin nämä kaksi erilaista näkökulmaa
Kuva: LEHTIKUVA/M ARTT I KAINULA INEN 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014
L iikuntateknologian (sportstechnology) käsite on hyvin laaja. Tavoitteena on ollut selittää, miksi jotkin teknologiat hyväksytään ja otetaan käyttöön joidenkin teknologioiden unohtuessa hyvinkin nopeasti. Huomio voi tällöin keskittyä vain itse teknologiaan ja sen ominaisuuksiin tai laajemmin teknologiaan ja sen käytön sosiaaliseen kontekstiin. Tällöin tutkimuksessa korostuvat teknologian käytön seurausten sijaan käyttäjät, käyttö p käyttäjyys. (Kulju 2002, 93-107.) Teknologia on neljässäkymmenessä vuodessa kehittynyt valtavasti. Kuinka liikuntateknologia pystyy vastaamaan näihin odotuksiin. Teknologiaan keskittyvissä selitysmalleissa teknologia nähdään itsenäisenä toimijana, joka syntyy autonomisesti ja tulee sosiaaliseen järjestelmään sen ulkopuolelta. Professori opiskelijoineen ryhtyy toimeen, ja ensimmäiset prototyypit valmistuvat jo samana vuonna. Teksti: PANU MOILANEN Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia. Valmentaja kaipailee laitetta, jolla voisi reaaliaikaisesti mitata kilpahiihtäjän sykettä. Sillä tarkoitetaan erilaisia informaatioteknologian sovelluksia (laitteita, ohjelmistoja ja palveluja), joita käytetään liikuntasuorituksen mittaamiseen, tallentamiseen ja analysointiin. Sosiaalisen konstruktionismin ajatuksiin perustuvissa malleissa teknologian kehitys, hyväksyminen ja käyttö taas nähdään osana sosiaalisen järjestelmän toimintaa, ja teknologian käyttö, tehtävät ja merkitykset muotoutuvat osana sen ja sen käyttäjien sosiaalista vuorovaikutusta. Perinteisessä ajattelussa liikuntateknologia yhdistyy muun muassa liikunnan harrastamisessa käytettävien välineiden teknologiaan, testaukseen ja valmennukseen. Ensimmäinen nykyisenkaltainen langaton ja rannelaitteeseen perustuva sykemittari tulee markkinoille vuonna 1982. Liikuntateknologiaakin tulee siis tutkia myös nimenomaan teknologiana, mutta kuitenkin monitieteisesti. Liikunnassakaan viimeisin teknologia ei ole enää vain huippuja kilpaurheilijoiden käytössä, vaan teknologia on tullut osaksi myös liikunnan harrastamista: rannetietokoneet, mobiilisovell ukset ja monet muut tekniikan ihmeet ovat myös aivan tavallisten terveysja kuntoliikkujien saatavilla. Ketkä liikuntateknologiaa käyttävät ja miksi. Tyypillinen moderni liikuntateknologiatuote koostuu fyysisestä mittalaitteesta, jonka keräämä tieto siirretään esimerkiksi verkkopalveluun, joka esittää laitteen keräämän tiedon informaationa käyttäjälle. Yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä keinona fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Esimerkkejä tällaisista teknologioista ovat muun muassa sykeja aktiivisuusmittarit, tietokoneohjelmistot, mobiilisovellukset ja erilaiset verkossa toimivat palvelut. Erityisesti teknologian tulo elämiemme yksityisimmille alueille sekä liikunnan ja urheilun kaltaisiin korkean sitoutumisen konteksteihin tekee niiden omaksumisen ja käytön ymmärtämisestä äärimmäisen tärkeää. Teknologian käytön ymmärtäminen Teknologian käyttöä ja omaksumista on tutkittu paljon ja pitkään. Informaatioteknologia on pienentynyt ja halventunut, minkä seurauksena se on raivannut tiensä käytännössä kaikille elämän alueille. Liikuntateknologian käytöstä tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Tarina alkaa keväällä 1976 Köykkyrin maastossa, Kernpeleessä, jossa Oulun yliopiston elektroniikan professori tapaa paikallisen urheiluseuran hiihrovalrnentajan. Tyypillinen liikuntateknologian käyttäjä on enintään 40-vuotias mies tai nainen. Mitä liikuntateknologialta odotetaan. Käyttäjät toivovat sen tukevan omaa liikuntaharrastustaan. Teknologian muuttuminen arjen teknologiaksi muuttaa myös siihen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. UIKUNTA& TIEDESl •5/2014 13. Useimmille suomalaisille liikuntateknologiatuotteet näyttäytyvät kuitenkin vielä nykyisinkin nimenomaan sykemittareina, mikä on syytä ottaa huomioon myös tässä artikkelissa esitellyn tutkimuksen tuloksia arvioitaessa. On tärkeää ymmärtää, kuka teknologiaa käyttää, miksi sitä käytetään, miten sitä käytetään ja kuinka teknologia pystyy vastaamaan käyttäjiensä sille asettamiin odotuksiin. Tämän jälkeen teknologia joko hyväksytään ja otetaan käyttöön tai hylätään. Tässä artikkelissa liikuntateknologia nähdään kuitenkin kapeammin. Yksi suomalaisten teknologiakertomusten klassikoista on tarina sykemittarin synnystä
Tällaiset teknologian käyttöä selittävät tekijät voidaan jakaa teknologian käyttöä edistäviin ja sen käyttöä estäviin tekijöihin ( Cenfetelli & Schwarz 2011). Huviksi ja hyödyksi Teknologian käyttöä voidaan tarkastella myös jakamalla sen käytön motiivit utilitaristisiin ja hedonisiin motiiveihin. Ne liittyvät esimerkiksi käyttäjän kokemiin toimintahäiriöihin, erilaisten toimintojen ja omien tarpeiden väliseen huonoon yhteensopivuuteen tai teknologian käyttölogiikan vaikeaselkoisuuteen. Tekniset ominaisuudet selittävät käyttöä Liikuntateknologia ei ole mikään poikkeus muista teknologioista: senkin onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi tekniset ominaisuudet, jotka määrittävät muun muassa teknologian käyttäjälleen tuottaman konkreettisen hyödyn, käyttökelpoisuuden ja käytettävyyden. Tutkimuksessamme keskeisiksi liikuntateknologian käyttöä edistäviksi tekijöiksi tunnistettiin itse laitteen tekninen luotettavuus, sen ominaisuuksien monipuolisuus erilaisissa liikuntatilanteissa ja kokonaisjärjestelmän jouheva toiminta. Esimerkkejä tällaisista tekijöistä ovat laitteen toiminnan yllättävä loppuminen kesken suorituksen, sen toiminnassa havaitut epäloogisuudet, epävarmuus laitteen toimintalogiikasta tai pettymys laitteen tuottamaan tietoon tai sen vaikeaselkoisuus. Esim erkiksi sykem ittari ei siis ole vain pelkkä fyy sinen laite, vaan siihen liittyvät digitaaliset palvelut, ihmiset ja käytön kontekstit sekä sen tuottama info rmaatio ovat m erkittäviä käyttöä selittäviä tekijöitä. Liikuntateknologian käyttöä perustellaan tyypillisesti nimenomaan hyötyyn perustuvilla syillä. Varsinkin erilaisten rannelaitteiden käytettävyyttä pidettiin usein luvattoman huonona: käyttäjät ovat useiden arjen teknologioiden osalta tottuneet jo niin sujuvaan käyttöön sekä käyttölogiikan että fyysisten rakenneratkaisujen suhteen, että pienetkin koetut teknologian käytettävyysongelmat vaikuttavat käyttökokemukseen erittäin negatiivisesti. Utilitaristisessa eli hyötyjä korostavassa käytössä tavoitteena on konkreettisten hyötyjen saavuttaminen teknologian avulla. Utilitaristiset käyuörnotiivit eivät kuitenkaan riitä yksin selittämään käyttöä tai sen jatkumista, vaan myös hedoniset motiivit vaikuttavat käyttöön. Useat haastattelemamme käyttäjät kertoivat muun muassa turhautumisestaan GPS-toimintojen kanssa; joskus satelliittien löytymistä oli joutunut odottelemaan räntäsateessa niin pitkään, ettei lenkille ollutkaan enää tehnyt mieli lähteä. Tästä johtu en käytön sosiaalisen kontekstin ym märtäminen tutkim uksessa on välttäm ätöntä, vaikka pelkät tekniset om inaisuudet selittävätkin hyv in liikunt ateknologian käyttöön liittyv iä peru svalintoja. Teknologiatuotteiden toimintalogiikka ja käytettävyys yleisesti vaikuttavat liikuntateknologiaan kohdistuviin käytettävyysja tuoteominaisuusodotuksiin. Kyse on siis järjestelmästä, joka koostuu paitsi itse laitteesta, niin myös sen ohjelmistosta, siihen liittyvistä palveluista, käyttäjästä ja käytön kont ekstin sosiaalisesta maailm asta. 14 LJIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Edistävät tekijät voidaan nähdä eräänlaisena käytön myötätuulena: ne innostavat käyttöön ja lisäävät sen määrää. Myös mittalaitteen ja siihen liittyvien palveluiden tuottama tieto edisti usein liikuntateknologian käyttöä: tietojen tarkkuus, niiden hyödyllisyys jo suorituksen aikana ja monipuolisuus tulivat esille positiivisina tekijöinä. Taustana on teknologian käytön hauskuus tai nautittavuus ja suoritusten jakaminen tuo mukaan pelillisen elementin. Liikuntateknologiaan liittyviä negatiivisia kokemuksia saattaa lisäksi vahvistaa se, että liikunnassa teknologian käyttö on vain varsinaista toimintaa täydentävä ja tukeva ulottuvuus: teknologiaan liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa voimakkaitakin tunnereaktioita ja pahimmillaan pilata vaikkapa suunnitellun juoksulenkin lähes kokonaan. Estävät tekijät ovat käytön vastatuulta. Esimerkiksi sykemittareiden tuottaman tiedon ymmärtäminen ja hyödyntäminen saattaa edellyttää melko syvällistäkin liikuntafysiologian ymmärrystä, jota suurimmalla osalla laitteiden käyttäjistä ei kuitenkaan ole. Käyttäjät hankkivat liikuntateknologiaa toisaalta liikkumisen motivaattoriksi, toisaalta taas varmistuakseen siitä, että he saavuttavat itselleen asettamansa tavoitteet, joista yleisimmin mainittiin fyysisen kunnon kehittäminen ja terveys yleisesti. Myös liikuntateknologian muotokieleen suhtauduttiin usein kriittisesti. Hedonisessa eli nautintoa korostavassa käytössä keskeistä taas on käyttöön liittyvä nautinto ja hauskuus voisi melkein sanoa, että kyse on teknologian käyttämisestä osana leikkiä (van der Heijden 2004). Yhä useammille liikuntateknologian käytössä onkin kyse eräänlaisesta pelistä tai leikistä: käytön takana Yhä useammille liikuntateknologian käytössä on kyse eräänlaisesta pelistä tai leikistä. Esimerkiksi mobiililaitteiden muotoilussa tietynlainen vihjeettömyys ja puhtaus ovat olleet jo pitkään vallitseva käytäntö, mutta varsinkin naiset kuvailivat esimerkiksi monia sykemittareita muotoilultaan selkeän rnaskuliinisiksi, mikä vähensi kiinnostusta varsinkin niiden jatkuvaan käyttöön
Liikkuvista suomalaisista valtaosa (noin 70 %) liikkuu itsenäisesti seuratoiminnan tai kaupallisten liikuntapalveluiden ulkopuolella (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 : Aikuisliikunta 2011, 25), joten liikuntateknologian potentiaali liikkumisen ohjaajana ja siihen innostajana on merkittävä. Liikuntateknologian suurimmat mahdollisuudet liikuntaan innostajina ja liikuntaharrastuksen tukena liittyvät kuitenkin mielestäni nimenomaan vähän tai ei lainkaan liikkuviin. Liikunnan sosiaalinen maailma ei ole tästä poikkeus, ja oma koettu asema osana liikunnan sosiaalista maailmaa näkyykin myös paitsi halussa käyttää liikuntateknologiaa niin myös sen käytön tavoissa ja motiiveissa. On otemassa selvä tarve löytää uusia ideoita ja menetelmiä urheiluvalmennukseen. Tämä näkyy selvästi muun muassa ensimmäistä markkinoille tullutta, nykyistenkaltaista sykemittaria esitelleessä lehtiartikkelissa: "Maailmanmestaruuskisat Helsingissä [1983] osoittivat, että tuloskehitys on hidastumassa syntyihän kisoissa vain liaksi uutta maailmanennätystä. Kun tämä sama ryhmä on lisäksi innokkain erilaisten informaatio' LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 15. Varsinkin monimutkaisempien teknologiatuotteiden koetaan kuuluvan vain hyväkuntoisten ja urheilullisten ihmisten käyttöön. Tämä on tyypillistä käytännössä kaikille tilanteille, joissa teknologian käyttö yleistyy vapaa-ajan ja harrastusten kontekstissa. Koski (2004) on Unruh'n ajatusten perusteella määritellyt liikuntasuhteen käsitteen, jolla tarkoitetaan yksilön suhdetta liikunnan sosiaaliseen maailmaan. Tätä käsitystä tukee myös liikuntateknologiaan liittyvä viestintä ja markkinointi. Huippu-urheilun varjo näkyy liikuntateknologian kehittämisessä edelleen. Käytön motiivit saattavat myös muuttua sen mukaan, millaiseksi käyttäjäksi ihminen itsensä kokee esimerkiksi osana liikunnan sosiaalista maailmaa. Erityisen kiinnostavan ryhmän muodostavat nuoret miehet, jotka Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö UKESin selvityksen mukaan ovat avainasemassa suomalaisten keskimääräisen kestävyyskunnon kehityksessä: jos nyt 25-39-vuotiaat miehet onnistuisivat parantamaan kestävyyskuntoaan pysyvästi kymmenellä prosentilla, puolittuisi ennustettu huonokuntoisten 50-64-vuotiaiden määrä vuonna 2035 (Heiskanen ym. Kun käyttäjistä yhä useammat ovat terveysja kuntoliikkujia, korostuvat käytössä sen hedoniset piirteet. Voidaan puhua eräänlaisesta liikunnallisesta minäpystyvyydestä, yksilön käsityksestä omista kyvyistään ja onnistumisen mahdollisuuksistaan liikunnan parissa. on teknologian käytön hauskuus tai nautittavuus, minkä lisäksi suoritusten jakaminen tuo käyttöön monille mukaan pelillisen elementin. Tarkkoja fysiologisia mittaustuloksia enemmän ollaan kiinnostuneita siitä, mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä: liikun ko oikein ja riittävästi, onko kuntoni parantunut ja mitä minun pitäisi mahdollisesti tehdä toisin. Merkitysten kuluttaminen voi nykyyhteiskunnassa tarkoittaa myös sosiaalisen maailman kannalta merkityksellisten tuotteiden tai teknologioiden käyttöä (Schouten & McAlexander 1995). Asemamme sosiaalisessa maailmassa vaikuttaa myös käsitykseemme itsestämme ja käyttäytymiseemme osana kutakin sosiaalista maailmaa. Moni omasta liikunnallisuudestaan epävarma epäröi myös liikuntateknologian käyttöä, vaikka teknologiasta saattaisi olla eniten hyötyä juuri liikunnan maailmaan vasta tutustuville. Moni omasta liikunnallisuudestaan epävarma epäröi myös liikuntateknologian käyttöä. Liikuntateknologian leviäminen asiantuntijoiden ja ammattikäyttäjien keskuudesta myös suuren yleisön käyttöön on muuttanut sen käyttötapoja merkittävästi. Kärjistetysti voidaan sanoa, että monet valmistajat kehittävät käyttäjille tarkkoja mittalaitteita, mutta käyttäjät haluaisivat itse asiassa ostaa kokonaisvaltaisia liikkumisen ratkaisuja. Tätä tarvetta täyttämään esueitii.n Helsingissä tuoteuutuus nimeltä SPORT TESTER, joka on erityisesti urheilijoiden käyttöön suunni.teltu henkilökohtainen mikrotietokone." (Säynäjäkangas & Pietilä 1983). Varsinkin monimutkaisempien teknologiatuotteiden koetaan kuuluvan vain hyväkuntoisten ja urheilullisten ihmisten käyttöön. Liikuntateknologian synnyn historia liittyy selkeästi utilitaristisiin käyttömotiiveihin. Tätä käsitystä tukee myös [iikuntateknologiaan liittyvä viestintä ja markkinointi, joissa teknologian käyttäjät esitetään yleensä nuorina, kauniina ja rohkeina. Tämä suhde näkyy paitsi liikunnan harrastamisena, niin myös liikuntaan ja urheiluun liittyvien merkitysten seuraamisena, tuottamisena ja kuluttamisena. 2011). Sosiaalinen maailma vaikuttaa käyttöön Unruh'n (1980) mukaan elämme ja vaikutamme samanaikaisesti useissa eri sosiaalisissa maailmoissa, joissa osallistumisemme ja sitoutumisemme tasoa voidaan kuvata neljällä osallistumisen sosiaalisella tyypillä: voimme olla muukalaisia, turisteja, vakiovieraita tai sisäpiiriläisiä
Teknologinen konvergenssi, eli aiemmin erillisten teknologioiden sulautuminen toisiinsa, tuo alalle jatkuvasti uusia toimijoita, ja kilpailu käyttäjistä kiristyy koko ajan. teknologian sovellusten käyttäjä, on tarpeen ja ratkaisun kohtaamiselle olem assa hyv ät edellytykset. Sosiaalinen näyttäytyy liikuntateknologian käytössä kahta kautta: toisaalta osana oman minuuden rakentamista, näyttämistä ja korostamista, toisaalta osana yhteisöllisyyttä. Tietoa kyllä jaetaan, mutta ainoastaan liikunnan sosiaaliseen maailmaan liittymisen ja kuulumisen kannalta merkityksellisille kontakteille, esimerkiksi seuratai treenikavereille merkitykselliselle yhteisölle. Kun teknologiaa käytetään liikunnan kaltaisissa, usein voimakkaan sitoutumisen ja yksilöllisyyteen kytkeytymisen määrittämissä konteksteissa, minuuden ja sosiaalisuuden aspekti t muodostuvat tärkeiksi käyttöä selittäviksi ja kuvaaviksi ulottuvuuksiksi. Tällöin jakamisella on yleensä selkeä tavoite saada omasta liikkumisesta ja suorituksista sellaista palautetta, joka auttaa parantamaan harjoittelua ja tehostamaan sitä. Liikuntateknologia on silti vasta matkansa alussa. Tyypillinen liikuntateknologian käyttäjä on enintään 40-vuotias mies tai nainen. Yleiset tuotekehitysrajapinnat ja muun muassa mahdollisuus käyttää teknologialla kerättyä omaa liikunta-tietoa vapaasti eivät ole vielä mitään itsestäänselvyyksiä. Nykyisin puhutaankin paljon arvon 16 LIIKUNTA& TIEOESl •5/2014. Teknologialla rakennetaan imagoa ja haetaan tukea Suurin osa erilaisten liikuntateknologian sovellusten käyttäjistä on tavoitteellisesti harjoittelevia, liikuntaan melko vakavasti suhtautuvia ihmisiä. Tällainen vapaaehtoisen kehittäjäjoukon hyödyntäminen olisi hyödyllistä myös teknologian "virallisten" kehittäjien kannalta; esimerkiksi erilaisten mobiililaitteiden keskeisirnmiksi menestystekijöiksi ovat tulleet eri alustojen ympärille muodostuneet yhteisöt ja ekosysteemit. PANU MOILANEN, KTL, LitM Lehtori (tietojärjestelmätiede) Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: panu.moilanen@jyu.fi Arvon yhteistuotannolle tilausta Liikuntaa tavoitteellisesti harrastavat ja siihen voimakkaasti sitoutuvat liikuntateknologian käyttäjät ovat myös kiinnostuneita osallistumaan teknologian kehittämiseen. Monet käyttäjät olisivatkin kiinnostuneita kehittämään teknologiaa ja sen tuottamaa tietoa paremmin lajinsa ja yhteisönsä tarpeita vastaaviksi,jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Asiakkaat kun eivät enää hanki liikuntateknologiaa, vaan teknologiaan perustuvia liikunnan seurannan, ohjauksen ja motivoinnin ratkaisuja. Moni käyttäjä odottaa ltikuruateknologialta enemmän kuin se tällä hetkellä tarjoaa, mutta toisaalta teknologian kehittyminen mahdollistaa ominaisuuksia, joista muutama vuosi sitten ei osattu edes uneksia. Liikuntateknologiassa arvon yhteistuotantoon on herätty suhteellisen myöhään. Jakamisessa on kuitenkin viimeisten vuosien aikana tapahtunut selvä muutos. Sosiaalinen ulottuvuus ja minä vaikuttavat liikuntateknologian käyttöön merkittävästi myös sosiaalisen maailman sisemmillä kehillä olevilla käyttäjillä. Esimerkiksi molemmissa johtavissa mobiiliekosysteemeissä, Androidissa ja Applen iOS:ssä, on jo paljon liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä ominaisuuksia ja sovelluksia. Minuuden rakentaminen voidaan nähdä eräänlaisena imagoprojektina: Gicldens (1991, 75-76) puhuu tähän liittyen relleksiivisistä minuusprojekteista, joihin Suomessa kannustaa muun muassa se, että omasta kunnostaan ja kehostaan huolehtiminen nähdään ikään kuin kunnon kansalaisen velvollisuutena.jota Setälä (2009) nimittää "kuuliaiseksi biokansalaisuudeksi", Oman minuuden rakentamiseen liittyvä imagoprojekti saattaa ilmetä esimerkiksi liikuntateknologian avulla kerätyn tiedon jakamisena muun muassa erilaisissa sosiaalisen median palveluissa, esimerkiksi Facebookissa. Kun omat li ikuntasuoritukset saatettiin aiemmin jakaa kaikille oman sosiaalisen verkoston jäsenille, niin nykyisin jakamisen suhteen ollaan selvästi pidättyväisempiä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat kehittävät itse vaikkapa teknologiatuotteen ominaisuuksia haluamallaan tavalla tuotteen valmistajan tarjoamien työkalujen avulla tai julkaisevat tuotteen toiminnallisuutta parantavia lisäominaisuuksia, joista esimerkkejä ovat muun muassa älypuhelinten erilaiset sovellukset. Matka on vasta alussa Köykkyrin hangilta tähän päivään on kuljettu lähes 40 vuotta. Tämä on melko outoa, sillä liikunnan ja urheilun maailmalle on usein tyypillistä intohimoinen suhtautuminen ja voimakas yhteisöllisyys esimerkiksi omaan lajiin liittyen. Kärjistäen voisi sanoa, että jos liikuntaa ei ole jotenkin dokumentoinut ja jakanut, sitä ei ole tapahtunut. yhteistuotannosta, jolla tarkoitetaan sitä, että asiakas ja yritys toimivat yhteistyössä asiakkaan kokeman arvon aikaansaamiseksi. Itsestä halutaan luoda kuva aktiivisena ja urheilullisena, ympäröivän yhteiskunnan odotuksia vastaavana kansalaisena. Jatkossa menestyjiä eivät todennäköisesti ole teknisesti edistyneimmät ja ominaisuuksiltaan runsaimmat tuotteet, vaan keskeiseksi tekijäksi tulee asiakkaalle tarjottava arvo. Sukupuolen suhteen itse käytössä ei näyttäisi olevan merkitsevää tilastollista eroa, eivätkä myöskään sosioekonomisen tekijät juuri vaikuta liikuntateknologian käytön yleisyyteen
1995. • Vuoden 2013 loppupuoliskolla kerätty päiväkirja-aineisto (n=10) erään rannetietokoneen käytöstä aidoissa käyttötilanteissa noin 6-8 viikon ajan. Subcultures of Consumption: An Ethnography of the New Bikers. Tietotekniikka 29 (10 B), 41-44. & McAlexander, J. Helsinki: Ajatus. T & Schwarz, A. Säynäjäkangas, S. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010: Aikuisliikunta. ldentifying and Testing the lnhibitors of Technology Usage lntentions. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, 189-208 Kulju, M. Vastuulliset biokansalaiset ja kenttäasiantuntijat läskikapinassa.Sosiologia, 2009(41. Setälä, V. hankkeen julkaisuista on osoitteessa https://www.jyu.fi/it/sedospo. 2002. • Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla kerätty teemahaastatteluaineisto (n=24), joka koostuu 12 naisen ja 12 miehen haastatteluista. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. 2011 Helsinki: Suomen kuntoliikuntaliitto. llmanen (toim I Pelit ja kentät: kirjoituksia liikunnasta urheilusta. 1983. Pääosa tutkimuksen aineistoista kerättiin osana Sedospo-hanketta, joka toteutettiin vuosina 2010-2012. • Vuodenvaihteessa 2011-2012 kerätty kyselyaineisto (n=3036). Tarkkoja fysiologisia mittaustuloksia enemmän ollaan kiinnostuneita siitä, mitä luvut tarkoittavat käytännössä; liikunko oikein ja riittävästi, onko kuntoni parantunut ja mitä minun pitäisi mahdollisesti tehdä toisin. 2009. Pacific Sociological Review 23(3), 271-296. 269-285. • Vuosina 2010-2012 kerätty teemahaastatteluaineisto eurooppalaisista liikuntateknologiatuotteiden valmistajista (n=B). Tutkimus ja aineistot Artikkeli perustuu Jyväskylän yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. 1991. Giddens, A. 2004 User acceptance of hedonic information systems. Sedospo oli osa innovaatiorahoituskeskus Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmaa, joka oli myös hankkeen suurin rahoittaja. Heiskanen, J., Kärkkäinen, O.-P., Hakonen, H., Lindholm, H., Eklund, J., Tammelin, T, & Havas, E. LÄHTEET Cenfetelli, R. & Pietilä, A. Lisätietoja mm. 2011. Modernity and Self-ldentity: Self and Society in the Late Modern Age. Journal of Consumer Research 22 :June 1995, 43-61. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Liikuntateknologian tutkimusryhmämme jäseninä kirjoittajan lisäksi ovat olleet Saija Aalto, Mirja Ajanko, Lauri Frank, Tuomas Kari, Markus Makkonen, Johanna Maksimainen, Antti Pirhonen ja Markus Salo. Oulun ihmeen tekijät. Koski, P. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto . H. 2004. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 17. Cambridge: Polity Press. Jyväskylä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. The Nature of Social Worlds. Schouten, J. van der Heijden, H. 2011. Yritysyhteistyökumppaneina hankkeessa olivat mukana FirstbeatTechnologies Oy, Peurunka, SportsTracking Technologies Oy ja Suomen Terveystalo Oy. Artikkelissa esitellyt tulokset perustuvat monipuoliseen aineistoon: • Vuonna 2011 kerätty esikyselyaineisto (n=120). R. W. Sport tester urheilijan mikrotietokone. Teoksessa K. Unruh, D. 1980. MIS Ouarterly 28(4), 695-704. lnformation Systems Research 22 (4), 808-823
silloinhan sinulla ei enää olisi mukavaakaan . ~ -... '·~ ~~,, ' , .. Kannustamalla mittaamaan liikuntasuorituksia, kirjaamaan tuloksia ja seuraamaan kehitystä, viittaamalla liikunnan hyötyihin (joskin varsin epämääräisesti) lupaamalla, ettei harjoitus vie paljon aikaa, kannustamalla harjoitusten säännöllisyyteen sekä antamalla tarkkoja ohjeita miten liikkua. ~-IJ, ,'·• . ~-.,~······ . Millä Sudenpentuja siis pyrittiin motivoimaan liikuntaan. Liikuntaan liittyviä motiiveja ja perusteluja selvittäneet tutkimukset piirtävät edellä kuvattua yksilökeskeistä ja kurinalaista pirmistelijää moniulotteisemman kuvan: liikunnallisuudessa tärkeää ovat terveysja kilpailullisten tavoitteiden lisäksi yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, nautinto ja hauskuus. Liikuntaohjeita tarkennetaan toteamalla, että ne on tehtävä joka päivä, multa yhteen harjoitukseen "ei tarvitse käyttää kuin kahdeksan sekuntia". Sudenpentujen liikuntamallissa on paljon elementtejä, jotka muistuttavat myös tämän hetken liikuntakulttuuria ja liikuntaan kannustamista. Kirjan loppupuolella esitellään isometrinen harjoitus, jonka avulla pääsee "istumalla voimakkaaksi". Lukijaa kannustetaan olemaan rasittamatta itseään "liikaa ensimmäisen viikon aikana ... 2010; 18 LIIKUNTA & TIEDE 51 • S/2014. W alt Disneyn Sudenpentujen käsikirja 40 vuoden takaa alkaa aukeamalla, jonne kirjan omistaja voi kirjata vuosittain pituutensa ja painonsa sekä tuloksensa 60 metrin juoksussa, pituushypyssä, korkeushypyssä, pallonheitossa, uinnissa ja hiihdossa (Anonymous 1969-1972). Keskiössä on ympäristöstään irrotettu, terveyteen rnotivoitu yksilö suorituksineen ja yksilön kannustaminen kurinalaiseen harjoitukseen. Merkittäväksi motivoijiksi ja tavoitteeksi niistä ei kuitenkaan ole. hauskaahan tämän olla pitää". .'I' 1 , ' Kuva: LEHTIKUVNKUVATOIMISTO RODEO Valitsevan ja kyllästymiseen taipuvaisen asiakkaan houkuttelu liikuntatuotteilla ja liikunnan hauskuudella näkyy uusien mobiilisovellusten tulvassa, mutta samalla kun keskitytään mitattaviin hyötyihin hukataan keskeinen näkökulma inhimilliseen kokemukseen. Harrastus usein lopahtaakin, kun liikunta ei enää tuota iloa ja mielihyvää (Iallinoja ym. Liikunnallisuuden toinen puoli ilo ja riemu ovat kyllä pienessä roolissa. ' , --
esim. 2008). Samalla kuitenkin niihin sisältyy ominaisuuksia, jotka mahdollistavat liikunnan sosiaalisuuden: monissa ohjelmissa voi perustaa yhdessä liikkujien ryhmiä, kannustaa ystäviä ja vaikkapa facebookin kautta koota ihmisiä joogaamaan puistoon sekä viestittää ystäville, miten ja missä on liikkunut. 2014). Kiinnostava yksityiskohta on, että Suomessa massajoogaamisbuumin eturintamassa oli 1990-luvulta alkaen nimenomaan astanga-jooga, joka joogamaailmassa edustaa kurikulttuuria parhaiten tarkoin määrättyine asentoineen, järjestyksineen ja auktoriteetteineen. Kangasniemi & Kauravaara 2014; Liimakka ym., julkaisematon käsikirjoitus). Eric Topol visioi kirjassaan The Creative Destruction of Medicine maailmaa, jossa kansalaiset ja internet ovat yhdistyneet netizeniksi (internet+citizen) (Topol 2013). On kiinnostava nähdä, johtavatko itsemittausteknologiat kohti taylorilaista tehclassalia vai personoitua liikuntakulttuuria. Ohjaajan kontaktit bodypurnppaajiin on minimoitu ja personoiduille ohjeille ei ole tilaa (Parviainen 2011). Kun vielä tutkimuksista tiedämme myös, että muun muassa sosioekonominen asema, sukupuoli, ikä, liikuntamuodit sekä ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat yhteydessä ihmisten aktiivisuuteen, piirtyy liikkuvasta ihmisestä Sudenpentujen oppaan liikkujaa huomattavasti moniulotteisempi kuva. Standardoitu liikunta turhauttaa ja kyllästyttää joitain, mutta toisille se tarjoaa varmuuden "terveydenedistäjien suosittelemasta liikunnan riittävästä päiväannoksesta" (Parviainen, 2011; ks. Kurinalaisuuden ja standardoitujen liikkeiden kaupallistuminen tulee esille myös fitnesspalvelujen globaaleilla markkinoilla, esimerkiksi Les Millsin suunnittelemtlla liikuntatunneilla, joilla ympäri maailman ohjaajat vetävät Body Pump, Bodystep and Bodyattack tunteja täsmälleen samoilla koreografioilla ja musiikilla. Näissäkin auktoriteetti asettaa velvoittavia tavoitteita: lihasvoimaa 2-3 kertaa viikossa, kestävyyskuntoa 2,5 tuntia viikossa, vähintään 10 000 askelta päivässä. Liikkuvat yksilöt ja teknologia Toinen länsimaista liikuntaja urheilukulttuuria kuvaava piirre on yksilökeskeisyys, joka näkyy niin yksilöiden suoritusten seuraamisena ja sankariurheilijan juhlimisena kuin tyypillisenä tapana motivoida yksilöä irrallaan yhteisöstä, vetoamalla nimenmaan yksilön tahtoon ja kurinalaisuuteen (vrt. Tällainen liikunnan kurikulttuuri imitoi taylorismin tehdassalia, jossa ruumiit on laitettu mahdollisimman tehokkaaseen työhön. Uudet mobiilisovellukset sopivat hyvin tähän länsimaisen liikuntakulttuurin virtaan: ne kannustavat kurinalaiseen mittaamiseen, tarjoavat auktoriteettien asettamia tavoitteita ja keskittyvät yksilösuoritukseen. Kurinalaiset tavoitteet Länsimaista liikuntakulttuuria on pitkään hallinnut ajattelutapa, jota kutsun tässä hieman kärjistetysti kurikulttuuriksi. Tavoitteellinen liikunta on juuri tällaista huoltoa. Näin ne tuottavat toistuvasti uutta toiveikkuutta siitä, että ehkä uusi mittari teknologia pakottaa sohvaperunan ylös sohvalta. Suositukset ja LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 19. Mark Singleton (2010) esittää jopa, että ylipäänsä kaikki asentoihin perustuvat joogamuodot ovat hybridejä, joihin ovat voimakkaasti vaikuttaneet länsimaiset voimisteluja kehonrakennusopit sekä intialaisten nationalistiset tavoitteet kehittää intialainen fyysisen harjoitteen toimintatapa ja oppi. myös Ritzer, 1996). Kurikulttuuri heijastelee myös instrumentaalista näkemystä kehosta huoltoa tarvitsevana koneena (Andreasson 2014). Kuvio muistuttaa lihavuustutkimuksessa viime vuosina kehitettyjä systeemisiä karttoja, joissa yksilön painoon vaikuttavat hyvin monet tekijät yksilöpsykologiasta ja genetiikasta, kulttuurisiin ja rakenteellisiin tekijöihin (ks. Lupauksen retoriikka ei kuitenkaan lopulta tarjoa pysyvää ratkaisua liikunnallisuuden akilleenkantapäille: inhimilliselle tekijälle, kyllästymiselle, ei-huvittamiselle ja arjen kiireiden tuottamalle paineelle. Voimistelun ja voimaharjoittelun juuret ulottuvat sotilaiden kurinalaisiin fyysisiin harjoituksiin ja kansanterveyden yleiseen kohentamiseen. Tästä lupauksen ja pettymyksen kehästä ammentavat uudet sovellukset ja mittarit. Monet kokevat, että terveellisen elämäntavan noudattaminen on sidoksissa ulkoiseen kontrolliin ja seurantaan, jota ilman heikko ihminen ei pääse liikkeelle (Jallinoja et al. Les Mills -ryhmäliikuntatunteja analysoinut Jaana Parviainen maalaa synkemmän kuvan liikuntasalien ryhmäliikuntatunneista: ne eivät mahdollista vastavuoroista yhteisöllisyyttä, vaan ovat pikemminkin hetken yhdessä hikoileva ja endorfiinia tuottava persoonaton "co-rnotion", vale-interaktiivisuus. Jallinoja & Mäkelä 2007). Kurikulttuurissa kuvaavaa ovat auktoriteettien antamat ohjeet, joita liikkuja mahdollisimman tarkkaan ja kyseenalaistamatta noudattaa. http://www.shiftn.com/obesity/ Full-Map.html). Liikuntasuhteessa ei olekaan kyse vain liikunnasta vaan kaikesta muusta elämässä (Pyykkönen et al. ltse-mittausteknologioiden puute saattaa myös olla, että ne muistuttavat liikaa vanhaa kuri kulttuuria, eivätkä kannusta spontaaniin liikunnan iloon. Kuten minkä tahansa kulutustuotteen kohdalla, mittausteknologiat lupaavat kehon hallintaa ja tuloksia, mutta tuottavat monelle lopulta pettymyksen. Kuntoilevan yksilön motivointi on kaupallistunut ja digitalisoitunut itsemittausteknologioihin, liikuntakeskusten digitalisoituihin ryhmäliikuntatunteihin, tv-formaatteihin ja kehonrakentajien kehoselfieihin. Tällaisessa maailmassa uusien mittausteknologioiden, genomiikan, yksilöllisen seurannan, sosiaalisten verkostojen monisuuntainen hyödyntäminen on viety äärimmilleen. Vaikka 1800-luvun voimistelusaleista ja viime vuosisadan hikisistä bodybuildingsaleista on siirrytty Jane Fondan aerobic-innostuksen ja raikkaiden wellness-salien kautta vapaamuotoisempaan liikuntaan, heijastuvat kurikulttuurin piirteet vielä liikuntapiirakoissa ja älypuhelimien sovelluksissa. Lisäksi, ohjeet on laadittu keskivertoihmiselle, olettaen, että kaikki liikkujat hyötyvät samanlaisista tavoitteista ja harjoitteista
Näin ollen Topolin visio voidaan tulkita myös dysiopiana, jossa autoritaarisen julkisen hallinnon tilalla kansalaisten terveystietoja valvovat ja hyödyntävät Google, Apple tai muut kaupalliset toimijat. Samaan aikaan urheiluseurojen rinnalle ja ohi tulivat kaupalliset liikuntapalveluja markkinoivat yritykset. Joukkueurheilussa on kuitenkin potentiaali heikon yksilön sulkemiseen joukkueen ulkopuolelle. ohjeet eivät enää perustu kansanterveystyössä tyypillisesti käytettyihin keskiarvoihin vaan personoiLUun terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen. Tällainen lähtökohta perustuu käsitykseen rationaalisesta ihmisestä ja saattaa lisätä "mun pitäisi liikkua" 20 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Yksilötasolla eri laitteiden tuottamaa dataa voidaan yhdistää ja etsiä elämäntavallisia kombinaatioita, jotka tuottavat kullekin yksilölle maksimaalista hyvinvointia. Yhteisöllinen ihminen on helppo koukuttaa yhteisöllisellä peilillä. Arjen dynamiikkaa, sosiaalisia verkostoja ja niihin liittyvää kiirettä ei ole huomioitu. Roberta Sassatelli (2010) kutsuu uutta eetosta ja toimintatapaa fitness-kulttuuriksi. 2014; Swan, 2013). Dystopiassa datankerääjää on mahdoton paeta. Samalla mittausteknologiat koostavat tietoa yksilöiden ympäristöstä ja rakenteellisista tekijöistä ja luovat näin mahdollisuuksia uudenlaiselle poliittiselle suunnittelulle, vaikkapa kaupunkisuunnittelulle. Myös liikuntaan ja laihduttamiseen liittyvissä televisioformaateissa rakennetaan kelvollisen ja kelvottoman yksilön normeja (Kyrölä 2007). Terveydenedistämisessäkään ei aina mennä yksilö edellä: vaikkapa Pohjois-Karjala projektissa yhteisöllinen muutos ja uuden elämäntyylin kollektiivinen oppiminen oli keskeinen toimintatapa (Honkasalo 2008; Puska et al. Tyhjiötä täyttävät osaltaan erilaiset kokemusasiantuntijuuteen perustuvat yhteisöt, kuten potilasryhmiä kokoava Patientsl.ikelvle, sekä internetin keskustelupalstat. Liikkuva yhteisö Tietenkään liikunta ei koskaan ole ollut vain yksilösuoritusta vaikka individualistinen eetos meillä onkin vahva. Kokemusasiantuntijuutta ja yhteisön voimaa kasvattavat myös mittausteknologioiden yhteisöllinen käyttö ja jakaminen, esimerkiksi Kaliforniassa syntyneessä ja maailmalle levinneessä Quatified Self -liikkeessä (Swan, 2013). Liikuntaan innostuva ja laihtuva "[utta ja kuuden kuukauden superdieett i" -treenaaja saa kyllä sosiaalisen tuen ja ryhmän kannustuksen, mutta vastaavaan rutistukseen kykenemätön katsoja määrittyy samalla kyvyttömäksi vätykseksi. Kaikki eivät ole halukkaita siihen. Voikin kysyä, onko monien mittausteknologioiden ja mobiiliapplikaatioiclen kohderyhmänä 35-vuotiaat maratonille tähtäävät hyväkuntoiset. Kyse ei ole vain terveyden tavoittelusta vaan myös tietynlaisen ulkonäön ja esteettisen lihaksikkuuden tavoittelusta, jota "fil body" ilmentää (Parviainen 2011; Sassatelli 2010). ltse-mittausteknologiat lisäävät yksilöllisen liikkujan mahdollisuuksia seurata ja tulkita itse omaa kehitystään, ja näin ne osaltaan vähentävät riippuvuutta liikunnan asiantuntijoista. Askeettisuus, hedonismi ja yksilön autonomia tuottavat yhdessä rationaalista ajanvietettä, itsestä huolehtimisen nautintoa ja kehon itseilmaisua (Sassatelli 2010). Tässä uudessa eetoksessa kuri ja ponnistus yhdistyvät nautintoon ja hyvään fiilikseen uudella tavalla. Liikkeessä ei mitata vain askelia, aktiivisuusaikaa tai liikuntaharjoitteita vaan myös subjektiivisesti arvioituja tekijöitä kuten mielialaa ja onnellisuuua (Ruckenstein. Kaupallistumiseen liittyy valitsevan ja kyllästymiseen taipuvaisen asiakkaiden jatkuva houkuttelu uusilla liikuntatuotteilla ja liikunnan hauskuudella (Sassatelli 2010), joka näkyy myös uusien mobiilisovellusten tulvassa. Mittaamisen vangit ja vapauden saarna Tuottavatko uudet ja lisääntyvät mittausteknologiat maailman, jossa olemme mittaamisen vankeja. Hyvä fiilis ja kokemusasiantuntijuus Autoritaarinen liikuntaa ohjaava eetos on kuitenkin muuttunut erityisesti 1990-luvulta alkaen. Samoin oletetaan, että kaikille terveys ja liikunta ovat tärkeitä tavoitteita ja että kaikille sopivat samat mitattaviksi taipuvat liikunnalliset tavoitteet. Tällöin tekemisellä ei ole merkitystä kuin mitattuna, kuvattuna ja sosiaalisissa verkostoissa jaettuna. Samoin joukkuelajeilla ja urheiluseuroilla on pitkä historia. Topolin visio kaikkialle ulottuvasta datankeruuverkostosta, tuo mieleen yhtäältä utopian, jossa teknologia mahdollistaa itsetarkkailun ja sen jakamisen kautta enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Saattaa siis olla, että uusista mittauslaitteista intoutuvat jo valmiiksi innostuneet, liikunnalliset ihmiset ja passiiviset kokevat nämäkin yritykset kannustaa liikkumaan vieraina (Kangasniemi & Kauravaara 2014; Ruckenstein 2014). Kun vielä ennen toista maailmansotaa liikuntakulttuuria kuvastivat monet poliittiset tavoitteet, kuten kansakunnan fyysisestä ja jopa sotilaallisesta kunnosta huolehtiminen, siirryuiin seuraavina vuosikymmeninä kohti eetosta, jossa liikunta nivoutui pikemminkin terveyden ja hyvinvoinnin yksilöllisiin tavoitteisiin. Samaan aikaan perinteinen tiedepohjainen asiantuntijuus on yhä useammin haastettuna vaikkapa viime vuosien ruokaja rokotuskiistoissa. Liikkuminen, vaikkapa tanssin kautta on aina ollut yhteisöllistä ja usein yhteisöä vahvistavaa, ekstaattista nautintoa tuottava rituaali (Coveney & Bunton 2003). Yksilökeskeisen näkökulman ongelmana on nähty se, että yksilö irrotetaan ryhmästään ja ympäristöstään motivaatio kun ei kuitenkaan synny vain yksilön päätöksenä. Tällainen kehityslinja vaati kuitenkin yksilöllisten ominaisuuksien ja saavutusten paljastamista esimerkiksi digitaalisissa yhteisöissä. Tällaisessa hyväkuntoisten yhteisössä omat teot ja saavutukset on mieluisa paljastaa, kun kaikki pärjäävät samalla kentällä. Juuri häpeän välttäminen laihclutusryhmän, saa tikka sitten televisioyleisön edessä, saa ihmiset pinnistelemään. Samalla liikunnallisuutta vieroksuvat jäävät tämän(kin) hypetyksen ulkopuolelle. 1995)