JUNNU PUTKESTA OMAEHTOISEEN LIIKKUMISEEN LIIKUNTA TUO \ TERVEYSHYQTYJÄ PERIMÄ VATkUTTA , . -: . // n &TIEDE VÄHÄN, IVI.UTTA · . KOVAA -TERVEYTTÄ TEHOTREENILLÄ. '. ,','.!-~•-~... ~•· VASTEISIIN
Mukaan on saatu kansalaisia kaikista viiteryhmistä.Ja mikä hienointa, SoveLi on saanut juhlavuotensa suojelijaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Suomalaisten toimijoiden on helppo yhtyä näihin molempiin aloitteisiin ja toimia yhteistyössä sekä ACSM:n että ICSSPE:n kanssa. Sen Agita Mundo verkosto on toteuttanut WHO:n alkuun panemaa Move [o r Health ohjelmaa jo yli vuosikymmenen ajan ja aktivoi samalla koko maailman liikunnan edistämistyötä. Päivät kokoavat 6.-7.11.2013 liikunnan ja l iikurualåäketieteen asiantuntijat sekä liikuntalääkctieteellisen tutkimuksen tuottamasta tiedosta kiinnostuneet toimijat yhteen teemalla "Lisää terveitä harjoittelupäiviä". Kampanja on ollut olennainen osa SoveLin 20-vuotis_juhlintaa. Se, että näitä päiviä saadaan lisää, vaikuttaa olennaisesti harjoittelun onnistumiseen ja sen seurauksena kilpailussa menestymiseen. Uusia edistämishankkeita ilmaantuu julkisuuteen tämän tästä. Nämä maailmanjarjestöt haastavatkin suomalaiset mukaan talkoisiin, sillä meidän vahvuutenamme on jo valmiiksi korkea alan osaaminen ja vahva tahtotila. Se, että valtakunnan ykkösnimet sekä Suomessa että USA:ssa ovat mukana liikunnan edistämistyössä, on osoitus valtiovallan suuresta kiinnostuksesta toiminkari.keskinen@lts.fi taa kohtaan. 50. Kaksi merkillävaä toimintaa on näin tukenut toinen toistaan. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Lehtikuva/ Matti Björkman Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat rv.n jäsenetulehti,. Liikunnan edistäminen sai aiemmin tänä vuonna Pohjois-Amerikassa merkittävän tunnustuksen, kun maailman johtava liikuntalääketietcen järjestö Arnerican College of Sports Medicine ACSM myönsi vuoden 2014 CitationAwardin Etelä-Amerikassa liikunnan edistämistyötä pitkään tehneelle CELAFISC järjestölle. ON MUOTI-ILMIO KARI L. KESKINEN Liikunta &Tiede 5/2013 iikunnan edistämisestä on tullut maailmanlaajuinen muoti-ilmiö. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Toivotan osallistujille ja lukijoillemme antoisia hetkiä tiedon äärellä. Suomessa merkittävä osatapahtuma liikunnan edistämistalkoissa on vuosittain järjestettävät Liikuntalääketieteen päivät. Viimeisin avaus tulee USA:sta, _jossa lanseerattiin maan ensimmäisen naisen johdolla hanke otsikolla "Lers Move". ACSM on toiminut suunnannäyttäjänä sekä omalla mantereellaan että koko maailmassa Exercise is Medicine -ohjelmalla, johon useat maat ovat jo liittyneet. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Paino: Forssa Print 2013 Tilaukset: puh: 010 778 6600 tax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa .:~:.: .~.-.. Liikunta & Tiede -lehti julkaisee artikkeleita päivien aikana esitetyistä teemoista ja esitettyjen tutkimusten tiivistelmät. . Palkinnon luovuttaminen ACSM:n 60-vuotisjuhlien yhteydessä ensi keväänä Orlandossa tulee olemaan suuri mediatapahtuma. Harjoiuelupäivåt ovat tarpeellisia myös tavalliselle kansalaiselle, jolle kilpailumenestystä olennaisempaa on se miten harjoittelupäiviä saadaan ylipäätään aikaiseksi ja miten niiden avulla saadaan parempaa terveyua. Tämän vuoden lopulla tulee täyteen kymmenen vuotta siitä kun LTS Lauri Tarastin aloitteesta käynnisti WHO-ohjelman mukaisen Liiku terveemmäksi -karnpanjan. Tämä ei olekaan mitenkään kummallista, sillä liikunnalla on olennaisen suuri merkitys paitsi yksilön omalle hyvinvoinnille Ja terveydelle myös kansakuntien hyvinvoinnille Ja terveydelle. Hiljattain ACSM on ryhtynyt yhteistyöhön liikuntatieteiden ja liikuntakasvatuksen kansainvälisen kattojärjestön ICSSPE:n kanssa. LIIKUNNAN EDISTAMINEN .. Kuluvan vuoden kampanjan vetäjänä on toiminut kansanterveysja vammaisjärjestöjen valtakunnallinen liikuntajärjestö SoveLi teemalla "Liiku terveemmäksi soveltaen". _,r.· , Liikunta & Tiedt·:lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantunt17aartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata
Kari L. Aija Saari 79 Liiku terveemmäksi 2013:Terveydenja hyvinvoinnin edistämistyötä liikunnan ja vaikuttamisen keinoin. Anne Taulu POHDITTUA 80 Uudistamme liikunta lakia entä liikuntaa. HIIT-harjoittelu on kiehtova mahdollisuus. Jari Kanerva 77 AIESEP: Opettajakoulutuksella tärkeä rooli laadukkaan koululiikunnan edistäjänä. Veli Liikanen, Päivi Harinen, Hanna Kuninkeenniemi, Anni Rannikko, Jussi Ronkainen 14 POLTTOPISTEESSÄ: Rakenteellista kehittämistä. Se sukupolvi on jo syntynyt, joka tulee kysymään, miksi sporttia pitää rahoittaa yhteisistä varoista. TÄSSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Media ja markkinat ovat ottaneet pitkiä askelia urheilun määrittäjien kentille. Kai Savonen 73 EMERITUS IHMETTELEE: Lapsiurheilijoita kuilun reunalla. Keskinen 14 Liikunta & Tiede 50 vuotta 1990-luku: " ... Teemu Luoto 27 Urheilija ja TULE-vammat: mitä toipuminen vaatii valmentajalta ja terveydenhuollolta. SLU:n toimittua vasta muutaman kuukauden on valitettavaa todeta, että aiesopimukset yms. Heinonen 21 Urheilija ja pään vammat: Aivotärähdys on aina pienen paussin paikka. Kai Savonen 68 Vähän mutta kovaa ja nopeasti liikunnan terveyshyödyt tehotreenillä. Kilpaurheilussa sitä on käytetty jo vuosia. Lain aiemmat tarkistukset ja uudistaminen ovat olleet lain tuunausta, nyt paineet laajentaa lain vaikuttavuutta ovat aiempaa suuremmat. Urheilijat eivät useinkaan tiedä mahdollisesta hengitysteidensä supistumisherkkyydestä ja astmastaan. Juha Koistinen 33 Urheiluvamman synnyn ja tervehtymisen taustalla monia psykologisia tekijöitä. Jari Parkkari 19 Miten huippu-urheilijan infektioihin tulee suhtautua ja miten ehkäistä infektioita. Pilvikki Heikinaro-Johansson 78 Luokittelutiedon haltijoiden rooli kasvaa. " 16 Allergiat ja astma eivät hyvin hoidettuna estä urheilijan pääsyä huipulle. Vastaus on helppo: vähentämällä aivan tavallisia hengitystieinfektioita. Teijo Pyykkönen 82 Liikunnan välinearvo ja itseisarvo puhuttavat. Manna Arvinen-Barrow 39 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVIEN TIIVISTELMÄT 58 Perimä ja motivaatio selittävät osaltaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta.Toisten näyttäisi olevan helpompi noudattaa liikunnallista elämäntapaa kuin toisten. Kari Uusikylä 74 OPISKELIJA OUNASTELEE: Missä ovat trainerini. Myös huippu-urheilun välineellistäjät ottavat omat roolinsa. Uusissa lajeissa korostuvat nuorisokulttuuriset merkitykset sekä liikunnan omaehtoisuus ja vapaus.Ne peräänkuuluttavat erilaisia liikunnan ja liikkumisen käytäntöjä. Kalle Rantala AJASSA 75 Liikuntafoorumi kartoitti liikuntakentän haasteita. Keskinen 4 Urheilun kentällä globaalia ja lokaalia räätälöidään koko ajan uusiksi. "Harjoitusimmuuneja" ihmisiä, jotka eivät saa minkäänlaista terveydellistä hyötyä kestävyysliikunnasta ei ole olemassa. On vain yksilöllisiä eroja harjoitusvasteessa. puheet ja lupaukset on unohdettu ja vesitetty ... Miksi. Liikunnan edistäminen on muoti-ilmiö. Paralympiaurheilun suosio on lisännyt myös Kansainvälisen Paralympiakomitean paineita muokata vammaisurheilun sääntöjä yleisöystävällisemmiksi. Psykologiset tekijät vaikuttavat urheiluvamman syntyyn, mutta myös vamman parantumiseen ja urheilijan paluuseen normaaliin harjoitteluun. Miten urheilija voi saada lisää terveitä harjoittelupäiviä. Hannu Itkonen 9 Junnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä. Maria Rantala TUTKITTUA 83 Tutkimusuutiset. Nyt sen soveltuvuutta myös kuntoliikkujille ja eri potilasryhmille on alettu selvittää. Kari L. Sari Aaltonen Kuva: ANTERO MLTONEN 63 Liikunta tuo terveyshyötyjä perimä vaikuttaa vasteisiin. Olli J. Aivotärähdyksen jälkeiset oireet voivat kehittyä useiden tuntien viiveellä. Suuren osan rasitusvammoista voi välttää ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja hakeutumalla asiantuntijan apuun riittävän ajoissa
51 2 13. LI IK U N TA & T IED E 50
Urheilu on yksi kansainvälisimmistä kanssakäymisen muodoista. Mikiln ihme ei olekaan, että viime aikoina on ilmestynyt runsaasti urheilun globalisaatiota käsitteleviä tekstejä. Media ja markkinat ovat ottaneet pitkiä askelia urheilun määrittäjien kentille. Koripallomaajoukkueen viesutään harkitsevan MM-kisapaikan ostamista. Näistä asioista huolehtiminen lankesi luontevasti Kuva: ANTE RO AA LTONEN LIIKUNTA8 TIEDE50•5l2013 5. Urheilutulosten vertailu edellytti tulosten mitattavuuttaja sääntöjen yksituumaisuutta. Teksti: HANNU ITKONEN Suomalainen huippu-urheilu kiinnittyy yhä vahvemmin osaksi globaaleja urheilujärjestelmiä. .,~ . Niinpä urheilijoiden ja joukkueiden muuttoliike kiihtyy entisestään. (Miller et al. jääkiekkoseura Jokerit on suuntaamassa kohti Venäjä-vetoista KHL-liigaa. KanNlnvlllstyvl urheilu Modernin urheilun suhteellisen nopeaan kansainvälistymiseen 1800-luvun lopulta alkaen vaikuttivat useat tekijät. ... Perinteisen isänmaallisuuden on sanottu olevan hukassa, kun maajoukkuepaitaan sonnustautuminen ei kaikkia huippuja kiinnosta. Urheilun tähtitalous jyllåå suunnattomine palkkioineen ja myös ajoittaisine konkursselneen. Näissä kamppailuissa myös huippu-urheilun välineellistäjät ottavat omat roolinsa. 2001; Allison 2005; Maguire 2010; Hill 2011.) Urheilu on noussut myös laajemmin osaksi globaalin talouden, kulttuuriteollisuuden ja kulutuksen tarkasteluja (ks. , J l ', I nippu-urheilun maailma on jatkuvassa liikkeessä. Carrington & McDonald 2009; Morrow 2003; Lash & Lury 2012; Home 2006). Urheilulajien ja -kisojen kamppailu harrastajista, yleisöistä ja rahoittajista kiihtyy
Kaikkia urheilupiirejä muutos ei miellyttänyt. Esimerkiksi Suomen Urheilu lehdessä jalkapalloilija George Bestin arvioitiin muuttuneen jalkapalloidolista resuhipiksi (Itkonen & Knuuttila 1992, 156-157). Jalkapalloilun vuoden 1966 MM-kisat televisiointeineen mediallistivat urheilua merkittävästi. Näitä ulkoisia voimia ja vaikutuksia kuvataan heteronomian käsitteellä. Ronald Robertson esitti jo 1990-luvun alussa lokaalin ja globaalin olevan vuorovaikutuksessa sekä samalla tietynlaisessa riippuvuussuhteessa, jolloin syntyy omanlaistaan glokalisaatiota (Robertson 1992). Mediallistumisen seurauksena urheilijat muuttuivat ulkoista olemustaan myöten muun populaarikulttuurin kaltaisiksi idoleiksi. Täysin toimettomina tutkijat eivät ole olleet globalisoituvan urheilun suhteen. Bourdieu kuvasi jo 1980-luvun lopulla, millaiset tekijät vaikuttavat urheilulajien tarjonnan muutoksiin. laajasti ymmärretyn urheilukentän toimijat käyvät jatkuvaa kamppailua kentän valta-asemista ja määrittelyoikeuksista. Samoihin aikoihin virinneet nationalistiset aatteet saivat urheilusta hyvän työkalun kansakuntien kyvykkyyden osoittamiseen ja "kilpakenttien kansallissankareiden tuottamiseen". Urheilussa on koettu useita murrosvaiheita. (Häkli 2013.) Bourdieu apunaan Häkli osoittaa, kuinka myös kansainvälisissä käytännöissä toimijat kamppailevat kenttien hallinnasta ja käytettävien sääntöjen määrittelystä. (Beck 1997.) Olettaa sopii, että myös urheilusta löytyy globaalimenestyjiä ja -menettäjiä. Olympialiike pyrki tunnetuin seurauksin varjelemaan urheilun amatörismin ideaa aina 1980-luvun lopulle saakka. Keskeiseen asemaan kenttäkamppailussa nousevat edelläkävijät (tasternakers), jotka kykenevät tuottamaan uusia käytäntöjä tai uusia vanhojen käytäntöjen muotoja. Jouni Häkli jonka pohdiskelut ovat hedelmöittäneet myös tätä tekstiä on tukeutunut Bourdieun kenttäteoretisointiin hahmottaessaan, kuinka kansainväliset toimijat ovat muotoilleet lasten oikeuksia. Globalisaatiota jäsentäneet tutkijat ovat osoittaneet, että globalisaatio ei ole yksisuuntainen kansainvälistymisen prosessi. Tutkijoiden on pyrittävä esittämään, miten globalisaatio rakentuu myös valtiojärjestelmien sisällä ja paikallisesti (Häkli 2013). Perinteisten lajien on pyrittävä tekemään tuotteistaan mediaystävällisiä. Kriittisesti arvioiden on esitetty, kuinka globalisaatio tuottaa sekä omat voittajansa että häviäjänsä. Tutkijoiden tulee välttää kansallisen ja globaalin näkemistä toistensa vastakohdiksi. Erityisen voimakkaasti ammattilaisuutta vastustettiin Suomessa, jossa "lompakkourheilun" katsottiin järisyttävän urheilun hyvän kertomuksen arvomaailmaa. perustetuille kansainvälisille urheiluorganisaatioille. Kilpaurheilunkin tapahtumat ovat merkinneet kansainvälisten ja kansallisten suhteiden asemoitumista alati uudelleen. (Giulianotti & Robertson 2009). Dream Teamin tähtikaarti pelasi itsensä pysyvästi paitsi koripalloilun Lajien suosion vaihdellessa huippu-urheilun kokonaiskentälle pyrkii koko ajan uusia yrittäjiä. Urheilun kentät Globaalin maailman ymmärtämiseksi on turvauduttu sosiologi Pierre Bourdieun tiedejäsennyksiin. 6 LIIKUNTA& TIEDESO•S/2013. Toinen merkittävä murros urheilun kokonaiskentällä toteutui Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992, jolloin Badalonan koripalloareenalle astelivat NBA:n huippuammattilaiset. Globalisaation myötä sosiaalisessa tilassa ja ajassa toteutuu mittavia muutoksia. Jokaisella kentällä on omat pelisääntönsä ja käytettävissä olevat taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset pääomat ratkaisevat, millaisiksi kenttien valta-asemat muotoutuvat. Tällaisiksi vaikuttajiksi hän nimesi urheilukäytännön legitimointia koskevan kilpailun, pyrkimykset saavuttaa uusia harrastajia, urheilulajien välisen taistelun sekä urheilulajien koulukuntien ja perinteiden kamppailun. Tässä yhteydessä nostan esiin kaksi esimerkkiä. (Cavarero 2002; Häkli 2013.) Urheilun kansainvälisiin suhteisiin pureutuvat tutkijat kohtaavat yleisemmän globalisaatiotutkimuksen haasteen. Myöhemmin hän on yhdessä Richard Giulianottin kanssa jalkapalloilua tutkiessaan osoittanut, kuinka myös urheilussa glokalisaation seurauksena kansainväliset vaikutteet sulautuvat kansallisiin ja paikallisiin puitteisiin, tarpeisiin ja arvoihin. (Bourdieu 1985.) Moderniin urheiluun muotoutui organisoitumisen alkuajoista lähtien kaksi päänäyttämöä: ammattilaisuus ja amatörismi. Toisaalta kyseisten kenttien reuna-alueilla on riittänyt liikehdintää. Kentillä on olemassa suhteellinen autonomiansa eli tietynlaiset kentälle ominaiset säännöt, jotka ovat suhteellisen immuuneja ulkoisille vaikutuksille. Yhtäältä nämä kaksi poikkeavaa toimintakäytäntöä ovat eläneet omanlaisina kenttämuodostuminaan rinnakkain. Eittämättä urheilun osalta on käynyt samoin kuin yleisemmin yhteiskunnallisissa käytännöissä eli aika on osin ajanut valtioiden rajojen ohi globalisaation taloudellisen, kulttuurisen ja poliittisen dynamiikan vuoksi. Näissä murroksissa urheilun autonomia on ainakin osin kyseenalaistunut. Toisaalta kentillä tapahtuu siinäkin suhteessa liikehdintää, että kenttä altistuu ulkoisille voimille ja pääoman muotojen vaikutuksille. (Håkli 2013; Bourdieu 1984; Bourdieu 2005)
Kansainväliset muutossuunnat Urheilukulttuurin muutosten sosiologinen jäljitystyö tarjoaa eväitä myös lähitulevaisuuden ennakoimiselle. Käytännössä suurin kisa käydään lajien sponsoreista ja erilaisista lajeille rahaa tuovista yhteistyösopimuksista. Keinoja kaihtamaton voitontavoittelu, vilpistely ja ylenmääräinen riskinotto ovat osa urheilun tulevaisuutta. Vasta medianäkyvyys takaa sen, että sekä huippuurheilutuotteen tekijät että sponsoreiden edustajat voivat olla tyytyväisiä tekemiinsä satsauksiin. Jalkapalloilun MM-kilpailut ja Olympialaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa huippu-urheilun mediaspektaakkeleina. Toki viime kädessä suomalaisen urheilukulttuurin vapaaehtoistoimijoista riippuu pitkälti se, millaisia kansallisia käytäntöjä ja urheilukulttuurisia traditioita halutaan vaalia. Kansalliset muutossuunnat Kansallisen urheilun tulevaisuuden osalta on varmaa, että suomalainen huippu-urheilu kiinnittyy lisääntyvässä määrin osaksi globaaleja urheilujärjestelrniä. Näitä erisuuruisia kolmioita rakentuu eri puolille maapalloa jatkuvasti ja ne käyvät kenttäkamppailua keskenään. Kenttäkamppailun voittajia ovat lajit, joiden kilpailutapahtumat yltävät maailmanlaajuiseen näkyvyyteen. Urheilutuotteen laadun heiketessä niin median kuin sponsoreidenkin kiinnostus lopahtaa. Taloudellisten panostusten kasvaessa urheilutuotteiden omistuksesta käydään ajoittain armotonta kamppailua, jossa kansallisten rajojen ylittäminen on arkipäivää. (ks. Huippu-urheilun käytännöt ovat monelta osin jo tällä hetkellä valuneet lapsiurheiluun. Molempia esitettyjä murroksia voi lukea myös siten, että urheilun autonomia altistui heteronomialle. Sinällään maamme laaja-alainen ja lukuisia lajeja sisältävä urheilun kansalaistoiminta kokoaa edelleen runsaasti lapsia ja LIIKUNTA & TIEDE 50 • 5/2013 7. Tällöin uudet etenkin nuorisoa kiinnostavat lajit haastavat perinteisiä kilpailumuotoja. Markkinallistumisen myötä urheilua myös välineellistetään "ulkopuolisten" tavoitteiden palvelukseen. aikakirjoihin myös amatörismin ihanteesta luopuvan olympialiikkeen historiankirjoitukseen. Urheilun eriytyminen Liikuntakulttuurissa on toteutunut 1980-luvulta lähtien muillekin kulttuurimuodoille tyypillinen voimakas eriytyminen. Huippu-urheilutuote synnytetään aina tietyssä kontekstissa. Esimerkiksi pesäpallon säilyminen suosittuna urheilulajina näyttää erittäin todennäköiseltä. Urheilun historia on toki osoittanut, että puoskareitakin on riittänyt. Koko maapallon urheilukenttää ajatellen Suomi on pieni ja vähäväkinen maa. (Giulianotti & Robertson 2004.) Nykyinen huippu-urheilu näyttäytyy sekä kansainvälisissä että kansallisissa käytännöissä rakentuneina ja alati muuttuvina urheilu tuotteiden, median ja markkinoiden "kolrnioina". Median ja markkinoiden aseman vahvistuessa osana urheilukulttuureita toiminta muuttui entistä voimaperäisemmin julkisuus-markkinalliseksi. Globaalit mediavälitteiset urheilulajit saattavat toisaalta "tukea" Suomessa harrastettu ja lajeja ja niiden seuratoimintoja. Näin ovat toimineet muun muassa ampumahiihto ja suunnistus, joista on muokattu jännittäviä ja televisioyleisöjä kiinnostavia lajeja. Samalla urheilun kansalliset käytännöt menettävät etenkin mediassa asemaansa ja lumovoimaansa. Ensinnäkin urheilulajit käyvät kamppailua urheilutuotteen rakentamisen edellytyksistä. Kansainvälisessä julkisuudessa näkyvä tuote ei ole pelkästään globaali, vaan sen muokkaamiseen tarvitaan myös lokaaleja toimenpiteitä. Huippu-urheilu ammattimaistui globaalisti. Urheilijoiden ollessa viime kädessä niin kilpailullisten kuin taloudellisten tulosten tekijöitä rekrytointijärjestelmiä muokataan ja katseet suuntautuvat entistä nuorempiin lahjakkuuksiin. Asema urheilun markkinoilla ja yleisemmässä julkisuudessa on kolmas kenttäkamppailun osa-alue. Lajien suosion vaihdellessa huippu-urheilun kokonaiskentälle pyrkii koko ajan uusia yrittäjiä. Itkonen 1996, 2000.) Median ja markkinoiden kiinnostuksen lisääntyminen vauhditti urheilun tuotteistamista. Globaalissa urheilussa kenttäkamppailut kulminoituvat erityisesti kolmeen osa-alueeseen. Glokalisaatiossa globaali ja lokaali näyttäytyvät niin vuorovaikutuksena kuin keskinäisenä riippuvuussuhteena. Samalla urheilu tuote, media ja markkinat muodostivat tiiviin kolmiyhteyden, jossa jokainen osapuoli tarvitsee toisiaan. Urheilulajit käyvät kamppailua urheilutuotteen rakentamisen edellytyksistä. Vastaavasti perinteisten lajien on pyrittävä tekemään tuotteistaan mediaystävällisiä. Media ja markkinat ottivat pitkiä askelia urheilun määrittäjien kentille. Toinen kamppailun kohde on medianäkyvyys. Ilman markkinoilta tulevaa rahoitusta menestyvän huippuurheilutuotteen synnyttäminen on mahdotonta. Maailmanlaajuisesti levinneessä huippu-urheilussa käykin niin, että globaalin ja lokaalin kohdatessa syntyvät glokaalit käytännöt. Niinpä urheilijoiden sekä joukkueiden ja tiimien "muuttoliike" kiihtyy entisestään. Aiempaa kansainvälisempi urheilua seuraava sukupolvi suuntaa katseitaan Suomen rajojen ulkopuolelle, jolloin jotkut perinteiset menestyslajit saattavat olla globalisaatiohäviäjiä. Suorituskyvyn manipulointi edellyttää uusien menetelmien kehittämistä, jolloin apuun haetaan useiden eri tieteenalojen ammattilaisia. Ilmiselvää on, että globaali monien eri viestinten välittämä huippu-urheilu saa jatkuvasti seurakseen "ulkopuolisia" kentälle tunkeutujia
Globalization Social Theory and Global Culture. Carrington, B. London. A Critical lntroduction. & Neveu, E. tulevat jatkumaan. Suhrkamp. Home, J. Laaja-alaisuudesta kuitenkin seuraa, että Suom essa kansalaistoim innan kent illä annetaan "kaikkien kukkien kukkia". Värikäs tulevaisuus Kaikki merkit viittaavat siihen, että huippu-urheilu tulee säilyttämään kiinnostavuutensa paitsi alati muuttuvana kenttäkamppailuna myös suuria yleisöjä lumoavana kulttuurimuotona. (toim.) Liikkuva maailma. 1992. Routledge. Hampshire. Sport and Civil Society. The Peoples Game 7 Football, Finance and Society. Sage. Cavarero, A. & Knuuttila, S. Mediallistunut ja markkinallistunut huippu-urheilu. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. 2012. Jo tällä erää joitakin urheilukulttuurin ilmentymiä, kuten tähtitieteellisiä palkkioita, urheilun ympäristökuormitusta ja sukupuolten tasa-arvoa, on kyseenalaistettu (ks. 8 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 5/2013. Itkonen, H. (toim.) Bourdieu and the Journalistic Field. 2003. Itkonen, H. 2010. Tampere. Routledge. Teoksessa Olin, K., Itkonen, H. University of Joensuu. Näissä kamppailuissa myös huippu-urheilun välineellistäjät ottavat omat roolinsa. (toim.) The Sport and Society Reader. Globalization & Football. & Rowe, 0. Kenttien kutsu. Hampshire. lim an lapsiurheilun seur ato im intaa ur heilijapolut um peutu vat. Vastapaino. Publications of Karelian Institute. Politicizing theory Political Theory 30:4. Vastapaino. Routledge. Teoksessa Karen, D. & Washington, R.E. & Robertson, R. Joka tapauksessa Suom en ur heilum enestyksen kannalta avainkysym ys on ur heilun vapaaehtoistoim innan säilym inen elinvoim aisena. Teoksessa Benson, R. Distinction. Median lisäksi myös poliitikot ja tutkijat kiinnostuvat uusin tavoin etenkin huippuurheilusta. Theorizing sport in the global process. Teoksessa Lehtonen, M. Selvää on sekin, että kritiikki urheilua kohtaan syvenee. Morrow, S. Edition Zweite Moderne. London. 2005. Kaiken kaikkiaan huippu-urheilun menettäessä itsemääräämisoikeuttaan sen autonomia kaventuu ja heteronomia lisääntyy. Palgrave. 2005. A Social Critique of the Judgement ofTaste. 2009. Cambridge. Suomen Työväen Urheiluliitto ry Helsinki. & Ranto, E. Miller, T., Lawrence, G., McKay, J. Gaudeamus. Sankareista mediatähtiin. Sociological Perspectives. Urheilujulkisuuden muodonmuutos. An lntroduction. Palgrave. Was ist Globalisierunq. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton julkaisu. Palgrave. Liike, raja, tieto. Itkonen, H. 1992. Teoksessa Allison, L. London. 2006. Routledge. Sage. Routledge. (toim.) 2009. & McDonald, 1. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi Itkonen, H. 1984. To isin kuin m onissa m uissa m aissa Suom essa ei ole näkyvissä keskittym istä muutam an tietyn lajin m enestyksen tavoittel uun. Polity Press. Urheilutuotteiden, median ja markkinoiden kolmiokamppailut LÄHTEET: Allison, L. 2002. London. London. (toim.) The Global Politics of Sport. Itkonen 2012; Anderson 2010). Häkli, J. Hill, J. Anderson, E. Sport, Theory and Social Problems. Bourdieu, P. Globalization and Sport. Urheilun kokonaiskentällä globaalia ja lokaalia sekä siten myös glokaalia räätälöidään koko ajan uusiksi. Sport and globalisation. 1996. Beck, U. Sport in History. Maguire, J. Giulianotti, R. Ylikansallisten käytäntöjen kentät ja globaali tila. Kleio 2/2012. Miten ollaan urheilullisia7Teoksessa Sosiologian kysymyksiä. Bourdieu, P. 2013. (toim.) Liikunnan muutos, murros vai kaaos. The political field, the social science field, and the journalistic field. 2011. 2010. Frankfurt am Main. London. Helsinki. Joensuu. 2001. Hampshire. Rannalta onginnasta viihdespektaakkeleiksi. New York. The Role of Global lnstitutions in Sport. Jälkimodernissa visuaalisessa kulttuurissa urheilu tarjoaa kiinnostavan kentän medialle ja sen tuotantokoneistoille. nuoria seura rientoihin. NewYork. Marxism, Cultural Studies ans Sport. Sport in Consumer Culture. Toisin kuin monissa muissa maissa Suomessa ei ole näkyvissä keskittymistä muutaman tietyn lajin menestyksen tavoitteluun. 1985. N:o 134. Sage. 2000. Bourdieu, P. Robertson, R
Huolta herättävät julkisessa keskustelussa vahvasti esillä olevat ja tilastojenkin osoittamat havainnot nuorten vähentyneestä liikkuLIIKUNTA & TIEDE 50 • 512013 9. Käynnissä on yhtä aikaa sekä huolen sävyttämää että uusia mahdollisuuksia korostavaa keskustelua suomalaisten nuorten liikunnasta. S uomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin keskittyvä tutkimushanke Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat (LIMU) paneutuu niin sanottujen vaihtoehtoliikuntalajien joista osa on vanhoja tuttuja ja osa uusia merkitysmaailmoihin, toimintakenttiin ja -rajoihin. J unnuputkesta omaehtoiseen liikkumiseen vaihtoehtolajit liikunnan muuttuvassa kentässä Kuva: VASTAVALO/MATTI KOUTONEN Teksti:VELI LIIKANEN, PÄIVI HARINEN, HANNA KUNINKAANNIEMI, ANNI RANNIKKO, JUSSI RONKAINEN Keskustelussa nuorten liikunnasta painottuvat yhtäältä huoli liikunnan liian pienestä määrästä ja toisaalta omaehtoisen liikunnan uudet mahdollisuudet. Muuttuvassa liikunnan kentässä korostuvat uudet lajit, nuorisokulttuuriset merkitykset sekä liikunnan omaehtoisuus ja vapaus. Nämä uudet liikuntaan kiinnitetyt merkitykset peräänkuuluttavat erilaisia liikunnan ja liikkumisen käytäntöjä
Selvitämme verkkokyselyaineiston, harrastajien haastattelujen sekä osallistu van havainnoinnin avulla, mikä vaihtoehtolajeissa (m m . Terveyskeskustelussa ihanteeksi nousee yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus vähenee murrosiän myötä huomiota herättävän jyrkästi (Aira ym. 2013A; 2013B). Li ikunnan m onim uotoistuvat tilat ja tavat -hankkeessa (OKM 2012-2014) tutkim me vaihtoehtolajeja nuorten liikunnallisina merkitysja vuoro vaikutusm aailm oina. Jo tutkimuksemm e alkuvuosina olemm e päässeet luomaan silm äyksiä dynaamisiin vuorovaikutusmaailrnoihin, jotka innostavat ja sitouttavat liikkumaan myös sellaisia nuoria, jotka aiemm in ovat pitäneet liikunnallista elämänt apaa itselleen vieraana. Tämä voidaan havaita esimerkiksi vahvana terveyseetoksena, joka heijastuu myös liikuntaharrastukseen. Nuorten liikuntakulttuurin on myös sanottu olevan aiempaa eriytyneempää, kaupallistuneempaa ja mediavetoisempaa sekä organisoidun liikunnan osalta myös aikuisvetoisempaa ja ammattimaisemmin orientoitunutta kuin aikaisemmin (Koski & Tähtinen 2005, 5). Aikataulutettu ja ohjeistettu tekeminen tuntuu monista epämielekkäältä vapaa-ajanviettotavalta, ja tällöin osa nuorista suuntautuu omatoimiseen harrasteliikuntaan tai omaehtoisiin ja vapaisiin liikuntakulttuureihin. Liikunta toimii yhtenä välineenä tämän tavoitteen saavuttamisessa, mikä näkyy muun muassa liikunnalle annetuissa kunnossa pysymiseen ja painon hallintaan liittyvissä merkityksissä. (Koski & Tähtinen 2005.) Nuorten lähestymistapoja liikuntaan Viimeaikaisen keskustelun ja edellä esiin nostettujen liikunnan muutostrendien perusteella nuorilla voidaan olettaa olevan ainakin kolme olennaisesti erilaista lähestymistapaa liikuntaan: liikuntaharrastus voidaan nähdä 1) suhteessa perinteiseen seuratoimintaan ja sen kilpailuja ohjausrakenteisiin kiinnittymiseen 2) suhteessa ylipäätään liikuntaan kiinnittymiseen tai 3) nuoren passiivisuutena tai välinpitämättömyytenä liikuntaa kohtaan. Varhaisnuoruudessa tilanne kuitenkin muuttuu: vaikka nuorilla pitäisi periaatteessa olla hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen, nuorten liikunnallinen aktiivisuus vähenee yläkouluiässä (Aira ym. Yleensä seuroissa liikkuvat nuoret ovat liikunnallisesti aktiivisempia kuin omatoimisesti liikkuvat (Koski & Tähtinen 2005; Aira ym. Myös liikunnan ja liikkumisen väliseen dynamiikkaan on kiinnitetty huomiota: nuoret ovat aktiivisia seuratoiminnassa mutta harrastavat hyötyliikuntaa aiempaa vähemmän (mt.). Seuraliikunnan ja omaehtoisen liikkumisen lisäksi voidaan tunnistaa kolmas lähestymistapa liikuntaan: passiivisuus tai haluttomuus liikuntaa kohtaan. parkour, skeittaus, sco ottaus ja ro ller derby) liikuttaa nuoria ja missä vaihtoehtoliikunnan mahdollisuudet ja rajat kulkevat. Näille nuorille kilpailutoiminta on toimiva koukku, valmennus tukee oppimista ja harrastuksen aikavaatimuksiin pystytään sopeutumaan. Nuorten liikunnan muutokset Nuorten liikunnan toimintakentässä ja liikunta kulttuureissa on tunnistettu monenlaisia muutoksia. Kotron ja Pantzarin mukaan liikuntakulttuurin historiassa on nähtävissä siirtymä traditionaalisesta joukkoliikkumisen järjestyksestä ja kurista ensin moderniin ennätyksiä ja yksillöllisiä mitattavia suorituksia korostavaan arvomaailmaan ja sittemmin jälki moderniin liikuntaan, jossa keskeisintä ovat liikkumisen tuottamat "elämykset, haasteet ja niiden jakaminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa" (mt.). Koski ja Tähtinen (mt.) arvioivat myös, että nykylapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa (enemmän välineitä, aikaa ja paikkoja), ja siksi nuorten ei tarvitse käyttää luovuutta liikuntatapojen ja -paikkojen keksimiseksi. 2013A; 2013B; Tiirikainen &Konu 2013, 34). Seuratoiminnan merkittävä rooli erityisesti lasten liikuttamisessa on 2000-luvun alussa jopa vahvistunut entisestään (rnt; Kansallinen liikuntatutkimus 2010.). misesta ja liikunt aharrastu sten yleistyv ästä keskeyttämisestä teinivuosina (ns. Seuraliikunnan parista poistuminen on huomattavan yleistä yläkouluiässä (Aira ym. dro p-out -ilm iö). Tällainen liikuntaharrastus voidaan aloittaa myös lapsuusvuosien jälkeen, ja autonomia, luovuus ja harrastukseen mahdollisesti kytkeytyvät vapaamuotoiset yhteisöt tukevat liikkumiseen kiinnittymistä. 2013A; 2013B) Merkittävälle osalle nuorista vakiintuneet liikuntaseuratoiminnan käytännöt eivät kuitenkaan syystä tai toisesta sovi. Esimerkkeinä he nostavat esiin sählyn, sauvakävelyn ja lurnilautailun , jotka on vuorollaan nähty liikuntatiloja ja liikunnallista uskottavuutta vahingoittavina harrastuksina. Kotro ja Pantzar (2005) ovat kuvanneet uusien urheilulajien syntyä innovaationa, jotka syntyvät monimuotoisissa verkostoissa ja jotka eivät leviä automaattisesti ylhäältä alaspäin, vaan toisilta oppimisen, jäljittelyn, ratkaisujen etsimisen ja jopa hyvien tapojen uhkaamisen kautta. Osalle nuorista urheiluseurojen selkeästi aikataulutettu ja ylhäältä päin ohjattu seuraliikunta näyttää sopivan hyvin, ja nämä nuoret epäilemättä hyötyvät merkittävästi tarjolla olevista ohjatun liikunnan mahdollisuuksista. Kati Kauravaara kuvaa väitöskirjassaan (2013) nuoria miehiä, joille vähäinen liikunta on mielekäs ja tur10 LIIKUNTA& TIEOE50•512013. Liikunnan uusia mahdollisuuksia puolestaan on nostettu esiin muun muassa tuoreessa Nuorisotutkim usverkoston liikuntaparn lletissa (Harinen & Rannikko 2013 ), jossa omaehtoisen liikunnan ja liikkumisen vetovoim a sekä elämänt avallisten liikuntakulttuur ien painoarvon nousu saavat paljon huomiota. 2013A; 2013B), ja monissa kilpailluissa lajeissa uuden lajiharrastuksen aloittaminen vasta teini-iässä on hankalaa tai jopa ei-toivottua. Usein ohjattu seuraliikunta aloitetaan jo pikkulapsena tai alakouluiässä, ja harrastus voi jatkua läpi nuoruuden. Jälkimodernissa maailmassa korostuu myös yksilön vastuu itsestään (Bauman 2001). Harra staessaan vaihto ehtolajeja nämä nuoret eivät välttämättä edes koe harra stavansa liikuntaa
Motivaatiota liikuntaan onkin tarkasteltu erityisesti liikuntaan liitettyjen merkitysten kautta (esim. Lähes 40 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa kuormittavaa liikuntaa yli kymmenen tuntia viikossa. Kuormittavan (hengästymistä ja hikoilua aiheuttavan) liikunnan määrä on yli kaksi tuntia viikossa lähes 90 prosentilla vastaajista ja yli viisi tuntia viikossa puolella vastaajista. Vaihtoehtolajien harrastaminen voi olla hyvinkin intensiivistä, vaikka niiden harrastajat eivät aina nimeäkään lajin parissa tapahtuvaa liikkumista liikunnaksi. Vaihtoehtolajien harrastaminen ei siis näytä olevan satunnaista liikkumassa pistäytymistä. Vaihtoehtolajien merkitys nuorille Reenaan motivoituneesti ja innokkaasti tullakseni paremmaksi joukkueemme jäseneksi. Lähes 40 prosenttia vastaajista harrastaa lajiaan viikoittain yli kymmenen tuntia. Autan muita derbaajia ympäri maailman rahentaahsent lajiamme paremmaksi. Tuossa vaiheessa epävirallinen kaveripiirissä organisoitu liikunta korostuu, kuten myös omatoiminen liihunnan harrastaminen. Pyrin omalta osaltani säilyttämään derbyn inklusiivisen puolen, jossa kaikkia rakastetaan ja kunnioitetaan omana itsenään. Tuen ja kannustan omaa joukkuettani. Urheiluseuravetoista nuorten liikunnan järjestämistä on moitittu aikuisohjauksen mukanaan LIIKUNTA & TIEDE 50 • 5/2013 11. Keskimääräisen harrastuskerran kesto on 48 prosentilla vastaajista tunnista kahteen tuntia ja 4 7 prosentilla yli kaksi tuntia. Osa kiinnittyy seuratoimintaan entistä tiiviimmin alkaen harjoitella entistä intensiivisemmin omia rajoja koheillakseen. Tutkimuksemme alkoi verkkokyselyllä, johon vastasi vuoden 2012 marras-joulukuussa yhteensä 935 bleidausta, boulderointia, capoeiraa, katutanssia, longboardingia, parkouria, roller derbyä, scoottausta, sirkusta, skeittausta tai slackliningia harrastavaa 12-29-vuotiasta nuorta. Vaihtoehtolajien harrastajayhteisöjen jäsenyys ei edellytä formaalia järjestöjäsenyyttä, kuten seuran jäsenkorttia tai lisenssiä, ja vain harvalla lajilla on kirjattuja harjoitusohjelmia ja sääntökokoelmia. Pasi Koski (2004, 196-197) on tunnistanut tässä esiin nostetut lähestymistavat samantyyppisesti kirjoittaessaan liikuntasuhteesta ja jaotellessaan nuorten liikuntasuhteita kilpaurheiluorientoituneihin seuraliikkujiin, harrasteliikuntaan suuntautuviin ja liikunnallisesti passivoituviin: Lasten muuttuessa nuoriksi liikunnalliset tarpeet alkavat sisällöllisesti eriytyä ja varsinkin tavoitteellinen vahvasti kilpailuorientoitunut toiminta alkaa jakaa harrastajia. Sitoutuminen näkyy lajiin käytetyssä ajassa ja lajin kautta omaksutuissa asenteissa, mitä virallisten sääntöjen puuttuminen osaltaan tukee ( vrt. Peilaamme artikkelin alkuosassa keskusteltuja nuorisoliikunnan haasteita vasten, millaisia merkityksiä tutkimuksemme nuoret liittävät oman lajinsa harrastamiseen. Vaihtoehtolajien kokemuksellinen painoarvo näkyy esimerkiksi vakuutetussa sitoutumisessa omien taitojen ja sitä kautta myös oman lajin kehittämiseen. Verkkokyselyn vastaajista lähes kaikki (97 prosenttia) harrastavat omaa lajiaan keskimäärin yli kaksi tuntia viikossa ja yli 70 prosenttia enemmän kuin viisi tuntia viikossa. Virallisten jäsenyysrituaalien, -tunnisteiden ja sääntökokoelmien puute ei tee vaihtoehtolajiyhteisöön kuulumisesta merkityksetöntä tai harrastamisesta satunnaista, päinvastoin. Vastaajat eivät muodosta tilastollisesti edustavaa otosta, mutta verkkokysely toimii yhtenä ovenavauksena vaihtoehtolajien harrastamisdynamiikkaan, harrastamisen intensiteettiin ja vaihtoehtolajien rooliin lajiharrastajien elämässä. Wheaton 2004). Toiminnan vapaus ja sen edellyttämä omatoimisuus, ruohonjuuritason osallistuminen, näyttää tuottavan intensiivistä kevytjäsenyyttä ja aktiivista liikettä. vallinen valinta ja joille liikuntaan käytetty aika olisi pois muista, liikuntaa arvokkaammiksi koetuista vapaa-ajan tekemisistä. Koski & Tähtinen 2005). Siitä huolimatta, että lajeihin kiinnitytään näennäisen kevyesti, tutkimukseemme osallistuneet harrastajat ovat kertoneet kokonaisvaltaisesta ja elämäntavallisuuteen viittaavasta sitoutumisesta. Vaihtoehtolajeja harrastavat näyttävät siis liikkuvan selvästi enemmän kuin terveysliikuntasuositukset edellyttävät ja myös enemmän kuin nuoret keskimäärin (UKK-instituutti 2009). Kaikkein eniten aikaa lajinsa parissa kertoivat viettävänsä skeittarija scoottarivastaajat. Omaehtoista aktiivisuutta vaihtoehtolajeissa Nuorten vaihtoehtolajit ovat eräs omaehtoisen liikunnan muoto, joka ottaa etäisyyttä seura toiminnasta tuttuun liikunnan institutionalisoituneeseen suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen. Lajin ympärillä tapahtuva oheistekerninen, kuten lajin historian, traditioiden ja periaatteiden opiskelu sekä lajiin liittyvä vapaaehtoistyö, on monelle olennainen osa lajiharrastusta. Kun katsotaan virallisia harrastamiseen kiinnittäviä siteitä, vaihtoehtolajien harrastajayhteisöjen voi nähdä edustavan yksilöllisyyttä korostavia kevyitä ryhmittymiä, joiden välillä yksilöt tekevät valintoja, ja joiden yhteisöllisyyden sisällöt ovat jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena (Maffesoli 1996). Toiset taas, joita tämä suunta ei kiinnosta, passivoituvat liikunnallisesti tai suuntautuvat kohden harrasteliikuntaa, jossa menestystavoitteet eivät määritä tekemistä, eikä vertailu muihin ole oleellista. Nuorimmat, 12-14-vuotiaat, vastaajat viettävät lajinsa parissa enemmän aikaa kuin tästä vanhemmat vastaajat, kun taas kuormittavan liikunnan määrä on suurin 15-19-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Formaalien tavoitteiden, askel merkittyjen kehittymispolkujen ja aikataulutettujen harjoitusten puute ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaihtoehtolajien harrastajat vain hengailisivat päämäärättömästi kavereidensa kanssa vaikka sekin on monelle keskeinen osa omaa harrastusta. (24-vuotias roller derbyn pelaaja verkkokyselyssä) Kalevi Heinilän (1986) ajatuksia mukaillen voi todeta, että nuoret harrastavat sellaista lajia, jonka merkitykset sopivat parhaiten yhteen heidän odotustensa ja kokemusmaailmansa kanssa
Vaihtoehtolajien harra stam inen ei ole vakavaa m yöskään siinä m ielessä, että om a laji pitäisi valita jo nuorena. Välttäm ättä se ei kuitenkaan sovi yhteen nuorten merkitysm aailm ojen kanssa aina nuoret eivät hae yleisesti hyväksyttyjä tai valm iiksi annettuja ja oletettuja yhdessä olem isen tapoja. Koski & Tähtinen 2005, 13 ) Vaihtoehtolajien harra stajat kyseenalaistavat m yös liikunnan tilojen konven tionaaliset ja kapeat m ääritelm ät. Harinen & Rannikko 2013 ). Osin tästä syystä liikunta on aikuism aailm an näkökulm asta yle isesti hyväksytty, suora staan toivottava tapa kuluttaa aikaa (Koski & Tähtinen 2005, 16). Jokaisen yksilön erilaisuuden vuoksi m uihin vertaam inen tai m uiden kanssa kilpailem inen ei ole hedelm ällistä, m utta m uilta voi silti oppia paljon uutta. Julkinen tila on täynnä m ahdollisuuksia, ja arkiel äm än ym päristöstä luetaan potentiaalisia uusia harra stuspaikkoja. Vaihtoehtolajien leviämisen esteet. Vertaisoppim isen ja om an kehittym isen koro stam inen m erkitsee, että harr astukseen on periaatteessa helppoa päästä m ukaan vanhem panakin. Kilpailun sijaan harra stajat koro stavat henkilökohtaista kehittym istä eräänlaista kilpailua itsensä kanssa. Vaihtoehto lajien pedagoginen pohja on erilainen: ne tarjoavat irtioto n aikuisauktoriteettien kontro llista ollessaan toim int aym päristöjä, joissa nuoret oppivat toisiltaan ja opettavat toisiaan. Huom ionarvoista on, että nuorten m aailm assa oikea ja väärä, "siisti" ja "nolo", m äärittyv ät pitkälti vertaissuhteiden kautta ja että kavereiden m erkitys on liikuntaharrastusta valittaessa suuri (ks. Vaihtoehtolajit sijoittuvatkin nuorisoja aikuiskulttuurien toivottavuuksien ja hyväksyttävyy ksien väliseen ristiriitaan. Tähän kunnioitu ksen koro stukseen liittyy osaltaan eetos, joka koro staa jokaisen yksilön ainutlaatuisuutta. Harra stajia ei jaeta tiukasti toisistaan erillisiin ikäryhm iin, ja m onen lajin ytim essä on aikatauluttam aton tekem inen. esim . M yös luovuus nousee esiin tärkeänä vaihtoehtolajeihin kuuluvana asiana. Ei ole väliä, onko aloittelija vai kokenut, koska jokaisella on om a tyy linsä, jota tulee kunnioittaa. Harinen ym . Tuom itessaan tiukan sääntelyn vaihtoehtolajit voivat tarjota m ahdollisuuksia leikin paluulle liikuntaan (vrt. Näm ä tekijät tuovat harrastam iseen vapauden ja om an valinnan tunnetta, joka on nuorille m yös tärkeä vapaa-ajan ydinm erkitys (M äättä & Tolonen 2011 ; Aarresola 2013 ). tuom asta liialliseksi koetusta vakavuudesta (esim . Li ikuntatoim intaan liitetään usein ajatus sosiaalisen koheesion lisääm isestä, eräänlaisesta kunnon kansalaisten kasvattam isesta (vrt. (vaihtoehdon valinneiden osuus kaikista vastanneista, n = 935) Sopivien tilojen tai paikkojen puute Kuntien tai valtion tuen puute Yleiset ennakkoluulot Ohjauksen tai valmennuksen puute Harrastuskavereiden puute Harrastus ei ole urheiluseurojen ohjelmassa Varusteiden huono saatavuus Harrastus vaatii liikaa rahaa Huonot liikenneyhteydet harrastuspaikoille Harrastus vaatii liikaa aikaa Muu syy Harrastus on fyysisesti liian vaativa 85% 59% 52% 16% 16% 11 % 11% 10% KUVIO 1. Verkkokyselym m e vastauksissa koro stuvatkin keskinäinen kunnioitus ja sam assa veneessä olem isen tunne. Juur i keskinäinen oppim inen ja eräänlainen yhteisen tsem ppaam isen kulttuur i näyttävät olevan vaihtoehtolajien om inaispiirteitä. Yhtäältä perinteisiä liikunnan tiloja uudelleenm erkityksellistetään, toisaalta aivan uusia tiloja otetaan sym bolisesti ja konkreettisesti haltuun. (vrt. Eli paradoksaalisesti: nuorten kriittisyys aikuism aailm an asettam ia norm eja kohMitkä seuraavista asioista rajoittavat lajiharrastuksen leviämistä. Vaihtoehtolajeihin liittyy vastakulttuurisia el em enttejä, antagonistista luonnetta, joka osaltaan houkuttaa niiden pariin. 2006.) Vaihto ehtoliikunta ja m uu om atoim inen liike jäävät usein aikuisilta huom aam atta, sillä nuorten liikuntaa etsitään ja havainnoidaan usein vain liikunnan perinteisistä tiloista (ks. Koski & Tä htinen 2005; Tiirikainen & Konu 2013 ). 12 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 512013. M ora alisesti latautu nut kehotus harra staa liikunt aa jää nuorilta tu skin huom aam atta. Kokko, Kannas & Itkonen 2004; Salasuo & Hoikkala 66). Allardt 2001)
Maffesoli, M. Myös perinteisellä seuraliikunnalla voisi olla hyödyllistä opittavaa vaihtoehtolajeista. Leskinen & H. 1996. 2013. (toim.) Tässä seison enkä muuta voi. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirja. & Hoikkala, T. 2005. Tiirikainen, M. Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Teoksessa J. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. & Itkonen, H. llmanen (toim.) Pelit Ja kentät. & Tähtinen, J. Määttä & T. &Rautopuro, J. Teoksessa K. Liikunnan merkitykset nuoruudessa.Nuorisotutkimus, 1 (20051. & Kannas, L. VELI LIIKANEN, FM Tutkija Mikkelin ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: veli.liikanen@mamk.fi PÄIVI HARINEN, YTT Professori (ma.) Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sähköposti: paivi.harinen@uef.fi HANNA KUNINKAANNIEMI, TtM Kehittämispäällikkö Mikkelin ammattikorkeakoulu Sähköposti: hanna.kuninkaanniemi@mamk.fi ANNI RANNIKKO, YTM Tutkija, tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos Sähköposti: anni.rannikko@uef.fi JUSSI RONKAINEN, YTT Tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: jussi.ronkainen@mamk.fi Kokko, S., Kannas, L. Tutkimuksemme kyselyaineistossa nousee esiin esimerkiksi skeittaajien vähätteleviä asenteita scoottaajia kohtaan sekä näkemyksiä, joiden mukaan tytöt eivät ole fyysisesti tarpeeksi vahvoja tiettyjen lajien harrastamiseen. Bauman, Z. Hiipuva liikunta nuoruusiässä.Dropoff-ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986-2010. Liikunnan ja kansanterveyden [ulkaisuja n:o 276. Osa kilpailee yhdessä vakiintuneempien seuraliikuntalajien kanssa samoista sisäliikuruatiloista tai julkisesta tuesta jääden usein alakynteen. Vaikuttaa siltä, että vaihtoehtolajien tai muuten omaehtoisempien liikunnan harrastusmahdollisuuksien edistäminen edellyttää asenteiden LÄHTEET Aarresola, 0. Terveysliikunnan suositus 18-64-vuotiaille. 2013. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. The Time of the Tribes.The Decline of lndividualism in Mass Society. tsonierni & L. Aira, T. Perälä & T. Omaehtoisuudesta urheilun kilpailuetu. Liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 57-77. Jyväskylä: LI KES-tutkimuskeskus. &Konu, A. Määttä, M. Liikunta ja tiede, 41(61, 101-112. Wheaton, B. Koski, P. Tolonen (toim I Annettu, otettu, itse tehty.Nuorten vapaa-aika tänään. Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Helsinki: Suomen liikuntatieteellinen seura. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 5-11. & Kannas, L. Koski, P. Seurakiinnityksen vaaranvuosina yläkouluiässä nuorten oman päätäntävallan vahvistaminen, leikin ylläpitäminen ja aikaraamien rikkominen saattavat laajentaa liikuntaharrastuksen merkitysmaailmaa ja vahvistaa nuorten sitoutumista. Miksi lapset ja nuoret katoavat liikuntaja urheiluseuroista murrosiässä 7 Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3.Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö UKK-instituutti 2009. Kauravaara, K. Omaehtoisen liikunnan mahdollisuudet nousevat esiin useissa ajankohtaisissa tutkijanpuheenvuoroissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Helsinki: Gaudeamus & Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, 55-59. 2004. & Itkonen, H. && Tynjälä, J. 2013. 3-21. Pääsy vaihtoehtolajien tai niiden yhteisöjen pariin ei ole kuitenkaan ole kaikille nuorille yhtä helppoa. Salasuo, M. Helsinki: SLU. 1986. The lndividualizedSociety. Piispa & H. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. &Pantzar, M. Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi. taan saattaa saada heidät tekemään juuri sitä, mitä aikuiset heiltä toivovat. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Teoksessa M. Pohjoisaho & E. 2004. Monet tutkituista lajeista ovatkin erityisesti talvisin hankalassa tilanteessa harrastuspaikoille pääsyn suhteen. Monien lajien harrastus on keskittynyt kaupunkeihin ja Suomen tiheimmin asuttuun osaan. Jyväskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun laitos, tutkimuksia n:o 35. Teoksessa M. 2001. 2004 lntroduction: Mapping the lifestylesport-scape. & Tolonen, T. 2013. 2013B. Lontoo: Sage. Tutkimus skeittareista. Kontro, T. Aira, T. &Villberg, J. Teoksessa P Harinen & A. Harinen, P. LIIKUNTA & TIEDE 50, 512013 13. Asfalttiprinssit. Hallman & M. & Tynjälä, J. 2006. Vaikka lajiharrastajat usein korostavat lajien avoimuutta ja avaramielisyyttä, yhteisöillä voi olla myös ulossulkevia piirteitä. Heinilä, K. Lapset Ja nuoret.SLU:n julkaisusarja 7/2010. L1ikuntasuhde. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus, 183-191. Urheiluseura lasten ja nuorten terveyden edistäjänä. Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten puuttuminen vastaajajoukosia saa pohtimaan lajiosallistumisen kulttuurista avoimuutta. Harinen, P. & Kokko, S. Cambridge: Polity. 2011 Johdanto. 2005. & Rannikko, A. Vaihtoehtolajien mahdollisuuksia ja rajoja Edellä esitetyn perusteella voi todeta, että vaihtoehtolajit tarjoavat merkityksellisiä liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia ainakin niille nuorille, jotka kaipaavat vähemmän kilpailullista, aikataulutettua tai ylhäältä ohjattua liikunnallista tekemistä. Wheaton (toim.) Understanding lifestyle sport.Consumption, identity and difference.Lontoo: Routledge, 1-28. Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta 7 Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä.Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013 3.Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö. 2013A. Koripallo penkkiurheiluna. Urherlulajien synty. Huippu-urheilijat ja -taitelijat 2000-luvun Suomessa. Mitä sitten, jos ei liikuta. tarkistamista liikuntapaikkasuunnittelussa tai tilojen jakoperusteissa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto 12004), 189-208. Pvlvanårnen (toim.) Voxconsumptoris Kuluttajan ääni. Teoksessa B. Vastauksissa (kuva 1) esteinä nousevat esiin ennen kaikkea sopivien tilojen tai paikkojen puute, kuntien tai valtion tuen puute sekä yleiset ennakkoluulot. Kysyimme verkko kyselyssämme harrastajilta myös lajien leviämisen esteistä
Holkeri nostattaa punan urheilukansan poskille sanomalla, että urheilun rahoitus pitäisi siirtää osaksi suoraa budjettirahoitusta." Minusta on väärin peluuttaa kulttuurin eri osa-alueita vastakkain. Li iku n ta & Tiede POLTTOPISTEESSÄ Rakenteellista kehittämistä S uomi kamppailee taloutensa tasapainon saavuttamiseksi ja rakenteellinen kehittäminen on sen myötä käynnissä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Aikuisuudesta voi sen jälkeen nauttia hyvässä fyysisessä kunnossa ja vapaana vähäisen liikunnan tuottamista sairauksista ja haitoista. Vaikka hiihtoladulla on liukasta ja maasto on epätasaista, ei ylivarovaisuuteen ole tarvetta. Kansalaisille tarjolla olevat palvelut on otettu tarkastelun kohteeksi. Nuorten kokeilun ja uuden oppimisen halua ei voi eikä pidä kahlita. Samansuuntainen kehitys näyttää jatkuvan. Oman surullisen episodinsa muodosti taannoinen oikeuden päätös, jossa nurmijärveläisen koulun rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen pulkkaonnettomuuden vuoksi. Esimerkiksi työssä käyville sosiaalija terveyspalveluja on hyvin saatavilla työterveyshuollon kautta, mutta työelämän ulkopuolella olevat joutuvat hakemaan tarvitsemansa palvelut niukemmasta tarjonnasta. Lakituvalla uhkaaminen ja tiukat viranomaismääräykset eivät ole sellaista rakenteellista kehittämistä, jota tarvitsemme. Opettajien ammattijärjestö OAJ reagoi voimakkaasti ja esitti, että vahinkojen välttämiseksi koulujen pitäisi punnita joidenkin liikuntamuotojen välttämistä. Kun säästöpaineita kohdistuu samalla myös kouluruokailuun, voivat vaikutukset olla tuhoisia lasten tulevaisuudelle. Palvelujen karsinta vaikean talouden olosuhteissa on uhka molemmille. Mikäli näin todella tapahtuisi, se pudottaisi pohjan koulujen laadukkaalta liikuntakasvatukselta. Kari L. Myös nuoremmalle väestönosalle tarjottavia palveluita joudutaan tarkastelemaan aiempaa kriittisemmin. Sitä paitsi urheilu ja ooppera eivät ole vastakkaisia vaan pikemminkin samansuuntaisia." ... Luovuus ja uuden oppiminen kuuluvat liikunnanopetukseen; niin myös vaarojen tunnistaminen ja niiden välttäminen. Liikunta on aina ollut herkkä erilaisille häiriötekijöille sekä koulujen pakollisena oppiaineena että sen ulkopuolisena harrastustoimintana, Pienikin häiriö saa arvaamattomia mittasuhteita. Opetettavien aineiden tasolla vaaravyöhykkeessä ovat koulujen liikunnan opetus ja uusimpana oppiaineena opetusohjelmaan tullut terveystieto. Kun painopiste aikuisväestön palveluissa on sairauksien hoidossa ja terveyden ylläpitämisessä, on nuorempien ikäluokkien kohdalla kysymys enemmänkin koulunkäyntiin, opiskeluun ja vapaaajan harrastustoimintaan liittyvistä palveluista. En silti sano, että avustuksia käytetään väärin." Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Harri Holkeri haastattelussa Taiteita ja urheilua ei pidä peluuttaa samalla kentällä, Liikunta & Tiede 411991 14 LIIKUNTA & TIEDE 50, 512013. Vaikka koulunkäynti ja opiskelu ovat periaatteessa vakaalla pohjalla, kohdistuu myös niihin säästöpaineita. Aikuisuuteen kasvaminen on prosessi,jonka aikana yksilö testaa ja kehittää omia rajojaan. Holkeri uskoo enemmän eduskunnan urheilumielisyyteen. Rakenteellinen kehittäminen kuuluu kaikkeen toimintaan millä tahansa elämänalueella, mutta liialliset säädökset ja ohjeet eivät ole sitä, mitä lasten ja nuorten kehittyminen aikuisuuteen edellyttää. Keskinen Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Liikunta & Tiede 50 vuotta 1990-luku Urheilu pois Veikkauksen kukkarolta ... Leikkaukset niissä heikentäisivät kuitenkin pohjaa terveellisen elämän perusasioiden oppimiselta. Peruskoulu on kaikille lakisääteinen velvollisuus, mutta harrastustoiminta riippuu kunkin omista valinnoista. Rakenteellista kehittämistä tarvitaan varmistamaan, että se tapahtuu hallitusti. "Arkadianmäellä istuu myös ihmisiä, jotka ovat liikunnallisia ja jotka kenties haluaisivat katsoa asioita uudella tavalla." "Sitäpaitsi kontrolli, joka eduskunnalla tulisi olla määrärahojen jaossa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ikääntyvän väestön osuuden nopea kasvu ja palvelujen tarpeen lisääntyminen on alkanut murentaa eri väestöryhmille tarjolla olevien palvelujen tasapainoa. Säästämistä näissä aineissa on tehty muun muassa ryhmä kokoja kasvattamalla ja liikuntavälineistä tinkimällä. Aikuisväestön rinnalla piilee kasvava huoli lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Liikunnan kuviteltu tai todellinen vaarallisuus tarjoaa erinomaisen pohjan leikkausvaatimuksille
Carl Olaf Homenin johdolla aikaan saadussa "perussopimuksessa" sovittiin mm. "Esimerkiksi jääkiekko onjo sitä. Mutta kun kyseessä on uuden organisaation lisäksi uusi toimintakulttuuri olisi ollut kamalaa, jos kaikki olisi ollut heti valmista." Harri Syväsalmi haastattelussa Kuka-Mikä-Miksi. "Olen Helsinki-hallissa mukana niin kauan kuin sen velat on maksettu, sitten johonkin toiseen bisnekseen, politiikkaan tai Australiaan", sanoo Harry Harkimo. puheet ja lupaukset on unohdettu ja vesitetty. "Kyllä tuli. Erityisen ajankohtaiseksi Harry Harkimon alulle panema yksityinen hanke nousi sen vuoksi, että yhteiskunnan tukema urheilurakentaminen ei enää toimi entisen hyvävelikaavan mukaan. Harkimo antaa suoraviivaisimman mallin. Työtä ja elämänlaatua liikunnasta teemaliite. STADION SLU paisuu ... SLU:n toimittua vasta muutaman kuukauden on valitettavaa todeta, että aiesopimukset yms. "Kaikki urheilun kanssa tekemisissä olevat joutuvat pohtimaan etiikkaa, eikä pelkästään siten, että käytetäänkö tulosten saavuttamiseksi vääriä keinoja on myös kysyttävä yhteiskunnan panostuksen mielekkyyttä. Liikunta & Tiede 211998 Syvimmillään kyse on yhteiskunnan eheyttämisestä Työministeri Liisa Jaakonsaari pitää Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n " Työtä ja elämänlaatua liikunnasta 1996-2000" -projektia perusteltuna ja tarpeellisena: Se on pystynyt luomaan uusia työpaikkoja urheilukentillä päiväkoteihin ja kouluihin. " Joten se siitä keveydestä. Soraääniäkin on tietysti kuulunut jonkun mielestä toiminta ei ole lähtenyt riittävän nopeasti käyntiin ja ehkä hallituksen kokoonpano tuntuu suurelta. Helsingin Sanomat otsikoi kuitenkin 30.3.-94 "SLU palkkasi yli 20 henkeä lisää SVUL:sta" ja lehti jatkaa "Saarikankaan mukaan palveluyksikköön palkataan aluksi 25-27 työntekijää. Liikunta & Tiede 5-611995 Bosman tulee oletko valmis. Tuli sellainen kuin piti Tuliko SLU:sta sellainen kuin piti. Liikunta & Tiede 111996 " Mitä paremmin bisnes sujuu sen paremmin voi urheilu" ... Harry Harkimon näkemys on selvä. Yksittäiset urheilijat ja urheiluseurat ovat yhä useammin vieneet kiistanalaiset tapaukset ja käytännöt EU:n toimielimien käsittelyyn. Liikunta & Tiede 4/1997 LIIKUNTA! TIEDE 50 • 5/2013 15. Suomalaiset liikuntajärjestöt ovat viime vuosina ryhtyneet toteuttamaan työllisyysprojektin lisäksi esimerkiksi suvaitsevaisuus ja tasa-arvoprojekteja. Tapaus Bosman avasi portit oikeusjuttujen tulvalle. "Tässähän on syvimmiltään kyse juuri yhteiskunnan eheyttärnisestä, jota pidän eräänä keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista." Liisa Jaakonsaari haastattelussa Kestäviä tuloksia vain yhteistyöllä. "On toissijaista mitä tästä hallista tienaan. ... Liikunta & Tiede 3/1994 Kaikki joutuvat pohtimaan etiikkaa Poliitikko Aho joutuu nyt väistämättä pohtimaan hieman uudella tavalla poliittisia priorisointeja; myös huippu-urheilun etiikkaa. Maksetaanko urheilijalle palkkaa. Urheilu voi sitä paremmin, mitä paremmin bisnes toimii." ... että perustetaan kevyt edunvalvontaorganisaatio. "Jos jotain vielä toivoisin, niin se olisi, että pitkäaikaistyöttömiä saataisiin mukaan nykyistä enemmän". Tuleeko urheilusta siis pelkkää bisnestä. Sen rakentaminen on minulle haaste." Harry Harkimo haastattelussa Mitä paremmin bisnes sujuu sen paremmin voi urheilu. Tämä on Jaakonsaaren mielestä erittäin arvokasta toimintaa. Harkimon kaltaisia urheiluyrittäjiä yksityiselle sektorille ilmaantuu varmasti muitakin. ... Urheilun oikeudellinen säätely on samalla siirtymässä lajiliittojen aikakaudesta EU:n antamien ennakkopäätösten aikakauteen. Yhdessä oli sovittu, että työtekijöitä olisi enintään 6-8. Olli Rauste artikkelissa Urheilu ja lainsäädännön muutokset: Ennakointi antaa pelivaraa. tällainen pohdiskelu on aiheellista." Esko Aho haastattelussa Hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Aho lupaa lunta etelään. Matti Saarinen kommenttipuheenvuorossa SLU paisuu, Liikunta & Tiede 3/1993
K uva.· VA S TA VA L O/M A R K O TU K IA IN E N Teksti: JARI PARKKARI Allergiat ja astma eivät hyvin hoidettuna estä urheilijan pääsyä huipulle 16 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 512013
Yleisemmin astman oireita provosoivia tekijöitä ovat kylmän ilman hengittäminen, pölyt ja muut ilman epäpuhtaudet, kasvihomeet sekä infektiot. Tutkimukset alkavat allergioiden perusselvityksillä sekä kotona ja harjoituksissa tehtävällä kahden viikon mittaisella PEF seurannalla. • Viikkoja jatkuva yskänärsytys • Rasituksen jälkeen esiintyvä yskä ja limaisuus • Aamuyön yskä • Rasituksen yhteydessä esiintyvä hengityksen raskaus, kurkku kipu tai painon tunne rinnassa • Toistuvat ja pitkittyvät hengitystieinfektiot • Lajiharjoituksissa suoritusherkkyys silmin nähden heikkenee • Väsyneisyys ja harjoittelun laiminlyönti • Hidastunut palautuminen harjoittelusta ja alipalautumistilan kehittyminen (korkeat ylösnousuja harjoitussykkeet, ärtyneisyys, alakuloisuus) • Kunto ei kehity odotetusti tai suorituskyky laskee • Korvin kuultava vinkuna uloshengityksen aikana LIIKUNTA! TIEDE 50 • 5/2013 17. 1998). Urheilijalla rasituskoe kuuluu astman diagnostiikkaan. Alkuun suljetaan pois myös muut astman kaltaisia oireita aiheuttavat vaivat kuten infektiot, alhainen hemoglobiini ja muut verisolujen poikkeamat, ruokatorven refluksi, autoimmuunisairaudet sekä mahdolliset sydänperäiset syyt. Tämän vuoksi on tärkeä tunnistaa astman ensioireet. Allergiataustaisella urheilijalla on moninkertainen riski sairastua astmaan (Helenius ym. 1996). 1998). Urheilijoilla esiintyviä astman oireita on kuvattu taulukossa 2. Rasituskoe tehdään opurnitilanteessa lajinomaisesti. Limanerityksen lisääntyminen ja keuhkoputkien lihaksiston supistuminen aiheuttavat keuhkoputkien ahtauturnista ja hengenahdistusoiretta. Tällöin voidaan tarkkailla suorituksen herkkyyttä, väsymisen TAULUKKO 2. Tällöin liikunnan yhteydessä valtimoveren happipitoisuus pienenee, hengitystä avustavien lihasten työ lisääntyy ja energian kulutus lisääntyy. Tilanteen hankaloituessa urheilijan hengitys saattaa korvin kuullen vinkua uloshengityksen aikana. A llergiaja astmadiagnoosit o.vat yleistymässä etenkin nuorissa ikäryhmissä (Astman Käypä hoito -suositus 2012). Sairaudelle altistaa myös perinnöllinen taipumus eli astman esiintyminen vanhemmilla tai sisaruksilla. 35 prosentilla huipputason taito! uistelijoista esiintyi hengenahdistusoi reita intensiivisen harjoittelun yhteydessä (Mannix ym. Toimintakokeissa tutkitaan, onko urheilijan hengitysteissä palautuvaa supistumistaipumusta. Astman varhaisessa vaiheessa urheilijat yskivät rasituksen jälkeen. Astma on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdustila, joka aiheuttaa limakalvojen turvotusta ja hengitysteitä ympäröivän lihaksiston supisturnisherkkyyttä erilaisille sisäisille ja ulkoisille ärsykkeille (Globallnitiative Ior Asthma 2011). 42-55 prosentilla murtomaahiihtäjistä todettiin astmaoireita tai löydöksiä harjoitusten tai kilpailun yhteydessä (Larsson ym. 2005). Astman oireita urheilijalla. Yhdeksän vuotta kestävyysjuoksua harrastaneista henkilöistä 24 prosentilla (17/71) oli tutkimuksissa todettu astma TAULUKKO 1. Urheilijan astmalääkitys on syytä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti. 2011) (Taulukko 1). Mitä useampi positiivinen ihoreaktio todetaan allergioita selvittävässä prick-testissä sitä suurempi on astman todennäköisyys urheilijalla (Helenius ym. Usein keuhkoputkien limaneritys lisääntyy ja urheilija joutuu yskimään limaa rasituksen jälkeen. Astmaan viittaavat myös hengityksen vaihteleva tukkoisuus ja hengitystieinfektioiden pitkittyminen. Astmaa esiintyy eniten urheilijoilla lajeissa, joissa hengitysmäärät ovat suuria ja hengitettävä ilma on kylmää tai sisältää epäpuhtauksia. 2005). 1993, Pohjantähti ym. Nämä muutokset aiheuttavat urheilijalle suorituskunnon laskua ja altistavat alipalautumistilan kehittymiselle. Astman ensioireet on siksi tärkeä tunnistaa. Astman diagnosointi Astman diagnoosin tulee aina perustua objektiivisiin mittauksiin ja toimintakokeisiin. positiivista Astman ihoreaktiota todennäköisyys (OR) 1 1-2 1.59 3-4 3.54 55.51 (Helenius ym. Tutkimuksissa on havaittu, että suuri osa urheilijoista ei tiedä mahdollisesta hengitysteidensä supistumisherkkyydestä ja astman olemassaolosta (Pohjantähti ym. Suomessa on yli kaksi miljoonaa allergioista kärsivää henkilöä (Allergiaja astmaliitto 2013). 1998, Pallasaho ym. Lääkehoitoa on hyvä täydentää esimerkiksi alkulämmittelyillä ja nenähengityksen tehostamisella. Urheilijat eivät useinkaan tiedä mahdollisesta hengitysteidensä supistumisherkkyydestä ja astman olemassaolosta
On huomattava, että astman hoidossa yleisesti käytettävät avaavat sympatomimeettilääkkeet saattavat pahentaa kurkunpään toimintahäiriöstä johtuvaa urheilijan hengitysvaikeutta. Astman diagnostiikka perustuu seuraaviin objektiivisiin mittauksiin ja toimintakokeisiin. • Ei farmakologisten hoitokeinojen, kuten astmaatikon alkulämmittelyn, nenähengityksen parantamisen ja suojautumisen tulee täydentää lääkehoitoa. Siedätyshoidon teho voi säilyä jopa yli kymmenen vuoden ajan. Taustalla on monasti heikko nenähengityksen käyttö, jolloin nenä ei toimi riittävässä määrin sisäänhengitettävän ilman esisuodattimena. Se on toistaiseksi ainoa allergioiden hoitomuoto, jolla voidaan nykytiedon valossa ehkäistä astman kehittymistä. Glukokortikosteroidit ovat kiellettyjä suun kautta 18 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 512013. Astma tulee hoitaa niin, että keuhkot ALLERGIA, ASTMA JA URHEILU • Allergia ja astma lisääntyvät etenkin nuorissa ikäryhmissä. • Astman oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska moni urheilija ei tiedä omasta astmastaan. on astman rasitusoireiden ilmaantuminen yleisempää. Se on toistaiseksi ainoa allergioiden hoitomuoto, jolla voidaan nykytiedon valossa ehkäistä astman kehittymistä (lacobsen ym. Hoidon perusedellytys on allergeenien alhainen lukumäärä. • Urheilijan astmalääkitys tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti. Siedätyshoidon aloittamisen edellytys on allergisiin sairauksiin perehtyneen lääkärin tekemä alkututkimus ja näkemys hoidon tarpeellisuudesta. 2007). • Astman diagnoosi tehdään objektiivisin mittauksin ja toimintakokein. Tällöin urheilijan hengittäessä kuuluu sisäänhengityksen vaikeutumisesta johtuva niin sanottu striidor vi.nkuna. Keuhkoputkia avaavaa lääkitystä otetaan vain tarvittaessa. Urheilijoilla on kovassa rasituksessa lisääntynyt taipumus hyvin taajaan hengitykseen ja kurkunpään toimintahäiriöihin. • Oireiden lisääntyessä esimerkiksi infektioiden yhteydessä hoitoa tehostetaan välittömästi 1-2 viikon ajaksi. Alkuvaiheessa allergeeniannosta nostetaan viikon välein kuuden viikon ajan ja sen jälkeen annetaan ylläpitoannos kuuden viikon välein kolmen vuoden ajan. Hoitoon käytettävät menetelmät tulee valita lajin vaatimusten, yksilöllisten tekijöiden kuten allergioiden ja tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella. • PEF seuranta kotona ja harjoituksissa kahden viikon ajan • Allergioiden perusselvitykset ja muiden mahdollisten sairauksien poissulku atooppisuuden tutkiminen (prick-testi, S-lgE) hengitysteiden tulehduksen mittaaminen (uloshengityksen typpioksidi) muiden sairauksien poissulku: verikokeet, EKG, sinus ja thorax-rtg(ei rutiinisti), ruokatorven refluksin, hyperventiloinnin ja kurkunpään toimintahäiriöiden tutkimukset • Rasitusspirometria (vapaa ulkojuoksu, spiroergometria, impulssioskillometria) • Histamiinitai metakoliinialtistus • Eukapninenvoluntaarinen hyperventilaatiokoe (EVH) ilmaantumista ja hengitystekniikkaa. Kysymys ei ole astmasta, vaan kurkunpään toimin ta häiriöstä ja äänihuulten lähentymisestä. Astman hoito Urheilijan astma tulee hoitaa varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti. Oireiden lisääntyessä esimerkiksi infektioiden yhteydessä hoitoa tehostetaan välittömästi. • Siedätyshoitoa käytetään edelleen varsin vähän. Rasitusspirometria on spesifisin urheilijan astman tutkimus. Lisäksi tarkastetaan lääkitys ja siihen sitoutuminen, lääkkeen inhalaatiotapa sekä tarkastetaan lääkkeenottotekniikka ja rytmitys. Vapaan rasituksen aikana voidaan kokeneen mittaajan toimesta havaita myös mahdollinen sisääntai uloshengityksen vaikeutuminen. Suomessa yleisessä käytössä oleva avaava astmalääke terbutaliini (Bricanyl®) on sen sijaan kielletty ja vaatii kirjallisen erivapauden (TUE) hakemista. Hoitona käytetään hengitystekniikan opettamista ja nenähengityksen parantamista. Dopingsäännökset Tällä hetkellä kansainvälisissä dopingsäännöksissä avaavi.sta astmalääkkeistä keuhkoinhalaationa käytettävästä formoterolista, salbutamolista ja salmeterolista sekä inhaloitavien glukokortikosteroidivalmisteiden käytöstä riittää ilmoitus dopingtestipöytäkirjaan tai ADAMS-järjestelmään. Urheilijan astma on hyvä hoitaa astman hoitoon perehtyneellä lääkärillä, joka tuntee myös urheilulajin olosuhteet ja vaatimukset. toimivat normaalisti, jolloin urheilijan suorituskunnon kehittyminen on mahdollista. Kun astma on saatu hyvään hallintaan, kokeillaan lääkityksen vähentämistä. • Mikäli urheilijalla on perusallergia (allerginen ihottuma, siitepöly-, eläintai ruoka-aineallergia). Astman lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen rauhoittaminen. TAULUKKO 3. Lääkitysten lisäksi urheilijan hoidossa tulee aina käyttää niin sanottuja lääkkeettömiä hoitomuotoja. Muita altistuskokeita tehdään tarvittaessa (Taulukko 3). Näitä ovat muun muassa altistumisilta, kuten pölyiltä ja hyvin kylmältä ilmalta suojautuminen, nenähengityksen parantaminen sekä astmaatikon alkulämmittely. • Urheilijan pitkäaikainen nuha on tärkeä hoitaa kuntoon, jotta limakalvotulehdus ei leviä keuhkoputkiin. Jos urheilijan astma ei reagoi annettuihin hoitoihin, vaan oireilee näistä huolimatta hankalasti, tulee diagnoosi varmistaa oirehaastatteluin ja objektiivisin mittauksin. Mikäli urheilijalla on siitepölyallergia, voidaan hänelle antaa siedätyshoitoa
Respir Med105(10):1449-1456. annosteltuna. Asthma and increased bronchial responsiveness in elite athletes: atopy and sport event as risk factors J Allergy Clinlmmunol 101 (5):646-652. http://www.antidoping.fi. Vastaus on helppo: vähentämällä aivan tavallisia hengitystieinfektioita. Global lnitiative for Asthma (GINA).Global Strategy for Asthma Management and Prevention.Updated 2011. Tavalliset ylähengitystieinfektiot aiheuttavat urheilijoille enemmän sairauspäiviä kuin kaikki muut vammat ja vaivat yhteensä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. 2005. High prevalence of asthma in cross country skiers. 1998. Scand J Med Sci Sports15(5):324-328. 1996. T avalliset ylähengitystieinfektiot aiheuttavat urheilijoille enemmän sairauspäiviä kuin kaikki muut vammat ja vaivat yhteensä. UIKUNTA & TIEDE 50 • 5/2013 19. Turhia antibioottikuureja tuleekin välttää. Exercise-induced asthma in figure skaters.Chest 109(2):312-315. Specific immunotherapy has long-term preventive effect of seasonal and perennial asthma: 10-year follow-up on the PAT study.Allergy 6218) 943-948 Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa 2013. asettama työryhmä. Exercise-induced bronchospasm among healthy elite cross country skiers and nonathletic students. Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönmark E. pdf Helenius IJ, Tikkanen HO, Sama S, Haahtela T. Tavallinen ylähengitystieinfektio on yleensä viruksen, tavallisesti rinovirusten aiheuttama. Jos urheilijan astman hoito vaatii hoitosuositusten mukaista prednisolonitablettikuurin käyttöä, tulee erivapaus lääkkeen käyttöön hakea etukäteen (Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa 2013). Allergic rhinoconjunctivitis doubles the risk for incident asthma-results from a population study in Helsinki, Finland. Larsson K, Ohlsen P. Vanhan sanonnan mukaan flunssa paranee lääkittynä 14 vuorokaudessa ja hoitamattomana se kestää kaksi viikkoa. Lisäksi on syytä huomioida, että pseudoefedriiniä sisältävät avaavat antihistamiinivalmisteet (Aerinaze®, Cirrus®, Duact®) on palautettu Maailman Antidopingtoimiston (WADA) kiellettyjen lääkeaineiden listalle ja ovat kiellettyjä kilpailujen aikana. www.ginasthma.org/ uploads/users/files/G I NA_Report2011 _May4. 2011. BMJ 307(6915):1326-1329 Mannix ET, Farber MO, Palange P. Tavallinen aikuinen sairastaa vuosittain kahdesta neljään ylähengitystieinfektiota, mutta jos tarjonta on runsasta infektioita voi olla viidestä kahdeksaankin. Miten urheilija voi saada lisää terveitä harjoittelupäiviä. Galassetti P, Manfredi F. JARI PARKKARI, LT, dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi LÄHTEET Allergiaja astmaliitto.http://www.allergia.fi/ Astman Käypä hoito -suositus. Rydström PO, Ulriksen H. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry. Suurten C-vitamiiniannosten nauttiminen lyhentää ilmeisesti jonkin verran oireiden kestoa ja sinkin käyttö imeskelytablettina annoksella ~ 75 mglvrk lyhentää oireiden kestoa noin vuorokaudella, kun hoito aloitetaan 24 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. HEINONEN Miten huippuurheilijan infektiohin tulee suhtautua ja miten ehkäistä infektioita. Antibiootit eivät tehoa viruksiin.Hengitystieinfektioiden hoito on oireenmukaista. Larsson L, Malmberg P. Jacobsen L, Niggemann B, Dreborg S, Ferdousi HA, Halken S, Hast A, Koivikko A, Norberg LA, Valovirta E, Wahn U, Möller C; (The PAT investigator group).2007. Kova harjoittelu ja huono palautuminen lisäävät infektioalttiutta. 1993. Pohjantähti H, Laitinen J, Parkkari J. Sairauspäiviä voi vähentää tehostamalla hengitystieinfektioista toipumista ja toisaalta estämällä infektioiden syntyä. Teksti: OLLI J. Kilpailuissa saa allergiaoireisiin käyttää tavallisia antihistamiinitabletteja, silmätippoja sekä kortisonipitoista nenäsumutetta. Flunssan hoitoon markkinoidaan jos jonkinnäköisiä hoitokeinoja. 2012
Kädet tulee muistaa pestä. Tartunta tapahtuu pisaroiden välityksellä. Alhaisen hygienian maissa on syytä käyttäytyä järkevästi, niin urheillessa kuin vapaa-aikanakin. Ulkomaille lähtevien tulee myös huolehtia rokoteturva ajoissa kuntoon. Harjoittelun keventäminen infektion ensioireissa on tärkeätä. Urheilijoiden erityisongelmia ovat muun muassa sydänlihastulehdus (rnyokardiitti), joka voi syntyä, kun urheilee tuoreen infektion aikana ja mononukleoosi, joka voi aiheuttaa usean kuukauden alikuntoisuuden urheilijalle. Matkustus, ruokailu ja uni ovat tärkeitä muuttujia. Aikuisten hengitystieinfektiot. OLLI J. Suomen Lääkärilehti 2008; 63(10):943-946 Liira H. Lääkärin käsikirja (päivitetty 2.102013) Pitkäranta A. Tiettyjä infektioita voi ehkäistä rokotuksilla. Kokonaisrasituksen hallinta on oleellista. HEINONEN Professori, erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus ja Terveysliikunta, Turun yliopisto Sähköposti: olli.heinonen@utu.fi LÄHTEET Hernelahti M, Heinonen OJ. Huippu-urheilija elää tietyllä tavalla samanlaista elämää kuin immuunipuutospotilas. Moniin kaukomaihin tarvitaan rokotteita, jotka eivät kuulu normaaliin rokoteohjelmaamme. Tuntuu, että toisinaan jotkut urheilijoiden infektiot saavat runsasta julkisuutta joskus jopa liikaakin. Ylähengitystieinfektiot ja liikunta. Urheilijan on aloitettava perusasioista, ihan niin kuin paiväkodissakin. Kokonaisrasituksen hallinta on oleellista. 20 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 5/2013. Tällaisia ovat muun muassa keuhkoklamydiainfektiot (jotka eivät sitten surmanneetkaan ruotsalaisia urheilijoita) sekä nykyisin mykoplasmainfektiot (jotka eivät ole kaikkien urheilijoiden oireiden takana). Kilpaurheilijan rokoteturvan tulee olla kattava. Pitää osata aivastaa ja yskiä oikein, nenä tulee muistaa niistää. Ylähengitysinfektioiden ehkäisy on tehokasta. Matkustus, ruokailu ja uni ovat tärkeitä muuttujia. Koko ajan pitää miettiä infektioriskejä ja niiden välttämistä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008; 124(22):2561-7 Huippu-urheilija elää tietyllä tavalla samanlaista elämää kuin immuunipuutospotilas. Koko ajan pitää miettiä infektioriskejä ja niiden välttämistä. Flunssan hoito