Siuernmin suomalaiset valmentajat ja urheiluvalmennuksen asiantuntijat ovat auttaneet urheilijoita maailmanmaineeseen ympäri maailmaa. Tänä päivänä Nokian kehiuäma teknologia on kaikkien käytössä. OSAAMISEN JÄLJILLÄ Liikunta &Tiede 5/2010 KARI L. Palaset on vain saatava loksahtamaan paikoilleen ja asiantuntijoiden viestit toimijoiden kayuoon. Nokian ongelmanratkaisu käynnistyi uuden vetäjän valinnalla. Muut kyllä oppivat meiltä ja käyttävät opiuuja taitoja edukseen. kari.keskinen@lts.fi 47. Toivotan hyvää syksyn jatkoa kaikille! Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Hengennostaius on käynnissä ja odotukset ovat korkealla. KESKINEN ai n vajaa vuosisata on kulunut siitä kun lentävät suomalaiset nostivat Suomen urheilun suurvallaksi ja esikuvaksi useiden vuosikymmenten ajaksi. Myös Nokian brändi uhkaa hiipua, kun kilpailijat ovat oppineet hyödyntämään huipputeknologiaa sitä paremmin. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Vuoden 2010 liikuntalääketieteen päivät esittelee alan osaamista ja osaamisen hyödyntämisen monia mahdollisuuksia sekä palkitsee alan parhaimmat tutkimukset. Mikä meitä oikein vaivaa. Suomalaisten silloiset urheiluteot ovat ihmetyksen kohteena vielä tänäkin päivänä. Suomella on korkeaa osaamista monella muullakin elinkeinoelämän ja yhteiskunnan alalla; esimerkiksi koulutusjärjestelmissä, erityisryhmien liikunnassa, kansalaisten osallistamisessa organisoidun liikunnan pariin, tieteissä ja kulttuurissa. Professori Timo Takala kirjoittaa tässä lehdessä, euä Suomi on uranuurtaja liikuntalääketieteen erikoisalan perustamisessa ja kehittämisessä osaksi modernia lääkärikoulutusta. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kansi: Lehtikuva/Ismo Pekkarinen Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Voimme ottaa oppia ja viedä viestiä eteenpäin liikuntaja urheilualan moninaisiin tarpeisiin. Huippu-urheilun rnuutostyöryhrnälläkin on tiedossaan, euä Suomesta löytyy osaamista ja korkeaa kansainvälistä asiantuntemusta. Paino: Forssa Print 2010 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä kävtetvissä kuvituskuvissa esiintvvillä henkilöillä ei henkilöinä ole vhtevttä esientuntiieartikkeleissa kesiteltvihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa ernvisesti viitata. Nokian uusi pääjohtaja Steven Elop ilmaisi asian niin, euä hänellä on käsissään valtava määrä hiomattomia tirnanueja. Hiomattomia timantteja on valtava määrä. Suomalaiset liikuntalääketieteeseen erikoistuneet lääkärit ja urheilutraumatologian spesialistit ovat haluttuja asiantuntijoita. Suomen huippu-urheilun ongelmakenttä puretaan 1.9.2010 työnsä aloittaneen huippuurheilun muutostyöryhmän toimesta. Monet maailman huippu-urheilijat saavat avun vaivoihinsa tulemalla Suomeen. Piilevä sairaus tai puutteellinen valmentautuminen paljastuvat syyksi epäon nistum isi l le ja alisuoriutumiselle. Tätä taustaa vasten on merkillistä, etteivät suomalaiset enää tunnu menestyvän sen enempää urheilussa kuin älypuhelinteknologiassakaan. Suomen ohella liikuntalääketiede on joko lääketieteen erikoisala tai osaamisalue vain muutamissa Euroopan maissa. Itse emme jostain syystä löydä keinoja pysyä mukana menestyksessä, vaikka tieto ja osaaminen ovat omissa hyppysissämme. Kilpailuetua syntyy kun osaaminen saadaan siirrettyä käytännön kentälle. Vain runsas vuosikymmen on kulunut siitä kun Suomi nousi langauoman tiedonsiirtoteknologian ja matka puhe] inten kotimaaksi sekä mobiilin teknologian johtavaksi laboratorioksi
Kari Kalliokoski. Liian usein ajatellaan, että markkinointi tarkoittaa, että 'me puhumme'. Hanna Vehmas 70 Tutkimusuutisia liikuntapsykologian maailmasta. Liikuntatieteen osuus terveystieteiden rahoituksesta Akatemiassa on toistaiseksi vain 1-2 prosentin luokkaa vuosittain. Terveyden kannalta on syytä liikkua usein, mielellään päivittäin ja aloittaa hitaasti kiihdyttäen. Anu Kangasniemi 71 Tutkimusuutisia liikuntabiologian maailmasta. Liikuntalääketieteellä on annettavaa monien eri sairauksien hoidossa. Juho Ranta 64 TÄTÄ TUTKITAAN: MOPO virittää liikkumaan. Heikki Tikkanen 24 Miten markkinoida liikkumista. Opetusja kulttuuriministeriön kautta kanavoidun tutkimusrahoituksen tarkoitusta ja perusteita on terävöitettävä. Näin liikunnasta tulee luonteva, nautintoa tuottava osa normaalia päivärytmiä. KaiSavonen 33 TUTKIMUSRAPORTIT Kuva.· ANTERO AALTONEN AJASSA 54 Linjoja liikuntaan. TÄSSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Ihmisten taipumus olla liikkumatta ei välttämättä ole pelkästään epärationaalista käyttäytymistä. Valtion liikuntaneuvoston 90-vuotisjuhlaa vietettiin Säätytalolla 13.10.2010 56 Kansainvälinen arviointi valmentaa hakemaan ja saamaan rahoitusta. Liikuntatieteilijät eivät oikein uskalla hakea rahoitusta Suomen Akatemialta. Minna Paajanen 62 EMERITUS IHMETTELEE: Liikuttaako vanhempia. Suositus on vastaanotettu hyvin. Keskinen 4 Monipuolisella liikunnalla hyvään liikehallintaan aikuisenakin. Markkinoinnin tehostaminen saattaa kuitenkin edellyttää sitä, että 'me kuuntelemme herkemmin'. Liikuntalääketieteessä yhdistyy useiden lääketieteen erikoisalojen ja muiden terveystieteiden tietämystä ja osaamista. Erkki Vettenniemi TUTKITTUA 68 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Mikael Fogelholm, Saara Leppinen 59 Tavoitteena laadukas ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimus. Suuri osa terveydestä tuotetaan muualla kuin terveydenhuollossa. 2010 LIIKUNTA LÄÄKKEESTÄ ELÄMÄNTAVAKSI 14 Sairaus maksaa, niin myös terveys. Niitä avattiin viime vuonna kaikkiaan 1, 18 miljoonaa kertaa ja potilasversioitakin luettiin 90 000 kertaa kuukaudessa. Kari L. Marjo Rinne 8 Urheilutapahtumat houkuttelevat vapaaehtoistyöhön. Kalevi Kivistö 63 OPISKELIJA OUNASTELEE: EU:n liikunnallisin kansa. Raija Korpelainen LUETTUA 66 Melkein tosia tarinoita Merkintöjä elämäkertakirjallisuudesta. Palloilulajit kehittävät liikehallintaa, mutta niin myös vaikkapa tanssi. Sandy Adam, Hanna Vehmas 13 KOLUMNI: Hyvä pyörä kannattaa keksiä uudelleen. Ketteryyttä ja koordinaatiota on syytä pitää yllä monipuolisella liikunnalla etenkin ikääntyessä. Timo Takala 22 Liikuntalääketiede on resurssi terveydenhoidolle. Urpo Kiiskinen 19 Liikunnan Käypä hoito -suositus liikuntalääkkeestä työkalu terveydenhuoltoon. Kaija Hart/ala LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 10.-11.11. Muutosjohtajuutta, asiantuntemusta, vuorovaikutusta. Arja Sääkslahti 69 Tutkimusuutisia liikuntasosiologian maailmasta. Urheilutapahtumat ovat erityinen kansalaistoiminnan kenttä. Pirjo Vuokko 28 Hitaasti kiihdyttäen. Ne houkuttelevat etenkin nuoria, episodimaisesti tapahtumiin sitoutuvia vapaaehtoisia. Eeva Ketola 20 Liikuntalääketiede oma erikoistumisalansa 25 vuotta
4 UKUNTA & TIEDE 47. 5 /2010
..... ' ~, ~ ..;..,._ " ~ UI ~ -= ~ ., mmlista n ! iK~ -_ ta ssi Kuva: ANTE RO AALTO NEN LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 5
Suur im m at esteet fyy sisesti aktiivisem m an eläm än aloittam iseen voivat liittyä aiem piin kielteisiin kokem uksiin liikunnasta tai fyysisen toim intakyvyn ra joitu ksiin. Lisäksi selvitettiin testien kykyä mitata traumaattisesta aivovammasta hyvin fyysisesti kuntoutuneiden miesten liikehallintaa ja verrata sitä terveiden vastaavaan. Väitöskirjatyö oli osa UKK-instituutin laajempaa tutkimusprojektia "Aikuisten liikuntakäytUseissa lajeissa säännöllisellä harjoittelulla voidaan kehittää yhtä lailla liikehallintakykyjä kuin kuntokykyjäkin. Aistien ja kehon välityksellä saatu tieto ja viestit käsitellään aivoissa hermosolujen muodostamissa verkostoissa. Liikehallinnan eri osa-alueet ovat lyhyesti määriteltyinä seuraavat: Tasapaino: kykyä ylläpitää ja kontrolloida tasapainoa eri asennoissa tai liikkeiden suorituksessa. Eri liikehallintakykyjä tarvitaan useimmiten yhtäaikaisesti eri liikkeissä. Aivot oppivat ja kehittyvät yksilöllisten kokemusten kautta ja ohjaavat yksilön liikkumista saamansa informaation perusteella. Aikuisena liikuntaa aloittel evan tärkein tavoite voi aluksi olla pelkkä kokeilu ja to tu ttaut um inen liikunnallisem paan eläm änm uotoon. Ikääntyminen ja eri sairaudet vaikuttavat tasapainokykyä heikentävästi ja vastaavasti harjoittelu kehittää sitä. Suuntautumiskyky: määrittää kehon asentoa ja liikettä sekä tilan ja ajan suhteen että koordinoi liikkeitä tarkoituksenmukaisesti. Liikehallintakyvyt selville testaamalla Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassatyössä "Effects of physical activity, specific exercise and traumatic brain injury on motor abilities. 6 LIIKUNTA& TIE0E47•5/2010. Monipuolisessa, koordinaatiota vaativissa liikuntalajeissa lihasten ja verenkiertoelimistön lisäksi myös aivot ja koko hermojärjestelmä saavat siis harjoitusta. Motorisen toiminnan mallit ovat osaksi aivoperäisiä, mutta jo selkäytimen tasolla on ohjelmoituna esimerkiksi kävelyn perusliikkeet. Viim e vuosina onkin saatu lupaavia tuloksia harjoittelun vaikutuksesta kaatum issekä liikuntatapatur m ien ehkäisyssä. Lihaksista, jänteistä ja iholta jatkuvasti saapuva tuntopalaute säätää liikkeitä. Aikuisille sopivaa liikuntaan liittyvää helppoa rytmikoordinaatiotestiä ei ole ollut löydettävissä kirjallisuudessa. Testaus tuottaa m onipuolista tietoa henkilön fyysisistä voim avaro ista ja lisätieto a om aehto isen liikunnan tarpeen arviointiin ja annostel uun. Aikuisväestölle esim erkiksi terveyskunnon testaus voi olla osa lähtötilanteen kartoitu sta, kun tavoitteena on terveyden, fyysisen toim intakyvyn ja hyvinvoinnin turvaam inen. Reaktiokyky: reagointi nopeasti kuulo-, näkötai tuntoaistiin kautta välittyvään ärsykkeeseen. Aikaisem m issa liikuntasuosituksissa vahvasti koro stunut kestävyysharjoittel u on saanut rinnalleen suosituksen lihaskunt oharjoittel usta sekä lisäksi ikääntyville tasapainoharjoittelun tarpeesta. A theoretical and pracmatic assessment" kehitettiin keski-ikäisten liikehallinnan arviointiin soveltuvia testejä ja niiden avulla selvitettiin keski-ikäisten liikehallintakykyjä sekä verrattiin aiemman liikuntataustan vaikutusta niihin. Rytmi-koordinaatiokyky: liikkeen ajoittamistarkkuutta, lihasten supistumisja rentoutumisvaiheiden tarkoituksenmukaista erottelua sekä raajojen koordinoitua liikuttamista. Liikkeen aloittamiseksi tarvitaan arvio siitä, miten ympäristö muuttuu suorituksen aikana sekä miten liike vaikuttaa ympäristöön ja ihmiseen itseensä. Siksi liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäm inen sekä lisääm inen ovat tärkeitä to im enpiteitä väestön keskuudessa. Pikkuaivot säätelevät sekä hienoettä karkeamotoriikkaa ja ovat tärkeitä kehon tasapainon hallinnan kannalta. Pikkuaivojen keskeinen tehtävä on koordinoida lihasliikkeitä ja liikesarjoja kuten polkupyörällä ajoa, ja liikkeiden ajoitusta kuten heittoliikettä. Reaktiokykyä voidaan tarkastella edellä mainittujen kokonaisreaktioaikana, jolloin testiaikaan sisältyy liikkeen aloittamiseen, liikkeeseen sekä sen lopettamiseen kulunut aika. Liikehallintakyvyt ovat toimintaja tehtäväsuuntautuneita, suhteellisen pysyviä kykyjä suorittaa monimutkaisia motorisia toimintoja tarkasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikehallinta kehittyy liikkumalla Liikehallinnan perusta on keskushermoston toiminta. Varsinkin lihasvoiman tarkoituksenmukainen käyttö kuuluu kinesteettisen erottelukykyyn. Keskeisessä asemassa ovat lisäksi liikkeen aikana näköaistin kautta tuleva informaatio sekä tasapainoaisti. Pikkuaivot eivät aloita liikkeitä, vaan säätelevät tilanteeseen sopivien liikkeiden koordinointia ja tarkkuutta. Rytmikykyä on selvitetty tyypillisimmin testattaessa musikaalisia kykyjä. Staattista tasapainoa on viime vuosina mitattu monin eri tavoin, mutta vaikeutena on ollut kehittää dynaamisia tasapainotestejä. lsojen aivojen rakenteista otsalohkon takaosa vastaa liikkumiseen ja liikkeiden tuottamiseen. Reaktiokykyyn sisältyy myös liikenopeus ja mittaaminen on käytännössä ajanottoa kellolla tai valokennoilla. Li säksi m onet saattavat tarvita tietoa sekä ohjausta sopivan ja turvallisen liikkum ism uodon löytäm iseksi. Kinesteettinen erottelukyky: liikeaistin välittämän informaation tulkintaa. Fyysisen suorituskyvyn testaam inen on ollut yksi keskeinen toim enpide liikuntaneuvonnassa
Näiden tutkimiseen ei ole systemaattisesti kehitetty menetelmiä, vaikka tiedetään, että pitäisi mitata nopeasti vaihtelevia liikkeitä, kävelyä sekä tasapainon ja kehon asennon hallintaa. Nykyisen liikuntaharrastuksen tietojen ja testitulosten perusteella selvitettiin ensiksi fyysisen aktiivisuuden määrän ja rasittavuuden [MET (metabolinen ekvivalentti)-tunteja viikossa] yhteyttä liikehallintakykyihin. Tähän väitöskirjatyöhön valitut liikehallintaa mittaavat testit osoittautuivat myös kliiniseen käyttöön aivovammakuntoutujille sopiviksi sekä toistettavuudeltaan hyviksi. Liikehallintakykyjä mittaavissa testeissä parhaimmat tulokset saivat tutkittavat, joilla oli suuri MET-tuntimäärä viikossa. Tämä on vain jäävuoren huippu koko väestöä ajatellen, koska ainoastaan neljäsosa kaikista aivovamman saaneista arvioidaan päätyvän sairaalahoitoon. Erikseen tarkasteltuina spesifeistä liikuntamuodoista naisilla lihaskuntoharjoittelu selitti ponnistushyppytestissä korkeammalle hyppäämistä ja pelilajit dynaamista tasapainoa mittaavan etuperin tandem-kävelyn nopeampaa kävelyvauhtia. Palloilulajeja harrastavilla hyvä liikehallinta Keski-ikäisiltä naisilta ja miehiltä selvitettiin kyselylomakkeella nykyisen fyysisen aktiivisuuden määrää ja tehoa. Riski on suurin 15-34 -vuotiaiden miesten ryhmässä, ja traumaattisen aivovamman saanee arvioilta vuosittain 1500020000 henkilöä Suomessa. Aivovauriosta hyvin toipuneiden miesten juoksu nopeus ja ketteryys kahdeksikkojuoksussa olivat tilastollisesti merkitsevästi hitaammat kuin terveillä verrokeilla. Liikehallintaa mittaavaan testipatteristoon valittiin yhteensä kymmenen tasapainon, ketteryyden, hyppäämisen, pallon käsittelyn ja rytmi-koordinaatiokyvyn arviointiin soveltuvaa testiä. Liikehallintakyvyt nähtiin osana liikuntakäyttäytymistä määrittäviä tekijöitä. Suuri MET-tuntimäärä viikossa oli selvästi yhteydessä vakaaseen staattiseen tasapainoon ja miehillä lisäksi nopeaan ketteryysjuoksun tulokseen. Kuntokykyjä parhaiten kehittävät, suomalaisten suosimat lenkLIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 7. Testit valittiin laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella. Fyysisistä oireista tasapainon, koordinaation ja hienomotoriikan häiriöt sekä kivut ovat selkeimmin havaittavissa. Lisäksi heiltä kysyttiin, mitä liikuntalajeja he olivat pääasiallisesti harrastaneet aikuisiällä sekä arviota siitä, montako vuotta he olivat säännöllisesti harrastaneet liikuntaa. Liikehallintakyvyiltään vaativimpina lajeina vertailussa asiantuntijat pitivät rullaluistelua, laskettelua ja itsepuolustuslajeja, jotka heidän mielestään edellyttivät kaikkia viittä liikehallintakykyä. Toiseksi eniten liikehallintaa edellyttäviä lajeja olivat jazztanssi, luistelu ja jääkiekko. Nopea toipuminen aivovamman jälkeen tapahtuu puolen vuoden kuluessa, mutta toipuminen voi jatkua vielä vuosiakin tapaturman jälkeen. Tarkoituksena oli vertailla tavallisimmin keski-ikäisten harrastamien lajien liikehallintakykyominaisuuksia toisiinsa. Liikuntalajien vaatimukset puntarissa Eri liikuntalajeissa liikehallinnan vaatimukset painottuvat eri tavoin. Useissa lajeissa säännöllisellä harjoittelulla voidaan kehittää yhtä lailla liikehallintakykyjä kuin kuntokykyjäkin. Helpoimmiksi, vähiten liikehallintakykyjä edellyttäviksi lajeiksi asiantuntijat arvioivat kävelyn, hölkän, kuntojumpan ja juoksemisen. Miehillä erityisesti aiempi liikuntaharrastus pallopelien parissa näytti selittävän regressioanalyysissa parhaiten hyvää tulosta lähes kaikissa liikehallintakykytesteissä. Kävelyä voi harrastaa hyvillä mielin, koska se on helppoa ja muuten terveyttä edistävä liikuntamuoto. Testauksen laadun varmistamiseksi testien toistettavuus (repeatability) selvitettiin kahdessa eri aineistossa ja kummassakin tulosten pysyvyys oli hyvä kahden testikerran välillä (test-retest -asetelma) sekä saman testaajan että eri testaajien välillä. Usein lievä traumaattinen aivovaurio jää kuitenkin havaitsematta tai tunnistamatta. Monet oireet lievittyvät ja toimintakyky kohenee kuntoutuksen myötä. Mittareita kuntoutukseenkin Koska liikkeiden säätely on keskushermoston toimintaa, aivoihin kohdistuvat vammat näkyvät myös motoriikassa. täytymistä ohjaavat tekijät", jossa oli tarkoituksena selvittää keski-ikäisten terveysja liikuntakäyttåytymistä psykologisen muutosvaihemallin mukaisella teoreettisella viitekehyksellä. Testit olivat lisäksi turvallisia ja soveltuivat hyvin keski-ikäisille naisille ja miehille. Vastaavasti naisilla selittäväksi tekijäksi dynaamisessa tasapainossa ja ketteryysjuoksussa osoittautui liikunta-aktiivisuus, joka oli jatkunut usean vuoden ajan säännöllisesti. Suomessa suurin osa sairaaloissa hoidetuista aivovammoista syntyy liikenneonnettomuuksissa sekä kaatumistai putoamistapaturmissa. Liikuntaa voi kuitenkin alkaa harrastaa vaatimattomillakin kyvyillä, koska monissa lajeissa edellytykset ovat vähäiset. Kymmeniä prosentteja mahdollisista vammoista siis jäänee kirjautumatta, mutta pysyviä jälki tiloja on arvioilta Suomessa noin 100 000 henkilöllä. Traumaattisesta aivovammasta seuraa tyypillisesti neuropsykologisia oireita kuten nopea väsyminen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet sekä muistin ja oppimisen heikkeneminen. Aivotraumakuntoutujilla oli vaikeuksia myös staattisen ja dynaamisen tasapainon ylläpitämisessä sekä rytmikoordinaatiotestissä suoriutumisessa verrattuna terveiden miesten vertailuryhmään. Silti osalle aivovammasta fyysisesti hyvin toipuneista henkilöistä saattaa jäädä päivittäistä aktiivisuutta ja liikkumista haittaavia ongelmia. Yhtenä väitöskirjan osatyönä kahdeksan liikuntaja terveystieteen asiantuntijaa laativat teoreettisen, nominal group -menetelmällä tehdyn vaativuuden arvioinnin siitä, mitä liikehallintakykyjä tavallisimmin harrastetut liikuntalajit edellyttävät ja mitä ne tavoitteellisesti harrastettuna kehittävät
Test-retest reproducibility and interrater reliability of a motor skill test battery tor adults. Rinne MB, Miilunpalo SI, Heinonen AO. Teksti: Sandy Adam, Hanna Vehmas Urheilutap vapaaehto Kansainväliset urheilutapahtumat houkuttelevat lukemattoman määrän vapaaehtoisia työskentelemään tapahtumissa ilman rahallista korvausta. 2007. Rinne M, Pasanen M, Miilunpalo S, Mälkiä E. Lisäksi harjoittelun tulee olla riittävän intensiivistä ja säännöllistä. Vartiainen MV, Rinne MB, LehtoTM, Pasanen ME, Sarajuuri JM, Alaranta HT 2006. lnt J Sports Med 22 131, 192-200. Rinne MB, Pasanen ME, Vartiainen MV, Lehto TM, Sarajuuri JM, Alaranta HT 2006. Liikehallinnan testaamisen perusteella voi vaikkapa innostua ja kokeilla lajeja, joissa omia vahvoja ominaisuuksia voidaan hyödyntää. J Rehabil Med 38 14), 224-229. 2001. Jatkossa tarvitaan myös tutkimuksia selvillämään, vaikuttavatko mahdollisesti perintötekijät liikehallintakykyihin ja miten spesif harjoittelu sekä liikunnan lisääminen vaikuttavat niihin aikuisiällä, ikääntyneillä ja kuntoutuksessa. Artikkeli perustuu Jyväskylän yliopistossa 2.10.2010 tarkastettuun väitöskirjatyöhön "Effects of physical activity, specific exercise and traumatic brain injury on motor abilities. 8 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010. Med Sci Sports Exerc 42 191, 1760-1768. 2010. Vähän liikuntaa harrastaneille keski-ikäisille pitäisi olla tarjolla aluksi taitovaatimuksiltaan ja vaikeusasteeltaan helpotettu ja aloitustasoja, joissa edetään maltillisesti vaativimpiin liike hallintaa ja koordinaatiota kehiuaviin muotoihin. Myös kuntoutuksen tulisi sisältää entistä enemmän toiminnallista harjoittelua ja koko kehon liikehallinnan harjoittamista. Liikuntaneuvonnassa tulisikin ohjata ihmisiä valitsemaan liikuntalajeja monipuolisesti. Esimerkiksi tanssilliset lajit ja itsepuolustuslajeista kehitetyt liikuntamuodot kehittävät erinomaisesti liikehallintaa. Evaluation ot required motor abilities in commonly practised exercise modes and potential training effects among adults. Theoretical and pracmatic assessment" MARJO RINNE, TtM (väit.) UKK-instituutti, Tampere Sähköposti: marjo.rinne@uta.fi Alkuperäisjulkaisut: Rinne MB, Pasanen ME, Miilunpalo SI, Oja P. Advances in Physiotherapy 8 (2), 50-59. Journal ot Physical Activity and Health 4, (21 203-214. Motor performance in physically well-recovered men with traumatic brain injury. Lisää liikehallinnan harjoitusta myös kuntoutukseen Väitöskirjan osatyöt siis osoittivat, että tavallisimmin harrastetuilla liikuntamuodoilla voidaan saada tuloksia myös liikehallintaan, mutta liikunnan pitää olla riittävän ripeää ja reipasta. Sen lisäksi tulisi liikkua monipuolisesti ja harrastaa muunkin tyyppistä liikuntaa. 1s generic physical activity or specitic exercise associated with motor abitnies. Vaikka tässä yhteydessä pallopelien pelaamisen vaikutus korostui vahvasti, niin sen lisäksi on paljon muitakin liikehallintaa kehittäviä liikuntamuotoja. The test-retest reliability ot motor performance measures after traumatic brain injurv. keilytai muut kestävyysliikuntamuodot eivät silti kehitä riittävästi liikehallintaa. Erityisesti nopeusja ketteryysominaisuudet heikentyvät iän myötä, joten koko kehon sekä raajojen koordinaatiota ja liikenopeutta sisältävien lajien harrastaminen aikuisiällä on suositeltavaa
K ansainvälisten urheilutapahtumien järjestäminen perustuu yksityisen, julkisen ja vapaaehtoissektorin voimain yhdistymiseen. Matkailuimagon ja taloudellisten odotusten LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 9. Kuva: ANTE RO AALTO NEN ahtumat houkuttelevat istyöhön Vaikka tapahtumien vetovoima on vahva, ei vapaaehtoista työvoimaa tule pitää itsestäänselvyytenä. lajiliitto) muodostavat urheilutapahtumien haastavan yhieistoimintayrnpäristön (mm. Itkonen 1996; Metsäranta 2006). Julkisuus-markkinallisiin periaatteisiin nojaava yrityselämä, suorituspaikat omistava julkinen sektori ja suurtapahtuman järjestelyvastuun kantava kansalaistoirnija (esim. Rahallisen korvauksen tilalla vapaaehtoisilla on lukuisia muita tehtäviinsä liittyviä odotuksia, jotka vaikuttavat osallistumismotivaatioon, -syihin ja -tyytyväisyyteen sekä niiden myötä halukkuuteen sitoutua vapaaehtoistoimintaan myös tulevaisuudessa
Vaarana nähtiin se, että vapaaehtoistyöntekijästä tulee ilmaistyövoimaa, jota aletaan käyttää "jokapaikanhöylänä". Omien henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen sekä mahdollisuus itsetuntemukseen ja itsensä toteuttamiseen eri tavoin olivat vapaaehtoisuuteen liitettyjä hyötyjä yksilölle. Naisia vapaaehto isista eniten oli Innsbru ckissa (42,5 %) ja vähiten Genevessä (31,6 %). Näistä UEFA rekrytoi kisoihin 5 000 vapaaehto ista. Aikaa, tilaa ja energiaa tuli kuitenkin jäädä myös muille vapaa-ajan toiminnoille. Olym pialaisten ja jalkapallon M M -kisojen jälkeen ne olivat kolm anneksi suur in koskaan ylipäätään järjestetty ur heilutapahtum a sekä lisäksi Pekingin olym pialaisten jälkeen vuoden 2008 toiseksi suur in kansainvälinen ur heilutapahtum a. Tapahtumien vapaaehtoisten ei arveltu tekevän perinteistä vapaaehtoistyötä. näkökulm asta ur heilutapahtum at koetaan usein niin vetovoim aisiksi, että jopa niiden järjestäm isestä "kisataan". Vapaaehtoisuus käsitettiin tärkeäksi tavaksi auttaa omaa paikallista yhteisöä. Vapaaehtoiset olivat tietoisia siitä, että ilman heidän panostaan useita tapahtumaan liittyviä palveluja tai hyödykkeitä ei olisi voitu tuottaa, sillä yksityisen ja julkisen sektorin kisajärjestäjillä ei ole resursseja tai kannustimia niiden tuottamiseksi. Lisäksi vapaaehtoisuus nähtiin mahdollisuudeksi kartuttaa kokemuksia ja kehittää taitoja, joita tarvittiin "oikeassa" työelämässä. Kisoihin osallistu neiden vapaaehtoisten keski-ikä oli 34,3 vuotta. Osallistumisen yleiset motiivit Jalkapallon EM-kisoihin haluttiin asennoitua antamalla itsestä ja muiden kanssa työskentelystä positiivinen vaikutelma. Vapaaehtoisuus merkiksi tapaa tavata ja kohdata muita ihmisiä sekä luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Vapaaehtoisuudeksi käsitettiin vapaaehtoinen ja palkaton toiminta, jota joko tehtiin muodollisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti tai vapaamuotoisesti. Tulkinta tukee käsitystä vapaaehtoistyöstä posttraditionaalisena yhteisöllisyyden muotona, jota luonnehtii yksilöiden välisen sitoutumisen heikkous sekä kohteiden vaihtelu (ks. Eri-ikäiset asennoituvat eri 10 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010. Toisaalta urheilun vapaaehtoistoim int a siinä m issä m uutkin yhteiskunnallisen ja kulttuur isen toim innan osa-alueet ovat m yös itse m ukana m uuttam assa toim intaam m e, kulttuur iam m e ja yhteiskuntaam m e (m m . Vapaaehtoisuuden merkitys Adamin haastattelemien vapaaehtoisten mukaan vapaaehtoisuus merkitsi toista henkilöä tai organisaatiota hyödyttävän avun antamista. Suomalaisessa ja kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaankin episodimaisen eli lyhytaikaisen vapaaehtoisuuden noususta. Sveitsiläiset kisakaupungit olivat Itävallan kaupunkeja hiem an houkuttelevam pia, m utta suur in kiinnostu s kohdistu i kuitenkin W ieniin, jonne haki 4 444 hakijaa. Tapahtumavapaaehtoisuuden kautta kartutettiin tulevaisuuden uralla ja ammatissa tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia, kun taas perinteisen vapaaehtoistyön syiden arveltiin kumpuavan yhteisöllisistä tavoitteista. Vapaaehtoisista 34 pro senttia oli 18-25 -vuotiaita. Vapaaehtoistoim inta on välttäm ätön osa ur heilun suurtapahtu m ia. Haastateltujen vapaaehtoisten mukaan urheilutapahtumissa tehty vapaaehtoistyö poikkesi oleellisesti perinteisestä yhteisöllisestä tai hyväntekeväisyyteen tähtäävästä seuratoiminnasta. (Metsäranta 2006; Nylund & Yeung 2005.) Jalkapallon 2008 EM-kisojen vapaaehtoisille vapaaehtoisuus ilmensi tässä ja nyt tapaa sitoutua tiettyyn hankkeeseen. Vapaaehtoisuus oli mielekäs ja hyvää oloa tuottava vapaa-ajan viettotapa. Kisojen järjestäjä Euro opan jalkapalloliitto UEFA sai 17 644 hakem usta vapaaehto isiksi haluavilta. Dem ogra fiset ja eläm änkaaren eri vaiheisiin liittyvät tekijät sekä yhteiskunnan arvopohja ja siinä tapahtuvat m uutokset vaikuttavat alttiuteen ja m otivaatioon tehdä vapaaehtoistyötä. Sen lisäksi, että muiden katsottiin hyötyvän vapaaehtoisuudesta, koettiin sen myös hyödyttävän itse vapaaehtoistyöntekijää. Etenkin nuorille haastateltaville EM-kisat merkitsivät yhtä sitoutumisen muotoa muiden joukossa. Vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan oli nähtävissä kiinnostusta myös kestäviin sitoutumisen muotoihin. Erityisesti nuorille haastatelluille vapaaehtoistyö merkitsi lyhytkestoista ja projektimaista sitoutumista tapahtumajärjestelyihin. Metsäranta 2006; Noro 1991). Nylund & Yeung 2005). Kisat olivat suur in koskaan Itävallassa ja Sveitsissä järjestetty urheilutapahtum a. Vapaaehtoisten valint apro sessi kesti seitsem än kuukautta ja sen aikana tehtiin noin 10 000 haastattelua. Oletettavaa on kuitenkin, että suurtapahtum at eriytyv ät urheiluseur ojen peru sto im innasta, kut en huippu-urheilu on eriytynyt m uusta ur heilusta ja liikunnan harra stam isesta (M etsära nt a 2006). lim an tuhansien tapahtu m iin sitoutuneiden vapaaehtoisten työpanosta kansainvälisiä suurtapahtum ia tu skin voitaisiin nykyisenkaltaisessa m ittakaavassa järjestää. Li ikunnan, ur heilun ja kansalaisaktiivisuuden perinteisesti vahvoista historiallisista siteistä huolim atta m yös ur heilun vapaaehtoistoim intaan kohdistuu m uutospaineita jälkim odernissa yhteiskunnassa. Tämän koetettiin vaikuttavan myönteisesti sekä tapahtuman tunnelmaan että omiin työllistymismahdollisuuksiin myöhemmin. Itävaltalaiset (ka 30,8 vuotta) olivat sveitsiläisiä (ka 3 7,9 vuotta) kollegoitaan selvästi nuorem pia. Samaan organisaatioon ei välttämättä haluttu sitoutua kovin pitkäksi aikaa. Vaikkei niin sanottu pätkävapaaehtoisuus ilmiö olekaan täysin uusi, eikä sitä ole syytä pitää säännöllistä vapaaehtoistyötä vähempiarvoisena, voidaan se nähdä kuitenkin vapaaehtoisuuden muutossuuntana. Sandy Adam selvitti osallistuvaan havainnointiin ja teem ahaastatteluihin tukeutuen liikuntahallinnon kansainvälisessä pro gra du -tu tkielm assaan vuoden 2008 jalkapallon EM -kisojen vapaaehto istyönt ekijöiden m otiiveja, odotu ksia, tyytyväisyyttä ja sitoutu neisuutta kisoja kohtaan. Sitoutumisen taustalla saattoi vaikuttaa sosiaalisen ympäristön paine, kun lähipiirin taholta kohdistui vapaaehtoisuuteen liittyviä odotuksia
Jalkapallofaniutta ei kuitenkaan pidetty erityisenä kriteerinä vapaaehtoistyölle, sillä useissa työtehtävissä ei juurikaan oltu jalkapallon kanssa tekemisissä. Odotuksia vapaaehtoisuudesta Haastateltavien odotukset vapaaehtoisuudesta vaihtelivat työtehtävien ja aiemman vapaaehtoiskokemuksen pohjalta. Tämä ei kuitenkaan ollut ehtona vapaaehtoiseksi rekrytoitumiseksi. Normatiiviset ja altruistiset motiivit liittyvät joko yhteisön tai sosiaalisen ympäristön taholta tuleviin käyttäytymisodotuksiin tai epäitsekkääseen ja pyyteettömään toimintaan sosiaalista ympäristöä kohtaan. Solidaariset ja affektiiviset motiivit kumpuavat tunnesidonnaisesta halusta ja tarpeesta olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi työn toivottiin edellyttävän "kokoaikaista" sitoutumista sekä tarjoavan mahdollisuuden kartuttaa työkokemusta. Kiinnostus jalkapalloa ja urheilua kohtaan oli useiden haastateltavien syy osallistua kisoihin vapaaehtoisena. Erityisesti Itävallan ulkopuolelta kotoisin oleville vapaaehtoisuus tarjosi tilaisuuden turismiin sekä sukulaisten ja ystävien luona vierailuun. Näin vapaaehtoiset edustivat eri tavoin kisajärjestäjää ja olivat oletettavasti myös sitoutuneita tekemään töitä kovankin paineen alla ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Vapaaehtoisturistin osallistuminen on lyhytaikaista ja autenttisuutta etsivää. Monga 2006.) EM-kisoihin osallistumisen syyt selittyivät pääosin affektiivisella eli tunnesidonnaisella sitoutumisella. Vapaaehtoisuuteen sitoudutaan niin kauan kun se viihdyttää itseä (vrt. Sitoutuminen ja kiinnittyminen tapahtumaan oli vahvaa. Odotukset liittyivät lisäksi toimivaan tiedonkulkuun kisaorganisaation sisällä sekä työtehtäviin perehdyttämiseen. Materialistiset motiivit liittyvät egoistisiin pyrkimyksiin saada vapaaehtoisuudesta rahalliseen korvaukseen verrattavaa hyötyä. Osallistumismotiivien ja -syiden suuntaisesti odotukset kohdistuivat tiimityöskentelyyn, mukavien työtovereihin kanssa työskentelyyn, kannustavaan ilmapiiriin ja kannustaviin esimiehiin. Affektiivisten ja hyödyntavoitteluun tähtäävien syiden välimaastossa vapaaehtoisuuden taustalla vaikutti myös mahdollisuus olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä verkostoitua tavalla, jonka arveltiin parantavan työelämän mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Itse tapahtumaan liittyvät odotukset kohdistuivat ainutlaatuisen tilaisuuden kokemiseen, mielekkään vapaa-ajan viettämiseen, hauskanpitoon samanmielisten ihmisten kanssa, tunnelmasta nauttimiseen, LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 11. Urheilutapahtumat ovat erityinen ja omanlaisensa kansalaistoiminnan kenttä, joka houkuttelee pääosin nuoria, elämäntilanteensa puolesta vapaita ja episodimaisesti tapahtuman kaltaisiin elämäntilanteisiin sitoutuvia vapaaehtoisia. Tunne ja tunnelma keskeisessä asemassa Tutkimusten mukaan vapaaehtoisuuden taustalta on löydettävissä ainakin kolmenlaista motivaatioperustaa. Tapahtuman järjestäjän näkökulmasta oli kuitenkin eduksi, jos vapaaehtoiseksi rekrytoitavalla oli jonkinlainen suhde urheiluun tai jalkapalloon, kisojen isäntämaahan sekä isäntäorganisaatioon ja vapaaehtoistehtäviin. Muiden ihmisten ja esimerkiksi julkkisten tapaaminen oli syy hakeutua vapaaehtoiseksi. Pääsyinä osallistumiselle oli halu auttaa ja tukea isäntämaata (Itävalta) kisajärjestelyissä sekä mielenkiinto ja viehätys itse tapahtumaa ja urheilua ja jalkapalloa kohtaan. Kisoihin osallistuneet vapaaehtoiset olivat erittäin motivoituneita toimimaan kisajärjestelyissä. tavoin vapaaehtoisuuteen: nuorten vapaaehtoisuudessa hauskanpito, sosiaaliset suhteet ja työelämäntaidot olivat keskeisellä sijalla, kun taas vanhemmat osallistuvat vapaaehtoisuuteen hauskanpitoa syvällisimmistä ja ylevimmistä lähtökohdista käsin. Altruistiset eli epäitsekkäät muiden auttamiseen liittyvät syyt ilmenivät haluna auttaa ja tukea kisojen isäntämaata kisajärjestelyissä. Haastatellut vapaaehtoiset olivat pääosin kaikki jalkapallofaneja ja jalkapallo lajina oli vaikuttanut heidän halukkuuteensa osallistua kisoihin. Intohimo jalkapalloa kohtaan sekä itse tapahtuma otteluineen, pelaajineen ja joukkueineen toimivat vapaaehtoisuuden pääsyinä. Vapaaehtoistoimintaan osallistuttiin siksi, että haluttiin olla mukana tapahtumassa. Sosiaalisen ympäristön paine saattoi siis joka tapauksessa vaikuttaa osallistumiseen. Kaikki haastateltavat odottivat mielenkiintoisia, haasteellisia ja vaihtelevia työtehtäviä, joissa heille annettaisiin myös vastuuta ja valtuutuksia. Sisäisen motivaation puuttuessa lähipiirin ja muiden tärkeiden vertaisryhmien suostuttelu tapahtumaan osallistumiseen saattoi toimia osallistuminen motivaattorina. Tapahtuman hyötyä omiin työllistymismahdollisuuksiin ja uralla etenemiselle pidettiin niin ikään tärkeä osallistumisen syynä. Tapahtumaa pidettiin vetovoimaisena, ainutlaatuisena, ainutkertaisena, seremoniallisena ja vieraanvaraisena. Unruh 1979; Koski 2001). (vrt. Mahdollisuus edustaa kisojen isäntämaata sekä tehdä kisoista menestyksekäs toimivat osallistumisen syinä
Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää sitä, miten urheilutapahtumavapaaehtoisuus mahdollisesti vaikuttaa muuhun liikunnan kansalaistoimintaan. Measuring motivation to volunteer for special events. Symbolic interaction, 2. University of Jyväskylä. julkkisten tapaamiseen ja otteluiden seuraamiseen. Gaudeamus, Tampere. HANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.vehmas@jyu.fi LÄHTEET Adam, S. Koski, P. Metsäranta, 0. Tapahtuman järjestäjien toivottiin pitävän huolta vapaaehtoisten hyvinvoinnista. Lisäksi symboliset ja julkiset tunnustukset ja kiitokset nähtiin tärkeinä vapaaehtoisten työn arvostuksen kannalta. 11991 ). Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että urheilutapahtumat ovat erityinen ja omanlaisensa kansalaistoiminnan kenttä, joka houkuttelee pääosin nuoria, elämäntilanteensa puolesta vapaita ja episodimaisesti tapahtuman kaltaisiin elämäntilanteisiin sitoutuvia vapaaehtoisia. 12006). Myös mahdollisuutta seurata otteluja paikan päällä, tavata idoleja ja ylipäätään nauttia ainutlaatuisista kokemuksista koettiin tärkeiksi tyytyväisyyttä lisääviksi tekijöiksi. Odotukset järjestäjiä kohtaan Tyytyväisyys vapaaehtoistehtäviin ja tapahtumaan vaikuttavat vapaaehtoiskokemukseen ja halukkuuteen työskennellä tapahtumissa myös tulevaisuudessa. Event Management, 10, 47-61. Tiimityöskentely ei kuitenkaan sinällään ollut tyytyväisyyttä lisäävä tekijä, vaan pikemminkin se, että tiimissä vallitsi selkeä työnjako ja työvuoroi oli suunniteltu hyvin. 11996). Yleisurheilun MM 2005-kisat Ja kansalaistoiminta. Helsinki. 12001 ). Noro, A. Empatiaja vuorovaikutustaitojen lisäksi ohjaajalta odotettiin riittäviä ammattimaisia hallinnointija johtamistaitoja. Järjestäjien toivottiin lisäksi "palkitsevan" vapaaehtoisia erilaisin tilaisuuksin ja matkoin. Vapaaehtoisten hyvinvoinnin ja käytännön järjestelyjen huomiointia pidettiin tärkeänä tyytyväisyyskriteerinä. Erityisesti asenteellinen ja affektiivinen sitoutuminen tapahtumaan näyttäisi vahvistavan osallistumisinnokkuutta myös tulevaisuudessa. Kirjoittc9a on Jyväsliylän yliopiston liiliunta/wllinnon liansainvälisestä maisteriohjelmasta (Master'.s Degree Pmgramme in Sport Science ane/ Management) valmistunut liiliuntatieteiclen maisteri. Tulevaisuuden tutkimushaasteena voidaan esittää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoin verrata tapahtumavapaaehtoisuuden ja perinteisen seuratoiminnan motiiviperustaa. Vapaaehtoistyön tulevaisuus Kokemuksiinsa ja tehtäviinsä tyytyväiset vapaaehtoiset olivat valmiita toimimaan vapaaehtoisina myös tulevaisuudessa. Tiimityöskentely oli oleellinen osa EM-kisojen vapaaehtoistyötä ja yleisesti sen katsottiin lisäävän työtyytyväisyyttä. Liikuntatieteellisen seuran Julkaisuja nro 152. Nylund, M. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. 12 LIIKUNTA & TIEDE 47, 5 /2010. Vapaaehtoisten noteeraaminen ja kiittäminen vahvistaa me-henkeä ja motivoi vapaaehtoisuuteen myös tulevaisuudessa. 12006). 12009). & Yeung, A (toirn 1 120051 Vapaaehtoistoiminta Anti, arvot ja osallisuus. Liikunnan kansalaistoiminta kulttuurina toiminnan merkityksellisyys ja merkitysrakenteet teoksessa H. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Vapaaehtoiset pitivät suhdetta töiden ohjaajaan tärkeänä. Itkonen, H. Muoto, moderniteetti ja "kolmas"Tutkielma Georg Simmelin sosiologiasta. SANDY ADAM, M.Sc. Toisaalta ohjaajan "kuuluminen vapaaehtoisiin" koettiin suhdetta edistävänä seikkana. Heikkala, K. Kenttien kutsu. Tutkijaliitto. Kattava ja riittävän ajoissa toteutettu tiedottaminen tapahtumasta, ammattimainen rekrytointi, tapahtuman lanseeraustilaisuudet (kick-off) sekä riittävä opastus ja ohjaus työtehtäviin ovat keskeisiä vapaaehtoisten mielipiteen muodostamiseen ja päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Jyväskylä Monga, M. Sen sijaan viitteitä kansalaisaktiivisuudesta yleisesti tai halusta toimia muissa kuin lyhytkestoisissa urheilutapahtumissa vapaaehtoisina tutkimus ei anna. Unruh, D.R. Vapaaehtoiset tekivät selkeän eron perinteisen seuratoiminnan ja urheilutapahtumien välillä. Master's Thesis in the Master's Degree Programme in Sport Science and Management. Lisäksi tyytyväisyyteen vaikutti tehtävien ja oman osaamisen ja mieltymysten vastaavuus. (Sport Management). Itkonen, J. Vapaaehtoiset toivoivat järjestäjiltä omaa oleskelutilaa, eräänlaista koti pesää, johon voisi työtehtävien välillä vetäytyä rentoutumaan. llmanen, P Koski Liikunnan kansalaistoiminta muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Vapaaehtoistyön tekijöiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi voidaan esittää erilaisia toimenpidesuosituksia. Tähän sisältyi muun muassa kuljetukset, majoitusjärjestelyt sekä sosiaalinen ohjelma aktiviteetteineen, matkoineen, retkineen ja erilaisine vapaa-ajan tapahtumineen. 11979) Characteristics and types of participation in social worlds. Motivation, expectation, satisfaction and commitment of sporting event volunteers a qualitative study of volunteers at UEFA EURO 2008 in Vienna. 135-154. Vastapaino, Tampere
LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 13. Sailaksella oli sama muisto lapsuuden liikkumisesta kuin puhemies Sauli Niinistöllä. Tulee onnistumisen elämyksiä, mutta myös pettymyksiä, molemmat tärkeitä luonteen kypsyttäjiä. Päättäjistä riippuu, ollaanko lasten liikkuvan elämänmuodon edistämisessä tosissaan vai jäävätkö hyvät käytännöt hankkeen loppuessa loppuraportin kansien väliin. Lisäksi toivon, että lääkärin lausuma kannustus voisi joskus olla se ratkaiseva potku liikuntaharrastuksen säilyttämiseen läpi murrosiän. Monet lapset, jotka eivät olisi kodin kannustamana saaneet itselleen mitään harrastusta, pääsivät opettajan suosituksen perusteella harrastuksen pariin. Ryhmässä toimiminen kehittää sosiaalisia taitoja. Meille monille on niin tuttua vessapaperin tai pipareiden myynti, erilaisten rooliasujen valmistus ja paljettien ompelu. Kunnissa on usein lähes mahdotonta ylittää hallintokuntien välisiä virtuaalisia, mutta sitäkin tiukempia palomuureja. Silloin kiipeiltiin puissa ja pelattiin pihalla palloa. KAIJA HARTIALA Lastentautien erikoislääkäri Mehiläinen, Turku ja Salo Sähköposti: kaija.hartiala@gmail.com Kirjoittaja on Valtion liikuntaneuvoston tiedejaoston jäsen. Lååkärmurani alkuvaiheessa toimin Turussa neuvolaja koululääkärina, Koululaisten terveystarkastuksissa huomasin pian, että urheilun harrastajat eroavat harrastamattomista jo heti sisään kävellessään. Tämän lisäksi opetushallitus maksaa Jyväskylän yliopistolle täydennyskoulutuksesta erikseen. Seuraavassa vaiheessa olisi toi rnintatavat otettava käyttöön kaikissa Suomen kouluissa. Opetusja kulttuuriministeriö lanseerasi syksyllä Liikkuva kouluhankkeen, jossa koulut kehittävät omista lähtökohdistaan erilaisia tapoja oppilaiden liikunnallisuuden ja liikkumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Hankkeen vaikutuspiirissä on lähes 10 000 alaja yläkoulu laista. En lakkaa ihailemasta niitä perheitä, joilla on liikunnallinen elämäntapa ja joissa vanhemmat ovat mukana lasten harrastuksissa. Nopeasti laskien ensimmäisen vuoden aikana ministeriön panostus hankkeeseen on noin 100 euroa oppilasta kohden. Hyvä pyörä kannattaa keksiä uudelleen. Ryhti, kävelytapa ja lihasten koordinaatio kielivät lihaskunnon ylläpidosta. Siinä ei olla tekemisissä ainostaan liikunnan kanssa. Kaliforniassa oli vanhemmilla myös vuorot välipalojen tuomisesta jalkapallokentän reunalle: toisella tauolla oli tarjolla lohkottuja appelsiineja, toisella mehujäätikku. Se on pisara verrattuna sosiaalija terveysalan menoihin. Samoissa keskusteluissa tulee päivitellyksi myös sitä, että nykyisin vanhemmat kuljettavat lapsia autolla liikuntaharrastuksiin ja aamuisin kouluun. Samantapaisia hankkeita on ollut toiminnassa aikaisemminkin ja niistä on julkaistu paljon hyviä tuloksia. Kerhoilla oli kovin merkittävä yhteiskunnallista tasa-arvoa edistävä vaikutus. Nyt kerhoja ei juuri ole, eriarvoisuus kasvaa ja pieneen osaan väestöä on kasaantunut paljon ongelmia: matala koulutustaso, sydänja verisuonitaudit, ylipaino ja sen seuralaiset sekä työttömyys. KOLUMNI Teksti: KAIJA HARTIALA Hyvä pyörä kannattaa keksiä uudelleen M uutama vuosi sitten olin KKl-katselmuksessa paneelikeskustelussa valtiosihteeri Raimo Sailaksen kanssa. Nykyisin kirjaan liikuntaharrastuksen sairauskertomukseen se on mukava molempia kiinnostava keskusteluaihe seuraavallakin käyntikerralla. Omien lasten ollessa kouluiässä tein sitä itsekin. Hankkeen tutkimusosion ministeriö on tilannut LIKESiltä. Ennen sentään mentiin itse, joko polkupyörällä tai kävellen. Urheiluseuroille on hankittava varoja lasten liikkumisen ylläpitämiseen ja monissa lajeissa vanhemmat osallistuvat myös näytösvaatteiden tekemiseen. Suunnittelin koppalakin hankkimista kuljettajan tehtävää korostamaan. Hankkeen turvin ollaan taas aloittelemassa kerhotoimintaa ja koulumatkaliikuntaa. Perhe viettää yhdessä laadukasta aikaa, ellei sitten harrastuksia ja velvoitteita kasaannu stressiksi saakka. Sailaksen ja Niinistön lapsuudessa kouluissa oli paljon kerhoja. Huvitin sitten itseäni ja lapsia yrittämällä arvata liikunnan lajin tuon liikkumistavan perusteella. On totta, että monilla vanhemmilla menee illoista suuri osa lasten kuljettamiseen liikuntapaikkaan, soittotunnille, tanssisalille. Erityisen positiivista tässä hankkeessa on se, että opetusja kulttuuriministeriön kahden ministerin tiet ovat kohdanneet. Tosiasiahan on, että useat lapset harrastavat paljon, mutta sitten on pieni joukko niitä jotka eivät harrasta mitään ja joille myöhernmin kasaantuvat monet hyvinvoinnin riskitekijät. Vanhempien tehtävä ei useinkaan rajoitu kuljettamiseen. Toiminnan viemiseen tälle tasolle tarvittaisiin 35 miljoonan euron panostus
14 LIIKUNTA & TIEDE 47, S /2010
Näitä ovat sekä terveyspalvelujen käyttö että muut terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat valinnat ja tottumukset, kuten liikunnan harrastaminen. Kun taivastellaan yleisien sairauksien kuten sydänja verisuonitautien ja diabeteksen satoihin miljooniin tai jopa miljardeihin euroihin nousevia suoria terveydenhuollon kustannuksia, on hyvä muistaa, että ilman niitä väestön toimintaja työkyky olisi merkittävästi heikompi. Nämä neljä ryhmää muodostivat yli puolet sairauksiin suoraan liittyvistä kustannuksista. Sairauksien epäsuoria kustannuksia arvioidaan yleensä sairauksien vuoksi menetetyn hyödykeja palvelutuotannon arvon näkökulmasta. Sairauksista aiheutuu kustannuksia terveydenhuollossa vain silloin kun niitä hoidetaan. ~ 1 Teksti: URPO KIISKINEN Sairaus maksaa, niin myös terveys Suuri osa terveydestä tuotetaan muualla kuin terveydenhuollossa. Kustannukset siis syntyisivät toisaalla kansantaloudessa mahdollisesti suuruudeltaan moninkertaisina. Hoitokustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti osittain väestön ikääntymisen, mutta ennen kaikkea uusien tehokkaampien ja usein myös kalliimpien hoitomenetelmien seurauksena. Vakuutusnäkökohtien ja terveydenhuollon erityiskysymyksistä 1960-luvulla virinnyt terveystaloustiede levisi nopeasti laajalti terveyskentän ongelmatiikkaan uutta näköalaa tuovaksi tieteenhaaraksi, jonka sivuuttaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on yhä vaikeampaa. Mistä sairauksien kustannukset muodostuvat. Samanaikaisesti sairauksien aiheuttamat työpaKuva: ANTE RO AA LTO NEN LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 15. Sairastamisen takia tekemättä jääneiden kotiaskareiden tai vapaa-ajan menetykseen liittyvä hyvinvoinnin väheneminen jää käytännön mittaamisja arvottamisongelmien takia usein huomiotta. Suomessa tutkimuksen keskiössä on ollut terveyspalvelujärjestelmän tai -järjestelmien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämispyrkimyksiä tukeva tutkimus. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset Suomessa olivat noin 15,5 miljardia euroa vuonna 2008. Voidaan perustellusti kysyä kuka sairastamisesta maksaa ja kuinka paljon, sekä kuinka paljon terveenä pysyminen maksaa ja kuin paljon siitä ollaan valmiita maksamaan. Terveydenhuollon perimmäisenä tarkoituksena on ylläpitää ihmisten terveyttä, hoitaa sairauksia sekä vähentää niiden haitallisia seuraamuksia. Ihmisten taipumus olla liikkumatta ei välttämättä ole pelkästään epärationaalista käyttäytymistä. Samalla ajankäytöllä valittavina olevista vaihtoehdoista kuluttaja valitsee sen, josta saatu hyöty terveysvaikutukset mukaan lukien on hänen käsityksensä mukaan suurin. Suurin potentiaali terveyden lisäämiseksi sisältyy yksittäisten kansalaisten jokapäiväisiin valintoihin ja niiden tukemiseen. Eniten kustannuksia aiheutuu sydänja verisuonisairauksista, mielenterveyden häiriöistä, tukija liikuntaelinsairauksien sekä hengityselinsairauksien hoidosta. Kuluttajateorian mukainen valintojen tutkiminen, silloin kun valinnan vaikutukset terveyteen joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ovat ilmeisiä, on jäänyt vähäisemmäksi. Näin myös osittain ehkäistään ihmisten toimintaja työkyvyn heikkenemistä sekä sen tilapäistä tai pysyvää menetystä. T aloustieteen sovellusalana terveys ja terveydenhuolto on vielä suhteellisen nuori tulokas. Sairauksista aiheutuu inhimillisen kärsimyksen ja hyvinvoinnin menetyksen lisäksi yhteiskunnalle suoria terveydenhuollon kustannuksia sekä epäsuoria, heikentyneen toimintaja työkyvyn seurauksena syntyviä tuotantomenetyksiä. Terveysvalintojen ja kansanterveyden osalta tutkimus on taas painottunut eri sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten ja terveyttä edistäviä valintoja tukevien ohjelmien ja toimien keskinäisen "paremmuuden" arviointiin. Terveystaloustieteen näkökulmasta mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti sellaiset kuluttajien valinnat, joilla on vaikutusta myös heidän terveyteensä
Kansalaisten terveellisempiä valintoja ja tottumuksia voidaan tukea ja kannustaa, mutta liiallinen puuttuminen johtaa helposti konflikuin yksilön valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden näkökulmasta eikä johda enää toivottuun tulokseen. Kulutustarpeet tai -halut ovat lähes rajattomat, mutta kulutuksen määrää rajoittavat sekä käytettävissä olevat varat että aika. Toisaalta terveys voidaan nähdä myös pääomana, joka mahdollistaa muuta toimintaa erityisesti kulutusta että ansiotyötä. kuluttajan näkökulma Taloustieteen oppien mukaan kuluttaja pyrkii valinnoillaan maksimoimaan omaa, ja mahdollisesti myös läheistensä, hyvinvointia. Kaikkien uusien hoitomenetelmien ei automaattisesti voida olettaa lisäävän terveyttä, toimintakykyä tai elämän laatua järkevässä suhteessa niiden kustannuksiin. Konkreettista huomiota on tullut muun muassa politiikkaohjelman ja terveydenhoitolain muodossa. Erityisesti sydänja verisuonisairauksiin liittyvät ennenaikaiset kuolemat, työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet 1970 luvulta alkaen merkittävästi erityisesti elämäntapamuutosten, mutta myös kehittyneiden hoitomenetelmien ansiosta. Omaan terveyteen "investoimisen" pitkänaikavälin hyötynä nähdään myös sairastumisriskin alentuminen. Tyyp16 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010. Voidaan perustellusti väittää, että nykyisessä terveysympäristössä yksilön rooli "oman terveytensä tuottajana" on aivan keskeinen. Mikä terveydessä maksaa. Terveys tulee kuvaan monin eri tavoin, joita on terveystaloustieteessä tutkittu 1970 luvun alkupuolelta lähtien. Yleiseksi menetelmäksi on vakiintunut laatupainotettu elinvuosi eli QALY (Quality Adjusted Life Year),joka huomioi sekä elinajan pidentymisen että terveyteen liittyvän elämän laadun parantumisen. Kustannuksia on myös arvioitu eri terveysriskien näkökulmasta. Kustannusvaikuttavuusanalyysissä huomioidaan arvioitavien toimien kustannusten lisäksi niillä mahdollisesti saavutettavat säästöt muualla terveydenhuollossa, jotka sitten suhteutetaan saavutettavaan terveysparannukseen. Mikäli valinnat ovat rationaalisia, kuten teoria olettaa, yksilö päätyy kulutusvalintansa jälkeen paremmalle hyvinvoinnin tasolle kuin pidättäytyessään siitä. Samalla rahalla ja ajankäytöllä valittavina olevista vaihtoehdoista kuluttaja valitsee sen, josta saatu hyöty, terveysvaikutukset mukaan lukien, on hänen käsityksensä mukaan suurin. Terveydenhuollon kustannusten ja työpanosmenetysten välinen yhteys ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Kuluttaminen, jota myös hyödyn tai hyvinvoinnin tavoitteluksi voitaisiin kutsua, vaatii käytännössä aina sekä rahaa että aikaa. Terveystaloustieteessä on kehitetty suosituksia menetelmistä, joilla voidaan arvioida uusien hoitomuotojen tuomia lisäkustannuksia suhteessa niillä saavutettaviin terveyshyötyihin. Kun infrastruktuuri ja palvelujärjestelrnä ovat vähintäänkin kohtuullisessa kunnossa, suurin potentiaali terveyden lisäämiseksi sisältyy yksittäisten kansalaisten jokapäiväisiin valintoihin. nosmenetykset ovat vähentyneet, elinajanodote on kasvanut ja erityisesti terveitä elinvuosia on tullut lisää. Epäselvää kuitenkin on se kuinka kaukana tulevaisuudessa aiheutuvia terveysvaikutuksia kuluttajat ottavat valinnoissaan huomioon ja miten hyvin valintoihin liittyvien terveysriskien suhteellinen suuruus on heidän tiedossaan. QALY kuvaa periaatteessa yhtä täysin terveenä vietettyä elinvuotta. Vaikka vaihtoehtoiskustannus ei ole määritelmällisesti rahamääräinen mitta, voi se etenkin ajankäytön osalta olla konkreettisesti rahassa mitattavaa. Terveyshyödyt pyritään esittämään yhteismitallisina, mikä mahdollistaa eri sairauksiin tarkoitettujen hoitojen tai ehkäisyn lisähyötyjen vertailun. Kuluuajateorian mukaan valintojen vaakakupissa ei ole vastakkain pelkästään raha ja aika sekä terveys ja muu kulutuksesta saatava hyöty. Tässä astuu kuvaan vaihtoehtoiskustannuksen käsite, jonka mukaan valinnan todellinen kustannus kuluttajalle on toiseksi parhaasta kulutusvaihtoehdosta saamatta jäänyt hyöty. Terveys sinänsä on toivottava olotila ja siten tavoittelemisen arvoinen asia. Sairauksien vuoksi menetetyn työpanoksen arvo oli Suomessa vuonna 1995 lähes 10 miljardia euroa, josta valtaosa (75 %) aiheutui mielenterveyden häiriöistä, tukija liikuntaelinsairauksista, tapaturmista ja sydänsairauksista. Normaalisti suurin hyöty kulutuksesta on silloin kun sillä tyydytetään niin sanottuja perustarpeita, ja sitä mukaa kun kulutusmahdollisuudet lisääntyvät myös samansuuruisella panoksella saatava lisähyöty pienenee. Joihinkin terveyttä edistäviin valintoihin liittyy ajankäyttöä, jonka merkitys voi olla kuluttajan sisäisessä kustannus-hyöty puntarissa varsin ratkaiseva. "Aika on rahaa" vai onko. Terveystaloustieteen kaisontatavassa terveys tuodaan osaksi kuluttajan hyötyajattelua. Hyödykkeiden ja palvelujen kuluttamisella tyydytetään olemassa olevia tarpeita. Terveydestä suuri osa "tuotetaan" muualla kuin terveydenhuollossa Nykypäivän teollisuusmaissa terveyspalvelut ovat tehokkuuspyrkimysten hiomia järjestelmiä, jotka julkisen terveysvakuutuksen ja verorahoituksen turvin pyrkivät takaamaan kansalaisille laadukkaan hoidon tasapuolisesti ja kohtuullisella hinnalla. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn mahdollisuudet terveysmenojen kasvun hillitsemisessä kiinnostavat valtion ja kuntien päättäjiä entistä enemmän. Näiden arvioiden mukaan al kohoIin liikakäyttöön, lihavuuteen, tupakoint iin ja liian vähäiseen liikuntaa liittyy sairauksia,joiden hoidosta terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset kunkin ongelman osalta vaihtelevat noin 150 miljoonasta 250 miljoonaan euroon vuodessa. Vakavan sairauden kohdatessa kuluttajan hyvinvoinnin taso usein romahtaa joko tilapäisesti tai pysyvästi. Tämän päivän kuluttajien voidaan sanoa olevan kohtuullisen terveystietoisia verrattuna vaikkapa 1970-luvun alun Pohjois-Karjalaan
Tuoreen katsauksen mukaan potentiaalisesti kustannusvaikuttavia tapoja kansalaisten terveysvalintojen tukemiseksi on olemassa kun oletetaan, että yhteiskunnan maksuhalukkuus yhtä laatupainotettua lisäelinvuotta (QALY) kohti on 30000 €. Valinta voi muu.ttua pienenkin tehijän vaihutulisesta. Tämän raja-arvon ylittäviä toimia voidaan hyväksy vain erittäin poikkeuksellisesti, mutta käytännössä ei juuri lainkaan. Toisaalta on periaatteessa mahdollista, että vaihtoehtoislwstannus on nolla tai. Tuore katsaus osoittaa, että terveysliikunnan edistämiseen löytyy kiistatta kustannusvaikuttavia tapoja. Tämän "sijaishinnan" perusteella yhden liikuntakerran hyöty, sisältäen henliilön subjektiivisen liäsitylisen muliaiset terveysvailwtuhset, olisi tässä esimerkissä siis vähintään 30 euroa. Esimerkiksi pienten lasten vakavien sairauksien hoidosta kansalaiset olisivat luultavasti valmiita maksamaan selvästi enemmän kuin vaikkapa tavallisen flunssan hoidosta aikuisilla, vaikka ne tuottaisivatkin saman määrän terveitä vuosia elämään. Jos unohdetaan TV:n lwluttaman sähkön ja lenlikitossujen pohjien kulumisen lwstannuliset, kysymyksessä on yksinkertaisesti kalisi ajanliäyttövaihtoehtoa ilman rahassa mitattavia uhraunsia.Los nainen valitsee liikunnan, voidaan päätellä, että hän arvottaa liikunnasta raililiaassa ulkoilmassa saamansa välittömän nautinnon ja positiiviset terveysvailwtukset korlieammilisi kuin levon ja TV:n lwtselun tuoman välittömän mielihyvän. Vaihtoehtoiskustannus on kilpailevien ajankäyttömahdollisuuksien vuoksi useimmiten olemassa ja mahdollisesti suurikin. Taloudellisen arvioinnin menetelmiä on yhä enenevässä määrin käytetty myös osoittamaan terveellisiin elämäntapoihin kannustavien ohjelmien järkevyyttä yhteiskunnan näkökulmasta. Liikuntaresepti on tutkitusti tehokas ja kustannusvaikuttava, mutta ratkaisee vain murto-osan ongelmasta. ainakin lähellä nollaa, mihäli mi.elehästä tai tarpeellista vaihtoehtoa ajankäytölle ei ole. Kuinka paljon terveydestä ollaan valmiita maksamaan. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan esimerkin rakentamiselle. Inhimillisestä näkökulmasta onkin perusteltua ajatella, että kaikki QALYt eivät olisikaan samanarvoisia. Oletetaan, että vaihtoehtoiskustannus voidaan "poistaa" ostamalla marlihinoilta tunnin siivouspalvelu vailikapa 30 eurolla. Yksi niistä on normaalin lääkärissä käynnin LIIKUNTA & TIEDE 47 • 5 /2010 17. Suomessa, kuten monessa muussakaan maassa, ei tämäntapaista "yhteiskunnallista maksuhalukkuutta" ole toistaiseksi määritelty. Vaikka sitä ei rahassa voidakaan mitata, on sen olemassaol.olla potentiaalisesti suuri merliitys. Kunkin kansalaisen henkilökohtaiset painotukset ja mieltymykset sekä taloudelliset ja ajankäyttöön liittyvät tekijät ovat tärkeässä roolissa. Vaihtoehtoiskustannus on liuitenliin myös tässä tapaulisessa olemassa. Millään yksittäisellä "tempulla" tuskin saadaan aikaan mullistavia vaikutuksia. Ullwpuolisen arvioijan silmin on helppo ajatella, että liikunnasta ei aiheudu lmstannulisia. Lenhille lähteminen on todennähöinen valinta,jos liilwnnan noettu arvo on positiivinen. piesimerkkinä tästä on liikunnan harrastaminen, mutta myös tupakoinnin lopettaminen tai painonhallinta vaatii aikaa, jos niissä onnistuminen edellyttää esimerkiksi vertaistukiryhmään osallistumista. Vaihlrn ajanliäytön vaihtoehtoiskustannus olisi hyvin alhainen, puhtaasti terveyssyistä "määrätty" liilmnta saattaa jäädä toteutumatta, mihäli esimerhilisi liilwntatapahiuma itsessään haetaan siinä määrin epämiellyttäväksi, että potentiaalinen terveyshyöty ei riitä sitä kompensoimaan. Vaihtoehtoisliustannus voidaan arvioida rahassa silloin lwn liiliunnan vaatiman ajan vaihtoehtoinen liäyttö on esimerliilisi kotitaloustyötä.Jos viilion ainoan vapaana olevan tunnin liäyttää liikuntaan tarpeellisen siivoamisen sijaan, vaihtoehtoiskustannus on esimerliiksi puhtaan kodin tuoma mielihyvä seuraavien kolmen päivän ailwna. Esimerkkien tarkoituksena on korostaa, että ihmisten taipumus olla liikkumatta ei välttämättä ole pelkästään epärationaalista käyttäytymistä. Esimerkilisi sateinen sää voi vähentää liikunnan nautintoa, raskaan työpäivän jälkeen lepäämisen arvo on lwrlieampi tai TV:stä tuleehin hänen huippuhyvänä pitämänsä kokhiohjelma. Oletetaan, että työpäivän jälkeen keski-ikäisellä naishenkilöllä on mielessään kalisi vaihtoehtoa: jolw istua sohvalle lepäämään ja uatsoa tuplajakso Salattuja Elämiä tai vaihtaa varusteita ja lähteä puolen tunnin liävelytai hölkkälenkille. Iso-Britanniassa terveydenhuollon suosituksia antava laitos NICE (National Institute of Health and Clinical Excellence) on määritellyt julkisesti rahoitettavien terveydenhuollon menetelmien rajaksi 20 000 puntaa/QALY ja eräin perustein 30000 puntaa/QALY. Terveyden kannalta riittävä liikunta on suosituksissa määritelty 2,5 tunniksi viikossa. Oletetaan vielä, että lenkki vie varusteiden vaihtoineen ja peseytymisineen ailiaa myös tunnin. Jos sohva ja Sallikarit tuntui esimerliin naisesta houiuutelevalta vaihtoehdolta, voi tämä vaihtoehtoislwstannus olla lähes yhtä suuri Ii uin liilmnnan hänelle tuottama hyöty
Maksaa mitä maksaa, mutta saadaanko rahalle vastinetta. Esimerkin laskelmissa yksilöiden omalle ajankäytölle ei ole laskettu arvoa. Vertaaminen terveydenhuollon kustannuksiin on osittain epäolennaista sairaat on lain mukaan hoidettava, mutta terveiden "hoitamatta" jättämistä ei katsota pahalla. Minkä tahansa kriteerin mukaan tämän olisi erittäin kustannusvaikuttava keino tuottaa lisää terveyttä. Yleistäen ei voida kuitenkaan sanoa, että kaikki terveyden edistämiseksi tarkoitetut toimet automaattisesti olisivat kustannusvaikuttavia. Esimerkkilaskelmat osoittavat, että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kokoisessa väestössä ltikuntareseptiohjelman toteuttamisen kustannukset olisivat 950 000 € ensimmäisen vuoden aikana, jos se kohdistettaisiin 40-79 -vuotiaille. Väestön elämäntapojen muuttuessa terveyttä suosiviksi objektiivinen hoidontarve ja sitä kautta paine terveydenhuollon resurssien kasvattamiseen vähenevät. Käytettävissä on laaja valikoima toimia ja ohjelmia, joiden kustannusvaikuttavuus on hyvä. Tupakoimattomuutta edistävien interventioiden kustarmusvaikuttavuudesta on poikkeuksellisen paljon tieteelliset kriteerit täyttävää tietoa. Liikuntaresepti on tutkitusti tehokas ja erittäin kustannusvaikuttava, mutta ratkaisee vain murto-osan ongelmasta. URPO KIISKINEN, KTM, PhD Terveystaloustieteen asiantuntija, Eli Lilly Finland Sähköposti: urpo.kiiskinen@lilly.com Kirjoittaja on väitellyt terveystaloustieteen tohtoriksi Yorkin yliopistossa. Ajatusleikkiä voisi jatkaa olettamalla, että olisi toteutettavissa riittävä määrä yhtä kustannustehokkaita toimia, jolla loputkin esimerkkiväestöstä saataisiin noudattamaan liikuntasuosituksia. Toiminnasta merkittävä osa tapahtuu terveyssektorin ulkopuolella, minkä lisäksi kansalaisten yksityisen panostuksen merkitys on suuri. Tupakoimattomuuden edistämisessä onkin näin saavutettu tuloksia järjestöjen, viranomaisten, terveydenhuollon ja lainsäätäjien yhteistyönä. Suurten muutosten aikaan saaminen edellyttää systemaattista toimintaa laajalla rintamalla. Tällä hetkellä ei ole olemassa tilastoja siitä, kuinka paljon kustannuksia terveyden edistärmsaktiviteeteista syntyy. Voidaan varmasti perustellusti sanoa, että "sama resepti ei toimi kaikille". Toisaalta niissä ei ole myöskään huomioitu pitkässä juoksussa kertyviä väitettyjen sairauksien hoitokustannussäästöjä. yhteydessä annettu ohje säännöllisen liikunnan aloittamiseksi eli ns. Liikuntareseptiesimerkin kaltaisten ohjelmien onnistunut toteutus edellyttää riittävää resurssointia, joka näkyy joko lisäyksenä budjetissa tai siirtämällä olemassa olevia resursseja vähemmän hyötyä tuottavista toimista. Kun kustannusvaikuttavuus on tiedossa ja aktiviteetit toteutetaan myös tämä näkökulma huomioiden, saavutetaan parhaat tulokset ja kustannukset pysyvät kohtuullisina. Hikijumppa tai hölkkääminen ei ole kaikille mieluisaa, työssäkäyville ja pienten lasten vanhemmille aikakustannus saattaa nousta ylitsepääsemättömäksi, ja tosille sosiaalinen kanssakäyminen ryhmässä liikkumisessa tuo lisää nautintoa ratkaisevasti. Kustannus on siis karkeasti noin 800 € jokaista uuttaa "terveysliikkujaa" kohti. Liikuntaesimerkki osoittaa myös sen, että millään yksittäisellä "tempulla" tuskin saadaan aikaan mullistavia vaikutuksia. Esimerkin kustannustehokkaalla toimella saataisiin aikaiseksi noin 1,2 prosenttiyksikön lasku liian vähän liikuntaa harrastavien osuudessa, jonka on arvioitu Suomessa olevan noin 35 prosenttia. Päättäjien näkökulmasta lisämenojen perustelu on aina haastavaa. liman merkittävää panostusta kuluttajien terveysvalintojen tukemiseen ei voida odottaa tuloksia. "ltikuntaresepti", jota tehostetaan muutam alla kerr alla liikunnanohjaajan puhelim itse ant amaa neuvont aa ja tukea. N ICE kriteerien mukaan liikuntareseptimalli olisi kustannusvaikuttava ja julkisesti rahoitettavaksi suositeltava vielä 10-15-kertaisilla kustannuksillakin. Näin saataisiin 35 000 riittämättömästi liikuntaa harrastavan joukosta 1180 henkilöä lisäämään liikuntaansa terveyden kannalta riittävälle tasolle. Ennen nyliyistä asiantuntijatehtäväänsä hän erilioisalanaan oli terveydenedistämisen taloudellinen tutkimus Kansanterveyslaitolisessa (nykyisin THL) 18 LIIKUNTA& TIEDE 47 • 5/2010. Uudessa Seelannissa tehdyn tu tkimuksen peru steella on arvioitu, että vastaavan ohjelm an kustannusvaikuttavuus Suom en oloissa olisi noin 1800 €/QAL Y. Kuluttajien valintoja voidaan ohjata veroilla, subventioilla ja rajoituksilla, mutta näiden jälkeen lisätulosten saaminen edellyttää panostuksia, joiden kustannukset lasketaan kymmenissä mahdollisesti sadoissa miljoonissa. Kunkin kansalaisen henkilökohtaiset painotukset ja mieltymykset sekä taloudelliset ja ajankäyttöön liittyvät tekijät ovat tärkeässä roolissa. Näiden toteuttamisen kokonaiskustannukset olisivat yllä olevan esimerkin perusteella 28 miljoonaa euroa pelkästään PäijätHämeen 40-79 -vuotiaiden osalta. Tämä kehitys tapahtuu pitkällä aikavälillä ja sen toteen näyttäminen tilastojen avulla on vaikeaa. Tällöin myös hankkeen kokonaiskustannukset kertautuisivat vastaavasti. Summa saattaa tuntua suurelta, mutta saman esimerkkilaskelman mukaan sillä saataisiin aikaiseksi 15 750 parasta laatua olevaa lisäelinvuotta pitkässä juoksussa. Tupakoinnin vastaisen toiminnan kustannuksista ei käsittääkseni ole kerätty kattavia tietoja. Tältä osin tupakoinnin vähentämiseen uponneet kustannukset lienevät Suomessakin suurelta osin olleet tehokkuuskriteerien mukaan perusteltuja
Esimerkiksi sanalla "liikunta" löytyy suomen kielellä 14, 8 miljoonaa osumaa, ja jos kokeilee englanniksi "Physical exercise" 14, 3 miljoonaa. Se tarkoittaa usein sitä, että kun kaikkea ei ehdi lukea, niin todennäköisimmin olemassa on myös tätä tietoa tiivistävåä sekundaaritutkimusta. Cochrane-tietokannat ja Medline (PubMed). Liikunnan hoitosuositus ilmestyi ensimmäisen kerran lokakuussa 2008. Liikunta -suositus on ollut yksi suosikeista. Sekundaaritutkimuksen avulla voimme arvioida, miten alkuperäistutkimusten tulokset näyttäytyvät yhteen niputettuina. Tällöin käytössämme ovat esim. UIKUNTA8 TIEDE 47, 5 /2010 19. Kaikkiaan suosituksia avattiin viime vuonna 1,18 miljoonaa kertaa ja niiden potilasversioitakin luettu 90 000 kertaa kuukaudessa. Suositus on vastaanotettu hyvin. T ietoähky kiusaa meitä. Haasteet lisääntyvät, jos aiheesta ei löydykään suomalaista tekstiä. Pitää päästä muihin tietokantoihin. Hoitosuositukset ovat sekundaaritutkimusta omalla kielellä. Tietoa pitää osata siivilöidä. Aikaa ennen Internetiä olimme kollegojen, luentojen, tiedelehtien artikkelien ja kirja tiedon varassa, mutta tilanne on nykyään aivan toinen. Laajaa suositusta tehtiin melkein kolme vuotta. Mitä vahvempi näyttö (so. Kaikkea ei ehdi lukea. Päivitystyö tätä kirjoitettaessa, lokakuussa 2010 on loppusilausta vaille. Silti sieltäkin on nopeasti löydettävissä jotakin, jolloin voi mennä katsomaan vaikkapa Liikunnan Käypä hoito -suositusta. Pitää tietää liikunnan riskit ja varmistaa toisaalta turvallisuus. Google lienee melkein jokaisen ulottuvilla ja jos maallikko lähtee hakemaan terveydestänsä tietoa, uppoaa suureen suohon. Niitä avattiin viime vuonna kaikkiaan 1, 18 miljoonaa kertaa ja potilasversioitakin on luettu 90000 kertaa kuukaudessa. paljon hyvälaatuisia tutkimuksia, samansuuntaisia tuloksia, yleensä satunnaistettuja hoitotutkimuksia tai meta-analyyseja), sitä enemmän löytyy luettavaa. Siinä tavallisia terveydenhuollon ammattilaisen tuskailuja kesken kiireisen potilastyön. Jos saman vie suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten käyttämään Terveysporttiin, ja etsii Lääkärin tietokannoista, saalis on enää 1152 osumaa. Siihen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Niiden osalta tiedämme Suomesta, että 22 prosenttia hoitosuositusten tutkirnusnäytön vahvuudesta on Atasoa 36,8 prosenttia B-tasoa, 33,4 prosenttia C-tasoa ja 7,8 prosenttia D-tasoa. Suositukset kuitenkin vanhenevat ja tätäkin päivitetään säännöllisesti. Yksin Medlinessa satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten määrä on 20-kertaistunut vuodesta 1995. Turha ujous sen käyttämisessä hoitomenetelmänä on syytä unohtaa. Liikunta on lääkettä moneen asiaan ja turha ujous sen käyttämisessä hoitomenetelmänä on syytä unohtaa. Sen jälkeen pitää osata vielä arvioida lukemaansa tekstiä. Lääketieteellisestä kansainvälisestä tietokannasta Pubmedista osumia saa 192252. Tiedon määrästä tiedämme, että tutkimustiedon tuplaantuu kahdessa vuodessa. Suositusta ovat käyttäneet niin lääkärit, kuin muut terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset. Tietoa on, ja paljon, mutta mistä erottaa hyvä huonosta, mikä on oleellista tietoa ja kuinka päästä sen lähteille riittävän nopeasti. Teksti: EEVA KET OLA Liikunnan Käypä hoito -suositus liikuntalääkkeestä työkalu terveydenhuoltoon Hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden kriittisesti arvioimaa tutkimustietoa. EEVA KETOLA, LT Käypä hoito -päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sähköposti: eeva.ketola@duodecim.fi Liikunta on lääkettä moneen asiaan. Suositus on vastaanotettu hyvin. Suurin osa näytönastekatsauksista on kirjoitettu hoidosta (58,2 prosenttia) ja diagnostiikasta (22,4 prosenttia). Hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden kriittisesti arvioimaa tutkimustietoa, jossa keskeisten suosituslauseitten painoarvoa arvioidaan näytönasteella A-D
Toinen puoli koulutuksesta on kirurgian, ortopedian ja traumatologia, fysiatrian sisätautien ja muita erisoisalaa tukevaa 20 LIIKUNTA& TIEDE 47 • 5/2010. Alan koulutuksen tavoitteina on, että lääkäri tuntee liikunnan terveysvaikutukset eri ikäisillä, hallitsee liikunnan käytön sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, tuntee liikunnan sydänja verenkiertoriskit sekä tukija liikuntaelimistön riskit. Maassamme toimivien liikuntalääketieteen osaamiskeskusten keskeisiin tehtäviin kuuluvat liikuntalääketieteellinen tutkimus, koulutusja tiedonvälitys sekä alan palvelutoiminta. Lääkäriseura Duodecimin julkaisemissa Käypähoito -suosituksissa on annettu ohjeita liikunnan käyttämisestä osana ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutumista useissa sairauksia (Taulukko 1.). Kuusi liikuntalääketieteen osaamiskeskusta Liikuntalääketieteen erikoisala perustettiin Suomeen vuonna 1985. T utkimustieto liikunnan merkityksestä sairauksien ennalta ehkäisyssä ja hoidossa on kuluneiden 25 vuoden aikana huomattavasti lisääntynyt. Tämä kehitys antaa aihetta liikuntalääketieteellisen koulutuksen lisäämiselle. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mukaan terveyden edistyminen ylipäätään vaatii tulevaisuudessa entistä enemmän jokaisen kansalaisen vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä. Epäsuotuisan kehityksen on arvioitu senkin jälkeen jatkuvan nopeasti. Erikoisalassa yhdistyy useiden lääketieteen erikoisalojen ja muiden terveystieteiden tietämystä ja osaamista. Suurin osa tästä johtuu yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä ja noin kolmasosa lääketieteen kehittymisestä. Erityisen ryhmänsä muodostavat ikääntyneet henkilöt ja heidän toimintakykynsä ylläpito. Terveydenhuoltomenojen kasvu on teollistuneissa maissa ollut suurempaa kuin bruttokansantuotteen (BKT) kasvu ja tämän kehityksen on ennakoitu jatkuvan. Teksti: TIMO TAKALA Liikuntalääketiede oma erikoistumisalansa jo 25 vuotta Liikuntalääketiede on yksi lääketieteen pääerikoistumisaloista, joka perustettiin Suomeen 25 vuotta sitten. Osaamisessa integroituu useiden lääketieteen erikoisaloilla ja erityispåtevyyksissä tarvittavaa tietämystä. Samalla lääkärien tarve tuntea liikunnan lääkinnälliset aiheet, vasta-aiheet, annostelu ja vaaratekijät on kasvanut. Ajallisesti noin puolet tästä koulutuksesta tapahtuu liikuntalääketieteen keskuksissa. Tähän liittyy liikunnan lisääminen. Valtioneuvoston esityksessä kansalliseksi liikuntaohjelmaksi todetaan muun muassa, että terveyttä edistävän liikunnan sisältöjä lisätään lääketieteen lisensiaatin samoin kuin eräiden lääketieteen erikoistumisalojen koulutuksessa. Erikoislääkärin tulee hallita terveyden, toimintakyvyn ja fyysisen suorituskyvyn selvittämisessä keskeiset menetelmät. Alan erikoislääkärin tulee lisäksi muun muassa kyetä toimimaan koulutus-, asiantuntijaja lääkäritehtävissä terveydenhuollon ja liikunnan organisaatioissa ja osata antidopingtoiminnan lähtökohdat. Näihin kuuluvat muun muassa fysiatria, työterveyshuolto, kuntoutus, ortopediaja traumatologia sekä sisätaudit. Yksi tärkeä keskusten antama koulutus on viisi vuotta kestävä liikuntalääketieteen erikoislååkärikoulutus, joka tapahtuu lääketieteellisten tiedekuntien opetusohjelmien mukaan. Terveydenhuoltomenojen kasvusta suurin osa aiheutuu lääketieteellisen diagnostiikan ja hoidon kehittymisestä ja monimutkaistumisesta ja pienempi osa väestön ikääntymisestä. Elämäntapatekijät ovat tulleet yhä tärkeämmiksi sairastavuuteen ja sairauksien aiheuttamien kustannuksiin liittyviksi tekijöiksi. Liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutus on keskittynyt maamme kuuteen liikuntalääketieteen osaamiskeskukseen (Taulukko 2.), joiden tutkimusja koulutustoimintaa opetusja kulttuuriministeriö (OKM) osaltaan tukee. Hänen tulee kyetä hallitsemaan liikunnan aiheuttamien ylirasitustilojen ja vammojen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen. Vastasyntyneiden odotettu keskimääräinen elinikä Suomessa on noussut parin sukupolven aikana 15 vuotta. Elintapasairauksien ilmaantuvuuteen, hoitotasapainoon ja ennusteeseen liittyvät keskeisesti taustalla olevien epäsuotuisten elintapojen muuttaminen terveellisemmiksi. Vuonna 2004 keski-ikäisillä suomalaisilla tehdyssä tutkimuksessa diabeteksen kokonaisesiintyvyys oli miehillä 16 ja naisilla 11 prosenttia. Tällaisia ovat liikalihavuus, verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes