( EN \ .. ,••·, ' ,: "_:·'.': -·--... <-• ·. ,_ REMONTTI~._._.: ...... . .... ~ ~.,, .... .,t. // n aTIEDE NUORTEN • HUIPPU-URHEILU ODOTTAA ·... ..i ATTOMI ~ j -~I l~ ifllJ', o· AA _ __,__ S V~ ·.. . ··· ..... ,n!J) ·-\
Pääjohtaja Timo Lanhinen totesi Perusopetus 2020 seminaarin avauksessa, että tärkeälle työlle on asetettu kiireellinen ja haastava aikataulu. Opetushallitus on käynnistänyt kauaskantoisen työn perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon kehittämiseksi. Asia on huipputärkeä yleismaailmallisesti eikä sen merkityksestä myöskään suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle vallitse eriäviä näkemyksiä. Hyvän fyysisen kunnon merkitys ihmisen suorituskyvylle ja terveydelle on oivallettu. Koululiikunnalle pitäisikin kehittää sellainen rinnakkainen rakenne, jossa liikunnanopettajien antamaan liikuntakasvatukseen yhdistyy koulupäivään läheisesti liittyvä omaehtoisuuteen perustuva liikkumisohjelma. P5ö®fd ~ l!EGD.S \1111••i•f..ii~ @lTJ•t•~-fl'mm ~. Organisoidun toiminnan ohella on varmistettava, että lapsilla on arjessaan myös tilaa ja aikaa omille ideoille sekä mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen kavereiden kanssa. Siinä rn issä I u kuai neiden tuntimäärien ja opetuksen sisällöllinen kehitys ovat johtaneet suotuisaan kehitykseen, on liikuntatuntien vähäisyys tai tuntien sisältö vain osaselitys esimerkiksi lasten lihomiselle. Lasten ja nuorten katsottiin liikkuvan omaehtoisesti muutenkin. ~ ~ ~~[Ml blb.~ ::ia::a iToimitusl<unta: ~ ~"'~--rn-.,-,,-#1-,1 w ~ nJJ!rmI.ve ~ ~-~-lfflmm ---~ ~~=:ltlS ~ • ~tilifäil~ mmm B •n~ bW[;D ~m,1 .. Tätä puutetta ei ole kompensoinnut edes se tosiasia, että samaan aikaan organisoituun urheiluja liikuntatoimintaan osallistuminen on lisääntynyt. KESKINEN T ämän lehden Emeritus i h meu.elee -palstalla kaukaa viisas Aarni Koshela esittää, että tärliein vaihuttavuuden tarve seuraavien vuosien aihana /ii/iuntatieleissä on lasten ja nuonen painon nousun ja toimintahyvyn heihhenem.isen hallintaan saaminen. Koululaisten tämän hetken oppimistulokset vahvistavat valitun linjan vaikutukset sekä hyvässä että pahassa. Koululiikunnan lisääminen yhdellä tunnilla ei yksin riitä, mikäli koululaisten omaehtoinen liikkuminen ei samanaikaisesti lisäänny. Kysymys ei ole enää siitä, miten tämän päivän lapset ja nuoret kykenevät kohtaamaan oman tulevaisuutensa. Samoin kuin suomalaisella aikuisväestöllä on myös lapsilla ja nuorilla fyysistä kuntoa kohottava omaehtoinen kuntoja arkiliikkuminen jäänyt taka-alalle. Vaikka menneinä vuosikymmeninä liikunnan merkitys ymmärrettiinkin suurin piirtein samalla tavalla kuin nykyään, oli koulutuspoliittisena valintana silloin saada enemmän tunteja lukuaineille. Liikuntatuntien lukumäärää on vihdoin mahdollisuus lisätä kahdesta kolmeen viikkotuntiin. Teknistyneen yhteiskunnan pyörityksessä koulun ulkopuoliset tekijät ovat suurempi syy epäsuotuisalle kehitykselle kuin tuntimäärä tai opetuksen sisältö. Millaisin valmiuksin olemme valmiit ottamaan haasteen vastaan. Asian tärkeys painaa niin, että OPM:lle ja valtioneuvostolle on tarkoitus saada valmis esitys jo ensi vuoden toukokuussa. Siihen kuuluu sekä koulujen itsensä organisoima kerhotoiminta, jossa oma osansa on liikunnalla ja taideaineilla, että liikuntaja urheilujärjestöjen tarjoamat mahdollisuudet harrastaa mieluisaa urheilulajia. Tulevaisuus haastaa meidät kaikki jo nyt. Keslwsteltaessa toimenpiteistä niiden pitäisi olla yhtä paljon esillä Imin ehdotusten ilmaston lämpenemisen pysäyllämiselisi. Lukuaineissa Suomen nuoret edustavat kansainvälisesti huipputasoa, mutta fyysisen kunnon kehitys on taantunut, kehonpaino noussut ja toimintakyky heikentynyt. Todellisen syyn löytämiseksi on selvitettävä myös miten lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen on kch it tyn yt ja miten heidän ruokailutottumuksensa ovat muuttuneet. Koulujen liikuntakasvatuksen kannalta tilaisuus on historiallinen. kari.keskinen@lts.fi ~ ~ ,5#fflD) nmms Whrmt'?1ft':1m4Tfl•räil(m].m ==rm imlllWW'rkbllm {mr!Jl!J~ .. TULEVAISUUS HAASTAA KOULULIIKUNNAN KARI L
Hannele Hiilloskorpi 61 Nuoren mielen maisemassa monta myllerrystä. Teemu Ripatti LUETTUA 76 Osviittaa nuoren urheilijanalun ohjaamiseen ja valmentamiseen. Varusmiespalvelus on huima resurssi pyrittäessä vaikuttamaan nuorten miesten fyysiseen kuntoon. Asko Härkönen 26 Harjoituksilla ei paikata nuorten arjen liikuntavajetta. Alaraajavammat ovat salibandyn pelaajilla varsin yleisiä. Tiina Lahtinen-Suopanki 69 IN MEMORIAM Kaarlo Hartiala AJASSA 70 Ikäihmisten hyvinvointi ja liikunnan edistäminen edellyttävät monipuolista innovointia. Puolustusvoimien tavoitteet ja keinot liikuntakipinän synnyttämiseen on kirjattu ammattimaisesti. Siirtyminen vaativaan kilpaurheiluun lisää selkäkipujen ja selän loukkaantumisen riskiä, etenkin tytöillä. Miika Hernelahti 66 Liikunta tutuksi ja tavaksi kotitehtävillä. Markku Ojanen 65 TÄTÄ TUTKITAAN: Liikkuvasta lapsesta terve aikuinen. Liikunta on kouluaine, miksei siitä voisi antaa läksyjä. Terve koululainen -hanke Vuosaaren ala-asteella käynnistyi tästä ajatuksesta. Kari L. Kati Pasanen, Pekka Kannua, Jari Parkkari 20 POLTTOPISTEESSÄ: Huippu-urheilijalle ei sallita yksityisyyden suojaa. Hannele Hohtari 58 Kunnon ruokaa nuorelle urheilijalle. Minna Paajanen POHDITTUA 71 Urheilun yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tarkastelu avasi uusia siltoja. Mauri Marttunen 63 KOLUMNI: Kuuma käsi ja muita harhoja. UNESCOn Urheilu-Työ-Kulttuuri konferenssista Helsingissä on kulunut 50 vuotta. Kari Kalliokoski 79 Väitösuutiset. Fyysisen suorituskyvyn keskiluokka näyttää katoavan. 2 Pääkirjoitus. Kuukautisja syömishäiriöitä esiintyy urheilijoiden keskuudessa enemmän kuin tavallisessa väestössä. Keskinen 4 Liikkumattomien sukupolvi haastaa armeijan liikuntakasvatuksen. Niiden jalkauttaminen on kuitenkin vielä kesken. Timo Vuorimaa TUTKITTUA 77 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Sergei 1/jukov, Harri Selänne 31 Ylikuormitus löytyy oireet kartoittamalla. Liikunta voi olla tärkeä kumppani matkalla lapsuudesta aikuisuuteen, kehonhallintaan, terveeseen itsetuntoon ja itseluottamukseen. Arja Uusitalo LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 33 TUTKIMUSRAPORTIT 56 Kuukautishäiriöt ja alipainoisuus ovat terveysriski urheilevalle tytölle. Timo Järvensivu 74 Liikunnan tutkimushankkeet nyt verkossa www.minedu.fi. Palautuminen on yhtä tärkeää kuin harjoitus. Jari Parkkari, Henri Taanila, Jaana Suni 14 Liiketaitoharjoittelu vähentää salibandyn nilkkaja polvivammoja. Kari L.Keskinen 21 KOLUMNI: Money, money, money! Lauri Laakso 22 Nuorten huippu-urheilu odottaa remonttia. Hyvä ravinto on yhtä tärkeää kuin sopiva harjoittelu. Harri Hakkarainen 28 Ylikuormitustila ei synny hetkessä. Arja Sääkslahti 78 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Tiimityöskentely ja toiminnan järkevä koordinointi ei ole suomalaisen huippu-urheiluväen parasta osaamista. Kalevi Heinilä 73 EMERITUS IHMETTELEE:Tietämisestä on matkaa vaikuttavuuteen. Aarni Koskela 75 OPISKELIJA OUNASTELEE: Suomesta loppuu terveys, mitä tehdään. Sopivilla harjoitteilla vammoja voidaan vähentää huomattavasti. Mikko Salasuo, Anni Ojajärvi 10 Monipuolinen liikunta tukee nuoren selän terveyttä
4 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /1/JYJ
Palvelukseen meidät sai Suomen Akatemian rahoittama ainutlaatuinen tutkimushanke, jonka osana tutkimme varusmiesten terveystajua. Tällaisessa yhteiskuntamaisemassa suurilta instituutioilta kaivataan vastuunottoa. Salasuo liukasteli alokkaaksi Kainuun prikaatiin tammikuussa 2008 ja Ojajärvi astui sisään Parolannummen porteista saman vuoden heinäkuussa. Niiden jalkauttaminen on kuitenkin vielä kesken. Suomalaisen nuorten miesten fyysinen kunto ja ylipaino puhuttavat jatkuvasti mediassa ja syytä onkin, sillä lukuisat erilaiset mittarit osoittavat huolestuttavaa trendiä (Vuori 2005; Santtila ym. Varusmiesten sekaan, osaksi alokasjoukkoa lähKuva: LK/Matti Björman LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009 5. Teksti: MIKKO SALASUO, ANNI OJAJÄRVI Varusmiespalvelus oikein viritettynä on huima resurssi pyrittäessä vaikuttamaan nuorten miesten fyysiseen kuntoon. Myös kutsuntojen lääkärintarkastuksissa on otettu aiempaa selvästi tiukempi linja, jotta "epäkelpo" aines seulotaan pois jo ennakkoon (HS 11.1.2008). 2007). Huoli sodanajan joukkojen kunnosta on mennyt niin pitkälle, että uusi puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen julisti Helsingin Sanomissa 18.1.2009 läskisodan. P uolustusvoimat on vahvasti ottanut retoriikassaan vastuun nuorten miesten fyysisen kunnon kohentamisesta. Salasuon mukana Kainuussa havainnointia teki myös 54-vuotias sivari vuodelta 1982, dosentti Tommi Hoikkala. Fyysisen kunnon heikkeneminen nähdään kansanterveyden rinnalla myös uhkana maanpuolustukselle. Samalla kun koulujen liikuntatunneista ja nuorten arkiliikunnasta on tullut lähes reliikkejä, mainostaa puolustusvoimat itseään Suomen suurimpana kuntokouluna. 2006; Fogelholm ym. Huonokuntoisista ja ylipainoisista miehistä ei saada tuotettua riittävän toimintakykyistä sotilasmateriaalia. Puolustusvoimien liikuntakasvatuksen tavoitteet ja keinot liikuntakipinän synnyttämiseen on kirjattu ammattimaisesti. Armeijan rooli liikuntakasvatuksessa ja -koulutuksessa onkin tärkeä, sillä järjestäytynyt harrastustoiminta on markkinaliberalismi n ja julkisen sektorin tulosohjauksen myötä luisumassa keskiluokan kaupalliseksi kuluttajaliikunnaksi (ks. Teema on ajankohtainen tämän artikkeli kirjoittajille erityisesti siksi, että teimme molemmat kolme kuukautta osallistuvaa havainnointia armeijan vihreissä vuonna 2008. Salasuo & Ojajärvi 2009)
Viihdekulttuurin erilaiset tuotteet alkoivat kilpailla nuorten vapaa-ajasta vahvasti ja suuntasivat nuoria yhä useammin ulkoilmaharrasteista sisälle pelikonsolien ja tietokoneiden ääreen. Siksi, että niitä ei voi armeijassa ymmärtää, jos ei ymmärrä kaikkea sitä hässäkkää mikä tapahtuu siinä ympärillä. Koulutus, jossa liikunnalla on tärkeä asema, kestää kuusi, yhdeksän tai 12 kuukautta. Tavoitteena on myös herättää ja vahvistaa reserviin asti yltävää liikuntakipinää. Toiseksi virallisissa diskursseissa elävä laaja-alainen kansanterveydellinen vastuu kapenee valikoituneelle, 12 kuukautta johtajakoulutuksessa palvelevalle, joukolle suunnatuksi koulutukseksi. elettiin tutkimaan ensisijaisesti terveyteen liittyviä kysym yksiä: ru okailua, terveyskayttäytymistä ja -kasvatusta sekä liikuntaa. Tutkimalla niitä, avautuu samalla kuva myös varusmiehen arjesta ja elämästä. (Liikuntastrategia 2007.) Lisäksi useat puolustusvoimien asiakirjat ja tutkimukset painottavat liikunnan kansanterveydellistä merkitystä. Miksi tämä kaikki, kun alun perin piti tutkia vain terveyttä (terveystajua) ja syömistä armeijassa. Liikunta määritellään keskeiseksi osaksi sotilaan fyysistä suorituskykyä ja näin ollen myös toimintakykyä. Zacheuksen (mt.) jäsennys liikuntasukupolvien rakentumisesta tarkastelee muutosta lähinnä insVarusmiesten kohtaamalla ruohonjuuriitasoHa liikuntakoulutus ja -kasvams saavat ki~jallui·sta sllrategioista ja ideaaieista selvästi po·ikkeavan muodon. Julkilausuttuihin icleaaleihin liittyy kaksi isoa pulmaa. 1980-luvulla syntyneiden nuoruudessa liikuntaan liittyi jo oleellisena osana kaupallisuus ja esimerkiksi liikuntavaatteiclen ja -varusteiden merkitys kasvoi. Siinä, missä 1920-1940-luvuilla syntyneet harrastivat nuorina perinteisiä yksilolajeja ulkoilmassa, alkoi 1950-luvulla syntyneiden nuoruudessa yleistyä tavallisen kansan liikunnan harrastaminen. Näihin kahteen hikuntakoulutuksen hankauskohtaan porauclumme seuraavassa tarkemmin. Fyysisen kunnon yleinen heikentyminen näkyy myös varusmiespalveluksen aikana suoritettavissa liikuntatesteissä. Ennen tätä tarkastelemme kuitenkin vielä lyhyesti sitä, millaisesta maailmasta nuori palvelukseen astuu. Kyse on laajemmasta yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Palveluksen alkua onkin kevennetty viime vuosina selvästi. Cooper-testin, 12 minuutin juoksun, keskiarvo on laskenut 1980-luvun alusta 2750 metristä 2450 metriin. (Santtila ym. www.mil.fi/liikunta). He siirtävät nämä tottumukset aikanaan omille lapsilleen". Puolustusvoimat haastaa koko muun yhteiskunnan mukaan kansalaisten liikuntaja terveystalkoisiin (rnt., 5). 1990-luvun alusta varusmiesten keskipaino on noussut 71-72 kilosta noin 77 kiloon. Samanaikaisesti kiitettävien suoritusten määrä on pudonnut 65 prosentista noin 40 prosenttiin. 2004, 115), ei erillinen urheiluharrastus paikkaa kokonaan sitä muutosta, joka on tapahtunut kokonaisaktiivisuuclen vähentymisessä. Liikuntaa on tarkoitus käyttää myös kasvatuksen välineenä (ks. Tuomas Zac/1eus (2008) tarkastelee tätä kokonaisvaltaista elämäntyylin muutosta erilaisten liikuntasukupolvien näkökulmasta. 6 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2fll.J. Kysymys on monin tavoin ajankohtainen. Tähän kysymykseen etsimme artikkelissa vastauksia. Suomen suurimman kuntokoulun käy läpi joka vuosi noin 27 000 nuorukaista. Lajien määrä kasvoi seuraavan vuosikymmenen aikana huomattavasti. Armeija on volyymin osalta kiistatta sitä mitä väittää olevansa. Myös yhä useampi varusmies, jo yli neljännes, saa lihaskuntotestistä arvosanan huono. 1960-luvulla syntyneiden nuoruudessa yleistyivät erikseen rakennetut liikuntapaikat ja liikunnan kaupallisuus alkoi hiljalleen nostaa päätään. He ovat jo palvelukseen astuessaan huomattavasti aiempia ikäpolvia tukevammassa kunnossa. Suomen suurin kuntokoulu. Ensinnäkin liikuntakoulutus ja -kasvatus saavat varusmiesten kohtaamalla ruohonjuuritasolla kirjatuista strategioista ja icleaaleista selvästi poikkeavan muodon. (Zacheus 2008.). Kenttävaihe tuotti kokemuksellisen kolmen kuukauden lisäksi satoja sivuja havaintoaineistoa, noin 80 haastattelua, yli 1 000 valokuvaa ja paljon muuta aineistoa. Liikuntasuhteessa sukupolvenvaihdos Nuoret miehet tulevat armeijan vihreisiin hyvin erilaisista olosuhteista ja kasvatusinstituutioista kuin esimerkiksi 20 vuotta aiemmin. 2006.; www.mil.fi/liikunta.) Vaikka nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana (Vuori ym. Ruoka, liikunta ja terveystaju ovat prismoja, joista kaikki aukeaa ja päinvastoin. Onko armeijan rooli nykyisten ja tulevien sukupolvien fyysisen kunnon kohottajana todellinen. Puolustusvoimien liikuntastrategiassa vuosille 2007-2016 lausutaan, että "mielekkäällä ja monipuolisella liikuntakoulutuksella vaikutetaan myönteisesti reserviin siirtyvien nuorten aikuisten liikuntaja terveyskåyttäytymiseen. Lopulta päädyimme havainnoimaan myös rakenteita ja oikeastaan kaikkea sitä, mitä varusmies palvelusurallaan kokee. Armeijan liikunnan on tarkoitus terveyden edistämisen lisäksi tukea nuorten palvelusmotivaatiota ja sopeutumista armeija-instituutioon. Todellisuus ei kuitenkaan aivan kohtaa retoriikkaa, pikemminkin myötäilee sitä. Samoin suhde niin arkikuin harrasteliikuntaan on muuttunut huomattavasti. Näin ollen, ainakin retorisesti, instituutio sitoutuu laaja-alaisesti ja monilla osa-alueilla slogaaniinsa Suomen suurimpana kuntokouluna
Toiset vaativat lisää vauhtia ja jotkut juoksevat jo anaerobisella tasolla. Myös laadullisesti koulutuksen sisällöt poikkeavat melko dramaattisesti asiakirjojen muotoiluista. Asiakirjoissa painotetaan myös sotilaskoulutuksesta irrallaan olevan liikuntakoulutuksen ja -kokernuksen merkitystä. Jääkäri: Jaa, no onkohan täällä armeijassa nyt yli kaksliytä tuhatta ukkoa. Varmaan yli lwkskytätuhatta tällä hetkelläni armeijassa, niin en mä nyt tätä ainakaan joka osalta sanois, et tää on huntohouiu. Systeemi onkin monissa varuskunnassa käytössä. Varusmiesten kohtaama todellisuus on kuitenkin etäällä ideaaleista: Haastaueuja: Vie/ on toi,että tää Suomen suurin kuntokou/u ajatus. Pitkäjänteisyys ja puurtaminen kuvasivat ainakin 1920-1940-luvulla syntyneiden nuorten elämänspektriä yleisemminkin. Peruskoulutuskauden (ensimmäiset 2 kk) tavoitteeksi asetetaan esimerkiksi yhden pallopeli n sääntöjen, peliajatuksen ja taitojen opettaminen, joiden tuntemusta syvennetään palveluksen edetessä. Sotilaskoulutuksessa liikunnallinen painopiste on harjoitteissa, joissa opitaan toimintaa taistelukentällä. Esimerkiksi erilaisia joukkojen etenemistapojen harjoittamista suositellaan aktiiviseksi osaksi koulutusta. Johtajakoulutuksen läpikäyneet varusmiehet, joita on noin 25 prosenttia saapumiserässä, saavat ilmeisesti aliupseerija reserviupseerikursseilla intensiivisempää liikuntakoulutusta. Puolustusvoimat on omalta osaltaan pyrkinyt huomioimaan modernin maailman haasteet ja liikuntakulttuurissa tapahtuneet muutokset. Halutessaan nuori selviää aikuisuuteen hengästymättä kertaakaan. Peruspalveluskausi oli haastatellun jääkärin mukaan kuitenkin myöhempää palvelusaikaa intensiivisempää ja alun jälkeen liikuntakoulutus lähes hävisi hänen siirryttyä palvelemaan toiseen yksikköön. Tasoryhmien tarjoama "sopiva" lähtötaso vesittyy kuitenkin epävirallisen tason taustakohinaan, joka häiritsee liikuntakoulutuksen käytännöntason toteutumista. tituutioiden näkökulmasta ja jättää nuorten omaehtoisen vapaa-ajalla tapahtuvan pelailun, kisailun ja leikkimisen sekä nuorisokulttuureihin liittyvän liikunnan tarkastelun ulkopuolelle. Liikuntastrategian koulutustavoitteet ovatkin selvästi suunnattu varusmiesjohtajakoulutettaville. mm. www .mii. Liikunta on lomitettu osaksi sotilaskoulutusta ja erikseen annettavaa liikuntakoulutusta. Vähätalo 2005; Salasuo 2009, 310). Liikunnasta on tullut yksi kulutusyhteiskunnan monista valinnoista ja se kilpailee paikastaan nuorten vapaa-ajassa. Pulmana on myös tasoryhmien jako. Si.t se aamureippailu, mikä on 200 metriä. Ajalle ominaisesti liikuntaa kuvaa lyhytjänteisyys, maksullisuus ja vapaaehtoisuus. Strategioista matkaa käytäntöön Puolustusvoimien varusmiehille suunniteltu liikuntakoulutus on asiakirjatasolla (ks. Ii/liikunta) erittäin korkeatasoista. Qääkäri, 6kk, loppu haastattelu) Haastatellun jääkärin kuvaus avaa oivasti liikuntakoulutuksen muotoja toteutusja kokemustasolla. Toisaalta haastateltu kertoi armeijan kasvattavan erityisesti fyysistä ja henkistä kestävyyttä. Monimuotoisissa tavoitteissa nostetaan esille muun muassa voiman, kestävyyden, nopeuden, liikkuvuuden, kimmoisuuden ja lihasten hallinnan tärkeys. Ehliä se ois parempi sanoa noin, kun tämä armeijan liuntokou/u. Liikunta kulutusvaihtoehtona tarkoittaa käytännössä sitä, että nuori liikkuu ainoastaan, mikäli hän itse tekee tällaisen elämänpohittisen päätöksen. 1980-luvun nuorten arki alkaa olla teknologisoituneessa viihdekulttuurin ja kaupallistumisen maailmassa täynnä kulutusvalintoja. Näiden ominaisuuksien parantamiseen pyritään asiakirjoissa monipuolisin ja hyvin tarkasti eritellyin keinoin. Sotilaskoulutuksen ohessa annettava liikuntakoulutus on siis hallitseva, jollei ainoa, osa varusmiehen liikuntakokemusta. Kyseessä ei ollut tutkimuksessa mikään poikkeus, vaan esimerkki pikemminkin heijasti kuuden kuukauden palveluksen suorittajien kokemuksia. Lähinnä kestävyys voi olla semmonen kuvaava sana. Tavoitteet on määritelty ja suunniteltu liikuntafysiologisesti hyvin tarkasti. P-hauclel/ahan mei/ oli paljon enempi /iilwntaa. Leireillähän sitä sitte tullee /iihuttua paljon enemmän. Edellisessä sitaatissa viitattu aamureippailu oli todella 200 metrin spurtti, jossa ei alkuverryttelyistä tai venyttelyistä ollut tietokaan. Se on esimerkiksi reagoinut kovin erilaisista lähtökohdista tulevien asevelvollisten fyysiseen kuormitukseen jakamalla varusmiehet tasoryhmiin. Vuodesta 2004 lähtien yksiköissä tulisi olla kolme fyysisen kunnon mukaan jaettua ryhmää, joiden harjoitteet suoritetaan lähtokunnon mukaan. Tiukasti sotilaspedagogiikasta ammentava kriitikko voisi kysyä, miksi se ei sitten LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 7. Ideaaleissa välkkyvå liikuntakoulutus toteutuu yksiköstä riippuen 40-60 prosenttisesti (mm. Fyysinen ja henkinen kestävyys, molemmat. Polarisoituvassa yhteiskunnassa liikunta ei enää itsessään ole automaattisesti kaikille lisäarvo. Myös vapaa-ajan toiminta keskittyi nuorilla ulkoilmassa tapahtuvaan fyysistä toimintaa. Se pohjaa asevelvollisten itse arvioituun lähtö kuntoon, joka kerrotaan yksikön päällikölle alkupäivien tulohaastattelussa. Kun sitten siirrytään lenkkipolulle, on sopivan vauhdin löytäminen varusmiesjohtajille hankalaa, koska joukko on hyvin heterogeenistä. Liikuntakoulutus sisältää asiakirjoissa myös laajan valikoiman muita liikunnallisia ta voi ttei ta ja ohjeistuksia. Arkeen ei automaattisesti kuulu juuri lainkaan liikuntaa. Aiempien sukupolvien arkipäivään liittyi luonnollisena osana erilaisia liikuntamuotoja, kuten arkiliikuntaa koulurnaikojen, maataloustöiden muodossa. Toteutuneesta osasta vain murto-osa muodostuu solilaskoulutuksesta täysin irrallaan olevasta liikunnasta. Osa heistä hilaa tarkoituksella itsearvionsa selvästi todellista kuntoa heikommaksi, jotta palveluksesta selviäisi helpommalla. Eihän täällä ämpärilwmppanissa nyt oo ollu, että eihän meillä oo lw yhen kerran on käyty jotain sählyä pelaamassa. Haastateltu kuuden kuukauden jääkäri kertoi tässä loppuhaastattelussa viimeisen neljän kuukauden liikuntakoulutuksen muodostuneen aamuspurttien lisäksi yhdestä ainoasta sählykerrasta
Aamiaiselle ehtiminen on tiukasti sanktioitu ja siitä vastaavat varusmiesjohtajat pelaavat varman päälle. Varusmiesten liikuntauraa määrittää vahvasti palveluksen pituus ja koulutushaara. Nykymuotoisella peruskoulutuskaudella ei nousujohteisuudesta tai mielekkäästä rytmityksestä ole palveluksessa tietoakaan. Painopiste on kuitenkin kovasti kallellaan johtajakoulutuksen (12 kk) läpikäyvien jamppojen suuntaan. Yksikkökohtaisia eroja luonnollisesti ilmenee, mutta yleiskuva ei mairittele. Näiltä osin Suomen suurimman kuntokoulu jättää liikunnan suurelta osin yksilön omalle vastuulle. Rajoja määrittäviä realiteetteja liikuntakoulutuksen toteuttamiselle ovat myös yksiköiden täyteen pakattu viikko-ohjelma, joidenkin kantahenkilökunnan edustajien sotataitojen preferointi liikunnan kustannuksella ja heikosti motivoituneet varusmiehet. Itse palveluksen rakenne ei toimi liikuntaa tukevasti, osalla varusmiehiä on erittäin heikko motivaatio ja myös monen kantahenkilökunnan edustajan motivaatiossa olisi paljon parannettavaa. Tähän tarkoitukseen sotilaskoulutuksesta täysin irrallaan oleva liikuntakoulutus tarjoaisi oivan välineen. Tästä esimerkkinä olkoon jo aiemmin mainittu aamu lenkki. Esimerkki kuvaa, että vika ei ole välttämättä yksilöissä, vaan tiukan byrokratian ohjaamassa järjestelmässä. Yksikön päällikkö saattaa siis samaan aikaan juoda aamu kahviaan tyytyväisenä kuvitellen miesten vetävän aamulenkkiä käskyn mukaisesti, eikä koskaan saa tietää sen reaalista absurdia toteumaa. Aikataulu ei yksinkertaisesti mahdollista sen mielekästä toteutusta, joten se vedetään käsketysti saaden 200 metrin spurtilla minimaalinen osa käskystä täytettyä. Useissa puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksissa hahmotellaan tai sivutaan liikuntaa. Puolustusvoimain taannoinen komentaja Juhani Kasheala esitti Uudessa Suomessa 8 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200,. Edellisestä löytyy tietysti myös poikkeuksia ja osa kuuden kuukauden varusmiehistä saa palveluksessa liikuntakipinän. Koko yksikkö ei saa myöhästyä aamiaiselta sekuntiakaan ja näin ollen varusrniesjohtajat joutuvat lyhentämään liikuntakoulutusta. Liikunnasta on tullut yksi kulutusyhteiskunnan monista valinnoista ja se kilpailee paikastaan nuorten vapaa-ajassa. Vastaus nousee liikunnan perusasioista. Kokonaan oma ryhmänsä kansanterveyden näkökulmasta ovat nuoret, jotka eivät pääse lainkaan palvelukseen. Varusmiehen kokemuksessa termit liikuntakaaos tai liikuntasekamelska napsahtavat koulutus termin tilalle. riitä ja miksi erillistä liikuntaa pitää ylipäätään järjestää. Kun tähän yhtälöön lisätään toteutustasolla varusmiesten ja kantahenkilökunnan välinen arvohierarkiakuilu, jää tieto todellisuudesta varusmiesten kokemuksen tasolle. Useissa varuskunnissa on hyvät liikuntamahdollisuudet, mutta turhautumisen virittämä mieliala ei innosta liikkumaan palvelusajan jälkeen. Hieman kärjistetysti voi esittää, että alussa esitetty puolustusvoimien liikuntaretoriikka on kohdennettu lähinnä 12 kuukautta palveleville varusmiesjohtajille. Samalla on myös hyvä huomioida, kuten puolustusvoimista usein muistutetaan, että suurella osalla esimerkiksi Cooperin testin tulos paranee palvelusaikana. Aiempien vuosikymmenten kaltainen metodi, jossa lyötiin suoraan täyspakkaukset selkään ja alokkaat heti raastaviin harjoitteisiin, ei nykytietämyksen valossa ole pedagogisesti järkevä tapa nostaa kuntoa. Instituution rakenteista tulisi olla todella huolestunut, mikäli kuuden kuukauden aikana ei tapahtuisi lainkaan fyysisen kunnon kehitystä. Tämä osa varusmiehistä on usein jo valmiiksi liikunnallisesti aktiivisia ja harrastaa liikuntaa myös palvelusajan ulkopuolella. Sen sijaan kuuden kuukauden varusmiesten kohdalla tilanne on pulmallinen. He eivät kuitenkaan halua, uskalla tai tiedä kuinka mielettömyyteen puuttua. Liikuntakoulutusta eliitille. Tämä koskee sekä varusmiesten liikunnasta tehtyjä tutkimuksia että todellisuutta. Tutkimuksellisesti tilanne muistuttaa abstraktin teorian suoraa istuttamista käytäntöön, jossa teoriaa ei myöhemmin korjata uudelleen todellisuuden mukaan. Järjestelmässä, jonka refleksiivisyys ainakin liikuntakoulutuksessa on lukkiutunut visusti weberiläiseen rautahäkkiin. Fyysinen kunto ei kohene itsestään. Liikuntakoulutuksen tulisi asiakirjojen määrittämällä tavalla olla nousujohteista, oikein rytrnitettyä ja tarjota mahdollisuus myös lepoon. Johtajakoulutus tarjoaa motivoituneelle joukolle realistiset puitteet monipuolisen liikuntakokemuksen tarjoamiseen. Armeijan käskyvaltalogukka ei mahdollista avointa ja suodattamatonta palautetta, jolloin raamien toteutusrnahdollisuuksiin liittyvät pulmat eivät palaudu kentältä takaisin suunnittelijoille. Esimerkiksi kelpaa mikä tahansa käsketty liikuntakoulutus, jota varusmiesjohtajat valvovat. Toiminnan järjen kyseenalaistavat kaikki varusmiehet, myös varusmiesjohtajat. Ehkä tärkeimpänä on pääesikunnan strategiantekijöiden "ylhäältä alas" käskemät liikuntakoulutuksen raamit. Syy strategioiden ja käytännön kohtaamattomuuteen löytyy monien asioiden yhtälöstä. Lisäksi liikuntatiloja on rajallisesti varusmiesten määrään ja liikuntatavoitteisiin nähden. Koulutukselle on määrätty tietty aika ja tavoite, joka saattaa olla epärealistinen, mieletön olosuhteisiin nähden tai jopa mahdoton toteuttaa. Tämä on luonnollisesti hyvä asia kansanterveyden kannalta, mutta ei kuitenkaan kovin dramaattinen tulos. Osa varusmiesten heikosta liikuntamotivaatiosta tulee heidän mukanaan siviilistä ja osa menettää vähäisenkin motivaation rakenteen toimimattomuuden johdosta. Missä on tulppa
Näiltä osin onkin tartuttu modernisaation tuottamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yhtenä osoituksena tästä on instituution ulkopuolisten yhteiskuntatieteilijöiden päästäminen tutkimaan armeijan arkea. Kaskeala kannattaa kuntotestejä. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 9. Tänä syksynä Kajaanin kutsunnoista jopa 30 pro sen ttia asevelvollisista ra akattiin sivuun jo kutsuntavaiheessa. Tunnetut sotilaat. Suomalaiset liikuntasukupolvet 1a liikuntakulttuurin muutos. Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007-2016. Puolustusvoiminen tavoitteet ja pyrkimykset mahdollistavat yhteiskunnallisesti hyvin merkittävän kansanterveydellisen panostuksen. Luonnonmukaisesta arki liikunnasta liikunnan eriytymiseen. http:// www.mil.fi/liikunta/. Kutsunnoista karsiutum inen pel kän ylipainoin vuoksi ei kerro m itään nuoren palvelusm otivaatiosta saati halusta päästä Suom en suur im paan kuntokouluun. (Luettu 14.10.2009.) KS 25.9.09. Niihin on kuitenkin syytä pikaisesti ryhtyä, jona varusmiespalvelus saadaan vastaamaan ja tukemaan nyky-yhteiskunnan haasteita. Uudistukset kohtaavat useita sekä virallisella että epävirallisella tasolla piileviä hankaustekijöitä. Mikkola, 1., Jokelainen, J., Timonen, M., Härkönen, P., Saastamoinen, E., Laakso, M., Peitso, A., Juuti, A-K., Keinänen-Kiukaanniemi, S. 2009. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. Helsinki: Pääesikunnan henkilöstöosasto. MIKKO SALASUO, VTT, dosentti Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@nuoristutkimus.fi ANNI OJAJÄRVI, VTM Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: anni.ojajarvi@nuoristutkimus.fi Kirjoitus pohjautuu 21.10.2009 ilmestyneeseen teokseen Hoiklw/a, Tommi & Salasuo, Miklw & Ojajärvi, Anni (2009): Tunnetut sotilaat. Kutsuntojen terveystarkastuksia halutaan tarkemmaksi. 2009). Ensim m äinen painottaa kansant erveydellistä näkökulm aa ja jälkim m äinen tehokasta sotilasm ateriaalin tu ottam ista. 2004. Https:// jyx.jyu. ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2008/nro_ 1_2008/terveyserojen_kaventamisen_kansallinen_toimintaohjelma/. Http://www.hs.fi/kotimaa/arti kkeli/Kutsu ntojen +terveystarkastukset+ hai uta an+tiukemmiksi/1135233217021. Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen toteutuminen. Suomalaisten terveysliikunnan tila ja kehitys 2006. Luettu 13.10.2009. Jos jokainen m iespuolinen Suom en kansalainen on asevelvollinen, eikö täm ä ole m yös peru stuslaill inen oikeus' Yhteistyöllä eteenpäin Puolustusvoimat on viime vuosina raottamaan oveaan myös muulle yhteiskunnalle. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002. & Mäkinen, T. 2007 Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Vähätalo, S. Varusmiehen kokemus ja tervtystaju. 2009. Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Strategiatasolla varusmiespalveluksen tavoitteet ja keinot liikuntakipinän synnyttämiseen on kirjattu ammattimaisesti. Maanpuolustuskorkeakoulu on muuttunut ja sitä kautta poikkitieteellinen dialogi on lisääntynyt. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 1. Teoksessa Aromaa, Arpo, Huttunen, Jussi, Koskinen, Seppo & Teperi, Juha (toim.): Suomalaisten terveys. & Ojajärvi, A. 38, No. Vuori, M., Kannas, L. Teoksessa Kannas, L. US 17.8.2008. Santtila, M., Kyröläinen, H., Vasan kari, T., Tiainen, S., Palvalin, K., Häkkinen, A. 2005. 2008. Salasuo, M. (2008)Terveyserojen kaventamisen kansallinen toimintaohjelma. 2005. 2009. Miksi jannut eivät jaksa. pdf?seq uenca1. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Kansanterveyslaitos, Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus, 78-83. Liikuntaportaali. 11, 1990-1994. & Tynjälä, J. (Viitattu 14.10.2009.) Vuori, 1. Pääsyinä palveluksen lykkäykseen tai lopulliseen palveluksen vapautu ksiin olivat ylipaino, diagnostisoidut henkiset saira udet sekä tu kija liikuntaelinsaira udet (KS 25.9.09.) Viim eisten tutkim usten m ukaan kuitenkin juuri ylipainoiset hyötyvät varu sm iespalveluksesta terveysnäkökulm asta eniten (M ikkola ym . f i/koti maa/32 4 7 5-kaskea la-ka n nattaa-k utsu n toje n-kun toteste ja. Suomen suurin kuntokoulu. Kun vielä tiedetään, että terveysero t eivät jakaudu tasaisesti väestönosien välillä (Koskinen 2008), voidaan tulla tilanteeseen, jossa heikom m an terveyden om aavat ja huonokunt oiset nuoret m iehet jäävät tärkeän kasvatusinstituution ulkopuolelle. Physical activity and body composition changes during military service. & Häkkinen, K. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 94. Turku: Turun yliopisto. Medical Science Sports Exercise, Voi. Helsingin Sanomat, Backman, N-E. nuorten tarkem m an karsinnan jo kutsun noissa ratkaisuna palveluksen keskeytyksen yleistym iseen (U S 17.8.2008). Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, 115-139. Toisaalla strategiatasolla otetaan retorisesti laaja-alainen vastu u nuorten m iesten kunnon ja terveyden parantam isesta, m utta käytännön tasolla tiukennetaan kansanarm eijan sisäänpääsyvaatim uksia. Liikunta. Salasuo, M & Ojajärvi, A. HS 11.1.2008. Teoksessa Hoikkala, T, Salasuo, M. Niiden jalkauttaminen on kuitenkin pahasti kesken. Physical Fitness Profiles in Young Finnish Men during the Years 1975-2004. Suomen suurin kuntokoulu. (Luettu 13.10.2009.) Zacheus, T. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 94 , 341-345. LÄHTEET Fogelholm, M., Paronen, 0. Http://www. Liikuntastrategia 2007. (Luettu 14.10.2009.) Koskinen, S. f i/dspace/bitstrea m/handle/123456789/9321 /U R N_N BN_f ijyu-2005296. Puolustusvoimien liikuntaportaali. Jotta puolustusvoimat voi toteuttaa itse itselleen asettaman haasteen toimia veturina "koko kansan kuntoja terveystalkoissa", tarvitaan paljon muutoksia. & Ojajärvi, A. Lihavuus ei saisi olla este palvel ukseen pääsem isessä. On myös perustettu työryhmä pohtimaan varusmiespalveluksen kehittämistä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. 2006. Tunnetut sotilaat. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 94., 303-340. Kainuulaiset nuoret kompastuvat kutsuntoihin. Käytäntö näyttää olevan tässäkin ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Medicine & Science in Sports and Exercise 41 (9), 1735-1742. Varusmiespalvelus laajuudessaan tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden terveysja liikuntakasvatuksen avulla vaikuttaa nuorten miesten käyttäytymiseen. Kainuun Sanomat, Anita Simola. Täm ä on om iaan edistäm ään epätasa-arvoista yhteiskuntakehitystä. Uusi Suomi/Kotimaa. (toim.) Koululaisten terveys 1a terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. Http://www.uusisuom i. Teoksessa Hoikkala, T., Salasuo, M. & Miettinen, M
Selkä vaivaa varusmiehiä Varusmiehillä alaselkäkipu on yleisin tukija liikuntaelinvaiva (Taanila ym. Teksti: JARI PARKKARI, HENRI TAANILA, JAANA SUNI Monipuolinen liikunta tukee nuoren selän terveyttä Selkäkivut ovat yleisiä myös nuorilla. 2000). Liikunnan lisäämisestä hyötyvätkin eniten heikkokuntoisimmat nuoret. 2008, Vikat ym. Puolustusvoimien lihaskuntotestien (punnerrus, käsinkohonta, vauh10 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009. 1992b, Taimela ym. Tytöillä selkäkivut myös kroonistuvat hieman useammin kuin pojilla; 16-18-vuotiaista selkäkipuilijoista kolmasosalla tytöistä ja neljäsosalla pojista kivut olivat kroonisia (Taimela ym. 1992a, Kujala ym. Selkäkivut yleistyvät iän myötä. Siirtyminen intensiiviseen kilpaurheilutoimintaan lisää nuoren selkäkipujen ja selän loukkaantumisen riskiä, etenkin tytöillä. Hyvä kunto, painonhallinta ja tupakoimattomuus auttavat pitämään selkäkivut loitolla. Tytöillä selkäkipua esiintyy hieman useammin kuin pojilla. 1997, Vikat ym. 1997). 1997, Tiirikainen ym. Riskiryhmässä voi kuitenkin olla myös fyysisesti aktiivinen nuori. Lisäksi selkäkivut ovat yhteydessä selkärangan alentuneeseen liikkuvuuteen ja huonoon vartalon lihaskestävyyteen (Salminen ym. 2008b). 1993, Mattila ym. 2009). 2000) Säännöllinen tupakointi ja hyvin vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä selkäkipuihin (Salminen ym. S elkäkivut ovat yleinen kivun syy nuorilla. Neljäsosa 12-18-vuotiaista kärsii toistuvista selkäkivuista ja kahdeksalla prosentilla nuorista selkäkipu on kroonista (Salminen ym
Ryhmätasolla tapaturmia ehkäistään esimerkiksi turvallisuutta lisäävillä muutoksilla lajin säännöissä tai välineissä. Niitä ovat esimerkiksi yksilöllinen biologisen iän ja tukija liikuntaelimistön kypsymisasteen huomioiva voimaharjoittelu. Selän ki peytym isen riski on ollut 2,3 kertainen heikon tuloksen saaneilla kiitettävän tu loksen saaneisiin varu sm iehiin verra ttuna. diton pituus, vatsaja sel kälihastesti) yhdistelm ästä laskettavan lihaskuntoindeksin tulokset ennakoivat selkävaivojen to dennäköisyy ttä. Sellaisia ovat esimerkiksi urheilupaikkojen laatuvaatimukset tai koulun terveystiedon ja liikunnan opetussisältöjen kehittäminen yhteistyössä liikuntaja vapaa-ajan tapaturmien torjunnan asiantuntijoiden kanssa. Samoin säännöllinen ja ympärivuotinen kehon hallintaja liiketaitoharjoittelu osana alkulämmittelyä ja loppuverryttelyä. Tytöillä ylipaino (painoindeksi enemmän kuin 25) oli yhteydessä selän leikkaushoitoon. 2008a). 2008a, Mattila ym. M yös 12 m inuutin juoksutestin heikon tuloksen (alle 2 200111 ) on todettu olevan yhteydessä varu sm iesten sel kävaivoihin (Taanila Henr i, suullinen tiedonanto Varu sm iesten selkävaivojen ja tapaturm ien ehkäisytutkim uksesta). 20086). Urheilevan nuoren selkä alttiina äkkikivulle Hyvin vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella näyttää olevan selkeä yhteys nuorella iällä esiintyviin selkävaivoihin, mutta myös intensiivisen urheiluharrastamisen on havaittu lisäävän selkäkipua, sairaalahoitoja sekä selän leikkaushoitoja (Auvinen ym. 2008a ja 20086). Tutkimuksessa havaittiin, että pojilla oli sairaalahoitojaksoja selkäkivun takia enemmän kuin tytöillä (Mattila ym. Yhteiskunnallisella tasolla urheiluja liikuntavammojen syntyä pyritään ehkäisemään turvallisuutta lisäävillä päätöksillä. Päivittäinen tupakointi oli yhteydessä sairaalahoitojaksoihin sekä tytöillä että pojilla.Pojilla päivittäinen tupakointi lisäsi selän välilevyn leikkaushoidon riskiä (Mattila ym. Yllättävä löydös oli, että tytöillä liikunnan harrastaminen urheiluseurassa 4-5 kertaa viikossa oli muita tekijöitä vahvemmin yhteydessä tulevaan selkäleikkaukseen (Mattila ym. 2008a). Kohteena liikkuja, laji, yhteiskunta V ammoja ehkäistään yksilöön kohdistuvilla toimenpiteillä. Nuorten terveystapatutkimuksessa kerättiin kyselylomakkeella tietoja 12-, 14-, 16ja 18vuotiailta koululaisilta (yhteensä 30 719 tyttöä ja 26 688 poikaa) ja heidän terveyttään seurattiin keskimäärin yhdentoista vuoden ajan sairaaloiden hoi toi lrnoi tusrekistereistä. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 512009 11
1996). 2007a ja 20076, Auvinen ym. 20086). 1996, Mattila ym. 2003, Pasanen ym. Runsaat loikkaharjoitukset lisäävät alaselän kuormitusta ja saattavat johtaa kasvuvyohykkeiden rasitusmuutoksiin. Siirtyminen intensiiviseen kilpaurheilutoimintaan lisää nuoren selän loukkaantumisen riskiä (Auvinen ym. 2004). Kolmella neljästä urheilun yhteydessä äkillisesti selkänsä kipeyttäneistä nuorista todettiin muutoksia magneettitutkimuksessa. Tapahtuneitten tapaturmien suunnitelmallisella seurannalla koulut saavat tietoa, jonka avulla tapaturmien ehkäisytoimet pystytään suuntaamaan oikein (Regnier & Goulet 1995, Parkkari ym. Professori Urho Kujalan johtamassa suomalaisessa tutkimuksessa seurattiin kolmen vuoden ajan 31 urheilevaa tyttöä (lajeina taitoluistelu ja voimistelu), 34 urheilevaa poikaa (lajeina jääkiekko ja jalkapallo) ja 33 ei urheilevaa tervettä verrokkia. Yli viikon kestäneistä selkäkivuista raportoi seurannan aikana urheilijoista 29 (45%) ja verrokeista kuusi (18%). 2006). Heillä on suurempi riski myös ylipainon kehittymiselle. 20086, Parkkari 2005, Parkkari & Kannus 2009). 2008a ja 20086). Pelkällä tangolla tapahtuvia tekniikkaja kehonhallintaharjoituksia tulisi tehdä runsaasti ennen kevyidenkin lisäpainojen käyttöä (Parkkari ym. 1999). Nuoren selän kannalta haitallista näyttävät olevan myös ylipainon kehittyminen ja säännöllinen tupakointi (Mattila ym. Lisää liikuntaa mutta turvallisesti Hyvin vähäinen fyysinen aktiivisuus, mutta toisaalta myös liian intensiivinen liikunta lisäävät riskiä saada selkävaivoja jo nuorella iällä. Vain vajaalla neljäsosalla verrokeista havaittiin vastaavia MRl-muutoksia (Kujala ym. Liikuntatilat, -välineet ja -suojaimet tulisi tarkistaa säännöllisesti ja pienimmillekin koululaisille tulisi löytyä sopivankokoisia suojaimia. 2007). Selkävammaa kuntoutettaessa oppilaan tulee välttää kipua aiheuttavaa liikuntaa. 2006, Parkkari & Markkula 2008). Kouluterveydenhoitajan olisi hyvä huolehtia myös vammojen huolellisesta jälkihoidosta esimerkiksi ohjaamalla oppilas tarpeen vaatiessa jatkotutkimuksiin. Eniten liikunnan lisäämisestä hyötyvät aikaisemmin hyvin vähän liikkuneet nuoret. Urheiluseuratoiminnassa oikea tapa välttää liikuntatapaturmia ei ole liikunnan vähentäminen vaan liikunnan monipuolisuuden ja turvallisuuden lisääminen (Aaltonen ym. Siksi selkää ojentavissa ja etukumarassa tapahtuvissa harjoitteissa on syytä olla varovainen. Vaikka murrosikäisten tyttöjen ja poikien tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmeninä, kotona ja koulussa on syytä jatkaa valistusta tupakoinnin ja hyvin vähäisen liikunnan aiheuttamista haitoista eri elinjärjestelmissä (Rimpelä ym. Myös alaselän täydellistä pyöristämistä tulee välttää (McGill ym. Ohjelman tavoitteena on terveellisten ja turvallisten liikuntatottumusten edistäminen ja tätä kautta liikuntavammojen vähentäminen. 2008, Kujala ym. He olivat seurannan alkaessa 10-13-vuotiaita. Kouluyhteisöillä on useita keinoja tarttua liikuntatapaturmiin (Parkkari ja Markkula 2008). Koulun liikunnassa olosuhteet, välineet kuntoon U KK-instituutissa toimiva Urheilulääkäriasema koordinoi valtakunnallista liikuntavammojen ehkäisyohjelmaa, UVE (Hiilloskorpi ja Parkkari 2009). UVE-ohjelmaan voi käydä tutustumassa internetsivuilla: www.terveurheilija.fi. Urheiluseurojen valmentajien, ohjaajien, mutta myös nuorten itsensä sekä heidän vanhempiensa tulisi olla tietoisia selän terveyteen ja tapaturmariskiin vaikuttavista tekijöistä. Koulun olosuhteiden kartoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen edistää liikuntatuntien turvallisuutta. MRl: ssä todetut muutokset olivat yhteydessä nuorten aikuisten selkäkiputhin vielä yhdeksän vuoden kuluttua uusituissa tutkimuksissa (Salminen ym. Urheilukuormituksesta aiheutunut akuutti alaselkäkipu oli lisäksi yhteydessä seurannan aikana kehittyneisiin ja magneettitutkimuksessa (MRI) havaittuihin poikkeaviin löydöksiin selässä. Terveystiedon ja liikunnan tunneilla tulee kertoa eri lajien tapaturmariskeistä ja keinoista niiden pienentämiseksi. Liikuntatilat, -välineet 12 LIIKUNTA & TIEDE 46, 512009. 2000, Suni ym. 2008a, Parkkari ym. Kasvuiässä lisäpainojen käyttöä tulisi välttää. Selän kuormat kohtuullisiksi LiVE Turvalliseen liikuntaan Eteen kumartuessa alaselkä kestää kolmasosan ja taakse ojentuessa vain kymmenesosan neutraaliasennossa selkään tulevasta kuormituksesta. Ohjelmaa ovat rahoittaneet STM, OPM ja Finanssialan keskusliitto
Liikunta & Tiede 43(5), 913. 2007b. 1999. Salminen J, Pentti J & Terho P. Kotija vapaa-ajan tapaturmat. 2006. Kujala UM, Taimela S, Oksanen A, Salminen J. 2008. Salminen J, Erkintalo M, Pentti J, Oksanen A & Kormano M. Scand J Pubi Health 28, 164-173. Predictors of low back pain hospitalization -A prospective follow-up of 57,408 adolescents. Sairauksien ehkäisy. Vikat A, Rimpelä M, Salminen J, Rimpelä A, Savolainen A & Virtanen S. Terveysliikunta. Acta Paediatrica 81, 1035-1039. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 63. Early risk factors for lumbar discectomy an 11-year follow-up of 57,408 adolescents. Clin Biomech 2000;15:777-780. Eur Spine J 17(10), 13171323. Kansanterveys 171, 1314. 2008b. Terveyskirjasto Kustannus Oy Duodecim 2009. Parkkari J, Kannus P, Fogelholm M. Spine 24, 1316-1321. Parkkari J, Hiilloskorpi H, Pasanen K, Kujala U, Kannus P. Rimpelä A, Rainio S, Huhtala H, Lavikainen H, Pere L, Rimpelä M. Am J Sports Med 2513), 363-368. http://www.biomedcentral.com/14 71-24 74/10/89 Taimela S, Kujala UM, Salminen JJ, Viljanen T. Suni J, Rinne M, Natri A, Pasanen M, Park kari J, Alaranta H. Vammojen ehkäisy alkaa riskitekijöiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Med Sci Sports Exerc 28121, 165-70. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, UKK-instituutti, 195-204. International Journal of Sports Medicine 14, 406-410. 2005. 2008a. 1. 1890-1900. Liikuntavammat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Parkkari J. Leisure time physical activity in the young. 2009. The Ouebec Sports Safety Board a governmental agency dedicated to the prevention of sports and recreational injuries. Recurrent low back pain and early disc degeneration in the young. 1992b. McGill SM, Hughson RL, Parks K. Parkkari J, Markkula J. ja -suojaim et tulisi tarkistaa säännöllisesti ja pienim m illekin koululaisille tulisi löytyä sopivankokoisia suojaim ia. Salminen J, Mäki P, Oksanen A & Pentti J. 2006. Parkkari J, Kannus P. Scand J Med Sci Sports 18(2); 188-194. 2004. Sports and Exercise Safety in Finland. Liikuntavammojen ehkäisy. Lumbar mobility and low back pain during adolescence. 209-217. The prevalence of low back pain among children and adolescents. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. 1993. 2009. 1997. 1992a. Mattila VM, Saarni L, Parkkari J, Koivusilta L, Rimpelä A. 1996. Br J Sports Med 42(31, 194-197. Spine 22(10), 1132-1136. 2007. Correlation with low-back pain, spinal mobility and trunk muscle strength in 15-year-old school children. Näiden lisäksi yhteiset pelisäännöt ja opettajan tiukka puuttum inen vaara tilanteisiin luovat peru stan tur valliselle liikkum iselle. Pain 139(1). A nationwide, cohort-based questionnaire survey in Finland. 2000. 2008b. Musculoskeletal pains in relation to ditterent sport and exercise activities in youth. lnjury Prevention 1, 141-145. Suomen Lääkärilehti 59, 3889-3895. Spinal mobility and trunk muscle strength in 15-year-old schoolchildren with and without low-back pain Spine 17, 405-411 Salminen J, Oksanen A, Mäki P, Pentti J & Kujala U. A longitudinal three-year follow-up study in athletes and controls. BMJ 337, 96-102. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. 2008a. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Associations of physical activity and inactivity with low back pain in adolescents. BMC Musculoskelet Disord 10, 89. 1995. Low back pain and disability in 14-year-old schoolchildren. 2008a. Parkkari J, Kannus P, Kujala U, Palvanen M, Järvinen M. laadukas ja säännöllinen läm m ittely, joka sisältää juoksuläm rn ittelyä, tasapainoa ja kehon hallintaa parantavia harjoitteita sekä hyppelyjä ja aktivoivia voim aharjoitteita voi vähentää liikunt avam m ojen m äärää jopa kahdella kolm asosalla (Pasanen ym . Fysioterapia 54161, 27-33. Control of the lumbar neutral zone decreases low back pain and improves self-evaluated work ability: a 12-month randomized controlled study Spine 31 (18), E611-620. painos. Mattila VM, Saarni L, Parkkari J, Koivusilta L, Rimpelä A. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2007. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori 1 (toim.). Tiirikainen K, Lounamaa A, Paavola M, Kumpula H, Parkkari J. Neck or shoulder pain and low back painin Finnish adolescents. Liikunnan turvallisuus. 2007a. Prevention of sports injuries: systematic review of randomized controlled trials. Tehokkaasti iskua vaim entavien ja liikunta-alustalle sopivien jalkineiden käyttö on tärkeää (Pasanen ym . Changes in lumbar lordosis modify the role of the extensor muscles. Kujala UM, Taimela S, Erkintalo M, Salminen JJ, Kaprio J. Low-back pain in adolescent athletes. Systemaattinen katsaus satunnaistetuista ja kontrolloiduista liikuntavammojen ehkäisyyn tähtäävistä tutkimuksista. Taanila H, Suni J, Pihlajamäki H, Mattila VM, Ohrankämmen 0, Vuorinen P, Parkkari J. Musculoskeletal disorders in physically active conscripts: a one-year follow-up study in the Finnish Defence Forces. 2003. 2009. Trend in Sports lnjuries among Young People in Finland. Suomen Lääkärilehti 58, 71-76 Pasanen K, Parkkari J, Rossi L, Kannus P. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2/JXJ 13. Med Sci Sports Exerc 40(111. JARI PARKKARI, LT kansanterveystieteen dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi Henri Taanila, LK Tutkija Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti Sähkoposti: henri.taanila@uta.fi Jaana Suni, TtT terveydenedistämisen dosentti Tutkimuspäällikkö UKK-instituutti Sähköposti: jaana.s.suni@uta.fi KIRJALLISUUTTA Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A, Parkkari J, Kujala UM. Artificial Playing Surface lncreases the lnjury Risk in Pivoting lndoor Sports: a prospective one-season follow-up study in Finnish female floorball. Arch lntern Med 167(15), 1585-1592. Regnier G, Goulet C. 20086). lnt J Sports Med 29(61, 529-536. Nuorten terveystapatutkimus 2007. EuroSafe Alert 4(2), 14-15. Hiilloskorpi H, Parkkari J. Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M, Hiilloskorpi H, Mäkinen T, Järvinen M, Kannus P. 2008. Liikettä kouluihin ilman tapaturmia. Auvinen JP, Tammelin TH, Taimela SP, Zitting PJ, Mutanen PO, Karppinen JI. 2008a). 1997. Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised controlled study. 2008b. Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A, Kujala UM, Parkkari J
fi~Ilrn ) 1 ~'\fmmirrncv] ru Teksti: KATI PASANEN, PEKKA KANNUS, JARI PARKKARI Alaraajavammat ovat salibandyn pelaajilla varsin yleisiä. 14 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009. Etenkin polvija nilkkavammoja sattuu paljon. Hermolihasjärjestelmän toimintaa aktivoivilla sekä liiketaitoja ja kehon hallintaa kehittävillä harjoitteilla näitä vammoja voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti
Tutkimusten mukaan aikaisemmin nyrjähtäneen nilkan kohdalla uudelleen nyrjähtämisen riski on kymmenkertainen (Bahr & Bahr 1997), joten toistuvat nilkan nyrjähdykset saattavat joillakin yksilöillä häiritä harjoittelua ja pelaamista useiden viikkojen ajan. 2005). Vaarallisimpien vammojen ehkäisyyn osataankin urheilumaailmassa jo kiinnittää huomiota, mutta vähäpätöisemmiltä kuulostavien tukija liikuntaelimistön vammojen, kuten nilkan nyrjähdysten, polven vääntymisten, lihasrevähdysten ja rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä olisi vielä paljon parantamisen varaa. Tämä piirre ei suinkaan ole ainoastaan salibandyn vitsaus, vaan myös muissa suosituissa lajeissa, kuten jalkapallossa, lentopallossa ja koripallossa, ovat äkilliset polven ja nilkan vammat yleisiä (Bahr & Bahr 1997, Agel ym. Ei siis liene yllättävää, että lajissa sattuu paljon polvija nilkkavammoja (Snellman ym. Polven vääntymiset johtavat nilkkavammoja useammin pitkiin,jopa yli puolen vuoden pituisiin poissaoloihin urheilusta. Sen jälkeen 2) tutkitaan miten nämä vammat tapahtuvat (vammamekanismit), ja mitkä tekijät altistavat näille vammoille (riskitekijät). Nilkkavammojen huonona puolena on kuitenkin niiden uusiutumisherkkyys. Hyvät ravitsemustottumukset, riittävä uni ja lepo sekä oikein rytmitetty ja monipuolinen harjoittelu, johon kuuluvat myös jokaista harjoituskertaa varten suunnitellut alkuja loppuverryttelyt, ovat urheilijana kehittymisen perusedellytykset. S alibandy on vauhdikas ja impulsiivinen pallopeli, jonka tyypillisiin piirteisiin kuuluvat nopeat liikkeelle lähdöt, liikkuminen eri suuntiin, äkilliset jarrutukset sekä suunnanmuutokset. Tavoitteellisesti urheilevan nuoren terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät tulisi sisällyttää myös peruskoulun terveys tiedon ja liikunnan opetukseen. Pelaajan lähtönopeus, ketteryys, nopeustaitavuus ja havaintomotoriikka ovat merkittäviä tekijöitä. Aikaisempien tutkimusten mukaan tehokkaimpia urheiluvammojen ehkäisykeinoja ovat olleet sääntömuutokset ja suojavarusteiden käyttöönotot. Salibandyn kenttäpelaaja tekee yhden ottelun aikana yli 200 suunnanmuutosta (Hokka 2001). 2001). Laji vaatii pelaajalta monipuolisia taitoja niin mailankäsittelyssä kuin lajinomaisessa liikkumisessa. Lajin luonteesta johtuen alaraajat joutuvat peli tilanteissa kovaan kuormitukseen ja etenkin polvija nilkkaniveliin kohdistuu voimakkaita ja vammoille altistavia leikkaavia voimia. Peliin kuuluvia elementtejä ovat liikkuminen pallottomana tai pallollisena, syötöt ja syötön vastaanotot, katkot, riistat, peitot, pallon kuljetukset, harhautukset sekä laukaukset. Esimerkiksi polven eturistisidevamman jäljiltä nivelrikon riski kasvaa huomattavasti. Lisäksi polvinivelen vammojen suurena murheena on niiden usein jättämä pysyvä haitta. 2005, Hägglund ym. Näin urheilija saa lisää terveitä päiviä ja pystyy harjoittelemaan nousujohteisesti, mikä taas mahdollistaa suorituskyvyn ja lajitaitojen jatkuvan kehittymisen ja luo puitteet menestykselle. Amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa kiellettiin sääntömuutoksella vaaralliset taklaukset, jolloin vakavat kaularankavammat vähenivät merkittävästi. UKK-instituutin koordinoiman Terve Urheilija -ohjelmaa edistää urheilua harrastavien lasten ja nuorten terveyttä tukevaa valmennusta ja ohjausta. Nyrjähdykset, revähdykset, rasitusvammat ennaltaehkäisyssä parantamisen varaa Van Mechelenin (1992) mukaan liikuntavammojen ennaltaehkäisytyössä tulee edetä neljän erillisen vaiheen kautta: ensin 1) selvitetään mitä vammoja lajissa esiintyy ja kuinka vakavia ne ovat. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 15. Näiden kahden ensimmäisen vaiheen pohjalta 3) suunnitellaan keinot vammojen ehkäisyyn ja lopuksi 4) tutkitaan kehitetyn vammojen ehkäisymenetelmän teho toteuttamalla satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus. 1997, Myklebust ym. Suurelle osalle polvensa loukanneista kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana rustovaurioita (Deacon ym. 2003).Jotta näiltä ikäviltä jälkiseurauksilta vältyttäisiin, olisi ensiarvoisen tärkeätä kiinnittää huomiota vammojen ehkäisyyn. SLU:n, Suomen Valmentajien, Nuoren Suomen, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Kuntoliikuntaliiton koordinoiman Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen (VOK) avulla urheilijan hyvinvoinnin huomioiminen on saatu mukaan lajien valmentajakoulutuksen sisältöihin ja sitä kautta vähitellen myös käytännön valmennukseen. Nopeissa ja jatkuvasti muuttuvissa pelitilanteissa pelaajan täytyy lukea ja ennakoida peliä, eli havainnoida omien pelaajien ja vastustajien liikettä kentällä ja tehdä ratkaisunsa havaintojensa mukaan sekunnin murto-osassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu TERVE URHEILIJA MENESTYY U rheilijan terveenä pysymiseen ja vammojen ehkäisyyn tähtäävät tavat ja toimet tulisi sisällyttää rutiininomaisesti urheilijan arkeen. Riskitilanteita äkkipysähdys, hypystä laskeutuminen, suunnanmuutos Suurin osa urheilussa sattuvista nilkkavammoista on lieviä nyrjähdyksiä, jotka aiheuttavat korkeintaan viikon poissaolon harjoituksista ja peleistä
2005, Mandelbaum ym. Tutkimukset ovat kohdistuneet lähinnä joukkuepallopeleihin ja harjoitusohjelmat ovat pitäneet sisällään monipuolisia neuromuskulaarisia harjoituksia. Myös eräät rasitusvammat, kuten polvilumpion kiputilat ja säären ja jalkaterän rasitusmurtumat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. 2004). Urheiluvamman taustalla on useita ulkoisia eli ympäristöstä tulevia sekä sisäisiä eli yksilöllisiä riskitekijöitä. 2008). 2007). Saman lajin harrastajien keskuudessa naisurheilijoille sattuu kuitenkin enemmän nilkan nyrjähdyksiä (Zelisko ym. Polven vammautumistilanteelle on ominaista, että paino on yhden jalan varassa, polvi lähes suorana, samalla kun polvi painuu nopeasti ja voimakkaasti sisäänpäin aiheuttaen nivelsiteisiin äkillisen leikkaavan voiman (lreland 1999, Boden ym. Nilkan nyrjähdysvammoista suurin osa on seurausta askellusvirheestä, jossa nilkka ja jalkaterä ovat maahan astumisen hetkellä liikaa kallellaan ulospäin aiheuttaen jalkaterän äkillisen kääntymisen ulkosyrjälleen (Renström & Konradsen 1997). 2000, Krosshaug ym. Huolellinen ja yksilöllinen ohjaus liikkeiden suorirustekniikassa, etenkin selän, lantion, polven ja nilkan hallinnassa, on erityisen tärkeää väärin tehdyt suoritukset vain vahvistavat virheellistä liikemallia, heikentävät liikkeen tehoa ja taloudellisuutta sekä lisäävät rasitusvammojen ja äkillisten vammojen riskiä. Aktivoi lihashermojärjestelmää ja kehitä kehonhallintaa säännöllisesti Hermolihasjärjestelmän toimintaa aktivoivilla sekä liiketaitoja ja kehon hallintaa kehittävillä harjoitteilla vammoja voidaan vähentää huomattavasti. 2005) ja polvivammoja (Arendt & Dick 1995, Deitch ym. 2004, Hass ym. Lisäksi nämä harjoitteet kehittävät pelaajan staattista tasapainoa sekä jalkojen liikenopeutta. 1982, Beynnon ym. Tämän seurauksena alaraajojen asennonhallinnassa voi joillakin yksilöillä ilmaantua puutteita, mikä johtaa kasvavaan vammariskiin. Riskitilanteita äkkipysähdys, hyppy, suunnanmuutos Eri urheilulajeissa tehtyjen tutkimusten mukaan tyypillisiä polven ja myös nilkan loukkaantumistilanteita ovat äkillinen pysähdys, suunnanmuutos tai hypystä laskeutuminen. 2005, Olsen ym. 1999, Wedderkopp ym. 2005, McGuine & Keene 2006, Soligard ym. 2005, Yu ym. 2005). Samaa lajia harrastavista naisja miesurheilijoista vakavia polvivammoja sattuu naisille jopa kahdeksan kertaa useammin kuin miehille etenkin polven eturistisidevammoja on naisurheilijoilla selvästi enemmän kuin miesurheilijoilla (Harmon & lreland 2000). Salibandyn hurjasta suosiosta huolimatta sen vammojen ehkäisystä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Taulukossa 1 on lueteltu tyypillisimpiä polven ja nilkan vammoille altistavia tekijöitä. Nainen vammautuu miestä useammin useita tutkimuksia, jotka ovat antaneet viitteitä siitä, että äkillisten nilkan ja polven vammojen riskiä on mahdollista pienentää erilaisten harjoitusinterventioiden avulla (Hewett ym. Säännöllinen liiketaitoja ja kehon hallintaa kehittävä harjoittelu tulisikin sisältyä pelaajien viikoittaiseen harjoitteluun ympärivuotisesti. Taulukossa 2 on esitetty salibandyn vammatutkimuksessa kehitetty alkuverryttelyohjelma. 2006) kuin miehille. Tyttöjen vammariskiä suurentavat sukupuolihormonituotannon aiheuttamat muutokset ruumiin rakenteessa, kuten lantion leveneminen ja nivelsiteiden löystyminen, mistä seuraa muutoksia myös alaraajojen asennoissa ja nivelten asentotunnossa (Hewett ym. Ennen murrosikää tytöillä ja pojilla ei havaita eroa urheiluvammojen ilmaantuvuudessa, mutta noin 12 ikävuoden jälkeen tytöillä alkaa esiintyä poikia enemmän äkillisesti syntyviä nivelsidevammoja (Tursz & Crost 1986). Juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppelyja lihaskuntoharjoituksia sisältävä alkuverryt16 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2WJ. Osa näistä riskitekijöistä on osittain tai täysin pysyviä, esimerkiksi anatomiset poikkeavuudet ja urheilualustan pintamateriaali, joten niiden muuttaminen Määrällisesti urheiluvammoja sattuu useammin miehille kuin naisille. 1999, Emery ym. Motoristen taitojen ja kehon hallinnan heikkoudet tytöillä ja naisilla ovat usein seurausta myös puutteellisesta harjoittelusta. Naisten vamma-alttiutta selittävät rakenteelliset, hormonaaliset ja hermolihasjärjestelmän toimintaan liittyvät tekijät (Hutchinson & lreland 1995, Harmon & lreland 2000, Hewett ym. Yleisimpiä riskitekijöitä polven ja nilkan nivelsidevammoille · · 1 · tfflfflMtllD -ylipaino aikaisemmat polven tai nilkan vammat nivelsiteiden löysyys, nivelsiteiden pieni poikkipinta-ala pihtipolvisuus, polven yliojentuminen, jalkaterän ylipronaatio fJffl.:fi-i1Ml•lff-i2i~$t) -------~--, huono kunto heikko lihasvoima, lihasten puutteellinen aktivoituminen heikko asennon hallinta: lantio, polvi, nilkka, jalkaterä alaraajojen puolierot: voima, koordinaatio, liikkuvuus l.wkiiHjalkineen ja alustan välinen suuri kitka epätasainen alusta vartalokontaktien suuri määrä suunnanmuutosten, äkkijarrutusten, hyppyjen suuri määrä voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. Toiset riskitekijät ovat sen sijaan helpommin muutettavissa, kuten puutteet lihasvoimassa, nivelten asentotunnossa tai kehon hallinnassa. TAULUKKO 1
TAULUKKO 2. 1) Alaselän asennonhallinta penkillä istuen 2-3 x 20 sekuntia 2) Taka reiden venytys, oikea + vasen 1-2 x 20 + 20 sekuntia 3) Lonkan koukistajien venytys, oikea + vasen 1-2 x 20 + 20 sekuntia LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200, 17. Askelkontaktia harjoitellaan niin kantapää kuin päkiä edellä. 1) Kyykky, pari reppuselässä 2-3 x 8-12 toistoa 2) Yhden jalan kyykky parin avustuksella, oikea + vasen 2-3 x 4-8 + 4-8 toistoa 3) Takareiden eksentrinen harjoitus parin avustuksella 2-3 x 4-8 toistoa 4) Vartalon staattinen pito kylkinoja-etunoja-kylkinoja 2-3 x 10-30 + 10-30 + 10-30 sekuntia 5) Vinot vatsa lihakset, oikea + vasen + Liikkuvuusharjoitteet (tarvittaessa) (5 min) Liikkuvuusharjoitteet niille pelaajille, joilla on vaikeuksia selän ja lantion hallinnan kanssa. Lämmittely alkaa lämmittelyhölkällä (harjoitus 1), jonka jälkeen tehdään 3-4 juoksutekniikkaharjoitusta 8 erilaisesta vaihtoehdosta (harjoitukset 2-9). Harjoituksia tehdään sekä normaalissa juoksuasennossa että lajinomaisessa matalassa peliasennossa. 1) Tasa hyppy eteen 2) Yhden jalan hyppy eteen 2-3 x 3-5 + 3-5 toistoa 3) Luisteluloikat paikallaan 2-3 x 8-12 toistoa 4) Saksihypyt paikallaan 2-3 x 8-12 toistoa 5) Yhden jalan hypyt paikallaan parin avustuksella 2-3 x 3-5 + 3-5 toistoa 6) Tasahypyt mailan yli, eri suuntiin 2-3 x 8-12 toistoa 7) Yhden jalan hypyt mailan yli, eri suuntiin 2-3 x 4-8 + 4-8 toistoa 8) Tasahypyt tasapainotyynylle, eri suuntiin 2-3 x 4-8 toistoa 9) Yhden jalan hypyt tasapainotyynylle, eri suuntiin 2-3 x 4-8 + 4-8 toistoa IV Aktivoivat lihaskuntoliikkeet 5-7 min Viimeisenä ovat vuorossa lihaskuntoliikkeet, joiden tarkoituksena on aktivoida alaraajojen asennon hallintaan osallistuvia lihaksia. Alastulon kontaktia harjoitellaan sekä kantapää, jalkapohja että päkiä edellä. Ohjelmassa on 5 erilaista lihaskuntoharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään vähintään yksi alaraajaharjoitus (harjoitus 1, 2 tai 3) ja yksi keskivartaloharjoitus (harjoitus 4 tai 5). Lisävälineinä voi käyttää kuntopalloja, salibandymailoja ja palloja. Ohjelmassa on 6 erilaista tasapainoharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään 1 -2. Hyppelyissä harjoitellaan pehmeää ja joustavaa alastuloja jarrutustekniikkaa sekä lonkan-polven-jalkaterän oikeita Iinjauksia, joten suoritukset tulee tehdä rauhallisesti ja hallitusti. Alkuverrytt elyohjelman sisältö 1 Juoksulämmittelyt 5-7 min Juoksulämmittelyissä keskitytään juoksuasennon ja tekniikan kehittämiseen: Huomion kohteena ryhti, lonkan-polven-jalkaterän linjaus ja aktiivinen nilkan työskentely. Juoksulämmittely päättyy reippaisiin eteenpäin juoksuihin (harjoitus 10) 1) Lämmittelyhölkkä 2 x 20 m edestakaisin 2) Ristiaskeljuoksu 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 3) Sivulaukka 3-rytmillä 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 4) Sik-sak juoksu eteen 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 5) Sik-sak juoksu taakse 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 6) Pikkuvuorohyppely 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 7) Menninkäiskävely 4-8 askelta+ eteenpäinjuoksu 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 8) Kevyt vuoroloikka 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 9) Yhden jalan hyppely-yhdistelmä maltillisesti 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 10) Reipas eteenpäin juoksu 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen IITasapainon ja kehon hallinnan harjoitteet 5-7 min Juoksulämmittelyä seuraa tasapainoharjoitus, jonka voi toteuttaa lattialla, tasapainolaudalla tai tasapainotyynyllä kahdella tai yhdellä jalalla seisoen. Harjoituksissa keskitytään selän, lantion, polven ja nilkan oikeisiin asentoihin. 1) Jalkakyykky 2-3 x 10-15 toistoa 2) Yhden jalan kyykky 2-3x8-10+ 8-10 toistoa 3) Kuntopallon kiinniotto pään yläpuolelta + palautusheitto polven 2-3 x 4-6 + 4-6 heittoa alapuolelta 4) Kuntopallon kiinniotto sivulta + palautusheitto vartaloa kiertäen 2-3 x 4-6 + 4-6 heittoa 5) Tasapainolautaharjoitus kahdella jalalla 2-3 x 20-30 sekuntia 6) Tasapainolautaharjoitus yhdellä jalalla 2-3 x 20-30 + 20-30 sekuntia 111 Hyppelyt 5-7 min Seuraavaksi lämmittelyssä siirrytään lajinomaisessa liikkumisessa tarvittavaa kimmoisuutta ja nopeaa voimantuottoa herätteleviin hyppelyharjoitteisiin. Tutkimuksessa liikkuvuusharjoitteet ohjattiin kyseisille pelaajille kahden ensimmäisen harjoitusviikon aikana, tämän jälkeen pelaajia kehotettiin tekemään harjoitteita omatoimisesti. Ohjelmassa on 9 erilaista hyppelyharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään 1-2
Kansallinen Liikuntatutkimus 2005-2006. Päätulosmuuttujana oli salibandyn kilpapelissä sattunut äkillinen vamma, joka aiheutti vähintään vuorokauden poissaolon salibandystä. Alkuverryttelyohjelma vähensi vammariskiä huomattavasti: harjoitusryhrnässä ilmaantui 66 prosenttia vähemmän vammoja kuin kontrolliryhmässä. Kati Pasasen väitöskirjatyön 'F/oorball injuries. Kansallisen Liikuntatutkimuksen (2006) mukaan salibandyä ja sählyä harrasteliikuntana pelaa 354000 suomalaista. Synteettisellä alustalla kaksi kertaa enemmän vammoja Toisessa tutkimuksessa analysoitiin pelialustan pintamateriaalin vaikutusta vammariskiin. Kilpaurheilumuotona salibandy on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suosituin palloilulaji jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Salibandya pelataan paljon myös harrasteliikuntana. NÄIN TUTKITTIIN Salibandyvammatutkimuksen 2004-2006 ensimmäinen vaihe toteutettiin sarjakauden 2004-2005 aikana ja siinä tutkittiin salibandyvammojen epidemiologiaa. Loukkaantunut pelaaja täytti vammalomakkeen ja lisäksi tutkimuslääkäri haastatteli pelaajan. Vammojen ilmaantuvuus oli huomattavasti korkeampi kilpapeleissä ( 40.3 vammaa/ 1000 tuntia kohti) kuin harjoituksissa (1.8 / 1000 tuntia kohti). Ensimmäisellä seurantakaudella (6 kk) tutkimukseen osallistui 3 74 salibandyn kilpapelaajaa kolmelta ylimmältä sarjatasolta. Päävastemuuttujana oli salibandyn yhteydessä sattunut vamma, joka aiheutti vähintään vuorokauden poissaolon salibandystä. Synteettisellä alustalla sattui kaksi kertaa enemmän äkillisiä vammoja verrattuna parkettialustaan (IRR=2.l; 95 % LV LÄHTEET Lepola L. Rekisteröityjen pelaajien määrä on yli 42000, josta tyttöja naispelaajien osuus on 6400 (Lepola 2009). Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea, Helsingin kaupunki ja Suomen Liikunta ja Urheilu. Pelaajien harjoitusja pelitunnit kerättiin henkilökohtaisten harjoituspäiväkirjojen avulla. Aikuisliikunta. Kontrolliryhmän joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. Puhelinkeskustelu maaliskuussa 2009, Suomen Salibandyliitto Kansallinen Liikuntatutkimus 2005-2006. Epidemiology and injury prevention by neuromuscular training' tulostettava PDF-versio löytyy osoitteesta: http://acta uta.Ji!teos.php ?id=l 1229 SALIBANDY ON NUORTEN SUOSIKKI S alibandy on sählystä kehitetty joukkuepallopeli, joka noussut parin vuosikymmenen olemassaolonsa aikana harrastetuimpien lajien joukkoon Suomessa. Nuori Suomi ry, Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Olympiakomitea sekä Helsingin kaupunki SLU n julkaisusarja 4/06. Toisessa vaiheessa (sarja kausi 20052006) selvitettiin olisiko liiketaitoharjoitteita sisältävän ja hermolihasjärjestelmää aktivoivan lämmittelyohjelman avulla mahdollista vähentää pelaajien vammariskiä. Tutkimukseen osallistuneille 374 pelaajalle sattui 172 vammaa sarjakauden aikana. Salibandyn lisenssipelaajat Suomessa. Vammoista 121 syntyi äkillisesti ja 51 oli luonteeltaan rasitusvammoja. Lapset ja nuoret. Palloilulajeista vain jalkapallolla on enemmän harrastajia Suomessa. Aineisto perustui edelliseen tutkimukseen ja analyyseissä olivat mukana pelaajat kahdelta ylimmältä sarjatasolta (n=331). Polvi (27 %), nilkka (22 %) ja reisi (12 %) olivat yleisimmin loukkaantuneet kehon osat. telyohjelma tuli tehdä 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan (ä 20-30 min). Suurin osa äkillisistä vammoista kohdistui polveen ja nilkkaan (29 % ja 28 %) ja noin puolet näistä äkillisistä polven ja nilkan vammoista ( 46 % ja 59 %) tapahtui ilman kontaktia toiseen pelaajaan. KATI PASANEN, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja Tutkija Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Sähköposti: kati.pasanen@uta.fi PEKKA KANNUS, LT, dosentti Ylilääkäri Tapaturmat ja osteoporoosi yksikkö UKK-instituutti Sähköposti: pekka.kannus@uta.fi JARI PARKKARI, LT, kansanterveystieteen dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi Kati Pasanen on myös Suomen naisten salibandymaajou.likueen ja naisten salibandyliigajouhlwe SC Classicin valmentaja. SLU:n julkaisusarja 5/06 Hokka J. Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen 18 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2fXJ9
Sports related injuries in children: a study of their characteristics, frequency, and severity, with comparison to other types of accidental injuries. Etfectiveness of a homebased balance-training program in reducing sports-related injuries among healthy adolescents: a cluster randomized controlled trial. Clinical, functional, and radiologic outcome in team handball players 6 to 11 years after anterior cruciate ligament injury. Harmon KG, lreland ML. Ennen sarjakauden alkua ja sen lopussa pelaajille tehtiin räjähtävää voimaa, tasapainoa ja liikenopeutta mittaavat testit. The etfect of neuromuscular training on the incidence of knee injury in female athletes. Osteoarthritis of the knee in retired, elite Australian rules footballers. Hägglund M, Walden M, Ekstrand J. lnt J Sports Med 2001; 22: 531-536. Med Sci Sports Exerc 2005;37 100-107. Agel J,Arendt EA, Bershadsky B. Comprehensive warm-up programme to prevent injuries in young female footballers: cluster randomised controlled trial. NCAA data and review of literature. BMJ 2008;337:a2469. Arendt EA, Dick R. Knee injury patterns among men and women in collegiate basketball and soccer. Kaikissa alkuverryttelyohjelman liikkeissä päähuomio tuli kiinnittää oikeaan suori.tustekni.i.kkaan. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200J 19. Video analysis of 39 cases. 66 prosenttia vähemmän vammoja kuin kontrolliryhmässä (IRR=0.34; 95 % LV 0.20-0.57). Jyväskylä. A review of concepts. Am J Sports Med 2007;35:359-367. Päävasternuuttujana oli äkillinen ilman kontaktia sattuva alaraajavamma. Yu B, McClure SB, Onate JA, Guskiewicz KM, Kirkendall DT, GarrettWE. Deitch J, Starkey C, Walters S, Moseley J. Br J Sports Med 1997; 31 :11-20. lreland ML. Pelaajat (n=222), jotka osallistuivat sekä alkuja lopputesteihin sisällytettiin analyyseihin. Am J Sports Med 2005;7 1003-1010. Tursz A, Crost M. Exercises to prevent lower limb injuries in youth sports: cluster randomised controlled trial. Pro Gradu -työ 2001. BMJ 2005;330: 1-7. hermolihasjärjestelmän toimintaa aktivoivan alkuverryttelyohjelman vaikutusta sali.bandyn pelaajien vammari.skiin. First-time inversion ankle ligament trauma. CMAJ 2005;6:749-754. http//urn.fi/URN:NBN:fi: jyu-2001869841 Snellman K, Parkkari J, Kannus P, Leppälä J, Vuori 1, Järvinen M. Knee biomechanics during landings: comparison of preand postpubescent females. A prospective intervention study. Decrease in neuromuscular control about the knee with maturation in female athletes. lnjury risk in professional basketball players: a comparison of Vvornen's National Basketball Association and National Basketball Association athletes. Beynnon BD, Vacek PM, Murphy D, Alosa D, Paller D. Deacon A, Bennell K, Kiss ZS, Crossley K, Brukner P. problematiikka salibandvssä. Scand J Med Sci Sports 1997;7:166-171. Sports injuries in floorball: a prospective one-year follow-up study. lnjury incidence and distribution in elite football a prospective study of the Danish and the Swedish top divisions. Emery CA, Cassidy JD, Klassen TP, Rosychuk RJ, Rowe BH. Gender differences in noncontact anterior cruciate ligament injuries Clin Sports Med 2000;19 287-302. Prevention of injuries in young female players in European team handball. A 13-year Review Am J Sports Med 2005;33: 524-530. Anterior cruciate ligament injury in female athletes: epidemiology. van Mechelen W. Scand J Med Sci Sports 1999; 9:41-4 7. Hewett TE, Myer GD, Ford KR. Päätulosmuuttujina olivat lopputestien tulokset: staattinen hyppy, esikevennyshyppy, edestakaisin hyppely, palki.lla seisominen ja kahdeksikkojuoksu. Am J Sports Med 2006;34 1077-1083. Olsen 0, Myklebust G, Engebretsen L, Holme 1, Bahr R. Harjoitusryhmän joukkueille ohjattiin juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppelyja li.haskuntoharjoituksia sisältävä alkuverryttelyohjelma (Taulukko 2),jota tuli tehdä 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan (a 20-30 min). 1.2-3.5). Effectiveness of a neuromuscular and proprioceptive training program in preventing anterior cruciate ligament injuries in female athletes. J Bone Joint Surg Am 2004;86 1601-1608. Ankle ligament injuries. Wedderkopp N, Kaltoft M, Lundgaard B, Froberg K. Renström P, Konradsen L. Hass CJ, Schick EA, Tillman MD, Chow JW, Brunt D, Cauraugh JH. Hutchinson MR, lreland ML. Age and gender etfects on lower extremity kinematics of youth soccer players in a stop-jump task Am J Sports Med 2005; 33 1356-1364. Scand J Med Sci Sports 2005; 15:21-28. Am J Sports Med 2003;31 :981-989. Kontrolliryhmän joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. Alkuverryttelyohjelma vähensi vammariskiä huomattavasti.: harjoi.tusryhmässä ilmaantui. Anterior Cruciate Ligament lnjury in National Collegiate Athletic Association Basketball and Soccer. Verryttelyllä vammat vähenivät kolmasosaan aiemmasta Edellisten tutkimusten pohjalta suunniteltiin yhden peli.kauden mittainen interventiotutki.mus, joka selvitti. Krosshaug T, Nakamae A, Boden BP, Engebretsen L, Smith G, Slauterbeck JR, Hewett TE, Bahr R. 28 naisten salibandyjoukkuetta (n=457), jotka satunnai.stettiin harjoitusja kontrolliryhmään siten, että molempiin ryhmiin tuli saman verran joukkueita eri sarjatasoilta (SM-liiga, Ldivisioona, 2.divi.sioona). Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. Am J Sports Med 1999;6:699-705. A comparison of men's and women's professional basketball injuries Am J Sports Med 1982;10 297-299. Zelisko JA, Noble HB, Porter M. The effects of sex, level of competition, and sport on the incidence of injury. lncidence of acute volleyball injuries: a prospective cohort study of injury mechanisms and risk factors. McGuine TA, Keene JS. Am J Sports Med 1995;23:694-701. The etfect of a balance training program on the risk of ankle sprains in high school athletes. Am J Sports Med 2005;33 1485-1491. HewettTE, LindenfeldTN, Riccobene JV, Noyes FR. Sports Med 1995;19:288302. Bahr R, Bahr IA. Tutkimus osoitti, että harjoitusryhmän pelaajien staattinen tasapaino (palki.lla seisominen) ja jalkojen lii.kenopeus (edestakaisin hyppely) paranivat merkitsevästi enemmän kuin kontrolli.ryhmän pelaajien vastaavat arvot. lncidence, Severity, Aetiology and prevention of sports injuries. A follow-up studv. Mechanisms of anterior cruciate ligament injury in basketball. Myös ilman kontaktia sattuvien ja vakavien vammojen riski oli selvästi korkeampi. Tutkimukseen osallistui. 2-year follow-up. Am J Sports Med 2006;34 1103-1111 Soligard T, Myklebust G, Steffen K, Holme 1, Silvers H, Bizzini M, Junge A, Dvorak J, Bahr R, Andersen TE. J Athl Train 1999;34: 150-154. Med J Aust 1997;166:187-190. synteettisellä alustalla. Mandelbaum BR, Silvers HJ, Watanabe DS, Knarr JF, Thomas SD, Griffin LV, Kirkendall DT, Garrett W. Myklebust G, Holm 1, Maehlum S. Sports Med 1992; 14:82-99. Am J Sports Med 1986; 14294-299. A prospective studv. Boden BP, Dean GS, Feagin JA, GarrettWE Jr.Mechanisms of anterior cruciate ligament injury Orthopedics 2000;23 573-578. Knee injuries in female athlete
Mielenkiintoista on se, että urheiluministeri haluaisi ottaa käyttöön kovimman luokan menettelyn mallintamalla kovimman luokan lainsäädäntöä jossakin maassa. SUOJaa L ontoon vuoden 2012 Olympialaisiin osallistuvat urheilijat ovat menettämässä yksityisyytensä suojan kisojen aikana, mikäli on uskominen Britannian urheiluministeri Gerry Sutcliffea. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 20 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2fiJ9. Urheilija on julkisuuden henkilö uran alusta loppuun ja vielä senkin jälkeen. Tarkastus edellyttää, että urheilijaa epäillään dopingista. Ei kuitenkaan itse urheilusuorituksen aikana! Urheilijat ovat jatkuvasti epäilyksenalaisia koska he ovat menettäneet luottamuksensa aikaisempien doping-rikkeidensä takia. Myös tässä kohtaa tarvittaisiin erityistä valppautta, etteivät yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet vaarantuisi. On kohtuutonta, että urheilijoita vaaditaan allekirjoittamaan suostumus täydelliseen yksityisyyden menettämiseen ehtona kisoihin osallistumiselle. POLTTOPISTEESSÄ Hui p p u-u rh ei Ii ja 11 e ei sallita yksityisyyden . Urheilijalla ei käytännössä ole mahdollisuutta yksityisyyteen missään urheilu-uransa vaiheessa. Urheilijavalasta riippumatta, on kaikissa edellisissä olympiakisoissa joku urheilija aina syyllistynyt jonkinasteiseen epärehellisyyteen. Mikäli urheiluministerin kaavailut toteutuvat, olisi se ensimmäinen kerta, kun antidoping-viranomaisilla olisi olympialaisissa oikeus tutkia urheilijan asumus milloin tahansa ja ennalta ilmoittamatta. Ministeri Sutcliffe perustelee kovien toimenpiteiden käyttöönottoa sillä, että niissä maissa, joissa suorituskykyä parantavien aineiden käyttö urheilussa on laissa rangaistava teko, poliisi pystyy tutkimaan urheilijan asumuksen, jos häntä on syytä epäillä dopingin käytöstä. Tämä tarkoittaa käytännössä kuitenkin sitä, että kaikki urheilijat ovat dopingin suhteen jatkuvasti epäilyksenalaisia. Jo ennen kisoja yksityisyys on menetetty, sillä urheilijoiden menemisiä ja tulemisia seurataan herkeämättä yötä päivää paitsi lehdistön myös Doping-valvonnan toimesta. Sitoumus koskisi kaikkia olympiakisoihin osallistuvia urheilijoita riippumatta siitä, asuvatko he olympiakisojen urheilijakylässä tai jossakin muualla. KARI L. Sen seurauksena kuka tahansa urheilija voidaan ratsata milloin ja missä tahansa olivat he sitten hereillä tai nukkumassa. Suomen urheiluviranomaisten olisi syytä olla nyt valppaana, etteivät Suomen urheilijat joutuisi mielivallan uhreiksi. Mitä kuuluisampi urheilija on, sitä kovempi on myös valvonta. Britannian urheiluministeri Sutcliffe kertoi Guardian-lehdelle esittäneensä tällaista käytäntöä maan uudelle antidopingjärjestölle, Lontoon kisojen järjestäjille sekä Kansainväliselle olympiakomitealle. STT:n välittämän uutisen mukaan urheilijat joutuvat allekirjoittamaan sitoumuksen, jolla he antavat kisoissa antidopingvalvontaa toteuttaville virkailijoille luvan tarkastaa asuinhuoneensa milloin tahansa kisoissa olon aikana. Britannian olympiayhdistyksen urheilijakomissio vakuuttaa kuitenkin, että näin jyrkät toimet koskisivat vain muutamia lajeja, sillä heidän mielestään kaikkia urheilijoita voi olla liki mahdoton saada allekirjoittamaan sitoumus. Mihin tällainen mallinnusmenettely johtaisikaan jos aina valittaisiin sanktioiden pohjaksi jossakin maassa vallitseva kovin lainsäädäntö. Vaikka ministeri vakuuttaakin, että urheilijoita ei haluta kriminalisoida, kuulostavat tällaiset puheet juuri siltä. Esitys vaatii KO K:n ja Lontoon kisajärjestäjien hyväksynnän