Keskinen Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Lauri Laakso Raija l_aukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Jonna JunttilaNKP Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Emme liiku riittävästi. Sen hyvinvointia ja arjen hallintaa tukevan voiman tuntee jokainen aktiiviliikkuja. Poliittisessa päätöksenteossa voimavarojen suuntaamisesta kilpaillaan kovilla argumenteilla. Varsinkin aikuistyypin diabeteksen lisääntymisennuste on dramaattinen. Tätä todistavat sekä eri-ikäisille suunnatut liikunta-aktiivisuuskyselyt että suurelta osin liikunnan puutteesta aiheutuvia sairauksia potevien kansalaisten määrän kasvu. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: (09) 4542 720 fax: (09) 4542 7222 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 42. Terve lapsi ja nuori liikkuu vapaaehtoisesti ja paljon, jos siihen annetaan hyvät ja kannustavat mahdollisuudet.Jos koulupäivään ei sisälly riittävästi liikuntaa, paine riittävän liikunta-annoksen saamiseksi kohdistuu vapaa-aikaan. Sielläkin vastauksen soisi jo olevan niin selvä, että jatkokysymyksenä voidaan Kekomäen tavoin tuoda päättäjien pöydälle tuttu kärjistys "laajennetaanko terveyskeskusta vai rakennetaanko kirkonkylään palloiluhalli?" sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Liikunta &Tiede 5/2005 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: (09) 4542 720 fax: (09) 4542 7222 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. KESKINEN T odistusaineisto liikunnan terveydellisistä hyödyistä aikuisille on vakuuttava. Näin vaikuttavalla liikunnan myönteisten vaikutusten luettelolla aloitti pääkirjoituksensa lokakuussa 2005 ilmestynyt tieteellinen aikakauslehti Scandinavian J ournal of Medicine & Science in Sports. Martti Kekomäki kysyy liikuntalääketieteen päivien esitelmässään kannattaako liikunta. Jokamiehen ja -naisen oikeuksiin kuuluu oikeus olla liikkumatta 2 LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 jos siltä tuntuu. Liian monesta tuntuukin. Myönteinen vastaus tuntuu itsestään selvältä. Vaikutukset kohdistuvat lapseen erityisen voimakkaasti fyysisten kunto-ominaisuuksien kehittymisenä normaalin kasvun ja kehityksen rinnalla. Liikunta ehkäisee aineenvaihdunnallisia sairauksia kuten sepelvaltimotautia, verenpainetautia, korkeaa kolesterolipitoisuutta ja 2 tyypin diabetesta. Lehti kuitenkin toteaa, että vastaavaa ja yhtä vankkaa todistusaineistoa lasten liikunnan terveyshyödyistä ei ole jos vertailupareiksi valitaan lapsuusajan liikunta ja myöhemmän aikuisiän terveys. Liikunnan terveyshyödyistä kertynyt tutkimustieto on vakuuttava. Samalla kun luettelemme liikunnan terveyshyötyjä ja ohjeistamme lapsiamme liikunnan pariin, meidän tulisi muistaa, ettei suomalainen käskien liiku. Tämän lehden ilmestyessä käynnistyvillä XIV Liikuntalääketieteen päivillä, Helsingissä Biomedicum -keskuksessa, pohditaan lasten liikunnan erityiskysymyksiä terveyden näkökulmasta. Akuutit liikunnan terveyshyödyt ovat lapsilla kuitenkin samalla tavalla selkeät kuin aikuisillakin. Valistuksen ja julistuksen suhteen on löydettävä oikea tasapaino. vuosikerta ISSN 0358-7010 t 1 i j j f j. Siitä kilpailevat kuitenkin niin monet muutkin asiat, että liikunnan määrä alkaa vääjäämättömästi vähentyä. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös luukatoon liittyvien luunmurtumien, depressioiden ja eräiden syöpien ehkäisyssä. SATSAUS LASTEN LIIKUNNAN EDISTÄMISEEN KANNATTAA KARI L
Leikin pikkujättiläinen. Naisille liikunnalla on erityinen merkitys raskausaikana ja vaihdevuosi-iässä. Ki loja ei pidä nostaa erilliseksi teemaksi. Heinonen 49 Nuoret ja tanssi Kasvupyrähdys altistaa vammoille M itä nuorempi tanssija, sitä tärkeämpiä ovat oikeat liiketottumukset ja oikea lihasten käyttö. Risto Telfima, Xiaolin Yang 7 Turun koulut liikkeelle Turun koulut liikkeelle -hankkeella tuetaan koulujen toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittämistä liikunnalliseen aktiivisuuteen kannustaviksi. Jukka Laitakari LUETTUA 55 Vipusen uudet virret. Kuvaan ei mahdu nuoren arkielämän kokonaisuus. Esa Sironen 56 Englantilaisuuden äärellä. Pohdittavia kysymyksiä voisivat olla yksilön oikeus määrätä omasta elämästään ja liikkumisestaan, eri ihmisten liikkumisratkaisujen kunnioittaminen sekä yhteiskunnan velvollisuus tarjota liikkumismahdoll isuuksia tasapuolisesti kaikille. Varsin vähän on muuttunut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Juha Vuorinen 58 D niin kuin DDR Erkki Vetten niemi 59 Soveltavan liikunnan apuvälineet Toni Piispanen 60 MS ja liikunta Seija Alanen TUTKITTUA 61 Jalkapallon lumo XIV LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 14 Kannattaako liikunta Martti Kekomäki 15 Liikunta, ravitsemus ja lasten lihavuus Mikael Fogelholm 17 Liikkuvan lapsen allergia ja astma Anna Pelkonen 19 Liikunnan merkitys kasvavalle luustolle Ari Heinonen 22 Lasten murtumien erityispiirteitä Jussi Rantanen 23 Uudet lajit uudet vammat Jari Parkkari 24 Biologisen iän huomioon ottaminen lasten liikunnassa Harri Selänne 26 Nuoren urheilijan tie huipulle lahjakkuutta ja valintoja Kari Niemi-Nikkola 28 Abstraktit. Riitta Asanti, Anu Oittinen 9 Nuoret ja lihavuus -Arkielämän kokonaisuudessa avaimet painonhallintaan Painoasioista puhutaan usein vain laihduttamisen ja painonhallinnan sanastoin . Monet yleisimmistä tanssin aiheuttamista vammoista ilmenevät ensi kertaa murrosiässä. Kuva joka ihmisille välittyy lehdistä ja sähköisistä viestimistä on aivan toinen. Pertti Mustajoki 48 Arviota arvioinnista Olli J. Reetta Rönkkö TAPAHTUNUTTA 51 XV Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät: Liikunta hyvinvoinnin lähde naisen elämän murrosvaiheissa Liikunta on laajakirjoinen lääke eri elämänvaiheissa. Yksityiskohdat ovat tarkentuneet ja mukaan on otettu ohjeita myös liikunnasta. Vaikka lii kuntaa on suositeltu odottaville äideille, Suomessa ei ole virallisia ohjeita raskauden aikaiselle liikunnalle. Eija Savolainen POHDITTUA 53 Terveyssivistys on monen osasen summa Terveyssivistykseen sisältyy myös eettistä pohdintaa . 4 Nuoruuden aktiivisuudesta vankat eväät liikunnalliseen aikuisuuteen Laseri -tutkimuksen tulokset korostavat säännöllisen, pysyvän ja intensiivisen liikunnan merkitystä nuorella iällä. Raili Väli maa, Kristiina Ojala 11 Dieettikeskustelu mediassa Paljon hälyä, vähän tietoa Tänä syksynä ilmestyi Suomalaisten ravintosuositusten uusi painos. Aikuisiän aktiivisuutta ennustivat etenkin urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin osallistuminen, liikunnan intensiteetti ja nuorimmilla koulun liikunta-arvosana. Kehonhallinta on avainasemassa vammojen enna ltaehkäisyssä. Laihdutuskuurilla hoidetaan seurausta eikä syytä; liian vähä istä kulutusta energiansaantiin verrattuna
Vasta parin viime vuosikymmenen aikana on tullut tuloksia luotettavista pitkittäistutkimuksista, joista yksi merkittävimpiä on Suomalaisten lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit eli Laseri-tutkimus. Kuitenkin tutkimustietoa siitä, missä määrin ja miten lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastus on yhteydessä aikuisiän liikuntaan, on ollut kovin vähän. Teksti: RISTOTELAMA, XIAOLINYANG Nuoruuden aktiivisuudesta vankat eväät liikunnalliseen aikuisuuteen Laseri -tutkimuksen tulokset korostavat säännöllisen, pysyvän ja intensiivisen liikunnan merkitystä nuorella iällä. Yhtenä maailman laajimmista lääketieteellisistä tutkimuksista Laseri käynnistettiin vuonna 1980, jolloin yli 3500 3-, 6-, 9-, 12-, 15ja 18-vuotiasta tyttöä ja poikaa osallistui tutkimukseen viidellä alueella (Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu ympäristöineen). Aikuisiän aktiivisuutta ennustivat etenkin urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin osallistuminen, liikunnan intensiteetti ja nuorimmilla koulun liikuntaarvosana. Erikoista oli myös se, että. L iikunnallisen elämäntavan edistäminen lienee tärkein liikuntapolitiikan ja liikuntakasvatuksen tavoite. Liikunnan pysyvyyttä koskevassa tutkimuksessa on ollut mukana neljä vanhinta kohorttia, jotka 1980 olivat 9-18vuotiaita ja vuonna 2001 30-29-vuotiaita. Mittaukset toistettiin 1983, 1986, 1989, 1992 ja 2001. On paljon uskomuksia ja käsityksiä siitä, että liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan jo varhain lapsuudessa tai viimeistään kouluiässä. Laseri-tutkimuksen ainutlaatuisuus perustuu pitkään seuranta-aikaan, useisiin mittauksiin myös nuoruudessa, monen ikäkohortin seurantaan ja monitieteiseen tutkijajoukkoon, mikä on antanut mahdollisuuden tutkia monia liikuntaan liittyviä tekijöitä
LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 5. Mukana oli myös aikuisten harrastamia lajeja, kuten juoksu, kävely, uinti, lentopallo ja voimistelu. Aktiivisten aikuisten osuus (%) vuonna 2001 vuoden 1980 aktiivisuuden mukaan. Mielenkiintoista on se, että eri ikäryhmien välillä ei ole eroa. Vain nuoruudessaan aktiiviseen kolmannekseen kuuluvat erottuvat muista aikuisiän aktiivisuudessa. Nuoruuden ja aikuisiän liikunta-aktiivisuuden väliset korrelaatiokertoimet. Lajit vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan. Organisoituun urheiluun osallistuminen näyttää olevan hyvä aikuisiän liikunnan selittäjä. Nuorilta kysyttiin myös liikuntalajeja, joihin he olivat osallistuneet. Korrelaatiot ovat korkeampia miehillä kuin naisilla, mutta eivät kovin korkeita heilläkään. Liikunta-aktiivisuutta on mitattiin vuonna 1980 lyhyellä kyselylomakkeella, jossa kysyttiin liikuntaharrastuksen useutta ja intensiteettiä, osallistumista urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin, vapaa-ajan vieton aktiivisuutta, kouluja työmatkan kulkemistapaaja 9-15 -vuotiailta liikunta-arvosanaa koulussa. 18 39 0.33** 0.26** * p<0.05, ** p<0.01 Tuija Tammelinin väitöskirjatutkimus tukee tätä havaintoa, joskin hän havaitsi, että tietyn tyyppinen liikunta, esimerkiksi kestävyysliikunta ennustaa kestävyystyyppistä liikuntaa aikuisiässä (Tammelin 2004). Liikunta yhdeksän vuoden iässä ennustaa liikuntaa 30 vuoden iässä yhtä hyvin kuin 18 vuoden iästä 39 vuoden ikään, vaikka liikunnan mittaaminen kyselymenetelmällä 9-vuotiailla on katsottu epäluotettavaksi. on käytetty hyväksi Laseritutkimuksen ainutlaatuista mahdollisuutta jakaa tutkittavat ryhmiin nuoruusiän pitempiaikaisen, tässä tutkimuksessa kolmen vuoden, ak% 100 80 60 40 20 Ikä 9-1 2 15-1 8 • Passii1.1set = kuuluivat passii1.1seen kolmannekseen 1980 Aktii1.1set = kuuluivat aktii1.1seen kolmannekseen 1980 Aktiivisuus 1980 • Passii1.1set Aktii1.1set Kuvio 1. Myös keskiryhmään kuuluvat erottuvat passiivisista. Harrastus ei välttämättä jatku samassa lajissa nuoruudesta aikuisikään. Tärkeää on pysyvä harrastus nuoruudessa Aikaisemmissa seurantatutkimuksissa on verrattu yleensä yhtä nuoruuden liikunnan poikkileikkaustilannetta aikuisiän liikuntaan. Parhaita ennustajia olivat urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin osallistuminen, liikunnan intensiteetti ja nuorimmilla koulun liikuntanumero. korrelaatioiden muodossa olevia tuloksia. Miten varhainen liikunta ennustaa aikuisten liikuntaa. Aikuisten liikunnasta kysyttiin vuonna 2001 liikunnan intensiteettiä, intensiivisen liikunnan useutta ja tuntimäärää viikossa, liikuntatapahtumien kestoa ja osallistumista organisoituun liikuntaan. Miehet Naiset Ikäväli 9 30 0.35** 0.17* 12 33 0.33** 0.23** 15 36 0.44** 0.14ns. Aktiivisten aikuisten osuus (%) vuonna 2001 vuoden 1980 ja 1983 aktiivisuuden mukaan. Se on havaittu monessa muussakin tutkimuksessa. Katsoimme valikoivan regressioanalyysin avulla, mitkä kyselyssä esiintyneet liikuntamuuttujat ennustavat parhaiten aikuisiän kokonaisaktiivisuutta. Kuten taulukosta 1 näkyy korrelaatio nuoren iän ja aikuisen liikunnan välillä on merkitsevä kaikissa ikäryhmissä paitsi naisilla 15 ja 36 ikävuosien välillä. % 100 80 60 40 20 o~==::1= Ikä 9 -12 15-18 Aktiivisuus 1980-83 • Passii1.1set Aktii1.1set • Passii1.1set = kuuluivat passii1.1seen kolmannekseen sekä 1980 että 1983 Aktii1.1set = kuuluivat aktii1.1seen kolmannekseen sekä 1980 että 1983 Kuvio 2. Vain 3033-vuotiaiden miesten ryhmässä ilmeni, että jääkiekkoilijoiden, jalkapalloilijoiden ja muiden joukkueurheilijoiden fyysinen aktiivisuus oli suurempi kuin juoksua, pyöräilyä tai muita lajeja harrastavilla. Näiden tietojen perusteella muodostettiin yksinkertaiset liikuntaindcksit laskemalla yhteen osiot painottaen niitä yhtäläisesti. 21 vuoden jälkeen tutkimukseen osallistui 63,5 prosenttia alkuperäisestä joukosta. Kuviossa 2. Kuvio havainnollistaa taulukon 1. On puhuttu käsitteestä "carry over value". Lisätietoa korrelaatioihin verrattuna on se, että vain nuoruuden liikunnan aktiivinen kolmannes erottuu passiivisista ja keskimäärin aktiivisista (muut) . Yhteys nuoruuden ja aikuisiän liikunnallisuuden välillä on vahvempi pojilla kuin tytöillä. 15-18 vuotiaiden tyttöjen liikunta ei ole yhteydessä aikuisiän liikuntaan. Aikuisiän liikunta ei ole nuoruudessa harrastetuista lajeista riippuvainen. Kohtuullisesti nuorena liikkuvat eivät erotu aikuisena passiivista. Nuoruuden kolmivuotisen aktiivisuuden ja passiivisuuden ero on erittäin selvä, varsinkin pojilla. Liikuntakasvatuksen yhteydessä on esiintynyt käsityksiä, joiden mukaan lapset ja nuoret tulisi ohjata sellaisten liikuntamuotojen pariin, joita aikuisena voi harrastaa. Selityksenä voi olla opettajan antama liikuntanumero ja urheiluseuran harjoitukset, jotka lapsetkin helposti voivat muistaa. Parhaimmillaan nuoruusiän liikunta selittää aikuisiän liikunnan vaihtelusta 19 prosenttia (15-vuotiaat pojat) . Näin on tehty myös kuviossa 1. Nuoruuden passiivisten ja keskimääräisesti liikkuvien (muut) välillä ei ole eroa. Selityksenä voi olla se, että harrastaminen on säännöllistä, intensiivistä ja osalla myös useita vuosia jatkuvaa. Millainen liikunta antaa eväitä aktiiviseen elämäntapaan. Liikunta on ollut mukana kaikissa mittauksissa. Nuoruudessa lajien välillä oli merkitseviä eroja harrastajien fyysisen aktiivisuuden määrässä. Laserissa nuoret ryhmiteltiin suosituimman lajin mukaan ryhmiin siten, että lajiin tuli vähintään 18 tapausta/ikäryhmä. Taulukko 1. Aikuisiässä eroja ei kuitenkaan ollut
Toivottavasti se ei johda vapaiden urheilupaikkojen katoamiseen. Myös omaehtoinen liikunta voi olla tärkeää myöhemmän elämäntavan kannalta, jos siihen on hyvät mahdollisuudet. Laseri -tutkimuksen tulokset korostavat erityisesti säännöllisen pysyvän ja intensiivisen liikunnan merkitystä nuorella iällä. On kuitenkin syytä muistaa, että nuorisourheiluun jollain lailla osallistuneita on paljon, mutta pitempään siellä viihtyviä vähemmän. Nähdään, että ero nuoruusiässä pitkään aktiivisesti liikuntaa harrastaneitten ja toisaalta passiivisten välillä heijastuu selvästi aikuisiän liikuntaan. Samoin organisoidun nuorisourheilun merkitys korostuu . RistoTelama, LitT Liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Jyväskylä sähköposti: risto.telama@sport.jyu.fi Xiaolin Yang, LitT Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Jyväskylä sähköposti: xiaolin.yang@likes.fi Nuorisourheiluun jollain lailla osallistuneita on paljon, mutta pitempään siellä viihtyviä vähemmän. Onhan havaittu, että organisoituun liikuntaan osallistuneilla on parempi fyysinen kunto kuin omaehtoisesti harrastaneilla. Liikuntaharrastus kouluiässä hyvä välitavoite liikuntakasvatukselle Se, että kouluiän liikunta ennustaa aikuisiän liikuntaa on Laserin lisäksi osoitettu jo melko monessa muussa luotettavassa pitkittäistutkimuksessa. Lisäksi organisoidussa liikunnassa kehittyy taito ainakin yhdessä lajissa, mikä puolestaan vaikuttaa minäkäsitykseen ja motivaatioon. Suomessa on näkynyt keskieurooppalainen suuntaus organisoiden urheilun lisääntymisenä nuorten keskuudessa. Tutkimukset sinällään tukevat käsitystä, että liikuntaharrastus kouluiässä on hyvä liikuntakasvatuksen välitavoite, ja että kouluikäisten liikuntaan kannattaa panostaa. tiivisuuden ja passiivisuuden mukaan. Vaikka pelkät korrelatiiviset yhteydet eivät olekaan voimakkaita, on niilläkin suuri kansanterveydellinen merkitys. Nuorisourheilun vaikutus perustuukin ilmeisesti siihen, että se lisää liikunnan säännöllisyyttä ja pysyvyyttä sekä ilmeisesti myös intensiteettiä. Oleellista on miten urheilussa viihdytään ja pysytään. Pojilla erot ovat lisäksi varsin suuret. Toinen havainto on se, että passiivisina pysyneet eroavat ryhmästä muut, joka käsittää keskimääräisesti aktiiviset ja myös aktiivisuuttaan vähentäneet tai lisänneet kolmen seurantavuoden aikana. 6 LIIKUNTA & TIEDE 5/2005. Oleellista on miten urheilussa viihdytään ja pysytään
Hanke on kestänyt runsaan vuoden. Koulumatkaliikuntaa kehittämään on kouluissa ideoitu esimerkiksi koulumatkakarttoja, lasten koulumatkaa turvaavia "liikennemummoja ja -vaareja" . Kyse on esimerkiksi välituntiliikuntavälineistä, pihaleikkikoulutuksista, pihaolosuhteiden kehittämisestä. f i/ca rdio/you ngfi n n sstu dy Teksti: RIITTAASANTl,ANU OITTINEN TURUN KOULUT LIIKKEELLE Turun koulut li ikkeelle -hankkeella tuetaan koulujen toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittämistä liikunnalliseen aktiivisuuteen kannustaviksi. Selkeiden, konkreettisten tavoitteiden kirjaaminen kaikille ymmärrettävällä tavalla ja niiden "myyminen" eri kouluasteille on suuri haaste. Siellä etsitään keinoja lisätä mahdollisuuksia nuorten omissa kaveriporukoissa liikkumiseen tai henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan oppilaan lähtökohtien mukaan. T austalla on yleinen huoli lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta ja sen aiheuttamista terveys-ja hyvinvointiongelmista. American Journal of Preventive Medicine, 2005, 28,3,267-273 risto.telama@sport.jyu.fi Laseri tutkimuksesta yleensä : www.med. Koulujen tukena on kaupungin eri hallintokuntien edustajista koottuja työryhmiä. Tavoitteena on, että liikunnan avulla lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä vuoden 2007 loppuun mennessä. & Raitakari, 0. LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 7. Koulujen kerhotoiminnassa etsitään toimintaa, joka aktivoisi liikunnallisesti passiivisia lapsia. välituntiliikunnan aktivointi. Turun kokemuksen mukaan erityishuomiota tarvitaan yläasteiden, lukioiden ja ammatti-instituutin saamiseksi mukaan projektiin, jossa tavoitellaan muutoksia koulun toimintakulttuurissa ja uudelleenajattelua oppiainerajojen yli. Physical activity from childhood to adulthood; a 21-year tracking study. Liikunta ja tiede 2004, 1, 22-25 Telama, R., Yang, X, Viikari, J., Välimäki, 1., Wanne, 0. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida hankkeen toteutusta, koulujen muutosprosesseja sekä toteutettavien interventioiden vaikuttavuutta. Innokkaimmin mukaan ilmoittautuivat ala-asteiden opettajat, joille yhteistyö kaupunkitasolla oli tutumpaa aikaisemmista projekteista. Nuorten aikuisten liikuntaaktiivisuus rakentuu lapsuudessa. Hankkeen ohjausryhmän muodostavat Turun kaupungin keskeisten hallintokuntien päälliköt sekä Nuori Suomi ry:n ja Turun yliopiston edustajat. Hankkeesta tulee tehdä näkyvä ja pysyvä. Hankkeeseen liittyy laaja tutkimusohjelma, jossa on mukana tutkijoita Turun yliopiston lääketieteellisestä, kasvatustieteellisestä ja yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Koulut tekevät, hanke tukee Toimintafilosofiana on, että vain koulujen omista lähtökohdista ponnistavien prosessien kautta voidaan vaikuttaa koulujen toimintakulttuurin muuttumiseen. utu. Hankkeessa on mukana 18 ala-astetta, kolme yläastetta ja lukiota sekä Turun ammatti-instituutin yksiköitä. Tietoa liikunnasta, terveydestä ja hyvinvoinnista annetaan hankkeen internet-sivuilla www.koulutliikkeelle.fi sekä koulun ja kodin välisessä kanssakäymisessä nuorimmilla lapsilla käytettävässä reissuvihossa. Ylä-asteiden, lukioiden ja ammattiinstituutin maailma on täysin erilainen. Ala-asteen luokille lahjoitettiin liikuntavälineitä sisältävät välituntikorit ja kannustettiin lapsia uusien leikkien keksimiseen. Lähteet: Tammelin, T. Ala-asteilla esille nousseita kehittämistarpeita on mm
työkumpp. Esimerkiksi hankkeessa mukana olevien alaasteiden kaikkiin luokkiin lahjoitettiin toukokuussa liikuntavälineitä sisältävät välituntikorit. avulla. Tästä on esimerkkinä pyrkimys luoda kaupungille oma koulupihojen kehittämisen strategia. Rivityyppi vai sporttifriikki yhteysopettajaksi. Liikkumisen edellytyksiä halutaan kehittää sekä olosuhteisiin vaikuttamalla että toimintakulttuuria muuttamalla. Pelkkien suunnitelmien kirjaaminen ei tunnu riittävän motivoivalta. Elokuussa koulun alkaessa jaetut "liikuntareissarit" muistuttivat hankkeesta jokaista oppilasta ja myös lasten koteja. Samaan aikaan se vaikuttaa myös koko kaupungin tasolla päätöksenteossa, strategiatyössä ja toimintatapojen ja -käytäntöjen muokkaamisessa. Useissa kouluissa on korien jakamiseen liitetty esimerkiksi uusien leikkien keksimistä. strategioihin, toimintatapoihin Rahoitus vaikuttaminen Kansall. Pienillä konkreettisilla toimenpiteillä tuetaan laajan kokonaisuuden etenemistä. Kohderyhmänä ovat kaikki lapset, erityisesti vähän liikkuvat lapset ja nuoret. Koulut liikkeelle -hankkeen pyrkimyksenä on pysyvien käytäntöjen ja toimintamallien luominen. Hanke oli näin konkretisoitunut. Kaupunkitasolla hankkeen etenemistä on edesauttanut kaupungin johdon sitoutuminen hankkeeseen. Kouluissa toimivat yhteysopettajat ovat keskeisessä asemassa. Hankkeen ensimmäisen vuoden keskeisin huomio on ollut, että laajan hankkeen etenemiselle keskeistä on uusien ideoiden konkretisoiminen (em. Kaupunkitasolla pyritään etsimään uusia ratkaisuja yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Hankkeen tunnetuksi tekeminen motivoi kouluja mukaan lähtemiseen. liikennemummot ja vaarit koulumatkaliikunnan tukena, reissuvihko terveyden edistämisen välineenä, koulu pihojen kehittämisohjelma). Apulaiskaupunginjohtaja johtaa ohjausryhmää. Tämä osaltaan on vaikuttanut siihen, että eri hallintokuntien virastopäälliköt ovat tietoisia hankkeesta ja hanketta on näin helpompi viedä eteenpäin eri kaupungin eri hallintokunnissa. Samaan aikaan se vaikuttaa myös koko kaupungin tasolla päätöksenteossa, strategiatyössä ja toimintatapojen ja -käytäntöjen muokkaamisessa. Opettajat odottavat nopeita konkreettisia tuloksia. Hankkeesta tulee tehdä näkyvä ja pysyvä. Hanke tukee koulukohtaisia prosesseja koulutuksen, materiaalien, tuotteiden jne. Riitta Asanti, KT Erikoistutkija Turun yliopisto sähköposti: riitta.asanti@utu.fi Anu Oittinen, Litl Projektipäällikkö Koulut liikkeelle -hanke, Turun kaupunki sähköposti: anu.oittinen@turku.fi HANKKEEN VAIKUTTAMISEN TASOT KOULUTASO Omat lähtökohdat & odotukset Osallistuminen Osallistaminen Toimintaprosessi Yhteiset intressialueet Tuotteet Materiaalit Koulutukset Verkostot, yht.työ Päätöksentekoon, Yht. Hanke on selkeytynyt myös siten, että se ei ole "sporttihanke". & KVUusien ideoiden hankkeet hankkeistaminen Tutkimustiedon rt urku m hyödyntäminen Hanke tukee koulukohtaisia prosesseja koulutuksen, materiaalien, tuotteiden jne. avulla. Joissakin kouluissa on osoittautunut, että hyvä yhteysopettaja on "rivityyppi", joka omasta eikä lasten mielestä ole lainkaan "sporttifriikki". 8 LIIKUNTA & TIEDE 5/2005. Oppilaille on myös annettu tehtäväksi luoda yhteisiä pelisääntöjä välineiden käyttövuoroista ja vastata välineiden säilyttämisestä
Kuvaan ei mahdu nuoren arkielämän kokonaisuus. Lihavuuden hoito on hankalaa ja hoidon pitkäaikaistulokset ovat varsin vaatimattomia. Ylipainoisuuden raja-arvoina käytettiin Colen ym. Tärkeätä onkin painon kertymisen ehkäiseminen ennen kuin se karkaa lihavuuden asteelle (Lahti-Koski 2001). Kiloja ei pidä nostaa erilliseksi teemaksi. Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt monissa länsimaissa. (2000) kansainväliseen käyttöön kehittämiä lasten ja nuorten ikäja sukupuolispesifejä painoindeksikriteereitä, jotka vastaavat aikuisilla käytettyjä LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 9. Teksti: RAILIVÄLIMAA, KRISTIINA OJALA NUORET JA LIHAVUUS: Arkielämän kokonaisuudessa avaimet painonhallintaan Painoasioista puhutaan usein vain laihduttamisen ja painonhallinnan sanastoin. Vuonna 2002 kansainväliseen WHO-Koululaistutkimukseen (Health Behaviour ih School-aged Children study, HBSC, http://www.hbsc.org/) osallistuneiden maiden 15-vuotiaiden nuorten väliset erot ylipainoisuuden esiintyvyydessä olivat suuret. (Hakanen, Saarilehto 2000). L ihavista murrosikäisistä 75-80 prosenttia on lihavia myös aikuisena. Laihdutuskuurilla hoidetaan seurausta eikä syytä; liian vähäistä kulutusta energiansaantiin verrattuna
Ruokavalinnat antavat nuorelle myös mahdollisuuden valintoihin, itsensä toteuttamiseen, aikuisten uhmaamiseenkin. Vaikka painoindeksin mukainen ylipaino olikin pojilla yleisempää kuin tytöillä, kasaantuivat huolet omasta painosta voittopuolisesti tyttöjen harteille. (Välimaa, Ojala 2004.) Laihduttamiset pannaan. Pahimmassa tapauksessa tällainen kuuriluontoinen laihduttaminen johtaa ylensyömisen ja paastoamisen kierteeseen, joka on terveydelle vaarallista ja johtaa usein painon nousuun. (Ojala ym. Erityisen rankkaa median lietsoma hoikkuuden ihannointi on ylipainoisille nuorille-suurin osa tämän tutkimuksen nuorista, jotka painoindeksin mukaan olivat ylipainoisia, piti itseään lihavana, laihdutti tai piti sitä tarpeellisena. Laihduttamisen tulokset vaihtelevat eikä ylipainon jos sitä on ylipäätänsä ollut laihduttamista aloittaessa poissa pysyminen "kuurin" seurauksena ole taattua. Ylipainon jatkuvaa kertymistä laihdutuskuurit eivät ratkaise kuin väliaikaisesti. Iän myötä pojilla korostui itsensä liian laihana pitäminen, mikä oli selvästi yleisempää vanhemmissa kuin nuorimmassa ikäryhmässä. 2003a.) Laihduttaminen ja nuoret ovat monestakin syystä ongelmallinen yhdistelmä. Laihduttamiseen käytetyillä keinoilla on yhteyksiä muuhunkin terveyskäyttäymiseen. Kaikkina tutkimusajankohtina pojat pitivät itseään sopivan kokoisena yleisemmin kuin tytöt. Yhtäältä tulokset ilmentävät nuorten vastaamisen tapaa, vastatessa pitää näyttää olevansa tietoinen ajan vaatimuksista. Ruokavalintojen ja syömisen keinulauta voi pongahtaa liian tiukasta itsekurista ja suupalojen vahtimisesta täydelliseen välinpitämättömyyteen. (Mulvihill ym. Hyvin vähän liikkuvilla tytöillä oli kolminkertainen todennäköisyys käyttää tupakoinnin lisäämistä painonhallintakeinona kuin aktiivisesti liikkuvilla tytöillä. Erityisesti nuorille suunnatuissa mainoksissa leikitellään välittömällä tarpeen tyydytyksellä, himokkuudella ja tiettyyn ryhmään kuulumisella. Tytöt myös laihduttivat yleisemmin kuin pojat. Kärjistäen voisi sanoa, että laihdutuskuurilla hoidetaan seurausta eikä syytä; liian vähäistä kulutusta energiansaantiin verrattuna. Vuoden 2002 WHO-Koululaistutkimuksessa lähes joka toinen 13ja 15vuotiaista tytöistä oli mielestään liian lihava, tosin itseään lihavina pitävien osuudet laskivat hieman tutkimusjakson loppupuolella vuodesta 1998 vuoteen 2002. Nuoruusiän kehitys jo sinällään lisää itsetarkkailua ja oman kropan vertailua vallitseviin ihanteisiin. 2004.) Lihavuus yleistyi 1990-luvun lopulla WHO-Koululaistutkimuksen vuosien l 984-2002aineistojen perusteella painoindeksin keskiarvo nousi myös suomalaisilla 11-, 13ja 15-vuotiailla pojilla ja tytöillä. Erityisesti lihavuus yleistyi 1990-luvun jälkipuoliskolla 13ja 15vuotiailla nuorilla. Mutta toisaalta ne heijastavat nuorten ajankohtaisia painohuolia. Nuoret ovat piinallisenkin tietoisia painoistaan, vaikka kaikki eivät pidäkään ylipainoa ongelmana. Näillä tavoilla on yhteyksiä muuhunkin (terveyteen liittyvään) toimintaan, sillä esimerkiksi hyvin vähän liikkuvilla tytöillä oli kolminkertainen todennäköisyys käyttää tupakoinnin lisäämistä painonhallintakeinona kuin aktiivisesti liikkuvilla tytöillä. ( Ojala ym. Myös osa niistä nuorista, jotka olivat normaalipainoisia tai jopa sen alle, pitivät itseään liian lihavina ja laihduttivat. Vuoden 2002 aineistossa suomalaisista tytöistä oli ylipainoisia noin 8 ja pojista 1 7 prosenttia, lihavia tytöistä oli prosentin verran, pojista 1-3 prosenttia. Jo sanana laihduttaminen on leimaava, hoikistuminen vaikuttaa käyttökelpoisemmalta. Harvinaisinta ylipainoisuus oli itäisen Euroopan maiden eli Baltian maiden, Venäjän ja Ukrainan alueella. Näiden jossain vaiheessa laihduttamista kokeilleitten nuorten ilmoittamat painonhallintakeinot olivat pääosin terveellisiä, mutta myös paastoaminen ja oksentaminen mainittiin. Tavallinen arki tärkeää Nuoret ovat hyvin tietoisia ylipainoisuuden kielteisestä leimasta. Tätä puoltaa myös esimerkiksi se, että organisoidun. sukupuoleen, tupakoimattomuuteen, aktiiviseen liikuntaharrastukseen ja perheen varallisuuteen, mutta myös perheen käytäntöihin: säännöllinen ateriointi ja perheen ruokailu yhdessä ennustavat säännöllistä kasvisten syömistä vielä 9-luokkalaisilla nuorilla. Ruokavalinnat tiivistetään osaksi identiteettiä. Aiheena paino on herkkä ja ennaltaehkäisyn lähestymistavoissa tämä on otettava huomioon. Näyttäisi siltä, että laihduttamiseen käytetyt keinot ryhmittyvät "terveellisempiin" eli hitaisiin ja epäterveellisiin menetelmiin sekä tytöillä että pojilla. 2003b). Median ylikorostunut ulkonäkökeskeisyys vielä entisestään lisää nuorten ulkonäköpaineita. Viisitoistavuotiaista suomalaistytöistä 15 prosenttia ilmoitti olevansa laihdutuskuurilla kyselyhetkellä vuonna 2002 ja noin yksi kolmesta 13ja 15-vuotiaasta tytöstä oli mielestään laihdutuskuurin tarpeessa (Välimaa, Ojala 2004). Painoasioista puhutaan usein vain laihduttamisen ja painonhallinnan sanastoin, tähän kuvaan ei mahdu nuoren arkielämän kokonaisuus. Painonhallinnankin kannalta tärkeä, kasvisten säännöllinen syöminen on yhteydessä mm. Yleisintä ylipainoisuus oli USA:ssa, missä kolmannes pojista ja viidesosa tytöistä oli ylipainoisia. Kuitenkin, jos halutaan edistää normaalipainon voittokulkua, pitää ottaa huomioon nuorten tavallinen arki heidän jokapäiväisissä ympäristöissään. Mukavinta olisi, jos koko painoa ei tarvitsisi ajatella toisin sanoen ruokavalion ja liikunnan suhde olisi sellainen, ettei ylipainoa kertyisi nyt eikä myöhemminkään. Painoa ei pidä nostaa erilliseksi teemaksi, vaan on rakennettava esimerkiksi monipuolisia mahdollisuuksia liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan toimintaan lähellä nuorten asuinympäristöjä. Laihduttamiset olivat olleet useimmiten lyhytaikaisia, alle viikon kestäneitä pyrähdyksiä, mutta joukosta löytyi tyttöjä, joiden vuodesta puolet oli kulunut laihdutuskuurilla. 25 kg/m2 ylipainoisuuden ja 30 kg/m2 lihavuuden painoindeksirajoja. "Laihdutustyö" on nuorille tuttua, sillä jossain vaiheessa WHO-Koululaistutkimuksen kyselyä edeltäneen vuoden aikana laihdutuskuurilla oli ollut noin puolet 10 LIIKUNTA & TIEDE 512005 13ja 15-vuotiaista tytöistä ja reilu 10 prosenttia pojista. 15-vuotiaista pojista noin viidesosa piti itseään liian laihana, myös itsensä liian lihavana pitäminen oli yhtä yleistä
Järjestetty liikunta on perustunut pitkälti kilpaurheilun painotuksille, kilpailu ei kuitenkaan itsessään ole merkityksellinen asia kovinkaan monelle nuorelle, vaan nuoret hakevat liikunnasta ennen kaikkea mielekästä, kehittävää ja yleisesti hyväksyttyä tapaa mukavaan yhdessäoloon muiden nuorten kanssa (Koski, Tähtinen 2005). Body image, weight control and body weight. Kuva joka ihmisille välittyy lehdistä ja sähköisistä viestimistä on aivan toinen. Liikunnan merkitys nuoruudessa. uusi työväline elintapojen muutosta tukevaan terveysneuvontaan. Koski P, Tähtinen J. Välimaa R, Ojala K. Nuorisotutkimus 2005:23:3-21. 55-78 . 9th European Nutrition Conference. Terveydenhoitaja 2004;37(7):15-17. Nordic Council of Ministers, Copenhagen 2004. Lahti-Koski M. Poskiparta, M, Kasila K, Kettunen T, Liimatainen L, Vähärsarja K. Establishing a standard definition for overweight and obesity worldwide : International survey. Tänä vuonna eräs perhelehti kertoi parin aukeaman jutussaan, miten stressiä voi poistaa tietyillä vitamiineilla ja maitohapattamalla säilötyillä vihanneksilla, hormonit hyrräävät valkosipulilla ja chilipippurilla, ja sisäinen naishirviö saadaan kuriin tummalla riisillä ja kokojyväpastalla. Tyttöjen painonpudottaminen , painonhallintakeinot ja liikunta-aktiivisuus. Nämä uutiset eivät kerro, että kalat ovat muuten terveellisiä ja että hyödyt ylittävät moninkertaisesti mahdolliset haitat. Kerrotaan myös uutisia, miten tietyt ruoka-aineet ovat joissakin tutkimuksissa osoittautuneet terveellisiksi. WHO Polocy Series: Health policy for children and adolescents, lssue 4. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto 2004. Abstraktikirja. Family and individual factors related to the Finnish adolescents' fruit and vegetable consumption. Copenhagen: WGO Regional Office of Europe 2004. Hakanen M, Saarilehto S. Annals of Nutrition & Metabolism 2003b;47:456. Ojala K, Välimaa R, Villberg J, Tynjälä J, Kannas L. Ojala K, Välimaa R, Tynjälä J, Villberg J, Kannas L. Kaitosaari T, Rönnemaa T, Viikari J, Lagström H, Niinikoski H, Hakanen M, Simell . Lasten lihavuus Pitäisikö ja voidaanko sitä ehkäistä ja hoitaa. Yksityiskohdat ovat tarkentuneet ja mukaan on otettu ohjeita myös liikunnasta. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta . liikunnan ja nuorten liikuntaan kohdistaman kysynnän välillä on todettu olevan melkoinen kuilu. Myös nuorten elämän arkisiin rytmeihin on syytä kiinnittää huomiota, vai kuulostaako liian vanhanaikaiselta ehdottaa toimintaa ja lepoa sopivassa suhteessa ja ruokaa ruoka-aikoina, mielellään ruokapöydässä eikä sohvalla tai tietokoneen ääressä (Nordic Nutrition Recommendations 2004). 120-129. Varsin vähän on muuttunut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Teoksessa L Kannas (toim.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Nord 2004:13. Teksti: PERTTI MUSTAJOKI DIEETTI KESKUSTELU MEDIASSA PALJON HÄLYÄ, VÄHÄN TIETOA Tänä syksynä ilmestyi Suomalaisten ravintosuositusten uusi painos. lntegrating nutrition and physical activity 4th edition . Liikunta & Tiede 2003a;40:66-73. IIITerve kunta -päivät 26.-27.12000. Ravitsemustieto kun näyttää olevan jatkuvassa käymistilassa. Teoksessa C Currie, C Roberts, A Morgan ym. Erikoinen uusi virtaus on ruoka-aineiden esittely eräänlaisinahoitovalmisteina. Body mass index among adults in Finland: Trends and determinants. LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 11. Nordic Nutrition Recommendations 2004. (toim ) Young people's health in context: international report from the HBSC 2001/01 survey. Raili Väli maa Lehtori, tutkija Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos sähköposti: raili.valimaa@sport.jyu.fi Kristiina Ojala Tutkija Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos sähköposti: kristiina.ojala@sport.jyu.fi Lähteet: Cole TJ, Belizzi MG, Flegal KM, Dietz WH. Varhaisen ravitsemusneuvonnan vaikutus lasten seerumin rasva-arvoihin Ja kasvuun STRIP-projektissa. Stakes ja Suomen kuntaliitto. U utisissa esitetään usein yksittäisiin ruokiin liittyviä vaaroja. Pitäisikö ruveta syömään tummaa suklaata ja juomaan punaviiniä. British Medical Journal 2000;320:1240-1243. Makkaroissa on nitraatteja, kaloissa liikaa elohopeaa ja muita myrkkyjä. Nuorten paino, laihduttaminen Ja painon kokeminen 1984-2002. Suomen Lääkärilehti 2005 60:21-26. Publications of the National Public Health Institute A12, 2001 Mulvihill C, Nemeth A, Vereecken C
Tiedottaminen on liiketoimintaa ja tiedotusvälineiden tehtävä on tuottaa rahaa. Ruokaviihde myy Jos tiedotusvälineitä ja yhteiskunnan päättäjiä on uskominen, elämme nykyään tietoyhteiskunnan aikaa. Tietoyhteiskuntamandra ei vakuuta millään alalla, mutta eritoten dieeteistä puhuttaessa se tuntuu melkein irvokkaalta. Tuossa massassa on pääasiassa mielipiteitä, tietona esitettyjä uskomuksia ja muuta hälyä. Sana laihdutuskuuri näyttää poistuneen käytöstä ja tilalla käytetään yhä enemmän painonhallintaa. Pertti Mustajoki, LKT Professori HYKS, Peijaksen sairaala sähköposti: pertti. LIIKUNTA & TIEDE 5/2005. Missään lehdessä en ole nähnyt pohdittavan, onko eri muotidieeteillä eroja tehossa. mustajoki@pine.pp.fi Uudet ravitsemussuositukset "Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon" löytyvät netistä www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta /ravitsemussuositukset). Niinkin älytöntä ideaa kuin veriryhmädieettiä, joka sai laihdutuslimbo antipalkinnon pari vuotta sitten, onnistuttiin julkisuuden voimalla myymään yli 20 000 kappaletta. Miten tämä iskulause sopii dieettikeskusteluun mediassa. Julkisuus on välttämätön kirjan markkinoinnille, ja julkisuutta ne näyttävät saavan kosolti. Tässä on vain yksi mutta. Niiden kohdalla voisi pikemminkin puhua epä tietoyhteiskunnasta. Erilaisia dieettejä esitellään, mutta kukaan ei kerro lukijalle, miksi pitäisi nyt aloittaa glykemiaindeksidieetti, kun viime vuonna kehuttiin Atkinsiä ja sitä aikaisemmin Montignacia. Painonhallitsijoiden tyytyväisyyttä lisää, että heille ilmaantui sokeritautia huomattavasti vähemmän kuin vertailuhenkilöille. Vaikea kuvitella, että massamedian kautta välittyvä informaatio lisäisi ihmisten tietoa ravinnosta. Tekijöistä kukaan ei ole ravitsemuksen asiantuntija, eikä dieettien vaikutuksia yleensä ole tieteellisesti tutkittu. Syysnn1oti, sisustus ja kosnietiikka ovat aika 12 viatonta viihdettä. Lähes säännön mukaan kuvaan kuuluu oikeiden ravitsemustutkijoiden ja heidän työnsä mollaaminen. Ruoalla sattuu olemaan tärkeä paikka ihmisten terveyden kannalta. Uusi dieetti putkahtaa kotimaan mediaan silloin, kun ulkomailla paljon julkisuutta saanut dieettikirja käännetään suomeksi. Milloin ilmaantuu se rohkea lehti, joka ilmoittaa laihduttaneelle julkkikselle, että tulee vuoden päästä uudestaan. Juttujen sisällöstä laihdutuskuuriajattelu ei kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt. Näissä dieettikirjoissa on yhteisiä piirteitä. Mutta jos Suomen yli kahta miljoonaa lihavaa houkutellaan dieettien lupauksilla umpikujaan johtaville sivupoluille, se on vakavampi juttu. Nyt kun laihduttamisvaiheesta on kohta kymmenen vuotta, painoero näyttää edelleen säilyvän. Edelleen otsikot kertovat, että se ja se julkkis laihdutti kuudessa viikossa ennätysmäiset viisitoista kiloa. Ainoa löytämäni ohje dieettien valintaan oli erään suuren naistenlehden elokuun numerossa. Dieettien perusteiksi poimitaan valikoituja aineenvaihdunnan tapahtumia ja tutkimuksia, jotka näyttävät tukevan esitettyjä ideoita. Tulosta ei saatu millään dieetillä, vaan tavallisella suositusten mukaisella ruoalla. Ehkä suurin hämmennys liittyy erilaisten muodissa olevien dieettien esittelyyn. Viime aikojen hittejä ovat olleet Montignac, Zone, glykemiaindeksi sekä ikivihreä Atkins ja sen kotimainen versio Heikkilän dieetti. Muutama vuosi sitten suuri suomalainen tutkimus osoitti, että virallisten ravitsemussuositusten mukaista ohjausta saaneet koehenkilöt laihtuivat neljä kiloa enemmän kuin vertailuhenkilöt. Pikatulosten sijasta saatiin todellista painonhallintaa. Nlutta _jos Suornen yli kahta rniljoonaa lihavaa houkutellaan dieettien lupauksilla 1nnpikujaan johtaville sivupoluille., se on vakavarnpi juttu. Mainitsematta jätetään ne tutkimukset, jotka eivät lainkaan sovi dieetin ideologiaan. Tehdään juttu siitä, miten painonhallinta on onnistunut. Dieetti horoskooppimerkin mukaan. Siinä prinsessa Dianan astrologi kertoi, että dieetti kannattaa valita horoskooppimerkin mukaan. Jos ruokaviihde myy, sitä julkaistaan. Syysmuoti, sisustus ja kosmetiikka ovat aika viatonta viihdettä
XIV Liikuntalääketieteen Päivät 27 .-28.10.2005 Suunnittelutoimikunta: Olli Heinonen (pj.) Paavo Nurmi -keskus, Turku Harri Selänne LIKES -tutkimuskeskus, Jyväskylä Luennot 15 Kannattaako liikunta Martti Kekomäki 16 Liikunta, ravitsemus ja lasten lihavuus Mikael Fogelholm 18 Liikkuvan lapsen allergia ja astma Anna Pelkonen 20 Liikunnan merkitys kasvavalle luustolle Ari Heinonen 23 Lasten murtumien erityispiirteitä Jussi Rantanen 24 Uudet lajit uudet vammat Jari Parkkari 26 Biologisen iän huomioon ottaminen lasten liikunnassa Harri Selänne 28 Nuoren urheilijan tie huipulle lahjakkuutta ja valintoja Kari Niemi-Nikkola 30 Abstraktit Timo Takala Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteen klinikka Tiina Heinonen (siht.) Liikuntatieteellinen Seura
Lähempi tarkastelu voi tuottaa hieman toisenlaisen tuloksen. Valikoimattomaan väestöön suunnattuja verrokein valvottuja ja vähintään vuoden mittaisia interventiotutkimuksia on raportoitu harvoja. Tulokset ovat varmasti herkkiä monelle paikallistekijälle, kuten liikuntaan sopiville kaavoitusratkaisuille, mikä pienentää niiden validiteettia sekä sille edellä viitatulle tavalle, miten liikunta tarkkaan ottaen järjestetään. Selvitys saa minut toivomaan, että Suomessa aletaan täyttää pontevasti selvää tiedollista aukkoa. Sitä vastoin säännöllinen liikunta lisäsi koettua energisyyttä niin tuntuvasti, että laatupainotettujen elinvuosien mittari osoitti kummassakin aivan "kilpailukykyisiä" kustannuksia. Vasta näiden tietojen yhdistämisen kautta voidaan määritellä liikunnan kustannushyötysuhde ja, vertaamalla sitä voimavarojen vaihtoehtoisiin käyttömuotoihin, vastata otsikon kysymykseen. Tutkimussuunnitelmia tehtäessä muistettakoon nimenomaan sosiaalisen tuen arvo. Kannattavuuslaskelmat ovat varmasti herkkiä tälle kustannustekijälle, koska liikuntaa voitaneen jollakin toisella strategialla järjestää oman ymmärrykseni mukaan tuntuvasti pienemminkin kustannuksin. Martti Kekomäki Professori HUS sähköposti: martti.kekomaki@hus.fi On välttämätöntä saada käsitys siitä, minkälaisia ovat liikunnan tuottamat hyödyt ja minkälaisia yhteiskunnallisia voimavaroja näiden hyötyjen tuottaminen kulloinkin sitoo. Pari niistä täyttää hyvän tutkimuksen kriteerit. Kärjistäen voitaisiinkin sanoa, että näin tuotetuissa yhtälöissä tuodaan päättäjien pöydälle uudelleen klassinen kysymys, laajennetaanko terveyskeskusta vai rakennetaanko kirkonkylään palloiluhalli. Sosiaalinen tuki (social support) osoittautui kustannustehokkaimmaksi erillisstrategiaksi kohdejoukon liikuntatottumuksiin vaikutettaessa. Lisäksi on huomattava, että liikuntatilaisuuksien järjestäminen oli kummassakin tutkimuksessa yllättävän kallista, monia euroja yhtä liikuntakertaa kohden. Kummankaan mukaan liikunta ei pidentänyt koeja verrokkihenkilöiden elinikää eikä vähentänyt heidän sairastavuuttaan. t:<( > =< CL Z Teksti: MARTTI KEKOMÄKI w w tw w :<( :<( ..J z ::> :::; Kannattaako liikunta. 14 LIIKUNTA & TIEDE 5/2005. Liikunnan tavoitteellinen edistäminen kuuluu myös poliittisen päätöksenteon piiriin ja se sitoo voimavaroja aivan samalla tavalla kuin sen kanssa kilpailevat kohteetkin. Tutkimusten harvalukuisuuden selittänee, paitsi alkukappaleessa kuvattu "itsestäänselvyys" , myös tutkimustekniset vaikeudet: liikkumisaktiivisuus vaihtelee väestössä suuresti, ja valikoitumisen eliminointi on vaikeata; interventio edellyttää elintapojen tietoista muuttamista, minkä jokainen tietää ongelmalliseksi; tutkimukseen tulisi sitoutua vuosiksi, jos kuolleisuusja sairastavuuserot halutaan luotettavasti selvittää; tulokset tulisi lisäksi diskontata aika vaihtelevalta ajanjaksolta. Juuri "porukka" on tässä ollut se sosiaalinen tuki, joka on halki vuosikymmenen pitänyt yllä liikuntatottumusta ja taannut tavattoman määrän uutta energiaa ja arjen elämänhallintaa. Otsikon kysymys voi tuntua tarpeettomalta: liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista kertovat niin monet havainnoivat ja muutaman sairauden kohdalla myös interventiotutkimukset, että vastauksen luulisi kuuluvan itsestäänselvyyksien kategoriaan. Tärkeimpiä minulle soitettuja puheluita oli se, jossa minut kutsuttiin ikäisteni lenkkiporukkaan. Tietotekninen haku yhdistelmistä cost-benefit, cost-utility ja exercise tuottaa pettymyksen. Sen vuoksi on välttämätöntä saada käsitys siitä, minkälaisia ovat liikunnan tuottamat hyödyt ja minkälaisia yhteiskunnallisia voimavaroja näiden hyötyjen tuottaminen kulloinkin sitoo
Toisaalta samanaikaisesti mm. Suurimmat erot havaittiin 5-loikassa ja sukkulajuoksussa. Väsyminen oli liikapainoisilla merkitsevästi useammin syynä olla harrastamatta liikuntaa. Kaikkein aktiivisimpien liikapainoisten (luokka 5) fyysinen kunto oli yleensä huonompi kuin kahden aktiivisimman normaalipainoisten luokan (luokat 4 ja 5), yhtä hyvä kuin keskiaktiivisilla normaalipainoisilla (luokka LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 15. Liikunnan harrastaminen oli yleisempää normaalipainoisilla sekä urheiluseuroissa että omaehtoisesti. Ikävä kyllä useissa tutkimuksissa ruoankäyttöä ei ole tutkittu, joten liikunnan itsenäinen rooli voi olla hieman vähäisempi kuin mitä ainakin uskaliaimmat väittävät. Osa urheiluseura toiminnasta on saattanut syrjäyttää spontaaneja liikunnan muotoja, kuten pihaja metsäleikkejä. Euroopan tilastossa suomalaiset lapset ja nuoret ovat keskivälillä. Toisaalta pitkäaikaissairauksien riskitekijöitä (esim. N otkeustestiä (istuen varpaisiin kurottaminen) lukuun ottamatta kaikki fyysisen kunnon ominaisuudet olivat huonompia liikapainoisilla. Television, videoiden, DVD-elokuvien katselu sekä tietokoneen ja pelikonsolien käytön lisääntyminen on mitä ilmeisimmin myös vähentänyt fyysistä aktiivisuutta. Fyysinen aktiivisuus jaettiin analyysissä viiteen luokkaan. liikuntakyvyn ja fyysisen kunnon heikkenemisenä, unihäiriöinä sekä psykososiaalisina ongelmina, kuten heikentyneenä fyysisenä minäkuvana, koulukiusaamisena, ystävien puuttumisena jne. Lasten ja nuorten syömistottumukset ovat muuttuneet selkeästi: mm. Normaalipainoiset pojat ja tytöt hakivat liikunnasta liikapainoisia enemmän fyysisyyttä, kilpailua ja fyysisen kunnon ja ulkonäön parantamista. UKK-instituu tin ja Opetushallituksen yhteistyötutkimuksessa on verrattu 15-vuotiaiden normaalija liikapainoisten koululaisten fyysistä aktiivisuutta, kuntoa ja liikuntaan liittyviä ajatuksia ja asenteita (Fogelholm, Stigman, Huisman, Metsämuuronen, julkaisematon). Teksti: MIKAEL FOGELHOLM Liikunta, ravitsemus ja lasten lihavuus Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosina puhuttanut sekä tutkijoita, terveydenhuollon henkilöstöä, että vanhempia, opettajia, poliitikkoja ja suurta yleisöä. Pitkittäistutkimukset liikunnan ja lihomisen yhteydestä eivät ole täysin johdonmukaisia, mutta yleisimpien tulosten mukaan television katselu (ainakin > 2 tuntia päivässä) ja vähäinen liikunta ovat edistävät lihomista. Hyvin runsas (> 2 kertaa viikossa) ja säännöllinen pikaruokien käyttö on kuitenkin kytketty nuorten lihomiseen ulkomaisissa seurantatutkimuksissa. Tarkemmat analyysit kertovat lisäksi, että lihavat lapset ovat aikaisempaa lihavampia. Jos ja kun lihomisen ajatellaan olevan seuraus kulutusta suuremmasta energiansaannista, on viime vuosina ilmeisesti tälle tasapainolle tapahtunut jotain. Toisaalta on huomattava, että lihominen sinänsä vaikuttaa liikuntakykyyn, fyysiseen kuntoon, fyysiseen minäkuvaan ja liikuntaan liittyviin asenteisiin. korkea kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine, heikentynyt glukoosinsieto, jne.) havaitaan lihavilla lapsilla selkeästi enemmän normaalipainoisiin lapsiin verrattuna. Vaikka ainakin Suomessa lasten ja nuorten ja etenkin tyttöjen urheiluseura toimintaan osallistuminen on jopa lisääntynyt, on samanaikaisesti runsaasti energiaa kuluttavien kestävyyslajien suosio vähentynyt. Liikapaino on kuluneen vajaan 30 vuoden aikana 2-3kertaistunut alle 10 prosentista nykyiseen lähes 20 prosenttiin. Sen sijaan esimerkiksi ystävyys, joukkuepelit ja rentoutuminen olivat yhtä usein syynä liikunnan harrastamiseen normaalija liikapainoisilla. Eniten lihavuutta on Etelä-Euroopassa ja Isossa-Eri tanniassa. Kehitys ei Suomessa poikkea muista Pohjoismaista. Sen sijaan nuorten terveystapatutkimuksen valtakunnalliset aineistot antavat mahdollisuuden kuvata nuorten (1218-vuotiaiden) suhteellisen painon kehittymistä 1970-luvun puolesta välistä saakka. Lasten ylipaino vaikuttaa arjen toimintoihin Aikuisilla lihavuuteen liittyy lisääntynyt sairastavuus, heikentynyt toimintakyky ja jopa lisääntynyt kuolleisuus. Suomalaisten ala-asteikäisten lihavuudesta ja sen kehittymisestä ei ole järjestelmällistä tutkimusaineistoa. Fyysinen aktiivisuus on vuosien saatossa muuttunut ja osin vähentynyt. virvoitusjuomien, hampurilaisten, perunalastujen ja makeisten syönti on lisääntynyt. Lasten ja nuorten lihavuuden selkeämmät haittavaikutukset näkyvät kuitenkin päivittäisissä toiminnoissa, mm. Syitä lasten ja nuorten lihomiseen on etsitty samankaltaisista asioista kuin aikuisillakin. maitotalousvalmisteet ovat muuttuneet vähärasvaisemmiksi. Normaalipainoiset harrastavat enemmän Vähäinen liikunta on joka tapauksessa yksi tärkeä syy lasten ja nuorten lihomiseen. Tämä esitys on katsaus lasten ja nuorten lihavuuden ja liikapainon yleisyyteen ja yleistymiseen, lihavuuden seurauksiin ja syihin sekä erilaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla ainakin arvellaan voitavan ehkäistä lasten ja nuorten lihomista. Lapsilla ja nuorilla lihavuuteen liittyvät terveysongelmat eivät näy yhtä selkeästi terveydenhuoltoa kuormittavina sairauksina. Ruokakulttuurin suurista muutoksista huolimatta ruoankäyttötutkimukset eivät ole voineet osoittaa energiansaannin lisääntyneen
.... Trudeau F, Shephard RJ. Lancet 2005;365 36-42. :<( > :<( a.. Flodmark C-E, Lissau 1, Pietrobelli A. Sports Med 2005;35:89-105.. Primaariehkäisyn kulmakiviä ovat kaiken järjen mukaan liikasyönnin rajoittaminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen (tai iän mukana tapahtuvan passivoitumisen ehkäisy). Mitään "näyttöön perustuvaa menetelmää" ei ikävä kyllä ole. w j:: w :<( :<( ....1 z :::, :::; > x 3) ja parempi kuin inaktiivisilla normaalipainoisilla (luokat 1 ja 2). seuraavia toimenpiteitä (järjestys on mielivaltainen): • pienemmät virvoitusjuomien, perunalastujen ja makeisten annoskoot • epäterveellisen ruoan mainoskielto televisiossa ja mahdollinen korotettu verotus (ongelmana ovat rajatapaukset mikä on terveellistä, mikä epäterveellistä!) • koulujen virvoitusjuomaja makeisautomaattien kieltäminen • terveellisten välipalojen tarjoaminen kouluissa Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi taas on ehdotettu seuraavia toimenpiteitä: . Lancet 2005;366:301-7. Kimm SY, Glynn NW, Obarzanek E, ym. Contribution of school programmes to physical activity levels and attitudes in children and adults. Tulokset osoittavat, että lihavuus heikentää kestävyyttä, lihaskuntoa ja koordinaatiota, ja että hyvin runsaalla fyysisellä aktiivisuudella lihavuuden haittavaikutus on vain osittain kompensoitavissa. z w w .... Passivoituminen jo kouluiässä ei lupaa hyvää Mitä sitten pitäisi tehdä lasten ja nuorten lihomisen ehkäisyksi ja liikapainon haittavaikutusten torjumiseksi. Erratum in: Lancet 2005;365:1030. Sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä liikunta taas voi hillitä aikuisena painon nousua ja ainakin se edistää liikapainoisen terveyttä ja fyysistä toimintakykyä. Jos liikapainoiset lapset ja nuoret syrjäytyvät liikunnasta kouluaikana, on ennuste painon ja terveyden kehittymiselle huono. Kautiainen S. Mikael Fogelholm, ETT, Johtaja, UKK-instituutti sähköposti:mikael.fogelholm@uta.fi 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 Kirjallisuus: Caballero B. Relation between the changes in physical activity and body-mass index during adolescence: a multicentre longitudinal study. . • • • • liikuntatuntien määrää lisätään (lienee kuitenkin vaikeaa) liikuntatuntien sisältöä muutetaan monipuolisemmaksi ja houkuttelemaan erityisesti liikunnallisesti vähemmän lahjakkaita lapsia, kuten liikapainoisia lisätään välituntien ja muiden tuntien käyttöä fyysisen aktiivisuuden edistäjinä koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikoiksi lasten ja nuorten liikkumisen ja sen turvallisuuden huomioiminen kuntasuunnittelussa (mm. Ruoan osalta on ehdotettu mm. Trends in adolescent overweight and obesity in Nordic countries. lnt J Obes 2004;28 S90-5. Child and adolescent obesity: Why we need to fight! Acta Paediatrica 2005;94(suppl 448):4-7. Pereira MA, Kartashov AI, Ebbeling CB, ym. Obesity prevention in children : opportunities and challenges. Scand J Nutr 2005;49:4-14 . Fast-food habits, weight gain, and insulin resistance (the CARDIA study) : 15-year prospective analysis. kevyenliikenteen väylien reitit, autojen nopeusrajoitukset, katujen ylitykset, lähimetsien säilyttäminen, jne.) koulujen liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittäminen urheiluseuratoiminnan kehittäminen niin, että murrosiän "drop-out" vähenee ja harrastuksenkaltainen liikunta lisääntyy Ehkäisytoimenpiteisiin panostamisen rinnalla on hyvä olla realisti ja alkaa suunnitella miten liikapainoisten lasten liikuntaa voidaan edistää.
Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lasten normaalille kasvulle, hengitysja verenkiertoelimistön kunnolle, lihasvoimalle, notkeudelle ja motorisille taidoille. Useille astmaatikoille riittää lääkityksestä huolehtimisen lisäksi se, että kasvot suojataan kylmältä. Liikunta kasvuiässä vahvistaa luita ja tukikudoksia, jolloin aikuisiässä luiden tiheys on mahdollisimman suuri. Säännöllinen fyysinen harjoittelu vähentää astmalapsilla ja nuorilla sairaalahoitoja, astmaoireita, koulusta poissaoloja, lääkärikäyntejä ja astmalääkityksen tarvetta. Huolestuttavaa on, että suuntaus näyttäisi olevan sama Suomessakin aikuisilla ja osalla nuorista. Liikunnan merkitys lapsen kehitykselle on sitä suurempi, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Fyysinen aktiivisuus on jo lapsuudessa myönteisellä tavalla yhteydessä seerumin lipideihin ja ennustaa aikuisiän aktiivista elämäntapaa. infektiot). Kansainvälisen ISAAC-tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa astmanuorista ilmoitti saavansa rasitukseen liittyviä oireita viikoittain. Ajoittaisiin oireisiin käytetään joko pelkkää bronkodilatoivaa lääkitystä tarvittaessa tai kuurinluonteista anti-inflammatorista lääkitystä. Lievän jatkuvaoireisen astman hoitona on säännöllinen anti-inflammatorinen lääkitys, johon tilanteen vaikeutuessa voidaan liittää yli 4-vuoden ikäisillä lapsilla pitkävaikutteinen beeta2-agonisti ja kaikilla lapsilla vaihtoehtoisesti leukotrieeninsalpaaja. Tämä edellyttää yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, joka tehdään yhdessä lapsen tai nuoren, vanhempien ja hoitavan lääkärin kanssa juurin tämän astmaatikon erityispiirteet huomioon ottaen. Vähitellen ilmaantuvaa jaksamattomuutta, hengenahdistuksen tunnetta, suorituskyvyn huononemista, väsymystä ja haluttomuutta voi olla vaikea yhdistää rasitukseen. Liikuntasuositukset eivät toteudu ja ylipaino lisääntyy. Ongelmana oli se, että muu väestö harrasti liikuntaa liian vähän. Merkittävin lapsuusiän krooninen sairaus astma on lapsilla ja nuorilla tyypillisimmillään vähäoireinen, mutta oireet saattavat keskittyä juuri rasitusja liikuntatilanteisiin, ja usein astmaan liittyy myös allerginen nuha. Erityisen tärkeää on huolehtia lasten ja nuorten astmalääkityksestä ja liikuntarajoituksia tulee suositella vain tarkoin harkituissa tilanteissa (esim. Säännöllisen liikunnan merkitystä astmaatikolle on tutkittu erityisesti nuorilla astmaatikoilla. Liikuntaharrastus kohentaa kuntoa, mutta ei paranna keuhkojen toimintaa levossa. Liikunta vähenee kouluiän aikana, ja varsinkin pojat jakautuvat iän LIIKUNTA & TIEDE 512005 17. Liikunta vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin. Ilman nopeita ja voimakkaita hengitystieoireita astmadiagnoosi voi viivästyä jopa vuosia johtaen liikunnasta luopumiseen ja painonnousuun. Lapsen ja nuoren tulisi pystyä liikkumaan ja urheilemaan astman haittaamatta eikä lääkehoidolla saisi olla sivuvaikutuksia. Liikunnalla on myös tärkeä tekijä lasten ja nuorten painonhallinnassa. Kylmä ilma lisää monessa tilanteessa hengitystieoireita. Teksti:ANNA PELKONEN Liikkuvan lapsen allergia ja astma Aikuisen elämä ilman liikuntaa on normaalia ja hyväksyttävää, mutta lapselle liikunta on tunnusomaista ja fyysinen passiivisuus poikkeuksellista. Lapsille ja nuorille suositellaankin päivittäin monipuolista liikuntaa vähintään 60 minuuttia, johon kuuluu sekä kevyttä että ehdottomasti myös kuormittavaa liikuntaa. Jo alle kouluiässä liikunnan määrässä on suuria eroja. Tuoreessa USA:ssa aikuisastmaatikoilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin astmaatikkojen harrastavan liikuntaa yhtä paljon kuin muukin väestö. Säännöllinen harjoittelu vähentää oireita Astman hoidon tavoitteena on normaali elämä ja pyrkimys turvata keuhkojen toiminta kaikissa tilanteissa, niin flunssan, pakkasen kuin kovan fyysisen rasituksenkin aikana. Nuoruudessa korostuvat liikunnan yhteydet minäkäsitykseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Fyysisellä harjoittelulla pyritään suorituskyvyn nostoon ja vähentämään herkkyyttä rasituksen laukaisemalle keuhkoputkien supistumiselle ja siten vaikuttamaan yleiseen elämänlaatuun. Liikunta ja urheilu kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen ja jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus liikkua. Liikuntaan liittyvät astmaoireet ovat yleisiä, mutta niitä ei ole aina helppo tunnistaa. Astmalääkityksen perustana on diagnoosin jälkeen antiinflammatorinen inhaloitava kortikosteroidi, joka vähentää keuhkoputkien astmatulehdusta ja supistumisherkkyyttä. Oireet ilmaantuvat vähitellen Lapsille ja nuorille liikkuminen ja liikunnan harrastaminen ei ole tietoista terveyden vaalimista, eivätkä he harrastaessaan ajattele kuntoaan, vaan liikkuvat, koska liikunta tuo iloa ja tyydytystä. Ne astmaatikot, jotka ovat erityisen herkkiä kylmälle ilmalle, voivat turvautua hengitysilman lämmittimeen
Allergisesta nuhasta kärsivistä noin 40 prosentilla on myös astmaoireita, joten on tärkeää selvittää allergisen nuhan aiheuttaja ja hoitaa se. Allerginen nuha tulee siis diagnosoida ja hoitaa huolella, jotta lapsen ja nuoren normaali fyysinen aktiviteetti säilyisi. Suomalaisten lasten ja nuorten liikunta tänään. Suomalaiset ravitsemussuosituksetravinto ja liikunta tasapainoon. Urheilevan nuoren diagnoosi ja lääkitys dokumentoitava huolella Yhä useampi lapsi ja nuori osallistuu urheiluseuroissa ohjattuun, entistä vaativampaan liikuntaan. On esitetty kysymys, aiheuttaako urheilu astmaa, koska huippu-urheilijoilla, nimenomaan tietyissä lajeissa, esiintyy astmaa enemmän kuin väestössä normaalisti. Allergisen nuhan on todettu liitännäisoireineen huonontavan elämänlaatua samassa määrin kuin kohtalaisesti oireita aiheuttavan astman. Suomessa dopingvalvonnasta vastaava Suomen Antidopingtoimikunta (ADT) vaatii, että näitä lääkkeitä käyttävät urheilijat tekevät toimikunnalle ilmoituksen. J Allergy Clin lmmunol 2001 ;108(Suppl) 5):147-334. Paikallisesti annosteltavien kortikosteroidien ilmoitusvelvollisuus koskee kansainvälisellä tasolla urheilevia. Allerginen tulehdusreaktio nenän limakalvolla liittyy inflammaatioon keuhkoputkissa. Allergic rhinitis and its impact on asthma . Jos oireet eivät pysy lääkityksellä kurissa, voidaan harkita siedätyshoitoa, jolla saavutetaan yleensä hyvä hoitovaste. Tätä allergiaa kutsutaan vehnä-rasitusanafylaksiaksi. Monet osallistuvat myös kansainvälisiin kilpailuihin. Bousquet J, van Cauwenberge P, Khaltaev N. Huolestuttavaa on, että suuntaus näyttäisi olevan sama Suomessakin aikuisilla ja osalla nuorista. Varsin yleinen koivun siitepölyallergia ja sen aiheuttama nuha vaikeuttaa koulusuorituksia ja myös liikuntasuorituksia keväällä. Vehnä-rasitusallergisten on syytä huolellisesti välttää vehnää, ohraa ja ruista. Nuorista astmaatikoista noin 80 prosentilla on myös allerginen nuha. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005 The international Study ofAsthma andAllergies in Childhood (ISAAC) Steering Committee. Astma tai allergiat eivät rajoita liikuntaa eivätkä urheilua, jos tauti on todettu ja asianmukaisesti hoidettu. :<( > :<( a.. Lääketieteellisin perustein näiden käyttö on kuitenkin sallittua. Useimmat potilaat hoidetaan oireenmukaisilla lääkkeillä. Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjuctivitis and atopic eczema: ISAACLancet 1998;351 1225-32. Hoidossa pyritään eliminoimaan allergeeni potilaan ympäristöstä, jos se on mahdollista. LIIKUNTA & TIEDE 5/2005. Ford ES, Health GW, Mannino DM ym. Vähän liikkuvia astmalapsia ja nuoria tulisi kannustaa lisäämään fyysistä aktiivisuuttaan . Kaikenikäisillä, niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisilla tulee korostaa liikunnan tärkeyttä. Sport Med 2005;35:127-41. Geenien vaikutukset ovat siis tärkeitä, mutta lopputulokseen voi itse vaikuttaa. w j::: w :<( :<( ....1 .! 2 ::> ::J ::! >< mukana lähes täysin passiivisiin ja erittäin aktiivisiin. Chest 2003;124:434-37. .... hiihtoharrastus ei näytä lisäävän väestötasolla astmariskiä. Vehnäallergia voi aiheuttaa hengenvaarallisen allergisen reaktion rasituksen yhteydessä. Kilpaurheilutoimintaan osallistuva astmaatikko joutuu tekemään ilmoituksen astman hoitoon käytettävistä beeta2-agonisteista ja inhaloitavista korstikosteroideista, koska nämä ovat urheilussa kiellettyjen aineiden listalla. Barr RG, Cooper DM, Speizer FE et al beeta2-adrenoceptor polymorphism and body mass index are associated with adult-onset asthma in sedentary but not active women . Kuitenkaan esim. Ilmoituksen jälkeen urheilija saa ADT:lta kirjallisen luvan käyttää lääkkeitään urheillessa. Astman diagnostiikka ja hoito. Allergista nuhaa on noin 20 prosentilla lapsista. Käypä hoito. Chest 2001 ;120: 1474-9. Duodecim 2001 ;117:1382-8. Astmadiagnoosi ja oheisselvitykset tulee aina tehdä huolella ja dokumentoida tutkimustulokset erityisesti urheilevan astmalapsen tai nuoren ollessa kyseessä. Ongelmana oli se, että muu väestö harrasti liikuntaa liian vähän. Sen sijaan fyysinen passiivisuus näyttäisi lisäävän riskiä sairastua astmaan ainakin tietyn geneettisen perimän omaavilla. Anna Pelkonen, LT, Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri HUS, Helsinki sähköposti: anna.pelkonen@hus.fi Kirjallisuus: Telama R, Välimäki 1, Nupponen H ym. Liikuntasuositukset eivät toteudu ja ylipaino lisääntyy. 2 w w .... Effect of physical conditioning on children and adolescents with asthma . Welsh L, Kemp J, Roberts RGD. Siitepölyallergisten astmaatikkojen astmaoireet lisääntyvät usein siitepölyaikana, jolloin heidän lääkitystään on mahdollisesti tehostettava. Tuoreessa USA:ssa aikuisastmaatikoilla tehdyssä tutkimuksessa 18 todettiin astmaatikkojen harrastavan liikuntaa yhtä paljon kuin muukin väestö. Duodecim 2000: 116:2568-84. Leisure-time physical activity patterns ampng US adults with asthma
Luuston massa, koko ja arkkitehtuuri jatkavat kasvuaan noin kahteenkymmeneen ikävuoteen asti (Haapasalo ym. Kannus ym.(1995) osoittivat, että tennispelaajilla, jotka olivat aloittaneet pelaamisen ennen kuukautisten alkamista, pelikäden ja toisen käden välinen luuston mineraalimassan ero oli kaksinkertainen verrattuna kuukauLIIKUNTA & TIEDE 5/2005 19. Teksti: ARI HEINONEN Liikunnan merkitys kasvavalle luustolle Luuston kehitystä säätelevät useat tekijät kuten geneettiset ja hormonaaliset tekijät sekä ravitsemus ja mekaaninen kuormitus. Liikuntainterventiot ovat lisänneet luun mineraalimäärää useissa luuston kohdissa tytöillä (Heinonen ym. 2005). Tavanomaisessa kuormitustilanteessa "mekanostaatti" on tasapainossa, mutta kuormituksen lisääntyessä uutta luuta muodostetaan. 1999). 2005). Luuston ensisijainen tehtävä on kestää painovoiman ja lihasten aiheuttamia voimia ja toimia vipuina liikkumisessa. 2000; Morris ym. 1998; Khan ym. Mikä on liikunnan merkitys normaalille luuston kasvulle. Siten esim. Missä iässä liikunta vaikuttaa tehokkaimmin. 2000). Useat katsaukset ovat päätyneet selkeään johtopäätöksen, että fyysinen aktiivisuus lapsuudessa vahvistaa luustoa (Barr ja McKay 1998; Khan ym. Laadukkaita interventiotutkimuksia liikunnan vaikutuksesta lasten ja nuorten luustoon on julkaistu useita. Isku tyyppinen kuormitus,jossa luuhun kohdistuvat voimat muuttuvat nopeasti, on osoittautunut tehokkaimmaksi luuston kannalta. Avaintekijä positiiviselle luustovasteelle on normaalin päivittäisen kuormituksen ylittävä rasitus. 2001) . 1996). Lisäksi tytöillä kuukautisten alkaminen luumassan kasvupiikin kanssa ajoittuu samaan ikävaiheeseen (McKay ym. 2005). Sen sijaan kuormituksen vähentyessä luun uudismuodostus hidastuu (Frost 1987). Luustoon vaikuttavat interventiot ovat sisältäneet juoksua ja/tai hyppelyä 20-40 minuuttia kerrallaan, 2-3 kertaa viikossa. 1998). 2000; McKay ja Heinonen 2001; Parfitt 1994). Lisäksi 4-8-vuotiailla voimistelijatytöillä havaittiin kahden vuoden seurannassa luun mineraalimassan olevan suurempi kuin kontrollitytöillä (Laing ym. Luiden lopullinen massa, geometria ja arkkitehtuuri määräytyvät kuitenkin mekaanisen kuormitusympäristön kautta. 2000; McKay ym. 2001; Nordström ym. 2000) sekä esipuberteetissa olevilla (5-10 vuotta) tytöillä ja pojilla (Fuchs ym. 1997) ja pojilla (Bradney ym. Nopeinta luumassan kasvu on tytöillä n. Pituuskasvun huippu ajoittuu noin puolivuotta aikaisemmaksi kuin luumassan huippu kasvu (Bailey ym. Miten luusto adaptoituu kuormituksen. Luulla on kyky adaptoitua jatkuvaan mekaaniseen kuormitukseen siten, että se parhaimmin kestää samantyyppistä rasitusta tulevissa tilanteissa. Myöhemmin Frost (Frost 1987) selitti luun adaptoitumista mekaaniseen kuormitukseen "mekanostaattiteoriansa" avulla. 1998). Retrospektiiviset tutkimukset ovat osoittaneet, että luun vaste mekaaniselle kuormitukselle on edullisempaa lapsuudessa ja nuoruudessa kuin aikuisena (Bass ym. Toisin sanoen hyppely ja painonnosto näyttäisivät olevan tehokkaimpia fyysisen aktiivisuuden muotoja (Heinonen ja Karinkanta 2003). Tehokkainta liikunta näyttäisi olevan nopean kasvun aikana sekä tytöillä että pojilla, ja tytöillä erityisesti ennen kuukautisten alkamista. 1998; McKay ym. Liikunnan positiiviset luustovasteet ovat vaihdelleet koululiikuntaan lisätyn luuliikunnan yhden prosentin vaikutuksesta (McKay ym. Saksalainen ortopedi Julius Wolff havainnoi jo yli 100 vuotta sitten luiden mukautuvan niihin kohdistuvaan kuormitukseen joko vahvistumalla tai heikentymällä. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsilla ja nuorilla liikunnan aikaansaama luustohyöty säilyy; jos liikuntaharjoittelua jatketaan vaikkakin alhaisemmalla intensiteetillä ja vähäisemmällä määrällä (Fuchs ja Snow 2002; Kontulainen ym. Myös fyysisen aktiivisuuden tyypillä on merkitystä. Lisäksi tuoreessa 14 vuoden seurantatutkimuksessa osoitettiin lapsuudessa ja nuoruudessa harrastetun liikunnan hyödyn säilyvän ainakin aikuisuuteen (Baxter-Jones ym. Mekaaninen kuormitus saa aikaan luussa pieniä muodonmuutoksia (lyhentymistä, venymistä tai kiertymistä), jotka fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien kautta vaikuttavat luun metaboliaan ja siten luun rakenteeseen. 2000) step-aerobic harjoittelun viiden prosentin vaikutukseen (Heinonen ym. tiettyjen lajien urheilijoilla on poikkeavan vahvat luut (Suominen 1993; Vuori ja Heinonen 2000; Vuori 2001). Edellä mainittujen positiivisten muutos lisäksi, tärkeä kysymys on liikunnan luustomuutosten pysyvyys. 12,5 ikävuoden tienoilla ja pojilla noin 1,5 vuotta myöhemmin, mutta pojilla luumassa kasvaa enemmän kuin tytöillä (318 ± 58 g/v tytöillä ja 404 ± 96 g/v pojilla) (Bailey 1997)
Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Linden ym. G., Mundt, C. Liikuntaa tulisi harrastaa 3-5 kertaa viikossa. Barr, S. 1998 'Nutrition, exercise and bone status in youth', lnt J Sport Nutr 8121 124-142. Bradney, M., Pearce, G., Naughton, G., Sullivan, C., Bass, S,, Beck, T., Carlson, J. Liikunta oli tavanomaista koululiikuntaa eikä se sisältänyt mitään erityisiä luuta kuormittavia asioita. J. 1999 'The University of Saskatchewan Bone Mineral Accrual Study: A six year longitudinal study of the relationship of physical activity to bone mineral accrual in growing children', J Bone Miner Res 14(10) 16721679. Nämä havainnot on osoitettu myös interventiotutkimuksissa, joissa fyysisen aktiivisuuden nettovaste (2-5%) lannerangan ja reisiluun kaulan mineraalimassassa oli selvin varhaispuberteetissa tai ennen kuukautisten alkamista (Fuchs ym. Koeja kontrolli ryhmän liikunta poikkesi vain liikunnan useuden suhteen toisistaan. Koululiikuntaa tulisikin olla riittävästi. Lukukauden jälkeen koeryhmän mineraalimäärä oli parantunut merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. Liikunnan kestoksi ACSM suosittelee 1020 min kerrallaan (2 kertaa päivässä tai useammin saattaa olla tehokkaampaa). D., Hardy, A. z w w tw w :<( :<( ...J ;:!; z ::::, Luuston terveyteen voidaan vaikuttaa lisäämällä koululiikuntaa tai tekemällä lyhytkestoisia luustoa kuormittavia harjoituksia koulupäivän aikana. tisten alkamisen jälkeen aloittaneiden pelaajien yläraajojen puolieroon. 1987 'Bone "mass" and the "mechanostat": A proposal', Anatomical Record 219: 1-9. Kuitenkin näyttöä liikunnan positiivisesta vaikutuksesta lasten ja nuorten luustoon on kertynyt, jotta liikunta suosituksia voidaan antaa. A., McKay, H. 2002). and Seeman, E. 1997 'The Saskatchewan Pediatric Bone Mineral Accrual Study Bone mineral acquisition during the growing years', lnt J Sports Med 18: S191-S194. and Faulkner, R. 2005) koululiikunnan määrää kasvatettiin yhdestä päivästä (6090 minuuttia viikossa, kontrolliryhmä) viiteen päivään viikossa ( 40 minuuttia viisi kertaa viikossa, koeryhmä) 8-vuotiailla tytöillä ja pojilla (n= 221). 1999; Vuori 2001). A., Mirwald, R. Siten kasvuiässä, etenkin murrosiässä, liikunnan tavoitteeksi luuston terveyden kannalta tulee asettaa mahdollisimman korkea luuston huippumassan saavuttaminen (Heinonen ja Karinkanta 2003) . Aikuisilla ja iäkkäämmillä liikunnan vaikutus luustoon (n. Liikuntasuositukset lasten ja nuorten liikunnalle Koska luuston vaste on erilainen eri ikävaiheissa, liikunnan tavoitteet on asetettava erilaisiksi. 2001; Heinonen ym. K. 1998 'Moderate exercise during growth in prepubertal boys: Changes in bone mass, size, volumetric density, and bone strength: A controlled prospective study', J Bone Miner Res 13(12): 1814-1821 Frost, H. t:<( > :et 0. M. 2002 'Gains in hip bone mass from high-impact training are maintained: a randomized controlled trial in children', J Pediatr 141 (3) 357-62. L., Faulkner, R. A. 2004). Bailey, D. 1998 'Exercise before puberty may confer residual benefits in bone density in adulthood: Studies in active prepubertal and retired female gymnasts', J Bone Miner Res 13(3): 500-507 Baxter-Jones, A. American College of Sports Medicine (ACSM) on laatinut vuonna 2004 liikuntasuositukset luuliikunnaksi lapsille ja nuorille (Kohrt ym. A. I. 1 %) on myös merkitsevä, mutta selvästi vähäisempi kuin puberteetissa (Wolff ym. M. and Snow, C. Bass, S., Pearce, G., Bradney, M., Hendrich, E., Delmas, P. Ari Heinonen Professori Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto sähköposti: ari.heinonen@sport.jyu.fi Lähteet: Bailey, D. Junioritennispelaajia tutkimalla havaittiin, että tämä ero alkaa näkyä selvästi varhaispuberteetissa (Haapasalo ym. 2000; Mackelvie ym. Nämä kaksi tutkimusta osoittavat, että lisäämällä koululiikuntaa tai tekemällä lyhytkestoisia luustoa kuormittavia harjoituksia koulupäivän aikana, voidaan vaikuttaa luuston terveyteen. L., Crocker, P. and Seeman, E. Neljän vuoden seurannan jälkeen koeryhmän vuosittainen luun mineraalimassa muutos oli merkitsevästi suurempi koeryhmän lannerangassa sekä tytöillä että pojilla ja reisiluunkaulassa tytöillä. Lapsille ja nuorille suositellaan kohtalaisesti intensiivisesti luustoa kuormittavaa isku tyyppisiä liikuntalajeja kuten voimistelu ja lajit, jotka sisältävät hyppimistä ja juoksua (esim. 2001; Petit ym. K., Bauer, J. and Bailey, D, A, 2005 'Longitudinal Study of the Relationship of Childhood Physical Activity to Adult Bone Mineral Content', Journal of Bone and Mineral Research 20(Suppl 1 I S4. Osteoporoosin primaariprevention kannalta tärkein elämän vaihe on siis kasvuikä. ( 1 1 · 1:. and McKay, H.A. Varsinaisten liikuntatuntien ohella voisi olla lyhyempiä, mutta useasti viikossa toteutettavia terveysliikuntatuokioita. A., Mirwald, R. Terveysliikuntatuokiot eivät vaatisi varsinaisia liikuntavarusteita, vaan sen tavoitteena olisi virkistäytyminen ja vaikka luuston kuormittaminen. Luuliikunta ja koululiikunta Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa koulun normaalia liikuntaa lisättiin tai opinto-ohjelmaan sisällytettiin luuliikuntaosioita. Fuchs, R. Fuchs, R. Koska luuston terveyden ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyn kannalta tärkeimmät vuodet ovat lapsuudessa, koululiikunnan merkitys luuston terveyden kannalta korostuu erityisesti. and Snow, C. M. Vaikka liikunnan merkitys luun lujuuden kannalta lapsilla ja nuorilla on selvä, liikunnan annostelu luuston ja murtumien ehkäisyn kannalta optimaalisesti on edelleen jonkin verran epäselvää. R. A. 2001 'Jumping improves hip and lumbar spine bone mass in prepubescent children: a randomized controlled trial', J Bone Miner Res 16(1): 148-56. Kanadalaisessa tutkimuk20 LIIKUNTA & TIEDE 5/2005 sessa esipuberteetissa olevat lapset tekivät aina välituntikellon soidessa (3x/päivässä) kymmenen hyppyä. 1998). Lisäksi on tärkeä muistaa, että liikunta tuo selkeästi myös muita terveyshyötyjä. 2000). E. jalkapallo, koripallo, lentopallo, step-aerobic) sekä voimaharjoittelua alle 60 % teholla yhden toiston maksimista (lRM) arvioituna. (Lehtonen-Veromaa ym. D