Parhaat kiitokset XIII Liikuntalääketieteen päivien osanottajille ja vesiliikunnan tutkijoille ja kehittäjille, joiden työn tuloksista raportoimme tämän lehden palstoilla. Vesi stimuloi lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Vesiliikuntaa käsittelevälle tiedolle tuntuu olevan tarvetta. LIIKU NTALAAKETI EDE JA VESI LIIKUNTA TERVEYDEN ASIALLA KARI L. Nuorille tutkijoille päivät ovat tärkeä väylä liikunta(lääke)tieteen maailmaan ja erinomainen foorumi tutkimustiedon tieteelliselle esittämiselle omalla 2 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 äidinkielellä ennen kansainvälisille areenoille siirtymistä. Tämän lehden sivuilla kerrotaan, miten vesielementtiä voidaan käyttää harjoitteluja toimintaympäristönä. Suomessa koulutusta kuitenkin arvostetaan korkealle ja sitä on tarjolla ammattitaidon kehittämiseksi tulevaisuudessakin. keskinen@! ts. Vesi-ihmisten määrän todettiin kasvavan vuosi vuodelta ja päivillä esitelty visio miljoonasta suomalaisesta vesiliikkujasta on lähellä toteutumistaan. Kymenlaakson Keskussairaalassa Kotkassa vesiliikuntaan erikoistunut tutkija Tapani Pöyhönen toteaa artikkelissaan, että vesi niveliin kohdistuvaa kuormitusta vaimentavana on erityisen sopiva harjoitteluympäristö henkilöille, joille maalla liikkuminen on rajoittunutta tai kivuliasta. Vauvauinnin positiiviset vaikutukset havaintomotorisissa taidoissa näkyvät jopa kolmeen ikävuoteen asti, kirjoittaa aiheesta väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon valmisteleva Arja Sääkslahti. Vuosittaisella kilpailulla halutaan tehdä liikuntalääketiedettä tunnetuksi ja edistää Suomessa tehtävää korkeatasoista tutkimustyötä. Niiden joukosta asiantuntijoista koostuva raati on seulonut esille neljä parasta, joista yksi palkitaan päivien aikana vuoden liikuntalääketieteellisenä tutkimuksena. Päivillä esitellään yleisöluentojen ohella yhteensä 56 tutkimusta. Vesi soveltuu harjoitteluympäristöksi niin erityistukea vaativille kuin terveille. Lukuisat maailmanluokan urheilutähdet ovat saaneet helpotusta ongelmiinsa suomalaisen tietotaidon avulla. KESKINEN uomi on tunnettu osaavista ja taitavista urheilulääkäreistään. kari. Xlll Liikuntalääketieteen päivät ovat vuoden päätapahtuma liikuntalääketieteellistä tietoa tarvitseville. fi Ruusl<a en-H1mma. · Tietoa ja taitoa voidaan kehittää korkeatasoisella peruskoulutuksella ja jalostaa huippuunsa oikein suunnatulla erikoistumiskoulutuksella. Helsingin Biomedicum lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen keskuksena tarjoaa oivan ympäristön tälle jo perinteitä omaavalle tapahtumalle. Lukijoille toivotan hyvää syksyn jatkoa ja ilmojen viiletessä raikkaita liikuntahetkiä kehon ja mielen virkistykseksi. Liikuntalääketieteen erikoiskoulutuksen jatkuminen ei aina ole ollut itsestään , selvää, vaan se on joutunut kamppai"iemaan asemastaan. Ensimmäiset vesiliikunnan tutkimuksen ja kehitystoiminnan neuvottelupäivät syyskuussa Jyväskylässä tarjosivat tuhdin tietopaketin vesiliikunnasta ja sen merkityksestä. "Liikuntalääkärit ovat avainasemassa terveyden edistäjinä", toteaa sosiaalija terveysministeri Sinikka Mönkäre tämän lehden sivuilla
Eri sairauksien hoitosuosituksissa liikunta esiintyy mm. Marja Päivinen 58 Laadukas elämä on tahtolaji.Tutkimukset ovat jälleen tuoneet vakuuttavaa näyttöä liikunnan myönteisistä vaikutuksista mm. Jari Parkkari 59 Kuudesluokkalaisten uimataito kohentunut. elintapahoitoihin, joita tarvitaan monen sairauden ehkäisyssä ja hoidossa. Vesi on pehmeä harjoitteluympäristö erityisesti henkilölle, joille maalla tapahtuva harjoittelu on kivuliasta. Arja Sääkslahti 64 Mieshormonit syynä naisurheilijoiden kuukautishäiriöihin. Vastaava näyttö olisi tablettimuotoiselle lääkkeelle riittävä sen laaja-alaiselle määräämiselle. Vesi stimuloi lasten kokonaisvaltaista kehitystä . kohonneen verenpaineen, aikuisten lihavuuden ja astman Käyp_ä hoito -suosituksissa. Kari L. Uhrin reaktiot ovat arvaamattomia ja halu pelastaa itsensä keinolla millä hyvänsä on suuri. Katriina Kukkonen-Harjula 9 Vedessä vauva oppii. Veden kemia ja hydrodynaamiset ominaisuudet vaikuttavat paitsi vesiliikkujan elimistön toimintoihin myös hänen kokemusmaailmaansa ja käyttäytymiseensä . Tapani Pöyhönen 12 Soveltava uinninopetus tekee taitavaksi vedessä. Vesipelastuksessa piilee riski myös pelastajan kannalta. Hypoandrogenismista näyttäisi olevan hyötyä suorituskyvylle . Vesitaito on kyky nauttia vedessä ja veden alla olemisesta mutkattomasti ja pelkäämättä. Jaana Kuusela ja Katja Rajata 60 Hengenpelastajalta vaaditaan kestävyyttä ja tekniikkaa. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Vesielementti vapauttaa liikkumaan tavalla, joista useimmat erityistukea tarvitsevat uimarit voivat kuivalla maalla vain uneksia. Liikunta kuuluu ravitsemuksen ohella ns. kakkostyypin diabeteksen ja murtumien ehkäisyssä . Kuudesluokkalaisten uimataito näyttää kohentuneen neljässä vuodessa. Noin 77 prosenttia 12-vuotiaista lapsista omaa riittävän uimataidon. Kari L. Keskinen 4 Vesiliikunnan tutkimus on käytännön ja tieteen vuoropuhelua. Minna Tanskanen AJASSA 65 ICSSPE toimii liikuntatieteen edusmiehenä. Vauvauinnin vaikutus havaintomotorisissa taidoissa näkyy jopa kolmeen ikävuoteen asti. Syynä voi olla myös mieshormonien liikatuotanto, hypoandrogenismin. Vesi ja sen käyttö muodostaa oman perustutkimuksen erityisalueensa, joka kattaa käytännössä kaikki perustieteenalat, fysiikan, kemian, matematiikan, sosiologian ja filosofian. Pauliina Juntunen 62 Käypään hoitoon kuuluu myös liikunta. Soveltavan uinnin opetusta erityistu kea tarvitseville uimarei lle. Terhi Huovinen. Uinti sopii astmaatikoille. Uintiharjoittelu parantaa ylävartalon lihaksiston toimintaa, mikä vahvistaa liikkuvuutta ja tehostaa astmaatikon hengitystä. Keskinen 7 Vesi on lempeä kuntoutusympäristö.Vesiharjoittelua käytetään yhä enemmän niin kuntoutuksessa kuin kuntoiluja terveysliikuntamuotonakin. Maaret Nevalainen 13 Uinti kuntouttaa astmaatikkoa. Terhi Huovinen 69 Soveltavan uintitekniikan opas. Lauri Tarasti LUETTUA 66 Ui Kunnolla. Naisurheilijoiden kuukautishäiriöt on aiemmin selitetty pääasiassa niukasta ravinnosta ja kovasta harjoittelusta johtuvaksi. likka Keskinen 68 Taitavaksi vedessä. Siksi on tärkeätä valita tekniikka, jolla pelastaja ei aseta itseään vaaralle alttiiksi
on käytännön ja tieteen vuoropuhelua 4 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 Vesiliikunnan tutkimus on maailmanlaajuista ja monipuolista. Vesi ja veden käyttö muodostaa oman perustutkimuksen erityisalueensa, joka kattaa käytännössä kaikki perustieteenalat, fysiikan, kemian, matematiikan, sosiologian ja filosofian.
Käyttäytymis-yhteiskuntatieteelliset tutkimukset olivat selvänä vähemmistönä. Veden kemia ja hydrodynaamiset ominaisuudet vaikuttavat paitsi vesiliikkujan elimistön toimintoihin myös hänen kokemusmaailmaansa ja käyttäytymiseen. Pääosin samaa kohderyhmää kiinnostava toinen maailmanlaajuinen kongressisarja on World FINA Medical Congress. Perustutkimusta tarvitaan soveltavan liikuntatutkimuksen mahdollistamiseksi, sen perusteiden selvittämiseksi. Luotettavuudeltaan perustutkimustasoinen tieto on kuitenkin omaa luokkaansa. Kongressin sisältö on pääasiallisesti uintiurheiluun keskittyvä, mutta se hyväksyy ohjelmistoonsa myös vesiliikuntaan laajemmin liittyviä teemoja. Kongressin lähestymistapa on tieteellinen, mutta siinä on mukana myös uintiurheilun valmentajille LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 5. Toisen merkittävän päälinjan muodostivat ihmisen fysiologiaan ja lääketieteellisiin seikkoihin liittyvät tutkimukset. Kompromisseja joudutaan kuitenkin tekemään aina kun kokeita tehdään ihmispopulaatioilla. Muiden keskeisenä tavoitteena on soveltavan tiedon välittäminen ja esittely. Biomekaniikkaa ja tekniikka-analyysejä Jan Pieter Clarys (1996) analysoi yhteensä 685 pääasiassa uintiliikuntaan liittyvää tutkimusraporttia (taulukko 2). Kongressin taustayhteisö on World Commission of Sport Sciences (WCSS), jolla on kiinteä yhteys toiseen maailman katto-organisaatioon (International Council of Sport Sciences and Physical Education, ICSSPE). Kuvailevia tutkimuksia tarvitaan erityisesti ongelmien hahmottamiseksi ja varsinaisten tutkimusaiheiden tunnistamiseksi. Vesiliikunnasta voidaan ammentaa luotettavaa tietoa parhaiten sellaisilla kokeellisilla aineistoilla, jotka ovat hyvin kontrolloituja ja kohdejoukot satunnaistettuja. Seuraava tapahtuma järjestetään Portossa Portugalissa heinäkuussa 2006. Kongressin lähestymistapa on tieteellinen, mutta mukana on aina myös altaalla tapahtuvia menetelmällisiä demonstratioita ja kulloisestakin järjestäjästä riippuen myös käytännön työssä toimiville suunnattuja luentoja ja demonstraatioita. Näiden peer review arviointiin perustuvien artikkelien aihepiirit olivat pääasiallisesti biologisiin tieteisiin liittyviä, biomekaaniset uinnin tekniikka-analyysien muodostaessa suurimman osuuden. Kohderyhmät osallistuvat tutkimuksiin vapaaehtoisuuden pohjalta, jolloin tutkimuksen kriittisyys on vaarassa. International Symposium Biomechanics and Medicine in Swimming on nimestään huolimatta täysimittainen koko vesiliikuntaa laajasti esittelevä maailmanlaajuinen kongressi. Vasta veden fysikaalisten ominaisuuksien tunteminen avaa mahdollisuudet tutkia niitä lainalaisuuksia, joihin vesiliikunta perustuu eli esimerkiksi veden ja siinä liikkuvan ihmisen interaktioon vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkin vain kaksi näistä on perusteiltaan tieteellisiä. Sen taustayhteisönä toimii kansainvälinen uimaliitto (FINA) ja sen lääketieteellinen toimikunta (FINA Medical Committee). ------------Kuva: Petri Puromies T ietokantahaku avainsanalla "swimming" avaa kymmenien tuhansien lähteiden aineistot. Määrällisesti pienin osa tutkimusta on perustutkimusta. Siinä missä perustutkimuksen antama tieto on yleensä huonosti, jos ollenkaan, suoraan sovellettavissa vesiliikuntaan, ovat empiirisen tutkimuksen tulokset yksiselitteisesti vesiliikuntaa kuvaavaa. Paitsi tutkimusjulkaisuja on vesiliikunnan alalla useita eri järjestöjen koordinoimia kansainvälisiä konferensseja, joissa tutkimuksia raportoidaan. Tutkimuksessa voidaan erottaa eri tasoja (taulukko 1). Vesiliikunnan kentän tunteminen on tärkeää ja siksi tason 4 käytännölliset kenttätutkimukset ovat yleisiä vaikkakaan eivät yleensä pysty antamaan tieteellisesti pätevää tietoa. Perusteita selvittäviä soveltavia tutkimuksia oli viidennes (hydrodynamiikka, menetelmät, biokemia, lämmönsäätely jne)
taso Soveltavat tutkimukset hyvin kontrolloituja voluntaarisia aineistoja • 3. Tällä hetkellä on tekeillä kaksi vesiliikuntaa käsittelevää liikuntakasvatuksen alan väitöskirjaa, Arja Sääkslahden vauvauintiin ja Tommi Pantzarin uinnin opettamiseen liittyvä. Tutkimukselle otollisia ympäristöjä on olemassa lisäksi liikuntalääketieteen keskuksissa Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa sekä työterveyslaitoksissa eri puolilla maata. Tärkein tutkimuslaitos on Jyväskylän yliopiston liikunta ja terveystieteiden tiedekunta, jossa on julkaistu tähän mennessä kaksi väitöskirjaa, runsaat 50 pro-gradututkielmaa ja yli 100 kandidaatin tutkielmaa. Suomen vesiliikuntatutkijoilla on hyvä yhteistyöverkosto, jonka edelleen kehittämiselle on valmiudet ja yhteinen tahtotila olemassa. Suomessa on pieni, tieteellisesti edistyksellinen joukko tutkijoita, jotka ovat aktiivisia toimijoita myös kansainvälisillä tiedefoorumeilla. 8% • Antropometria 7 % • Menetelmät 5 % • Biokemia 4 % • Lämmönsäätely 3 % • Psykologia 3 % • Liikuntakasvatus • Muut 5 %. Uintitutkimusten aihepiirit • Biomekaniikka 20 % • Fysiologia 18 % • Lääketiede 16 % • Hydrodynamiikka 9 % • EMG/ lihasmek. Empiiriset tutkimukset tapahtumien havainnointiin perustuva tiedon keruu Taulukko 2. suunnattua aineistoa. Kansainvälisten uintiurheilun liittojen tilaisuuksissa sekä kansallisissa tapahtumissa on vuosittain runsaasti vesiliikuntaa käsitteleviä tutkimusten esittelyitä. taso Käytännölliset kenttätutkimukset kontrolloimattomat vaikutusten mittaukset, testaus • 5. Suomen ensimmäinen väitös vesiliikunnasta 1732 Myös Suomessa on runsaasti aktiivista vesiliikunnan tutkimusta. KARI L.KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 6 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 Taulukko 1. Muista yliopistoista opinnäytteitä ovat tuottaneet ainakin Kuopion yliopisto (fysiologia, liikuntalääketiede) ja Helsingin yliopisto (liikuntalääketiede) . Samoin useat isot kansainväliset tieteelliset yhdistykset kuten European College of Sport Sciences (ECSS) ja International Society of Sport Biomechanics (ISBS), järjestävät vesiliikuntaan liittyviä erillissymposioita, work shopeja ja istuntoja. Uinninopetuksen ja hengenpelastuksen alalla toimii pohjoismainen laadukas kongressisarja, jossa kongressi järjestetään eri pohjoismaissa 2-3 vuoden välein. Vanhin Suomessa julkaistu vesiliikunnan väitöskirja on Nikolai Hasselbomin vuonna 1732 Turussa julkaistu teos "Propositiones Philophicae de Arte Natandi", jossa käsiteltiin uimataidon olemusta. taso Kuvailevat tutkimukset ominaisuuksia ja vasteita kuvaavat aineistot • 4. Tutkimuksen tasot • 1. taso Perustutkimus hyvin kontrolloituja randomisoituja aineistoja • 2. Kotkan keskussairaalassa toimii hyvätasoinen vesiliikunnan tutkimuslaboratorio Tapani Pöyhösen ja ylilääkäri Jukka Savolaisen johdolla. Seuraava tapahtuma pidetään Indianapolisissa USA:ssa lokakuussa 2004
Myös refleksien toiminta näyttää vedessä vaimenevan. Veden paine tehostaa hengitystoimintaa ja imunestekierto näyttää myös lisääntyvän, mikä vähentää turvotusta esimerkiksi nilkkaja polvinivelessä. Vastus tehoaa Veden tiheys on lähes tuhatkertainen verrattuna maaolosuhteisiin. Vastussaapas lisäsi vastusvoimaa merkitsevästi (miehet 210 ± 46 N, naiset 146 ± 30 N). Tämän seurauksena syketaajuus vedessä on levon ja rasituksen aikana noin 10-15 lyöntiä matalampi. Vedenalaisilla mittauksilla on selvitetty polven ojentajaja koukistajalihasten sähköistä toimintaa (elektromyografia eli EMG), säären / jalkaterän liikenopeuksia sekä vastusta harjoitteiden aikana. Tällöin sydämen iskutilavuus kasvaa eli sydän pumppaa yhdellä lyönnillä enemmän verta kuin maalla. Tulosten perusteella veden maksimaaliset vastusvoimat ojennuksen aikana paljaalla jalalla olivat melko alhaiset eli 89 ± 34 N miehillä ja 45 ± 15 N naisilla. Maalla isometrisesti ja isokineettisesti mitatut polven ojennusvoimat olivat suuremmat kuin vedessä. Kuitenkin tutkimusta vesiliikunnan ja -kuntoutuksen fysiologisista ja biomekaanisista perusteista, harjoittelun annostelusta sekä vaikutuksista on toistaiseksi tehty varsin vähän. Yhteenvetona todetLIIKUNTA & TIEDE 5/2004 7. Veden liikkeisiin tuottama vastus (drag) muodostuu tiheyden, turbulenssin, veden virtauksen, raajan pinta-alan ja liikenopeuden yhteisvaikutuksesta. Turbulenssi on liikkuvan raajan taakse muodostuva sarja pyörteitä, jotka "imevät" raajaa taaksepäin vastustaen liikettä. Veden vastus lisääntyy liikkeen kohdistuessa nostetta vastaan ja vähenee liikkeen ollessa nosteen suuntainen. Se puolestaan mahdollistaa nopean mobilisaation ja harjoittelun esimerkiksi tukija liikuntaelimistön ongelmista kärsiville. Veden erityisominaisuuksien yhteisvaikutuksesta hermolihas-järjestelmän toiminta näyttää muuttuvan. Näillä ilmiöillä saattaa olla myönteistä merkitystä kuntoutuksen kannalta esimerkiksi jäykkyydestä eli spastisuudesta kärsivillä neurologisilla potilailla tai lihasten kireydestä kärsivillä henkilöillä. V eden tiheys, noste, hydrostaattinen paine ja virtausominaisuudet vastustavat liikkeitä ja vähentävät merkitsevästi niveliin kohdistuvaa rasitusta. Raajan liikkuessa sen ympärille muodostuu vesikerros, joka osaltaan lisää vastusta. Vedessä liikenopeuden kaksinkertaistuessa vastus nelinkertaistuu. Mittaukset suoritettiin yksittäisen polven ojennusja koukistusliikkeen aikana, jolloin vedessä ei ollut virtauksia sekä toistosuoritusten aikana, jolloin säären jatkuva liike aiheutti vesimassojen eri suuntiin tapahtuvan virtauksen. Raajan pinta-alaa ja liikenopeutta säätelemällä vastusta voidaan suurentaa tai pienentää. Seisova ihminen painaa noin 40-50 prosenttia maalla mitatusta painosta, kun vesi ulottuu lantion korkeudelle. Vedessä vallitsee maan vetovoimalle vastakkainen voima eli noste. Lisäksi harjoittelu "syvässä" vedessä osaltaan lisää vastusta. Nosteen vaikutuksesta tukija liikuntaelimistöön kohdistuvat nivelvoimat vähenevät dramaattisesti. Teksti:TAPANI PÖYHÖNEN Vesi on LEMPEÄ • • •• KUNTOUTUSYMP ARISTO Vesiharjoittelua käytetään yhä enemmän niin kuntoutuksessa kuin kuntoiluja terveysliikuntamuotonakin. Rintakehän korkeudelle ulottuva vesi vähentää henkilön painon noin 30 prosenttiin ja kaulan tasolle ulottuva noin 10 prosenttiin "maapainosta". Neurofysiologisen taustan selvittäminen vaatii kuitenkin lisää tutkimusta. Myös hengitysja verenkiertoelimistön vaivoista kärsiville vesi on oivallinen harjoitteluympäristö. Esimerkiksi samansuuruisen isometrisen voimantuoton aikana lihaksen sähköinen aktiivisuus vedessä alenee merkitsevästi verrattuna maalla suoritettuihin identtisiin mittauksiin. Fysiologisesti hydrostaattinen paine lisää verenkierron laskimopaluuta alaraajoista ja vatsaontelosta rintaonteloon. Vesi on pehmeä harjoitteluympäristö erityisesti henkilölle, joille maalla tapahtuva harjoittelu on kivuliasta. Kuitenkin koukistusliikkeessä maalla mitattujen voimien ja vedessä vastussaappaan tuottamien vastusvoimien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Vesi kantaa, vastustaa ja stimuloi Vedessä vallitsee hydrostaattinen paine, joka suurenee syvemmälle mentäessä. Lisäksi veden virtaus eri suuntiin esimerkiksi polven ojennus-koukistusliikkeessä lisää vastusta erityisesti liikesuunnan vaihtuessa
Vedessä sydän sykkii verkkaisemmin Sydämen syketaajuus on useiden tutkimusten mukaan keskimäärin 10-15 lyöntiä alhaisempi vedessä kuin maaolosuhteissa. Neuromuscular function during knee exercises in waterwith special reference to hydrodynamics and therapy. Vesi aktivoi lihastoimintaa Polven vesikuntoutuksen vaikuttavuutta on tutkittu vähän, mutta esimerkiksi eturistisideleikkauksesta toipuvilla vesiharjoitteluun osallistuneiden polven arvioitu toimintakyky on todettu merkittävästi paremmaksi kuin "maaryhmäläisillä". Alustavien tutkimustulosten mukaan terveillä parasympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy merkitsevästi veteen upottamisen aikana lepotilanteessa. Tällä ilmiöllä saattaa olla merkitystä suunniteltaessa vedessä toteutettavia kuntoutusohjelmia. 9th annual congress of the European Collage 01 Sport Science, Clermont-Ferrand, France.. Terveillä henkilöillä (naiset, n=24) toteutettu satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus (harjoittelu n=l2, kontrolli n=12) osoitti, että kymmenen viikon voimatyyppinen vesiharjoittelu lisäsi polven ojentajien ja koukistajien isometristä ja dynaamista voimantuottoa, lihasaktiivisuutta sekä harjoitettujen lihasten poikkipinta-alaa merkitsevästi. Pöyhönen T,, Hautala A,, Keskinen K,, Kyröläinen H., Savolainen J., Tulppo M. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto (väitöskirjatyö). (2002). Myös tekonivelleikatuilla vesikuntoutus, joka sisältää kävely-, vesijuoksusekä voimaharjoitteita, on tuottanut myönteisiä tuloksia erityisesti kävelyn ja lihastoiminnan aktivoinnissa. tiin, että raajan liike vedessä on lihastoiminnan ja liikenopeuden osalta toiminnallinen ja esimerkiksi vastussaappailla veden vastus voidaan moninkertaistaa. Erityisesti polven koukistajalihasten parantunut suorituskyky ja lisääntynyt lihasmassa on syytä huomioida. Sykevaihtelua määrittelemällä saadaan tietoa sydämen kunnosta esimerkiksi sydäninfarktipotilailla. Tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti tutkimusta sykevaihtelusta rasituksen aikana ja eri potilasryhmillä, ennen kuin merkittäviä kliinisiä johtopäätöksiä voidaan tehdä. Verenpaineen osalta huomattavia eroja maan ja veden välillä ei ole raportoitu. Henkilökohtaiset erot ovat suuria ja ne johtuvat esimerkiksi veden lämpötilasta, upotussyvyydestä sekä asennosta. Harjoitusohjelmassa vastusta lisättiin progressiivisesti erikokoisilla vastuskengillä ja saappailla. Heillä todetaan usein korkea syke ja pieni sykevaihtelu, joka osaltaan johtuu kohonneesta sympaattisen hermoston aktiivisuudesta. Sydämen sykevaihtelu tarkoittaa autonomisen hermoston sympaattisen (nostaa sykettä) ja parasympaattisen (laskee sykettä) hermoston yhteisvaikutusta peräkkäisiin sydämen lyönteihin. Cardiovascular autonomic function during head-out water immersion. Tämän seurauksena sykevaihtelu lisääntyy. TAPANI PÖYHÖNEN, TtT, ft, Kuntoutusja kipupoliklinikka Kymenlaakson keskussairaala sähköposti: tapani.poyhonen@kymshp.fi KIRJALLISUUS : Pöyhönen T. Monet ihmiselimistön fysiologiset ilmiöt saattavat vedessä muuttua dramaattisesti. (2004). Vesi on pehmeä harjoitusympäristö etenkin henkilöille, joille maalla tapahtuva harjoittelu on rajoittunutta tai kivuliasta. Useimmiten muutokset ovat positiivisia, mutta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jotta 8 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 veden ominaisuuksia voidaan tehokkaasti käyttää hyväksi kuntoutuksessa
Täällä siitä on kasvanut yli 20-vuotisen historiansa aikana erittäin suosittu lapsiperheiden harrastus. Suomessa vauvauinti määritellään perheen yhteiseksi iloiseksi leikkihetkeksi lämmitetyssä vedessä. Suomeen vauvauinti tuli keväällä 1981. Nykyään sitä harrastaa yli 10 % syntyvistä lapsista ja eri puolilla Suomea kaikki vauvauintitoimintaan soveltuvat altaat ovat aktiivisesti käytössä. Tyypillisin vedenalainen jalkojen liikemalli on ns. Sitä ohjaa Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) kouluttama täysi-ikäinen ohjaaja. Noin yhden vuoden ikäisillä uimareilla tyypillisimpiä liikkeitä ovat rytmikkäät ja symmetriset jalkojen koukistus-ojennusliikkeet, jotka vaativat erittäin paljon voimaa. McGraw (1939) huomasi vauvojen tekevän veden alla refleksinomaisia uintiliikkeitä. Nuorimmilla lapsilla havaitaan "sytytin" -liikemalli, jossa toisen jalan jalkapohja hankaa suorana olevan jalan säärtä vastaan. Kuva: Jukka Nikkilä Refleksitorisia liikkeitä veden alla Ensimmäinen vauvoihin ja veteen liittyvä tutkimus julkaistiin jo kauan ennen varsinaisen vauvauintitoiminnan alkua. Vauvauinnin voi aloittaa, kun vauva on vähintään kolmen kuukauden ikäinen ja hänellä on painoa viisi kiloa. Vesi stimuloi lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Vauvauinnin juuret ulottuvat 1960-luvun Pohjoisja Etelä-Amerikkaan, Australiaan sekä Saksaan. V auvauinniksi (infant swimming) kutsutaan alle kaksivuotiaille lapsille suunnattua ohjattua toimintaa vedessä. polkupyöräilyliike, jota tekevät kaikenikäiset vauvauimarit. (Wielki & Houben 1978; Numminen & Sääkslahti 1995.) Saksalainen Liselott Diem tutki 3-6 -vuotiaiden lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Amerikassa ja Australiassa vauvauinti kehittyi, koska vanhemmat halusivat lisätä lastensa vesiturvallisuutta. Noin 1 ½-vuotiaasta neljävuotiaaksi lapsi voi osallistua perheuintiin (toddler swimming) . Sen sijaan Saksassa lähtökohtana oli luoda lapsille stimuloiva oppimisympäristö, jossa uimataito harjaantui muun toiminnan ohessa. Hän vertasi uintia harrastaneiden lasten kehitystä LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 9. Vauvauinnin vaikutus havaintomotorisissa taidoissa näkyy jopa kolmeen ikävuoteen asti. Myöhemmin vauvojen vedenalaisia liikkeitä on analysoitu tarkemmin ja löydetty useita toisistaan poikkeavia refleksinomaisia liikemalleja. Vasta-alkaneilla on myös jalkojen epäsymmetrisiä koukistusja ojennusliikkeitä
American Academy of Pediatrics (2000) on asettanut suositukset, joita noudattamalla vauvauinnin mahdolliset riskit voidaan minimoida. Refleksin laukaisijana toimii "Laryngeal chemoreflex (LCR)". Sykemuutokset pienenivät vauvojen vanhetessa (Goksör, Rosengren & Wennergren 2002). Pitkittäistutkimukset ovat kalliita,. Toisessa tutkimuksessa Numminen ja Sääkslahti (1999) osoittivat, että 3-4 kuukauden iässä aloitettu vauvauinti tuki motorista kehitystä enemmän kuin esimerkiksi 5-6 kuukauden ikäisenä aloitettu vauvauinti. Myöhemmät tutkimukset olivat Diemin tulosten kanssa samansuuntaisia, mutta vauvauinnin stimuloivaa vaikutusta ei pystytty osoittamaan yhtä selvästi. Vaikka vauvauinti on suosittu lapsiperheiden harrastus, tutkimuksille on ollut hyvin vaikeaa saada rahoitusta. Rahoituksen puuttuminen on johtanut siihen, että tutkimuksia on tehty pääsääntöisesti oman työn ohella suhteellisen pienillä budjeteilla. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto valvoo vauvauintitoiminnan turvallisuutta Suomessa. esittävät myös, että sukellusrefleksin saattaa laukaista LCR tai kasvojen kolmoishermoon liittyvä refleksi ("Trigeminal diving response" eli TDR). Goksör ym. Vesi innostaa liikkumaan Veden erilaiset ominaisuudet (kuten lämpötila, paine, vastus, noste ja väreily) aktivoivat lapsia (Langendorfer, Bruya & Reid 1987; Sääkslahti & Numminen 1997). Ruotsalaisessa tutkimuksessa vauvat olivat yhden 30 minuuttia kestäneen uintituokion aikana aktiivisia keskimäärin 4.5 min (vaihteluväli 1 -11 minuuttiin) (Engström 1984). Tämä pitkittäistu tkimus osoitti, että vauva uinnilla oli vaikutusta vielä kolmevuotiaina lasten havaintomotorisiin taitoihin, mutta sen jälkeen vauva uinnin vaikutusta ei enää voitu osoittaa Qämsen 2000; Tanhuanpää 2000). jumppaa harrastaneiden sekä ohjattua liikuntaa harrastamattomien lasten kehitykseen. Tutkimus osoitti, että kaikki lapset olivat oppineet uimaan ennen seitsemään ikävuotta. Saman tutkimuksen mukaan noin 10 sekuntia sukelluksen päättymisen jälkeen vauvojen hengitys palautui normaaliksi. Myöhemmin ilmestyneessä tutkimuksessa sukellusrefleksin aiheuttama syk10 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 keen lasku on havaittu kaikilla alle vuoden ikäisillä vauvoilla. Tutkimus julkaistiin ensin saksan kielellä ja huomattavasti myöhemmin vielä englanninkielisenä. Näissä myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa lapset olivat 3 -12 kuukauden ikäisiä ja seurantajaksojen pituus vaihteli muutamasta kuukaudesta yhteen vuoteen. Numminen ja Sääkslahti jatkoivat vauvauimareiden sekä heidän verrokkipariensa kehityksen seuraamista seitsemään ikävuoteen saakka. Hän kuvasi sukellusrefleksin laukeavan sen jälkeen, kun lapsen takanieluun menee vettä. Vedessä liikkumisen ja sukeltamisen fysiologiset vaikutukset Rosen (1984) analysoi sukeltavien vauvojen sydämen sykkeitä. Suomalaisessa tutkimuksessa lapset olivat aktiivisia 25 75 % uintiajasta eli 723 minuuttia (Numminen & Sääkslahti 1994). Mitä seuraavaksi. Hän havaitsi, että vesi stimuloi lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Uimataidon lisäksi varhaiset uintikokemukset olivat edesauttaneet vahvan tunnesiteen muodostumista veteen ja vesiliikuntaan. Vauvauinti ei vaikuta vauvojen yleiseen terveydentilaan Vaikka vauvauinnin harrastamiseen voidaan liittää terveyttä heikentäviä riskitekijöitä (Langendorfer 1990), vauvauintia harrastaneet lapset olivat yhtä terveitä kuin vauvauintia harrastamattomat lapset (Ahrendt 2002). Alle kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla syke laski dramaattisesti refleksin laukaisemisen jälkeen, mutta palautui ennalleen noin 14 sekunnin kuluttua. Aktiivisuudessa esiintyvät erot saattoivat vaikuttaa myös aikaisemmin mainittuihin eroihin lasten kehitystu tkimuksissa. Vauvauintia harrastaneille lapsille muodostuu erityinen suhde veteen Karvonen ja Sääkslahti (2003) keräsivät kuvailevaa aineistoa retrospektiivisesti Suomen ensimmäisiltä vauvauimareilta sekä heidän vanhemmiltaan. (Diem 1982.) Tämä vauvauintitutkimusten klassikoksi muodostunut tutkimus innosti useita tutkijoita selvittämään tarkemmin, miten vesi vaikuttaa lasten motoriseen kehitykseen (Langendorfer 1974; Plimpton 1985; Sääkslahti 1993; Moulin 1996; Ahrendt 2002). Yksi tutkimukseen osallistuneista nuorista kuvasi omaa suhdettaan veteen: "Uiminen rauhoittaa ja veden alla muu maailma sulkeutuu pois." Vauvauinninohjaajat voivat tietoisesti tukea turvallisuuden tunteen syntyä kannustamalla vanhempia aktiiviseen vuorovaikutukseen lapsensa kanssa ja suuntaamalla aikuisten huomiota lasten yksilöllisten ominaisuuksien huomioimiseen (Erbaugh 1987). Nämä tekijät saattoivat vaikuttaa tulosten eroavaisuuksiin. Siitä johtuu myös, että useat tutkimustulokset jäävät julkaisematta englanninkielisissä tieteellisissä aikakausilehdissä. Vauvat odottavat veteen pääsyä innokkaasti, sillä sykelukemat ovat korkeimmillaan uintituokion alussa ja vastaavasti alhaisimmillaan uintituokion lopussa (Karvonen, Sauro & Lehtosalo 1983; Cirigliano & Leveroni 1993; Numminen & Sääkslahti 1994). Tulos tukee Erbaughin (1986) tekemiä johtopäätöksiä. Uintituokion aikana mitatut sykemittaukset ovat osoittaneet, että uinti ei stressaa vauvoja emotionaalisesti. Suuret erot tulosten välillä antavat aiheen olettaa, että vauvauinnin ohjaajilla on suuri merkitys siihen, kuinka paljon vanhemmat kannustavat tai aktivoivat vauvoja liikkumaan ja leikkimään vedessä
New York: AMS Press, 61-74. Se saattaisi johtaa myös siihen, että entistä useampi suomalainen oppisi uimaan ennen koulun alkua. The Ohio State university: University microfilms international. 1986. & Sääkslahti, A. 1978. Descriptions of the leg movements of infants in an aquatic environment. Facilitating aquatic motor development: A review of developmental and environmental variables. 1982. Karvonen, P., Sauro, R. Kuva: Jukka Nikkilä ne vievät paljon aikaa ja sitouttavat tutkijan hyvin pitkiksi ajoiksi. 1984. Helsinki : Lasten Keskus . American Academy of Pediatrics. 20 vuotta suomalaista vauvauintia kansainvälinen juhlakonferenssi 18 20.1.2002 Helsinki, Suomi. 1990. 1997. Moulin, J.-J. 1983. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 489-491. Humbrey (toim.) Advances in Motor Development Research 1. Diem, L. 1939. Unpublished master thesis, Purdue Univerity. lnvestigacion Aplicada a la Matronataci6n, abril de 1993, Buenos Aires, Argentiina . New York: AMS Press, 219-235. 1993. 2002 . & Reid, A. & Wennergren, G. Vauva uinti ja 1-7-vuotiaiden lasten havaintomotorinen kehitys. Swimming behaviour of the human infant. Clark and J.H. 1996. & Sääkslahti, A. 1974. Bradycardic response during submersion in infant swimming . Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkimus. & Sääkslahti,A. Keskinen, P. Erbaugh, S.J. Engström, L.-M. Clark ja J.H . & Leveroni, A. 1995. 1987. The effects of water and land early experience programs on the motor development and movement comfortableness of infants aged 6 to 18 months. Komi ja P. XVth congress of the international Society of Biomechanics 2.-6.7.1995. Rosen, K.G. LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 11. Collogue international: actualite de la recherche en Education Physique et Sportive·: 9-11.3.1996 Universite Paul Sabatier, Toulouse. Hollander (toim.) Biomechanics and Medicine in Swimming VIII. Journal of Pediatrics 15, 485-490. 2000. lnriktning och effecter. 1985. Numminen, P. Numminen, P. 2003. Langendorfer, S., Bruya, L. Swimming programs for infants and toddlers. lnfant swimming at the German sport university in Cologne An overview about methods, contents and scientific studies. Langendorfer, S. Wielki, C. 1987. Cirigliano, P. Tällä voitaisiin vähentää veteen liittyvien ennakkoluulojen ja pelkojen syntymistä. Acta Paediatrica 91, 307-312. Early motor stimulation and persona! development. Motoristen perustaitojen kehitys vauvauintia harrastaneilla ja eiharrastaneilla lapsilla. 1984. Läkartidningen 81 (341, 2923-2927. Karvonen, P. Vauvauimariperheiden muistoJa ja kokemuksia. Monitoreo de la actividad fisica en ninos de hasta 5 anos en piscine. Effets des pratiques aquatiques precoces sur le developpement de la motricite chez le jeune enfant. Uinti 5/2003, 60-61. & Lehtosalo, J. ARJA SÄÄKSLAHTI Tutkija, vauva-ja perheuinninohjaaja sekä -kouluttaja Jyväskylän yliopisto sähköposti: arja.saakslahti@norssi.jyu.fi LÄHTEET Ahrendt, L. Yks, Kaks ja sukellus. Koko maailmaa ajatellen voidaan todeta, että suomalainen vauvauintityö on tutkimustyön ohella tuottanut Suomeen korkeatasoisen koko perhettä yhdistävän harrastuksen. Tanhuanpää, S. McGraw, M.B. lnfants in waterly environment. Pediatrics, 105 (4), 868-870. Parent-child interactions during an informal swimming session. Teoksessa J.E. Läkartidningen 81 (34), 2922. Humbrey (toim.) Advances in Motor Development Research 2. Teoksessa J.E. & Houben, M . Langendorfer, S. Goksör, E., Rosengren, L. Journal of Physical Education, Recreation, and Dance 53, 23-25. Aquatic experiences for young children : evaluating risks and benefits. Vauvauinti perheen yhteinen harrastus. & Numminen P. 2002. (toim.) Biomechanics and Medicine in Swimming Champaign, IL: Human Kinetics, 66-71. Teoksessa K. Effects of aquatic training on swimming skill development of preschool children. 2000. Water as a stimulant for infant's motor development. Teoksessa A.P. Jyväskylän yliopisto. Rahoitusta vaatisivat myös kansainväliset vertailututkimukset, jotka olisivat erinomainen keino etsiä vauvauintiin liittyviä kulttuurisista tekijöistä riippumattomia ydinasioita. Perceptual and Motor Skills 62, 439-446. 2000. Jämsen, M. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkimus, Jyväskylän yliopisto. Kuitenkin vain siten voidaan saada luotettavaa tietoa vauvauinnin todellisista vaikutuksista. Sääkslahti, A. Plimpton, C. Jyväskylä, Suomi. Hollander ym . 1999. The effect of tactile stimulation using water and gross motor exercise on the motor development of 6to 9 mon.th old infants. Väitöskirja. Reaktionsmönster vid dykövning. Pediatric Exercise Science 2, 230243. Ohjaajien ja lasten vanhempien taitoja tulisi suunnata nykyistä enemmän yksilöllisempään lapsen temperamentin huomioimiseen. Tehy 22, 36-38. Erbaugh, S.J
Projekti pyrkii poistamaan tiedollisia, taidollisia ja rakenteellisia uinnin harrastamisen esteitä niin, että erityisryhmiin lukeutuvilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa uintia säännöllisesti omassa lähiympäristössään haluamallaan tasolla. Vesiliikuntaa voi myös harrastaa myös luonnonvesissä. Se tuo liikkumiseen täysin uuden ulottuvuuden ja laajentaa liikekokemuksia ja liikkumisen mahdollisuuksia huomattavasti. Projektia hallinnoi SUH. Liiton kouluttamat erityisuimaopettajat ja uintiavustajat ovat mahdollistaneet monen erityistukea tarvitsevan uimarin uimaan oppimisen ja muun vesiliikuntaharrastuksen etenemisen. Harrasteuinnin projektia rahoittavat Opetusministeriö ja Sosiaalija terveysministeriö. Projektilla pyritään myös nostamaan tieto-taito tasoa ja vaikuttamaan asenteisiin siten, että erityistukea tarvitsevien uimareiden ohjaaminen mahdollistuisi myös normaaleissa uintiryhmissä. Harrasteuintiprojektia toteuttavat SUH:n kanssa yhteistyössä: Näkövammaisten Keskusliitto (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU), Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu (SKLU) ja Suomen Uimaliitto (SUiL). Projektin tavoitteena on, että uimarit saisivat asiantuntevaa opetusta haluamallaan tavalla elämänsä eri vaiheissa, halutessaan vaikka kilpauintiin saakka. Erityistukea tarvitsevien uimareiden uinnin tavoitteena on, että jokainen uimari oppii hänelle parhaiten soveltuvan tavan liikkua vedessä ja mahdollisuuksiensa mukaan eri uintilajeja. Se vaatii erityistukea tarvitsevilta uimareilta pitkäjännitteistä harjoittelua ja kärsivällisyyttä taitojen saavuttamiseksi. Harrasteuintia kehitetään kolmen vuoden projektilla Erityisuinnin juhlavuonna 2004 käynnistyi kolmivuotinen harrasteuinnin kehittämisprojekti. Uinnista kiinnostuneet vammaiset henkilöt eivät aina löydä osaavaa jatko-ohjausta tai itselleen soveltuvaa ryhmää. 12 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 V esi kumoaa painovoiman ja antaa mahdollisuuden liikkumisen kolmiulotteisessa ympäristössä. Useille erityistukea tarvitseville uimareille ei riitä että he pysyvät veden pinnalla ja osaavat uinnin alkeet. Uiminen on kokonaismotorisesti vaativa laji. Vesiliikuntaan luetaan uinnin lisäksi hengenpelastus, sukellus, taitouinti, vesipelit ja -leikit, kilpauinti, vesivoimistelu sekä vesijuoksu. Luonteva harrastuspaikka voi löytyä esimerkiksi paikkakunnan uimaseurasta. Vesielementti vapauttaa liikkumaan tavalla, joista useimmat erityistukea tarvitsevat uimarit voivat kuivalla maalla vain uneksia. Harrasteuintiprojekti pyrkii luomaan edellytyksiä erityistukea tarvitsevien henkilöiden säännölliselle uinnin harrastamiselle. Uimataidon/vesitaidon varmentuminen ja positiivinen palaute tuottavat iloa ja mielihyvää, mikä on omiaan lisäämään mielenkiintoa itse lajiin. Vesi virittää kaikki aistimme oppimiseen. Teksti: MAARET NEVALAINEN Soveltava uinninopetus tekee taitavaksi vedessä Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia kunnolliset vesitaidot. Lisäksi mukana ovat Liikuntatieteellinen Seura (LTS), Foklhälsan ja Soveltava liikunta, SoveLi ry. Veden terapeuttisten ominaisuuksien lisäksi allasympäristö on uimareille vaativa, haasteellinen, virikkeellinen ja virkistävä ympäristö. Vesitaito on kyky nauttia vedessä ja veden alla olemisesta mutkattomasti ja pelkäämättä. Allasharjoittelu tarjoaa uimareille runsaasti tasapaino-, asentoja lihasja tuntoaistimuksia sekä näköja kuuloaistimuksia. Erityistukea tarvitsevien uimareiden uinnin ohjauksessa huomioidaan uimareiden liikkumisen tarpeet ja yksilölliset oppimisen mahdollisuudet sekä vammojen lääketieteelliset taustat uinninopetusta ajatellen. Uinnin harrastamista pitäisi haluttaessaan voida jatkaa harrastusryhmissä tai vaikkapa kilpauintitasolle asti Vuosi 2004 on Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) erityisuinnin 20-vuotis juhlavuosi. SUH:n soveltavan uinninopetuksen perustana on normaali uinninopetus, jota jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada uimakoulussa. Erityisuinnista kartoitus Suomessa ei ole aiemmin kartoitettu erityisuimareiden uimataitoja, vaikeavammaisten vesitaitoja, ikä
Uinnin kuten muunkin liikunnan avulla astmaatikoiden lääkityksen tarpeen on myös havaittu vähentyneen. 1999 vietettiin SUH:n erityisuinnin teemavuotta ja järjestettiin kansainvälinen erityisuinnin seminaari. Hengitysrytmi määräytyy käsivetojen mukaan. Erityisuinnin koulutus alkoi 1970-luvun alkuvuosina ns. 1989 järjestettiin SUH:n ensimmäinen laajamittainen vammaisten uimareiden uintitekniikoita tarkasteleva koulutus. Leirien yhteydessä SUH koulutti erityisuimaopettajia aina vuoteen 2001. Uidessa lämmin ja kostea ilma helpottavat oireita ja pölytön vesiympäristö soveltuu harjoitteluun allergisille ja astmaatikoille. ryhmiä ja ryhmäkokoja. Seminaarin seurauksena SUH:oon perustettiin vammaisuintityöryhmä. Sisäänhengitys tapahtuu nopeasti läheltä veden pintaa ja uloshengitys on hidas loppua kohden kiihtyvä puhallus veteen. Uinnin on myös todettu parantavan astmaatikon kuntoa. MAARIT NEVALAINEN SUH:n harrasteuintiprojektin koordinaattori sähköposti: maarit.nevalainen@suh.fi Halliwickista erityisuintiin Vammaisten kilpauintitoiminta käynnistyi Suomessa 1950-luvulla. Hän aloitti uimaharjoitukset Lontoon ulkopuolella sijaitsevassa Hal!iwickin vammaisille tytöille tarkoitetussa koulussa 1940-luvun lopussa. 1984 toteutettiin Järvenpään invalidien ammattioppilaitoksessa ensimmäinen vammaisten uinnin ohjaajakoulutus, nykyisin nimeke on erityisuimaopettaja. joka vastasi sittemmin alan koulutuksesta. Nuorten aktiivisesti harjoitelleiden uimareiden hengityselimistön toiminnan on tutkimuksissa havaittu paranevan. Uintitoiminta oli pitkään suunnattu aikuisiällä vammautuneille, joilla jo oli uimataito ennen vammautumistaan. Lisäksi uintiharjoittelun luonne tukee kestävyysharjoittelua. Uintiharjoittelu parantaa ylävartalon lihaksiston toimintaa, mikä vahvistaa liikkuvuutta ja tehostaa astmaatikon hengitystä. Alussa koulutusta järjestivät mm. Teksti: MARJA PÄIVINEN Uinti kuntouttaa astmaatikkoa Uinti sopii astmaatikoille. Menetelmä sopi mainiosti myös normaaliin uinninopetukseen. 1983 SUH järjesti vammaisuintiseminaarin, jossa esiteltiin vammaisten uinninopetuksen ja vesiliikunnan kehitystä ja järjestämistä Suomessa. Kilpauimareiden hengitystoimintaa käsittelevässä tutkimuksessamme havaitsimme, että terveillä LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 13. Halliwick -mentelmän käyttöönoton myötä. Folkhälsan ja CP-liitto. Tähän ovat syynä vesi ympäristönä ja lajin asettamat vaatimukset. Suomen Uimaliiton tilaston mukaan vuonna 2003 oli erityisuintia 20 uimaseurassa, yhteensä 384 uimaria. jonka yhtenä alueena oli vammaisten uintija vesiliikunnan kehittäminen. Yksittäiset ohjaajat ovat kuitenkin pitäneet tarkkaa seurantaa ryhmäläisistään. Ilman kulku keuhkoihin helpottuu, kun hengitysteiden vastus vähenee ja astmakohtaukset lievenevät. Menetelmän luoja oli Englantilainen hydrodynamiikan insinööri James MacMillan. 1985Alan keskeinen opas Vapaana Vedessä-Vammaisten uinninopetus julkaistiin suomenkielellä. 1976 1979 Liikuntatieteellinen seura toteutti valtakunnallisen erityisryhmien liikunnan kokeiluja tutkimusprojektin. Syksyllä 2004 harrasteuintiprojektissa kartoitetaan uimaseurojen tarpeita erityistukea tarvitsevien uimareiden osalta. Vuotta 2004 vietetään SUH:n erityisuinnin juhlavuotena sekä käynnistettiin kolmevuotinen erityistukea tarvitsevien uimareiden harrasteuint1projekti ja ensimmäinen erityisuinnin tekniikkakurssi. Uloshengityksessä vesi aiheuttaa vastusta ja samalla tehostaa hengitystyötä. Samana vuonna käynnistyi myös yhteistyö Suomen Invalidien Urheiluliiton ( SIU) kanssa vammaisten lasten alkeisuintileirien järjestämisessä. Kehoa ympäröivän veden aiheuttama paine, voimakas lämmönjohtuminen, elimistön asento vaakatasossa, sekä kasvojen oleminen vedessä vaikuttavat hengittämiseen. Systemaattinen uintiavustajakoulutus käynnistyi samana vuonna. 1992 Vammaisuinnin ohjaajakoulutus laajeni Järvenpään leirin lisäksi eri puolilla Suomea järjestettäväksi kurssitoiminnaksi. Menetelmän tarkoituksena oli kehittää uimarin kykyä toimia itsenäisesti vedessä ja oppia lopuksi yksilöllinen uintitapa. A stman oireita ovat hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, yskä sekä limaneritys hengitysteissä
2003 Astman ja allergian sekä rasitusastman kaltaistenhengitysoireiden yleisyys ja ilmeneminen SM-kilpailutason uimareilla Liikuntalääketieteen päivät (Abstrakti) Yli-Pirilä, Hirvonen, Halonen, Jauhiainen, Korpi, Nuutinen, Kokotti, Päivinen, Kujala, Raunemaa 2003 Uimahallien ilman aerosolipitoisuudet ja koostumus, ilmanjako, vedenkäsittely sekä uimahallin käyttäjien hengitystiealtistuminen 2002 Kuopion Yliopiston Ympäristötieteiden Laitosten Monistesarja 13/2003 Kujala U. Samansuuruista astman ilmenemistä on havaittu myös muissa kestävyyslajeissa. Mitä aiemmin mahdollinen astma todetaan, sitä paremmin sitä pystytään hoitamaan. 2001 Uimareiden maksimaalinen ventilaatio Levossa ja rasituksessa. uimareilla uloshengityksen tehokkuutta kuvaava sekuntikapasiteetti oli noin seitsemän prosenttia korkeampi kuin samaa ikää, kokoa ja sukupuolta vastaava viitearvo. Näitä oireita havaitessaan valmentajan, vanhemman ja uimarin itsensä on tärkeää ottaa asia vakavasti ja hakeutua tutkimuksiin. virtaustilavuusspirometria, PEF seuranta sekä astmarasituskoe. 40 prosenttia kilpauimareista raportoi saaneensa hengitysoireita harjoittelussa. (Päivinen, Kujala, Tikkanen 2002) Kilpauimareille tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kaikki uimarit, joilla oli lääkärin diagnosoima astma oli myös lähisukulaisella todettu astma. Vähiten oireita ilmeni halleissa, joissa oli alhainen lämpötila ja korkea ilman kosteusprosentti (Uimahallitutkimus Päivinen, Kujala, Tikkanen, Raunemaa, Yli-Pirilä 2003) MARJA PÄIVINEN Tutkija Helsingin urheilulääkäriasema sähköposti: mpaivine@welho.com 14 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 KIRJALLISUUS: Päivinen M., Keskinen K.L, Tikkanen H.O. Tutkimuksia ovat mm. Suomalaisille kilpauimareille tekemässämme tutkimuksessa astman kaltaisia hengitysoireita raportoitiin eniten maksimaalisen hapenoton harjoitteissa sekä maitohapollisissa harjoitteissa. (Abstract) Päivinen M., Keskinen K.L.,Tikkanen H.O., Peltonen J. (Päivinen, Keskinen, Tikkanen 1999) Rasitusastmareaktio aiheutuu yleisimmin rasitettaessa noin 90 prosentin teholla (maksimaalisesta sykkeestä) noin 6-8 minuutin kuluttua rasituksen alkamisesta. Uimarin iällä tai harjoituskertojen määrällä viikossa ei ollut merkitystä oireiluun. Hengitysoireita harjoittelussa eniten ilmoittivat ne uimarit, joiden perheenjäsenellä oli todettu astma. On kuitenkin hyvä huomioida, että hiljattain sairastettu hengitystietulehdus tai flunssa saattaa aiheuttaa tilapäisiä astmankaltaisia oireita useiden viikkojen ajan. Myös harrastustaso vaikutti oireiden raportoimiseen. Tyypillisimmin astmareaktio tapahtuu noin 6-8 minuutin kuluttua rasitettaessa 90 prosentin tasolla maksimaalisesta sykkeestä. Tämä voisi viitata kilpauimareiden harjaantuneeseen ja veteen tottuneeseen hengitykseen tai uintiin valikoituneiden henkilöiden luontaiseen kykyyn, jossa vitaalikapasiteetin lasku on veteen mennessä pienempi. Lisäksi tarvittava lääke olisi hyvä pitää saatavilla. Astmassa on luonteenomaista keuhkoputkien vaihteleva supistumisherkkyys, joka osaltaan voi aiheuttaa ajoittaisia suorituskyvyn muutoksia. Liikuntalääketieteen päivät (Abstrakti) Päivinen M., Keskinen K.L., Tikkanen H.O. (Päivinen, Keskinen, Tikkanen 1999) Uimahallitutkimuksessa useiden eri uimahallien käyttäjäkyselyissä ilmeni, että uimahalleissa astman kaltaisia oireita raportoitiin sitä enemmän, mitä useammin ja kauemmin altaassa vietettiin aikaa ja mitä pidempi matka uitiin. Esimerkiksi pitkät yhtäjaksoiset vauhtikestävyyssarjat on hyvä ohjelmoida intervallityyppisiksi. Vilustumisherkkyys on astmaatikoilla hieman suurempi kuin muilla ja flunssan jälkeen harjoittelu on syytä aloittaa tavallista varovaisemmin.. 1999 Asthma and Exercise-lnduced Asthma Symtoms in Participants of the 1998 National Swimming Championships of Finland The Xlllth FINA World Sports Medicine Congress. Vedessä uimareiden maksimaalinen uloshengitystilavuus, vitaalikapasiteetti, pieneni maalla mitatuista arvoista 3, 7 prosenttia, joka oli vähemmän kuin aiemmin kirjallisuudessa on esitetty (6-11 prosenttia). (joissa ventilaatiokin oli suurin ja hengitys on kiivainta.) Nopeusharjoittelussa ja kevyessä kestävyysharjoittelussa hengitysoireita raportoitiin vähiten. Toistuvat hengitystieinfektiot, poskiontelontulehdukset ja keuhkoputken tulehdukset saattavat myös viitata astmaan. 2002 Dynaamiset keuhkotoiminnat kilpauimareilla maalla ja vedessä sekä maksimaalisen uintikuormituksen yhteydessä. Liikuntafysiologian Pro Gradu tutkielma Päivinen M., Keskinen K.L., Tikkanen H.O. Harjoittelua suunnitellessa on tärkeää, että valmentaja ottaa huomioon astmaattisen uimarin tilan levon ja harjoittelun rytmittelyssä. Valmentajan on hyvä tietää kuinka toimia mahdollisen astmakohtauksen sattuessa. 2004 Evidence of exercise therapy in the treatment of cronic dicease based on at least tree randomised controlled trials summary of published systematic reviews Scand J Med Sci Sports in press ASTMA El YLEENSÄ OLE RAJOITE KILPAURHEILULLE Astman oireita ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, yskä ja limaneritys hengitysteissä. Lisäksi suhteeton väsymys rasitukseen nähden ja suorituskyvyn yllättävä lasku voivat olla merkki astmataipumuksesta. Myös hengitysilman lämpötila, kosteus ja ilmassa mahdollisesti mukana olevat allergeenit tai kemikaalit ovat tutkimusten mukaan vaikuttaneet astmareaktion voimakkuuteen. (Päivinen, Keskinen, Tikkanen 2002) Kova ja pitkä rasitus vaikuttaa Suomenmestaruuskilpailuihin osallistuneille kilpauimareille tekemässämme tutkimuksessa lääkärin diagnosoima astma oli 16 prosentilla tutkituista. Astmatutkimuksessamme kilpauimarit raportoivat eniten astman kaltaisia oireita maksimaalisen hapenotonsekä maitohappoharjoitteissa, eli uinnissa käytössä olevilla tehoalueilla fil ja IV
Liikuntalääketieteen koulutukseen pitäisi selvästi medisiinisten kysymysten lisäksi saada aikaisempaa enemmän terveyden edistämisen teorioita ja käytännön menetelmiä, arvioi sosiaalija terveysministeri Sinikka Mönkäre. Urho Kujala 18 Miksi kansa ei liiku mitä on tehtävissä. Heinonen 24 Uimarin olkapää Peter Halen 26 Tenniskyynärpää ja golfaajan kyynärpää Timo Raatikainen 27 Palloilijan nivunen Harri Selänne 30 Sosiaalija terveysministeri Sinikka Mönkäre: Liikuntalääkärit avainasemassa terveyden edistäjinä. Olli J. Markku Ojanen 19 Lihavuus ja diabetes Pertti Mustajoki 20 Osteoporoosi Pekka Kannus 22 Miten liikunnan ja urheilun tutkimus on hyödyttänyt lääketiedettä. 32 Abstraktit LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 15. •• •• •• •• XIII LIIKUNTALAAKETIETEEN PAIVAT XIII Liikuntalääketieteen päivien suunnittelutoimikunta: Jari Parkkari (pj.) ylilääkäri UKK-instituutti Kaupinpuistonkatu 1 33500Tampere Rainer Rauramaa ylilääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Haapaniemenkatu 16 70110 Kuopio Heikki Tikkanen ylilääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema Mannerheimintie 17 E 00250 Helsinki Tiina Heinonen (siht.) koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki XIII Liikuntalääketieteen päivien raportin toimitus: Tiina Heinonen Leena Nieminen 28.-29.10.2004 16 Aiheuttaako liikkumattomuus terveysriskin
Se, mitä on liikkumattomuus, voidaan määritellä monella eri tavalla. Lisäksi tiedetään, että hyvään kestävyyskuntoon ja vähäiseen ylipainoon assosioituu suotuisammat metabolisen syndrooman riskitekijätasot. Vaikka havainnoivissa seurantatutkimuksissa nähdään, että lähtötilanteen liikuntaharrastuksen määrän ja useiden tulevien sairauksien ilmaantumisen välillä on vahva yhteys, mm. Yksilöt eroavat tässä suhteessa toisistaan. suomalaisessa kaksoskohorttiin perustuvassa tutkimuksessa lähtötilanteessa terveitä tutkittavia oli 15 902 ja seuranta-aika 18 vuotta (Kujala ym. Tässä yhteenvedossa jaetaan liikunnan/liikkumattomuuden ja terveyden välisiä yhteyksiä selvittävät tutkimukset kolmeen ryhmään: 1. Doseresponse issues ... Liikunnan vaikutuksia sairauksien riskitekijöihin selvittävät interventiotutkimukset 3. =-=c > =-=c Q. kaksostutkimus on osoittanut, että osa tästä yhteydestä selittyy perimän aiheuttamalla valikoitumisella. Toisaalta lisääntyvä tietomme perimästä kertoo, että liikkumattomuus ei aiheuta terveysriskiä samalla tavalla kaikille ihmisille. 2002). Heikkoutena havainnoivissa tutkimuksissa on se, että varmuutta syy-seuraus -suhteista ei voida osoittaa. tupakointi, alkoholin käyttö ja ravitsemustottumukset. Liikunnan yhteyksiä sairauksien syntyyn selvittävät havainnoivat seurantatutkimukset 2. .... Tällä hetkellä ei voida sanoa kuinka suuri osa liikunnan ja tulevien sairauksien välisistä yhteyksistä on itse liikunnan positiivista vaikutusta ja kuinka suuri osa johtuu perimän aiheuttamasta valikoitumisharhasta (Kujala ym. 2: LU LU .... Täydellisen liikkumattomuuden vaikutuksia selvittävät tutkimukset Liikunnan yhteyksiä sairauksien syntyyn selvittävät havainnoivat seurantatutkimukset Väestöä havainnoivissa seurantatutkimuksissa rekisteröidään liikunnan määrä tietyllä ajan hetkellä ja sitten seurataan sairauksien ilmaantumista tämän jälkeen. ->< 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 URHO KUJALA Aiheuttaako liikkumattomuus terveysriskin. Liikunnan vaikutuksia sairauksien riskitekijöihin selvittävät i nterventiotutki m u kset Liikunta-interventiotutkimuksissa voidaan mitata sairauksien riskitekijä tasoja ennen ja jälkeen liikunl. Ihmisen fyysinen kunto on merkittävältä osin perinnöllisten tekijöiden määräämä ja ihmisten, jotka ovat perimältään hyväkuntoisia, on helppo harrastaa liikuntaa. Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT) jotka selvittävät liikunnan vaikutuksia sairauksien syntyyn tai sairauksien hoitomahdollisuuksia liikunnalla 4. On siis todennäköistä, että perinnöllisistä syistä hoikka ja hyvän kestävyyskunnon omaava harrastaa liikuntaa enemmän kuin ylipainoinen huonon kestävyyskunnon omaava. LU =-:: =-=c =-=c ..... Tämän geeniperimän muotoutumishistorian ja liikuntatutkimuksen pohjalta näyttää siltä, että ainakin istumatyötä tekevien tulisi olla vapaa-ajallaan fyysisesti aktiivisia. Ensinnäkin tätä pohdintaa vaikeuttavat monet muut terveystottumukset ja niiden rekisteröintiin liittyvät ongelmat. Geeniperimän muutoksille tämä ajanjakso on aivan liian lyhyt ja siksi ihmisen perimän ja luontaisen fyysisen aktiivisuuden määrän välillä on nykyisin epäsuhta. 1998). Tällaiset seurantatutkimukset osoittavat varsin yhtäpitävästi että lähtötilanteen runsas liikunnan harrastus on yhteydessä pienempään sairastumisriskiin ja riskiin kuolla ennenaikaisesti. Geeniperimämme on siis sellainen, että sopiva fyysinen aktiivisuus on terveydelle edullista. Erityisesti sepelvaltimotaudin, tyyppi 2 sokeritaudin ja ennenaikaisen kuoleman osalta liikunnan ja riskin välillä näyttää olevan myös annos-vaste -suhde: mitä enemmän liikut lähtötilanteessa sitä pienempi on riski (kts esim. Näitä sekoittavia tekijöitä ovat mm. , 2001). Sinä ajanjaksona jona ihmisen geeniperimä pääosin on valikoitunut, on ihminen yleensä joutunut rasittamaan itseään fyysisesti, erityisesti liikkumaan paljon jalan. LU .... Tässä yhteenvedossa ei tarkastella näitä määritelmiä, vaan sitä mitä erityyppiset tutkimukset yleensä kertovat liikunnan hyödyistä ja haitoista ja mitkä ovat erityyppisten tutkimusten vahvuuksia ja heikkouksia. 2: ::, =-:: ..... Viimeisen sadan vuoden aikana ihmisen luonnollinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt koneellistumisen ja muiden ympäristön muutosten myötä. Lisäksi tulkintaa tehtäessä ongelmana on perimän aiheuttama valikoituminen. Havainnoivien seurantatutkimusten vahvuutena ovat suuret aineistot ja pitkät seuranta-ajat; esim
Tämä aleneminen on varsin samanlaista kaikenikäisillä ja sekä miehillä että naisilla. Täydellisen liikkumattomuuden vaikutuksia selvittävät tutkimukset Täydellinen vuodelepo laskee nopeasti lihasvoimaa ja sillä on monia muita vaikutuksia tukija liikuntaelimistöön (Bloomfield 1997). Diabetes Care 1997;20 537-544. Doseresponse issues ... Scand J Med Sci Sports, 2004; painossa. Kuntoutuksen kannalta oleellista on myös se, että vuodelepo vaikuttaa myös hermostoon ja kardiovaskulaarisiin reflekseihin niin, että vuodelevon jälkeen tasapainon ylläpito on vaikeampaa. Maksimaalinen hapenottokyky alenee viikon vuodelevon aikana 5-10% ja kuukauden vuodelevon aikana noin 25%. Lisäksi jonkin verran näyttöä on mm. esim. Kujala UM, Kaprio J, Koskenvuo M. Lasku pystytään estämään varsin hyvin, jos vuodelepojakson ajaksi voidaan ohjelmoida esimerkiksi harjoittelua kuntopyörällä puoli tuntia kahdesti vuorokaudessa. On mm. siitä, että liikunta parantaa autonomisen hermoston tasapainoa, verisuonten supistelutaipumusta/joustavuutta, sekä vähentää inflammaatiota eli tulehdusreaktiota, verihiukkasten sakkautumista, hapettuneen LDL-kolesterolin määrää ja verisuonisairauksille altistavaa homokysteiinipitoisuutta. taohjelman. Yleensä liikkumattomuuden vaikutuksia ennestään liikkuville ihmisille on tutkittu vähemmän kuin liikkumisen vaikutuksia ennestään liikkumattomille ihmisille. RCT:n heikkoutena on se, että ne yleensä kohdistuvat pieniin joukkoihin ja seurannat ovat lyhyitä. Toisinaan unohdetaan että täydellisellä vuodelevolla on vaikutuksia myös sydänja verenkiertoelimistölle ( Convertino 1997). Relationship of leisure-time physical activity and mortality: the Finnish twin cohort. lnterventiotutkimusten heikkoutena on se, että ne yleensä kohdistuvat pieniin joukkoihin ja seurannat ovat lyhyitä. Sen sijaan on viime vuosina julkaistu erittäin paljon RCT:tä, joissa on testattu liikuntahoitoja eri sairauksia sairastaviin potilaisiin (Kujala 2004). Cardiovascular consequences of bed rest: effect on maximal oxygen uptake. Huolellisesti suunnitellulla liikunnalla on voitu myös hieman alentaa sydämen vajaatoimintaa ja sepelvaltimotautia potevien potilaiden kuoleman riskiä. Effects of diet and exercise in preventing NIDDM in people w ith impaired glucose tolerance. Am J Epidemiol 2002;156:985-993. Tutkimukset harvoin rekisteröivät itse taudin ilmaantumista ja siten yksittäisessä riskitekijässä todetun muutoksen ja taudin ilmaantumisen välinen yhteys jää osin auki. Nämä tutkimukset osoittavat, että sopivilla liikuntahoidoilla voidaan parantaa monia eri sairauksia sairastavien potilaiden fyysistä kuntoa ja toimintakykyä sekä vähentää eräissä sairauksissa myös oireilua. Pan XR, Li GW, Hu YH, ym. The Da Qing IGT and Diabetes Study. Tämän johdosta taudin astetta kuvaavissa mittareissa nähdään harvoin ryhmäeroja. Kujala UM, Kaprio J, Sama S, Koskenvuo M. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa, että yksilöllisesti sopivasti annostellusta liikunnasta on useimmille ihmisille monenlaisia terveyshyötyjä, mutta saavutettavissa oleva hyöty ja mahdolliset liikuntaan liittyvät lisääntyneet riskit vaihtelevat yksilöittäin. Jo ajoittain pystyasennossa tapahtuva vähäinenkin liikkuminen jarruttaa hapenottokyvyn laskunopeutta. sydämen iskutilavuuden, verenkierron verivolyymin ja lihaksiston kapillaaritiheyden lasku. 1997). Ennestään huonokuntoisilla vanhuksilla suorituskyvyn putoaminen voi olla kuntoutusvaiheen toteutuksen kannalta merkittävä. Modifiable risk factors as predictors of all-cause mortality: The roles of genetics and childhood environment. Hyväkuntoisilla urheilijoilla pudotus voi vuodelevon alkuvaiheessa olla prosentuaalisesti suurempikin. osoitettu että, liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja sydämen funktiota, nostaa HDL kolesterolia, insuliini-sensitiivisyyttä ja sydämen sähköistä stabiliteettia sekä alentaa verenpainetta ja rasvaprosenttia. JAMA 1998;279440-444. Convertino VA. Nämä tutkimukset ovat selvittäneet ansiokkaasti sitä, millä eri mekanismeilla liikunta voi alentaa varsinaista sairauden ilmaantumisen riskiä (kts. Med Sci Sports Exerc 2001 ;33(suppl 6) S345-S64 l Kujala UM. Dose-response issues concerning physical ativity and health: an evidence-based symposium. , 2001). Keskeisinä syinä maksimaalisen hapenottokyvyn laskuun vuodelevon aikana ovat mm. Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT) jotka selvittävät liikunnan vaikutuksia sairauksien syntyyn tai sairauksien hoitomahdollisuuksia liikunnalla Verenpainetasojen muutoksia selvittävien tutkimusten ohella on sairauksien ennaltaehkäisystä tehty oikeastaan vain yksi RCT jossa kontrollija liikuntaryhmän välisenä kontrastina on ainoastaan liikunta (Pan ym. URHO KUJALA Liikuntalääketieteen professori Jyväskylän yliopisto sähköposti: urho.kujala@sport.jyu.f KIRJALLI SUUS Bloomfield SA. Med Sci Sports Exerc 1997;29197-206. Med Sci Sports Exerc 1997;29:191-196. Täydellisen liikkumattomuuden aiheuttamien muutosten laajempi tutkiminen olisi tarpeen. Tämän tutkimuksen mukaan tyyppi 2 diabetekseen sairastumisen riskiä voidaan siirtää liikunnalla. Evidence for exercise therapy in the treatment of chronic disease based on at least three randomized controlled trials summary of published systematic reviews. Yhteen raajaan kohdistuvat isometriset lihasharj oitukset ehkäisevät paikallista immobilisaation aiheuttamaa lihasatrofian syntyä, mutta jarruttavat vain vähän maksimaalisen hapenottokyvyn laskua. LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 17. Changes in musculoskeletal structure and fun ction with prolonged bed rest
Ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen: liikunnan lisääminen ei edellytä muuta kuin että ottaa itseään niskasta kiinni ja lähtee lenkille tai pelaamaan jotakin pallopeliä. Tähän liittyy narsistisia piirteitä, mutta ehkä on parempi olla liikkuva narsisti kuin liikuntaa kantava nynnerö. Otsake antaa ymmärtää, että kansa ei liiku. Liikunnan avulla voi toteuttaa itseään ja saada muilta ihailua osakseen. Tutkimusten mukaan tämä orientaatio heikkenee tatieteellinen seura. Silti joillekin voi liikunta tarttua mukaan näilläkin kursseilla. Noista kolmesta uskottavin on syy, että ei pidä liikunnasta. Positive psychology. Ajankäyttö sen sijaan on useimmiten valintakysymys. MARKKU OJANEN Professori Tampereen yliopisto sähköposti: markku.ojanen@uta.fi KIRJALLISUUS: Carr, A. Mahdollisuuksia liikuntaan on paljon, kun vain haluaa niitä käyttää. Väestössä on paljon ihmisiä, jotka eivät liiku juuri olenkaan, mikä johtaa etenkin iän karttuessa terveysongelmiin. vaalimista edistävä keino on syrjäytymisen ennalta ehkäisy. Yleensäkin yhteiskunnan marginaaliin pudonneet ihmiset näkevät tulevaisuuden synkin värein tai kerta kaikkiaan tyhjänä. esimerkiksi vaikeiden mielenterveysongelmien myötä. Voit toteuttaa itseäsi liikunnalla ja voit saada jopa huippuelämyksiä! Hyvä valistuksen kohderyhmä ovat ne, joilla tuo "minä nyt" on huonossa kunnossa. Liikuntaa harrastavia on tutkimusten mukaan aika paljon. Kun ei jaksa, heikottaa, uuvuttaa, kolottaa ja puuskuttaa niin kuntoja kuntoutuskursseille osallistuminen alkaa kiinnostaa. Voiko näihin selityksiin luottaa. 1=~ > =~ Q. Tämäntapaisia viestejä on paljon tarjollakin ja joihinkin ne purevat. Moneen muuhun asiaan riittää aikaa. Ihmiset eivät hyväksy ankaria keinoja vapauksia arvostavassa kulttuurissa. Ei ole mitään järkeä vaalia terveyttään, jos kokee elämänsä turhaksi ja mielettömäksi. Näiden mukaan syitä on kolme: Ei ole aikaa liikuntaan, liikunta on kurjaa ja ei ole mahdollisuuksia liikuntaan. Liikunta on oiva mahdollisuus hallita omaa minuutta kehon avulla. Ongelma on siinä, että kun ihmisiä parin viikon ajan kaikin tavoin kannustetaan, tuetaan ja ohjataan, he voivat pudota kuin tyhjän päälle eikä sisäinen motivaatio pääse kehittymään. Kun näin ei tapahdu omasta aloitteesta, voiko asialle tehdä jotakin ja pitäisikö sille tehdä jotakin. shortcoming of social judgment. The science of happiness and human strengths. Kun elämä sujuu hyvin, miksi siihen pitäisi saada jotakin lisää. Pitääkö heitä ahdistaa kuvauksilla tulevaisuudesta, jossa heitä odottavat monenlaiset vaivat ja varhainen kuolema. Pohtimalla ensin kysymystä "Miksi kansa ei liiku" voidaan saada vihjeitä siihen, mitä on tehtävissä. Hove: Brunner & Routledge . Nisbett, R.E. Valitettavasti "minä nyt" voittaa usein "minä myöhemmän" tarjoamat upeat, mutta niin kaukana olevat kuvat terveestä sielusta terveessä ruumiissa. Ajattelemme, että tälle pitäisi tehdä jotakin, sillä vähäisestä liikunnasta (1) koituu itselle ikävyyksiä ja (2) yhteiskunta joutuu maksamaan seuraukset. Tällaisia kursseja on valtavasti tarjolla, joskaan niiden tulokset eivät pitkällä tähtäimellä ole kovin hyviä. Joka päivä liikuntaa ja terveitä elämäntapoja haittaavia houkutuksia on paljon. (2004). Kansa voidaan suorastaan lailla määrätä liikkumaan Spartan mallin mukaan tai sitten koetetaan käyttää mahdollisimman pehmeitä keinoja, sellaisia keinoja, joita on käytettykin viime vuosina. 2: LU LU 1LU 1LU ::ic =~ =~ _, 2: ::, ::ic _, ->< MARKKU OJANEN Miksi kansa ei liiku. Nisbettja Ross (1980) herättivät huomiota väitteellä, jonka mukaan ihmiset eivät ymmärrä oman toimintansa syitä. Hyvinvoivan ihmisen innostaminen liikuntaan on aika vaikea tehtävä. Liiku missä määrin ihminen uskoo tulevaisuuden tarjoavan jotakin myönoikein, voi hyvin. Helsinki: Liikunteistä ( Carr, 2004). Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. Jos kuitenkin tavoitteeksi asetetaan jokin sellainen liikunnan määrä, joka tuottaa maksimaalisen terveyshyödyn, liian vähän liikkuvien määrä on noin 3/4 väestöstä. Edellä kuvatun perusteella tärkein liikuntaa ja muutakin terveyden 18 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 1 '·. Mitä on tehtävissä. Monia mahdollisuuksia on tarjolla. Toiseksi tärkein on syrjäytyneiden ihmisten elämänotteen palauttaminen integroimalla heitä uudelleen yhteiskuntaan. Miksi tekisi sellaista, mikä on tylsää ja rasittaa tai jossa tuntee itsensä kehnoksi muihin verraten. Sen sijaan hyvinvoinvat, hyvätuloiset, koulutetut ihmiset suuntautuvat tulevaisuuteen ja ottavat usein vaarin terveyteen liittyvistä ohjeista. & Ross, L. Ainakin yhtä vahva liikunnan virittäjä on nykyajan ihmisen minäkeskeisyys. Aika ajoin vaikuttaa siltä, että liikunta on suorastaan kansalaisvelvollisuus siinä mielessä, että ajan hermolla olevan ihmisen pitää harrastaa liikuntaa. Toki maaseudulla halleja on vähemmän kuin kaupungeissa ja keskikaupungilla voi olla matkaa hyvälle hiihtoladulle, mutta myös kotona voi tehdä yhtä jos toista kuntonsa hyväksi. Monissa tutkimuksissa on kysytty ihmisten omia selityksiä. Englewood cliffs, NJ: Prentice Hall. (1980) Human inference Strategies and Hyvinvointia hyvinvoivalle . Näiden lisäksi on suuri joukko ihmisiä, jotka ihan itsekseen ottavat varteen ohjeista ja neuvoista tai kaverin puheista ja lähtevät liikuntaan mukaan. Liikuntapuhetta ja -kirjoitusta on tarjolla runsain mitoin. Gerard Wilden käsite tulevaisuusorientaatio tarkoittaa kokemusta siitä, Ojanen, M., Svennevig, H., Nyman, M, Halme, J. Toinen tapa on houkutella heitä liikuntaan kertomalla, mitä hyviä asioita heidän elämästään vielä puuttuu. (2001 )
Ohjaukseen on kuulunut liikunnan lisääminen, esimerkiksi suomalaisessa tutkimuksessa tavoitteena oli terveysliikunta (30 min. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duoliikapainoa muutaman kilon. Äskettäisen laajan seurantatutkimuksen mukaan TV:n katselun lisääntyminen 2 tuntia päivässä merkitsi 23 prosentin lisäystä lihavuuden ja 14 prosentin lisäystä diabeteksen ilmaantumiseen. Pelkkä liikuntaharjoittelu (tavallisimmin kestäKukkonen-Harjula K, Vuori 1. Laihduttamisen jälkeinen painonhallinta Liikunnan merkityksestä laihduttamisen jälkeisessä painonhallinnassa ei ole olemassa luotettavia tutkimuksia. Liikunta ja tyypin 2 diabeteksen hoito Pelkällä aerobisella liikunnalla saavutetaan melko vähäisiä muutoksia diabetes-potilaiden sokeritasapainossa. PERTTI MUSTAJOKI Lihavuus ja diabetes Liikunta vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan. Kova näyttö elämäntapamuutosten tehosta on saatu viime vuosien vertailevista tutkimuksista. Loppujen lopuksi tärkein liikuntamuodon valintaperuste on, että potilas kykenee ja haluaa sitä harrastaa pysyvästi. Siksi lihavuuden Käypähoito-suositus ilmaisee asian seuraavasti: "Lisätty fyysinen aktiivisuus yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon saattaa parantaa laihdutuksen jälkeistä painonhallintaa pelkkään ruokavalioon verrattuna". Koska tyypin 2 diabeteksessa sydänja verisuonitaudit ovat yleisiä, niiden ehkäisemiseksi myös aerobinen liikunta on tärkeää. Käypähoito-suositus 2002. Siten diabeteksen ehkäisyssä liikunnan lisäksi tärkeä on muutokset ruokavaliossa. Monet epidemiologiset havainnot osoittavat, että paljon liikkuvilla on ylipainoa vähemmän kuin niukasti liikkuvilla. www.kaypahoito.fi Eriksson J, Taimela S, Vuori 1. Käypähoito-suositus 2002. joissakin tulos paranee enintään muutaman kilon. Rekisterin lähes 800 henkilöstä 72 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa vähintään 1000 kcal:n ja 52 prosenttia vähintään 2000 kcal:n edestä viikossa. JAMA 2003;289:1785-91. Tehokkaan elämäntapamuutosten ohjauksen on todettu huomattavasti vähentävän diabeteksen ilmaantuvuutta henkilöillä, joilla diabeteksen riski on suurentunut. Tässä on tärkeäksi noussut liikuntaharrastuksen lisäksi arkiliikunta. Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa. Amerikkalaiseen "Painonhallintarekisteriin" pääsee, jos on laihduttanut vähintään 14 kiloa ja pitänyt tuloksen vähintään vuoden. wwwkaypahoito.fi paranna laihdutustulosta verrattuna pelkkään ruokavalioon: joissakin tutkimuksissa ei eroa ole lainkaan, LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 19. Liikunta sairauksien ehkäisyssä, vyysliikunta) ilman ruokavaliomuutoksia vähentää hoidossa ja kuntoutuksessa. A descriptive study of indiviLaihduttaminen duals successful at long-term maintenance of substantial weight loss. PERTTI MUSTAJOKI Hyks, Peijaksen sairaala sähköposti: pertti. Lähtökohtana voidaan pitää, että vähäisempikin liikunnan lisääminen on aina hyödyllistä. Jokainen tunti reipasta kävelyä päivässä vähensi riskejä 24 ja 34 prosenttia. Television watching and other sedentary behaviors in relatieon tor isk of obesity and type 2 diabetes mellitus in women. Liikuntaharjoittelu decim 2004. Liikunta käytännössä Tutkimuksissa voidaan selvittää, minkälaatuinen ja kuinka intensiivinen liikunta vaikuttaa diabetekseen ja lihavuuteen. fi KIRJALLISUUS: Aikuisten lihavuus. Siten liikunta näyttää olevan itsenäinen diabetesta ehkäisevä tekijä. Käytännössä diabeteksen ehkäisyssä tärkeintä on painonhallinta, koska lihavuus ja diabeteksen riski kulkevat käsi kädessä. liikuntaa useimpina päivinä viikossa). Näissä tutkimuksissa liikunnan osuutta diabeteksen vaaran vähenemiseen on mahdoton arvioida, sillä henkilöt tekivät samalla muutoksia ruokavaliossa ja laihtuivat. Vaikka vankka tutkimusnäyttö puuttuu, on selvää, että energiankulutuksen lisääminen liikuntaa lisäämällä tukee painonhallintaa. Klem ML, Wing R, McGuire MT ym. Hyvä aerobinen kunto vähentää tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksen riskiä sekä normaalipainoisilla että lihavilla huonokuntoisiin verrattuna. Lääkl 1996;51 :2693 Hu FB, LiTY, Golditz GA ym. Suom. (myös Terveysportti ja Lääkärin CD-roml yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon ei paljoa Aikuisten lihavuus. Voimaharjoittelu parantaa diabeetikoiden lihaskudoksen insuliiniherkkyyttä, jolloin sokeritasapaino paranee. Niihin perustuvia suosituksia ihmiset eivät läheskään aina pysty noudattamaan. Nykyisen käsityksen mukaan diabeetikoiden liikuntaohjaukseen tulisi sisällyttää lihaskuntoharjoittelu, jossa käytetään kevyitä painoja (50-60 prosenttia maksimisuorituskyvystä) ja runsaita toistoja ( 10-15). Am J Clin Nutr 1997;66:239-46. Merkittävään laihduttamiseen ei siis pelkkä liikunnan lisääminen riitä, vaan silloin tarvitaan aina myös ruoan energian vähentämistä. m ustajoki@ hus
Terveyshaitat ja ongelmat syntyvät, jos luu murtuu. Näin määritellen Suomessa olisi osteoporootikkoja jopa 400 000. Tämä on mahdollista, joskin vakuuttavaa tieteellistä näyttöä osteoporoosihypoteesin puolesta tai vastaan ei ole olemassa. reisiluun kaula) ei ole tottunut. naisten luuntiheyden. Osteoporoosista "kärsivien" määrää on vaikea arvioida, koska em. Näin ollen myös osteoporoosista "kärsivien" määrä maassamme riippuu ennen muuta siitä, mihin kohtaan luuntiheysjanaa osteoporoosikriteerin asetamme. UKK-instituutin tapaturmat ja osteoporoosi -yksikön epidemiologisissa aikasarjaseurannoissa on havaittu, että Suomessa ikäihmisten luunmurtumien ikävakioitu esiintymistaajuus eli keskimääräinen murtumariski on selvästi lisääntynyt viimeisen 30 vuoden kuluessa. Tällaisia sopimuksenvaraisia osteoporoosin määritelmiä on kuitenkin tehnyt mm. luukadon määritelmä ei anna mitään numeerista arvoa sille, milloin pienentynyttä luumassaa ja heikentynyttä luun rakennetta pitäisi alkaa kutsua osteoporoosiksi. Liikuttaessa lui_hin kohdistuu aina puristus-, venytys-, vääntötai kiertokuormitusta, mikä aiheuttaa luukudoksen uudismuodostusta stimuloivan hetkellisen luun muodonmuutoksen. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostettava, että ei ole olemassa mitään luuntiheyden aleneman selvää raja-arvoa tai raja-aluetta, jonka jälkeen murtumariski kasvaisi poikkeuksellisen nopeasti. 2 ::) -.... liikunnan avulla. .... :c:c > :c:c Q,. Asia on tärkeä, koska jos osoittautuu, että luukato on ikääntyneessä väestönosassa lisääntynyt, tulisi luukadon ehkäisyyn ja hoitoon panostaa entistä enemmän, esim. Naisilla luukato kiihtyy vaihdevuosien aikana munasarjojen estrogeenituotannon loputtua. Näistä liikunta on ainoa keino, joka voi tehokkaasti vaikuttaa sekä luuston kuntoon että ikäihmisen lihasvoimaan, liikkumisvarmuuteen ja kaatumisriskiin. Eri liikuntamuodoista luustoon vaikuttaa parhaiten iskutyyppiset kuormitukset eli nopeat kierrot, väännät, iskut, tärähdykset ja värähtelyt. Koska liikunta vaikuttaa myönteisesti vain kuormitetuissa luissa ja luun osissa, tulisi liikunnan olla koko luustoa monipuolisesti kuormittavaa. LLI :c:c :c:c .... Ei siis tiedetä, onko luukato lisääntynyt Suomessa tai muualla viimeisten vuosikymmenten aikana. Kokeellisten tutkimusten perusteella myös riittävän pitkä lepojakso toistosarjojen ja eri harjoituskertojen välillä näyttäisi olevan luun vahvistumisen kannalta tärkeätä. 2 LLI LLI .... Osteoporoosi on tavallisimmin ikääntymiseen liittyvä fysiologinen tapahtuma, mutta se voi johtua myös huonoista elintavoista (liikunnan puute, puutteellinen ravitsemus, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö), tapaturmista, sairauksista, suurista leikkauksista tai tiettyjen lääkkeiden pidempiaikaisesta käytöstä. -->< 20 LIIKUNTA & TIEDE 5/2004 PEKKA KANNUS Näin annostelen liikuntahoitoa: osteoporoosi Osteoporoosissa eli luukadossa luun kokonaismassa on vähentynyt ja samalla luun rakenne on ohentunut, huokoistunut ja heikentynyt ja luun muoto muuttunut niin, että murtumariski on lisääntynyt. WHO, joka nimeää osteoporootikoiksi kaikki ne henkilöt, joiden DXA-laitteella mitattu luuntiheys (glcm2) on vähintään 2.5 keskihajontaa (noin 30%) alle nuorten terveiden 20-40v. Yhdeksi syyksi kaatumisten lisääntymisen ohella on epäilty ikäihmisten luuston kunnon heikentymistä vuosikymmenten saatossa (nk. Erityistä huomiota tulee kuitenkin kiinnittää painoa kantaviin liikuntamuotoihin, jotta kuormitusta saadaan riittävästi sinne missä vakavimmat murtumat. LLI .... Liikunta osteoporoosin ja murtumien ehkäisyssä Iäkkäiden luunmurtumien ehkäisykeinoista liikunta, ravitsemus (kalkki, D-vitamiini) ja terveet elintavat ovat laajasti hyväksyttyjä, turvallisia ja halpoja koko väestöön sovellettavissa olevia ehkäisymenetelmiä. Osteoporoosissa luukudos ja sen mineraaliaines sinällään ovat normaaleja vain niiden määrä on vähentynyt . osteoporoosihypoteesi). Tämän tyyppisissä harjoitteissa taistojen suuri lukumäärä ja harjoituskertojen pituus (eli kuormituksen kokonaismäärä) eivät näytä olevan luuston vahvistumisen kannalta ratkaisevia, vaan ratkaisevampaa näyttäisi olevan yksittäisten suoritusten luulle antamat huippukuormitteet varsinkin jos kuormitus on "epätyypillistä" eli tehdään liikkeitä, mihin luusto tai jonkin luun osa (esim. Osteoporoosi sinällään on varsin harvoin terveysongelma eikä yleensä aiheuta oireita. Annos-vastesuhteiden tarkka selvittäminen tarvitsee kuitenkin lisätutkimuksia. Tätä hypoteesia voitaisiin kuitenkin testata, mikäli tutkijaryhmät ympäri maailman toistaisivat 2000-luvulla ikäja sukupuoliryhmittäin ne laajat väestöjä koskevat luuntiheysmittaukset, joita tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla