Liikuntarakentaminen: UUSILLA OTTEILLA UUSIIN HAASTEISIIN
Aloite näiden päivien järjestämiseksi Kajaanissa tuli Kainuusta ja erityisesti Kainuun liitolta, joka jo pitkään on ollut kainuulaisten liikuntaorganisaatioiden ja liikunta-asiantuntijoiden rinnalla tärkeä ideapankki ja konkreettisesti merkittäviä hankkeita tukeva organisaatio. Liikuntatieteellinen Seura ja Kainuun Liikunta ry olivat päivien pääjärjestäjiä, mutta yhtä merkittävän panoksen toivat mukanaan jo edellä mainittu Kainuun liitto, Oulun läänin liikuntahallinto ja Kajaanin kaupunki. Alueellisuus voimavarana JOEL JUPPI J ärjestyksessä 10. vuosikerta ISSN 0358-7010. 38. Tästä esityksestä saatujen ideoiden pohjalta Liikuntatieteellinen Seura ja Kainuun Liitto (silloinen Kainuun Maakuntaliitto) käynnistivät varsin laajan ja monivuotisen seurantatutkimuksen nimeltään Kainuun elintavat ja terveys (KETTU). Tämä alustus vaikutti varmastikin osaltaan Kainuun liikuntakulttuuria kehittävän maakunnallisen hankkeen eli Kainuun mallimaakunta -hankkeen käynnistymiseen 1980-luvulla. Tämä on havaittu myönteiseksi voimavaraksi ja lisäenergiaksi monilla inhimillisen toiminnan eri alueilla. Esimerkiksi suurten sekä kansallisten että kansainvälisten kuntoliikuntaja kilpaurheilutapahtumien järjestäminen on ollut viime vuosina erittäin vilkasta ja onnistunutta. Toinen päivien ehkä vähemmän tiedostettu funktio on ollut soveltajien keskustelujen kautta saatujen virikkeitten antaminen ja siirtäminen käytännöstä tutkijoille ja tutkimuslaitoksille. Päivien luonne on viime vuosina alkanut vakiintua liikuntatutkimuksen soveltavan tiedon välittämiseen ja popularisoimiseen. Viime vuosina ovat kainuulaiset tutkijat kunnostautuneet suurten kansainvälisten tutkimus-, kokeiluja kehittämishankkeiden suunnittelijoina ja toteuttajina. Tutkimuksen suunnitteluvaiheen jälkeen sen varsinainen toteutus siirtyi Turun yliopiston kansanterveystieteen laitokselle ja myöhemmin UKK-instituutille. Yhtä tärkeä oli myös koko läänin tuki ja erityisesti läänin liikuntahallinnon konkreettinen apu. 09-45427222 e-mail: lts@stadion.fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast). Seuran rooliksi jäi lähinnä tähän hankkeeseen liittyvän tiedon välittäminen. Kainuulainen liikuntatoiminta on jo pitkään ollut aktiivista eri sektoreilla ja eri muodoissa. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Heimo Nupponen Eila Ruuskanen-Himma Jaana Suni Valokuvat: Antero Aaltonen, Ulkoasu: Koodi Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen Liikunnanopettajien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 09-4542 720, fax: · 09-45427222 Kestotilaus 170 mk/vsk Vuositilaus 190 mk/vsk. Oulun yliopiston alueellisena yksikkönä toimiva Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa kehittänyt ja aktivoinut alueen liikuntatutkimusta. Näin saatiin taloudellisen tuen lisäksi hyvin rekrytoitua alueen asiantuntemus sekä tutkimuksen että käytännön sektoreilta. Uutta tä2 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 mä korostaminen ei kuitenkaan ole, sillä jo 1970-luvun alkupuolella alueellinen toiminta oli Liikuntatieteellisen Seuran puitteissa hyvinkin vilkasta. Toinen Kainuun Liikuntakulttuurin Päivien pääalustus oli Heikki Klemolan "Alueellisten näkökohtien huomioiminen liikuntasuunnittelussa". Huomattavan suurten EU-tukirahojen saaminen on sekin tunnustuksenosoitus tämän maakunnan liikuntakulttuurille ja liikuntatieteelliselle tutkimukselle. Näin on mahdollista kerätä jopa konkreettisia tutkimusteemoja. Liikuntatieteellisen Seuran viime vuonna hyväksytyssä uudessa strategiassa korostetaan alueellisen toiminnan merkitystä. Liikuntatieteen päivät kokosivat Kajaanin hyvin toimivaan kongressikeskukseen yli 200 alan asiantuntijaa. Toivotan onnea ja jatkuvaa menestystä kainuulaiselle liikuntatoiminnalle ja koko alueen liikuntakulttuurille. Maakunnan voimavarojen tuki näille päiville oli välttämätön. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh 09-4542720 fax. Joel Juppi Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Pi lvikki Heikinaro-Johansson Olli J. Todettakoon, että vuonna 1977 Kainuun Liikuntakulttuurin Päivillä silloinen seuran puheenjohtaja, professori Martti J .Karvonen korosti esityksessään liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä ja niiden tutkimisen tärkeyttä. On ymmärrettävää, että oman, itselle läheisen kylän, kunnan, kaupungin, maakunnan ja jopa läänin hyväksi työskentely ja näiden asioiden esille nostaminen motivoivat työskentelemään jopa paremmin ja aktiivisemmin kuin koko valtakunta, maanosa tai maapallo
Suomi-on pitkään ollut liikuntarnkentami. Toisilla pyritään matkailukokE;_rnus rnuokkaamaan _mahpaljon _;~kielä~än kaltåiseksi , Mikä:selitliikuntamatkailun kasvavaa s~;siota?T~imiiko.se asem_.~~ ja statuksen vijhvistajana våTovatko liikuntamatkailuun liittyvät aktiviteetit keim/paeta ,,:···•,r··:•c:,,"-'· . ··•~ 'c't Mikäli arpajaislaki astuu voimaan ensi vuoden alusta_ liikunnanpsuus kasvaa kymmenen vuoden aika_na ,, vuode,sta 2003 alkaen 25 prosenttiin nykyisen noin 2_ 1 · sijaan. .,"c"':i-':·,, . Pääkirjoitus Joel Juppi Liikettä matkalla: Liikuntamatkc1ilun ja -matprofiilia kartoitt~massa matkoilla haetaan pakoa arjen rutiineista uusiin ympäristöihin ja käyttäytyniismalleihin . ··,·•-/.·'·•.• Seppo Aho Oikeus liikkua: Kajaanin opettajankoulutusyksikössä liikuntaja terveyskasvatusta vahviste~ taan koulutusprojektilla. Terv~ys'riatkai lun.ennakoi· kasvava.n lähivu~:~ina nopeam ~jri l<~(~'i~simerc ,· . ·::,'_ : ·:.: ,: > --p,1;_~'.·?•-•'" ·•:· '.\muotoilemansa 'tavoitteeh :toteutumiseen: Päiv,;Bish -•· ;.J;,;. ;._,J_ ·_.:.:i.:]r _.,\;1 1 1-:_;'~r•:.:;, ":J\ti;:\_r)·,, ,18}tLiikt1p,tara~~-~~c1n:ij.~eri: ,Yu~}Uc1 -~~teil.!~• uusi.i11 · haasteisiin. -:~·,· . Joel Juppi 28 ArJ>~ ratkaisi Pauli Vuolteesta seuran puheenjohtaja 2002. Olisi erikoista, jos liikuntajärjestöt eivät ymmärtäisi käyttää hyväkseen tällaista resurssia. Maaku~'~allise,n liikunnan ja urheilun kattojärjestön tavoite on helppo kiteyttää: toimiaJoko maakunnan hyväksi si_ten/ että liikunnasta muotoutuu yksi keskeisimmistä/Väline i~tä . Tämä merkitsisi nykyt~otolla noi~ 100 mmk nykytasoa enemmän . ,, ·~•-.... Seuran puheej9htajuutta olivat hakemassa dosentti Raija Laukkanen ja professori Pauli Vuolle. Vuokatin Urheiluopisto on rakentanut omaa .Ybrandiaan oikeastaan jo ennen kuin koko sanaa käytettiin Suomessa. . ·-t·,, etelänmatkailun,'.risteilyjen tai ostosmatkailun. _.-·, . löysimat_k~ii"un. Liikuntatutkija ahertaa edelleen apurahan turvin ja putoaa näin asianmukaisen sosiaaliturvan piiristä. 22 Liikuntatutkimus tienhaarassa: Arpajaislain myötä apurahoista palkkauks,eerj . . Lapsia on roh,kaistava n?yttäc. . maakunnankehit\1mises;iä _Ka\~uun LiiKurhl ti2A> · .. .. _>·-:,:.:-·-_ ·.:.·,:,:..,;,_,.. .. . Päivi Bisi 15 Oman alan löytämistä: Koulutuksen, liikun. · · · ,·· ·-: ..... ·. <ft ka1jana. rooleja ja asemia. Lopullinen ratkaisu jouduttiin tekemään arpomalla . Leena Nieminen . . ·suja ja toimintamalleja . Kristiina Wuo!io LIIKUNTA& TIEDE 5/2001 3. ; .,,'.:''t·::. (Xqk?i}lå on tärk~ä rooli myös rn~ok-· . suurvalta.:·uusi_lla tavoi lla suu~nitella, rake~taa'j; ~ahoittaaliikuntapaikkojaon saatu ki_innosta_v1~'ratkai.Kylpylät;form~iatja marato·~-it: ,,,· . 25 Liikuntatieteen suuri kaari Suomalaisen liikun~ tatieteen historiasta löytyy kasapäin upeita avauksia ja hienoja saavutuksia . Kristiina Wuo!io 32 Joel Jupille Kuntourheiluliitto, Kunto ry:n kultainen ansiomerkki 33 Liiku oikein voi hyvin. ,; Kun te.sitten kouiuissa teette näitä lasten kanssa, teidän tehtävänänne on näyttää heille, että jokaisella on oikeus liikkua ja saada siitä liikunnan _riemua. mällä, ettei tämä ole vaikeaa." Päivi Bisi '14 Anneli Pönkkö: Koulutuksen tarve on ennakoitava ja oma tarjonta markkinoitava · Vaikka Kajaanin OKY:ssä on jo muutaman vuoden · ajan tehty työtä liikuntakasvatuksen vahvistamiseksi, kolmivuotisen EU-rahoitteisen k9ulutusprojektin käynnistäminen osuu mitä sopivimpaan-ajankohtaan. Kiinnostusta herättäneessä ja tapahtumarikkaassa vuosikokouksessa äänestys päättyi tasalukuihin 33-33. . se~,. nan ja matkailun yhdistäminen vaatii vahvan .:: brandin. Kimino Suo~i, Pauli Vuoti; ·;': ·. Osan liikuntatiete_ellise_n tutkimuksen tuloksista olemme omaksuneet arkeemme / niin hyvin, ettemme tule miettineeksi, että taustaH~ on vuosien tutkimustyö. Varapuheenjohtajaksi valittiin äänin 39-28 kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila. ,-_,. Hanna v/hmas ( . cfnko niille tila'a myb;· . ,.,,,· ... . . ,tSuomessa. . Rakennetudla ja etenkiri ' luont~ii]kuntapai. _:} · • c:Jir · :.f 16 Liikuntamatkailun puolesta. '. Leena Nieminen 29 Kulttuuriasianneuvos Raija Mattila: Kehityksen analysoinnissa riittää tehtävää Kun liikunnan kenttä eri toimijoineen muuttuu entistäkin kirjavammaksi, seuralla luulisi olevan kysyntää kehityksen analysoijana, ennakoijana ja vaihtoehtoisen näkemyksen tuottajana. · minnanjohtaja Erkki Hulkl<onen myös luottaatvahvasti . Antero Toskala 37 IN MEMORIAM Esko Palmio ' .. Päivi Bisi KESKUSTELUSIVUT: 30 LIIKUNTATIETEEN NUOREN TUTKIJAN PALKINTO HARRI HEINOSELLE 31 Mitä tehdä liikkumattomalle viidennekselle nuorista innovoidaanko uusia konsteja vai annetaanko olla
4 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001
LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 5. Joillakin matkoilla haetaan pakoa arjen rutiineista uusiin ympäristöihin ja käyttäytymismalleihin. Toimiiko se esimerkiksi arkielämän aseman ja statuksen vahvistajana vai ovatko liikuntamatkailu keino paeta arkielämän rooleja ja asemia. Erilaisten matkailumuotojen suosiota selitetään eri tavoin. Mikä sitten selittää liikuntamatkailun kasvavaa suosiota. Toisilla taas pyritään vapaa-aika ja matkailukokemus muokkaamaan mahdollisimman paljon arkielämän kaltaiseksi
Liikuntamatkailu tai urheiluturismi voi olla ns. passiivista tapahtumamatkailua. aktiivista liikuntamatkailua, jolloin matkailija itse henkilökohtaisesti osallistuu matkansa aikana johonkin liikunnalliseen toimintaan. Liikuntamatkailusta yleisesti puhumista vaikeuttaa lisäksi se, että toisille liikunta voi olla matkalle lähdön ensisijainen motiivi tai syy, kun taas toisille liikunnan sisällyttäminen matkaan on toissijaista, ehkäpä vain satunnaisen tilanteen seurausta. Kolmas ja kansainvälisissä liikuntamatkailun typologioissa tuorein liikuntamatkailun päämuoto on ns. Liikuntamatkailun kansainvälinen tutkimusja kehittämisorganisaatio STIC (Sport Tourism International Council) arvioi sekä aktiivisen että passiivisen liikuntamatkailun merkityksen olevan jopa kolmanneksen kaikesta matkailusta (STIC 1997). Esimerkiksi pohjoisamerikkalaisille sport useimmiten tarkoittaa kilpailullista urheilua, kun taas Euroopassa sport-käsitettä käytetään väljemmin tarkoittamaan sekä kilpaurheilua että virkistyksellistä ei-kilpailullista liikuntaa. lukuja tulee kuitenkin pitää vain. (Gammon & Robinson 1997.) Matkan päämotiivi ei ole kuitenkaan välttämättä paras indikaattori kertomaan liikuntamatkailun merkityksestä. Nykyaikaisten globaaleiksi megatapahtumiksi luokiteltavien olympiakisojen tai Formula 1-osakilpailujen rahavirrat ovat aivan toista luokkaa verrattuna esimerkiksi vaellusmatkailijoiden tuomiin markkoihin Lapin matkailuyrityksille. Historiallisesti ensimmäiset merkit liikuntaan ja urheiluun liittyvästä matkailusta voidaan löytää jo Antiikin olympialaisista. Esimerkkejä nostalgialiikuntamatkailusta ovat matkat urheilumuseoihin, olympiatai muille urheilustadioneille. Kolmas mainittava liikuntamatkailun typologia liittyy liikuntamatkailijoiden motiiveihin. (Standeven & De Knop 1999, 73-75; Gibson 1998, 160,165.) Standeven ja De Knop ovat selvittäneet liikuntamatkailijoiden osuutta matkailusta yleensä. On melko harhaanjohtavaa puhua liikuntamatkailusta yhden käsitteen alla, koska liikuntaja urheilukäsitteiden merkitys vaihtelee kulttuureittain. Kuitenkin vasta 1980-ja 1990-luvuilla on varsinaisesti alettu puhua liikuntamatkailusta omana erityisenä matkailuelinkeinon muotonaan. Aktiivista, passiivista vai nostalgista . He toteavat, että useissa maailman kehittyneissä maissa arviolta noin 18-30 prosenttia kaikista matkailijoista pitää nimenomaan liikuntaa ja urheilua vähintäänkin merkittävänä, jopa pääasiallisena syynä matkalle lähtöön (Standeven & De Knop 1999, 34-38). nostalgiamatkailu, joka asettuu aktiivisen ja passiivisen liikuntamatkailun välimaastoon. Eräs kattavimmista liikuntamatkailun typologioista on Standevenin & De Knopin (1999) laatima luokitus erilaisista liikuntaan liittyvistä matkailun muodoista. Vaikka liikuntamatkailijoiden joukosta luonnollisesti löytyy hyvin monen eri tyyppisiä ihmisiä, niin tyypillinen aktiivinen liikuntamatkailija näyttää olevan nuori, naimaton, lapseton, kaupunkilainen, sosioekonomiselta taustaltaan keskimääräistä korkeammassa asemassa oleva mies. Liikuntamatkailun typologiat ja luokitukset toimivatkin lähinnä apuvälineinä tutkijoille, koska ne eivät kerro sitä, ketkä osallistuvat tiettyihin matkailun muotoihin tai esimerkiksi sitä, kuinka paljon erityyppisten liikuntamatkailun muotojen parissa matkailevia ihmisiä ylipäätään on olemassa. Jos oletetaan, että liikuntamatkailu on yhä useammin osa työhön ja liikeasioiden hoitoon liittyvää bonus-, kannustetai muuta "bisnesmatkailua", meidän tulisi pitäytyä matkailija-käsitteessä turisti-käsitteen sijaan, sillä turistilla tarkoitetaan usein nimenomaan vapaa-ajan matkailijaa Oärviluoma 1995, 11). Matkailutai lomaliikunnassa puolestaan aktiivinen liikuntaan tai urheiluun osallistuminen tai passiivisesti niiden seuraaminen ovat matkan toissijaisia syitä ja saattavat tapahtua ennalta suunnittelematta sopivan tilaisuuden tullen. (Standeven & De Knop 1999, 7.) Liikuntamatkailun merkityksen arvioiminen esimerkiksi matkailuelinkeinon näkökulmasta vaihtelee suuresti matkailijatilastoinnissa esiintyvistä kansainvälisestä eroista johtuen. KOK:nja WTO:n selvitykset Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa tukevat edellä mainittuja sekä aktiivisesta liikuntamatkailijasta piirrettyä miehistä, kaupunkilaista ja elitististä profiilia että liikuntamatkailijoiden verrattain suurta osuutta kaikista matkailijoista (WTO & IOC 2001.) Edellä mainituista liikuntamatkailun käsitteeseen ja matkailijatilastointiin liittyvistä hankaluuksista johtuen kaikkia em. Kummassakin tapauksessa on kuitenkin kyse liikuntaan ja urheiluun liittyvästä matkailusta. Gammon & Robinson (1997) ovat luokitelleet liikuntamatkailun kuluttamiseen liittyviä syitä ja motiiveja. Liikuntamatkailijat ovat heidän mukaansa niitä, joille aktiivinen liikuntaan tai urheiluun osallistuminen tai passiivisesti niiden seuraaminen ovat matkan pääsyitä. .1 1/) <( ::!!:: :c w > <( z z <( :c j::: 1/) l.:: w 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 L iikuntamatkailu on tullut kansainvälisesti yhä merkittävämmäksi. Liikuntamatkailun historia voidaan monella muullakin tapaa rinnastaa elitistisen modernin urheilun historiaan (Standeven & De Knop 1999, 14-28). Liikuntamatkailun kansainvälisen määrittelyn vaikeudesta huolimatta tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että liikuntamatkailu jakautuu karkeasti kolmeen eri muotoon (mm. Esimerkkinä passiivisesta liikuntamatkailusta on vaikkapa suomalaisille viime vuosina erittäin suosituiksi tulleet formulamatkat. Vauras, vapaa, mies aktiivi liikuntamatkaaja Sekä eurooppalaisten että amerikkalaisten tutkimusten mukaan aktiivinen liikuntamatkailija edustaa elitististä väestönosaa. Liikuntamatkailu voi olla ns. Gibson 1999). Merkillepantavaa typologiassa on se, että edellä mainitun aktiivisen ja passiivisen liikuntamatkailun perusjaon lisäksi siinä huomioidaan myös työhön liittyvä matkailu osana tämän päivän liikuntamatkailua. Tällä tarkoitetaan matkustamista katsojaksi urheilukilpailuun tai -tapahtumaan, jolloin matkailija itse ei varsinaisesti osallistu liikunnan harrastamiseen. Mistä me sitten puhumme, kun puhumme liikuntamatkailusta. Nostalgiamatkailulla tarkoitetaan matkailua urheiluhistoriallisesti tai tietylle fanikulttuurille merkittäviin kohteisiin. Matkalle lähdön ensisijaisen syyn määrittely ja ilmaisu voi olla matkailijalle vaikeaa, eikä matkan ensisijainen syy ei vielä kerro liikunnan osuudesta tai roolista matkakokemuksessa
Eri vuosien vertailuun täytyy myös otoskoon muutoksista johtuen suhtautua jossain määrin varovaisesti. (KTM 1999.) Toinen tietolähde liikuntamatkailijoista Suomessa on rajahaastattelututkimus, jota MEK (Matkailun edistämiskeskus) on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteuttanut vuodesta 1997. lähes rajattomat tuotekehitysmahdollisuudet, EUväestön matkailutottumukset sekä EMU:n myönteinen vaikutus matkailulle. Tietynlaisten eri matkailun muotojen olemassaolo voi selittyä siten, että matkailijat haluavat paeta arkielämää ja arjen rutiineja täysin toisenlaisiin ympäristöihin ja käyttäytymismalleihin. postmodernit elämäntapaja kulutusmallit rakenneteorioita perusteellisemman selityksen nykyihmisen elämäntapavalintojen ja habituksen muotoutumisesta. SWOT-analyysi, jonka mukaan Suomessa tapahtuvan liikuntaja luontomatkailun vahvuuksia olivat mm. Mahdollisuuksia suomalaiselle liikuntaja luontoaktiviteettimatkailulle tarjosivat analyysin mukaan mm. Talviaktiviteettien (hiihtolajit, moottorikelkkailu, poroja koiravaljakkoajelut sekä pilkkiminen) harrastamisen osuus asettuu niin ikään noin 20 prosentin tasolle, vaikkakin talvilajien suhteen on ainakin vv. Nähtäväksi jää, minkälainen vaikutus Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001 tehdyllä terroristi-iskulla on Suomen matkailulle. ulkomaalaisten harrastamia ulkoilma-aktiviteetteja Suomen vierailun aikana. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tekijöihin, jotka ovat saaneet ihmiset etenkin kehittyneissä länsimaissa liittämään liikunnallisen toiminnan osaksi matkailukokemustaan. alaan kuuluvien yritysten yhteistyön ja markkinointija myyntiosaamisen puute sekä saavutettavuuden ongelmat. Arvioita on kuitenkin esitetty, että luontoaktiviteetteihin liittyvän matkailun suosio voi kasvaa tulevaisuudessa nimenomaan Suomen kaltaisissa turvallisina pidetyissä maissa (KSML 2001). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon muissa maissa asuvia matkustajia Suomessa käy. Riittävätkö perinteiset rakenneteoriat, kuten esimerkiksi Bourdieun erottautumisen teoria (theory of distinction) selittämään liikunnan ja matkailun ryhmittymiä siten, että ne olisivat sosiaalisiin luokkiin ja asemiin sidoksissa olevaa toimintaa ja kuluttamista. Suomessa liikuntamatkailun merkitystä on arvioitu ainakin kahdella eri tavalla. Syitä vaihteluihin voi verrattain lyhyellä seurantajaksolla olla useita, mm. Räsänen 2000.) Tavoitteeksi voidaan asettaa ääneen lausumattomien motiivien löytäminen ilmeisten motiivien rinnalle. Tämä tarkoittaa, että vajaa viidennes ulkomaalaisista matkailijoista on osallistunut joko kalastukseen, vaellukseen, kanoottitai koskenlaskuun, golfiin, pyöräilyyn tai ratsastukseen vieraillessaan Suomessa. Päähuomio on vähitellen kuitenkin siirtymässä asiakassegmentointia palvelevien profiilien piirtämisestä miksi -kysymysten esittämiseen. Liikuntamatkailua voidaan arvioida ulkopaikkakuntalaisten osuutena liikuntapaikkojen käyttäjinä, jolloin tarkastelussa otetaan huomioon sekä kotimaiset että ulkomaiset päivämatkailijat ja yöpyvät vieraat. Vai antavatko ns. Uhkina toimialan kehittymiselle olivat mm. Tämän joukon majoitusvuorokausista noin 25 prosenttia oli ulkomaalaisten tuomia. Numeerista tai tilastollista tietoa liikuntamatkailun merkityksestä on melko vaikea saada, ja liikuntamatkailun kansainvälinen vertailu on ongelmallista. (mm. Samoin voidaan todeta, että kesäaktiviteetteihin osallistuminen on pysynyt vajaan 20 prosentin tasolla vuosina 1998-2000. Miksi -kysymykset huomion kohteeksi Liikunta, urheilu ja matkailu ovat kaikki erittäin käytännönläheisiä aloja, mikä on jossain määrin rasittanut liikuntamatkailun tieteellistä tutkimusta. Toisissa matkailunmuotojen selityksissä (mm. Liikuntamatkailun kansainväliset tutkimukset ovat tyypillisimmillään olleet elinkeinon tai aluepolitiikan tarpeista syntyneitä soveltavia tapaustutkimuksia. jo mainittu otoskoon vaihtelu. Matkailuntutkimuksissa todetaan, että erityyppisten matkailun muotojen olemassaoloa voidaan selittää ainakin kahdesta eri näkökulmasta käsin. Urry 1990) taas todetaan, että ihmiset itse asiassa pyrkivät muokkaamaan vapaa-aikaansa ja matkailukokemuksiaan nimenomaan arkielämän kaltaisiksi. Ja ovatko nämä piirteet myös siirtyneet vapaa-aikaamme ja kokemuksiimme aktiivisena liikuntamatkailuna. Poikkeuksellisen kylmä sää sekä matkailijoita Lapin matkailuyrityksiltä verottanut lentolakko talvella 1999 saattavat myös näkyä vuoden 1999 talviaktiviteettien vähentyneenä harrastamisena. Luvut ovat siis melko paljon suurempia kuin mitä matkan pääsyy antaa olettaa. Heikkouksina toimialalla nähtiin mm. liikuntamatkailijaa. Vuonna 1998 ulkoilma-aktiviteetit Suomeen tulon pääsyyksi ilmoitti 5 000 ulkomaalaista matkailijaa, vuonna 1999 luku oli 10 000 ja seuraavana vuonna 14 000 ulkomaalaista matkailijaa. 1998-2000 ollut suurempaa vaihtelua kuin mitä kesälajien suhteen. luonto ja luontoaktiviteetit sekä Suomen maine modernina, turvallisena ja siistinä kannusteja kongressimatkailun maana. Ovatko esimerkiksi piirteet, kuten jatkuva itsensä kehittäminen ja suorittaminen, äärimmäisten elämysten etsintä, lähes pakonomainen tarve tehdä ja saavuttaa asioita,jopa riskien otto työelämällemme tyypillisiä piirteitä. KTM:n toimialaraportin mukaan vuonna 1999 Suomessa oli noin 10 milj . Prosentuaalisesti luvut eivät ole kovinkaan suuria. (MEK 2001.) MEK:n tiedoista käy ilmi, että Suomessa vierailevien ulkomaalaisten ulkoilma-aktiviteettien harrastaminen on ollut kasvussa vuosina 1998-2000, vaikka ulkoilmaaktiviteetit eivät edelleenkään näytä olevan kovin merkittävä Suomeen tulon pääasiallisena syynä. Toimialaraporttiin on myös laadittu liikuntamatkailun ns. Voidaan kysyä, toimiiko liikuntamatkailu esimerkiksi arkielämän aseman ja statuksen vahvistajana vai ovatko liikuntamatkailuun liittyvät aktiviteetit keino paeta arkielämän rooleja ja asemia. Sosiologisesta näkökulmasta liikuntamatkailuun liittyy myös kysymys nykyihmisen suhteesta vapaa-aikaan ja työelämään. LIIKUNTA& TIEDES/2001 7. ympäristöongelmat ja uusien muiden mielenkiintoisten trendien mukaantulo matkailumarkkinoille. Trendiä voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana. Lisäksi Suomessa kävijöistä selvitetään eräitä oleellisimpia perustietoja ja Suomeen tulon syitä sekä mm. suuntaa-antavina. Onko postmoderni toimija aikaisempaa aktiivisempi, itsenäisempi ja yksilöllisempi muokatessaan elämäntyyliään rakenteellisten taustatekijöiden vaikuttaessa entistä vähemmän hänen valintoihinsa
Tarvetta ja halua matkustaa ei tarvitse perustella, matkustaminen on legitimoitua toimintaa itsessään. Matkailun edistämiskeskus/Tilastokeskus. Houkutteleeko liikuntamatkailu erityisiä, esimerkiksi liikuntaharrastuneisuutensa puolesta tietyntyyppisiä ihmisiä vai ovatko liikuntamatkailijat niitä, jotka ovat nähneet jo kaiken muun. Ra ija Komppula. STIC (1997) STIX. MEK (Matkailun edistämiskeskus) (2000). Gibson, Healther J. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 10, 146-155. Sport Tourism. Human Kinetics. Voimme puhua myös ns. Teoksessa Jari Järviluoma, Jarkko Saarinen & Arja Vasama (toim.) Jos metsään haluat mennä ... trendilajeineen on aiheuttanut sen, että myös liikuntakulttuurista on tullut ympäristöä kuorimittava elämänalue. 8 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Tyypillinen aktiivinen liikuntamatkailija on nuori, perheetön, kaupunkilainen, keskimääräistä paremmassa sosioekonomisessa asemassa oleva mies Lähteet: Gammon, Sean & Robinson, Tim (1997) . Rajahaastattelututkimus. Active Sport tourism: who participates. Kulutusvalintojen postmoderni! piirteet ja rakenteelliset reunaehdot. Parks & Recreation, Jun99, Voi 34, lssue 6, p36. Voimme jopa olettaa, että elämme aikaa, jolloin ympäristöasenteiden ja tosiasiallisen käyttäytymisen välinen ero on suurimmillaan. Madrid, Spain.. Toimialaraportti. HANNA VEHMAS VTM liikuntasosiologian assistentti Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Artikkeli perustuu kirjoittajan X Liikuntatieteen päivillä 1011. The Journal of Leisure studies. Rajahaastattelututkimus . Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11, tutkimuskatsaus, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (LI KES) 124, Jyväskylä, 23-46. MEK A:103 1999. Rajahaastattelututkimus. Voimme puhua myös ns. The tourist Gaze. Journal of Sport Tourism, Voi 4, No 3. (1998). Bourdieu's theory. globaalin yhteiskunnan liikunnallistumisesta. Liikunnan merkitys rakentuu elämänkaarella Teoksessa Mari Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Voimme puhua matkustamisen oikeudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että matkustamisesta ja "maailman valloittamisesta" on tullut länsimaiselle ihmiselle lähes yksi perusoikeuksista. Osa 3. Miten liikunta ja urheilu näkyvät ympäristökeskustelussa. Matkailun ohjelmapalvelut. Sielultaan pienyrittäjä. Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 1998. Järviluoma, Jari (1995) . Sport Tourism lmpact Index. M EK A:109 2000. Sport Tourism : the rules of the game. MEK A: 112 2001. Liikunnan harrastajien määrä on monissa maissa ollut kasvussa ja erityisesti suomalaista väestöä voidaan kansainvälisten vertailujen valossa pitää fyysisesti aktiivisena (Vuolle 2000). Sport and Tourism: a conceptual framework. Sport activities during the outbound holidays of the Germans, the Dutch and the French. Sage Publications. Matkailun edistämiskeskus/Tilastokeskus. Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 1999. Sanomalehti Keskisuomalainen 7.10.2001, 15. Vapaa-ajan, virkistäytymisen ja vapaa-ajan määritelmistä. (1999). KTM (Kauppaja teollisuusministeriö) (1999). 9.2001 pitämään esitelmään. An analysis referring to P. Matkailun edistämiskeskus/Tilastokeskus MEK (Matkailun edistämiskeskus) (2001 ). Ohi 2000) osoittavat, että systeemitai rakenneteoriat eivät kykene enää selittämään liikuntaja urheiluryhmittymien syntymistä. ympäristötietoisuuden postmodernista trendistä, jolla viitataan siihen, että länsimaisessa yhteiskunnassamme ihmisten ympäristötietoisuus ja huoli ympäristön tilasta on lisääntynyt (mm. Räsänen, Pekka (2000). Urry, John (1990). Vuolle, Pauli (2000). Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11 , tutkimuskatsaus, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (LIKES) 124, Jyväskylä, 309-324. Esimerkiksi Suomessa liikuntamatkailu liittyy läheisesti luonnonsuojeluun, kestävän kehityksen ideologiaan ja ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Sosiologia 3/2000, 228-242. Oittinen 2000). teoksessa Mari Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten lii kunta lisää mahdollisuuksia. Leisure and Travel in Contemporary Societies. Are social classes still relevant to analyse sport groupings in "post-modern" society. Ohi, Fabien (2000). Journal of Sport Touri sm, Voi. Osa 6. Liikuntaja urheilumarkkinat kohtelevat yhteiskunnan eri toimijoita tässä mielessä erittäin "demokraattisesti", ja eräät tutkimukset Euroopassa (mm. Gibson, Heather J. World Tourism Organisation (WTO) & International Olympic Committee (IOC) (2001). postmodernin yhteiskunnan piirteisiin. Ympäristökeskusteluja seuratessamme voimme kuitenkin huomata, että vaikka huoli luontoympäristön kuormittumisesta ja saastumisesta ilmenee ihmisten myönteisinä asenteina luontoa säästäviä toimenpiteitä kohtaan, tosiasiallinen ympäristöystävällinen käyttäytyminen ei välttämättä ole asenteiden mukaista. Liikuntaja urheilukulttuuri ovat erityisesti urheilumarkkinoiden muodossa tunkeutuneet läpi yhteiskunnan. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 571, Rovaniemi, 5-15. Samanaikaisesti kuitenkin yhteiskunnan urheilullistuminen, mm. Uudet lajit ja urheiluvälineiden tuotekehittely takaavat sen, että liikunnan harrastamisen mahdollisuus suodaan mahdollisimman monelle liikkujalle iästä, peruskunnosta ja harrastuksiin käytettävistä varoista riippumatta. Standeven, Joy & De Knop, Paul (1999). Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa kesällä 2000. Osa 8. Näkökulmia luonnon virkistysja matkailukäyttöön. Liikuntamatkailun sosiologinen tarkastelu liittyy ns. KSML (2001 ). Oittinen, Anu (2000). Volume 17, No 2, 155-1 70. liikuntapaikkarakentamisineen ja nopeasti markkinoilla vaihtuvine ns. 3, No 4. Sport Tourism International Council Research Unit. MEK (Matkailun edistämiskeskus) (1999) . Toimiiko aktiiviseen liikuntamatkailuun suuntautuminen massamatkailusta erottautumisen väylänä
Nopeinta kasvu on ollut kehittyneissä maissa, mutta mukaan nykyaikaiseen matkailuun on tullut jatkuvasti myös uusia kansoja ja valtioita. Matkailusta on kehittyneissä maissa jo tullut olennainen osa ihmisten elämäntapaa ja se tarjoaa hyvin kehittelykelpoisen alueen monenlaisten aktiviteettien edistämiseen. Yhteiskunnalla on varsin vahva rooli huomattavassa osassa liikuntaja terveysmatkailua. Terveysmatkailun ennakoidaan kasvavan lähivuosina nopeammin kuin esimerkiksi etelänmatkailun, risteilyjen tai ostosmatkailun atkailu on erikoinen ala. Terveydenhoito on spesifiikki, yleensä alan ammattilaispalveluksia hyödyntävä matkailun motiivi, kun taas liikunta ymmärretään yleensä paljon laajempana ja yleensä vähemmän ammatilaisapua vaativana asiana. Se myös aktiivisesti etsii uusia verkottumisen kohteita, sillä niillä voidaan turvata paitsi entistä täyteläisempi matkojen anti, myös pidemmät viipymät ja entistä suurempi matkailun peruspalvelusten (liikenne, majoitus ja ravitsemus) käyttö . Rauhantilan jatkuessa lisäkasvua pidetään käytännössä varmana, sillä matkailun osuus ihmisten kulutuksessa nousee elintason kohoamisen myötä. Sen liikevaihdon pitkän aikavälin kasvuluvut ovat suunnilleen kaksinkertaiset tehdasteollisuuteen verrattuna ja myös muita yleisiä palvelualoja selvästi korkeammat (WTO:n tilastot). KYLPYLÄT, FORMULAT JA MARATONIT: Liikunta löysi matkailun Formulakilpailuihin suuntautuvissa matkoissa ja maraton-tapahtumiin osallistumisissa kyse kokonaan on uudesta, nopeasti kasvaneesta matkailumuodosta. Ihmisten hyvinvoinnissa voidaan erottaa useita tasoja, esimerkiksi fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen. Terveysmatkailun ennakoidaan kasvavan lähivuosina nopeammin kuin esimerkiksi etelänmatkailun, risteilyjen tai ostosmatkailun (Aho 2000).Terveysmatkailua suosivat erityisesti varttuneemmat henkilöt, mihin on olemassa ymmärrettävät syynsä. Se, missä määrin ja millä tavoin, vaihtelee suuresti matkojen ja ihmisten välillä, mutta yleisellä tasolla voidaan erottaa ainakin seuraavat neljä keskeistä mahdollisten muutosten aluetta: tietojen kasvu, taitojen lisääntyminen, vaikutukset tunteisiin ja LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 -1 m ;:,,; (/) ::::! (/) m "C "C )> :::c 9. Näiden kahden käsitteen välisen yhteyden vahvuus riippuu määrittelystä: mitä enemmän liikunnassa tulee esiin fyysistä tai mentaalista kuntoa kohentava (tai ylläpitävä) tehtävä ja vaikutus, sitä enemmän se on myös terveydenhoitoa. Matkailu on kokonaisuutena tarkastellen kasvanut jatkuvasti jo puolisa taa vuotta. kansanliikunnan edistämisenä, kilpaurheilun tukemisena ja terveysmatkapalvelujen tarjontana. Liikunta ja terveys matkailussa Matkoihin on varsin helppo liittää myös liikuntaa ja muita terveyttä edistäviä elementtejä. Liikuntaja terveysmatkailu eri muodoissaan voi 'ruokkia' näitä kaikkia. Terveysmatkailua on esiintynyt jo vuosituhansien ajan. Erilaisten toimintojen osuus matkailijoiden ajankäytössä onkin kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Matkailuelinkeinolle on tyypillistä laaja verkottuminen monenlaiseen tavaraja palvelutuotantoon. Kun ihmisten työkyvyn ylläpito on noussut 2000-luvun uudeksi suureksi haasteeksi, on kuntoutusmatkailulle nähtävissä runsaasti kysyntää vielä sotaveteraanisukupolven jälkeenkin. Kuntoilu, kuntoutus, ulkoliikunta ja oman terveydentilan vaaliminen eri muodoissaan sopivat erittäin hyvin nykyaikaiseen matkailuun.Eikä tämä kytkentä ole mitenkään uusi: sekä liikunnalla että terveydenhoidolla on pitkät perinteet matkailussa. Mutta kasvu on ollut vielä jyrkempää näihin matkoihin käytetyissä raharesursseissa: niiden volyymi inflaatiovaikutus poistettuna on kasvanut suunnilleen 70-kertaiseksi. Esimerkiksi uusien liikuntaja terveydenhoitokäytäntöjen kokeilu on luontevaa matkoilla, joilla on muutenkin tapana poiketa arkirutiineista. Tämä tulee esiin mm. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset sekä haluavat että pystyvät ostamaan matkoillaan jatkuvasti enemmän erilaisia palveluksia. Lomamatkoilla on usein myös enemmän aikaa kuin kotona erilaisiin uusiin toimintoihin. Matkoilta palataan muuttuneina Matkallaolo muokkaa ihmistä. (WTO:n tilastot.) Matkailuelinkeino onkin siitä erikoinen ala, että tuotannon määrän kasvaessa myös yhtä ostettua tuotetta matkaa kohden keskimäärin käytetty rahasumma on kasvanut. Kun maailmassa tehtiin vuonna 1960 noin 69 miljoonaa ulkomaanmatkaa, oli luku vuonna 2000 jo 699 miljoonaa. Tehtyjen matkojen määrä on siis 40 vuodessa kasvanut yli kymmenkertaiseksi. Pitkät perinteet omaava kylpylämatkailu taas on laajentunut ja muuttanut muotoaan. Matkailun osuus maailmankaupasta on 12 13 prosenttia. Tietyt alueet omaavat terveydenhoitoon otollisia erityispiirteitä kuten parantavien vesien lähteitä tai suotuisan ilmaston. Vahvat vuosittaisten massaurheilutapahtumien perinteet sekä pitkälle kehitetty sotaveteraanien kylpyläkuntoutus ovat tässä suomalaisia erikoisuuksia. Selkeimmin on ideaalitapauksessa todettavissa fyysisen hyvinvoinnin lisä: parantuneet sairaudet ja kohonnut fyysinen kunto. Heillä on myös keskimääräistä enemmän matkustusresursseja: aikaa ja rahaa
10 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 tuntemuksiin, uudet käytännöt elämäntavassa. Kun uusien toimintojen kokeilu on monille helpompaa matkoilla kuin kotioloissa, voi seurauksena tästä olla johonkin uuden käytäntöön tykästyminen matkan aikana ja sen jatkuminen kotioloissakin. Jonkinasteinen kiinnostus niihin on hyvä saada syntymään jo ennen matkapäätöstä. Liikuntaja terveysmatkoilla omaksuttaviksi tarkoitettuja käytäntöjä voidaan tukea sopivin jälkitoimin: mieleenpalauttavin tervehdyksin, opastusaineistoin, tapaamisin jne. Matkaelämysprosessissa voidaan erottaa kuusi vaihetta (Aho 2001). Voi syntyä jopa ikimuistoisia elämyksiä, jotka sitten osaltaan muokkaavat ihmisten maailmankuvaa ja myös koettua hyvinvointia. Myös Jälkielämyksiä' voidaan edistää. 'Esielämyksiä' syntyy siis jo ennen varsinaista matkaa ja Jälkielämyksiä' vielä sen jälkeen. Sen seurauksena voi olla kiinnittyminen eli asiaan tutustumiselle ja muulle virittäytymiselle etukäteen omistettu aika sekä valitun mahdollisuuden hyväksikäyttöä koskevat etukäteisvaraukset. Urheilussa ja muussakin liikunnassa elämyksiä on viljalti tarjolla: henkilökohtaiset suoritukset, mukanaolo tärkeässä joukkueotteluissa, mutta myös katsojana olo urheilukilpailuissa tuottavat vahvoja elämyksiä. Matkat voivat johtaa myös muutoksiin ihmistenelämäntavassa. Toisaalta liikuntaja terveysmatkailun suosion kasvu on jo sinällään osoitus uudentyyppisistä käytännöistä. Matkoilla koettu vaikuttaa usein väkevästi ihmisten tunteisiin ja tuntemuksiin. Formulat, maratonit ja hyvinvoinnin tavoittelun pitkä perinne Eräät uudet matkailun muodot ovat viime vuosina li'·. Ensimmäisessä herää kiinnostus kohteeseen, toisessa tapahtuu kiinnittyminen siihen, kolmannessa toteutetaan varsinainen matka, neljännessä kertyneet kokemukset arvioidaan, viidennessä niihin palataan muistelun eri muodoissa ja kuudennessa (mahdollisesti) matkaelämys rikastuu alkuperäisestä erinäisten jälkitoimien tuloksena. Elämysten syntyprosessin ymmärtäminen on tärkeätä myös pyrkimyksissä edistää liikuntaja terveysmatkailua. Elämyksellä tarkoitetaan tällöin mielentilaan vaikuttavaa ja muistiin jäävää, aktiivisesti tai passiivisesti vastaanotettua kokemusta, jonka kokija toteaa tavalla tai toisella itselleen merkittäväksi. Matkaelämyksen prosessimalli antaa myös hyödyllisiä viitteitä siitä, miten uudenlaisia toimintoja kuten liikuntaa ja terveydenhoitoa voidaan pyrkiä sisällyttämään nykyaikaiseen matkailuun. Ajankäytön muutokset (esimerkiksi entistä liikuntapainotteisemmaksi) ovat mahdollisia matkan vaikutuksesta. Elämys matkan kohokohta ja motivaation lähde Matkoille lähdetään monista syistä, joista elämysten tavoittelu on yleisimpiä vapaa-ajan matkailussa. Kun ihmisten työkyvyn ylläpito on noussut 2000-luvun uudeksi suureksi haasteeksi, on kuntoutusmatkailulle nähtävissä runsaasti kysyntää vielä sotaveteraanisukupolven jälkeenkin
Yksittäisten katsojien oma liikunta voi vaihdella formula-matkailussa lähes ääripäästä toiseen. WTO, World Tourism Organization, vuositilastot 1960 ... Terveysmatkailun kasvu tukeutuu kahteenvahvaan toinen toistaan tukevaan asennemuutokseen: yksittäisten ihmisten lisääntyvään terveystietoisuuteen sekä yhteiskunnan (erityisesti eläkekustannuksista kiinnostuneiden tahojen) ja työnantajien yhteiseen intressiin kehittää määrätietoisesti kuntouttavaa matkailua. Kylpylämatkailusta löytyy ehkä pisin omakohtaisesti koetun hyvän olon tunteen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelun perinne. On jännittävää seurata, jääkö kuljettajaurheilijan suoritus tässä lajissa koneja tallitekniikan rinnalla joskus jopa toissijaiseksi. Matkailulla ja liikunnalla on tässä helposti hahmotettava yhteinen kehitysintressi.Terveysteema on vahvemmin kohdennettuna, tuotteistettuna ja markkinoituna vielä toistaiseksi paremmin läsnä matkailussa kuin liikuntateema, jolla tosin silläkin jo on hienoja uusia maraton-matkailun tapaisia toteutusmuotoja. Savonlinna 2000. Tässä suhteessa formula-matkailu on tallipalkintoineen jo aloittanut uuden aikakauden. Maraton-matkailulle on tyypillistä sen toistuvuus eli 'koukkuunjääminen'. Maraton-matkailussa toteutunutta esimerkkiä voi pitää tehokkaimpana nykyisin laajasti esiintyvänä mallina liikuntaa palvelevasta matkailusta. Nykyaikaisessa kylpylämatkailussa on erotettavissa kaksi pääsuuntausta: viihdekylpylät ja terveyskylpylät. Viimemainittu piirre heijastelee yhteiskuntien teknistymistä ihmisen ja laitetekniikan tasavertaisen vuorovaikutussuhteen korostuminen hyvässä suorituksessa on uutta perinteiseen urheiluun verrattuna. Palvellakseen entistä paemmin käytäntöä liikunta tarvitsee lisää sekä mukaansatempaavia toimijoita että uusia toimintamalleja. Lapin yliopisto.Rovaniemi 2001 . Suuria ihmisjoukkoja koskevan perusliikunnan lisäämiselle on vahva sosiaalinen tilaus. SEPPO AHO fil.tri, valtiot.lis. Säännöllisesti toistuvien osallistumismatkojen tuloksena on syntynyt yhteydenpitoverkkoja ym. oman eriytyneen matkailukulttuurin tunnusmerkkejä.Varsin lyhyessä ajassa massiiviseksi kasvanut maraton-matkailu on hyväesimerkki siitä, että uudentyyppinen, vaativa liikuntaharrastus voi saada tärkeän pontimen matkailusta: sytykkeinä ja täyttymyksinä palvelevat maraton-tapahtumathan ovat matkakohteita, mutta suurin osa asiaan liittyvästä liikunnasta harjoittelu tapahtuu kotiympäristössä. Lisää liikuntaa matkalle näkymiä 2000-luvulle Sekä terveysmatkailussa että laajasti ymmärretyssä liikuntamatkailussa on odotettavissa selvää kasvua. 2001 pitämään esitelmään. Näistä voidaan mainita formulakilpailuihin suuntautuva matkailu, kylpylämatkat ja maraton-tapahtumiin osallistumiset. Berliinin maratoniin on osallistunut noin 30 000 ihmistä. sänneet suosiotaan. Tyyppinä tämän matkailumuodon voi rinnastaa perinteisempiin urheilutapahtumiin esimerkiksi maaotteluihin suuntautuvaan matkailuun. burnout-syndroma). Luonnollista tietä vähenevä veteraaniväki tekee kylpylöissä tilaa työssä uupuneille. Täysin kaupalliselta pohjalta eri puolilla maailmaa järjestettävät nopeimpien autojen kilpa-ajot vetävät yleisökseen hämmästyttävän suuria ihmismääriä myös Suomesta. Hyvä terveys ja mainittavat liikuntasuoritukset ovat jatkossakin laajalti tunnustettuja ideaaleja. Kylpylät ovat läpi vuosituhansien olleet maksukykyisten ihmisten sosiaalisia kohtaamispaikkoja, joten myös tämä funktio näyttäisi edelleen tukevan niiden aseman vahvistumista vaurastuvissa ja perherakenteiltaan murenevissa maissa. Pitkät perinteet omaava kylpylämatkailu taas on laajentunut ja muuttanut muotojaan vanhalta pohjalta. Matkailijasegmenttinä se kuitenkin sisältänee enemmän maksukykyistä ja 'moottorihenkistä' väestöä. Maraton-matkailu on näistä kolmesta tyypistä täyteläisimmin liikuntaa: sen olennainen sisältö on pitkänmatkan juoksuun osallistuminen. Formulamatkailussa keskeinen asia on formula-kisojen seuraaminen, siis katsojana olo. Taloustieteiden ja matkailun laitos Lapin yliopisto Artikkeli perustuu kirjoittajan X Liikuntatieteen päivillä 10-11.9. Tämän matkailumuodon mittasuhteista antaa jonkinlaisen kuvan se, että syksyn 2001 Ruskamaratoniin osallistui 5800 asukkaan Kittilässä 1250 ihmistä, käytännöllisesti katsoen kaikki maraton-matkailijoita. Miellyttävä rentoutuminen yleensä yhdistyneenä sosiaaliseen kanssakäymiseen on edellisen tyypin olennainen sisältö, terveydenhoito ja/tai kuntoutus jälkimmäisen. 2000. Matkailuelinkeinosta tulisi tällöin luonnollinen yhteistyökumppani liikunnan ammattilaisille. Tämä ero on käytännössä kuitenkin osin hämärtynyt: useimmat Suomen kylpylöistä toteuttavat näitä molempaa tehtävää, minkä lisäksi nykyaikaiseen viihdekylpylään usein liittyy myös hyvin varustettu kuntosali ja liikuntahalli. 'Itsensä hemmottelu' voi viitata pikemminkin narsistiseen yksilöllisyyteen kuin luontevaan sosiaalisuuteen.jonkinasteinen liikunta on yleensä olennainen osa kylpyläelämää, terveydenylläpidossa kylpylät tarjoavat monipuolisia hoitomahdollisuuksia sekä fyysisiin vaivoihin että nopeasti yleistyneeseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen (ns. Aho, Seppo (2000): Predicting Structural Changes in European Tourism: A new conceptual framework and some empirical results. ATLAS Conference abstracts. Muodikkaaksi koettu matkailu voi tässä olla käyttökelpoinen toiminta-ajatus ja arena. LIIKUNTA& TIEDES/2001 11. Siitä saadut elämykset lienevät valtaosalle pääosin sosiaalisia ja myös kollektiivisiayhteisyyden (voiton tai tappion) tuntoja. Suomalaisten matkailututkijoiden X symposiumin raportti. Viitteet: Aho, Seppo (2001 ): Matkailuelämys prosessina: synnyn ja kehityksen vaiheet
Takalan mukaan asia on kyllä huomattu muuallakin: muiden opettajankoulutuksen laitosten henkilökuntaa tavatessa liikunnan vahva panos Kajaanissa nousee usein esille. Katri Takala pitää myös projektiin liittyvää tietoverkon rakentamista hyödyllisenä. Melko vähäisistä perusopetuksen liikuntatunneista huolimatta, nämä nuoret ovat ehättäneet jo omaksua ainakin liikunnan ilon ja kannustuksen voiman. Lehtori Katri Takala painottaa, että tietysti hartaana toiveena on tämän asenteen välittyminen sitten myöhemmin näiden nuorten tuleville oppilaille. Kaverin suoritus palkitaan lähes poikkeuksetta aplodein ja oma kuperkeikka arkulta alas viimeistellään olympiapermannolta tutulla ryhdikkäällä loppuojennuksella. Opetusohjelmia myös päiväkodeille Kajaanin opettajankoulutusyksikössä alkaneen kolmivuotisen koulutusprojektin yhtenä kohderyhmänä on koulujen ohella päiväkodit. Projektin koulutuspäällikkö Anneli Pönkkö on aiemmassa tutkimustyössään keskittynyt paljolti juuri alle kouluikäisten liikuntakasvatukseen. Jotta kaikki päiväkodissa olevat lapset saisivat moni. "Tutkimusten mukaan liikuntaja terveyskasvatuksen tilanne päiväkodeissa vaihtelee suuresti ja on yhteydessä lastentarhanopettajien omiin arvostuksiin ja kiinnostuksiin", Pönkkö huomauttaa. Terveystiedolle tarvetta kouluissa Takala pitää terveyskasvatuksen opintoja äärimmäisen tärkeinä opiskelijoille ja on myös varsin tyytyväinen siitä, että terveystieto on palaamassa takaisin koulujen perusopetukseen. "Niinpä on hirveän tärkeää, että koulussa aletaan jo varhain painottaa lapsille näitä yksinkertaisia perusasioita. Hän uskoo itse hyödyntävänsä verkosta löytyvää tutkimustietoa niin opetussuunnitelmia laatiessaan kuin mahdollisia omia jatko-opintoja suorittaessaan. Kun te sitten kouluissa teette näitä lasten kanssa, teidän tehtävänänne on näyttää heille, että jokaisella on oikeus liikkua ja saada siitä liikunnan riemua. Eli mikä tämän tarkoitus oli. Se, että vaikka telinevoimistelu on vaikea laji, siinäkin onnistuu ja se voi olla hauskaa, kun aloittaa yksinkertaisista perusliikkeistä: kuperkeikka, ponnistukset, hypyt. Kajaanin liikuntahallissa ei toden totta tänä aamuna "suoriteta voimisteluharjoituksia otsa rypyssä ja veren maku suussa". Aiempi projekti saanut kiitosta Kainuussa aloitettiinkin 1990-luvun alussa aloitettiin varhaiskasvatuksen Päivittäisen liikuntakasvatuksen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli saada liikunta luontevaksi osaksi lapsen jokaista päivää päiväkodissa. Siinä mielessä Kajaanissa aloitettu liikuntaja terveyskasvatuksen koulutusprojekti ei Takalan mukaan todellakaan pysähdy pelkästään Kajaanin yliopistokampukselle, vaan parhaassa tapauksessa lopulliset vaikutukset säteilevät laajalle lasten ja nuorten terveyteen. Pönkkö huomauttaa, että aihe on jäänyt melko lailla vaille huomiota, sillä harva on yleensä kyseenalaistanut totuutena toistettua käsitystä: Pieni lapsi liikkuu luonnostaan. Pitää liikkua ja nukkua tarpeeksi sekä syödä monipuolisesti, että pysyy terveenä", Katri Takala sanoo. Nyt alkanut koulutusprojekti vahvistaa oikeastaan vain jo entuudestaan vahvaa alaa. Lapsia on rohkaistava näyttämällä, ettei tämä ole vaikeaa." L iikunnan lehtori Katri Takala on juuri päättämässä Kajaanin opettajankoulutusyksikön toisen vuosikurssin opiskelijoille pitämänsä telinevoimistelun tunnin. Opetus kuuluu perusopetukseen ja vaikka opiskelijat eivät ole erikoistumassa liikuntaan sivuaineopinnoilla, yksikään ei jää sivuun ponnistusharjoituksista tai kärrynpyörän kokeiluista. Vaikka lehtori huokaileekin toisen vuosikurssin opiskelijoiden poistumista katsellessaan liikunnan tuntien vähyyttä opettajankoulutuksen perusopetuksessa, hän muistuttaa, että silti Kajaanissa opettajankoulutusyksikkö on poikkeuksellisen vahvasti suuntautunut liikuntaan. Yksikin vahvan liikuntaja terveyskasvatuksen koulutuksen saanut opettaja ehtii vaikuttaa satoihin oppilaihin. Pönkön mukaan luonnostaan liikkumisen lisäksi päiväkoteihin kaivataan aivan yksinkertaisia päivittäisen liikuntakasvatuksen malleja. Ikävä vain että monien suomalaiskoululaisten kunto on ehtinyt jo romahtaa ja elämäntavat muuttua muutenkin nukkumisja ruokailutottumuksia myöten kovin epäterveellisiksi. Jokainen onnistui tekemään ainakin osan tehtävistä. 12 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Oikeus liikkua KAJAANIN OPETTAJANKOULUTUSYKSIKOSSA LIIKUNTAJA TERVEYSKASVATUSTA VAHVISTETAAN KOU LUTUSPROJEKTILLA "Kaikki selvisitte hienosti
Hanke käynnistyi 1.6.2001 ja päättyy 31.10.2004. Telinevoimistelutunnin palautetuokio. Telinevoimistelun harjoittelun ydin onkin: kun aloittaa yksinkertaisista perusliikkeistä, pääsee nopeasti kokemaan onnistumisen iloa. Uudessa koulutusprojektissa päiväkotien liikuntakasvatuksessa keskitytään alle neljävuotiaisiin. Terveyskasvatuksen oppimateriaalia ja opintosuunnitelmaa kehitettäessä ei myöskään unohdeta alle kouluikäisiä: esiopetus on mukana yhtä lailla koulujen kanssa. "Mitä te siis nyt harjoittelitte. "Lastentarhanopettajien palaute oppimateriaalista on ollut positiivista, ja se on otettu käyttöön eri puolilla Suomea", Anneli Pönkkö kertoo. puolisia liikuntakokemuksia, projektissa kehitettiin Päivittäisen liikunnan opetussuunnitelma esiopetukseen. Nyt oppimateriaalia on täydennetty Päivittäisen liikunnan ja terveyskasvatuksen seinämuistiolla, joka värikkäänä osaston seinällä muistuttaa sekä henkilökuntaa että lapsia päivittäisestä liikunta-annoksesta. Kustannusarvio 3,8 miljoonaa markkaa, josta puolet rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja puolet Oulun lääninhallitus. Seinämuistio sisältää joka viikolle omat pienimuotoiset liikuntatehtävät ja terveysteemat. LIIKUNTAJA TERVEYSKASVATUKSEN KOULUTUSPROJEKTI * Päätavoite: lasten liikuntaja terveyskasvatuksen koulutus ja kehittämiskeskus Kajaanin yliopistokampukselle, toimintapaikka Oulun yl iopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (OKY) * Neljä aluetta 1) Kouluttaa lii kuntaja terveystiedon aineenopettajia sivuaineopintojen kautta -liikuntaja terveyskasvatuksen 44 ov:n opinnot -liikuntakasvatuksen 15 ov:n opinnot -terveyskasvatuksen 15 ov:n opinnot yhdessä Kainuun kesäyliopiston kanssa -terveyskasvatuksen 35 ov:n opinnot 2) Kouluttaa opettajia, ohjaajia ja asiantuntiJoita -lyhyempiä opintojaksoja esimerkiksi motorinen oppiminen, seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogian jakso, terveyskasvatuksen viestintä ja didaktiikka, telinevoimistelu, päivittäinen liikuntakasvatus, tanssikurssi Kajaanin Normaalikoulun kuudesluokkalaiset tytöt jalkapallotunnilla. Esimerkiksi liikunnan opetussuunnitelmia valmistettaessa asiantuntijaapua on aina saatavissa. Kärrynpyörä penkin yli onnistuu muutaman harjoittelukerran jälkeen. 3) Tuottaa ja kokeilla toimintamalleja -terveyskasvatuksen opetussuunnitelman kehittäminen esiJa perusopetukseen yhteistyössä pilottipäiväkotien ja -kouluJen kanssa -päivittäisen terveyskasvatuksen oppimateriaalin tuottaminen esiopetukseen -alle 4-vuotiaiden päivittäisen liikuntakasvatusohjelman kehittäminen yhdessä pilottipäiväkotien kanssa 4) Rakentaa tietoverkko Kainuuseen -projektin kotisivut, oma kouluttautuminen -verkoston muodostaminen ja sitouttaminen * Projekti kuuluu Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan . Lehtori Katri Takala varmistaa, kun tulevat opettajat ottavat ensituntumaa telinevoimisteluun. Hyppyjä, kärrynpyöriä, kuperkeikkoja eli täällä korvassa sijaitsevan tasapainoaistin hallintaa", Katri Takala opastaa. Normaalikoulun lehtori Mervi Kemppaisen mukaan opettajankoulutusyksikön koulutusprojekti on vahvasti mukana myös peruskoulun käytännön työssä. Projektista saa lisätietoJa koulutuspäällikkö Anneli Pönköltä, anneli.ponkko@oulufi LIIKUNTA & TIEDE 5/200 1 13
Hänen mielestään maakunnan taloudesta huolehtivat voisivat it-alan ja muiden vastaavien kovien talousarvojen rinnalla rohkaistua uskomaan, että liikuntaan kuin myös kulttuuriin satsaaminen voivat tuoda mar. Koulutettavista ei tule olemaan pulaa, sillä terveystiedon täydennyskoulutusta kaipaa runsaat 18 000 luokanopettajaa ja muutama tuhat aineenopettajaa. "Esimerkiksi muutamissa matkailualan yrityksissä Vuokatissa on pula liikunnallisen ohjelman vetäjistä" , Anneli Pönkkö mainitsee. Pönkkö painottaa että liikuntakasvatuksella on tärkeä osa opettajankoulutuksen opinnoissa toki muutenkin, aivan perusopetuksessa. Myös matkailun käyttöön Vaikka yksi tärkeimmistä tavoitteista koulutusprojektilla on kyetä tarjoamaan liikuntaja terveystiedon opetusta opettajille ja varhaiskasvattajille, Pönkkö kertoo projektin tuottavan myös erilaista, arvosanaopintoja suppeampaa koulutustarjontaa koulumaailman ulkopuolelta tuleville kohderyhmille. "Liikunta ja tämän alan osaaminen sekä liikuntamahdollisuudet olisi kaiken kaikkiaan koettava Kainuulle yhtenä kilpailuvalttina, jota olisi osattava tuoda paljon enemmän esille. Toinen keino on tietysti tarjota suoraan yritysten työntekijöille erityiskoulutusta. "Valtioneuvosto on päättänyt, että terveystieto otetaan uutena oppiaineena perusopetukseen ja tästä seuraa suuri täydennyskoulutuksen tarve. Liikuntaja terveyskasvatuksen koulutusprojektin avulla tarjottava opetus vastaa kysyntään, joka on vasta alkamassa. Hänen mukaansa yksi keino yritysten ja yliopiston yhteistyössä olisi tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa harjoittelu jakso, jossa he suunnittelevat ja vetävät liikunnallisia ohjelmapalveluja yrityksille. Kajaanissa on voi14 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Lasten liikuntatutkimukseen • erikoistunut Anneli Pönkkö on pohtinut, miksei kävelysauvoja ole tarjolla myös lapsille. Meidän tavoitteenamme on, että Kajaani on yksi täydennyskoulutuspaikoista", koulutuspäällikkö Pönkkö kertoo. Yhtä hyvin Pönkön mukaan oman koulutuspaketin voisi suunnata urheiluseurojen ohjaajille. Hän myös uskoo, että tarvetta tällaiselle tarjonnalle on kyse on vain kysynnän tarjonnan kohtaamisesta eli omaa osaamista on osattava myös markkinoida. Liikunnan vahvaa asemaa koulutuksessa kuvaa myös opettajakunnan koulutustaso: kaksi tohtoria, yksi lisensiaatti ja kaksi väitöskirjan tekijää. Sitä pitäisi vain muistaa arvostaa täällä myös päätöksiä tehtäessä, tulevia strategioita valittaessa", Pönkkö toteaa. Turun yliopisto sai saman oikeuden tänä syksynä. Aineenopettajia jo valmistunut Oulun yliopistoon kuuluvan Kajaanin OKY:n liikuntakasvatus on ollut muihin opettajankoulutusyksiköihin verrattuna vahvaa jo entuudestaan. Käytännössä opintokokonaisuus tarjoaa pätevyyden liikunnan aineenopettajaksi Kaikkiaan 50 opiskelijan käyttämä mahdollisuus Kajaanin OKY:ssä on esimerkki yliopistojen rajat ylittävästä hedelmällisestä yhteistyöstä. Itsekin huomaa usein tuolla muualla käydessä, miten paljon täällä on tarjottavaa ja miten paljon sen eteen on tehty. nut vuodesta 1994 alkaen suorittaa sivuaineena 40-44 opintoviikkoa Jyväskylän liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan opintoja. Yhtä lailla liikuntakasvatus on yksi merkittävimmistä yksittäisistä osa-alueista opiskelijoiden graduaiheissa. ANNELIPÖNKKÖ: Koulutuksen tarve ennakoitava, oma tarjonta markkinoitava K ajaanin opettajankoulutusyksikön liikunnan lehtoraatista koulutusprojektin päälliköksi siirtynyt liikuntatieteen tohtori Anneli Pönkkö taitaa tuulen haistelun, ennakoimisen. Vaikka Kajaanin OKY:ssä on jo muutaman vuoden ajan jatkuvasti tehty työtä liikuntakasvatuksen vahvistamiseksi, kolmivuotisen EU-rahoitteisen koulutusprojektin käynnistäminen osuu mitä sopivimpaan ajankohtaan
Ei ainakaan liikunnan eikä etenkään liikuntamatkailun kannalta. Ja sama pätee toki kulttuuritapahtumiin. Kyllä ne ovat kaikki merkittäviä Kainuulle myös taloudellisesti." Tulevaisuus haaste ei suinkaan uhka Vaikka talouden tunnusluvut ja negatiivinen muuttotase eivät muodosta kovin toivorikasta kuvaa Kainuusta, Anneli Pönkkö ei halua nähdä tulevaisuutta synkkänä. Sujuvan, monipuolisen palvelurakenteen ja toisaalta levollisten luontokokemusten yhdistäminen sopivassa suhteessa onkin varsinaista hienosäätöä, jossa tarvitaan paitsi tietoa ja osaamista myös vaistoa. "Tällaisten asioiden arvostus vain lisääntyy tulevaisuudessa ja se tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia: Niihin on vain tartuttava kaikkien yhdessä." Hänen mukaansa yhteistyö on yksi alue, jossa kehittämisen varaa Kainuussa vielä löytyy. Hän huomauttaa, että ellei Vuokatti olisi alusta pitäen kehittänyt alueesta nimenomaan liikunta ja perhematkailuun keskittynyttä matkailukeskusta, se olisi jo helposti jäänyt Lapin suurten hiihtomatkailukeskusten jalkoihin. Siis taas kerran brandi. OKY:n liikuntakasvatuksen opettajien ja opiskelijoiden vuosittain järjestämään perheliikuntatapahtumaan ei ole saatu kutsuista huolimatta mukaan kuin kourallinen kaupungin urheiluseuroista. Palveluja on oltava, mutta toisaalta turvallisuus, luonnon läheisyys ja rauhallisuus on myös osattava säilyttää. Urheiluopiston tuorein ja vasta valmisteilla oleva hanke on aloittaa vuoden kestävä, ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Koulutuksesta puhumattakaan. "Tällaisella uudenlaisella osaamisella olisi koko elinkeinon kannalta valtava merkitys ja sitä kautta se vahvistaisi selvästi myös työllisyyttä. Hän huomauttaa, että Suomessa todella kaivataan osaajia monipuolistamaan ja vahvistamaan hiihtokeskusten toimintaa ympärivuotisina matkailukeskuksina. "Mutta tämän koulutuksen jälkeen meiltä valmistuvien hiihdonopettajien voi katsoa olevan valmiita vaikkapa Alpeille hiihdonopettajiksi", Sorsa toteaa. Pääsemme kokeilemaan!" OMAN ALAN LOYTAMISTA: Koulutuksen, liikunnan ja matkailun yhdistäminen vaatii vahvan brandin V uokatin Urheiluopisto on rakentanut omaa brandiaan oikeastaan jo ennen kuin koko sanaa käytettiin Suomessa. Toisaalta liikuntamatkailun on myös seurattava trendejä ja tarjottava jatkuvasti myös jotain uutta olkoonkin että ne jäävät usein ohimeneviksi ilmiöiksi. Nythän hissit seisovat kuukausia ja lähes kaikki keskukset hiljenevät kesäkaudeksi. Koulutuksen rakenteen suunnittelu harjoitteluista ja näyttötutkinnoista lähtien on jo pitkällä. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että meiltä lähtisi osaajia, jotka siirtyvät sujuvasti suksilta kesäksi kanootteihin", Sorsa kuvaa suunnitteilla olevaa koulutusta. "Tarkoitus on kouluttaa hiihtokeskuksiin monipuolisia osaajia ja nimenomaan keskusten ympärivuotista toimintaa ajatellen. Luonnonrauha osattava säilyttää "Volyymi on Vuokatissa kuitenkin verraten pieni. Hiihdonopettajien koulutus on keskittynyt jo parikolmekymmentä vuotta yksinomaan Vuokattiin. "Esimerkiksi voisimme ottaa vaikkapa viime vuosien lukuisat suuret liikuntatapahtumat nuorten olympialaisista ensi talvena pidettävään Euroopan työpaikkaliikunnan talvifestivaaliin. Nyt olen saanut sauvavalmistajalta kolme paria pieniä sauvoja. Tutkimustyöhön aiemmin vuosiksi uponneena Anneli Pönkkö ei edelleenkään ole lakannut ideoimasta uusia kiinnostavia tutkimuskohteita. Opisto on jo pitkään tunnettu maan johtavana hiihdon koulutusja valmennuskeskuksena. Puhumattakaan jokakesäisestä suunnistustapahtumasta Kainuun rastiviikosta. Koulutuksen tuntimäärä kasvaisi silloin jo 1400 tuntiin ja alakin lavenisi huomattavasti hiihdonopetusta laajemmalle. Sorsan mukaan näiden rinnalla ei tietenkään saa unohtaa pysyvien palveluiden vahvistamista. Markku Sorsa kertoo kuvaavan esimerkin Vuokatin jääkiekkoleireiltä. Itse innokkaana sauvakävelijänä ja erityisesti lasten liikuntatutkimukseen erikoistuneena Pönkkö on pohtinut jo pitkään, miksei kävelysauvoja ole tarjolla aivan pienille lapsille. kat moninkertaisesti takaisin. Yliopisto ei ole esimerkiksi onnistunut saavuttamaan urheilujärjestöjen kanssa sen laatuista yhteistyötä kuin olisi toivonut. Hiihtokeskusosaajien oma ammattiopisto Hakemus ammattitutkintoon tähtäävästä koulutuksesta jätetään opetushallitukseen marraskuussa ja Sorsan mukaan tavoitteena on, että yhden-kahden vuoden päästä tutkinto kuuluu opetusministeriön toisen asteen tutkintorakenteeseen. Sen kasvattaminen onkin yksi tärkeimpiä tavoitteita, jotta myös ohjelmapalveluita voidaan kehittää ja monipuolistaa. Matkailijat ovat vaativia, ihan samalla tavalla kuin meidän koulutukseemme tulevat opiskelijatkin. Samalle pohjalle Urheiluopisto aikoo rakentaa koulutustarjontaansa edelleen, toki reilusti uudistuen ja laajentaen. Tulevaisuus näyttää siis yliopiston kampukselta katsottuna olevan pelkkiä haasteita täynnä. Tuorein innostuksen aihe on muhinut mielessä jo pitkään ja on myös toteutumassa. Vaikka Vuokatin matkailu on elinkeinona jo nyt varsin merkittävä Sotkamon kunnassa, on sitä varaa vielä vahvistaa reilusti verrattuna vaikkapa Kuusamoon." Markku Sorsa uskoo vahvasti, että samoin kuin koulutuksessa myös matkailussa oman erikoisalan valitseminen ja sen pitkäjännitteinen rakentaminen on tehokkain keino menestyä. Ei ole tarpeen rakentaa uutta Saariselkää", Sorsa pohtii. LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 15. Sehän olisi oivaa motorista harjoittelua. "Kun sauvakävely kuitenkin sopisi mitä parhaiten myös pienille lapsille. Urheiluopistolla on yhteistyökumppanina Chamonix'n hiihtokeskuksen koulutuskeskus Ranskassa, josta hiihdonopettajille löytyy haluttaessa jatko-opintomahdollisuuksia. Urheiluopiston kou1 u tuskeskuksen johtaja Markku Sorsa kertoo, että tähänastista hiihdonopettajien 220 tunnin koulutuspakettia ollaan parhaillaan uusimassa EU -vertailukelpoiseksi. Leiriläiset ovat usein todenneet, että kaukalohan on samanlainen missä tahansa, mutta pelaamisen lisäksi Vuokatissa saa nauttia sellaisesta luonnonrauhasta, jota ei suurkaupunkien kiekkokaukaloiden liepeiltä löydy. Näidenkin palvelujen raja on toki arvaamaton: Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut lumilautailuharrastuksen kasvavan sellaisiin mittoihin, että Vuokattiin kannatti rakentaa half-pipe -tunneli. Koulutus laajentuu ja yksistään tuntimäärä tuplaantuu 450 tuntiin. Vaikka ammattitutkinnon nimike on vielä mietinnässä, opintojen suunta ja tavoite on selkeä
Ja liikunnan peruspalvelujen tarjoaminen joka puolella Kainuuta. Jos kunnalla ei ole tarjota esimerkiksi majoituspaikkoja, ei kai sinne voi pahemmin tapahtumiakaan suunnitella. Kyllä myös liikunnan peruspalveluista on huolehdittava kuuluuhan se meidän edunvalvontaamme yhtä lailla. Samalla kasvaa myös kiinnostus ja kysyntä tällaisia palveluja kohtaan", Hulkkonen painottaa. "Ja kun ihmisten vapaa-aika lisääntyy, matkailu lisääntyy ja vapaa-ajan liikunta lisääntyy. .i Liikuntamatkailun puolesta :..:: w 1M aakunnallisen liikunnan ja urheilun kattojärjestön tavoite on helppo kiteyttää: toimia koko maakunnan hyväksi siten, että liikunnasta muotoutuu yksi keskeisimmistä välineistä maakunnan kehittämisessä. Olen itsekin näistä rakennushankkeiden rahoista päättämässä ja ennemminkin olisin huolissani siitä, että Kainuusta yleensä olisi tarjolla hyviä hankkeita valtionrahoitusta hakemassa. Että saisi kohotettua tätä ilmapiiriä hieman positiivisemmaksi.". Silti peruspalvelut turvattava myös Mutta entä siinä tapauksessa, jos liikuntarakentamisen rahoja jaettaessa vastakkain joutuvat Ristijärven hanke saada kuntaan vihdoinkin sisäliikuntahalli ja Kajaanin toive saada vihdoin uusi uimahalli. Olisiko Ristijärven luovuttava hankkeestaan koko maakunnan edun nimissä. Hän muistuttaa, että resurssien rajallisuus on muistettava ja siksipä voimavarat on syytä keskittää alueen erityisvahvuuksiin ja tavoitella tuloksia niiden avulla. Euroopan nuorten talviolympiakisat Kajaanissa ja Vuokatissa viime talvena oli päänavaus kansainvälisiin suurtapahtumiin, seuraava näytön paikka on Euroopan työliikunnan talvifestivaalit ensi talvena. "Me yritämme kantaa oman kortemme kekoon kierrättämällä esimerkiksi omia tapahtumiamme: kokouksia, seminaareja ja sen sellaisia eri kunnissa. Ettei kaikki olisi vain pelkkää ahdistusta ja toivetta: heti pois täältä kun mahdollista. Hulkkonen kumppaneineen vannoo suurten tapahtumien nimiin. Mikä onkaan silloin painotus, sillä jälkimmäinen palvelisi paitsi kajaanilaisia myös liikuntamatkailun koko kuviota. Hän muistuttaa, että matkailu on jo nyt merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää ja mitäpä muuta Kainuun matkailu pääosin onkaan kuin liikuntamatkailua. Vaikka suurtapahtumat ovat keskittyneet ja tulevat myös tulevaisuudessa keskittymään pääosin KajaaniVuokatti akselille, Hulkkosen mukaan yhteisymmärrys 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Nokian pääkonttoreita emme tänne saa, mutta vaarat ja vesistöt ovat arvoja, joita on osattava hyödyntää, sanoo Kainuun Liikunnan Erkki Hulkkonen. Vaikka liikunta ja sen edistäminen kokonaisuutena toki kuuluu alueellisen järjestön työsarkaan ja päätavoitteisiin, Erkki Hulkkonen ei epäröi nostaa liikuntamatkailua oikeastaan kaiken muun edelle. Kainuun luonnon monimuotoisuus, erämaan helppo saavutettavuus yhdistettynä siihen, että alue tarjoaa myös kaupunkimiljöötä palveluineen. Eli siis maakunnan noin 90 urheiluseuran ja kymmenen kunnan kesken. Vaikkei Nokiaa, on sentään vaarat "Kuten olen sanonut: Nokian pääkonttoria emme tänne saa, mutta vaarat ja vesistöt tulevat säilymään täällä aina. Siinä on jo arvoja, joita pitäisi osta hyödyntää." Hänen mukaansa Kainuun Liikunnassa on päätetty keskittyä vielä liikuntamatkailun sisälläkin. Strategian valinnan perusteeksi on myös näyttöjä. Ehkä se ei ole paljon, mutta jotain kuitenkin. Täkyjä on joka tapauksessa heiteltävä jatkuvasti ja kansainvälisiä verkostoja rakennettava. "Ei suinkaan olisi. Kuntien tilanne kun on mikä on." Hulkkosen mukaan liikuntamatkailun seudullinen epätasa-arvo kyllä ymmärretään niin Kainuun Liikunnassa kuin myös kunnissa. Siitä minulla on sellainen ajatus, että täällä asuvien nuorten olisi saatava joitain miellyttäviä kokemuksia, viihdyttäviä harrastuksia. Vuokatin alue on yksi maan monipuolisimmista liikuntama tkail u paikoista, kahden laskettelukeskuksen muodostama Aurinkorinteet Hyrynsalmella ja Puolangalla tarjoaa perinteisen talvimatkailun lisäksi kesäisin myös vaativia maastopyöräilyreittejä, maakunnasta löytyy kolme golfkenttää, Suomussalmen Hassan retkeilyalue on valtakunnallisesti tunnettu ja suosittu eräretkeilypaikka jne. Kainuun Liikunnan toiminnanjohtaja Erkki Hulkkonen myös luottaa vahvasti muotoilemansa tavoitteen toteutumiseen. strategiasta on pitänyt Kainuun liikunnan jäsenistön keskuudessa. Tapahtumien saamiseksi on tehty taustatyötä vuosia ja tapahtumien järjestelyjen onnistumisella tai epäonnistumisella on ratkaiseva merkitys mahdollisten seuraavien suurtapahtumien hankkimiseen
Kasvukeskuksissa myös liikuntarakentaminen J os liikunnan seudullisen eriarvoisuuden mittarina pidetään rakennettuja liikuntapaikkoja, eriarvoisuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. LIIKUNTA& TIEDES/2001 17. Ristijärven seitsemän miljoonan markan hallihanke kaipaa kuitenkin aimo tukun kunnan omaa rahaa: ministeriön rahoitus kun kattaa hankkeesta viidenneksen. Sotkamosta löytyy lähes kaikki mitä keksiä voi golfkentästä ja lumilautailuputkesta lähtien, kun taas toisille on riitettävä ulkokenttä luisteluun, pururata ja hiihtoladut. Vertailu tuntuu kuitenkin lähtökohdiltaan aika hataralta: kuuluuhan Sotkamon Vuokatti maan huippupaikkoihin liikuntamatkailussa. Joona vakuuttaa, että Ristijärvi on lääninhallituksen rakennussuunnitelmalistalla, mutta lopullisen päätöksenhän toki tekee opetusministeriö. Ihmiset osaavat vaatia, että liikunnan on oltava miellyttävä kokemus, mukava rentoutumistapa miellyttävässä ympäristössä. Vastakkainasettelu alkaa vaikuttaa samalta kuin vaatisi Kajaaniin metroa. "Niin, ainahan ihmiset ovat tehneet latuja vaikka porukalla ja jäädyttäneet kenttiä luistelua varten, jos halisääntyy luavat niitä harrastaa. liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona pitää Kajaaniin valmistunutta kylmäuintikeskusta hyvänä esimerkkinä erikoistuneesta liikuntarakentamisesta. Samaa tahtia palvelutkin kapenevat. Oulun läänin vt. Sellaistahan se pienillä paikkakunnilla on pakosta, kun kaikkiin palveluihin ei ole yhteisiä varoja", Kai-MattiJoona sanoo. Joona pohtii alueellisia eroja liikuntamahdollisuuksissa Kainuun sisällä. Ei enää pelkkää rehkimistä hikisissä halleissa tai yksinäistä puurtamista hampaat irvessä jossain metsän keskellä." Joonan mukaan eräs mukava uusi piirre liikuntarakentamisessa on pikanttien erikoisuuksien tarjonta. liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona toteaa, että kasvukeskuksissa liikuntarakentaminen on jatkuvasti lisääntynyt ja liikuntaan käytettävä rahasumma kasvanut. Rakentamishankkeiden valintaprosessin ohella työsarkana on valtakunnallisten toimintaohjelmien toteuttaminen, koulutus sekä erilaisten selvitysten tekeminen, kuten esimerkiksi liikuntatoimen peruspalveluarviointi. "Tällaiset mahdollisuudet tuovat piristävän lisän kaupungin tavanomaiseen tarjontaan", Joona sanoo. Alkaen vessan hanoista seinien väritykseen. Joona pitää tilannetta hankalana, sillä eriarvoisuuttahan ei kukaan toivo, mutta toisaalta jos väki kunnista vähenee, mahdollisuudet tarjota palveluja vähenevät samassa tahdissa. "Liikuntarakentamisessa on viime aikoina ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota tilojen viihtyisyyteen. Kainuu kuuluu eittämättä niihin alueisiin,joista ei kasvukeskuksina voi puhua. Oulun läänin vt. Yhdellä lähes kaikki, toisella tuskin mitään Hänen mukaansa lääninhallituksen liikuntatoimelle ei oikeastaan jää kovinkaan paljon keinoja seudullisen tasa-arvon takaamiseksi. Kajaanissa liikuntapalveluihin käytettävä rahasumma kasvoi absoluuttisesti esimerkiksi vuodesta 1999 vuoteen 2000 miljoonaa markkaa. Liikuntatiloilla uudet vaatimukset Hänen mielestään rakennettujen liikuntapalvelujen etu piilee siinä, että ne saavat houkuteltua entistä useammat ihmiset liikunnan pariin. Silti Joona ei pidä Kainuun tilannetta synkkänä. Tästä hän pitää mainiona esimerkkinä Kajaanin tämän kesän asuntomessualueelle Onnelaan rakennettua kylmäuintikeskusta. Muuttoliike kulkee maakunnasta vain yhteen suuntaan: viime vuosina jopa Kajaanikin on kääntynyt muuttotappiopaikkakunnaksi. Mutta sitten on esimerkiksi Ristijärven tapaisia pieniä kuntia, joissa väki on vähentynyt pitkään ja jäljelle jäänyt väestö vanhenee. "Ja vaikeaahan se nykyään on taloudeltaan heikoille kunnille, jotka yrittävät tulla toimeen ja vastata kuntalaisten tarpeisiin parhaan kykynsä mukaan", Kai-Matti Joona huomauttaa. Kunnassa ei ole kunnon sisäliikuntatiloja ja monitoimihallia onkin haikailtu jo monet vuodet. Jos Ristijärveä arvioidaan Sotkamon rinnalla, erot ovat tietenkin huimat
Uusilla tavoilla suunnitella, rakentaa ja rahoittaa liikuntapaikkoja on saatu kiinnostavia ratkaisuja ja toimintamalleja. (Suomi 1998) Kaupalliset, yritystoimintaan perustuvat liikuntapaikat tarvitsevat monivirikkeisen ympäristön. virallisesti ole mukana kansainvälisessä liikuntarakentamisen järjestössä (IAKS). Tiivistäminen, törmäykset ja päällekkäisyys tuovat uusia elementtejä kaupunkisuunnitteluun, jolla voidaan tehostaa maankäyttöä ja edistää kestävää kehitystä. Tilanne liikuntarakentamisessa alkaa olla samanlainen kuin entisenä yleisurheilun mahtimaana oleminen. Estetiikka ja yhteissuunnittelu avain onnistuneeseen liikuntarakentamiseen kaupunkimaisemassa Liikuntarakentamisen uusi kansainvälinen suuntaus kiinnittää entistä enemmän huomiota liikuntapaikkojen estetiikkaan. Vain Harry Harkimon konsepti tekee poikkeuksen. Kun kaupunkielämän eri toimintoja (asuminen, työ, kauppa, koulutus, virkistys jne) sekoittavaa kaavoitusta ei luontevasti voida tehdä, olemassa oleviin toimintoihin lisätään uusia elementtejä siten, että niistä muodostuu tiiviitä toiminnallisia nauhoja, jotka lisäävät alueen toimintamahdollisuuksia ja sisäistä synergiaa. Samoin näyttää käyvän liikuntapaikkojen suhteen. Rakennetuilla ja etenkin luontoliikuntapaikoilla on tärkeä rooli myös ympäristöarvojen muokkaajana. Olemme siksi vaarassa jäädä syrjään kansainvälisistä virtauksista ja niitten suodattumisesta Suomeen. (Suomi 2000) Vaikutusten arviointi tarpeen Suurin puute liikuntarakentamisen kuin muittenkin liikuntakulttuurin sektoreitten kehittämisessä on nykytilanteen arvioinnin puuttuminen. Suunnittelulla pyritään minimoimaan "urheilusaaste" eli liikenteen ja pysäköinnin saasteet ja melu, ulkoja sisätilavalojen häikäisy, suurten areenojen katsomojen häiritsevät äänet. Pohjois-Ameri. Koska väestö valtaosiltaan jo asuu kaupungeissa, urbaani, korkeatasoinen city-maisema on kansainvälisesti liikuntarakentamisen korostettu teema, joka tuo "good willia" liikuntakulttuurille ja aiheuttaa mahdollisimman vähän "not in my backyard" -vastarintaa. Onko niille tilaa myös Suomessa. Kaikki intressipiirit pyritään liittämään mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun. Elävään kaupunkiin voidaan luoda uusia kohtaamispaikkoja ihmisille ja eri toiminnoille. Kuvaavaa on että, liikuntarakentamista linjaavassa asiakirjassa "Liikuntarakentamisen suunta 2004" on unohdettu senioriikäisten tarpeet, vaikka Suomi on ikärakenteeltaan EUmaiden eniten ja nopeimmin vanheneva maa. w ..J ..J ::::, > ::i ::::, : :E ::::, C/) ::iE ::iE S2 :,,:: w 118 LIIKUNTARAKENTAMINEN: Uusilla otteilla uusiin haasteisiin Suomi on pitkään ollut liikuntarakentamisen suurvalta. Valtion Liikuntaneuvosto ei ole pystynyt tekemään arviota valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan (liikuntarakentamisen) alueella vaikka se on uusimmassa liikunta-asetuksessa määritelty uusimmaksi ja ensimmäiseksi VLN:n tehtäväksi (Suomi 1999). Vielä 1920-luvulla toimme korillisen yleisurheilumitaleja kotiin arvokisoista ja nyt 2000-luvun alussa olemme tyytyväisiä pariin mitaliin. Osallistuvuus ja estetiikka liitetään yhteen kestävän kehityksen periaatteen kanssa. Lähes 30 000 yksittäistä liikuntapaikkaa, uushankinta-arvoltaan yli 100 miljardia markkaa, edustavat maailman huipputiheyttä per capita, sillä meillä on yksi liikuntapaikka jokaista 170 ihmistä varten ja suomalaisen liikunnan tietopankki on onnistunut sovellus, joka antaa kattavaa ja monipuolista tietoa maamme liikuntapaikoista. Sillä pyritään vähentämään asukkaitten vastarintaa, kun uusia liikuntapaikkoja sijoitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Kiinteistökohtaisesta suunnittelusta on siirrytty laajempien kokonaisuuksien suunnitteluun, koska näitä liikuntarakentamisen haittatekijöitä ei voida koordinoida pelkästään yksittäisen liikuntapaikan suunnittelun yhteydessä. Pohjoismaissa on uutena kaupunkisuunnittelustrategiana otettu käyttöön "palmikoiminen". Vaikka perusrakenteemme on hyvä, ei innovatiivista uusiutumista tapahdu riittävästi, koska olemme eristäytyneet liikuntarakentamisen kanainvälisistä yhteyksistä pelkät pohjoismaiset tapaamiset eivät riitä. Kun nauhat palmikoidaan, niistä syntyy eri toimintoja yhdistäviä tiivistymiä; polttopisteitä. Osallistuva liikuntasuunnittelu saa entistä enemmän suosiota. LIIKUNTA& TIEDES/2001 L iikuntapaikkojen luvattu maa Suomi on kehittänyt vahvan liikunnan infrastruktuurin liikuntapaikoillaan. Suomalainen liikuntarakentaminen on pitkälti kotitekoista. Suomi ei esim
Tavoitteena on saada jokainen kaupunkilainen ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja ammattiasemaan katsomatta osallistumaan itseään kehittävään harrastustoimintaan. USA:ssa siksi, että "yliteknologisoituneet" liikuntapaikat muistuttavat juuri "hoitolaitoksia tai vankiloita", joiden kaltaisista systeemeistä itse asiassa pyritään eroon. Paras lattiamateriaalin asentaja ei välttämättä ole paras kaakelipinnan rakentaja. Johtourakointiin voi kuulua eri tyyppisen rahoituksen hankkiminen useasta eri lähteestä sekä tilojen vuokraus ja markkinointi. Kaupungissa on 12 asuinaluetta, joihin kuhunkin on 1990-luvulla rakennettu oma kansalaiskeskuksensa. Mittavia pääomakuluja ei lasketa mukaan käyttökuluihin, vaan ne tulevat erillisestä kaupungin investointirahastosta. He maksavat viikottaisista käyttökerroista riippuen vuosittain noin 500 1500 mk vuodessa käyttömaksuja, joilla liikuntapaikkojen käyttökulut katetaan. Elinkaaren mittaiseen budjetointiin Varsinkin suuria liikuntalaitoksia rakennetaan ns. Jyväskylän ja LIIKUNTA& TIEDE 5/2001 19. (Varian 2001). Thoma ja Chalip 1996; Kestner 1996, Suomi et al. lnformaatioteknologialla "älykäs" liikuntapaikka Informaatioteknologia antaa uusia mahdollisuuksia rakentaa ja suunnitella ympäristöä. 250 000 asukasta ja se on tunnettu mm. (Helgesen 2000). sosiaalisen isännöinnin periaatetta eli heillä on muitakin asuinalueen hoitoon ja huoltoon liittyviä tehtäviä kuin pelkkä rakennustekninen huolto. varausja maksujärjestelmien nivomista yhdeksi automatisoiduksi järjestelmäksi. Tämä tuo kustannussäästöä ja samalla voidaan kilpailutilanteessa valvoa laatua. Espanjalainen VitoriaGasteiz valittiin viime vuonna Euroopan urheilukaupungiksi. Sulautetuilla järjestelmillä tarkoitetaan liikuntatilan teknisten ylläpitoja huoltojärjestelmien ja mm. USA:ssa puhutaankin "älykkäistä, mutta inhimillisistä liikuntapaikoista", jolla tarkoitetaan, että ihmiset itse voivat valita teknologian, jossa ovat mukana, voivat itse säädellä sitä tai voivat käyttää liikuntapaikkoja ilman informaatioteknologiaa. Niissä rakentaja rakentaa asuntojen rakentamisen tai saneerauksen yhteydessä myös sisäja ulkoliikuntapaikat. Liikkuja jäsenenä liikuntaseurassa vaiko liikuntapaikassa. Puolet väestöstä kuuluu jäsenenä johonkin keskukseen. sulautetut järjestelmät itse liikuntapaikassa ja myöskin käyttäjien henkilökohtaisena apuna ovat jo arkipäivää liikuntasuunnittelussa. Raja pääomakustannusten ja käyttökustannusten välillä häipyy. Liikuntatilan käyttäjillä on henkilökohtaiset elektroniset tunnistetiedot, joiden avulla he pääsevät käyttämään järjestelmä. Myös julkisen ja yksityisen liikuntarakentamisen raja tulee häviämään. Tällöin rakennuttaja kilpailuttaa koko hankkeen mahdollisimman pieninä osaurakoina. Esimerkiksi ulkokentät rakennetaan samanaikaisesti kuin alueen tieverkosto. Niissä on tarjolla erilaista liikunta-, kulttuuri-, sosiaalija kerhotoimintaa. kassa puhutaankin "näkymättömistä palmikoista", joilla tarkoitetaan informaatioteknologian liittämistä liikuntasuunnitteluun (Manning 1996). Maksu suoritetaan vuokrantai vastikkeenmaksun yhteydessä kuukausittain. Henkilökohtaiset tunnistetiedot liittyvät turvallisuuteen ja usein liikuntapaikan (kuntoilu)laitteisiin, varausja maksujärjestelmiin. johtourakoinnin periaatteella. Teknologian ylikorostumista on arvosteltu mm. Maksut vaihtelevat käytön mukaan noin 1-5 prosenttiin kuukausittaisista asuinkustannuksista, eli muutamasta kympistä muutamaan sataseen kuukaudessa. Kaupunki omistaa liikuntapaikat ja vastaa niitten ylläpidosta. Eräs sosiaalisen isännöinnin tehtävä on palkata alueen liikuntapaikoille liikunnanohjaajia. Pohjoismaissa lähiöitten saneerauksessa ja uudisrakentamisessakin on sovellettu erilaisia talo-, korttelitai asuinaluekohtaisia ratkaisuja liikuntapaikkojen ja toiminnan suunnittelussa. Yhtiöt toteuttavat ns. Liikuntapaikan rakentaminen näin on edullista, koska se rakennetaan muun asutuksen rakentamisen yhteydessä . 2000a) osoitetaan, että sulautetuilla järjestelmillä säästetään selvää rahaa. Tällöin pääoma päästään kuolettamaan esimerkiksi 30 vuoden kuluessa ja sitä maksetaan samaan aikaan kuin käyttökustannuksia. Esimerkiksi tekninen huolto ei toimikaan ympärivuorokautisesti, vaan se ottaa huomioon vuorokaudenajan, erilaiset käyttäjäryhmät sekä harjoitettavan liikunnan. Liikuntapaikkoja hoitaa kiinteistöhuoltoyhtiö. (Hannigan 1998) Liikuntarakentamisen kehittämiselle ohjelma Liikuntarakentamisen ja -suunnittelun täydennyskoulutuksesta on Suomessa huutava pula. Ns. Useissa tutkimuksissa (mm. Pohjois-Espanjan Baski-aluella ja muuallakin KeskiEuroopassa on liikuntarakentamisessa viime vuosina käytetty mallia, jossa ihmiset eivät ole urheiluseurojen vaan liikuntapaikkojen jäseniä. Liikuntapaikat ja liikunnanohjaus mitoitetaan asukkaiden mukaan niin, että ne ovat monikäyttöisiä ja joustavasti muunneltavissa. Espanjan liigan kärkipäässä pelaavasta Alaves jalkapallojoukkueesta. "Älykäs" liikuntapaikka on edelleen suunnittelun tavoite. Jokaisessa keskuksessa on liikunnallisena perusvarustuksena eri kokoisia sisäliikuntasaleja, voimailutiloja, sisäja ulkouima-altaat, ulkona ja sisällä nurmikenttiä, koripallokenttiä, käsipallokenttiä sekä belota-kenttiä. Liikkuja liikuntapaikan omistajana . Tällä päästään liikuntapaikan elinkaaren mittaiseen budjetointiin, jolloin kokonaiskustannukset liikuntapaikan ylläpitäjälle ja käyttäjille ovat helpommin ennakoitavissa. Liikuntapaikkojen hoidosta tulee edullista, koska huoltoyhtiö tekee sitä muun kiinteistönhoidon yhteydessä. Kaupungissa asuu n. Liikuntapaikoista ja -ohjauksesta ei peritä erillistä maksua. Vain Alevesin jalkapallostadion on vuokrattu jalkapalloseuralle 20 vuodeksi (Ferreras 2001). Näin voidaan käyttää samoja rakennusmateriaaleja, koneita ja rakentajia
Rakennetuissa sisäliikuntatiloissa luontoa ei lainkaan kohdata omakohtaisena kokemusympäristönä. luonnonolosuhteiden, maaston muodon, vuodenajan jne. fyysisenä ympäristönä 5. Mitä suljetummasta tilasta on kysymys, sen vähemmän välillistäkään kosketusta esim. Luonnonympäristöön sijoittuvat toiminnat, jotka eivät tarvitse mitään varsinaisesti liikunnanharjoittamiseen tehtyjä rakenteellisia ratkaisuja. Aikaisemmat tutkimushavainnot (Vuolle 1990) ovat osoittaneet, miten nuoruuden liikuntaympäristö kokemusmaailmana sosiaalistaa harrastajansa vastaavanlaisen liikuntaympäristön käyttäjäksi myös aikuisiässä. Liikunta. Muokatut ja rakennetut liikuntaympäristöt ovat yhdenmukaistavia, mutta sosiaalisesti eriyttäviä saman lajin harrastajat kokoontuvat samoilla suorituspaikoilla -, privatisoivia varakkaammat harrastavat liikuntaa omissa tiloissaan, yksityisissä kerhoissa ja klubeissa tai massoittavia kokoavat suuria katselijajoukkoja niissä järjestettyjen urheilutapahtumien ympärille. sosiaalisena ympäristönä 4. Kehitys on lisäksi kulkenut voimakkaasti siihen suuntaan, että niillä pyritään jäljittelemän luontoa tai korvaamaan vuodenaikojen vaihtelusta aiheutuvia lajiongelmia. Liikuntapalvelujen kehittämisen pohjana tulee olla kansalaisten todellisista tarpeista nouseva, väestörakenteen muutokset ennakoiva liikuntasuunnittelu, jossa suomalaisella luonnolla on keskeinen sija. emotionaalisena ympäristönä 6. valtioneuvoston rakentamisjaoston asiakirjassa "Liikuntapaikkarakentamisen suunta" esitettyjä näkemyksiä siitä, miten maamme liikuntapaikkarakentamista tullaan ohjailemaan lähivuosina keskushallinnon taholta. lasipintojen kautta esiintyy. Se millaisessa ympäristössä itse kukin harrastaa liikuntaa ei ole merkittävää vain fyysisen kunnon ja suorituskyvyn kannalta, vaan myös sen vuoksi, että tässä tilanteessa ihminen määrittää ja rakentaa suhdettaan hyvin kokonaisvaltaisesti koko toimintaympäristöönsä. Ympäristösuhteiden arkkitehteinä, tahtomattaan tai tahtoen ovat kaikki ne tahot, jotka liikuntaympäristön rakentamista koskevilla ratkaisuillaan ohjaavat kansalaisia liikunnan pariin. Liikuntapaikan viihtyvyystekijänä kuitenkin välillinenkin yhteys on merkittävä, Tässä on huonona esimerkkinä 1970-luvun laman jälkeen rakennetut epäviihtyisät suljetun tilan uimahallit ja niiden pudonneet kävijämäärät sekä hyvänä esimerkkinä modernit vesiliikuntakeskukset, joissa vehreys sisällä yhdistyy laajojen lasipintojen kautta ulkona avautumaan maisemaan. kokemusympäristönä 3. Fyysisesti luonto liikuntaympäristönä on erottamaton osa muuta luonnonkokonaisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Aidoimmillaan tällainen ympäristö on koskematonta erämaata, rajoittuneimmillaan kaupunkimaista puistomaisemaa. mukaan, mutta toisaalta tasa-arvoistaa harrastajakuntaa tarjoamalla periaatteessa samat mahdollisuudet kaikille. Tutkimusrahoituspäätöksien ohjaksi tulisi luoda tutkimusohjelma, jotta varat voitaisiin ohjata palvelemaan liikuntarakentamista nykyistä tehokkaammin. Myös tutkimuksen kannalta olisi eduksi, jos ministeriö siirtyisi ohjelmaan perustuvaan, suunniteltuun ja arvioituun liikuntapaikkarakentamisen tutkimuspolitiikkaan. Sosiaalisena ympäristönä aito luonto valikoi harrastajia mm. Opetusministeriö käyttää vuosittain n. Rakennettujen ja luontoliikuntapaikkojen käyttäjän näkökulmasta liikuntapaikoilla on esimerkiksi erilainen funktio liikunnanharrastajan maailmankuvan, erityisesti ympäristöarvojen ja -asenteiden muokkaajana. 3 miljoonaa markkaa liikuntarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen. esteettisenä ympäristönä 7. laskettelurinteeseen tai golf-rataan. Kokemusympäristönä aidossa luonnonympäristössä tapahtuva liikunta harmonisoi ihmisen suhdetta luontoon, kun taas muokattuun luonnonympäristöön suuntautuvissa harrastuksissa ehjän luontosuhteen edellytyksenä olevat monipuoliset luontokokemukset jäävät tavoittamatta. Tässä suhteessa pohjoismaalainen jokamiehenoikeus luon ainutlaatuiset puitteet jokaiselle kansalaiselle kohdata luonto myös sosiaalisena ympäristönä. Erityisesti ihmisen luontosuhteen kannalta tällä on merkitystä silloin, kun liikuntaharrastus tapahtuu yksipuolisesti sisäliikuntatiloissa. Rakennetussa liikuntaympäristössä, kuten saleissa ja urheiluhalleissa välitöntä vuorovaikutusta luontoon ei esiinny. vuorovaikutusympäristönä 2. Liikuntapaikka muokkaa ympäristöasenteita Vuolle (1990, 70) on tarkastellut liikunnan harjoittamista kolmenlaisessa liikuntaympäristössä. tiedollisena ympäristönä Vuorovaikutusympäristönä aito luonnonympäristö liikuntaharrastamisen tilana on avoin joka suuntaan, kun taas muokatussa luonnonympäristössä vuorovaikutus ympäristön kanssa rajautuu liikuntapaikkaan ja sen lähiympäristöön esim. 20 LIIKUNTA& TIEDES/2001 Oulun yliopistojen välillä on siksi kartoitettu mahdollisuuksia luoda yhteinen koulutusohjelma, jossa liikuntasuunnittelun ja -rakentamisen, arkkitehtuurin ja maankäytön suunnittelun intressit ja tutkimus voisivat kohdata. Muokatussa luonnonympäristössä toteutetaan liikuntaa, joka tapahtuu luontoon rakennetuilla ulkoliikuntapaikoilla ja rakennetussa ympäristössä liikuntapaikkoina ovat erilaiset sisäliikuntatilat. Muokatuissa ja rakennetuissa liikuntaympäristöissä fyysiset ratkaisut ovat lajisidonnaisia, teknisiä, usein keinotekoisia ja toteutukseltaan kalliita. Jos liikunnanharrastus suuntautuu vain tietynlaiseen ympäristöön, jäävät muut liikuntaympäristöt kokemusympäristöinä vieraiksi. Tästä näkökulmasta katsottuna ei voi vähätellä esim. Liikunnanharrastajan ympäristösuhteita voidaan lähestyä hahmottamalla edellä mainitun kolmen liikuntaympäristön merkitystä seitsemästä eri kokemusmaailmasta käsin seuraavaan tapaan: 1