Kerttu Kotakorpi: "Liikunta on minulle rakasta." teema: Olosuhteet Ukrainan lapsille liikunta tuo lohtua Koulupiha voi kutsua liikkumaan 62 (4 ) 4/ 25 • 10 eu ro a
Suurin osa siitä huomiosta, jolla yritämme saada Suomea liikkeelle, kohdistuu työpäivän jälkeisiin tunteihin, jolloin aika loppuu meidän kaikkien kellosta. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Olipa näkökulma sitten oma hyvinvointi tai kansanterveyden ja -talouden tila. Ja jossakin välissä pyrähdys siellä oman harrastuksen parissa ranteessa piipittävän terveyskellon stressaavia vaatimuksia täyttämässä. Pyörällä, kävellen ja joukkoliikennettä käyttäen kertyy mukava osa päivittäisestä liiketarpeesta, auton ratissa ei kerry – puhumattakaan henkisen tilan erosta, mikä vallitsee ruuhkaa kiroavan autoilijan ja bussissa omiaan miettivän tai äänikirjaa kuuntelevan matkustajan olotilassa. Autoja ja motorisoituja työvaiheita oli vähän. Miten rakennettu inframme tukee arkea, jossa liikuntaa ei tarvitsisi erikseen niin paljon harrastaa, kun riittävä liike syntyy arkipuuhiemme sivutuotteena. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Tätä olisi hyvä pohtia vähän enemmän. Silti liikuttiin askelmääriä, joihin olisimme nyt tyytyväisiä. Työpäivän jälkeen on suoritettava vielä vapaa-ajan liikuntasuorite – samalla kun pyöritämme sitä hullunmyllyä mikä keskimääräiseen perhe-elämään vapaa-ajalla kuuluu. Jos arjen aktiivitunnit tuottaisivat riittävät askelmäärät, vapaa-ajalle voisi siirtyä yhtä suorituspainetta vähempänä. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Yhteiskunnassa on valuvika, joka passivoi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. ?. Lisäksi monella istumatyöpaikalle voisi, jos haluttaisiin, rakentaa päivän alkuun tai loppuun tilaisuuden liikuntahetkeen. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 5 Liike on liikuntaa tärkeämpää A jassamme vallitsee yhteinen käsitys siitä, että liian moni meistä ei liiku riittävästi. Arki menee suuntaan, joka lisää istumista ja vähentää liikkumista. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. E mme voi palata 1920-luvun työelämään, mutta työpaikoilla olisi silti paljon mahdollisuuksia muuttaa käytäntöjään suuntaan, jossa istuminen, moottoroitujen kulkuvälineiden ja hissien käyttö vähenisi jo työpäivän kuluessa. Vaikka valistusta on tehty, yhteiskunta on satsannut miljardeja liikuntapaikkoihin ja alan koulutukseen, seuratyötä tehdään ja vaikka yksi 2000-luvun kasvutrendi on alan yritystoiminta, silti kehitys menee väärään suuntaan. Entäpä jos yritämme koko ajan ratkaista ongelmaamme väärästä päästä, kun patistamme suomalaisia henkisesti kuormittavien työpäiviensä päälle vielä lenkille ja jumpalle. Emme salli sitä, että lysähdämme sohvalle palautumaan. Askelmäärätavoite olisi vähemmän kuormittava, jos kohdistaisimme enemmän huomiota työpäivään ja etenkin työmatkoihin. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. 62. Se, miten suuren tai pienen osuuden liikkeestämme voimme täyttää osana työpäiväämme ja miten stressittömästi vapaa-ajan liike voi tapahtua, ratkeaa pitkälti yhdyskuntasuunnittelussa. Elettiin jalkojen ja käsien varassa, ei tuolin. Kovinkaan moni ei liikkunut tietoisesti 1920-luvun yhteiskunnassa kerryttääkseen fyysistä aktiivisuutta. Menneisyyden ihannoinnissa on aina riskinsä, mutta historia avaa näkökulmia, joilla on hyvä hahmottaa tämänkin ajan asioita. Ihannetilassa työpäivän jälkeinen liike ei ole älykellon vaatima suoritus, vaan ihan vaan huvikseen ja mielihyvän vuoksi tapahtuva liikkumishetki. L iikkumisen asioissa 1920ja 2020luvun keskeinen ero on siinä, että vuosisata sitten liikuttiin paljon, vaikka ei harrastettu liikuntaa. Äkkiä kauppaan, viemään lapsia harrastuksiin ja niin edelleen. Toki vuosisata sitten oli monia hyvinvointiamme rapauttavia tekijöitä, joita enää ei ole, mutta liikkeen asiat olivat paremmin. Kun näin on, onko tuo ihme, että niin monelta loppuu jaksu ja moti
Jari Kupila 18 Tasa-arvoja yhdenvertaisuus suunnittelun harjoituksen paikat urheiluorganisaatioissa Saara Isosomppi & Tatiana V. Ryba 21 LÄHIKUVASSA Mika Poutala: Apurahat hyvä keino tukea huippu-urheilua Jouko Kokkonen 24 NÄIN MAAILMALLA Lasten liikunta on osa Ukrainan jälleenrakentamista Timo Virtanen TEEMA: Olosuhteet 35 Liikuntapaikat mahdollistavat liikkeen, mutta eivät takaa sitä Jouko Kokkonen 40 Kuntien olosuhdetyön luonne muuttumassa – uhka vai mahdollisuus. Paula Harmokivi-Saloranta, Jenni Harala & Keijo Kylänpää VERTAISARVIOITUA 85 Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen Karoliina Uusitalo, Roosa Louhi, Soile Puhakka, Karoliina Kaasalainen, Eva Roos & Elina Engberg Ku va : Ha nn es Pe nt til ä Kansi: FC Kontun A-juniorit Niko Lehmuskero (vas.) ja Jere Heiskanen harjoituksissa Kurkimäen tekonurmella elokuussa 2025. Kuva: Juha Laitalainen. Vuonna 2017 valmistuneen kentän maapohja on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Ari Karimäki, Jan Norra & Ilari Leskelä 44 Elinvoimaa luonnosta – kaikille avoin liikuntapaikka Titta Kontro 47 Monipuolinen koulupiha edistää hyvinvointia Terhi Huovinen & Irinja Lounassalo 52 Kadonneet hiihtokeskukset Jari Kanerva 56 Kuntokeskukset ovat uineet liikunnan valtavirtaan Jouko Kokkonen 59 Golfkentät tarjoavat liikuntamahdollisuuksia laajoille joukoille Jari Koivusalo 62 Esteettömyys liikuntaympäristöissä: oppia menneestä ja työkaluja tulevaisuuteen Aija Saari, Kati Karinharju & Jukka Parviainen 65 Digitaaliset liikuntapelit liikunnallistavat arjen ympäristöjä Lassi-Pekka Salokangas (o. Itä-Helsingissä sijaitseva kenttä on seuran omistaman Itä-Helsingin Jalkapalloareenat Oy:n rakennuttama ja ylläpitämä. Riitta-Ilona Pummi-Kuusela & Antti Kuusela 78 ARVIOITUA 83 STADION 50 VUOTTA SITTEN Vanhanakin voi liikkua 12 Liikunta iso osa Kerttu Kotakorven elämää Jouko Kokkonen 15 Halli siellä, kenttä tuolla – vaan mitä Suomi tarvitsee. Yhtiöllä on myös Jakomäessä talvikaudella käytössä oleva ylipainehalli. Riikka Juntunen 29 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Terveystieto: Nelli Lyyra Pedagogiikka: Annu Kaivosaari Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas 71 OPISKELIJA OUNASTELEE Tilalla on väliä – luovuus liikuntamahdollisuuksien rakentajana Petra Nieminen POHDITTUA 72 Emerituksen ehdotus uusiksi kynnysten nimiksi Heikki Rusko 74 Liikunnan olosuhteiden uudet konseptit Mikko Helasvuo 75 VASTINE Tulosta tehden vai ihmistä kuunnellen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 3 LIIKUNTA & TIEDE 4/2025 2 PÄÄKIRJOITUS Liike on liikuntaa tärkeämpää Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Kun jalka ei oikein kapsa Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 11 POLTTOPISTEESSÄ Liikuntaolosuhteet – hyvinvoinnin perusta vai säästökohde. Korhonen) & Anna-Katriina Salmikangas 68 Kunnossa kutsunnoissa. s
Ilo se on pienikin liikunnan ilo.. Savon Sanomissa ilmestyi elokuussa Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen työntekijöiden kuormituksesta johtuva hätähuuto. Vaaka näyttää silti samoja lukemia, mitä kesän alussa. KONTULASTA 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Ku va : Ju ha La ita la in en Kun jalka ei oikein kapsa S oveltavasta liikunnasta näyttää tulleen aika pysyvä osa elämääni. Tai paremminkin lyhyiden matkojen hissuttelusta. Osallistujat kävelevät parkourtäti Merja Turusen johdolla pienen lenkin ja parkouraavat sopivien kohteiden sattuessa eteen. Kärsivällisyyttä kysyy tehdä ihan pieniä liikkeitä varpaita nostelemalla ja kipristelemällä. Tätähän lapset tekevät tiettyyn ikään saakka, jos heitä ei liiaksi kielletä. Olenkin välillä potkiskellut ”tyhjää ilmaa” – kokonaan tyhjää en vielä aio potkaista. Jokusen kerran olen kuolettanut ilmassa lentävän pallon kyynärsauvalla. Toimistolle Pohjoiskaarteeseen on eri pysäkeiltä sen verran pitkä matka, että tunnustan käyneeni välillä autolla töissä. Jalka ei tosiaan oikein kapsa, mutta suu on silti napsanut riittävästi. Lyhyesti sanottuna maallikon silmin: rajua ja henkilökuntaa kuormittavaa meno oli. Lapset auttoivat kipsikaudella, jolle antoi lisäriesan kintussa kukkinut ruusu. Vesijuoksuun pääsy on onnistunut melkoisen vaivattomasti. T oipilaskausi saa katsomaan liikuntaja liikkumisolosuhteita toisin silmin. Herkästi kehumme, miten paljon meillä on Suomessa liikuntapaikkoja. O lemme tottuneet lokeroimaan eri elämänalueet. Fysioterapeutti neuvoi muuten tekemään potkuliikkeitä. Potkaiseminen kun ei onnistu kuin kepit tukena hentoisia kärkkäreitä vedellen. Työmatkallani on Sörnäisten metroaseman ylätasolle vievälle hissille pitkä ja hankala matka monilta bussija ratikkapysäkeiltä. Pahinta on ollut se, että jalat ovat kipeytyneet ihan tavallisesta kävelystä. V oin sanoa saaneeni kesän 2025 mittaan erinomaista hoitoa ja palvelua. Uusin toipilaskausi on kuitenkin vakuuttanut minut entisestään uimahallien tarpeellisuudesta. Halleihin näyttävät löytäneen tiensä myös entistä useammat keski-ikäiset maahanmuuttajat. Kuuden viikon kipsikausi vaikutti kuntoon vielä enemmän kuin pelkäsin. Sitä olen miettinyt, että saunaan kaikilla liikuntarajoitteisilla ei ole oikein asiaa. Pyörätuolilla pääsee isoimpiin saunoihin, mutta lauteille meno ei onnistu. Meidän olisi korkea aika katsoa liikkumista uusin silmin. Oulunsalossa kuvattu senioriparkourvideo on kerännyt liki miljoona katselukertaa. Tuo on pieni riesa, eikä sen ratkaisemiseen ole syytä huutaa yhteiskuntaa apuun. Itse olen saanut osakseni ihmetteleviä katseita, kun olen keppeihin tukien tehnyt liikkeitä jaloilla pysäkillä. Se ei ihmetytä yhtään. Jouduin seuraamaan päivystyksen todellisuutta lähes vuorokauden. Olen myös köpötellyt toisinaan keppien kera ja ilmankin maailmankaikkeuden hitaimpana pallopoikana. Näistä ei jää toipuminen kiinni. Mustikanpoimintakin piti ulkoistaa toiselle pojistani, joka ei onnistunut saamaan kesätöitä. Itsestään selvänä pidetyistä asioista tulee mahdottomia. https://yle.fi/a/74-20177582. Sekin on tullut huomattua, että Olympiastadion ei ole kovin saavutettava paikka. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Liikuntaa on olemassa ensisijaisesti liikuntapaikoilla. Itämerensuomalaisten kielten piirissä tunnettu sananlasku tietää, että ”jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa”. On pakko päätellä, että lihasta on lähtenyt ja läskiä tullut. Kävelyä alkaa muutenkin arvostaa, kun jjokainen askel vaatii keskittymistä. Meitä maalla hankalasti liikkuvia, mutta vedessä ihan siedettävästi kulkevia on paljon. Suu käykin ikään kuin korvaukseksi aikaisempaa kovemmin. Julkisen liikenteen käyttö ei Helsingissäkään ole aivan vaivatonta toimintarajoitteisille. Kesäkuussa Kuopiossa sattuneesta nilkkamurtumasta toipuminen etenee sitkaasti. Oluenjuonnin ja makkaransyönnin olen sentään älynnyt jättää. Varsinkin jäätelö on maistunut lohturuokana. Varpaillenousu on ihan kelpo liike sekin. L oppukevennyksenä voin kertoa, että pientä tuntumaa liikuntaan olen saanut vetämällä FC Kontun A-junioreissa maalivahtilämpöjä palloa heittäen. Välillä olen heilutellut kahdeksan kilon kahvakuulaa ja kahden kilon puntteja. Yritys on kova, mutta pitkältä näyttää kuntoutustie. Sen sijaan päättäjiltä ja viranhaltijoilta voi vaatia harkintaa, kun he tekevät erilaisia toimintarajoitteisia koskevia päätöksiä. JOUKO KOKKONEN Henna Korkala, Eläkeläiset testasivat parkouria ja sekoittivat somen – videon katselukerrat lähestyvät miljoonaa, Yle 15.8.2025. Tämä koskee ensihoitoa, leikkauksen valmistelua, leikkausta, kuljetusta paaritaksilla Helsinkiin, haavanhoitoa ja fysioterapiaa. Vesijuoksu ja kuntopyörän polkeminen ovat taas tulleet viikko-ohjelmaan. Entistä vahvemmin käy mielessä, että näinköhän sitä pääsee vielä harrastamaan muutakin liikuntaa kuin vesijuoksua ja hidasta kävelyä. Yksinään hyvin harva aikuinen kehtaa edetä sopivan sillankaiteen alaosaa pitkin sivuttain, loikkia kiveltä toiselle tai poiketa leikkipuiston kiipeilytelineelle. Olenkin köntännyt portaat askelma kerrallaan ylös ja alas. Vaan mitä siitä, jos meillä on 45 000 liikuntapaikkaa, jos niillä ei liikuta tai ne eivät liikauta suurta osa kansalaisista. J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Video tuo esiin arkipäiväisten reittien varrelta löytyvät liikuntamahdollisuudet. Emme tule ajatelleeksi, miten paljon toimintarajoite muuttaa elämää ennen kuin se sattuu omalle kohdalle
Varsovan kongressissa pidettiin myös järjestön yleiskokous, jossa puheenjohtajuus siirtyi Hanna Vehmakselta Puolan Michal Lenartowiczille. Erityisesti Donnelly nosti ISSA:n historiaa käsittelevässä juhlapuheessaan esille suomalaisen liikuntasosiologian ja professori Kalevi Heinilän roolin järjestön perustamisessa 1960-luvullla. Posterija suullisia esityksiä kuultiin muun muassa liikuntasosiologian tieteenalan institutionalisoitumisesta, yhteiskunnallisten muutosten, kuten globalisaation, kaupallistumisen ja teknologian vaikutuksista liikuntaan ja urheiluun sekä epätasa-arvosta, kestävyydestä ja liikunnan roolista sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa ja liikuntapolitiikassa. Nuoren tutkijan palkinnon voitti tänä vuonna Marit Hiemstra Nottingham Trentin ylipistosta Iso-Britanniasta. Liikuntasosiologian maailmanjärjestö ISSA:n (International Sport Sociology Association) 60-vuotisjuhlakongressi pidettiin Etelä-Korean Soulissa 8.–11.7.2025. L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 5 ajassa Varsovassa kesäkuussa 2025 pidetyn EASSkongressin osallistujia. Pääteemana oli Sport and the World in Crisis: challenges and solutions. Kongressin isäntänä toimi National Seoul University. Vehmas jatkaa EASS:n hallituksessa seuraavat kaksi vuotta väistyvänä puheenjohtajana. Pääteemana oli ”60 Years of the Sociology of Sport: Past, Present, and Future Trajectories”. Liikuntasosiologien vuoden 2026 kongressi järjestetään Jyväskylässä 15.-18.6.2026 EASS:n ja ISSA:n yhteiskongressina. kongressi järjestettiin Varsovassa 25.–27.6.2025. Kuva: Hanna Vehmaksen kotialbumi Liikuntasosiologit kokoontuivat Varsovassa ja Soulissa Euroopan liikuntasosiologijärjestö EASS:n (European Association for Sociology for Sport) 21. Pääesitelmät pitivät Brad Millington (Brock University, Kanada), Dorota Woroniecka-Krzy?anowska (Polish Academy of Sciences, Puola) ja Holger Preuss (Johannes Gutenberg University in Mainz, Saksa) Kongressin yhteydessä järjestettiin jatko-opiskelijoiden tohtoriseminaari. www.paralympia.fi/fi/33/tapahtumat/267/kuntien-soveltavan-liikunnan-tyoseminaari-6112025. Anna Vilanovan kauden päätyttyä uutena pääsihteerinä aloitti Astrid Schubring Kölnin liikuntatieteellisestä yliopistosta. HANNA VEHMAS Kuntien soveltavan liikunnan työseminaari marraskuussa Kuntien soveltavan liikunnan työseminaari järjestetään Liikuntamaa ja Apuväline 2025 -tapahtumien yhteydessä 6.11.2025 Tampereella. Kongressissa oli mukana 170 osallistujaa noin 30 eri maasta. Ilmoittautuminen tapahtuu Suomisportissa. Kongressin isäntänä toimi Józef Pi?sudski University of Physical Education. Seminaariin voi ilmoittautua 5.10.2025 mennessä. Posterija suulliset esitykset käsittelivät lisäksi muun muassa liikunnan harrastamista, urheilun valtamekanismeja, sosiaalisesta oikeudenmukaisuutta, liikuntapolitiikkaa, nuorisourheilua ja kestävää kehitystä. Seminaari on tarkoitettu soveltavan liikunnan parissa työskenteleville ja asiasta kiinnostuneille. Varapuheenjohtajaksi yleiskokous valitsi Norjan Bente Ovedie Skogvangin. Pääpuhujina olivat Dominic Malcolm (Loughborough University, Iso-Britannia), Joseph Maguire (Loughborough University, Iso-Britannia) ja Peter Donnelly (University of Toronto). Kaikkiaan kongressiin osallistui liki 400 tutkijaa eri puolilta maailmaa
Ne muodostivat Scope 3 -menetelmän perustuvan analyysin mukaan 94,5 prosenttia kokonaispäästöistä. Nuorisoja liikuntapolitiikan osaston toimialaan kuuluvat liikunta ja liikuntapolitiikan yhteensovittaminen valtionhallinnossa, nuorisotyö ja -politiikka, opintotuki sekä yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen. Nämä päästöt liittyvät yrityksen tai organisaation elinkaareen, mutta toimija ei suoraan hallitse niitä. Tämä edellyttää vähäpäästöisempien liikkumismuotojen suosimista, julkisen liikenteen osuuden kasvattamista ja yhteiskyyteihin kannustamista. Assessing the carbon footprint of a sport organization: case Finnish Athletics Federation. Laine-Hendolin on toiminut Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteisten palvelujen johtajana vuodesta 2024 lähtien. Kuva: Hannes Penttilä Kuva: Antero Aaltonen. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat paraurheilun asiantuntija Virpi Remahl Kolmen kampuksen urheiluopistosta ja liikunnan lehtori Topi Taskinen Yrkeshögskolan Arcadasta. Tarpeen on myös lisätä viestintää ja yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Scope 3 -päästöjä voi syntyä esimerkiksi raaka-aineiden tai tuotteiden hankinnasta, tuotteiden tai palveluiden kuljetuksesta ja jätehuollosta. Aiemmin Laine-Hendolin on työskennellyt opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä ylitarkastajana vuosina 2010–2013 ja Valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä vuosina 2007–2010. Kirsti Laine-Hendolin. Kirsi Töyrylä-Aapio, vuosina 2021–2025 puheenjohtajana toiminut Riikka Juntunen ja Arto Hautala. Göös, N. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/169756 Uusi puheenjohtajakaksikko aloitti LTS:n uutena puheenjohtajana aloitti syyskuun 2025 alussa apulaisprofessori Arto Hautala Jyväskylän yliopistosta. Määräaikainen nimitys kestää elokuun 2030 loppuun. Varapuheenjohtajaksi vuosikokous valitsi huhtikuussa toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapion Selkäliitosta. Molempien toimikausi kestää elokuun 2027 loppuun. Helsingin kaupungin palveluksessa hän oli vuodesta 2013 lähtien. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 ajassa Kirsti LaineHendolin nuorisoja liikuntapolitiikan osaston ylijohtajaksi Kasvatustieteiden maisteri Kirsti LaineHendolin aloitti opetusja kulttuuriministeriön nuorisoja liikuntapolitiikan osaston ylijohtajana syyskuun alussa. Matkustustarvetta voidaan vähentää esimerkiksi parantamalla kilpailusijaintien ja aikataulujen suunnittelua. Göös toteaa LUT-yliopistoon tekemässään diplomityössä, että suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa matkustamiseen liittyvien Scope 3 -päästöjen vähentämisellä erityisesti kotimaan kilpailujen osalta. Vuonna 2024 SUL:n kokonaispäästöt olivat 4492,0 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (tCO2ekv), joista peräti 99,9 prosenttia oli epäsuoria Scope 3 -päästöjä. Kuva: Tommi Mattila / Kubo /Helsingin kaupunki Matkat järjestäytyneen yleisurheilun suurin päästölähde Suomen Urheiluliiton (SUL) toimintaan liittyvä suurin yksittäinen päästölähde oli vuonna 2024 Niki Göösin tutkimuksen mukaan urheilijoiden ja katsojien matkat kotimaan kilpailuihin
Konferenssiin voi ilmoittautua normaalihinnalla 31. lokakuuta saakka. Mikroskooppikuvia on nähtävänä diaesityksenä. Liikuntatuokio on tarkoitettu esi-, alaja yläkoululaisille. Samalla pääsee tutustumaan erilaisiin pelija testauslaitteistoon GamePit Pron e-urheilutiloissa. Konferenssi keskittyy yksilökohtaisesti eriäviin liikuntavasteisiin. Kävijät pääsevät myös tutkimaan kudosten rakenteita mikroskoopilla. Pisteellä voi keskustella tiedekunnan aivotutkijoiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) on ensimmäistä kertaa mukana Tutkijoiden yössä. Saliin mahtuu kerralla yksi luokka (enintään 25 oppilasta ja opettaja.) Osallistuminen vaatii ryhmän ennakkoilmoittautumisen. Liikunnalla voi myös tutustua tasapainoa käsitteleviin tutkimustuloksiin. Fyysisen kunnon testeihin sisältyivät yhden jalan seisonta, hartiaseudun liikkuvuus, ponnistushyppy, muunneltu punnerrus ja kuuden minuutin kävelytesti. Täysiikäisillä on mahdollisuus antaa verinäyte sekä biopankkisuostumus terveystietojensa ja näytteidensä käyttöön terveyttä edistävään tutkimukseen. Halukkaat voivat testata omaa tasapainoaan. Liikuntarakennuksen ohjelma Jyväskylän Tieteiden yössä: https://www.jyu.fi/fi/ tutkijoidenyo/tutkijoiden-yon-ohjelma/seminaarinmaen-ohjelma UKK-instituutin käyttämät fyysisen kunnon testit sopivat tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin erilaisen liikkumistaustan omaaville työikäisille aikuisille. Mukana olleet tekivät fyysisen kunnon testin, vastasivat kyselyyn tai osallistuivat molempiin. syyskuuta pääsee Liikuntatieteellisen tiedekunnan tiloissa kokeilemaan miltä tuntuu aivokuoren magneettistimulaatio ja kuinka pallonheitto koriin sujuu samalla. UKK-Instituutti, tutkittua tietoa: https://ukkinstituutti.fi/ ajankohtaista/ukk-instituutin-vaestotutkimuksissa-kayttamat-fyysisenkunnon-testit-soveltuvat-hyvin-tyoikaisten-mittaamiseen Ku va : An te ro Aa lto ne n Tieteiden yön tunnelmia syyskuussa 2023. Liikunnan aulassa voi selailla yli puolen miljoonan suomalaisen geeniperimästä koottua FinGen-aineistoa. Tarjolla on myös tietoa geenien ja terveyden välisistä yhteyksistä. Konferenssi on 25. tapahtuma Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunnan liikuntabiologian tutkijoiden vuosittain järjestämässä kansainvälisessä symposiumisarjassa. Otokset koostuivat 20–69-vuotiaista miehistä ja naisista seitsemässä eri väestökeskuksessa. Tätä voi pitää hyvänä tuloksena, sillä aineistossa oli mukana myös vähän liikkuvia sekä terveydentilansa keskivertoa heikommaksi kokevia, toteaa UKKKuntotestin lisäksi kyselytutkimuksella voidaan lisäksi tavoittaa vähän liikkuvia tai kuntonsa heikoksi kokevia henkilöitä, jotka eivät haluna osallistua testeihin. Tutkimusaineisto kerättiin KunnonKartta-väestötutkimuksissa vuosina 2017 ja 2021. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 7 Yksilölliset vasteet tarkastelussa Jyväskylässä marraskuussa Inter-Individual Variation in Resistance Training Responses -konferenssi järjestetään 19.–21.11.2025 Jyväskylässä. Kyselyssä selvitettiin muun muassa terveydentilaa, liikkumista ja toimintakykyä. Syöttämällä sairauden nimen voi nähdä, mitkä tunnetut geenit vaikuttavat sen puhkeamisen todennäköisyyteen. Kuva: Jouko Kokkonen. Liikunnan telivoimistelusalissa on klo 9.00–15.00 tarjolla temppuilua ja liikkumista erilaisia tutkimuksissa käytettäviä menetelmiä ja mittareita hyödyntäen. Inter-Individual Variation in Resistance Training Responses: https://www.jyu.fi/en/ events/inter-individual-variation-inresistance-training-responses UKK-instituutin testit soveltuvat hyvin työikäisille Liikunta mukana Jyväskylän Tutkijoiden yössä Jyväskylän Tutkijoiden yössä 26. – Yli 95 prosenttia osallistujista pystyi tekemään tasapaino-, liikkuvuus-, hyppyja kävelytestit suoritusohjeiden mukaisesti. Pisteellä voi kokeilla, miten eri tasapainoa säätelevät järjestelmät toimivat ja vaikuttavat tasapainoon. Jamkin pääkampuksella Rajakadulla voi muuan muassa kokeilla taitojaan e-urheilussa. Kasvavan tutkimusalueen tuloksia voidaan soveltaa kaikenikäisten ihmisten liikuntaan kuntoharjoittelussa, kuntoutuksessa, kliinisissä tapauksissa ja kilpaurheilussa
KALLE RANTALA, FM näyttelypäällikkö Tahto-urheilumuseo. Poikkeuksellisimmat liikuntapaikat ovat tämän lähteen perusteella melontakeskus, jääspeedwayrata ja alamäkiluistelurata, joita kutakin on rekisteriin kirjattu yksi kappale. Kaiken kansan kokeiltavaksi tästä liikuntalajista ei oikein ole. Maaseudulla asuvat nuoret harrastavat urheiluseuroissa vähemmän kuin kaupunkilaiset. Perheen tulotaso ja asuinpaikka ovat selvästi yhteydessä siihen, miten varhain ja kuinka usein harrastetaan. Sukupuolten välinen ero urheiluseuraharrastamisessa on kaventunut. Monipuolinen liikkuminen tukee lasten motoristen perustaitojen kehittymistä ja ennustaa liikunnallista elämäntapaa aikuisuudessa. Muutos koskee erityisesti nuorimpia ikäryhmiä. Tätä eroa ei enää havaittu 2020-luvulla. Kallioinen luontoliikunta ja hikipisaroiden huuhtelu metsälammella ei ole kuitenkaan lopulta kovin erikoista Suomessa. Journal of Public Health. Sociodemographic determinants of youth sports club participation across two generations: the Young Finns Study. Lounassalo, I., Kukko, T., Suominen, T., et al. – Perheet panostavat lasten liikuntaharrastuksiin entistä enemmän, ja tämä panostus alkaa nykyään jo lapsen varhaisemmassa iässä. Sosioekonomiset ja alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä. 2025. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla pitkät välimatkat ja vähäiset harrastusmahdollisuudet rajoittavat seuraharrastamista. Siksi todellista erikoisuutta voisikin edustaa oikein tuttu laji yllättävässä, mutta toisaalta ilmiselvässä paikassa. Lounassalo muistuttaa, että seurojen lisäksi arjen ympäristöt – kotipihat, lähiliikuntapaikat ja metsät – tarjoavat hyviä ja maksuttomia mahdollisuuksia liikkumiseen. Myös alueellinen eriarvoisuus on vahvistunut. – Urheiluseurojen ammattimaistuminen ja kustannusten nousu ovat kaventaneet vähävaraisten perheiden osallistumismahdollisuuksia, Lounassalo kertoo. Pojat harrastivat 1980-luvulla selvästi enemmän liikuntaa urheiluseuroissa kuin tytöt. Etenkin tyttöjen ja nuorimpien lasten seura harrastus lisääntynyt Kuva: Lassi Myllylä Jyväskylän yliopistossa valmistunut tutkimus kertoo 8–19-vuotiaiden suomalaisnuorten osallistumisen urheiluseuratoimintaan lisääntyneen merkittävästi 1980-luvulta 2020-luvulle. Alamäkiluistelu syntyi osana energiajuomayhtiö Red Bullin markkinointia vuosituhannen alussa lumilautaja suksicrossin inspiroimana. Se voi olla lapsen kehityksen ja liikkumisen kannalta myönteistä, mutta samalla liian varhainen erikoistuminen yhteen lajiin voi lisätä loukkaantumisriskiä ja johtaa harrastuksen varhaiseen lopettamiseen, kertoo tutkija Irinja Lounassalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Suomessa ratoja on ollut kourallinen, ja jäljellä on enää Rautalampi, jos kohta sekään. Erikoisuutta on metsästettävä muualta. Rautalammin Vesitorninmäelle on talvisin jäädytetty alamäkireitti, jolla on luisteltu, hypitty ja liu’uttu myös MM-osakilpailuja. Näistä alamäkiluistelu eittämättä lukeutuu liikuntakulttuurin todellisiin poikkeuksiin myös kotimaisin katsein. Vielä 1980-luvulla se korostui vasta yläkouluikäisissä ja vanhemmissa ikäryhmissä. Valtakunnallinen Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä LIPAS on yksi reitti selvittää liikuntapaikkojen harvinaislaatuisuutta. Journal of Public Health?-lehdessä julkaistun tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistot sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Likes. Tulotason merkitys näkyy 2020-luvulla jo alakouluikäisisten harrastamisessa. Kesällä Kuopiossa pidettyjen suunnistuksen MM-kisojen hengessä vastaan, että Suomen erikoisin liikuntapaikka on Espoon Ikea, jonka loputtomilla labyrinttikäytävillä on järjestetty avoin suunnistustapahtuma jo kahdesti. Kiipeilijöiden pyhiinvaelluskohde on esimerkiksi kansallismaisemainen Olhavanvuoren kallio Repoveden kansallispuistossa. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 ajassa Tyhmät tiedekysymykset Mikä on Suomen erikoisin liikuntapaikka. https://doi.org/10.1007/s10389-025-02500-6 Suomesta löytyy valtava määrä omalaatuisia paikkoja liikkua niin rakennetuissa kuin luonnon ympäristöstä
Lindemanin terveystieteiden väitöskirja ”The trajectories of mobility among community-dwelling older people through the COVID-19 pandemic” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 6.6.2025. Lisäksi Seppänen vertasi masennusoireiden esiintyvyyttä kansainvälisesti aiempien tutkimusten pohjalta. Tavoitteena oli selvittää muovautuvatko aivot edelleen vammojen jo parannuttua. Lisäksi autolla ajaminen yhdessä hyvän fyysisen toimintakyvyn kanssa tuki laajempaa elinpiiriä. Fyysinen aktiivisuus laski alle lähtötason. Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvä rasvamaksa on globaali terveysongelma, eikä sen hoitoon ole yhtä lääkettä. fi/items/f545f8e3-02b4-4ba4-ab5f-645f82970584 Asuinympäristö, fyysinen aktiivisuus ja aikuisten masennusoireilu Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija, FM Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Sen sijaan itseraportoitu fyysinen aktiivisuus kasvoi verrattuna lähtötilanteeseen kaksi vuotta aiemmin. Tukija liikuntaelinvammoista kärsiviä potilaita seurattiin 12 kuukauden ajan. Myönteisiä yhteyksiä ilmeni jo 30–60 minuutin viikoittaisella liikuntamäärällä. He kokivat myös ulkona liikkumisen mahdollisuutensa heikommiksi. Liikunta vaikutti suotuisasti myös itsearvioituun muistiin, oppimiskykyyn, keskittymiseen ja työkykyyn. Tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa. Associations of active commuting and leisure-time physical activity with mental health and perceived cognitive function among Finnish adolescents and employed adults tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden tiedekunnassa. Naisten elinpiiri oli kaikissa mittauspisteissä pienempi kuin miesten. Väitöskirjan verkkoversio https:// jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_102423 Liikunnalla on monia yhteyksiä mielenterveyteen sekä opiskeluja työkykyyn MSc Juuso Jussila tarkasteli väitöstutkimuksessaan koulumatkaliikunnan, työmatkaliikunnan ja vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä mielenterveyteen ja itsearvioituun kognitiiviseen toimintakykyyn suomalaisilla nuorilla ja työssäkäyvillä aikuisilla. Pandemian alussa 2020 hyvä fyysinen toimintakyky oli yhteydessä sekä korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen että sen lisääntymiseen. Hän selvitti myös muutosten taustatekijöitä. Aikuisten osalta sekä vapaa-ajan elämysliikunta että tavoitteellisempi liikuntaharjoittelu tai urheilu olivat yhteydessä pienempään masennusoireiden ja psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen. Väitöskirjan verkkoversio https://erepo.uef. Tuloksia voidaan hyödyntää uusien ravintoja liikuntastrategioiden kehittämisessä. Mujusen biomekaniikan väitöskirjan ”Adaptation of cortical proprioceptive processing to peripheral lower limb injuries” tarkastettiin perjantaina 27.6.2025 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa. Mujunen tutki, kuinka aivot reagoivat kevyeen liikeärsykkeeseen, kun tutkittavilla on joko nilkan tukija liikuntaelinvammoja tai esimerkiksi tyypin 1 diabeteksesta johtuvia ääreishermovaurioita. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 9 Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa FM Jukka Hintikka tutki väitöskirjassaan, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen. Potilaiden aivot käyttivät näin ollen enemmän aivokapasiteettia prosessoidakseen liikeaisti-informaatiota. Väitöskirjan verkkoversio https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_103199?sid=169533235 Koronaviruspandemia vaikutti iäkkäiden ihmisten liikkumiseen vielä noin kaksi vuotta puhkeamisensa jälkeen TtM Katja Lindeman tutki väitöskirjassaan, miten koronaviruspandemian rajoitukset ja vähentynyt ympäristön tuki vaikuttivat kotona asuvien iäkkäiden ihmisten liikkumisen eri osa-alueisiin. Tutkimuksessa hän hyödynsi laajaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttia vuonna 1966 syntyneistä (n = 5860), tilastoja paikkatietomenetelmiä ja kiihtyvyysantureita, jotka tarjosivat tarkkaa tietoa osallistujien liikkumisesta. Väitöskirjan verkkoversio https://nordia.journal.fi/issue/view/54-4 Väitösuutiset. Väitöskirjan verkkoversio https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_101650 Alaraajavammat lisäävät aivoaktiivisuutta ja muuttavat tasapainon säätelyä tietoisemmmaksi LiTM Toni Mujunen selvitti väitöskirjassaan, kuinka erityyppiset alaraajavammat vaikuttavat aivojen kykyyn prosessoida liikeaisti-informaatiota vammautuneelta alueelta. Hän analysoi miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Jussilan väitöskirja Every move counts. Hintikan liikuntalääketieteen väitöskirja ”Associations of microbial metabolism with metabolic health and physical activity – The gut-liver axis in the focus of metabolomes and microbiomes” tarkastettiin perjantaina 16.5. Tutkimus osoitti sekä fyysinen aktiivisuuden että prebioottikuitujen lisäämisen ruokavalioon muokkaavan mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä. Sekä tukija liikuntaelinvammat että ääreishermovauriot johtivat suurempaan aivoaktiivisuuteen verrattuna koehenkilöihin, joilla ei ollut näitä vammoja. Jussila havaitsi, että säännöllinen vapaa-ajan liikunta oli johdonmukaisesti yhteydessä parempaan mielenterveyteen ja opiskeluhyvinvointiin sekä itsearvioituun koulumenestykseen ja koulutaidoissa suoriutumiseen yläasteikäisillä nuorilla. Jyväskylän yliopistossa. Seppänen tarkasteli liikkumisen, mukaan lukien vuorokauden aikaisten aktiviteettien (liikkuminen, paikallaanolo ja uni) ja asuinympäristön piirteiden yhteyttä masennusoireisiin. Seppäsen väitöskirja Residential environment, physical activity and depressive symptoms in adults tarkastettiin Oulun yliopistossa 27.6.2025. Vuosina 2021–2022 elinpiiri ja koetut ulkona liikkumisen mahdollisuudet palautuivat osittain, mutta eivät täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle. Iäkkäiden ihmisten elinpiiri, eli alue, jolla he liikkuvat säännöllisesti, sekä koetut ulkona liikkumisen mahdollisuudet heikkenivät pandemian alussa 2020
Tieto, joka ei niitä tue, vaikuttaa epäluotettavalta.” Ylilääkäri Juhani Knuuti, Tiede 7 / 2025 ”Jos säästölinja jatkuu, niin mitä seuraavaksi. Uimahalli taas tukee erityisesti lasten uimataitoa, ikäihmisten kuntoutusta ja kaikenikäisten hyvinvointia.” Kaupunginvaltuutettu Vilho Ruotsalainen, Kiuruvesi 23.7.2025. Liikuntahalli vai uimahalli. Retkeä reflektoidessamme oppilaat huomaavat, miten erilaisia asioita metsässä on opittu.” Opettaja Leena Heinämäki, Opettaja kesäja heinäkuu 2025 ”En keksi yhtään sydändiagnoosia, jossa liikunta ei olisi oleellinen osa hoitoa.” Fysioterapeutti Leena Meinilä, Fysioterapia 4 / 2025 ”Haemme ja uskomme sellaista tietoa, joka tukee omia uskomuksiamme. Tulisiko kaupunkiympäristöä muokata sopivaksi ’parkour-vision’ ajatusmallin mukaisesti, missä mikä tahansa elementti toimii liikkeen motivaattorina. 1 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 ajassa For more information www.eassissa2026 eassissa2026@jyu.fi Conference hosted jointly by EASS & ISSA 2026 European Association for Sociology of Sport & International Sociology of Sport Association Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Finland RESPONSIBILITIES AND RESPONSES OF SPORT IN CONTEMPORARY SOCIETY Key dates Call for Abstracts and Registration opens October 20, 2025 Abstract submission closes January 31, 2026 Early bird registration closes March 31, 2026 Faculty of Sport and Health Sciences University of Jyväskylä, Finland Muualla sanottua ”Millaisia liikunnan olosuhteita tarvitaan vuonna 2030. Vai kaipaammeko monipuolisia avoimia liikuntatiloja, joustavaa hinnoittelua sekä liikuntareseptejä, jotta liikuntapaikkojen kysyntä saadaan kasvamaan” Vt. ”Olen vienyt oppilaani joka maanantaiaamu 12 vuoden ajan metsään. Huonolla säällä oppilaat eivät haluaisi lähteä, mutta metsään päästyään he eivät haluaisi palata. Vartista puoleen tuntiin kestävällä metsäretkellä on rauhoittava vaikutus, ja lisäksi rutiini virkistää ja saa viikon käyntiin. päätoimittaja Soili Hirvonen, Liikunnan ammattilainen 2 / 2025. Liikuntahalli tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia nuorille, urheiluseuroille ja aikuisväestölle. Molemmat ovat tärkeitä terveydelle, mutta eri tavoin
Mutta aivan liian usein liikuntaolosuhteet päätyvät ensimmäisinä säästölistalle. Jokainen euro, joka laitetaan liikkumisen mahdollisuuksiin, säästää tulevaisuudessa moninkertaisesti terveysmenoissa ja parantaa ihmisten elämänlaatua. Ne eivät ole vain urheilijoiden tai harrastajien luksusta, vaan jokaisen ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Ne vaikuttavat mielenterveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja jopa oppimistuloksiin. Lopputulos on tuttu: laitteet vanhenevat, rakenteet rapautuvat ja mahdollisuudet kaventuvat. S iksi kysymys kuuluu: haluammeko rakentaa yhteiskuntaa, jossa liikkuminen on arjen luonnollinen osa – vai sellaista, jossa liikkuminen on harvojen mahdollisuus. Niiden peruskorjaustarve kasvaa vuosi vuodelta. Tarvitsemme lähiliikuntapaikkoja, joihin pääsee jalan tai pyörällä ilman pitkiä matkoja ja erillisiä kuluja. S uomen liikuntapaikat ovat pääosin edelleen hyvässä kunnossa, mutta suuri osa niistä on rakennettu 1970–1990-luvuilla. Meidän on pystyttävä sanomaan ääneen, että kaikille kaikkea ei voi tarjota, mutta kaikille on tarjottava mahdollisuus liikkua. Liikuntapaikkojen sulkeminen ja rapauttaminen ei säästä rahaa. Samaan aikaan liikunnan muodot muuttuvat – padel, skeittaus, parkour ja monet muut uudemmat lajit haastavat perinteisen liikuntapaikkarakenteen. Ne ovat paikkoja, joissa lapset oppivat liikunnan ilon, nuoret löytävät kavereita ja aikuiset ylläpitävät kuntoa ja mielen tasapainoa. Liikuntaolosuhteet eivät ole vain urheilijoiden tai liikuntaintoilijoiden asia. Se siirtää laskun tulevaisuuteen, ja kun se lasku tulee, se on moninkertainen. Ne koskettavat jokaista. Tarvitsemme monikäyttöisiä tiloja ja kenttiä, joita voi hyödyntää eri lajeihin ja eri vuodenaikoina. Investointeja lykätään, ylläpitoa supistetaan ja jopa toimivia tiloja suljetaan. Tällä hetkellä päätökset viittaavat jälkimmäiseen. Kuntien säästökuurit ja investointien jäädyttäminen kertovat, että liikuntaolosuhteita ei nähdä sijoituksena vaan kulueränä. Tämän kannanottoni liikuntaolosuhteiden puolesta on kirjoitettu LTS:n väistyvänä puheenjohtajana. Jos leikataan liikkumisen perustasta, leikataan suoraan yhteiskunnan tulevaisuudesta. Tarvitsemme energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja älykästä valaistusta, jotta ylläpitokustannukset eivät karkaa käsistä. Kiitokset koko liikuntatieteen yhteisölle kuluneista vuosista tiedolla johtamisen edistämisestä – työ jatkuu! ?. Meillä on varaa säästää monesta asiasta, mutta ei ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. On kenttiä, halleja, uimahalleja, jäähallia, latuja ja lähiliikuntapaikkoja. Mutta investoinnit ovat jäässä, koska talous on tiukilla. Kun se on kaukana, vaikeasti saavutettavissa tai maksullinen, kynnys nousee ja liikkuminen vähenee. On aika päättää, annammeko liikuntaolosuhteiden kuihtua hiljaa vai huolehdimmeko, että liikkumisen mahdollisuudet säilyvät ja kehittyvät – kaikille. Kun liikuntapaikka on lähellä ja helposti saavutettavissa, liikkumisen kynnys madaltuu. Säästöt näyttävät Excelissä hyvältä, mutta laskelmista eivät näy niiden aiheuttamat kustannukset terveyskeskuksissa, mielenterveyspalveluissa ja syrjäytyneiden nuorten tilastoissa. Tarvitsemme koulujen saleja ja seurojen halleja laajempaan yhteiskäyttöön. Jokainen rakennus ei ole pyhä. Ja silti, juuri nyt, kun puhe terveydestä ja hyvinvoinnista on kovempaa kuin koskaan, olemme valmiita rapauttamaan tätä perustaa – ja vielä hymyillen säästöjen nimissä. M utta meidän on myös uskallettava luopua. Tämä on virhe, jonka hintaa maksamme pitkään. Kuntien talous on tiukilla, sen kaikki tietävät. Ilmastonmuutos tuo oman paineensa: talvilajien kaudet lyhenevät, mikä vaatii investointeja uusiin ratkaisuihin ja tekniikkaan. P idämme itsestään selvyytenä, että meillä Suomessa voi liikkua lähes missä tahansa. Onko meillä varaa säästää näin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 11 ”Liikuntaolosuhteet eivät ole vain urheilijoiden tai liikuntaintoilijoiden asia.” polttopisteessä RIIKKA JUNTUNEN, LitM puheenjohtaja 2021–2025 Liikuntatieteellinen Seura toimitusjohtaja Urheiluopistosäätiö riikka.juntunen@urheiluopistosaatio.fi Liikuntaolosuhteet – hyvinvoinnin perusta vai säästökohde. Jos tila on huonokuntoinen, harvoin käytetty ja kallis ylläpitää, voi olla järkevämpää purkaa se ja rakentaa jotain monikäyttöisempää tilalle. Tässä tilanteessa pitää olla rohkeutta tehdä priorisointeja. Ne ovat yhteisöllisyyden ja terveiden elämäntapojen kivijalka. Liikuntamahdollisuudet vaikuttavat siihen, miten lapset viettävät vapaa-aikaansa, miten aikuiset palautuvat työstä ja miten ikäihmiset säilyttävät toimintakykynsä. Jos jokin liikuntapaikka palvelee vain pientä kapeaa lajiryhmää valtavin kustannuksin, on uskallettava kysyä, onko tämä enää perusteltua
Viime vuosien talvet kertovat siitä, miten ilmasto on muuttumassa. Odotettavissa on enemmän sateisia ja lauhempia jaksoja. Tuulisuudessa ei ole Suomessa havaittu muutoksia, vaikka monet ovat kokeneet sen lisääntyneen. Edellinen ”ennätys” vuodelta 1972 ylittyi yhdeksällä päivällä. Yksittäiset hyvin voimakkaat matalapainemyrskyt Liikunta iso osa Kerttu Kotakorven elämää Ilmastonmuutos vaikuttaa myös liikuntaan. 12 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 TEKSTI: JOUKO KOKKONEN KUVAT: HANNES PENTTILÄ K erttu Kotakorven mukaan kesällä 2025 saatiin lisämakua ilmastonmuutoksesta, kun yli 30 asteen hellelukema mitattiin jossakin päin Suomea yhtäjaksoisesti 22 päivän ajan. Lauhtuva ja lämpenevä suunta on kuitenkin todennäköisin. Muutokset ovat kesällä kuitenkin pienempiä kuin talvella, sillä keskilämpötila nousee talvella kaksi kertaa kesää nopeammin. Kotakorpi muistuttaa, että ilmastomalleihin liittyy paljon epävarmuutta. Tulevaisuudessa korostuvat sekä sateisemmat että kuivemmat jaksot. Sateisuus on kasvanut Suomessa 30 vuodessa yhdeksän prosenttia, mikä on merkittävä muutos. Myös säätilojen vaihtelu lisääntyy. Helleputket pidentyvät tulevaisuudessa maapallon lämpötilan nousun seurauksena. Golf-virran heikkeneminen voi keikauttaa tilanteen toiseen suuntaan. Lämpötilan noustessa sadetta tulee entistä enemmän ja muutos painottuu syksyyn ja talveen. Suomessa pystyy kuitenkin Kerttu Kotakorven mukaan liikkumaan ja ulkoilemaan myös tulevaisuudessa. Hänelle liikunta liittyy kiinteästi jokaiseen päivään.. – Meillä on edelleen lunta myös tulevaisuudessa, mutta lumiaika lyhenee silti keskimäärin, tiivistää Kotakorpi
Tilanne on toinen maissa, joissa lämpötila nousee 40 asteeseen ja sen yli. Matka lähtöpisteeseen taittui junalla. Jokainen voi myös pohtia, onko harrastamaan päästäkseen pakko autoilla. Ladulle on myös erikseen lähdettävä lähiympäristöä kauemmaksi etenkin Eteläja Länsi-Suomessa. Liikunnan luonne muuttuu Ilmastonmuutos koskettaa vääjäämättä myös liikuntaa. Liukas aika on kuitenkin Kotakorven mukaan tulevaisuudessa todennäköisesti lyhyempi, mikä helpottaa lenkkeilyä ja etenkin pyöräilyä. Ulkoliikuntamahdollisuudet eivät talvilajeja lukuun ottamatta vähene, mutta niiden luonne muuttuu, mikä vaatii asennemuutosta. Muutokset eivät ole niin isoja, että ne pakottaisivat ihmisiä sisätiloihin. Lumentulon myöhentyminen tekee Suomessa päivistä harmaita. Se voi lisätä arkiliikuntaa, mutta voi myös kuormittaa ympäristöä. Liikenteeseen ja liikkumiseen vaikuttavat myös kasvavat sademäärät, jotka toisinaan tulevat maahan lumena. Toinen asia on, tuleeko pimeään vuodenaikaan lähdettyä liikkeelle. Hämärällä ja hiukan sateisella ilmalla on Kotakorven mielestä sinänsä mukava liikkua. Omat valinnat vaikuttavat Ilmastonmuutoksen vaikutusten surkuttelu oman harrastamisen näkökulmasta on ymmärrettävää. Kotakorpi naurahtaa vesisateen näyttävän aina pahemmalta ikkunasta katsottuna. Vesisateesta kastuminen ei kuitenkaan ole 2020-luvulla mikään kovin iso asia. Ikään kuin uutena ilmiönä tuleva lumisade voi yllättää eri kulkuväylillä liikkujat toistuvasti etenkin Etelä-Suomessa. Suomessa voi kuitenkin edelleen ulkoilla kuumimmillakin ilmoilla. Työni on kuitenkin enimmäkseen sitä, että istun sisätiloissa. Kotakorven mukaan ulkoilu vaatii ihmisiltä itseltään viitseliäisyyttä. – Mietin kesän 2025 kolmen viikon hellejakson aikana, että ihan mitä tahansa liikuntaa ei huvittanut harrastaa 30 asteen lämmössä. Monet ihmettelivät määrän olevan niin suuri, ettei siihen ole aikaa. Talvien luonteen muuttuminen vaikuttaa myös jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon. – Jos pitää vuosittain lentää jonnekin päästäkseen pyöräilemään tiettyihin olosuhteisiin, niin se ei välttämättä ole ekologisin ja ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Selvimmin ilmastonmuutos vaikuttaa talvilajeihin, joiden harrastaminen hankaloituu. Alankomaissa ja Brittein saarilla ihmiset kävelevät sateessa, eivätkä häiriinny siitä. Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvan voi olla ajoittain vaikea päästä kulkemaan loskaisella ja liukkaalla kelillä. Hyviä varusteita on tarjolla ja kotiin pääsee vaihtamaan vaatteet. Moni miettiikin, miten yhdistää harrastaminen ja huoli talvesta. – Vesisateeseen tottuminen voi olla yksi tällainen asia. Tarpeen on myös työnantajan kannustus ja ulkoilun mahdollistaminen myös valoisaan aikaan. Lumipeitteisen ja lumettoman ajan toistuva vaihtelu voi talvikuukausina lisätä liikenneonnettomuuksien riskiä, kun ihmiset eivät ehdi tottua lumikeliin. Ilmastonmuutos ei johdakaan Suomessa välttämättä liikunnan siirtymiseen yhä enemmän sisätiloihin. Pyöräily työmatkoilla ja arjen asioilla tuntuu minimimäärältä. Talvien luonteen muuttuminen vaikeuttaa myös auraustarpeen mitoitusta. Varsinaisia pyörälenkkejä hän ajaa vähemmän. Kotakorvelle pyöräily on yhtä aikaa arkinen ja rakas tapa liikkua. Tärkeämpää olisi kuitenkin Kotakorven mielestä miettiä, miten omat valinnat vaikuttavat. – Kun liikun pyörällä paikasta toiseen, niin ajattelen omaa terveyttäni ja mielenterveyttäni. –Pitäisikö meillä olla enemmän sietokykyä sille, että auraaminen kestää kauemmin niinä aika harvoina kertoina, jolloin lunta tulee paljon, pohtii Kotakorpi. Hänkin kertoo varmistavansa sadetutkasta, että lähtee ulos, kun ei sada. Ulkona liikkuminen muuttuu silloin hengenvaaralliseksi, jolloin puhe ei ole liikuntamahdollisuuksista, vaan terveydestä. Mietin, millä määrällä ulkoilua ja liikuntaa voin korvata keholleni istuttua aikaa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 13 saattavat muuttua entistä kovemmiksi, mikä voi lisätä kaikkein voimakkaimpia tuulia. Kaksi tuntia liikettä päivässä Kotakorpi kertoo aikoinaan ottaneensa uudenvuoden tavoitteekseen liikkua keskimäärin kaksi tuntia päivässä vuoden ympäri. Kyse on Kotakorven mielestä valinnoista. – Toivoisin, että voisin ottaa sukset, kävellä ulos ja lähteä hiihtämään omalta pihalta. Aikaisemmin ihmiset ovat tehneet päivän fyysistä työtä, niin eihän kaksi tuntia ole kuin pieni osa siitä. Kotakorpi muistuttaa, että liikuntaan valmistavan lämmittelyn voisi usein tehdä siirtymällä liikuntapaikalle omin voimin jalan tai polkupyörällä. Pyöräilyssä havainnollistuvat erilaisten valintojen vaikutukset. Kuumimmilla keleillä on mietittävä, mitä pystyy harrastamaan. Kesälomalla 2025 Kotakorpi polki Saariston Rengastiellä. Joulukuut ovat muuttuneet paljon entistä pimeämmiksi, mikä karsii halua lähteä ylös, ulos ja lenkille. Talvilajien harrastamismahdollisuuksien kaventuminen aiheuttaa hankalia pohdintoja, kun omaa rakasta lajia ei ole mahdollista harrastaa Etelä-Suomessa enää vanhaan tapaan. Vaikka valoa on vähän, niin ihmismielelle on parempi käydä välillä ulkona kuin olla sisällä koko päivä tai ulkoilla pelkästään pimeään aikaan.. Trooppisten alueiden hirmumyrskyt sen sijaan muuttuvat entistä voimakkaammiksi ja sateisemmiksi meriveden lämpenemisen vuoksi. Esimerkiksi hiihdon luonne muuttuu, kun luonnonlunta on vähän ja suksimaan pääsee varmimmin tekolumella. Lumi jää Eteläja Länsi-Suomessa maahan nelisen viikkoa myöhemmin kuin vielä 30 vuotta sitten. Kaikki matkat autolla ovelta ovelle kulkevalle ajan löytäminen pariin tuntiin liikuntaa on hankalaa. Liikkuminen kovalla helteellä riippuu ihmisen kyvystä sietää korkeita lämpötiloja. Hän on itse ennen kaikkea pyöräilyihminen. Autoilusta on tullut niin itsestään selvä osa yhteiskuntaa, että monet ihmiset eivät välttämättä ajattele siihen käytettyä aikaa. – Olen oikein keskittynyt käymään ulkoilemassa keskellä päivää, kun on harmaata. Kotakorpi näkee asian toisin
Kesällä olen uinut paljon järvissä ja soudellut ihan pidempääkin matkaa. – Kun puhutaan ilmastosta, niin aika monesti esille nousee ilmastoahdistus ja siihen liittyvät negatiiviset tunteet. Kotakorpi uskoo, että kotoa lähellä ja helposti saavutettavat liikuntamuodot madaltavat kynnystä lähteä liikkeelle useammin. Kotakorpi saattaa hengailla ulkona kiikari mukana, jolloin voi hujahtaa vahingossa neljä tuntia ulkona. Kun joku kysyy lomalla lepäilystä, niin Kotakorpi vastaa istuvansa työssään ja tarvitsevansa levon sijaan fyysistä toimintaa. Kotakorpi muistelee olleen raskasta herätä aamuyöllä ja tehdä iltaan asti töitä. Kotakorpi luonnehtii liikunnan kasvaneen osaksi elämäänsä. Kritiikin lähtökohtana ei useinkaan ole tiedevihamielisyys, vaan inhimillisesti ymmärrettävämpi syy oman turvallisen ympäristön epämieluisiksi koetuista tapahtumista. Käyn salilla paljon sekä joskus jumpissa ja tanssimassa. – Olen semmoinen laumasielu. Kilpaja huippu-urheiluun Kotakorvella ei ole kovin läheistä henkilökohtaista suhdetta. Lähiluonto tekee hyvää Kotakorpi kannustaa etsimään harrastuspaikkoja mahdollisimman läheltä kotia. Vuonna 2024 alkaneeseen työhön luontotoimittajana ilmastoasiat liittyvät, jos mahdollista, vielä kiinteämmin. – Siinä yhdistyvät voima, nopeus ja kauneus. – Liikunta on tosi tärkeä osa minun elämääni. Myös tuulivoiman rakentaminen huolettaa monia. 1987) • Luontotoimittaja, Yle 2024– • Meteorologi, Yle 2012–2023 • Meteorologi, Nelonen 2008–2012 • Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto 2013 • Pro gradu: Sään vaikutus pelastuslaitoksia kuormittavissa tilanteissa Teoksia: • Minun luontoni, 2023 • Suomen luonto 2100, 2021 "Kesällä olen uinut paljon järvissä ja soudellut.". Kotakorpi on käynyt hyviä keskusteluja monien kriittistä palautetta antaneiden ihmisten kanssa. Luonnossa liikkumisen henkiselle hyvinvoinnille tuomaa tukea ei voi irrottaa Kotakorven mukaan liikkumisen muista hyvistä vaikutuksista. Liikkuminen on Kotakorvelle luontainen osa vuoden rytmiä. Erityisen mielellään Kotakorpi katsoo taitoluistelua. Suurilla urheilutapahtumilla on Kotakorven mielestä ihmisiä kokoava vaikutus, vaikka isojen urheilujärjestöjen toimintaan liittyy kielteisiä piirteitä. Ilmastonmuutostoimien vastustuksen syynä voi olla se, että ihminen on huolissaan lähiympäristöön tulevasta kaivoksesta, jota perustellaan vihreällä siirtymällä. Kerttu Kotakorpi (s. Ja taitoluisteluun liittyy koko ajan vaarantunne. Lomailuunkin liittyy kiinteänä osana liikkuminen. Syksyn pimeydessä voi keskittyä enemmän salilla käymiseen. On paljon helpompi sanoa, että ilmastonmuutos ei ole totta ja vähätellä viestinkantajaa kuin miettiä mitä se oikeasti tarkoittaa omalle elämälle ja ajatusmaailmalle. Hän kannustaa myös kokeilemaan jotain uutta, oli se sitten vesijuoksua, polkujuoksua tai lintujen tarkkailua. Marja-aikaan käyn poimimassa mustikoita ja sitten voi jättää käymättä salilla. – Mitä enemmän olen ajatellut asiaa, niin kyse on siitä, että ihmisiä pelottaa. 14 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Kieltäjillä on syynsä Kotakorpi profiloitui jo meteorologina televisiovuosinaan 2008–2023 ilmastonmuutoksen vaikutusten esiintuojana. Hän sanoo miettineensä, miten ilmastonmuutoksesta voisi viestiä niin, että vähättelyn alla oleva huoli tulisi huomioiduksi. Joutuu pidättämään hengitystä loppuun asti, miten ohjelma menee. Ja en ole ikinä oikeasti harrastanut mitään. Järjestöt voisivat myös käyttää vaikusvaltaansa enemmän ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Olympiastadionkin on hänelle tuttu enemmän keikoilta kuin urheilutapahtumista. Ihmisen on Kotakorven mielestä paljon helpompaa jatkaa entiseen malliin kuin muuttaa käsityksiään. En ole käynyt ohjatussa liikunnassa osittain sen takia, että olen tehnyt paljon vuorotöitä. Liikunta rakas asia Kotakorpi sanoo oman suhteensa liikuntaan olevan läheinen. – Tämä muodostaa tiedon välittämiselle ison haasteen, jota ei voi vähätellä, sanoo Kotakorpi. . Hän muistuttaa liikunnan tekevän niin tutkimusten kuin omien kokemustensa pohjalta tekevän hyvää mielelle. Kotakorpi on saanut oman annoksensa some-keskustelujen myrkyllisyydestä. Olen vaan uinut, pyöräillyt ja juossut. Eikä aina tarvitse välttämättä kuntoilla, vaan liikkuminen riittää. Kun on jotkut isot kisat, niin huuma tarttuu jossain kohtaa. Hänesta on kuitenkin sykähdyttävää, että urheilijoita suurimmasta osasta maailman maita kokoontuu kisailemaan ikään kuin samalta viivalta. Hän kokee reippaan liikunnan varmistaneen hyvät unet. Askeliakin kertyy silloin luultavasti aika paljon, mutta niitä hän ei mittaile. Luonnossa liikkuminen voi myös lievittää muun muassa ilmastoahdistusta, työstressiä tai unettomuutta. Liikunnasta ja liikkumisesta tuli kiinteä osa hänen elämäänsä opiskeluaikana ja side vahvistui vuorotyötä meteorologina tehdessä. – Koetan löytää luonnonmukaisemman tavan liikkua, mikä vaikuttaa myös harrastamiseen. Samalla voi tutustua omaan lähiympäristöön ja -luontoon – ympäri vuoden. Tätä tarvitaan synkkien ilmastoja sotauutisten keskellä
Antero Aaltonen Antero Aaltonen Antero Aaltonen Jouko Kokkonen Juha Laitalainen Antero Aaltonen. Halli siellä, kenttä tuolla – vaan mitä Suomi tarvitsee. On aika pysähtyä miettimään peruskysymyksiä ennen kuin riennämme liikuntarakentamisen tutulla kaavalla tekemään taas uutta hallia, kenttää tai kuntorataa. Perusinfran osalta tarpeet siirtyvät yhä enemmän korjaamiseen, huoltamisen ja ylläpitämisen varmistamiseen, mutta mihin uudisrakentamista olisi jatkossa suunnattava. Suomi pitäisi saada liikkeelle, vaikka rahaa liikuttamiseen on yhä vähemmän. Ja, ennen kaikkea, mitä tavoitetta palvelemaan liikuntarakentamista jatkossa tarvitaan. Kun näin paljon on jo tehty, on tultu samalla jonkinlaiseen tienhaaraan. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 1 5 JARI KUPILA T ässä lehdessä on toisaalla esitelty se, mitä kaikkea suomalaisessa liikuntaja urheilurakentamisessa on saatu aikaan. On luotu koko maan kattava ja monipuolinen verkosto liikuntaja urheilukulttuurin perusinfraksi
Ja toisaalta, monikohan hanke olisi sittenkään jäänyt rakentamatta, vaikka rakennusfirmoille olisi tehty selväksi, että ne pitää tehdä vaikkapa 20 prosenttia halvemmalla. Erilaiset painotukset eivät tarkoita, että joku tapa ajatella olisi väärä. Ei pidä kysyä mitä jalkatai pesäpallo tarvitsee. Kun tarpeet ovat monenlaiset, kohdistuu rakentamiseenkin monimuotoisia paineita. Eri lajien yksittäisten tarpeiden sijasta jatkossa on painetta keskustella enemmän siitä, mitä kokonaistavoitetta milläkin rakentamisella tuetaan ja kenen vastuulle minkäkin tarpeen täyttäminen lopulta kuuluu. Kun maassa kuitenkin on jo kattava perusinfra ja kun julkisen rahan ehdot kiristyvät, vaatii asetelma koko rakentamisen kokonaisstrategian päivittämistä. Strategisempi päätöksenteko vaatii samalla kysymyspatterin päivittämistä. Tästä ”mitä rakennetaan?”-keskustelusta pitäisi kuitenkin päästä siihen ”miksi” rakennetaan ja ”kenen” pitää rakentaa mitäkin. Samalla muuttuu se mitä suomalaisten liikuttamiseksi tulevilla vuosikymmenillä on syytä rakentaa. Tämä tulee näkyviin, jos toteutuneille hankkeille esitetään haastava kysymys: moniko niistä on saanut niitäkin suomalaisia liikkumaan, jotka eivät jo aiemmin ole liikkuneet. Valtiolla iso ohjausrooli Valtion liikuntabudjetin merkitystä liikuntaja urheiluelämän ohjaajana liioitellaan usein, mutta juuri rakentamisessa sillä on ollut – ja on jatkossakin – erityinen merkitys. Strategian päivittämisen aika Rakentaminen on ohjautunut pitkälti ennestään aktiivisesti liikkuvien ehdoilla, ei niinkään kansalaisten perusliikunnan – tai etenkään liikunnasta eri syistä syrjäytyneiden motivaation helpottamisen – tavoitteilla. Ja erityisesti, onkohan tämä ollut tehokkain tapa käyttää julkista liikuntarahaa. Vaikka valtiovalta leikkaa liikuntarahoitusta, voi syntyvää koloa paikata tehokkaammalla rakentamisella ja tiukemmalla kilpailuttamisella jo urakoista sovittaessa. On haettu kompromissia, on haluttu jokaiselle jotakin ja mahdollisimman monessa kunnassa. Suomessa on totuttu väittelemään lähinnä siitä mitä rakennetaan seuraavaksi. Kriittisemmin katsoen voisi kuitenkin kysyä, että onkohan tätä verkostoa tehty minkäänlaisen aidosti strategisen perusidean mukaisesti. Rakentamisessa konkretisoituu se, mitä kulttuurissa tavoitellaan. On nimittäin syytä kysyä sitäkin, että tuliko veikkausrahasta sittenkin lopulta elementti, joka on rakentamisen tukemisen sijasta paisuttanut kustannusarvioita – ja siten ohjannut ison siivun liikuntarakentamiseen tarkoitettua rahaa konsulttien ja rakennusyhtiöiden katteisiin. Monenlaisilla erityisryhmillä on omat tarpeensa. Julkista rahaa on jaossa vähemmän ja tiukemmin ehdoin. Suomi muuttuu koko ajan. Siis että onko uimavai jäähallin vuoro, vai olisiko aika uusia kunnan keskustan reunalla uinuvan yleisurheilukentän pinnoite. Liikuntarakentamisen monet tarpeet Liikuntarakentamisen tarpeita voi tarkastella monista lähtökohdista. Havainto on valitettava, mutta ohjaa myös näkemään tulevaa astetta positiivisemmin. 16 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Ei pidä kysyä mitä jalkatai pesäpallo tarvitsee. Perinteinen rahoituskaava, jolla kunnat ovat tottuneet rakentamaan uima-, jääja palloiluhallejaan, tekonurmiaan, kuntopolkujaan ja -salejaan, on tulossa tiensä päähän. Paine tämäntyyppiseen, hieman soteasioiden ohjausta muistuttavaan, asenteeseen on selvästi kasvussa. Samalla on luultavaa, että jatkossa valtion rahan ohjailun. Tätä pitää kysyä myös toisesta akuutista syystä. Pitää kysyä mitä Suomi tarvitsee. Liikuntarakentaminen on osoitus siitä, millä tavoitteilla liikuntakulttuuri toimii. Huippu-urheilun tilaa pohtiva hahmottaa prioriteetit toisin kuin se, joka pohtii kansakunnan liikkumattomuutta. Tosin, tätä veikkausrahan hiipumista voi lähestyä muutenkin kuin vain voivottelemalla tutun rahoituskuvion murenemista. Pitää kysyä mitä Suomi tarvitsee. Se ohjaa pohtimaan kuinka moni pikaluisteluhallin kaltainen ikuisuushanke onkaan jäänyt toteutumatta siksi, että julkinen raha on loppunut tehottoman rahankäytön, ei niinkään liian vähäisen rahan, vuoksi. Moni alan asiantuntija ja yksityisellä puolella liikuntahankkeita toteuttanut toimija pitää selvänä, että näin on tapahtunut. Joku voisi sanoa, että mikäli suomalaista verkostoa olisi suunniteltu enemmän valtakunnallisesta, tai edes alueellisesta näkökulmasta, ja vähemmän yksittäisten kuntien näkökulmista, olisi voitu saada aikaan vieläkin monipuolisempien rakenteiden verkosto. Rahapelilain muutos ja valtiontalouden realismi eivät enää mahdollista vastaavaa valtion rahalla vivutusta, jolla kuntapäättäjät on saatu rakentamisen tueksi. Tähän on ollut syynsä, mutta yhteiskunnassa nousussa olevien tarpeiden kautta katsoen tämän linjan jatkamisen perustelu näyttää yhä ontommalta. Kun keskustelu menee eri lajien tarpeiden vertailuksi ja sitä kautta helposti riitelyksi, jossa päättäjäverkostoon parhaiten kytkeytynyt osapuoli voittaa, syntyy juuri sitä mitä Suomessa on nähty. Toteutunut rakennuskanta kertoo kansakunnasta, joka on halunnut tuottaa perusinfran kaikenlaisen urheilemisen ja liikkumisen tarpeisiin. Suomessa on vuosikymmeniä tasapainoilu urheilun sekä kuntoja koululiikunnan tarpeiden välillä. Siinä missä olemme tottuneet ohjaamaan rakentamista eri urheilulajien tarpeita listaten ja täyttämään niitä jonkinlaisella vuorottelulla, jatkossa pitää kysyä toisin. Ensin tehdään yhden lajin halli, sitten toisen ja kohta kolmannen – vuorollaan lähes jokaisessa kunnassa. Se olisi kuitenkin aiemmista vuosista syytä ottaa opiksi, että hieman tarkemmin mietittäisiin rakentamiseen liittyvää strategiaa. Koulujen liikunnanopetuksen ja kouluympäristöjen liikunnallistamisen kehittämisessä on oma kirjonsa eri tarpeita
Siis siitä, mitä nyt pitäisi saada aikaan hallitusohjelmankin mukaan. Se, ettei joku halua harrastaa liikuntaa, ei silti tarkoita, etteikö hän sopivissa olosuhteissa voisi liikkua. Siis ihan muuhun kuin rakentamiseen! Vähintäänkin tutkimisen arvoinen asia olisi myös se, kumpi lisää kuntatason arkisia askelmääriä enemmän – uusi liikuntapaikka vai julkisen ja kevyen liikenteen verkostojen rakentaminen sellaiseksi, että niistä tulee merkittävämpi työpaikkaliikenteen väylä. En edes yritä vastata kysymyksiin, joita ei ole vielä riittävällä laajuudella tutkittu, mutta sitä voi kysyä, olisiko liikkeen lisäämisen perustavoitteen kannalta välillä viisain jättää jokunen pallohalli rakentamatta ja vapauttaa tätä rahoitusta ennemmin esimerkiksi nuorisotyön, erityisryhmäpalveluiden sekä työpaikkojen ja oppilaitosten arjen liikunnallisuuden lisäämiseen. Liike on tärkein, ei liikunta Liikuntakeskustelun yksi musta piste on se, ettei liikuntaihmisillä ole oikein kykyä nähdä sitä, miten moni inhoaa ajatusta liikunnasta. Peruskysymykseksi nousee yhä vahvemmin se, miten uudet hankkeet lisäävät niiden liikettä, jotka eivät jo liiku. Tässä ei nyt yritetä sanoa, että liikunnan ja urheilun infra olisi valmis, että seuraava vuosisata on syytä tulla toimeen sillä mitä edellisellä vuosisadalla on rakennettu. Ei, vaikka edellä mainituissa ympäristöissä syntyy merkittävin osa suomalaisten arkiliikkeestä. Toisinpäinhän näin jo toimitaan. Muuten käy vaikeaksi hillitä päättä jien halua leikata julkista liikuntarakentamista. Lisäksi olisi ilman muuta tehtävä selvempi työnjako julkisen ja yksityisesti rahoitettavien hankkeiden välillä. Mitä pitää rakentaa lisää, että saadaan kansakunta liikkeelle. Minkälaisessa ympäristössä sellainen ihminen alkaisi harrastaa liikuntaa, joka ei ole jo ohjautunut nyt tarjolla oleviin liikuntarakenteisiin. ?. Lisääkö rakentaminen liikettä. Ja toisaalta: mikä osa liikuntaja urheilurakentamisesta ei juurikaan palvele kansakunnan liikkeen lisäämistä, vaan liikuttaa lähinnä niitä, jotka jo ennestään liikkuvat. Sinänsä hyvin perusteltuja tarpeita on moneen lähtöön. On mahdollista liikkua riittävästi vaikka ei harrastaisi liikuntaa. Näiden selkeästi elinkeinonäkökulmista nousevien hankkeiden julkisen rahoituksen kohdalla on kuitenkin syytä edetä samaan suuntaan kuin muussakin yritystoiminnassa. Suomalaisten eniten käyttämiä liikuntarakenteita, siis pyöräteitä, jalkakäytäviä ja kadunpätkiä, ei liikuntainvestoinniksi lasketa. Kun hallitusohjelmaa myöten nähdään tarve lisätä kansalaisten perusliikuntaa ja arkista askelmäärää, tuo se tarpeen määritellä julkisen tuen perusteita uusiksi. Tässä kohdin on syytä olla tarkkana sanojen kanssa. Pääasia että se lisääntyy. Liikkeen lisäämisen kannalta olisi tarpeellista ennakkoluulottomasti pohtia sitäkin, miten seurojen, yritysten ja kuntien välistä roolijakoa kannattaisi nimenomaan tässä kriittisessä kohdassa kehittää. Sitäkään tosiasiaa, että yksityiset kuntokeskukset ja kuntien ylläpitämät kuntoiluryhmät ovat jo nyt urheiluseuroja merkittävämpiä aikuisväestön liikuttajia, ei pidä väheksyä. Rakentamisasioissa voi sinänsä järkevästi perustella erilaisia hankkeita ja tarpeita, mutta jos tulevissa strategioissa korostuvat ”Suomi liikkeelle” -paperin linjaukset, päädytään varsin haastavalle pohdintauralle. Kun puhutaan siitä mihin Suomi yhteiskuntana satsaa liikuntarahansa, lienee jatkossa kuitenkin tehtävä selkeämmin valintoja niitä päätavoitteita tukien, joita yhteiskunta liikunnan kautta hakee – ei lajitarpeiden kautta. Voi hyvinkin olla perusteltua vaikka se, että urheiluviihdetuotannon aito muutos elinkeinotoiminnaksi vaatii isoa areenarakentamisen projektia kaikissa kasvukeskuksissa sekä uutta jättistadionia Helsinkiin. Jos tavoitteena on saada ”Suomi liikkeelle”, on se hieman eri asia kuin saada ”Suomi harrastamaan liikuntaa”. Samalla tullaan rakentamisen näkökulmista hankalaan paikkaan. Jos niin moni ei ole halunnut hakeutua olemassa oleviin liikuntapaikkoihin liikkumaan, mikä on todennäköisyys, että hän hakeutuisi mihinkään rakennettuun liikuntapaikkaan jatkossakaan. Tämä ajatusketju voi hätkäyttää, mutta se kertoo, miten moni strateginen peruskysymys on näissä asioissa ollut kysymättä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 17 täytyy perustua aiempaa syvällisempään strategiaan ja tulosperusteisuuteen. Samalla tietenkin nousee tarve selkeyttää sitäkin, minkälaisia hankkeita jatkossa nähdään julkisten varojen kohteiksi – ja mitä on syytä rakentaa yhä enemmän yksityisillä pääomilla. Kaikkien päättävien osapuolten näkökulmista ilmainen veikkausraha on ohjannut rakentamaan samalla peruskaavalla toteutettuja halleja ja kenttiä – jotka kaikki palvelevat vain tiettyä samantyyppistä osaa väestöstä – joka puolelle Suomea. Jos tätä aihetta pohtii kansanterveyden, ja sitä kautta kansantalouden, sekä toisaalta yksilöiden hyvinvoinnin näkökulmista, on lopulta aivan sama millä tavalla liike jatkossa lisääntyy. Julkista rahaakin voi käyttää, mutta sitä ei pidä ottaa liikuntarakentamisen budjeteista eikä perusteilla, vaan yritystukibudjeteista ja niissä käytetyillä perusteilla. Mutta toistetaan: miten tämä rakentaminen kohdistuu niihin, jotka eivät jo ennestään liiku. Ei, mutta sitä tässä sanotaan, että olisi selkeämmin määriteltävä se, mitä tarvetta varten mikäkin uusi rakennushanke tehdään. Suomen liikuntakulttuuri on monimuotoinen kokonaisuus ja sen jokaisella osa-alueella on tarpeensa, joille löytyy järkevät perusteensakin. Sitä kautta syntyisi myös uusia vastauksia siihen minkälaista ja kenen rahoilla toteutettua rakentamista tällä sektorilla tarvitaan – vai olisiko näissä kuntoilun asioissa sittenkin tuloksekkaampaa siirtää panostusta seinistä ja kattorakenteista liikettä ja liikkumista itseään tuottavan ohjaus-, valistusja palvelutoiminnan suuntaan. Kuten ei sitäkään, että lisätään julkisen liikenteen roolia työmatkaliikenteessä. Moni sellainen, joka ei halua harrastaa liikuntaa, on valmis kävelemään ja pyöräilemään arjessaan ja käymään perheen kanssa metsäretkillä – tai liikuskelemaan muuten
Nämä huomiot saivat meidät pohtimaan sitä, mistä takamatka johtuu ja miten eriKuva: Antero Aaltonen. Poikkitieteellinen tutkimus sukupolvien välisestä kulttuurisesta muutoksesta urheilutavoitteissa, vanhemmuudessa ja identiteetissä (SportEX) -tutkimusprojektin tulokset kertovat lajiliittojen työn kehityskohteista. Erityisesti kilpaurheilu jää tasa-arvoasioissa katveeseen. SportEX-tutkimuksessa kerätyn kyselyaineiston (Ryba ym., 2025) mukaan vain 19 prosenttia kansallisella tasolla urheilun parissa Suomessa toimivista henkilöistä tietää, että heidän lajiorganisaatiollaan on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämissuunnitelma. Vastaajista 10 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän kansallisella organisaatiollaan ole tällaista suunnitelmaa ja 71 prosenttia oli epätietoinen suunnitelman olemassaolosta (SportEX-raportti, 2024). RYBA, FT, dosentti yliopiston lehtori kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto tatiana.ryba@jyu.fi Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun harjoituksen paikat urheiluorganisaatioissa Järjestäytynyt liikuntakulttuuri ei hyödynnä vielä täysimittaisesti tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun tarjoamia mahdollisuuksia. Kyselymme vastaajista suurin osa oli urheilijoita (72 %), ja vastaajissa painottuvat naiset (61 %) ja 15–29-vuotiaat (51 %). Prosenttiosuudet ovat matalia, jos huomioidaan se, että valtionapua saavilta urheiluorganisaatioilta alettiin vaatia tasa-arvonja yhdenvertaisuuden edistämissuunnitelmia jo vuosikymmen sitten (Isosomppi ym., 2019). K uka jää tasa-arvon ulkopuolelle huippu-urheilussa. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 SAARA ISOSOMPPI, FT projektitutkija kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto saara.h.isosomppi@jyu.fi TATIANA V. Tietoisuus urheilutoimijoiden parissa on alhainen verrattuna muihinkin aloihin. Urheilun tulos on heikohko ja vihjaa samalla siitä, että liittojen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet ovat toimijoille näkymättömiä. Tuoreen Työolotutkimuksen (Sutela et al., 2024) mukaan 69 prosenttia vastaajista, joiden työpaikkoja suunnitelman tekeminen lain mukaan koskee, kertoi havainneensa työpaikalla tehdyn tasa-arvoja/tai yhdenvertaisuussuunnitelman. Tulokset viittaavat siihen, että eritoten uran aktiivivaiheessa olevien urheilijoiden tietoisuus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä on matala
Kaksi liittoa ei kertonut mihin tietoon suunnitelmat perustuvat ja yksi liitto kertoi lopettaneensa tietojen keräämisen mm. Se, miten ja millaista tietoa kerätään, vaikuttaa siihen, millaisia eriarvoisuuden muotoja voidaan havaita. harrastajien sukupuolijakaumasta. Vertailimme myös sitä, miten organisaatiot arvioivat suunnitelmien toteutumista. Katveeseen jäivät monet kilpaurheilua koskettavat tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymykset, esimerkiksi urheilijoiden perheellistymisen sukupuolittuneet vaikutukset (Raudasoja & Ryba, 2024). Vaikuttaa myös siltä, että tiedonkeruu tasa-arvonja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kilpatasolla oli hyvin vähäistä tai sitä ei ollut erikseen raportoitu. Suunnitelmien perusteella eriarvoisuus liikunnassa ja urheilussa käsitetään ongelmana muualla kuin kilpaurheilussa. Lisäksi osallistaminen on keino kehittää yhdenvertaisuusja tasa-arvoasioiden tunnettavuutta, kuten Ampumahiihtoliiton suunnitelma toteaa. Palloliitto oli toteuttanut naisten ja miesten samapalkkaisuuden A-maajoukkuetasolla sekä kirjannut tarpeen kehittää naisten kilpailutoimintaa. Tämä voi vaatia organisaatioilta kohdennettuja toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi urheilussa kilpailullisen tason mukaan. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 19 toten urheilijat on huomioitu suunnitelmissa. liiton henkilöstölle ja johdolle tehtyihin kyselyihin, seuraja palautekyselyihin ja henkilöstötilastoihin. Tarkastelimme myös sitä, keitä oli osallistettu suunnitelmien tekemiseen, ja mihin arviot parannuskohteista perustuivat. Tulokset osoittavat, että kilpatasolla on eriarvoistavia tekijöitä, joihin olisi syytä puuttua nykyistä paremmin. Suunnitelmissa onkin puutteita eriarvoisuuskysymysten tunnistamisesta eritoten kilpaurheilun olosuhteissa. Useimmissa liitoissa tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelu oli osa organisaation vuotuisia arviointikäytäntöjä. Kolmessa suunnitelmassa ei kerrottu laatijoita lainkaan. Näkyvästi esillä olivat syrjinnän, epäasiallisen kohtelun ja seksuaalisen ja sukupuoleen kohdistuvan häirinnän tapauksiin liittyvien menettelyjen kehittäminen. Seurannan tarkkuus vaihteli paljon. Sen sijaan kilpaurheilijoiden olosuhteisiin liittyviä toimenpiteitä sisältyi melko harvoin suunnitelmiin. Muutamissa suunnitelmissa tuotiin esille sukupuolen moninaisuuden huomioonottamista toiminnassa. Olympiakomitealta löytyi yleinen toteamus huippu-urheilun yhdenvertaisuudesta ”sukupuolen, etnisyyden, uskonnon tai muun taustan suhteen”. Saadaksemme vastauksia teimme lyhyen katsauksen satunnaisesti valitun 11 lajiliiton sekä Olympiakomitean (OK) suunnitelmiin. Poimimme seuraavaksi muutamia huomioita siitä, miten tasa-arvoja yhdenvertaisuustyötä urheiluorganisaatioissa voisi parantaa. Budjetointi ei ollut osa liittojen suunnitelmia, eikä toimenKilpaja harrasteurheilun erilaiset kulttuurit ja rakenteet voivat antaa eriarvoisuudelle erilaisia ilmenemismuotoja.. Kilpaurheilun ja harrasteurheilun erilaiset kulttuurit ja rakenteet voivat myös antaa eriarvoisuudelle erilaisia ilmenemismuotoja. Toiset olivat listanneet suunnitelmassa tavoitteet ja toimenpiteet jättäen kuitenkin vastuut, aikataulun tai mittarit yksilöimättä. Onkin olennaista tietää, keiden tietoon epäkohtien kartoittaminen perustuu, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein ja tehokkaasti. Tämä on tärkeää, sillä harrastusja junioritoiminta ovat keskeisiä osallistumisen ja osallisuuden edistämisen areenoita urheilussa. Käytännöt vaihtelivat merkittävästi: osa suunnitelmista oli yksityiskohtaisia ja käytännönläheisiä, kun taas toiset olivat julistuksenomaisia ilman eriteltyjä tavoitteita tai mittareita. Keitä tavoitteet ja toimenpiteet koskevat. Joissakin liitoissa suunnitelmien toteutumisen arviointiin oli osallistettu myös muita toimijoita kyselyjen ja palautteen avulla. Osa suunnitelmista ainoastaan kuvaili aiempia toimia, listasi toimintasuosituksia tai sisälsi löyhästi määriteltyjä toimenpiteitä. Joissakin suunnitelmissa kiinnitettiin huomiota tyttöharrastajien ja naisvalmentajien tukemiseen tai maahanmuuttajien osallistumiseen. Arvioinnista vastasi yleisimmin organisaation johto tai nimetty ryhmä. Suunnitelmat perustuivat pääosin mm. Samanaikaisesti SportEX-tutkimuksen kyselyssä kävi ilmi, että eritoten naiset ja eri vähemmistöihin kuuluvat vastaajat kertoivat syrjintäkokemuksista kilpaurheilussa. Urheilijoille kohdennettu kysely mainittiin ainoastaan kolmessa suunnitelmassa. Yksi liitto oli haastatellut lajitoimijoita. Cheerleadingliitto oli päivittänyt sääntöjään transurheilijoiden osallistumisoikeuden SM-kisoihin mahdollistavaksi. Keitä on kuultu suunnittelussa. erityisryhmiin, edulliseen harrastamiseen, toiminnan saavutettavuuteen eri kielillä, tapahtumien esteettömyyteen, koulutuksiin ja viestintään. Osa liitoista kertoi osallistaneensa suunnitteluun toimijoita liittotai seuratasolta ilman tarkempaa erittelyä. Miten suunnitelmia seurataan. Työyhteisön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen keskittyi naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Olympiakomiteaa lukuun ottamatta ulkopuolisia asiantuntijoita ei ollut hyödynnetty. Toimenpiteitä kohdennettiin erityisesti harrastustoimintaan. Erilaisten toimijoiden osallistaminen suunnitteluun on keskeinen työkalu kehityskohteiden paikantamiseen. Suunnitelmien tekijöinä oli sekä yksittäisiä johtohenkilöitä että erilaisia työryhmiä. Huomiota kohdistettiin mm. Olympiakomitean lisäksi muutamat liitot olivat nimenneet tasa-arvoja yhdenvertaisuustyön tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, aikataulun ja seurantamittarit. Kaikissa tarkastelemissamme suunnitelmissa huomioitiin sekä liiton järjestämä toiminta että organisaatio työyhteisönä. Järjestettävässä toiminnassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen käsitettiin monitahoisesti sekä seurojen että liiton tasolla. Samoin urheilijoiden taloudellinen eriarvoisuus ja siihen liittyvät taustatekijät eivät sisältyneet yhdenkään organisaation suunnitelmiin huolimatta siitä, että urheilijoiden taloudelliset olosuhteet ovat yksi eniten uraan vaikuttavista tekijöistä (Pusa ym., 2021)
Pohdimmekin sitä, onko osalta urheiluorganisaatioista jäänyt huomaamatta tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun todellinen potentiaali. Huomiotta jää sekin, että eriarvoisuuden vähentäminen kilpaurheilussa voi vaatia eri tavoin kohdennettuja keinoja kuin harrasteurheilussa. Tutkimusaineisto. Uimaliitto oli asettanut toimenpiteilleen tavoiteajan, vastuutahon ja mittarit, joiden puuttumisen vuoksi edellistä suunnitelmaa ei ollut voitu arvioida. Laadulliset mittarit puolestaan tuovat esiin toimenpiteiden koetut vaikutukset ja ratkaisematta jääneet ongelmat, mutta niiden toteuttaminen ja tulkinta voivat olla hankalia. 2024. Liikunta ja tiede, 56(1), 84–92. Tällaiset näkemykset voivat estää konkreettisiin toimenpiteisiin tarttumisen. Työkalu auttaa tunnistamaan polttavia kehityskohteita ja kohdentamaan resursseja elinvoimaisemman urheilun luomiseen. Urheilijakysely 2020 – Aikuiset maajoukkueurheilijat. https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/ lt_1-19_tutkimusartikkeli_84-92_lowres.pdf Pusa, S. 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 piteille ollut yhdessäkään järjestössä merkitty erillistä rahoitusta tai tehty seurantaa budjetin avulla. Tehokkaimmat suunnitelmat yhdistävät määrälliset ja laadulliset mittarit varmistaen, että tilannekuva toiminnasta saadaan näkyviin. Määrällisen ja laadullisen arvioinnin parempi yhdistäminen voikin olla yksi keino tehostaa tasa-arvoja yhdenvertaisuustyötä urheilujärjestöissä. Abstrakti, muodollinen ja vanhentunut tasa-arvo?: diskursiivinen tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta. LÄHTEET Isosomppi, S., Itkonen, H., & Salmikangas, A.-K. Kysely tasa-arvosta, monimuotoisuudesta ja osallisuudesta suomalaisessa urheilussa: eri sukupolvien näkemyksiä sekä intersektionaalisia kokemuksia. 2025. Arviointi on tarpeellista myös kilpaurheilussa, sillä sitä kautta voidaan vaikuttaa urheilijoiden olosuhteisiin ja resurssien jakautumiseen kohti yhdenvertaisempia mahdollisuuksia huipulle. & Ryba, T. (Tulossa). Numerot ovat yksi tärkeä työkalu kehityssuuntien tunnistamisessa, mutta ne eivät yksinään vastaa kysymykseen siitä, miten muutos voidaan saavuttaa. Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelulla on mahdollisuus pureutua ydinkysymyksiin, joita urheiluorganisaatiot arjessaan kohtaavat. Mäkinen, J., Mononen, K. Tällöin ohitetaan kilpaurheilu yhtenä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden sosiaalisena ja kulttuurisena areenana. Joistakin suunnitelmista kävi ilmi myös arvioinnin kehitystyö. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. 2021. Viitattu 16.6.2025 https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/kuka-jaa-tasa-arvon-ulkopuolellehuippu-urheilussa-poikkitieteellinen-tutkimus-sukupolvien-valisesta Sutela, H., Viinikka, J. -tutkimushanke: Väliraportti. 2024. . Kihun julkaisusarja nro 81. Suunnistusliitto kuvasi yhdenvertaisuuden edistämisen olevan ”jatkuva prosessi”, jossa ”toimenpiteiden ja tavoitteiden pitää olla mahdollisimman konkreettisia, jotta kehittyminen on mahdollista”. https://doi.org/10.1007/ s11199-024-01515-9 Ryba, T., Raudasoja, M., Nikander, A. Työolot murrosten keskellä: Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023. Palloliitto nimesi kehityskohteekseen toimenpiteiden toteutumisen varmistamisen. Tämä vaatii toiminnassa mukana olevien osallistamista suunnitteluprosessiin entistä paremmin. Valtioneuvosto. 2018. 2019. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja sosiaalinen eriytyminen vaikuttavat urheiluun. Jyväskylän yliopisto. Samalla saatetaan vedota siihen, ettei organisaatiosta löydy tarvittavaa osaamista, kuten SportEX-kyselystä ilmeni. Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelu tarjoaa konkreettisen strategisen työkalun, jolla urheilutoimijat voivat vastata toimintaympäristön kiihtyviin muutosvirtoihin. SportEX -raportti. & Pärnänen, A. Liittojen toimenpiteet keskittyvät pitkälti harrastetoiminnan tasa-arvonja yhdenvertaisuuden edistämiseen, mikä on erittäin tärkeää urheilutoiminnan eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tilastokeskus, 2024, 2., korjattu painos. Urheilujärjestöt lähestyvät tasa-arvotyötä eri tavoin, mutta yhteisenä haasteena on varmistaa, että suunnitelmat johtavat todellisiin muutoksiin. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2021_pus_ urheilijak_urheilijak_79552.pdf Raudasoja, M. Sport belongs to everyone… but not during pregnancy: Views of Finnish sport stakeholders on pregnancy in sport. Helsinki: Valtioneuvosto.. Ollakseen vaikuttavaa suunnittelun tulisikin kyetä paikantamaan oikein kehityskohteet eri tasoilla. & Blomqvist, M. 2024. Yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyy kriittisiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä, kuten sukupolvien väliset suhteet, sosioekonomisten kuilujen kasvaminen, rasismi ja sukupuolten tasa-arvokehityksen taantuminen, joiden vaikutukset urheilutoimintaan tulisi tunnistaa. Arviointiin käytettiin liitoissa vaihtelevasti sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. & Isosomppi, S. Kuitenkaan urheilutoimijoille eivät ole vieraita pulmat, joita yhteiskunnalliset muutokset toimintaympäristöön väistämättä tuovat. Tämä voi heikentää tuloksellisuutta, samoin kuin niukka tietoperusta, jolle osa suunnitelmista näyttää pohjautuvan. Toisaalta suunnitelmien seurannassa on paljon hajontaa, ja osa liitoista ei aseta työlle lainkaan tavoitteita. Nämä muutossuunnat on myös tunnistettu liikuntapolitiikan keskeisiksi haasteiksi (Valtioneuvosto, 2018), mutta niiden yhteys tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun mahdollisuuksiin on jäänyt vaille huomiota. Sex Roles 90, 1681–1698 (2024). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-244-731-9. Tämä koskee esimerkiksi erilaisista sosiaalisista ja kulttuurisista taustoista tulevia urheilijoita, jotta epäkohtia voidaan paremmin tunnistaa. Samanaikaisesti tuloksemme antavat viitteitä siitä, että suomalaisessa kilpaurheilussa on puutetta eriarvoisuuskysymysten tunnistamisesta ja kilpatason urheilu mielletään vähissä määrin kuuluvan tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun piiriin. Osassa liitoista myös osallistetaan suunnitteluprosessiin lajiyhteisön eri toimijoita. Teemoja on toisinaan pidetty abstraktina arvopuheena tai asioiden edistäminen on sysätty urheilusta ”yhteiskunnan” vastuulle (Isosomppi ym., 2019). Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnittelun potentiaali urheilussa Katsauksemme liittojen suunnitelmiin kertoo, että yhä useam mat urheiluorganisaatiot ovat viime vuosina kehittäneet suunnittelutyötään. Ilman selkeitä tavoitteita ja arviointia työn vaikutukset jäävät rajallisiksi. V. Viitattu 12.5.2025. Osa liitoista näyttääkin siirtyneen kohti läpinäkyvämpää ja tavoitteellisempaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä suunnitelmien seurantaa parantamalla. Kuka jää tasa-arvon ulkopuolelle huippuurheilussa
Ministeri haluaa omalla esimerkillään kannustaa suomalaisia liikkumaan. – Taisin pikaluistella 12 vuotta ammatikseni. Huippukeskustelu käynyt ylikierroksilla Poutala sanoo tekevänsä eron liikunnan ja urheilun välillä. Valtiovallan tehtäväksi huippu-urheilussa Poutala näkeekin suomalaisurheilijoiden menestymismahdollisuuksien varmistamisen olosuhteiden ja rahoituksen avulla. Ne ovat hänen mielestään erilaisessa tilanteessa. Käytännössä 8–9 vuotta oli elinehto, että sain apurahaa. Seitsemän kansanedustajan Kansallisella edistyspuolueella oli vuonna 1937 muodostetussa A. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 21 lähikuvassa Mika Poutala Apurahat hyvä keino tukea huippu-urheilua Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Mika Poutala näkee huippu-urheilun vahvistavan Suomen maabrändiä. Byrokratia ja hallinto ovat pieniä, ja raha menee suoraan urheilijalle. Urheilija-apurahat ovat Poutalan mukaan yksi vaikuttavimmista rahoituskeinoista suomalaisessa huippu-urheilussa. Salkku siirtyi hallituskauden puolivälissä sovitusti Ruotsalaisen kansanpuolueen Sandra Bergqvistiltä. Poutala kertoo kokeneensa urheilija-apurahan todella vaikuttavaksi tekijäksi omalla urallaan lajissa, jossa raha oli menestyksestä huolimatta tiukassa. Cajanderin hallituksessa peräti pääja ulkoministerin paikat. Laskeskelin joskus, että 3–4 vuotta olisin ehkä pystynyt elämään ilman urheilija-apurahaa elättääkseni itseni ja perheeni. K. Liikunnassa on hänen mukaansa löydettävä keinoja lisätä toimien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Viiden kansanedustajan kristillisdemokraatit sai samalla toisen ministerinpaikan, mikä ei ole aivan tavallista. Suomalaisen urheilun tila on Poutalan mielestä hyvä – ei loistava, eikä huono. Poutala sanoo urheilija-apurahojen olevan asia, jota hän haluaa selvittää ministerikaudellaan. Huippu-urheilussa ei vallitse Poutalan mielestä juhlatunnelma, mutta tilanne ei ole niin synkkä kuin on ajateltu. Hänen mukaansa on syytä pohtia, onko apurahaurheilijoiden määrää ja jakosummaa jopa mahdollista kasvattaa. Kuva: Jouko Kokkonen. JOUKO KOKKONEN K ristillisdemokraattien Mika Poutala aloitti liikunta-, urheiluja nuorisoministerin tehtävässä kesäkuussa 2025
Pyeongchangin olympiakisoissa 2018 Poutala sijoittui 500 metrillä neljänneksi kolmen sadasosan päähän mitalista. Rahoituksen kokonaismäärä voikin Poutalan mukaan vaihdella. Hallitusohjelmaan sisältyy Suomi liikkeelle -ohjelma. Ilman vapaaehtoisia suomalaiset seurat eivät kuitenkaan pystyisi toimimaan. Liikunnan kokonaispanostukset ovat kuitenkin vielä aika mittavia. Hän kokee tehtäväkseen pitää kiinni rahoituksesta ja tuoda esille sen merkitys. Poutalan mukaan valtion ohjausvaikutus on ollut liikuntapaikkarakentamisessa eulähikuvassa. Poutala muistuttaa, että perheet ja vapaaehtoiset kantavat edelleen suurimman vastuun suomalaisen järjestäytyneen liikunnan pyörittämisestä. Poutala sanoo odottavansa innolla lakimuutoksen vaikutuksia. – Toivon, että hyvinä aikoina saadaan vähän lisää rahaa, jos huonoina aikoina sitä napsaistaan. Poutala uskoo liikunnan ja urheilun rahoituksen säilyvän tulevaisuudessa osana valtion budjettia. Poutalaa huolestuttaa yläkoululaisten jättäytyminen pois seuratoiminnasta, mihin vaikuttaa järjestelmän luonne kilpaurheilua kohti etenevänä suppilona, johon kaikki eivät mahdu. Suurin harrastamisen este on ollut taloudellinen. Hänen mielestään yläkouluikäisille olisi löydettävä ”höntsämahdollisuuksia”, joita on aikuisiässä tarjolla. En näe, että rahoitus lähtisi kokonaisuudessaan tai edes merkittävästi vähenemään. – Uskallan sanoa, että tämä hallitus on historian liikuntamyönteisin, jos mietitään hallitusohjelmaa ja myös rahallisia panostuksia. Nuorille tarvitaan höntsää Liikunnassa alakouluikäisten tilanne on Poutalan mukaan hyvä. Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Tästä hänellä on omaa kokemusta. Poutalan mukaan on löydettävä erilaisia ratkaisuja, jotka avaavat tilaisuuden mielekkääseen harrastukseen mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. Aleksander Barkov on kahdella kaudella peräkkäin saavuttanut jääkiekossa Stanley-cupin voiton joukkueensa kapteenina. On huikeaa, että urheiluseuratoiminnassa on tavalla tai toisella melkein kaksi miljoonaa suomalaista jollain tavalla osallisena. Julkinen valta luo edellytyksiä Poutala näkee ihmisten motivaation liikkua voivan heikentyä, jos valtio ei yhdessä kuntien kanssa kykene luomaan liikkumisen mahdollistavia olosuhteita. Hänestä olisi neuvola-ajasta asti voitava pysähtyä perheiden kanssa miettimään perheen elämäntapaa suhteessa liikuntaan. Harrastamisen Suomen malli on tästä hyvä esimerkki. Suomalaismenestyjiä löytyy myös kovista joukkuelajien sarjoista. Valtion muista toimista hän ottaa esimerkiksi perusopetuslain elokuun alussa voimaan tulleet matkapuhelinten käyttörajoitukset, joiden ohella lakimuutokseen sisältyi liikunnallisen elämäntavan edistämistavoite. Suurin osa heistä harrastaa seuroissa, vaikka toisaalta osa lapsista liikkuu hyvin vähän. Hallitus on tässä taloustilanteessa joutunut tekemään pieniä leikkauksia. Palkattujen valmentajien ja seuratoimijoiden määrän lisääntyminen sekä kohonneet liikuntapaikkojen käyttömaksut lisäävät osaltaan kustannuspaineita. Essayah on kävelyn Euroopan mestari ja Multala moninkertainen purjehduksen MMja EM-kultamitalisti. Hän ottaa esimerkiksi frisbeegolfin, jonka Tampereella elokuussa 2025 pidetyissä MM-kisoissa suomalaisurheilijat saavuttivat kolme mitalia. Liikuntaa harrastavistakaan kaikki eivät liiku oman terveytensä kannalta riittävästi, mihin vaikuttaa arkiliikunnan vähentyminen. Näen, että suomalainen huippu-urheilu on paljon enemmän kuin olympialajit ja olympiamitalit. Erityistä liikkumisohjelmaa ei ole hallitusohjelmiin aiemmin sisältynyt, vaikka liikunnan ja urheilua koskevat kirjaukset ovat niissä pidentyneet Harri Holkerin vuoden 1987 ohjelman yhdestä lauseesta: ”Liikuntalaissa esitettyjen yleistavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan liikuntakulttuurin eri osa-alueita koskeva liikuntapoliittinen ohjelma, jossa otetaan erityisesti huomioon paikallistason liikuntaja urheiluseuratoiminnan kehittäminen.” Suomi liikkeelle -ohjelmaan panostetaan vuosittain 20 miljoonaa euroa. Jos perheessä on kulttuuri, että siellä on arkiliikettä, niin se siirtyy lapsille. Essayah on myös Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Vuonna 2018 määräraha oli 37,3 miljoonaa euroa. Poutala muistuttaa, että noin 20 prosenttia mallin kautta järjestettyyn toimintaan osallistuneista on päässyt sen ansiosta harrastamaan ensimmäisen kerran jotain itseään kiinnostavaa. Sinänsä ministerikollegat ymmärtävät liikunnan ja urheilun hyödyt, mutta he voivat antaa niille erilaisen painoarvon kuin liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. Poutalan lisäksi ministeristöön kuuluvat maaja metsätalousministeri Sari Essayah ja ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala. Totta kai on mahdollista, että lapsi menee seuraan ja innostuu liikunnasta, mutta tämä on sattumanvaraista. Se, mitä valtio pystyy tekemään, on olosuhteiden ja mahdollisuuksien luominen. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen lähtee Poutalan mukaan perheistä. Lauri Markkanen on yltänyt kovemmalle tasolle kuin kukaan suomalainen koripallossa. Liikunnan kansalaistoiminnan tilanteen Poutala näkee olevan pääasiassa hyvä. – Intuitio sanoo, että liikkuminen on ihmisen oma valinta. – Jos vanhemmat eivät liiku, niin on aika epätodennäköistä, että lapsikaan liikkuu arjessa. Ministeristä on hienoa, että Suomesta löytyy uusia huippu-urheilulajeja ja menestyjiä. Poutala muistuttaa sadas osien ja senttien ratkaisevan usein hiuksenhienosti pääsyn mitalikorokkeelle. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 – Huippu-urheilusta varsinkin Pariisin olympialaisten jälkeen käyty keskustelu on ollut ylimitoitettua. Hallituksessa voi varmuudella sanoa olevan ennätyksellisen paljon arvokisamenestyjiä. Toisaalta hän saavutti samana vuonna EM-hopeaa neljällä tuhannesosasekunnin erolla pronssille luistelleeseen Venäjän Pavel Kuližnikoviin. Tänä vuonna jaossa oli 17,8 miljoonaa euroa. Joku haluaa samoilla metsässä, joku haluaa nimenomaan harjoitella juoksuradalla ja joku mennä kuntoportaita. – Nimenomaan kansalaistoiminta on suomalaisen urheilun ja liikunnan harrastamisen kivijalka. Liikuntapaikkarahojen supistuminen huolettaa Valtion liikuntapaikkarakentamisen suuntaamat määrärahat ovat pienentyneet viime vuosina huomattavasti. Päänvaivaa aiheuttaa harrastamisen hinnan nousu, joka estää jo joissakin lajeissa harrastamisen osalta lapsia ja nuoria
Liikunta ei ole Poutalallekaan automaatio, vaikka hän on koko aikuisikänsä liikkunut päivittäin lukuun ottamatta lyhyttä urheilu-uran jälkeistä vaihetta. Vähemmän liikkuville Poutala antaa kolme vinkkiä. Yhteisesti sovittu liikuntatuokio myös velvoittaa lähtemään. Ulkomailla luetellaan heti urheilijat, jotka Suomesta tiedetään. Itse ohjelmaformaattia hän pitää hyvänä. Häntä huolestuttaa kansainvälisten kisojen kriteerit täyttävien kilpailupaikkojen tulevaisuus. Useampi kevyt liikuskelukerta viikossa on parempi kuin yksi pitkä tai rankka harjoitus. Poliitikkojen olisi Poutalan mielestä mietittävä käytöstään laajemminkin ja mietittävä sanomisiaan esimerkiksi toisista poliitikoista. Poutala kertoo kutsuneensa kävelylenkille läheisensä, jota hän on yrittänyt innostaa liikkumaan. Vaikka tekee raskasta ja vaativaa työtä, niin on oltava aikaa huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä kunnosta. Meillä ei kuuluisi olla mitään erityisoikeutta käyttäytyä hölmösti. Häiritseväksi hän koki kuitenkin epäasiallisen kielenkäytön. Ei tarvitse hirveän monta vuotta mennä taaksepäin, kun meillä oli vielä kaksinkertainen liikuntapaikkarakentamisbudjetti. Ministeri haluaa olla esimerkkinä Poutala uskoo poliitikkojen voivan toimia liikunnassa esimerkkinä. – Tämä on täydellinen mahdollisuus, miten meidän poliitikkojenkin on tärkeätä pitää huolta omasta itsestään. Tavoite olla esimerkkinä muille auttaa myös. Poutala muistuttaa, että liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa on kaksi eri väylää. Esimerkin voima on mielestäni iso. – Haluan ajatella sinisilmäisesti, että jokin liikuntamuoto on jokaiselle ihmiselle mielekäs. Hän sanoo pohtineensa osallistumisen myönteisiä ja kielteisiä puolia – plussat osoittautuivat mietinnässä suuremmiksi kuin miinukset. Kuitenkin prosentuaalisesti suhteellisen pienen valtiontuen merkitys on ollut kunnissa usein ratkaiseva hankkeen toteuttamisen kannalta. Kuvausten aikaan hän vielä oli tavallinen kansanedustaja, jolloin osallistuminen onnistui ajankäytöllisesti. He, jotka eivät tykkää liikunnasta, eivät ole todennäköisesti vielä löytäneet omaa liikuntamuotoaan. Poutala sanoo halun olla esimerkkinä saaneen hänet lähtemään syyskuussa alkavalle Erikoisjoukot-ohjelman neljännelle tuotantokaudelle. Hän haluaa itse viestittää, että ministerinkin kalenterista löytyy tilaa liikunnalle, mikä voi saada ihmiset ajattelemaan ajankäyttöään. Kyllä se herättää huolta. Tuoreen ministerin näkyminen ohjelmassa kirvoittaa mitä todennäköisimmin myös kriittisiä mielipiteitä, mihin Poutala sanoo varautuneensa. En itse kauhistu sitä, miten kokelaat asetetaan tosi paineistettuun vaikeaan ja inhottavaan tilanteeseen, koska jokainen tulee sinne vapaaehtoisesti. Suurempien hankkeiden ja valtakunnalliset merkittävien kohteiden avustuspäätökset valmistellaan opetusja kulttuuriministeriössä ja päätöksen tekee ministeri. – Jos emme käyttäydy fiksusti, niin miksi muiden pitäisi käyttäytyä fiksusti. . Ensinnäkin liikkeelle kannattaa lähteä kaverin kanssa. – Olin jotenkin niin puutunut siihen, että joka aamu lähdin treeneihin. Hän sanoo olleensa kolme kuukautta tekemättä mitään lopetettuaan ammattiurheilun vuonna 2018. Koko kansan liikkumisen kannalta ulkokuntosalit, kuntoportaat, koulupihat, urheilukentät ja luistinradat ovat Poutalan mukaan merkittäviä paikkoja. – Vuoden 2010 tienoilla ulkoministeri Alexander Stubb kutsui suomalaiset kansainväliset huippu-urheilijat kiitostapaamiseen. Myös suomalaisurheilijat luovat osaltaan maabrändiä. – Ilman muuta olen huolissani tilanteesta. Tilalle tulivat työmatkapyöräily ja juoksu. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 23 roissa mitattua suurempi. Kaikille tämäntyyppinen tapa motivoitua ei ole paras, vaan jokaisen pitää löytää oma tapansa. En tehnyt mitään, eikä se aiheuttanut mitään ongelmia. Jos me paasaamme, että suomalaisten pitäisi liikkua enemmän ja itse emme liiku, niin onko se kovin vakuuttavaa. Se oli itse asiassa helppo elämää. Toiseksi liikkumisessa lenkin pituus tai rasittavuus ei ole läheskään niin tärkeä kuin pitkäjänteisyys. Tai olla liikkumatta. – Itseäni auttaa paljon se, että on tavoite, on se sitten selkeä tapahtuma tai tilaisuus. Olen ottanut tämän aika konkreettisesti. Suurimmat panostukset tekevät kunnat ja toisena tulee yksityissektori ennen valtiota. Siirtyminen liikkujaksi ei ihan yksinkertaista Siirtyminen huippu-urheilijasta liikkujaksi vaati Poutalan mukaan päättäväisyyttä. Poutala kertoo löytäneensä mielekkään harrastuksen crossfitistä, jota hän harrasti viitisen vuotta. Ministerinä hän ei olisi omien sanojensa mukaan lähtenyt ohjelmaan. Valtiovarainministeri nosti jälleen tämän esiin vuoden 2026 budjetin valmistelussa mahdollisena leikkauskohteena. – Kyllä poliitikoilla on itselläänkin vastuu näyttää esimerkkiä. Haluan, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ihmiset näkevät arkeeni kuuluvan liikuntaa. – Rajuus ja lujuus kuuluu koulutukseen, sillä on tarkoitus testata ihmisen fyysistä ja painotetusti henkistä kestävyyttä ja kanttia. Olin koko ajan puhunut paljon hyvinvoinnista, terveydestä ja liikkumisesta urheilu-urani aikana. Ilman niitä Suomessa ei voida järjestää suuria kansainvälisiä urheilukilpailuja, jotka voivat Poutalan mukaan tuoda taloudellisia hyötyjä ja vahvistaa Suomen maabrändiä. "Jokin liikuntamuoto on jokaiselle ihmiselle mielekäs.". Aluehallintovirastot myöntävät rahoitusta pienempiin hankkeisiin. Kolmas vinkki on kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. – Osumaa tuntuvat saavan isommat hankkeet ja katveeseen jäävät avien rahoittamat pienemmät liikuntapaikat, arvioi Poutala. Vuonna 2023 alkaneella kansanedustajakaudella harrastus on jäänyt aikataulusyistä. Jossain vaiheessa pysähdyin ja totesin, että ei tämä näin voi mennä. Hän kysyi, että ymmärrättekö, miten isoja brändilähettiläitä te olette Suomelle
Suosituimpia urheilulajeja ovat olleet yleisurheilu, jalkapallo, nyrkkeily, paini ja voimistelu. Venäjä jatkoi samana vuonna hyökkäystään tukien aseellisesti separatisteja Itä-Ukrainan alueilla, kuten Donetskissa ja Luhanskissa. Kaupungissa toimi myös kouluja, näin maailmalla jotka tarjosivat lapsille ja nuorille monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa eri lajeja. Mykolaivin satamaja telakkateollisuuskaupunkia pidettiin ennen sotaa Etelä-Ukrainan liikunnan ja urheilun keskuksena. Pommitukset ovat kohdistuneet sairaaloihin, kouluihin ja siviiliväestöön. Venäjän hyökkäyksessä ei ole säästelty siviilikohteita. 24 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Lasten liikunta on osa Ukrainan jälleenrakentamista Mykolaivin kaupunki tunnetaan Ukrainassa vahvasta liikuntaja urheilukulttuuristaan. Siellä toimi useita urheiluseuroja ja hyvin varusteltuja liikuntapaikkoja. P residentti Vladimir Putinin johdolla käynnistynyt sota Ukrainaa vastaan alkoi helmikuussa 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Kaupungissa on harrastettu muun muassa keihäänheittoa. Helmikuussa 2022 Venäjän armeija aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Sotaoloissa liikkuminen ja urheileminen auttavat jaksamaan henkisesti ja fyysisesti. Mykolaivilaiset urheilijat ovat menestyneet niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Liikuntaa ei ole pidetty ainoastaan fyysisen hyvinvoinnin tukipilarina, vaan sillä on ollut tärkeä rooli lasten ja nuorten kasvussa sekä koko kansakunnan henkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.. TIMO VIRTANEN koordinaattori Everybody is important -projekti timo.virtanen65@hotmail.com Kuvat: Timo Virtanen Mykolaivin koulun numero 22 oppilaita valmistautumassa valtakunnallisiin yleisurheilukilpailuihin, jotka pidettiin kesäkuussa. Kohteena ovat olleet kaupungit, kuten muun muassa Kiova, Harkova, Herson, Mariupol, Mykolaiv ja Odessa. Ukrainassa on korostettu laajasti liikunnan merkitystä osana terveellistä elämäntapaa ja yhteisöllistä kasvatusta
kesäkuuta 2023, kun Venäjän joukot räjäyttivät Kakhovkan padon yöllä. Vedestä on yhä pulaa monilla alueilla, mikä vaikeuttaa liikunnan ja urheilun järjestämistä sekä koulujen toimintaa. Tämä heikensi erityisesti suoritustekniikan ja lajitaitojen oppimista. Tulvaveden mukana ympäristöön levisi raskasmetalleja – kuten arseenia, kadmiumia ja sinkkiä – ja alueen ekologia vaurioitui vakavasti. Tämä aiheutti valtavan tulvan Dnepr-joen alajuoksulla. Vaikka stadion vaurioitui pahoin, ukrainalaiset eivät luovuttaneet. Myös osa lapsista pakeni maasta, eivätkä kaikki ole palanneet. Harjoituksia keskeyttävät jatkuvasti ilmahälytykset, jotka saattavat kestää useita tunteja. Yksi niistä osui suoraan kaupungin stadionille aiheuttaen 15 metriä leveän ja 5 metriä syvän kraatterin. Snihurivkan koulun numero 1 oppilaita. Venäjän tavoitteena oli katkaista Ukrainan satamakaupunkien yhteydet Mustalle merelle. kesäkuuta 2022 kahdeksan ohjusta kohti Mykolaivia. Sota-aika ja liikunta Ukrainassa Vuonna 2021 Ukrainassa oli noin 434 000 oppilasta urheilupainotteisissa kouluissa ja urheilulukioissa. Alueelle on siirretty useita huippu-urheilijoita ja junioreita muilta, turvattomammilta alueilta.. Mykolaivin alueella vedenpinta nousi 70–80 senttimetriä. Sodan alettua vuonna 2022 tilanne muuttui radikaalisti. Venäjän hyökkäys toi vakavia seurauksia myös Mykolaivin liikuntaja urheiluelämälle. Ukrainassa on kehitetty monia tapoja, joilla lapset ja nuoret voivat yhä osallistua liikuntaan turvallisuustilanteen sallimissa rajoissa. Keväällä 2025 käynnistyivät kentän kunnostus ja nurmen uusimistyöt stadionin syyskuussa vietettävän 60-vuotisjuhlan alla. Monia valmentajia liittyi puolustusvoimiin tai joutui pakenemaan ulkomaille. Tulva ja jatkuvat pommitukset tuhosivat urheiluinfrastruktuuria laajasti. Koko Ukrainassa yli 600 urheilutilaa on vaurioitunut tai tuhoutunut, mikä on estänyt järjestelmällisen harjoittelun ja kilpailutoiminnan useilla alueilla. Lapsia on myös kaapattu Venäjälle miehitetyiltä alueil ta. Täydelliseen kunnostukseen ei kuitenkaan vielä ole löytynyt riittävästi rahoitusta. Opetus siirrettiin verkkoon, ja monet harjoitukset jäivät kokonaan pitämättä. Siniurivkan alueella jopa 65 hehtaaria metsää jäi veden alle. Leirit toteutetaan yhteistyössä opettajien ja vapaaehtoisten kanssa, jotta lapsilla olisi mahdollisuus liikkua ja saada tukea arjessa. Ukrainalaiset jatkavat silti sinnikkäästi toimintaa niillä välineillä ja resursseilla, joita heillä on. Lasten liikuntaleirejä järjestetään osittain ulkona luonnon helmassa tai koulujen turva-alueilla. Venäjä ampui 28. helmikuuta 2022, kun ensimmäinen ohjus iski Mykolaivin lasten kirurgiseen sairaalaan. Sota on tuonut lukemattomia esteitä lasten liikuntaan ja urheiluun. Tilanne on vaikuttanut merkittävästi myös nuorten mielenterveyteen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 25 Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Mykolaivin liikuntakulttuuriin Venäjän hyökkäys Mykolaiviin alkoi 26. Vesihuolto siirtyi tilapäisiin pumppausja vedentuotantoyksiköihin. Liikunta on säilynyt toivon, yhteisöllisyyden ja selviytymisen väylänä kriisin keskellä. Lukuisia urheilupaikkoja – kuten stadioneita, harjoitusalueita ja liikuntahalleja – tuhoutui tai vaurioitui pommituksissa ja taisteluiden keskellä. Länsi-Ukrainassa, jossa turvallisuustilanne on parempi, urheiluseurat ovat pystyneet palaamaan lähemmäs normaalia toimintaa. Padon räjäytyksen seurauksena yli miljoona ihmistä jäi ilman juomavettä Mykolaivin läänissä. Urheilu oli tärkeä osa ukrainalaisten lasten ja nuorten elämää – sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin lähde. Edustusasut ja pallot on saatu Everybody is important -projektin lahjoituksina. Arviolta 735 000 lasta osallistui säännöllisesti koululiikuntaan ja harrasti liikuntaa ohjatusti koulujen ja seurojen kautta. Yksi sodan traagisimmista tapahtumista koettiin 6. Mykolaivissa sijaitseva urheilukoulu vaurioitui pahoin pommitusten seurauksena
Yhteinen liikunta ja joukkuepelit tukevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoavat tärkeää sosiaalista turvaa. Pommitukset vaikuttavat opetukseen merkittävästi: suurin osa oppilaista käy koulua etäopetuksessa, koska kouluissa ei ole riittävästi pommisuojia. Liikunta voi toimia myös henkisenä selviytymiskeinona tilanteessa, jossa normaali elämä on pahasti järkkynyt. Kouluilla on ollut erittäin merkittävä rooli liikunnan ja urheilun kehittämisessä Ukrainan lapsille ja nuorille myös sodan aikana. • Verkko-opetus ja kotijumppa ovat väliaikaisratkaisuja, etenkin pandemian jälkeisessä arjessa. Ne auttavat säilyttämään lapsuuden kokemuksia ja rakentavat uskoa siihen, että tulevaisuudessa voi tarjota taas rauhaa, iloa ja normaalia arkea. Liikkuminen tuo toivoa, rakennetta arkeen sekä mahdollisuuden yhteisöllisyyteen. Harjoitusten siirtyminen suojatiloihin tai verkkoon • Osa kouluista ja urheiluseuroista järjestää harjoituksia kellareissa tai väestönsuojissa. Ukrainassa monet koulut, opettajat ja vapaaehtoiset tekevät jatkuvasti työtä sen eteen, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus liikkua – vaikka kellarissa, ilman valoa ja välineitä. Sotilasalueiden ulkopuoliset keskukset Joillakin alueilla urheiluhallit ja kentät ovat yhä toiminnassa ja tarjoavat mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan. • Lasten ja nuorten määrä on pienentynyt merkittävästi evakuointien seurauksena. Liikunta on erityisen tärkeää stressaavissa ja vaikeissa olosuhteissa. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia opiskelijoista on palannut jatkamaan opintojaan. Taulukko 1. Se voi toimia keinona käsitellä traumaattisia kokemuksia ja antaa lapsille mahdollisuuden kokea iloa, onnistumisia ja tunnetta siitä, että elämä jatkuu. Kansainvälisten ja paikallisten avustusjärjestöjen ansiosta suojatiloja on kuitenkin alettu rakentaa. Liikunta pitää yllä toivoa ja terveyttä myös poikkeusoloissa. • Monet koulut ja liikuntatilat ovat tuhoutuneet tai vaarallisessa kunnossa. näin maailmalla Kiova Mykolaiv Dnipro Harkova Odessa Lviv Donetsk. Etäharjoittelu mahdollistaa osallistumisen kotoa käsin. Urheilu tarjoaa henkisiä taukoja sodan aiheuttamasta stressistä, ahdistuksesta ja pelosta. • Resurssien vähentyminen on heikentänyt seurojen ja koulujen toimintakykyä. Sota-ajan vaikutukset liikuntaan ja urheiluun 1. Urheiluharrastukset luovat ympärilleen yhteisön ja turvaverkon, jossa lapset voivat rakentaa ystävyyssuhteita ja saada vertaistukea. Varusteiden ja rahoituksen puute • Monet perheet eivät pysty maksamaan lasten harrastuksia. Yksistään Mykolaivin läänissä Venäjä on tuhonnut tai vaurioittanut lähes 400 koulua ja oppilaitosta. 3. • Ulkoliikuntapaikkoja ei aina voida käyttää miinavaaran vuoksi. Liikunnan kautta opitaan yhteistyötä, reilun pelin periaatteita ja toimivaa kommunikointia – taitoja, jotka ovat tärkeitä niin kriisien aikana kuin rauhan oloissakin. Urheiluinfrastruktuurin jälleenrakentamista ja kuntoutustoiminnan jatkamista pyritään edistämään sekä paikallisella että kansainvälisellä tuella. 2. Verkkoja etäharjoittelu Harjoitusohjelmia ja liikuntatunteja järjestetään videoyhteyksien kautta. Väestönsuojat ja kellarit Harjoituksia, kuten venyttelyä, kehonpainoharjoittelua tai pienpelejä, järjestetään väestönsuojissa ja kellareissa, kun ulkona liikkuminen ei ole turvallista. Liikunnan ja urheilun toteuttamistavat sotaa käyvässä Ukrainassa Liikunnan ja urheilun merkitys sodan keskellä Sodan seurauksena monet urheilutapahtumat ja harjoittelu ovat siirtyneet ulkomaille tai keskeytyneet kokonaan. 26 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Mykolaivissa urheilukorkeakoulu on jatkanut osittain toimintaansa vaurioista huolimatta. Liikunnan toteutuspaikka Toteutustapa Koulut Sään salliessa liikuntatunnit pidetään koulun pihalla tai sisätiloissa noudattaen erityisiä turvaohjeita. Urheilu ja liikunta antavat lapsille mahdollisuuden kokea hetkiä, jolloin sota unohtuu – tilaa leikkiä, harjoitella ja kilpailla. 4. Sen tarjoama psyykkinen ja emotionaalinen tuki on erittäin merkittävä. Humanitaariset liikuntaprojektit Ulkomaiset ja kansalliset järjestöt, kuten UNICEF, Save the Children ja CYPE, tukevat liikuntatuokioiden, turnausten ja leirien järjestämistä turvallisilla alueilla. Vaikka sota on lamaannuttanut urheilun monelta osin, liikuntaa pidetään edelleen tärkeänä voimavarana ja toipumisen välineenä. Liikunta ja urheilu tarjoavat kriisitilanteessa paljon enemmän kuin pelkkää fyysistä aktiivisuutta. Harjoituksia järjestetään osin sisätiloissa, ja osa lajeista toimii pienryhmissä turvallisuussyistä. Liikunta ja urheilu edesauttavat yhteisöllisyyden ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Turvattomuus • Ilmahälytykset ja pommitukset katkaisevat harjoituksia. Valmentajien ja ohjaajien puute • Monet ohjaajat ovat liittyneet armeijaan tai joutuneet lähtemään maasta
Kilpailupäivät tarjosivat osallistujille ja katsojille unohtumattomia elämyksiä. Osittaisen tai täydellisen tuhon ovat kokeneet muun muassa: • 77 jalkapallostadionia • 52 urheilukeskusta • 102 urheilukoulua • 174 kuntosalia • 15 uimahallia • 6 jäähallia • 5 purjehduskerhoa Lisäksi pyöräilyja ratsastusalueita on menetetty. Kotimaan kilpailutoimintaa on rajoitettu merkittävästi, ja tilanne on heikentänyt koko kansakunnan liikuntaja urheilukulttuuria. Takana keskellä seuran puheenjohtaja ja valmentaja Volodymyr Kilarskyi. Joukkueet koostuivat sekä tytöistä että pojista, ja lopputulokset laskettiin kaikkien osallistujien yhteispisteistä. Tapahtumassa kilpailtiin useissa lajeissa, mutta tärkeintä oli yhdessä tekeminen, kannustaminen ja ilon kokeminen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 27 Liikuntakulttuuri elää toivossa paremmassa Sodan aiheuttamista valtavista ongelmista huolimatta liikuntaja urheilukulttuuri elää Mykolaivissa ja muualla Ukrainassa edelleen toivossa paremmasta. Tapahtuman teemana oli osuvasti ”me yhdessä”. Kilpailussa korostettiin jokaisen oppilaan onnistumista. Kilpailulajeina oli erilaisia heittolajeja sekä juoksulajeja, myös viesteinä. Tuhot ovat ajaneet monia ukrainalaisia urheilijoita harjoittelemaan ulkomailla. Ukrainan ulkoministeriö kertoi, että maaliskuuhun 2025 mennessä 591 urheilijaa ja valmentajaa oli joko kadonnut tai menehtynyt sodan aikana. Yhdessä koetut hetket loivat iloa, toivoa ja yhteenkuuluvuutta, vaikka samaan aikaan monien osallistujien kotiseuduilla jatkuivat pommitukset. Hyvä esimerkki liikunnan voimasta sodan keskellä nähtiin kesäkuussa Länsi-Ukrainassa, jossa järjestettiin valtakunnallinen koulujen välinen yleisurheilukilpailu. Mykolaivin koulun numero 22 oppilaita ja Go Flamo-yleisurheiluseura edustajia ryhmäkuvassa. Jokainen lapsi sai mitalin, mikä vahvisti lasten motivaatiota ja osallisuuden tunnetta. Sodan tuhoja Ukrainassa on tuhoutunut tai vaurioitunut yli 600 liikuntaja urheilupaikkaa sodan aikana. Sodasta huolimatta liikuntaja urheilukulttuuri elää Ukrainassa.
Mykolaivin urheilukorkeakoulu siirtyi sodan vuoksi kokonaan verkko-opetukseen. Sodan keskelläkin Mykolaivin alue on säilyttänyt asemansa Ukrainan huippu-urheilun keskuksena – erityisesti trampoliinivoimistelussa, vesilajeissa ja miekkailussa. Tämän jälkeen projektia kehitettiin yhteistyössä paikallisten koulujen sekä urheiluseurojen parissa. ?????) on kasvanut 10 pelaajan aloitustasolta jopa 170 pelaajan sarjaksi. World Children & Youth Physical Education Academy – operatiivinen organisaatio kenttätyöhön 2. Everybody is important -projekti käynnistyi vuonna 1995 Suomessa tavoitteenaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä liikuntakulttuurista. Vuonna 2025 projekti juhlii 30-vuotista taivaltaan. Urheilijat, kuten 200 metrin selkäuinnin EM-kultaa vuonna 2024 voittanut Oleksandr Zheltyakov, osallistuivat tilojen siivoamiseen ja kunnostamiseen jatkaakseen harjoittelua. Lisäksi vammaisurheilu on noussut tärkeäksi keinoksi edistää yhteiskuntarauhaa ja toipumista. Yhteystietoja välittää tämän artikkelin kirjoittaja. . Tämä kertoo sinnikkyydestä ja sitoutumisesta jatkaa urheilua vaikeissa olosuhteissa. Toiminnan uusi alku vuonna 2025 Akatemiat käynnistivät toimintansa uudelleen huhtikuussa 2025 tukemaan Save our schools – S.O.S. Projekti laajeni kansainväliseksi vuosina 1998–1999, kun se vietiin Bosnia-Hertsegovinan alueelle yhteistyössä YK:n ja NATO/SFOR-joukkojen kanssa. Seuraavat avustuserät on toimitettu elokuussa lasten liikuntapäivän GO FLAMO -seuralle. Vuosina 2011–2012 projektin yhteistyöhön liittyi Afganistanin Olympiakomitea. Koulujen alettua syyskuun alussa Snihurivkan alueen koulut saivat avustuspaketit. Liiga tarjoaa sotavammaisille kuntouttavaa liikuntaa ja yhteisöllisyyttä. Vaikka uintikeskukset – esimerkiksi Dnipron Meteor – kärsivät vaurioita, niin harjoitukset jatkuivat. Huolimatta pommituksista ja resurssipulasta, alueelta on noussut arvokisamitalisteja ja se on kyennyt tukemaan nuoria lupaavia urheilijoita. Mykolaivin urheilujärjestelmä on osoittanut kestävyytensä ja mukautumiskykynsä. Tämä kertoo paikallisen urheiluyhteisön vahvasta osaamisesta ja sitkeydestä. Koulut sijaitsevat alueella, jonka Ukrainan armeija on vallannut takaisin. World Children & Youth Rights Academy – median ja viestinnän yksikkö Akatemiat joutuivat vetäytymään, kun Taliban-hallinto nousi valtaan. Jo yhteydenotto on viesti välittämisestä. Toukokuussa 2025 toimitettiin ensimmäiset avustuserät, jotka saivat yleisurheiluseura Go Flamo Mykolaivin kaupungissa ja Snihurivkan alueen koulut 1 ja 3. Projektin tavoitteena on tukea ja kehittää lasten ja nuorten liikuntaa sekä urheilua kouluissa ja urheiluseuroissa sodan keskellä. Fyysinen kontakti ja ohjaus puuttuivat, mikä vaikutti harjoittelun tehokkuuteen. näin maailmalla. Vuonna 2013 projektia toteuttivat Afganistanin alueiden sopimusurheiluseurat sekä -koulut. Koordinaattorina työskentelee Timo Virtanen, joka toiminut Everybody is important -projektin kordinaattorina vuodesta 1995 lähtien. Mykolaivin miekkailukoulu on noussut yhdeksi Ukrainan johtavista lajikeskuksista vuoden 2024 tilastojen mukaan. Everybody is important -projekti: www.cype-academy.org Everybody is important -projekti: 30 vuotta työtä lasten ja nuorten liikuntakasvatustyötä Ukrainan koulut ja urheiluseurat tarvitsevat ystävyyskouluja ja -urheiluseuroja. Samalla koulujen oppilaille jaetaan avustuksia. Erityisesti projekti pyrki tuomaan mukaan vammaisryhmiin kuuluneet lapset ja nuoret, jotka jäivät tuolloin usein syrjään liikuntatoiminnasta. Sota on lisännyt vammautuneiden urheilijoiden määrää, ja sen myötä vammaisurheilu on saanut uutta merkitystä. Toiminnan tukikohta sijaitsee Leshnikovossa Bulgariassa. Juhlavuoden kunniaksi Ukrainassa käynnistettiin uusi, 10-vuotiseksi suunniteltu Save our schools – S.O.S. in Ukraine -projektia, joka toimii Ukrainassa. Vuonna 2005, YK:n pyynnöstä ja järjestön liikuntakasvatusvuoden kunniaksi, projekti laajeni Afganistaniin yhteistyössä NATO/ISAF -joukkojen kanssa vuoteen 2010 saakka. Vantaalainen Kenttäurheilijat-58 on aloittanut hiljattain yhteistyön. Näiden sopimusurheiluseurojen sekä -koulujen tueksi perustettiin kolme akatemiaa tammikuussa 2015: 1. 28 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Sodan aikainen harrastaminen Ukrainassa Ukrainassa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia on pyritty säilyttämään poikkeusoloista huolimatta. in Ukraine -hanke. Harjoituksissa keskityttiin liikunnan iloon ja yhteisöllisyyteen kilpailun sijaan football fitness -lähestymistavalla. World Heart Trainers Academy – huippuvalmentajien verkosto, joka kunnioittaa YK:n lapsen oikeuksia 3. Ensimmäiseksi kohdealueeksi valittiin Mykolaivin kaupunki ja Mykolaivin läänin alue. Tavoitteena oli tukea erityisesti tyttöjen koulutusta sekä myöhemmin paikallisten koulujen ja urheiluseurojen toimintaa. Esimerkiksi Mykolaivissa ja muilla alueilla urheilutoimintaa on sopeutettu, kehitetty ja jopa laajennettu kansainvälisen tuen ja paikallisen tahdonvoiman avulla. Yhteistyön voi aloittaa voimavarojen mukaan esimerkiksi kirjeitä tai sähköposteja kirjoittamalla. Lajiharjoituksia ja valmennuksia yritettiin järjestää esimerkiksi Zoom-yhteydellä, mutta käytännössä taitojen kehittyminen etäyhteyksien varassa oli rajallista. Kansainväliset projektit, kuten ”Come Out and Play!”, ovat järjestäneet jalkapallon ja muiden joukkuepelien toimintaa muun muassa Butšassa ja Dniprossa. Esimerkiksi amputoitujen jalkapalloilijoiden perustama ”Vahvojen liiga” (???. Toiminta Afganistanissa päättyi USA:n ja NATO:n joukkojen vetäytymisen myötä. Syyskuussa ohjelmassa on lasten liikuntapäivä, ellei alueella tapahdu ohjushyökkäyksiä
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 2 9 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Viikonlopun liikunta riittää parantamaan kestävyyskuntoa Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa terveyttä ja toimintakykyä. Tulokset antavat käytännönläheistä tietoa siitä, että juoksuvammojen riski liittyy erityisesti yksittäisen harjoituksen äkilliseen kuormituksen kasvuun, ei niinkään asteittaiseen viikkotason nousuun. Niin sanotun Weekend warrior -liikunnan, jossa liikutaan pääasiassa vain viikonloppuisin, on havaittu voivan edistää terveyttä. Harjoittelun ohjelmoinnissa tulisi pitäytyä maltillisessa, alle 10 prosentin matkan lisäyksessä suhteessa edeltävän 30 päivän pisimpään suoritukseen vammojen välttämiseksi. Toisaalta vastus lateralis -lihaksen oksidatiivisen kapasiteetin muutos intervention neljän ensimmäisen viikon aikana oli useammin negatiivinen neljä kertaa viikossa harjoitelleilla kuin kahdesti viikossa harjoitelleilla. Lisäksi on hyvä muistaa liikuntavasteiden yksilölliset erot. Tripp kumppaneineen tarkasteli kahdeksan viikon harjoitteluintervention vaikutuksia kestävyyskuntoon ja muihin fysiologisiin ja psykologisiin muuttujiin 28 aikuisella. Cardiorespiratory Fitness Improvements Following Low-Frequency Training Are Not Inferior to High-Frequency Training Matched for Intensity and Volume. Identifying highrisk running sessions in a 5200-person cohort study. Ryhmät erosivat vain harjoittelun useudessa: kuormittavuus ja viikoittainen kokonaiskesto olivat ryhmissä samanlaiset. Lisäksi verija plasmatilavuus, punasoluja hemoglobiinimassa sekä vastus lateralis -lihaksen oksidatiivinen kapasiteetti kohentuivat riippumatta harjoittelun useudesta. Frandsen ja kumppanit selvittivät 18 kuukautta kestäneessä havainnoivassa pitkittäistutkimuksessa, kuinka yksittäisen juoksukerran pituuden tai viikoittaisen juoksumatkan äkillinen muutos vaikuttaa loukkaantumisriskiin. On tärkeää muistaa, että esimerkiksi liikunnan aikaansaamat myönteiset vasteet verenpaineeseen ovat häviäviä, joten kohonneen verenpaineen hallinnassa useammin toistuva liikunta on todennäköisesti parempi vaihtoehto. How much running is too much. Myös liikunnanaikainen hiilihydraattien käyttö vähentyi ja rasvojen hapetus lisääntyi. Loukkaantumisriski ei välttämättä liity viikoittaiseen kokonaiskuormaan, vaan yksittäisten harjoitusten äkillisiin kuormituspiikkeihin. Br J Sports Med 2025;0:1–8. Jo 10 prosentin juoksumatkan kasvu harjoituskerralla suhteessa pisimpään juoksuun 30 päivän aikana oli yhteydessä 64 prosenttia suurempaan vammariskiin verrattuna alle 10 prosentin lisäykseen. Kahdesti viikossa harjoitelleilla useampien yksilöiden kynnystasojen vasteet olivat negatiivisia kuin neljä kertaa viikossa harjoitelleilla. Tämä tukee käsitystä, että suurin osa vammoista syntyy liiallisesta kuormituksesta yksittäisellä lenkillä. Juoksukerrat jaettiin viiteen juoksukuorman siirtymätilaan: 1) väheneminen tai suurimmillaan 10 % lisäys, 2) pieni lisäys (>10–30 %), 3) kohtalainen lisäys (>30–100 %), 4) suuri lisäys (>100 %) ja 5) ei määritettävissä. Tätä ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin viikoittaisten juoksumäärien yhteyksiä loukkaantumisriskiin, hyödyntämällä ACWR-menetelmää (Acute:Chronic Workload Ratio). LÄHDE: Tripp TR, Ghitter RS, Kontro H, Hargrave SJ, Gibala MJ, Aboodarda SJ, MacInnis MJ. Tämä ero kuitenkin tasaantui intervention lopussa. Silti jopa kolmasosa juoksijoista kärsii rasitusvammoista, jotka keskeyttävät usein harrastuksen. Tutkimuksessa harjoittelun viikoittainen kokonaiskesto oli 130–150 minuuttia, joka vastaa liikuntasuositusten vähimmäismäärän reipasta liikuntaa. Tässä menetelmässä yhden viikon juoksumäärä (km) jaettiin edeltävien kolmen viikon keskiarvolla, jolloin saatiin kuormituksen muutosta kuvaava riskitaso. Tutkimuksen keskeisimmän löydöksen mukaan erilaisilla liikunnan rytmityksillä voidaan vaikuttaa myönteisesti kestävyyskuntoon ja moniin fysiologisiin tekijöihin, jotka voivat parantaa terveyttä ja toimintakykyä. Vaikka vasteet olivat pääsääntöisesti positiivisia molemmissa ryhmissä, tarkempi tarkastelu toi esiin yksilöllisiä eroja. He jakoivat tutkittavat kahteen ryhmään – toisessa osallistujat harjoittelivat kahtena peräkkäisenä päivänä ja toisessa neljästi viikossa. Arjen kiireet voivat vähentää liikunnan säännöllisyyttä. https://doi.org/10.1111/sms.70024 Yksittäinen pitkä lenkki voi altistaa vammoille enemmän kuin tasainen kuormituksen lisäys Juoksu on yksi maailman suosituimmista liikuntamuodoista – helppo aloittaa, edullinen ja tehokas. Maksimaalinen hapenottokyky ja kynnystasot paranivat molemmissa ryhmissä. 2025. Määrän jakaminen joko kahdelle päivällä tai neljälle päivälle näyttäisi tuovan lähes saman tuloksen, joten havaintoa voidaan käyttää rakentamaan kestäviä ja yksilöille sopivia liikuntasuunnitelmia. Tutkimukseen osallistui 5205 keski-iältään noin 46-vuotiasta juoksijaa. Suurissa yli 100 prosentin lisäyksessä loukkaantumisriski kasvoi jopa 128 prosenttia. doi:10.1136/bjsports-2024-109380. Scand J Med Sci Sports 2025;35:e70024. Sen sijaan viikoittaiset juoksumäärän vaihtelut eivät olleet yhtä selkeästi yhteydessä vammoihin. Uutisen kirjoittajat: Eero Haapala ja Mika Jormanainen LÄHDE: Frandsen JSB., Adam Hulme A., Erik Thorlund Parner ET ym. Moni saattaa miettiä, voiko muutamana päivänä harrastettu liikunta tuoda samat hyödyt. Yksittäisen juoksukerran äkillisen pituuden lisäyksen havaittiin olevan yhteydessä suurempaan rasitusvammojen riskiin. Jos juoksijan aiempi pisin suoritus oli 8 kilometriä ja hän juoksi 12 kilometriä, juoksumatka piteni 50 prosenttia, mikä luokiteltiin kohtalaiseksi piikiksi. Näyttää siltä, että harjoittelu kahtena peräkkäisenä päivänä voi kehittää kestävyyskuntoa yhtä tehokkaasti kuin neljä harjoittelukertaa viikossa. Tarkastelussa oli juoksukertojen pituus suhteessa pisimpään suoritukseen viimeisen 30 päivän aikana. Kuva: Antero Aaltonen. Matkan pidentyessä 30–100 prosenttia loukkaantumisriski kasvoi 52 prosenttia
Tutkijat korostavat, että virheet ovat oppimisen kannalta välttämättömiä, mutta kilpailutilanteissa niitä ei voi sallia rajattomasti. Kerättyjen tietojen pohjalta suunniteltiin jokaiselle pelaajalle yksilöllinen valmennus, joka sisälsi esimerkiksi sopivia harjoitustyyppejä, oikeanlaista kieltä paineen alla ja uhkien havaitsemisstrategioita. Microplastics and nanoplastics: emerging threats to cardiovascular health – a comprehensive review. Irfan kumppaneineen tarkasteli kirjallisuuskatsauksessaan mikroja nanomuovien esiintymistä ympäristössä, niiden kulkeutumisreittejä sekä vaikutuksia sydänja verisuoniterveyteen. Mikroja nanomuovihiukkasia on löydetty useista elintarvikkeista, kuten hunajasta, oluesta, suolasta, sokerista, äyriäisistä ja pullovedestä. Performance safety: Conceptualising psychological safety when errors have consequences. Tämä ero on erityisen tärkeä lajeissa, joissa valinnat ja kilpailu ovat jatkuvia. Psykologisen turvallisuuden käsite ei siksi aina sellaisenaan istu kilpailullisiin ympäristöihin. W. Säännöllinen liikunta voi vähentää tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, parantaa verisuonten joustavuutta ja alentaa verenpainetta, mikä pienentää mikroja nanomuovialtistuksen haitallisia vaikutuksia ja tukea sydänterveyttä. Taylor ja kumppanit pohtivat katsausartikkelissaan, että psykologinen turvallisuus – eli tunne siitä, että voi puhua avoimesti ilman pelkoa – ja suoritusturvallisuus ovat eri asioita. Hengitysilman kautta mikrohiukkasten määrä voi jopa kaksinkertaistua. Tulosten mukaan mikromuovit ja nanomuovit voivat aiheuttaa oksidatiivista stressiä sekä mitokondrioiden toimintahäiriöitä lisäten sydänja verisuonitautien riskiä. & Sweeney, L. Toiseen kuuluneet saivat yksilöllisiä interventioita, jotka perustuivat muun muassa persoonallisuustesteihin, fysiologisiin mittauksiin ja valmentajien havaintoihin. Esimerkiksi litrassa pullovettä voi olla jopa 240 000 muovihiukkasta, joista noin 90 prosenttia on nanomuoveja. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa. Journal of Applied Sport Psychology. Uutisen kirjoittajat: Eero Haapala ja Mika Jormanainen LÄHDE: Irfan, H., Irfan Ha, Khan, MA., ym. Mikroja nanomuovien kertyminen verisuonikudoksiin voi aiheuttaa kroonista tulehdusta ja verisuonimuutoksia, joilla voi olla laajoja kansanterveydellisiä vaikutuksia, sillä sydänja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti suurin ennenaikaiseen kuolemaan johtava syy. Tutkimuksen mukaan suoritusturvallisuus tarjoaa valmennukseen hienovaraisen ja tilannesidonnaisen työkalun. Hän voi silti pelätä, että yksittäinen virhe maksaa pelipaikan tai joukkueeseen valituksi tulemisen. Katsaukseen sisällytettiin viimeisimmän kymmenen vuoden aikana julkaistut vertaisarvioidut ihmisiä käsittelevät tutkimukset, joissa keskityttiin mikromuovien ja nanomuovien yhteyksiin sydänja verisuonisairauksien esiintyvyyteen, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sen avulla voidaan tukea sekä oppimista että kilpailullista valmistautumista ilman, että toinen ulottuvuus vaarantuu. Urheilija voi esimerkiksi kokea, että hän voi keskustella valmentajan kanssa avoimesti. 3 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Elimistöön kertyvä mikromuovi heikentävät terveyttä Muovintuotanto on kasvanut merkittävästi viime vuosisadan aikana ja vuonna 2022 muovia tuotettiin 400,3 miljoonaa tonnia. Uusi käsite suoritusturvallisuus (performance safety) kuvaa paremmin urheilijan käsitystä siitä, kuinka vakavat seuraukset virheillä on tietyissä tilanteissa. https://doi.org/10.1080/10413200.2025.2521261 Yksilöllinen paineensietovalmennus nosti krikettihuippujen suoritustasoa Yksilöllisesti räätälöity paineensietoharjoittelu paransi merkittävästi englantilaisten kriketin huippupelaajien suorituksia lyhyissä ottelumuodoissa. tutkimusuutisia. Tämän vuoksi valmentajien tulisi tietoisesti säädellä suoritusturvallisuuden tasoa harjoituksissa – esimerkiksi luomalla tilanteita, joissa virheistä ei seuraa rangaistusta, tai toisaalta simuloimalla kilpailupainetta. Toinen ryhmä osallistui geneeriseen paineharjoitteluun, joka sisälsi viikoittaisia valmentajan johtamia ryhmätason harjoituksia, joissa pelaajia altistettiin paineelle kilpailullisissa tilanteissa. Ann Med Surg (Lond). Tulokset tukevat kasvavaa näyttöä siitä, että muovialtistus voi heikentää merkittävästi sydänja verisuoniterveyttä. 2025. Ihminen saa yhden vuoden aikana ruoasta ja juomasta vuosittain noin arviolta 39 000–52 000 mikromuovihiukkasta. Erityisesti merenelävien kautta tapahtuva altistus on huolestuttavaa, sillä muovit kertyvät ravintoketjussa ylöspäin ja voivat aiheuttaa elimistön tulehdustiloja, suolistomikrobiston häiriöitä ja monia muita terveysongelmia. doi: 10.1097/MS9.0000000000002831 Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Suoritusturvallisuus haastaa psykologisen turvallisuuden huippu-urheilussa Huippu-urheilussa virheiden hinta voi olla kova. Yksilöllistä, monialaisen profiilin perusteella suunniteltua valmennusta saaneet pelaajat suoriutuivat paremmin kuin perinteiseen ryhmätason paineharjoitteluun osallistuneet. Muovijätteiden seurauksena mikromuovit ja nanomuovit ovat päätyneet ekosysteemeihin ja ravintoketjuihin, ja voivat vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Muoveja on myös löydetty valtimoista, erityisesti verisuonen sisäpintaan muodostuneista plakeista, mikä kasvattaa sydäntapahtumien riskiä. Lisäksi mikromuovialtistus edistää verisuonten kalkkeutumista, jäykkyyttä ja veritulppien muodostumista sekä edistää tulehdusta ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. LÄHDE: Taylor, J., Gretton, T. Tämä on johtanut muovijätteen kertymiseen ympäristöön. Toisaalta liikunta voi lisätä altistusta esimerkiksi liikuntaja urheiluvarusteista irtoavien mikroja nanomuovien sekä suurentuneen keuhkotuuletuksen vuoksi. Liikuntaja urheiluyhteisön on kuitenkin jo nyt varmistettava, että mikroja nanomuovialtistus liikuttaessa minimoidaan. Interventiot toteutettiin yhteistyössä valmentajien kanssa ja niitä tuettiin säännöllisillä vierailuilla ja puhelintuella. 2025. Woodmanin ja kumppaneiden tutkimuksessa 36 pelaajaa jaettiin kahteen ryhmään. 2025;9;87(1):209–216. Suoritusturvallisuus voi siis vaihdella harjoitustilanteesta toiseen: joskus virheitä sallitaan ja niistä opitaan, toisinaan taas virhe voi johtaa karsiutumiseen
LÄHDE: Reinebo, G., Jansson-Fröjmark, M., Parling, T., Andersson, G., Lindner, P. I-ACT koostui viikoittaisista verkkopohjaisista moduuleista, joissa harjoiteltiin muun muassa läsnäoloa, arvojen mukaista toimintaa ja tunteiden hyväksymistä. Tutkimus osoittaa, että paineen alla suoriutumiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuus, stressireaktiot ja keskittymiskyky. Pelaajat pitivät ohjelmaa pääosin hyödyllisenä ja suositeltavana, vaikka pieni osa koki sen lisänneen stressiä. Näiden huomioiminen mahdollistaa tehokkaamman valmennuksen. Perheen sosioekonomisen aseman yhteys lasten ja nuorten kokemiin liikunnan esteisiin. Lähde: Tuominen, M. Pitkäkestoisemmassa mestaruusmuodossa eroa ei havaittu. Reinebo ja kumppanit käyttivät lineaarisia sekamalleja arvioimaan sekä objektiivisia (esim. https://doi.org/10.1080/1612197X.2025.2531840 Terveystieto NELLI LYYRA nelli.lyyra@jyu.fi; nelli.lyyra@utu.fi Liikunnan esteet kasautuvat vähän liikkuville ja vähävaraisille nuorille Liikunnan sosioekonomisen eriarvoistumisen taustalla näyttää olevan moninaisia ulkoisia, henkilökohtaisia ja arvoihin liittyviä syitä. Vähän liikkuvat vähävaraisten perheiden nuoret ilmoittivat esteeksi merkitsevästi useammin liikuntaharrastamisen hinnan, kaveripiirin muut intressit sekä liikunnan tarpeettomuuden ja hyödyttömyyden. 2025. Toisessa ryhmässä havaittiin tilastollisesti merkitsevä parannus pelaajien plusmiinus-tilastossa verrattuna muihin sarjan pelaajiin, ja vaikutus säilyi myös seurannassa. Maximizing performance under pressure: A comprehensive multidisciplinary procedure forindividualizing pressure training in elite sport. Subjektiiviset mittaukset toteutettiin verkkokyselyillä, ja lisäksi pelaajilla oli mahdollisuus keskustella verkkoalustan kautta terapeuttinsa kanssa. Tutkimus osoittaa, että internetpohjainen toteutus voi olla toimiva ja saavutettava tapa tarjota psykologista tukea huippu-urheilijoille, mutta sen vaikuttavuutta tulee tutkia lisää. Tutkielman aineistona käytettiin vuonna 2022 kerättyä LIITU-tutkimuksen osa-aineistoa ja vastaajat olivat 5.-, 7.-, ja 9.-luokan oppilaita (n = 2299). Yksilöllinen lähestymistapa on siis lupaava ja sovellettavissa laajemminkin huippu-urheilussa, vaikka se vaatii enemmän resursseja ja asiantuntemusta kuin perinteinen ryhmävalmennus. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Seitsemän viikon interventioon osallistui 55 pelaajaa kolmelta pääsarjatasolta. LÄHDE: Woodman, T., Barlow, M., Hardy, L., Young, D., Cooke, A., Roberts, R., Beattie, S., Hardy, J., & Varga, J. 2025. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:jyu-202506195603 Kuva: Mithali Raj Truro / Wikipedia. maalit, syötöt, plusmiinus) että subjektiivisia (esim. Esteiden kokemisessa ei ollut eroa keskimmäisen ja korkean sosioekonomisen perheiden välillä. koettu suorituskyky, uni, elämänlaatu) muutoksia. Lisäksi molemmissa ryhmissä psykologinen joustavuus – kyky kohdata vaikeita ajatuksia ja tunteita ilman, että ne estävät toimintaa – kasvoi merkittävästi ohjelman aikana. https://dx.doi.org/10.1037/ spy0000388 Hyväksymisja omistautumisterapia toimii verkossa – jääkiekkoilijoiden uni ja peli paranivat Verkkopohjainen hyväksymisja omistautumisterapia (I-ACT) paransi tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan huippujääkiekkoilijoiden pelisuorituksia ja unta. Sosioekonominen asema oli yhteydessä koettuihin liikunnan esteisiin siten, että matalan sosioekonomisen aseman perheisiin kuuluvat lapset ja nuoret kokivat enemmän liikunnan esteitä kuin ikäisensä keskimmäisen tai korkean sosioekonomisen aseman perheissä. Koettuja liikunnan esteitä hän lähestyi kolmesta näkökulmasta. 2025. Mari Tuominen tarkasteli terveyden edistämisen alalta tekemässään pro gradu -tutkielmassa perheen sosioekonomisen aseman yhteyttä lasten ja nuorten kokemiin liikunnan esteisiin. Lisäksi perheille olisi tarjottava voimavaroja tukea lasten ja nuorten suotuisia terveystottumuksia, kuten säännöllistä liikkumista. Terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma. Myös unen laatu parani ja pelaajat kehittyivät omien ajatustensa ja tunteidensa käsittelemisessä. & Lundgren, T. Sport, Exercise, and Performance Psychology. Jyväskylän yliopisto. Internet-based acceptance and commitment therapy (I-ACT) for elite ice hockey players: A quasi-experimental multiple-cohort intervention study. Sen sijaan vaikutuksia ei havaittu esimerkiksi koetussa suorituskyvyssä, elämänlaadussa tai ahdistuneisuudessa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 31 Yksilöllisesti valmennetut pelaajat paransivat merkittävästi enemmän sekä lyöntikeskiarvoaan että lyöntitahtiaan 20ja 50-over -otteluissa, jotka ovat kriketin lyhytkestoisia ottelumuotoja, ja joissa paine pelaajille on erityisen suuri. Liikunnan arvon kieltävä este voi olla esimerkiksi liikunnan kokeminen tarpeettomaksi. Pelaajat jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, milloin he aloittivat ohjelman. Ulkoisia esteitä olivat esimerkiksi liian pitkä etäisyys liikuntapaikoille tai harrastamisen kalleus. Liikuntapaikkarakentamisen ja harrastuskustannusten madaltamisen oheen tarvitaan keinoja tai tekoja, jotka tukevat yleistä liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden arvostamista. Henkilökohtaisia esteitä voivat olla muun muassa hikoilun kokeminen epämiellyttäväksi tai viitseliäisyyden puute. Huomioitaessa sosioekonomisen aseman lisäksi fyysinen aktiivisuus Tuominen havaitsi, että sosioekonomisten ryhmien väliset erot korostuivat vähän liikkuvien lasten ja nuorten ryhmässä
& Trebeck, K. Magocin tutkimusryhmän sosiokognitiiviseen teoriaan pohjautunut Healthy Kids+ -interventio toteutettiin yhdeksässä alakoulussa: kuusi interventiokoulua ja kolme kontrollikoulua. Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa korostuu talouskasvu ratkaisuna lähes kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin. Kotona toteutettu liikunta poikkesi koulun liikunnasta merkittävästi niillä lapsilla, jotka tulivat ulossuljetuiksi koulun liikuntatilanteista. Tutkijaryhmän tulokset ovat merkittäviä, sillä lasten ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat suuria kansanterveydellisiä ongelmia länsimaissa. Jatkuva talouskasvu ei ole globaalisti kestävää. Pelkät urheilumaailmasta mallintuvat pelikentät eivät kutsu luokseen kaikkia lapsia. Health Promotion Journal of Australia, 36(3), e70050. Ylipaino varhaisvuosina ennustaa lukuisien eri sairauksien, kuten diabeteksen ja sydänsairauksien kehittymistä, ja jopa ennen aikaista syöpäkuolemaa. Tutkimus perustui sekä tutkijoiden havainnointiin lasten liikkumistotKuva: Linda Lehtovirta tutkimusuutisia. Interventiokouluissa lasten suotuisa terveyskäyttäytyminen lisääntyi jokaisella osa-alueella, joita olivat ravitsemus, fyysinen aktiivisuus ja ruutuja älylaiteaika. Esimerkiksi talouden investoinnit voivat olla ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa tai terveyspalveluiden uudistaminen saattaa eriarvoistaa hoitoon pääsyä. Talouskasvuun tähtäävät toimet ovat usein uhka yksilöille ja ympäristöille. 2024. Esimerkiksi jalkapallokentillä tapahtuva kilpailuhenkinen pelaaminen niin liikuntakuin välitunneilla mahdollisti kokonaisvaltaisen mukaanpääsyn useimmiten vain niille lapsille, jotka ovat lajissa taitavia vapaa-ajan harrastuneisuutensa ansiosta. Vaikka koulun pihojen liikkumisympäristöt mahdollistivat monenlaisen urheilutoiminnan ja ne olivat kaikille avoimia, eivät ne kuitenkaan tarjonneet samanlaisia liikkumismahdollisuuksia kaikille lapsille. Crawford ja Trebeck nostavat esiin haasteena sen, että yhteiskunnassa ei uskalleta puuttua terveyttä määrittäviin taloudellisiin ja rakenteellisiin asioihin. Ongelmallista on myös hyvinvoinnin mittaaminen talouden tunnusluvuin, kuten BKT:n kasvun avulla. Tutkijoiden mielestä lasten liikkumisympäristöjen kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota fyysisen tilan kytkeytymiseen monimutkaisiin ja vivahteikkaisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin prosesseihin. Pedagogiikka ANNU KAIVOSAARI annu.kaivosaari@uef.fi Koti monille koulua turvallisempi ja monipuolisempi liikkumisympäristö Van der Smee kollegoineen (2024) havaitsi Australiassa toteutetussa tutkimuksessaan, että monille lapsille kotitienoot tarjoavat koulun liikkumisympäristöjä turvallisemman tilan liikkumiseen ja keholliseen itseilmaisuun. Erityisesti koulupihojen osalta tulisi huomioida monipuolisten, myös luovien ja ei-kilpailullisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen. Politiikassa hyväksytään yleisesti vallitseva talouspainotteinen päätöksenteko, vaikka talouspolitiikan heijasteet esimerkiksi väestön eriarvoistumiseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen tunnistetaan. Samalla se sulki ulos niitä, joilla ei ole riittäviä taitoja ja itsevarmuutta peliin osallistumiseen. 2025. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Koulut voivat edistää terveyttä ympäristöinä Amerikkalainen tutkimusryhmä osoitti, että huolellisesti suunnitellulla teoriapohjaisella interventiolla voidaan vaikuttaa lasten terveyskäyttäytymiseen ja täydentää kouluissa entuudestaan toteutettavaa terveyden edistämistyötä. Lähde: Crawford, G. Interventioon osallistuneet lapset esimerkiksi lisäsivät jakson aikana merkittävästi hedelmien ja vihannesten syömistä, noudattivat säännöllisempää ateriarytmiä, viettivät vähemmän aikaa ruuduilla sekä liikkuivat ja nukkuivat enemmän. Healthy Kids+: a healthy living after-school program for school-age children. Puttin all our eggs in one basket while dancing around the elephant in the room: How health and economy conversations need to better align. Aineisto kerättiin oppilaskyselyillä. Tutkijat tarkastelivat kuuden kuukauden mittaisen etnografisen kenttätyön keinoin 5–8-vuotiaiden lasten (n = 60) mahdollisuuksia liikkumiseen kotona ja koulussa. https://doi.org/10.1080/14635240.2024.2438021 Terveyden edistäminen jää talouspolitiikan varjoon Poliittisessa päätöksenteossa vallitsee ristiriita yhtäältä väestön terveyden edistämisen, kestävän kehityksen ja toisaalta talouskasvun sekä poliittisten päätösten välillä. Talouden tunnuslukujen ohella hyvinvointia tulisi tutkijoiden mukaan arvioida esimerkiksi sillä, kuinka monelle lapselle luetaan iltasatu, tai kuinka moni hymyilee vastaantulevalle sen sijaan että tuijottaa omaa älylaitetta. Vallitsevassa tilanteessa terveyden edistämisen toimet kohdistuvat sen sijaan yksilöihin ja siirtävät vastuun esimerkiksi terveydestä ja kestävistä kulutusvalinnoista yksilöille. Lähde: Magoc, D., Long, M., Blay, R., & Moore, K. Asiantuntijoiden olisi myös osallistuttava julkiseen keskusteluun siitä, tulisiko talouden palvella yksilöiden ja ympäristön hyvinvointia, vai toisinpäin. Tutkijat haastavat jokaisen terveyden edistämisen parissa työskentelevän ammattilainen osallistumaan yhteistyöhön, jossa kehitetään keinoja muuttaa vallitsevia rakenteita. Tätä tarvitaan yksilön oman vastuun korostamisen tilalle esimerkiksi terveyden ylläpitämisessä. Kotona liikkumisen mahdollisuudet olivat lasten kertomusten perusteella monipuolisemmat, sallivammat ja vapaammat esimerkiksi sukupuolinormeista. International Journal of Health Promotion and Education, 1–12
Journal of the Knowledge Economy, 15(3),13857–13889. Älykkään koululiikunnan täysmittainen ja tarkoituksenmukainen toteutuminen vaatii kuitenkin vielä paljon kehitystyötä ja resurssointia. Lisäksi modernit sovellukset mahdollistavat oppilaiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja mieltymysten tunnistamisen ja huomioinnin opetuksessa. 2024. Sport, Education and Society, 1–15. Sport, Education and Society, 30(3), 294–310. Käytön esteenä ovat liikuntapoliittiset päätökset, johtamiskäytännöt, palvelutuotantoon liittyvät tekijät sekä seurantaa ja valvontaa koskevat asiat. LÄHDE: Deng, C., Feng, L., & Ye, Q. LÄHDE: Van der Smee, C., McDonald, B., & Spaaij, R. Deng kollegoineen (2024) toteaa Kiinan koulujärjestelmään kohdistuvassa tutkimuksessaan, että myös koulun liikuntatilojen rakentamisessa tämä nouseva trendi tulisi huomioida tavalla, jossa tutkittu tieto ja käytännön tarpeet kohtaavat. 2024. Østerlie kollegoineen (2024) toteutti toimintatutkimuksensa liikunnanopettajakoulutuksen opintojakson yhteydessä, johon kuului peruskoulun liikuntatuntien havainnointia. Smart physical education: Governance of school physical education in the era of new generation of information technology and knowledge. Perinteisen, reaaliaikaisen havainnoinnin ja VR-havainnoinnin jälkeen opiskelijat (n = 17) reflektoivat havainnointitehtäviin liittyviä kokemuksiaan tutkijoiden toteuttamissa fokusryhmähaastatteluissa. Tutkimus tarjoaa sovellettavaa tietoa liikunnanopettajakoulutuksen kehittämiseen, erityisesti virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan opetusteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen. Tähän ei kuitenkaan aina Kiinassakaan päästä, jos käyttö tavallisten kansalaisten tarpeisiin estyy. Tutkijat peräänkuuluttavat resursseja koulujen teknologiainfrastruktuurien rakentamiseen sekä koululiikuntaan kohdennettuun, moderniin teknologiaan perustuvaan tuotekehittelyyn. Tutkijat tarkastelivat älykkään koululiikunnan (smart school physical education, SSPE) mahdollisuuksia uuden sukupolven informaatioteknologian aikakaudella (new generation of information technology, NGIT). Tutkijat korostavat digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisessä opiskelijoiden kuulemista, jolloin kehittämistä ei toteuteta pelkästään tehokkuuden nimissä, vaan myös aidot koulutustarpeet tunnistaen. Kuva: Jouko Kokkonen. Urheilutapahtumien järjestämisen ja viihdetarjonnan ohella liikuntapaikkojen tehtävänä on mahdollistaa asukkaiden harrastaminen ja terveellisen elämäntavan edistäminen. Konstruktivistisen grounded-teorian menetelmin toteutettua tutkimusta varten tutkijat haastattelivat 15 liikuntapaikkojen johtamisesta ja markkinoinnista vastaavaa henkilöä eri puolilla Kiinaa. Erityisesti VR-havainnoinnin kautta tavoitettu autenttisuuden kokemus oppitunnista lisäsi opiskelijoiden motivaatiota ja antoi mahdollisuuden kohdistaa havainnot tarkkoihin ja yksityiskohtaisiin pedagogisiin ilmiöihin. Haastatelluista naisia oli 4 ja miehiä 11. Exploring the use of virtual reality tools to stimulate reflection in Norwegian physical education teacher education. Aineisto koodattiin ja analysoitiin NVivo 12 -ohjelman avulla. LÄHDE: Østerlie, O., Frantzen, H., & Portals Riomao, A. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 33 tumuksista että lasten kertomuksiin heidän liikkumiskokemuksistaan. Monimenetelmäisessä tutkimuksessa tutkimusaineistoina toimivat erilaiset asiakirjat ja raportit modernin informaatioteknologian hyödyntämisestä liikunnassa ja urheilussa. https://doi.org/10.1080/1 3573322.2024.2417070 Älykkäät ympäristöt voivat kohottaa koululiikunnan laatua Uuden ajan teknologiset keksinnöt tulevat olemaan merkittävä osa arkea kaikilla elämänaloilla. VR-havainnointi toimii tutkimuksen mukaan parhaiten pienryhmissä, joissa roolien jakaminen tuki jokaisen aktiivista osallistumista ja yhteistä reflektiota. Wei kollegoineen lähti selvittämään liikuntapaikkojen käytön esteitä. https://doi.org/10.1007/ s13132-023-01668-0 Yhteiskuntatieteet HANNA VEHMAS, VTM, FT hanna.m.vehmas@jyu.fi Tavallisten ihmisten liikuntapaikkojen käytöllä monia esteitä Kiinassa Urheilun markkinallistumisesta huolimatta valtaosa Kiinan liikuntapaikoista on julkisin varoin rakennettuja ja ylläpidettyjä. 1080/13573322.2024.2302492 Virtuaalitodellisuudesta apua liikunnanopettajaopiskelijoiden reflektion syventämiseen Norjalaistutkimus osoittaa, että virtuaalitodellisuuteen perustuva havainnointi (VR-havainnointi) voi syventää opettajankoulutuksessa toteutettavaa reflektiota ja tukea kriittisen ajattelun taitojen kehittymistä. Näin ei välttämättä tapahdu. Teknologian järkevä ja laadukas käyttö tukee oppilaiden itseohjautuvuutta ja monipuolistaa liikuntatuntien sisältöjä. 2024. Heillä oli 6–26 vuoden työkokemus alalla. Toisaalta opiskelijat korostivat, ettei VR-havainnointi voi täysin korvata reaaliaikaista käytännön havainnointia, jossa oppiminen ja opettajan rooli käytännössä on aidommin tavoitettavissa. ‘There is more room to do it at home’: constructing children’s physical activity spaces. Niiden käyttömahdollisuuksien tulisikin suuntautua kaikille kansalaisille. Tutkimus osoittaa, että moderni informaatioteknologia luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia parantaa koululiikunnan laatua esimerkiksi tekoälyn, puettavan teknologian ja liiketunnisteisten sovellusten hyödyntämisen myötä. ‘It’s like being there, but not in the way’. https://doi.org/10. Aineistoa täydensivät ministeriön edustajille, rehtoreille, opettajille ja oppilaille tehdyt syvähaastattelut teknologian käyttömahdollisuuksista ja -haasteista
& Cao, K. Voimakas kaupungistuminen, istuva ja korkeaan teknologiaan nojaava elämäntyyli sekä väestön ikääntyminen vaikeuttavat liikunnan edistämistä Etelä-Koreassa. Ann Legeby tutki liikuntapaikkojen sijaintia ja saavutettavuutta Ruotsissa analysoimalla eri tilojen vaikutusaluetta sosioekonomisesta näkökulmasta kestävän ja tasa-arvoisen saavutettavuuden edistämiseksi. Hieman yllättäen perheominaisuudet eivät näyttäneet vaikuttavan liikuntapaikkojen käyttöasteeseen. LÄHDE: Gao, W., Feng, W., Xu, Q., Lu, S. Kuva: Charlie Fong / WIkipedia tutkimusuutisia. Ekosysteemiteoriaan nojautuen tutkijat tunnistivat liikuntapaikkojen käyttöön vaikuttavina tekijöinä yksilö-, perheja yhteisötason ominaisuuksia. Tämä korostaa tarvetta edistää liikuntapaikkojen saavutettavuutta ja tasa-arvoisia käyttömahdollisuuksia liikuntapoliittisin toimenpitein. Toisena syynä tulivat ilmi johtamiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttivat lyhyen tai pitkän tähtäimen suunnitteluun sekä ammattilaisjoukkueiden toimintaan. The Gap in Community Sports: Utilization of Sports Facilities in South Korea. Vaikka liikuntarakentamista usein perustellaan tavallisten kansalaisten saamilla hyödyillä, ei tämä aina toteudu. Perheominaisuuksilla tutkijat tarkoittivat muun muassa perheen kokoa, tulotasoa ja subjektiivista terveyskäsitystä. Toissijaisena aineistona tutkijat käyttivät maan kulttuuri-, urheiluja matkailuministeriön kansallista liikunnan harrastamistilastoa. Laadullisen tutkimuksen pohjalta ei voi tehdä yleistyksiä eritoten Kiinan kokoisessa maassa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä liikuntapaikkojen saatavuudesta sekä kuntien ilmastoja eriarvoisuustavoitteiden välisestä suhteesta. Onkin syytä pohtia, miten kaupunkisuunnittelu ja saavutettavuus voisivat tukea liikunnan ja urheilun harrastamista ja kulkemista liikuntapaikoille kestäviä liikennemuotoja käyttäen. 2024. Sustainable access to sports facilities in an urban context. & Lee, Y. Liikuntapaikkojen sijainti vaikuttaa mahdollisuuksiin osallistua liikuntaja urheilutoimintaan. Neljäs esteryväs koostui seurantaja valvontatekijöistä, kuten kriisinhallinnasta ja mielipideselvitysten käytöstä. Yksilöllisillä tekijöillä, kuten iällä ja subjektiivisella terveyskäsityksellä oli tilastollisesti merkittävä yhteys liikuntapaikkojen käyttöasteeseen. Lisäksi kestävien liikkumistapojen käyttöedellytykset vaihtelevat eri urheilulajeissa. Lähde: Legeby, A. Pääsy liikuntapaikoille on Uppsalassa epätasa-arvoista, mikä johtuu niiden sijainnista kaupunkiympäristössä sekä katuverkoston ja julkisten tilojen suunnittelusta. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19, 4495, 1-11. Tulosten mukaan Uppsalan liikuntapaikkoja käyttävät pääosin koulut ja liikuntaseurat, jolloin muut kuntalaiset voivat käyttää niitä rajallisesti. Maassa on viime vuosina pyritty lisäämään kansalaisten liikkumista muun muassa liikuntaohjelmilla, ammattitaitoisella liikunnanohjauksella ja liikuntapaikkarakentamisella. Kansalaisten fyysisen terveyden edistämisen lisäksi liikunnalla ja urheilulla on sosiaalinen ulottuvuus, joka tuottaa merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Mielikuva kilpaja huippu-urheilua palvelevista liikuntapaikoista ei välttämättä ole väärä. 2893-2917 Liikuntapaikkojen käyttömahdollisuudet eriarvoistavia Etelä-Koreassa Liikuntapaikkojen käyttö harrastamiseen ja urheilutapahtumiin osallistumiseen on tärkeä urheilun yhteiskunnallinen funktio. Tulokset korostavat kuitenkin tarvetta huomioida liikuntapaikkojen käytön perustelut liikuntapoliittisissa päätöksissä. Aineistona Legeby käytti Uppsalan kaupungin liikuntapaikkarekisteriä ja asuinpaikkatietokantoja sekä Ruotsin tilastokeskuksen sosioekonomisia väestötietoja. BMC Public Health (2022) 22:2112 https://doi.org/10.1186/ s12889-022-14441-w Päästäänkö kaupunkien liikuntapaikoille ympäristöystävällisesti. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Liikuntapaikkojen käytön esteet liittyivät ensinnäkin liikuntapoliittisiin rajoituksiin, jotka johtuivat erilaisista käytännöistä ja esimerkiksi lakiin perustuvasta sääntelystä, hallinnollisesta paineesta ja institutionaalisista mekanismeista. Silti kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Aineisto (n = 9012) koostui eteläkorealaisista, joilta tiedusteltiin liikuntapaikkojen käyttöä ja käytön useutta. Lähde: Kang, M. Sama koski yhteisön piirteitä, kuten asuinpaikan kaupungistumisastetta. Näiden kokemusten edellytyksenä kuitenkin on, että ihmisillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää liikuntapaikkoja kokonaisvaltaisesti terveytensä edistämiseen. Eteläkorealaistutkimuksen tulokset antavat aihetta kiinnittää entisestään huomiota liikuntapaikkojen merkitykseen kansalaisten liikunnallisen elämäntavan mahdollistajina. Kang ja Lee tutkivat liikuntaan osallistumisen eriarvoisuutta aiheuttavia tekijöitä liikuntapaikkojen käyttöasteen perusteella. Kiinalla on omintakeinen liikuntakulttuuri ja se on investoinut paljon kansainväliseen huippu-urheilumenestykseen. Proceedings of 14th International Space Syntax Symposium, Roma: Sejong University Press, 2024, p. Barriers associated with the public use of sports facilities in China: a qualitative study. 2022. Kolmanneksi liikuntapaikkoja määrittivät palvelutoiminnalliset tekijät, joita olivat esimerkiksi sisällöntuotanto ja aikataulutukset. https://doi.org/10.3390/ijerph19084495 Urheilukeskus Kaakkois-Kiinassa sijaitsevassa Shenzhenin kaupungissa. Analysoinnissa hyödynnettiin SPSS-ohjelman regressioanalyysiä. Etelä-Koreassa periaatteessa kuka tahansa voi harrastaa liikuntaa. Tulos poikkesi liikunnanharrastamisen suhdetta perheen merkitykseen koskevista vallitsevista käsityksistä. Pohjoismaissa monet matkoista liikuntapaikoille tehdään etenkin kaupunkien ja taajamien ulkopuolella ympäristöä kuormittavilla ja kestämättömillä liikennemuodoilla, kuten yksityisautoillen. Myös pääsy useille liikuntapaikoille, esimerkiksi jääurheilun pariin, on hankalaa hyötyliikkumalla tai julkista liikennettä käyttäen. 2022
Yhtä liikuntapaikkaa kohti on 125 suomalaista. teema Olosuhteet L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 3 5 Kuva: Juha Laitalainen Liikuntapaikat mahdollistavat liikkeen, mutta eivät takaa sitä JOUKO KOKKONEN Liikunnan olosuhteet ovat Suomessa määrällisesti mitattuna kunnossa. Määrästä ei liikunnan harrastaminen ainakaan jää kiinni.
Uimalaitoksia Suomessa oli runsaat 80. Suomessa oli vuonna 1964 yhteensä 1013 yleisurheilukenttää, joista joka neljättä kiersi 400 metrin juoksurata. Espoon Westendiin valmistui samana vuonna 1935 yksityinen tennishalli. Vanhat kentät oli rakennettava kokonaan uudelleen etenkin, jos juoksuradalle ja suorituspaikoille levitettiin kestopäällyste. Valtio alkoi avustaa liikuntapaikkarakentamista vuonna 1931. Niistä 172 oli juoksuradallisia urheilukenttiä, 294 radattomia kenttiä ja 64 pallokenttiä. Ahlström Oy rahoitti voimallisesti rakentamista. Rahoitusta saivat etenkin kansanpuistot, uimalaitokset ja urheilukentät. Yhtyneet Paperitehtaat teetti Valkeakoskelle Tehtaan kentän, joka otettiin käyttöön vuonna 1934. Suurin osa niistä oli rakennettu puusta. Kenttien voi hyvällä syyllä sanoa olleen ainoita liikuntapaikkoja, joista ei ollut 1960-luvulla pulaa Suomessa. Suomessa oli 1960-luvun puolivälissä yhteensä 292 hyppyrimäkeä. Liikuntapaikat jakaantuivat 1930-luvun alussa epätasaisesti maan eri osien välillä. Nuoren tasavallan suurhanke oli Helsingin stadion, joka valmistui vuosina 1938–1939 valtion, Helsingin kaupungin ja suomalaisten itsensä suoraan rahoittamana. Lapin hiihtomatkailun tarpeisiin nousi vuonna 1938 Pallastunturin juurelle matkailuhotelli. Oppikoulujen määrän kasvu tuki erityisesti voimisteluharrastusta, sillä kouluilla oli oltava voimistelusali, joka palveli myös juhlasalina. Viipuriin oli valmistunut jo vuonna 1911 tennishalli, joka oli välillä Viipurin Voimailijoiden käytössä. Salissa oli mahdollista harrastaa telinevoimistelua, painia ja nyrkkeilyä. Urheilukentällä voitiin pelata pesäja jalkapalloa. Jämsänkoskelle valmistui yhtiön teettämä hyppyrimäki 1937. Merkittävä varoista osa kertyi kansalaisille myydyistä Stadion-tuotteista ja obligaatioista. Jungin ajatteluun vaikutti Suomessakin alkanut kaupungistuminen. (Kokkonen 2010, 22– 23; LIPAS-tietokanta) Suurissa kaupungeissa liikuntaa ja urheilua tarkasteltiin jo 1900-luvun alkupuolella osana kaupunkisuunnittelua. (Kokkonen 2010, 30–31) Urheilukenttä kaikkiin kuntiin Sotien jälkeen eri puolille Suomea tehtiin etenkin urheilukenttiä ja hyppyrimäkiä. (Klemola 2016, 45–47) Nikkeli Oy rakennutti Petsamon Kolosjoelle entiseen varastorakennukseen voimistelusalin, joka toimi myös elokuvateatterina. Helsingissä arkkitehti Bertel Jung laati vuonna 1912 ehdotuksen Keskuspuistosta, joka toteutui myöhemmin, tosin suppeampana. Monet paikkakunnat halusivat saada täysimittaisen kentän Kalevan Kisojen järjestämismahdollisuuksien turvaamiseksi. Etenkin koko Pohjois-Suomen käsittäneessä Oulun läänissä sekä Etelä-Savossa oli vähän liikuntapaikkoja. (Kokkonen 2010, 89; LIPAS-tietokanta) VUL:n tavoitteena oli sotien jälkeen saada jokaiseen kuntaan urheilukenttä. (Kokkonen 2010, 134) Tiheä urheilukenttäverkosto vaati 1970-luvun lopulla alkaen perusteellista korjausta. Suomen itsenäistyttyä kaupungit ja vähitellen myös maalaiskunnat lisäsivät liikuntarakentamiseen suuntaamaansa tukea. Varkauden tehtaat rakennutti Kanavasaarelle Kämärin yleisurheilukentän. Lisäksi nuorisoja raittiusseurojen, työväenyhdistysten ja vapaapalokuntien taloilla voimisteltiin, painittiin ja nostettiin painoja. 2020-luvulla mäkiä on yhteensa 61. Hänen mielestään kaupunkien kasvu korosti puistojen ja viheralueiden merkitystä. Teollisuusyritykset alkoivat rakennuttaa liikuntapaikkoja sotien välisenä aikana. Sisäliikuntaan sopivia saleja oli 878, joista kouluissa 248 ja yksityisten, lähinnä eri järjestöjen omistuksessa 630. (Kokkonen, 30–31) Yksityinen liikuntarakentaminen vilkastui 1930-luvun laman hellitettyä. Sen sijaan 1960-luvulta alkaen liikuntarakentaminen siirtyi myös tehdaspaikkakunnilla yhä enemmän julkisen vallan tehtäväksi. (Ilmanen 1996, 33–34) Viipurissa kaupunginarkkitehti Otto-Iivari Meurman piti tärkeänä, että leikin ja liikunnan paikkoja sekä puistoja tarjolla eri puolilla kaupunkia. Seura osti vuonna 1934 oman talon, minkä jälkeen halli palasi tenniskäyttöön. Rakennuttajina toimivat kunnat ja etenkin kyläkenttien osalta urheiluseurat. Tavoite myös täyttyi. 36 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Sotien jälkeen eri puolille Suomea tehtiin etenkin urheilukenttiä ja hyppyrimäkiä. (Kokkonen 2010, 45–51) Monet suuret teollisuusyritykset tukivat sotien jälkeen edelleen laajamittaisesti liikuntapaikkarakentamista. (Kokkonen 2010, 134–137) Etenkin kaupunkeihin ja kauppaloihin alkoi 1950-luvulla nousta urheilutaloja, jotka palvelivat muun muassa sisäpalloilua ja erilaisten tapahtumien järjestäjiä. Tukimarkkoja saivat etenkin urheilukentät ja myös monet avovesiin rakennetut uimalaitokset. Vuosikymmenen yleisurheilumenestyksen kyllästämässä ilmapiirissä päättäjät suosivat kenttähankkeita. E nnen Suomen itsenäistymistä liikuntapaikkoja rakennuttivat tai niiden toteuttamista tukivat pääasiassa kaupungit, jotka suuntasivat kunnallisten anniskeluyhtiöiden voittovaroja muun muassa urheilua ja virkistystä palveleviin kohteisiin. Vuonna 2025 vastaava luku on 8,0. Yhtiö rakennutti myös urheilukentän Simpeleelle (1929), Jämsänkoskelle (1932) ja Myllykoskelle (1932). Eniten niitä oli kaupungeissa ja vauraalla maaseudulla. (Salmela 2004, 153–154). Rahoituspäätökset valmisteli Valtion urheilulautakunta (VUL), jonka esityksen opetusministeriö yleensä hyväksyi sellaisenaan. Suomessa oli 1930-luvun lopussa myös kaksi golfkenttää, Helsingissä ja Viipurissa. Taloja rakensivat usein myös urheiluseurat. Suomessa oli 1930-luvun alussa noin 1500 liikuntapaikkaa. Varkaudessa A. Tämä peri aate näkyi Meurmanin 1920ja 1930-luvuilla laatimissa asemakaavoissa. Lisäksi maassa oli 1289 pääosin yleisurheilua palvelutta harjoituskenttää. Yhtyneet Paperitehtaat muutti suhtautumistaan ja pyrki. (Vasara 2004, 94–96) Tuhatta asukasta kohti paikkoja oli 0,4. Useat kentistä olivat kuitenkin jääneet maaltapaon vuoksi käyttämättömiksi. (Itkonen, Nevala & Salmikangas 2018). Suomessa oli vuonna 1981 jo 87 säänkestävää kenttää, joista kahdeksanrataisia 27
Valtion liikuntaneuvosto otti mestaruusjuh lien jälkikuohuissa myönteisen kannan valtiotuen myöntämiseen. VUL piti halleja parempana vaihtoehtona kuin korkeintaan neljä kuukautta käytössä olevia maauimaloita. Helsinki sai jäähallinsa vuonna 1966. Samalla korostui tilojen monitoimisuuden vaatimus. (Kokkonen 2010, 196–200.) Liikuntarakentaminen lisääntyi 1970-luvulla erityisesti kuntien rahoituksen ansiosta, mitä tukivat Veikkauksen kohonneen tuoton ansiosta valtion parantuneet rahoitusmahdollisuudet. Helsingin vuoro oli vuonna 1997. Uimahalleja ei voinut enää rakentaa tai peruskorjata yli-insinööri Esko Paalasen sanoin ”kantti kertaa kantti ja lippa” periaatteella, vaan halleihin oli lisättävä kylpylämaisia osatekijöitä. Yksi 1980-luvun päätavoitteista oli ajanmukaisten sisäliikuntatilojen saaminen pieniin ja köyhiin kuntiin. Sen rakentaminen sai ylimääräistä nostetta Suomen vuonna 1995 voittamasta ensimmäisestä MM-kullasta, jota hankkeen vetäjä Harry Harkimo taitavasti hyödynsi. (Klemola 2016, 46–50 ja 126–128) Myös talkootyöllä rakennettujen liikuntapaikkojen määrä väheni, vaikka yhdistysten osuus pienten hankkeiden toteuttajina säilyi merkittävänä etenkin Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Lapissa. 140–141) VesipalloilijaKuva: Antero Aaltonen. Muissa suurissa kaupungeissa hallisuunnitelmat olivat rauenneet 1930-luvulla. Yrityspohjaisesta liikuntapaikkarakentamisesta tuli pysyvä osa liikuntapalvelujen infrastruktuuria. (Kokkonen 2010, 225–230) Suomeen valmistui paljon sisäliikuntatiloja 1980-luvulla. Vuonna 1980 voimaantullut liikuntalaki suuntasi liikuntarakentamista aluepoliittisin perustein, sillä Itäja Pohjois-Suomen kunnat saivat hankkeisiinsa erityisen paljon tukea. Väkilukuun suhteutettuna uimahallitiheys oli noussut Ruotsin tasolle. Kunnat omistavat silti edelleen yli 70 prosenttia liikuntapaikoista. Valtio ja kunnat ottivat hoitaakseen lisää tehtäviä, mikä vaikutti myös liikuntarakentamiseen. Suuren hallikannan seurauksena 1980-luvulla alkanut peruskorjaustarve jatkuu. Kuntosaleja, squashkeskuksia, kylpylöitä, golfkenttiä, ratsastusmaneeseja ja laskettelukeskuksia valmistui runsaasti eri puolille Suomea. Rakentaminen jatkui nopeana myös 1980-luvulla ja hallien määrä ylitti 200. Arvokisaisännyydet ja lajien olosuhdevaatimukset ovat määrittäneet osaltaan suomalaista liikuntapaikkarakentamista. (Liikuntatoimi tilastojen valossa 2002; Liikuntatoimi tilastojen valossa 2022) Kiekkomiehet hallinneet olosuhdepelin Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui vuonna 1965 Tampereen Hakametsään. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 37 siirtämään liikuntapaikat kunnille. (Mennander & Mennander 2003, s. Jäähallirakentaminen vilkastui 1970-luvulla. Tampereen ripeäotteinen kaupunginjohtaja Erkki Lind fors ajoi rakentamispäätöksen vauhdilla läpi ja kaupunki vei kisat hidasliikkeisemmän Helsingin nenän edestä. UPM luopui kentän ylläpidosta vuonna 2011. Yksityisten yritysten osuus liikuntapaikkojen omistajista ei ole kasvanut 2000-luvulla. Helsinki-halli sai valtiontukea 21 miljoonaa markkaa, mihin Harkimo oli jälkikäteen tyytymätön. Yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos korosti osaltaan julkisen vallan roolia 1960–1970-luvuilla. Yksityinen rakentaminen lisääntyi merkittävästi 1980-luvulla elintason nousun ja rahamarkkinoiden vapautumisen myötä. (Kokkonen 2023, 130–133) Uimahalleja oli 1960-luvun puolivälissä alle 20 ja vuosikymmen myöhemmin jo yli 100. Opetusministeriö tuki kehitystä suosimalla avustustensa jaossa kunnallisia hankkeita. Suomessa oli ennen 1950-lukua vain yksi julkisessa käytössä ollut, vuonna 1928 valmistunut uimahalli Helsingin Yrjönkadulla. Jääkiekkoliitto vauhditti rakentamista antamalla neuvoja hallihankkeita suunnitteleville kunnille, vaikuttamalla päättäjiin ja kiristämällä olosuhdevaatimuksia. Yksityinen kylpylärakentaminen lisääntyi 1980-luvun puolivälissä, mikä vaikutti julkiseen rakentamiseen. Sen rakentamista nopeutti pakkotilanne: Jääkiekkoliitto oli saanut vuonna 1963 järjestettäväksi MM-kilpailut, mutta vaadittavaa hallia ei ollut koko maassa. (Ilmanen 1996, 129–130) Kyseessä ei ollut poik keus. Paavo Lipposen johtama hallitus päättikin myöntää hankkeeseen tukea. (Kokkonen 2010, 155) Uimahalleja ja sisätiloja koko maahan Suomeen valmistui 1950-luvulla lukuisia maauimaloita ja samaan aikaan alkoi viritä myös uimahallirakentaminen. Valkeakosken Tehtaan kenttä jäi kuitenkin yhtiön hoitoon. Kunnista tuli 1960-luvulta alkaen liikuntapaikkojen ensisijaisia rakennuttajia ja ylläpitäjiä. Suomen ensimmäinen suurhalli valmistui Turkuun vuonna 1991
SUOMEN LIIKUNTAPAIKAT 2023 yhteensä 43 170 Ulkokentät ja liikuntapuistot = lähiliikuntapaikat ja liikuntapuistot, yleisurheilukentät ja -paikat, Sisäliikuntatilat = kuntoilukeskukset ja liikuntasalit, liikuntahallit, yksittäiset lajikohtaiset sisäliikuntapaikat, jäähallit ja keilahallit Maastoliikuntapaikat = laskettelukeskukset, maastohiihtokeskukset, katetut talviurheilupaikat, hyppyrimäet, liikuntaja ulkoilureitit, suunnistusalueet, kiipeilypaikat ja ampumapaikat Vesiliikuntapaikat = Uima-altaat, hallit ja kylpylät sekä maauimalat ja uimarannat Virkistyskohteet ja -palvelut = Virkistysja retkeilyalueet sekä retkeilyn palvelut Eläinurheilualueet = hevosja koiraurheilupaikat Veneily, ilmailu ja moottoriurheilu = veneurheilupaikat, urheiluilmailualueet ja moottoriurheilualueet Lähde: Lipas-tietojärjestelmä Veneily, ilmailu ja moottoriurheilu 324 (0,8 %) Ulkokentät ja liikuntapuistot 15 998 (37,1 %) Maastoliikuntapaikat 8 867 (20,5 %) Sisäliikuntatilat 7 647 (17,7 %) Virkistyskohteet ja -palvelut 6 185 (14,3 %) Vesiliikuntapaikat 2 821 (6,5 %) Eläinurheilualueet 1 328 (3,1 %) LIIKUNTA PAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ KUNNISSA, KUNTIEN KÄRKI KYMMENIKKÖ 576 666 674 829 1052 1052 1085 1133 1363 3062 He lsin ki Esp oo Van taa Tam per e Kuo pio Ou lu Jyv äsk ylä Kou vol a Tur ku Häm een linn a LIIKUNTA PAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ / 1 000 ASUKASTA, KUNTIEN KÄRKI KYMMENIKKÖ 73,1 69,7 69,1 61,3 60,7 56,7 45,9 45,1 43,0 42,4 42,4 Sal la Pel kos ennie mi Les tijä rvi Eno nte kiö Sav uko ski Vaa la Hyr yns alm i Sot tun ga Mie hik käl ä Kär säm äki Uts jok i POIMINTOJA LIIKUNTAPAIKKOJEN JAKAUMASTA 2025 YLEISIMMÄT LIIKUNTA PAIKAT JA LUKU MÄÄRÄ TUHATTA SUOMALAISTA KOHTI 5335 (0,96) 3119 (0,56) 3005 (0,54) 2738 (0,49) 1921 (0,35) 1780 (0,32) 1722 (0,31) 1611 (0,29) 1541 (0,28) 1450 (0,26) Pallokenttä Liikuntasali Hiihtolatu Kota, laavu tai kammi Luistelukenttä Uimapaikka Ulkokuntoilupaikka Kuntorata Lähiliikuntapaikka Kuntosali 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet
Esimerkiksi jalkapalloseurat rakennuttavat tekonurmia ja jalkapallohalleja pääosin omarahoituksella. Liikuntamuotoja ja urheilulajeja tulee koko ajan lisää. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80382 (luettu 18.8.2025). (Mennander & Mennander 2003, 142.) Liikuntapaikkoja kuin varkain Liikkumisen olosuhteisiin merkittävimmin vaikuttaneet investoinnit on tehty 1970-luvulta lähtien liikenneväylille. Perustilastot vuodelta 2022. Jyväskylä 1996. 2010. Joka tapauksessa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on esimerkki siitä, miten kunnat ja valtio pystyvät vaikuttamaan kansalaisten liikkumisen määrään. Erityisen paljon liikuntapaikkoja käyttävät seuratoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret. Suomalainen liikuntakulttuuri. Vuonna 1989 Suomessa oli 60 hallia ja vuonna 2003 määrä oli jo 220. Niiden ansiosta kevyen liikenteen väylistä ja yleisistä teistä tuli liikuntapaikkoina keskeisiä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 3 9 na tunnettu pääministeri Lipponen piti kuitenkin huolen, että Mäkelänrinteen uintikeskukselle lohkesi tukea hiukan enemmän (Kokkonen 2023, 144). Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja nro 165. Julkisin varoin kaikkia toiveita ei ole mahdollista täyttää. Valtion liikuntahallinnon historia. Paikat toisaalta suuntaavat liikunnanharrastamista lajeihin, joiden toimijat kykenevät järjestämään tarvittavat olosuhteet. 2004. Studies in Sport, Physical Education and Health 43. 2016. Liikuntakulttuurin 1990-luvun suuntaviivoja pohtinut komitea muistutti, että kevyen liikenteen väylistä on rakennettava turvallisia ja viihtyisiä, jotta ne mahdollistaisivat liikunnan yhdistämisen osaksi päivittäisiä toimintoja. 2023. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919–1994. Myös julkisen ja yksityisen rakentamisen suhde kaipaa uudelleenmäärittelyä ?. Itkonen H., Nevala A. (LIPAS-tietokanta) Tekolumiladut ja lumensäilöntä ovat muuttuneet tavallisiksi. Pitkä liuku uimalaitoksista uintikeskuksiin. https://www.suhs.fi/ wp-content/uploads/2017/05/Salmela-Ulla-Leikin-ja-urheilun-tilatosana-Viipurin-kaupunkisuunnittelua-SUHS-vsk-2004-IK.pdf Vasara, E. Kokkonen 2015, 359–360) Frisbeegolfista on tullut suosittu liikuntamuoto, jota innokkaimmat harrastavat ympäri vuoden. (Esim. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja, 149–160. Jyväskylä 2003. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157.. Yksityistä rahaa on käytetty viime vuosina muun muassa kuntokeskusten rakentamiseen ja suurten laskettelukeskusten palvelutarjonnan laajentamiseen. Yhteiskunnan kannalta tärkeää on myös liikuntapaikkarakentamisen elinkaarivaikutusten sisällyttäminen päätöksentekoon. (toim.). Liikuntatoimi tilastojen valossa. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 3. 2023. Maastopyöräilyreittejä on eri puolilla maata jo sata. Liikunta & Tiede 55 (1), 89–97. Suomen jääkiekkoliiton historia 1929–2004. Valtio liikuntapaikkarakentamisen linjaajana. Jyväskylä: Atena Kustannus. Ratoja löytyy Suomesta yli 300. & Mennander, P. LÄHTEET Ilmanen, K. Leikin ja urheilun tilat osana Viipurin kaupunkisuunnittelua. Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen korostaa liikkumistapojen erilaista luonnetta. Ulkokuntosalien rakentaminen sai lisävauhtia koronapandemiasta. Salmela U. Urheilukenttien rakentamiskausi kesti 1930-luvulta 1960-luvulle, uimahalleja valmistui runsaasti vuosina 1965–1985 ja sisäliikuntatiloja 1980-luvulla. Kokkonen, J. Ympäri Suomea virisi 1990-luvulla lukuisia jäähallihankkeita. Liikuntapalveluista on tullut osa kuluttamista, mikä heijastuu liikuntapaikkatarjontaan kohdistuviin odotuksiin. Kevyen liikenteen väylien laajamittainen rakentaminen alkoi Suomessa 1960-luvun lopulla. Samalla on pohdittava, miten tilat palvelevat mahdollisimman hyvin eri sukupuolia, kaikkia ikäryhmiä ja toimintakyvyltään erilaisia kansalaisia (Vrt. Liikuntapaikkojen määrä on toistaiseksi kasvanut. Juuret, nykyisyys ja muutossuunnat. Kokkonen, J. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165290/ OKM_2023_53.pdf LIPAS-tietokanta, www.lipas.fi Mennander, A. Perustilastot vuodelta 2002. Jäähalliverkosto laajeni kattamaan suuren osan maaseutukunnista. Olosuhteista huolehtiminen kuitenkin tukee olemassa olevaa liikuntaharrastusta. 2004. Klemola, J. Rakennetut liikuntapaikat ovat tärkeitä monille liikunnallisesti aktiivisille suomalaisille. Olosuhdetarpeet elävät ajassa Liikuntarakentaminen heijastellut ajankohdan käsityksiä liikunnasta ja urheilusta. 2018. Ylikuumentuneena muoti-ilmiönä on nähty padel-kenttien rakentaminen sisäja ulkotiloihin. Joukkuepelillä voittoihin Jalkapalloilu ja muu tehdasurheilu Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiössä 1924–1975. Jäähallien rakentaminen vauhdittui 1980-luvulla ja oli erityisen vilkasta 2000-luvun taitteessa. O. Pääperusteena oli liikenneturvallisuus: autoistuvassa Suomessa yli 200 jalankulkijaa ja pyöräilijää kuoli liikenneonnettomuuksissa 1970-luvun alussa. Hyviä olosuhteita luomalla kynnys lähteä liikkumaan madaltuu. Olympialapset. Määrän lisäksi laatuunkin on kiinnitetty huomiota, mutta Suomessa on silti juututtu ihastelemaan paikkojen määrän kasvua. Liikuntatoimi tilastojen valossa. (Kokkonen 2010, 234) Kevyen liikenteen väylä on sittemmin käsitteenä poistettu lainsäädännössä (Tieliikennelaki 729/2018). Kevyen liikenteen väylien merkitys liikuntapaikkoina kävi nopeasti ilmi. & Arponen A. Käsitykset siitä, mikä on liikuntaa ja mitä liikunnan mahdollistamiseksi on tehtävä, ovat muuttuneet. Suomen historia pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. Teoksessa Roiko-Jokela, H., Sironen, E., Viita, O. Miksi Varkaus oli menestyvä urheilukaupunki 1960-luvulla. 2015. Kokkonen, J. Kokkonen 2010, 376–377). 2003. Leijonien tarina. Teoksessa Matkaniemi, T. Speedo Masters Finland ry 2023. & Salmikangas A-K. Vähemmän näyttäviä, mutta tavallisten liikunnanharrastajien kannalta tärkeitä ovat olleet maastoliikuntamahdollisuuksien luominen 1960–1980-luvuilla ja 2000-luvulta lähtien rakennetut lähiliikuntapaikat. 1996. Niiden rakentaminen limittyi juoksuharrastuksen kasvun kanssa. Kunnat liikkeellä. Komitea korosti arkiliikuntaa tukevien ratkaisujen, kuten hyväkuntoisten kevyen liikenteen väylien lisäävän ihmisten fyysistä aktiivisuutta. 2004. Vuosina 1982–1985 kevyenliikenteen väylien yhteispituus kolminkertaistui (2000 km 6000 km). Jo 2000-luvun ensikymmenellä oli ilmeistä, että liikunnan harrastajien määrää on vaikea kasvattaa perinteisen liikuntapaikkarakentamisen avulla. Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu
Muuttuneessa toiminta ympäristössä on pohdittava uudelleen toimintatapoja ja voimavarojen suuntaamista.. Toholammin urheilukenttä. Kuva: Juha Laitalainen 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet ARI KARIMÄKI, LitT johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy ari.karimaki@nsconsulting.fi JAN NORRA johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy ILARI LESKELÄ asiantuntija North Sport Consulting Oy Kuntien olosuhdetyön luonne muuttumassa Kunnissa tehdään jatkuvasti liikunnan olosuhteiden kehittämis työtä
Sittemmin kuntien taloudelliset resurssit ovat heikentyneet ja muitakin toimijoita on noussut aiempaa selkeämmin esiin. Istunnon aluksi määriteltiin olosuhdetyön ja käsittelyn sisällöksi liikkumisympäristöjen sekä liikuntaja urheilupaikkojen rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen. Suomen kunnissa tehdään jatkuvasti liikunnan olosuhdetyötä. Nämä ryhmät kokoontuivat Vierumäelle pohtimaan kuntien olosuhdetyön haasteita ja ratkaisukeinoja. (Dufva 2022, 106–107) PESTEN soveltaminen työpajassa Työpajaan osallistuneet kuntien liikuntajohtajat ja olosuhdevastaavat jaettiin kuuden henkilön ryhmiin. Ensimmäisessä istunnossa arvioitiin sosiaalisia ja liikuntakulttuurisia, toisessa ympäristöllisiä ja teknologisia ja kolmannessa taloudellisia ja poliittisia muutostekijöitä. PESTEä sovellettaessa on huomattava, että toimintaympäristön analyysi on yleensä vasta ensimmäinen vaihe ennakointiprosessissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme kuntien tekemää olosuhdetyötä ja selvitetään millaisia lähitulevaisuuden haasteita ja uhkia siinä kohdataan. Kuntien liikuntatoimet saivat näin oman osuutensa hyvinvointivaltion kasvusta. Tämä ilmenee myös erilaisissa strategisissa asiakirjoissa. Tähän prosessiin on PESTE-analyysia sovellettu useasti. Olosuhteiden rakentaminen, ylläpito ja käytön subventointi ovatkin kuntien merkittävin organisoidulle urheilun tukimuoto (Lämsä ym. Samalla pohdimme alustavasti, miten esiin nousevia ongelmia voitaisiin ratkoa. Myös maininnat kuntastrategioissa sekä kuntien investointiohjelmat ja -suunnitelmat luovat perustaa liikunnan olosuhteiden pidemmän aikavälin toteuttamiselle. Näiden pohjalta voidaan edetä laajemman kuvan muodostamiseen, ryhmittelyyn ja rajaamiseen. Lisäsimme PESTEn yleiseen listaukseen liikuntakulttuuriset tekijät, joita käsittelimme samassa istunnossa sosiaalisten tekijöiden kanssa. Liikuntapaikkojen rakentaminen on merkittävä osa laajempaa liikunnan olosuhdetyötä. Muutostekijöiden vaikutuksia liikunnan olosuhteiden kehittämiseen tarkasteltiin sen mukaan millaisina uhkina tai mahdollisuuksina ne koettiin olosuhdetyölle. Uhkaksi määriteltiin näky tulevaisuudessa mahdollisesti ilmentyväsSuppea ja jäsentämätön analyysi johtaa väistämättä kapeisiin skenaarioihin.. Työpaja palveli tämän artikkelin pohjana olevan selvityksen aineistonkeruuta. Varsinkin kahden viimeisen vuosikymmenen aikana yritysvetoisen liikuntarakentamisen osuus on kasvanut (LIPAS 2025). Aineiston analyysimenetelmänä sovellettiin PESTE-analyysia, jossa tarkastelu on yleensä ryhmitelty poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, teknologisiin ja ympäristöön liittyviin muutostekijöihin. Kuntien kaavoittaessa uusia elinympäristöjä, on varsin luontevaa puhua liikunnan olosuhteiden varmistamisesta tai kehittämisestä jo maankäytön prosessien alkuvaiheista lähtien. Yksi tekijä olosuhdetyön taustalla on ollut eri urheilulajien jatkuvasti voimistuvat olosuhdevaatimukset (Kokkonen 2010, 13–14). Tällainen liikuntakulttuurinen muutostekijä on esimerkiksi liikuntalajien ja muotojen määrän kasvu, joka vaikuttaa merkittävästi kuntien olosuhdetyöhön. Strateginen ennakointi työpajan agendalla Alan ammattilaiset kokoontuivat toukokuussa 2025 analysoimaan olosuhdetyön nykytilaa ja ennakoimaan tulevaisuuden uhkatekijöitä ja mahdollisuuksia Liikuntapalveluiden kehittämisverkoston (KuntaLiike) työpajassa. Toimintaympäristön muutosten tunnistamisessa haasteena on olennaisten muutosten tunnistaminen. Kun laajennetaan tarkastelua kaikkien kuntalaisten liikkumisen ja liikunnan pariin, on olosuhdetyön kohteena koko arkinen elinympäristö ja siihen kytkeytyvät liikkumisen sekä liikunnan ja urheilun harjoittamisen mahdollisuudet. Suppea ja jäsentämätön analyysi johtaa väistämättä kapeisiin skenaarioihin, joiden varassa on hankala ennakoida tulevaa. Menetelmän avulla on voitu jäsentää ja systematisoida toimintaympäristön tarkastelua. Sitä on myös kritisoitu siitä, että se muodostaa vain yksinkertaisen muistilistan eikä anna eväitä riittävän syvälliseen analyysiin. Esimerkiksi pyrittäessä erilaisten skenaarioiden laatimiseen on tärkeätä, että perustana toimiva analyysi on huolellisesti tehty. Uusia liikuntapaikkoja valmistui kuntiin enenevästi aina 1950-luvulta 1980-luvulle asti. 2024, 47). Alun perin menetelmä on kehitetty yritysjohdon tarpeisiin, mutta sitä on sovellettu runsaasti myös muissa yhteyksissä. Tavoitteena oli myös pohtia ja ennakoida tapahtuneiden kehityskulkujen merkitystä ja vaikutusta liikunnan olosuhdetyöhön. Muutostekijät jaettiin kolmeen eri ryhmään, joita käsiteltiin kolmessa eri istunnossa. Choo 2001). Osallistujia oli yhteensä 55 ja työskentelyä ohjasivat North Sport Consulting Oy:n konsultit. Toiminnan kehittämisessä on myös muistettava ottaa huomioon organisaation sisäiset muutostekijät (Andersen 2025, 2–4). Verkosto koostuu kolmesta eri ryhmästä. Toimintaympäristön analyysillä pyrittiin hahmottamaan laajasti oman organisaation ulkopuolisia tekijöitä sekä tuottamaan tietoa johtamisen ja tulevaisuuden suunnittelun tueksi (vrt. Työpajassa tehtiin yhteistä strategista ennakointityötä, jolla tuotettiin aineistoa kunnissa tapahtuvaa olosuhteiden kehittämistä varten. Osallistujat olivat saaneet ennakkoaineistona konsulttien yhdessä kuntaverkostojen ohjausryhmien kanssa laatimat muistilistat, joissa eriteltiin toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden oletettuja vaikutuksia kuntien liikuntapalveluiden toimintaan. Työpajan tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva kuntien liikuntapalvelujen toimintaympäristöstä. Tällaisia ovat yksittäisten kuntien liikuntaohjelmat ja liikuntapaikkasuunnitelmat. Isojen kuntien liikuntajohdon ryhmässä on mukana 23 jäsenkuntaa, keskisuurten kuntien liikuntajohdon ryhmässä 20 jäsenkuntaa ja kuntien olosuhdevastaavien ryhmässä 10 jäsenkuntaa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 41 L iikuntapaikkojen rakentaminen tai rakennuttaminen on ollut pitkään keskeinen kuntien panostus asukkaiden liikunnan edistämiseksi
Lähiliikuntapaikkojen ja omaehtoisen arjen liikkumisen vahvistaminen. Luontoliikuntareittien hallinnan ja käyttöoikeuksien haasteet. 4. 3. 3. Teknologisen kehityksen hallinnan ja osaamisen puute. 5. Kuntatalouden kiristyminen ja resurssien niukkuus. Teknologian hyödyntäminen liikuntaolosuhteiden suunnittelussa, käytössä ja ylläpidossa. YMPÄRISTÖLLISET JA TEKNOLOGISET MUUTOSTEKIJÄT TALOUDELLISET JA POLIITTISET MUUTOSTEKIJÄT Kansantalouden tila Julkisen talouden tila Ostovoima Alueellinen kehitys Lainsäädäntö Poliittiset virtaukset yms. SOSIAALISET JA LIIKUNTAKULTTUURISET MUUTOSTEKIJÄT Mahdollisuudet 1. Tiedolla johtaminen ja liikunnan vaikuttavuuden osoittaminen. Liikunnan aseman vahvistuminen kuntien vetovoimatekijänä. Uhat 1. Yhteistyö, verkostoituminen ja uudet toimijamallit. 5. 4. Liikkumisen polarisoituminen ja eriarvoisuuden kasvu. 5. Ylikorostuneet olosuhdevaatimukset ja lajiliittojen paine. Luontoliikunnan kehittäminen ja ekologiset liikuntaratkaisut. 2. Ylikunnallinen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Vapaaehtoistyön hiipuminen ja seuratoiminnan muutokset. 2. Olosuhteiden keskittäminen ja ylikunnallinen yhteistyö. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ratkaisut. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Uhat 1. 2. 5. Valtion rahoituksen väheneminen ja tuen epävarmuus. 4. Väestörakenteen muutokset ja käyttöpaineiden epätasaisuus. 4. 5. Mahdollisuudet 1. Liikuntapaikkarakenteen korjausvelka ja resurssien niukkuus. Poliittisen päätöksenteon poukkoilevuus ja asiantuntemuksen puute. 3. Kuntien olosuhdetyöhön vaikuttavat muutostekijät.. 2. Monikulttuurisuus ja väestön moninaisuus voimavarana. Käyttäjälähtöisyys ja digitaaliset palvelut liikuntaan aktivoinnissa. Uhat 1. Mahdollisuudet 1. Luontoliikunnan ja omatoimisen liikkumisen lisääntyminen. Monikäyttöiset ja muunneltavat liikuntatilat. 4. Rahoitusmallien ja toimintatapojen uudistaminen. Ympäristöja energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset talviolosuhteisiin ja liikuntalajeihin. Väestörakenne Väestön terveys Kulutuskäyttäytyminen Arvot ja asenneilmapiiri yms. 3. 3. 2. 5. Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen. Kuvio 1. Kasvavat olosuhdevaatimukset ja ylläpitokustannukset. 4. 3. 2. Harrastamisen kustannusten kasvu ja liikunnan eriarvoistuminen. Kuntien talouden kiristyminen ja resurssien niukkuus. Luontoympäristö Julkinen infrastruktuuri Ilmasto Teknologinen kehitys / innovaatiot yms
Toimintaympäristön analyysi: PESTE ja sen variaatiot. Mahdollisuuksista esiin nostettiin monikäyttöiset ja muunneltavat liikuntatilat. LIPAS. Ennakointia pyydettiin ulottamaan 2030-luvulle asti. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 4 3 tä ongelmasta tai jonkin tilanteen huononemisesta, mikäli ennakoituun kehityskulkuun ei pystytä vaikuttamaan. Kunnat urheilun tukena. & Holopainen, A. Talouden heikkeneminen voi johtaa myös liikuntapaikkojen ylläpidon vähentämiseen ja olosuhteiden rapistumiseen, mikä on keskeinen uhka. Niiden aiempaa parempi hyödyntäminen kuntien päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa voisi osaltaan edistää liikunnan olosuhdetyön järkevää kohdentamista (vrt. 2022. The PESTEL Framework ans its Variants for Analysing the Strategic Environment: Evolution, Limitationsa and Adaptation in Energy Policy Research. PESTE osoittautui toimivaksi tavaksi käydä keskustelua riittävän laajasti erilaisista olosuhdetyöhön vaikuttavista tekijöistä. PESTE-analyysi tarjoaa pohjan jatkotyöskentelylle, jossa voidaan yhdessä etsiä erilaisia toimintamalleja kuntien olosuhdetyön kehittämiseksi. Määrärahat vähenevät, korjausvelka kasvaa ja tilojen käyttömaksuja joudutaan korottamaan. & Norra, J. Aineisto on analysoitu tekoälyä hyödyntäen. 22.7.2025. Dufva, M. Hyväksi havaittiin myös se, että mahdollisia muutostekijöitä oli haarukoitu etukäteen, jotta pienryhmäkeskusteluissa päästiin nopeasti asiaan kiinni. 2010. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 165. 2022. Erilaiset liikuntatoimet yhteisellä asialla. Tärkeäksi koettiin ylikunnallisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen. Teoksessa Aalto H.-K., Heikkilä K., Keski-Pukkila P., Mäki M. Mahdollisuuksina nähtiin myös lähiliikuntapaikkojen, luontoliikunnan ja omaehtoisen arjen liikkumisen vahvistaminen. Tämän jälkeen oli kunkin osallistujan helpompi rakentaa oma käsityksensä uhkatekijöistä ja mahdollisuuksista. Tämä vaikuttaa osaltaan myös harrastamisen hintaan, mikä voi kiihdyttää polarisoitumista ja eriarvoisuuden kasvua. Ohjeistuksessa pyydettiin kertomaan mitä ennakoi tapahtuvan ja miksi. Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. (toim.) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä. Vastaamisessa oli toivottavaa ennakoida sekä konkreettisia yksittäisiä asioita että kuvailla asioita yleisemmällä tasolla. Luonnonolosuhteiden paikkaaminen keinolumella, hiihtoputkilla ja tekojäillä nostaa kustannuksia ja ympäristökuormaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. 2024. Lämsä, J., Mäenpää, P. Kuntatalouden kiristymisen vaikutukset olosuhdetyöhön ovat ilmeisiä ja aiemminkin esiin nousseita (vrt. com/abstract=5266562 Choo, C.W. Helsinki. Olosuhdekehittämisen uhkat ja mahdollisuudet Kuviossa 1 on esitetty toimintaympäristön muutostekijöiden ennakoidut uhat ja mahdollisuudet liikunnan olosuhdekehittämiselle. Available at SSRN: https://ssrn. https://www. 2022, 63). Näillä voitaisiin tehostaa tilojen käyttöä, alentaa käyttökustannuksia, pienentää energiakuluja, vahvistaa tiedolla johtamista sekä kohdentaa työaikaa aiempaa tarkoituksenmukaisemmin. Rakentamisessa tulisi kehittää aiempaa enemmän eri ikäryhmien, lajien ja hallintokuntien tarpeet yhdistäviä tilaratkaisuja. Valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä. Vol 52, no 2, 9–25. Environmental scanning as information seeking and organizational learning. Esimerkiksi ylikunnallisen yhteistyön suhteen tekoäly on yhdistänyt termejä, kuten ”ylikunnallinen” ja ”kuntarajat ylittävä” sekä ”kun tien välinen yhteistyö”. Vol 59, no 3, 61–65. Choo 2001, 4). Mahdollisuudeksi määriteltiin näky jonkin asian tai tilanteen paranemisesta, mikäli mahdollisuuteen pystytään tarttumaan. LÄHTEET Andersen, P.D. 2001. Focus Localis. Uudet lajit ja ympärivuotisen harrastamisen vaatimukset asettavat kunnat tilanteeseen, jossa kumppanuusja hybridirakentaminen mahdollistavat investointeja, joita kunnat eivät voi yksin toteuttaa (vrt. Kihun julkaisusarja, nro. Helposti saavutettavat lähiliikuntapaikat, ulkokuntosalit, luontoreitit ja kevyen liikenteen väylät ovat kustannustehokkaita ja palvelevat kaikkia. Ylikunnallinen liikunnan olosuhdehanke uuden julkisen hallinnan kontekstissa. Samaan aiheeseen liittyviä mainintoja on yhdistelty ja esiin nousseet aiheet on järjestelty mainintojen määrän mukaan. Olosuhteiden kehittämisen uhkatekijöistä vahvimmin esiin nousi kuntatalouden kiristyminen ja resurssien niukentuminen. . Karimäki ym. Näistä pienryhmissä käydyistä keskusteluista annettiin erityisen hyvää palautetta. Toinen keskeiseksi koettu uhka näyttää olevan ilmastonmuutos ja sen vaikutukset talviliikunnan olosuhteisiin. Kuva: Ari Karimäki. Talvilajien harrastaminen on jo nyt alueellisesti polarisoitunutta, sillä rannikkokaupunkien liikuntajohtajien mukaan hiihtomahdollisuudet ovat viime vuosina olleet varsin heikot. 2024. Information Research, Vol. Selvitys keskisuurten ja suurten kuntien toimintatavoista ja tukimuodoista organisoidulle urheilulle. Liikunta & Tiede. Karimäki & Leskelä 2024, 21–22). Tämä korostui monin paikoin hyvin vähälumisen talven 2024–2025 aikana. Karimäki, A, & Leskelä, I. lipas.fi/tilastot/rakennusvuodet. Myös uuden teknologian hyödyntämistä liikuntaolosuhteiden suunnittelussa, käytössä ja ylläpidossa tulisi lisätä. 2025. 87. Kuntien liikuntajohdon ja olosuhdevastaavien ammattitaidon ja kokemusten avulla on mahdollista ennakoida erilaisia olosuhdetyön tulevaisuuskuvia. Liikuntapalveluiden kehittämisverkoston jäseniä työpajassa keväällä 2025. Turun yliopisto, 105–112 Karimäki, A., Huhtanen, K., Matilainen, P. Kokkonen, J. Pienryhmät kävivät ennakkoaineiston pohjalta alkukeskustelun, jossa he vaihtoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan muutostekijöistä sekä niiden vaikutuksista (uhkat ja mahdollisuudet) kuntien 2030-luvun olosuhdetyölle. 7, No 1, 1–7. & Pöllänen M. Keskustelun jälkeen kukin ryhmän jäsen kirjasi omat näkemyksensä Webropol-lomakkeelle
Onneksi psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea monin eri tavoin ja voimavaralähtöinen lähestymistapa on yleistynyt mielenterveyden edistämisessä (Salmela-Aro & Nurmi 2017, 38). Lähiympäristössä liikkuminen on myös ekologista eikä vaadi mitään erityisvarusteita (UKK-instituutti 2021). Luontoliikunta-aktiivisuus ja luontotietous ovat kuitenkin pienentyneet etenkin lasten ja nuorten keskuudessa (Kangasniemi ym. Niitä ovat myös lähiluonto eli puistot, metsiköt, pihat ja tienvarret (Kangasniemi ym. Luonto liikuntapaikkana on monipuolinen ja inspiroiva, joten se kannustaa liikkumaan ja tutustumaan ympäröivään maailmaan. 2009). Liikuntapaikkoina erilaiset luontoympäristöt ovat monipuolisia.. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet TITTA KONTRO, TtT (liikuntalääketiede) tutkija, tietokirjailija, freelancer kirjoittaja, liikunnanohjaaja titamiinia@gmail.com Elinvoimaa luonnosta – kaikille avoin liikuntapaikka L uontoliikunnan käsite on laaja ja se voidaan rinnastaa ulkoiluun ja luonnon virkistyskäyttöön. Mielenterveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen merkitys on korostunut 2020-luvun Suomessa. (Vuolle 2003, 10.) Muokattuihin luonnonympäristöihin kuuluvat erilaiset kuntopolut, hiihtoladut, laskettelurinteet ja ulkokentät (Vuolle 2003, 10). Joka kahdeksas ihminen maailmassa elää mielenterveyden häiriön kanssa (WHO 2022). 2009). Luontoon on helppo lähteä liikkumaan, sillä se löytyy läheltä ja on lähes poikkeuksetta maksuton liikuntaympäristö (Allergia-, ihoja astmaliitto 2025). Lapsilla ja nuorilla esiintyy yhä enemmän mielenterveysongelmia (THL 2023). Luontoliikunta tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia. Luontoliikuntaan kuuluvat esimerkiksi frisbeegolf, geokätköily, hiihto, kalliokiipeily, lumikenkäily, maastopyöräily, melonta, polkujuoksu, suunnistus, uinti ja vaellus. Luonnossa oleilu ja liikkuminen edistävät kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäisevät useita sairauksia ja mielenterveyden häiriöitä (Maas ym. Tulevaisuuden liikuntapaikoilla painottuvat todennäköisesti yhä enemmän vihreät arvot ja kestävä kehitys, luonnon ja ympäristön integrointi sekä luontoyhteys. Tämä voi vahvistaa paikallisyhteisöjen yhteenkuuluvuutta Kuva: Linda Lehtovirta Luonnossa liikkuminen on kokonaisvaltainen kokemus. Luonto inspiroi ja lisää luovuutta Liikuntaympäristöt voidaan jakaa aitoon, muokattuun ja rakennettuun. Luonto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin ainakin kolmella tavalla: lisäämällä fyysistä aktiivisuutta, virkistämällä ja auttamalla palautumaan stressistä sekä edistämällä sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä (Metsähallitus 2025b). Aidot liikuntaympäristöt eivät sisällä mitään rakennettuja ratkaisuja ja niitä ovat esimerkiksi erämaa-alueet. 2009; UKK-instituutti 2021). (Metsähallitus 2025a.) Suomessa jokaisella on oikeus käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen (Ympäristöministeriö 2025). Rakennetut ympäristöt ovat paikkoja, joista puuttuu välitön yhteys luontoon eli esimerkiksi liikuntahallit ja -salit (Vuolle 2003, 10). Luontoliikuntapaikoista voi myös tulla yhteisöllisiä keskuksia, joissa järjestetään tapahtumia ja sosiaalista toimintaa
(2009) mukaan kotia lähellä sijaitsevat luontoalueet vähentävät psyykkisten ja fyysisten sairauksien esiintyvyyttä. 2009). Tulosten perusteella luonnossa liikkuminen koetaan miellyttävämmäksi kuin liikunta sisätiloissa tai kaupunkiympäristössä, sillä harjoittelun helppous tekee siitä nautinnollisempaa ja siten edesauttaa säännöllistä liikkumista (Gladwell ym. Luontoliikunta kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä Luontoliikunta kohottaa itsetuntoa ja mielialaa (Barton & Pretty 2010; Calogiuri ym. 2022). Kaikessa toiminnassa on kuitenkin aina muistettava kunnioittaa luontoa ja noudattaa ympäristönsuojelun periaatteita. Yksistään metsän katselu voi rentouttaa (Tsunetsugu ym. 2014) sekä vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta (Lawton ym. Luontoympäristö vähentää stressiä tehokkaammin kuin sisäliikunta Luonto näyttää edistävän psyykkistä hyvinvointia paremmin kuin kaupunkiympäristö. 2014). (Calogiuri ym. Ne edistävät kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisten tilanteiden kokemista sekä vähentävät käytöshäiriöitä ja lievittävät stressiä (McCormick 2017). 2013). (Pasanen ym. 2016), lievittää stressiä ja edistää palautumista (Tyrvänen ym. Luontoliikunnan yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin on tutkittu lähinnä kyselyiden avulla ja vertaamalla luontoympäristöä joko sisällä tai kaupunkiympäristössä tapahtuvaan liikuntaan. Muita luontoympäristön tuomia etuja ovat parempi palautuminen, stressin vähentyminen ja mielialan kohentuminen. Luonnon läheisyys näyttää pienentävän eniten ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen riskiä. Jo lyhyt käynti metsässä tai muulla luontoalueella lievittää tehokkaasti stressiä (Barton & Pretty 2010; Tyrvänen ym. 2013). (Barton & Pretty 2010.) Luontoliikunta osaksi mielenterveyden hoitoa Suomessa Luontoliikuntaa voi hyödyntää mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Ennen luonnossa liikkumista on tärkeää valmistautua hyvin, varustautua asianmukaisesti sekä olla tietoinen ympäristöstä ja omasta terveydentilastaan ja rajoistaan. 2017). 2016.) Lisäksi luontokävelyn jälkeen rentoutunut mielentila näyttää säilyvän pidempään (Bailey ym. 2019; Lahart ym. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä koko maailman väestön kokemuksiin luontoliikunnan ja mielen hyvinvoinnin yhteyksistä, sillä liikuntakulttuurin, luontosuhteen ja luontoympäristöjen saavutettavuuden erot voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön luontoliikuntakokemukseen. Luonnossa oleilu ja liikkuminen vaikuttavat monin tavoin fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Sitä on kokeiltu onnistuneesti alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten käyttäytymisongelmien ja ADHD:n hoidossa (McCormick 2017). Lisäksi vesi tehostaa näitä myönteisiä vaikutuksia. 2022; Klaperski ym. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 4 5 ja lisätä sosiaalista hyvinvointia. Kaikissa tutkimuksista ei ole kuitenkaan havaittu eroa sisätiloissa ja luontoympäristössä tapahtuvan liikkumisen välillä (Kelley ym. 2018), lisää rentoutumisen ja elpymisen tunnetta (Kaikkonen ym. Luontoliikunta voi myös tehokkaasti vähentää väsymystä, jännitystä, masennusta, vihantunnetta ja ahdistusta sekä antaa elinvoimaa ja rentouttaa (Hansen ym. 2017; Niedermeier ym. 2018). 2017). 2022), mikä lienee osittain koronaviruspandemian seurausta. Luontoympäristön tyypillä ei kuitenkaan näytä olevan merkitystä, sillä kaikki vihreät ympäristöt kohottavat itsetuntoa ja mielialaa. Luontoliikunta näyttää vaikuttavan hyvin samankaltaisesti aikuisiin, lapsiin ja nuoriin (Mnich ym. Suomessa 15–80-vuotiaista jopa yli 95 prosenttia kertoi harrastaneensa liikuntaa ulkoympäristössä vuonna 2020 (Neuvonen ym. On hyvä ottaa huomioon sääja maasto-olosuhteet, maaja lumivyörytai tulvariski, villieläimet, eksyminen, loukkaantumisja vammariski sekä terveyshaitat, kuten siitepölyallergia ja hyönteisten puremat. Luonnossa liikkuvat kokevat vähemmän ahdistuneisuutta ja heillä on parempi luontoyhteys kuin sisätiloissa liikkuvilla (Lawton ym. Luontoympäristössä oleilu ja liikkuminen laskevat sykettä ja verenpainetta, minkä seurauksena stressi lievittyy ja palautuminen edistyy (Lanki ym. Säännöllisten viheralueilla käyntien on havaittu olevan myönteisesti yhteydessä lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Luontoliikunta parantaa liikkujan mielen hyvinvointia liikunnan intensiteetistä, kestosta ja muodosta tai liikkujan iästä ja sukupuolesta riippumatta (Barton & Pretty 2010). Säännöllinen liikunta luonnossa hyödyttää myös subjektiivista terveyttä enemmän kuin rakennetussa ympäristössä tapahtuva. 2019). Varsinkin Pohjoismaissa luontoon pääsee helposti ja luontoa on kaikkialla, mikä helpottaa sen hyödyntämistä liikuntaharrastuksissa. Ne alentavat sydänja muistisairausriskiä, parantavat vastustuskykyä ja tukevat voimavarojen palautumista ja rakentumista (UKK-instituutti 2021). Myös verenpaineja kortisolitasojen on havaittu olevan luontoliikkujilla matalampia kuin sisällä liikkuvilla. 2017). 2022). 2019). Pelkkä luonnossa oleilu vahvistaa voimavaroja Luontoliikunta on olennainen osa eurooppalaista liikuntakulttuuria (ISPO 2021). Ulkona liikuntaa harrastavien ihmisten on myös todettu lähtevän liikkeelle helpommin kuin sisällä liikkujien (Metsähallitus 2025b). Luontoympäristössä liikkuminen vaikuttaa myönteisemmin psyykkiseen hyvinvointiin kuin kaupunkiympäristössä tapahtuva liikunta (Legrand ym. Luonnon saavutettavuus ja läheisyys voivat olla myös yhteydessä sairauksien esiintyvyyteen. Maasin ym. 2018). Luonnossa liikkumisen riskit vaihtelevat ympäristön, sään ja aktiviteetin mukaan. 2019). Jo lyhyt käynti metsässä lievittää tehokkaasti stressiä.. Erityisen tärkeitä ovat kodin lähiviheralueet etenkin lapsille ja alemmille sosioekonomisille ryhmille (Maas ym. Luontokokemukset parantavat lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia vaikuttamalla itsetuntoon, sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen myönteisesti (Mygind ym
Morbidity is related to a green living environment. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 124 (13), 1397–1403. Luontoja elämysliikunta. https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2019.05.014 Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. Verkkosivut: https://www.luontoon.fi/fi (Viitattu 10.4.2025) Metsähallitus. Does access to green space impact the mental well-being of children: A systematic review. R. Results from a pilot study. Opetushallitus ja Koululiikuntaliitto. Affective responses in mountain hiking – A randomized crossover trial focusing on differences between indoor and outdoor activity. & Korpelainen, R. 2017. & Griffin, M. 2025b. Teoksessa K. Frontiers in behavioral neuroscience 16, 901491. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Saarijärvi: Joensuun tutkimuskeskus, 10–16. Verkkosivut: https://ym.fi/jokaisenoikeudet (Viitattu 10.4.2025). & Barton, J. Verkkosivut: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/nuoret/fact_ ktk2_nuoret?row=952513L&row=952810L&column=alue-886778.& column=vuosi-952479.&column=ka-987089&column=taustatekija888288&column=sp-888243&fo=1# (Viitattu 10.4.2025) Tsunetsugu, Y., Lee, J., Park, B.-J., Tyrvänen, L., Kagawa, T. World Leisure Journal 60 (4), 293–305. Effects of outdoot walking on positive and negative affect: nature contact makes a big difference. Journal of Pediatric Nursing 37, 3–7. & Wilson, P. Verkkosivut: https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/ luonto-ja-terveys/ (Viitattu 10.4.2025) Mnich, C., Weyland, S., Jekauc, D. 2009. 2017. Psychosocial and physiological health outcomes of green exercise in children and adolescents – A systematic review. 2009. 2022. 2019. Verkkosivut: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/ luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluilla/ (Viitattu 10.4.2025) Vuolle, P. . Does physical activity in natural outdoor environments improve wellbeing. doi: 10.1016/j.mhp.2019.200173. Gidlow, C. G. Teoksessa L. doi:10.1136/jech.2008.079038 McCormick, R. Frontiers in Psychology 8, 1058. L. Niedermeier, M., Einwanger, J., Hartl, A. Loven Ympäristökasvatus. doi: /10.1021/ es903183r. & Schipperijn, J. doi: 10.3389/fnbeh.2022.901491. Lahart, I., Darcy, P. Maas, J., Verheij, R. doi: 10.1080/16078055.2018.1445025 Barton, J. Luontoliikunta – liiku metsässä ja poluilla. Henkilökohtaiset tavoitteet, hyvinvointi ja elämänkulku. Verkkosivut: https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/ de/Documents/consumerbusiness/Outdoor_Consumer_Report_2021. https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2013.01.014 Tyrvänen, L., Lanki, T., Sipilä, R. Environmental Research 159, 176–185. 2022. Psychological benefits of green exercise in wild or urban greenspaces: A meta-analysis of controlled trials. 2023. Outdoor consumer report 2021. Hyvinvointia luonnosta. 2019. & Denovan, A. doi:10.1111/aphw.12031. Klaperski, S., Koch, E., Hewel, D., Schempp, A. D., Jeandet, P., Beaumont, F. 2022. International Journal of Environmental Research and Public Health 16, 4266. Salmela-Aro & J.-E. 2025a. & Tyrvänen, L. & Korpela, K. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-disorders (Viitattu 10.4.2025) Ympäristöministeriö. http://dx.doi.org/ 10.1016/j.envres.2017.07.039 Lawton, E., Brymer, E., Clough, P. Optimizing mental health benefits of exercise: The influence of the exercise environment on acute stress levels and wellbeing. Gladwell, V. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Physical and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Sports 10 (7). Mental disorders. & Kopp, M. https://doi.org/10.3390/ijerph16081352 Lanki, T., Siponen, T., Ojala, A., Korpela, K., Pennanen, A., Tiittanen, P., Tsunetsugu, T. Environmental science & technology 44 (10), 3947–3955. Mental, physical and social health benefits of immersive nature-experience for children and adolescents: A systematic review and quality assessment of the evidence. UKK-instituutti. 2013. Journal of Epidemiology & Community Health 63 (12), 967–973. 2018. 2017. https://doi.org/10.1186/2046-7648-2-3 Hansen, L., Zhang, X., Bi, S., Cao, Y. Liikunta ja luonto. Applied psychology: Healt and Well-being 6 (3), 324–346. Seminaari Kolin kansallispuistossa 18.–19.4.2002. Miten luontoon tänään. 2014. K., Wood, C., Sandercock, G. Calogiuri, G., Evensen, K., Weydahl, A., Andersson, K., Patil, G., Ihlebæk, C. http://dx.doi.org/10.3390/ ijerph16214266 Mygind, L., Kjeldsted, E., Hartmeyer, R., Mygind, E., Bølling, M. M. Landscape and Urban Planning 111, 90–93. Jyväskylä: PS-kustannus, 38–42. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 41/2022. Urbam Forestry & Urban Greening 68, 127458. & Tyrvänen, L. Mental Health & Prevention 15, 200173. A meta-analysis. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. A multi-study analysis. https://doi.org/10.1016/j.pedn.2017.08.027 Metsähallitus. doi: 10.1371/journal.pone.0177719 Pasanen, T., Tyrvänen, L. 2021. Kelley, C., Mack, D. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 887. 2018. & Groenewegen, P. Extreme Physiology & Medicine 2. Pretty, J., Peacock, J., Hine, R., Sellens, M., Etelä, N. & Polidori, G. Luonto on liikuntapaikkana yhdenvertainen, joten luontoliikunta parantaa kansanterveyttä tasa-arvoisesti (Metsähallitus 2025b). Deloitte & OutDoor by ISPO. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2022.127458 ISPO. 2025. 2013. The relationship between the physical activity environment, nature relatedness, anxiety, and psychological well-being benefits of regular exercisers. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista. Cognitive benefits of walking in natural versus built environments. Green exercise as a workplace intervention to reduce jop stress. Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment. W., Allen, G., Herndon, J. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Sairauksien ennaltaehkäisy on tehokkain, kestävin ja kustannusvaikuttavin tapa tukea terveyttä ja parantaa elämänlaatua. What is the best dose of nature and green exercise for improving mental health. 2021. 2016. LÄHTEET: Allergia-, ihoja astmaliitto ry. 2017. & Nurmi, J.-E. E. World Health Organization (WHO). Ympäristökasvatus, elämyspedagogiikka, luontoliikunta – Kasvua kestävään kehitykseen. 2007. The effects of green exercise on physical and mental wellbeing: A systematic review. Sarja A 208. pdf (Viitattu 10.4.2025) Kaikkonen, H., Virkkunen, V., Kalaja, L., Erkkonen, J., Aarnio, M. The great outdoors: how a green exercise environment can benefit all. P. Luonnonvarakeskus. K. F., Brown, D. Nurmi (toim.) Mikä meitä liikuttaa: motivaatiopsykologian perusteet. Kangasniemi, J., Reitti, M. 2022. & Miyazaki, Y. & Pretty, J. Green exercise in the UK countryside; Effects on health and psychological well-being, and implications for polict and planning. PLoS One 12 (5). A., de Vries, S., Speeuwenberg, P., Schellevis, F. doi: 10.3233/WOR-152219. Kouluterveyskysely 2023. & Bentsen, P. & Komulainen, J. Seinäjoki: I-print Oy. Verkkosivut: https://allergia.fi/vinkkeja-hyvaan-arkeen/ hyvinvointia-luonnosta (Viitattu 10.4.2025) Bailey, A. 2022. & Demastus, C. doi: 10.1080/09640560601156466. Journal of Environmental Planning and Management 50 (2), 211–231. 2003. Suomessa kannattaakin käyttää luontoa mielen hyvinvoinnin hoitoon ja tukemiseen sen runsauden ja helpon saavutettavuuden vuoksi. 2019. Health & Place 58, 102136. & Raanaas, R. Koulun liikuntakerhovihko. Luonto ja terveys. Luonnon virkistyskäyttö 2020. 2019. 2017. & Müller, J. Work 53 (1), 99–111. 2010. & Sillanpää-Reitti, T. Helsinki. & Calogiuri, G. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (8), 1352. doi: 10.3390/sports10070103. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. 2014. 2025. Jokaisenoikeudet. & Zhang, G. Salmela-Aro, K. doi: 10.3389/fpsyg.2017.01058 Legrand, F
Ulkona vietetyt välitunnit vähentävät istumista ja lähes kaksinkertaistavat liikkumisen määrän verrattuna sisävälitunteihin, erityisesti niillä koulupihoilla, joissa on luonnon elementtejä ja riittävästi tilaa (Lemberg ym. Koulupihan uudistaminen ja ulkoilupakon käyttöönotto voivat lisätä fyysistä aktiivisuutta välitunneilla jopa 12 prosenttia (Christiansen ym. 2019). Hyvin rakennettu koulupiha houkuttelee liikkumaan ja luo tasa-arvoisia liikkumismahdollisuuksia. Suomessa koululaiset viettävät peruskoulun aikana välitunneilla aikaa noin 2000 tuntia (Fogelholm ym. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 4 7 TERHI HUOVINEN, LitT lehtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto terhi.huovinen@jyu.fi Kuva: Irinja Lounassalo Monipuolinen koulupiha edistää hyvinvointia Koulupiha on kaikkien koululaisten käytössä oleva liikuntaympäristö. 2025). KesIRINJA LOUNASSALO, LitT yliopistonlehtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto irinja.lounssalo@jyu.fi. M onipuolisilla koulupihoilla on parhaimmillaan merkittävä rooli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen, sosiaalisen kanssakäymisen, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. 2017). Vain noin neljännes lapsista ja nuorista saavuttaa Suomessa liikuntasuositukset eli liikkuu reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia päivässä (Husu ym. 2023; Rajala ym. 2008), eli päivittäin 45–75 minuuttia (Kandén 2023)
Tasapainotaitojen harjoitteluun oli erinomaiset mahdollisuudet noin kolmasosalla pihoista. Runsas kolmannes pihoista oli monipuolisesti rakennettuja ja noin kolmannes yksipuolisia. 2025). Koulupäivän aikaisen liikunnan on havaittu kaventavan sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja lukutaidossa (Kern ym. 2022). Parhaat pihat yhdistävät liikuntavälineet ja luonnonmateriaalit, tukevat erilaisia tapoja liikkua ja huomioivat oppilaiden ja muiden pihan käyttäjien toiveet (van Kann ym. Koulupihan suunnittelussa tuleekin huomioida, liikkumaan kannustava ympäristö, luonnon terveysja hyvinvointivaikutukset sekä pedagogiset mahdollisuudet (Rakennustieto 2019). Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat haja-asutusalueilla asuvat sekä pienituloisten ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset (Asunta ym. Esteettömyys vaihteli: ilkivallan estämiseksi tehdyt rakenteet, kuten kapeat portit, estivät usein apuvälineitä käyttävien pääsyn pelikentille (Ahonen 2023). Pitkät välitunnit ovat yleisempiä alakouluissa (65 %) kuin yläkouluissa (29 %) (Rajala ym. Välitunneilla ei ole havaittu kielteisiä vaikutuksia koulumenestykseen (Hodges ym. 2023; Hodges ym. Kandén ja Porkola (2024) selvittivät suomalaisten koulupihojen liikkumista edistäviä tarjoumia, miten tytöt ja pojat käyttivät tarjoumia sekä näiden yhteyttä oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Koulupäivän aikainen liikunta voi näin edistää oppimisen tasa-arvoa. Vakiovarusteita olivat kiipeilytelineet, keinut, koripallokorit ja jalkapallomaalit. Millaisia koulujen pihat ovat. 2025). Yleisimmät koulupihojen tarjoumat olivat rakennettuja. Tyypillisesti pihoilta löytyi pelikenttä tai ministadion. 2018). Tytöt käyttivät poikia useammin luontoalueita sekä leikkiin ja. Kolmasosassa yläkouluista oli vain 2–4 välinetyyppiä, ja alakouluissa yli puolessa oli yli 10 erilaista toimintamahdollisuutta. Kaikilla lapsilla Suomessa ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla (Lounassalo ym. Koulupihan koko vaikuttaa myös liikkumiseen. 2021). ym. Lapset ja nuoret käyttivät koulupihojen tarjoumia eri tavoin. 2025; Lounassalo ym. Liikkuminen koulupihalla lisää liikunnan iloa, mikä puolestaan on yhteydessä korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen vapaa-ajalla ja parempaan kouluviihtyvyyteen (Burns ym. 2021). Pohjoismaisten koulujen pihat olivat luonnonläheisempiä ja monipuolisempia kuin Baltian maissa (Rutkauskait. Välitunnit tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen fyysistä aktiivisuutta, tarkkaavaisuutta sekä sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja (Hodges ym. Tarjouma tarkoittaa tekijää, jonka ympäristö antaa tai tarjoaa sen havaitsijalle, kuten rakennetta tai välinettä. Sen sijaan monipuoliseen liikkumistaitojen harjoitteluun pihat eivät juuri kannustaneet, koska ne olivat tasaisia ja luontoelementit ja maastonmuodot puuttuivat. Liikunnallisia rakenteita tunnistettiin yhteensä 224 ja urheilulajien suorituspaikkoja 218. Nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan välituntitoiminnan tulee tukea oppimista, kehittymistä ja hyvinvointia ja mahdollistaa eheä, vireyttä vahvistava ja vaihteleva koulupäivä oppilaille (Opetushallitus 2016). Silvennoinen (2025) kartoitti kaikkien Suomen ruotsinkielisten peruskoulujen koulupihojen tilannetta: 213 koulusta 156 osallistui kyselyyn. Pelikenttien vuoksi lähes kaikilla kouluilla oli hyvät mahdollisuudet välineenkäsittelytaitojen harjoitteluun. 2022). Eniten oppilaat viettivät aikaa metsiköissä, katoksissa, keinuissa ja talvella alakouluikäiset myös lumikasoissa. 2017). 2025). Koripallokori oli jokaisella pihalla ja keinut löytyivät 94 prosentista pihoista. Tulosten mukaan koulupihojen koko, välineistö ja viheralueiden määrä vaihtelivat suuresti. Oppilaat kokevat koulupihan tärkeäksi palautumisen ja sosiaalisten suhteiden rakentamisen paikaksi, ja hyvin suunnitellut, viihtyisät koulupihat sekä säännöllinen välituntitoiminta vahvistavat kouluun kiinnittymistä (Leigh ym. 2025). Suurempi tila lisää liikettä, ja siksi pihojen kokoon kannattaa kiinnittää huomiota monipuolisuuden ohella. 2015). Tasa-arvoinen liikuntaympäristö Suomessa alakoululaiset ovat käytännössä aina ulkona välituntisin, mutta yläkoululaisista vain hieman yli puolet viettävät välitunnit ulkona (Rajala ym. Koulupäivän aikainen liikkuminen, mukaan lukien välituntiliikunta, hyödyttää erityisesti vähän liikkuvia oppilaita. Ruotsinkielisten koulujen koulupihojen koko vaihteli 2–1200 neliömetrin välillä lasta kohden (Silvennoinen 2025). Yhtenäiskouluissa alaja yläkoululaisille saattoi olla erilliset alueet, joista alakoululaisten pihat olivat usein rakenteiltaan monipuolisempia. Sosiaaliseen toimintaan tarkoitetut paikat, kuten penkit ja katokset, olivat harvinaisempia (144). ym. Suomessa suositellaan vähintään 5 m² lasta kohden ja vähintään 500 m² koulupihaa (Rakennustieto 2019). Samoja havaintoja tuotti koulupihoja Pohjoismaissa ja Baltiassa vertaillut tutkimus: lähes kaikilla pihoilla oli mahdollisuus pallopeleihin, mikä motivoi erityisesti poikia liikkumaan (Rutkauskait. Rakennetut urheilukentät dominoivat koulupihoja, ja luontoelementtejä oli vähemmän (Silvennoinen 2025). 2022), joten pidempiä pakollisia välitunteja voitaisiin ottaa käyttöön kaikilla kouluasteilla ilman pelkoa koetulosten tai arvosanojen heikkenemisestä. Miten oppilaat käyttävät koulupihoja. Koulupihat voivat tukea liikunnallista leikkiä, motoristen taitojen kehittämistä, toiminnallista oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Koulupiha toimii tasa-arvoisena ja avoimena liikuntaympäristönä kaikille. 2016). 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet kimäärin kolmannes lasten ja nuorten päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivän aikana, mutta vähän liikkuvilla lähes puolet (Tammelin ym. Välituntitoiminta on tärkeä osa koulun liikunnallista toimintakulttuuria ja sen merkitys tulee kasvamaan, kun vuonna 2026 perusopetuslakiin lisätään koulun velvoite edistää oppilaiden liikunnallista elämäntapaa (hallituksen esitys 212/2024). Parhaimmillaan koulupiha palvelee eri-ikäisten lasten tarpeita koulupäivän aikana ja toimii vapaa-ajan ilmaisena lähiliikuntapaikkana koko yhteisölle koulupäivän jälkeen. Vuonna 2023 Suomessa kartoitettiin erään suuren suomalaiskaupungin kaikkien yläja yhtenäiskoulujen (n = 16) pihat (Ahonen 2023). Monipuolisilta pihoilta löytyi jopa 25 erilaista rakennetta, yksipuolisimmilla niitä oli alle kymmenen. Monikäyttöisyys on tärkeää, joten pihoja suunniteltaessa tulisi koulun lisäksi miettiä kerhojen, urheiluseurojen ja lähiasukkaiden tarpeita
Lapsia ja nuoria motivoivat liikkumaan ennen kaikkea liikunnan ilo, hyvä olo, yhdessäolo ja onnistumisen kokemukset – kilpailu ja voittaminen motivoivat harvempia (Koski & Hirvensalo 2023). Kuvio 1. Koska noin puolet tytöistä viettää välitunnin sosiaalisilla alueilla (Kuvio 3), niiden sijoittelussa tulisi huomioida fyysisen aktiivisuuden mahdollistaminen esimerkiksi sijoittamalla ne kauemmas koulun sisäänkäynneistä. Leikkitelinealueet houkuttelivat molempia sukupuolia fyysiseen aktiivisuuteen etenkin alaja yhtenäiskouluissa. Vaikka pelialueet tuottavat fyysistä aktiivisuutta, vain kolmannes pojista käytti niitä välitunnilla (kuvio 4). Tytöille luontoalueet olivat tärkeä kannustin liikkumiselle. Myös muiden alueiden suunnittelu poikien aktiivisuutta tukevaksi on tärkeää. Tyttöjen fyysinen aktiivisuus koulupihan eri alueilla, prosenttia kaikista välitunnilla havaituista tytöistä (Kandén & Porkola 2024). Pojat olivat keskimäärin fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt. Poikien fyysinen aktiivisuus koulupihan eri alueilla, prosenttia kaikista välitunnilla havaituista pojista (Kandén & Porkola 2024). Sosiaalisilla alueilla oltiin usein paikallaan, mutta ne mahdollistivat myös kevyen liikkumisen (Kandén & Porkola 2024). Lisäksi tulisi pohtia, miten sosiaalisista alueista saisi houkuttelevampia fyysiseen aktiivisuuteen. Paikallaanolo Kevyt liikkuminen Reipas ja rasittava liikkuminen Luontoalue Pelialue Leikkialue Sosiaalinen alue 50 100 % 68 53 47 58 29 37 41 33 3 11 12 8 Luontoelementit ja sosiaaliset alueet tukevat sekä fyysistä aktiivisuutta että viihtyvyyttä. Poikien fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan monipuolisia pelija luontoalueita. Kuvio 2. Tämän vuoksi koulupihoilla tulisi olla muitakin kuin kilpailuun ohjaavia palloilualueita. Useimmat katokset ja penkit sijaitsivat aivan pääovien vieressä. Välitunneilla oppilaat olivat useammin paikallaan kuin liikkeessä: noin 60 prosenttia oppilaista vietti välitunnin paikallaan, kolmannes kevyessä liikkeessä ja reippaasti liikkui alle kymmenes tytöistä ja reilu kymmenes pojista (kuviot 1 ja 2). Pojat hyödynsivät kaikkia koulupihan alueita, erityisesti palloiluun tarkoitettuja alueita ja keinuja (Huovinen & Lounassalo 2024; Kandén & Porkola 2024). Lapsia ja nuoria motivoivat liikkumaan ennen kaikkea liikunnan ilo, hyvä olo, yhdessäolo ja onnistumisen kokemukset. Pelialueet edistivät erityisesti poikien fyysistä aktiivisuutta. Jos halutaan lisätä nimenomaan tyttöjen reipasta liikuntaa, koulupihoille tulisi rakentaa monipuolisia luontoja leikkialueita. Myös koulun säännöt, kuten puhelimen käytön kieltäminen ja ulosmenopakko välitunneilla, ovat yhteydessä oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrään välituntisin (Huovinen & Lounassalo 2024; Kandén & Porkola 2024). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 4 9 Paikallaanolo Kevyt liikkuminen Reipas ja rasittava liikkuminen Luontoalue Pelialue Leikkialue Sosiaalinen alue 50 100 % 72 50 55 47 23 37 27 35 5 13 17 18 sosiaaliseen toimintaan tarkoitettuja alueita. Sukupuolittuneiden liikuntatottumusten purkaminen edellyttää, että koulu
2020). 2022). 2020). Lapset ja nuoret kokevat koulupihat pääosin positiivisina ympäristöinä (Rutkauskait. Luonnon materiaalit, kuten kivet, kävyt ja puunrungot, innostavat mielikuvitukselliseen toimintaan ja moniaistiseen kokemiseen. 2018) ja voi vahvistaa immuunipuolustusta mikrobialtistusten kautta (Sinkkonen ym. Monipuolinen luontokosketus tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Parhaimmillaan koulupihojen luontoalueet tukevat oppimista, leikkiä ja yhteisöllisyyttä. Tyttöjen osuudet koulupihan erilaisilla alueilla välitunnin aikana, prosenttia kaikista havaituista tytöistä (Kandén & Porkola 2024) 10 % 11 % 32 % 47 % Luontoalue Pelialue Leikkialue Sosiaalinen alue 11 % 28 % 26 % 35 % Luontoalue Pelialue Leikkialue Sosiaalinen alue. 2021). Vihreät koulupihat tarjoavat kaikille lapsille yhdenvertaisen mahdollisuuden turvalliseen ja luonnolliseen leikkiympäristöön, mikä voi osaltaan kaventaa terveyseroja (Bikomeye ym. 2021; van den Bogerd ym. Lumikinokset haastoivat motorisesti ja mahdollistivat monipuolista liikettä. Opettajat voivat kokea epävarmuutta omista taidoistaan tai pelätä ryhmänhallinnan menettämistä ulkotiloissa (van Dijk-Wesselius ym. Pelkät luontoelementit eivät kuitenkaan aina riitä: opettajan ohjaus ja aktiivinen osallistaminen ovat keskeisiä positiivisten kokemusten syntymisessä (Zhang ym. 2021; van den Bogerd ym. Myös sääolosuhteet ja pihan kunnossapito voivat olla esteitä. (Bikomeye ym. 5 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet pihat tarjoavat tilaa monenlaiselle tekemiselle ja olemiselle. Lisäksi säännöllinen luontokontakti kehittää ympäristötietoisuutta ja luonnon arvostusta (Bikomeye ym. Vapaan leikin ja spontaanin liikkeen tukeminen auttaa rikkomaan rajoja sen suhteen, kuka saa liikkua ja miten. Luontoalueet ovat koulupihoilla keskeisessä roolissa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. ym. Koulupihan vihreys edistää oppimista ja hyvinvointia Koulupihojen rakentamista ohjaavan RT-kortin (Rakennustieto 2019) mukaan koulupihoja tulisi kehittää osana laajempaa viherrakentamisen verkostoa. Suomalaisissa kaupunkikouluissa pihojen vihreys on edelleen vähäistä – vain 12 prosentissa kouluista oli runsaasti luonnonmukaista ympäristöä (Ahonen 2023). Lasten välituntitoimintaa havainnoitaessa huomattiin, että viheralueet olivat kaikkien alaja yhtenäiskoulujen käytössä. Perusopetuslain Kuvio 4. 2021). Lasten liikkumista ei kannatakaan rajoittaa, vaan ohjata turvallisesti sitä mahdollistavaan suuntaan. Luontoelementit lisäävät fyysistä aktiivisuutta, mikä tukee motoristen taitojen kehitystä, vähentää istumista ja liikalihavuuden riskiä. Joissakin kouluissa sallittiin lumipallojen heitto tietyssä paikassa, mikä tuki heittotaitojen harjoittelua. Luontoalueet koulupihalla voivat toimia monipuolisina oppimisympäristöinä. 2023). 2021; van den Bogerd ym. Suomessa ulkona oppiminen ei vielä ole osa virallista opetussuunnitelmaa toisin kuin esimerkiksi Norjassa ja Islannissa. 2023) Luontoympäristö edistää tarkkaavuuden palautumista (van Dijk-Wesselius ym. 2018). Ne edistävät sosiaalista vuorovaikutusta ja mielenterveyttä, vähentävät stressiä ja tukevat keskittymiskykyä sekä kognitiivista toimintaa. Ulkona oppiminen tukee emotionaalisten, kognitiivisten, sosiaalisten ja fyysisten taitojen kehittymistä sekä vähentää käyttäytymisja keskittymisongelmia. Luontoalueet ovat kuitenkin tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä viheralueet auttavat torjumaan ilmansaasteita ja lämpösaarekeilmiötä (Bikomeye ym. Esimerkiksi puut varjostavat ja viilentävät sekä parantavat ilmanlaatua. Se voi parantaa oppimistuloksia, havainnointikykyä ja päätöksentekoa sekä lisätä ympäristötietoisuutta ja luonnon arvostusta (van Dijk-Wesselius ym. 2023). 2015). Opettajan rooli korostuu luonnossa tapahtuvan toiminnan hyödyntämisessä. Luonto toimii palauttavana ympäristönä, joka tukee myös tiedollista oppimista. Jo pienet metsiköt, puut ja lumikinokset motivoivat koululaisia liikkumaan (Huovinen & Lounassalo 2024; Kandén & Porkola 2024). Kumi ja asfaltti voivat sen sijaan kuumentua merkittävästi: kumi jopa 56-asteiseksi ja asfaltti yli 40-asteiseksi (Silvennoinen 2025). Poikien osuudet koulupihan erilaisilla alueilla välitunnin aikana, prosenttia kaikista havaituista pojista (Kandén & Porkola 2024) Kuvio 3. Monipuolisesti ja osallistavasti suunnitellut koulupihat voivat edistää tasa-arvoa ja lisätä kaikkien lasten fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia (Qutub ym
Association of School-Based Physical Activity Opportunities, Socioeconomic Status, and Third-Grade Reading. 2019 Välituntiliikunta. 2025. Sustainability. 2018. 2017. https://doi.org/10.1093/her/cyw058 Fogelholm, M., Norra, J., Nurmi, H., Ryhänen, H., Suomi, K., Tulonen, S. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202304202576 Kandén, J. 2015. I., Siter, N., Nurminen, N., Oikarinen, S., Lin, J., & Laitinen, O.-H. Enjoyed by Jack but Endured by Jill: An Exploratory Case Study Examining Differences in Adolescent Design Preferences and Perceived Impacts of a Secondary Schoolyard. Enhancing Physical Activity and Motor Skill Development in Schoolyards: Insights from a Finnish Case Study. Tilattavissa verkosta: https://www.rakennustietokauppa.fi/sivu/tuote/rt-103084-paivakodinja-perusopetuksen-tilat-ulkotilojen-suunnittelu/2742562 Rutkauskait?, R., Gísladóttir, T., Pihu, M., Kjønniksen, L., Lounassalo, I., Huovinen, T., Gruodyt?-Ra?ien?, R., Visagurskien?, K., Olafson, O., Kull, M., Rudzinska, I., & Fjørtoft, I. Frontiers in psychology, 10, 2919. C., Centeio, E. Leigh, G., Muminovi?, M., & Davey, R. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – Liitu-tutkimuksen tuloksia 2018. Koski, P. Tutkimustiivistelmä. Use of nature-based schoolyards predicts students’ perceptions of schoolyards as places to support learning, play, and mental health. Doi: 10.1007/s10389-025-02500-6. Verkkosivu. Journal of School Health 92 (10), 959-967. 2023. Lasten ja nuorten liikunnan merkitykset ja esteet. https://doi.org/10.3390/ f14040660 van Dijk-Wesselius, Maas, J., Hovinga, D., van Vugt, M. https://doi.org/10.1016/j. Viitattu 19.6.2025. Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. Sociodemographic determinants of youth sports club participation across two generations: the Young Finns Study. & Vasankari, T. Qutub, S., Anjum, N., Iftakhar, N., Mehmood, M., & Bibi, N. Kandén, J. Children, Youth and Environments, 25, 40 61. 2025. https://liikkuvakoulu.fi/tukimateriaali/koulu-liikuttaa-ja-istuttaa van den Bogerd, N., Hovinga, D., Hiemstra, J. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän Yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Opetushallitus. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Viitattu 23.5.2025. Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Jyväs kylän yliopisto, 170-171. S., Hillman, C., H. 2023. E. The impact of greening schoolyards on the appreciation, and physical, cognitive and social-emotional well-being of schoolchildren: A prospective intervention study. & Hirvensalo, M. Viitattu 19.6.2025. Schoolyard Characteristics, Physical Activity, and Sedentary Behavior: Combining GPS and Accelerometry. Forests, 14(4), 660. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 48–58. Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. https://doi.org/10.3390/ijerph20054221 Lemberg, G., Riso, E., Fjørtoft, I., Kjønniksen, L., Kull, M., & Mäestu, E. 2024. https://yle.fi/a/7-10072115 Sinkkonen, A. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 94–97. Viitattu 23.5.2025. Viitattu 23.5.2025. Liikuntatieteellinen tiedekunta. 2022. Teoksessa S. 2018. Valtion Liikuntaneuvoston Julkaisuja 2025:1, 127–153. Verkkosivu. . Teoksessa S. T., & Martin, K. De ojämlika skolgårdarna. Environmental Education Research, 28(9), 1271–1282. Koulu liikuttaa ja istuttaa. M. 2023. Teoksessa S. Viitattu 230525. Sääkslahti & T. 2023. Kokko & L. Jaakkola (toim). Preventive medicine, 103, 84–90. Bikomeye, J. LÄHTEET Ahonen, A. Kokko & R. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(2), 535. 2016. & Lounassalo, I. LIKES-tutkimuskeskus. https://doi.org/10.3390/su132111640 Silvennoinen, S. 2022 The Benefits of School Recess: A Systematic Review. Schoolyard Affordances for Physical Activity: A Pilot Study in 6 Nordic–Baltic Countries. Valtion Liikuntaneuvoston Julkaisuja 2025:1, 67–71. 2015. Teoksessa S. Jyväskylän yliopisto. E., van den Berg, A. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2017.08.011 Christiansen, L., Toftager, M., Pawlowski, C., Andersen, H., Ersbøll, A., & Troelsen, J. School-based physical activity interventions and physical activity enjoyment: A meta-analysis. Landscape and Urban Planning 180, 15-26. https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2018.08.003 van Dijk-Wesselius, J. Rajala, K., Kämppi, K., Hakonen, H., Kulmala, J. https://jyu.finna.fi/ Record/jyx.123456789_96108?sid=5068495785 Kern, B., D., Graber, K., C., Shen. UKK instituutti ja Nuori Suomi. Teoksessa A. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – Liitu-tutkimuksen tuloksia 2022. doi: 10.1111/josh.13230. Journal of School Health 88 (1), 34–43. 2019. 2023. Liikettä koulupihoille. & Tammelin, T. The Journal of school health, 86 12, 913-921. Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010–2015. Adolescent Girls’ Choices of Schoolyard Activities in Urban Pakistan. & Vakkila, J. Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri. A., & Maas, J. C., Balza, J., & Beyer, K. & Tammelin, T. E. & McLoughlin, G. https://doi.org/10.7721/ CHILYOUTENVI.25.3.0040 Rajala, K., Kämppi, K., Hakonen, H., Haapala, H. Schoolyard upgrade in a randomized controlled study design—how are school interventions associated with adolescents’ perception of opportunities and recess physical activity. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2024/212 Hodges, V. 2024. Nature-derived microbial exposure as a novel strategy to modify immune modulation among urban dwellers. & Kallio J. L. jbiotec.2018.06.051 Tammelin, T., Kulmala J., Hakonen H. Kokko & R. International Journal of Environmental Research and Public Health, 20. https://doi.org/10.3390/ children10040702 Lounassalo, I., Kukko, T., Suominen, T., Palomäki, S., Kaseva, K., Rovio, S., Pahkala, K., Hirvensalo, M., Yang, X., Lehtimäki, T., Raitakari, O., Tammelin, T., & Salin, K. Verkkosivu. 2021. 2018. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.02919 van Kann, D., De Vries, S., Schipperijn, J., De Vries, N., Jansen, M., & Kremers, S. Health Education Research, 32, 58 68. 2016. https://doi.org/10.3390/ijerph18020535 Burns, R., Fu, Y., & Podlog, L. School Children’s Physical Activity and Preferred Activities during Outdoor Recess in Estonia: Using Accelerometers, Recess Observation, and Schoolyard Mapping. 2025. Asunta, P., Hakamäki, M., Huhtiniemi, M., Huovinen, T. 2017. doi: 10.1111/josh.12581. https://doi.org/10.1080/13504622.2022.203 2612. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Journal of Biotechnology, 280S(S12-S31), S17. & van den Berg, A. 2021. 2020. Liikuntakäyttäytyminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. The Impact of Schoolyard Greening on Children’s Physical Activity and Socioemotional Health: A Systematic Review of Experimental Studies. E., Maas, J., & Hovinga, D. Teoksessa S. Journal of Public Health. 2023. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 51 muutos liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi voi kuitenkin vauhdittaa kehitystä käyttää koulupihoja yhä enemmän myös oppimisympäristöinä. Kokko & R. Pro gradu –tutkielma. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2024. & Porkola, S. Children, 10. & Tammelin, T. Green Schoolyards as Outdoor Learning Environments: Barriers and Solutions as Experienced by Primary School Teachers. Koulupihojen tarjoumat fyysiselle aktiivisuudelle välitunneilla. https://doi.org/10.1111/josh.12459 Zhang, Z., Stevenson, K. Book of abstracts: The 2024 AIESEP International Conference “Past meets the Future”. Rakennustieto. Päiväkodin ja perusopetuksen tilat: ulkotilojen suunnittelu, RT 103084. & Morgan, C. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan kandidaatin tutkielma. 2025. F. T., Hyöty, H., Rajaniemi, J., Puhakka, R., Grönroos, M., Parajuli, A., Roslund, M. 2025. Valtion Liikuntaneuvoston Julkaisuja 2025:1, 31–46. Huovinen, T. http://docplayer.fi/1389375-Liikettakoulupihoille-keravan-lahiliikuntapaikkaprojektin-loppuraportti-mikaelfogelholmtoim.html Hallituksen esitys 212/2024. The Potential of Green Schoolyards for Healthy Child Development: A Conceptual Framework. Kokko & L. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0158-6 Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf. Koulupihojen tarjoumien yhteyksiä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen välitunneilla. 2008. Yläja yhtenäiskoulujen pihojen rakenteet ja tarjoumat motoristen taitojen harjoittamiselle
Hiihtokeskusala onkin sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa herkkä niin suhdannevaihteluille kuin ilmastonmuutokselle. Vasemmalla näkyy 1950-luvulla rakennettu hiihtohissi. Erityisesti Japanissa ja Yhdysvalloissa on sivustoja, joille on kerätty luettelot lopetetuista hiihtokeskuksista ja osin on tallennettu näiden paikkojen historiaa. Kuva: Yrjö Metsälä / Lapin maakuntamuseo. Vuonna 1989 kiinteistökuplan puhkeamisen ja sitä seuranneen laman aikana hiihtäjien vierailut keskuksiin putosivat yli 20 miljoonasta noin 5 miljoonaan. L ost s ki A reAs -teemaista hiihtokeskuksiin liittyvää perinnetyötä tehdään useissa maissa. (Thorne 2020, 20) Laskettelijoita Saana-tunturin rinteellä 1970-luvulla. Esimerkiksi Japanissa on arvioitu 1980-luvulla olleen noin 700 hiihtokeskusta. 52 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet JARI KANERVA, FT pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura jari.kanerva@lts.fi Kadonneet hiihtokeskukset Suomessa on toiminut eri aikoina yhteensä noin 180 hiihtokeskusta, joista jäljellä on 80. Yhteensä noin 200 hiihtokeskusta suljettiin
Lisäksi tuli myös lama. Kainuun korpien ruuhkattomat rinteet eivät kuitenkaan riittäneet kilpailuvalteiksi, kun väki hakeutui suuriin keskuksiin, joissa oli ihmisiä ja iltaelämää. Lehtitietojen mukaan Keski-Euroopassa on lopettanut toimintansa noin 400 hiihtokeskusta. Se ylsi vain Saanan alarinteille. Rinne avattiin yleisölle tammikuussa 1934, heti pysyvän lumipeitteen tultua Etelä-Suomeen. Paikaksi oli katsottu Höljäkän. (Skiresort.info) Ensimmäiset hiihtokeskukset katoavat kartalta Ensimmäiset laskettelurinteet katosivat hiihtokartalta jo jatkosodan rauhanehtoja solmittaessa. Pieniä hiihtokeskuksia ylläpitivät seurat ja harrastajat talvisin, eikä niissä ollut juurikaan palveluja kahvilan lisäksi. Vaikka useimmat sulkemiset johtuvat taloudellisista syistä ja huonosta hallinnoinnista, niin jäätiköiden sulaminen ja lumipeitteen väheneminen on merkittävä syy aavemaisille lomakohteille. Toisen maailmansodan jälkeen yleistyivät hiihtohissit ja 1960-luvulla rinteiden koneellinen hoito, jotka olivat edellytyksenä hiihtokeskusten kehittämiselle ja laajemman laskettelijajoukon palvelemiselle. Laskemista saattoi harrastaa lähes missä vain: kiivettiin ylös ja laskettiin alas tavallisilla suksilla. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 5 3 Yhdysvalloissa Lost Ski Areas -projekti käynnistyi vuonna 1998. Lisäksi kohteen tulee olla helposti saavutettavissa. Keskus oli toiminnassa 1970-luvun alkuun saakka, jolloin hissi purettiin kannattamattomana ja siirrettiin Ylläkselle. Lisäksi energiakriisi, keinolumetuksen välttämättömyys ja vapaaehtoisten katoaminen seurojen ja yhdistysten ylläpitämistä keskuksista ajoivat pieniä toimijoita vararikkoon. Hanke tyrmättiin, koska Ylläksen korkuinen tunturi sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin kuuluivat Salla-tunturi, jossa oli pidetty alppihiihdon ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut (vuosina 1937 ja 1938) sekä Petsamo, jossa pidettiin vuosittaiset kansainväliset rajaseutuhiihdot. Saanan eteläpäähän rakennettiin hiihtohissi 1950-luvun lopussa. Penttilä Kauniaisten kylpylän kupeeseen vuonna 1933. Enontekiön keskustaajamaan Hettaan tehtiin 1930-luvulla tunturihiihtomatkoja. (Vuolinka 2013, 13). Suomen ensimmäinen hiihtohissi saatiin vuonna 1950 Hämeeseen Janakkalaan, kun sodan jälkeen Alpeilla lasketellut Karl (Kalle) Ebb pystytti Kiianlinnaan kotitekoisen kevytrakenteisen ”suksihissin”. Vuonna 2025 Suomessa on 80 toiminnassa olevaa hiihtokeskusta, joissa on yhteensä 365 hiihtohissiä. 1900-luvun alussa matkustettiin hiihtokeskuksiin junalla ja vuosisadan puolivälin jälkeen autolla. Enontekiön päättäjät havittelivat vielä hiihtohissejä Ounastunturin Pyhäkerolle vuonna 1985. (Fry 2006, 10–23) Suomessa hiihtokeskukset on jaoteltu kolmeen kokoluokkaan. (Löf 2017; Rimpiläinen & Talermo 2006, 227–229) Nurmeksessa ajatus uudesta hiihtokeskuksesta syntyi paikallisessa Lions Clubissa. Perinteisiin hiihtokeskuksiin hankittiin hissit jo 1960-luvulla, jonka aikana teollisesti valmistetut hissit saavuttivat valta-aseman. (Forsman 1999, 401–402; Havas 1999, 18–19) Kilpisjärven seutu tuli tunnetuksi matkailukohteena, kun Suomen Matkailuliitto rakensi Kilpisjärvelle retkeilymajan vuonna 1937. (Jokivirta & Vesalainen 1970, 5–6) Hissi-innostus alkoi 1960-luvulla Suomalaisten hiihtokeskusten ensilaskuja ei nähty tuntureilla vaan Kauniaisissa. (Mainio 2007) Lamakausi karsi joka kolmannen hiihtokeskuksen Suomeen rakennettiin 1980-luvulla runsaasti uusia hiihtokeskuksia, joista monelta puuttui realistinen rahoitussuunnitelma. Keskieurooppalaisen mallin mukaan kohteessa tuli olla hyvätasoiset majoitusja ruokailupalvelut. Uudelle vuosituhannelle tultaessa 104 hiihtokeskusta oli selvinnyt lamasta (Kalliopää 1999). Saman kohtalon koki Karesuvannon Lavivaaran rinnekeskus. Joka talvi monet matalalla (alle 1 500 metriä meren pinnasta) sijaitsevat lomakohteet ovat uhan alla. Hankkeen sivustoille (nelsalp.org) on tallennettu lähes 700 lopettanutta hiihtokeskusta. Maan ensimmäisen laskettelurinteen suunnitteli ja osin raivasi Kanadasta Suomeen palannut Erkki U. Hiihtokeskusten rakentamisbuumi alkoi 1960-luvun puolivälissä ja vuonna 1969 laskettiin Suomessa olevan 72 hiihtokeskusta. Ennen hissiaikakautta, alppihiihto ei ollut eriytynyt vallitsevasta hiihtokulttuurista. Erityisesti Kainuuseen nousi useita hiihtokeskuksia investointitukien avulla. Pujotteluja syöksylaskussa kilpailupaikkana olivat Petsamon tunturit, jotka nousevat suoraan ylös Kolosjoelta. (Jokivirta & Vesalainen 1970, 15) Hiihtokeskusten määrän kasvu jatkui aina 1990-luvulle saakka, jolloin niitä oli yhtä aikaa toiminnassa 130. (Le Breton 2021; Grasso 2021; Hruby, 2020) Mikä on hiihtokeskus. Hissillä ei kuitenkaan ollut käyttöä, koska Kilpisjärvi profiloitui nopeasti retkihiihtokohteeksi. Matkailuhotelli valmistui vuonna 1953. (Davis, 2019). Vuonna 1960 maassamme oli yhdeksän hiihtohissillistä hiihtokeskusta. Pienten keskusten rinteiden korkeusero on alle 60 metriä, keskisuurten 60–120 metriä ja suurten yli 150 metriä. Nämä kolme hiihtokeskuksen tunnusmerkkiä toteutuivat jo 1930-luvulle tultaessa niin Keski-Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa. Parhaat tuotot saatiin kahviloista ja ravintoloista, jotka toivat keskimäärin 60 prosenttia tuotoista. Suuret keskukset toimivat palkatulla henkilökunnalla ympärivuotisesti tarjoten monia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Arvostetun amerikkalaisen hiihtolehden Ski Magazinen päätoimittaja John Fryn mukaan hiihtokeskuksen perusedellytyksenä ovat hyvät ja lumivarmat rinteet, joissa eritasoiset laskijat – aloittelijasta kilpalaskijaan – viihtyvät. 1990-luvun puolivälissä hiihtokeskuksia oli enää noin sata. Hetan liepeillä sijaitsevaan Jyppyrään rakennettiin hiihtohissi 1960-luvun lopulla. Sen myötä hiihtohissi-innostus levisi nopeasti Suomessa. Ensimmäinen lopettamisaalto oli jo toisen maailmansodan aikana, kun hissejä sijoitettiin uudelleen ja hiihtojunien vuoroja lopetettiin sodan takia. Jo 1970-luvulle tultaessa eri keskusten väliset erot olivat suuria. 1970–1980-luvuilla hiihtokeskusten lopettamiset liittyivät kilpailuasetelman muuttumiseen hiihtobisneksessä. Vuonna 1970 valmistunut selvitys kertoo, että useimmat hiihtokeskukset olivat rakennettu velkarahalla ja pelkillä hissilipputuloilla oli mahdotonta saada keskus kannattavaksi. Suuret ja vetovoimaiset keskukset veivät asiakkaat pienemmiltä
Kuva: Jari Kanerva Ensimmäiset rinteet ja hiihtoladut avataan 2020-luvulla edelliskeväänä säilötyllä lumella.. Keskuksen toiminta Lukonmäessä päättyi vuonna 2019. Kuva: Kuvakulma Kulmala & Peltonen Oy / Vapriikin kuva-arkisto Levin hiihtokeskus syksyllä 2022. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Tampereen Hervannan laskettelukeskus 1980-luvulla
1970. & Vesalainen, K. https://www.theguardian.com/ environment/2019/dec/09/seduced-abandoned-tourism-and-climatechange-the-alps, 9.12.2019. Laskettelukeskus lopetti toimintansa vuonna 1999. The History Press. 2007. Hiihtokeskukset ovat sään armoilla Etelä-Suomessa – koko vuoden tulos tehtävä 20 päivän aikana – Peuramaan Janne Uotilan tarina. Alku näyttikin hyvältä, sillä rinteet olivat riittävän pitkiä viikonlopun viettämiseen ja uusi kelohotelli vaaranpäällä mahdollisti majoittautumisen. Skiing History NovemberDecember 2020, 28. Seuraavana talvena hiihtohissi jo oli toiminnassa. LÄHTEET Le Breton, G. Savon Sanomat 4.10.2017. Lumiriskin lisäksi uhkana on myös sääriski. Vauhtia ja kiemuroita Jurttivaaran rinteillä. Lost Ski Areas of Japan. 2021. S.l. Kesällä 1988 Levin hissien toimitusjohtajaksi tuli kittiläläinen rakennusinsinööri Jouni Palosaari. Lisäksi suuret hiihtokeskukset vieneet asiakkaat monipuolisella tarjonnallaan. Jurttivaaran hiihtokeskus lopettaa toimintansa. Is the Ski Industry Self-Destructive. https://www.nationalgeographic.com/environment/article/alps-skiresorts-desperately-battling-climate-change-local-resistance (luettu 23.6.2025) Itkonen, J. 1995. Koko vuoden tulos on tehtävä 20 päivän aikana. Fry, J. The Telegraph 21.9.2021 https://www.telegraph.co.uk/travel/ski/insidestory-frances-abandoned-ski-resorts/ (luettu 23.6.2025) Clavarino, T. Kallionpää, K. SAFA Asemakaavaja Standardisoimislaitos. 2019. State of Planet. The inside story of France’s abandoned ski resorts. Art House. 2009. National Geographic. Konkurssipesiltä ostetut laitteistot maksoivat vain murto-osan uusien laitteiden hinnasta, vaikka ne olivat lähes uusia. Keskus rakennettiin uudestaan, mutta suosio ei kuitenkaan kääntynyt nousuun. Näkyvin esimerkki tästä ovat Etelä-Suomen leudot talvet vesisateineen, mikä on pakottanut hiihtokeskukset investoimaan tehokkaisiin lumetusjärjestelmiin, rinteiden nurmettamiseen, hissiverkostoon ja erilaisiin palveluihin. Muisteluksia 1960-luvun Kilpisjärveltä. YläKarjala 14.2.2009. Suomalaisen laskettelun historia. Alppihiihtäjät. K. Ensimmäinen kauppa tehtiin Muurlasta, toinen Juupavaarasta ja kolmas Kivesvaarasta. Rinteet jäivät paikallisten harrastajien käyttöön ja heiltä saadut tulot eivät riittäneet kattamaan korkoja ylläpitokuluja. Tämä toi merkittävän edun kilpailijoihin. The Story of Modern Skiing. Selvitys keskusten rakenteesta, toiminnasta ja taloudesta Suomessa. 8.7.2020. Vuonna 1985 tulipalo tuhosi laskettelukeskuksen. Lapinkävijä 3/2013 nro 132. 2006. Levin hissikapasiteetti laajeni ripeästi, mutta investoinnit olivat maltillisia. Sinne järjestettiin jopa pakettimatkoja Helsingistä. https://news.climate.columbia.edu/2020/07/08/ski-industryself-destructive/ (luettu 20.6.2025) Turunen, M. Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta perustivat vuonna 1966 Ylä-Karjalan Matkailu Oy:n. Toiminnan päättymisen voi olla seurausta liian suuresta lainanotosta tai liian pienestä talousalueesta, jolloin pelkillä hissilipputuloilla on mahdotonta saada keskus kannattavaksi. Lost ski areas of the Berkshires. Jurttivaaraa ylläpitänyt Ylä-Karjalan Matkailu Oy ajautui ensimmäisen kerran konkurssiin vuonna 1973. Rinnehiihtokeskukset. Karjalainen 11.10.2008. Lentoliikenne Kittilän lentokentälle alkoi 20 vuotta myöhemmin, mikä oli lopullinen lähtölaukaus Levin nousulle kansainvälisesti tunnetuksi hiihtokeskukseksi. Grasso, M. Jurttivaaran hiihtokeskus eli vireää aikaa 1970-luvun alkuun saakka. The abandoned ski resorts in the Italian Alps: climate change creeps inexorably upwards by Professor Marco Grasso https://grivel.com/blogs/news/the-abandoned-ski-resorts-in-the-italian-alps-climate-change-creeps-inexorably-upwards (luettu 23.6.2025) Hruby, D. 2019. Helsingin Seudun Lapinkävijät ry.. https://www.hs.fi/matka/art2000003800760.html (luettu 23.6.2025) Löf, M. Lopputuloksen kannalta merkittävä ero on sillä, osuuko noihin viikonloppuihin sadetta vai pakkasta.” (Itkonen 2021) . L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 55 kylän Jurttivaara. 2006. Helsinki. 2021. Skiresort.info. Hänen johdollaan varmistettiin maakaupat Levitunturilla laajan hissiverkoston rakentamiseksi. (Rimpiläinen & Talermo 2006, 321; Mainio 1995) Leudot talvet ongelmallisia hiihtokeskuksille Hiihtokeskusten lopettamisen yksi perussyy on kannattamaton liiketoiminta. 2017. https://www.hs.fi/kotimaa/ art-2000003453905.html (luettu 23.6.2025) Rimpiläinen, M. 2008. Esimerkiksi Levin ja Rukan laskettelukeskukset voivat sen ansiosta lukita syksyn aloituspäivänsä jo edellisenä keväänä. 2025. Jyppyrässä oli hiihtohissi 40 vuotta sitten. Toinen merkittävä tekijä hiihtokeskusten vähentymiselle on ilmaston lämpeneminen. (Turunen 2008; Törhönen 2009; Rimpiläinen & Talermo 2006, 227–229) Toisen epäonni on toisen onni Levin hiihtokeskus perustettiin 1964. Helsingin Sanomat 24.7.2007. Apu, , 20.1.2021. 2013. Hiihtohissit sekä rinteen ja hiihtoladun valot pylväineen purettiin ja siirrettiin rekalla Levin hiihtokeskukseen Kittilään. Seduced and abandoned: tourism and climate change in the Alps. ”Tämä on jo kolmas hiihtokeskus, jonka hissit olen ostanut Kittilään”, purkutöitä valvonut Palosaari kertoi Helsingin Sanomille Kivesvaarassa vuonna 1995. Peuranmaa Ski:n omistajan Janne Uotilan mukaan Etelä-Suomessa tuottava laskettelukausi on aina lyhyt: ”Etelän hiihtokeskusten sesonki on käytännössä kuusi viikonloppua, joululoma ja hiihtoloma. Helsingin Sanomat 28.7.1995. Hissit myytiin pääosin Venäjälle vuonna 2000. Seuraavana vuorossa olivat hiihtohissit ja lumitykit vesiputkineen ja valaistus. Paltamoon jo toinen epäonnistuneen matkailuyrittämisen monumentti Kivesvaaran hiihtohissit siirrettiin Levin rinteille. Törhönen, M. https://www.apu.fi/artikkelit/etelasuomen-hiihtokeskukset-vuoden-tulos-tehtava-20-paivassa (luettu 17.6.2025) Jokivirta, E. The Guardian. Vuolinka, P. https://www.skiresort.info/ski-resorts/finland/ sorted/number-lifts/ (luettu 17.6.2025) Thorne, P. In the Alps, ski resorts are desperately battling climate change—and local resistance. Helsingin Sanomat 19.5.1999. 2021. Maarianvaarassa ei lasketella tänäkään talvena, jos ostajaa ei löydy. Suurin osa Levin kilpailijoista oli velkaantunut suuresti 1990-luvun laman alkaessa. (luettu 17.6.2025) Davis, J. & Talermo, R. Ensimmäiset laskut vuonna 1967. Kilpailu koveni ja suuremmat keskukset, Nilsiän Tahkovuori etunenässä, houkuttelivat viikonloppulaskettelijat rinteisiinsä. Ensimmäiset rinteet ja hiihtoladut avataan 2020-luvulla edelliskeväänä säilötyllä lumella. https://www.hs.fi/suomi/art-2000004463815.html (luettu 23.6.2025) Mainio, T. 2020. Trébaol, A. Ne Palosaari hankki konkurssikypsiltä hiihtokeskuksilta. https://www.savonsanomat.fi/ paikalliset/2992565 (luettu 23.6.2025) Mainio, T. 1999. 2020
Tilanne on muuttunut, kun erikokoiset kauppakeskukset ovat huomanneet sen, että kuntokeskus tuo automaattisesti ison toistuvan asiakasvirran koko sille alueelle. Erilaisten kuntokeskusten olemassaolon Riihijärvi arvioi tuoneen lisää asiakkaita alalle, sillä eri elämäntilanteissa tarpeet muuttuvat. Kaikki tämä on parantanut kuntokeskusten neuvotteluasemaa.. Kuntosalilaitteiden lisäksi tarjolla on usein ryhmäliikuntaa. Tällä tavalla pystyttiin leikkaamaan kuluista, jotka aikaisemmin olivat merkittäviä liikunta-alan toimijoille. Säännöllisyyttä tukee helppo saavuttavuus kodin tai työpaikan lähellä. Myös sijainti työmatkan varrella on otollinen kuntosalikäyntien kannalta. Budjettikonseptilla toimivalla yrityksellä ei ollut varaa mennä kauppakeskukseen, eikä tilojakaan ollut tarjolla. Kuukausihinta ylittää helposti 70 euroa. Eläkeiässä on taas paljon aikaa, erittelee Riihijärvi. – Toisinaan riittää, että on laajat aukioloajat, suhteellisen edullinen hinta ja pelkkä kuntosali. Lapsivaiheessa tarvitaan lapsiparkki. Samalla keskuksista tuli monipuolisempia ja palveluympäristöltään laadukkaampia. Tuolloin tehtiin 12 tai 24 kuukauden jäsenyyssopimuksia, joiden arvosteltiin olevan pakkojäsenyyksiä. Kulukarsinnan ansiosta Liikku ja muut vastaavat toimijat kykenivät alentamaan hintojaan. Joku haluaa kokeilla vaihtelun vuoksi ryhmäliikuntaa tai pallopelejä. Hänen mukaansa malli lisäsi kuntokeskusyrittäjien tulevaisuudenuskoa, mikä kasvatti halua ja uskallusta investointeihin. Niiden palvelutarjonta on suhteellisen suppea: käytössä ei ole lastenhoitoa, saunoja eikä välttämättä kahvilaa. Kuntokeskusten toiminnan näkökulmasta sitoutumisaika toi vakautta ja oli iso kehitysaskel. 1990ja 2000-luvuilla se muuttui kaiken kansan toimintakyvyn ylläpitämisen välineeksi, arvioi Riihijärvi Seuraavassa murrosvaiheessa 2010-luvun alussa Johanna ja Heikki Riihijärven perustama Liikku Oy alkoi kehittää ensimmäisten joukossa Euroopassa kuntokeskuspalveluihin budjettikonseptia. Kuntokeskuksen kannattaa hakeutua sinne, missä ihmiset liikkuvat. – Toiminnasta on karsittu elementtejä, jotka vaativat henkilökunnan osallistumista. – Joskus 1970-luvulla kuntosaliharjoittelu oli suhteellisen pienen kehonrakennusporukan hommaa. Premium-luokassa on tarjolla mahdollisimman paljon erilaisia palveluita. Kuntokeskusalalle ominainen ketjuuntuminen on tapahtunut ennen kaikkea tässä budjettikategoriassa. Tämä laajensi ja monipuolisti asiakaskuntaa. Kuntosaliharjoittelun on oltava säännöllistä, jotta siitä on hyötyä. Näitä keskuksia johtaa usein yksittäinen ihminen tai perhe. Sitä ne eivät Riihijärven mukaan olleet, vaan jokainen liittyjä teki päätöksen itse. Halvinten ja kalliimpien kuntokeskusten väliin jäävien toimijoiden Riihijärvi näkee olevan lähimpänä alan alkuperäistä toimintamallia. Ajatuksena oli keskittyä ydintoimintaan hiukan samaan tapaan kuin halpalentoyhtiöt. Viimeisimmän viiden vuoden aikana Liikulle on tarjottu tiloja muun muassa kauppakeskuksista, mikä oli sille ennen täysin poissuljettu vaihtoehto. Jos kuntosalikäynnin pystyy yhdistämään kaupassakäyntiin, niin se on rutiinia tukeva asia. Kuntokeskuksia perustettiin 1990-luvulla ja 2000-luvulla usein erilaisiin tyhjiksi jääneisiin toimitiloihin ja teollisuuskiinteistöihin. Näin toimi myös Liikku toimintansa alkuvaiheissa. Ketjujen puristukseen välillä jääneet keskukset voivat hyvin hoidettuna Riihijärven mukaan olla vahvoja omalla markkina-alueellaan. Budjettikategoriaan kuuluvat alle 35 euroa kuukaudessa maksavat paikat. Paikka ratkaisevan tärkeä Sijainti on kuntokeskuksen menestyksen kannalta Riihijärven mukaan kaikista tärkein asia. – Esimerkiksi ruokakaupan läheisyys on meille hyvä juttu, samoin sijainti kauppakeskuksessa. J ohanna Riihijärven tullessa kuntokeskusalalle runsaat 20 vuotta sitten oli alkamassa siirtymä jäsenyyspohjaiseen malliin. Samassa rakennuksessa ei ollut suoraan vetovoimatekijää, mutta meille olivat silloin tärkeitä ilmaiset parkkipaikat, joita oli riittävän paljon. 56 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet JOUKO KOKKONEN Kuntokeskukset ovat uineet liikunnan valtavirtaan Kuntokeskuksista on tullut merkittävä suomalaisten liikuttaja. Riihijärven mukaan kuntokeskusalalla on 2020-luvun puolivälissä kolme toimijaluokkaa. Kauppakeskukset haluavat myös tiloihinsa lisää toimintaa ja aktiviteetteja. – Aloitimme nimenomaan niin, että avasimme ensimmäisen keskuksen Ouluun vuonna 2010 postin vanhaan logistiikkakeskukseen, jonka sijainti oli hyvä. Riihijärven mielestä liikunta-alan yritykset sivuutetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Liikku Oy:n toimitusjohtaja Johanna Riihijärven mukaan alalla on yhä kasvuvaraa
Työntekijöitä on 15, vaikka meillä on kohta 70 toimipistettä. Liikku pysyttelee toistaiseksi Suomessa, jonka markkinoilla näyttää olevan kasvumahdollisuuksia. Hän ottaa vertailukohdaksi Ruotsin, jossa on kolme tai neljä ketjua, joilla kaikilla on yli 200 toimipistettä ja suurimmalla on yli 300 keskusta. – Vanhempieni ikäiset ihmiset eivät olleet valmiita maksaa liikunnasta. Isoissa eurooppalaisissa kaupungeissa peittoaste on 25 prosentin paikkeilla ja jopa lähellä 30 prosenttia. Sen takia pääsemme neuvottelemaan vuokrista ja ehdoista ihan eri tavalla kuin vielä 5–10 vuotta sitten, kuvaa Riihijärvi. Kevyen yrityskonseptin ovat mahdollistaneet teknologia, automatisaatio ja erinäköiset ohjelmistot. Ketjulla on toiminnassa 65 keskusta ja 5 rakenteilla. Koemme konseptimme olevan hyvä. Kuva: Liikku Oy – Meidän keskivertoasiakkaamme käy treenaamassa 2,1 kertaa viikossa ja kun heitä voi olla 2000, niin se on valtava toistuva vakioasiakasvirta kauppakeskukselle. – Se tarkoittaa, että kahdeksankymmentäviisi prosenttia ei ole. Haluaisin, että Suomessakin se olisi vähintään 20 prosenttia. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 57 Johanna Riihijärvi. Yrityksen pääomistaja on suomalainen terveysja hyvinvointialan suurtoimija Cor Group-konserni. Liikku testaa myös pinta-alaltaan hiukan pienempää keskusmallia. Vuonna 2027 lopussa keskuksia on tarkoitus olla toiminnassa yhteensä 100 ja asiakkaita yli 100 000. Riihijärvi kokee, että Liikulla on vielä paljon kasvuvaraa. Vuosina 2026 ja 2027 on tarkoitus avata yhteensä 20 keskusta. – Ei ole täysin poissuljettua, että jonkun vuoden kuluttua katsoisimme myös maan rajojen ulkopuolelle. Elämämme on muuttunut niin paljon passiivisemmaksi, että jo sen takia on tärkeää järjestää siihen liikuntaa.. Osa kokonaisuutta on yhteistyö yrittäjinä toimivien personal trainereiden kanssa. Lisäksi kahden keskuksen vuokrasopimukset on juuri allekirjoitettu. He olivat hyötyliikunnan puolustajia ja aktiivisia toimijoita. Vuoden 2025 lopussa ketjuun kuuluukin todennäköisesti 72 toimivaa keskusta. Se on erittäin yksinkertainen, selkeä ja ennen kaikkea pystymme operoimaan poikkeuksellisen ohuella organisaatiolla. Keskuksiin Liikku ostaa ylläpitoon ja aukioloon liittyviä palveluita. Kasvunäkymät ovat hyvät Kuntokeskukset tavoittavat Riihijärven mielestä vielä suhteellisen pienen määrän suomalaisista. Jos se osoittautuu toimivaksi, niin keskusten määrä voi ylittää 150. Niiden asiakkaina on alle 15 prosenttia 15–70-vuotiaista suomalaisista. Riihijärvet omistavat osuuden yhtiöstä ja johtavat operatiivista toimintaa. Kuntokeskusten asiakasmäärän laajentumista tukee ihmisten kasvanut valmius ostaa liikuntaa palveluna. Etenkin alle 50-vuotiaille tämä on arkipäivää
Voit suunnitella oman arkesi mukaisesti treenin ja liikunnan. Riihijärven mielestä kuntosalipalvelut olisi annettava pääosin liikuntayrittäjien hoidettaviksi. – Olisi tärkeä saada enemmän vuoropuhelua yksityisen ja julkisen sektorin välille. Liikuntaja elintapaneuvonnassa olisi Riihijärven mielestä myös syytä tiivistää julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä. Ruotsissa toimi jo yli lähes 30 uimahallia pyörittävä Medley-ketju, joka vuokraa hallit kunnilta. Kuntokeskuksessa käynti voi jopa lievittää yksinäisyyttä, kun treenatessa kohtaa ihmisiä. Tämä on Riihijärven mukaan selvä osoitus siitä, että varsinkin nuoret naiset ovat alkaneet harrastaa lihaskuntoharjoittelua ryhmäliikunnan sijaan. Mutta jos kunta alkaa rakentaa padel-halleja tai mainostaa kuntosalipalveluita dissaamalla samalla yksityistä sektoria ja loukkaamalla kilpailun puolueettomuutta, niin silloin ollaan harhateillä. Lihaskuntoharjoittelu on korostunut trendinä viime vuosina. Liikku tarjoaa yksinomaan kuntosalipalveluja, mutta siitä huolimatta yrityksen asiakaskunnan sukupuolijakauma on aika tasan 50/50. Lihaspainotteista harjoittelua ei mielletä enää kapeasti fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäjäksi, vaan sen vaikutus myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tunnistetaan. – On oikein, että liikuntaan kannustava infra, kuten pyörätiet ja lenkkipolut, on julkisen sektorin asia. On myös fysioterapeutteja ja liikunnan ammattilaisia, jotka mielellään ottavat lisää asiakkaita. – On harhaluulo, että kuntosalilla pitäisi tehdä valtavasti liikkeitä monilla laitteilla. Tällaisia pilotteja tarvitaan enemmän, sanoo Riihijärvi. Tämän aikaa oululaisilla on käytössään Linnainmaan, Raatin ja Vesi-Jatulin uimahallit. – Liikuntaneuvonnan malli on toimimaton, koska resurssit eivät riitä. Riihijärvi ottaa esimerkiksi Oulun Raksilan uimahallin, jonka kävijämäärä oli vuodessa noin 600 000. Meillä saattaisi olla hyviä ideoita esimerkiksi tehokkuuden lisäämiseen tai palvelutuotteen kehittämiseen. Riihijärvi näkee, että yksityisellä yrityksellä on enemmän kiinnostusta luoda uusia tuotteita. Uimahallit kuuluvat Riihijärven mukaan julkisiin palveluihin. . Tulisiko sitä kautta jopa säästöjä ja laadun parantumista. Riihijärvi kysyy, olisiko viisaampaa tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa kuin palkata 120 000 asukkaan kaupunkiin kaksi liikuntaneuvojaa. Aivan liian harva pääsee neuvonnan piiriin, ja jos neuvonta toimii, niin siihen joutuu jonottamaan kuukausia. Yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi paikallisten kuntosalien kanssa, joilla on personal trainereita. Hänen mukaansa urheiluseuroihin ja ylipäätään kolmanteen sektoriin kohdistuu ylimitoitettuja odotuksia aikuisväestön liikauttajina. Sinikan viiskytkaksvee on vaikea lähteä palloiluseuraan liikkumaan. Hänestä on erikoista, että liikuntayrittäjät otetaan harvoin mukaan liikuntaa koskevaan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Liikuntaneuvontaa tehdään liki kaikissa Suomen kunnissa, mutta Riihijärvi näkee sen olevan tehotonta. Ihmiset suuntaavat salille monesti tietyn rutiiniaikataulun mukaan, jolloin samaan aikaan paikalle sattuvista kävijöistä tulee usein hyvänpäiväntuttuja, mitä ei Riihijärven mielestä kannata vähätellä. – Lihaskuntoharjoittelusta on ensinnäkin täysin omien aikataulujesi herra, eikä ole sidottu siihen, että jumppa alkaa kello 18.00 tiettynä päivänä. Parempi osoite olisi Riihijärven mielestä kuntokeskus, jossa liikkumiseen voi saada pehmeän laskun. Riihijärven mielestä keskustelua hallitsee edelleen julkisen palvelutuotannon näkökulma, vaikka yksityiset yritykset erimerkiksi omistavat 95 prosenttia kuntokeskuksista. Riihijärvi arvelee, että yksityinen toimija olisi ratkaissut tilanteen niin, että uiminen olisi voinut jatkua uudisrakentamisen valmistumisen ajan. Riihijärvi ymmärtää, että keskukseen tulo voi herättää ensikertalaisessa epävarmuutta. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Mielikuvat keskuksista usein vanhentuneita Riihijärvi vakuuttaa kuntokeskuksen sopivan liikuntapaikkana kaikille. Sen sijaan hallin yhteydessä toimiva kuntosali voisi hänen mielestään olla yksityisen hoidossa. Huomaa vaikka nukkuvansa paremmin tai niska-hartiaseudun kolotuksen häviävän, kuvailee Riihijärvi. Riihijärvi näkee myös, että yksityiset palveluntarjoajat voisivat tehdä enemmän suomalaisten saamiseksi liikkeelle, jos niille annetaan siihen mahdollisuus. Tilalle nousee uusi Oulun vesiliikuntakeskus, joka valmistuu vuonna 2029. Uimahallienkin tilanne saattaa joskus muuttua. – Voitaisiinko palvelu ostaa yksityiseltä. Hänen mukaansa vuosikymmenten takaiset, kouluaikojen kuntosalivierailuihin perustuvat mielikuvat on syytä hylätä ja tulla katsomaan nykyaikaista kuntokeskusta. Esimerkiksi Suur-Tukholman alueella Medleyllä on 12 uimahallia ja 2 maauimalaa. Kuntokeskuksessa käynti voi jopa lievittää yksinäisyyttä, kun treenatessa kohtaa ihmisiä.. Tässä harrastuksessa näkee nopeasti hyötyjä, kun pääsee kiinni rutiiniin ja saa onnistumisen kokemuksia. Yksityinen sektori unohdettu keskustelussa Riihijärvi kuuluu Suomen Yrittäjien hallitukseen Liikunta-alan yrittäjät ry:n edustajana. Kuntien tehtäväksi jäisi lasten ja nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden tarpeista huolehtiminen. Maaliskuun alussa 2025 suljettu halli puretaan. Ylipäätään lihaskuntoharjoittelun hyödyt ymmärretään Riihijärven mukaan paremmin kuin vielä joitakin vuosia sitten. Fiksumpaa on aloittaa varovaisesti, tehdä vähän vähemmän ja ammattilaisen ohjauksessa. Riihijärven mukaan jokaisen pienen kunnan ei välttämättä edes kannata rakentaa kuntosalia, vaan tehdä yhteistyösopimuksia toimivien liikuntayrittäjien ja kuntokeskusten kanssa esimerkiksi palveluseteleitä hyödyntäen. Hän suosittelee kuntosaliharjoittelun pitkän tauon jälkeen tai täysin uutena harrastuksena aloittavia ottamaan alkuun joksikin aikaa ammattilaisen kumppaniksi
Kenttiä on 2020-luvulla harrastajiin nähden liian vähän. Seuroja oli yhteensä 65, joista 28 oli tässä vaiheessa vailla omaa kenttää. Golfliiton jäsenyyteen on aina vaadittu vähintään käynnissä oleva kenttäprojekti, joten rakenteilla oli ennätysmäärä uusia kenttiä. Merkkejä golfharrastuksen voimakkaammasta kasvusta alkoi näkyä liiton keräämissä luvuissa 1980-luvun alkupuolella. Kasvu oli alkuvuosikymmeninä maltillista. Vuonna 1990 niitä valmistui 22 – enemmän kuin koskaan aikaisemmin tai toistaiseksi tämän jälkeen. Jäsenseurojen määrä lähti kasvuun uusien kenttäprojektien myötä. Vuonna 1965 pelaajia oli tuhat (7 kenttää, 11 seuraa) ja 10 000 pelaajan raja saavutettiin vuonna 1987 (22 kenttää, 39 seuraa). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 5 9 JARI KOIVUSALO, LitM kenttäasiantuntija Suomen Golfliitto jari.koivusalo@golf.fi Golfkentät tarjoavat liikuntamahdollisuuksia laajoille joukoille Golf on suosittu liikuntamuoto, jonka harrastamisen edellytyksenä on pelaajamäärään nähden riittävä golf-kenttien määrä. Vuonna 1989 uusia seuroja liittyi ennätysmäärä, 16, mistä seurasi myös ennätyksellinen epäsuhta kenttien ja jäsenseurojen välillä. Liiton perustamisvuonna 1957 golfaajia oli 587 neljällä kentällä neljässä seurassa. Voimakas uusien seurojen ja kenttien lisääntyminen hiipui 1990-luvun alkupuoliskon aikana ja hiljaista aikaa jatkui aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoleen väKuva: Antero Aaltonen. S uomen Golfliitto on rekisteröidyillä (9/2024) harrastajilla mitattuna Suomen toiseksi suurin urheilun lajiliitto – 156 708 pelaajaa ja 134 jäsenseuraa
9-reikäinen kenttä laajennettiin täysimittaiseksi 18-reikäiseksi, 18-reikäistä täydennettiin lisäysillä tai rakennettiin toinen 18-reikäinen kenttä. Pelaajamäärän kasvu jatkui useilla tuhansilla vuosittain aina 2010-luvulle asti, minkä jälkeen tahti kuitenkin tasaantui. Kentillä oli 1950–1970-luvuilla keskimäärin hyvin tilaa. Golfin harrastajamäärän suhde golfkenttien lukumäärään on kääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana historiallisen ongelmalliseksi. 1980-luvulla rakennettiin suurin osa Suomen golfkentistä, jotka täyttyivät pelaajista 2010-luvulle tultaessa. Kenttätarjonta nykyiselle pelaajamäärälle Suomessa alueittain. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä valmistui 20 kenttää parissa vuodessa – enemmän kuin 15 vuoteen. Ensimmäiset kentät eri paikkakunnilla olivat nykymittapuulla arvioituna varsin vaatimattomia. Kasvu on jatkunut ja vuoden 2025 ennuste näyttää suuntauksen jatkuvan. Vuonna 2014 jäsenmäärä laski ensimmäistä kertaa liiton historiassa – 57 yhtäjaksoisen kasvuvuoden jälkeen. Pelaajamäärän kasvuvuodet Vuoden 1987 jälkeen pelaajamäärä kasvoi useilla tuhansilla uusilla harrastajilla vuosittain. Korkein lukema saavutettiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin kasvua oli lähes 10 000 rekisteröityä pelaajaa edellisvuoteen verrattuna. Näitä syitä kiinnostuksen kasvuun olisi hyvä tutkia tarkemmin. Poikkeukselliset olosuhteet koronapandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 toivat kentillemme parissa vuodessa 17 000 pelaajan lisäyksen. Golfista on tullut myös nuorten suosima harrastus. Pelaajien osuus asukkaista alueittain Suomessa 2023.. Koko maan keskiarvo on 16,4 reikää/1000 pelaajaa. Ylipäätään 2010-luvulla pelaajamäärän kasvu tasaantui. Runsas kenttien valmistuminen antoi pohjan voimakkaalle pelaajamäärän kasvulle. Erityisesti nuoret aikuiset ovat löytäneet lajin paremmin kuin aikaisemmin. Tähän ovat ehkä vaikuttaneet somemaailman kautta tutuksi tulleet nuorten seuraamien julkisuuden henkilöiden päivitykset golfkentiltä. Tällä tavalla on tehty Kuva 2. Golfista on tullut hyväksytty ja suosittu harrastus myös nuorten keskuudessa. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet liin asti. Kenttien pääosa toteutettu yhtiömuotoisina Kenttien rakentaminen perustui 1980-luvulle asti paljolti talkootyöhön, golfseurojen jäseniltä perittyihin maksuihin ja yksittäisiin lahjoituksiin. Golfin rekisteröityjen harrastajien määrän kasvu jatkuu tällä hetkellä. Samanaikaisesti Suomen voimakkaan talouskasvun kanssa 1980-luvulla perustettiin golfyhtiöitä, joiden tavoitteena oli toteuttaa kentän rakentaminen myymällä lajin pelaamiseen oikeuttavia osakkeita. Tämä kasvu oli ollut nähtävissä jo paria vuotta aikaisemmin seurojen määrän lisääntymisenä. Vuonna 2004 rikkoutui 100 000 rekisteröidyn pelaajan raja (110 kenttää, 118 seuraa). Toisaalta tuohon aikaan vastattiin alati kasvavaan kysyntään osin olemassa olevia kenttiä laajentamalla, mikä ei näy tässä tarkastelussa. Helsinki Hämeenlinna Seinäjoki Vaasa Jyväskylä Kokkola Ylivieska Kemi Oulu Rovaniemi Kuopio Kajaani Mikkeli Kouvola Kotka Savonlinna Joensuu Lappeenranta Pieksämäki Uusikaupunki Salo Turku Pori Rauma Ahvenanmaa Lahti Tampere Forssa Helsinki Hämeenlinna Seinäjoki Vaasa Jyväskylä Kokkola Ylivieska Kemi Oulu Rovaniemi Kuopio Kajaani Mikkeli Kouvola Kotka Savonlinna Joensuu Lappeenranta Pieksämäki Uusikaupunki Salo Turku Pori Rauma Ahvenanmaa Lahti Tampere Forssa <1,5% 1,5–2% 2–2,5% 2,5–3% 3–3,5% 3,5–4% >4% Pelaajien osuus asukkaista alueittain Koko Suomi: 2,8% 10–12,5 12,5–15 15–17,5 17,5–20 20–22,5 22,5–25 >25 Tarjonta golfaajille: Reikiä per 1000 pelaajaa Koko Suomi: 16,4 Kuva 1
Golfin olosuhdepolitiikka v 1.0 – 24.11.2023 https://golf.fi/wpcontent/uploads/2025/03/Golfin-olosuhdepolitiikka.pdf. Uusien kenttien tarve suuri – rahoitus ongelmana Pelaajamäärän kasvu on johtanut monin paikoin kenttien ruuhkautumiseen. Tarkastelu toi selkeästi esiin sen, että kasvutavoitteeseen pääsemiseksi uusien kenttien rakentaminen on välttämätöntä. Uusien kenttien rakentamistarve on ilmeinen. Näiden lukujen vertailu kertoo viestiä siitä, että osa kentistä on ruuhkautuneita. Jos luku muunnetaan 18-reikäisiksi kentiksi, saadaan määräksi 156. Laskennallisesti golfkentät ovat keskimäärin ruuhkautuneita. Ajanvarausjärjestelmien toimittajilta saatujen tietojen mukaan Suomessa pelattiin vuonna 2022 yhteensä 3 388 833 golfkierrosta. Uusien kenttien rakentaminen on kuitenkin jäissä. Muutamia hankkeita ovat toteuttaneet yksityishenkilöt. Useilla kentillä on menossa peruskorjausinvestointeja, joilla turvataan toiminnan jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen. Suomen Golfliitto teki vuonna 2023 Olosuhdepolitiikka -selvityksen pelaajamääristä ja kenttäkapasiteeteista eri alueilla. Harrastajien palautteet pelikokemuksista ovat heikentyneet, pelaajat eivät löydä peliaikoja ja olosuhteista on tullut selvin golfharrastuksen kasvun rajoittaja. Suuressa osassa golfyhtiöitä peritään kentän ylläpitämiseksi hoitovastiketta asunto-osakeyhtiöiden tyyliin. Liiton keräämien tietojen mukaan Suomen kentillä on yhteensä 2 804 reikää – mukaan on luettuna myös lyhyet par 3-kentät. Tai ottavatko kunnat enemmän vastuuta liikuntalain mukaisesti ”luomalla edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja” ottaen huomioon myös golfin. Kun lopettajien määrä kasvoi, niin golfosakkeiden myynti vaikeutui, ja golfkenttien rakentamisen rahoittaminen osakkeita myymällä loppui käytännössä viime vuosituhannella. Jos osakkeen omistaja jostain syystä lopettaa pelaamisen, jää hänelle kuitenkin vastikkeen maksuvelvollisuus. L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 61 suurin osa nykyisistä kentistämme, mikä on antanut mahdollisuuden lajin harrastajamäärän voimakkaalle kasvulle. . Viime vuosikymmenillä uusia golfkenttiä on rakennettu olemassa olevia kenttiä laajentamalla eli nykyisten harrastajien panostuksilla. Valtion liikuntapaikkarakentamiseen myöntämät avustukset ja EU-hankkeiden tuet ovat olleet ratkaisevia muutamissa pienemmissä hankkeissa. Tarve on vähintään 10 uutta 18-reikäistä tai käytännössä useampia pienempiä kenttiä nykyiselle pelaajamäärälle. Lisäksi selvitys suuntasi tulevaisuuteen liiton strategiassa mainitun ”kohti 200 000 pelaajaa” tavoitteen mukaisesti. Löytyykö ratkaisu tähän vanhasta eli golfosakekaupan elpymisestä vai löydetäänkö jokin uusi ratkaisu. Arvioitaessa 18-reikäisen kentän sopivan täyttöasteen olevan 25 000 golfkierrosta vuodessa, maan kenttien normaali kapasiteetti on yhteensä 3 150 000 kierrosta
Esteettömyyden on oltava osa laajempaa liikuntapaikkojen saavutettavuusstrategiaa.. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet AIJA SAARI tutkimusja kehityspäällikkö Suomen Paralympiakomitea aija.saari@paralympia.fi Parajääkiekossa tarvittava esteetön kaukalo. Kuva: Touho Häkkinen KATI KARINHARJU lehtori ja tutkija Satakunnan Ammattikorkeakoulu kati.karinharju@samk.fi JUKKA PARVIAINEN olosuhdeasiantuntija Suomen Paralympiakomitea jukka.parviainen@paralympia.fi Esteettömyys liikuntaympäristöissä: oppia menneestä ja työkaluja tulevaisuuteen Liikuntapaikkojen esteettömyys on yhdenvertaisen liikkumisen ja urheilun edellytys. Paralajien olosuhteet -hankkeessa kootaan paralajien mittoja ja olosuhdetietoja Paralympiakomitean verkkosivuille
Esteettömyyden ja saavutettavuuden käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja täydentävät toisiaan. Se on asiakkaalle helppopääsyinen ja ylläpitäjälle kevyt toteuttaa. Toisaalta sen rajoitteena on, että sivulle mahtuu lähinnä vapaata tekstiä, tieto vanhenee ilman aktiivista ylläpitoa, eikä verkkosivujen tieto integroidu osaksi digitaalisia karttapalveluita. Suomessa esteettömyyteen velvoittavat muun muassa liikunta-, yhdenvertaisuusja maankäyttöja rakennuslait sekä YK:n vammaisyleissopimus. Liikuntapaikan esteettömyyskartoituksen tekeminen edellyttää koulutusta, laajaa perehtyneisyyttä esteettömyyteen ja paraurheilulajien tuntemusta. Saavutettavuus tarkoittaa palvelujen esteetöntä saavutettavuutta. Satakunnan ammattikorkeakoulu on vuosien 2013– 2023 aikana toteuttanut viisi liikuntapaikkojen esteettömyyden edistämiseen tähdännyttä hanketta (Karinharju & Kuusiluoma, 2022). Esteettömyyskuvailu on verkkosivuilla julkaistava kuvaus kohteesta. Olemme koonneet katsauksen liikuntaolosuhteiden esteettömyyden kehittämistyöstä, kertyneestä ymmärryksestä ja nykytilasta. Yhtä tärkeää on, että käyttäjät saavat ajantasaista, luotettavaa ja käyttäjälähtöistä tietoa siitä, miten liikuntapaikka tai reitti heidän tarpeisiinsa soveltuu. Lainsäädännöllä tai Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjalla (Valtion liikuntaneuvosto, 2023) ei kuitenkaan ohjata seinien värejä, kalusteiden sijoittelua tai paralajien olosuhteita. Esteettömyyssovellus tarjoaa digitaalisen menetelmän liikuntapaikkojen esteettömyyden arviointiin ja esteettömyystietojen julkaisemiseen. Syksystä 2024 alkaen liikuntapaikkasuunnittelijat ovat voineet käyttää esteettömyyssovellusta osana liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten hakuprosessia. Työn tuloksena syntyi Esteettömyysselvityslomake, joka vuonna 2016 otettiin osaksi opetusja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen valtionavustushakemuksia (Opetusja kulttuuriministeriö, 2025). Rakennetussa ympäristössä esteettömyys tarkoittaa liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen ulottuvuuksien huomioimista tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa (Kilpelä, 2018). Menetelmiä esteettömyystietojen keräämiseen ja julkaisemiseen Suurimmasta osasta Suomen noin 45 000 liikuntapaikasta ei ole esteettömyystietoja saatavilla. Näkemisen esteettömyyttä ovat esimerkiksi valaistus ja kontrastit, kuulemisen esteettömyyttä akustiikka ja induktiosilmukat ja ymmärtämisen esteettömyyttä selkeä ympäristö ja opasteet. Lisäksi esittelemme keinoja esteettömyyden kartoittamiseen, arviointiin ja kuvaamiseen, jotta tieto liikuntapaikoista ja -ympäristöistä olisi kaikkien käyttäjien saatavilla. Esteettömät liikuntatilat (Kilpelä, 2014) kokoaa ratkaisuja, joiden avulla tilat soveltuvat mahdollisimman monelle käyttäjälle. Se ei vaadi erillistä teknistä alustaa, tietoja on joustava päivittää ja kuvauksissa voi olla mukana kokemuksia ja tarinoita. 2020; Suomen Paralympiakomitea, 2024) täydennettiin Esteetön luontoliikunta -oppaan (Verhe & Ruti, 2007) tietoja ja tuotiin esiin käyttäjälähtöisyyttä ja selkeiden opasteiden ja esteettömyyskuvailujen merkitystä. Liikkujien ja paraurheilijoiden lisäksi myös ohjaajat, valmentajat, vapaaehtoiset ja vierailijat tarvitsevat esteettömiä työskentelyja toimimisolosuhteita. Luonnossa liikkumisen olosuhteisiin keskittyneissä hankkeissa (Saari ym. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 6 3 E steettömien tilojen ja palvelujen puute sulkee liikuntapalvelujen ulkopuolelle erityisesti toimintarajoitteiset henkilöt, joilla liikkumaan pääsy voi olla ratkaiseva osa hyvinvointia, kuntoutusta, sosiaalista osallisuutta tai paraurheilijan polkua. Lisäksi kuvailujen laatu voi vaihdella kunnan tai sisällöntuottajan mukaan, mikä voi vaikeuttaa vertailua.. Esteettömyys ei myöskään toteudu pelkästään rakenteiden avulla. Uuden tai peruskorjattavan liikuntapaikan tiedot syötetään sovelluksen AVI-suunnittelijaversioon, josta ne tallentuvat automaattisesti aluehallintoviraston tietoalustalle. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023 -selvityksen mukaan vain noin puolet kunnista tekee esteettömyyskartoituksia, ja niistäkin vain harva säännöllisesti. Ensimmäisissä hankkeissa keskityttiin esteettömyyden arviointiin ja kehittämiseen liikuntapaikkarakentamisen tueksi. Tietoa suunnittelijoille ja rakentajille Suomen Paralympiakomitea on pyrkinyt tuottamaan täydentävää tietoa liikuntaolosuhteiden suunnittelijoille ja rakentajille. Esteettömyys viittaa fyysiseen ympäristöön, joka on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä. Liikkumisen esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi esteettömiä kulkureittejä ja tiloja, joissa myös erilaisia liikkumisen apuvälineitä käyttävät henkilöt, kuten pyörätuolin käyttäjät voivat liikkua sujuvasti. Esteettömyyden tulee olla mukana kaikessa liikuntapaikkarakentamisen ohjeistuksessa ja julkaisujen tulee olla saavutettavia. Esteettömyyskartoitus on olemassa olevan kohteen toimivuuden tarkastelua esteettömyyden näkökulmasta mittaamalla, havainnoimalla ja arvioimalla (Suomen Paralympiakomitea, 2024). Ne ovat myöhemmin hyödynnettävissä esimerkiksi kohteen lopputarkastuksessa (Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2025). Lisäksi Liikuntapaikkajulkaisujen esteettömyysselvityksessä (Saari & Kilpelä, 2023) havaittiin, että esteettömyystieto vaatii jatkuvaa päivitystä. Kuntien esteettömyyden arviointiin käyttämät menetelmät ja vastuut ovat usein epäselviä, eikä tietoa tallenneta systemaattisesti tai jaeta julkiseen käyttöön (Ala-Vähälä, 2024). Maksuton sovellus on käytössä koko Suomessa, ja sen kautta kerättyä tietoa voidaan julkaista esimerkiksi pääkaupunkiseudun palvelukartalla, Suomi.fi-palvelussa sekä kuntien ja organisaatioiden omilla verkkosivuilla (Helsingin kaupunki, 2025). Keskeisessä roolissa on ollut Helsingin kaupungin kehittämän Esteettömyyssovelluksen toimivuus osana kansallista liikuntapaikkojen esteettömyystiedon keruuta sekä uusien ja peruskorjattavien liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen suunnittelua (Helsingin kaupunki, 2025; Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2025). Myöhemmissä hankkeissa painopiste on siirtynyt esteettömyystiedon digitaaliseen kokoamiseen ja julkaisemiseen kuntatasolla (Karinharju ym, 2023). Kartoitusraporttia voi käyttää kehittämiskohteiden tunnistamiseksi, rahoitushakemuksen liitteenä tai kohteen esteettömyyskuvailun laatimisessa. Nykyisin on kuitenkin olemassa menetelmiä, joiden avulla liikuntapaikkojen ylläpitäjät voivat tunnistaa kehittämistarpeita sekä kerätä ja julkaista esteettömyystietoa
https://www.paralympia.fi/fi/131/reitit-ja-rakenteet (Luettu 25.6. Ne tarjoavat yksilöllisen ja tarinallisen tavan kertoa siitä, miten kohteessa voi toimia, millaisia rajoitteita ja ratkaisuja on. Esteetön rakennus ja ympäristö. & Viljamaa, A. 2025. 2024. Liikuntapaikkajulkaisujen esteettömyysselvitys. 2022. Jos esteettömyyttä ei oteta osaksi kokonaissuunnittelua ja osallisteta prosessiin mukaan myös tilojen käyttäjät, seurauksena on esteellisiä tiloja ja palveluita, joita joudutaan jälkikäteen paikkaamaan erillisratkaisuilla. Haettu 25.6.2025 osoitteesta: https://www.paralympia.fi/fi/47/luontokohteiden-esteettomyys Satakunnan ammattikorkeakoulu. 2025) Saari, A. (toim.), SeAMK-SAMK Tutkimusfoorumi 2022. Teoksessa Roitto, R. Liikuntapaikkarakentaminen. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Esteettömyyskartoitus, -sovellus ja -kuvailu täydentävät toisiaan. Suunnitteluopas. Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin (s. Department of Geosciences and Geography C22. Kilpelä, N. https://www.paralympia.fi/ fi/158/liikuntapaikkajulkaisujen-esteettomyysselvitys-2022-2023 (Luettu 25.6. Kaupunki alustana. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. . Karinharju, K., Kuusiluoma, R.-K., Tupala, R., Heikkinen, M. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43 Opetusja kulttuuriministeriö. 2025. 2024. Tieto ja osaaminen karttuvat käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyönä Esteettömyyden on oltava osa laajempaa liikuntapaikkojen saavutettavuusstrategiaa ja esteettömyystiedon tulisi tavoittaa myös ihmiset, joiden osallisuutta rajoittavat useat yhtäaikaiset esteet (Saari 2024). Ohjeet esteettömyyskartoituksiin ja esteettömyyden kuvailuun. Osallistumisen esteiden purkaminen lähtee niiden ymmärtämisestä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:3. Luontokohteiden esteettömyyden kartoittaminen ja kuvailu. Sovellus kerää tietoa liikuntapaikkojen esteettömyydestä. Helsinki: Rakennustieto Oy. Esimerkiksi YLLI-hanke (Muukkonen ym 2022) tuo esteettömyyden lisäksi esiin myös palvelujen saavutettavuuteen vaikuttavia maantieteellisiä, ajallisia, tiedollisia, hallinnollisia, kulttuurisia, taloudellisia ja sosiaalisia osallistumisen esteitä. https://okm.fi/liikuntapaikkarakentaminen (Luettu 24.6. Helsinki: Rakennustieto Oy. 2025 osoitteesta: https://kaupunkialustana.hel.fi/ohjeet-2/ tpr-perhe/esteettomyysohje/ Karinharju, K. Teoksessa Joensuu-Salo, S., Varamäki, E. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/09/ Liikuntapaikkarakentamisen-suunta-asiakirja.pdf Verhe, I. 2025. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023. 2007. & Sipilä, V. & Saari, A. Esteettömyyssovellus. ihmisentoimintakyky.fi/tietoa-meista/projektit/yhteismitallinenesteettomyystieto-suomen-liikuntapaikoissa/ (Luettu 24.6. Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Saari, A. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:19. & Vänttinen, L. (toim.), Hätönen, J., Kajala, L., Lakkasuo, T., Rissanen, P., Parviainen, J., Piipponen, N. Teoksessa Salasuo, M. 2020. 2023. 2022. Helsingin kaupunki. & Rauas, M. Haettu 24.6. Kohteiden verkkosivuilta löytyvät esteettömyyskuvailut täydentävät kartoituksella ja sovelluksella kerättyä strukturoitua tietoa. (toim.). Nuorisoja Liikunta-alan asiantuntijat, (3) 2025. 2025. 43–51). Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus –projektit. & Ruti, M. Suomen Paralympiakomitea. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen. Ala-Vähälä, T. Esteetön eräpolku -hankkeen raportti. Liikuntaolosuhteiden lopputuloksen esteettömyydestä huolehtiminen on osa suunnitteluprosessia. (toim.), Viisautta ja välittämistä. Reitit ja rakenteet. & Siira, H. 2025) Saari, A. 2021. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2024:2. LÄHTEET Ala-Vähälä, T., Farin, V., Karinharju, K., Kuusiluoma, R.-K., Peltonen, N., Piittisjärvi, T., Roitto, R., Saarela, T., Saari, A., Samstén, R. 2025) Valtion liikuntaneuvosto. 2025) Suomen Paralympiakomitea. Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun (s. 18–27). Urheiluseura tai liikuntatapahtuman järjestävä voivat linkittää kuvailun tapahtumamainokseen. & Niemi, H. 2023. Liikuntapaikkarakentamisen suuntaasiakirja. & Kuusiluoma, R.-K. 2025 osoitteesta: https://www. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Jos liikuntapaikkojen esteettömyydestä tai esteellisyydestä ei osata viestiä siten, että tieto saavuttaa potentiaaliset käyttäjät, esteettömiä liikuntapalveluja tarvitsevat jäävät ehkä saapumatta. Esteetön luontoliikunta. Helsinki: Helsingin yliopisto. Suomen Paralympiakomitea. Muukkonen, P., Ehnström, E., Hasanen, E., Hintsanen, L., Laakso, T., Nurmi, M., Pyykönen, J., Salmi, L., Salmikangas, A.-K., Simula, M., Virmasalo, I. Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 93. Liikuntapaikkojen esteettömyys on yhdenvertaisen harrastamisen edellytys. Haettu 24.6. (toim.), Kaikille avoin liikunta kunnissa, Liikuntatieteellinen Seura, 69–72. 2023. 2018. Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. & Kilpelä, N
Utelias suhtautuminen teknologiaan voi tuottaa liikunnallisia hyötyjä. KORHONEN), LitM projektitutkija Jyväskylän yliopisto lassi-pekka.p.korhonen@jyu.fi ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS, LitT yliopistotutkija Jyväskylän yliopisto Digitaaliset liikuntapelit liikunnallistavat arjen ympäristöjä Kuva: CSE Simulation Oy Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vaatii uusia innostavia ratkaisuja ja liikkumista tukevan ympäristön luomista. Eurobarometri-tutkimuksessa havaittiin, että vaikka EU-kansalaisista 74 prosenttia koki elinympäristönsä tarjoavan mahdollisuuksia olla fyysisesti aktiivinen, vain 6 prosenttia harrasti liikuntaa säännöllisesti ja 32 prosenttia jokseenkin säännöllisesti. Liikkumisen huomioimisella arjen elinympäristöjemme suunnittelussa on mahdollista lisätä arjen liikkumista rakenteiden tasolla. D igitalisaatio ja teknologian kaikkiallistuminen on tunnistettu megatrendi. S. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 6 5 LASSI-PEKKA SALOKANGAS (O. Kehityssuunnat voivat olla ihmisten liikkumisen kannalta positiivisia tai negatiivisia riippuen tavasta, jolla suhtaudumme käynnissä olevaan muutokseen (VLN 2023, 33–34). Kun työn ja vapaa-ajan läpäisevä teknologia tekee arjestamme vaivattomampaa ja fyysisesti passiivisempaa, jolloin uudet teknologiat synnyttävät mahdollisuuksia olla myös fyysisesti aktiivisempi.. Teknologiat ovat muuttaneet pysyvästi ihmisten arkea ja työelämää (Dufva & Rekola 2023, 48–49). (EU 2022, 9, 48, 53) Liikkumisen lisäämiseksi tarvitaan uusia, saavutettavia ja arkeen sujuvasti sulautuvia ratkaisuja. Liikkumisen määrä ei kuitenkaan korreloidu suoraan ympäristöön. Trendi on tunnistettu myös liikuntapolitiikassa liikkumisen muutostekijäksi. Yleisimmin mainitut liikkumisen esteet olivat ajan tai motivaation ja kiinnostuksen puute
Liikuntapelejä on suunniteltu monilla teknologioilla eri käyttötarkoituksiin. muuta kuin liikuntaa varten rakennettu tai muokattu ympäristö ja 5. Erityisesti nuorten kohdalla korostuvat vaatimukset ja neuvottelu avoimesta ja säätelemättömästä tilasta, jossa on vapautta toteuttaa omaa liikunnallisuuttaan, jolloin ajatus tilan haltuun ottamisesta korostuu. Digitaalisia liikuntapelejä luokiteltuna spektrillä (Korhonen 2025 Muelleria ym. (CSE 2025) Mahdolliset uudet liikunnan tilat Uutena ideana tutkimukseen sisältyi liikuntaan assosioitumattomien tilojen käsitteellistäminen. Suomalaisten pelaamista mittaavassa Pelaajabarometrissa on tunnistettu, että digitaalinen pelaaminen yleistyy edelleen kaikissa ikäryhmissä: 64,2 prosenttia suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä aktiivisesti ja alle 29-vuotiaista osuus on tätäkin suurempi (Kinnunen ym. kotiympäristö, 4. Fyysistä aktiivisuutta hyödyntävät pelit (exertion incorporating digital games) ovat rakennettu digitaalisille pelialustoille ja niille tyypillistä on matala fyysisen aktiivisuuden taso, mutta rikas pelikokemus. 2016) Liikuntapelit voidaan luokitella neljään luokkaan (ks. (Korhonen 2024) Tutkimus tukeutui erityisesti Elina Hasasen väitöskirjatutkimuksessaan (2017, 26–28) käyttämään nuorten omaehtoisten liikkumisen ympäristöjen viisiosaiseen luokitteluun: 1. Esimerkiksi tiettyjen elämäntapalajien, kuten parkourin ja skeittauksen harrastajien keskuudessa on havaittu tilan muuttumista, kun kaupungin katukiveykset, rappuset ja kaiteet saavat uusia käyttötarkoituksia lajille merkityksellisinä elementteinä. ulkoliikuntaympäristö, 3. Muellerin tutkimusryhmä (2016) on hahmotellut liikuntapelien kokonaisuutta spektrille, jossa ulottuvuuksina ovat pelillisyys ja liikunta. kuva 1), joista tämän tutkimuksen keskiössä ollut kajaanilaisen CSE Simulation Oy:n kehittämä iWall-liikuntapeliseinä edustaa julkisiin tiloihin suunniteltua liikuntapeliä (Korhonen 2024). Välimallin digitaaliset liikuntapelit (in-between exertion games) tasapainottelevat näiden suunnittelutapojen välillä. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 teema Olosuhteet Digitalisaation lisäksi digitaalinen pelaaminen ja pelillisyys on yleistynyt. Esimerkiksi Konamin Dance Dance Revolution -tanssipeli julkaistiin pelisaliversiona jo vuonna 1998. Näistä neljäs luokka, jolla tarkoitetaan esimerkiksi parkouriin tai skeittaamiseen soveltuvia kaupunkirakennelmia, sivuaa liikuntaan assosioitumattomien tilojen käsitettä. Yksinkertaisesti kuvattuna ne käsittävät kaikki tilat, joita ei mielletä liikuntapaikoiksi. Näitä voivat olla esimerkiksi kauppakeskukset, kirjastot ja nuorisotilat. Liikuntapelien tarjonta kasvanut Digitaalisessa liikuntapelaamisessa digitaalisia pelejä pelataan oman kehon liikkein ja fyysinen aktiivisuus ylittää istuma-ajan aktiivisuuden rajan (Kari 2017). Pelillisyys lisääntyy Fyysistä aktiivisuutta hyödyntävät pelit Välimallin pelit Lisätyn ja pelillistetyn todellisuuden liikunta ja urheilu Liikunnallisuus lisääntyy Sijaintipohjaiset mobiilipelit ja sovellukset Pokémon GO Strava Sijaintipohjaiset mobiilipelit ja sovellukset Konsolivideopelit PS Move -pelit Switch Sports Dance Dance Revolution Just Dance Switch Ring Fit Adventure LES MILLS XR BODYCOMBAT Konsolivideopelit VR/AR hyödyntävät pelit ZWIFT VR/AR hyödyntävät pelit Julkisiin tiloihin suunnitellut pelit iWall runBEAT Lappset cycloBEAT Memo Julkisiin tiloihin suunnitellut pelit Beat Saber VR-peliareenat Valo Arena Valo Climb. Tuotteena se sopii moniin eri ympäristöihin ja se on käytössä esimerkiksi kouluista, kirjastoista ja kauppakeskuksista. Liikuntapelituotteena iWallin vahvuuksia ovat helppokäyttöisyys, inklusiivisuus ja rikas pelikokemus, jossa liike tai liikkuminen on tavoitteena. 2024). Tällaiset pelit eivät hyödynnä kokonaista teknologista peliympäristöä tai -alustaa, vaan ennemmin peleistä tuttuja elementtejä tukemaan käyttäjän motivaatiota ja oppimisprosessia. Hasasen (2017, 107–110; 195–200) määrittelyssä korostuvat fyysisen tilan lisäksi tilojen käyttöönottajien merkityksenannot. Digitaalinen tai pelillinen lähestymistapa voi olla houkutteleva vaihtoehto eritysesti heille, jotka eivät syystä tai toisesta ole löytäneet tietään tarjolla oleviin liikuntamuotoihin ja liikkumisympäristöihin. 2016 mukaillen). Spektrin toisella laidalla on lisätyn ja pelillistetyn todellisuuden liikunta ja urheilu (augmented sports), jonka toiminnot keskittyvät tuottamaan käyttäjälle fyysistä aktiivisuutta tai edistämään motorista oppimista hyödyntämällä teknologiaa apuvälineenä. Liikuntapelitutkimus on yleistynyt 2010-luvulla, mutta liikuntapelit eivät ole suinkaan uusi keksintö. (Mueller ym. (Hasanen 2017, 44–48) Kuva 1. sisäliikuntapaikka, 2. luonto
Millaisia fyysisen aktiivisuuden edistämisen mahdollisuuksia digitaalisilla liikuntapeleillä on. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 67 Liikuntaan assosioitumattomalta tilalta puuttuvat tilaa väljentävät merkityksenannot (Korhonen 2024). 2025. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Sitran selvityksiä 224. LÄHTEET CSE. & Mandryk, R. Tampereen yliopisto. Millaiset tekijät ohjasivat liikuntapelihankintaa liikuntaan assosioitumattomaan tilaan. & Hasanen, E. Megatrendit 2023. iWallin avulla voidaan lisätä innostusta liikuntaan, tarjota viihdyttävää liikuntaa ja mahdollistaa tutustuminen eri liikuntamuotoihin. Opinnäytetyö. (Korhonen 2024) On tärkeää huomioida myös liikunnan digitalisaatioon ja pelillistämiseen liittyvät riskit, kuten fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja teknologiariippuvuuden lisääntyminen liikunnassa. Liikuntapaikkarakentamisen suuntaasiakirja. . Aineisto on kerätty 10 teemahaastattelulla 12 henkilöltä syksyllä 2023. 2023. (Korhonen 2024) Liikuntapelaamisen vaikutukset ja mahdollisuudet lisätä fyysistä aktiivisuutta ovat laajat. Liikuntapelihankintaa tehtäessä on tärkeää pohtia laitteiden käyttöasteeseen vaikuttavia asioita. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202410186384 Mueller, F., Khot, R., Gerling, K. 2022. 2023. Lisäksi hankinnan tavoitteena on ollut edistää liikunnallisuutta ja pelillisyyttä tiloissa sekä luoda mielikuvaa tulevaisuuden tilaratkaisuista. Studies in Sport, Physical Education and Health 264. iWall tarjoaa uusia mahdollisuuksia tilojen käyttäjille. 2017. Sport and Physical Activity. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 2024. Viitattu 10.4.2024. Tarkastelun keskiössä oli kajaanilaisen CSE Simulation Oy:n kehittämä iWall-liikuntapeliseinä. Contesti. Foundations and Trends® in Human-Computer Interaction, 10 (1), 1–86. Kirjaston kirjahyllyissä ei kiipeillä, eikä sairaalan käytävillä juosta muutoin kuin hätätilanteessa. Liikuntapelilaitteiden, kuten iWallin, hankintaa kirjastoihin, nuorisotiloihin ja sairaaloihin perusteltiin palveluiden ja tilojen kehittämisen näkökulmasta. Hankintoja voi jarruttaa ilmiön uutuus, julkisen hankintamenettelyn jäykkyys ja tuotteen korkeahko hinta. 2. https://data.europa.eu/doi/10.2766/356346 Hasanen, E. https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/ liikuntapaikkarakentamisen-suunta-asiakirja-2023 Virmasalo, I. (Korhonen 2024) iWallin sijoittelua ohjasivat fyysiset ja saavutettavuustekijät, kohderyhmä, käyttötarkoitus sekä tilan omistajuus. Nuorisotiloissa iWall voi tarjota hauskan ja omaehtoisen liikunta-aktiviteetin. Toisaalta liikuntapeli voi tarjota vaihtoehdon perinteisille liikuntaharrastuksille, erityisesti ohjattua liikuntaa vieroksuville. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Teknologian avulla voidaan parantaa myös liikkumisen saavutettavuutta huomioimalla sen eri ulottuvuudet (Virmasalo & Hasanen 2022) hankintavaiheessa. 2022. Città, Territori, Progetti, 2, 59–76. Ensimmäinen havainnollistaa liikuntapelin hankintaan vaikuttavia tekijöitä ja toinen fyysisen aktiivisuuden edistämistä liikuntapelaamisen avulla. Jyväskylän yliopisto. TRIM Research Reports 32. Teknologian kehitys, digitaalisten liikuntaratkaisujen skaalautuvuus ja uudet liikuntapelialustat tarjoavat tähän mahdollisuuksia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7204-2 Kinnunen, J., Prykäri, S., Mäyrä, F. Korhonen 2024) Uudet teknologiat täydentävät liikkumisympäristöjä Arjen ympäristöjä voitaisiin tuottaa liikuntapeleillä esimerkiksi kirjastoihin ja nuorisotiloihin, joissa ne voivat kannustaa arjen aktiivisuuteen. Pelaajabarometri 2024: Seurapelaamisen vastaisku. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-3742-1 Korhonen, L.-P. Liikuntapelit voivat myös toimia houkuttimena liikuntapaikoilla tuoden uudenlaista lisäarvoa esimerkiksi kuntokeskuksen palvelutarjontaan (ks. & Rekola, S. https://doi.org/10.36253/contest-14177 Näin tutkittiin Artikkelin pohjana oleva pro gradu -tutkimus (Korhonen 2024) käsitteli digitaalisia liikuntapelejä, niiden hankintaa liikuntaan assosioitumattomiin tiloihin ja mahdollisuuksia edistää fyysistä aktiivisuutta. 2023. Verkkosivu. https://cse.is/iWall.php Dufva, M. Haastateltavat edustivat kirjastoja, nuorisotiloja, sairaalaa ja liikuntapelien kehittäjiä CSE:ltä. & University, T. https://doi.org/10.1561/1100000041 Pekkarinen, T. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus saattaisi vähentyä, jos frisbeegolfia siirrytään pelaamaan ulkoradoilta pelkästään sisätiloihin näyttöjen äärelle. (ks. iWallin tuli olla muualla kuin liikuntapaikalla. 2016. Liikuntapelaamisen mahdollisuudet. Kuitenkin liikuntaan assosioitumattomien tilojen huomioiminen liikkumisympäristöinä voisi kohdistaa aiempaa enemmän huomiota koko elin ympäristöömme liikkumisen edistämisessä. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-202303183811 Valtion liikuntaneuvosto. Pelit uudistavat tiloja ja luovat uusia liikkumisympäristöjä Haastatteluaineiston analyysista erottui kaksi keskeistä kokonaisuutta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. iWall 4.0 Fun for the whole family. Exertion Games. Digitaaliset liikuntapelit liikuntaan assosioitumattomissa tiloissa: iWall-liikuntapelin hankinta ja mahdollisuudet fyysisen aktiivisuuden edistäjänä. ”Me ollaan koko ajan liikkeessä”: Tutkimus nuorten omaehtoisen liikkumisen muodoista ja merkityksistä tilan kehyksissä. 2024. & Simonet, V. Defining the accessibility of physical activity Tracing the social dimension. Lisääntyvä tutkimus liikkumista edistävästä teknologiasta täydentää ymmärrystämme liikkumisympäristöistä moniulotteisena ilmiönä, huomioiden myös teknologisen ja virtuaalisen ulottuvuuden. Liikuntapelien käyttö julkisissa tiloissa voisi olla tehokas keino edistää päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Viitattu 16.2.2025. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:19. Special Eurobarometer 525. Pekkarinen & Simonet 2023). https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023 Euroopan Unioni. Aineisto analysoitiin keväällä 2024 käyttämällä laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.. Tutkimuskohteet valikoituivat liikuntapelilaitteen sijainnin mukaan
Vastaajista 13 prosenttia ilmoitti tekevänsä vapaa-ajalla askareita, joissa ei paljon liiku, ja jotka eivät rasita ruumiillisesti. Puolustusvoimat julkaisevat vuosittain kuntotestien tuloksia palveluksen ajalta, mutta kutsuntavaiheen koettua fyysistä kuntoa tai liikuntatottumuksia nekään eivät ole tavoittaneet. Vastaajista suurin osa (57 %) kertoi käyttävänsä päivässä keskimäärin 15–59 minuuttia kävelemiseen tai pyöräilyyn työtai muilla asiointimatkoilla (kuva 2). K utsunnat ovat monelle nuorelle miehelle jännittävä tilaisuus. Tieto niiden lähestymisestä on saattanut kannustaa osaa kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota fyysiseen kuntoonsa. 14 % 15 % 33 % 24 % 14 % En kävele tai pyöräile päivittäin työtai asiointimatkoilla Alle 15 minuuttia päivässä 15–29 minuuttia päivässä 30–59 minuuttia päivässä 60 minuuttia tai enemmän päivässä 5 10 15 20 25 30 35 % Kuva 2. Kansallisia tutkimustuloksia lasten ja nuorten, ja toisaalta aikuisten, liikkumisesta on helposti saatavissa useamman vuoden ajalta, mutta kutsuntaikäiset edustavat ikäryhmää, joiden liikkumisesta tiedämme vähemmän. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen. Työtai asiointimatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä.. Maaseutukunnissa oli enemmän vastaajia, jotka kertoivat, 5 10 15 20 25 30 35 % Ei juuri mitään liikuntaa Verkkaista tai rauhallista liikuntaa yhtenä tai useampana päivänä viikossa Ripeää ja reipasta liikuntaa noin kerran viikossa Ripeää ja reipasta liikuntaa kaksi kertaa viikossa Ripeää ja reipasta liikuntaa kolme kertaa viikossa Ripeää ja reipasta liikuntaa ainakin neljä kertaa viikossa 6 % 17 % 10 % 14 % 22 % 32 % Kuva 1. Tarkemmin vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta kysyttäessä 14 prosenttia vastanneista kertoi harrastavansa kilpailumielessä liikuntaa. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei harrasta juuri mitään liikuntaa viikossa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 PAULA HARMOKIVI-SALORANTA, FT, LitM, Ft yliopettaja liikunta ja hyvinvointi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu paula.harmokivi-saloranta@haaga-helia.fi JENNI HARALA, KT, FM lehtori liikunnan ja hyvinvoinnin lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulu jenni.harala@haaga-helia.fi KEIJO KYLÄNPÄÄ, liikunnanohjaaja (YAMK) aluekehittäjä, aikuisliikunta Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu keijo.kylanpaa@phlu.fi Kunnossa kutsunnoissa. Työja asiointimatkojen kulkemisen suhteen Lahdessa asuvat erosivat maaseutukunnissa asuvista vastaajista. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu toteutti osana Liikkuva Päijät-Häme 2030 ohjelmaa kyselyn kutsuntaikäisten liikkumisesta ja liikkumiseen liittyvistä ajatuksista. Arjen fyysinen aktiivisuus Vapaa-ajan liikunnan lisäksi selvitettiin arjen aktiivisuutta kysymyksillä, jotka koskivat työja muita asiointimatkoja sekä arjessa muihin fyysistä aktiivisuutta vaativiin puuhiin käytettyä aikaa. 46 prosenttia kuvasi itsensä useita tunteja viikossa liikuntaa, kuten lenkkeilyä, uintia tai pallopelejä, harrastavaksi kuntoliikkujaksi. Osa saattaa aktivoitua kutsuntojen jälkeen varmistaakseen oman jaksamisensa fyysisesti vaativan varusmiespalveluksen aikana. Toisaalta 29 prosenttia vastaajista raportoi, ettei kävellyt tai pyöräillyt lainkaan työtai muita asiointimatkoilla tai käytti näihin alle 15 minuuttia päivässä. Tuloksista erottuu fyysisesti passiivisten liikkumisen merkityksettömäksi kokevien joukko. Kutsuntaikäisten vapaa-ajan liikunnan harrastamista kysyttäessä vastaajista yli 50 prosenttia ilmoitti harrastavansa ripeää ja reipasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerralla kolmesti tai useammin viikossa (kuva 1). Kyselytutkimus kertoo vastanneiden päijäthämäläisten kutsuntaikäisten kokevan olevansa varsin hyvässä kunnossa
Heikoksi tai välttäväksi lihaskunto ja kestävyyskunto arvioitiin yhtä usein. Vastaajista muodostettiin ryhmittelyanalyysilla kolme toisistaan poikkeavaa ryhmää, joiden käsitykset liikunnan tärkeydestä ja mielekkyydestä erosivat toisistaan. Lahdessa oli enemmän niitä, jotka ilmoittivat pyöräilevänsä päivittäin yli 30 minuuttia. Yhdeksän tuntia tai enemmän istuvien määrä kasvoi 17 prosenttiin ja kukaan vastaajista ei ilmoittanut istuvansa vähemmän kuin tunnin. Huomattavaa on, että vastaajista 12 prosenttia kertoi istuvansa yhdeksän tuntia tai enemmän päivässä. Lihaskuntonsa vastaajat arKuva 3. Valtaosa vastaajista (87 %) ilmoitti, että oma fyysinen kunto oli viimeisen vuoden aikana mahdollistanut heille tärkeiden asioiden tekemisen. 5 10 15 20 25 30 35 40 % 1% 5 % 10 % 18 % 34 % 22 % 8 % 2 % 2 % En yhtään Vähemmän kuin 1 tuntia 1–2 tuntia 3–4 tuntia 5–6 tuntia 7–8 tuntia 9–10 tuntia 11–12 tuntia Enemmän kuin 12 tuntia vioivat hieman kestävyyskuntoa useammin erinomaiseksi tai kiitettäväksi. Liikunnan tärkeys ja mielekkyys Suurin osa vastaajista piti liikuntaa terveyden edistämisen kannalta tärkeänä, liikkui mielellään ja koki liikunnan auttavan pitämään työkykyisenä ja tuottavan mielihyvää. Vastanneista 34 prosenttia arvioi istuvansa arkipäivisin 5–6 tuntia (kuva 3). Vain seitsemän prosenttia kertoi käyttävänsä tällaiseen fyysisesti aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan alle 15 minuuttia päivässä. Kuitenkin 13 prosenttia vastaajista koki, että oma fyysisen kunto oli joko haitannut jonkin verran (11 %) tai estänyt kokonaan (2 %) itselle tärkeiden asioiden tekemisen. Viikonloppuisin istumista kuului vastaajien päivään hieman arkipäiviä enemmän. He kokivat, että liikkuminen on erittäin tärkeää oman terveyden ja työkyvyn kannalta. Arvio omasta lihaskunnosta. Oma kunto koetaan yleensä vähintään hyväksi Tuloksista kävi ilmi, että vastaajat arvioivat sekä kestävyysettä lihaskuntonsa useimmin hyväksi, kiitettäväksi tai erinomaiseksi (kuva 4 ja kuva 5). Toisaalta vastaajista 24 prosenttia koki, että liikunta on välttämätön paha (kuva 6). 5 10 15 20 25 30 35 40 % Heikko Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Erinomainen 2 % 5 % 20 % 36 % 26 % 10 %. Kuva 4. Liikkumisen lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan istumisen määrää niin arkipäivinä kuin viikonloppuisin. Arvio omasta kestävyyskunnosta. Muihin yleisesti fyysistä aktiivisuutta vaativiin arkisiin puuhiin, kuten korjaustöihin, siivoamiseen ja kaupassa asiointiin, vastaajat raportoivat useimmiten käyttävänsä 15–29 minuuttia (28 % vastaajista) tai 30–44 minuuttia (30 % vastaajista). Istumisen määrä arkipäivinä. He liikkuivat erittäin mielellään ja raportoivat liikunnan tuottavan mielihyvää. 5 10 15 20 25 30 35 40 % Heikko Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Erinomainen 2 % 6 % 24 % 40 % 22 % 6 % Kuva 5. Ensimmäiseen, suurimpaan ryhmään (n = 308) kuuluvat pitivät terveyttä erittäin tärkeänä asiana elämässä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 69 etteivät kävele tai pyöräile päivittäin työtai asiointimatkoja
Muiden kuin fyysisesti aktiivisten asioiden harrastaminen oli yleisempää niissä liikkujaprofiileissa, jotka eivät pitäneet liikuntaa tärkeänä tai mielekkäänä. Toisaalta Webropol-kyselyn oli avannut huomattavasti suurempi osa kutsuntaikäisistä kuin mitä oli vastannut. Kysely toteutettiin kaikissa Päijät-Hämeen alueen kymmenen kunnan kutsuntatilaisuudessa elo– marraskuussa 2024. Tämä voi johtua sekä suullisen että kirjallisen ohjeistuksen riittämättömyydestä. Kyselyn suunnittelussa hyödynnettiin joitakin valmiita kysymyksiä aiemmista tutkimuksista (esim. Ajatukset liikunnan tärkeydestä ja mielekkyydestä (1= Täysin eri mieltä, 2= Osittain eri mieltä, 3= Ei samaa eikä eri mieltä, 4= Osittain samaa mieltä, 5= Täysin samaa mieltä).. Tähän ryhmään kuuluvat kertoivat harrastavansa reipasta liikuntaa noin kerran viikossa. Pilottitutkimuksen tuloksien ja kokemusten avulla kyselyä ja sen toteuttamisprosessia tullaan kehittämään. Sama koski myös niitä, jotka liikkuivat korostetusti siksi, että tiesivät sen itselleen hyväksi. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Terveys on tärkeä asia elämässä Liikunta on terveyden edistämisen kannalta tärkeää Liikunta on välttämätön paha Liikun mielelläni Arvostan liikkuvia ihmisiä Liikunta tuottaa minulle mielihyvää Liikunta pitää minut työkykyisenä 1 2 3 4 5 2,3 2,0 26,1 2,5 1,4 2,5 1,8 0,9 1,6 18,2 3,2 1,8 3,4 2,3 6,8 5,8 31,7 11,3 8,6 12,9 15,2 17,5 23,0 9,5 33,0 23,1 30,6 32,0 72,5 67,6 14,5 50,0 65,1 50,6 48,7 Kuva 6. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, jolloin se on voinut vähentää erityisesti liikkumisen vähemmän merkitykselliseksi kokevien kutsuntaikäisten motivaatiota vastata. Kysely toteutetaan uudelleen Päijät-Hämeen alueen kutsunnoissa syksyllä 2025. Kyselyn tulokset tuovat esiin, että osa on fyysisesti passiivia eikä koe liikkumista merkityksellisenä. . Tässä ryhmässä liikunta nähtiin hieman useammin ”pakollisena pahana” kuin ensimmäisessä ryhmässä eikä liikkumiseen liittynyt yhtä paljon mielihyvää tai sitä ei tehty aivan yhtä mielellään kuin ensimmäisessä ryhmässä. Mahdollisesti osa henkilöistä on juuri ollut täyttämässä kyselyä, kun heidät on kutsuttu haastatteluun ja he ovat joutuneet keskeyttämään kyselyn täyttämisen, eivätkä ole siihen palanneet. Silti tuloksissa myös positiivinen vire: suurelle osalle vastaajista fyysinen kunto on henkilökohtaisesti merkityksellistä ja tärkeä asia, josta pidetään huolta. Pienimmässä, mutta selkeästi muista erottuvassa ryhmässä (n = 13) terveyttä ei pidetty juurikaan tärkeänä elämässä eikä liikuntaa terveyden tai työkyvyn kannalta tärkeänä. Isommissa kunnissa oli omat kutsuntatilaisuudet, osassa useampi. Liikunta oli muita ryhmiä useammin ”pakollinen paha” eikä siitä koettu saatavan mielihyvää. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat liikkuivat reippaasti tyypillisesti kahdesti tai useammin viikossa. Pilottikyselyn vastausprosentti jäi kuitenkin melko matalaksi, mihin saattoi vaikuttaa useampi asia: kutsuntaikäisten motivaatio vastata kyselyyn, kutsuntojen luonne sekä kyselyn ohjeistus ja sen rakenne. Kutsuntatilaisuuksiin oli kutsuttu yhteensä 1 401 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 446, vastausprosentti oli 32 prosenttia. Lisäksi osa vastaajista ei ollut antanut riittäviä suostumuksia vastauksien tutkimuskäyttöön, vaikka olivat vastanneet kyselyyn. TäNäin tutkittiin Päijäthämäläisille kutsuntaikäisille tehdyn kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten he kokevat oman fyysisen kuntonsa, kuinka paljon he liikkuvat, kuinka paljon ovat paikallaan ja millaisia ajatuksia heillä on liikkumisesta tai siihen liittyvistä rajoittavista tekijöistä. Osassa pienemmistä kunnista tilaisuudet järjestettiin yhdessä. hän saattoi vaikuttaa vastaajien motivaation lisäksi kutsuntojen luonne. 70 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 Toinen ryhmä (n = 109) koki terveyden melko tärkeänä ja liikunnan sekä terveyden että työkyvyn edistämisen näkökulmasta melko tärkeänä. Eri liikkujaprofiileihin kuuluvat vastaajat erosivat toisistaan myös sen suhteen, miten aktiivista he raportoivat arkensa olevan. Kyselyn toteuttaminen osana kutsuntoja tulevaisuudessa Syksyllä 2024 pilotointiin liikkumisesta ja liikkumiseen liittyvistä ajatuksista kutsuntaikäisille -kysely ja sen toteuttamisprosessi osana kutsuntoja. Syksyllä 2024 toteutettu kysely ja sen toteuttamisprosessi toimivat pilottina tulevaisuutta varten. LIITU-tutkimus), mutta sanamuotoja muokattiin sopimaan paremmin kutsuntaikäisille. Tavoitteena on rakentaa kuva Päijät-Hämeen kutsuntaikäisten liikkumisesta ja liikkumiseen liittyvistä ajatuksista sekä ottaa puheeksi liikkuminen nuorten kanssa ja ohjata heitä tarvittaessa liikuntaneuvojan luokse
Meidän pumppu. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 71 opiskelija ounastelee PETRA NIEMINEN liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Jyväskylän yliopisto petra.o.e.nieminen@student.jyu.fi Tilalla on väliä – luovuus liikuntamahdollisuuksien rakentajana R akennetut liikuntapaikat ovat tärkeitä tukipilareita kuntalaisten liikunnan edistämisessä. Canadian Journal of Urban Research 28 (1), 19–33. Defending Suburbia: Exploring the Use of Defensive Urban Design Outside of the City Centre. Uutta liikunnallista haastetta kaupungin portaisiin luo Jyväskylän yliopiston kehittämä Porrastesti-sovellus. Tilanne voi olla myös päinvastainen: joskus omaehtoiset, ympäristöä muokkaavat projektit ja teot voivat luoda toimintaa käyttämättömille alueille ja vastata kansalaisten tarpeisiin (ks. Nuorisokulttuuriset lajit (esimerkiksi skeittaus, scoottaus, parkour) ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka lajikulttuureihin kuuluu olennaisesti rakennettujen harrastusympäristöjen lisäksi julkisen tilan luova sekä omaehtoinen käyttö. Lehtonen, P. Toki näiden(kin) liikuntapaikkojen ja -mahdollisuuksien käyttämiseen vaikuttaa suurelta osin sosiaalisen tilan sallivuus. Niiden välttämiseksi saatetaan nojautua turvatoimiin jo ennen varsinaista ilkivallan ilmaantumista. & Torvinen, P. (Harinen ym. Olen useasti törmännyt oman asuinkaupunkini, Jyväskylän, katukuvassa lautailijoihin, jotka temppuilevat ja kuvaavat videoita esimerkiksi portaiden kaiteita hyödyntäen. Tampere: Vastapaino. Tämän vuoksi on oleellista kuulla ja osallistaa tilojen mahdollisia käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. https://doi.org/10.1080/17549175.2014.891149 Harinen, P., Liikanen, V., Rannikko, A. https://www.proquest.com/scholarlyjournals/defending-suburbia-exploring-usedefensiveurban/docview/2290096828/se-2 Finn, D. 2008. Journal of Urbanism 7 (4), 381–398. Lajikulttuureiden tulee myös neuvotella keskenään erilaisista puhutuista tai puhumattomista säännöistä, jotta jokaiselle suodaan yhtäläiset mahdollisuudet tilan käyttöön. Asiaan liittyykin paradoksi, sillä omaehtoisessa tekemisessä ydinajatus on kehittäminen ja tekeminen itse, ilman muiden asettamia raameja. 2015, 9) Näissä tapauksissa eniten väliä on suhtautumisella toimintaan. DIY urbanism: implications for cities. Tällöin liikuntapaikkarakentamisen näkökulmasta on haastavaa rakentaa infrastruktuuria ei-suunniteltua liikkumista varten. Suunnitteluvaiheessa voidaan kuitenkin pohtia, miten kaupunkiympäristöstä muodostetaan mahdollisimman avointa. Se, minkä jotkut saattavat kokea ”meluna” sekä julkisen tilan väärinkäyttönä, voikin olla merkityksellistä lajin harjoittamista. 2017. J ulkisen tilan käyttö saattaa kuitenkin olla monimutkaista tilassa ilmenevien sosiaalisten valta-asemien vuoksi (Massey 2008, 8–9). LÄHTEET Chellew, C. 2019. Esimerkiksi puiston penkkejä tai jalkakäytävän reunuksia saatetaan suunnitella niin, ettei niillä voi maata tai vaikkapa skeitata (Chellew 2019). Keso 2017). Kunnioittamalla erilaisia liikuntapaikan käyttäjiä voidaan jokaiselle mahdollistaa tila, jossa liike saa näyttää omanlaiselta. M ielestäni ilkivallan pelkoa ei tulisi etukäteen lietsoa liikuntamahdollisuuksien kustannuksella. 2015. Myös kunnat ja yritykset voivat kehitellä uudenlaisia tilankäyttöratkaisuja, joita voi hyödyntää liikuntapaikkarakentamisessa sekä kaupunkisuunnittelussa. M. Voimme oppia paljon luovasta tilankäytöstä. Viitattu 9.7.2025. Keso, J. Rovio. Joskus lautailijat rakentavat itse omat harrastusympäristönsä, jolloin puhutaan tee-se-itse-kulttuurista (DIY culture). Yle Areena dokumentti. . Tulee muistaa, ettei liikuntapaikan suunniteltu käyttötarkoitus määritä kokonaan sen asemaa. Aiheeseen liittyykin usein kysymys; kuka saa käyttää tilaa ja millä ehdoin. Käyttökysymyksissä vastakkain voivat olla nuorisokulttuuristen lajien harrastajat ja niin sanottu ”normimaailma”. Jyväskylästä löytyy muutamia hyviä esimerkkejä jo olemassa olevien tilojen tuunaamisesta. Liikutukseen asti: Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 303. Finn 2014). Valkonen (toim.) Suomentanut J. Tämä johdattaa seuraavan kysymyksen äärelle: jos spontaani tilan käyttö voi lisätä fyysistä aktiivisuutta, miten sitä olisi mahdollista tukea. Hyvä esimerkki pienimuotoisesta kaupunkiaktivismista on Ylen toimittaja Jaakko Keson aloittama Meidän pumppu -hanke, jonka ideana on yhteiskäyttöisten pyöränpumppujen sijoittaminen eri puolille Helsinkiä (ks. Tällaisessa ennalta määrittelemättömässä tilan käytössä voi havaita useita positiivisia arvoja: hauskanpidon ja yhdessä tekemisen varjolla tuotetaan myös paljon spontaania liikettä. 2014. Toimintatapaa kutsutaan vihamieliseksi arkkitehtuuriksi (defensive tai hostile architecture) (Chellew 2019). Lutakon aukio sai uuden, sporttisemman ilmeen asfaltin maalausprosessin sekä koripallokorien myötä. Rantanen, J. En väitä, etteivätkö omaehtoiset projektit olisi aina täysin ongelmattomia, mutta niissä piilee potentiaalia tehdä kaupunkiympäristöistä enemmän käyttäjiensä oloisia. Tekojen ei tarvitse olla massiivisia innostaakseen ihmisiä. Kaikkia valmiiksi annetut liikuntamahdollisuudet eivät kuitenkaan houkuttele äärelleen. LIKES-tutkimuskeskus. https://areena.yle.fi/1-4226244 Massey, D. Samanaikainen tila. Käytöstä voidaan neuvotella myös alakulttuurisesti joko saman lajin sisällä tai eri lajien kesken. Liikuntapaikkoja tai julkista tilaa suunnitellessa voi herätä kysymyksiä ilkivallasta ja rakenteiden väärinkäytöstä. Tiloja uudelleenmäärittämällä ja toimintaa kehittämällä liikunnan lisäämiseksi ei tarvita aina uutta infrastruktuuria. Asenteet ratkaisevat; uskalletaanko liikuntamahdollisuuksia nähdä muuallakin kuin siellä, minne liike on suunniteltu
Tällöin myös stressireaktio voimistuu edelleen. Tässä vaiheessa rekrytoitavien lihasten ja/tai lihassolujen (ml nopeat lihassolut) kapillarisaatio ja hapen hyväksikäyttökyky sekä hapen diffuusio solujen sisällä (esim. Vauhdin kehittämisen tärkeyttä vahvistaa myös se, että lähes kaikki juoksijat saavuttavat ylämäki. Silloin ne kuvaavat paremmin sitä, että vauhdin lisääntyessä glykolyysi lihaksissa aktivoituu, vaikka happea olisi käytettävissä. Kun happamuuden ja hiilidioksidin käsittelyn ja poiston yläraja saavutetaan, on kysymyksessä vauhtikynnys kakkosesta. Yhteenvetona: 1) lihaksissa ei ole hapenpuutetta varsinkaan niin sanotussa aerobisessa kynnyksessä eikä hyvin todennäköisesti myöskään niin sanotussa anaerobisessa kynnyksessä, ja hapenkulutusta pystytään lisäämään myös anaerobista kynnystä suuremmilla tehoilla, 2) harjoittelun vaikutuksesta hapenkulutus ei kasva niillä nopeuksilla, joilla ennen harjoittelua muodostui laktaattia 3) maailman huippuluokan tutkija George Brooksin mukaan ”maitohappoa ei ole koskaan muodostunut lihaksissa” (ks Mäntyselkä ja Hulmi 2024). Lisäksi 4) vauhdin lisääntyessä glykolyysin aktivoitumisen ja happamuuden lisääntymisen käynnistävät useat lihaskudoksen sisäiset voiman ja energiantuottoon liittyvät tekijät (esim Ca+, ATP:n pilkkominen ja Pi) yhdessä vauhdin lisäykseen liittyvän voimistuvan stressireaktion kanssa, 5) glykolyysissä muodostuva laktaatti pyrkii itse asiassa estämään happamuuden lisääntymistä ja laktaatti toimii erinomaisena raaka-aineena aerobisessa energianmuodostuksessa, 6) lihasten EMG-aktiivisuus lisääntyy kynnysten ylityksen jälkeen enemmän kuin vauhdin/tehon lisäys edellyttäisi, 7) suorituksen taloudellisuus alkaa heiketä, kun kynnykset ylitetään ja 8) voimaja nopeusharjoittelulla voidaan kehittää kynnyksiä ja kestävyyssuorituskykyä. Silloin minulta kysyttiin jälleen kerran, mitä nimiä ”aerobisesta” ja ”anaerobisesta” kynnyksestä pitäisi käyttää, kun ne eivät kuvaa oikein kynnyksien syitä. Vauhtikynnys 2 tarkoittaisi sitä, että vauhdin edelleen lisääntyessä ja suorituksen taloudellisuus heikkenee ja joudutaan rekrytoimaan vieläkin voimakkaammin ja enemmän lihaksia ja/ tai lihassoluja, joiden voimantuottoja energiantuottomekanismit eivät ole riittäviä. Lisäksi vauhtikynnystermit kertovat urheilijalle, että vauhtikestävyysharjoituksissa on kysymys kynnysvauhtien parantamisesta, mikä on saattanut unohtua, kun on puhuttu ”aerobisesta” ja ”anaerobisesta” kynnyksestä. Edellisen perusteella ehdotan uusiksi kynnysten nimiksi vauhtikynnys 1 ja vauhtikynnys 2. Tällöin myös hengityslihasten vastaavat ominaisuudet ja kyky hengittää paljon pitkän aikaa saattaa vaikuttaa vauhtikynnys kakkosen tasoon. Lihasten kapillarisaatiolla ja sisäisellä hapenkäyttökyvyllä saattaa myös olla pieni osuus Vauhtikynnys 1:een, vaikka happea onkin riittävästi tarjolla. Kuntotestauspäivien jälkeen Ilkka Heinonen ehdotti uusiksi kynnysnimiksi hengästymiskynnys ja puuskutuskynnys (Heinonen 2024), mutta nekään eivät kerro mistä ja miksi kynnykset syntyvät. Toinen perustelu kynnysten nimien muuttamiselle on kaiken harjoittelun tarkoitus: kilpailuvauhdin ja sen taloudellisuuden kehittäminen niin, että pystytään ensin saavuttamaan oman ikäluokan Suomen ennätys, sitten aikuisten Suomen ennätys ja edelleen maailmanennätys, tämä siis pelkistettynä juoksua ajatellen. 72 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 pohdittua HEIKKI RUSKO liikuntateknologian professori (emeritus) heikki.rusko@gmail.com Emerituksen ehdotus uusiksi kynnysten nimiksi V iime vuoden kuntotestauspäivillä puhuin aiheesta ”Kestävyysurheilijoiden testaus Suomessa – kuinka kaikki alkoikaan?” (Rusko 2024). Samalla vauhtikynnys-termit kuvaavat paremmin sitä, että silloin alkaa tapahtua muutoksia lihasten rekrytoinnissa ja suorituksen taloudellisuudessa. Samalla elimistö kokee joutuneensa stressitilaan, sympaattinen aktiivisuus alkaa lisääntyä ja alkaa muodostaa stressihormoneita, jotka myös aktivoivat glykolyysiä. Niinpä olen nyt lukenut uudelleen Juha Peltosen kanssa kirjoittamani katsauksen (Rusko & Peltonen 2022) ja kerrannut vanhoja ja uusia tutkimustuloksia perusteiksi uusille kynnysten nimille. myoglobiini) on riittämätön, ja happamuutta ja hiilidioksidia muodostuu lisää ja lisää. Happamuuden ja hiilidioksidin muodostuksen lisääntyminen todennäköisesti aktivoi myös hengitystä jonkin verran, mutta kysymyksessä ei ole hapen saannin riittämättömyys. Laktaattia ja hengitysmuutoksia voidaan silti edelleen käyttää vauhtikynnysten määrityksessä, mutta niiden avulla määritetään siis vauhdit, joita pitäisi parantaa ja jaksaa pitempään. Huippukestävyysjuoksijat kykenevät työskentelemään suuremmalla prosentuaalisella teholla maksimista, heillä juoksun taloudellisuus kilpailuvauhdilla on parempi ja lihasten ja nopeiden lihassolujen kapillarisaatio on suurempi kuin ”ei-niin-hyvillä” kestävyysjuoksijoilla. Vauhtikynnys 1 tarkoittaisi sitä, että silloin joudutaan rekrytoimaan lisää/ voimakkaammin käytössä olevia lihaksia, joiden sisäisten voimantuottoja energiantuottomekanismien teho ei ole riittävä, ja luultavasti myös uusia vähemmän harjoitusta saaneita lihaksia ja/tai lihassoluja, joissa glykolyysi aktivoituu herkästi. Harjoittelututkimuksissa lihasten kapillarisaation on todettu lisääntyvän vain kovavauhtisella harjoittelulla. Matalatehoinen runsas kestävyysharjoittelu parantanee hidasvauhtisessa juoksussa käytettävien lihasten osien kapillarisaatiota ja hapenkäyttökykyä ja parantaa taloudellisuutta hitailla juoksunopeuksilla, mutta saattaa heikentää lihasten voima-nopeusominaisuuksia, eikä paranna kilpailuvauhdin taloudellisuutta
2022. Kynnystermit kaipaavat päivitystä Suomessa. & Hulmi J. Työskenneltäessä 80–100 prosentin teholla maksimaalisesta hapenotosta esimerkiksi reisilihasten EMG-aktiivisuus lisääntyy melko tasaisesti suorituksen aikana, kunnes joudutaan keskeyttämään. Tämä kaikki viittaa siihen, että väsyminenkin on yhteydessä vähemmän harjoitusta saaneiden lihassolujen lihasten perifeerisiin ominaisuuksiin ja niiden kykyyn pitää yllä tarvittavaa vauhtia. wordpress.com/2024/10/26/maitohappo/ Rusko, H. Mäntyselkä, S. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 73 juoksussa suuremman maksimaalisen hapenoton kuin tasaisella juoksussa. https://www.lts.fi/media/ lts_tapahtumat/ktp24/ktp24_heikki_rusko_ jaettava_esitys_www_v2.pdf Rusko, H. https://lihastohtori. Siitä huolimatta vauhti kestävyyssuorituksessa alkaa vähitellen laskea, ja voimantuottonopeus heikkenee, vaikka samanaikaisesti uusia (myös nopeita) lihassoluja pyritään rekrytoimaan. 2024. Kuva: Jouko Kokkonen. Toisaalta pitkäkestoisten kestävyyssuoritusten työteho on kuitenkin sellainen, että energiaa pystytään tuottamaan riittävällä teholla myös rasvoista, mistä triathlon ja muut vastaavat ultrapitkät kilpailut ovat hyvä esimerkki. Avainsana tässäkin on siis vauhti! . Lihasten glykogeenipitoisuuden tutkimukset osoittivat aikanaan, että yksi syy väsymiseen on hiilihydraattien tarjonnan hiipuminen suorituksen aikana. 2024. Syntyykö lihaksissa maitohappoa, mikä meitä hapottaa ja mikä on laktaatin rooli. Liikunta & Tiede 3/2024, 74–75. & Peltonen, J. Voimakestävyys myös heikkenee, ja sitä enemmän, mitä pitempikestoinen kestävyyssuoritus on. Testattavana oli triathlonisti Julia Kekkonen. Mikäli harjoitusvauhteja ja vaatimuksia saada lihaksiin enemmän verta ei pystytä lisäämään, alkaa maksimaalisen hapenoton ja sydämen maksimaalisen minuuttivolyymin kehitys tasaantua. Pitkäkestoisessa kilpailussa suoritus voidaan joutua myös keskeyttämään lihaskramppien takia ilman että happamuus olisi lisääntynyt. kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/ 2022_rus_kestvyyssu_sel61_77216.pdf Liikuntafysiologi Jyrki Aho kertoi vuoden Kuntotestauspäivillä suoran hapenottokyvyn testin käytännön toteutuksesta. Kynnysten nimiin liittyy myös väsyminen ja vauhdin hidastuminen kilpailusuorituksessa. LÄHTEET Heinonen, I. Liikuntatieteellinen Seura: Kuntotestauspäivät 2024. Tässä kirjoituksessa on kyse siitä, miten maksimaalista hapenottoa ja kestävyyssuoritusta voidaan kehittää sen jälkeen, kun ne ovat alkaneet tasaantua ja miten nykyisestä maksimaalisesta hapenotosta saadaan enemmän irti hyväksi kestävyyssuoritukseksi. Kestävyysurheilijoiden testaus Suomessa – kuinka kaikki alkoikaan. 2024. Kestävyyssuorituskyvyn kehittymistä rajoittavat tekijät ja niiden harjoittelu kestävyysurheilijoilla. Pitkäkestoisen kestävyyssuorituksen aikana happamuus säilyy matalana, ja jos laktaattia muodostuukin, se puskuroi happamuutta ja on erinomaista ”ravintoa” lihaksille ja sydämelle. Sekä kilpailujen että kovatehoisten laboratoriosuoritusten jälkeen lihasten rekrytointikyky ja voimantuotto ovat alentuneet ja myös maksimaalinen hapenotto jää pienemmäksi kuin ennen suoritusta. Urheilijan alkaessa harjoitella tavoitteellisesti, hän harjoittelee aikaisempaa kovemmilla vauhdeilla, jolloin lihakset alkavat vaatia lisää verta ja happea, minkä ansiosta maksimaalinen sydämen minuuttivolyymi ja maksimaalinen hapenotto alkavat vähitellen kasvavat. Edellä olevat asiat eivät tietenkään poista sitä, että maksimaalinen hapenotto ja sen kehittäminen on edelleen erittäin tärkeä tekijä kestävyyssuorituskyvylle. Toinen glykogeenitutkimusten anti tätä päivää varten saattaakin olla siinä, että kestävyyssuorituksissa joudutaan vauhdin lisääntyessä ja/tai väsyttäessä rekrytoimaan lisää ja lisää vähemmän harjoitusta saaneita lihassoluja, myös nopeita lihassoluja
Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt jo vuosikymmeniä. Lisäksi hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät. Voisiko liikuntatila sijaita käytössä poistetussa terveyskeskuksessa?. Kuinka monen kunnan liikunta paikkapolitiikka tunnistaa esimerkiksi erityisesti tyttöjä liikuttavat keppihevoset. Opetusja kulttuuriministeriö on osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmaa tilannut Arkkitehdit Kontukoski Oy:ltä selvityksen, jossa luodaan sellaisia uudenlaisia liikuntaolosuhteiden konsepteja, joilla pyritään vastaamaan tiedossa oleviin muutospaineisiin. Tulevaisuuden ensimmäinen kysymys hankkeita valmisteleville voi olla, että mitä meillä jo on ja kuinka muokkaisimme sen uudistuviin tarpeisiin. Kiinnostava kysymys on, kuinka olosuhdetarjontaa on mukautettava, jos kunnassa ei synny vuosittain edes yhden palloilujoukkueen verran lapsia ja samalla eläkeikäisten joukko vain kasvaa. Tästä on käynnistymässä OKM:n avustuksella Suomen Latu ry:n toteuttamisja turvallisuusohjeistukseen keskittyvä hanke. Lisäksi on markkinaehtoisesti syntynyt erilaisia erityisesti lapsille ja perheille suunnattuja sisähuvipuistotyyppisiä olosuhteita, joissa erilaisilla liikunnallisilla aktiviteeteillä on tärkeä rooli. Tulee suojata luontoympäristöjä ja ehkäistä ympäristön pilaantumista. Näissä kunnissa väestön keski-ikä myös nousee. Liikuntapaikkarakentamisessa tämä merkitsee erityisesti liikuntapaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Liikunnan olosuhteet on rakennettu paljolti palvelemaan ennen kaikkea koululiikuntaa ja lajiliikuntaa, ja ne soveltuvat hyvin sääntöpohjaiseen urheilulähtöiseen liikuntaan. Perinteisempää lasten ja perheiden matalan kynnyksen liikuntaolosuhteiden järjestämistä edustaa talvinen pulkkamäki. L iikuntakulttuurissa tapahtuu kaiken aikaa muutoksia, joista monet ovat seurausta yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista. Sen sijaan, että kysyttäisiin, mitä meiltä puuttuu, mikä on yleisin lähtökohta hankekehitykselle nykyisin. Petteri Orpon hallituksen ohjelma nostaa esille liikkumattomuuden ongelman, joka vaikuttaa merkittävästi suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja sitä kautta myös työkykyyn. . I lmastonmuutoksen seurauksena muun muassa lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat ja lumipeiteaika lyhenee. Ennusteiden mukaan näyttäisi, että samanaikaisesti tulevan trendin mukaan väestömäärä joko kasvaa tai taantuu. Poikkeuksena tästä ovat mm. Lisäksi marginaaleissa tapahtuu omaehtoista liikunnallistumista. Markkinoilla on ja tulee lisää pelillistettyjä liikuntasovelluksia, toisaalta monesta perinteisestä liikuntaja urheilulajista kehitetään digitaalitekniikkaa hyödyntäviä sovelluksia ja simulaattoreita. Selvitys valmistuu syksyn 2025 aikana. Rakentamiseen kohdistuu muutostarpeita ja odotuksia kestävän kehityksen periaatteiden kautta. Miten toimitaan huonokuntoisten vajaakäytössä olevien tilojen kanssa, joiden ylläpitoon ei riitä voimavaroja. Suomen väestökehitys on erittäin eriytynyttä. Kestävä kehitys tarkoittaa myös olemassa olevien olosuhteiden ylläpitoa ja mukauttamista uusiin tarpeisiin. Lisäksi kaikissa kunnissa tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena erilaisia olemassa olevia tiloja jää vaille käyttöä. uimahallit, joiden tilat kannustavat omaehtoiseen matalan kynnyksen liikuntaan samalla, kun niiden tiloissa voidaan harjoittaa myös eri vesiurheilulajeja. Sään leudontuessa monien talviliikuntalajien harrastaminen samassa määrin kuin aiemmin ei ole mahdollista kaikkialla Suomessa. Tämä tarkoittaa mm. Digitalisoituminen muuttaa liikunnan kenttää monella eri tavalla. Lajissa järjestetään jo SM-kilpailuja, joihin osallistuu tuhansia kilpailijoita, esimerkiksi vuonna 2024 oli 1 900 osallistujaa. Kuinka monen kunnan liikuntapaikkapolitiikka tunnistaa esimerkiksi erityisesti tyttöjä liikuttavat keppihevoset. Perinteisesti liikuntapolitiikkaa on kohdennettu lapsille ja nuorille. Yhdenvertaisuuden tukeminen on keskeistä liikuntapolitiikassa ja osa sosiaalista kestävää kehitystä. resurssipihin rakentamisen ja uudelleenkäytön suosimista sekä uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien käyttöä. Myös säältä suojaa antavissa ja ilmastoiduissa sisätiloissa harrastettavan liikunnan kysyntä lisääntynee. Valtaosassa Suomen kuntia väestöennusteet ovat laskevia, osassa hyvinkin voimakkaasti. 74 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 pohdittua MIKKO HELASVUO rakennusneuvos opetusja kulttuuriministeriö mikko.helasvuo@gov.fi Liikunnan olosuhteiden uudet konseptit S uomalaiset liikuntakäytössä olevat rakennukset ovat tyypeiltään toisteisia. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa yhä enemmän liikuntaan ja urheiluun sekä niihin liittyvien tapahtumien järjestämiseen. Tasa-arvon näkökulma liikuntapaikkarakentamisessa tarkoittaa, että tuotetaan liikuntapalvelujen tarjouma, joka palvelee eri sukupuolien liikuntatarpeita
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 75 vastine Tulosta tehden vai ihmistä kuunnellen. Olemmekin ajankohtaisen aiheen äärellä, sillä kuluvana kesänä ihmisen valmentaminen nousi otsikoihin muuallakin kuin tässä lehdessä. Erdo?anin, Ehrlénin ja Rönkön mielestä artikkelimme jättää sen mielikuvan, että mitätöisimme urheilijan oikeuden tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja pyrkisimme legitimoimaan ”kuriin ja järjestykseen perustuvaa urheilukulttuuria”. Kirjoittajat toteavat, että ihmislähtöisen valmennuksen ytimessä on ”urheilijoiden ihmisarvo”. Liikenteessä tällainen käytös olisi paheksuttavaa. Pakollinen paradigma hallitsee ainakin valmennuksesta käytävää keskustelua.” Hyvä avaus kriittiselle jatkokeskustelulle oli tutkimusartikkelimme Sanna Erdo?anissa, Veera Ehrlénissä ja Eva Rönkössä herättämä pohdinta Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2025. Emme tietenkään halua puolustaa tai oikeuttaa valmentajien epäasiallista toimintaa, joista räikeimpiä esimerkkejä ovat seksuaalinen häirintä tai rasistinen käytös. Urheilu on kiistatta oma maailmansa myös moraalisessa mielessä ja se on osittain muun yhteiskunnan ulkopuolella. Onko ylipainoisen lapsen ohjaaminen pois hänelle sopimattomasta lajista lapsen ihmisarvoa kunnioittavaa vai hänen oikeuksiaan loukkaavaa, jos lapsen ominaisuudet aiheuttavat hänelle loukkaantumisriskin. Onko peliajan jakaminen tasaisesti oikeudenmukaista vai syrjivää. Urheilu on erityinen kulttuurin FT ANTTI KUUSELA tutkija ja Tikkurilan lukion lehtori pummi.kuusela@gmail.com. Juoksija tai hiihtäjä saa egoistisesti kiilata toisen kilpailijan eteen sulkeakseen tältä tien. ”Osaamisen Superpäivillä” Vierumäellä muodostettiin ”Tulevaisuuden urheilun manifesti” kesäkuussa 2025. Väitteemme on, että ihmisen valmentamisesta on tullut pakollinen paradigma juuri siksi, että se on eettinen. Samassa kuussa Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen syvensi ”Valmennatko ihmistä vai fysiologiaa?” -blogikirjoituksessaan kollektiivista ymmärrystämme ihmisen valmentamisen käsitteestä toteamalla: ”Ihmisen valmentaminen ei tarkoita silittelyä, eikä se tarkoita sääliä. Se tarkoittaa, että pysähdyt, katsot silmiin ja kysyt: Miten sinä voit. Suomalaisessa valmennuskulttuurissa tulisi kuitenkin vakavasti keskustella siitä, mitä valmentaja saa urheilijalta vaatia. Tämä kertoo siitä, että valmentamista koskevalle ajattelulle ja kriittiselle keskustelulle on tarvetta. Kuka sinä haluat olla?” Keskustelu käy siis kuumana, mutta jättää valitettavan kylmäksi – mitään uutta ihmisen valmentajien auringon alla ei näytä tapahtuvan. Urheilun ulkopuolisilla työpaikoilla tämä olisi tuomittavaa, väärin ja laitonta. O li ilahduttavaa ja ajatuksia herättävää huomata, että Urheilun murros -kirjassa tämän vuoden alussa julkaistu ihmisen valmentamista käsitellyt artikkelimme sai aikaan kaksi kommenttipuheenvuoroa Liikunta & Tiede -lehden numeroon 3/2025. Näin laaja huomio johtaa moniin filosofisiin kysymyksiin: Mitä on kunnioittava kohtelu. Koululaitos on tästä yksi esimerkki. Urheilun hyvän ja pahan tuolla puolen Artikkelimme ajatus siitä, että urheilulle voitaisiin oikeuttaa muusta yhteiskunnasta poikkeavia ihanteita ja arvoja, aiheutti kommentoijissa ”syvää huolta”. Siinä johtamisja valmennusosaamisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Erkka Westerlundin suulla linjattiin, että ihmislähtöinen valmennus voi tulevaisuudessa olla Suomen kilpailuetu myös kansainvälisesti. Kuri, järjestys ja kunnioittava kohtelu voivat esiintyä menestyksekkäästi yhdessä. Mitä sinä tarvitset. Se sisälsi joitakin väärinkäsityksiä ja virhetulkintoja, joita nostamme seuraavassa esiin. Nähdäksemme juuri tämäntyyppistä tarkkanäköistä analyysia suomalaiseen valmennuskulttuuriin tarvitaan lisää. Entä mitä kirjoittajat tarkoittavat ”kurilla ja järjestyksellä?” Kun tämä sanapari asetetaan vastakkain kunnioittavan kohtelun kanssa, luodaan mielikuva, että nämä asiat ovat toisilleen vastakkaisia tai toisensa poissulkevia edellisen ollessa myönteinen ja jälkimmäisen kielteinen. Nyrkkeilyssä päämääränä on toisen ihmisen tyrmääminen, ja monissa joukkuelajeissa on sallittua, hyväksyttyä ja jopa suositeltavaa taklata muita siten, että heitä sattuu. Tämä oli yllättävää, koska meille oli itsestään selvää, että urheilun ihanteet ja arvot – de facto – poikkeavat urheilun ulkopuolisista arvoista. Osa urheilun hyveistä on sellaisia, jotka toisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa nähtäisiin paheiksi. Tekstin otsikko ”Ihmisen valmentaminen – pakollinen vai eettinen paradigma?” viittaa siihen, että tutkimuksemme keskeisin johtopäätös oli mennyt ohi kommentoijien silmien. Kokkonen kiteytti osuvasti artikkelimme keskeisimmän ajatuksen toteamalla, että muoto siksi, että sen olemukseen kuuluu osallistujien asettaminen absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen sekä luokittelu voittajiin ja häviäjiin. ”Ihmisen valmentaminen – suomalaisen urheiluvalmennuksen pakollinen paradigma” artikkeliamme lyhyesti kommentoineen Juuso Kokkosen jalkapallovalmennusta hobbesilaisesta näkökulmasta tarkasteleva teksti Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2025 oli virkistävä tuulahdus valmennusta käsittelevään keskusteluun. Mutta mitä tämä todella tarkoittaa. Ihmisen valmennus – jälleen kerran Pohdinnassaan Erdo?an, Ehrlén ja Rönkkö toteavat kaivanneensa alleFM RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto ”suomalaisessa valmennuskulttuurissa toisinajattelevien valmentajien on omaksuttava ihmisen valmentamisen paradigma, siis alistuttava yhden, universaalina esiintyvän näkemyksen alle. Voiko valmentaja käskeä urheilijaa heittäytymään kiekon eteen tai vaatia uupunutta harjoittelijaa juoksemaan vielä yhden kierroksen
Näkemyksemme mukaan hyvä valmennus tuottaa urheilullista tulosta. 76 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 kirjoittaneilta selkeämpää argumentaatiota sille, miksi ihmislähtöinen valmennus ei voisi toimia hyvän valmennuksen kulmakivenä. Erdo?an, Ehrlén ja Rönkkö ajattelevat kenties toisin. Valmentaja, joka asettaa, sääntöjen sallimissa rajoissa, tuloksen tai voittamisen keskeiseksi tavoitteeksi, on henkilö, joka antaa arvoa itse urheilulle sen syvimmässä merkityksessä inhimillisen toiminnan muotona. Urheilu tuloksineen on tärkeää sen itsensä takia, ei siksi, että se kehittää ihmistä tai esimerkiksi edistää hänen terveyttään. Tällöin kuitenkin menetämme kulttuurisen ilmiön, jolla on ollut olennainen rooli ihmisyhteisöjen kehityksessä, ja joka on ominaispiirteidensä vuoksi ollut arvokasta itsessään. Valitettavasti nämä kommentit sivuuttavat artikkelimme keskeisimmän pyrkimyksen. Johtopäätöksemme oli, että suomalaisesta valmennusta käsittelevästä kirjallisesta materiaalista ei ole löydettävissä käsitteen selkeää määritelmää tai kuvausta. Itsensä jatkuva kehittäminen on yksi tämän päivän markkinatalouden mantroista. Yritimme myös löytää vakavasti otettavan suomalaisen tieteellisen tutkimuksen, jossa ihmisen valmentamista arvioitaisiin ja analysoitaisiin urheilun kontekstissa ja joihin valmentamista määrittävät edellä mainitut organisaatiot viittaisivat. Tämä huomio sivuuttaa artikkelimme keskeisen päämäärän eli kiinnostuksemme selvittää ihmisen valmennus -käsitteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa keskustelussa. Ovatko nämä päämäärät jalompia, moraalisempia tai merkityksellisempiä kuin tulosviihteen mannekiinina toimiminen. Naiset valmentajina Ovatko ihmisten valmentajat miehiä. Mikä suomalaisten naisvalmentajien todellinen näkemys on, on jatkotutkimuksen arvoinen, kiinnostava kysymys. Halusimme tuoda esiin sen, että me dian antaman kuvan perusteella ihmisten valmentajat ovat miehiä. Tässä yhteydessä he nostavat esiin, että tutkimuksessamme käytetty aineisto oli ”melko ohutta”. Nämä näkemykset aiheuttivat meissä syvää huolta. On mahdollista argumentoida, että urheilun pitäisi radikaalisti muuttua. Kysymisen arvoista onkin, mikä valmentajan velvollisuus urheilua kohtaan on. Erdo?anin, Ehrlénin ja Rönkön mukaan artikkelimme luo mielikuvan, jonka mukaan naisvalmentajat eivät sitoudu ihmisen valmentamiseen. Miksi urheilu pitäisi valjastaa tämän yksilöllisyyttä ja minäihannetta palvovan päämäärän välineeksi. Voisiko olla niin, että urheilusta sen itsensä takia nauttiva urheilija toivoisi itselleen juuri tällaista valmentajaa. Menestys, näkyvyys, raha ja tulosviihde ovat usein seurausta siitä, että urheilija on oman lajinsa huipulla, mikä on vaatinut valtavasti hikeä ja kyyneleitä. Kirjoittajien mielestä huippu-urheilun arvomaailmaa tulisi kyseenalaistaa ja kysyä: ”ovatko urheilijat ensisijaisesti välineitä tulosviihteelle ja markkinataloudelle vai voiko urheilu yhtenä yhteiskunnallisena toimintakenttänä tarjota mahdollisuuksia kehittää itseään ihmisenä urheilun parissa?” Mielestämme tämä näkemys tekee urheilusta yhtä lailla välineen: Nyt päämääränä vain on ”itsensä kehittäminen” tai ihmisen valmentajien usein alleviivaama ”henkinen kasvu”. He toteavat, että aineistonamme toiminut kahden media-aineiston kehystämä kuva ei anna todellista käsitystä naisvalmentajien yleisestä suhtautumisesta valmentamiseen. He näkevät ihmisen valmentamisen tarjoavan ei pakollisen, vaan eettisen paradigman, ”jossa urheiluarjen merkitykselliset kohtaamiset antavat arvoa itse urheilulle”. Valitettavasti tällaista ei löytynyt. Kirjoittajat väittävät, että pehmeisiin arvoihin sitoutuminen tuottaa naisille erityisen haasteen valmentajan urapolulla etenemisessä. Onko todella niin, että naiset ovat valmiita sivuuttamaan itselleen olennaisen tärkeät arvot sekä vaikenemaan arvostuksen ja uralla etenemisen vuoksi. Kävimme läpi kaikki Helsingin Sanomissa sekä Yleisradion verkkosivuilla julkaistut ihmisen valmentamista käsittelevät tekstit vuosilta 1970–2024 sekä Suomen Valmentajat ry:n ja Suomen Olympiakomitean tuottaman julkisen materiaalin. Tulokset ovat valmennuksen mittari. Tämä on virheellinen tulkinta, koska kuvasimme ainoastaan media-aineiston pohjalta tekemiämme havaintoja, emmekä suinkaan esittäneet, että naiset eivät sitoutuisi ihmisen valmentamiseen. Koska selkeää määritelmää ei ole olemassa, on mahdotonta arvioida, voisiko tällainen menetelmä olla hyvän valmentamisen kulmakivi. Jos "Urheilu tuloksineen on tärkeää itsensä takia, ei siksi, että se kehittää ihmistä tai esimerkiksi edistää hänen terveyttään." vastine. Halusimme selvittää, mitä ihmisen valmennus on, millä tavalla sitä on mediassa käsitelty ja millä perusteilla eri tahot toteavat kaiken hyvän valmentamisen olevan ihmisen valmentamista. Ihmisen valmennuksen ympärillä käyty keskustelu on ohutta ja sitä voisikin – Juuso Kokkosen termiä käyttääksemme – kuvata ”ylhäältä käsin luetelluksi arvolitaniaksi”. Milloin kyseessä on sydämen sivistys, milloin mielen valmentaminen, milloin voimaannuttava yhteistyö, milloin silmiin katsominen. Valmentajan velvollisuus on suojella ja vaalia jalkapallon ominaislaatua”. Emme valitettavasti löytäneet muita kuin artikkelissamme esiin nostamamme kaksi esimerkkiä naisvalmentajia ja ihmisen valmennusta yhdistävistä uutisoinneista. Tällä kommentillaan he osoittavat, että heiltä on jäänyt keskeisin väitteemme ymmärtämättä. Artikkelissaan Juuso Kokkonen kiteyttää tämän kysymyksen todeten: ”Valmentajan moraalinen velvollisuus ei koske vain joukkuetta ja sen jäseniä – se koskee ylipäätään jalkapalloa toimintana ja järjestelmänä. Kantamme on, että paradigma on pakollinen juuri siksi, että se on eettinen. Tulosviihteen ympärillä pyörivän urheilun, jota myös yleisö mitä ilmeisimmin janoaa, voisi väittää olevan lähempänä urheilun syvää, historiallista olemusta kuin urheilun, jonka tulisi kehittää ihmistä. Erdo?an, Ehrlén ja Rönkkö toteavat, että mahdollinen syy, miksi naisvalmentajat eivät anna julkisia kannanottoja ihmisen valmentamisen puolesta, voisi johtua siitä, että naisvalmentajat ”joutuvat” käyttäytymään päämäärätietoisesti saavuttaakseen arvostusta ”maskuliinisessa urheilukulttuurissa”. Kirjoittajat väittävät, että emme ottaneet huomioon naisten aliedustusta kilpavalmentajina ja tästä seuraavaa kapeaa medianäkyvyyttä. Tämän pyrimme osoittamaan nostamalla kattavasti esiin, millä tavalla ja missä yhteyksissä ihmisen valmentamista on käsitelty
2025. . Eikö suomalaisen valmennuksen jo vuosia jatkunut murros ole pikemminkin tehnyt tilaa ”pehmeiden arvojen” mukaiselle valmennukselle. Kannustamme naisvalmentajien todellisia ja oletettuja lasikattoja tutkittaessa tarkastelemaan naisvalmentajia samalla kriittisellä otteella kuin miehiäkin, kokonaisuus ja konteksti huomioiden. Liikunta & Tiede 62 (3), 76–78. Jossain määrin kuvaavaa on, että naisvalmentajien urapolkujen haasteita analysoiva tutkimus, johon Erdo?an, Ehrlén ja Rönkkö viittaavat, on julkaistu teoksessa Women in Sports Coaching, joka on omistettu kaikille naisvalmentajille saatesanoilla ”You matter”. Eikö julkisesti pehmeäksi ihmisen valmentajaksi tunnustautumisen pitäisi olla naisten sijasta ongelma nimenomaan miehille, joille maskuliinisen kulttuurin voidaan ajatella asettavan odotukset sille, millaisten arvojen mukaan miesten tulee käyttäytyä. Protego ergo obligo – jalkapallovalmentaja suvereenina. Onko maskuliininen urheilukulttuuri todella se näkymätön voima, joka estää naisvalmentajia puhumasta ihmisen valmentamisesta. Tulevaisuuden urheilun manifestista ja Osaamisen Superpäivistä Vierumäellä: ”Ihmislähtöisestä johtamisja valmennusosaamisesta kilpailuetu suomalaiseen urheiluun”, Suomen Olympiakomitean verkkosivusto, https://www.olympiakomitea.fi/ajankohtaista/uutiset/ihmislahtoisesta-johtamis-ja-valmennusosaamisesta-kilpailuetu-suomalaiseen-urheiluun/ [Tarkistettu 28.7.2025.]. L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 7 7 näin olisi, tukisi se väitettämme siitä, että etenkin huippu-urheilussa menestys ja arvostus ovat ensisijaisia moraalisten arvojen antaessa usein myöden. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178 Hinta 40 euroa + postikulut Myynti: tiedekirja.fi ei ole syytä odottaa. Johtuuko naisten vaikeneminen edellä mainituista seikoista vai siitä, että naiset eivät sitoudu ihmiskeskeiseen valmennukseen on avoin kysymys. Jos kirjoittajien naisia koskeva väite on tosi, vaikuttaisivat naiset olevan alttiita uhraamaan omat arvonsa menestyksen ja arvostuksen edelle. 2025. Kilpinen, P. Liikunta & Tiede 62 (3), 80–81. & Rönkkö, E. Tämä voisi itse asiassa tehdä heistä miehiä parempia valmentajia huippu-urheilun maailmaan. Onko niin, että naisten sitoutuminen maskuliiniseen valmennuskulttuuriin johtuu vain olosuhteiden pakosta eikä siitä, että naiset aidosti näkisivät ”kuriin ja järjestykseen” perustuvan valmennustavan tuottavan tulosta. Urheilun murros luotaa muutosta median, arvojen, etiikan, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista. Erityisen kriittistä näkökulmaa tällaiselta teokselta Urheilu yhteiskuntatieteiden ristivalotuksessa Urheilu on muuttunut 2000luvulla nopeasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. ”Valmennatko ihmistä – vai fysiologiaa?” Blogi 4.6.2025, Suomen Olympiakomitean verkkosivut, https://www.olympiakomitea.fi/ ajankohtaista/blogit/valmennatko-ihmistavai-fysiologiaa/ [Tarkistettu 28.7.2025.] Kokkonen, J. Teos koostuu 17 artikkelista, joista 15 on vertaisarvioitu. Ihmisen valmentaminen – pakollinen vai eettinen paradigma. Mitä ajattelisimmekaan akateemisesta tutkimuksesta, joka olisi omistettu vain miesvalmentajille. 2025. LÄHTEET Erdo?an, S., Ehrlén, V
Hän kuvaa, kuinka mieltään voi oppia tarkkailemaan, ymmärtämään, kyseenalaistamaan, ohjailemaan ja jalostamaan meditaation avulla. 78 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 arvioitua K i r j a Hyvä johdatus meditaatioon Jouni Hallikainen: Pieni meditaatiokirja – Opas mielen harjoittamiseen ja tyyneyden polulle astumiseen Readme.fi 2025. Kirja ei lupaa mitään, etenkään pikavoittoja, mutta se kannustaa kokeilemaan ja uteliaana tutkimaan, mitä meditaatio voisi itse kullekin tarjota. Vaikka Hallikainen jo alkusanoissaan kertoo kyseessä olevan enemmän kokemuspohjainen teos kuin tietokirja, hän kuitenkin kirjansa sivuilla pohjaa osan väitteistään tieteeseen. Hän myös kannustaa olemaan seuraamatta yhtäkään gurua ja karttamaan hierarkisia meditaatioyhteisöjä tai -ryhmiä, joissa esitetään vain yksiä totuuksia. Lyhyet luvut sopivat kärsimättömälle meditaatioon tutustujalle. Itse olisin nauttinut myös pidemmistä ja syvällisemmistä pohdinnoista. Meditaatiotekniikoita ja harjoittamisen tapoja esitelläänkin kirjassa paljon, jotta jokainen voisi löytää itselleen sopivimmat harjoitukset. Tämä vahvistaisi kirjan selkärankaa. Helsingfors Gymnastikklubb, 259 s. Samalla se osoittaa, että meditaatiota voi harjoittaa hyvin monipuolisesti ja monella eri tavalla. Suomen vanhin voimisteluseura Helsingfors Gymnastikklubb (HGK) on julkaissut 150-juhlavuotensa kunniaksi näyttävän historiateoksen. 224 sivua Tervehdin ilolla Jouni Hallikaisen kirjoittamaa koulukuntavapaaksi pyrkivää kirjaa meditaatiosta erityisesti siksi, että aiheesta on kirjoitettu niin paljon ideologioihin, koulukuntiin ja uskonnollisiin tulkintoihin sidottuja tekstejä. Sen tarkoituksena on auttaa pääsemään meditoinnissa alkuun, ja siinä se mielestäni onnistuu erinomaisesti. Hallikainen pyrkii Pienessä meditaatiokirjassaan riisumaan meditaation mystiikasta ja kiteyttämään, miksi ja miten meditaatiota voi hyödyntää oman hyvinvoinnin edistämisessä yhtä arkisesti kuin liikkumista, musiikin kuuntelua tai lukemista. Tutkijakoulutuksen saaneena jäin kaipaamaan edes joitakin tutkimusviitteitä niissä kohdissa, joissa hän viittaa kirjallisuuteen. Hän myös tuo auliisti esiin oman ajattelunsa puutteet ja rajoitteet, mikä lisää luotettavuuden kokemusta kirjasta. Pienen meditaatiokirjan lukeminen ja sen harjoitusten tekeminen on erinomainen keino tutustua meditaatioharjoitteluun. Teos on käytännönläheinen ja selkeä. Se on helppolukuinen lyhyiden lukujen ja selkeästi kuvattujen harjoitusten ansiosta. Tähän Hallikainen lukijaa kannustaakin: suhtautumaan kriittisesti kirjassaan esittämäänsä. KATI KAURAVAARA LitT, VTM, sosiaalityöntekijä kati.kauravaara@pilateshetki.fi K i r j a Ryhdikäs seurahistoria Aapo Roselius: Föregångarna – Helsingfors Gymnastikklubb 150 år. Merkitsin muistiin harjoituksia, joiden ääreen haluan palata ja kirjoittelin huomioitani sivun reunoihin. Hallikaiselle meditaatio on ”mystiikasta vapaata oman mielensä harjoittamista, tietoisuutensa tutkimista ja todellisen itsensä äärelle uteliaalla aloittelijan asenteella pysähtymistä”. Halllikainen pyytääkin kysymään itseltään, lisääkö vai rajoittaako oma meditaatioharjoitus toimintamahdollisuuksia elämässä ja tekemään sen pohjalta ratkaisuja meditaation suhteen. Itselleni monet kirjassa esitetyt meditaatioharjoitukset ovatkin tulleet tutuiksi nimenomaan hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoituksina. Hallikaiselle meditaatiossa ei ole kiveen hakattuja sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi harjoittamisen oikeaa tapaa, paikkaa, aikaa tai asentoa. Toisaalta en ole enää aloittelija, enkä siten ehkä enää suoraan kirjan kohderyhmää. Itse ajattelen, että vaikka usein on hyvinvoinnin kannalta hyödyllistä tunnistaa automaattiohjautumisen tunnistaminen ja poiskytkeminen, niin täydellisesti sen poiskytkeminen on täysin mahdotonta ja tarpeetonta. Kirjoitin myös muutaman kysymysmerkin, joiden kohdalla teksti sai minut arvioimaan sitä, mitä mieltä itse olen asiasta. Mindfulnessia voidaan kehittää erilaisin meditaatioharjoituksin. Esimerkiksi valaistuminen on hänelle syvää ymmärrystä siitä, ettei tarvitse päästä tai mennä yhtään mihinkään. Hän ei edes mielellään puhu valaistumisesta tai heräämisestä meditaation yhteydessä. Pientä meditaatiokirjaa lukiessani tein samalla kirjan harjoituksia. Ihmiselle automaattiohjauksella toimiminen on pelastus: emme voisi elää, jos meidän tulisi olla tietoinen koko ajan kaikesta, mitä tapahtuu sisällämme ja ympärillämme. Kirjoittaja korostaakin, ettei meditaatioon voi tutustua pelkästään lukemalla, mutta kirjan harjoitukset ovat selkeitä ja uskoakseni myös aloittelijan helposti kokeiltavissa. Erityisesti pidin kirjoittajan armollisesta, lempeästä ja käytännönläheisestä tavasta suhtautua meditaatioon. Hallikaisen mukaan koko elämästä tulee meditaatio, kun onnistuu poistamaan kaiken automaatio-ohjautumisen elämästään. Ehkä Hallikainenkin ajattelee näin, mutta hän ei siitä ainakaan selkeästi kirjoita, vaikka mainitseekin, että meditaatiolla on hänen mielestään turha tavoitella täydellistä mielenhallintaa – jos hallintaa voi tavoitella lainkaan. Kirjoittajan mukaan meditaatio eroaa hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta siten, että meditaatioharjoitus kestää rajallisen ajan, kun taas mindfulness on laajempi tapa olla läsnä ja hereillä ilman automaatio-ohjausta
Asioita on ollut tapana tehdä kunnolla. En kaipaa klikkiotsikoita, mutta jos jostain olisi editointivaiheessa hoksattu saksia, niin otsikoista sitä olisi saanut tehdä. Teoksen sivuilta löytyy eri alojen suomalaisia vaikuttajia. Onko. Kaltaistani kriittistä lukijaa kirja hämmentää. Etenkin vanhat kuvat luovat paljon mielleyhtymiä. Huomaan kaipaavani luku-urakan aikana lepoa. Roselius on voinut syventyä myös HGK:n toiminnan muutoksiin vuosituhannen vaihteessa. Vinoilut taisivat jäädä sikseen, kun kaikulaiset pääsivät näyttämään osaamistaan kilpailukentillä. Urheiluseura Kosken Kaiku saavutti tänä vuonna kunnioitettavat sata vuotta. JOUKO KOKKONEN K i r j a Rohkeasti tuhti kulttuuriteko Esko Heikkinen & Ossi Viita (toim.): Kosken Kaiku 1925–2025 Kosken Kaiku ry, Koski Tl. Lukiessa pohdin tunnesidettä urheiluseuraan. Olisiko vähempikin kuitenkin riittänyt. Roselius on annostellut kirjaan sopivassa suhteessa yksityiskohtia seuran vaiheista suhteutettuna suomalaisen yhteiskunnan ja suomenruotsalaisuuden aseman muuttumiseen. Vuodesta 1883 koottu Julgrisen-lehti on seurakulttuurillinen harvinaisuus, jota hän on voinut hyödyntää monissa yhteyksissä. Kirjan ulkoasu on laadukas ja kuvitus monipuolinen. Ensimmäinen tarjoaa faktoja kronologisesti eli perinteistä seurahistoriaa, jota taustoitetaan yhteiskunnallisin tapahtumin urheilun pysyessä keskiössä. Vielä 1990-luvulla vaikutusvaltaiset vanhemman polven herrat onnistuivat estämään naisten pääsyn seuran jäseniksi. Tämä hyve on välittynyt satavuotishistoriikin tekemiseen. Henkilöhakemistoa muuten täysipainoisessa teoksessa ei jostain syystä löydy. Kerronta etenee sujuvasti ikään kuin henkien suomenruotsalaista juhlakulttuuria, jolla on ollut merkittävä osuus HGK:n vaiheissa. Toisaalta kerronta on välillä hyvin rivejä täyttävää: nimiä, vuosilukuja, organisaatioita ja paikkoja vilisee. Roselius käsittelee myös HGK:n toimintaan vaikuttaneita historian käännekohtia. Tytöt pääsivät tosin sotien jälkeen tuossa vaiheessa mukaan seuran tuolloin aloittamaan junioritoimintaan. Valtava tietomateriaali pursuaa välillä yli vastaanottokykyni laitojen, mutta silti luissa jäytää tunne, että käsissäni on kurinalaisesti koottu urheiluhistoriallinen tietokirja ja paikallistason kulttuurihistoriallinen helmi. Ymmärrän, että koko paikkakunnan yhteisen seuran historiateos pakottaa huomioimaan ”kaikki”. Liian pitkät ja raskaat luvut sekä polveilevat lauseet siirtäisivät helposti lukemisesta pelkkään silmäilyyn. Seura kehitti erityisen paljon suomalaista miesvoimistelua 1800-luvulla. Miehinen seura taipui lopulta ottamaan mukaan tyttöjen lisäksi aikuiset naiset toimintaansa. Yhdistyksen historiaa lukiessa vahvistuu tunne siitä, että huolellisuus lienee Kosken Kaiun luontainen piirre. Lukujen lyhyys sen sijaan miellyttää, näin lukeminen rytmittyy rentouttavammaksi. Tekstien otsikoinnin napakkuus horjuu. Hyvän lähtökohdan on antanut Roseliuksen kirjoittama Gymnastik och passion: en berättelse om Gymnastikföreningen i Helsingfors 1876–2016, joka kertoo maan vanhimman naisvoimisteluseuran vaiheista. Ei kai nimi seuraa pahentanut, mutta ulkopaikkakuntalaisten irvailujen kestämisellä oli rajansa. Kauhu vaihtui kahden vuoden jälkeen Kosken Kaiuksi. 636 s. E. Sisällissodan aikana suuri osa seuran jäsenistä oli punaisten vankina Helsingissä ja sen loppupuolella merkittävä määrä HGK:n jäseniä osallistui valkoisten kostoretkeen Länsi-Uudellemaalle. Kolmannen osan puuttumisesta olisin parahtanut, mutta pieteetillä tehdyt tilastot, lähdemerkinnät ja henkilöhakemisto ansaitsevat erityiskiitoksen. Vuoden 1918 kokemukset säteilivät pitkään seurassa valkoiseen ajatusmaailmaan perustuvana toimintana. Hyvien kokemusten myötä seuraan ja seuralaisiin kiintyy. Runsas kuvitus tekee kunniaa menneille, tuo ihmiset lukijan lähelle ja valaisee muutoksia. Naisten vuoro oli vasta vuosituhannen vaihduttua. Teos on jaettu kolmeen osaan. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 79 Föregångarna – Helsingfors Gymnastikklubb 150 år. Pitkän poliittisen uransa tasavallan presidenttinä huipentanut P. Föregångarna (Edelläkävijät) on nimensä puolesta erityisen osuva HGK:n toiminnan alkupuolella. Sukupuolten tasa-arvon edistäjä seura ei pitkään aikaan ollut. Mutta olisiko jotain voinut jättää pois tai kertoa vähemmän. Ja lopuksi pieni moitteen sana. Teksteistä välittyy seuran laajempi merkitys paikallisyhteisölle. Svinhufvud oli seuran aktiivijäsen 1800-luvun lopulla. Tämän ansiosta seuran vaiheista muodostuu hyvin perusteltu kokonaiskuva. Roselius ei suurentele ryyppyjuttuja, mutta tuo esiin, että monenlaiset miestä väkevämmät ovat seuran tilaisuuksissa virranneet. Edelläkävijyyttä löytyy myös junioritoiminnan kehittämisessä sotien jälkeen, jolloin alkoi lisäksi ikääntyneempien herrojen kuntoliikunnan kehittäminen seurassa. Seurassa toimivat Suomen Olympiakomitean kaksi ensimmäistä puheenjohtajaa Reinhold Felix von Willebrand ja Ernst Krogius. Roselius on kirjoittanut oman tulkintansa seuran koko historian ajalta, mikä on oikea ratkaisu. Osassa otsikoista sorrutaan liialliseen sisällön kuvailuun. Mikään pönöttävä juhlakirja Aapo Roseliuksen kirjoittama teos ei ole, vaan täysipainoinen urheiluhistoriallinen tutkimus. Liikunnan ja urheilun pitkäaikainen vaikuttaja Carl-Olaf Homén löytyy HSK:n jäsenkunnasta. Ainakin tällainen Kosken kokematon sitä arvostaa. Seuran toimintavuosiin mahtuu niin yhteiskunnallisia, urheilulajillisia kuin paikallisväestöllisiäkin muutoksia, mutta Kaiku ei ole tuulissa kumoon kaatunut. Kovien kansien sisäpuolet on oivallisesti hyödynnetty: karttojen avulla voi juurtua Kaiun tapahtumapaikoille. Toisen osan lajikatsauksissa korostuvat ihmiset ja tunteikkaat muistot. Alkuperäinen nimi Voimisteluja Urheiluseura Kosken T.L. Toki ulkopaikkakuntalaisena monet yksityiskohdat eivät ole minulle tarpeellisia tai edes kiinnostavia, mutta kaikulaisille ne saattavat olla teoksen kultahippuja
Kirjassa on nykyisten tai hiljattain uransa päättäneiden Helmari-pelaajien, valmentajien sekä taustojen tarinoita. Kun sisältö on tuhtia, niin itse kirjakin on järkäle. Kiinnostavaa antia ovat henkilötarinat itse pelikentän ulkopuolelta. Kirjassa esiin pääsevät niin paikalliset suuruudet kuin maajoukkueurheilijat. Kosken Kaiku 1925–2025 tarjoaa seurahistoriikin lisäksi paikallistason kulttuurihistoriaa nykyisyyttä unohtamatta. Lieneekö tuo onnenpeli enää voimissaan suomalaisseurojen varainhankinnassa. Kaiku on kasvattanut monia menestymään maailmalla. Jalkapallon parissa on monia eri rooleja, joihin kaivataan edelleen lisää naisia, esimerkiksi erotuomareita, seuratyöntekijöitä, valmentajia tai toimittajia. Kuinka Annariina Seppä on ajautunut työntekijäksi Honkaan tai Piritta Gurung Suomen Maajoukkueen Kannattajien puheenjohtajaksi. Linda Sällström harrasti jalkapallon rinnalla yleisurheilua pitkälle aikuisuuteen saakka. Yllättävät anekdootit ja osuvat kuvavalinnat virittävät pitkin teosta takaisin lukemisen intoon. He olisivat tuoneet lisää perspektiiviä siihen, miten naisten pelaama jalkapallo ja naisten asema jalkapallomaailmassa on vuosien saatossa muuttunut. Kiskaisin kirjan Kiskossa 63,6 kilometrin päässä Koski Tl:n kuntoportaista. He ovat kuitenkin olleet raivaamassa naisten tietä jalkapalloammattilaisiksi. Toivottavasti kirjan toteutukseen osallistuneet jakaisivat vinkkinsä seurahistoriikin tekemisestä. Myös kirjan toinen kirjoittaja, nykyinen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen olisi hyvin voinut avata omaa pelaajauraansa ja nykyistä rooliaan jalkapallossa. Naisten on pakko miettiä pelaamisen rinnalla elämää uran jälkeen, sillä nykytienesteillä ei pärjää loppuelämää. Sivun 204 alareunassa uuvahdukseni taipuukin hymyyn: bingo. Vilma Koivisto lähti nuorena ulkomaille. Kirjan pelaajatarinat alleviivaavat sitä, että ei ole yhtä tietä edetä ammattilaiseksi. Jutta Rantala aloitti lajin Köyliössä, jossa ei ollut edes jalkapallokenttää. Tärkeänä nostona on jalkapalloilun ja opiskelun yhdistäminen. Moittimaan ei pääse naisten vähyydestä eikä keskittymisestä vain menneisyyteen. Jää tunne, että teoksessa on huolellisen tasavertaisesti huomioitu kaikki kaikulaiset. Peli on auki näihinkin rooleihin. Tinja-Riikka Korpela siirtyi naisten joukkueeseen Raisioon 18-vuotiaana, kun Suomessa naisten korkeimman tason otteluita pelattiin keväisin vielä hiekkakentillä. Päätin kuitenkin arvion tekoon ryhtyessäni, että luen kirjan alusta loppuun. Teos ei tosiaankaan ole ”pelkkä” urheilukirja. Kosken Kaiku on satavuotisen historiansa aikana kasvattanut monta lihasta. HANNA VEHVILÄINEN tiedeviestinnän asiantuntija hanna.vehvilainen@lts.fi. Kirjaan on haastateltu asiantuntijoita myös oikeanlaisesta ravinnosta, levosta sekä psyykkisestä valmennuksesta. Kirjan toimittajat ovat taitavasti ennakoineet lukijan väsähtämistä ja virkistäneet teosta niin kuvin kuin vaihtelua tarjoavin tekstien. Lukijat varautukoot siihen, että seuran kasvatusmentaliteetti yltää kirjaankin. Niiltä on ollut pitkä matka Saksan, Englannin ja Italian suurille stadioneille. Esipuheessa Esko Heikkinen toivoo, että Kaiun historian ylöskirjaus ei jäisi tähän teokseen. Kirjan tekijöillä on ollut työnsarkaa säilyttää punainen lanka ja luettavuus, kun kirjoittajia on useita kymmeniä. Kaikulaiset – ja etenkin toimittajakaksikko Esko Heikkinen ja Ossi Viita – ansaitsevat lukemisen ja kuviin pysähtymisen. Heinäkuun helteillä se riitti ojentajatreeniin. Luettuani yli 200 sivua alan tuntea uppoavani nippelitietoihin. Kiloja teokselle on kertynyt 1,7. Pelaajatarinoihin olisi voinut haastatella jonkun entisen maajoukkuepelaajan, kuten Anne Mäkisen, Jessica Julinin tai Laura Österberg Kalmarin. Kaikkia pelaajia yhdistää se, että he ovat kilpailuhenkisiä, ovat nuoresta asti harrastaneet monipuolisesti ja treenanneet paljon myös yksin. Miten laajassa kirjahankkeessa onnistutaan niin, että lopputulos on tämä. Hän harjoitteli paljon veljiensä kanssa. Oona Seveniuksen isä toimi hänen fysiikkavalmentajanaan ja tytär harjoitteli paljon yksityisvalmentajan avulla muun muassa potkutekniikkaa. Kuningatarlaji on jalkapalloileville tytöille suunnattu teos, jossa kerrotaan mitä vaaditaan kehittymiseksi huippupelaajaksi, minkälaista on elämä jalkapalloammattilaisena ja mitä muuta kuin pelaamista työskentely jalkapallon parissa voi olla. Unohduksen nurkkaan eivät jää harrasteliikkujatkaan. Harvinainen ja onnistunut toteutus kansien väliin aikana, jolloin moni luulee, että kaikki olennainen löytyy ikuisesti internetistä. Karikkopaikatkin kiinnostavat: missä mentiin tai meinattiin mennä metsään. RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto riittailonapummikuusela@gmail.com K i r j a Tarinoita jalkapallokentältä ja sen laidalta Marianne Miettinen & Hinni Hirvonen: Kuningatarlaji – Käsikirja jalkapalloileville tytöille Otava 2025, 201 s. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 arvioitua side vahvempi silloin, kun seura on koko paikkakunnan yhteinen juttu, kuten Kosken Kaiun tapauksessa selkeästi on. Urheiluseura, jossa perheen useampi sukupolvi on kirmannut eri lajien pauloissa, luo syvyyttä henkilökohtaiseen liikkumishistoriaan. Huima sivumäärä luo houkutuksen vain selailla sieltä täältä. Usein laajassa teoksessa laatu notkahtaa loppua kohti, mutta tällä kertaa näin ei käy
– – Herakleen urotekoja oli vain kaksitoista. Ylenpalttisesta sitaattiaineistosta miellyin eritoten anonyymin kirjoittajan Kanadassa ilmestyneeseen juttuun. Vaikka Virtapohja on tätä nykyä maailman johtava Nurmi-tuntija, juuri tämän teoksen kohdalla pidän aiheellisena muistuttaa hänen edeltäjistään. Virtapohjan kirjan isoin ansio on tunnontarkkuus, jolla hän kartoittaa kohutun kilparetken käänteitä. Aktiivinen pelaajataival kesti yli kolme vuosikymmentä ja jalkapallo on edelleen kiinteä osa Litmasen elämää. Harry Potterin kohdalla hyväntahtoisuus saattaa sitten olla jo koetuksella. Jos hyvin käy, Phantom Finn päätyy Atlantin takana asiantunteviin käsiin kirvoittaen Nurmeen kiinnittyvää tutkimusta. Kun Nurmen syntymästä tuli kesäkuussa 1997 kuluneeksi 100 vuotta, kirjoitin hänestä ”juoksuratojen eksistentialistina” tamperelaislehdessä, jonka kolumnisti Juha Seppälä teki saman tempun fiktion varjolla Suomen historiassaan (1998) Tätä tulkintalinjaa jatkoi sittemmin toinen kaunokirjailija, Karo Hämäläinen, jonka pienoisromaanissa Yksin (2015) vanha Nurmi suree hukkaan heitettyjä juoksuvuosiaan. Sen kokoamista ovat auttaneet ratkaisevasti päähenkilön omat kokoelmat, joista löytyy muun muassa lehtileikkeitä, pelipaitoja, palkintoja ja jopa nuoren Litmasen esikuvastaan Johan Cryuffista koulussa kirjoittama esi. Mutta kyllin nokkela kirjoittaja kyllä kykenee mielikuvitusta kiihottaviin koplauksiin, ja juuri siitä on kyse Kalle Virtapohjan teoksessa Phantom Finn. Puutteesta syytettäköön tekijän sijasta kustantajan saituutta, kustantajan, joka on nuukuudestaan tunnetun Paavo Nurmen perintöä vaaliva osakeyhtiö. Mitä tekemistä Napoleonilla, Max Jakobsonilla tai Harry Potterilla on suurjuoksija Paavo Nurmen kanssa. Tahto-urheilumuseon parvelle koottu näyttely esittelee kattavasti pitkän ja menestyksekkään jalkapallouran tehneen Jari Litmasen vaiheet juniorivuosista lopettamiseen saakka. Litmas-näyttely on Tahdon toteuttamista henkilönäyttelyistä toistaiseksi selvästi onnistunein kokonaisuus. Virtapohjan auliisti lainaamat raportit kelpaavat puolestaan lisätodisteeksi 1920-luvusta urheilurientojen suurena läpimurtona, johon osoittaa Nathanin ja kumppaneiden ilmaisu ”The Golden Age of Sports”. Vallinneita amatöörisääntöjä noudattanut juoksija olisi tyytynyt piskuisiin päivärahoihin, mutta sellaisia urheilijoita Nurmen tasolla tuskin oli, eikä moneen kertaan kaluttu rahaaihe muutoinkaan nyt korostu. Virtapohjan englanti on esipuheessa kiitetyn kielihuollon jäljiltä erinomaisen lukukelpoista, ja hyväntahtoinen lukija kyllä ymmärtää ”developmental educationin” kehitysopiksi. PN Turky Oy 2025. ”Kun [Nurmi] saavuttaa uuden ennätyksen, hänen hetkellistä voitonriemuaan seuraa vääjäämättä tietoisuus siitä, että huomenna hänen täytyy jälleen rikkoa tuo ennätys. Rönsyilevä kerronta on tuttua tekijän Tuntematon Nurmi (2024) -kirjasta, ja se rohkaiskoon meitä muitakin kynäilijöitä: yhä löytyy vapaat kädet kirjailijoilleen tarjoavia kustantajia. 304 s. ERKKI VETTENNIEMI, YTT tietokirjailija erkki.s.vettenniemi@student.jyu.fi N ä y t t e l y Iso peukku Litti-näyttelylle Jari Litmanen -näyttely. Yhtenä merkittävänä tekijänä oli valokuvaustekniikan kehittyminen sekä siihen liittyen kuvien siirto lennättimellä: Nurmen juro olemus tuli tutuksi lehdenlukijoille kautta urheilevan maailman. Aikalaiskirjoitteluun nojaava kronikointi tekee uskoakseni suuren palveluksen tulevalle urheiluhistorialliselle kirjallisuudelle. Näiden miesten tekstejä hänen lähdeluettelostaan ei erotu. Kuvia tai karikatyyrejä Virtapohjan kirjassa ei ole, vaikka hän niihin toistuvasti viittaa. Tahto-urheilumuseo 26.10.2025 saakka. Taustoitus lähtee tosin liikkeelle 1600-luvulta ja etenee niin verkkaisesti, että päähenkilö asettaa kallisarvoiset jalkansa New Yorkin kamaralle vasta sivulla 73. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 81 K i r j a Paavo Nurmi kohtaa Harry Potterin Kalle Virtapohja: Phantom Finn: The Contradictory Story of Paavo Nurmi in the Land of Dollars. Amerikkalaistutkijat John Lucas (1992) ja Dan Nathan (2015) ovat paneutuneet samaan kilpailukiertueeseen omista näkökulmistaan, ja varsinkin Nathanin huomioista Virtapohja olisi nähdäkseni hyötynyt. Vuoroin antiikin Kreikasta, vuoroin Kalevalasta ammentava teksti puhuu Nurmesta ”Pohjolan Hamletina”, pääkallon sijasta sekuntikellolle yksinpuhelua pitävänä surullisen hahmon sankarina. Lähtökohtaisesti ei kai mitään. Virtapohjan ansiosta huomaan, että kaikki me suomalaiset kommentaattorit olimme jäljittelijöitä. Tällä suomalaisella niitä on loputon määrä.” Tuohon tapaan voitiin lukea torontolaisesta lehdestä maaliskuussa 1925. Tuhdin taskukirjan keskiössä on Nurmen juhlittu, tammikuusta 1925 toukokuuhun kestänyt Amerikan-kiertue. Nurmen itselleen valitsema kohtalo urheilullisena Sisyfoksena, yhä uusien ennätysten pakkomielteisenä jahtaajana, noteerattiin suuressa maailmassa tuoreeltaan ja kerrassaan nautinnollisin sanankääntein. Matkan urheilullinen saldo tiivistyi aikalaislaskelman mukaan 40 maailmanennätykseen ja rahallinen tuotto Virtapohjan arvion mukaan 20 000 dollarin (noin 400 000 nykyeuron) palkkiopottiin. Nurmen urakka ei ole koskaan valmis
Litmanen vei Hollantiin paitsi jalkapallotaitonsa, myös Jari-nimen. Pelipaidat kertovat omalla tavallaan jalkapallon ja urheilun muutoksesta. Urheiluvammojen kuntoutus ei välttämättä ollut etenkään hänen pelivuosiensa alkupuolella samalla tasolla kuin 2020-luvulla. Yhden tifon toteuttaminen vaatii 20 merkkaustussia, 1800 metriä kangasta, 25 000 metriä lankaa, 150 litraa maalia, 60 telaa ja pensseliä, 3 rullaa teippiä ja 2000 neliön työtilan. Dokumentissa tarkastellaan jalkapallon kannattajaryhmiä eli ultria ympäri maailmaa. Lapsena koettu Manchester Cityn kotipeli oli hyökkäys aisteja vastaan: virtsa, tupakka ja olut tuoksuivat 1990-luvulla. Italiassa asian nähdään niin, että stadionympäristö toimii sorron harjoituskenttänä, sillä siellä voi testata sortoa ja soveltaa sitä sitten ympäröivään yhteiskuntaan. Stadion ja joukkue olivat veruke kokoontua sinänsä hyödyttömän asian äärelle. Itselleni näyttelyn ylivoimaisesti pysäyttävin osa oli kuva, johon on koottu Litmasen 45 merkittävintä loukkaantumista. JOUKO KOKKONEN T e l e v i s i o Haaveena päättymätön vieraspelimatka Ultras. Kannattajan mukaan on tehtävä valinta: haluaako jalkapallolta laadukasta peliä vaiko tunnelmaa, eli valitseeko valioliigan vai alasarjat. Jalkapallo on ultrakannattajalle tiivistettyä elämää. Toisaalta ultrat toimivat myös seura-aktiiveina, ja naisilla on myös omat ultraryhmänsä, joten pelkästä nuorten miesten myllyverkkarirähinöinnistä ei ole kyse. Ultras-dokumenttia katsellessa selviää, että ihmiselle tekee hyvää poistua kotoaan, ja samanmielisten kanssa on mukavaa puuhastella, sekä kokea yhteenkuuluvuutta. 82 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25 telmä. Loppukiteytys kertoo kovan luokan kannattajuudesta elämäntapana: olisipa elämä loputon vieraspelimatka, ei tarvitsisi jättää ystäviä, eikä palata töihin maanantaina. Loukkaantumisten vaikutus Litmasen uraan saa pohtimaan, oliko kyse yksinomaan siitä. Italialaisten mukaan ultrakulttuuri lähti spontaanista toiminnasta: haluttiin kannustaa joukkuetta ja samalla päästä itsekin pääosaan. Litmasen saavutukset ovat näyttelyssä hyvin esillä, mutta niitä ei ole hehkutettu liikaa. Etunimeä ei tunnettu aikaisemmin maassa, mutta Litmasen innoittamana moni poika sai etunimekseen Jari. HANNES PENTTILÄ viestinnän suunnittelija hannes.penttilä@lts.fi arvioitua. Valinta tekee alkupuolesta puuduttavan, sillä lyhyiden puheenvuorojen päällä näytetään yleiskuvaa katsomoista ja maisemakuvaa stadioneilta. Niistä 11 kohdistui oikeaan ja 3 vasempaan nilkkaan. Ultrakulttuuriin kuuluvat tifot eli katsomossa järjestettävät performanssit, jotka vaativat talkootyötä. Maajoukkue-edustuksia esittelevästä osuudesta käy ilmi Litmasen merkitys miehistössä. Sittemmin valioliigastadionit ovat muuttuneet steriileiksi. Näyttely onkin hyvinkin kohdehenkilönsä näköinen. Ohjaaja on itse myös ultrakannattaja, ja dokumentissa kuullaan vain ultrien näkemyksiä. Litmasen pelasi parhaat kautensa 1990-luvun esikuvansa Cruyffin pitkäaikaisessa seurassa Amsterdamin Ajaxissa. Dokumentissa puheenvuoron saavat ultrat Euroopasta, Etelä-Amerikasta, Kakkois-Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Aikakauden huippupelaajien kehutkaan eivät ole imeliä. Tappelut ja kentälle ryntäämiset kuuluvat ultrakulttuuriin, väkivallalla vastustetaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä. Koreografialla on iso merkitys, koska sillä näytetään oman ryhmän voima. Kiinnostavin kommentti tulee Englannista. Puolivälissä kerronnan juoksu paranee: jostain syystä dokumentti on rakennettu niin, että alussa on irrallisia muutaman lauseen kommentteja. Urheilukielen kliseillä höystetty kirjoitelma on hauskaa luettavaa. Haastateltavien kasvoja ei dokumentissa näytetä. Litmanen saikin pilkkapuheissa liikanimen lasinilkka. Jotain ultrista kertoo se, että kukaan ei puhu omilla kasvoillaan, ja osan ääni on myös muutettu tunnistamisen vaikeuttamiseksi. Ensimmäiset kolme nilkkavamma tulivat vuosina 1982, 1984 ja 1990 ja ne heijastuivat myöhempään uraan. Onko moderni stadion elokuvateatteri, jossa ollaan hiljaa ja syödään popcornia. Poliisia kohtaan ollaan kriittisiä, mutta poliisin tai yhteiskunnan näkökulmaa ei dokumentissa kuulla. Liigan ulkopuolisen Eastbourne Townin kannatus toimii vastalääkkeenä Valioliigalle. 1980-luvun paidat olivat taatusti epämukavampia kuin Litmasen peliuransa lopulla käyttämät. Tekstit sisältävät paljon hyvään asuun tiivistettyä tietoa niin Litmasesta kuin jalkapallosta laajemminkin. Myöhemmin kommentit muuttuvat pidemmiksi ja asiantuntevimmiksi puheenvuoroiksi. Hollannissa on paljon enemmän alle 30-vuotiaita Jareja kuin Suomessa. Ohjaja: Ragnhild Ekner. Tarvitaan myös 50 vapaaehtoista ja noin 2200 talkootuntia. Ja jos jaksamista riittää, niin voi istahtaa katsomaan, millaisia olivat kohdehenkilön Ajaxissa tekemät 133 maalia. Tahdon parvella saa tiiviisti ja onnistuneesti rajatun kuvan Jari Litmasen vaiheista osana suomalaisen ja eurooppalaisen urheilukulttuurin muutosta. Tuotanto: Story, Wacky Tie Films, Ström Pictures (Ruotsi/Tanska/Suomi 2025). Lech Poznanin ultrien mukaan puolalainen poliisi ei ole järjestystä vaan provosointia varten. Lähtöpisteessä pyörii JP Pulkkisen tekemä 34 minuutin Litmas-haastattelu, josta kannattaa kuunnella vähintään osa. Lopuksi tulee kiteytys talkooja seuratyön merkityksestä: orgaaninen ja talkootyöllä hoidettu seuratoiminta on ilmaista demokratiakoulutusta kaikille halukkaille. Hän sai eri maista paljon fanipostia, josta pyörii valikoima näyttelyssä. Kun hän oli kokoonpanossa, joukkue pärjäsi paremmin. Yle Areena, kesto 88 minuuttia
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 25 83 välähdyksiä vuosien takaa Stadion 50 vuotta sitten Vanhanakin voi liikkua S tadion 4/1975 käsitteli vanhuutta eri näkökulmista. ”Vanhalle ihmiselle automaation, ahdistuksen, melun ja melskeen nykymaailma ei ole hyvä paikka, varsinkin kun siinä vanhenemista pidetään uhkana ja pelottavana tapahtumana. Suurimmaksi vaikeudeksi osoittautui liikuntamotivaation herättäminen. Liikunta hidasti myös iän myötä tapahtuvaa lihasten surkastumista ja yllapiti nivelten liikkuvuutta. Kirjoittajat totesivat, että liikunnan aloittaminen vanhalla iällä on ongelmallista ja vaativan edeltävän lääkärintarkastuksen, jonka perusteella oli mahdollista antaa yksilöllisiä ohjeita. Tästä pelosta juoruavat tiettyjen lääketuotteiden, voiteiden, uutteiden, tukivaatteiden, kauneusaineiden ym. Näin käy myös liikunnan kohdalla. Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja professori Martti Karvonen pohti urheilun ja eliniän suhdetta. Liikunnasta oli Mustosen mukaan iloa vanhanakin, jos liikuntaharrastus oli osa elämää eläkkeelle jäätäessä. Ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat liikkuivat alempiin kuuluvia enemmän. Yhdessä muiden myönteisten terveystottumusten kanssa liikunta voi auttaa yltämään ”lajityypilliseen” 80–90 vuoden elinikään. Hän totesi hiihtäjien eläneen 1930-luvulla keskimäärin 4,3 vuotta vanhemmiksi kuin suomalaismiehet yleensä. Myös yhteiskunnan vanhuksiin kohdistama laitosmainen asenne näytti lientyneen. Vanhukset kokivat liikunnan sinänsä myönteiseksi, mutta siihen ei tahtonut löytyä aikaa. ”Työiässä syntyneet erot eivät liikunnan harrastuksessa näytä häviävän eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Eniten liikuntaa harrastivat ylimpään tuloluokkaan lukeutuvat, henkisen työtä tehneet ja paljon koulutusta saaneet. ”Autonomisen hermoston säätelyhäiriöistä johtuvat unettomuus, ruoansulatushäiriöt ja ja herkkyys lämpötilanvaihteluille ovat liikunnan avulla poistettavissa.” Heikkisen tutkimuksen mukaan jyväskyläläisten 66-vuotiaiden naisten liikunnan esteitä olivat aikaisempi tai nykyinen sairaus (59,2 %), mielenkiinnon puute (36,3 %), vamma tai invaliditeetti (33,3 %) ja ohjatun toiminnan puute (29,1 %). Vanhenevien henkilöiden kuntoutuvuus oli Terttu Parkatin ja Eino Heikkisen mukaan parempi kuin oli luultu. Karvosen mukaan hiihdossa ja kestävyysjuoksussa huipulle yltäneiden suomalaisurheilijoiden verenpaine oli alhaisempi ja he tupakoivat harvemmin kuin verrokkinsa. Pertti Mustonen pohti pääkirjoituksessaan vanhuuden ja vanhenemisen olemusta 1970-luvun puolivälissä. ”Pitkän eliniän lisäksi on vanhoilla kestävyysurheilijoillamme siis vähemmän riskitekijöitä, vähemmän vanhenemisen merkkejä ja terveellisemmät elintavat kuin keskimääräisväestöllä.” Jorma Heikkilä esitteli vanhustentalon asukkaiden aktivoinnista säännölliseen kuntoiluun Helsingissä saatuja tuloksia. Mikäli ihmisellä ei ole elämänikäistä aktiivista otetta olemassaoloonsa, johon myös liikunnan harrastus kuuluu, ei hän saa sitä enää elämänsä illassakaan, vaikka hänelle kuinka todistettaisiin liikunnan terveyttä säilyttävää merkitystä.” Harri Suominen päätyi biologista vanhenemista käsittelevässä artikkelissaan toteamaan, että vanhenemista ei voida toistaiseksi estää tai hidastaa. Liikunnan järjestäminen suhteellisen heikkokuntokuntoisille ja kroonisesti sairaillekin osoittautui huolellisesti suunniteltuna vaarattomaksi. Ero oli kaventunut vuosikymmenien mittaan ja oli 1950-luvulla 2,8 vuotta. Asiat olivat Mustosen mielestä paremmin silloin, kun vanhuutta ja viisautta kunnioitettiin. Hänen mukaansa ”meidän aikamme ihminen” ei halunnut olla vanha, mikä oli vahinko hänelle itselleen ja yhteiskunnalle. Vuoden 2023 lopussa yli 65-vuotiaita oli 1,3 miljoonaa. ”Uusia käyttäytymismalleja, uusia asenteita, uutta elämää ei voida aloittaa yli 60 vuoden iässä. Vanhusten sosiaalinen tausta vaikutti Pertti Pohjolaisen mukaan merkittävästi liikunnan harrastamiseen. Suominen arvioi sopivan liikunnan saattavan parantaa vanhenevien ihmisten elämänlaatua ja auttaa heitä selviytymään paremmin päivittäisistä toiminnoistaan. He totesivat olemassa olleen tutkimusnäytön perusteella, että liikunnalla voidaan ehkäistä koordinaatiokyvyn heikkenemistä ja parantaa sitä liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä. JOUKO KOKKONEN. Heidän osuutensa väestöstä oli 23,4 prosenttia. Nuoruuden ihailu oli tehnyt maailmasta vaikean vanhoille ihmisille. Fyysinen harjoittelu vaikutti suotuisasti myös verenkiertoon. huimat myyntilukemat ja jopa kuntoliikunnan moraalisesti vastuuttomat mainoskikat, jotka vetoavat nuorekkuuden, menevyyden ja lihaksiston kiinteyden ainutlaatuiseen arvokkuuteen.” Mustonen arveli, että ylenpalttisin nuoruuden palvonnan aika saattoi olla jo takana. Työolosuhteiden ja ammattiaseman aiheuttamaa eriarvoisuutta voitaisiin vähentää valmentamalla vanhuksia eläkeikää varten ja järjestämällä heille tarvittavia erityispalveluja, esimerkiksi liikuntaneuvontaa.” Yli 65-vuotiaita oli 1970-luvun puolivälissä hiukan yli puoli miljoonaa, 10,8 prosenttia väestöstä
Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA 8 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 25. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2025 ja 31.3.2026. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Ilkka Heinonen, Jari Kanerva, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Uudistetut kirjoitusohjeet. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen
Tavoitteena oli tutkia eroavatko Maailman terveysjärjestö WHO:n varhaislapsuuden fyysisen aktiivisuuden, unen, ruutuajan ja paikallaanolon suositusten täyttyminen sekä motoriset taidot poikien ja tyttöjen sekä Helsingissä ja Helsingin läheisillä maaseutualueilla asuvien lasten välillä. 55 %) sekä kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon (65 % vs. Tilastoanalyyseinä käytettiin X 2 -ja t-testiä sekä regressioanalyysejä, jotka vakioitiin iällä ja sukupuolella. Fyysisen aktiivisuuden ja unen suositusten täyttymisessä ei ollut eroa Helsingin ja maaseutualueiden välillä. Liikunta & Tiede 62 (4), 85–94. Gross motor skills were measured by the Supine timed up and go test, one-leg balance test, standing long jump, and hand grip strength test. Varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumiskäyttäytymisen sekä motoristen taitojen erot Helsingissä ja lähimaaseutualueilla. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 85 VARHAISKASVATUSIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMISEN SEKÄ MOTORISTEN TAITOJEN EROT HELSINGISSÄ JA LÄHIMAASEUTUALUEILLA Karoliina Uusitalo*, TtM, Folkhälsanin tutkimuskeskus. kirjoittajuus TIIVISTELMÄ Uusitalo K., Louhi R., Puhakka S., Kaasalainen K., Roos E. Roosa Louhi*, TtM, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Suurempi osa pojista täytti fyysisen aktiivisuuden suosituksen tyttöihin verrattuna (81 % vs. 75 %) suositukset Helsingissä asuviin lapsiin verrattuna. 2025. Avainsanat: varhaislapsuus, liikkumiskäyttäytyminen, WHO:n suositukset, motoriset taidot, kaupunki, maaseutu, asuinympäristö, sukupuoli ABSTRACT Uusitalo K., Louhi R., Puhakka S., Kaasalainen K., Roos E. 66 %). The study found no differences between Helsinki and rural areas in meeting the recommendations for physical activity and sleep. Boys were more likely to meet the overall physical activity recommendation than girls (81% vs. 2025. Differences in early childhood movement behaviours and motor skills between Helsinki and nearby rural areas. Meeting the WHO’s guidelines was determined using waist-worn ActiGraph accelerometers for physical activity, whereas sleep, screen time and restrained sitting were evaluated from questionnaires filled out by caregivers. Pojilla oli lisäksi ajallisesti enemmän fyysistä aktiivisuutta sekä vähemmän ruutuaikaa kuin tytöillä. Sähköposti: karoliina.uusitalo@folkhalsan.fi (yhteyshenkilö). Socioeconomic factors of the families (education, income level) were assessed using questionnaires completed by the caregivers. Liikunta & Tiede 62 (4), 85–94. Motoriset taidot eivät eronneet Helsingissä ja lähimaaseudulla asuvien lasten välillä. A smaller proportion of children living in rural areas met the recommendations for screen time (40% vs. There were no differences in motor skills between children living in Helsinki and the rural areas. Karoliina Kaasalainen, TtT, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta ja terveyden edistämisen tutkimuskeskus. & Engberg E. Fine motor skills were assessed using the pegboard game. Maaseudulla asuvista lapsista pienempi osuus täytti ruutuajan (40 % vs. Our cross-sectional data (n=274) consisted of 3and 4year-old children living in Helsinki (49%) and nearby rural areas (51%) who participated in the SUNRISE Helsinki Study in 2022. 55%) and restrained sitting (65% vs. 66%), engaged more in physical activity, and had less screen time compared to girls. Huoltajat ilmoittivat kotitalouden korkeimman koulutuksen ja tulotason kyselylomakkeella. WHO:n suositusten täyttymistä selvitettiin vyötäröllä pidettävällä ActiGraph-liikemittarilla (fyysinen aktiivisuus) ja huoltajien täyttämillä kyselylomakkeilla (uni, ruutuaika ja kulkuvälineessä tapahtuva paikallaanolo). Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki. 75%) compared to children living in Helsinki. Tytöt saivat korkeammat pisteet tasapainotestistä ja käden hienomotoriikkatestistä poikiin verrattuna, kun taas pojat saivat korkeammat pisteet puristusvoimatestistä. & Engberg E. This study aimed to investigate whether meeting the World Health Organization (WHO) guidelines for early childhood physical activity, sleep, screen time and restrained sitting, and motor skills differ between girls and boys and between children living in Helsinki and nearby rural areas. Soile Puhakka, FT, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö; ODL Liikuntaklinikka ja Oulun yliopisto / Väestöterveyden tutkimusyksikkö. Keywords: early years, movement behaviours, WHO guidelines, motor skills, urban, rural, residential environment, gender. Helsingin yliopisto / Lääketieteellinen tiedekunta. Eva Roos, Professori, Folkhälsanin tutkimuskeskus; Helsingin yliopisto / Kansanterveystieteen osasto ja Uppsala Universitet / Institutionen för kostvetenskap. *jaettu 1. Elina Engberg, FT, dosentti, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto / Lääketieteellinen tiedekunta. Karkeamotorisia taitoja mitattiin Supine timed up and go -testillä, yhden jalan tasapainotestillä, vauhdittomalla pituushypyllä ja käden puristusvoimatestillä, ja hienomotoriikkaa pegboard-pelin avulla. Poikkileikkausaineisto (n = 274) koostui Helsingissä (49 %) ja maaseutualueilla (51 %) asuvista 3–4-vuotiais ta lapsista, jotka osallistuivat SUNRISE Helsinki -tutkimukseen vuonna 2022. Girls performed better in balance and fine motor skills compared to boys, while boys performed better in grip strength than girls. Statistical tests included X 2 , t-test and regression analyses, which were adjusted for age and sex
Paikallaanolon sekä ruutuajan osalta erot tyttöjen ja poikien välillä eivät ole olleet selkeitä. Myös riittävä unen saanti edesauttaa motoristen taitojen kehitystä varhaislapsuudessa (Kracht ym., 2020, s. Motoriset taidot jaetaan karkeaja hienomotorisiin taitoihin riippuen siitä, tarvitaanko niiden suorittamiseen suuria lihasryhmiä vai pienten lihasten tarkkaa käyttöä (Webster ym., 2019). Motoriset taidot ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ja toisaalta fyysinen aktiivisuus tukee lasten motoristen taitojen kehitystä (Xin ym., 2020, s. Muun muassa oppivelvollisuus alkaa eri ikäisenä eri maissa, mikä todennäköisesti vaikuttaa lapsen rutiineihin ja sitä kautta liikkumiskäyttäytymiseen. Nykyisin suurin osa Suomessa asuvista lapsista asuu kaupungeissa tai esikaupunkialueilla (OKM, 2016, s. 325). Tulokset ovat ristiriitaisia, eikä asuinympäristön ole kaikissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä lasten liikkumiskäyttäytymiseen tai motorisiin taitoihin (Byambaa ym., 2024; Hossain ym., 2021). sydänja verenkiertoelimistön sairauksilta ja auttaa painonhallinnassa aikuisuudessa, ja sillä on todettu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia jo lapsuudessa (OKM, 2016, s. 1187; Mörsky ym., 2022, s. Ruutuaika vie aikaa lapsen fyysiseltä aktiivisuudelta ja saattaa sitä kautta olla negatiivisesti yhteydessä lasten motoristen taitojen kehittymiseen (Kracht ym., 2020; Webster ym., 2019). Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi suomalaisten lasten ja nuorten ylipaino on yleisempää maaseutualueilla (Mäki ym., 2023). Liikunnallinen elämäntapa puolestaan suojaa mm. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 86 JOHDANTO Varhaislapsuus on tärkeä ajanjakso liikunnallisen elämäntavan omaksumisen sekä motoristen taitojen kehittymisen kannalta (Carson ym., 2017). 1). 95). 6; Veldman ym., 2023). Ruutuajan on myös todettu olevan yhteydessä lyhyempään unen kestoon sekä myöhäisempiin nukkumaanmenoaikoihin (Hiltunen ym., 2021). Mahdolliset hyvinvointija terveyserot kaupunkija maaseutuympäristöjen välillä ovat nousseet ajankohtaiseksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi (Mäki ym., 2023). Kaupunkiympäristöt tarjoavat monipuolisempia palveluita, esimerkiksi harrastusten ja vapaa-ajan käytön osalta, jotka saattavat vaikuttaa terveyseroihin (OKM, 2016, s. Toisaalta kaupungissa asuvien lasten on raportoitu liikkuvan enemmän (Mehtälä ym., 2024, 31–46) ja heidän hienomotoristen taitojen on havaittu olevan paremmat maaseudulla asuviin lapsiin verrattuna (Draper ym., 2020; Munambah ym., 2021). 95) sekä vähemmän paikallaanoloa kuin tytöillä (Webster ym., 2019). 95), kun taas osassa tutkimuksissa pojilla havaittiin enemmän ruutuaikaa (Mörsky ym., 2022, s. Lasten asuinympäristöt ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. 23), joiden on todettu vaikuttavan positiivisesti terveyden eri osatekijöihin (Duarte ym., 2022). Aiemman tutkimustiedon mukaan vaikuttaa siltä, että varhaiskasvatusikäiset pojat ovat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt sekä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän että reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden suhteen (Bourke ym., 2023; Mehtälä ym., 2024, s. Muun muassa tätä tavoitetta edistääkseen WHO (2019) on määritellyt fyysisen aktiivisuuden, unen, yhtäjaksoisen paikallaanolon ja ruutuajan varhaislapsuuden suositukset. Osassa tutkimuksissa ei havaittu eroja tyttöjen ja poikien välillä ruutuajassa (Hasanen ym., 2021; Veldman ym., 2023; Webster ym., 2019) tai paikallaanolossa (Mörsky ym., 2022, s. Asuinympäristöä tarkastellessa onkin huomioitava maaja aluekohtaiset erot. Toisaalta maaseudulla on enemmän luontoympäristöjä (Niemistö ym., 2019; OKM, 2016, s. 95–96; Webster ym., 2019). Lapsuudessa opitut terveelliset elintavat, kuten liikkuminen ja kohtuullinen ruutuaika, ovat yhteydessä terveellisiin elintapoihin myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa (OKM, 2016, s. Asuinympäristöjen erojen lisäksi liikkumiskäyttäytymistä ja motorisia taitoja on syytä tarkastella tyttöjen ja poikien välillä. Varhaiskasvatusikäisten poikien ja tyttöjen välillä ei ollut eroa, kun tarkasteltiin kaikkien WHO:n suosituksen osa-alueiden (fyysinen aktiivisuus, ruutuaika ja uni) täyttymistä samanaikaisesti (Tapia-Serrano ym., 2022). 31–46; Mörsky ym., 2022, s. Varhaiskasvatusikäisten tyttöjen ja poikien välillä on havaittu eroja motorisissa taidoissa. kulkuvälineessä tai lastenrattaissa), ja nukkua 10–13 tuntia laadukasta unta (WHO, 2019). Aiempien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suositukset täyttyvät melko heikosti, sillä vain noin 10–15 prosenttia varhaiskasvatusikäisistä lapsista täyttää samanaikaisesti kaikki suositukset (fyysinen aktiivisuus, ruutuaika ja uni) (Chong ym., 2024; Tapia-Serrano ym., 2022). 23). Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO; 2016) yksi tärkeimmistä tavoitteista 2000-luvulla on pienten lasten lihavuuden ennaltaehkäisy, ja liikkumiskäyttäytymisellä on siinä keskeinen rooli. Ruutuajalla tarkoitetaan aikaa, jonka lapsi viettää ruutujen, kuten television, tietokoneen, tablettitietokoneen tai älypuhelimen äärellä. Fyysisen aktiivisuuden suositus näyttää täyttyvän parhaiten, sillä suurin osa lapsista täyttää sekä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän suosituksen että reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden suosituksen (Bourke ym., 2023). Suositusten mukaan 3–4-vuotiaiden lasten tulisi vuorokauden (24 h) aikana liikkua vähintään 180 minuuttia, josta vähintään 60 minuuttia tulisi koostua reippaasta tai rasittavasta liikkumisesta, kuten vauhdikkaasta leikkimisestä (WHO, 2019). 23; Venetsanou & Kambas 2010, s. Tytöt ja pojat näyttäisivät nukkuvan keskimäärin yhtä paljon (Hiltunen ym., 2021; Mörsky ym., 2022, s. Suomessa asuvat tytöt saivat. Aiempi tutkimusnäyttö viittaa siihen, että maaseutuympäristöissä on havaittu enemmän terveyden ja hyvinvoinnin puutteita (Saarsalmi ym., 2017, s. Varhaislapsuuden fyysisen aktiivisuuden ja unen välillä ei ole todettu vahvaa yhteyttä, mutta tutkimusnäyttö näiden yhteyksistä on rajallista (Laurent ym., 2021). 96). 23). 188). Joidenkin tutkimusten mukaan maaseudulla asuminen näyttäisikin olevan suotuisasti yhteydessä sekä lasten liikkumiskäyttäytymiseen (Hossain ym., 2021; Munambah ym., 2021) että motorisiin taitoihin (Niemistö ym., 2019), erityisesti karkeamotoriikan osalta (Draper ym., 2020). Tämän lisäksi lapsi saisi viettää vuorokaudessa enintään yhden tunnin paikallaan ollen ruutujen ääressä tai yhtäjaksoisesti paikallaan ollen niin, että liikkumista on rajoitettu (esim. Tässä tutkimuksessa liikkumiskäyttäytymisellä tarkoitetaan lapsen fyysistä aktiivisuutta, unta, paikallaanoloa sekä ruutuaikaa
96). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten WHO:n varhaislapsuuden fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon, ruutuajan ja unen suositusten toteutuminen sekä motoriset taidot eroavat Helsingin ja Helsingin lähimaaseutualueiden sekä poikien ja tyttöjen välillä. Tämä tutkimus on osa kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta (Okely ym., 2021), jonka päätavoitteena on selvittää, kuinka suuri osuus 3–4-vuotiaista lapsista täyttää WHO:n (2019) asettamat 24 tunnin fyysisen aktiivisuuden, unen, ruutuajan ja kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon suositukset matalan, keskija korkean tulotason maissa ja kaupunkija maaseutuympäristöissä. Tutkimuksemme kytkeytyy laajempaan keskusteluun varhaislapsuuden liikkumis-, paikallaanoloja unitottumusten taustatekijöistä. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto ja aineistonkeruu. Kuva 1. Tässä tutkimuksessa käytettiin SUNRISE Finland -tutkimuksen (Engberg ym., 2024) osa-aineistoa (SUNRISE Helsinki). LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 87 korkeammat pisteet tasapainotaitoa arvioivissa testeissä (Iivonen & Sääkslahti, 2014) kun pojat suoriutuvat paremmin välineenkäsittelytaitoa mittaavissa testeissä (Iivonen & Sääkslahti, 2014; Mörsky ym., 2022, s. Aineisto on kerätty Helsingissä ja Helsingistä noin 100 km:n säteellä sijaitsevilla maaseutualueilla kesäja marraskuun välisenä aikana vuonna 2022. Koska Helsinki ja Helsingin läheiset maaseutualueet kattavat suuren osan Suomen väestöstä, on kyseinen aluekokonaisuus eri tavalla kiinnostava koko maan kattavaan tarkasteluun verrattuna. Asuinympäristön yhteyttä varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytymiseen ja motorisiin taitoihin on tutkittu vain vähän, ja tutkimustuloksissa on ollut maaja aluekohtaisia eroja. Helsingistä oli mukana kaupunkialueella sijaitsevia varhaiskasvatusyksiköitä ja muilta paikkakunnilta ainoastaan maaseutualueilla sijaitsevia varhaiskasvatusyksiköitä (SYKE:n kaupunkimaaseutuluokittelun mukaan).. Tämä on tärkeää paitsi varhaiskasvatuksen myös liikuntapolitiikan ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Kaupunkija maaseutualueiden luokittelussa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää YRK-luokittelua vuodelta 2018 (SYKE, 2018). SUNRISE Helsinki -tutkimuksessa mukana olevat paikkakunnat (n = 16). Biologisen sukupuolen lisäksi motoristen taitojen eroihin saattaa vaikuttaa se, millaisiin aktiviteetteihin ja harrastuksiin poikia ja tyttöjä kannustetaan (Iivonen & Sääkslahti, 2014; Mörsky ym., 2022, s. Kaupunkija maaseutuympäristöjen yhteyttä terveyteen ja sen edistämiseen tulisi tutkia laajemmin. Kuvassa 1 on esitetty tutkimukseen osallistuneet paikkakunnat. 95–96; Niemistö ym., 2019). Tutkimukseen kutsutut maaseudun varhaiskasvatusyksiköt sijaitsivat luokittelun mukaan kaupungin läheisellä maaseudulla, ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla, ja kaupungissa sijaitsevat varhaiskasvatusyksiköt sisemmällä tai ulommalla kaupunkialueella. Muista kunnista ja kaupungeista tutkimukseen kutsuttiin mukaan ainoastaan maaseutualueilla sijaitsevia varhaiskasvatusyksiköitä. Helsingistä mukana olleet varhaiskasvatusyksiköt sijaitsivat kaupunkialueella. Tulokset tarjoavat uutta tietoa alueellisen kontekstin yhteydestä varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytymiseen ja sitä kautta mahdollisiin terveyseroihin, ja täydentää aiempaa tutkimusta varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytymisen sosiaalisista ja rakenteellisista määräävistä tekijöistä. Tavoitteena oli rekrytoida lapsia varhaiskasvatusyksiköiden kautta siten, että puolet osallistujista olisi kaupunkialueilta ja puolet maaseutualueilta
Lasten fyysistä aktiivisuutta mitattiin ActiGraph-liikemittareilla (wGT3X-BT), jota lapset pitivät vyötäröllä. Ruutuaikaa selvitettiin kysymyksellä: ”24 tunnin ajanjaksona viimeisen viikon aikana, kuinka paljon 3–4-vuotias lapsi, joka osallistuu tähän tutkimukseen, vietti aikaa jonkin elektronisen laitteen äärellä, kuten älypuhelin, tabletti, videopeli tai katsoen televisiota, elokuvia tai videoita internetistä istuen tai maaten paikallaan?” Huoltajia pyydettiin arvioimaan aika niin tarkasti kuin mahdollista tuntien ja minuuttien tarkkuudella. Fyysisen aktiivisuuden eri intensiteettien raja-arvoina käytettiin Paten ym. Huoltajat täyttivät kansainväliseen SUNRISE-tutkimukseen kuuluvan kyselylomakkeen paperiversiona tai sähköisesti suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kansainvälinen SUNRISE-tutkimus on hyväksytty Wollongongin yliopiston Human Research Ethics -komitean eettisellä lausunnolla (2019/378). Motoriset taidot. Lähtömerkistä lapsi nousee mahdollisimman nopeasti ylös ja juoksee kolmen metrin matkan, koskettaa kädellään seinässä olevaa merkkiä ja juoksee takaisin lattiaan merkityn viivan yli. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista, ja siitä oli mahdollista vetäytyä missä vaiheessa tahansa. Kun varhaiskasvatusyksiköiden johtajilta oli saatu suostumus, lähetettiin kaikille kyseisissä yksiköissä olevien 3–4-vuotiaiden lasten huoltajille kutsu osallistua tutkimukseen lapsensa kanssa. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 88 Kaupungeilta ja kunnilta haettiin tutkimuslupa, mikäli kyseinen kaupunki tai kunta sitä vaati. Heistä 73 (35 %) antoi suostumuksen. Lapset saivat liikemittarin tutkimushenkilökunnalta mittauspäivän yhteydessä ja heitä pyydettiin pitämään sitä jatkuvasti seitsemän kokonaisen vuorokauden ajan. Uni. Ruutuaika ja paikallaanolo kulkuvälineessä. Kutsut toimitettiin huoltajille varhaiskasvatusyksiköiden kautta sähköisten ja/tai paperisten kutsukirjeiden ja mainoslehtisten muodossa. Lopulta mittauspäivät toteutuivat 54 varhaiskasvatusyksikössä, joista 24 sijaitsi Helsingissä ja 30 maaseutualueilla, sillä emme ehtineet käydä kaikissa suostumuksen antaneissa varhaiskasvatusyksiköissä suunnitellun aikataulun puitteissa. Testit on osoitettu soveltuvan 3–4-vuotiaille lapsille (Clark ym., 2021; Reuben ym., 2013). Yhdellä jalalla seisominen mittaa tasapainoa sekä asennonhallintaa (Clark ym., 2021). Puristusvoimatestillä mitataan yläraajan kykyä jännittää lihasta ja tuottaa voimaa (NIH Toolbox, 2025). Lapsilla oli oikeus kieltäytyä osallistumasta mittauksiin tai pitämästä liikemittaria. Poiketen NSC-tutkimuksessa käytetystä vertikaalihypystä työryhmä suositteli 3–4-vuotiaiden alaraajojen voimantuottoa mittaavaksi testiksi vauhditonta pituushyppyä (Clark ym., 2021; Okely ym., 2021). Mittausja analyysimenetelmät Fyysinen aktiivisuus. Tämän jälkeen varhaiskasvatusyksikön johtajat (n = 210) kutsuttiin mukaan tutkimukseen sähköpostitse ja tarvittaessa puhelimella soittamalla. Testiä arvioidaan ajalla, jonka lapsi tasapainoilee toinen jalka ylhäällä, kuitenkin enintään 30 sekuntiin asti. Yöunta selvitettiin kysymyksillä: ”Mihin aikaan lapsesi menee nukkumaan illalla?” ”Mihin aikaan lapsesi herää aamulla?” Lapsen kokonaisuniaika koostui päiväsekä yöunien yhteenlasketusta ajasta. Lisäksi tutkimuksesta tiedotettiin joidenkin paikkakuntien paikallismedioissa (lehdet, radio) ja sosiaalisessa mediassa. SUNRISE Finland -tutkimus on saanut eettisen lausunnon Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta (FH1/2022_0703). Artikkelissa kuvatusta prosessoinnista poiketen tässä tutkimuksessa analyyseistä poistettiin päivät, joina kertyi vähemmän kuin 10 tuntia liikemittarin käyttöaikaa valveillaoloaikana tai vähemmän kuin 160 minuuttia uniaikaa vuorokaudessa. Käden puristusvoimaa ja hienomotoriikkaa mitattiin National Institutes of Health (NIH) Toolboxiin (2025) kuuluvilla testeillä. Lapsen alaraajojen voimantuottokykyä mitattiin vauhdittomalla pituushypyllä (Clark ym., 2021; Okely ym., 2021). Lapsi seisoo yhdellä jalalla kädet vapaasti vartalon vierellä. Arviointi perustuu suoritusaikaan. Suostumuksen antaneissa varhaiskasvatusyksiköissä oli varhaiskasvatusyksiköiden johtajien mukaan yhteensä 1277 3–4-vuotiasta lasta, joiden huoltajista 311 (24,4 %) antoi suostumuksen osallistua tutkimukseen. Lasten unta selvitettiin kyselylomakkeella, johon huoltajat raportoivat lapsen yöja päiväunien yleiset alkamisja loppumisajat. Tämän lisäksi yksi perhe vetäytyi tutkimuksesta ennen mittauksia. Tulos mitataan cm:n tarkkuudella ponnistusviivan etureunasta siihen kohtaan lattiaa, johon takimmaisen jalan kantapää osuu. Lasten huoltajia ja varhaiskasvatusyksikön henkilökuntaa ohjeistettiin liikemittarin käytöstä. Näistä 311 lapsesta 274 (poikia 56,2 %, tyttöjä 43,8 %) osallistui varhaiskasvatusyksikössä pidettäviin mittauksiin ja/tai piti liikemittaria. Supine Timed Up and Go (STUG) -testillä mitattiin lapsen liikkumistaitoja (Clark ym., 2021). Yleisin syy lapsen mittauksista poisjäämiseen oli hänen poissaolonsa varhaiskasvatusyksiköstä mittauspäivänä. Testissä lasta ohjeistetaan hyppäämään tasajalkaa niin pitkälle kuin mahdollista, ja laskeutumaan molemmille jaloilleen. ActiGraph on yleisesti käytetty ja validoitu liikemittari (Smith ym., 2020). Testissä lasta pyydetään puristamaan lapsille kehitettyä dynamometriä (TKK5825 Grip-A Takei Tokyo) mahdollisimman voimak. Tutkimukseen osallistuneille lapsille toteutettiin tutkimushenkilökunnan toimesta mittauspäivä varhaiskasvatusyksikön normaaliin päivärytmiin sovitettuna. Liikkumistaitoja ja alaraajojen voimantuottoa mitattiin National Children’s Study (NSC) työryhmän suosittelemilla testeillä (Clark ym., 2021). Liikemittari tuli poistaa vesiaktiviteettien sekä saunomisen ajaksi. Päiväunta selvitettiin kysymyksellä ”Nukkuuko lapsesi päiväunet?” Jos vastaus oli kyllä, kysyttiin päiväunien alkamisja loppumisajat. Karkeaja hienomotorisia taitoja mitattiin viidellä testillä. Testin alkuasennossa lapsi makaa selällään, kantapäät lattiaan merkityn viivan takana. Kulkuvälineessä tapahtuvaa paikallaanoloa kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: ”Oliko viimeisen viikon aikana päiviä, jolloin lapsi vietti yli tunnin ajan kerrallaan lastenrattaissa, turvaistuimessa tai pyöränistuimessa, skootterin/ moottoripyörän selässä?” Kysymykseen vastattiin ”kyllä” tai ”ei”. ActiGraph-aineiston prosessointimenetelmästä voi lukea tarkemmin SUNRISE Finland -tutkimuksen protokolla-artikkelista (Engberg ym., 2024). (2006 & 2015) määrittämiä raja-arvoja
Kotitalouden tulotasossa ei ollut eroa Helsingin ja maaseutualueiden välillä. 5000 € 112 (49,3) 63 (57,3) 49 (41,9) Kaupunki-maaseutu-erot testattu khiin neliö -testillä 1 tai t-testillä 2 . Testiä arvioidaan ottamalla aikaa aloituskäskystä siihen asti, kunnes viimeinen nappula on sijoitettu takaisin aloituspisteeseen. 2999 € 41 (18,1) 17 (15,5) 24 (20,5) 3000–4999 € 74 (32,6) 30 (27,3) 44 (37,6) . Tilastolliset analyysit. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona pidettiin kaikissa analyyseissä p<0,05. Käden hienomotoriikkaa arvioitiin 9-reikäisellä pegboard-pelillä (PAT-A8515, Sammons Preston, Illinois, USA). Lisäksi motoristen taitojen ja liikkumiskäyttäytymisen eroja Helsingin ja lähimaaseutualueiden ja poikien ja tyttöjen välillä testattiin t-testillä. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 89 kaasti vähintään kolmen sekunnin ajan, vuorotellen kummallakin kädellä. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistics 28-ohjelmalla. Mittaustuloksista laskettiin painoindeksi ja WHO:n painoluokat (2008). Ylempi korkeakoulututkinto 113 (46,5) 77 (64,7) 36 (29) Kotitalouden tulotaso, n (%) 0,68 1 . a WHO:n (2008) painoluokitus ka = keskiarvo kh = keskihajonta. Tilastollisesti merkitsevät erot lihavoitu. Eroja osallistujien taustatiedoissa Helsingin ja lähimaaseutualueiden välillä testattiin t-testillä ja khiin neliö -testillä. Regressioanalyysit vakioitiin lapsen iällä ja sukupuolella sekä sosioekonomisella asemalla (kotitalouden korkein koulutus ja tulotaso), sillä lapsen ikä on yhteydessä liikkumiskäyttäytymiseen (Mehtälä ym., 2024) ja motorisiin taitoihin (Barnett ym., 2016; Mehtälä ym., 2024) ja lisäksi sosioekonomisen aseman on osoitettu olevan yhteydessä terveyteen ja terveyseroihin jo varhaislapsuudesta alkaen (Kaikkonen ym., 2012, 6 & 22; Parikka ym., 2020, 91–92). Ylipainoa tai sen riskiä esiintyi maaseudulla asuvilla lapsilla Helsingissä asuvia lapsia enemmän. Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden lasten sukupuoli, ikä ja perheiden sosioekonominen asema (koulutus ja tulotaso) selvitettiin huoltajien täyttämien suostumusja kyselylomakkeiden avulla. Osallistujien taustatiedot ja erot Helsingin ja lähimaaseutualueiden välillä Kaikki lapset, n=228–274 Kaupunki, n= 83–134 Maaseutu, n=117–140 p-arvo Ikä, ka±kh 3,95 ± 0,54 3,98 ± 0,53 3,92 ± 0,55 0,336 2 Sukupuoli, n (%) 0,867 1 Pojat 154 (56,2) 76 (56,7) 78 (55,7) Tytöt 120 (43,8) 58 (43,3) 62 (44,3) Painoluokka, n (%) 0,005 1 Alipaino 1 (0,4) 1 (0,8) (0,0) Normaalipaino 199 (75,7) 110 (85,3) 89 (66,4) Ylipainon riski 54 (20,5) 16 (12,4) 38 (28,4) Ylipaino 8 (3,0) 2 (1,6) 6 (4,5) Lihavuus 1 (0,4) (0.0) 1 (0,7) Kotitalouden korkein koulutus, n (%) <0,001 1 Alempi 61 (25,1) 18 (15,1) 43 (34,7) Alempi korkeakoulututkinto 69 (28,4) 24 (20,2) 45 (36,3) . Testissä lasta pyydetään asettamaan yhdeksän nappulaa pelilaudalle ja poistamaan ne mahdollisimman nopeasti, yhdellä kädellä kerrallaan. Peli testaa käden liikkeiden nopeutta sekä tarkkuutta (NIH Toolbox, 2025). Tämän lisäksi huoltajien koulutustaso oli korkeampi Helsingissä maaseutualueisiin verrattuna. Huoltajat ilmoittivat kotitalouden korkeimman koulutuksen ja kotitalouden nettotulot, jotka uudelleen luokiteltiin kolmiluokkaisiksi (koulutus: peruskoulu/kansakoulu, ammattikoulu ja lukio/ylioppilas; alempi korkeakoulututkinto; ylempi korkeakoulututkinto ja lisensiaatti/tohtori; kotitalouden nettotulot/kk: ?2999 €; 3000–4999 €; ?5000 €). Helsingin ja lähimaaseutualueiden välisiä eroja suositusten toteutumisessa testattiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä ja eroja motorisissa taidoissa lineaarisella egressioanalyysillä. Taustamuuttujat. Mittaustulos ilmoitetaan 0,5 kg:n tarkkuudella. Aineistoa kuvailtiin esittämällä muuttujien keskiarvoja ja keskihajontoja sekä frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Eroja suositusten toteutumisessa ja motorisissa taidoissa poikien ja tyttöjen välillä testattiin binäärisellä logistisella tai lineaarisella regressioanalyysilla, jotka vakioitiin lapsen iällä. TULOKSET Osallistujien taustatiedot sekä erot Helsingissä ja lähimaaseutualueilla asuvien lasten ja huoltajien välillä on kuvattu taulukossa 1. Koulutettu tutkimushenkilökunta mittasi lasten painon (SECA 874-henkilövaaka) 0,1 kg:n tarkkuudella ja pituuden (HECA 213-pituusmitta) 0,1 cm:n tarkkuudella
Lisäksi tytöillä oli poikia enemmän ruutuaikaa. Suurempi osuus pojista (81 %) täytti fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän suosituksen tyttöihin (66 %) verrattuna (OR 0,46; 95 % LV 0,25-0,87, p= 0,016) (kuvio 2). Maaseudulla asuvilla lapsilla oli Helsingissä asuviin lapsiin verrattuna enemmän ruutuaikaa myös ajallisesti (min) tarkasteltuna (taulukko 3). 1 h, ruutuaika enint. Taulukko 2. Ero säilyi, kun analyyseissa otettiin huomioon lapsen ikä ja sukupuoli (taulukko 2). WHO:n suositusten toteutuminen lähimaaseudulla asuvilla lapsilla Helsingissä asuviin lapsiin verrattuna. Ero kulkuvälineessä tapahtuvan yhtäjaksoisen paikallaanolon suosituksen täyttymisessä säilyi, vaikka ikä, sukupuoli, kotitalouden koulutusaste sekä tulotaso huomioitiin. LV = luottamusväli OR = odds ratio 23,3 70,2 95,8 46,9 96,2 74,6 21,7 64,5 93,5 40,3 97,3 75,9 25 76,3 98,3 53,8 95 73,3 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikkien suositusten täyttyminen Paikallaanolo kulkuvälineessä* Uni Ruutuaika* Reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä Helsinki Maaseutu Koko alue Kuvio 1. Sukupuoli ei ollut yhteydessä reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden suosituksen täyttymiseen. Ajallisesti (min) tarkasteltuna pojilla oli tyttöjä enemmän kokonaisaktiivisuutta sekä reipasta ja rasittavaa fyysistä aktiivisuutta (taulukko 3). 1 h, paikallaanolo kulkuvälineessä enint. Tarkasteltaessa WHO:n suositusten toteutumista tyttöjen ja poikien välillä, havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän suosituksen täyttymisessä. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 90 Liikkumiskäyttäytyminen. 3 h, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus väh. Pienempi osuus maaseudulla asuvista lapsista täytti ruutuajan ja kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon suositukset verrattuna Helsingissä asuviin lapsiin. Kun tarkasteltiin kaikkien viiden suosituksen täyttymistä Helsingin ja lähimaaseutualueiden välillä, ei eroa havaittu. 1 h, uni 10–13 h. WHO:n suositusten toteutuminen (%) 3–4-vuotiailla lapsilla Helsingissä ja lähimaaseutualueilla. * p <0,05 tilastollisesti merkitsevä ero kaupunkija maaseutualueiden välillä (iällä ja sukupuolella vakioituna).. Tulokset osoittivat, että WHO:n fyysisen aktiivisuuden ja unen suositusten täyttymisessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa Helsingin ja lähimaaseudun välillä (taulukko 2). Ero säilyi, kun ikä otettiin huomioon (kuvio 2). Suositusten täyttymistä ja niissä esiintyviä eroja Helsingin ja lähimaaseutualueiden välillä on havainnollistettu kuviossa 1. WHO:n suositus Malli 1 Malli 2 Malli 3 OR 95 % LV p-arvo OR 95 % LV p-arvo OR 95 % LV p-arvo Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä 1,15 (n=213) 0,62–2,13 0,660 1,22 (n=213) 0,65–2,30 0,532 1,13 (n=183) 0,54–2,36 0,755 Reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus 1,89 (n=213) 0,44–8,13 0,391 2,05 (n=213) 0,471–8,89 0,340 2,43 (n=183) 0,41–14,29 0,325 Ruutuaika 0,58 (n=241) 0,35–0,97 0,036 0,58 (n=241) 0,34–0,96 0,034 0,84 (n=212) 0,46–1,52 0,558 Uni 0,26 (n=239) 0,05–1,24 0,090 0,26 (n=239) 0,05–1,26 0,094 0,18 (n=211) 0,02–1,59 0,123 Paikallaanolo kulkuvälineessä 0,57 (n=242) 0,32–0,99 0,047 0,57 (n=242) 0,32–0,99 0,048 0,44 (n=213) 0,23–0,86 0,016 Kaikkien suositusten täyttyminen 1,00 (n=202) 0,50–2,00 0,997 1,00 (n=202) 0,51–2,05 0,953 1,10 (n=182) 0,50–2,41 0,808 Malli 1: Helsinki-maaseutu; Malli 2: Helsinki-maaseutu, ikä, poika-tyttö; Malli 3: Helsinki-maaseutu, ikä, poika-tyttö, kotitalouden korkein koulutus, kotitalouden tulotaso WHO:n 24 tunnin suositukset: fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä väh. Kun analyyseissa huomioitiin lisäksi kotitalouden korkein koulutusaste sekä tulotaso, ei ero ruutuajan suosituksen toteutumisessa asuinympäristöjen välillä ollut enää tilastollisesti merkitsevä
WHO:n suositusten toteutuminen (%) 3–4-vuotiailla pojilla ja tytöillä. Sen sijaan sukupuoli oli yhteydessä motorisiin taitoihin (taulukko 3) ja erot säilyivät, kun ikä otettiin huomioon (taulukko 4). *p <0,05 tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välillä (iällä vakioituna). STUG = Supine timed up and go -testi Pojat Tytöt 21,8 72,2 96,3 44,4 94,6 66,3 24,3 68,7 95,5 48,9 97,5 81 Kaikkien suositusten täyttyminen Paikallaanolo kulkuvälineessä Uni Ruutuaika Reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä* 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kuvio 2. Liikkumiskäyttäytyminen tai motorinen testi ka±kh Kaikki lapset Helsinki Maaseutu p-arvo pojat tytöt p-arvo Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä, min/pvä 202,7 ± 35,6 (n=213) 202,5 ± 36,1 (n=101) 202,8 ± 35,3 (n=112) 0,958 209,9 ± 22,4 (n=121) 193,2 ± 36,4 (n=92) <0,001 Reipas ja rasitttava fyysinen aktiivisuus, min/pv 103,1 ± 26,7 (n=213) 102,2 ± 26,4 (n=101) 103,9 ± 27,1 (n=112) 0,637 107,5 ± 27,3 (n=121) 97,2 ± 24,9 (n=92) 0,005 Ruutuaika, min/pv 83,1 ± 51,6 (n=241) 72,9 ± 43,0 (n=117) 92,7 ± 57,2 (n=124) 0,003 77,1 ± 42,5 (n=133) 90,7 ± 60,1 (n=108) 0,043 Uni, min/pv 675,2 ± 52,2 (n=239) 675,1 ± 44,7 (n=115) 676,5 ± 58,6 (n=124) 0,831 675,3 ± 50,3 (n=132) 676,4 ± 54,8 (n=107) 0,870 STUG (s)a 5,8 ± 1,6 (n=263) 5,70± 1,4 (n=130) 5,9 ± 1,8 (n=133) 0,395 5,9 ± 1,8 (n=146) 5,7 ± 1,5 (n=117) 0,458 Tasapaino (s)b 6,1 ± 5,1 (n=265) 6,3 ± 4,8 (n=130) 5,9 ± 5,4 (n=135) 0,522 5,1 ± 4,0 (n=148) 7,4 ± 6,1 (n=117) <0,001 Vauhditon pituushyppy (cm) b 64,0 ± 20,7 (n=263) 65,8 ± 21,9 (n=130) 62,2 ±19,4 (n=133) 0,166 63,7 ± 20,6 (n=147) 64,4 ± 20,8 (n=116) 0,947 Puristusvoima (kg) b 7,1 ± 2,2 (n=263) 7,3 ± 2,3 (n=129) 6,9 ± 2,1 (n=134) 0,143 7,5 ± 2,2 (n=147) 6,7 ± 2,2 (n=116) 0,007 Hienomotoriikka (s) a 42,5 ± 10,5 (n=266) 42,5 ± 11,4 (n=130) 42,4 ± 9,6 (n=136) 0,910 44,1 ± 11,4 (n=149) 40,4 ± 8,8 (n=117) 0,004 a pienempi arvo tarkoittaa parempaa tulosta testissä b suurempi arvo tarkoittaa parempaa tulosta testissä ka = keskiarvo, kh = keskihajonta, min = minuutti, s = sekunti. (n) 95 % LV p-arvo Adj.R 2 F STUG a -0,04 (n=263) -0,49–0,22 0,458 0,20 F(2,260)=34,59,p<0,001 Tasapaino b 0,213 (n=265) 1,08–3,31 <0,001 0,21 F(2,262)=35,28,p<0,001 Vauhditon pituushyppy b -0,003 (n=263) -4,29-4,01 0,947 0,33 F(2,260)=64,43,p<0,001 Puristusvoima b -0,19 (n=263) -1,29-(-0,37) <0,001 0,29 F(2,260)=54,36,p<0,001 Hienomotoriikkaa -0,158 (n=266) -5,50-(-1,15) 0,003 0,28 F(2,263)=51,23,p<0,001 a pienempi arvo tarkoittaa parempaa tulosta testissä b suurempi arvo tarkoittaa parempaa tulosta testissä LV=luottamusväli Tilastollisesti merkitsevät erot lihavoitu.. Liikkumiskäyttäytymisen ja motoristen testien keskiarvot Helsingissä ja lähimaaseutualueilla sekä pojilla ja tytöillä. Tilastollisesti merkitsevät erot lihavoitu. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 91 Motoriset taidot. Pojat saivat tyttöjä korkeammat pisteet puristusvoimatestissä (taulukko 4). . Motoriset taidot tytöillä verrattuna poikiin (iällä vakioituna). Taulukko 3. Tytöt saivat poikia korkeammat pisteet sekä tasapainon että hienomotoriikan testeissä. Motorisissa taidoissa ei havaittu eroja Helsingin ja maaseutualueiden välillä (taulukko 3) eivätkä erot muuttuneet, kun analyysit vakioitiin lapsen iällä, sukupuolella sekä sosioekonomisella asemalla. Taulukko 4
Korkean sosioekonomisen aseman perheiden lapsilla oli vähemmän ruutuaikaa (Vepsäläinen ym., 2023). Sen sijaan ruutuajan suosituksen toteutumisessa ero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Tulokset osoittivat, että pienempi osa maaseudulla asuvista 3ja 4-vuotiaista lapsista täytti ruutuajan ja kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon suositukset Helsingissä asuviin lapsiin verrattuna. Tytöt liikkuivat poikia vähemmän ja tytöillä oli enemmän ruutuaikaa. Havainnot fyysisen aktiivisuuden osalta ovat samansuuntaisia kuin Piilo-tutkimuksessa (2024), jossa poikien havaittiin täyttävän tyttöjä useammin fyysisen aktiivisuuden suositukset (Kulmala ym., 2024; Mehtälä ym., 2024, s. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että keskimääräinen kotitalou den koulutusaste oli maaseudulla Helsinkiä alhaisempi, mutta kotitalouden itseraportoidussa tulotasossa ei havaittu eroa asuinympäristöjen välillä. Kun analyysit vakioitiin kotitalouden koulutusasteella ja tulotasolla, ero kaupunki ja maaseutualueiden välillä säilyi kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon suosituksen osalta. Tilastollisissa analyyseissa huomioitiin lapsen ikä, sukupuoli ja perheen sosioekonominen asema, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lasten liikkumiskäyttäytymiseen ja. Sosioekonomisen aseman on havaittu aiemmissa tutkimuksissa olevan yhteydessä lasten ruutuaikaan. 56) erityisesti varhaiskasvatuspäivien aikana (Kulmala ym., 2024, s. Lisäksi lasten motoristen taitojen arviointi perustui testeihin, jotka on aiemmin osoitettu soveltuviksi 3–4-vuotiaiden lasten keskuudessa (Clark ym., 2021; Reuben ym., 2013). Tämän lisäksi tulisi selvittää, kuinka paljon ruutuaika lisää paikallaanoloa ja onko tämä pois fyysisen aktiivisuuden määrästä jo varhaislapsuudessa. Kaupunkimaisissa ympäristöissä matka on useimmiten alle kaksi kilometriä (Mehtälä ym., 2024, s. Näiden tekijöiden mahdollisia yhteyksiä varhaislapsuudessa tulisi tutkia tarkemmin. Lisäksi kotitalouksien koulutusasteessa ja tulotasossa voi olla eroja eri asuinympäristöissä. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 92 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten WHO:n varhaislapsuuden fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja unen suositusten toteutuminen sekä motoriset taidot eroavat Helsingin ja Helsingin lähimaaseutualueiden sekä poikien ja tyttöjen välillä. 85–87). Erot tyttöjen ja poikien välillä säilyivät sekä fyysisen aktiivisuuden että motoristen taitojen osalta, kun lasten ikä otettiin huomioon. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että maaseudulla, jossa oli enemmän kulkuvälineessä tapahtuvaa paikallaanoloa ja ruutuaikaa, esiintyi myös enemmän ylipainoisuutta sekä sen riskiä. Perheen sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä lasten terveyteen ja hyvinvointiin (Kaikkonen ym., 2012, s. TUTKIMUKSEN VAHVUUDET JA RAJOITTEET Tämän tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää sitä, että fyysisen aktiivisuuden määrää mitattiin ActiGraph-liikemittarilla, joka on yleisesti käytetty fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmä myös varhaiskasvatusikäisillä lapsilla (Aittasalo ym., 2010, s. Maaseudulla asuvien lasten suurempaan kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon määrään saattavat vaikuttaa pidemmät välimatkat kodin ja palveluiden välillä Helsinkiin verrattuna. Myös motoristen taitojen osalta tyttöjen ja poikien väliset erot ovat linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa (Iivonen & Sääkslahti, 2014; Niemistö ym., 2019; Mehtälä ym., 2024, s. Digitaalisia laitteita on nykyään kaikkialla ja ne ovat saatavilla jo varhaislapsuudessa (Veldman ym., 2023). 16; Bourke ym., 2023). Pojat myös täyttivät fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän suosituksen tyttöjä useammin. 132), jonka mukaan tytöillä on paremmat tasapainoja hienomotoriset taidot kuin pojilla. Emme havainneet eroja fyysisessä aktiivisuudessa tai nukkumisessa Helsingin ja lähimaaseutualueiden välillä. Lisäksi Hasasen ym. Lisäksi Piilo-tutkimuksessa oli otettu maantieteellisesti koko Suomi laajemmin huomioon, kun tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eroavaisuuksia vain Helsingin ja lähimaaseutualueiden välillä. Motorisissa taidoissa tytöt suoriutuivat paremmin tasapainoa ja hienomotoriikkaa mittaavissa testeissä, mutta pojat suoriutuivat paremmin puristusvoimatestissä. 22). Aiemman tutkimustiedon pohjalta on havaittu, että yli viiden kilometrin matka kotoa varhaiskasvatusyksikköön on yleistä Suomen maaseudulla. Tämän lisäksi myös motorisissa taidoissa havaittiin eroja tyttöjen ja poikien välillä. Kotitalouden koulutusja tulotason huomioiminen analyyseissä poisti alueellisen eron ruutuaikasuosituksen täyttymisessä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että pienempi osuus maaseudulla asuvista lapsista täytti ruutuaikasuosituksen Helsingissä asuviin lapsiin verrattuna. 31–46 & 57). Tuloksemme poikkeavat Piilo-tutkimuksen havainnoista, joissa 4–6-vuotiaat kaupunkiympäristössä asuvat lapset liikkuivat enemmän ja täyttivät fyysisen aktiivisuuden suositukset useammin kuin maaseudulla asuvat lapset (Mehtälä ym., 2024, s. Huomionarvoista on, että etenkin Etelä-Suomessa kaupunkija maaseutuympäristöt ovat monilta osin keskenään melko samanlaisia, lukuun ottamatta välimatkoja ja harrastusmahdollisuuksia. 95). Tytöillä oli puolestaan poikia enemmän ruutuaikaa. Ruutuajan osalta tutkimuksemme tulokset ovat päinvastaisia verrattuna Mörskyn ym., (2022) tutkimuksen tulokseen, jonka mukaan pojilla oli tyttöjä enemmän ruutuaikaa. Jatkossa olisikin tärkeä jatkaa digitaalisten laitteiden käyttöön yhteydessä olevien tekijöiden tutkimista, sillä suuremman ruutuajan on havaittu olevan yhteydessä muun muassa vähäisempään unen määrään sekä ylipainon esiintyvyyteen jo varhaislapsuudessa (Hiltunen ym., 2021; Veldman ym., 2023). Tutkimustulokset osoittivat, että pojat liikkuivat ajallisesti tyttöjä enemmän, kun tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää sekä reipasta ja rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. (2021) tutkimuksessa ei havaittu eroa tyttöjen ja poikien ruutuajassa. Nämä erot tuloksissa saattavat johtua erilaisista kaupunkija maaseutualueiden luokittelumenetelmistä ja toisistaan hieman erilaisista ikäluokista tutkimusten välillä. Tämä voi näkyä ruutuajan määrässä, sillä alle puolet maaseudulla asuvista lapsista ja vähän reilu puolet Helsingissä asuvista lapsista täytti ruutuaikasuosituksen. Tutkimustuloksemme ovat yhtenevät aiemman suomalaisen tutkimuksen kanssa, jonka mukaan lasten ylipainoisuutta esiintyi enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa (Mäki ym., 2023)
Tutkimukseen osallistuneet huoltajat olivat myös korkeammin koulutettuja kuin väestö keskimäärin. NCS Assessments of the Motor, Sensory, and Physical Health Domains. Tutkimukseen osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. A., Unrau, S. B., Janssen, I., Okely, A. doi:10.1007/ s40279-016-0495-z. L. A., Guan, H., Ha, A. Chong, K. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, ovatko suurempi ruutuaika ja kulkuvälineessä tapahtuva paikallaanolo ravitsemustekijöiden ohella yhteydessä suurempaan ylipainon esiintyvyyteen maaseudulla jo varhaislapsuudessa. Itseraportoinnin ongelmana on sen perustuminen muistiin sekä subjektiivisuuteen, joten siihen liittyy ylija aliraportoinnin riskejä (Aittasalo ym., 2010, s. Liikunta & Tiede, 47(1), 11–19. D. Carson, V., Lee, E. YHTEENVETO Helsingin läheisellä maaseudulla asuvilla varhaiskasvatusikäisillä lapsilla oli enemmän ruutuaikaa ja kulkuvälineessä tapahtuvaa paikallaanoloa kuin Helsingissä asuvilla lapsilla. Tämän lisäksi motorisissa taidoissa havaittiin eroja tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi huoltajat ilmoittivat tutkimukseen vähemmän tyttöjä kuin poikia. D. Tuloksemme osoittavat, että liikkumiskäyttäytymisessä ja motorisissa taidoissa on eroja tyttöjen ja poikien sekä maaseutuja kaupunkiympäristöissä asuvien lasten välillä. Tytöt liikkuivat vähemmän kuin pojat ja tytöillä oli enemmän ruutuaikaa. 2021. L., Daniels, S., Holmes, J. Understanding the influence of 24-hour movement behaviours on the health and development of preschool children from low-income South African settings: the SUNRISE pilot study. Tulevaisuudessa tulisi tutkia, kannustetaanko tyttöjä ja poikia liikkumaan eri tavoin ja onko se mahdollisesti yksi selittävä tekijä sekä fyysisessä aktiivisuudessa, ruutuajassa että motorisissa taidoissa havaittujen tyttöjen ja poikien välisten erojen välillä. Kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon suurempaan määrään maaseudulla saattaa vaikuttaa pidemmät välimatkat. Tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin lisää myös eri puolilta Suomea. H., & Okely, A. JAMA Pediatrics, 178(11), 1199–1207. South African Journal of Sports Medicine, 32(1), 1-7. P., Poitras, V. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi –menetelmät puntarissa. 2010. Tämä voi heijastaa mahdollisia asenteita, joiden mukaan pojat nähdään tyttöjä sopivampina osallistumaan fyysistä aktiivisuutta käsittelevään tutkimukseen. S,. S. L., Ryan, S. L., Cliff, D. BMC Public Health, 17(5), 33-63. 2024. Tutkimuksemme syventää ymmärrystä varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytymiseen yhteydessä olevista tekijöistä. J., Jugdav, S. Bourke, M., Haddara, A., Loh, A., Carson, V., Breau, B., & Tucker, P. D., Rush, E., Brown, H. T., Magasi, S., McCreery, R., Mclver K., Newell, K. M., Katzmarzyk, P. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 20(1), 52. D. Pohja terveyttä edistävälle liikkumiskäyttäytymiselle sekä motorisille taidoille luodaan varhaislapsuudessa, joten kaikilla lapsilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet näiden toteutumiselle mm. 2017. 91–92; Webster ym., 2019). Sports Medicine, 46(11), 1663–1688. D. M., Delisle Nyström, C., Draper, C., El Hamdouchi, A., Florindo, A. J., Gray, C., Adamo, K. doi:10.1001/jamapediatrics.2024.3330 Clark, J. 2023. Tutkimuksemme tuottaa tärkeää tietoa varhaiskasvatuksen, liikuntapolitiikan ja kaupunkisuunnittelun tueksi. Prevalence and health associations of meeting the World Health Organization guidelines for physical activity, sedentary behavior, and sleep in preschool-aged children: The SUNRISE Mongolia pilot and feasibility study. Lähteet Aittasalo, M., Tammelin, T., & Fogelholm, M. A., Cook, C. C., Hardy, L. M., Christy, J., Dalton, P., Damiano, D. Tähän pyritään vastaamaan myöhemmin SUNRISE Finland -tutkimuksen koko aineiston avulla. Kaikista lapsista vain lähes neljäsosa täytti kaikki suositukset, eli fyysisen aktiivisuuden, unen sekä ruutuajan ja kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon suositukset. On mahdollista, että tutkimuksen tulokset antavat todellisuutta myönteisemmän kuvan liikkumiskäyttäytymisen suositusten toteutumisesta. Tutkimuksen aineisto koostui Etelä-Suomessa sijaitsevista alueista, joten jatkossa tarvitaan tutkimustietoa myös muualta Suomesta, jossa esimerkiksi välimatkat ovat pidempiä. E., Pate, R., Rine, R. Pooled analysis of physical activity, sedentary behavior, and sleep among children from 33 countries. Barnett, L. 2020. C., Timmons, B. ... Kulkuvälineessä tapahtuvan paikallaanolon osalta huoltajat raportoivat, oliko lapsi ollut yli tunnin kulkuvälineessä yhtäjaksoisesti (kyllä-ei), jolloin aikamäärällistä tietoa ei ollut saatavilla. P., Ridgers, N. Heikoiten täyttyi ruutuajan suositus, jonka täytti alle puolet lapsista. Journal of Physical Activity and Health, 21(3), 1-11. asuinympäristöstä ja sukupuolesta riippumatta. M., Sanger, T., Sugden, D., Taveras, E. WHO:n fyysisen aktiivisuuden sekä unen suositukset täyttyivät melko hyvin kaikkien lasten osalta. doi:10.1186/s12889-017-4860-0. 13 & 17). K., Veldman, S. D., Spence, J. L., & Okely, A. doi: 10.1123/jpah.2023-0511. Tutkimukseen osallistui 274 lasta Helsingistä ja Helsingin läheisiltä maaseutualueilta. Näin ollen tutkimukseen on saattanut osallistua perheitä, jotka liikkuvat keskivertoa enemmän, ja toisaalta tutkimuksesta on saattanut jäädä pois perheitä, jotka liikkuvat vähemmän. 2024. Tutkimuksen rajoitteena voidaan pitää sitä, että kulkuvälineessä tapahtuva paikallaanolo, uni ja ruutuaika perustuivat huoltajien raportointiin. S., Ramsammy, C., Besharati, S., van Heerden, A., Vilakazi, K., Cockcroft, K., Howard, S. Systematic review of the relationships between physical activity and health indicators in the early years (0-4 years). Correlates of gross motor competence in children and adolescents: a systematic review and meta-analysis. W., Sampson, M., & Tremblay, M. Y., Hewitt, L., Jennings, C., Hunter, S., Kuzik, N., Stearns, J. & Okely, A. P., De Craemer, M., de Lucena Martins, C. Frontiers in Pediatrics, 9, 622542. Adherence to the World Health Organization’s physical activity recommendation in preschool-aged children: a systematic review and meta-analysis of accelerometer studies. SUNRISE Finland -tutkimusta ovat rahoittaneet Opetusja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Samfundet Folkhälsan ja Suomen Akatemia (371235). & Hirschfeld, S. J., Zask, A., Lubans, D. M., Lai, S. doi: 10.1186/ s12966-023-01450-0. A., Chong, K. H., Suesse, T., Cross, P. doi:10.17159/2078-516X/2020/v32i1a8415.. Kansainväliseen tutkimustietoon vertaamalla tulos vaikuttaa kuitenkin keskimääräistä paremmalta (Chong ym., 2024; Tapia-Serrano ym., 2022). doi:10.3389/fped.2021.622542 Draper, C., Tomaz, S. J., & Okely, A. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 93 motorisiin taitoihin (Barnett ym., 2016; Bourke ym., 2023; Iivonen & Sääkslahti, 2014; Kaikkonen ym., 2012, s. 6 & 22; Mehtälä ym., 2024; Mörsky ym., 2022; Niemistö ym., 2019; Parikka ym., 2020, s. R., Shultz, S. 2016. Tutkimuksen vahvuus on myös se, että aineistomme mahdollisti nimenomaan Helsingin ja Helsingin läheisen maaseudun erojen tutkimisen. P., Morgan, P. T., Aadland, E., Aoko, O., Byambaa, A., Carson, V., Chaput., Christian, H., Cliff, D. Byambaa, A., Dechinjamts, O., Jambaldorj, B., Jones, R
L. 2021. Johdanto lasten ja lapsiperheiden terveysja hyvinvointieroihin. M., Lai, J. (WHO). P., Guan, H., Katzmarzyk, P. & Staiano, A. T., Lubree, H., Pham, B. S., Rodheim, K., & Spencer, R. WHO child growth standards. E., Bohannon, R. Training course on child growth assessment. Laurent, C. Kaupunki-maaseutuluokituksen mukaisten terveysja hyvinvointierojen vaihtelu maan eri osissa. Hossain, M. doi:10.1186/ s44167-023-00042-4 Hasanen, E., Koivukoski, H., Kortelainen, L., Vehmas, H., & Sääkslahti, A. C. C., Bubela, D. doi:10.3390/ ijerph17103566.. Ending childhood obesity, report of the commission on ending childhood obesity. doi:10.1123/kr.2020-0066 Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Asunta, P., Hakonen, H., Kukko, T., Kulmala, J., Kämppi, K. & Meredith-Jones, K. 2013. Fundamental motor skills, screen-time, and physical activity in preschoolers. Pate, R. L., Pfeiffer, K. L. B., Magasi, S., McCreath, H. 2010. & Cai, Y-J. 2006. 2021. OKM. doi:10.23990/sa.116414 Webster, E. 2023. C., Nobre, G. & Koskinen, S. Sleep Medicine, 77, 75–81. Hakulinen-Viitanen, J. & Erkkola, M. Crosssectional examination of 24-hour movement behaviours among 3and 4-year-old children in urban and rural settings in low-income, middleincome and high-income countries: the SUNRISE study protocol. & Roos, E. Frontiers in Public Health, 10, 858394. Ovaskainen, S. Virtanen & T. Liikunta & Tiede, 61 (2), 83–90. 2021. doi:10.3390/ijerph18115903 Hiltunen, P., Leppänen, M.H., Ray, C., Määttä, S., Vepsäläinen, H., Koivusilta, L., Sajaniemi, N., Erkkola, M. L., Ferdous, S. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (10): 3566. Markkula, K. & Okely, A. Overweight and obesity in Finnish children by parents’ socioeconomic position—a registry-based study. (WHO). A. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ kaupunki-maaseutu-luokitus-ykr. Relationshipbetween fundamental movement skills and physical activity in preschool aged children: A systematic review. Validation and calibration of an accelerometer in preschool children. & Sääkslahti, A. Pate, R. 2015. M., Koskela, T., Murto, J. Parikka, S., Koponen, P., Koskela, T., Härkänen, T., Kilpeläinen, K., Tarkiainen, L., Borodulin, K., Lundqvist, A.M., Sääksjärvi, K, Martelin, T. Katsaus sosioekonomisiin eroihin sekä kotija päiväkotiympäristöön. E., Draper, C. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 60(2). A., Green, J. D. Prevalence of compliance with a new physical activity guideline for preschool-age children. 2023. Yhteiskuntapolitiikka 82(2), 188–199. doi:10.3390/ijerph16111989. 2024. Pilot and Feasibility studies, 7(1), 176. Mäki, T. Vepsäläinen, H., Ray, C., Lehto, R., Skaffari, E., Nissinen, K., Kinnunen, S., Lehto, E., Korkalo, L., Sajaniemi, N., Roos, E. 2016. Mäki, P., Levälahti, E., Lehtinen-Jacks, S., & Laatikainen, T. Frontiers in Psychiatry, 10, 488107. K. International study of 24-h movement behaviors of early years (SUNRISE): a pilot study from Bangladesh. Venetsanou, F. E., Cross, P. pmedr.2023.102214. Sociodemographic correlates of parental co-participation in digital media use and physical play of preschool-age children. E., El Hamdouchi, A., Florindo, A. Relationship between the 24-hour movement guidelines and fundamental motor skills in preschoolers. 2021. doi:10.1212/ WNL.0b013e3182872e01 Saarsalmi, P., Karvonen, S., Kauppinen, T. doi:10.3389/ fpsyt.2019.00958 SYKE. Tapia-Serrano, M. sleep.2020.11.008. E., Chong, K. 2023. https://nihtoolbox.org/domain/motor/ Niemistö, D., Finni, T., Haapala, E.A., Cantell, M., Korhonen, E. R., Almeida, M. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors, 3(1), 3. 24-hour movement behaviours and the health and development of pre-school children from Zimbabwean settings: the SUNRISE pilot study. Laatikainen (toim.) Lasten ja lapsiperheiden terveysja hyvinvointierot. South African Journal of Sports Medicine, 33(1). Okely, T., Reilly, J. Early Childhood Education Journal, 37, 319–327. L. Neurology, 80(11 Suppl 3), S65–S75. Helsinki: Väestöliitto ry, 91–115. & Addy, C. 2021. 2012. & Kaikkonen, R. L., Webster, E. Preschool children’s fundamental motor skills: a review of significant determinants. A., Sevil-Serrano, J., Sanchez-Miguel, P. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. Kaupunki-maaseutu-luokitus (YKR). Mörsky, E., Mönkkönen, T., Laukkanen, A., Niemistö, D., Soini, A. J. Suomen ympäristökeskus. S. Wikström, M-L. & Staiano, A. & Kambas, A. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL). 2020. Smith, C., Galland, B., Taylor, R. Verkkosivu. K. K. https://www.who.int/ publications/i/item/9789241595070 World Health Organization. H., Cross, P. & Gubbels, J. R., O’Neill, J. E. ActiGraph GT3X+ and actical wrist and hip worn accelerometers for sleep and wake indices in young children using an automated algorithm: validation with polysomnography. Motor assessment using the NIH Toolbox. & Dowda, M. W., Wang, Y. doi:10.1016/j.jsams.2020.06.021. BMJ open, 11(10), e049267. Relationship between screen time and sleep among Finnish preschool children: results from the DAGIS study. 2022. Environmental factors affecting preschoolers’ motor development. A., LopezGil, J. 2022. K., Martin, C. Contextual factors and motor skills in indigenous amazon forest and urban indigenous children. G., Valentini, N. Teoksessa R. J., Tremblay, M. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 4-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Varhaislapsuuden liikkumiskäyttäytyminen 94 Duarte, M. F., Tremblay, M. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085158, 21–25. S., Deeba, I. doi: 10.1016/j.jshs.2018.11.006 World Health Organization. Childhood Obesity, 11(4), 415–420. Environmental correlates of motor competence in children The Skilled Kids study. International Journal of Public Health, 68, 1605901. Viitattu 11.04.2024. 2020. 2020. doi: 10.3389/fpubh.2022.858394. Journal of Sport and Health Science, 11 (4), 427–437. M. doi:10.1007/s10643-009-0350-z. A. Z., Beaumont, J., Rine, R. L., Nacher, M., …Widyastari, D. Viitattu 08.12.2023. Sorsa (toim.) Kestävän väestönkehityksen Suomi Väestöliiton väestöpoliittinen raportti 2020. & Linnanmäki, E. Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen. doi: 10.1089/chi.2014.0143 Reuben, D. A., Dowda, M. 2016. Mitä DAGIS-tutkimus kertoo päiväkoti-ikäisten suomalaislasten terveydestä ja hyvinvoinnista. doi:10.1016/j. doi:10.1186/ s40814-021-00912-1. Terveyden eriarvoisuus sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan mukaan. N. 2021. Sociodemographic factors, parental mental health and movement behaviours in the early years: the SUNRISE Finland study protocol. Viitattu 26.5.2025. Prevalence of meeting 24-hour movement guidelines from pre-school to adolescence: a systematic review and meta-analysis including 387,437 participants and 23 countries. Raportti 16/2012. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16(11), 1989. & Tammelin, T. Journal of Sport and Health Science, 8(2), 114– 121. NIH Toolbox. S., & Gershon, R. C., Altenburg, T. 2018. R., Brown, W. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. 2024. Kaikkonen, R., Mäki, P., Laatikainen, T. Liikunta & Tiede, 59(3), 91–98. doi: 10.1080/03004430.2013.837897. Fyysinen aktiivisuus varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla 4–6-vuotiailla – tuloksia Piilo-tutkimuksesta. doi:10.1016/j. S., Kariippanon, K. A systematic review of the relationships between physical activity and sleep in early childhood. Kulmala, J., Kukko, T., Hakonen, H., Mehtälä, A., Asunta, P., Sääkslahti, A. 2020. 2022. M., Chinapaw, M. (2024). National Institutes of Health (NIH). https://apps.who.int/iris/handle/10665/31166 Xin, F., Chen, S-T., Clark, C., Hong, J-T., Liu, Y. 2019. & Roos, E. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-739-0 Munambah, N., Muchirahondo, F., Chiwaridzo, M., Chikwanha, T., Kariippanon, K. D. Correlates of screen time in the early years (0-5 years): A systematic review. Engberg, E., Ojala, A., Paasio, H., Lahti, J., Koski, P., VehviläinenJulkunen, K., Korpelainen, R., Puhakka, S., Okely, A. M., Hasan, M., Kariippanon, K. Obesity, 14(11), 2000-2006. & Okely, A. & Tammelin T. E. 2014. Journal of Science and Medicine in Sport, 23(12), 1185– 1190. Iivonen, S. J., McIver, K. J., Rymer, W. Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa: Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023. Opetusja kulttuuriministeriö. (WHO). H., Pfeiffer, K. World Health Organization. doi:10.1016/j.jshs.2022.01.005 Veldman, S. S., & Garcia-Hermoso, A. & Sääkslahti, A. 2019. Kracht, C. https://www.who.int/publications/i/ item/9789241510066 World Health Organization. M. W. Kaikkonen, P. doi:10.17159/2078-516X/2021/v33i1a10864. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(11), 5903. 2008. 2019. N., Suesse, T., Willumsen, J., Basheer, M., Calleia, R., Chong, K.H., Cross, P. 2017. Preventive Medicine Reports, 102214. & Sääkslahti, A. Teoksessa T. Early Child Development and Care, 184(7), 1107–1126. C., & Benda, R. doi:10.1136/bmjopen-2021-049267. Kinesiology Review, 11(2), 121-137. Opetusja kulttuuriministeriö 2016:21
Tapahtuman pääsalin luentoja voi seurata myös etäyhteydellä. Teemana on Liikunta, liikkumattomuus ja ylipaino. Nähdään Helsingissä! 2.–3.12.2025 | Hotel Haaga Central Park, Helsinki Osallistu myös etänä!. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa. Tutustu Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 4.11.2025: www.lts.fi/tapahtumat/lltp25 Tervetuloa Liikuntalääketieteen päiville Helsinkiin 2.–3.12.2025! Teemana Liikunta, liikkumattomuus ja ylipaino XXXII Liikuntalääketieteen päivät pidetään 2.–3.12.2025 Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä. Tapahtumassa esitellään lisäksi tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa ja käydään Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailu
Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Sähköinen LTS-infokirje. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.” Vuosikerta 55 €, kestotilaus 50 €/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. TILAA:. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet 25 €/vuosi Liity LTS:n jäseneksi Jäsenmaksu 45 €/vuosi, opiskelijat 20 €/vuosi. Tilaa Tuoreinta tutkimusta. Punnittuja puheenvuoroja