KJELL WESTÖN kirjoissa liikutaan luontevasti Miten saada Suomi liikkeelle. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 60 (4 ) 4/ 23 • 10 eu ro a TEEMA: Hyvinvointi & pahoinvointi Painosta puhuminen vaatii herkkyyttä. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Punnittuja puheenvuoroja. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. H YV IN VO IN TI & PA H O IN VO IN TI Liik un ta & Tie de 4/2 3 TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Juuri nyt olemme ajassa, jossa tarvitaan tieteen tekemisen ytimestä nousevia puheenvuoroja, joilla tutkimustulosten ohella noustaan puolustamaan myös tiedettä itseään. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Tiedon puolesta L iikuntatieteellinen Seura ja Liikunta & Tiede -lehti täyttävät vuosia. Tapahtuman pääsalin luentoja voi seurata myös etäyhteydellä. Se on haaste tieteen asioista kertoville julkaisuille, mutta myös tieteentekijöille itselleen. Liikuntakulttuurissa ja sen ympärillä on ehtinyt tapahtua näinä vuosina paljon. Tarvitaan kanavaa, joka tuo alan tutkimustietoa esiin. Tieteentekijän ei koskaan pidä ulkoistaa koko viestintäänsä erilaisille viestintäpäälliköille ja alan julkaisuille. Suomea synnyttäneeseen ja vahvistaneeseen tietopohjaiseen ajatteluun on kuulunut olennaisesti se, että opetusta ja tietoa on tarjottu koko kansalle. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Suomalaisuudessa on historiallisella tavalla alettu murentaa tieteellisen argumentoinnin tarpeellisuutta, merkitystä ja uskottavuutta. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Kansallista heräämistä ja nousua Euroopan köyhimmästä periferiasta rikkaimpiin hyvinvointivaltioihin ei tehty sotimalla, vaan kouluja käymällä, opiskelemalla, tutkimalla – sekä osaamiseen ja sivistykseen nojanneella rohkealla päätöksenteolla. Seura on toiminut lähes koko itsenäisen Suomen historian ja lehtikin yli puolet siitä. Tommi Vasankari LT, johtaja UKK-instituutti Tutustu Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.11.2023: www.lts.fi/tapahtumat/lltp23 Liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena XXX Liikuntalääketieteen päivät pidetään 29.–30.11.2023 Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä. Lehteä on viime vuodet tietoisesti viety suuntaan, jossa haluamme vahvemmin viestiä liikuntatieteellisen tutkimuksen tuloksia ja näkökulmia myös alan yhteisön ulkopuolelle. Tapahtuma on osa Liikuntatieteellisen Seuran 90-vuotisjuhlavuotta. Tiedeyhteisö ja sen tieteellisellä prosessilla vertaisarvioidusti tuottamaan tietoon isketään milloin mikäkin vähättelevä leima ja se sivuutetaan tunnepohjaisten, asenteellisten tai eturyhmälaskelmointiin liittyvien tarpeiden tieltä. Suomi on toki pelastettu aseiden kanssa rintamalla, mutta suomalaisuus syntyi kynä kädessä kouluissa ja yliopistoissa, lehtien toimituksissa, kirjallisuudessa sekä näiden kautta intoutuneissa kansanliikkeissä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Tieteentekijän on osattava olla nyt myös tietopohjaisuuteen rakentuvan yhteiskunnallisen toimintakulttuurin puolustaja. Näin on saatu kaikki resurssit rekrytoitua tuottamaan tietopohjaa, johon yhteinen hyvinvointi nojaa. S amalla kun lehden rooli asemoituu hieman toisin, nousee ajassamme myös täysin uudenlainen haaste. Se, mikä on muuttunut, on suhteemme ympäröivään maailmaan. On puolustettava tiedettä ja tutkimusta, sen merkitystä ja tarpeellisuutta. Tässä ilmapiirissä kaiken tiedeviestinnän olisi herättävä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. ?. Erilainen tiedevastaisuus valtaa alaa julkisessa keskustelussa. Nähdään Helsingissä! 29.–30.11.2023 | Hotel Haaga Central Park, Helsinki Kustannusvaikuttavuuden arviointi ja edistäminen hyvinvointialueilla Antti Malmivaara LKT, professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tule viettämään kanssamme LTS:n juhlavuotta! Sairaanhoitopiireistä hyvinvointialueisiin – painopisteenä ennaltaehkäisy. Vaikuttavuus ja mittarit. Lehti on ollut alan tutkimustulosten julkaisija ja samalla myös tieteellisen keskustelun foorumi. Tämä perustehtävä ei sinänsä ole muuttunut miksikään. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Juhlavuosi on hyvä paikka tarkastella paitsi mennyttä, myös sitä, miten näinkin pitkään toimineen julkaisun pitäisi toimia tässä ajassa. Nyt tämä itsestään selväksi luultu ymmärrys siitä, että tietopohjaisuus on kansakuntamme hyvinvoinnin ja olemassaolon peruskivi, on unohtumassa. Teemana on liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena. Suomalaisten kunto on huono – mitä tarttis tehdä. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Timo Ståhl TtT, dos., johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Liikunta & Tiede on aina pyrkinyt edistämään liikuntakulttuurin tietopohjaisuutta. Tapahtumassa esitellään lisäksi tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa ja käydään Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2023 -kilpailu. Se vaatii huomiota kaikelta tiedeviestinnältä. Lehtemme on sellainen kanava, mutta pyrimme viestimään myös toiseen suuntaan ja herättelemään tiedeyhteisöä havahtumaan siihen, mitä yhteiskunnan näkökulmia tutkijakammioissa olisi hyvä hoksata. Mitä tavoitteita. S uomi on kansakunta, jonka koko olemassaolo perustuu tietoon ja sivistykseen. Tieteentekijä itse on oman asiansa tärkein viestijä. Mitä odotetaan. 60. Aikamme suomalaisuus on tunnistanut liikuntasektorin yhteiskunnalliset mahdollisuudet, mutta päätöksenteossa on huutava tarve tietopohjan vahvistamiseksi
Filippiineiltä lapsena adoptoitu Roope on isänsä Kari Kangasvierin ohjauksessa harrastanut liikuntaa koko ikänsä jo pienestä pitäen. Ryba, Elina Joronen & Kati Lehtonen 76 Liikunta & Tiede 60 – Osastojako selkeytti lehteä Jouko Kokkonen 4/2023 10 2 PÄÄKIRJOITUS: Tiedon puolesta Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA: Suomi liikkeelle. Pia Charpentier 53 Psyykkinen hyvinvointi tuo kokonaisvaltaista menestystä urheilussa Tatja Holm 56 Liikunta – lääke myös mielelle. Hänen päälajinsa ovat 400 metriä ja 800 metriä sekä kymmenottelu. Juuso Jussila 59 Melu uhkaa kuuloa liikunnassakin Anniina Lavikainen 62 Neville Owen: Istu vähemmän, liiku enemmän, voi paremmin Jouko Kokkonen 64 Ilon ja terveyshyötyjen yhdistelmä lisää eniten liikuntaa Virpi Kuvaja-Köllner 68 Sukupuolten tasa-arvo ei ulotu kaikkialle urheilupolitiikassa Tatiana V. Markku Ojanen 43 Ylös, ulos, lenkille ja saunaan Earric Lee 47 Urheilijan painosta puhuttava vastuullisesti Laura Mierlahti & Laura Manner 50 Mikä on urheilijan syömishäiriö. 2001) on monipuolinen urheilija. Taustalla näkyy kunnan vasta valmistunut urheiluhalli. Kesällä 2023 hän on valmentanut ja opastanut nuoria liikuntaharrastusten parissa Toholammin tänä kesänä avatulla urheilukentällä yhdessä Roopen kanssa. Kari Kangasvieri on pitkään toiminut Toholammin yleisurheilijoissa eri tehtävissä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 10 Kjell Westö: Oma liikkuminen sykähdyttävämpää kuin penkkiurheilu Jouko Kokkonen 13 Hyvinvointi ei ole täydellisyyttä Jari Kupila 16 LTS 90: osa 4 Jouko Kokkonen 18 ”Antaa lasten ja nuorten itse kertoa harrastus mieltymyksistään” Mikko Salasuo & Kai Tarvainen 21 Move!-mittaukset eivät ole inhokki Mikko Huhtiniemi 24 Urheiluseurat tuovat vakautta yhteiskuntaan Juha Hedman, Timo Räikkönen & Juuso Nieminen 28 Vertaisohjaus lisää Suomeen muuttaneiden liikettä Eva Rönkkö TEEMA: Hyvinvointi & pahoinvointi 38 Miksi hyvinvointivaltiossa on paljon pahoinvointia. nyt tarvitaan muuta kin kuin liikuntaan kahlittu katse Teijo Pyykkönen 72 Liikkuminen on auttanut minua kuntoutumaan Panu Laturi 73 Todellinen suurmestari huomioi faninsa Ilkka Heinonen 75 OPISKELIJAT OUNASTELEVAT Hyvinvointiparadoksi Siiri Kumpula & Heidi Malkki 78 STADION 50 VUOTTA SITTEN 80 ARVIOITUA Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Toholampilainen Roope Kangasvieri (s. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 30 NÄIN MAAILMALLA: Omaleimaisen liikuntakulttuurin Irlanti Mika Manninen 32 POLTTOPISTEESSÄ Uuvuttaa, väsyttää Riikka Juntunen 33 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Arto Laukkanen Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Jouko Kokkonen POHDITTUA 70 Suomi liikkeelle . Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA:
Kennedy laajensi ohjelman koskemaan myös aikuisia. Luottamus urheilun esikuvavaikutukseen löytyy ohjelmasta: ”Huippu-urheilijat tarjoavat sekä innostavia esikuvia että suuria elämyksiä, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Liikunta-sana esiintyy johdannaisineen hallitusohjelmassa yli 50 ja urheilu yli 20 kertaa. Ohjelma ulottuu kaikille hallinnonaloille, joilta on tarkoitus tunnistaa ”fyysisen aktiivisuuden kannalta olennaiset muutostarpeet niin toimintatavoissa, rakenteissa kuin ajattelussakin”. Harvasta niistä kuultiin juuri mitään loppuraportin julkistamisen jälkeen. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Tuli mieleen 1970-luvun kuntoilujulisteen iskulause ”Palloilu kannattaa jo muodon vuoksi”. Poliittisesti kyseessä ei ole enää mullistava päätös, vaan toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tämä on ainoa järkevä päätös. Monet ohjelmaan sisälletyt asiat ovat olleet esillä koko 2000-luvun ja sisällytetty vuoden 2018 Liikuntapoliittiseen selontekoon. Kumpikin voi pahentaa alkoholin ongelmakäyttäjien tilannetta. Toisaalla hallitusohjelmassa ovat esillä oluen verotuksen alentaminen ja vahvempien juomien tuominen kauppoihin. Liikkeelle ohjelma lähtee valtioneuvostotasoisena ja ministerityöryhmän vetämänä, joten muskeleitakin löytyy. Häntä presidenttinä seurannut John F. Asiat ovat tärkeitä, mutta salkun ohuus viittaa siihen, että hallituksen kokoon saamiseksi oli kehiteltävä opetusja kulttuuriministeriöön kolmas ministerinpaikka. Rahaa ohjelmaan on luvassa vuosittain 20 miljoonaa euroa. Liikunnan esiinmarssia voi tarkastella myös jatkumona. Liikunnan ja urheilun talouteen vaikuttaa se, että verkossa pelattavat rahapelit siirtyvät lisenssipohjaisiksi vuoden 2026 alkuun mennessä, mikä merkitsee tältä osin Veikkauksen monopolin loppumista. Etenkin miljardööri Elon Muskin lelukseen ottama Twitter, sittemmin X, on kuohunut henkistä kuonaa. Hallitus aikoo kääntää suomalaisten fyysisen aktiivisuuden nousuun kaikissa ikäryhmissä poikkihallinnollisella Suomi liikkeelle -ohjelmalla, joka on saanut kokonaan oman lukunsa. Mieleen tulee vuonna 2008 valmistunut Kansallinen liikuntaohjelma, joka sisälsi 46 toimenpide-ehdotusta. L oppukevennyksenä voin kertoa, että olen saavuttanut ensimmäisen palloilulajien mitalini. H allitusohjelman liikuntakirjauksista huokuu myös jonkinlainen usko ja toivo liikuntaan ihmeitätekevänä voimana. . Suomi liikkeelle -ohjelman esittelyn yhteydessä hallitus korostaa riittävän liikunnan olevan osa terveellistä elämäntapaa. Pelasin muutaman pelin kontulalaisen Idän Pikajunan maalivahtina. Liittovaltion saavuttamat tulokset eivät olleet järisyttäviä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Suunnitteilla on myös kansalaisja työväenopistojen valtiontuen leikkaus. Tutkimustieto kertoo, että esikuvavaikutus lähinnä siirtelee harrastamisen suuntaa. Tuttua tuokin kotikentältä. Kirjoa kuvaa se, että niihin sisältyvät äitiyspakkaukseen pakattava pallo ja ikääntyneiden subjektiivinen ulkoiluoikeus, jota on määrä selvittää. Toimenpidekokonaisuuksia on lueteltu 16. Vähiten liikkuvat ovat usein köyhimpiä suomalaisia, joiden toimeentuloon monet leikkaukset vaikuttavat. Heinäkuun alussa sain kaulaani pronssimitalin viime kauden Palloliiton eteläisen alueen seitsenhenkisten joukkueiden sekasarjasta. Sisällöltään monelta osin melko ympäripyöreät liikuntakirjaukset olivat todennäköisesti hallitusneuvotteluissa helpoimmasta päästä hyväksyä. Ehkä ei sentään. Eisenhower käynnisti lapsille ja nuorille suunnatun liittovaltion liikuntaohjelman. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Suomi liikkeelle. Tämä on uusi Suomen ennätys. Opistot liikuttavat juuri niitä ihmisiä, jotka eivät muuten lähtisi liikkeelle. Tämä on tärkeää erityisesti lasten kannustamisessa urheilun pariin.” Kyse on pikemminkin huippu-urheilun oikeuttamisesta ylevällä merkityksellä. Ja onhan hallituksessa liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. S uomi liikkeelle -ohjelma on monenlaisten toiveiden tynnyri. Käytännön työtä johtaa päätoiminen sihteeristö. Osa amerikkalaisista alkoi kyllä liikkua etenkin 1960-luvulta lähtien, mutta heidät saivat liikkeelle kulttuuriset muutokset ja kaupalliset toimijat. S uvi 2023 ei ollut suloinen somessa. Ei huoli kansalaisten heikosta kunnosta ole yksin suomalaista tai edes ihan uutta. P itäisikö liikuntaa hihkua riemusta. Jouko Kokkonen. Petteri Orpon hallituksen ennätyslaajaksi paisunut hallitusohjelma sisältää myös aikaisempia ohjelmia paljon enemmän liikuntaja urheilukirjauksia. Pontimena oli amerikkalaisten heikentynyt kunto, jonka pelättiin vaarantavan jopa maapuolustuksen. Yhdysvalloissa oltiin liikkeellä jo 1950-luvulla, kun Dwight D. Riemua pienentää hallitusohjelma kokonaisuutena. Vaan liikuntapolitiikasta ei ole juurikaan puhuttu, vaikka aihetta olisi. Ihan tyhjästä ei tässä tarvitse lähteä, sillä Valtion liikuntaneuvosto on selvittänyt eri ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen edistämistoimia vuosina 2019–2023. Samaan aikaan arkiliikunnan väheneminen kiihtyi ja alkoi kasvattaa väestöryhmien välisiä fyysisen suorituskyvyn eroja. Jo ohjelman johdannossa todetaan, että ”kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia”
Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala näkee liikuntatutkimuksen tarjoavan tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Liikuntakasvatuksen opetus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 1963. Tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Tiedekunta sai vuonna 1971 alussa käyttöönsä oman rakennuksen, jonka suunnitteli Alvar Aalto. Uusi ohjelma pyrkii myös edistämään kansainvälistä ja kansallista tutkimusja sidosryhmäyhteistyötä sekä viestintää liikuntatieteen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi, sanoo Maijala. Johtaja Tiina Kivisaari OKM:n nuorisoja liikuntapolitiikan osastolta korostaa, että eduskunnan asettamat liikuntapoliittiset tavoitteet voidaan toteuttaa avustusprosessissa parhaalla mahdollisella tavalla. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 ajassa Liikuntatieteellinen tiedekunta täyttää 60 vuotta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta viettää 60-vuotisjuhlavuotta. Liikuntatieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1968 ja sen toiminta alkoi laajentua liikuntatutkimuksen eri aloille. Kuva: Jouko Kokkonen Liikuntatutkimuksen valtionrahoitus siirtyy Suomen Akatemialle Liikuntatutkimuksen valtionavustukset siirtyvät opetusja kulttuuriministeriöstä Suomen Akatemian hoitoon helmikuussa 2023 voimaan tulleen liikuntalain muutoksen myötä. Yhdeksäs Kansallinen liikuntafoorumi järjestetään 30.–31. Ensimmäinen uuden Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman haku päättyy tammikuussa 2024. Toiminta yliopistona alkoi vuonna 1966. – Ohjelman teemat määritellään kulloinkin voimassa olevan ministeriön liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirjan mukaan, kertoo Kivisaari. Suomen Akatemian Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa liikunnan edistämiseksi. lokakuuta Kisakallion urheiluopistolla. Yliopisto juontaa juurensa vuonna 1863 perustetusta ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulunopettajaseminaarista. Lukuisen kuntien kyky investoida liikuntapaikkoihin on heikentynyt ja valtion liikuntabudjettiin kohdistuu leikkauspaineita. Ilmoittautumiset ja ohjelma: www.eslu.fi/kansallinen-liikuntafoorumi.. Opetusja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia tekevät yhteistyötä uudessa ohjelmassa. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelee noin 200 asiantuntijaa ja opiskelijoita on lähes 1 400. Taloutta tarkastellaan foorumissa hallitusohjelman, kansantalouden, verotuksen ja harrastamisen hinnan näkökulmista. Liikunnan harrastamisen hinta on monilta osin noussut. Paljon on puhuttu myös suomalaisten liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Liikuntatieteellinen tiedekunnan merkkivuosi on osa Jyväskylän yliopiston 160-vuotis juhlintaa. Liikunnanopettajakoulutuksen sijoittaminen Jyväskylään oli osa maakuntakorkeakoulujen kehittämistä. Kansallinen liikuntafoorumi Kisakalliossa Vuoden 2023 Kansallisen liikuntafoorumin teemana on Euroja liikkeellä. Sen seurauksena loppui voimistelunopettajakoulutus Helsingin yliopistossa. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman hakemukset käyvät läpi kansainvälisen vertaisarvioinnin yhdessä Akatemian muiden hakemusten kanssa. – Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kansanterveyden parantamiseksi edistämällä fyysisen aktiivisuuden edellytyksiä sekä ehkäisemällä syrjäytymistä ja liikkumattomuutta. Seminaari muuttui vuonna 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi. Veikkausvoittovarat ovat siirtymässä osaksi valtion budjettia. Talouden mer kitys on korostunut, kun koronapandemia ja Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ovat kiihdyttäneet inflaatiota
Liikunnan järjestötietokantaan on koottu perustiedot urheilun lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen toiminnasta. Suositukset kaikille avoimen liikunnan järjestämiseksi kunnissa: www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/suositukset-kaikille-avoimen-liikunnanjarjestamiseksi-kunnissa-saavutettava-2023.pdf Urheilumuseo 80-vuotias Suomen Urheilumuseo avautui elokuussa 1943 Helsingin silloisella stadionilla. Seuratietokantaan on koottu kaikkien valtionavusta saavien lajiliitto jen jäsenseurat. Kunnalliset soveltavan liikunnan palvelut ja tukitoimet ovat olennaisia yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien toteutumisen kannalta. Talvija jatkosodan vuoksi muutto viivästyi. Tietokannasta löytyvät järjestöjen valtionavustusten määrät yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tarjolla on myös tietoa tasaarvon kehityksestä järjestöjen hallinnossa 1990-luvulta alkaen. Kuva: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Kesällä 2022 Urheilumuseo muutti nimensä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdoksi. Se perustuu Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeessa (2020–2023) luotuihin suosituksiin. Kutsuvieraat tutustuivat museoon 6.8.1943, ja kaksi päivää myöhemmin yleisö pääsi katsomaan museon kokoelmia. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan hankkeeseen osallistui yhdeksän kuntaa: Helsinki, Kouvola, Lappeenranta, Naantali, Pirkkala, Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Rovaniemi. Näyttelytilat järjestyivät vuonna 1938 valmistuneelta stadionilta. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 ajassa Uutta tietoa liikuntajärjestöistä ja urheiluseuroista Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes julkaisi toukokuussa uuden Liikunnan järjestötietokannan sekä päivitetyn version suomalaiset urheiluja liikuntaseurat kokoavasta Seuratietokannasta. Toukokuun lopussa julkaistut tietokannat ovat osa Liikunnan järjestötiedon kehittäminen -hanketta, joka vahvista liikunnan ja urheilun järjestötoimintaan liittyvän tiedon avointa ja maksutonta saatavuutta. Kunnille valmistuivat suositukset kaikille avoimesta liikunnasta Suositukset kaikille avoimen liikunnan järjestämiseksi kunnissa -julkaisu kertoo, miten kaikille avointa liikuntaa kannattaa toteuttaa kunnissa. Nykyiset näyttelytilat valmistuivat Olympiastadionin viisivuotisten korjausja muutostöiden päätteeksi vuonna 2020. Tarkastelussa ovat seurojen lukumäärät lajiliitoittain, jäsenmäärät, palkkatyön määrä seuroissa ja seuratoiminnan kehittämistuen seuranta-aineistot yli kymmenen vuoden ajalta. Museon kokoelmia oli kartutettu 1920-luvulta lähtien. Tieto auttaa analysoimaan liikunnan järjestötoiminnan nykytilaa ja kehityssuuntia
Hän on RKP:n varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmänsä toinen varapuheenjohtaja. Se oli ihan helvetin ärsyttävää, kun joku kyttäsi ja valvoi koko ajan kaikkea. Hänellä on myös perhepäivähoidon ja vanhushuollon peruskoulutus. Ja jos liikunnan oheen lisää kognitiivista toimintakykyä haastavia harjoituksia, saavutettu etu voi olla aivoterveyden kannalta jopa suurempi." Tutkijatohtori Anna Tirkkonen, Fysioterapia 3/2023 "Äiti oli mukana jokaisessa harjoituksessani, kunnes olin 15-vuotias. Lisäksi varhainen erikoistuminen kasvattaa esimerkiksi loppuunpalamisen sekä fyysisen ja psykososiaalisen terveyden heikkenemisen vaaraa. Liian varhaiseen erikoistumiseen yhteen urheilulajiin liittyy usein paljon yksipuolista liikuntaa, mikä voi lisätä rasitusmurtumia ja loukkaantumisriskiä. Kulttuurija urheiluministerin nimikkeellä ovat hallitukseen kuuluneet Stefan Wallin (2007–2011) ja Paavo Arhinmäki (2011–2015). Nykytiedon valossa liian vähäinen liikunta tai hyvin yksipuolinen runsas liikunta ovatkin haitallisempia kuin mikään yksittäinen liikuntalaji, jota toteutetaan lasten ehdoilla. Paikoillaanolo voi haitata myös mielenterveyttä erityisesti, jos liikkumattomuuteen liittyy paljon ruutuaikaa. Hän on Paraisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja. EERO HAAPALA, FT lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Jyväskylän yliopisto Sandra Bergqvististä liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Pääministeri Petteri Orpon hallituksen liikunta-, urheiluja nuorisoministerinä on aloittanut ruotsalaisen kansanpuolueen Sandra Bergqvist. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 7 Muualla sanottua "Kävelylenkit ovat sopiva tapa aloittaa juoksuharrastus, etenkin jos juoksu on tarkoitus aloittaa vanhemmalla iällä, tai liikkujalla on ylipainoa. Bergqvist on työskennellyt Kuntaliitossa, opetusja kulttuuriministeriössä, ruotsinkielisillä kansankäräjillä ja Åbo Akademissa. Opetusja kulttuuriministeriössä Bergqvist työskentelee kolmantena ministerinä. Papatti, kun itsekin tiesin, että huonosti meni. Sanoin hänelle monta kertaa pahasti ja paiskoin ovia, mutta nyt voin myöntää, että ilman häntä en olisi tässä, se on aivan satavarmaa. Bergqvist on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019. Sampo Terho toimi vuosina 2017–2019 Eurooppa-, kulttuurija urheiluministerinä. Hän käsittelee opetusja kulttuuriministeriön nuorisoja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat mukaanluettuna opintotukiasiat. Mikään ei myöskään estä yhdistelemästä kävelyä ja juoksua." Fysioterapeutti Joni Järvi, Hyvä Selkä 2/2023 "Koska julkinen kuva urheilusta on jokseenkin mollivoittoinen tällä hetkellä, kaikkien meidän urheilutoimijoiden on tärkeä tuoda esiin sitä hyvää, mitä urheilu antaa – itsensä ylittämistä, ihmisenä kehittymistä, oppimista, iloa, yhteisöllisyyttä, arvostusta…" Toiminnanjohtaja Sari Tuunainen, Valmentaja 2/2023 "Liikunta ei ainoastaan paranna liikkumiskykyä, vaan edistää myös aivoterveyden osaaluetta, joka on erittäin tärkeä itsenäisen elämän kannalta. Lisäksi säheltäminen ja ohjeiden noudattamatta jättäminen muuten hyvässä liikuntaharrastuksessa voi lisätä erilaisten vammojen riskiä, vaikka itse laji ei olisikaan vaarallinen. Suomessa ei ole aiemmin ollut liikunta-, urheiluja nuorisoministeriä. Liian vähäinen liikunta ja runsas paikoillaanolo vaikuttavat negatiivisesti lähes jokaiseen ihmiskehon elimeen ja elinjärjestelmään. Esimerkiksi kehon rasvakudoksen määrä lisääntyy ja lihasmassan määrä, luuston mineraalipitoisuus ja kestävyyskunto sekä lihasvoima eivät kehity normaalisti. Olen äidille todella kiitollinen." Jalkapalloilija Oliver Antman, X – Veikkauksen asiakaslehti 21.3.2023 Tyhmä tiedekysymys Mikä on haitallisinta liikuntaa lapsille ja nuorille. Vuonna 1980 syntynyt Bergqvist on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja ammatiltaan maatalousyrittäjä. Sandra Bergqvist Kuva: Opetusja kulttuuriministeriö. Liikunta, joka sisältää paljon päähän kohdistuvia iskuja, voi kuitenkin haitata kasvavien ja kehittyvien aivojen kehittymistä. Yksinkertaista vastausta lapsille ja nuorille haitallisimpaan liikuntaan on vaikea antaa. Toisin sanoen lähestulkoon kaikkea liikuntaa ja lajeja voi harrastaa tehokkaasti ja turvallisesti
SOPIVA-hankkeen esittely: www.lts.fi/tapahtumat/sopiva-hankkeen-aloitustilaisuus.html. Tutkimuksessa nuoruudessa harrastettu kilpaurheilu ennusti keski-iässä parempaa fyysistä kuntoa sekä terveydelle edullisempaa kehon koostumusta. Huhtiniemi tutki viidesja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden motivaatioja tunnekokemuksia koululiikunnassa ja erityisesti siihen sisältyvissä Move!-mittaustilanteissa. Hankkeeseen osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Turussa tai etäyhteydellä. Lisäksi hän tarkasteli koulussa toteutettua fyysisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää interventio-ohjelmaa. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 ajassa Väitösuutiset Syömiskäyttäytymisen ja kuukautiskierron häiriöt yleisiä suomalaisilla naisurheilijoilla TtM Suvi Ravin väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisilla naisurheilijoilla esiintyy verrattain paljon ongelmia syömiskäyttäytymisessä ja kuukautiskierrossa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9648-2 Move!-mittaukset voivat olla myönteinen kokemus oppilaille LitM Mikko Huhtiniemen mukaan Move!-mittaustilanteet voivat olla myönteinen kokemus oppilaille, kun ne on toteutettu mielekkäällä tavalla. Työkirjan avulla kunnan liikuntatoimi voi suunnitella soveltavan liikunnan palveluiden järjestämistä yhteistyössä kunnan, hyvinvointialueen ja paikallisten järjestöjen kanssa. Muutoksia havaittiin myös aineenvaihduntatuotteiden SOPIVA-hanke lähdössä liikkeelle Liikuntatieteellisen Seuran kesällä käynnistynyt SOPIVA-hanke auttaa kuntia soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirjan käyttöönotossa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2023–2024. Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja LTS järjestävät kunnille maksuttoman soveltavan liikunnan palveluiden kehittämisseminaarin 26. Lisäksi oppilaiden toimintakyvyn kehittäminen on kouluympäristössä mahdollista melko pienillä panostuksilla. Hän selvitti myös, kertooko tehokkaammin toimiva rasvanpoltto paremmasta kyvystä hallita verensokeria sokerirasituskokeen aikana. Tulosten perusteella vaihdevuodet ja muutokset hormonipitoisuuksissa olivat yhteydessä valtimonkovettumatautia aiheuttavien lipoproteiinipartikkelien ja LDL-kolesterolin määrän kasvuun. lokakuuta Turussa. Sitä vastoin syömisen ja kuukautiskierron haasteet näyttäytyivät epäedullisina urheilijan terveyden ja urheilu-uran kannalta. Mikko Huhtiniemen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Students’ Motivational and Affective Experiences in Physical Education and during School-Based Fitness Testing, and the Development of Motor Competence and Health-Related Fitness" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.6.2023. Suvi Ravin liikuntalääketieteen väitöskirja "Low Energy Availability-Related Conditions in Female Athletes: Prevalence Rates and Relationships with Health, Injuries, and the Sports Career" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.6.2023. Tilaisuus on suunnattu kunnan sivistys-, vapaa-aikatai liikuntatoimessa suunnittelutyötä tekeville työntekijöille, joiden vastuulla on johtaa soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman laatimista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9658-1 Vaihdevuodet eivät laske lepoenergiankulutusta tai rasvanpolttokykyä TtM Jari Karppinen tutki vaihdevuosien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä aineenvaihduntaan
Vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä alentuneeseen lepoenergiankulutukseen. Tutkimuksessa kehitettiin uusi koneoppimiseen perustuva menetelmä, jolla voitiin aiempaa paremmin erottaa paikallaanolo ja liikkuminen aktiivisuusmittarin tuottamasta signaalista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4867-0 Runsas päivittäinen paikallaanoloaika on yhteydessä heikentyneeseen rasva-aineenvaihduntaan TtM Petra Tjurin väitöstutkimuksen mukaan keski-ikäisten ihmisten runsas päivittäinen paikallaanoloaika on yhteydessä heikentyneeseen rasva-aineenvaihduntaan. Sen sijaan etenkin fyysisesti passiivinen pelaaminen ja sosiaalisessa mediassa vietetty aika lisäsivät lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuuden riskiä ensimmäisen seurantavuoden aikana. Petra Tjurin lääketieteen väitöskirja "Paikallaanolo keski-iässä: Mittausmenetelmän kehittäminen ja yhteys rasvaja sokeriaineenvaihduntaan" tarkastettiin Oulun yliopistossa 2.6.2023. Tulosten mukaan pysyvää selkäydinstimulaatiota käyttäneillä oli vähemmän sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä kuin muissa tutkimuksen potilasryhmissä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9565-2 Runsas ruutuaika kouluikäisten niska-hartiakipujen taustalla TtM Katariina Pirnes selvitti väitöskirjatutkimuksessaan kouluikäisten lasten niska-hartiakipuihin liittyviä tekijöitä. Ne tarjoavat myös uusia molekyylitason kohteita tarkempien mekanismien selvittämiseen. LL Hanna Kaijankoski tarkasteli väitöskirjassaan työkykyä ja kipulääkkeiden käyttöä selkäleikatuilla potilailla, joiden alaraajakipua on hoidettu selkäydinstimulaatiolla. Yhteys oli voimakkaampi, jos paikallaanoloa korvattiin reippaalla ja rasittavalla liikkumisella. Tulosten mukaan KFPS-tutkimuksessa oli valikoitumisharhaa, sillä osallistuneet olivat jo lähtötilanteessa nuorempia, korkeammin koulutettuja, fyysisesti aktiivisempia ja toimintakykyisempiä sekä terveempiä kuin ne, jotka eivät osallistuneet. Usein kaatumiset johtavat loukkaantumisiin, joskus kohtalokkain seurauksin. Tommi Vilpunahon kirurgian alaan kuuluva väitöskirja "Methodological aspects of fall prevention" (Kaatumisen ehkäisyn metodologisia näkökulmia) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 19.5.2023. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 9 pitoisuuksissa. Seurantatutkimuksessa yli neljäsosa lapsista vastasi kärsivänsä viikoittaisista niska-hartiakivuista kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden aikana seurannan lopussa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/urn:isbn:9789526236810 Liikunta-alalta valmistuneiden työurat ovat monipolvisia ja vaihtelevia Liikunta-alalla työskenteleville alanvaihdot, moneen paikkaan työllistyminen ja eri alojen yhdistäminen on tuttua. Tutkimuksen seurannan aikana ei havaittu reippaan tai rasittavan fyysisen aktiivisuuden tai paikallaanoloajan lisäävän tai vähentävän niska-hartiakipuja. Tulosten mukaan kehonkoostumuksen muutosta voi hidastaa olemalla fyysisesti aktiivinen ja syömällä terveellisesti. LitM Kaisa-Mari Jaman väitöstutkimuksen perusteella urien muotoutuminen liittyy sattumia, erehdyksiä, yllättäviä tapahtumia ja asioita, joita yksilö ei voi hallita. Lisäksi uratapahtumiin liittyvät monet yksityiselämän tapahtumat ja kokemukset. Samalla kuvattiin KFPS-tutkimuksen protokolla. LL Tommi Vilpunahon väitöstutkimus liittyi Kuopion kaatumisten ehkäisy -tutkimukseen (Kuopio Fall Prevention Study, KFPS), jossa toteutettiin satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseksi ikääntyneillä naisilla. Hanna Kaijankosken lääketieteen väitöskirja "Disability pension and use of pain medications in persistent spinal pain syndrome patients treated with spinal cord stimulation" (Työkyvyttömyyseläke ja kipulääkkeiden käyttö selkäleikkauksen jälkeen selkäydinstimulaatiolla hoidetuilla potilailla) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 9.6.2023. Hanna-Kaarina Jupin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 9.6.2023. Uran muotoutumisen ennustaminen on vaikeaa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9575-1 Fyysinen aktiivisuus hidastaa vaihdevuosien vaikutusta kehon rasvaan FM Hanna-Kaarina Jupin väitöstutkimuksen mukaan vaihdevuosien siirtymävaihe on yhteydessä kehon rasvoittumiseen ja lihasmassan vähenemiseen. Katariina Pirneksen fysioterapian väitöskirja "Neck and shoulder pain in school-aged children with special reference to physical activity, sedentary time, and physical fitness characteristics" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.5.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4849-6. Oireet voivat johtaa sekä lyhytettä pitkäaikaiseen työstä poissaoloon ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaisa-Mari Jaman kasvatustieteen väitöskirja "Career-themed life narratives of sports graduates: Intertwinement of careers and nonwork-elements of life" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.5.2023. Pitkittäisaineistoon perustuvat tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjä havaintoja vaihdevuosien merkityksestä keskivartalolihavuuden synnylle ja lihasmassan vähenemiselle. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9530-0 Kaatumisten ehkäisytutkimukseen valikoitui muita hyväkuntoisempia naisia Merkittävä osa ikääntyneistä kaatuu vuosittain. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9615-4 Selkäkipu vaatii hoitoa työkyvyttömyyseläkkeelläkin Selkärangan kipua on vaikea hoitaa nopeasti. Jari Karppisen liikuntalääketieteen väitöskirja "Menopause, Physical Activity, and Whole-Body Metabolism with an Emphasis on Resting Energy Expenditure, Fat Oxidation, and Serum Metabolome" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.6.2023. Paikallaanolon ja pitkien paikallaanolojaksojen korvaaminen vähintään kevyellä liikuskelulla on yhteydessä suotuisampaan sokeriaineenvaihduntaan
1 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Kjell Westö: Oma liikkuminen sykähdyttävämpää kuin penkkiurheilu
Leh tien urheilusivuja hän alkoi seurata jo 5–6-vuotiaana. Argentiinalaiselta kaveriltaan hän sai ajantasaisia WhatsApp-raportteja. Westö kuuluu myös sukupolveen, joka luki Martti Jukolan viiteen painokseen yltänyttä Urheilun pikkujättiläistä. Urheilulla on myös ollut suuri merkitys kansallisen identiteetin kannalta, eikä tämä ulottuvuus ole Westön mielestä kokonaan kadonnut. Osassa Westön kirjoista urheilu on mukana enemmän mausteena. Romaaniin Kangastus 38 sisältyy kohtaus, jossa juutalaiselta Abraham Tokazierilta viedään 100 metrin voitto stadionin kesäkuussa 1938. TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN Urheilun sisällyttäminen tarinaan ei vaadi mitään ihmetekoja. Päätös piti, vaikka suosikkijoukkueen Argentiinan menestys ei tehnyt asiaa helpoksi. Tapahtuma päätyi romaaniin osaksi sattumalta. Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen ja Lasse Virénin juoksuista on siirrytty eläytymään Leijonien ja Huuhkajien menestykseen. Westön syyskuussa 2023 ilmestyvään Molly & Henry. Liigan muuttuminen suurelta osin öljyrahan hallitsemaksi globaaliksi viihdeteollisuudeksi ei miellytä. Eikä rasismi ole kadonnut Suomesta mihinkään, pikemminkin päinvastoin. Urheilu liittyy luontevasti Westön teksteihin Urheilu ja myös liikunta näkyvät Westön kirjoissa. Westö on tuonut esille myös urheilun kielteisiä puolia. Monet urheilevat itse ja paljon useammat ovat penkkiurheilijoita. Urheilun yhdistämistä kerrontaan on helpottanut se, että Westö urheili itse 15-vuotiaaksi asti. Urheilu on juonellista ja kerronnallista ydinsisältöä Missä kuljimme kerran -romaanissa (2006) Allu Kajanderin jalkapallomenestyksen kautta. Westö ei seuraa enää juurikaan Valioliigaa, vaikka on kannattanut yhdessä lähisuvun kanssa Arsenalia. Lisäksi tänä päivänä urheilua eivät seuraa enää vain miehet vaan myös naiset. Moista hän ei olisi voinut kuvitella tekevänsä 1980-luvulla. Kilpailullisiksi lajeiksi tulivat käsipallo ja pöytätennis. – Saudit pelaavat mielettömillä korteilla maailmantilanteessa, jossa ei pitäisi painaa joka alalla kaasua, vaan etsiä uusia ja hillitympiä tapoja elää, sanoo Westö. Muistiin ovat jääneet 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun tulokset niin hyvin, että kaverit heittävät hänelle herjaa asiasta. Rahan mahti ja korruptio ovat vieneet maun suosikkilajin jalkapallon seuraamisesta. Kjell Westö seuraa enää vähän huippu-urheilua. Romaani sotavuosilta -teokseen sisältyy pieni jalkapallokohtaus, joka sijoittuu vuoteen 1941. Westölle urheilun liittäminen osaksi tarinaa on luonnollista myös siksi, että se merkitsee monille ihmisille paljon. Westön kirjoissa urheilu kulkee luontevana osana kerrontaa.. Jalkapallossa tilannetta hämmentävät entisestään Saudi-Arabian pyrkimykset nostaa oman liigansa kiinnostavuutta hankkimalla Cristiano Ronaldon, Neymarin ja Karim Benzeman tasoisia pelaajia. – Moraalin kannalta oli tärkeää, että virhe myönnettiin, vaikkakin 75 vuotta myöhemmin. – Urheilun sisällyttäminen tarinaan ei vaadi mitään ihmetekoja, sillä olen kiinnostunut urheilusta ja sen maailmasta. Suoria lähetyksiä Westö ei seurannut, mutta puolivälieristä lähtien hän katsoi seuraavana päivänä ottelukoosteen. Yksi on pysynyt: HIFK:n jääkiekko vetää yhä puoleensa. Westö sai tiedon tapauksesta vääryyttä kärsineen urheilijan veljenpojalta Hillel Tokazierilta ja ajatteli sen sopivan osaksi tarinaa. Siinä mielessä urheilu on helppo saada luontevaksi osaksi tarinaa. Kirjassa sivumäärällisesti pieni episodi kasvoi julkisuudessa mittoihin, jotka johtivat tulosten muuttamiseen 75 vuotta myöhemmin, mikä oli jo edesmenneen urheilijan sukulaisille suuri asia. Hänen läpimurtoteoksestaan Leijat Helsingin yllä (1996) urheilusta kiinnostuneelle lukijalle jää mieleen jääkiekon nuorten EM-kisojen loppuottelu, jossa Suomi voitti Helsingin jäähallissa Neuvostoliiton. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 1 M arraskuussa 2022 Westö ilmoitti julkisesti, ettei seuraa miesten jalkapallon MM-kisoja Qatarissa. Jalkapallo olisi kiinnostanut eniten, mutta Munkkivuoren suunnalla ei ollut tarjolla junioritoimintaa
Westö sanoo nykyisin voivansa huonosti, jos juoksemiseen tulee viikon tauko. Vaikka selkäja polvivammoja on tullut, niin Westö pystyy 62-vuotiaana juoksemaan, jalkapalloilemaan ja pelaamaan sulkapalloa. Westön esikoinen Benjamin oli yhdeksänvuotias ja osoittautui lahjakkaaksi futaajaksi. Vanhempien eron jälkeen ja kaveripiirin hajaannuttua ”Munkinseudun” kulmat jäivät. Talvellakin vedin intervalleja siellä. Pitkät matkat sopivat hänelle hyvin. Kentällä oli sateiden jälkeen armottoman suuria lätäköitä, joiden kuivuminen kesti päiväkausia. Hän alkoi käydä Nordiksella 1960-luvun lopulla, jolloin ottelut olivat pelkistettyjä tilaisuuksia, eivät showtapahtumia. – Joskus on vaan semmoinen olo, että ei nyt tänään. Matkalla on saaria, joista yhdellä on aika jyrkkä lyhyt mäki. Olin polttanut 20 vuotta ihan kaksin käsin. Erityisen hyvin mieleen ovat jääneet Münchenin olympiakisojen jälkeen järjestetyt kilpailut. ?. – Olen sanonut, että liikunnan aloittaminen ja paheiden vähentäminen silloin 35-vuotiaana on elämäni parhaita ratkaisuja. Tupakanpoltto ja terävät jäivät. Juoksin Gallén-Kallelan museolle Tarvaspäähän. Juoksen myös radalla. 1961) Tuotanto: 9 romaania, 4 novellikokoelmaa, kolme runokokoelmaa, muistelmateos yhdessä Mårten-veljen kanssa ja valokuvateos yhdessä Sari Poijärven kanssa. Vajaa kymmenen vuotta sitten Westö tapasi nykyisen vaimonsa, joka asui Munkkiniemessä. Sen sijaan 60 metrillä Westö sanoo olleensa toivottoman hidas. Näimme puoli tuntia ennen peliä, kun pelaajat tulivat jäälle lämmittelemään. Muistan sen tunteen jollain juoksulenkillä metsässä, kun keuhkot alkoivat ottaa happea taas. Hän seurasi joukkueen edesottamuksia myös asuessaan Tukholmassa 2010-luvun alussa. Olin lukenut, että Pekka Vasala oli saavuttanut hirmukuntonsa juoksemalla mäkiä hiekkakuopalla. Stadikalta Westöltä on lukuisia hienoja muistoja. Samalla toteutui paluu Palokunnan kentälle, jolle oli asennettu tekonurmi. Cooper-tulos oli yleensä luokan paras. Paluu liikunnan pariin Liikunta ja urheilu jäivät Westöltä kokonaan 15–16-vuotiaana. Nordiksen tunnelma sykähdyttää Kaikkein läheisin urheilupaikka Westölle on Helsingin jäähalli Nordis. Aloin saada keuhkoja takaisin. – Käyn höntsäämässä treeneissä silloin kun ehdin. Onhan se hienoa. Rööki paloi ja alkoholia kului. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Kjell Westö (s. Tuntuu aika hurjalta pelata samalla kentällä kuin 50 vuotta sitten. Hänen liikuntavinkkinsä on pelkistetty: lähde silloinkin, kun ei huvita. Tuttu ikämiesporukka siirsi harjoituksensa kentälle. Westö sanoo, ettei hän muistele mielellään boheemiaikojaan. Westön HIFK-side on säilynyt, vaikka huippu-urheilu ei muutoin jaksa enää innostaa. Isä-Kjell toimi jonkin aikaa Savannan Pallon kakkosvalmentajana, kunnes huomasi touhun vievän kauden aikana tuhottomasti aikaa. Ja siihen aikaan olisi ollut pyhäinhäväistys, jos oli hodarilla, kun toista erää on pelattu kahdeksan minuuttia. Oikea polveni ei enää kestä juoksemista asvaltilla. Vuonna 1966 valmistuneessa hallissa on Westön mielestä säilynyt osa vanhan ajan charmista, vaikka toki meno Nordiksellakin toista kuin 50 vuotta sitten. Muutos alkoi samoihin aikoihin, kun Leijat Helsingin yllä ilmestyi. Martti Kuuselan 70-vuotissyntymäpäiväottelussa Brahen kentällä lokakuussa 2015 Westö huomasi ilokseen kykenevänsä taas pelaamaan. Teoksia käännetty yli 20 kielelle Ruotsin Akatemian Suomi-palkinto 2018 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 2014 teoksesta Kangastus 38 Aniara-palkinto (Ruotsi) 2014 Pro Finlandia -mitali 2008 Finlandia-palkinto 2006 teoksesta Missä kuljimme kerran Kirjallisuuden valtionpalkinto 1990 teoksesta Merkitty ja muita novelleja Työskennellyt toimittajana Hufvudstadsbladetja Ny Tid -lehdissä Opintoja Svenska Socialoch kommunalhögskolanissa Hiekkakentiltä se alkoi Westö sai ensikosketuksensa jalkapalloon Munkkivuoressa Ulvilantien ja Porintien välisellä hiekkakentällä. Mikä ei tietysti tarkoita sairaana urheilemista. En jaksa, mutta kun lähtee, niin se tuntuu aina hyvältä. Kaksinkertainen kultamitalimies Lasse Virén juoksi kisoissa 5 000 metrin uuden maailmanennätyksen 13.16,4. Kymmenvuotiaana Westö innostui juoksusta Juha Väätäisen, Lasse Virénin ja Pekka Vasalan menestysten innostamana. Taukoa kesti parikymmentä vuotta. – Lenkkeilin tosi paljon niinä vuosina. Perheen muutettua Munkkiniemeen tutuksi tuli Palokunnan kenttä, joka oli saanut nimensä vieressä tuolloin sijainneesta paloasemasta. Hankalin vaivoista on ollut välilevytyrä, joka esti liikunnan vuoden ajan. – Tulimme aikaisin, jotta saimme kaiteen luona hyvät paikat seisomakatsomosta. Sateisena syyskuun iltana Münchenissä 1 500 metriä voittanut Pekka Vasala kukisti 800 metrillä matkan olympiavoittajan Dave Wottlen. Kentän laidalla toimiminen johdatti kuitenkin takaisin omakohtaisen harrastamisen pariin. Tapahtuman intensiteetti on kärsinyt siitä, että ihmiset ovat niin pilalle hemmoteltuja. Pallo pysähtyi peleissä tuon tuosta lammikkoon
Hyvinvointi ei ole täydellisyyttä Liikunta tekee hyvää, mutta hyvinvointiin tarvitaan paljon muutakin – ja toisinaan jotakin aivan kokonaan muuta. Se tuntee olevansa hyvä siinä mitä tekee, tarpeellinenkin. Se on terve. Hyvinvoiva ihminen nukkuu yönsä hyvin. Sillä on ystäviä. Se liikkuu hyvin ja tarpeeksi. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 3 JARI KUPILA P äädyin kerran muutaman urheilutouhuissa varsin syvällä olevan valmentajan kanssa jutustelemaan siitä, minkälaisten tunnusmerkkien kautta ihminen voi hahmottaa oman hyvinvointinsa tilaa. Eihän kenellekään mene ihmisten maailmassa niin hyvin, että täyttäisi hyvinvoivan ihmisen kriteerit. Ja niin edelleen. Kuva: Juha Laitalainen. Se herää aamulla mielellään, lähtee päivän askareisiin reippaana, se viihtyy askareissaan, se tuntee illalla olleensa päivän aikana se ihminen, joka hänen pitääkin olla. Se paskoo hyvin. Se syö hyvin. Keskustelu rönsyili, kunnes päädyimme siihen, että mahdottomaksi menee. Keskustelu rönsyili monin tavoin, mutta alkoi lopulta tiivistyä. Sillä on rakkautta. Sillä ei ole hätää taloutensa kanssa. Naurahdimme, ja puhe siirtyi keihäänheiton tilan ihmettelyyn
Ihminen ei ole mekaaninen kone. Ihminen on kokonaisuus. Unohtuu se, että vaikka liikunta on hyvä väline hyvinvoinnin rakentamisessa, se on vain väline. Koko aihepiirin iso pääotsikko on hyvinvointi. Näin on käynyt tässäkin aiheessa. Liikuntaporukan puheenvuoroista välittyy hetkittäin mielikuva, jossa fyysisestä suorituskyvystä ja liikunnan lisäämisestä on tullut aihepiirin päätavoite. Hyvinvointiin ei tarvita täydellisyyttä Urheilun ja liikunnan kulttuureissa elää eetos siitä, että ihmisen pitää koko ajan kehittyä. Jos takaisi, erilaiset mielenterveysongelmat eivät olisi niin yleinen ongelma kuin ne myös liikunnallisessa väestössä ovat. Hyvinvointi kun on asia, jota kohti toinen pääsee lisäämällä liikettä, mutta jonkun toisen kohdalla sama tavoite vaatiikin liikkeen pysäyttämistä. Ihmisen hyvinvointi ei siksi lähtökohtaisesti vaadi minkään mittarilukeman täyttämistä. Tietenkin tässä näkökulmassa on paljon perääkin, mutta siinä piilee myös riski sokeutumiseen hyvinja pahoinvoinnin kokonaisuudelle. Jos kuta kuinkin kaikessa pitää kurkotella täydellisyyttä, unohtuu jotakin olennaista ihmisyyden perusluonteesta. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen ovat kiehtovasti kietoutuneet toisiinsa ja muodostavat sen mitä olemme ja miten voimme. Joskus on syytä pysäyttää liike Urheilun ja liikunnan järjestöt sekä alan kaupallisetkin toimijat ovat alkaneet osallistua aiempaa aktiivisemmin hyvinvointipuheeseen. Että keskittyisimme siihen mitä olemme, minkälaisilla elämisen pelikorteilla olemme päätyneet pelaamaan. Kun pyrkimyksenä on koko ajan kehittyä, elää kulttuurissa tietysti vahvana erilaisten suorituskykyyn liittyvien yksityiskohtien jatkuvan mittaamisen ja analysoinnin tarve. Aika monesti riittäisi, että yrittäisimme hieman vähemmän. Etenkin meitä liikuntaja urheilukulttuurin kasvatteja tämä ajattelutapa leimaa helposti. Huippukunto ei takaa hyvinvointia. Se on tervetullutta kehitystä, mutta samalla tulee paljaasti esiin koko tämän keskustelun keskeinen vinouma. Aivan kuin hyvinvointi olisi joku palapeli, joka mekaanisesti kasataan. Liikkeen lisääminen voi pahimmillaan jopa lisätä pahoinvointia. Samalla kannattaa tunnistaa sekin, mitä hyvinvointi ei vaadi. Jos ihmisen elämän keskeiseksi sisällöksi tule jatkuva kehittyminen, erilaisten ulkoisesti mitattavien mittarilukemien täyttäminen, päädytään helposti kierteeseen, josta ei hyvä seuraa. Samalla teemme turhankin helposti johtopäätöksiä, joissa erilaiset liikunnalliset ja ylipäänsä fyysiset mittarit ylikorostuvat. Ja kun ei ole, on syytä olla myös tarkkana sen kanssa, mitä väitämme hyvinvoinnin meiltä vaativan. On tunnistettu asiaan liittyvä kansanterveydellinen ja -taloudellinen riski. Kaikki tietysti katsovat aina kaikkea omista näkökulmistaan, mutta itse kunkin eturyhmätahon olisi silti hyvä joskus pysähtyä hieman syvällisemmin näkemään kokonaiskuva. Siis se, että me kaikki olemme keskeneräisiä ja vajavaisia. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Ihmisen hyvinvointi ei vaadi minkään mittarilukeman täyttämistä. Vaikka erilaiset kansainväliset mittaukset kertovat, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, emme silti voi hyvin. Eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa. Eturyhmät kilpasilla Viime aikojen suomalaisuus on alkanut puhua samasta asiasta. On tunnistettu miten moni voi huonosti. Tahoja, jotka kertovat mitä pitää tehdä, että pahoinvointi poistuu, tuntuu riittävän. Kun puhumme hyvinvoinnin lisäämisestä, päädymme turhan usein vain listaamaan asioita, jotka ihmisen pitää laittaa kuntoon. Tämä ajattelu läikkyy helposti urheiluja liikuntasuoritusten mittaamisen ulkopuolelle. Se puolestaan tuottaa helposti toimintaa, joka ei enää palvele päätavoitetta, hyvinvointia, vaikka liikkumisen tavoitetta palvelisikin. Se taas ohjaa helposti näkemään elämän asiana, jossa jatkuvasti kamppaillaan erilaisten mitattavien yksityiskohtien kanssa – ja ihmisenä elämisen ideaksi alkaa muodostua jatkuva pyrkimys kehittyä näiden yksityiskohtien kanssa. ”Tiedän, että täydellisyyttä ei voi saavuttaa, mutta on se silti hyvä tavoite” -tyyppiset lauseet ovat keskeistä traditiota. Ainakaan se ei vaadi täydellistä ihmistä, kaikessa onnistuvaa ja koko ajan edistyvää superhahmoa. Liikuntakulttuurilla on varmasti valtavan hyviä mahdollisuuksia olla tukemassa suomalaisten hyvinvoinnin kehittämistä, mutta samalla liikunnan ihmisten olisi syytä haastaa oman puheensa, toimintansa ja ihmiskäsityksensä – ja sitä kautta hyvinvointikäsityksensä – perusteita. Pahoinvoinnin muutos hyvinvoinniksi vaatii varmasti muutosta jossakin elämän osa-alueessa, mutta mitä se pohjimmiltaan vaatii, onkin toinen juttu. On taipumusta nähdä hyvinvointi asiana, joka hoituu, kun asiaan kuuluvat mitattavat yksityiskohdat laitetaan kuntoon. Kun yhteiskunnassa tunnistetaan jokin tarve, tahtoo käydä niin, että alkaa kuulua myös erilaisia äänekkäitä puheenvuoroja siitä, miten tarve täytetään. Tämänkin yhteiskunnallisen tarpeen käsittelyssä tuntuu edunvalvonnan sivumaku. Hyvinvointiin pyrkiminen ei vaadi täydellisyyteen pyrkimistä. Tämän ajatustavan looginen jatkumo on tietenkin se, että kun laitetaan Suomi liikkeelle, saadaan ihmiset voimaan hyvin. Hyvinja pahoinvointi ovat nousseet julkisen keskustelun agendalle. Valitettavasti keskustelu on alkanut muistuttaa keskusteluamme kentänlaidalla. Elämästä tulee kilpajuoksu, jossa onnistuminen alkaa määrittyä sillä, miten lähellä täydellistä missäkin asiassa olemme. Lähestymme asian hoitamista kuin maratonkunnon rakentamista ensi kesään. Liikkuminen on yksi alaotsikko, tärkeä sellainen, mutta silti vain yksi alaotsikko
Vaan kyky elää tasapainossa oman keskeneräisyyden ja vajavaisuuden kanssa. Elämme kärjistysten aikaa Elämme aikaa, jossa asiassa kuin asiassa on muodikasta puhua kovalla äänellä ja ehdottomalla nuotilla. Se, että ihminen liikkuu aktiivisesti, ei tee hänestä automaattisesti hyvinvoivaa. On puhetta ja ääntä, mutta miten lienee vuorovaikutuksen laita. Sitä kohti voi kuitenkin ohjata. Täydellisyys ei kuulu hyvinvoivan ihmisen tunnusmerkistöön. Erityisen tärkeää tämä on yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä. Itse asiassa moni meistä liikkuu pitkälti siksi, että kestäisimme arkeamme, joka kaikin puolin kuluttaa meitä yhä kiihtyvämmällä sykkeellä. Sanomisen rytmi ja sävy haastavat reagoimaan, puhumaan takaisin samassa äänensävyssä – ei kuuntelemaan ja harkitsemaan. Tämän itsestäänselvyyden hoksaaminen onnistuu, jos muistaa hahmottaa omaa elämäänsä hieman vähemmän yksittäisten mittareiden kautta – ja hieman enemmän oman elämän kokonaiskuvan kautta. Sellaisen tavoitteen kanssa hyvinvoinnista on vaikea pitää huoli. Liikuntaväellä on näissä talkoissa paljon annettavaa, kunhan muistetaan että ei liikunnan keinovalikoimalla tätä koko ongelmaa pysty – eikä tarvitsekaan pystyä – ratkaisemaan. Kiireisin edistysaskel on toisinaan se, että pysähtyy. Vain siten voidaan tehdä yhteiskunnallisella päätöksenteolla ohjausliikkeitä, jotka oikeasti kohdistuvat varsinaiseen tavoitteeseen, eivät sivuasiaan. Fiksujen ohjausliikkeiden aika Hyvinvointi ei ole asia, joka syntyy pakottamalla ja patistamalla, jollakin taianomaisella yleisellä elämänmallilla, johon kansakunta kokonaisuudessaan työnnetään. Tätä kaikkea ei pidä nyt lukea niin, että kehottaisin suomalaisia lysähtämään sohvalleen ja lopettamaan elämässään kaikki pyrkiminen parempaan. Täydellisyys on rankka tavoite. Jos puhumme hyvinvoinnista, ei pidä unohtua puhumaan ylipainosta. Vielä rankemmaksi se tulee, jos ihminen vaatii sitä itseltään kovin monessakin asiassa. Ei ole olemassa hyvinvoivan ihmisen prototyyppiä, jotakin perusmallia hyvinvoivasta ihmisestä, jota kohta kaikkien pitäisi kulkea. On varmasti hyväksi, että ihmisellä on asioita, joissa hän haluaa kehittyä. Ongelmiemme ydin ei ole puutteissamme, vaan kyvyssämme – tai kyvyttömyydessämme – elää niiden kanssa. Tiedeyhteisö on kyllä tutkinut pahoinvoinnin eri ulottuvuuksia varsin perusteellisesti, nyt pitäisi vain malttaa kuulla ja kuunnella tätä asiantuntijapuhetta, jota tulee hyvin laajalta spektriltä – etenkin soteja kasvatuspuolen tutkijakunnan kautta. Siksi pitää myös miettiä, mitä hyvinja pahoinvoinnin asioissa on milloinkin syytä tyrkyttää ratkaisuksi. On nimittäin niin, että mitään kestävää hyvää kehitystä ei synny, jos emme hetkittäin ymmärrä pysähtyä tarkastelemaan oman elämämme isoja linjoja ja kokonaisuuttamme, sitä mikä oikeasti on tärkeää. On hyvä, että niihin asioihin heittäytyy täysillä ja tavoittelee koko sydämellään. Juoksemme pakoon pahoinvointia, emme kohti hyvinvointia. Niistä pitää toki puhua, monessakin kohtaa, mutta vain yksityiskohtina. Tärkeintä olisi koko ajan muistaa, että aikamme suurin vitsaus ei ehkä sittenkään ole se, että olemme vajavaisia ja kykenemättömiä pysymään niiden mielikuvamallien perässä, joita aikamme ihminen usein itseltään vaatii. Siksi pitää olla myös tarkkana siitä, miten katsomme aiheen ulkoisia tunnusmerkkejä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 5 – sen sijaan että yrittäisimme epätoivoisesti muuttua joksikin muuksi. Ristiriitaiset tunnusmerkit Se, mitä itse kukin tarvitsee pahoinvointinsa poistamiseen ja hyvinvointinsa lisäämiseen, on eri yksilöiden kohdalla hyvin erilainen asia. Keskustelukulttuuriimme on tullut huutelun ja painiottelun tunnelma. Tärkein ohjausliike pitäisi ensimmäiseksi tehdä ajattelussa ja edessä olevan ongelman kokonaiskuvan hahmottamisessa. Valitettavaa on, että sama ilmiö on alkanut hiljalleen valua jopa siihen keskusteluun, jota yhteiskunnassamme käydään hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista. Kehotan ihan päinvastaiseen. Hyväkuntoinen ihminen, jonka elämässä on paljon jännittäviä yksityiskohtia, voi olla sisältä täysin tyhjä. Vastaavasti se, että ihmisellä on ylipainoa tai jokin fyysistä toimintakykyä rajoittava sairaus, ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö hän voisi olla kaikkien vajavaisuuksien ja puutteidensa keskellä tasapainossa itsensä ja elämänsä kanssa – ja elää rikasta ja täyttä elämää. Nyt, kun Suomessa vallitsee konsensus siitä, että hyvinvointiasioissa on paljon tehtävää, olisi erittäin tärkeää edetä asiaan liittyvän kokonaiskuvan hahmottumisen aiempaa yksityiskohtaisemman ja laaja-alaisemman tarkastelun kautta – ei rynnätä ensimmäisten mieleen tulevien päätösten ja satsausten kautta. Tämä pitäisi ymmärtää omalla kohdalla, mutta myös katsoessamme muita. Jollekin tekisi varmasti hyvää liikkua enemmän, mutta vastaavasti on niitäkin, jotka ovat tehneet elämästään aikatauluhelvetin, jossa olisi liikettä tarpeellisempaa opetella pysähtymistä – tai ainakin säätää oman liikkumisen tapaa. Mutta samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että ihan kaikessa ei niin tarvitse tehdä. Eikä verenpaineesta, ei tupakoinnista, ei liikkumattomuudesta. ?. Ei suinkaan. Tämä ei sinänsä mitään ihmeitä vaadi. Pitää olla varovainen, kun päättelemme jonkin yksittäisen asian kertovan hyvintai pahoinvoinnista. Muuten saattaa käydä niin, että se toimenpide, jonka piti lisätä hyvinvointia, tuottaakin pahoinvointia. Myös liikuntakulttuurin ihmisten olisi hyvä pysähtyä pohtimaan millä asenteella ja äänensävyllä – ja millä valmiudella kuulla muiden argumentaatiota – erilaiseen hyvinvointiteemaiseen keskusteluun osallistutaan. Niitä, jotka pysähtyisivät ja pohtisivat, jotka kuuntelisivat muita ja pyrkisivät suhtautumaan yhteiseen keskustelunaiheeseen kuin yhteisen haasteen ratkaisuun – ei kaksintaisteluun, jossa vastapuoli on lyötävä – ei juuri näy. Riittää suoraviivaisia sanojia, jotka yksinkertaistavat moniulotteisia asioita ja vaativat äkkinäisiä toimenpiteitä
”Seuran kannalta tärkeitä reunaehtoja ovat sen entisen toiminnan turvaaminen yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden alueella sekä liikuntapoliittisen keskusteluvapauden hyväksyminen sekä siihen kannustaminen.” LTS:n henkilökunta vuonna 1996. Opetusministeriön aloitteesta antidopingtoiminta järjestettiin uudelleen. Viestinnällisesti LTS otti ison askeleen, kun internetsivut valmistuivat vuonna 1997. ”Katastrofaalisen häpeän” vaikutukset ulottuivat jopa LTS:n toimintaan. Etualalla pääsihteerin sihteeri Kylli Marttala, taloussihteeri Virva Norja ja tiedotuspäällikkö Eeva Tulisalo. Liikunta & Tiede julkaisikin liikuntalain luonnoksen kokonaisuudessaan numerossaan 2/1997. Vuoden 2000 toimintakertomuksessa pohdittiin syitä: ”Voimakkaasti kasvanut kongressitarjonta yleensä, kilpailevat samanaikaiset alan tilaisuudet, kieliongelmat kotimaisten osallistujien osalta sekä laajahko yhteiskunnallinen teema nähtiin mahdollisina syinä sille, ettei kongressi kerännyt riittävästi osallistujia.” Kokonaisuudessa LTS:n toiminta jatkui vanhaan malliin, kunnes kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingin käytöstä Lahden MM-hiihdoissa 2001. LTS 90 osa 4 S uomi lähti syvästä lamasta uuteen huimaan nousuun 1990-luvun puolivälissä. Vuoden 1995 Liikuntatieteen päivien tähtipuhujana oli Suomen jääkiekon maailmanmestariksi liu’uttanut Curt Lindström. Suomessa alkoi toimia Antidopingtoimikunta. Liikuntatieteen päivät järjestettiin marraskuussa 1996 Tukholmaan suuntautuneena laivaseminaarina. Pääsihteeri Joel Juppi hoiti liki 35-vuotisen LTS-kautensa päätteeksi yhdistymisneuvotteluja yhdessä puheenjohtaja Pertti Vuorelan kanssa. Toisessa rivissä vastaava toimistosihteeri Leena Arola, vastaava toimittaja Eila Ruuskanen ja kongressisihteeri Sirpa Vilhu. Aivan entiseen tapaan kongressitoiminta ei vetänyt. Kuva: LTS:n arkisto Teemaillat olivat voimissaan vielä 1990-luvulla. Tähän asti LTS oli otellut pääosin liikuntapolitiikan ja yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden kentillä. Se kokosi 295 osallistujaa 38 maasta. Julkaisutavat eivät muuttuneet hetkessä, sillä internet oli vielä melko harvojen käytössä – ja tiedonsiirto modeemeilla hidasta. LTS antoi myös julkilausuman: OPM:n tulisi laatia erityinen ”kansallinen strategia ikäihmisten liikunnan kehittämiseksi”. Sääntömuutos. Siitä tuli välttämättömyyden pakosta vielä enemmän yleisseura. Dopingtyötä tehneen Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys Liite ry:n liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen toiminnot siirtyivät LTS:n suojiin. Fuusio muutti LTS:n toimintaa merkittävästi. LTS:lla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, mutta vaikutukset ulottuivat myös sen toimintaan. Takana pääsihteeri Joel Juppi, toimitussihteeri Leena Nieminen ja tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen. Osallistujia oli peräti 305. Vuorela korosti syksyllä 2001, että muutos ei saanut haitata olemassa olevaa toimintaa. Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden yhteyteen suunniteltu Sport and Society 2000 -kongressi ei toteutunut. Samana vuonna lopetettiin monistesarja. Lahdessa järjestetty Movement and Sport in the Life Cycle of Woman oli vuoden 1997 merkkitapaus. Kuudennet Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät Messukeskuksessa marraskuussa 1999 Ikälisä hyvään elämään -teemalla keräsivät 319 osallistujaa. Liikunta & Tiede 1/1996 Liikuntalääketieteestä ja kuntotestauksesta tuli osa LTS:n toimintaa vuoden 2002 alussa. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Vuosi 2001 oli synkkä suomalaiselle maastohiihdolle
Joel Jupin seuraajaksi valittu LKT Ilkka Rauramo toimi lyhyen aikaa pääsihteerinä, mutta siirtyi lääkäriseura Duodecimin palvelukseen. Seura oli vahvasti mukana myös FIEPin vuonna 2008 Vierumäellä pidetyn maailmankongressin järjestelyissä. Seura palkkasi koordinaattorin hoitamaan liikuntalääketieteeseen ja kuntotestaukseen liittyviä asioita. LTS:n näkyvyys mediassa vähentyi 2000-luvulla. Vaali on LTS:n historiassa poikkeuksellinen, sillä yleensä puheenjohtaja on valittu tehtäväänsä yksimielisesti. Ehdokkaina olivat professori Pauli Vuolle ja Polar Electro Oy:n tieteellinen johtaja Raija Laukkanen. Jäsenmäärä notkahti alle 800:n vuonna 2000. Lisäksi molempien ehdokkaiden leirit tekivät töitä ehdokkaansa puolesta, mistä kertoo suuri osallistujamäärä. Perinteinen seminaariuutisointi ei enää kiinnostanut. Vaikka sitä ei ihan ääneen sanottukaan, niin vastakkain olivat yhteiskuntaja biotieteet. Yksi kaari LTS:n historiassa katkesi. Julkaisutoiminta jatkui vuosituhannen vaihteen kahden puolen. Molemmat saivat vaalissa 33 ääntä ja arpa ratkaisi voiton Vuolteelle. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2017. Impulssit käsittelivät mm. Urheilumuseolla aiheesta alustivat AC Allianssin pelaaja Erkka V. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 7 mahdollisti henkilöjäsenyyden lisäksi yhteisöjen liittymisen seuraan. Omille verkkosivuilleen seura tuotti kuitenkin yhä enemmän aineistoa. urheilun nurjia puolia, nationalismia, liikuntatutkimusta ja suomalaisen dopingin historiaa. Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät menettivät myös parhaan puhtinsa. Kansallinen liikuntafoorumi on sittemmin vuodesta 2013 osittain täyttänyt Liikuntapoliittisilta neuvottelupäiviltä jääneen tilan. Esillä on kansallisen liikuntaohjelman suunnittelu, korkeakoulujen liikunta, liikkumattomuus tutkimuksen kohteena, liikunnan rakenteet ylätasolta yksilöön, kuntanäkökulma ja kansainväliset haasteet. Teemaillat hiipuivat 2000-luvun alkupuolella. Keskinen hahmotteli Liikunta & Tiede -lehdessä 3–4/2007 päivien liikkumattomuus-teemaa: ”Päivien tarkoituksena on synnyttää keskustelua liikkumattomuudesta monesta eri näkökulmasta: globaalista otteesta aina yksittäisen henkilön motiiveihin ja valintoihin. Myös pääsihteerivalinnassa uusi kumppanuus näkyi. LTS järjesti jääkiekkosymposiumin vuoden 2003 MM-kisojen yhteydessä. Julkaisusarjassa ilmestyvät Uusi erityisliikunta (2002), Kuntotestauksen käsikirja (2004), Valtion liikuntahallinon historia (2004) ja Ryhmäilmiöt liikunnassa (2009), kaikki alansa perusteoksia. Kun arpa ratkaisi puheenjohtajan Seuran toimintaa vuonna 2001 suunnannut muutos nousi esiin myös linjakysymyksenä syyskokouksessa, jossa käytiin tiukka puheenjohtajavaali. The 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports 269 osallistujaa 15 maasta, tosin pääosin Suomesta. Prosentuaalisesti lasku oli vuosina 1996–2000 peräti 36,4 prosenttia. Tämän jälkeen virta kääntyi ja jäsenmäärä nousi vähitellen yli 900:n. ?. Seuran toiminnan ja näkyvyyden nousu oli alkanut vuoden 1967 päiviltä. Päivien teemat ovat vaativia ja niiden eteenpäin vieminen onnistuneesti edellyttää kansakunnan parhaiden voimien yhteen kokoamista.” Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2011. Kansainvälinen kongressitoiminta jatkui vuoden 2000 takaiskusta huolimatta. Jotain jäi vähitellen pois. Practise Meets Science kokosi 252 osallistujaa joista 62 prosenttia oli ulkomaalaisia. Hallituksen kokoonpanosta on sen sijaan usein äänestetty. Nopeasti 2000-luvun loppupuolella laajentuneessa sosiaalisen median käytössä LTS taisi jäädä pitkäksi aikaa pukuhuoneen puolelle. Aiheita sinänsä riitti. Pääsihteeri Kari L. Osaltaan asiaan vaikutti se, että LIKES ja UKK-instituutti nostivat profiiliaan. Vuosittaiset Liikuntalääketieteen päivät ja kuntotestauspäivät tulivat samalla LTS:n järjestettäviksi ja vakiintuivat osaksi toimintaa. Keskinen. Vuodesta 1984 seurassa työskennellyt tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen hoiti sijaisena tehtävää vuosina 2002–2004, minkä jälkeen pääsihteeriksi tuli fysiologian ja kuntotestauksen asiantuntija LitT Kari L. Viimeisimpiä oli vuonna 2002 järjestetty ilta, jonka teemana oli Urheiluvalmennus – ihmisen valmentamista. Kuka kaipaa psykologiaa ja sosiologiaa urheilukentille. Lehtola, tutkija Esa Rovio Jyväskylän yliopistosta ja LTS:n viestintäpäällikkö Arto Tiihonen
1 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 MIKKO SALASUO, VTT talousja sosiaalihistorian dosentti Helsingin yliopisto mikko.salasuo@helsinki.fi KAI TARVAINEN, VTM icehearts.fi ”Antaa lasten ja nuorten itse kertoa harrastus mieltymyksistään” Kuva: Juha Laitalainen
Saman voi muotoilla myös siten, että tutkimuksessa haluttiin haastaa ajatus siitä, että lapset ja nuoret haluavat harrastaa samoja harrastuksia kuin heidän vanhempansa. Siihen vaikuttivat myös pyrkimykset kehittää harrastamista Suomen mallin avulla paremmin lasten ja nuorten intressejä palvelevaksi ja inklusiivisemmaksi vapaa-ajan toiminnaksi. Suurella osalla vastaajista mieluisin ja eniten aikaa vievä harrastus ovat sama. Aineistossa eniten mainintoja saavat kuntosali, pelaaminen, jalkapallo, musiikki ja ratsastus. Liikuntaharrastuksista pojilla seuraavaksi yleisimpiä ovat jalkapallo ja jääkiekko, tytöillä puolestaan ratsastus ja tanssi. Tutkimushaastatteluissa ja raportin tilasto-osiossa jäsennettiin lasten ja nuorten harrastamista uudella tavalla. Näin ei ollut kaikkien kohdalla, sillä muun kuin liikunnan sekä L asten ja nuorten vapaa-aikatutkimusta on tehty 2000-luvulla allardtilaisessa muutosta jäljittävässä ja toisin näkevässä hengessä. Laaja-alainen ja hallinnonalojen mukaiset siilot ylittävä tarkastelutapa tarjosi mahdollisuuden ”antaa lasten ja nuorten itse kertoa harrastusmieltymyksistään” sen sijaan, että tutkijat kategorisoivat ennalta harrastusmieltymykset liikunnaksi, kulttuuriksi, taiteeksi tai median käytöksi. Vuoden 2022 tutkimuksessa oli pyrkimyksenä ymmärtää 2020-luvun lasten ja nuorten tapaa merkityksellistää harrastamista. OKM:n (esim. Nuorimmat vastaajat kertovat useimmin mieluisimman ja eniten aikaa vievän harrastuksen eriävän. Lasten ja nuorten mieluisimmaksi ja eniten aikaa vieväksi nimeämät harrastukset ovat pitkälti samoja. Asetelman tarkoituksena oli testata hypoteesia, mutta myös virittää keskustelua lasten harrastusten valikoitumisesta, tarkoituksesta ja motiiveista. Selvitimme myös sitä, eroavatko mieluisin ja eniten aikaa vievä harrastus tyypiltään, jos kyseessä ovat eri harrastukset. Motiivina oli irtisanoutua ajatuksesta, että mikä tahansa harrastaminen, miten tahansa ja kenen tahansa ohjaamana ja millaisin tavoittein tahansa olisi itseisarvoisesti mieluisaa ja edistäisi lasten ja nuorten hyvinvointia (ks. Pojat ovat useammin kiinnostuneita yksittäisistä harrastuksista, kun tytöt puolestaan monista harrastuksista. Liikunnan kertoivat mieluisimmaksi harrastuksekseen myös monet niistä, joilla eniten aikaa vievä harrastus on jokin muu kuin liikuntaharrastus. Toivotuimmat harrastukset, kuten parkour, ruoanlaitto, pelisuunnittelu ja kiipeily, ovat kaikki sellaisia, jotka eivät kuulu suomalaisen harrastuskulttuurin kaanoniin. Suurimmalla osalla itselle mieluisa harrastus Tulosten mukaan suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 9 Lasten ja nuorten ääni kuuluu vuoden 2022 vapaa-aikatutkimuksessa. Harrastuskulttuurin muutos haastaa kysymään toisin Vuoden 2022 tutkimusta ja sen asetelmaa ryydittivät havainnot lasten ja nuorten harrastuskulttuurissa käynnissä olevasta muutoksesta. 2020) toteuttamissa koululaiskyselyissä on ollut viitteitä siitä, etteivät lasten ja nuorten mielenkiinnon kohteet kohtaa aikuisten käsityksiä lasten ja nuorten harrastusmieltymyksistä. Salasuo 2021). Tutkimusasetelmassa haluttiin irtautua pinttyneistä hallinnonalojen “siilojen” mukaisista harrastamisen kategorioista. Tutkimuksessa haluttiin antaa lasten ja nuorten itse sanoittaa harrastamistaan. Pyrkimyksenä oli ymmärtää, miten nouseva polvi itse kokee harrastamisensa. Useimmin näin tekevät 7–9-vuotiaat tytöt, joista noin joka toisella eniten aikaa vievä ja mieluisin harrastus poikkesivat toisistaan. Näistä peruslähtökohdista toteutettiin myös vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus. Liikunnasta eniten aikaa vievänä harrastuksena kertovat lapset ja nuoret raportoivat liikunnasta myös mieluisimpana harrastuksena. Toki lapset ja nuoret toivovat myös kaanonin mukaisia harrastuksia, mutta jos esimerkiksi lähes 200 000 koululaisen (mt.) harrastustoiveita voi pitää muutoksen in. Lasten ja nuorten nimeämistä harrastuksista esitettiin lisäkysymyksiä. dikaattorina, näyttävät harrastamisessa puhaltavan uudet raikkaat tuulet. Asetelma tarjosi mahdollisuuden a) tarkastella lasten ja nuorten tapaa sanoittaa harrastuksia, b) ymmärtää mikä ylipäätään mielletään harrastamiseksi, c) nähdä mitä lapset ja nuoret todella kokevat harrastavansa, d) kuulla lasten ääntä mieltymysten osalta ja e) testata hypoteesia, jonka mukaan osa lapsista ja nuorista käyttää eniten aikaansa ”jonkun muun intressien mukaiseen” harrastamiseen. Vuoden 2022 tutkimukseen ei määritelty ennalta teemaa, kuten liikunta, kulttuuri tai median käyttö, vaan lapset ja nuoret kertoivat avovastauksin mieluisimmasta ja eniten aikaa vievästä harrastuksestaan. Tutkimusraporteissa on pyritty ymmärtämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutusta lasten ja nuorten elämään ja vapaa-aikaan. Kuntosali on yleisin liikuntaharrastus sekä tytöillä että pojilla. Asetelmaa voi luonnehtia kokeilevaksi nuorisotutkimukseksi, jossa annetaan ääni lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 1 401 vastaajasta seitsemän kymmenestä kertoo viettävän eniten aikaa itselleen mieluisimman harrastuksen parissa. Tulosten mukaan harrastukset ovat samantyyppisiä. Samanikäisistä pojista noin kolme kymmenestä kertoi tästä. Vuoden 2022 tutkimuksessa harrastuskulttuurin värähtelyä jäljitettiin kysymällä avokysymyksin mieluisinta ja eniten aikaa vievää harrastusta. Tulos on myönteinen, sillä yhteiskunnallisena tavoitteena on ollut saada jokaisella lapselle ja nuorelle vähintään yksi mieluisa harrastus. Etenkin liikunnan varsin kritiikittömässä tutkimusympäristössä perinteisten tutkimuskyselyiden asetelmia voi pilke silmäkulmassa haastaa kysymällä, kuinka kiinnostavaa ja relevanttia tietoa saadaan tutkimuksista, joissa vuosi toisensa jälkeen kysytään aktiivisesti liikuntaa tai urheilua harrastavien kokemuksia liikunnan ihanuudesta
Tilastoosio. Liikunnan harrastaminen kunnon kansalaisuutena. Yhteiskunnallinen muutos oli sotien jälkeen nopeaa, mikä heijastui monin tavoin lasten ja nuorten elämään ja tapoihin viettää vapaa-aikaa. & Jyrkilä, F. Allekirjoittaneet peräänkuuluttavat myös jatkossa tutkimusta, jossa harrastamista tarkastellaan lasten ja nuorten, ei viime vuosisadalla nuoruuttaan eläneiden aikuisten ja pinttyneiden instituutionaalisten kategorioiden silmin. Erik Allardt ja kumppanit (1958) toteuttivat 1950-luvulla ensimmäisen laajasti lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista käsittelevän tutkimuksen. & Salasuo, M. Mieluisimpien harrastusten osalta mieltymysten kirjo on laajempi ja harrastusmuodoissa korostuu itsen toteutus. Loppulause Vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan lasten ja nuorten harrastamista ”tuoreella kosketuksella”. 1958. Havainnot antavat viitteitä siitä, että harrastamisen kulttuurissa on nähtävissä sukupuolittuneisuutta ja sosiaalisten voimien vaikutuksesta tapahtuvaa ohjautumista ”perinteisiin” harrastuksiin (ks. LÄHTEET Allardt, E., Jartti, P. Salasuo, M. Vaikka eniten aikaa vievän ja mieluisimman harrastuksen joukossa on monesti samoja harrastusmuotoja, painottuvat tietyt harrastukset eniten aikaa vievien harrastusten joukossa. 2023. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 251–261. Liikkuva luokka. Opetusja kulttuuriministeriö. OKM 2020. . Kokeilu onnistui sikäli, että hypoteesin mukaisesti osa lapsista ja nuorista käyttää eniten aikaansa harrastukseen, joka ei ole heille mieluisin. Puhelinhaastatteluin tehtyjen tutkimusten tuloksista on ilmestynyt raportteja vuosina 2009, 2013, 2016, 2019, 2021 ja 2023 (tietoanuorista.fi). Tulokset myös osoittavat funktionaalisten syiden, kuten terveydenedistämisen vaikuttavan harrastusten valintaan. Neuvottelua lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallisesta perustelusta sotien jälkeen. 2021. myös Berg & Salasuo 2017). Nuorison harrastukset ja yhteisön rakenne. Allardtin johdolla tehty tutkimus ravisutti aikalaisia, sillä nuori polvi ei viettänyt vapaa-aikaansa agraariyhteiskunnan normien mukaisesti ja raatamisen eetoksen läpäisemänä, vaan tanssi, kävi elokuvissa ja urheilukilpailuissa ja oleili joutilaana. Teoksessa Sinikka Aapola-Kari (toim.) Vaihteleva vapaa-aika. Tutkimusta ovat rahoittaneet valtion nuorisoja liikuntaneuvosto.. Koululaiskysely 2020. & Salasuo, M. Mieluisin harrastus saa keskiarvoksi hieman yli yhdeksän, kun taas eniten aikaa vievän harrastuksen keskiarvo on hieman yhdeksän alapuolella. Helsinki: WSOY Berg, P. Kuva: Antero Aaltonen Vapaa-aikatutkimuksen taustaa Vapaa-aikatutkimuksen juuret yltävät yli puolen vuosisadan taakse. Tarvainen, K., Manner, J., Myllyniemi, S. Mikko Salasuo ja Kai Tarvainen työskentelivät Nuorisotutkimusseurassa ja osallistuivat vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Tulos on kuitenkin vain pinnan raaputtamista eikä tutkimuksessa päästy syvemmälle aiheeseen. Tutkimusten tavoitteena on ollut tuottaa tietoa 7–29-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaa-ajasta yleensä, liikunnan harrastamisesta, median käytöstä, taiteen ja kulttuurin harrastamisesta sekä esimerkiksi järjestökiinnittyneisyydestä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Tutkimusten tarkoituksena on ollut tuottaa ajankohtaista ja yhteiskuntapoliittisesti relevanttia tutkimustietoa. 2017. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin tyytyväisyyttään mieluisimpaan ja eniten aikaa vievään harrastukseensa. Edellinen ”Suomen malli”. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. https://okm.fi/koululaiskyselyt-harrastamisesta (Viitattu 27.7.2023). Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 17–28. 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 eniten aikaa vieväksi ja mieluisimmaksi harrastukseksi nimeää noin kolmannes vastaajista. Tarkoituksena on myös ollut tehdä uusia avauksia. Nuorisotutkimusseura on vastannut Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen toteuttamisesta vuodesta 2009 lähtien. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. & Littunen, Y. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö & Valtion liikuntaneuvosto & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 11–121. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 74 & Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja, nro 244