Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € TEEM A: Miehet ja liikkuminen Liik un ta & Tie de 4/2 2 Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella M IE H ET JA LII KK U M IN EN 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi
M enestys ei synny yhdellä tempulla. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Sille ei mitään voi, mutta sille voi, missä ilmapiirissä jännitys koetaan. Hullunkiilto on nähty menestyjän ominaisuutena mieluummin kuin viileä äly. Turhan moni lahjakkuus lopettaa yhä ensimmäisiin aikuisvuosiinsa, mutta suunta on alkanut kääntyä. Liikuntatieteillekin tässä olisi tarjolla, paitsi hyvä tutkimusaihe, myös omaa toimintamallia haastavan sisäisen keskustelun paikka. Yllättäviä tilanteita, joihin täytyy reagoida. Ei ole yhtä maagista avaintekijää, joka kääntää arvokisojen karsiutujan mestariksi. Vaikka kyseessä on ”vain” EM-taso ja vaikka venäläisiä ja valkovenäläisiä ei kisoissa nähty, on saalista turha vähätellä. Tulee turvallinen olo, voi olla oma itsensä. Neuvottomuutta, johon pitää etsiä neuvo. Muutenkin joukkue salli tunteiden näyttämisen. Tämä oivallus on lisääntynyt yleisurheilussa. Se on tuottanut monta surullista tarinaa. S uomalaista urheilua on vaivannut myytti siitä, että menestys syntyy jääräpäisellä puurtamisella, yksinäisyydessä, harmaiden kivien läpi pää edellä heittäytyen. On opittu kiertämään kiviä, ei yrittämään läpi. Tapahtumassa esitellään myös tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa tutkimusesittelysessioissa ja Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2022 kilpailussa. Se on rakentunut viime vuosien kokemuksista, joita yleisurheilijat sekä joukkueen taustaja johtohahmot ovat hiljalleen toisistaan saaneet. 59. M ünchenissä jännitys näkyi jopa avoimemmin kuin ennen, mutta se myös kanavoitui niin, ettei se muuttunut suorittamista jumittavaksi peloksi ja kauhuksi, kuten usein on nähty. Se, että urheilijoita jännittää, jopa hirvittää ja pelottaa, on yhteistä kaikille kisajoukkueille. Arvokisareissu on jännä paikka aina. Vuosikymmeniin parhaan mitalisaaliin ohella syntyi lupaava kasa nousuja finaalitasolle ja tulevien arvokisojen mitalitaistelut mahdollistaviin asemiin. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Ja siihen liittyen on huomattu, että kaikki fiksuus ei asu omassa päässä, vaan on hyvä hakea aktiivisesti fiksumpaa seuraa – edetä verkottuen, yhteistyöllä, joukkueena. On opittu ottamaan pakolliset mutkat asiankuuluvina vaiheina reittiä. EM -ryhmässä oli hyvin nimiä, joita on joskus hehkutettu junioritasolla. Physical activity and health benefits in youth: Does growth, age and intensity matter. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Ilmapiiri rakentuu ennen kisoja, kuten muutkin onnistumistekijät. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. ?. Lisäksi Münchenissä näkyi yksi iso muutos, joka auttaa aikuistumisvaiheessa olevia. Muuallakin kuin urheilussa. EM-ryhmän ilmapiiri ei syntynyt yksittäisellä tempulla. Epäonnistumisten ja onnistumisten tai pelkojen ja toiveiden ilmauksia ei tarvinnut kätkeä. Sitäkin pitää kehittää yhtä systemaattisesti ja ajan kanssa kuin voimaa tai kestävyyttä. Tapahtumassa luodaan kokonaistutkimusnäyttöön ja uusimpiin tutkimus havaintoihin pohjaava näkemys liikkuvien lasten ja nuorten liikunnallisuuden ja suorituskyvyn tukemiseen sekä terveyden edistämiseen. Sitä kautta jännitys muuttuu usein kuormasta voimaksi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Harmaan kiven kiertäjät S uomen yleisurheilijat ovat osoittaneet pirteitä kasvuilmiöitä jo jokusen vuoden, mutta vasta Münchenin EM-kisat saivat kasvun näkymään myös menestyksenä. Suomessa on lopultakin opittu paitsi luomaan kehityspolkuja, myös suorittamaan. On opittu ajattelemaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Tie huipulle on mutkainen ja tukkoinen. Jatkuvaa kasvua ja kasvun tuomaa jatkuvaa tarvetta arkitoiminnan päivittämiseen, monimutkaisen kokonaisuuden hallintaa, puuttuvien palasten etsintää. Teemana on lasten ja nuorten liikuntalääketiede. Kisatilanteissa, median edessä ja majapaikassa tuli väkisinkin mieleen vertailu noin vuosikymmen sitten tehtyjen kisareissujen ilmapiiriin. Järjen käytön ja joukkuepelin lisääntyminen ovat tässä tärkeitä tekijöitä. Huippu-urheilussa pitää käyttää päätä, ja paljon, mutta vain ajatteluun – ei kiviin hakkaamiseen. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Yleisurheilun johtamisessa on oivallettu jotakin, jota olisi hyvä pohtia laajemmin – urheilun ulkopuolellakin. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Apulaisprofessori Alan Barker, University of Exeter Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.10.2022: www.lts.fi/tapahtumat/lltp22 Lasten ja nuorten liikuntalääketiede XXVIX Liikuntalääketieteen päivät pidetään 16.–17.11.2022 Original Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä sekä etänä. Alan huippupuhujia! 16.–17.11.2022 | Original Sokos Hotel Presidentti Liikkumisen suositukset muuttuivat, liikkuvatko lapset ja nuoret riittävästi ja vähäisen liikkeen hintalappu Johtaja, LT Tommi Vasankari, UKKinstituutti Physical activity, fitness and cardiometabolic risk in children and adolescents Professori Ulf Ekelund, Norwegian School of Sport Science Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Sellainen tekee ihmiselle hyvää. Vaikka kaikki perustuu systemaattiseen pitkän tähtäyksen suunnitelmaan, hommaa leimaa jatkuva arkisen löytöretkeilyn ja uudisraivauksen tunnelma
Markku Jokisipilä 25 NÄIN MAAILMALLA | Kokemuksiani urheilusta kolmessa eri maassa Saara Haapanen 27 POLTTOPISTEESSÄ | Liikunta – stressin laukaisija vai lataaja. Arto Hautala 28 TUTKIMUSUUTISIA Yhteiskuntaja käyttäytymistieteet: Anna-Katriina Salmikangas Liikuntapedagogiikka: Kasper Salin Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Lääketiede: Eero Haapala TEEMA: Miehet ja liikunta 36 Kun miehet kisailevat Antti Laine 41 Vähäinen liikunta voi olla normihomma nuorelle miehelle Kati Kauravaara 44 Keski-ikäisiä miehiä sohvalla, salilla ja sauvakävelemässä Kati Lehtonen 47 Jalkapallossa löytyy myötämieltä maahanmuuttotaustaisille nuorille Marko Kananen & Kari Saari 50 Miesten liikuttamiseen tarvitaan uutta otetta Arto Tiihonen 55 Naisten ja miesten liikunnan biologiset yhtäläisyydet ja erot Arto J. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 4/2022 2 PÄÄKIRJOITUS | Harmaan kiven kiertäjät Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Keskivartalon kasvun aika Jouko Kokkonen 6 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 12 Jutta Urpilainen: ”Liikunta ja urheilu yhdistävät ihmisiä ainutlaatuisesti” Jouko Kokkonen 15 Paradoksi 1952 Jari Kupila 18 Kotimaiset ja kansainväliset kulttuurikamppailut Helsingissä 1952 Jouko Kokkonen 22 Mitaleja vai maailmanparannusta. Hautala & Jari Parkkari 58 Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa Sari Kivimäki & Heidi Leppä 61 Liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumistaa Mari Kääpä 65 Digitalisaatio muuttaa vapaa-ajan liikuntaa Veera Ehrlén 68 Tuokiokuvia liikuntapsykologiasta viideltä vuosikymmenellä Taru Lintunen 72 EMERITUS IHMETTELEE | Yhdenvertaisuuden todellisuus ja harhat Pauli Rintala 73 ARVIOITUA 78 STADION 50 VUOTTA SITTEN VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 80 Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 91 Liikuntaseurojen muodonmuutokset 12 Eu ro op an Un io ni Ju si Es ko la F.E .Fr em lin g/ M us eo vir as to An te ro Aa lto ne n 36 15 61
Läskien ähellys on myös sosiaalipehmopornoa: miten joku voikin olla noin huonossa kunnossa. Kun jojo lähti keskikesällä oikein kunnolla ylös, niin paino palautui samassa ajassa kuin se oli pudonnutkin. Uusi elämäntilanne johtaa usein pitkään sivuosaan jääneiden asioiden paluuseen. Hän alkoi syödä säännöllisemmin, vähensi naposteluaan ja vaihtoi oluen kuivaan valkoviiniin. tunnettu norjalaistoimittaja Ronny Brede Aase etsii keinoa saada elopainoaan putoamaan. Sopan suurin sattuma on kiteytys painonhallinnan päätavoitteesta: eniten terveyshyötyjä tuottaa maltillinen painonpudotus, joka jää pysyväksi. Terveysvaikutuksiakaan ei kannata väheksyä, vaikka paino ei liikkumalla kummoisesti putoaisikaan. Asumuseron alla ja sen tultua ruokaa ja oluttakin kului. Aase on ollut sinut kehonsa kanssa, mutta heräsi huomaamaan, miten lukuisat lihavat ovat kärsineet halveksuntaa mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Ruutujen ääressä on varmasti näiden tuotteiden suurkuluttajia. Lisäksi hiihtelin lähes 600 kilometriä ja pelailin futismaalivahtina. Aiheeseen koukutti osaltaan se, että alkuvuoden 2021 kuntokuurin tuloksena pudonnut paino oli lähtenyt nousuun. Eniten äänessä on päähenkilö, joka korostaa elämänmuutoksen välttämättömyyttä, läheisten tuen arvoa ja tahdonvoiman merkitystä. Aase itse laihtui kymmenisen kiloa, vaikka ei tehnyt mitään rajuja muutoksia. Kanavapujottelu läväytti silmille myös painonpudotusohjelmat. Avausjakso keräsi 900 000 katsojaa. Alkuvuoden 2021 aikana kolasin futiskenttää keskimäärin kolme tuntia päivässä sadan päivän ajan. T osi-TV:n painonpudotusohjelmat julistavat yksilön vastuuta ja lehdet pursuavat suurlaihduttajien menestystarinoita. No, oikeasti olen tiirannut enimmäkseen urheilua ja etenkin jalkapalloa, jonkin verran historiadokumentteja ja elokuvia. Vaikka liikunnan lisääminen ei ole paras painopudotuskeino, niin se soveltuu elämäntaparemontin osaksi. Jos talvi sulatti läskiä, niin suvi toi silavaa. Ohjelman pätkivät mainokset räväyttivät silmille toisen todellisuuden. Ihminen tarvitsee töytäisyjä muuttaakseen elintapojaan. Liikunta tuo ohjelmaan toiminnallisuutta. Niin kävi minullekin. Ostin television ja aloin katsoa sitä liki joka ilta. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että laihtuakseen pitää liikkua hurjasti. Monelle meistä lihavistakin liikunta antaa hyvää oloa ja tilaisuuksia yhdessäoloon. K atsomistani painonpudotusohjelmista hauskimmassa . Vuositasolla treenitunteja olisi kertynyt tällä tahdilla tuhat, kelpo urheilijan verran. Ilman liikuntaa jaksot olisivat tylsiä. V ielä mainoksia enemmän riepoi liikunnan ylikorostuminen tositeevellisessä painonpudotuksessa. Liikuntaja sotepalvelut ovat vähin erin löytäneet toi. . parempi elämä. Väestötasolla ylipainoisuutta ei kuitenkaan ratkaista yltiöyksilökeskeisellä lähestymistavalla. Julkinen paine pakottaa laihtumaan ainakin niin kauan kuin kamera käy ja otsikot leviävät. Vaan ihmekös tuo. Muutos lähtee ihmisestä itsestään, mutta se kaipaa usein tuekseen osaavaa ohjausta. Paino putosi 15 prosenttia. Tässäkin ihmiset ovat erilaisia. Sisältö ei itsessään ollut erityisen risova. P oikamiehistymisellä on monia seurauksia, kuten käytettävissä olevan ajan lisääntyminen. Hän tunnustautui laiskaksi liikkujaksi, jolle liikkuminen ei tuota juurikaan fiiliksiä. Sarja herätti paljon keskustelua ja myös arvostelua. Sen huomasin muutettuani omilleni loppukesästä 2021. Ja sponsoriksi saadaan näin kuntosaliketju. Suomalaisohjelmista seurasin Hurjaa painonpudotusta. Massaa on taas parin ihannepainoisen maratoonarin tarpeiksi. Aase haastattelee lukuisia asiantuntijoita, joiden neuvot ovat jopa ristiriitaisia. Aasen ohjelmasarja kiinnosti norjalaisia. Kilot pois . Päähenkilö saa ohjelmassa ihan järkeviä neuvoja personal trainerilta, ravitsemusterapeutilta, lääkäriltä ja psykologilta. Kuuri vaikutti vaatekokoon tehokkaasti, vaikka söin paljon. Liikunta ei mainittavasti vaikuttanut Aasen keventymiseen. Eikä kaikilla ole mahdollista ostaa palveluita markkinahintaan. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Keskivartalon kasvun aika KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Tahti tietysti oli rauhallisempi kuin oikeilla urheilijoilla. Uutisia ja ajankohtaisohjelmiahan tietysti vain katson. Julkisuudessa eivät näy epäonnistujat, joilla jojo on taas ponkaissut ylös. Katsojat saivat ahmia silmillään suklaata, jäätelöä, pitsaa, hampurilaisia ja lakritsia
Neuvontaja hoitoketjut venyvät ja paukkuvat. Luottolääkäri Richard Sotamaa sai sentään välillä suostuteltua Kekkosen autokyytiin, josta hän nousi muutama kilometri ennen maalia. Oma ymmärrys vähenevän liikkumisen syistä karttui, kun ruumiillinen toimeliaisuus väheni ruuhkavuosina rutosti. Moralisoiva sävy puree niukasti liikkuviin yhtä huonosti kuin vanhan ajan päihdevalistus juoppoihin. Kilot pois . Lähes poikkeuksetta liikuntaoppia janoavat ovat seuroissa harrastavien lasten liikunnallisia vanhempia, joiden on helppo tutustua uuteen lajiin. . Jouko Kokkonen . parempi elämä. Ja vaikka osalla on reilusti kiloja, niin heillä on myös aikaisempaa liikuntataustaa. Aikaa jää muuhun touhuamiseen ja vaikka laiskotteluun. Työterveyshoitajalle tokaisin syksyllä 2021, että meikäläisessä ruumiillistuu sanonta ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä”. Kuka sitten voisi liikauttaa vähän liikkuvia. Tapaus tallentui Pielaveden ja Keiteleen Sanomien toimittajan filmirullalle, mutta ei päätynyt koskaan lehteen. Kaikki tarvittava tieto on ollut tarjolla, mutta ylipainoa on rutkasti ja kunto huono. Jos liikunnan harrastaminen on osa identiteettiä, niin yhtä lailla harrastamattomuus voi olla sitä. Vähän liikkuvan on vaikea mennä mukaan urheiluseurojen toimintaan tai ylipäätään liikuntaryhmiin. Ja vielä laiskempaa on lihoa. Tiedon puutteeseen en ole voinut vedota. Aika moni ajattelee edelleen Urho Kekkosen tavoin kaikkien liikunnan estävien syiden olevan tekosyitä. osoitti, että koneja metallialaa opiskelevien nuorten miesten tärkeysjärjestyksessä liikunta ei korkealle noussut. Liikunnasta vastaavat pakosta monihosaajat, jotka eivät repeä joka paikkaan. Vaan ketä kouluihin tulee. Itselläni on kokemusta kahden futisseuran (FC Kontu ja HPS) lajia aiemmin harrastamattomille aikuisille tarjoamasta toiminnasta. Syrjäsilmällä seurasin muutama vuosi sitten Viipurin Urheilijoiden järjestämää yleisurheilukoulua. Kati Kauravaaran vähän liikkuvia nuorten miehiä käsittelevä väitöskirja Mitä sitten, jos ei liikuta. Kekkoselle näin varmaan olikin, tasavallan presidentti saattoi määritellä aikataulunsa itse. Kekkonen saattoi rasittaa itseään jopa sairaana, kuten nimikkohiihdossaan ”Urkin uralla” Pielavedellä talvella 1977. Liikkumiseen vaikuttavat monimutkaiset mekanismit, joiden ymmärrystä voi laajentaa yhteiskuntaja käyttäytymistieteellinen tutkimus. Yli-innokas liikunta kuitenkin kostautui, kun vanheneva presidentti ei malttanut kuunnella kehoaan. Liikunnassa ja varsinkin ohjatussa harjoittelunsa on omat koodinsa, joiden vaikeuttavat ummikon mukaanpääsyä. Siw Ellen Jakobssen, Ikke snakk stygt om andres kropp, forskning.no 25.12.2021 https://forskning.no/overvekt-samfunn/ ikke-snakk-stygt-om-andres-kropp/1949663. Vilustunut presidentti hiihti osan 35 kilometrin lenkistä pakkassäässä. Julkisille liikuntapalveluille uusi sote-todellisuus on yhtä aikaa mahdollisuus, mutta myös usein myös tekemätön paikka. Aikuisten futistai urheilukouluissa ei ole mitään moitittavaa. Jyväskylän liikunnalla alan professorien määrä on kutistunut, mikä vaikuttaa väistämättä myös tutkimukseen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 sensa, vaan miten ennaltaehkäisyn ja liikuntaneuvonnan käy sote-uudistuksessa. M utta onhan meillä liikuntasuositukset! Sen verran olen Kontulan kulmia kiertänyt, että voin sanoa ison osan kontulalaisista vähät välittävän suosituksista. Tietoisuus liikunnan vaikuttavuudesta on kasvanut lääkärikunnassa, mutta sote-mylläys heittää palikat taas levälleen. Urheiluseurako. https://areena.yle.fi/1-50865439 . Loppukirin ottaessaan presidentti kaatui. Vähän liikkuvat näyttäytyvät ”liikkumattomuuskeskustelussa” korostetusti yhteiskunnallisena kulueränä, jonka aiheuttavat kustannukset koituvat hyväkuntoisten kansalaisten maksettaviksi. Itsekin ajattelin aikoinaan, että laiskuuttahan se on, jos ei liiku. Liikuntaakin olisi edistettävä hyvinvointialueen tasolla, mutta onnistuuko se, kun viivan alle halutaan heti selvää säästöä. M eidän liikuntamyönteisten asenteissa on paljon korjaamisen varaa. Ilmiö ei ole yksin itähelsinkiläinen, vaan maanja maailmanlaajuinen. Sen asema näyttää kuitenkin heikentyvän. Vähäinen liikunta on heille mielekäs valinta. Homma on toteutettu hyvin. Etenkin pienten kuntien voimavarat ovat vähäiset
Hän on itse kuvannut joutuneensa monesti ja monessa asiassa kulkemaan vastavirtaan. Heinilä oli myös aktiivinen ja rohkea yhteiskunnallinen keskustelija. www.lts.fi/lts/liikunta-ja-yliopistoura-kriittisena-haasteena.html Kuva: Jussi Heinilä IN MEMORIAM: KALEVI HEINILÄ Suomalaisen liikuntatieteen tienraivaaja on poissa. Pyöräily, tennis, jumppa, soutulaite ja hiihto olivat hänen lajejaan viimehetkiin asti. Sittemmin hänestä tuli maan ensimmäinen liikuntasosiologian professori. Kalevi Heinilä. Yhtenä muistonaan hän kertoi olleensa sammuttamassa pommituksessa syttynyttä oman koulunsa tulipaloa. Tuossa roolissa hän oli ihailtavan rohkea, järkähtämätön ja suoraselkäinen. Heinilä toimi muun muassa seuran hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana, pääsihteerinä ja myöhemmin myös neuvottelukunnan jäsenenä. Uransa aikana Heinilä työskenteli muun muassa myös tiedekunnan dekaanina ja Jyväskylän yliopiston rehtorina. Kalen päälajeiksi valikoituvat keihäänheitto ja pesäpallo. Esitettyä taustaa vasten ei ole yllättävää, että Kalevi Heinilä on ollut merkittävä hahmo ja toimija myös Liikuntatieteellisessä Seurassa. Valmistumisensa ja pienen työrupeaman jälkeen hän jatkoi opiskelua Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hänen laaja ja monipuolinen tutkimustyönsä käsitteli eri näkökulmista urheiluun ja liikuntaa liittyviä kysymyksiä. Hän kantoi päävastuun liikuntatieteellisen tiedekunnan toiminnan käynnistämisestä ja linjaamisesta. Hän oli myös seuran kunniajäsen. 2020. Aktiivisuus ja toimeliaisuus olivat jo varhain hänen keskeisiä piirteitään, eikä ollut yllättävää, että hän hakeutui alueen muiden poikien mukana myös urheilun pariin. Stipendiaattivuosi Yhdysvalloissa viitoitti tietä yliopistouralle. Itse hän on kirjoittanut, että ”monien sotakokemuksiin verrattuna pääsin pelkällä säikähdyksellä. Yksi Kalevin pitkän iän salaisuuksista oli säännöllinen kuntoilu. Seuran historian kuvauksissa hänen nimensä esiintyy tiuhaan. Nuori tohtori Heinilä aloitti vuonna 1965 maan ensimmäisenä liikuntapedagogiikan professorina. Samalla hän loi suuntaviivoja maan liikuntakulttuurille. Hän oli puoli vuotta aiemmin täyttänyt 98 vuotta. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 ajassa Kalevi Heinilä, merkittävä suomalaisen liikuntatutkimuksen ja -opetuksen pioneeri ja myös maamme liikuntakulttuurin syvällinen uudistaja, nukkui pois heinäkuun viimeisenä lauantaina. Sotavuodet osuivat hänen teinivuosiensa lopulle. Heinilä on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista liikuntatutkijoistamme. Vapaa-ajallaan Heinilä oli mainio seuramies, joka tosin viihtyi myös yksikseen etenkin Asikkalan mökillään, jossa saattoi muun muassa kalastaa ja hoitaa puutarhaa. Hänellä oli poikkeuksellinen kyky tarkastella yhteiskuntaa ja nähdä, mitä seurauksia eri kehityskuluista on tulossa. Liikuntaja yliopistoura kriittisenä haasteena. Heinilä väitteli 1959 Helsingin yliopistossa aiheesta ”Vapaa-aika ja urheilu”. PASI KOSKI Kirjoittaja on Kalevi Heinilän oppilas, ystävä ja työtoveri . Liikuntatieteellinen korkeakoulutus otti ensiaskeleitaan Jyväskylässä 1960-luvun alkupuolella. Heinilä syntyi ja kasvoi Salossa. Vaikka Salo oli kaukana etulinjasta, tulivat sielläkin vihollisen toimet tutuiksi. Heinilä ehti myös rintamalle ja yletä kapteeniksi. Vuonna 2019 Kalevi Heinilä nimettiin ansioidensa perusteella Suomen Urheilun Hall of Fameen. Hän oli esimerkiksi yksi kansainvälisen liikuntasosiologien tiedejärjestön, nykyisen ISSA:n, perustajajäsenistä. Kalen monet aikalaiset ovat jo poistuneet keskuudestamme, mutta häntä jäi entisten työkavereiden, kollegoiden ja lukuisten ystävien lisäksi kaipaamaan neljä lasta, 11 lastenlasta ja kuusi lastenlapsenlasta. Sain tietysti kokea sodan melskettäkin, mutta kertaakaan en joutunut tilanteeseen, jossa nuoren miehen kantin kestävyys olisi joutunut tosi koetteelle.” Sodan jälkeen Heinilä kouluttautui voimistelunopettajaksi. Yhdysvalloissa hän opiskeli sosiologiaa Herbert Blumerin johdolla tuoden palatessaan Suomeen muun muassa symbolisen interaktionismin virikkeet. Heinilä oli aktiivinen toimija myös monissa järjestöissä. Kotona loppuun asti pärjänneen miehen poislähtö tapahtui varsin nopeasti, sillä aivoinfarkti vei matkan päätökseen reilussa viikossa ensioireesta
Säätiö jakaa vuosittain apurahoja lajiliitoille, seuroille ja yksittäisille urheilijoille sekä liikuntatieteelliseen tutkimukseen. www.urheiluopistosaatio.fi. Sosiaalidemokraatit säätiöivät Pajulahden urheiluopiston omistuksen, jotta kommunistit eivät saisi opistoa hallintaansa päästessään mahdollisesti valtaan TUL:ssa. Urheiluopistosäätiön perustaminen liittyi kamppailuun vallasta Työväen Urheiluliitosta. Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori käsitteli puheenvuorossaan liian vähäisen liikkumisen yksilökohtaisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Neljän vuoden välein järjestettävien SOVELI-päivien teemana oli ”Ei mitään meistä ilman meitä – Inget om oss utan oss”. Liikuntafoorumissa käsitellään muun muassa muutosta ja sen vastuullista johtamista, ulkoilua, 2020-luvun seuratoimintaa, digitalisaatiota ja ilmastonmuutosta. Pääpuhujina olivat professori PhD. Urheiluopistosäätiö omistaa Nastolassa sijaitsevan Liikuntakeskus Pajulahden. Koronapandemia on vahvistanut ilmiöitä, jotka olivat pinnalla jo ennen koronaa, kuten ulkoilun ja luontoliikunnan suosiota, etätyön tekemistä ja digitalisaatiota. Vapaavuori kertoi Olympiakomitean nostaneen yhdeksi kärkitavoitteekseen liikkeen lisäämisen: – Meidän tulee jollain tavoin onnistua tavoittamaan ne, jotka eivät liiku. Vuosi 2022 on tuonut uusia yllätyksiä, joista suurin on Venäjän hyökkäys Ukrainaan geoja talouspoliittisine vaikutuksineen. Keskustelijat näkivät tilanteen jopa hankalammaksi ja synkemmäksi kuin mitä sen kuvitellaan olevan. . L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 Soveltavan liikunnan päivillä esillä liikkujien kokemukset Soveltavan liikunnan parissa toimivia kokoontui elokuun lopussa Helsinkiin ammattikorkeakoulu Metropolian kampukselle. Liikuntafoorumiin voi ilmoittautua 30.9.2022 saakka. Paluuta vanhaan ei ole luvassa, vaan edessä on tuntematon tulevaisuus. Tom Shakespeare (London School of Hygiene and Tropical Medicine), tutkimuspäällikkö Aija Saari (Paralympiakomitea), johtaja, PhD. Vuoden 2022 apurahabudjetti on yhteensä 500 000 euroa. Myös kaupunkien, toimivien palveluiden sekä teknologian hyödyntämisen tärkeys nousi esiin. Foorumi järjestetään 31.10– 1.11.2022 Kouvolassa. Pääroolissa olivat liikkujat ja heidän kokemuksensa soveltavasta liikunnasta. Kuva: Antero Aaltonen Kansallinen liikuntafoorumi Kouvolassa Kahdeksannen kansallisen liikuntafoorumin teemana on Paluu tulevaisuuteen. . https://www.liikuntaneuvosto.fi/ tapahtuma/8-kansallinen-liikuntafoorumi/ Urheiluopistosäätiö 70-vuotias Urheiluopistosäätiö juhli 70-vuotistaivaltaan järjestämällä seminaarin Olympiastadionilla. Erityistä huolta he kantoivat niistä lapsista ja nuorista, joita seuratai harrastustoiminnalla ei tavoiteta. Keskustelijoiden mielestä kodin ja varhaiskasvatuksen rooli on liikkumisen kannalta merkittävä. Työpajojen teemoina olivat soveltava sirkus, soveltava seikkailukasvatus, kuntien erityisliikunnanohjaajille suunnattu keskustelu, urheilijoiden taitovalmius, esteettömän tilan suunnittelu ja Move! -mittausten soveltaminen käytännössä. Kun TUL hajosi, niin Pajulahti jäi oikeistososiaalidemokraattien perustaman Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton käyttöön. Aiheesta käytyyn paneelikeskustelun osallistuivat Vapaavuoren lisäksi Koripalloliiton päävalmentaja Henrik Dettmann, Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen ja Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja. Esillä on myös liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen. Anjali Forber-Pratt (National Rehabilitation National Institute on Disability, Independent Living, and Rehabilitation Research) ja kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelma (Jyväskylän Ammattikorkeakoulu). Rehellisesti sanoen en tarkalleen tiedä millaisin keinoin tässä onnistumme, mutta lupaamme yrittää parhaamme
8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Euroopan jalkapalloliitto UEFA järjesti elokuussa Helsingissä pelatussa Super Cupin ottelussa Reál Madrid–Eintracht Frankfurt näkörajoitteisille suunnatun kuvailutulkkauksen. Kuva: Suomen Palloliitto ajassa. Tärkeää on myös pelaajan ja pelin suunnanmuutoksista kertominen. Tulkki ei arvota, analysoi tai kerro omia näkemyksiään. He hoitivat tehtävän parina. Julinin mukaan kuvailutulkkauksessa oli ajoittain vaikeuksia pysyä pelin mukana ja löytää oikeat sanat kuvaamaan tilannetta. Maksuton tapahtuma toteutetaan 27. Järjestelyistä vastaa liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä KIHUn kanssa. Symposiumin ohjelma koostuu pohjoismaisten tutkijoiden esityksistä. . Näin näkörajoitteinen käyttäjä voi nauttia pelistä stadionin missä tahansa osassa – halutessaan vaikka keskellä fanikatsomoa. Suomesta kongressin suunnitteluun ovat osalllistuneet opetusja kulttuuriministeriö sekä UKK-instituutti. Heistä kaksi, Eetu Julin ja Petri Pyysing, toimivat kuvailutulkkaajina Super Cupissa. Kuvailutulkkausta on kokeiltu jääkiekkoliigassa. Myös tietynlainen varmuus sekä tasaisuus tulevat vasta kokemuksen myötä. Näkörajoitteisilta futisfaneilta saatu palaute oli pääosin myönteistä. – Tilanteet vaihtuvat nopeasti, joten reaktioaika on hyvin lyhyt. Koulutukseen osallistui neljä henkilöä. Lisäksi oli haastavaa pysytellä erossa tavallisesta selostuksesta, joka ei palvele juurikaan näkörajoitteisia katsojia. Me toimimme katsojien silminä ja samaan aikaan pyrimme kommentoimaan ottelua viihdyttävästi. Suurista jalkapallosarjoista kaikki Bundesliigaja valioliigapelit kuvailutulkataan. Ohjelma tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa tutkijoille, päätöksentekijöille, yrityksille ja yrittäjille, urheiluja kuntovalmentajille, personal trainereille, kouluttajille, urheilijoille ja kuntoilijoille. Käyttäjä saa kuulokkeisiinsa reaaliaikaisen kuvailevan selostuksen, jonka avulla hän voi hahmottaa missä pallo on, ja mitä pelissä tapahtuu. Tulevaisuudessa kuvailutulkkausta on tarkoitus jatkaa ainakin maaotteluissa sekä myöhemmin mahdollisesti pääsarjatasolla. www.lts.fi/tapahtumat/the-nordic-countries-on-the-movetogether.html Näyttöön perustuvaa tietoa tarjolla huippu-urheilusta Evidence-based practices for elite sport -symposiumi järjestetään Jyväskylän yliopistossa 2.–4.11.2022. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia. . www.jyu.fi/sport/en/research/congresses/ebpes Petri Pyysing (vas.) ja Eetu Julin Super-cupin jälkitunnelmissa. Tulkki välittää kuvailutulkkauksessa näkövammaiselle sanallisesti informaatiota näkemästään mahdollisimman objektiivisesti. Super-cupissa kuvailutulkkausta näkörajoitteisille Pohjoismaat etsivät yhdessä keinoja lisätä liikkumista The Nordic Countries on the move – together on ensimmäinen laajasti liikkumista ja sen edistämistä Pohjoismaissa käsittelevä yhteispohjoismainen kongressi. Suomessa kuvailutulkkaus on urheilussa vielä suhteellisen uusi palvelu, joten ottelua varten tarvittavat suomenkieliset kuvailutulkkaajat piti kouluttaa erikseen. Kuvailutulkkaus on jatkuvaa tasapainottelua informatiivisuuden ja viihdyttävyyden välillä. lokakuuta webinaarina
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 9 Terveysliikuntapäivien aiheena väestötutkimukset Tyhmä tiedekysymys Liikuntapaikkoja löytyy. . Mitä kerätyllä tiedolla tehdään. UKK-instituutissa Tampereella. Itse en kuitenkaan tuomitsisi myöskään hampaat irvessä liikkuvaa miestä. Päivät käsittelevät liikkumisen väestötutkimuksia, joita on tehty Suomessa noin puoli vuosisataa. Muutos on aika marginaalinen. Saija Granlund, IT 5/2022 ”Helppo virhe”, ”tuomarivirhe”, ”amatöörimäinen moka”, ”lapsus”ja kruununa onnistumisen ”ei erehtynyt”... ARTO TIIHONEN, FT liikuntasosiologi arto@artotiihonen.fi Vuoden 2022 Terveysliikuntapäivät järjestetään 12.–13.10. Yksittäisellä miehellä on siis nyt suuremmat mahdollisuudet valita itselleen sopiva miehisyys. Mihin väestötutkimuksia tarvitaan. Vain olosuhteet ovat parantuneet. Päivillään pohditaan myös vähän liikkuvia mahdollisesti yhdistäviä tekijöitä. Tapahtumaan voi osallistua myös verkon välityksellä. Mies liikkuukin nykyään puolisonsa, lastensa, naapureidensa ja erilaisten kaveripiirien kanssa. Hampaat irvessä liikkuva mies ei voisi sellaista tehdäkään. Kaikki nämä voisi vain lopettaa urheilua arvioidessa ilmaisuina ja hyväksyä suoritusten virran, jossa tapahtuu kaikenlaista. Ilja Venäläinen, @iljavenalainen, twitter 14.8.2022 Pelaaja Ida, 11 vuotta, keskustellessamme kaiken maailman asioista: ”Joskus pojat ovat liian yksinkertaisia, ja tytöt liian monimutkaisia.” Santtu Luoto Facebook 15.8.2022. Juniorit pääsevät harrastamaan, yksilöurheilijat kilpailemaan ja liikkujat liikkumaan iästä riippumatta. Lyhyesti: kyllä osaa! Itse asiassa varsinkin aktiivisesti liikkuvat miehet ovat erinomaisen osaavia löytämään liikkumiselleen monenlaisia merkityksiä. Antti Tuisku, Pään takii, 2021 Muualla sanottua Osaako mies liikkua muutenkin kuin hampaat irvessä. Käsitys ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu, sillä liikuntakulttuurimme on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut suoritusja kilpaurheilua suosivasta terveysliikuntaa ja jopa kokemuksellista liikuntaa arvostaviin suuntiin. Janne Eerikäinen, @J_Eerikainen, twitter 9.8.2022 Muistaako joku minkälainen tapahtuma Veikkausliigan jalkapallo-ottelu oli reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Sulle mä neuvon samaa, älä mieti kun mene vaan. Kalle Punto, Liikunnan ammattilainen 2/2022 Lahdessa erityisryhmien kuntosalivuorot on järjestetty mäkimontun kuntosalille, jonka ovesta ja luiskasta ei kaikilla apuvälineillä pääse sisälle – ei edes silloin, kun paikalla on useampia avustajia. He löytävät liikkumisestaan ja urheilemisestaankin elämyksiä sisältäviä, identiteettiään rakentavia, yhteisöllisyyttä vahvistavia ja toimijuutta lisääviä kokemuksia. Jos ei, niin kannattaa mennä matsiin mahdollisimman pian. ukkinstituutti.fi/palvelut/koulutus/terveysliikuntapaivat. Myös miehisyydet ovat muuttuneet. Tärkeintä lienee se, että miehet ja miesten elämä on erilaista kuin ennen. Miehiltä odotetaan ja he odottavat itsekin itseltään monenlaisia rooleja, jotka ovat luoneet uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. Myös esteettömyyteen kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota. Kaikki eivät halua ja kaikkien ei todellakaan tarvitse liikkua hampaat irvessä. Kyllä tavoitteellisuus, kilpailullisuus ja suorituskeskeisyys ovat aivan hyviä ja kelvollisia syitä liikkumiseen. Ei se tarkota sataa kilsaa, pari askeltakin jo jeesaa. Perinteisen (traditionaalisen) ja vallitsevan (hegemonisen) miehisyyden rinnalle ovat nousseet neuvotteleva (ambivalentti) ja myös vaihtoehtoinen (marginaalinen) miehisyys
sitä, että Virtapohja on viime vuosina kirjoittanut suuren määrän laajoja tietokirjoja ja että kirja olisi syntynyt kiireessä. TUOMO JANTUNEN liikuntaneuvos Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Väitösuutiset Hyvä itsetunto ja urasopeutuvuustaidot tukevat urheilulukiolaisten urakehitystä LitM Aku Nikander tutki urheilulukiolaisten uramuodostusta urasopeutuvuustaitojen avulla sekä arvioimalla yksilöllisiä ja ympäristöön liittyviä tekijöitä näiden taitojen ennustajina. Vähintään yhtä arvokasta on ollut monien seuran jäsenten talkootöinään tekemä kirjan myyminen. Vettenniemi kritisoi mm. Halusimme Tahkon elämänkerran, joka tiivistäisi hänen tärkeimmät elämänvaiheensa ja oppinsa noin 300 sivuun. Kirjasta löytyvät asiantuntijoiden tekstit tukevat omalta osaltaan Kalle Virtapohjan luomaa Tahko-elämänkertaa. Kirjasta niitä ei paljoa löydy. Kirjoittajaksi löysimme tunnetun tietokirjailijan, urheilumiehen ja toimittajan, FT Kalle Virtapohjan, jonka kanssa aloitimme työskentelyn reilut neljä vuotta sitten. Itsetunto sekä urasopeutuvuustaidot ovat positiivisesti yhteydessä toisiinsa, ja miehillä on näissä naisia korkeampi taso. Aku Nikanderin psykologian väitöskirja “Adolescent student-athletes’ dual career adaptability: The role of individual and environmental factors” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.8.2022. Siinä ei pitäisi olla mitään kadehtimisen sijaa. Pienen seuran toiminta ei sen kustannuksia kata. Jättikirjan painattaminen ja myyminen ei olisi ollut järkevää eikä taloudellisesti edes mahdollista. Tutkimuksen perusteella urasopeutuvuustaidot ovat suhteellisen pysyviä. Kulut tulevat katettua. Hänen vähättelevä ja jopa ivallinen kirja-arvostelunsa tuntui kohdistuvan monelta osin kirjailijaan Kalle Virtapohjaan ja toisaalta kirjan kohteeseen Lauri Pihkalaan. Erityisesti professori Kalevi Heinilän sanat vakuuttivat meidät: "Tahkon sanoma on edelleen ajankohtainen. Sellaisia meillä ei ollut. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Toinen painos valmistunut. Ideaan uudesta Tahko-kirjasta suhtauduttiin hyvin innostuneesti. Nämä ovat vaikuttaneet siihen, mitä asioita on valikoitunut tarkasteltavaksi. Vähättelijöitä on syytä oikaista". Myös urheilulukiolaisten ja heidän äitiensä menestysodotukset ovat yhteydessä korkeampiin urasopeutuvuustaitoihin. 1 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Tahko-kirjan taustoista Vuonna 1979 perustetussa Tahko Pihkala -seurassa heräsi 2010-luvulla ajatus Tahkon elämän ja taustojen selvittämisestä uudelleen ja niiden saattamisesta tämän päivän liikuntatieteilijöiden ja -johtajien sekä tavallisten liikkujien käyttöön. Tietysti toivoimme myös näkökulmia ja nostoja, jotka toisivat lukijoille uutta tietoa Tahkosta. Olemme siitä kiitollisia. Ja niitä saimme, kiitos Kallen! Me Tahko Pihkala -seuran jäsenet tietysti tunnemme yhdistyksemme nimihenkilön ja arvostamme hänen työtään. Kävimme vierailulla useissa järjestöissä ja organisaatioissa, joiden kanssa Tahko aikoinaan työskenteli. Siksi kirjassa käsitellään myös mielipiteitä, joista Tahko on tunnettu ja jotka ovat olleet ajalleen ominaisia, mutta jotka nykyajasta katsottuna ovat jopa vääriä. Tahko Pihkala -seurasta tuli kirjan tilaaja ja Docendosta kustantaja. Kokouksissamme kuulimme paljon aikalaisten omakohtaisia tarinoita Tahkosta. Arvioitsija Vettenniemi puhui suuresta määrästä sponsoreita ja rahoittajia. Halusimme kirjaan mahdollisimman monipuolisesti ja avoimesti tekstiä Lauri Pihkalan innovaatioista, tekemisistä ja kohtaamista vaikeuksistakin, emme vain hauskoja tarinoita. Tahko-kirja syntyi useiden vuosien ponnistuksen tuloksena. Sitä vastoin Liikunta & Tiede -lehden palstoilla esiintynyt Erkki Vettenniemi tuntuu löytävän niitä enemmänkin. Se näkyy mm. Syntyneen Tahko Pihkala -kirjan budjetti pohjautuu kokonaisuudessaan kirjan myyntiin, ei saatuihin avustuksiin. kirjan viitemäärässä, joita on 455. LUKIJAN SANA Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Ympäristön organisaatiokulttuuri vaikuttaa urheilulukiolaisiin usein siten, että he priorisoivat mieluummin urheilua kuin koulutusta. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9341-2 Sepelvaltimotauti ei estä liikkumista kylmässä TtM Rasmus Valtonen tutki väitöskirjassaan sepelvaltimotautipotilaiden sydänja verisuonivasteita liikuttaessa kylmässä ympäristössä. Kattaakseen Tahkon koko monivivahteisen ja pitkän elämän sekä kaikki hänen oppinsa ja ajatuksensa, elämänkerran olisi täytynyt olla yli tuhatsivuinen. Valtonen havaitsi, että kylmässä toteutettu kohtuukuormitteinen dynaaminen ja staattinen liikunta lisäävät sepelvaltimotautipotilaan sydämen työmäärää noin ajassa. Lähes jokaisella heistä on ollut vahva, omakohtainen side kirjan päähenkilöön. Kirjan tavoite on tarjota hyötyä lukijoilleen, mutta myös kirjoittaa historiaa ja luoda Tahkosta rehellinen kuva. Jo heti ensimmäisen kuukauden aikana yksinomaan seura myi teosta yli tuhat kappaletta. Olimme kuitenkin valmistautuneet lukemaan tulevasta elämänkertateoksesta myös hänen negatiivisista puolistaan. Sen sijaan Tahkon elämäntyötä arvostavat tahot sitoutuivat etukäteen ostamaan kirjaa normaalilla hinnalla
Faranak Halalin ravitsemustieteen väitöskirja ”Weight management and its behavioral, psychological, and metabolic features among Finnish adults: with special reference to weight loss history” tarkastettiin 3.6.2022 Itä-Suomen yliopistossa. KM, LitM Mari Kääpä tutki väitöskirjassaan yläasteikäisten tyttöjen koulupäivän jälkeistä liikkumista ja koululiikunnan osana tehtäviä liikunnallisia kotitehtäviä. Painonpudotuksen vaikutukset voivat jäädä heikommiksi etenkin niillä, joilla on ollut elämänsä aikana toistuvia painonpudotusyrityksiä. Ne voivat vaikuttaa epäedullisesti syömiskäyttäytymiseen sekä kehon painoon ja aineenvaihduntaan. Teema: Liikuntalääketiede. Tästä huolimatta tutkimuksessa ei havaittu merkkejä sydänlihaksen hapenpuutteesta tai muita haitallisia EKG-muutoksia. Erityisesti hauskat tehtävät olivat oppilaiden mieleen. Dmitriy Bondarevin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja “Role of physical activity in the links between menopausal status, physical performance and mental well-being” tarkastettiin 20.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että merkittävä määrä ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Seuraava ilmestyy marraskuussa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9311-5 Fyysinen aktiivisuus parantaa keski-ikäisten naisten hyvinvointia vaihdevuosina Keski-iässä vaihdevuodet selittävät osaltaan naisten fyysisen toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin vaihteluita. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9154-8 Valmentaja vaikuttaa ilmapiirillä huippuurheilijan toiminnallisiin tunnetiloihin LitM Saara Haapasen väitöstutkimuksen perusteella valmentajan luomalla autonomiaa tukevalla ilmapiirillä on positiivinen vaikutus huippu-urheilijan toiminnallisiin tunnetiloihin. Haapanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan urheilijan tunnetiloihin vaikuttavien sosiaalisten, ympäristöllisten ja yksilöllisten tekijöiden välistä suhdetta kahdessa urheilijajoukossa Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. Saara Haapasen liikuntapsykologian väitöskirjan “Cross-cultural study of social environmental and individual antecedents of psychobiosocial states in high-level Finnish and North American athletes” tarkastettiin 27.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4559-4 Liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumista Liikunnasta ei ole ollut tapana antaa kotitehtäviä, mutta oppilaiden mielestä läksyt sopivat liikuntaan siinä missä muihinkin oppiaineisiin. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2477-3 Toistuvat painonpudotusyritykset eivät takaa parasta lopputulosta MSc Faranak Halal tutki painonpudotushistorian yhteyttä syömiskäyttäytymisen eri piirteisiin sekä lihavuuteen liittyviin terveyden riskitekijöihin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 1 Mari Kääpän liikuntapedagogiikan väitöskirjan “Understanding and Promoting Physical Activity among Finnish Adolescent Girls The Role of Active Physical Education Homework” tarkastettiin 28.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa. Tulosten perusteella korkea fyysinen aktiivisuus liittyy vähäisempiin masentuneisuuden tuntemuksiin ja runsaampaan myönteiseen hyvinvointiin riippumatta vaihdevuosien vaiheesta. Lisäksi hän tarkasteli painonhallintaan motivoivia ja vaikeuttavia tekijöitä sekä yleisimmin käytettyjä keinoja painotavoitteiden saavuttamiseksi. Matias Hilskan liikuntalääketieteen väitöskirja ”Prevention of Lower Extremity Injuries in Children’s Football” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 2.7.2022. Tulokset viittaavat siihen, että stabiilit sepelvaltimotautipotilaat todennäköisesti hyötyvät ympärivuotisesta dynaamisesta liikunnasta. Tulokset osoittavat, että toistuvia painonpudotusyrityksiä tulisi välttää. Väitöskirjan verkkoversio: jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-623352-9 Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9139-5 20 prosenttia verrattuna liikuntaan lämpimässä. Rasmus Valtosen lääketieteen väitöskirja ”Cardiovascular responses to cold and exercise in patients with coronary artery disease” tarkastettiin Oulun yliopistossa 12.8.2022. Dmitriy Bondarev selvitti keski-ikäisten naisten fyysistä suorituskykyä ja mielen hyvinvointia suhteessa vaihdevuosien vaiheeseen sekä fyysisen aktiivisuuden roolia näiden välisissä suhteissa. Tulosten mukaan liikuntaläksyt ovat oiva keino lisätä nuorten liikkumista. Mukana tutkimuksessa oli yli 700 huippu-urheilijaa. M.Sc
1 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 ”Liikunta ja urheilu yhdistävät ihmisiä ainutlaatuisesti” Komissaari Jutta Urpilainen: Liikunnan mahdollisuuksista on käytetty komissaari Jutta Urpilaisen mukaan kansainvälisissä kumppanuuksissa vasta osa.
Esimerkiksi kaupunkija elinympäristöjen kehittämiseen liittyvissä projekteissa on Urpilaisen mukaan runsaasti erilaisia eri käyttäjäryhmille tärkeitä näkökulmia, kuten saavutettavuus, syrjimättömyys ja viihtyvyys. – Uskon, että suuren yleisön asettama, jopa kansainvälisen mittakaavan saava paine on myös tehokas tapa saada aikaan muutoksia. Urpilainen pitää hienona, että urheilun ystävät ja katsojat ovat alkaneet perätä kisojen ja suurtapahtumien järjestäjiltä vastuullisuutta. EU pyrkiikin kehitysyhteistyöprojekteissaan ja ohjelmissaan arvioimaan vaikutuksia suunnittelussa, toteutuksessa ja jälkikäteen. Jotta kehitys olisi aidosti JOUKO KOKKONEN Kuvat: Euroopan Unioni kestävää ja vakaata, on samanaikaisesti kiinnitettävä huomiota kestävyyden kaikkiin ulottuvuuksiin – sosiaaliseen, ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Perusteena on yksinkertaisesti se, että monien kumppanimaiden väestö on hyvin nuorta. Tämä korostaa esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun keinojen merkitystä, kun liikkumisen määrää yritetään lisätä. Kansalliset huippu-urheilumenestykset nousevat etenkin suurtapahtumien aikana keskusteluun komissaarien kesken. YK on Urpilaisen mukaan hyödyntänyt pitempään liikuntaa ja urheilua järjestelmällisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. – Leijonien kiekkokultaa juhlistimme oman kabinettini kanssa ja kyllä se laajemminkin huomattiin. Urpilainen sai juhlahumun keskellä ihasteltavakseen mestaruuspokaalin.. – Nämä teemat ovat aina esillä kumppanimaiden kanssa käymässämme vuoropuhelussa. – Esimerkiksi Nigeriassa meillä on YK:n kehitysohjelman kanssa projekti, jossa pakolaisleireillä asuville, radikalisoitumisvaarassa oleville nuorille sekä pakolaisleirejä ympäröivien yhteisöjen nuorille on alettu järjestää yhteisiä jalkapallokerhoja ja turnauksia. Urheilu herkistää EU-väenkin Euroopan unioniin kuuluu 27 maata, joilla jokaisella on omintakeinen liikuntaja urheilukulttuuri. – EU:n tunnuslause on ”moninaisuudessa yhtenäinen”. Nuorten mahdollisuudet löytää paikkansa yhteiskunnassa ja heidän tulevaisuudennäköalansa ovat hänen mukaansa kumppanimaille suoranainen kohtalonkysymys. Urpilainen sanoo valinneensa nuoret yhdeksi työnsä painopisteistä. – Osittain tämä johtuu ehkä siitä, että urheilu ylipäätänsä on suhteellisen nuori EU-politiikan osa-alue: ennen vuotta 2009 EU:lla ei ollut urheiluasioihin minkäänlaista toimivaltaa. Kestävällä kehityksellä yhteys liikkumiseen Kestävän kehityksen kysymysten merkitys korostuu yhä enemmän liikunnassa ja urheilussa. Julkinen paine pakottaa urheilua muuttumaan Demokratia, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset ovat nousseet kansainvälisten suurtapahtumien yhteydessä entistä enemmän keskusteluun. Yhteiskuntien modernisoituessa liikkumisen määrä vähenee maailmanlaajuisesti. Samalla tarkastelukulma on laajentunut esimerkiksi kisoja järjestävän maan ihmisoikeustilanteeseen. Komissaaritkin vertailevat joskus kotimaidensa urheilumenestystä. Minusta se tarkoittaa tervettä ylpeyttä kansallisista kulttuureista, mikä joskus myös sisältää hyväntahtoista kilvoittelua urheilukentillä ja -areenoilla. Urpilainen muistuttaa, että EU on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita. Myös EU-kansalaisten valitsema Euroopan parlamentti on tarttunut aiheeseen. Hän näkee, että alueella on kuitenkin paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Ajatuksena on tarjota mielekästä vapaa-ajan tekemistä, tuoda nuoret yhteen, hälventää ennakkoluuloja ja vahvistaa osallisuuden kokemuksia. Urpilainen korostaa, että EU:n kansainväliset kumppanuudet ovat arvolähtöisiä. Urheilulla on Urpilaisen mielestä täysin ainutlaatuinen ominaisuus yhdistää ihmisiä ja ”rikkoa jää” heidän välillään. EU on toteuttanut YK-järjestöjen kanssa yksittäisiä projekteja, joissa liikunnalla on ollut keskeinen rooli. Sen lisäksi TšeKomissaarit vertailevat joskus kotimaidensa urheilumenestystä. Vasta Lissabonin sopimuksen myötä jäsenmaat antoivat unionille niin sanotun täydentävän toimivallan, mikä tarkoittaa, EU:n toimet voivat täydentää ja tukea jäsenmaiden omaa urheiluja liikuntapolitiikkaa. Parlamentti on muun muassa esittänyt viime vuoden lopulla hyväksytyssä EU:n urheiluja liikuntapolitiikkaa koskevassa aloitepaperissaan, että maissa, jossa tapahtuu laajamittaisia ihmisoikeusrikkomuksia, ei pitäisi järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Urheilu on myös väylä kanavoida suuria tunteita. Jutta Urpilainen vieraili Senegalin pääkaupungissa Dakarissa helmikuussa 2022, kun maa oli juuri voittanut jalkapallon Afrikan mestaruuden. – Kaikkia ulkosuhdetoimiamme myös arvioidaan kestävän kehityksen tavoitteita vasten. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 3 E uroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Urpilainen sanoo, että liikunnan ja urheilun potentiaali osana kansainvälisiä kumppanuuksia on tiedostettu. Asetamme erityisesti, kun tuemme kumppanimaita taloudellisesti ehdoksi rakenteelliset uudistukset, jotka edistävät perusarvoja. – Urheilun ja liikunnan käyttäminen rauhanrakentamiseen ja yhteiskuntien eheyden lisäämiseen onkin tästä syystä erityisen kiinnostavaa. Unionin kehityspolitiikan tarkoituksena on edistää unionin perusarvoja, joihin demokratia ja ihmisoikeudet lukeutuvat
Työhön kuuluu paljon matkustamista, usein kaukokohteisiin, ja päivät ovat kokousten täyttämiä. Haastattelu on tehty sähköpostitse elokuussa 2022. – Jaksamisen kannalta on tärkeää pitää huolta itsestään. Komissaarin elämässä liikunta antaa mahdollisuuden itsehuoltoon. Rakennerahastot tukivat 284:ää hanketta, joista 163 oli aluekehitysrahastohankkeita ja 121 sosiaalirahastohankkeita. EU yllättävän suuri liikuntaja urheilurahoittaja Suomessa Suomalaiset liikuntahankkeet saivat vuosina 2017–2020 yhteensä 115,2 miljoonaa euroa tukea kansallisista EU-rahoitusohjelmista. Suosittuja ovat olleet myös erityiset reitistöhankkeet ja kehittämistyö. EU-eurot liikunnalle 2017–2020. www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/11/eee18601final_23.11.2021_eu-euroja-liikunnalle-2017-2020_web.pdf EU-komissaarit Ursula von der Leyen, Virgilius Sinkevi?ius, Jutta Urpilainen, Kadri Simson ja Johannes Hahn unionin tilaa esittelevän raportin valmisteluseminaarin jaloittelutauolla heinäkuussa 2022 La Hulpessa Brysselin liepeillä. Reitistöhankkeissa korostuivat pyöräilyn eri muodot. Kuntosalilla tai pilates-tunnilla käyminen on myös tärkeää omaa aikaa, joka muutoin on kortilla. Euroopan unioni rahoittaa ohjelmakaudellaan 2021–2027 liikuntaa ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. EU-hankerahalla on rakennettu muun muassa ampuma-, hevosja moottoriurheilun suorituspaikkoja. Jutta Urpilainen (s. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 kin saavuttama pronssimitali sai meidät yhdessä tuumaamaan, että pärjäsimme näissä kisoissa EU:na aika hyvin! Liikunta auttaa jaksamaan komissaariarjessa Urpilainen kokee liikunnan suureksi voimavaraksi ja sanoo sen olleen aina läsnä elämässään. Komissaarin liikuntavinkki on yksinkertainen. – Myös suomalaisten kaupunkien väljyyttä ja sen tuomia mahdollisuuksia alkaa täällä arvostaa. Tukea myönnettiin 1 399 hankkeelle, joihin liittynyt yksityinen rahoitus oli arviolta 64 miljoonaa euroa. Hänen sanoo vaihtelun virkistävän ja ennakkoluulottomien lajikokeiluiden kannattavan. EU-tuki täydentää liikunnan valtiolta ja kunnilta vuosittain saamaa rahoitusta. Suomessa vuosina 2017–2020 toteutetut 1 399 liikuntaa edistänyttä EU-rahoitteista hanketta saivat tukea joko Euroopan unionin maaseutuohjelmasta tai Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmista. Unionin varoista tullut tuki oli keskimäärin 29 miljoonan euroa vuodessa, mikä vastaa vajaata viidennestä valtion liikuntabudjetissa. Suomesta komissaari kaipaa erityisesti kaupunkilaisillekin helppoa pääsyä liikkumaan luonnossa. Bryssel on Urpilaisen mielestä mainettaan mukavampi ja viihtyisämpi. Hankkeista 956 rahoitettiin maaseutuohjelman Leader-toimintaryhmien kautta ja 159 ELY-keskusten maaseutuosastojen jakaman maaseuturahoituksen avulla. Suomalaisia hakijoiden tukena toimii ”EU Sport 2021–” -hanke. . 1975) EU-komission jäsen 2019– valtiovarainministeri 2011–2014 kansanedustaja 2003–2019 SDP:n puheenjohtaja 2008–2014 Kokkolan kaupunginvaltuutet tu 2000–2019, valtuuston puheenjohtaja 2015–2016 kasvatustieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 2002. Bryssel on vanha ja tiivisti rakennettu kaupunki, ja erityisesti pyörätiet ovat harvassa. Rakennerahastojen tukemissa hankkeista kärjessä olivat koulutusja työelämähankkeet niin kappalemääräisesti kuin rahoituksenkin osalta. . Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (Liikunnan aluejärjestöjen), Suomen Olympiakomitean ja opetusja kulttuuriministeriön yhteishankkeen tavoitteena on lisätä liikunnan EU-hankerahoitusten hyödyntämistä Suomessa
E. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 5 V uoden 1952 Helsingin olympialaisista on tullut niin kiinteä osa suomalaisen historiankirjoituksen kanonisoitua perustarinaa, että kisojen tarkastelun näkökulmat ovat jääneet eräin kohdin yksipuoliseksi. Samalla myös muu suomalaisuus ympärillä alkoi muuttua suuntaan, jossa urheilun merkitys kansallisen olemassaolon osoittajana vähentyi. Omissa olympiakisoissa päättyi vaihe, jolloin suomalaisella urheilulla oli tarve todistaa olemassaolonsa muulle maailmalle. Yksi ulottuvuus, jota tutkimus ja kisoja koskeva julkinen keskustelu on varsin vähän huomioinut, liittyy kisojen jättämään perintöön Suomen urheilukulttuurille. Vaikka menestys vähän jo hiipuikin. Kisat viestivät tätä muulle maailmalle, mutta etenkin suomalaisille itselleen. Fremling/Museovirasto muotonsa sekä omaksui prioriteettinsa, valtarakenteensa ja identiteettinsä – ja tuotti samalla yhteiskunnallisen roolinsa ja merkityksensä. Kuva: F. Kisat päättivät 1800-luvun lopulla käynnistyneen kehitysjakson, jonka aikana urheilukulttuuri järjestäytyi ja loi JARI KUPILA Paradoksi 1952 Helsingin olympialaiset olivat historiallinen käänne suomalaisuudelle ja suomalaisten pääkaupungille, mutta mitä olisikaan suomalainen urheilukulttuuri, jos omia olympialaisia ei olisi koskaan järjestetty. Helsingin kisat olivat merkittävä sen osoittamisessa, että maailmassa oli, kaikkien sotavuosien jälkeenkin, sellainen maa kuin Suomi. Mihin suuntaan olympialaiset veivät suomalaisen urheilun painopisteitä ja identiteettiä. Suomen Suurkisat 1947. Oltiin uskottavasti kansainvälisen urheiluyhteisön jäseniä, suorastaan sisäpiiriä. Kisojen konkreettisen merkityksen Helsingin rakennetulle kaupunkikuvalle on todettu moneen kertaan, samoin on mainittu kisojen henkinen merkitys sodan jälkeisestä ahdingostaan toipuvalle kansakunnalle. Enää ei tarvinnut. Mutta mitä kisahanke merkitsi urheilukulttuurille itselleen. Oli syntynyt järjestäytynyt kansallinen urheilukulttuuri ja kytkeydytty kansainväliseen urheiluun – ensin menestymällä urheilussa ja lopulta kasvamalla rooliin, jossa voitiin isännöidä kansainvälisesti näkyvin huipputapahtuma. On huomioitu poliittiset ulottuvuudet, on kerrattu kuinka Lonkero ja Aperita tulivat kisojen mukana Alkon tuotevalikoimaan. Suomen urheiluhistorian alkuvaihe tuli valmiiksi. H elsingin olympialaiset voi nähdä käänteenä. Oma mielikuva siitä, että Suomella todellakin oli paikkansa maailmankartalla, alkoi olla uskottavasti valmis. Sekin tiedetään, että kisojen aikana satoi, yleisöä oli odotuksia vähemmän ja suomalaisten menestys jäi pettymykseksi – vaikka 22 mitalia onkin lopulta osoittautunut koko sotien jälkeisen olympiahistoriamme ylivoimaisesti parhaaksi saavutukseksi. Suomi aikuistui sotien kiirastulen jälkeen. Kun viimeinen sotakorvausjunakin lähti ja Armi valittiin maailman kauneimmaksi juuri kisojen aikana, laukaisi kisaisännyys tunnelman siitä, että nyt kääntyy uusi aika.
1950-luvun alussa alkanut nousukausi olisi tempaissut suomalaiset iloisempaan elämänmenoon ilman kisojakin, mutta urheilulla ei olisi ollut mitään symbolista tai konkreettista roolia ilmapiirin synnyttäjänä. Olennaista on myös olympialaisten ja järjestöelämän yhteys. Yhteiskunnallinen todellisuus alkoi viedä tähän suuntaan heti sotien jälkeen. Se opetti myös myöhemmät suomalaiset kokemaan käänteen sotavuosista hyvinvointiin olympiakisojen vauhdittamana asiana. Jalkapallossa hapuiltiin kosketuksia kansainväliseen ammattilaiskulttuuriin, nyrkkeilyssä samoin. Se, että TUL, CIF ja SVUL pakotettuina suostuivat sotien jälkeen yhteistoimintaan olympiakisojen turvaamiseksi, oli muodollisen ”urheilusovun” ohella myös tekijä, joka patosi painetta. Ei olisi ollut tarvetta ladata koko urheilun huomiota ja resursseja olympiahankkeen tueksi, olisi voitu hakea toisenlaisiakin kasvupolkuja ja antaa tilaa myös olympiaurheilun kanssa ristiriitaisillekin kehityskuluille. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Urheilun rooli tuntemuksen konkretisoijana oli merkittävä, mutta paradoksaalista kyllä, kisat olivat samalla eräänlainen joutsenlaulu aikakaudelle, jolloin urheilulla oli erityinen merkittävyys kansallisen identiteetin tuottajana, osoittajana ja vahvistajana. Tämä on ollut omiaan lisäämään urheilua kohtaan tunnettua positiivista asennetta yhteiskunnassa. Se, miksi urheilujohtajuus ja urheilun yhteiskunnallisen puheenvuoron päivitys jumiutuivat 1950-luvulla, johtui pitkälti järjestöelämän sekasortoisesta vaiheesta. Osa uutta todellisuutta oli se, että vaikka urheiluun suhtauduttiin Suomessa positiivisesti, sen yhteiskunnallinen merkitys alkoi muuttua. Jälleenrakennusvuosien dynamiikka sai aikaan uutta kehitystä myös urheilussa, mutta urheilun johtamisessa ja järjestelmän ylätasojen linjauksissa olympiaurheilun rooli vain vahvistui. Näiden kisojen jälkeen Suomi ja suomalaisuus muuttuivat, maailma muuttui, kansainvälinen huippu-urheilu muuttui. Se, että olympiaurheilulla säilyi Suomessa myös sotien jälkeisessä todellisuudessa niin keskeinen rooli osana huippu-urheilumme valtarakenteita ja prioriteetteja, selittyy vahvasti omien olympialaisten jättämällä kokemuksella. S otia edeltävän aikakauden Suomi jäi 1950-luvun alun ilmapiirissä monin kohdin historiaan. Oltiin niin tyytyväisiä siihen, että pidettiin Suomea maailmankartalla, ettei havahduttu syntyneeseen tarpeeseen päivittää oman olemassaolon perusteita. Voi kysyä, olisiko urheilun sisäpolitiikan tulehtuminen voitu estää, jos järjestökenttä olisi voinut sopeutua sodanjälkeisen todellisuuteensa omista lähtökohdistaan, paineitaan rauhallisesti käsitellen – ja rakentaa lopulta realistisen reitin aitoon yhteistoimintaan ilman ulkoisen olympiapaineen pakkoa. Olympialaisilla ei kuitenkaan olisi ollut tässä prosessissa roolia. Kisojen seuraaminen olisi ollut etäistä. Iso osa tästä asenteesta on kytkeytynyt juuri olympiaurheiluun. Mikä olisi saanut sen sukupolven, jonka tehtäväksi tuli 1950ja 1960-lukujen Suomen rakentaminen, pitämään olympialaisia erityisen merkittävänä asiana, jos juuri vuonna 1952 ei olisi ollut omaa erityistä olympiakokemusta. Eikä asema ole aidosti horjunut myöhemminkään. Moottoriurheilu alkoi hiljalleen nostaa merkitystään. Urheilun tarve sotien jälkeisessä yhteiskunnassa olisi määrittynyt toisilla perusteilla. H elsingin kisat olivat monumentti sukupolvelle, joka nuoruudessaan tuotti itsenäisen Suomen huippu-urheilun suuren menestysjakson – ja joka keski-ikäistyttyään teki Helsingistä olympiakisojen isännän. Urheiluelämäkin olisi varmasti ainakin kansallisena ilmiönä piristynyt. 2020-luvullakin urheilun johto on organisoitu, ainakin muodollisesti, Olympiakomitean alaisuuteen. Se sukupolvi katsoi eteenpäin. Omien kisojen järjestäminen kiillotti olympiaurheilun merkityksen.. Ajassa kasvoi ilmiöitä, joissa piili haaste olympiaurheilun merkitykselle urheilutekemisen johtotähtenä. Urheilussa itsessään tätä hidasta muutosta ei huomattu. Kun vielä olympiamenestyskin jäi sotien jälkeen vaatimattomaksi, on vaikea nähdä miten sotien jälkeistä urheilevaa Suomea – ja sen johtajuutta – olisi enää saatu huumaantumaan olympiaurheilun erityisestä merkityksestä, ellei juuri vuonna 1952 olisi ollut omia olympiakisoja. Urheilun arki on tuottanut koko ajan ilmiöitä, jotka ovat kyseenalaistaneet olympiaurheilun erityismerkityksen. Tämä olisi vaikuttanut urheilun johtamisen painopisteisiin ja sitä kautta koko urheiluelämän omiin prioriteetteihin. Jos kisat olisivat olleet vaikkapa Los Angelesissa, Suomen menestys olisi luultavimmin jäänyt Helsingissä nähtyä heikommaksi. Vielä 1950-luvulla nämä ilmiöt kasvoivat hieman piilossa, mutta 1960-luvulta lähtien pelin henki on ollut selvä. Samalla muuttui Suomen rooli maailmassa ja urheilussa. Kun painetta ei voitu avoimesti kohdata ja käsitellä, se purkautui TUL:n ja SVUL:n leireissä kisojen jälkeisinä vuosina sisäisesti repivänä ja leirijakoja syventäen. Näin myös urheilussa. Joku voisi sanoa, ettei ole täysin huomattu vielä 2000luvullakaan. Lisäksi Itäblokki ei olisi niihin osallistunut ja länsieurooppalaistenkin osallistuminen olisi ollut kustannussyistä laiskaa, mikä olisi vienyt myös kansainvälisestä loistosta paljon pois. K un kisat olivat Suomessa, 1950-luvun alkuvuosina herännyt usko parempaan tulevaisuuteen konkretisoitui omiin kisoihin. Muutos muutti myös kansallista tapaamme kokea urheilu ja nähdä sen merkitykset, mutta muutos olisi voinut olla huomattavasti rajumpi ilman omia olympialaisia. Jääkiekko alkoi ottaa ensimmäisiä kehitysaskelia, kuten muutenkin joukkueurheilu. Vuonna 1952 aikuistui sukupolvi, joka ei ollut oikein syntynytkään, kun viimeinen suuri suomalainen olympiatriumfi koettiin Berliinissä 1936. Ilman omia kisoja sellaista perustetta ei olisi ollut. Omat olympialaiset symboloivat suomalaisten tarinan käännettä. Sitä sukupolvea ei kiinnostanut sotia edeltävien aikojen muistelu
1950 -luvun jälkeistä Suomea leimasi kaupungistuminen ja erilaisen populaariviihteen kulutuksen kasvu. Kisoihin olisi menty ilman Helsingin kisamenestyksen pelastaneita melojia ja muutenkin pienemmällä ryhmällä. Se muokkasi myös urheilun yhteiskunnallisia tarpeita. Mutta ei tässä muutakaan voi. Samalla, hyvinvointivaltion kehittyessä, alkoivat korostua myös liikunnalliset arvot. Paradoksaalista on, että kokemuksen tuottanut urheilujärjestelmä itse unohti loikata mukaan kehitykseen, joka kisojen ansiosta urheilua ympäröivässä yhteiskunnassa vauhdittui. Vaikka Suomen asema urheilun suurvaltana on lipunut historiaan, yksittäisten olympiamitalien merkitys paisui paisumistaan 1900-luvun toisen puoliskon johtamisessa – vaikka arjessa kehittyi koko ajan ilmiöitä, jotka veivät muita tavoitteita kohti. Se olisi vaikuttanut siihen, miten urheilun merkitys olisi koettu 1950-luvulla – ja se taas olisi mahdollistanut toisenlaisiakin kehityspolkuja kuin olemme nähneet. Olisiko joukkueurheilun kehitys päässyt liikkeelle luontevammin ja heti alkuvaiheistaan täysivaltaisena osana huippu-urheilua – ilman keskustelua siitä, onko joukkueurheilu edes oikeaa urheilua. Jos kisat olisivat olleet Amerikassa, olympiaurheilun historiallinen merkitys olisi jäänyt kiillottamatta sotien jälkeiselle Suomelle. P alataanpa siihen jossitteluun. Paavo Nurmi olisi jäänyt kaukaisemmaksi historian hahmoksi ilman avajaisjuoksuaan. Tähän yhdistyi tarve sosiaalisiin kokemuksiin. Kuva: Väinö Kannisto/ Helsingin kaupunginmuseo.. Kisojen merkitys olisi mitä luultavimmin jäänyt suomalaisittain kuriositeetiksi. . Sotia edeltänyttä menestysjaksoa ei olisi saatu kytkettyä sotien jälkeisen urheilun perustaksi ilman niitä hetkiä. On rohkeaa väittää, että kokemus omista olympialaisista ja siihen liittyvästä euforiasta olisi urheilun johtamista leimaavan yhteiskunnallisen reaktiohitauden tradition taustalla. Näitä lajeja leimasi se, että olympiamenestys ei ole niissä päätavoite. Erityisaseman horjuminen ei olisi koko olympiaurheilun merkitystä vienyt, mutta olisiko sotien jälkeen kyetty paremmin antamaan tilaa olympiaurheilun etujen kanssa ristiriitaisillekin kehityskuluille, jos kaikki huomio ei olisi fokusoitunut olympialaisiin. Suomalaisen urheilun virallinen narratiivi ikään kuin betonoitui avajaishetkissä. Tarvittiin urheiluelämyksiä joka viikko, ei olympiadin välein. Kansainvälinen menestys oli toki koko ajan tärkeää, mutta samalla kasvoi myös kansallisen ja paikallisen urheilun seuraamisen uusi perinne. Mitähän se olisikaan merkinnyt koko urheilukulttuurille. Voimistelijoita ja yleisöä Suomen Suurkisojen päättäjäisjuhlassa Töölön Pallokentällä vuonna 1947. Helsingin kisat vauhdittivat Helsingin ja Suomen kehitystä, auttoivat niitä tarttumaan ajan dynamiikkaan kiinni. Urheilun johtaminen ei herännyt tämän muutoksen kyytiin, muutamaa lajia lukuun ottamatta. Siis mitäpä jos ne Helsingin kisat olisivatkin olleet Pohjois-Amerikassa, kuten vaihtoehto oli. Lisäksi olisi jäänyt kokematta se euforia, jonka Paavo Nurmen ilmaantuminen maratonportista aiheutti. Omien kisojen järjestäminen ikään kuin kiillotti olympiaurheilun merkityksen. Olisiko esimerkiksi jalkapallon ammattilaiskulttuurin kehittymistä voitu jarruttamisen sijasta vauhdittaa ja mahdollistaa Aulis Rytkösen kaltaisten pioneerien laajamittainen esiinmarssi Euroopan kentillä jo 1950-luvulla – siis vähän siihen tyyliin kuin Ruotsissa. Ne suorastaan estivät urheilua päivittämästä yhteiskunnallista pelikirjaansa. Olympiaurheilu ja siihen latautuneet historialliset merkitykset – ja tähän liittyen urheilusysteemin rahoitusmekanismien sitkeä painotus olympiamenestyksiin – hidastivat halua reagoida nykyaikaan. Sekin vei suuntaan, jossa kaiken satsaaminen olympiamitaleihin ja maailmalla näkyviin yksittäisiin menestyksiin, ei oikein enää riittänyt urheilun yhteiskunnalliseksi perusteeksi. Koululiikunnan ohella alettiin tarvita vapaa-ajan liikuntaa koko väestölle. Kisahuuma lumosi urheilujohtajuuden niin, että se vaikutti johtamisen perimässä vielä vuosikymmeniä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 7 Sen johto hallinnoi mandaattia, joista lausutaan urheilumme tärkeimmät puheenvuorot yhä
Tilastoitu kulutus oli laskenut sodanjälkeiseltä tasolta alle kahteen litraan absoluuttista alkoholia vuodessa ja oli Euroopan alhaisimpia. Sinänsä Ryhtiliikkeen tarve oli jo vähentynyt. Järjestön olympiavuoteen tähtäävän Isännyys velvoittaa -kampanjan tavoitteena oli hyvän käytöksen edistäminen ja väkijuomatapojen parantaminen. Pääkaupunkiin komennettiin eri puolilta maata 826 poliisia. Julkijuopotteluun ja rikollisuuteen poliisi varautui JOUKO KOKKONEN Kotimaiset ja kansainväliset kulttuurikamppailut Helsingissä 1952 Olympiakesän 1952 kotimainen tavoite oli kirkas. Kumpikin osoittautui mahdottomaksi toteuttaa. Ryhtiliike valitsi keinoksi päihtymyksen moralisoinnin. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Helsingin Aleksanterinkatu olympiakesänä 1952. (Helsingin poliisin rikososaston olympia-toimikunta) Päävastuun juopottelun torjunnassa kantoi vuonna 1949 perustettu Suomen Kansan Ryhtiliike, joka jatkoi sotien jälkeen perustetun Kansalaisryhdin toimintaa. Helsingistä ja Suomesta oli tavoitteena antaa länsimainen kuva, mihin alkoholin saatavuuden rajoittaminen ei sopinut. Olympiakisat tarjosivat kuitenkin poikkeuksellisen mahdollisuuden yrittää vaikuttaa jopa suomalaisten huonoksi väitettyyn viinapäähän. (Kokkonen 2008; Peltonen 2002, 63–65) Ryhtiliike väitti juopottelevien ja tappelevien kotimaisten kisavieraiden pilaavan järjestäjien ja suomalaisurheili. Alkoholinkäytön näkyvien haittojen vähentämiskeinoiksi valikoivat valistus ja vetoaminen suomalaisten velvollisuudentuntoon. Omaa kulttuurikamppailuaan kävivät Helsingissä kylmän sodan hengessä itä ja länsi. Kuva: Olympia-kuva Oy/Helsingin kaupunginmuseo H elsingin olympiakisojen järjestelytoimikunta ja poliisi pohtivat keväällä 1951 rajuja keinoja isäntämaan maineen turvaamiseksi. Päinvastoin anniskelua lisättiin Helsingissä. lisäämällä valvontaa. Esillä olivat alkoholin myyntikieltokielto ja vaarallisimmiksi arvioitujen rikollisten pidättäminen ja pääsyn estäminen Helsinkiin. Miehet oli pidettävä selvinä ja naiset siveinä
(Eeva heinäkuu 1952) Kisojen aikana lukuisat pakinoitsijat moittivat ulkomaalaisista kiinnostuneita suomalaisnaisia. (Kokkonen 2008) Rikollisten tarkkailu tehostui Helsingin poliisikomentaja Erik Gabrielsson korosti toukokuussa 1952, että poliiseilta odotettiin kisojen aikana ”kohteliasta ja miehekästä käytöstä, avuliaisuutta ja huumorintajua”. Poliisi jatkoi ”jenkkipoikien” ja ”miksei myös neekerien” olevan ”valtavia ilmestyksiä”. Sota-ajan neuvostopropagandasta parhaiten olivat tehonneet vihjaukset suomalaisten kotirintamalla hääriviin saksalaisiin. Sota-ajan näkyvimpiin propagadisteihin kuulunut ”Jahvetti” (Yrjö Kilpeläinen) arveli, että ”parinkymmenen vuoden kuluttua näistä olympiakisoista myöskin Suomella on omat kuuluisat sprintterinsä”. (Rikososaston Olympia-toimikunta; Kokkonen 2008) Suomi-kuvan varjelemisen pienenä sivujuonteena Helsingin kaupunki sijoitti alkoholisoituneita miehiä Mäntsälästä ostamaansa Hirvihaaran kartanoon. On vaikea arvioida Ryhtiliikkeen osuutta siihen, että alkoholinkulutus jäi olympiakisojen aikana arvioitua alhaisemmaksi. Liike perusteli toimiaan myös urheilutapahtumista saaduilla kokemuksilla. Varsinkaan päihtyneiden miesten vastuuntuntoon ei voinut luottaa. (Kaleva 20.7.1952) Jo kisojen aikana alkoivat arvailut kansojen intiimikohtaamisten seurauksista. Väkijuomien myynti lisääntyi suurten urheilukilpailujen alla. Suomalaisten väitetyt huonot ominaisuudet eivät korostuneet kisojen aikana. Vuonna 1917 olivat muodissa kasakat ja kiinalaiset. (Suomen Sosialidemokraatti 25.7.1952) Lehdet kertoivat olympiaromanssien seurauksista keväällä 1953, jos saivat niistä vihiä. Lehtien pääkirjoitukset julistivat sanomaa kansojen ja rotujen veljeydestä, mutta pakinoitsijat paheksuivat ulkomaalaisten pauloihin langenneita Suomi-neitoja. Hän arvioi ”riehaantuneiden” määrän pieneksi, mutta näkyväksi. Rikollisten silmälläpitoa varten poliisi perusti kisojen ajaksi erityisen tarkkailuja valvontaryhmän, jolla oli käytössään kattava aineisto: (Helsingin poliisin rikososaston olympia-toimikunta) – Vapaina olevien ammattimaisten ja tavanomaisten rikoksentekijäin tunnetuksi tekemiseksi esitetään poliisimiehille tunnetuimpien rikoksentekijöiden valokuvat varjokuvakoneella sekä selostetaan kunkin rikollisen henkilötiedot, tuntomerkit, rikoslaji ja tekotapa, tavallinen oleskelupaikka sekä tiedossa olevat seurustelutoverit. Juopumuspidätykset lisääntyivät yli 60 prosenttia, mutta asiaan vaikutti poliisien runsaus pääkaupungissa. Palmgren sohaisi viittauksellaan arkaan paikkaan. Neuvostoliiton joukkue marssi olympiareenoille ja taisteli tosissaan menestyneimmän maan paikasta Yhdysvaltojen kanssa, vaikka jäi toiseksi. Kalevan nimimerkki ”Valtteri” tapasi kisojen avajaispäivänä suomalaisnaisten käytöstä ihmetelleen poliisin: ”Merkillinen on Suomen nainen, kun värillistä rotua näkee”. Värillisten kanssa seurustelleita oli vähän, mutta ”poikkeuksen tietenkin tekivät helsinkiläiset naikkoset, joita poliisit pyydystelivät vesakoista”. Kan. Luku oli vuoden 1952 korkein. ”Hyvät helsingittäret” olivat pitämässä huolen, että ”puoliverisiä” pikajuoksijoita oli syntymässä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 9 joiden saavuttaman myönteisen julkisuuden. Sekä kähärätukkainen lapsi että hänen äitinsä voivat olosuhteisiin katsoen hyvin. Hän varoitti lankeamasta tilapäissuhteisiin, jotta Suomen nuorison maine maailman puhtaimpana ei kärsisi. Valtionrautatiet, Postija lennätinhallitus, SOK, OTK ja Kesko levittivät liikkeen julisteita korvauksetta. Kylmä sota valtaa olympiakabinetit ja -areenat Helsingin vuoden 1952 olivat myös ensimmäiset todelliset kylmän sodan aikakauden kisat. Hän muistutti kohteliaisuuden tehoavan usein parhaiten epäkohteliaisiin asiakkaisiin. Tiettävästi maan ensimmäinen ”musta olympiavieras” on nähnyt päivänvalon Riihimäellä. (Orko 1952) Eeva-lehden ”Rouva Suorasuu” muistutti vuoden 1947 Suurkisoissa tapahtuneen ”syrjähyppyjäkin, joista koitui surullisia seurauksia elämänsä juhlaan valmistautuneille tyttölapsille”. HKL:n busseissa ja raitiovaunuissa oli esillä 2 000 ”Isännyys velvoittaa, ystävyys valloittaa” -julistetta. Ulkomaalaisten kisavieraiden ja urheilijoiden koettiin kuitenkin uhkaavan nuorten naisten siveyttä. Ryhtiliikkeen pääviesti ”Isännyys velvoittaa” löi hyvin läpi. – Eräät Helsingin olympiakisojen jälkimainingit alkavat nyt ilmaantua. Ryhtiliike arvioi ”isäntäväen osoittaneen tässäkin kohdin itsehillintää ja tahtoa esiintyä arvokkaina, maamme maineesta kiinnipitävinä kansalaisina”. Moralisoiva sävy ei jää epäselväksi. Sittemmin alkoholistien vanhainkodiksi muuttuneeseen kartanoon vietiin noin 60 miestä. Vuonna 1918 tuli saksalaisten vuoro, ja uudelleen taas viime sodan alettua, kun suomalaiset miehet vartioivat Syvärillä ”kotia, uskontoa ja isänmaata” ja saksalaiset hyväntahtoisesti huolehtivat järjestyksestä kotirintamalla. Kisojen avajaispäivänä oli poliisin suojissa 318 juopunutta, joista 11 oli naisia. (Kokkonen 2008) Liisa Orko korosti keväällä 1952 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton Kisakenttä-lehdessä suomalaisten hyvän maineen riippuvan naisista, sillä ”meidän naisten on loppujen lopuksi vastattava kansakunnan moraalista”. Uudessa Suomessa ilmestyi 3.5.1953 pikku-uutinen Riihimäeltä. Ulkomaiset vieraat mahdollinen uhka naisten siveydelle Helsingin olympiakisat olivat yleisen käsityksen mukaan kansojen ystävyyden juhla, jonne suomalaiset toivottivat kaikki osanottajat varauksitta tervetulleeksi. Kisojen aikana kuulutukset muistuttivat 18 asemalla ryhdikkäästä käytöksestä. Kommunistien Vapaan Sanan ”Hapan” (Raoul Palmgren) väitti, ettei ilmiössä ollut mitään uutta: (Vapaa Sana 22.7.1952) – Älköön kuitenkaan luultako, että tämä suomalaisten naisten kiimarynnäkkö XV olympialaisten amerikkalaisten he-manien, brasilialaisten mustienrudolfien, espanjalaisten donjuanien ja ennen kaikkea neekerien perään on mitään uutta historiassamme. Myös muut itäblokin maat menestyivät hyvin. Orko vihjasi ulkomaistenkin kisaturistien saattavan käyttäytyä sopimattomasti. Väkivaltarikoksien määrä laski kisojen aikana selvästi. Moottoripyöräilyn Pyynikin ajoissa tehty haastattelututkimus kertoi, että monet kisavieraat olivat ”varanneet matkaevääksi pari pulloa väkeviä”. Näkemys kertoo sekä halusta varjella ihanteellista suomalaisuutta että muukalaiskammosta
Kisajärjestäjät torjuivat osaltaan läntistä propagandatoimintaa, jonka saattoi olettaa ärsyttävän Neuvostoliittoa. kongressi Helsinki) Rautaesirippu Otaniemessä Jakoa itään ja länteen korosti se, että Neuvostoliiton vaatimuksesta sen ja itäblokin muiden maiden joukkueet saivat oman olympiakylän Otaniemestä. Edström ehdotti, että vain Formosan Olympiakomitean joukkueen urheilijat saisivat kilpailla. KOK:n tuolloisen peruskirjan mukaan edustusoikeus oli vain jonkin olympiakomitean alaisuuteen kuuluvalla urheilijalla. Von Frenckell totesi KOK:n kokouksessa Oslossa helmikuussa 1952, että pakolaisjoukkuetta ei voida järjestää Helsingin kisoihin. Esillä oli muun muassa loikkaamaan rohkaisevien lentolehtisten levittäminen, mutta yritykset vaikuttaa sosialistimaiden urheilijoiden kisojen aikana jäivät toteuttamatta. Lokakuun alussa 1952 sama lehti kertoi hänen kuvailleen romanialaisurheilijoiden olevan valtion palkkaamia ammattilaisia. KOK yritti löytää yhteisymmärryksen Oslon 1952 talvikisojen alla. Edström epäili aiheellisesti von Frenckellin kutsuneen salaa sekä Itä-Saksan että Kiinan kisoihin ja yrittävän siten pakottaa KOK:n hyväksymään molemmat maat jäsenekseen. kongressi 11.-12.1952 Oslo; Kokkonen 2007) Oslossa esillä ollut malli toteutui vuosina 1956–1964. Hän jatkoi ongelman ratkeavan itsestään, sillä vuoden 1956 kisoihin urheilijat olisivat jo liian vanhoja. Itä-Eurooppaan antikommunistista sanomaa lähettänyt Voice of America ei päässyt radioimaan olympiastadionilta. Molempien osanottoa puoltanut kanta voitti KOK:n istunnossa äänin 29–22. (Rider 2011, 199–200) Loikkauksia tapahtui vain yksi. Itä-Saksalle tämä ehdotus ei sopinut. Saksat olisivat lähettäneet Helsinkiin Berliinissä pidettyjen karsintakilpailuiden jälkeen valitun yhteisjoukkueen, jolla olisi ollut yhteisesti hyväksytty lippu. Von Frenckell jatkoi keväällä 1952 KOK:n puheenjohtajan J. (Kokkonen 2007, Rider 2011 198–199) Amerikkalainen kulttuuri pesi neuvostoliittolaisen Helsingistä tuli myös Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kulttuurikamppailun näyttämö. Molemmat maat tekivät propagandaa Suomessa kisojen aikana. Neuvostoliittolaiset olivat kuitenkin pohtineet vakavissaan urheilijoiden kuljettamista kilpailuihin lentokoneilla Leningradista tai Tallinnasta (Kokkonen 2007). Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton (SDNL) urheilusihteeri Valdemar Snäll arvosteli Terä-lehdessä järjestäjien keinotekoista ”rautaesirippua”, sosialististen maiden urheilijoitten majoittamista Otaniemeen, kun muut asuivat olympiakylässä Käpylässä (Selin 2004). Erillisen olympiakylään majoittumalla sosialistimaiden joukkueiden johto ja runsaslukuiset turvallisuuspoliisit pystyivät valvomaan tehokkaasti mahdollisia loikkausyrityksiä ja yhteyksiä pakolaispiireihin sekä länsimaiden edustajiin. (Rider 2011, 160–162) Itä-Euroopan maista länteen paenneet urheilijat yrittivät saada Helsinkiin oman Vapaan Euroopan joukkueen. Romanialainen pistooliampuja Panait Câlcâi onnistui värikkäiden vaiheiden jälkeen pakenemaan päällystakiltaan ja pääsi Saksan kautta Yhdysvaltoihin. Suomen Sosialidemokraatti uutisoi 7.8.1952 romanialaisen olympiaurheilijan kadonneen. Suomalaiskommunistit yrittivät tosin väittää, että kyse oli porvarien juonesta. (KOK:n 47. Von Frenckellin mielestä Formosaa ei voinut sulkea pois, mutta myös kansantasavallan urheilijoille oli annettava mahdollisuus kilpailla. (KOK:n 46. KOK:n toimeenpaneva komitea esitti kaikkien kiinalaisten sulkemista kisoista. Von Frenckell pelasi selvästi aikaa, jotta kiusallinen kysymys pysyisi pienenä sivujuonteena. Hän yritti saada itäsaksalaiset matkustamaan kisojen alla Helsinkiin odottamaan KOK:n päätöstä olympiakomiteansa tunnustamisesta. Helsingin kisojen järjestelykomitean puheenjohtaja ja KOK:n jäsen Erik von Frenckell teki tiukasti töitä, jotta myös soihtuviesti Olympiasta Helsinkiin olisi kulkenut neuvostomaan kamaralla, mutta ponnistukset eivät tuottaneet tuloksia. Yrityksen rauettua KOK katsoi, että Länsi-Saksan osallistuminen Helsingin kisoihin riittää. Todennäköisen kielteisen päätöksen jälkeen itäsaksalaisilla olisivat voineet kilpailla yhteisen Saksan joukkueessa. Järjestelykomitea vetosi paikkojen rajallisuuteen ja siihen, että olympiakisojen lähetysoikeudet annettiin vain omaan maahansa paikallisilla kielillä lähettäville yleisradioyhtiöille. Yhdysvaltojen Helsingin Philipin saapuminen Helsinkiin oli poliittisesti merkittävä ele.. Itä-Saksan olympiakomitea päätti kuitenkin, ettei maa lähetä joukkuetta, jos komitean tunnustamisesta ei ole varmuutta. 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 sainvälisen Olympiakomitean ja Suomen yhteinen toive oli saada Neuvostoliitto mukaan vuoden 1952 kisoihin. Sen sijaan Yhdysvaltojen ulkoministeriön perustama International Information Agency sai lähettää kisoihin kahdeksan kisoihin akkreditoitua toimittajaa. Itäsaksalaisille nimenomaan olympiakomitean asema oli kynnyskysymys, sillä se olisi ollut ensimmäinen askel kohti maan kansainvälistä tunnustamista. Kiinalaiset olivatkin tulossa Helsinkiin, vaikka KOK:n asenne oli kielteinen. (Kokkonen 2007) Paljon visaisemmiksi osoittautui kysymys Saksan ja Kiinan osallistumisesta Helsingin kisoihin. Helsingissä KOK joutui päättämään kiinalaisten osanotto-oikeudesta. Neuvostoliitto liittyikin KOK:n jäseneksi keväällä 1951 ja ilmoittautui kisoihin saman vuoden lopussa. Kokkonen 2007). Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tuki epäsuorasti yritystä. Itäja Länsi-Saksan yhteinen edustus näytti jo järjestyvän keväällä 1951, mutta sopu haihtui maiden suhteiden kiristyttyä. Johtajana olisi toiminut Länsi-Saksan olympiakomitean puheenjohtaja Karl Ritter von Halt. Paosta kirjoitettiin suomalaislehdissä suhteellisen niukkasanaisesti, mutta se oli kuitenkin esillä julkisuudessa toisin kuin on väitetty (Etelä-Suomen Sanomat 5.8.2012; vrt. Helsingin Sanomat kysyi kolmen palstan uutisessaan 11.8.1952, oliko Câlcâi jo Ruotsissa. Sigfrid Edströmin kielloista huolimatta omia neuvottelujaan itäsaksalaisten kanssa. Yhdysvalloissa ulkoministeriö pohti keinoja levittää propagandaa itäblokin urheilijoille. KOK:n uudeksi puheenjohtajaksi Helsingissä valitun Avery Brundagen mukaan päätös ei merkinnyt Kiinan kansantasavallan olympiakomitean tunnustamista