En ainakaan muista, että koskaan aikaisemmin olisi reilun parin kuukauden sisään mahtunut moista tarjontaa. Toisaalta he ovat nettisieppareita ja tottuneet löytämään highlightit netistä. Katsojalle ei näytetty kaikkea ja urheilijatkin saattoivat keskittyä omaan iekem iseensä haastauel ijoiden häiritsemättä. Urheiluselostajan maalailu oli keskeisellä sijalla. He pikemmin vahvistivat myyttistä maailmaa, joka jäi katsojien näkymättömiin kuin leviu elivät sitä kaiken kansan reposteliavaksi. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Kyllä on muuttunut. Hänelle tuli nimittäin itku, kun vapaus valita aiheuttikin ongelman. Onko penkkiurheilu ja sen tarjonta muuttunut. Valinnan vapaus on tehnyt vastaanotinsohvaurheilustakin yksilöllistä. Varmaan jokailtainen jouluaatto olisi saanut myös kokemuksellisen inflaation aikaiseksi. Poukkoilun avulla näkee paljon ja erilaista, mutta tunnepuolen kokemukset jäävät ohuiksi, kun ei keskity. Varsinkin nuoremmille katsojille jäi paljon tilaa mielikuvituksen käyttöön: mitä kaikkea siellä metsässä tapahtuikaan ennen kuin Susi-Kalle ilmestyi. Paino: Forssa Print 2012 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Kuinkahan minun olisi käynyt, jos esimerkiksi silloin kun olin 12-vuotias, olisi yhtäkkiä ollut mahdollisuus kaikkeen siihen urheilutarjontaan, mikä tänään on tarjolla. Katsomiskokemus oli kollektiivinen, sillä kun kanavaeikä vastaanotinvaihtoehtoja ollut kokemusta jaettiin yleensä perheen muiden jäsenten kanssa. Kasvamassa olevalla uudella vastaanotinsohvaurhei lusukupolvella on nimittäin aiempaa vähemmän reaalimaailman penkkiurheilukokemuksia. Mutta kuinkahan maisema muuttuu tulevaisuudessa. Minä olen sitä ikäluokkaa, jonka ensimmäiset kokemukset televisiourheilusta olivat mustavalkoisia niin kuvan puolesta kuin muutenkin. Kyllä on muuttunut. Liikunta &Tiede 4/2012 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Poikkeuksellinen urheilukesä sai pohtimaan penkkiurheilun Ja sen kokemisen muutosta. Jos on tarjonta monipuolistunut, on myös etenkin kuvallinen anti nykytekniikan myötä kehittynyt melkoisesti. Kestävätkö teollisen ajan ideoista ponnistavat lajit tässä muutoksessa mukana. Televisiototeutukset saattoivat tämän päivän mittapuun mukaan olla alkeellisia vain muutamalla kiinteällä kameralla toteutettuja. Onko henkilökohtainen kokemus penkkiurheilusta muuttunut. Olisiko käynyt kuin sille pikkuPASI KOSKI pojalle, jonka isä antoi kymmenien jäätelöannosvaihtoehtojen äärellä valita, mitä vain haluaa. Ehkäpä sporttitarjon nasta en olisi kyyneltä vieräyuänyt , mutta tuskin kaikkea olisin pystynyt ahmimaankaan. Nykyisin tarvitaan kykyä selvitä monien virikkeiden kanssa yhtä aikaa. Vaikka nykytoimittajat eivät yleensä saa minun sielun kanteleeni kieliä värähtelemään tunteisiin vetoavalla maalailulla edeltäjiensä tavoin, se on sanottava, että analyyuisyys ja asiantuntemus lähetyksissä ovat kohentuneet osaavien kommentaattorien myötä. Eräät tutkijat ovatkin väittäneet, että keskittymiskykymme on huonontunut tai ainakin muuttunut. Isoja kisoja saattoi olla naapureita ja sukulaisiakin todistamassa. Olympiakisojen aikana surffasin melkein kuin Tuuli Petäjä, en pelkästään eri tv-kanavilla, vaan välillä myös tietokoneen ruudulla. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 pasi.koski@utu.fi. Ainakin olympiakeihäällä oli vielä pari miljoonaa onlineseuraajaa. Tuleeko urheilusta vain epämääräinen osa muuta viihdehöttöä. Kuinkahan monta kertaa sen kanavan olisin ehtinyt vaihtaa, ennen Susi-Kallen esiin pelmahtarnista. Urheilu oli romantiikan sävyttämää ja ainakin omissa kokemuksissani sisälsi vahvan ja kiehtovan kansallisromantiikan ainekset. PENKKIURHEILIJAN KESA -VASTAANOTINSOHVAURHEILIJA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Kuva: MJJMäkinen ulunut kesä ei säiden puolesta ollut monienkaan mieleen, mutta vastaanotinpenkkiurhei Iijalle kesä oli ainutlaatuinen. 49
Mirja Hirvensalo, Terhi Huovinen, Sanna Palomäki, Olli Paakkari & Pilvikki HeikinaroJohansson LUETTUA 62 Tukholma 1912 kaksi katsetta kisoihin. Ari Piispanen TUTKITTUA 65 Tutkimusuutiset 71 Väitökset. Kaikilla hallinnonaloilla tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisten arkeen ja liikuntaan. Mikko Salasuo 12 Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Jan Vapaavuori: Liikunnan edistämiseen laajemmalla joukkueella. Koko liikuntanäkökulma täytyy virittää uudelleen. Liikuntaympäristöt ovat suomalaista kulttuuriperintöä siinä missä Kalevan kisat tai MM-mitalitkin. Penkkiurheilijan kesä -Vastaanotinsohvaurheilija muuttuvassa maailmassa. Markku Jokisipilä 35 Lontoon kolmet olympiakisat: Imperiumin uhosta monikulttuuriseen näytökseen. Metsät, suot ja vesistöt ovat suomalaisille monella tavalla merkityksellisiä liikkumisympäristöjä. 55 Yhdysvalloissa panostetaan liikuntareseptiin. Jarmo Mäkinen 26 Valmennuskeskukset resurssija rakennehaasteiden ristiaallokossa. Pasi Koski 4 Uljas uusi maailma. Leena Haanpää 18 POLTTTOPISTEESSÄ:Ympyrä on sulkeutumassa. 57 Antti Aine urheiluoikeuden professoriksi. Näennäinen epäpoliittisuus ja epäkaupallisuus tekevät olympialaisista houkuttelevan välineen hallituksille ja suuryrityksille. Tutkimukselta odotetaan tietoa, joka auttaa kehittämään keinoja vähän liikkuvien ihmisryhmien aktivointiin. Koski, Keskinen, Nieminen. Kati Lehtonen 22 Uusi-Seelanti ja urheilun organisaatiomuutos: Hajauttamisesta keskitettyyn nopeasti. KaiSavonen 57 Arja Häkkisestä kliinisen fysioterapian professori. Timo Haukilahti 54 OPISKELIJA OUNASTELEE Kohti liikunta-alan työelämää: mitä meiltä odotetaan. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä valmennuskeskuksilta odotetaan profiilien tarkistamista ja yhteistyön tiivistämistä. Suomalaisen urheiluliikkeen rakenteet, tavoitteenasettelut ja toimintamallit ovat vaarassa jämähtää "vanhan" Suomen liikunnallisesti aktiivisen ajan arvoihin ja käytäntöihin. Koski, Keskinen, Nieminen 14 Järjestöremontti antaa mahdollisuuksia. Hilkka Högström 47 Pururadoilta skeittirampeille liikuntakulttuurin muutossuuntia 1970-luvulta 2000-luvulle. Kampanjat ovat lisänneet tietoisuutta ja yksittäisissä lajeissa nuorten liikuntaa on voitu edistää, mutta suurta murrosta ei ole tapahtunut. Kari L. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla tulisikin huomioida yli perinteisen sektoriajattelun. 15 Tutkimukselle suuntaa arvioinnista ja tietotarpeista. Jouko Kokkonen 38 Luonto liikuttaa hyötyliikkujaa, esteetikkoa ja harrastajaa. .. Keskinen 19 Haasteena harrastamisen vaikeus. 57 Pasi Koskesta liikuntakasvatuksen professori. Jouko Kokkonen 52 EMERITUS IHMETTELEE: Missä ovat liikuntajärjestöjen tehot suomalaisten liikuttamisessa. Mikko Simula Kuva: LAURI PUT KONEN 42 Liikuntaympäristö on kulttuuriympäristö. Jari Lämsä 30 Pelinappulasta peluriksi KOK olympismin, politiikan ja bisneksen risteyksessä. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Henrik Meinander 64 Psyykkistä valmennusta päivittäiseen käyttöön. 60 KOLUMNI: Huippuhetkiä! Vilja Itkonen POHDITTUA 61 Lisää koululiikuntaa yhteistä vaan ei samanlaista. Muutos edellyttää laajapohjaista sitoutumista, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Pauliina Nauha AJASSA 55 Liikuttavat ympäristöt ovat Euroopan rakennusperintöä. 58 WIKILIIKKUJA: Miksi Usain Bolt on niin nopea. .. Uudessa-Seelannissa muutos tähtäsi koko urheilun ja vapaa-aikatoiminnan kentän ohjausjärjestelmän uudistamiseen
Koko liikuntanäkökulma täytyy virittää uudelleen. 4 LIIKUNTA& TIEDE:49 .. ~/2012. au•ra,, Suomalaisen urheiluliikkeen rakenteet, tavoitteenasettelut ja toimintamallit ovat vaarassa jämähtää "vanhan" Suomen liikunnallisesti aktiivisen ajan arvoihin ja käytäntöihin. Fyysisen aktiivisuuden perustavanlaatuisen romahduksen laajuutta ja seurauksia ei ole täysin ymmärretty
Eräs teoksen keskeinen viesti on osoittaa, millaiseen yhteiskuntaan ylenmääräinen tehokkuuden ja täydellisyyden tavoittelu johtaa. Tarkoituksena on saada lukija tarkastelemaan liikunnan edistämistä perinteistä liikuntakeskustelua laajemmasta näkökulmasta. Pyrkimyksenä on osoittaa, miksi ja mihin katse tulisi kohdentaa, jotta tulevat sukupolvet eivät alistuisi LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 5. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten 1900-luvun lopun kiihtynyt modernisaatioon vaikuttanut ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen I ja millaisia seurauksia muutoksilla on ollut. Artikkelissa pyritään tekemään näkyväksi 2000-luvun elämän fyysisesti passivoiva vaikutus ja sen aiheuttamat laaja-alaiset ongelmat. Ihmisistä on tullut äärimmäisiä hedonisteja maksimaalinen nautinto on saavutettu (lääke)teknologialla. Kansalaisten mukavuudenhalu on täysin tyydytetty ja yhteiskuntaan kelpaamaton väestö elää karkotettuna syrjäisissä reservaateissa. K uva: G O R ILLN A DA M H A G LU N D ldous Huxley kirjoitti vuonna 1932 tunnetun fiktiivisen tieteisromaanin "Uljas uusi maailma". Niiden kautta on helppo nähdä myös liikuntasektoria ja -kulttuuria vaivaat paradoksit ja ristiriidat
Uhkakuvana onkin, että liikuntajärjestelmän ollessa pysähtyneisyy den tilassa, kokonainen sukupolvi tai useampi omaksuu nautintoihin ja eläm yksiin tähtäävän liikkumattom an elämäntyylin. Käännettä fyysisen aktiivisuuden määrässä voidaan pitää ihmiskunnan historiassa poikkeuksellisena (mm. siseen aktiivisuuteen, vaan on luonteeltaan passivoivaa. Vähenevää fyysistä aktiivisuutta on Suomessa pyritty torjumaan lähinnä liikuntasektorin toteuttamilla hankkeilla, ohjelmilla ja valtiohallinnon eri alojen välisellä 1 Fyysinen aktiivisuus-käsite tarkastelee usein liikuntaa fyysisenä aktiivisuutena, tahtoon perustuvana, hermoston ohjaamana lihasten toimintana, joka saa aikaan energiankulutuksen kasvua. Tulosten mukaan ongelma on erityisen vakava länsimaissa. Oma roolinsa on myös kaupallisen kulutusja viihdekulttuurin massiivisella läpimurrolla, joka 1990-luvulta lähtien on muokannut ihmisten vapaaaikaa (Kautiainen 2008; Wilska 2011). 2011). Tällaiset arjen passiivisuuteen liittyvät ennalta arvaamattomat seuraukset koskevat näin ollen myös monia aktiiviliikkujia. Pitkälti eletään kyselytutkirnusten luomassa kuplassa, jossa "90 pro senttia lapsista ja nuorista harra staa liikuntaa" kaikki on siis hyv in. Työn luonne muuttui fyysisestä pakerruksesta kuvaruutujen edessä istumiseksi (esim. Viimeistään vuosituhannen vaihteessa uusi informaatioteknologia vyöryi olennaiseksi osaksi tavallisten ihmisten työtä ja vapaaaikaa (Pratt ym. Sen sijaan toimet vaikuttavat tehottomilta osa kansasta liikkuu paljon, mutta suurin osa aivan liian vähän oman terveytensä kannalta (mm. Julkunen 2008, 13-20). Paffenbarger ym. Leikkiminen, liikkuminen paikasta toiseen, ravinnon hankkiminen, sotiminen ja työnteko ovat kaikki vaatineet (raskasta) suorittamista. Teijo Pyykkönen (2012a) tiivistää liikkumattomuuden laajuuden seuraavasti: "Keitä he ovat. Paffenbarger ym. 2009, Patel ym. Tutkirnusteknologisten edistysaskelten myötä liikunnan määrää pystytään nykyään tutkim aan objektiivisesti mittaam alla. Erilaisten fyysisesti passivoi vien tekijöiden määrä tulee jatkossa vain lisääntymään, mikä asettaa länsimaiset ihmiset pysyvästi luontaisen liikkumattomuuden tilaan. Heinäkuussa 2012 lääketieteen journaali Lancetissa julkaistun artikkelin (Lee ym. Runsaan istumisen on todistettu olevan muun muassa yhteydessä kokonaisja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (mm. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat terveyshaitat koskevat myös monia sellaisia ihmisiä, jotka luulevat liikkuvansa riittävästi. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että väestön kyselytutkimuksissa raportoima liikunnan määrä yli koro stuu (Husu ym . 2010). pelkkään teknologisvälitteiseen hedonism iin, fyysisesti inaktiiviseen elämäntyyliin ja ettei liikunnan polarisaatio en ää syv enisi. Aamulehti (18.7.2012) otsikoi kesällä 2012 osuvasi edellä kuvatun kehityssuunnan: Tästä ei voi seurata mitään hyvää: Erittäin harva yli 13-vuotias liikkuu riittäväsNykymuotoinen elämäntapa ei enää pakota fyyti. Liikkumattomuuden terveysongelmat tiedostetaan. 2001) 2010). Suomalaisen urheiluliikkeen rakent eet, tavoitteenasettelut ja toim intamallit ovat vaara ssa jämähtää "vanhan" Suomen liikunnallisesti aktiivisen ajan arvoihin ja käytäntöihin. Tiettävästi antiikin Kreikassa alettiin ensimmäistä kertaa tietoisesti korostaa kansalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kunnon merkitystä. /Bäckman 2006.) 6 LIIKUNTA& TIEDE 49 • 4/2012. Seura ttaessa kansallista liikunt aja huippu-urheilukeskustelua ja niihin liittyviä toim ia syntyy vaikutelma, ettei fyy sisen aktiivisuuden perustavanlaatuisen ro mahduksen laajuutta ja seura uksia ole täysin ymmärretty. 2012). Lisäksi tietokonetta ja internettiä käytetään vapaa-ajalla 45 minuuttia vuorokaudesta, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 11 minuuttia (Tilastokeskus 2009). Kautiainen 2008). Todellisuus ja erityisesti nuoru uden kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti ovat kuitenkin muuttuneet peru stavanlaatuisesti viimeisen 30-50 vuoden aikana. Viimeaikainen liikuntaja terveystutkimus onkin alkanut suuntautua enemmän passiivisuuden ja esimerkiksi istumisen vaikutusten tutkimiseen itse liikunnan sijaan. Se kattaa laajemman alueen kuin liikunta eikä siihen sisälly mielleyhtymää harrastamisesta. Katzmarzyk ym. 1900-luvulla autoistuminen ja nopea teknologinen kehitys vähensivät fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä länsimaisessa elämäntavassa. Ilmiötä kutsutaan usein myös liikkurnattomuudeksi (111111. Tämä näkyy erityisesti niin kutsuttuna (iiika)lihavuuskeskusteluna, joka on kiihtynyt 1990-luvun alusta lähtien (111111. Kiihtyvä modernisaatio onkin fyysisen aktiivisuuden vastavoima, jonka edessä suomalainen yhteiskunta vaikuttaa olevan toistaiseksi täysin voimaton. Fyysisen aktiivisuuden vastakohta on fyysinen inaktiivisuus, "liikkumattomuus" /Vuori 2005). Suomalaiset käyttivät esimerkiksi TV:n katseluun vuonna 2011 keskimäärin 178 minuuttia vuorokaudessa, kun vastaava aika oli 20 vuotta aiemmin yli 40 minuuttia vähemmän (ks. 2011). Finnpanel.fi). He ovat enemmistö, meille kaikille tuttuja: minä, sinä, hän, me, te, he". 2012) mukaan fyysisesti passiivinen elämäntyyli, liikkumattomuus, on noussut globaalisti liikalihavuuteen ja tupakointiin rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Liikkumaton ihminen Läpi ihmiskunnan historian fyysinen aktiivisuus on ollut olennainen osa lähes kaikkea toimintaa. Kyseessä ei ole enää vain fiktiivinen kauhuskenaario, vaan jo olem assa oleva asiantila. Suomi on tällä hetkellä Euroopan "istuvimpia yhteiskuntia": 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia (Laukkanen &: Vuori Urheiluliike pelastajana. Lehmuskallio 2011). Sen jälkeen tietoinen fyysisen kunnon kehittäminen on historian eri aikakausina vaihdellut. Husu ym. Ihmisten jokapäiväisessä arjessa fyysinen aktiivisuus on säilynyt keskeisessä asemassa aina viime vuosikymmeniin saakka (mm. 2012)
Taloudellisesti lupaus liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta on ollut urheiluliikkeelle kannattavaa retoriikkaa, sillä liikuntaan suunnatut valtionavustukset ovat osin liikkumattomuuden syystä kasvaneet merkittävästi viime vuosina (Valtion talousarviot 2007-2011). Vasankari 2011; Huhtanen & Pyykkönen 2012). 2012; HS 6.9.2009; Yle 5.10.2010; Kaleva 17.5 2012) Sen juuret juontavat vanhan "koko kansan" urheilujärjestelmän alasajoon 1990-luvun alussa (Hentilä 1993). Resurssien käyttö esimerkiksi 15 suurimmassa lajiliitossajakautuu siten, että huippu-urheilu on 35 prosentin osuudella suurin kustannuskohde. Lontoon olympialasten yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua suomalaisen huippu-urheilun tilasta. Urheiluliikkeen roolia koko väestön liikuttajana jarruttaa myös sen sisäinen henkilöstön sijoittuminen ja resurssien käyttö. Fyysisesti passiivinen elämäntyyli, liikkumattomuus, on noussut globaalisti liikalihavuuteen ja tupakointiin rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Samanaikaisesti väestön liikunta-aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kuvaavat indikaattorit (111 111 . on kyse arki-, työrnatka-, työpaikka tai vapaa-ajan liikunnasta nousee väistämättä mieleen kysymys, onko urheiluliike tarjoamassa liikuttamisen pääomia liikkumattomuuden ongelmaan. 2011) mukaan käytännössä lähes kaikki liikkumisindikaattorit näyttävät tasaisesti laskevaa trendiä. Seurauksena urheiluseuraliikkuminen ei ole enää kaikkien harrastukseen mukaan haluavien tavoitettavissa. Husu ym. esim. Aarresola & Mäkinen 2012b). 2012). Husu ym. Eri ministeriöiden kosketuspinta liikunnan edistämiseen on paperimaisen ohut. Urheiluliikkeen epäselvää roolia niin liikkumisen kuin liikkumattomuuden kentässä hankaloittavat kysymykset urheiluseuraharrastamisen taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta (ks. Sen jälkeen myös urheiluliike ryhtyi managerialismin hengessä tuottamaan palveluita, operoimaan toimialoittain ja puhumaan asiakkuuksista. Liikkuvienkin liikuttaminen on kovan työn takana ainoastaan alle 20 prosenttia aikuisväestöstä käyttää urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen palveluita. Liikunnan edistämisen näkökulma ei tällä hetkellä nouse riittävästi tapetille esimerkiksi liikenneja sosiaalija terveyspoliittisissa linjapapereissa. Viimeksi mainitun osalta taloudellinen resursointi on kuitenkin jäänyt pääosin opetusja kulttuuriministeriön kontolle (OKM 2011). Kuntoja terveysliikunnan Visio 2020; SLU 2010a & b). Urheiluliike on visioidensa kautta ottanut nimellisen vastuun liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta. Järjestösektori on 25,4 prosentilla toiseksi suurin kuluerä suurimmissa lajiliitoissa. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 7. Aarresola & Mäkinen 2012a; Lämsä 2012.) Ammatillistumisen myötä harrastamisen kustannukset ovat kasvaneet ja kasaantuneet kasvavassa määrin aktiivisten liikkujien, asiakkaiden, maksettavaksi (ks. terveyshaitoista tarkemmin Lee ym. Tällaisessa katsannossa suomalainen urheiluliike hakee nyt yhteiskunnallisen perustelunsa sille vieraalta alueelta. Siihen liittyvää muutostyötä toteuttava ryhmä toimii 2 Kansallisen liikuntatutkimuksen (2070) mukaan liikunnan harrastaminen urheiluseurassa ei näytä enää olevan kasvussa kuin tietyissä lasten ikäryhmissä. Lasten ja nuorten liikunta (25,5 %) ja aikuisten liikunta (15 %) muodostavat kustannuksista vain 40 prosentin osuuden. (111111 . Tämä tarkoittaa urheiluliikkeen astumista täysin uudelle alueelle, sillä keinot passivoivan arjen ja elämäntavan muuttamiseksi ovat hyvin erilaisia kuin liikunnan edistäminen (ks. Suomi ym. (Aarresola & Mäkinen 2012a; Mäkinen 2012; Lehtonen 2012.) Urheiluliikkeestä ei siis nykymuodossaan ole liikkumattomuuden erityisen problematiikan veturiksi. 2011) ovat jatkaneet huolestuttavaan suuntaan. Aspiriinia antibiootteja vaativaan sairauteen. Yli 7 5-vuotiaiden nuorten harrastaminen on kääntynyt laskuun. Taloudellisen epätasa-arvon rasittamaa urheiluliikettä on kovin vaikea nähdä sen visioiden hahmottamassa roolissa: liikkuvien liikuttajana ja liikkumattomien elämäntapavalintojen muuttajana. Vähäisen liikkumisen ja liikkumattomuuden kulttuurisia seurauksia Vähäisen fyysisen aktiivisuuden ongelmat näkyvät selvimmin erilaisina elämäntapasairauksina ja sitä kautta yhteiskunnan kasvavina sosiaalija terveyskuluina. Konkreettisesti kyse on siis terveyshaitoista, jotka kuuluvat ensisijaisesti sosiaalija terveysalan hoidettavaksi (ks. Vastaava luku ikäihmisistä on vielä pienempi, mikä on väestön ikääntyessä hälyttävää (vrt. Suomalainen urheiluliike lupaa Visio2020:ssä (SLU 2010a & b), että "olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020". yhteistyöllä. Kuntoliikuntaliitto puolestaan esittää visiossaan 2020 tavoitteekseen "saada terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä nousemaan runsaasta 1/3:sta 2/3 -osaan" (Kuntoja terveysliikunnan Visio2020). Samanaikaisesti ne kuitenkin vaikuttavat laajemmin koko liikuntakulttuuriin ja liikunnan ja huippu-urheilun yhteiskunnalliseen paikkaan. Tällainen toimialoittainen tarkastelu osoittaa, että urheiluliikkeen sisällä visioiden profetiat eivät näy ainakaan taloudellisten resurssien jakautumisessa seuroissa ja lajiliitoissa järjestelmät suosivat edelleen pääsääntöisesti tavoitteellista kilpaurheilua. Kun vielä viimeisten kyselyiden (mm
/http.//www. Linjausten pohjalta ryhmä valmistelee terveyttä edistävän liikunnan toimenpideohjelman. Mikä on liikuntalakiin kuuluvaa liikunnan edistämistä ja mikä liikkumista edistävää terveysja hyvinvointipolitiikkaa. Useassa länsimaassa liikunnan harrastamisen taloudellinen epätasa-arvoisuus näkyy jo nyt myös huipputasolla (mm. Kuilu fyysisesti aktiivisten ja passiivisten välillä aiheuttaa suuren hävikin potentiaalisista lahjakkuuksista. Itkonen 1996; Zacheus 2008). Liikkuma30petusja kulttuuriministeriö (OKM) ja sosiaalija terveysministeriö (STM) asettivat uuden poikkihallinnollisen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän joulukuussa 2011. Kenelle fyysisen aktiivisuuden edistäminen kuuluu. Suomessa puberteetti-ikäisillä nuorilla vapaa-ajan liikuntaharrastus ja muu fyysisen aktiivisuus vähenevät enemmän kuin muissa vastaavan elintason ja elintavan omaavissa länsimaissa (Husu ym. Tärkein kysymys on, miten saada koko väestö tasa-arvoisesti liikkumaan ja liikunnan pariin 7 Liikuntasektorin pitää vastata peruskysymyksiin: miten tunnistaa keskeiset liikuntatarjonnan puutteet ja miten lisätä arkiliikkumista. Samalla kyseenalaistuu huippu-urheilun muutostyön aikaja toimintaperspektiivi: ilman aktiivisesti liikkuvaa nuorisoa, yltää polun "huippuvaiheeseen" jatkuvasti vähenevä määrä urheilijoita (vrt. Liikkumista on siirrytty harrastamaan sitä varten erikseen rakennetuissa kodin ulkopuolisissa puitteissa (ks. Arjen fyysisen aktiivisuuden vähentyessä ja liikuntaharrastusten polarisoituessa rekrytoivat potentiaaliset huippu-urheilijat jatkuvasti huonokuntoisemmasta ja vähenevästä joukosta nuoria. 2010; Salasuo & Koski 2010) kuin vertikaalista (biologisia) ylisukupolvista perintöä. Vaikein haaste piilee siinä väestöryhrnässå, joka on vieraantunut kaikesta liikunnasta. Siihen tarvitaan erillinen suoritusaika, varusteet ja ohjaajat. f1/0PM/Liikunta/kansalaistoiminta/terveyttae_ edistaevae_liikunta/?lang=fi.) 8 LIIKUNTA& TIEOE49•<1/2012. Humu 2011) kulkee aiempaa huonokuntoisempia ja sosioekonomisesti valikoituneita lapsia ja nuoria. 1-larinen 2005; Junkkala & Lallukka 2012). Urheiluliikkeen visiot täytyy vaihtaa realismiin ja perustaa tiedon käyttöön, hyviin käytäntöihin, tutkimukseen, seurantaan ja arviointiin. Toinen jakolinja koskee sosioekonomista asemaa ja sitä kautta liikuntaharrastusten ulkopuolelle jääviä nuoria. Muutostyöryhmä julkaisi väliraportin marraskuussa 2011 (Humu 2011). Jälkimmäinen korostaa perheen merkitystä liikkumisen tai liikkumattomuuden tärkeänä sosialisaatioareenana. (Häkkinen ym. aktiivisesti vuoden 2012 loppuun saakka. Liikkumisen ja liikunnan muuttunut yhteiskunnallinen paikka on tehnyt aiemmin normaalista arjen osasta erillisen toimen luonnollisesta on tullut luonnotonta. Oh(ausryhmän päätehtävä vuonna 2012 on laatia uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020. Liikunnan harrastamisen taloudellinen eriarvoisuus on myös iso este maahanmuuttajien saamiseksi suomalaisen huippu-urheilun resurssiksi (ks. 2009). Singer & May 2011; myös Piispa ym. Enää ei hyvä tahto ja vilpitön mieli riitä. Tämä todentuu raadolliseksi realismiksi tutkimuksessa, jonka mukaan vain noin puolet urheiluseuroissa liikkuvista lapsista ja nuorista liikkuu oman terveytensä kannalta riittävästi (Hakkarainen ym. Jotta fyysistä aktiivisuutta sekä liikuntaa ja huippu-urheilua kuvaavien indikaattorien sukellus saadaan pysähtymään, täytyy uuden luominen aloittaa pyramidin pohjalta. Tärkein kysymys on, miten saada koko väestö tasa-arvoisesti liikkumaan ja liikunnan pariin. Kehitys on johtanut lajien ja urheiluseurojen lukumäärän kasvuun sekä liikunnan kaupallistumiseen ja pirstaloitumiseen (mm. Humu 2011) Fyysisestä aktiivisuudesta on tullut monilta osin arkisen rutiinin sijaan erikseen suoritettava toiminto. Salasuo 2011). 2011). Zacheus 2008; Karvinen ym. Zacheus 2008). Selitykseksi muutokselle on tarjottu niin horisontaalisia (sosiaalisia) sukupolvivaikutuksia (mm. minedu. Ohjausryhmä koostuu eri ministeriöiden, valtion virastojen ja elinten, kuntien, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden edustajista. Huippu-urheilun muutostyön onnistumisen haastaa erityisesti kaksi uutta yhteiskunnallista jakolinjaa: "Urheilijan polkua" (ks. Siinä hahmotettiin monitulkintaisin sanankääntein suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuutta (esim. 2012). Näiden seikkojen jättäminen huippu-urheilun tulevaisuuden suunnitelmissa syrjään luo vaikutelman, että muutosta on tehty kovin kapealla otteella. 2012.) Juuri tämä liikkumattomuuden vertikaalinen sukupolvivaikutus, periytyminen, tekee fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan tulevaisuuden näkymät synkiksi Uusi uljas liikuntakulttuuri Fiktion sijaan uuden liikuntakulttuurin aikaansaamiseksi tarvitaan paljon realismia ja useita radikaaleja toimia. Liikkumattomien perheiden lapset eivät ole liikunnallisesti aktiivisia. esim
Liikuntasektorilla tulisi ottaa mallia esimerkiksi ympäristöajattelusta. Tämä vaatisi uudenlaista ajattelua, tai kuten Teijo Pyykkönen (20126) asian esittää: "riittämättömästi liikkuvien aktivoiminen on näpertelyä siihen asti, kunnes asia koetaan aidosti yhteiseksi kansalliseksi hätätilaksi." (Paajanen 2012.) Näkyykö tunnelin päässä valon kajoa. Taloudellisen epätasa-arvon rasittamaa urheiluliikettä on kovin vaikea nähdä sen visioiden hahmottamassa roolissa: liikkuvien liikuttajana ja liikkumattomien elämäntapavalintojen muuttajana. Prosesseissa tavoitellaan, ainakin julkilausutusti, selkeämpää työnjakoa ja yhteistyön vahvistamista. Toimet ovat alku oikeaan suuntaan, mutta eivät yksin riittäviä väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Resursseja pitää remontin yhteydessä vapauttaa liikunnan ja urheilun ruohonjuuritasolle olemassa olevin resurssein täytyy luoda kevyempi "järjestöhäkkyrä" (Urheilulehti 8.8.2012; ks. Suomalaisten liikuttaminen on pohjautunut läpi LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 9. Teliohjausryhmä '). Tämän ryhmän kasvaessa on liikuntapyramidin jokainen osa aiempaa huterammalla pohjalla. Paljon kertoo se, että Liikuntatieteellisen Seuran vuonna 2011 julkaisemassa koosteessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeista todetaan, että niitä on käynnissä hallitsematon määrä. Urheiluliikkeen pyramidin huippu on paisunut ja palvelujärjestöjen henkilöstökulut kasvaneet merkittävästi. Suomalaisessa liikuntakulttuurissa on käynnissä mittava remontti. Hallitusohjelmaan (2011) kirjattu liikuntalain uudistaminen tarjoaa otollisen paikan perusteelliseen keskusteluun siitä, mikä on liikuntalakiin kuuluvaa liikunnan edistämistä ja mikä on liikkumista edistävää terveysja hyvinvointipolitiikkaa mitkä ovat eri hallinnonalojen vastuut ja kenelle fyysisen aktiivisuuden edistäminen kuuluu. 2012). Viimeaikaiset selvitykset (mm. Fyysiseen aktiivisuuden lisäämiseksi, huippuurheilun kehittämiseen ja liikunnan edistämiseen vaaditaan lukuisia toisistaan poikkeavia keinoja ei vain vanhan toistoa. Tuore selvitys (Mäkinen 2012) valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminnasta osoittaa, että myös valtion tukipolitiikka kaipaa uudistusta. Tarvitaankin täysin uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja sellaisia, joissa rakennetaan siltoja kansalaisjärjestöjen, koulujärjestelmän, päivähoidon, puolustusvoimien, sosiaalija terveystoimijoiden ja liikennepolitiikan välille. Hyödyt palautuvat koko väestöön aina liikkumattomista huippu-urheiluun asti. Valtion tulosperusteiset kriteerit eivät ole ohjanneet liikuntajärjestöjen toimintaa ja paikallisen seuratoiminnan ääni on heikentynyt. Vain laajalla yhteistyöllä myös liikkumattomat ihmiset tavoitetaan ja heille voidaan (edes teoriassa) tarjota mahdollisuutta liikkumiseen. Samalla saadaan myös jo liikkuvat nostamaan entisestään fyysisen kokonaisaktiivisuutensa määrää. myös Yle 13.8.2012). Tällainen tilanne on kestämätön ja taloudellisesti järjetön. Liikunnan edistämisessä vastaava ajattelu tarkoittaisi esimerkiksi liikuntahetkiä työpäivän lomaan, seisontapöytiä istuvaa työtä tekeville, resursointia pyöräteihin autoväylien sijaan, koululaisten aktivointia käytäviltä välitunneille Ja lukemattomia uusia innovaatioita. Näin ei voi jatkua. Kokkonen 2012; Lehtonen 2012) osoittavat, etteivät organisoidun liikunnan nykyiset toimintamallit vastaa eri väestöryhmien tarpeita. Vastuita ei saa enää väistellä millään yhteiskunnan sektorilla, vaan on ryhdyttävä toimiin mahdollisimman ripeästi. Nykyistä toimintaa vaivaa eri toimijoiden välisen yhteistyön puute, toiminnan koordinoimattomuus ja päällekkäisen tekemisen kulttuuri. Kokonaiskuvaa kasvavilla resursseilla toimivien hankkeiden juurtumisesta, tuloksista ja vaikuttavuudesta on mahdotonta hahmottaa (LTS 2011). Valtionhallinnossa on ryhdytty laatimaan uusia linjauksia terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi: kartoittamaan eri hallinnonalojen lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia lisätä liikuntaa ihmisten arjessa, tuomaan liikuntaa osaksi sosiaalija terveyspalveluita, rakentamaan moniammatillisia palveluketjuja liikkumattomien aktivoimiseksi, pohtimaan keinoja lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia, aktivoimaan kuntapäättäjiä hyödyntämään liikuntaa kasvavien sosiaalija terveysmenojen lääkkeeksi ja kannustamaan lääkärikuntaa tunnistamaan liikunta lääkkeenä keskeisiin kansansairauksiin (mm. Eri toimenpiteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan kattavasti kaiken aikaa. Valtakunnalliset linjaukset konkretisoituvat arjen teoissa ja valinnoissa: jätteet kierrätetään, paperit lajitellaan, autoja ja bensiiniä kehitetään vähäpäåstoisiksi, teollisuudessa noudatetaan päästörajoituksia ja sähköä tuotetaan uusiutuvin luonnonvarain. Yhteiskunnan eri saroilla on viimeisen 20 vuoden aikana nojattu entistä enemmän tutkimustietoon ja hyviin käytäntöihin sekä arviointiin ja seurantaan. ton ihminen ei koe urheiluseuroja, -kenttiä tai -opistoja millään tavoin omakseen. Liikkumattomuuden ylisukupolvinen periytyminen siirtää passiivista elämäntapaa vanhemmilta lapsille (Häkkinen ym. Tällainen ajattelu on liikunnan ja urheilun kentälle vieras. Myös maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen ja sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien joutumiseen urheiluliikkeen marginaaliin pitää suhtautua erittäin vakavasti. Liikuntaharrastuksissa tapahtuu 15-19-ikävuoden kohdalla merkittävä drop out -ilmiö (Lehtonen 2012). Urheiluliikkeessä se konkretisoituu niin huippu-urheilun muutostyönä kuin uuden kattojärjestön luomisena
Uuden työn paradoksit. Mitähän tekis. Muutostyöryhmän väliraportti suomalaisen huippu-urheilun uudistamiseksi 17.11.2011. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Nuorisobarometri 2012. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lapsen+liikuntaharrastus+voi+ +maksaa+satoja+euroja+ kuukaudessa/HS20090906SI 1 KA0l nbp (Viitattu 25.5.2012). Urheilu kansanliikkeenä. Suomea pidettiin vielä 15 vuotta sitten liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan mallimaana, mutta monet maat ovat kirineet Suomen ohi. Nevala (toim.). & Lallukka, K. Teoksessa J. Liikuntaan suunnatut valtionavustukset ovat osin liikkumattomuuden syystä kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Nuorisotutkimusseura ry. Urheiluliikkeen visiot täytyy muutoinkin vaihtaa realismiin ja perustaa tiedon käyttöön, hyviin käyLÄHTEET Aamulehti 18.7.2012. Junkkala, P. Urheiluseura: Juuret mullassa Tukka tuulessa. 10 LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012. & Salasuo, M. 23-34. Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa. & Mäkinen, J. Tilalle on tullut managerialismi, ammatillistuminen ja asiakkuuteen perustuva osallistuminen. Husu, P. täntöihin, tutkimukseen, seurantaan ja arviointiin. Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu. Itkonen & A. Hallitusohjelma 2011. (Viitattu 24.7.2012). Huhtanen, K. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012:6, 86-89. Nyt on kuitenkin törmätty takaseinään: kansalaisjärjestötoiminta ja yrityssektorilta lainattu toimintalogiikkaa eivät yksinkertaisesti mahdu samaan veneeseen. Itkonen, H. ja työryhmä (toim.) 2009. HS 6.9.2009. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki: Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Valmentajat ry. Teoksessa J. 2006. 2012. & Ojajärvi, A. 1996. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Hakkarainen, H. & Pyykkönen T. Lapsen liikuntaharrastus voi maksaa satoja euroja. 1993. 2012. Mäkinen (toim.) Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. & Suni, J. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:1 Humu 2011. Tätä urheiluliikkeessä monien tuntuu olevan vaikea ymmärtää. Erittäin harva yli 13-vuotias liikkuu riittävästi. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto. Toimialaprojektin tulokset. Kenttien kutsu. Erityinen Kiitos Valtion liihuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajaselle terävänähöisestä dialogista ja spanauhsesta. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/ m,tahantekis.pdf. fi/tu lokset/tv php (Viitattu 18.8.2012). Mäkinen (toim I Liikuntajärjestöjen toirnialaselvitvs. http://www.huippu-urheilunmuutos.fi/ dokumentit/valmisesitys 171111 _ 1711111621.pdf. Helsinki. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 58. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2012-luvulla. Harinen, P. 2012b. Sukupolvien väliset suhteet nuoren terveystottumusten suuntaajana. Koko liikuntanäkökulma täytyy virittää uudelleen. & Paronen, 0. 2011. 2008. Teoksessa H. Helsinki: Yliopistopaino. Liikuntajärjestöjen tulosohjaus. Tampere: Vastapaino. Hentilä, S. Aarresola, 0. & Mäkinen, J. Mikäli viime vuosina Suomessa ensimmäistä kertaa toteutetut objektiiviset mittaukset" noudattavat kansainvälisten tutkimusten trendiä, on niin suomalaisella urheiluliikkeellä kuin koko yhteiskunnalla käsissä vakava kansanterveydellisen ongelma. finnpanel. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :15. Bäckman, H. (Viitattu 20.8.2012) Aarresola, 0. historian vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle. Julkunen, R. Enää ei hyvä tahto ja vilpitön mieli riitä. Tampere: Gaudeamus. 2012a. & Puuronen, A. Finnpanel.fi. Monikulttuuriset nuoret, vapaaaika ja kansalaistoimintaan osallistuminen tutkimushankkeen väliraportti. (Viitattu 15 7.2012). Puheita ja te"Tervevs 2000 ja Terveys 2011: Väestön ivvsinen aktiivisuus, kunto ja terveys; Kansallinen FINRISKI 2072 terveystutkimus; Liikkuva koulu -ohjelman objektiiviset mittaukset. Yhteiset kentät. http://www. http //valtioneuvosto fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp. MIKKO SALASUO, VTT, dosentti Vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi Artihheli on hirjoiLLajan synteesi /iilrnntahulLtuurin havainnoinnin, tuoreiden raporttien, selvitysten ja eri alojen tuthimusten pohjalta. Fyysisen aktiivisuuden yhteys persoonallisuuteen, mielialaan ja toimintakykyyn Pitkäaikaisseurantatutkimus ikääntyvillä miehillä. (Viitattu 25 7.2012). Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012 6, 38-50. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisusarja. Lupaus liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta on ollut urheiluliikkeelle taloudellisesti kannattavaa retoriikkaa. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Häkkinen, A. http://wwwaamulehti.fi/Terveys/1194 754841168/artikkeli/tasta+ei+voi+seurata+mitaan+hyv aa+erittain+harva+yli+ 13-vuotias+liikkuu+riittavasti.html. (Ilmestyy syksyllä 2012). Kriittinen keskustelu ja tutkimus ovat uusien haasteiden ratkaisemiseksi välttämätön pakko, ei muutoksen vastavoima. 2012. 2005. Airot ovat kateissa ja urheiluliikkeellä on kriittisen itsereflektiou paikka. & Vasan kari, T. Tästä ei voi seurata mitään hyvää
Medicine & Science in Sports & Exercise 41:5, 998-1005. Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Tampere: Tampere University Press. Miten kilpaurheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan: näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Wilska, T-A. Salasuo, M. http://yle.fi/u utiset/aa m u n_lehdet_u rhei I ubyrokratia lla_ei_ voiteta_yhtaan_mitalia/6253718 (Viitattu 17.8.2012). Pyykkönen, T 2012b. LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 11. Kuntoja terveysliikunnan Visio2020. Lancet 380 198381. Helsinki. & Blair, S. 2012. http://www. f i/m ie Ii pide/paa ki rjoitu kset/u rhei I u-use i n-I i ian-kal Ii sta/594109. IVerkkolehti) http://www.kulutustutkimus.net/nyt/wpcontent/uploads/2011 /12/4_ Terhi-Anna_Wilska_Lapsiperhe_palvelut_KT _Nyt_2_2011 _u.pdf (Viitattu 2 8 2012). Liikuntatutkimus 2009 2010. Urheilulehti 8.8.2012. (Viitattu 18 2012). Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. & Bernstein, L. Helsinki Opetusja kulttuuriministeriö. Pyykkönen, T. 2012. Helsinki: Nuori Suomi. Pratt, M. (Viitattu 25.5.2012). Vie 13.8.2012. Teoksessa Jarmo Mäkinen ltoim.) Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. 2010. http ://aje .oxfordjou rnals. & Vehka koski. 2012. 2011. & Cambell, P. 2012. Liikkumattomuus haasteena, 2. Overweight and obesity in adolescence secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time. f i/f i les/ns2/erityi nen % 2 0tuki/I iseyt_ra portti_netti. www.thelancet.com. & Blair, S. & May, R. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin haastattelu 2.9.2012. Lee, 1. Liikunta & Tiede 48, 24-31. Lehmuskallio, M. Aamun lehdet: Urheilubyrokratialla ei voiteta yhtään mitalia. Lehtonen, K. urheilulehti. 2011. 2011. Vasankari, T. & Rautio, S. http://www.slu.fi/slu-esittely/visio2020 (Viitattu 15 8 2012) Suomi, K. full.pdf+html. f i/til/akay/2009/02/ akay_2009_02_2011-02-17 _kat_002_fi html. Vasankari, T. (Viitattu 15.8.2012). kai eva. Valtioneuvosto. Lapset ja nuoret. http://www. 2012. Ilmestyy Joulukuu 2012. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla. 2011. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. & Vettenranta, J. Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina. Esitys terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä 10.2.2012. LTS 2011. & Katzmarzyk, P. & Montes, F. http:// www.ukkinstituutti.fi/filebank/621-terveysliikuntauutiset2011.pdf. Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista 1998-2009. & Brownson, R. ltoim.) 2012. 2012. & Puska, P. Helsinki: SLU:n julkaisusarja 7/2010 Karvinen, J. OKM 2011. 2010. Turku: Turun ylipisto. Leisure Time Spent Sitting in Relation to Total Mortality in a Prospective Cohort of US Adults. Valtion talousarviot 2007-2011. Urheiluliikkeestä liikuntakonserniksi. s tat. & Vuori, 1. koja vähem m istöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistäm iseksi. Urheilu usein liian kallista. McDonaldisaatio, Disneysaatio ja suomalaisten lapsiperheiden vapaa-ajan kulutuspalvelut. 2012a. Urheilu-utopia. 2001. Ettect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. & Sjöholm, K. & Ogilvie, D. & Pavelka, B. & Koski, P. Singer, J. Helsinki: OKM. & Thun, M. Tilastokeskus 2009. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5. & Lee, 1. Norris, DSc, DPH, FRCP International journal of epidemiology 30, 1184-1192. (Viitattu 15.82012) Laukkanen, R. Lasten liikuntaharrastukset kallistuvat. Pääkirjoitus. Karkaavat projektit kasautuvat tutkimukset. http://www.kunto.fi/visio-2020/julkistus. Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista. & Colditz, G. 2010. Väliraportn: Menestyjien elämänkulku selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä. 2010. 2009. Salasuo, M. nuori suomi. Katzmarzyk, P. Liikunta & Tiede 47, 2-9. (toimi 2012. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 3. & Perez, L. Järjestöjen talous. Liikunta & Tiede 48, 89-91. Paajanen, M. http://www.slu.fi/slu-esittely/visio2020 (Viitattu 15.8.2012) SLU 2010b. Anna-Stina Toivo ne n http://yle.fi/u utiset/las ten_liiku nta harras tu kset_kallistuvat/2022646 (Viitattu 25.5.2012). Lämsä, J. Paffenbarger, R. Kehittämisseminaarin 9.2.2011 taustamateriaalin koonti Tei10 Pyykkönen Helsinki Liikuntatieteellinen seura. (Viitattu 20.8.2012). Vierumäki. Esitys terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä 10.2.2012. & Gapstur, S. Lopettakaa rahapulasta itkernman urheilun rahoitus kasvanut enemmän kuin muut. Esitelmä valtion liikuntaneuvoston vetävtvmiskokouksessa 23.1.2012. Kulutustutkimus 5 121, 4-23. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012:6, 52-82. The career trajectory of a Black male high school basketball player: A social reproduction perspective. 2008. E1 VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista. org/content/early/2010/07 /21 /aje. 282-293. & Feigelson, H. Zacheus, T. SLU 2010a. Terveysliikuntauutiset 2011. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012:6, 14-22. & Glan, V. Vie 5.10.2010. & Church, T & Craig, C. Teoksessa Jarmo Mäkinen ltoim.) Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. & Lee, A. Suomen Lääkärilehti 65:39, 3108-3109. & Sarmiento, 0. Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. & Räty, K. h ttp://www. Kansallinen liikuntatutkimus 2010. The implications of megatrends in information and communication technology and transportation for changes in global physical activity. kwq 155. http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/fi.jsp (Viitattu 10.8.2012). & Matilainen, P. & Nuutinen, L. Valtion lukuntaneuvoston arvioinnit 2010. Helsinki: Sisäasiainm inisteriön julkaisu 1/2012 Kaleva 17.5.2012. & Bouchard, C. American Journal of Epidemiology Advance Access. & Myllylä, S. 2011. pdf (Viitattu 25 5 20121 Kautiainen, S. & Shiroma, E. Vaarantaako istuminen terveytesi. Piispa, M. 2012. & Deka, A. 2012. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. International Review for the Sociology of Sport 46:3, 299-314. & Lobelo, F. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo. Kokkonen, M. Mäkinen, J. Patel, A. 2008. Helsinki. K. http:// www. A History of Physical Activity, Cardrovascular Health and Longevity: The Scientific Contributions of Jeremy N. & Marcus, B. http://press.thelancet.com/ physicalactivity.pdf (Viitattu 20.8.2012). Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999-2011 Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2. f i/lis % C3 %A4 % C3 %A4-laje1a/yle1su rheilu/ lope tta kaa-ra ha pula s ta-it kem i ne n-% E 2 % 80 % 93-u rhei I u n-ra hoitus-kasvanut-enem m % C3 %A4n-kuin (Viitattu 20.8.2012)
S uomi on tunnettu maailmalla terveyttä edistävän liikunnan edelläkävijänä. Mitä on suomalainen liikunta ja missä kunnossa suomalaiset ovat. Vapaavuori kehottaakin laajentamaan perinteistä kuvaa liikuntakulttuurista. Organisoidun liikunnan rinnalla kansalaisten fyysinen aktiivisuus rakentuu pitkälti omatoimisen liikunnan ja arjen hyötyliikunnan elementeistä. Puolustusvoimien testit ovat siinä mielessä lahjomauomia, että vuosi toisensa jälkeen koko ikäluokkaa testataan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla tulisikin huomioida nykyistä laajemmin yli perinteisen sektoriajattelun. Silti lähes kolmannes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittårnättörnästi. Huippu ei ole Kuva: KANSALLINEN KOKOOMUS 12 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Tulostaso on laskenut voimakkaasti, toteaa Vapaavuori. Valtionhallinnossa liikuntatoimen johtaminen ja kehittäminen kuuluu opetusja kulttuuriministeriölle. Valtion l iikuntaneuvoston alkuvuonna ilmestyneen raportin mukaan liikuntajärjestöt ja seurat ovat yrittäneet liikuttaa kansalaisia laajalla rintamalla, mutta läheskään kaikkia toiminnalla ei tavoiteta, Esimerkiksi aikuisten liikunnassa kansalaistoiminta näyttelee melko pientä roolia. Liikuntapolitiikka on onnistunut hyvin niiden kohdalla, jotka se tavoittaa, Ongelmana on, ettei se tavoita niitä, jotka nyt erityisesti tulisi tavoittaa, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 15 prosenttia aikuisväestöstä liikkuu liikuntaseuroissa, ikäihmisistä enää kuusi prosenttia. Pelikenttä on viime vuosikymmenien aikana mennyt uusiksi. Sen toimenpitein tavoitetaan aktiiviliikkujat ja kehitetty pitkäjänteisesti ennen kaikkea organisoitua liikuntaa, seuroissa, järjestöissä ja kouluissa. laajat yhteiskunnalliset muutokset näkyvät vähentyneenä fyysisenä aktiivisuutena myös Suomessa. Kansalaisten fyysisen kunnon taso on laskenut. Itse asiassa romahdus on suurempi kuin ymmärretään, koska paras viidennes on edelleen vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin ennenkin. liikunnallisen elämäntavan edistäminen on hallitusohjelmaa myöten yhteisesti hyväksytty tavoite. Haastattelu: PASI KOSKI, KA RI KESKINEN Teksti: LEENA NIEMINEN VALTION LIIKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJA JAN VAPAAVUORI: Liikunnan edistämiseen laajemmalla joukkueella Kaikilla hallinnonaloilla tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisten arkeen ja liikuntaan. Siitä kertoo erityisen hyvin varusmiesten kuntotestaus
Puhumattakaan, että työja elinkeinoministeriössä ymmärrettäisiin, että osana työelämän kehittämistä heidän kannattaisi aidosti panostaa työpaikkaliikunnan tukemiseen ja sen edellytysten lisäämiseen. Armeijasta myös vapautetaan nykyisin varusmiehiä enemmän kuin aiemmin. Eriytyminen liikunnan sisällä lisääntyy. Pidetään framilla ja katsotaan perään Valtion liikuntaneuvosto on asiantuntijaelin, joka käsittelee liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisia asioita. Kyse on siitä, miten saamme koko väestön liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi ja omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Riittävän liikunnan merkitystä ei toistaiseksi ole aidosti oivallettu. Eräs sen lakisääteinen tehtävä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikkumattomuuden riskit vahvemmin esiin Suomessa ja kansainvälisesti on jo ymmärretty, että liikkumattomuus on tärkeä tutkimuskohde. Se on asia, johon tällä vaalikaudella panostetaan, toteaa Vapaavuori. Liikuntaneuvosto lähetti keväällä kaikille ministeriöille kyselyn siitä, miten he kokevat oman toimintansa edistävän liikuntaa. Vapaavuori luettelee nopeasti esimerkkejä ja mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki on 1960-70 -luvulta, jolloin suomalaisten sydänkuolleisuus saatiin laskuun ei i ntapam u u to ksi l la. Tarvitsemme käyttäytymistieteellistä tietoa, jotta voimme mieltää, miksi ihmiset eivät silti liiku tarpeeksi ja miten heidät voisi saada liikkumaan enemmän. Tässä liikuntaneuvosto tarvitsee myös tiedeyhteisön apua. Kun kukaan ei ole katsonut perään tai pyytänyt raportoimaan on helposti ajauduttu siihen, ettei liikunnalle ole annettu riittävää painoarvoa, arvioi Vapaavuori. Tai, että metsähallitus merkittävien luontoliikunta ja retkeilyalueiden hallinnoijana näkisi, että liikunnan edistäminen olisi myös heidän tavoitteenasettelussaan merkittävä asia. Näitä asioita ei ole koettu ydintehtäviin kuuluviksi, vaikka muissakin ministeriöissä tiedostetaan, että myös heidän toimillaan vaikutetaan liikuntaan. Kyse on mitä ilmeisimmin kaikille teollistuneille maille yhteisestä kehityksestä. Vapaavuori ottaa esimerkiksi tupakoinnin. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja sen mukanaan tuomat terveyshaitat ovat monien yhteiskunnallisten ja globaalienkin muutosten seurausta ja monia tekijöitä tarvitaan myös ongelman ratkaisuun. Tuloksia Vapaavuori ei lähde tarkemmin avaamaan, mutta toteaa, että vastaukset olivat varsin jännittäviä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla edistyy, kun eri hallinnonaloille luodaan painetta. Tai, että liikennepolitiikassa ymmärrettäisiin, että koska kevyen liikenteen väylät ovat Suomen suosituin liikuntapaikka, sen pitäisi näkyä myös kevyenliikenteen väyliä kehitettäessä. Siinä pohjoismainen liikuntatutLIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 13. Luulen, että meillä alkaa olla jo aika hyvä näkemys siitä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat. Tällaisen keskustelupohjan luominen on tarpeen, toteaa Vapaavuori. Liikuntaneuvosto vaikuttaa pitämällä liikuntaa esillä, kyselemällä perään ja arvioimalla toiminnan tuloksia. Tupakoinnin vaarat on mielletty koko kansakunnan tasolla ja asioihin on jo saatu oleellisia parannuksia. Silti keskiarvot ovat laskussa. Vapaavuori nostaa esiin vastaavan huolen myös aikuisväestön liikunnallisuuden kehityksestä. Tulokulmia on useita. Huolestuttavaa on, että jopa osa organisoidun liikunnan piirissä, seuroissa harrastavista nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Muutos lähtee siitä, että meidän pitää kansakuntana oivaltaa, kuinka isosta asiasta on kysymys, että liikunnan merkitys suodattuu kollektiiviseen tajuntaamme. Merkittävä osa väestöstä liikkuu enemmän ja on paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Terveyssektorilla toki tiedetään, että liikunta on parasta ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, mutta liikunnan asema ei vielä ole sellainen, mikä sen pitäisi olla. Ben Zyskowicz on todennut, että kun toistaa viestiään satoja kertoja, kyllästymisen asti ja niin, että se pursuaa jo korvistakin, on olemassa pieni mahdollisuus, että kuulijat ovat sen mieltäneet. Suomalaiset eivät miellä, että liikkumattomuus on yksi suurimmista yksittäisistä ennenaikaisen kuoleman riskitekijöistä. Liikuntatietoisuudesta uusi ympäristötietoisuus Vapaavuori peräänkuuluttaa samankaltaista ajattelua kuin ympäristönsuojelussa. heikentynyt, mutta keskiarvot ovat silti laskeneet rajusti. Liikunnan harrastamisella ei ole pystytty paikkaamaan omatoimisen arkija hyötyliikunnan vähenemistä. Liikunnalla on tähän vielä matkaa. Liikunnan terveysvaikutuksista ja tarjoamista elämyksistä tulee puhua edelleen. Meillä ei toistaiseksi ole riittävää tietopohjaa eikä välineitä arvioida, miten vaikkapa maaja metsätalousministeriö edistää liikuntaa. Asiat saavat vauhtia kun se tapahtuu. Valistus vaikuttaa, vaikka hitaastikin, vakuuttaa Vapaavuori. Miten liikkumattomuuteen päästään käsiksi. Testeihin osallistuva joukko on siis jo osin valikoitunutta. Tässä muuttuneessa maisemassa liikuntaa ei yksin OKM:n toimin voida pitkäjänteisesti kehittää. Ympäristöarvot vaikuttavat läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikilla sektoreilla. Liikuntakulttuuri pitäisikin nähdä olennaisesti laajemmin. Hyvä tutkimus on myös vaikuttavaa tutkimusta Liikuntatieteen kansainvälinen arviointi valmistui vuodenvaihteessa
Toimialaselvityksestä kävi myös ilmi, että lajiliittojen toimintaa ohjaavat ne itse, ei valtion tulosohjaus. Kaikilla elämän alueilla myös liikunnassa on valtava määrä hyv ää tutkimusta, joka jää hyllyyn. Myös liikkumattomuuden ongelman ratkaisussa Iiikuntatutkijat näyttävät saavan liikuntaneuvostosta aktiivisen kumppanin. Sporttisektori ei poikkea muista yhteiskunnan alueista. Vapaavuori näkee toisenkin tulokulman. Huippuurheilun muutosryhmän tavoitteena on, että olemme paras Pohjoismaa vuonna 2020. Kyse on kansalaistoiminnasta, yksilöistä ja yksilöiden valinnoista. Miten se tehdään. Katvealueita on useita ja toimenpiteiden vaikutusten arvioint ia ja seur ant aa on syytä tehostaa, toteaa Vapaavuori. Meidän pitäisi päästä eroon tällaisesta yksin tekemisen kulttuurista. Liikuntapoliittisen päätöksenteon tietopohjaa on edelleen syytä täydentää. Silloin päätettäisiin yhteisesti tavoitteista ja tarkastelussa olisi niiden toteutuminen, eikä niinkään tulevatko tietyt asiat tehtyä. Toisaalta valtionhallinnossa tarvitaan tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi. Muutos edellyttää hyvin laajapohjaista sitoutumista. Tulosohjauksesta tuloskeskusteluihin. Muutosryhmän keskeiset johtopäätökset ovat oikeita. Päällekkäisyyksien purkamiseksi tulee tehdä töitä koko ajan. Järjestöremontti antaa mahdollisuuksia U rheilun rakenteet ovat myllerryksessä. Käskemällä ei toimintakulttuuria muuteta. Kansalaisja järjestötoiminnan autonomiaa pitää kunnioittaa ja antaa eväät sen toiminnalle esimerkiksi huippu-urheiluyksikölle. Myös SLU:n, Kunto ry:n ja Nuoren Suomen yhdistyminen on merkittävä askel. Vapaavuori myöntää, että autonomiavaateen ja politiikkarelevanlin tiedontuottamisen maastossa liikkuminen on haastavaa. Ihmiskuntaa, kansakuntaa tai jotakuta hallintokuntaa vie kuitenkin eteenpäin vain sellainen tutkimus, joka johtaa johonkin. Lajiliitot "omistavat" SLU:n ja Olympiakomitean, mutta seurat taas lajiliitot. Vapaavuori nostaakin ajatuksen tuloskeskusteluista ministeriön ja liikuntajärjestöjen välillä. Kehittämisehdotuksissa suositeltiin panostamaan muun muassa rnoniueteisyy teen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Edessä on vielä tärkein eli itse muutos. Millaiselta järjestökentän maisema nyt näyttää, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajajan Vapaavuori. Jatkossa on olennaista löytää enemmän aitoa yhteistyötä, kumppanuutta ja sitoutumista. Keskinäistä kinailua ja kyräilyä on riittävästi. Arviointiraportti ja on parhaillaan liikuntaneuvoston uedejaoston käsiteltävänä. Siinä mielessä järjestöremontti antaa mahdollisuuksia. Liikuntahallinnon näkökulmasta haasteena on etenkin tutkimuksen hyödyntäminen. Lontoossa Ruotsi ja Tanska saivat kolme kerta enemmän mitaleita kuin Suomi, joten matkaa on. 14 U!KUNTA & TIEDE 49 • 4 '2012. Onko lajiliitoilla itse asiassa liikaa valtaa. Tiedeyhteisö arvioi tutkimuksen laatua sen tieteellisen tason peru steella. Meillä on suurempia puutteita liikunt atieteellisen tiedon hyödyntämisessä, kuin itse tutkimuksen tekemisessä. Yksinäiset tutkimukset pitäisi osata paremmin nivoa osaksi suurempia tutkimuskokonaisuuksia. Meillä on kansallisesti aika laaja yhteisymmärrys siitä, että huippu-urheilumme ei ole toivomallamme tasolla, eikä tasolla, jolla se voisi olla. Liikuntaneuvoston tuore liikuntajärjestöjen toimialaselvitys osoittaa, että hallinto ja byrokratia paisuvat helposti. Valtionapulaki puolestaan määrää katsomaan, että valtionapu käytetään siihen mihin se on myönnettykin Valtiovallan tulisi välttää liian yksityiskohtaista ohjausta ja antaa lajiliitoille tai kattojärjestöille mahdollisuus itse priorisoida, mutta kuitenkin katsoa perään, että rahat käytetään siihen mihin ne on myönnetty ja tarkoituksenmukaisesti. Liikunta hallinnon ja liikuntapolitiikan näkökulmasta nykyinen valtionapujärjestelrnä vaatii tasapainoilua. Vapaavuori peräänkuuluttaa myös pitkäjänteisyy ttä. Ehkä enemmänkin pitäisi käyttää kriteerinä sitä, millainen vaikuttavuus tutkimuksella on pitkässä juoksussa. kimus todettiin korkeatasoiseksi ja laaja-alaiseksi. Tieteellä on oma itseisarvonsa. Tiedeyhteisöllä on autonomiansa
V aition liikuntaneuvoston liikuntatieteen (2011-2015) jaosto on toiminut uudella kaudellaan nyt vuoden verran. Tutkimukselta odotetaan tietoa, joka auttaa kehittämään keinoja vähän liikkuvien ihmisryhmien aktivointiin. Kuva: ANTE RO AA LTONEN Tutkimukselle suuntaa arvioinnista ja tietotarpeista Teksti: LEENA HAANPÄÄ Liikuntatutkimuksen suuntaa linjataan valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostossa. Tänä aikana jaostossa on käyty vilkasta keskusLIIKUNTA& TIEDE 49, 4/'2012 15. Työtä on jatkettu siitä, mihin edellinen jaosto työnsä päätti: liikuntatieteellistä tutkimusta uudistetaan painottamalla aiempaa voimakkaammin käytråytyrnisja yhteiskuntatieteellistä liikuntatutkimusta
Tämä vaatimus on kirjattu myös vuoden 2013 liikuntatieteellisten valtionavustusten ja määrärahojen hakuohjeistukseen. Liikuntatieteen jaoston haasteena onkin koota sellainen asiakirja, joka ohjeistaa tuottamaan tietoa, joka palvele myös käytännön toimijoita kansallisesti ja kuntasektorilla. Erityisen tärkeää on lisätä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja verkostoitumista. Olennaista on, että rahoitus kohdennetaan systemaattisesti valittujen painopisteiden mukaisi lie alueille ja että avustuspolitiikan linjat ovat läpinäkyvät ja selkeät. Edeltäjänsä tapaan myös tämä liikuntatieteen jaosto pyrkii lisäämään yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa. On hyvä, että sektoritutkimuksella kasvatetaan tietopohjaa liikuntapolitiikan Katsausten ja yhteenvetojen laatiminen liikuntatieteellisen tutkimuksen eri tieteenalojen tilasta on tärkeää. Onko näin ollen syytä tutkia, mitä rahoituksella on todellisuudessa saatu aikaan. Liikuntatutkimuksen taso ja kentän hajanaisuus nousivat keskusteluun jo edellisellä jaostokaudella. On myös syytä pohtia, kohtaavatko strategiset tavoitteet ja linjaukset ja olemassa oleva osaaminen. Syitä liikunnan vähenem iseen pyritään selvittäm ään kaikissa ikäryhm issä. Tutkimuksen suunta muuttuu kuitenkin hitaasti. Tiedepolitiikkaan kaivataan lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Liikuntatutkimuksen pitäisi lähtökohtaisesti tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Liikuntatieteen jaosto päivittää strategian yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston muiden jaostojen ja opetusministeriön liikuntayksikön kanssa. Tarvepohjaisen tutkimuksen lisääminen tärkeää Uusi suunta liikuntatutkimukseen -asiakirjan päivitys on yksi liikuntatieteen jaoston tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä liikuntatieteellisten tutkimusprojektien rahoitushaun käsittelyn lisäksi. Tavoitteena on tiivistää tutkimusohjelrnayhteistyötä ja kannustaa tutkijoita hakemaan rahoitusta myös Suomen Akatemialta. Painopisteen m uuttum inen näkyy konkreettisesti OKM :n liikunt atieteellisten avustusten m yön töp äätöksissä, jossa avustukset kohdistuvat erityisesti m ainitu ille tieteenaloill e. Yhteistyö lisää tietoa siitä, mitä Suomessa tutkitaan ja voi auttaa pieniä hankkeita yhdistämän voimavaransa, karsimaan päällekkäisiä tutkimuksia ja tuottamaan nykyistä vaikuttavampia tuloksia. Keskeistä on tehdä tutkimusta, joka auttaa kehittämään keinoja vähän liikkuvien ihmisryhmien aktivointiin. Yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden puolella kansainvälistä julkaisutoimintaa tulisi kansainvälisen arvion mukaan lisätä huomattavasti. Esimerkiksi hallintoa palvelevan sektoritutkimuksen roolia tiedepolitiikassa ja päätöksenteossa tulee jäsentää. Aitoa vuoropuhelua tutkimuskentällä pyritäänkin kehittämään edelleen. Lisää yhteistyötä ja vuoropuhelua liikuntatutkimuksen kentälle Tutkimuksen rahoituspohjaa halutaan vahvistaa yhteistyötä kehittämällä. Tarvitaan korkeatasoista tietoa, jonka avulla saadaan ratkaisuja liikuntakentän kasvaviin ongelmiin. Suunta-asiakirjan päivittämisessä käytetäån hyödyksi myös Pohjoismaisen tieteenala-arvioinnin tuloksia. Pohjoismaisessa tieteenala-arvioinnissa todettiin, että verkostoituminen on Suomen vahvuus, mutta tällä hetkellä tutkimuksen kentällä vallitsee kilpailutilanne. Keskustelua on kåyty myös liikunralääketieteen keskusten paikasta tutkimuskentällä, sekä niiden keskinäisen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämisestä. Suomessa ei ole varaa tehdä tutkimusta sen itsensä vuoksi. Liikuntatieteen jaosto tulee käyttämään tutkimusstrategiaa työsuunnitelmanaan ja vuosittaisen liikuntatutkimuksen arviointityön linjaajana. Suunta-asiakirjan linjausten taustalla käydään perusteellista ja monipuolista keskustelua, jonka pohjalta uuden asiakirjan valmistelu etenee. Keskeistä päivityksessä on se, että se ohjaa tekemään yhteiskunnallisesti vaikuttavaa liikuntatutkimusta. Suunt aus kohti yhteiskunnallisesti vaikuttavaa liikuntatu tkim usta on Luonut m ukaan pro filoitum isen vähän liikkuvien ihm isjoukkojen tutkim ukseen. Tällaisena voidaan pitää tarvepohjaisesti määritettyä tutkimusta eli tutkimusta aiemmin vähän tutkituista aiheista. Arvioinnissa todettiin muun muassa, että liikuntatutkimuksen innovatiivisuus on taantunut. telua näistä linjauksista ja painotuksista. 16 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Suomalaisen liikuntatutkimuksen tasoa on mahdollista nostaa yhteistyöllä. Vaikuttaisikin siltä, että verkostoitumisessa on vielä parantamisen varaa. Olennaista on niin ikään tuottaa tietoa tekijöistä, jotka motivoivat ja kannustavat liikkumaan. Jo edellisen suunta-asiakirjan linjaukset näkyivät rahoituksen suuntaamisessa kohti yhteiskunta-käyttäytymistieteitä. Tarvitaan esimerkiksi tietoa siitä, miten lasten ja nuorten liikkumisen määrää voisi lisätä
Jatkossa olisi kuitenkin tarpeen tuoda avoimeen keskusteluun myös rahoitusmyöntöjen perusteet ja se, mitkä tahot tutkimuksen toteutuksesta vastaavat. LIIKUNTA& TIEDE 49, 4/2012 17. Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa huippu-urheilun kehittämistyön tueksi. Hallintoa palvelevan sektoritutkimuksen roolia tiedepolitiikassa ja päätöksenteossa tulee jäsentää. Keskustelua käydään edellisen jaoston tapaan siitä, mikä on työnjako tutkimusja kehittämistoiminnan koordinoinnissa ja mistä rahoitus tulee. Katsauksessa on kaksi päälinjaa: yhteiskuntaja käyttäytymistieteellinen sekä biolääketieteellinen Iin ja. Nykytilan tunteminen on tärkeää toiminnan ja päätösten suuntaamisen kannalta. LEENA HAANPÄÄ, KTT, FM Erikoistutkija Turun yliopisto Sähköposti: lehaan@utu.fi Kirjoittaja toimii valtion liikuntaneuvoston /ii/wntatieteen jaoston puheenjohtajana lwudella 2012-2015. Onko näin ollen syytä tutkia, mitä rahoituksella on todellisuudessa saatu aikaan. Liikuntatieteen jaosto totesi viime kaudella, että katsausten ja yhteenvetojen laatiminen liikuntatieteellisen tutkimuksen eri tieteenalojen tilasta on tärkeää. Yksi tällä hetkellä voimakkaasti esillä oleva asia on huippuurheilun muutostyö, joka koskettaa myös liikuntatieteen jaostoa. Jaoston rooli on lähinnä kommentoiva ja katsauksen etenemistä seuraava. Katsauksen myötä myös tutkijat saavat kattavampaa tietoa siitä, mitä tutkimusta kansainvälisesti ja erityisesti Suomessa on lasten ja nuorten osalta olemassa ja missä on vielä tietoaukkoja. Arvioinnissa esitetyt suositukset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä jaoston toiminnassa voi ohittaa. Silmät ja korvat auki liikuntatieteessä Liikuntatieteellinen tutkimus on laajaa. Rahoituksen laNukatsauksen toteuttamiseen on myöntänyt opetusja kulttuuriministeriö. Lasten ja nuorten liikunta on ollut hallitusohjelmien painopisteenä usean vuoden ajan, kehittämishankkeita on rahoitettu paljon, mutta jo kertynyttä tietoa ei ole pystytty systemaattisesti hyödyntämään liikunnalle suunnattavista resursseita päätettäessä. Huippu-urheilun muutostyötä seurataankin jaostossa aktiivisesti. Näitä ovat esimerkiksi tiedeja tutkijakoulutuksen arviointi ja rahoitusorganisaatioiden yhteistyön vahvistaminen. Tutkittua tietoa lasten ja nuorten liikunnasta on paljon, mutta se on sirpaleina ja kokonaiskuva lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen tilasta puuttuu. Ne osoittavat, että Suomen liikuntatieteen tilannetta tulisi punnita tarkemmin. Pohjoismaisen liikuntatieteen arviointi ja erityisesti Suomea koskevat arviointitulokset ovat herättäneet keskustelua jaostossa. Huippu-urheilun tutkimuksen osuus liikuntatieteellisestä tutkimuksesta on pieni. Liikuntatieteen jaostolla on edessään kolme toimintavuotta. Kaiken kaikkiaan tiedeyhteisöä tulisi jatkossa pyrkiä yhtenäistämään ja suunnata toimintaa pienistä erillisistä yksiköistä kohti yhteistyötä tekeviä suurempia tiedeyhteisöjä. Tämä ohjaisi tietotarpeiden määrittelyssä myös yksittäisiä tutkijoita ja tutkijaryhmiä ja vähentäisi tutkimuksen sirpalemaisuutta ja päällekkäisyyttä. Tämän toteamuksen ensimmäisenä toimenpiteenä on virinnyt hanke lasten ja nuorten liikuntakatsauksesta (LaNu), jonka toteuuajatahona on Liikuntatieteellinen seura (LTS). Olisiko tarpeen kerätä kattavasti tietoa kehittämiskohteiden osoittamiseksi. Uskon, että tänä aikana edellä kuvattuja liikuntatieteellisiä tutkirnuslinjoja saadaan vietyä OKM:n liikuntastrategiassa määritettyjen tavoitteiden mukaisesti merkittävästi eteenpäin. Yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden puolella kansainvälistä julkaisutoimintaa tulisi arvion mukaan lisätä huomattavasti. Kansainvälinen suuntaus huippu-urheilun ja sen tutkimuksen rahoituksessa on yksityiseen sektoriin päin. tueksi ja keskeisten tietoaukkojen paikkaamiseksi
Kuinka saadaan aiemmin samoista resursseista keskenään kilpailleet organisaatiot toimimaan yhdessä, tukemaan toinen toistaan ja jakamaan vuosikymmenien aikana hankittu tieto ja osaaminen koko Suomen yhteiseksi eduksi. Tuossa asenneilmastossa vuonna 1961 perustetulle Suomen Kuntourheiluliitolle ja muille samansuuntaisesti toimineille järjestöille, kuten esimerkiksi TUL:n rinnalla toimineelle Kansanurheilun keskusliitolle oli merkittävä yhteiskunnallinen tilaus. Suomalaisten menestys huippu-urheilussa voi innostaa etenkin lapsia ja huipulle pyrkiviä lahjakkaimpia nuoria, mutta aikuisikäisille muita yllykkeitä tarvitaan paljon. Lontoon 2012 menestyksestä huolimatta on epätodennäköistä, että aikuisikäiset ryntäisivät suurin joukoin purjelautakaupoille tai purjehduksen pariin saati, että ottaisivat keihään käteensä. Nyt ympyrä näyttää sulkeutuvan. Olennaisiin kysymyksiin kuuluu myös, millaisen roolin kasvava urheiluteollisuus ottaa sekä tavallisten kansalaisten että huippu-urheilijoiden liikuttajana 7 Myös erilaiset muoti-ilmiöt ja uudet lajit tulevat saamaan yhä suuremman roolin liikkujien vapaa-ajassa. POLTTOPISTEESSÄ Ympyrä on sulkeutumassa S uomen liikunnan ja urheilun piirissä pitkään kytenyt valmistelutyö järjestökentän eheyttämiseksi on edistynyt pitkin harppauksin. Todennäköistä sen sijaan on, että itse kukin jatkaa niissä askareissa ja harrastuksissa, jotka he ovat jo aikoja sitten aloittaneet ja tavakseen omaksuneet. Pystyykö huippu-urheilu toimimaan veturina kansan saamiseksi suurin joukoin kuntoliikunnan harrastajiksi niin kuin "maailman liikkuvin kansa" strategia edellyttää. Myös suunnitelma huippu-urheilumme kehittämiseksi alkaa hiljalleen saada ilmaa siipiensä alle. Huoli omasta terveydestä on niistä suurin. Runsas 50 vuotta sitten tavallisten kansalaisten fyysisen kunnon huolehtimisesta kiinnostuneet tahot joutuivat toteamaan, että urheilujärjestöt eivät vakuutteluistaan huolimatta olleet sen enempää halukkaita kuin kykeneviä vastaamaan kansanterveyden asettamaan haasteeseen. Liikuntaa on harjoitettava nimenomaan aikuisena, jatkuvasti ja päivittäin. Toivoa sopii, että vaikutukset konkretisoituvat jo lyhyellä tähtäimellä, sillä niin suuri on yhteisten resurssien satsaus ollut. Liikunta kuuluu kaikille, ei ainoastaan urheilevalle nuorisolle. Liikunta on kasvavassa määrin keskeinen lääke sekä kansansairauksien ehkäisemiseksi että niiden oireiden helpottamiseksi ja hoitamiseksi. Koko SYUL:n toiminnan katsottiin olevan kuntourheilua. Johtaako massojen liikkeelle saaminen vähitellen menestykseen myös huippuurheilussa. Muutoksen aikaan saaminen ja sen pysyvyys joutuu ankaraan testiin jo lähivuosina. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 18 LJIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Säännöllinen liikunta mahdollistaa yksilön terveyden ja työkykyisyyden säilymisen tasaisena mahdollisimman korkeaan ikään asti. KARI L. Urheilujärjestöjen mielestä urheilu itsessään sisälsi yleispätevän ratkaisun ongelmaan. Ratkaisu mallin taa erityisesti Australiassa ja Norjassa hyviksi havaittuja käytäntöjä. Vastavalituilla järjestöjohtajilla on edessään haasteellinen tehtävä. Lopputulos alkaa hiljalleen hahmottua. Pystyykö uusi liikunnan ja urheilun kattojärjestö tähän. On mielenkiintoista seurata onko puolen vuosisadan kokemuksista opittu jotakin merkittävää uutta. Tavoite Suomesta maailman liikkuvimpana kansakuntana on johtanut toimenpiteisiin, joilla liikuntaa ja urheilua elämänkulun eri vaiheissa pyritään hallinnoimaan yhdessä ja samassa valtakunnallisessa katto-organisaatiossa. Huippu-urheilutoiminta eriytetään aiempaa selkeämmin muun liikunnan ja urheilun yhteydestä
r.1111":'9___ . Kampanjat ovat lisänneet tietoisuutta ja yksittäisissä lajeis~nuorte_n liikuntaa on voitll_f• • edistä?mutta~suurta murrosta ei ole tapahtunut. kuli t uurirn iuisteriön ( Ol<M) rahoillamaanf,Lasten ·., nuo liilwiita\ihjel~iiaan (LNO). ""' .... Nåi: hitystuki ja lasten ja nuorten 1·· -I~ect (cnl. kcet 1i l<ehillii . ~...,.-~~ __ ..,. l<uvioi1;, 1 . ~-.\li ,,: , . .merkittäviä muutoksia. totcutus111allc1~ • _.· : ; l<ehittamistoimcnpitcct sisältyi~oJKlus,fja ·. 'c. ~. ~·~_.,.llJ.ltdi:D~ ~ IJfflmmmD ................. SCl }ä i iSl'I i I ta 1iii c• 11 t-'-'-:-!""1111;::::::::~::::::· vut puolestaan m,ihtlo . ltissa liikunta scultti lal liikuruamå 1 koh• '/ t rsuuvai cdellccn_pä~nda1_ .. . Teksti: KATI LEHTONEN • t harrasteliikunnassa ei ole saatu aikaan ._. ,.. .. 011. : .. ioisla nuorten tarrastc 11. nuorten ( 13-19 v.) harrastcliikuntau. •. t nrn eri l.itkuntaohjelmakaudcn koskei: ·unnalliscl tuimcnpitcct ja iapahtuuuu. 1, ,.. .ia liikk·~.,1-)~a ~cki\ lrnrrastcli.ikkumiscn u.t.1~i.a ... •Harastteena .,, ~ .µ-. __ __. Kchittårnisr lla tavoitcltii~ n, 1•·11yös uus .. __ :;. ;:. :-:~ ' ·!~ra ·• .··,s,talllisen v~i~eus . --LIIKUNTA& TEDE 49 • 4/2012. 111istoimc11ni1c11:.1. liiku ~....-;-r:, ... ':1'. ai'ija · tavoiucellisccu kilpaurheiluun. Kchiuanuscn läpilcikkaavu teema oli nuor~, osallisuuden ja vailcuttamismahdnllisuuksten lis;hlininrn omiin iiikun,,, ·~ rahanustuksi!u liittyen. Tii111ä11 vuoksi Nuori Suomi ry:n johdolhfyhdy11iin kchtuäm.uui ·
Your Move -karnpanjan osalta tulokset ovat osittain samansuuntaiset. Ymmärryksen ja näkökulmien laajentamisen kautta liikunnan asema nuorten elämänsisällöissä voidaan paikantaa paremmin ja sen myötä myös kehittää liikuntamahdollisuuksia. Niin aluetapahtumilla, Movertoiminnalla kuin Helsingin suurtapahtumallakin on varmasti annettu ideoita, elämyksiä ja kokeilumahdollisuuksia monille nuorille erilaisiin liikuntalajeihin liittyen. Vähän liikkuvien nuorien on haasteellista löytää seurojen järjestämässä liikunnassa itselle sopivaa yhteisöä tai vertaisryhmää, koska liikkumisen lähtökohta ja perusteet eivät välttämättä kohtaa urheiluseurojen toimintatapojen kanssa. liikunta-aktiivisuuteen ei vaikuta pelkästään olemassa oleva tarjonta. Lajiliittojen lisenssitietoihin pohjautuvan selvityksen mukaan jopa puolet 15-19-vuotiaista nuorista lopettaa lajinsa aktiivisen harrastamisen. Näiden koordinaattien mukaan kehitystoimenpiteille voidaan asettaa realistiset tavoitteet. Sen pääpaino oli vuonna 2011 Helsingissä järjestetyssä suurtapahtumassa, jossa nuoret saivat kokeilla erilaisia lajeja. Hanke on voinut lisätä nuorten itsensä sekä seuraettä järjestötasolla toimivien ihmisten tietoisuutta nuorten harrasteliikuntaan liittyvästä problematiikasta ja samalla yksittäisissä tapauksissa edistää asiaa. Vuosina 2010-2011 toteutettiin Your Move -karnpanja. K ansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna viimeisin vaihtoehto on huonoin, mutta samalla myös tutkimuksellisesti mielenkiintoinen ja kehittelemisen arvoinen. Isojen valtakunnallisten hankkeiden osalta tulisikin tarkemmin miettiä sitä, mitkä ovat niiden Katse liikuntasektorin ulkopuolelle. Tavoitteena oli muokata seurojen ja järjestöjen toimintakulttuuria niin, että nuoret olisivat päässeet osallisiksi toiminnasta sekä suunnitteluettä toteutusvaiheissa. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellistä on se, pidättäydytäänkö aktiivisten ihmisten liikuttamisessa vai yritetäänkö ottaa enemmän vastuuta myös vähän liikkuvis20 LIIKUNTA& TIEDE 49 • 412012. Hankkeeseen sisältyi valtakunnallisia seminaarikierroksia, koulutuksia ja kokoontumisia. Tämän vuoksi nuorten liikuntasuhdetta osana nuorisokulttuuria on tarkasteltava entistä laajemmin. Tulevaisuudessa, ennen kuin uusia kehitystoimenpiteitä suunnitellaan, on liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen tehtävä päätös siitä, mikä on niiden ydintehtävä ja ensisijainen kohderyhmä. Kampanjaan sisältyivät aikaisemmin toteutetut alueelliset tapahtumat (Your Move on Tour) ja kouluissa työskennelleet Moverit. Hankkeen vaikutuksia nuorten liikunta-aktiivisuuteen on niin ikään vaikea arvioida. Harrasteliikunnan kehittämismahdollisuus on hyvä antaa edelleen niille lajiliitoille, seuroille ja muille toimijoille, jotka kokevat sen luontevaksi toimintaalueekseen. Mä oon täällä! ja Your Move Mä oon täällä! -hanke kohdistui enimmäkseen lajiliittoihin ja seuroihin. Tämänkaltaiset tulokset herättävät kysymään, miten näiden nuorten liikkuminen muuttuu, jatkavatko he harrastamista omatoimisesti vai lopettavatko liikkumisen kokonaan. Esimerkiksi yksilön elämässä olevat arvot, asenteet ja liikuntaan sosiaalistavat yhteisöt voivat olla huomattavasti merkityksellisempiä tekijöitä. Kävijöiden omat arviot kertovat jotakin, mutta ne ovat kuitenkin vain subjektiivisia aikomuksia ja suunnitelmia, joiden konkretisoitumista ei voida osoittaa. Lajikulttuureihin sidottuja poikkeuksia on toki olemassa. Hankkeen myötä haluttiin edistää myös nuorten mahdollisuuksia harrastaa kevyemmin, omista lähtökohdista käsin. Mä oon täällä! -hankkeen vaikutuksia lajiliittoja seuratasolle on vaikea arvioida. Yleisesti ottaen toimintakulttuurin muutosta tavoittelevat hankkeet tarvitsevat toteutuakseen pitkän ajanjakson. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä se, että seurojen tarjoamat mahdollisuudet ovat rajalliset, ja ne suosivat pääsääntöisesti aktiivisia liikkujia. Kaksi tai kolme vuotta ei riitä. Nuorten osalta esimerkiksi eri oppilaitosten, kuntien tai muiden kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamia liikuntamahdollisuuksia on tämän vuoksi tarkasteltava uudelleen. Vähän kaikkea vai jotain hyvin. suurempi, koska mukana eivät olleet kaikkien toteutettujen toimenpiteiden kulut ja tuet. Heidän tavoitteenaan oli tukea ja auttaa nuoria liikuntatapahtumien järjestelyissä. Kilpaurheiluvetoisuus ei vetoa liikkumattomaan Seuroissa ja lajiliitoissa järjestelmät suosivat edelleen pääsääntöisesti tavoitteellista kilpaurheilua. Tavoitteeksi asetettua kohderyhmän liikunta-aktiivisuuden lisääntymistä ei ole mitattu