LIIKUNTA MON KULTTUURIN OHTAUSPAIKA TERVEYSLIIK NAN JALKAUTUMI PUNTA ~ ~ ru:~1S11 JswJ.to -~l~~J JJ .!JD
• (l\-1:yf~3!) 1 . Tulevaisuutta hahmotetaan eri puolilla järjestokenuäa ja huippu-urheilutyöryhmä työstää omaa prosessiaan. . Vireillä on nimittäin monta kehitystyötä eri toimijatahojen toimesta ja samaan aikaan toimialalla on käynnissä myös muita muutoksia. ... Kuntoliikuntaliiton visiotyössä ponnistetaan liikunnan edistämiseen elamänkaarella terveyden ja yhteisöllisyyden ideaan nojaten. ii', mtmlllffl ..., . Koulujen liikuntaa kehitetään, ei vain tuntijakoa pohtimalla, vaan myös uudenlaisella ajattelulla ja kokeilutoiminnalla. .. .. Valtioneuvoston liikunnasta vastaava virkamieskunta on uusiutunut lyhyellä aikavälillä. Nuoren Suomen prosessissa on hyödynnetty monien eri, myös liikunnan ulkopuolisten osaalueiden, asiantuntijoiden näkemyksiä ja herätelty heitä miettimään, miten lasten ja nuorten liikuntaa ja liikkumista voitaisiin maassa edistää. Suomen Liikunta ja Urheilu pyrkii pitämään kokonaisuuden kasassa ja linjaamaan oman visionsa niin, eitä kyseisen palapelin palaset siihen sopisivat. ~ lt.ml . pasi.koski@utu.fi. Valtion hallinnon liikuntapoliittisia toimenpiteitä on lähdetty arvioimaan kokonaisvaltaisesti. Asiassa olisi parantamisen varaan ja toivottavasti se tulee näkymään paitsi muutamana rivinä nyt laadittavissa tulevaisuuden suunnitelmissa myös niiden toteutuksessa. ~ ~ ~Illl mm ;-lffl;r:m~ . Meneillään oleva kehitystyö on haastavaa ja neuvojia varmaan vastuuhenkilöille riittää. Huippu-urheilun muutosryhrnä on viritellyt uusiutuvaa urheilijan polkua, johon seurojen ja lajiliiuojen tueksi ja toiminnan ytimeksi suunnitellaan luotavaksi valtakunnallinen huippu-urheilun yksikkö, joka operoi urheiluakatemioiden kautta ympäri maata. Onko nimittäin kokonaisuudessa ja sen osasissa riiuävästi mukana tieteen ja tutkimuksen ja vielä monitieteisen sellaisen ääni. Ymmärtääkseni kärkipään liikunnan järjestelmissä maailmalla (esimerkiksi Kanadassa, Norjassa ja Hollannissa) tutkimusta ja käytännön toimintaa nivotaan yhteen saumattomasti. .., . At:iiiä tm11mllmmm DD'rkJ=k#t#t•i•1 b:OBmm . POYTA KATETTU TULEVAISUUDEN HISTORIANTUTKIJOILLE PASI KOSKI uomalaisessa liikuntakulttuurissa eletään parhaillaan mielenkiintoista vaiheita, jonka äärellä tulevaisuudessa liikunnasta kiinnostuneiden historiantutkijoiden on syytä pysähtyä. Yhdestä asiasta olen itse jonkin verran huolissani. Esimakua sisällöistä on saatu kuulla viime kuukausien aikana ja lisää kuullaan loppuvuoden aikana. ~ ~llm!m ~ . (älm..,·-.:::::t!--1-,!• . 1°""''-""'loaPl!ll. En väitä, etteikö Suomessakin liikuntatieteellistä osaamista hyödynnettäisi, multa usein tutkimukseen suhtaudutaan kuin johonkin ulkoiseen työkaluun, joka otetaan käyttöön vasta erityistilanteissa, eikä se näin ollen ole itsestään selvänä osana kokonaisuutta ja kehitystyötä. Liikuntajärjestöt tyosiävät yhdessä ja erikseen visio 2020:tä "Olemme maailman liikkuvin urheilukansa"
Pasi Koski 4 Työikäisten kestävyyskunto rapautuu. Jaana Moilanen, Riitta Luoto 47 EMERITUS IHMETTELEE: Ikää, uraa ja liukuvaa lopettamista. Sami Yli-Piipari 25 POLTTOPISTEESSÄ: Mätäkuun juttu. Ympäristön merkitys iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäjänä on suurempi kuin mitä aikaisemmin on ymmärretty. Aija Saari 20 Nuoret arvostavat koululiikuntaa. Tuomas Zacheus 16 Erillään ollaan ja erikseen jäädään. Kari L. Sami Kokko, Jari Villberg, Lasse Kannas 38 Ympäristö rajaa ikääntyneen uskallusta ulkona liikkumiseen. Vesa Tikander 66 TUTKIMUSUUTISIA. Liikunnan vaikutus näkyy kunnon parantumisena ja vaivojen helpottamisena, mutta myös ärtymyksen ja ahdistuneisuuden lieventymisenä. Parkour, skeittaus, bleidaus aina ei tarvita rakennettuja liikuntapaikkoja. Erityisoppilaan leima jarruttaa luontevaa samoihin harrastusryhmiin osallistumista ikätovereiden kanssa. 51 Hyvät käytännöt hankemantraa vai toimiva innovaatio. Timo Ståhl, Jenni Kulmala, Vesa Saaristo 30 Terveysliikuntaa urheiluseuroissa. Myös urheilevat nuoret käyttävät alkoholia. Arvokkain perintö, jonka tämän päivän päättäjät voivat antaa lähitulevaisuudessa Suomessa asuville sukupolville on liikuttava ympäristö. Tiina Kujala 56 Oppilaan hyvä ja ryhmän hyvä. Nina Laakso 61 Mäyräkoiralla voittoon. Aarni Koskela 60 Urheilunkin johtaminen on muutosten edessä. Tomi Pääkkönen, Heikki Turpeinen LUETTUA 64 Annettu, otettu, itse tehty Nuorten vapaa-aika tänään. Jarmo Heiskanen, Olli-Pekka Kärkkäinen, Harto Hakonen, Tuija Tammelin, Eino Havas 10 Liikunta monen kulttuurin kohtauspaikaksi. TÄSSÄ -~UM ERO S S·A 2 PÄÄKIRJOITUS. Ennusteet antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta, työkyvystä ja terveydestä tulevaisuudessa. Arto Virkkunen 59 Liikuttava ympäristö. Merja Rantakokko 41 Ulkoilemaan, asioimaan vapaaehtoistyö avaa mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia. Yksin liikuntatuntien määrän lisäämisellä ei saavuteta niitä oppilaita, jotka rakentavat identiteettiä ja elämäntapaa, johon liikkuminen ei kuulu. Liikuntapainotteisilla yläluokilla olevat nuoret harjoittelevat melko paljon, mutta kokonaisliikuntamäärä jäi huippu-urheilijaksi kehittymisen suosituksesta jopa 5,5 tuntia viikossa. 50 Liikuntatutkimus palkittiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Pekka Oja 34 Nuorten urheilijoiden omatoiminen liikkuminen vähäistä. Parhaillaan mietitään, miten kehittää suomalaista huippuurheilua. Suomalaisten nuorten koululiikuntamotivaatio on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Keskinen 26 TEAviisari kunnan terveyden edistäminen puntariin. Pelkät pallopelit eivät kehitä oppilaiden vastuuntuntoa. Kaarlo Laine 65 Norjalainen menestystarina. Vapaaehtoistoiminnassa ikääntyneet ihmiset voivat olla sekä avun saajia että antajia. Taina Rantanen 45 Kuumien aaltojen naiset hyötyvät liikunnasta. Veera Pälvimäki AJASSA 50 WWW.SPORTSCIENCE.FI on uusi suomalaisen liikuntatutkimuksen kansainvälinen uutissivu. Lähes puolet haastatelluista katsoi liikunnan ja urheilun edistäneen Suomeen sopeutumistaan, käy ilmi tuoreesta maahanmuuttajien liikuntaa koskevasta tutkimuksesta. Antero Heikkinen 49 OPISKELIJA OUNASTELEE: Liikuntaa vain virallisilla liikuntapaikoilla. LTS alkoi keväällä 2011 selvittää liikunnan hyviä käytäntöjä. POHDITTUA 52 Enemmän samaa ei yksin riitä. Pitkällä tähtäyksellä on vieläkin tärkeämpää miettiä, miten urheiluyhteisö pystyy ottamaan vastuunsa yhteiskunnallisesta tehtävästään; kehittää ja parantaa suomalaisten hyvinvointia
4 LIIKUNTA & TIEDE 48. 4 /2011
Hyväkuntoisten yli ~·• . Raportin tarkoituksena on kuvata suomalaisten työikäisten (25-64-vuotiaat) kestävyyskunnon nykytilannetta sekä antaa ennusteita suomalaisten kestävyyskunnon kehittymisestä 10, 20 ja 25 vuoden perspektiivillä. Mittauksiin osallistuminen oli vapaaehtoista ja ne sisältyivät yritysten työkykyä ylläpitävään toimintaan. Heikko kestävyyskunto saattaa fyysisesti raskaassa työssä rajoittaa työkykyä aikaisemmin kuin iän perusteella odotettaisiin. Kestävyyskunto on muiden riskitekijöiden ohessa käyttökelpoinen indikaattori, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa terveydentilaa ja pyrkimyksissä pitkän ja terveen elämän saavuttamiseksi. Näistä oli miehiä 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA TAMMELIN, EINO HAVAS Huonokuntoisten alle 40-vuotiaiden miesten osuus on nyt selvästi oletettua suurempi, kun tuoreita 2006-2009 mitattuja tuloksia verrataan 20 vuoden takaisiin .:~· __ ::__ kestävyyskunnon viitearvoihin. Oikeat investoinnit ihmisten terveyteen ovat yhteiskunnan tasolla välttämättömiä hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä, ja terveyden edistäminen liikkumalla on yksi näistä investoinneista. 11!11 .... · ·. Mittauksiin osallistui 12616 työssä käyvää 25-64-vuotiasta suomalaista. Mutua on ollut ja nyt on faktaakin Vaikka kestävyys kuntoa on mitattu Suomessa jo vuosikymmeniä, meillä ei ole julkaistu tuoretta, kaikkia aikuisväestön ikäluokkia kattavaa ja laajapohjaista mittaustietoa suomalaisten kestävyyskunnosta. Hyvän kestävyyskunnon merkitys korostuu fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Mittaukset toteutti AinoActive oy liikkuvalla testiasemallaan 210 suomalaisessa yrityksessä vuosina 2006-2009. Näitä mittauksia edeltäjänsä mukaan lukien noin 20 vuotta tehnyt AinoActive oy luovutti aineistonsa UKES-tutkimuskeskuksen käyttöön. Liikunta on keskeinen tekijä useiden kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Vähäinen fyysinen aktiivisuus johtaa terveysriskien ohella huonompaan toimintakuntoon ja heikompaan työkykyyn. -. Tutkimuksessa arvioitiin kestävyyskunto polkupyöräergornetritestillä (maksimaalinen hapenottokyky) ja mitattiin antropometria (pituus, paino, painoindeksi, vyötärön ympärys ja rasvaprosentti) ja verenpaine. Vaikka kestävyyskunnon merkitys kokonaiskuolleisuuden ja sydänja verisuonitauti kuolleisuuden itsenäisenä riskitekijänä on vakuuttava, se jätetään usein vähälle huomiolle verrattuna muihin riskitekijöihin. _ . L iikkumattomuus on terveydelle haitallista ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. ja naisten osuudet ovat · ·: ':·: myös oletettua suuremmat. Tutkittavat olivat kummassakin aineistossa Kuva: KKI/JUHA SORRI LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 5. Liikunnan avulla voidaan sairausriskien pienentämisen lisäksi ehkäistä ennenaikaista fyysisen ja henkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Aineisto on kerätty vuosina 2006-2009 210:ssa eri yrityksessä tehdyistä kuntotesteistä eikä se täten perustu väestöpohjaiseen otokseen. Aineiston edustavuutta on vertailtu suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä selvittävään AVTK-kyselytutkimukseen vuosina 2006-2008 vastanneiden 25-64-vuotiaiden työssä käyvien tuloksiin. , 40-vuot1a1den miesten ~.,,-:_ :-.' _·. Tulokset sekä niiden perusteella laaditut ennusteet antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta, työkyvystä ja terveydestä tulevaisuudessa
Kuntoluokkien jakaumat naisilla ikäryhmittäin. Heikossa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 1-2) oli 25-29-vuotiaista naisista 15, 30-34-vuotiaista 16 ja 35-39-vuotiaista 22 prosenttia, kun odotusarvo on 11 prosenttia. Nuorimmissa naisissa heikkokuntoisten osuus on siis huomattava. Tästä seuraa paineita tuottavassa työssä käyvien määrän lisäämiseen ja työurien pidentämiseen. Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 5-7) oli 40-44-vuotiasta miehistä 41, 45-49-vuotiaista 44, 50-54-vuotiaista 53, 55-59-vuotiaista 54 ja 60-64-vuotiaista 56 prosenttia (odotusarvo 33 %). AinoActiven aineistossa tutkittavien osuus painottuu toimistotyötä tekeviin (73 %). Tämän hetken tilanteen sekä Tilastokeskuksen 6 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 5-7) oli 40-44-vuotiasta naisista 46, 45-49-vuotiaista 4 7, 50-54-vuotiaista 52, 55-59-vuotiaista 52 ja 60-64-vuotiaista 67 prosenttia (odotusarvo 33 %). Kestävyyskunto on polarisoitunut Kaikkia ikäryhmiä kokonaisuutena tarkasteltaessa suomalaisten kestävyyskunto on hyvä esimerkiksi kuntoluokkien (Shvartz & Reibold, 1990) jakaumien perusteella tai eri ikäryhmien keskimääräisten MET-keskiarvojen perusteella. Kuntoluokkien jakaumat ikaryhmitt.ain, miehet ?1 ?2 3 4 5 ?6 ?7 O"l{o 20"1{o 40"1{o fiO .... 1 ?2 3 4 5 ?6 ?7 O"l{o 20"1{o 40"l{o fiO .... 2009) eivätkä tämän raportin tulokset poikkea merkittävästi aiemmin julkaistuista. Aiempia väestötason tutkimuksia kestävyyskunnosta ovat olleet FINRISKI 2002 (Borodulin 2006), Pohjois-Suomen 31-vuotiaiden syntyrnäkohorttitutkirnus (Tammelin 2004) sekä Reserviläistutkimus (Vaara ym. Ennuste tämän hetken tilanteen perusteella Nykytilanteen toteaminen ei herätä tekemään riittäviä toimenpiteitä väestötasolla ja siksi on rohkeasti katsottava kauemmas tulevaisuuteen, koska suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen vähentää työssä käyvän väestön osuutta. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa nopeasti työtä tekevän väestönosan suhteelliseen osuuteen koko väestöstä (= taloudelliseen huoltosuhteeseen) ja samanaikaisesti terveydenhuollon kustannuksiin. Ylimmäinen palkki kuvaa vertailuarvona Shvartzin ja Reiboldin (1990) normaalijakaumia ja kuntoluokkia, jotka ovat Suomessa yleisesti käytössä tällä hetkellä. Raportti antaa perusteet tilannearviolle sekä täydentää ja vahvistaa UKK-instituutin tekemän tuoreen katsauksen (Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010) viestiä suomalaisten liikkumisen kehittymisestä ja polarisoitumisesta. BO"l{o 100"1{o 22 34 22 • 1 20 27 16 14 w 17 24 24 10 21 18 20 10 18 22 13 18 20 u 13 26 19 17 1 26 19 14 17 23 KUVIO 2. hyvin samankaltaisia sukupuolija ikäjakauman, painoindeksin, vapaa-ajan liikunnan, työrnatkaliikunnan, sairauksien, tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Keskivertoa heikommassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 1-3) oli 25-29-vuotiaista miehistä 40, 30-34-vuotiaista 42 ja 35-39-vuotiaista 41 prosenttia (odotusarvo 33 %). Kuntoluokkien jakaumat miehillä ikäryhmittäin. lkåryhrnittäisessä tarkastelussa kuntoluokkien jakaumissa on havaittavissa selkeää polarisoitumista sekä miehissä että naisissa (kuviot 1 ja 2). Raportti antaa ajantasaisen ja objektiivisen kuvan suomalaisen työikäisen (25-64-vuotiaat) väestön kestävyyskunnosta sekä arvioi tilanteen kehittymistä jatkossa. BO"l{o 100"1{o 22 34 22 • il 29 31 16 10 il 27 20 9 *I 28 19 12 :il 21 14 18 17 27 16 24 27 14 118 24 16 KUVIO 1. Kuntoluokkien jakaumat ikaryhmitt.ain, naiset
LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 7. 2"" Heikko . 7 = Erinomainen . Miehet 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) 0%2 0%4 0%6 0%8 0% 100% 2010 2314% 2662% 1541% ~ 2020 2299% 2581% 1576CM ~(~ 2030 2116% 2435% 2371% 1302% ~/o 2035 2583% 2332% 1125%1 .% ____ ...;., . 7 = Erinomainen . 1 = Erittäin heikko . 3183% % 2227% % Naiset 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 2010 2428% 1908% 1639% •1 2020 2299% 1992% 1686% 2030 2035 2258% 2301% 1960% 1758% 2045% Naiset 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) 100 % 2020 2521% 2348% 1144~~ 2020 2557% 1913% 1438% . 7 = Erinomainen . 1 = Erittäin heikko . 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990) vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee yhden prosentin vuodessa. 2 = Helkko . 2 = Heikko . KUVIO 4. 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990) vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee puolitoista vuodessa. 6 = Hyvin hyvä 5 = Hyvä 4 = Keskiverto 3 = Välttävä . 6 = Hyvin hyvä . 6 = Hyvin hyvä 5 = Hyvä 4 = Keskiverto 3 = Välttävä . 1 = Erittäin heikko KUVIO 3. 6 = Hyvin hyvä 5 = Hyvä 4 "" Keskiverto 3 = Välttävä . 2 = Heikko . 2030 2873% 2402% :.:l 2688% 1791% 1112% •• 1699% 1 8% . 7 = Erinomainen . 1 = Erittäin heikko 1908% 1639% 2750% 1647% 946% 1. 5 = Hyvä 4 = Keskiverto 3 ::: Välttävä . Miehet 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40 % 60 % 80% 2010 2035 2662% 1541%
Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten osuus Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten maä.-:1 (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) (kestävyy&kunnon lasku 1 % vuodessa) • Miehet <8 MET •Naiset <6 MET • Kalkki <8/6 MET • Miehet <8 MET •Nalset:<6MET 250/o 125000 20 102000 200/o 100000 17 15% 75000 10 12 10% 50000 59000 52000 54000 62000 9 9 50/o 25000 00/o 2010 2020 2030 2035 2010 2020 2030 2035 KUVIO 5. (2009) julkaisemien väestön ikäjakaurnien kehitystä koskevien ennustetietojen avulla voidaan laskea, arvioida ja ennustaa: Kuinka 50-64-vuotiaat miehet ja naiset sijoittuvat Shvartzin ja Reiboldin viitearvojen mukaisiin kuntoluokkiin vuonna 2010 sekä 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua. Mielenkiintoinen havainto aineistoa käsitellessä on ollut myös se, että esimerkiksi palvelukseen astuneiden varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvotulokstlla vuosilta 1974-2009, kuntoluokkien jakaurnilla ikäryhmittäin sekä nyt esitetyillä ennusteilla on selkeästi havaittava yhteys. Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten osuus Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten maärll (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) (kestavyy&kunnon lasku 1,5 % vuodessa) •Miehet <8 MET • Naiset <6 MET • Kalkki <8/6 MET • Miehet <8 MET • Naiset <6 MET 500/o 250000 43 221000 400/o 200000 300/o 150000 20 0/o 100000 10 10 °/o 50000 52000 9 00/o 2010 2020 2030 2035 2010 2020 2030 2035 KUVIO 6. Kuinka suuri osa 50-64-vuotiaasta väestöstä on terveytensä kannalta liian huonossa kestävyyskunnossa ikäryhmään nähden ja lukumääräisesti vuonna 2010 sekä 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua (miehet< 8 MET ja naiset « 6 MET). Huonokuntoisten (miehet< 8 MET ja naiset< 6 MET) 50-64-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä ja lukumäärät vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee prosentin vuodessa. Kestävyyskunnon taustalla oleviin kehon ja elimistön rakenteellisiin muutoksiin vaikuttami8 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Kuvioissa 3 ja 4 on ennustettu 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten kuntoluokkien jakaumat, jos kestävyyskunto laskee eri lähteissä olevien arvioiden mukaisesti yhden tai puolitoista prosenttia vuodessa. Huonokuntoisten (miehet< 8 MET ja naiset< 6 MET) 50-64-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä ja lukumäärät vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee puolitoista prosenttia vuodessa. Harjoittelu auttaa katse tulevaisuuteen! Kestävyyskuntoa voi parantaa vain fyysisellä kuormituksella. Kuvioissa 5 ja 6 on ennustettu huonokuntoisten 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten prosentuaaliset osuudet sekä lukumäärät saman ikäisestä väestöstä, JOS kestävyyskunto laskee yhden tai puolitoista prosenttia vuodessa
painos. Kullakin yksilöllä on myös oma vastuunsa ja se vaatii ryhuliikeuä nyt nähtävissä olevan suunnan muuttamiseksi. Yhteiskunta vaatii työurien pidentämistä. Alla olevassa esimerkissä on laskettu tämän ikäkohortin terveysriskien kannalta kriittiseen alle 8 MET:in luokkaan kuuluvien miesten prosentuaaliset osuudet ja kokonaismäärät ikäkohortista kahdella eri oletuksella. Näistä yksi keskeisimpiä on yhteiskunnan monien muutosten myötä tapahtunut ihmisen terveyden kannalta välttämättömän fyysisen aktiivisuuden vähentyminen ja sen myötä jo tapahtunut ja tapahtuva kansalaisten fyysisen kunnon heikkeneminen. ENNUSTEET 2010 2020 2030 2035 25-39 V 3S-49 V 45-59 V S0-64 V heikkenee 1 % vuodessa NYKYMENOUA 2,7 % 6,2 % 14,1 % 19,7 % 13 900 32 700 73 700 101 100 t 10 % KUNTOA 0,9% },/ % 6,4 % 9,6 % 4 600 14 700 13 400 49100 heikkenee 1,5 % vuodessa NYKYMENOLLA 2,7 % 9,3% 28,4 % 42,8 % 13 900 49 000 148 400 219 700 +10 % KUNTOA 0,9% l,9% 14,8% ]5,4 % 4 600 ]0 600 11 300 130 JOO TAULUKKO 1. Kestävyyskunnon parantamisella olisi mahdollista saada aikaan huomattavia väesiötason muutoksia.Jos suomalaiset 25-39-vuotiaat miehet ja erityisesti heistä huonokuntoisimmat nyt parantaisivat kestävyyskuntoaan 10 prosenuia, olisi kokonaisvaikutus ennusteisiin dramaattinen. Sekä yksilöillä että yhteiskunnallamme on nyt näytön paikka osoittaa, haluammeko vai emme olla rapistuva kansakunta. Kyse on henkilökohtaisesta valinnasta eikä tuloksia voida olettaa saavutettavan pakolla. Tarvitaan kannustimia esimerkiksi verohelpotuksia niille, jotka pitävät fyysisestä kunnostaan ja terveydestään huolta liikkumalla. Passiiviseen elämäntapaan ja liian vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen kytkeytyviä henkilökohtaisia syitä on selvitettävä tarkemmin ja löydettävä keinoja tilanteen parantamiseksi. Vaatimusten lisäksi se on myös velvollinen tarjoamaan erilaisin toimenpitein ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itselleen mielekästä liikuntaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseen voidaan vaikuttaa, siihen kannattaa vaikuttaa ja siihen pitää vaikuttaa myös lisäämällä fyysistä aktiivisuutta ja parantamalla sitä kautta kansalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. Kopijyvä oy, Jyväskylä, 2011. Kustannukset huonosta kestävyyskunnosta (ja sen mukana seuraavista sairauspoissaoloista, huonommasta tuottavuudesta ja muista suorista ja epäsuorista kustannuksista) lankeavat valtiolle, kunnille ja työnantajille. Liihunnanja lwnsanterveydenjulhaisuja 247 (www.lihes.fi), 1. Yhteiskunnan tuki on silti tärkeä ja sen tulee toimillaan ja päätöksillään osoittaa, että kestävyyskunnon vaaliminen on osa kansallista pääomaa, jota ei haluta hukata. Jo käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimenpiteitä erityisesti nuoriin työikäisiin, ja tämä tarve on akuutti. Taulukossa 1 seurataan siis samaa ikääntyvää väestöryhmää ennustaen tulevaisuuden tilannetta, kun arvioidaan kestävyyskunnon heikkenevän prosentin tai puolitoista vuosittain. 48 • 4 2011 9. nen vaatii enemmän fyy sistä aktiivisuutta pitkällä aikavälillä. Kirjallisuus ja Jwvioiden tarkemmat tutkimusläht.eet löytyvät raportista. JARMO HEISKANEN, LitM testauspäällikkö LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: jarmo.heiskanen@likes.fi OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, LitM suunnittelija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: olli-pekka.karkkainen@likes.fi HARTO HAKONEN, FM tilastoasiantuntija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: harto.hakonen@likes.fi TUIJA TAMMELIN, FT, LitM tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi EINO HAVAS, LitK johtaja LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: eino.havas@likes.fi Artikheli perustuu hesähuussa 2011 julhaistuun raporttiin: Jarmo Heislwnen, 01/i-Pehha Kärkhäinen, Harto Halwnen, Harri Lindholm, Jyrlii Ehlund, Tuija Tammelin, Eino Havas. Elimistön kuormittaminen liikkumalla ja [yys isen aktiivisuuden lisääminen ei välttämällä maksa mitään. Alle 8 MET -luokkaan kuuluvien 25-39-vuotiaiden miesten osuus ja määrä vuonna 2010, ennuste tämän ihmisryhmän tilanteesta 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua kestävyyskunnon laskun kahdella eri ennusteella sekä kestävyyskunnon kymmenen prosentin parantamisen vaikutukset lukemiin. Suomalaisen työihäisen hestävyyshunto Nykyhethen tilanne ja ennusteita. Hyvin menestyvä Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin terveitä, hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä kansalaisia. Näillä kaikilla on taloudelliset perusteet rahoittaa hankkeita, joissa tilannetta parannetaan. Suomalaisella yhteiskunnalla on monia terveysuhkia. L,IKUNTA & TIEDE
Maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmista ainakin toinen on ulkomaalaistaustainen. Stead & Maguire 2000; Chiba, Ebihara & Morino 2001; Magee & Sugden 2002; Darby, Akindes & Kirwin 2007.) Maahanmuuttajat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. (ks. Vaikka maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa selvästi 1990-luvulta alkaen, heistä vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Tässä artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien liikuntaa ja sen merkitystä kotoutumiseen Suomessa. Varsinkin ikääntyneiden ja naisten liikunta on syntyperäisiä suomalaisia vähäisempää. Artikkeli perustuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmän (Zacheus, Koski, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liikuntasuhteesta, kotoutumisesta ja akkulturaatiosta. Suomessa asuvat maahanmuuttajat liikkuvat kantaväestöä vähemmän. Tutkimus perustuu pääosin Turun seudulla, Salossa sekä pääkaupunkiseudulla kerättyihin aineistoihin, joita olivat maahanmuuttajien parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut, maahanmuuttajille tehty kyselytutkimus, maahanmuuttajien syvähaastattelut sekä maahanmuuttajien kirjoitelmat. He ovat lähtöisin eri maista, erilaisista kulttuuripiireistä ja he ovat saapuneet Suomeen eri syiden takia. Lähes puolet maahanmuuttajista katsoi liikunnan ja urheilun edistäneen Suomeen sopeutumistaan, käy ilmi tuoreesta maahanmuuttajien liikuntaa koskevasta tutkimuksesta. Eräänä keinona maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseen ja kulttuuristen raja-aitojen madaltamiseen on nähty liikunta ja urheilu. Maahanmuuttajat siis liikkuivat harvemmin kuin kantaväestö, mutta myös liikunnallisesti passiivisten osuus oli heidän keskuudessaan suurempi. Maahanmuuttajien liikunta kantaväestöä harvinaisempaa Tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset olivat liikunnallisesti passiivisempia kuin syntyperäiset suomalaiset, jos liikunta-aktiivisuutta mitataan sen toistuvuudella. T utkimukseen pohjautuvaa tietoa "tavallisten" maahanmuuttajien liikunnasta ja urheilusta ja sen vaikutuksesta kotoutumiseen on ollut Euroopassa vain vähän tarjolla. Esimerkiksi vuonna 2010 luvan Suomeen muuttoon saaneita turvapaikanhakijoita tai pakolaisia oli 1 784 kappaletta. Noin neljännes sekä vanhimmasta (yli 60-vuotiaat) että nuorimmasta (alle 20-vuotiaat) maahanmuuttajien ikäryhmästä harrasti liikuntaa usein (vähintään neljä kertaa viikossa). Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa. Nuoret maahanmuuttajat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin vanhemmat. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009-2010a, 6) mukaan taas 55 prosenttia 19-65-vuotiaista suomalaisista liikkui vähintään neljä kertaa viikossa ja täysin liikkumattomia oli kaksi prosenttia. (Maahanmuuttovirasto 2011). FRA 2010 50.) Sen sijaan huippu-urheilun muuttoliikkeeseen (athletic talent migration) tutkijoilla on ollut enemmän kiinnostusta. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui pysyvästi yhteensä 167 954 ulkomaan kansalaista, mikä on noin kolme prosenttia väestöstä. (loronen 2009, 20.) Yleisimpiä syitä Suomeen muut.toon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Liikunnallisesti täysin passiivisia oli alle 20-vuotiaista vain neljä prosenttia, kun heitä muissa ikäryhmistä oli 11-17 prosenttia. Suomalaisen kantaväestön keskuudessa ikääntyneet ovat olleet jo 10 UIKUNTA& TIEDE 48 • 4 /2011. Tämä poikkeaa tilanteesta kantaväestöön verrattuna. (esim. Teksti:TUOM AS ZACHEUS Liikunta monen kulttuurin kohtauspaikaksi. Viidesosa maahanmuuttajista harrasti liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa ja 14 prosenttia vastaajista ei liikkunut lainkaan
(ks. Tanssit Koripallo Lent opa Ilo 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ~ 05 10 15 20 25 Prosenttia 30 35 40 45 50 KUVIO 1. Heistä kahdeksan prosenttia harrasti hiihtoa, kun taas esimerkiksi Irakissa, Iranissa tai Somaliassa syntyneistä näin ei tehnyt kukaan. esim. Ikääntyneiden urheilun tarpeellisuudesta taas täysin samaa mieltä oli venäläistaustaisista 60 prosenttia, multa Somaliassa syntyneistä vain 27 prosenttia. Jalkapallo suosittua Kyselytutkimuksessa eri maahanmuuuajaryhmien keskuudessa suosituimmiksi liikuntalajeiksi osoittautuivat kävely (42 %), uinti (27 %), pyöräily (21 %), jalkapallo (16 %), kuntosaliharjoiuelu (15 %) ja lenkkeily (15 %) (kuvio 1). Tämän valossa ei ole ihme, euä 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. 25-45-vuotiaat) elävien ryhmässä heitä on sen sijaan ollut suhteellisesti vähemmän. Talvi lajeja harrastavat eniten Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneet rnaahanmuuuajat. Kun Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneistä 71 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteen "naisten on hyvä urheilla" kanssa, entisen Jugoslavian alueella, lrakissa tai Iranissa syntyneistä tätä mieltä oli noin puolet. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan puolestaan suomalaisista naisista vähintään neljä kertaa viikossa liikkuvia on 60 prosenttia, kun miesten vastaava osuus jää 49 proserutiin (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010a, 6). (Sisäasiainministeriö 2009, 19). Maahanmuuttajista sitä harrasti vain hyvin harva. Miehistä 27 prosenttia liikkui vähintään neljä kertaa viikossa, kun naisista näin teki 17 prosenttia. Uudet olosuhteet eivät siis olleet saaneet aloittamaan uutta omalle kuluu urille vierasta lajia. Laakso 1986, 90-91; Helakorpi, Patja, Pråuälä & Uutela 2001, 13; Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002; Kansallinen liikuntatutkimus 20052006.) Naisten ja ikääntyneiden liikuntaan ja urheiluun kohdistuvissa asenteissa oli eroja eri kulttuuritaustan omaavien välillä. Sen sijaan jalkapallo oli maahanmuuttajien vastauksissa neljänneksi suosituin liikuntalaji, kun se esimerkiksi Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan on vasta 12 suosituin laji. Hiihto on viimeisimpien tietojen mukaan suomalaisten neljänneksi harrastetuin liikuntalaji (Kansallisen liikuntatuikimus 2009-2010a, 16). Elämän ruuhkavuosia (n. Kävely Uinti Pyöräily Jalkapa Ilo Kuntosali Lenkkeily Jumppa/voim. Cornpass 1999; Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, 7; Zacheus 2008, 200). Suomessa naiset ovat olleet vähintään miesten veroisia liikkujia aina 1970-luvulta lähtien ja nykyisin naiset liikuminen selvästi miehiä yleisempää (ks. pitkään jokseenkin yhtä yleisesti aktiivisia liikkujia kuin nuoret. Maahanmuuttajien suosituimmat liikuntalajit Suomessa (n= 321) Rahan puu te Ajan puu te Perheen tarpeet La isku us ja saamat ta muus Ystävien puute Suomen kieli Liikunta mahda llisu uksien puu te Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät Talvi Kiinnostuksen puute Liikunta ryhmien puu te Tiedon puu te Kotityöt Pukeutuminen Uskalluksen puu te Sopivien ohjaajien puu te Liikunta on järjestetty väärällä tavalla Suomalaisten asenteet Ikä Liian kova kilpailu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0% 10%2 0% 30%4 0% 50%6 0% 70%8 0% 90% 100% Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan KUVIO 2. Eroja maahanrnuuuajien ja kantaväestön välillä löytyi etenkin hiihdon ja jalkapallon harrastamisessa. Maahanmuuttajien liikuntaa haittaavat tekijät (n = 319-356) Kustannukset merkittävin liikunnan este Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväesiöön nähden. Maahanrnuuuajataustaisen väestön keskuudessa miehet liikkuivat yleisemmin kuin naiset
Lisäksi noin neljäsosa kertoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven sääolojen haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Länsieurooppalaisille talven haitta liikunnalle tuntui sen sijaan olevan samaa luokkaa kuin aasialaisille ja afrikkalaisille. Sen sijaan 30-39-vuotiaista vain 42 prosenttia koki asian helpoksi. Lähes viidesosa sanoi sen haittaavan erittäin paljon liikunnan harrastamistaan ja yli kolmasosan liikkumista se haittasi melko tai erittäin paljon. Ajanpuute ja perheen tarpeet olivat myös merkittäviä liikunnan esteitä. Samoin pukeutuminen haittasi kahdella ensin mainitulla mantereella syntyneitä (2,3) enemmän kuin Euroopassa syntyneitä (1,7-1,9). Kaiken kaikkiaan niillä maahanmuuttajilla, jonka kotimaan liikuntakulttuuri muistuttaa suomalaista liikuntakulttuuria riittävästi, näyttää olevan paremmat edellytykset liikunnan harrastukseen Suomessa. Nuorten ja nuorten aikuisten usko monien kotoutumiseen liittyvien asioiden edistymiseen liikunnan avulla oli vähäisempää kuin ikääntyneillä. Lähes puolet ( 45 %) maahanmuuttajista uskoi liikunnan ja urheilun edistäneen omaa Suomeen sopeutumistaan jonkin verran tai erittäin paljon. Puutteellisesta kielitaidosta oli keskimäärin eniten haittaa Afrikasta kotoisin oleville (3,0), muttei vastaavassa määrin Itä-Euroopasta kotoisin olevia (2,4). Tämän valossa ei ole ihme, että liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä. Sopivien ohjaajien puute tuntui haittaavan eniten Länsi-Euroopan maissa syntyneitä (keskiarvo 2,9 asteikolla 1-5), muttei niinkään Itä-Euroopan maissa syntyneitä (2,2). Vanhin ikäluokka, yli 60-vuotiaat, koki sopeutumisen yleensäkin olleen helpompaa kuin nuoret tai nuoret aikuiset. Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä. Itä-Euroopassa syntyneet (1,9) eivät myöskään tunnistaneet suomalaisten asenteiden haittaavan heidän liikuntaansa samassa määrin kuin Länsi-Euroopasta kotoisin olevat. Se, minkä ikäisenä Suomeen muutto tapahtuu, tuntuu olevan merkittävä tekijä sopeutumisessa. Nuorempi polvi koki ikääntyneitä harvemmin liikunnasta olevan apua suomalaisiin tutustumisessa (yli 60-vuotiaat 70 %, 20-29-vuotiaat 44 %) , kansojen välisen ystävyyden edistäjänä (yli 60-vuotiaat 67 %, 20-29-vuotiaat 34 %), suomen kielen oppimisessa (yli 60-vuotiaat 65 %, 20-29-vuotiaat 51 %) ja rasismin ehkäisyssä (yli 60-vuotiaat 74 %, alle 20-vuotiaat 48 %). Aiemmassa kotimaassa liikunta oli ollut yleensä esimerkiksi vapaamuotoista pelailua, kun taas Suomessa nuorison urheilun harrastaminen on voimakkaammin sidottu organisoituun maksulliseen toimintaan. Ikääntyneiden ja tänne varttuneella iällä muuttaneiden kotoutuminen ja sopeutuminen Suomeen on ollut helpompaa kuin muilla. Lähes neljäsosa yli 60-vuotiaista koki sopeutumiseen olleen erittäin helppoa ja peräti 84 prosenttia mielsi sen melko tai erittäin helpoksi. Toisena puolena asiassa on haastattelujen perusteella se, ettei liikunnan harrastamisesta ole totuttu maksamaan. liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä (kuvio 2). Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät eivät ole omiaan edistämään Afrikassa ja Aasissa syntyneitä (2,5-2,9) samalla tavoin kuin Euroopassa syntyneitä (1,9-2,2). Nuorina aikuisina (17-29-vuotiaana), jolloin vielä rakennetaan omaa identiteettiä muutto voi osaltaan LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 13. Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Noin neljäsosa sanoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Talven olosuhteet ovat tutumpia itäeurooppalaisille (2,2) kuin Aasiassa tai Afrikassa (2,8-2,9) syntyneille, eikä niistä ollut siten liikunnallekaan haittaa yhtä yleisesti. Paljon julkisuutta saaneet miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä. Pääosa, 77 prosenttia, yli 50-vuotiaana Suomeen muuttaneista koki sopeutumisensa olleen melko tai erittäin helppoa. Liikunnan merkitys kotoutumisessa vaihtelevaa Millainen merkitys liikunnalla on Suomeen sopeutumisessa tai kotoutumisessa. Kulttuuritaustat määrittävät jonkin verran tekijöitä, jotka liikunnan harrastusta haittaavat. Yli 15 prosenttia maahanmuuttajista mielsi niiden haittaavan liikunnan harrastamistaan erittäin paljon. Kulttuurierot tulevat esiin kenties konkreettisimmin pukeutumiseen ja sukupuolirooleihin liittyvissä asioissa
aiheuttaa ongelmia. • Koko kansan liikunnan edistäminen monipuolisilla palveluilla edistää myös maahanmuuttajaväestön liikuntaa. Sport participation in Europe. Monissakaan maissa liikunta ei ole yhtä keskeinen osa kulttuuria kuin meillä, eikä siihen liittyvää tietoa ole välttämättä ollut tarjolla. International Review for the Sociology of Sport 36 (2), 203-221. Kolmea lukuun ottamatta kaikki haastateltavat tekivät maahanmuuttotyötä palkkatyönään. Näin osallistujilla on luonteva mahdollisuus luoda kontakteja paikkakuntalaisiin. A project seeking the co-ordinated rnonitoring of participation in sports in Europe. Lisäksi pieni osa lomakkeista toimitettiin oppilaitoksiin ja maahanmuuttajien liikuntaryhmän vetäjille postitse ja myöhemmin nämä vastuuhenkilöt lähettivät täytetyt lomakkeet takaisin tutkijoille. Kyselytutkimuksen kohderyhmä (n= 399) koottiin maahanmuuttajien koulutusta järjestäviltä tahoilta, maahanmuuttajayhdistyksiltä ja maahanmuuttajien liikuntaryhmistä. Asiantuntijat (n= 15) työskentelivät 1) maahanmuuttajien liikuntapalvelujen parissa, 2) maahanmuuttajajärjestöissä tai niiden kattojärjestöissä, 3) maahanmuuttajien opettajina sekä 4) pakolaisten tukihenkilöinä. Sitä LÄHTEET Chiba, N., Ebihara, 0. Vastaajat olivat iältään 15-86-vuotiaita ja edustivat 68 eri kansalaisuutta. Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa. Jopa lähes neljännes (23 %) Afrikassa syntyneistä oli kohdannut melko tai erittäin paljon rasismia Suomessa. Maahanmuuttajien ja heidän parissaan työskentelevien asiantuntijoiden haastatteluista poimittiin ehdotuksia, miten liikuntapalveluja tulisi heidän mielestään kehittää: • Miehille ja naisille tulisi olla erillisiä, mutta sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle tarkoitettuja liikuntaryhmiä. Compass 1999. Globalization, naturalization and identity. Haastatelluista kahdeksan oli naisia. • Kunnissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita, on syytä olla maahanmuuttaja-asioihin keskittyvä liikunnanohjaaja. London: UK Sport & Walkden House. NÄIN TUTKITTIIN: T utkimus perustuu Turun seudulla, Salossa sekä pääkaupunkiseudulla kerättyihin aineistoihin, joita olivat maahanmuuttajien parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut, maahanmuuttajille tehty kyselytutkimus, maahanmuuttajien syvähaastattelut sekä maahanmuuttajien kirjoitelmat. Nuorena Suomeen muuttaneet ja Afrikasta kotoisin olevat olivat joutuneet kohtamaan enemmän rasismia kuin vanhemmat maahanmuuttajat. Suurin osa vastaajista oli syntyisin Itä-Euroopasta, Aasiasta tai Afrikasta. & Kirwin, M. Monessa tapauksessa tutkijat menivät lomakkeiden kanssa tilaisuuksiin, jossa maahanmuuttajia oli koolla. & Morino, S. He edustivat 11 eri kansallisuutta, jotka olivat Espanja, Kosovo, Venäjä, Bangladesh, Hollanti, Libanon, Somalia, Irak, Viro, Turkki ja Suomi. Kuitenkin tuossa ikävaiheessa muuttaneista alle puolet ja alle 17-vuotiaana muuttaneista 56 prosenttia mielsi sopeutumisensa olleen suhteellisen helppoa. 143-161. • liikunnan hyödyistä kertominen on tärkeää. TUOMAS ZACHEUS, KT Erikoistutkija Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos Sähköposti: tuzach@utu.fi Artikkeli pohjautuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutliimusryhmän (Zacheus, Koslii, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liihuntasuhteesta, kotoutumisesta ja ahhulturaatiosta. • Jalkautuminen kentälle, maahanmuuttajaryhmien omat tilaisuudet ja kokoontumiset ovat esimerkiksi lehti-ilmoituksia tehokkaampia tapoja houkutella liikunnan pariin. Journal of Sport & Social lssues 31 (2). • Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tulisi ottaa nykyistä enemmän osaa liikuntapalvelujen suunnitteluun. 2001. 2007 Football academies and the migration of African football labor to Europe. • Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän neuvoja muun muassa liikuntatilojen varaamisesta ja liikuntahallinnon käytännöistä, jotta he voisivat järjestää liikuntaa itse. Turussa tästä on saatu hyviä kokemuksia. 14 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Darby, P., Akindes, G. The case of borderless elite athletes in Japan. Haastattelukieli oli Suomi, sillä kaikki haastateltavat olivat asuneet Suomessa riittävän pitkään osatakseen kieltä
Walseth, K. Teoksessa Sam, D. 2006. Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002. & Berry, J. W. FRA 2010. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys kevät 2001. Westin, C. Suurin osa haastatteluista suoritettiin suomen kielellä, mutta kahdeksassa haastattelussa puhuttiin osin suomea ja osin englantia. S., Rosholm, M., Smith, N. Kay, T. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Kirjoitusten ei siis tarvinnut välttämättä liittyä liikuntaan ja urheiluun. 357-373. Zacheus, T. Joronen, T. Helsinki: Kansanterveyslaitos. Maahanmuuttovirasto 2011. tslam's view on physical activity and sport. Niinpä yhteensä haastattelujen kohteina oli 43 maahanmuuttajaa. 2000. 2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16 / 2001. L. Wien: European Union Agency for Fundamental Rights. Helsinki: Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. 2003. & Bountry, V. L 1986. Sisäasiainministeriö 2011. Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town, Singapore, Säo Paolo: Cambridge University Press, 368-384. & Wahlberg, K. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. & Fasting, K. Lapset ja nuoret. W ltoim I The Cambridge Handbook of Acculturation Psychology. Aikuisliikunta. Stead, D. Heistä 23 oli naisia. 2008. Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Maahanmuuton vuosikatsaus 2010. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010b. Helsinki: Suomen Kuntoliikuntaliitto. Aikuisväestön vapaa-ajan liikuntaharrastus. ltoim.) The Cambridge handbook of acculturation psychology. vastoin tutkimukseen valikoitui vain harvoja Länsi-Euroopan maista kotoisin olevia. International Review for the Sociology of Sport 41 131. Helsinki: sisäasiainministeriö. Kuusio, H., Lindström, K., Malin, M., Markkula, H., Mertaniemi, R., Peltola, U., Seppälä, U., Tiitinen, E., Vartia-Väänänen, M., Vuorenmaa, M., Vuo rento, M. Laakso (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. International Review for the Sociology of Sport 38 111, 45-60. Journal of Sport & Social lssues 26 (41. Helakorpi, S., Patja, K .. & Sugden, J. Prättälä, R. 2006. L. 2009. Lomakkeet kåännettiin kahdeksalle kielelle, jotka olivat arabia, kurdi, somali, englanti, vietnam, ranska, albania ja venäjä. "Rite de passage" or passage to riches. Telama & L. Walseth, K. 421-437. Suurin osa vastaajista käytti suomenkielistä lomaketta. Racism. 44 7-464. Helsinki: Suomen Kuntourheiluliitto. 2009 ltoim.) Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Teoksessa Joronen, T. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. & Maguire, J. Maahanmuuttajien kirjoitelma-aineisto (n= 18) oli valtakunnallinen. Aikuisliikunta. Empirical Economics 29 (4), 855-883. Sebatier, C. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 87-99. Teoksessa P Vuolle, R. Esiselvitvsraportti Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. 2006. Osaaminen, työ ja hyvinvointi 9-2009. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010a. ethnic discrimination and exclusion of migrants and minorities in sport: A comparative overview of the situation in the European Union. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2 / 2009. Acculturation in francophone European societies. 2001. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town, Singapore, Säo Paolo: Cambridge University Press, 349-365. Kirjoitelmat kerättiin maahanmuuttajien sähköpostituslistoille jätetyn ilmoituksen perusteella. Haastateltavat edustivat 14 kansallisuutta, jotka olivat: Kosovo, lrak, Tunisia, Vietnam, Turkki, Somalia, Slovenia, Pakistan, Kuuba, Afganistan, Iran, Sudan, Venäjä ja Romania. "The world at their teet." Professional football and international labor migration. Laakso. 2009. 2002. Aikuisliikunta. Kaksi haastattelua pantiin toimeen ryhmähaastatteluna. & Uutela, A. Egyptian women interpreting Islam. The motivation and objectives of Nordic / Scandinavian players in English league soccer Journal of Sport & Social lssues 24 (1 ), 36-60. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp7path=8,2709,2717,2731 [käyty 15.8.2011 J Magee, J. Helsinki: Nuori Suomi. Vastaajista 70 prosenttia oli naisia. Teoksessa Sam, D. Oualifications, discriminations, or assimilation 7 An extended framework for analyzing immigrant wage gaps. Nielsen, H. Turun yliopiston julkaisuja C 268. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 10-24. Daughters of Islam. Maahanmuuttajat saivat kirjoittaa omalla äidinkielellään kokemuksiaan Suomessa asumisestaan. Acculturation in the Nordic countries. Lisäksi molemmissa ry hrn äh aasta u eluissa sekä yhdessä yksilöhaastattelussa mukana oli tulkki. & Husted, L 2004. International Review for the Sociology of Sport 41 131. Kirjoitelmien kirjoittajat edustivat kahdeksaa kansallisuutta, jotka olivat Filippiinit, Venäjä, Marokko, latvia, Puola, Thaimaa, Viro ja Ukraina. Kirjoitukset käännätettiin suomeksi. Sisäasiainministeriö 2009. Maahanmuuttajien syvähaastatteluja tehtiin kaikkiaan 21. & Berry, J. Helsinki: Suomen kuntourheiluliitto. Johdatus kirjan teemoihin. Sport and belonging. Koponen, P., Koskinen, S .. LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011 15. Väänänen A., Toivanen, M., Aalto, A-M., Bergbom, B., Härkäpää, K., Jaakkola, M .
n erikseen jäädään ?.-;'~J<lj,,,,~'<;~·;<>~'1!;',,.N:v···',~,,...,!l,1Jl't-i Erityisoppil harrastusr Inkluusiota Erity pys on t tä. eitä osallistumisen 16 uneessa kansainvälisessä a paralympialajien vamsiirtyneet rmmattomien. Peilaa .. Esittelen tässä artik intaympäristön, kertaa kuvailen liikunnallisen eiden arviointia
Lisäksi laadin osana tutkimusta kaikille avoimen lasten liikunnan tunnusmerkistön (ks. Integraation prosesseissa "integraatio" tosin käsitetään usein myös välivaiheena kohti inkluusiota (esim. Erityisopetusta perustellaan yksilöllisen tuen tarpeella, positiivisella erityiskohtelulla ja sillä, että näin lapselle pystytään varmistamaan erityiskoulutuksen saanut opettaja (Saloviita 2006). Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden retoriikka lapsilähtöisyydestä ja matalan kynnyksen toiminnasta ei siten näyttäisi koskevan vammaisia lapsia. Hankkeiden arvioinnissa hyödynsin såhköpostikyselyä, hankeasiakirjoja, kerhojen osallistuvaa havainnointia sekä erityislasten perheiden, ohjaajien, hankekoordinaattoreiden ja hallinnosta vastaavien henkilöiden haastatteluita.Tutkimusmenetelmänä käytin monitahoarviointia ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Tällä tavoin syntyi kulttuurinen kartta, jonka avulla tutkin lasten liikunnallista iltapäivätoimintaa. Löysin kuitenkin vain kolme kaikille avointa hankekokonaisuutta tai kerhoa, jossa on mukana vammaisia lapsia vammattomien ikätovereidensa joukossa. Vammaisuuden sosiaalinen malli sen sijaan korostaa vammaisuuden sosiaalista ja ympäristöstä johtuvaa luonnetta. Tutkimukseni oli osa LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttamaa lasten ja nuorten liikuntaohjelman kakkosvaiheen (2004-2007) arvioi n tia. Onnistumisilla tarkoueu.iin pääosin erityisryhmien omia kerhoja, jotka olivat tarkoitettu vähän liikkuville, passiivisille, pullukoille, motorisessa kehityksessään viivästyneille, vetäytyjälapsille, "sellaisille, jotka inhoavat liikuntaa" tai jollekin muulle vammaistai erityisryhmälle (Saari 2007, 20). Kailiille avoin toiminta puolestaan on medikalismin kritiikin seurauksena syntyneen vammaisuuden sosiaalisen mallin ja inkluusioajattelun siirtämistä liikuntaan. Kolme perhettä liikkui molemmissa. Vammaisten lasten ajatellaan kuuluvan "jonnekin muualle" ja hyötyvän enemmän omissa erityisryhmissään harrastamisesta. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden (2004-2007) arviointi Hyödyntämällä erityispedagogiikan, sosiaalipolitiikan ja vammaistutkimuksen ymmärrystä erilaisista integraatioista ja inkluusioista loin neli kentän, jolla integraatio paikallistuu hoidon ja kontrollin alueille sekä inkluusio puolestaan voimaantumisen ja kulttuurien moninaisuuden alueille. Kaudella 2006-2007 yhteensä 87 hankkeesta yli puolet (49) ilmoitti hakemuksessaan aikovansa toteuttaa palveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille Ja 39 ilmoitti myös onnistuneensa. maajoukkueisiin, valmennusryhmiin ja -järjestelmiin jo 12 lajissa. Halusin tutkimuksessani selvittää, millaista kaikille avoin liikunta Ja urheilu on, millaisia liikuntakerhomalleja erityistä tukea tarvitseville lapsille on luotu, sekä mitä perheet kertovat vammaisen lapsensa osallistumisesta liikuntakerhoihin. Mikäli inkluusiota tulkitsee Iris Marion Youngin (1999, 243) tapaan tilana,jossa ryhmien eriytymistä omiin tiloihin tai kouluihin ei ole näkyvissä, vaan jokainen naapurusto sisältää ihmisiä samassa suhteessa kuin heitä esiintyy muutenkin populaatiossa, vähintään joka kolmannessa tai edes neljännessä kerhossa pitäisi tällöin olla mukana yksi tai useampia vammaisia tai erityisen tuen tarpeessa olevia kerholaisia. Päädyin tutkimukseni yhteenvedossa selittämään vammaisten lasten osallistumattomuutta yleisiin liikuntakerhoihin kolmella seikalla erityiskoulujärjestelmällä, joka eristää lapset omiin ympyröihinsä; perheiden tottumisesta erityispalveluihin ja epäluulolla yleisiä kerhoja kohtaan sekä liikuntakulttuurin perinteillä. Nixon 2007; Schleien, Ray & Green 1997). Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeet olivat inkluusion kannalta kiinnostava aihealue, koska hakuohjeissa oli painotettu uudenlaisten toimintamallien löytymistä liikunnasta syrjäytyneille lapsille, hankkeet sijoittuivat julkishallinnon ja kansalaistoiminnan rajamaille sekä lisäksi hankkeiden seurannassa oli havaittu erityisryhmien määrien kasvaneen (Hakamaki & Laine 2005). Vuonna 2006 julkistetun YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen seurauksena ryhdyttiin myös suomalaisessa liikuntakulttuurissa laajemmin puhumaan kaikille avoimesta liikunnasta, kaikille avoimista seuroista ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. Tarkastelen integraatiota vammaisuuden yJ1silömalli11 mukaisena ajattelutapana ja inkluusiota puolestaan vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaisena muutoksena ja sosiaalisena Ii i kkeenä. Erityisliikunnan kontekstissa inkluusio on parhaiten ymmärrettävissä vammaisuuden yksi lömallin (tai lääketieteellisen mallin) mukaisen ajattelutavan kritiikkinä. Käsittelen näitä seuraavaksi tarkemmin. Kymmenestä perheestä seitsemän osallistui erityisryhmille erikseen suunnattuun toimintaan ja vain kolme yleisiin kerhoihin. Neuvolan tätitkin suositteli tätä", kuvailee kahden erityislapsen äiti. Perheille suunnatut kyselyt ja haastattelut vahvistivat segregaation. Näistä lähtökohdista ymmärrän inkluusion kaikille avoimena toimintana, yhdessä toimimisena sekä yhteenkuulumisena, joiden vastakohtia puolestaan ovat segregaatio, eksJiluusio eli syrjäytyminen, mukaan pääsemättömyys ja ulossulkeminen. Index for inclusion, Booth & Ainscow 2002). Erityiskoulut ja -luokat jarruttavat osallistumista ja mukaan kuulumista sen kautta että kauempana sijaitsevasta erityiskoulusta on vaikea ehtiä niihin vapaa-ajan liikuntaja harrastuspalveluihin, joihin oman ikä luoLIIKUNTA t TIEDE 48, 4 12011 17. Yksilömallissa vammaisuus nähdään yksilön pääasiallisena ja ensisijaisena ominaisuutena, tragediana, patologiana, ongelmana tai rajoituksena (Oliver 1996). Erityiskoulut ja -luokat jarruttavat liikuntakulttuurin kaikille avoimien kerhojen etenemistä Perinteisen ajattelutavan mukaan erityislapsen paikka on erityisopetuksessa: "Ei edes pohdittu muuta kuin erityiskouluratkaisua
Siten aina löytyy aina "toisia", jotka voivat kokea sekä yleisen että erityisryhmätarjonnan etäisenä ja ulossulkevana, tai jotka eivät pääse ja kelpaa. Muut kerholaiset auttoivat ja yrittivät ohjata tätä mukaan leikkeihin. [osuus liun loinen vie ja toinen hahee harjoituhsista, saattaa meillä itellä tulla sellaisia ha/1/ieja, että ollaan vaan väärässä paikassa tai jotain. Esimerkiksi 15-vuotiasta Samulia häiritsevät oman ryhmän sisäiset tasoerot. Nämä samat vertailun mekanismit ovat tehokkaasti siirtyneet myös erityisliikuntaan ja vammaisurheiluun. }Kun muutenkin meillä on kolmet reissarit ja nounet. Koulun omaksuma inkluusiofilosofia voi tukea yhdessä harrastamista. Kovempiakin pelaajia saisi olla. Väliinputoajat eivät pääse mukaan tai pääse etenemään harjoitusryhmissä, koska normaaliin verrattuna he ovat heikompia, heidän soveltuvuuttaan varnmaisurheilijaksi ei tunnisteta tai tarvittavaa tukea ei osata kohdentaa. Samulilla itsellään on kehitysvamma: Jouni, Julius ja f-lei/1/ii. Esimerkiksi koulukuljetuksia ei yleensä voi käyttää kerhoon siirtymiseen. Urheilun ristiriitaiset eetokset Urheilun seurakentällä integraation prosessit törmäävät perinteisiin, kansalaistoiminnan vapauteen ja resurssipulaan. [ ... koulut. lnkluusiotakin halutaan, mutta työläs arki vie voimat, kertoivat perheet, jotka eivät jaksa etsiä sopivaa ryhmää paikallisesta urheilutarjonnasta tai taistella ohjaajien vammaisuutta koskevia pelkoja ja asenteita vastaan. } Arki on niin riesa. [ ... [ ... J Olen vähän halunnut ja odottanut/1in, että saisi tulla lwvempia harjoitusmathoja. Ei aikeen tuu mukaan. Peliin saisi olla vähän /.isää haastetta. Yhtäällä vammaisurheilijaksi pääsy edellyttää potientiaalin tunnistamista (luokittelua), mutta toisaalla erilaiseksi tunnistaminen voi olla 18 LIIKUNTA& TIEDE48•4/2011. Lisäksi erityisryhmiä perustellaan myös väylänä voimaantumiseen ja vammaisurheilun kilpakentille. Vammaisten lasten perheet ovat jääneet jumiin erityispalveluihin [Noihin yleis,yhmiin} on iso liynnys mennä mukaan, jos on erityislapsi, liun ne huomaa, että se on vammainen. Nämä isommat al/10, ettei enää syöttänyt tälle pojalle, se oli pienikokoinen, se lopetti lwrrastuhsen. Lasten vanhemmat pitävät "omaa" erityisryhmää tuttuna ja turvallisena, sillä sinne kelpaa ja pääsee. Vanhemmat saavat vertaistukea ja vinkkejä käytännön arjessa selviämiseen. Ja kaatuu helposti, ei pysy pystyssä. Kontuliin [vastustajajouliliue} oli vähän sellaisia, että pieniä poikia ja sellai, juolisu näyttää vammaiselta. Erityisryhmässä on ohjaaja, joka on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut heidän lapsestaan. Se on "lupaus" paikasta, jossa opitaan integroitumiseen tarvittavia taitoja ja tietoja. Tutkimuksessani tähän erityisliikunnan ja lasten yleisten liikuntaryhmien väliin jäävälle alueelle päätyvät vaikeavammaiset henkilöt, nuoret aikuiset, neurologisten sairaustai vamrnaryhmien edustajat sekä "lievät", joilla vamma ei selkeästi näy päällepäin. [ ... " Koulukaveruus teki kuitenkin tytön mukanaolosta yhteisessä kerhossa luonnollista ja itsestään selvää. Se nähdään starttina harrastamiseen ja kuntoutuksen jatkeena. (Erityislapsen vanhemmat.) TERMIT TUTUIKSI: lnkluusio on yhdessä toimimista, osallistumista ja osallisuutta. Ohjaaja ei tiennyt poikkeavasti käyttäytyneestä lapsesta muuta kuin ettei tämä "ole aivan normaali. Kaikille avoin toiminta on nimensä mukaisesti toimintaa, jonne pääsee, on tervetullut ja toiminnassa on huomioitu "inklusiivisuus" Inkluusion vastakohtia ovat ekskluusio, segregaatio, syrjäytyminen, mukaanpääsemättömyys ja ulossulkeminen. Ihan helppoa pelata näkövammaisia vastaan, kun on helppo ottaa pallo pois. Pelko syrjinnästä ja kiusaamisesta voi johtaa yleisten liikuntapaikkojen ja harrastusryhmien välttelyyn, jopa "itse-ekskluusioon" (ks. kan muut lapset osallistuvat. Erityisoppilas ja hänen vanhempansa alkavat itsekin uskoa, ettei yleiseen kerhoon kuitenkaan pääse tai kelpaa.Yksikin ohjaaja pohdiskeli vammaisista lapsista: "Vai kokevatko näiden lasten vanhemmat, onko heillä sellainen tunne, että tämä ei koske heidän lapsia?" Lisäksi erityislapsella ei yleensä ole kaveria, jonka kanssa mennä kerhoon. Voi lullajotain syrjintää lai semmosta. Kun ei naverit auta, eikä syöttele. Kohtasin pienen kyläkoulun liikuntakerhossa lievästi kehitysvammaisen, noin 13-vuoliaan tytön. (Kahden erityslapsen äiti.) Erityisoppilaan leima jarruttaa luontevien kontaktien syntymistä omiin ikätovereihin ja harrastusryhmään osallistumista heidän kanssaan. /-Jyviä lwvereita. Edellä kuvattu vahvistaa aiemmin kuvaamaani erillistävää kehää, jossa erilleen jääminen mahdollistaa sen, ettei yleisen liikuntakulttuurin edes tarvitse yrittää muuttua. lhannehan olisi se, että loiminla olisi omalla koululla lwulupäivänjälkeen. Näin syntyvä negatiivinen kehä pitää erityisoppilaan erossa ikätovereistaan myös koulun jälkeen. Urheilu perustuu tuloksiin, kyvykkyyteen ja erojen korostamiseen (Elling & Claringbould 2005, 504), mikä puolestaan poikkeaa reiluutta ja hyväntahtoisuutta painottavasta sosiaalisen osallisuuden ideaalista. Julwsta en oihein tykkää, liun se juttelee ja pysähtelee, ei vaan taho ja Ii saa yrittää. No, se on, silleen, en tiiä. Ettei se, että ensin istutaan puoli tuntia taksissa ja lyödään banaani lwuraan ja lähdetään lwnaslamaan. Elling & Claringbould 2005). Erityisliikunnan instituutioista tulee helposti pysyviä. } Kuultiin liun ylisi poiha pelasi sählyä ai/iasemmin
AIJA SAARI, LitM Toimialapäällikkö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Sähköposti: aija. Helsinki: Suomen Invalidien Urheiluliitto. Helsinki: Yliopistopaino. 1997. 2008. Saari, A. Kehityskumppanina (ks. Myös sen ymmärtäminen, että kyvykkäimpien vammaisurheilijoiden siirtyminen lajiliittoihin ja seuroihin (integraatio) ja kaikille avoin toiminta (inkluusio) eroavat toisistaan, voi auttaa ymmärtämään, millaisia tukitoimenpiteitä eri tasoille tarvitaan.Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta molempia toimintatapoja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 192. Nixon, H. lntegraatiotyötä järjellä Ia sydämellä Liikunta & Tiede 47 12-3), 43-45. LÄHTEET Allport, G. Olisiko aika katsoa erityisliikuntaa uudesta perspektiivistä. Sellaisia ovat erityisliikunnan toimijoiden uudet roolit kehityskumppaneina p saattajina, kaveripelaaja tai vertaistutortoirninta, yhteisten tapahtumien tai käänteisen integraation kokeilujen toimivuus sekä lajiliiLLointegraation vaikutukset. 1999. Residential Segregation and Differentiated Citizenship. Siksi inkluusion muutos edellyttää erityisliikunnan toimijoilta yksilölähtöisyyttä, kykyä yhteistyöhön yli perinteisten rajojen, kehityskumppanuutta ja uudenlaista refleksiivisyyuä. On ristiriitaista, euä erityisliikunnan palvelut perustuvat yksilöiden erilaisuuden tai erityistarpeiden tunnistamiseen, mutta inklusiivisen toiminnan edellytyksiä ovat olla leimaamatta ja rakentamatta lisää erityistäviä muureja. saari@vammaisurheilu.fi Kirjoittajan väilöstutkimus Inkluusion nosteet ja esteet liilwntalwlttuurissa tavoitteena lwikille avoin liilwnnallinen iltapäiväloimi11La tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14.10.2011. Schleien, S.J., Ray, M.T & Green, F.P. Se tasaantui se vakioporuklw. Oliver, M. Identiteetit ovat muutoksessa. Olin alussa mukana myös fyysisesti, siinä vannistamassa, kun ryhmä käynnistyy ja miten se menee. OhjaaJien näky valkeni heti siinä tilanteessa. 2006. & Remahl, V. Vammaisuus ei ole enää ainoa tai keskeisin lapsen elämää ja valintoja määrittävä tekijä. Index for inclusron: Developing learning and participation in schools. 2nd ed. Sociology of Sport Journal 22, 498-515. 2005. 417-433. & Juntunen, R. Teoksessa A. & Ainscow, M. Että toistoa taistojen perään. 22-26. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja inkluusio liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeissa 2004-2007. Lapset, jotka liikkuvat ja leikkivät yksin, kaksin ja ryhmissä (pihalla, päiväkodissa, koulussa, kerhoissa ja urheiluseuroissa) saavat mahdollisuuden oppia, että kaverin erilainen tapa kommunikoida, ihonväri tai vammaisuus on luonnollista erilaisuuden kirjoa. Teittinen ltoim.) Vammaisuuden tutkimus. London: Macmillan. 42 11-2), 51-54. Constructing diverse opportunities for people with disabilities. Vammaisurheilun integraatiotyössä haetaan tasa-arvoa ja tuloksia. 2002. 1954. MD: Brookes. L 11. Että niitä pitää opastaa neuvomaan ja opettamaan hädestä pitäen. 2010. (Erityisliikunnanohjaaja.) Ne kolme perhettä, jotka liikkuvat kummassakin maailmassa painottivat vertaistuen lisäksi perheen omaa valintaa ja vaihtuvia elämäntilanteita. LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011 19. 120-151. Allportia soveltaen voi ajatella, euä leikki ja liikunta tarjoavat mahdollisuuden luonteviin kohtaamisiin. 2009. & Claringbould, 1. Liikunta & Tiede. W. Neljänneksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa ja seurantaa esimerkiksi kaikille avoimista palveluista sekä toimivista siirtymästrategioista erityisryhmästä yleiseen. Kolmanneksi olisi syytä käynnistää keskustelu vammaisurheilun ja erityisliikunnan tulevaisuudesta, mutta tiedostaen, että se ei ole pelkästään liikunnan palvelujen tarjoavien käsissä. Harrastajaksi jäämisen edellytys on tunne siitä, että kelpaa ja kuuluu. 2007. Citizenship Studies 3, 237-252. & Laine, K. Refleksiivisyys tarkoittaa tilannetajua sekä kykyä kannustaa erilaisia liikkujia mukaan (kysynnän muokkaaminen) ja tukea seuroja ovien avaamisessa (tarjonnan muokkaaminen). Jyväskylä: Likes. Saari, A. Lisäksi inklusiivisten palvelujen kysyntä lisääntyy myös lähikoulukehityksen myötä. Inkluusion muutoksessa tulee painottaa vammaisten henkilöiden omaa osallisuutta ja heidän omista näkökulmistaan tehtyä tutkimusta. myös mukaan pääsyn este: ,, r En] tiedä pystyttäisiinkö me näillä resursseilla tarjoamaan [toirnintaa] jos on vaikka sokea. Saari, A. Pelkät kokeilut eivät kuitenkaan riitä, jos niihin ei liity ohjausta jatkopoluille. From theory to practise. Elling, A. Strategies for lnclusion. Ohjaajissa ei ollut mitään ongelmia se toimi kyllä. 2005. Jyväskylä: Likes. Young, 1-M. Community recreation and people with disabilities. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden 2004-2005 käynnistyminen. Artikkelin alussa viittaamani Ken Black pohjaa ajattelunsa Gordon Allportin kontaktiteoriaan vuodelta 1954. Saloviita,T. The nature of prejuoice Reading, MA: Addison-Wesley. Erityisopetuksen oikeuttaminen ja vammaishuollon mallit. Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke 2002-2008. 2005. Lievemmät kyllä." (Hankekoordinaattori.) Inkluusion eväitä Mukaan pääsyn kynnystä madaltaa matalan kynnyksen kerhojen tarjonnan lisääminen. Muutos liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sisältää myös seikkoja, jotka syrjityt vähemmistöt voivat kokea uhkana: "Kun kaikki on kaikille avointa, tarvitaanko enää erityispalveluita ja kalliita erillisorganisaatioja palvelurakenteita ja erillislakeja vammaisille ja muille erityistukea tarvitseville?", tuumailee vammaisurheilun toimija. Booth & Ainscow 2002) toimiva erityisammattilainen tukee ja opastaa toiminnan alkuvaiheessa, mutta hän ymmärtää myös siirtyä syrjään, kun erityistä tukea ei enää tarvita. Bristol: Centre for Studies on lnclusive Education ICSIE). Integraatiosta inkluusioon. Journal of Sport and Social lssues 31. Baltimore. Mechanisms of inclusion and exclusion in the Dutch sports landscape: Who can and wants to belong. Ollaan niin/w sellainen yhteyshenkilö niiden ohjaajien kanssa. 1996. Liikunta & Tiede 46 141. Hakamäki, M. 2007. Saari, A. Saari, A., Rautio, S. Esimerkiksi Espoon Tapioissa toimii sekä paralympiatason huippu-urheilijoiden valmennustiimi että kaikille avoin yleisurheilukoulu, jonka rehtorina toimii moninkertainen paralympiamitalisti Markku Niinimäki. Kohtaamisia lasten liikunnassa. Booth, T. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 171. Understanding disability