Miten koulunpitoa voitaisiin kehittää siten, että jokainen koulupäivä olisi liikunnallinen koulupäivä. Koululiikunta on siten myös Tyky-toimintaa. Kyllä nyt ovat suuremmat joukot kantamassa vakavaa ja perusteltua huolta nuorten liikunnallisesta hyvinvoinnista. Vanha viini uudessa leilissä, sanoisi joku. On ilahduttavaa, että terveyden edistämisen näkökulma näkyy näin painokkaasti vaikutusvaltaa ja arvostusta omaavien liikuntakasvatuksen asiantuntijoiden puheenvuoroissa tässä lehdessä. Eikä liene liioittelua sekään, että osa nuorista on jo kuntoutuksen tarpeessa. Lasten ja nuorten lihavuuden yleistyminen, selkävaivat ja muut yhä varhemmin ilmenevät tukija liikuntaelinten pulmat, sekä huonontunut fyysinen kestävyyskunto patistavat liikuntakasvattajia omaksumaan uusia sävyjä toimintaeetokseensa. Jos joku tulkitsee tämän iltarukousrienaksi, hän erehtyy kovin. Kyllä 60-lukulaiselle tulee ikävä tuon ajan positiivisesti levottomien jalkojen koulu päiviä, kun katsoo 2000-lukulaisten nuorten välituntilaahustamista ja sisänurkissa istuskelua. Toisen kehittämisen näkökulman tarjoaa se, että koululiikunta on muutakin kuin vain ohjattuja liikuntatunteja. Lauri Laakso viittaa artikkelissaan Euroopan neuvoston asiantuntijoiden suosituksiin, joiden mukaan liikuntatunneille pitäisi osoittaa vähintään 180 minuuttia viikossa. .. Suomessa tämä tarkoittaisi neljää liikuntatuntia viikoittain. Terveyttä edistävä liikuntakasvatus on oivallinen termi, jonka soisi vakiintuvan. Tähän minimiin emme tällä hetkellä yllä. lasse. kannas@sport.jyu.fi Ruuskanen-8,mma Vuosit1laus 35 euroa. 2 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 Liikuntakasvatus on mielenkiintoisessa taitekohdassa, arvioi Pilvikki Heikinaro-] ohansson. Oikein tulkittu. Koulun liikuntakasvatukseen kohdistuu kasvavia odotuksia preventiotalkoissa. Toivotaan sille pitkää ikää ja hyvää vointia. TERVEITA AJATUKSIA KOULULIIKUNNASTA LASSE KANNAS nna meille meidän jokapäiväinen koululiikuntamme. Koulun liikuntakasvatuksella olisi paljon enemmän potentiaalia lasten ja nuorten terveyden edistämistyössä, jos sille vain annettaisiin paremmat toimintaedellytykset
Lasse Kannas 4 Tulevaisuuden koululiikunta -Terveyttä edistävää liikuntakasvatusta. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan vahvuutena tutkimuksessa ja opetuksessa on monitieteisyys, joka on pohjana myös hyvin toteutetulle erityisliikunnan koulutukselle. Sami Kokko, Mika Vuori 20 Korista keskiyöllä huumeidenkäytön ja rikosten ennaltaehkäisyä. Lauri Laakso 14 Tunteita pulpetille sosioemotionaalinen oppiminen tukee hyvinvointia. Kari L. Arja Sääkslahti. Sami Kokko 21 "Mikään ei ole rumempaa kuin kaunis mies?!" Miesten ulkonäön, miehisyyden ja terveyden mahdolliset yhteydet ovat vielä huonosti tutkittua aluetta. Ossi Viita 40 Liikunta rakentaa asuinalueen yhteisen suunnittelun ja toiminnan perustuksia. Kjell Westö 29 Suomi pärjää erityisliikunnassa. Anna-Katriina Salmikangas AJASSA 43 Tästä on leikki kaukana! Visa Pahtaja 44 Liikuntatieteen tilkkutäkki Pre-Olympic kongressissa. Leena Nieminen 31 Suomi erityisliikunnan mallimaaksi. Keskinen LUETTUA 46 Tarinoita kerrottavaksi. Liikuntaja urheilutapahtumilla on tilausta myös nuorten huumeidenkäytön ja rikosten ennaltaehkäisyn välineenä. Suomi on Euroopan kärkimaita liikunnanopettajien koulutuksessa. Juhana Aunesluoma 49 Kokemus pakenee kieltä. Kunnallinen erityisliikunta viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Koulujen liikuntakasvatus on mielenkiintoisessa taitekohdassa . Jari Kanerva, Teijo Pyykkönen 30 Arvojen koventuminen haaste erityisliikunnalle. Soihdunkantajat. Esa Sironen 48 Olympialapset. Pilvikki Heikinaro-Johansson 9 Kaikki eivät kierrä pururataa. 35 Kehitysvammaisten toimintåkykyisyys vaihtelee Ulla Lahtinen, Pauli Rintala 37 Pohjois-Karjalan kunnat: Selviytyjiä, sinnittelijöitä ja syrjäytyjiä. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Kari Koivumäki 34 Tienraivaajat palkittiin. Kuntien erityisliikuntatoiminta on tuonut liikuntaharrastukseen mukaan paljon sellaisia ihmisiä, joille ei ennen 1970-lukua ollut olemassa minkäänlaista osallistumisväylää. Arto Tiihonen 27 Poikamme ja tyttömme kentällä. Liikuntakasvatukselle asetettuja tavoitteita tulisi nykyistä selkeämmin arvioida terveyden edistämisen kannalta. Keinoja, joilla laadukasta liikuntakasvatusta voidaan tukea etsitään· maailmanlaajuisesti. Ryhmäilmiötutkimus ja kokemuksellinen oppijakeskeinen oppiminen tarjoavat välineitä vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin kehittämiseen kouluissa. Tositari noita kesäolympiakisoista. Juhlaseminaarissa palkittiin kunniakirjalla seitsemän erityisliikunnan kehittäjää. Arja Liinamaa 11 Liikunnanopettajakoulutus kestää vertailun . Eurooppalaisen yhdenmukaistamisen nimissäkään ei koulutuksen tasoa pitäisi lähteä laskemaan. Pilvikki Heikinaro-Johansson, Stu Ryan 8 Tavoitteena laadukas liikuntakasvatus Koululiikunnan heikko asema huolettaa. Liikunnasta on moneksi. Kunnat ovat onnistuneet saamaan liikkeelle 70.000 uuttaa erityisliikkujaa 20 vuodessa. Suomen ja muun Euroopan kansalaisten liikuntatottumukset näyttävät kehittyvän yllättävän samankaltaiseen suuntaan, sanoo liikuntakasvatuksen professori Lauri Laakso. Arvot koventuvat ja taloudellisen uusliberalismin ote yhteiskunnassa kiristyy. Urheiluseuratoiminnan päätehtävä on ja · tulee olemaan liikuntakasvatus. Mementoni, kohtalon hetkeni valmentajana tuli eräänä syyspäivänä kun vein piirisarjan kärkikolmikossa keikkuvan joukkueeni vierasotteluun Pohjois-Helsingin Siltamäkeen. Pasi Koski 45 ECSS haastaa ACSM:n. Näitä keinoja on toi"staiseksi käytetty enemmän urheilupsykologiassa ja psykoterapiassa. Martti Silvennoinen 51 Potkua paikallistason liikunnan suunnitteluun Toni Piispanen 51 Porukalla yhdessä elämään ja kokemaan. Pauli Rintala 32 Ohjattu erityisliikunta avasi ovia liikuntaan. Taru Lintunen 18 Terveyttä edistävä urheiluseura toimii kahdella kentällä. Seuroilla on kuitenkin potentiaalia laajempaankin terveyden edistämiseen. Erityisryhmi_in kuuluvien ihmisten ihmisoikeudet ja itsemääräämisoikeus ovat jäämässä suhteellisesti yhä enemmän taka-alalle, arvioi professori Eino Heikkinen. Miesten suhde omaan ulkonäköönsä on muuttumassa nykyään hyväksyttäviä miehisyyksiä on aiempaa enemmän ja niissä on yhä selvemmin ulkonäöllä erottautumiseen liittyviä piirteitä
Näistä lasten ja nuorten ylipainoisuus on saanut yhä enemmän huomiota sekä meillä että kansainvälisesti. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää liikuntaa ja terveellisiä ravintotottumuksia ja nämä asiat sopivat hyvin yhteen koulutustehtävän kanssa. Kouluja pidetään parhaana. Liikuntakasvatus on saanut yhä enemmän tukea julkisen terveydenhuollon puolelta. 4 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 yynä tähän ovat lukuisat tutkimukset, jotka raportoivat ihmisten lisääntyneistä terveysongelmista. Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON JA STU RYAN Tulevaisuuden koululiikunta Terveyttä edistävää liikuntakasvatusta Koulujen liikuntakasvatus on tällä hetkellä mielenkiintoisessa taitekohdassa. (Kautiainen, Rimpelä, Vikat & Virtanen 2002; Mulvihill, Nemeth & Vereecken 2004.) Yhdysvalloissa lihavuus on lisääntynyt merkittävästi 1970-luvulta lähtien ja sitä pidetään tällä hetkellä väestön suurimpana terveysriskinä. Terveydenhuolto on suunnannut katseensa kouluun tahona, joka voisi olla pysäyttämässä ylipainoisten lasten ja nuorten määrän lisääntymisen
Tulokset osoittavat, että sellaisten nuorten määrä, jotka eivät harrasta liikuntaa ja joiden kunto on niin heikko, että se haittaa heidän päivittäisiä toimiaan ja jaksamista koulussa, on lisääntynyt. Liikunnan tulee olla myös monipuolista, jolloin huomioidaan terveyteen liittyvän kunnon eri osa-alueet. paikkana vaikuttaa oppilaiden terveyskäyttäytymiseen. Samanaikaisesti, kun liikunnan yhteys terveyteen tiedostetaan, useat tutkimukset osoittavat, että lasten Liikuntakasvatukselle asetettuja tavoitteita tulisi arvioida terveyden edistämisen kannalta. Yhdysvalloissa perusopetusta koskevan lain (No Child Left Behind 2001) tavoitteena on parantaa oppimistuloksia ja vähentää suoriutumiseroja oppilaiden välillä. Liikunta ei kuulu ydinainekseen ja tämä on heikenLIIKUNTA & TIEDE 4/2004 5. Tavoitteet terveyden edistämisessä Liikuntakasvatukselle asetettuja tavoitteita tulisi nykyistä selkeämmin arvioida terveyden edistämisen kannalta. Mikäli halutaan täyttää kohtuullisesti rasittavan liikunnan tavoite, viikossa pitäisi olla ainakin yksi kaksoistunti (eli kesto 90 minuuttia) liikuntaa. Liikuntatunnin kestosta puolet tulisi olla toimintaa ja 30 prosenttia liikunnasta tulisi olla fyysisesti riittävän rasittavaa (Healthy People 2010) . Niille oppilaille, jotka liikkuvat ainoastaan koulussa, osallistuminen kahdesti viikossa 45 minuutin liikuntatunnille, ei täytä terveyttä edistävälle liikunnalle asetettuja tavoitteita. National Association for Sport and Physical Education (NASPE) (2004) on julkaissut uudet liikunnanopetuksen perusteet, jotka kuvaavat tämän hetkistä käsitystä siitä, mitä oppilaan tulisi tietää ja taitaa osallistuttuaan laadukkaaseen liikunnanopetukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi määritellään ydinoppiaines ja tärkeimpinä tavoitteina pidetään lukemisen ja laskemisen taitojen parantamista. Tutkimus paljasti myös, että liikunnan aktiivinen ja säännöllinen harrastaminen on tärkeä tekijä hyvän kunnon kannalta. Suomalaista kouluruokailua pidetään erinomaisena esimerkkinä siitä, miten lasten ja nuorten ravintotottumuksia voidaan ohjata oikeaan suuntaan terveellisen ja kaikille oppilaille tarjolla olevan, ilmaisen kouluruoan avulla. Tutkimukset osoittavat, että lapsuusja nuoruusiän liikunta-aktiivisuus on yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen (Armstrong 2004; McKenzie 2001 ; Tammelin, Näyhä, Hills & Järvelin 2003) . Yhdysvalloissa on julkaistu useita raportteja ja suosituksia, jotka kehottavat lisäämään lasten ja nuorten liikuntaa. Koulun liikuntatunnit olivat ainoa säännöllinen tilanne liikkua 1 7 prosentille pojista ja 21 prosentille tytöistä. Käyttäytymistä ei voida säädellä lainsäädännöllä, mutta ympäristö voidaan muokata sellaiseksi, että se edistää lasten ja nuorten liikkumista ja terveellisiä ravintotottumuksia. ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa on tapahtunut muutoksia. Lisäksi liikunnan tulee olla kohtuullisen rasittavaa vähintään kolme kertaa viikossa ja kestoltaan ainakin 20 minuuttia. Kouluissa tulisi olla enemmän liikuntaa, ja liikuntaa tulisi järjestää päivittäin. Tutkimus, jossa selvitimme oppilaiden liikkumisen määrää palloilutunneilla, osoitti, että kaksoistunneilla, joissa päätavoitteena oli palloilutaitojen kehittäminen, saavutettiin myös riittävän fyysisen rasittavuuden tavoite (Heikinaro-Johansson, Breilin, Hasanen & Palomäki, 2004). Yhdysvalloissa huoli oppilaiden vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta on saanut NASPE:n määrittelemään myös uudet kriteerit terveyttä edistävälle liikunnalle. Liikuntakasvatuksen tavoitteena on kehittää liikunnallisesti valveutuneita yksilöitä, joilla on tietoa, taitoa ja itseluottamusta nauttia elinikäisestä terveyttä edistävästä liikunnasta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi koululiikunnan lisäämistä nykyisestään paitsi Yhdysvalloissa niin myös Suomessa. Erityisen haasteen koululiikunnalle asettaa se, että nykyään suuri joukko lapsista ja nuorista liikkuu vapaa-ajallaan hyvin vähän. Koululiikunnan merkitystä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden sekä vireyden ja jaksamisen kannalta ei toistaiseksi ole osattu riittävästi arvostaa. (Huisman 2004.) Huotari (2004) vertasi tutkimuksessaan nykyisten oppilaiden kunnon tasoa, kunnon tasoon vuonna 1976. Nykykoulussa nähdään kaikkein tärkeimpänä tavoitteena oppimistulosten parantaminen, johon pyritään lisäämällä oppitunteja teoria-aineisiin. Suomessa noin 20 prosenttia koulunuorisosta ei harrasta liikuntaa lainkaan. Terveyttä edistävä liikunta tarkoittaa uusimpien suositusten mukaan sitä, että lasten ja nuorten tulee liikkua päivittäin vähintään 60 minuuttia. (Hämäläinen, Lintonen & Rimpelä 2002; Nupponen, Telama & Laakso 1997.) Opetushallituksen tutkimuksessa terveyden kannalta riittävästi liikkuvia oli noin 50 prosenttia pojista ja alle 40 prosenttia tytöistä. Liikunnallisesti valveutuneella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka omaa riittävät liikuntataidot; ymmärtää ja osaa soveltaa liikuntaan liittyviä käsitteitä ja periaatteita; harrastaa säännöllisesti liikuntaa; saavuttaa ja pitää yllä sellaista fyysistä kuntoa, joka edistää terveyttä; toimii vastuullisesti ja muut huomioiden liikuntatunneilla sekä arvostaa liikuntaa terveyden, myönteisten kokemusten, haasteiden, itseilmaisun ja sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tuottajana. Varoittavana esimerkkinä epäterveellisistä ravintotottumuksista puolestaan toimii Yhdysvalloissa jo ongelmaksi muodostuneet koulujen ns. (Gallahue & Donnelly 2003; Kulinna & Krause 2003; National Association for Sport and Physical Education, 2004.) Suomessa Opetushallituksen äskettäin julkaisemassa tutkimuksessa määritettiin terveyssuositusten mukaisesti liikkuviksi nuoriksi ne nuoret, jotka liikkuivat useimpina viikonpäivinä ja sen lisäksi liikkuivat vähintään 2-3 tuntia viikossa hikoillen ja hengästyen (Huisman 2004). roskaruokalounaat ja virvoitusjuomaja makeisautomaatit
Päättäjien tulisi ymmärtää koulun keskeinen rooli terveyden ja liikunnan edistäjänä ja yksinkertaisesti arvostaa sitä, että liikunta on useimpien oppilaiden mielestä mukavin oppiaine koulussa (Ryan, Fleming & Maina 2003). Koulujen liikunnanopetuksessa on käytössä useita erilaisia opetusmalleja (Heikinaro-Johansson 2003). Keskeinen tavoite on motivoida lapset ja nuoret kehittämään fyysistä kuntoaan ja liikkumaan. Vuosi 2004 on nimetty Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuodeksi, joka jatkuu vuonna 2005 kansainvälisenä liikuntakasvatuksen teemavuotena . Kansainvälinen oppimistulosten vertailututkimus PISA-2000 osoittaa, että suomalaiset nuoret menestyvät hyvin, kun mitataan lukutaitoa tai matemaattis-luonnontieteellisen alueen taitoja (Välijärvi & Linnakylä 2002). Fitnessgram -ohjelma on esimerkki terveyttä edistävästä liikuntaohjelmasta, joka on laajalti käytössä Yhdysvalloissa. Koulua koskevassa päätöksenteossa toivoisi, että lasten ja vanhempien ääni tulee tulevaisuudessa paremmin kuulluksi. Kampanjat eivät kuitenkaan voi korvata koululiikuntaa, sillä kampanjoissa on usein lähtökohtana koulun ulkopuolinen organisoitu tai omatoiminen liikunta eikä toimintaa ohjaa koulun toimintaperiaatteet tai liikunnan opetussuunnitelmat. i 1 tänyt koululiikunnan asemaa. (O'Sullivan 2004.) Poliittiset päättäjät ovat vähitellen havainneet tilanteen vakavuuden Yhdysvalloissa ja myöntäneet ensimmäisen kerran mittavan valtion avustuksen "Carol White Physical Education for Progress Grants", yhteensä 185 miljoonaa dollaria, suoraan koululiikunnalle. Tällöin liikunta tulee olemaan yksi suurimmista häviäjistä. Fitnessgram -ohjelmassa vertailunkohteena ovat omat suoritukset. Vaikka Suomessa opettajakunta on erittäin ammattitaitoista, myös täällä toivoisi löytyvän resursseja liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutukseen. Rahoituksen avulla kehitetään koululiikuntaa seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 450 koulupiirissä, muun muassa järjestämällä täydennyskoulutusta liikunnanopettajille. Keskittymällä liikkumiseen eikä kuntotestaukseen, kaikki oppilaat voivat kokea onnistuvansa. Joissakin osavaltioissa terveyskasvatusta ja koululiikuntaa ei ole enää lainkaan. Nuoren Suomen järjestämä Liikuntaseikkailu maapallon ympäri -kampanja on esimerkki onnistuneesta suomalaisesta kampanjasta, jossa tuetaan oppilaiden omatoimista liikkumista. Vanhempien mielipiteistä kuuluu Kuntotestien tuloksia tulisi koulussa käyttää kasvatustarkoituksessa. Ohjelmaan sisältyy mahdollisuus kerätä tietoa oppilaan kunnosta sekä suunnitella ja toteuttaa tavoitteen suuntaisia liikuntaohjelmia. Valinnaiskurssit vähenevät liikunta kärsii Suomessa koululiikunnan arvostusta voidaan peilata uuteen perusopetuksen tuntijakoon, jossa teoriaaineet saivat lisätunteja. Tällöin liikunnanopetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat tietyt tavoitteet, joita liikuntaohjelmassa korostetaan. Fitnessgram -ohjelman taustalla on ajatus siitä, että liikunta on prosessi, johon tulee panostaa. (Heikinaro-Johansson & Telama 2004.) Valitettavasti uuden tuntijaon myötä vähennykset tapahtuvat juuri valinnaiskursseista. Edellisessä tuntijaossa haluttiin tehdä tilaa valinnaisaineille ja liikunnan valinnaiskurssit olivatkin erittäin suosittuja. Toisaalta he menestyvät huonosti, jos verrataan koulussa viihtymistä eri maissa (Samdal, Dur & Freeman 2004). Yhdysvalloissa on käynnissä useita projekteja, joilla pyritään lisäämään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi Kids Walk-to-School, Powerful Girls Powergul Bones ja Verb Campaign. Niiden avulla nuoret oppivat suunnittelemaan ja toteuttamaan kunto-ohjelmia sekä arvioimaan omaa kehittymistään. (O'Sullivan 2004.) Kampanjoilla ei korvata koulun liikuntaa Eri maissa liikuntakasvatuksen asemaa pyritään parantamaan lukuisten tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Pedagoginen asiantuntemus, joka nivoisi kampanjat osaksi oppiaineita, liikuntaa ja terveystietoa, puuttuu usein taustalta. Sitä vastoin esimerkiksi lyhyet pätevöittämiskoulutukset liikunnanopettajaksi ovat lisääntyneet. ( Cooper Institute for Aerobics Research 1999; Corbin & Lindsey 2002.) Muita terveyttä edistäviä liikuntakasvatusohjelmia, joiden pedagogista soveltuvuutta on tutkittu, ovat esimerkiksi CATCH ( Child and Adolescent Trial for Cardiovascular Health), SPARK (Sports, Play, and Active recreation for Kids) ja M-SPAN (Middle-School Physical Activity and Nutrition) (McKenzie 2003). Physical Best on opetussuunnitelma, jolla voidaan edistää Fitnessgram -ohjelman käyttöä liikunnanopetuksessa. Kampanjat ovat hyviä, sillä ne edesauttavat lasten ja nuorten liikkumista. Kun tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan omaksuminen, painotetaan yhä enemmän terveyttä edistäviä liikuntaohjelmia liikuntataitoja korostavien liikuntaohjelmien sijaan. Terveyttä edistävä liikunnanopetus voi pohjautua yhtä hyvin muihin opetusmalleihin, esimerkiksi vastuuntuntoisuuden kehittämisen malliin (Hellison. Korkeatasoista opettajakoulutusta ei myöskään ole arvostettu. Tarkoituksenmukaisen liikunnan tuotoksena, produktina kehittyy fyysinen kunto. Niihin liittyy usein laadukasta oppimateriaalia ja ohjaajakoulutusta. 6 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 myös huoli lasten terveydestä ja jaksamisesta ja yhä useammat vanhemmat tiedostavat koululiikunnan merkityksen lapsilleen. Liikuntatuntien määrä on vähentynyt ja resursseja on kavennettu. Kahden pakollisen liikuntatunnin lisäksi useat oppilaat osallistuivat valinnaisliikuntaan
Physical fitness, physical activity and physical education. 2002. Kaikki kunnossa. Proceedings of AIESEP International Congress. Heikinaro-Johansson, P. L. & Telama, R. Jotta lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään ja kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja riittävästä liikunnasta, kognitiivisten tavoitteiden tulisi painottua nykyistä selvemmin liikunnanopetuksessa. Fitnessgram test administration manual. Jyväskylän yliopisto. 2003) ja kokonaisvaltaisen oppimisen malliin (Gallahue & Donnelly2003; Luukkonen 2001). La Coruna 2002. Cooper Institute for Aerobics Research 1999. Gallahue, D. Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja 2001. 2003. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto sähköposti: pilvikki.heikinaro-johansson@sport.jyu.fi STU RYAN Liikuntakasvatuksen professori University ofWest Florida USA LÄHTEET Annstrong, N. Opetushallituksen julkaisu. Liikunta & Tiede 1, 41-46. & Virtanen, SM. Porvoo: WSOY, 101-129. 2002. Teoksessa P HeikinaroJohansson, 1 Huovinen & L. Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus. Valeiro, J.A. Teaching responsibility through physical activity. Koululiikunnan merkitys oppilaiden hyvinvoinnin tukijana on saanut yhä enemmän huomiota Yhdysvalloissa (McKenzie 2003) . Huotari, P. & Lindsey, R. Kautiainen, S., Rimpelä, A., Vikat, A. Developmental physical education for ali children. Jatkuu seuraavalla sivulla LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 7. Physical education in Finland. Testi tilanteen järjestämiseen ja tulosten käsittelemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta aikuisten muistot koululiikunnan kamalista kuntotesteistä vihdoinkin loppuisivat. Secondary school students' physical activity during ball game lessons. Hämäläinen, P., Lintonen, T, & Rimpelä, M. Heikinaro-Johansson, P. Kuntotestaus tulee sijoittaa opetussuunnitelmaan siten, että oppilailla on riittävästi aikaa harjoitella ennen testiä. Nykyisillä, vähäisillä liikunnantuntimäärillä ei voida yksistään saavuttaa terveyttä edistävän liikunnan vaatimuksia. Helsinki: Yliopistopaino. Liikunnanopetuksen suunnittelu. CD, 31-34. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella onkin käynnistynyt "Hyvinvointia koululiikunnalla" tutkimushanke, jossa tutkitaan koululiikunnan mahdollisuuksia tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Koululiikunnan merkitys oppilaiden hyvinvoinnin tukijana on saanut yhä enemmän huomiota Yhdysvalloissa. Sosiodemografisten taustatekijöiden ja terveyskäyttäytymisen yhteydet 16-vuotiaiden liikunnan harrastamiseen . Paper presented at the PreOlympic Scientific Congress, Thessaloniki, Greece, 6-11 August 2004. 2002. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in 1977-1999. 2004. 2004. Suomessa keskustelu päivittäisestä liikunnasta olisi myös ajankohtaista. Varela (eds.) Preparation professional y necesidades socials. Nykyään on saatavilla monipuolista oppimateriaalia ja uutta teknologiaa opetuksen ja oppimisen tueksi. Terveystieto antaa merkittävän lisäresurssin käsitellä yksityiskohtaisesti terveyteen ja liikuntaan liittyviä asioita. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. International Journal of Obesity 26, 544-552. 2004. Molina & J. ln M.A. International comparison of physical education. Huisman, T. & Donnelly, F. Corbin, C. 2004. Perinteiset koulujen liikuntaohjelmat, joissa eri liikuntalajit ohjaavat suunnittelua, tarvitsevat kuitenkin tuuletusta. Tällä hetkellä tarvitaan sekä opettajan että oppilaiden toiminnan ja oppilaiden fyysisen aktiivisuuden tutkimusta arvioitaessa liikuntatuntien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tutkittaessa edellä mainittujen ohjelmien ja opetusmallien soveltuvuutta suomalaiseen liikuntakasvatukseen. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. England: Meyer & Meyer. Esimerkiksi pedometrin, sykemittarin tai observointimenetelmien käytön liittäminen liikuntaohjelmaan, on osoittautunut motivoivaksi tavaksi seurata oman fyysisen kunnon kehittymistä. & Palomäki, S. Sen sijaan liikunnanopetuksen suunnittelussa pitäisi lähtökohtana olla tietty päätavoite, joka kulkee punaisena lankana läpi lukuvuoden opetussuunnitelman. (2nd ed.) Champaign, IL: Human Kinetics. (4th ed.) Champaign, IL: Human Kinetics. "Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille" todetaan lukion opetussuunnitelman perusteissa. Liikuntaohjelmat tuuletuksen tarpeessa Opetusmallien käyttöön siirtyminen ei tarkoita sitä, että liikunnanopetuksessa pitäisi luopua eri tavoitetai sisältöalueista. Niiden avulla oppilaat oppivat asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan ja toteuttamaan kunto-ohjelmia sekä arvioimaan omaa kehittymistään tavoitteiden suunnassa. Liikuntaa opettavilla opettajilla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa väestön liikuntatottumuksiin, sillä koululiikunta on ainoa organisaatio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. , Breilin, 0,, Hasanen, L. Champaign, IL: Human Kinetics. Heikinaro-Johansson, P. Fitness for life (4 th ed I Canada: Human Kinetics. 2004. Kuntotestien tuloksia tulisi käyttää kasvatustarkoituksessa. 2003. (painossa) Hellison, D. 2003. Sen sijaan, että fyysinen kunto yhdistetään yleensä koulujen kuntotestituloksiin, se tulisi liittää liikuntatuntien sisältöihin ja sitä kautta myös vapaa-aikaan. C. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Liikunnallisen elämäntavan omaksumisen tavoite tarkoittaa terveyttä edistävän liikuntakasvatuksen suunnittelemista ja tämä tavoite näkyy uusissa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Kouluissa liikuntakasvatuksen asemaa tulisi vahvistaa, mikäli tavoitteena on kasvattaa maahamme hyväkuntoisia ja liikunnallisesti aktiivisia kansalaisia
Body image, weight control and body weight. 2001. Keskeisimpänä tulevaisuuden haasteena nähdään opettajakoulutuksen kehittäminen sekä nykyisten liikunnanopetuksen didaktisten mallien uudistaminen ja soveltaminen vastaamaan tavoitteita,jotka nousevat yhteiskunnan ja koulujen asettamista tavoitteista. Final report. Proceedings of AIESEP International Congress. PISA 2000 Suomessa. Germany: Verlag Karl Hofmann.. Puehse, U. Tulevaisuuden osaajat. 2004. Samdal, 0., Dur, W. Jyväskylä: Kirjapaino Oma. Selvityksen kohteena ovat olleet muun muassa liikuntakasvatuksen asema, tavoitteet ja sisällöt. Settertobulte, 0. ln C. Rasmussen (eds) Young people' s health in context. Mulvihill, C., Nemeth, A. Roberts, A. 2004. School. Liikuntatuntien vähäisyys, suuret oppilasryhmät sekä välineiden puute ovat myös tyypillisiä liikunnanopetukseen liittyviä ongelmia. McKenzie, T. The wortd summit on physical education, 2001. & Gerber, M. Pieron (eds.) lnnovation and new technologies in physical education, sport, research and/on teacher and coach preparation. Lino, R. 120-129. Currie, C, Roberts, A. & Linnakylä, P. Paper presented at PreOlympic Congress, Thessaloniki, Greece. (toim.) 2002 . Assessing physical activity innovations in schools. & Krause, J. (The world summit on physical education, 2001) . Kansainväliseen kokoukseen osallistui tutkijoita, poliitikkoja, liikunnanopettajia ja järjestöjen edustajia yli 80 maasta. T Ornelas, F. Smith, W. Moving into the future: National standards for physical education (2nd ed.) Reston, VA: Author. Settertobulte, Samdal & V.B. Manchester, U.K.: Campus Print. Rasmussen (eds.) Young people's health in context. Teaching students to achieve and maintain a healthenhancing level of physical fitness. Proceedings of the World Summit on Physical Education, Berlin, 3-5 November, 1999. J. Riittämätön opettajankoulutus on ongelmana useassa maassa. (2 nd ed.) Champaign, IL: Human Kinetics, 207-226. Samdal & VB. 2004. Huolimatta hyvin erilaisesta tilanteesta eri maissa, foorumi löysi kaksi keskeistä asiaa, joista oltiin yksimielisiä 1) kaikilla maailman lapsilla on oikeus liikuntakasvatukseen ja liikunta kuuluu keskeisenä osana jokaisen lapsen ja nuoren kehitykseen ja koulutukseen 2) tarvitaan suunnitelmia ja toimintamalleja siitä, miten laadukasta liikuntakasvatusta voidaan tukea maailmanlaajuisesti. University of Manchester. Myös oppilaiden tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden ottaminen paremmin huomioon koetaan keskeiseksi. 4. & Marshall, J. 2003. 2000.Worldwide survey of the state and status of school physical education. ln S. Tammelin, T., Näyhä, S., Hills,A. & Vereecken, C. LÄHTEET Hardman, K. Nupponen, H., Telama, R. 2003. Smith, W. World Health Organization, Health Policy for Children and Adolescents, No. Yhteenvetona myöhemmin syksyllä ilmestyvästä raportista voidaan todeta, että suurimpana ongelmana koetaan virallisten opetussuunnitelmien ja käytännön liikunnanopetuksen välinen ristiriitaisuus. Vertailu tutkimukseen osallistui yhteensä 35 eri maata eri puolilta maapalloa. Puehse, U. Ryan, S., Fleming, D & Maina, M. Lisäksi kehittymätön infrastruktuuri (esimerkiksi liikuntatilojen määrä ja laatu), riittämättömät taloudelliset resurssit ja asetettujen tavoitteiden huono saavutettavuus ovat keskeisiä ongelmia useassa maassa. 4, 42-51. England: Meyer & Meyer. & Gerber, M. Julkilausumalla haluttiin korostaa liikuntakasvatuksen asemaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana ja toivottiin eri tahojen pyrkivän edistämään koululiikunnan asemaa omassa maassaan. Aineisto pohjautuu eri maiden liikuntapedagogiikan asiantuntijoiden ja tutkijoiden laatimiin maakohtaisiin arvioin teihin. ln C. The Physical Educator, 60 (2), 28-42. T utkimustulokset koululiikunnan heikosta asemasta eri puolilla maailmaa (Hardman & Marshall 2000a; 2000b) toimivat sykäyksenä Berliinissä järjestetylle kansainväliselle foorumille marraskuussa 1999. Välijärvi, J. World Health Organization, Health Policy for Children and Adolescents, No. & Freeman. McKenzie, T. 2004. Virallisessa julkilausumassa "The Berlin Agenda for Action" todetaan, että "laadukas liikuntakasvatus on tehokkain ja inklusiivisin keino opettaa kaikille lapsille ja nuorille liikunta taitoja ja -tietoja ja saada heidät ymmärtämään liikunnan ja elinikäisen liikunnanharrastamisen merkitys riippumatta yksilön taidoista, erityistarpeista, sukupuolesta, iästä, rodusta, uskonnosta tai sosiaalisesta taustasta". C. International comparison of PE: Concepts, problems and prospects. Currie, C. Adolescent participation in sports and adult physical activity. Health-related physical education: Physical activity, fitness, and wellness. 2004. Clash of national agendas in the USA: lmpact on Physical Education. Liikunta & Tiede 6, 4-7 O'Sullivan, M. & Järvelin, M-R. Paper presented at the PreOlympic Scientific Congress, Thessaloniki, Greece, 6-11 August 2004. & Laakso, L. American Journal of Preventive Medicine 24, 1, 2228. Ennis (eds) Student learning in physical education . CD. Silverman & C. National Association for Sport and Physical Education. Kulinna, P. Morgan, R. Morgan, R. Keinoja, joilla laadukasta liikuntakasvatusta voidaan tukea, etsitään maailmanlaajuisesti. 2003. ln National physical education standards in action. 8 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 TAVOITTEENA laadukas liikuntakasvatus Teksti: PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Koululiikunnan heikko asema huolettaa. Reston; VA: National Association for Sport and Physical Education, 15-18. 1997 Koululaisten kunto ja liikunta-aktiivisuus jäitä hattuun. Madeira 2001. Attitudes of middle school students toward their physical education teachers and activities. ln L.S. 2003. International comparison of physical education. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Puehse ja Gerber (2004a, 2004b) ovat tehneet uuden kansainvälisen vertailun liikuntakasvatuksen tilanteesta eri maissa. Da Costa & M. 2004
Sen sijaan liikkumattomille arkiliikunnan puutteesta voi tulla kohtalon kysymys. Nyt naiset harrastavat liikuntaa enemmän kuin miehet. Kaukana ei ole sekään aika, kun tytön ei ollut suotavaa näyttäytyä verkkaripuvussa kylillä. Tällä ei ole vaikutusta niiden nykynuorten hyvinvointiin, jotka ovat erittäin hyvässä kunnossa. Mutta samaan aikaan vahvistuu myös viidenneksen vakaa päätös harrastaa liikuntaa minimaalisen vähän. Hän löytää arkiaktiivisuuden muutoksesta kuntoerojen kärjistymistä selittävän tekijän. Tämä ei täytä terveysliikunnan kriteeriä, jonka mukaan aikuinen tarvitsee kolmasti viikossa tehokasta liikuntaa ja kehittyvässä vaiheessa olevat lapset ja nuoret päivittäin. Järjestetyt liikunnat ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi ihmisiä olisi opetettava itse ottamaan vastuuta liikuntaharrastuksestaan. Suosioon tulivat keskivartalon hallintaa lisäävät lajit, kuten skeittailu, lumilautailu ja monet voimistelu-uutuudet. Tavallinen arkeen liittyvä fyysinen aktiivisuus näyttää varsinkin huonokuntoisen 20 prosentin kohdalla lopahtaneen. Kaikki eivät kierrä pururataa Teksti: ARJA LIINAMAA Suomen ja muun Euroopan kansalaisten liikuntatottumukset näyttävät kehittyvän yllättävän samankaltaiseen suuntaan. Lauri Laakson mukaan niin vähän, että kyseessä on kansanterveydellinen uhkakuva. Osalle elämä on istumista Liikuntakulttuurin sisällä tapahtui muutos, kun perinteiset kestävyyskuntoa ylläpitäneet lajit kuten suomalainen murtomaahiihto ja keskieurooppalainen joukkuepelien perinne alkoivat menettää suosiotaan. Tutkimustulos parinkymmenen vuoden takaa kertoo, että suomalaiset mainitsivat liikunnan tärkeäksi motiiviksi yllättävän usein sen, että 'saa olla yksin'. Pikemminkin päinvastoin, Laakso toteaa. LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 9. Kävelysauvat, askelmittarit, lumilautailu, retkiluistelu, elämysvaellukset, maastopyöräily, askelmittarit, kuntosalivälineet sekä uudenlaiset jumpat, taistelulajit ja joukkuepelit innostavat suurta ihmisjoukkoa. Suomalaisten erityispiirre on, että haluamme tehdä asioita yksin. Sitä harrastetaan koulussa, työssä, harrastuksissa, matkustaessa, Lauri Laakso pohtii. Elämä on istumista. Elämäntapa ja arkitottumukset muuttuivat samaan aikaan autoistuneempaan suuntaan. Kaksikymmentä prosenttia nuorista meillä ja muuallakin Euroopassa ei harrasta viikottain liikuntaa. Mielenkiintoista oli, että harrastamisliikunta ei näytä missään maassa vähentyneen viime vuosikymmenten aikana. Yhdessä ja yksin Vielä 1960-70-luvuilla erilliset liikuntaharrastukset olivat harvinaisia varsinkin maaseudulla ja varsinkin tytöillä. Nykyään on innostuttu yhä vaihtelevampiin lajeihin ja niiden vaatimiin välineisiin. Arkiliikunnan väheneminen ja nuorisokulttuurin erot selittävät kuntoerojen kärjistymistä, toteaa liikuntakasvatuksen professori Lauri Laakso L iikuntapedagogiikan professori Lauri Laakson johtamassa yhteenvetotutkimuksessa selvitettiin, mitä eri maiden omat kuntotutkimukset kertovat. Ennen aivan tavallinen kotija pihapuuhailu kompensoi liikuntaharrastuksen puutetta, Lauri Laakso sanoo
Toisen ryhmän muodostavat nuorison vaihtoehtokulttuureja edustavat henkilöt, joiden arvomaailmaan ei perinteinen liikuntakulttuuri kuulu. Eräs opiskelutehtävä esimerkiksi on, että opiskelija saa matkustaa siihen kouluun, missä itse on aikoinaan opiskellut, seurata liikunnanopettajan työtä ja pohtia nyt tilannetta opettajan näkökulmasta. -Epäilys on aiheellinen, sillä työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tukija liikuntaelimistön oireet ovat jo 25-35-vuotiaiden ikäryhmässä yhtä yleisiä kuin 55-65-vuotiaiden ikäryhmässä. Myös niiden, joille liikunnan innostajaksi ei riitä se, että 'tää on terveellistä'. Heihin purevat parhaiten rationaaliset perustelut liikunnan tärkeydestä. Vanhempien liikuntaharrastuksella on todettu olevan merkitystä sille, alkaako nuori harrastaa liikuntaa. Heidät olisi saatava välittämään kunnostaan. Ja että huonous on hyväksyttävä, eikä tähän ryhmään kohdisteta mitään erityisiä toimenpiteitä, koska eiväthän matematiikanopettajatkaan panosta heikoimpiin. He ovat myös tärkeä ryhmä siksi, että heidän joukostaan tulee mahdollisia tulevia päättäjiä ja heidän välittämänsä asenteet ovat vaikuttavia muiden suuntaan. Liikunnanopiskelijat seuraavat oman kummiluokkansa liikunnanopetusta ja lähtevät mukaan esimerkiksi suunnistustunnille suunnistuksen lehtorinsa kanssa ja uintitunnille uinnin lehtorin kanssa. Ennen esimerkiksi jalkapallo opittiin liikunnanopettajakoulussa aiemmin niin, että omassa lajissaan taitavat opiskelijat opettivat toisiaan. Opettelemme opettajuutta eri tilanteissa. Raihnaisuus uhkaa nuorta työikäistä Pahimmassa tulevaisuudenvisiossa vaeston vanhenemisesta aiheutuva eläkepommi purkautuukin ennen aikojaan, koska tulevaisuudentutkija Pekka Himasen kommentin mukaan "tällä menolla osa työikäisistä ei jaksa edes eläkeikään saakka". Kolmas ryhmä ovat syrjäytymässä olevat nuoret. Nyt tämä harjoittelu tehdään peruskoulun kummiluokissa eri puolilla opiskelukaupunkia. Yleisenä suuntauksena on opettajuuden kehittäminen tiedostavammaksi. Liikunnan tuoman rauhoittumisen merkitys on suuri monille nuorillekin. Oma rooli prosessoitava Liikunnanopettajien tutkintovaatimuksia on muutettu Jyväskylän yliopistossa vuoden 1990 jälkeen kahteen otteeseen ja tällä vuosituhannella käynnistyi opetuksen kehittämishanke. Ja tämä nuorempi ikäryhmä edustaa nimenomaan sitä sukupolvea, jonka arkiliikunta on ollut läpi iän vähäisempää kuin aikaisemmalla sukupolvella, Lauri Laakso sanoo. Siis luokitellen, että on hyviä oppilaita, huonoja oppilaita ja joitakin siltä väliltä. Näitä asioita urheilevien nuorten ja heidän vanhempiensa tulisi keskustella läpi. Liikunnanopettajan rooli on monipuolistunut. Opiskelijoille lähetetään heti hyväksymiskirjeen mukana ennakkotehtävä, jossa heitä pyydetään pohtimaan ammattikuvaansa, Lauri Laakso kertoo. Opiskelijat saavat myös oman ryhmäohjaajan, joka kulkee viiden opiskeluvuoden ajan opiskelijaryhmänsä rinnalla eri opetuksen vaiheissa. Myös lajiopetus on muuttunut. Koululaiset saavat uusia aikuisia oppimisensa tueksi ja opiskelijat käytännön kokemusta.. On osattava puhua päätöksentekijöiden kanssa, tunnettava ihmisen elimistön toimintaa, pystyttävä puhumaan erilaisten oppilaiden kanssa ja jopa mennä heidän maailmaansa osittain mukaan. Korvalaput korvilla ja rullaluistellen muu maailma ja sen harmit häipyvät kauas taakse. Yksi ryhmä muodostuu koulussa hyvin menestyneistä oppilaista, joille esimerkiksi ATK on helppoa. Suurimpia ongelmia nuorelle aiheuttaa ristiriita sen välillä, mitä nuori kokee häneltä itseltään odotettavan ja miten hän kokee pystyvänsä näihin odotuksiin vastaamaan. Kannustusta ja asennemallia voi tarjota, mutta vanhempien tulisi kavahtaa liian suuria odotuksia. Koska perusteluna on toimintakyky, emme voi toimia kuten perinteisesti liikunnanopettajat ovat toimineet. 10 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 Tutkimustulos parinkymmenen vuoden takaa kertoo, että suomalaiset mainitsivat liikunnan tärkeäksi motiiviksi yllättävän usein sen, että 'saa olla yksin: sanoo professori Lauri Laakso. Erilaisia nuorisoryhmiä Liikunnan imago on tärkeä asia nuorisokulttuurin pohdinnassa. Opettajakoulutus vastaa haasteeseen Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajakoulutuksessa korostetaan sitä, että työn perusteluna on oppilaiden kunnon ja toimintakyvyn parantaminen. Mutta heidän omasta kokemusmaailmastaan saattaa kuitenkin löytyä jokin liikuntaa synnyttävä innostus, Laakso pohtii. Hän jaottelee liikkumattoman viidenneksen ryhmän piirteitä kolmeen eri ryhmään. Liikuntakulttuurille ja päätöksentekijöille merkitsee suurta haastetta saada aikaan kontakti juuri siihen joukkoon, joka ei liity seuraan tai lähde lenkille oma-aloitteisesti
Eurooppalaisen yhdenmukaistamisen nimissäkään ei koulutuksen tasoa pitäisi lähteä laskemaan. Vertailujen tekemisen vaikeus voidaan kiteyttää kolmeen pääkohtaan: kvantitatiivisten tietojen epätarkkuuteen, kulttuurija kielieroihin sekä vastaamisen ongelmiin. Mitä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan, onkin sitten eri asia. 1995), ei luotettavien johtopäätösten tekeminen ole ollut mahdollista. Kaikki kuntoja terveysliikkujat kun eivät miellä harrastavansa "urheilua". Esimerkiksi suomen kielen sana "liikunta" voi olla monen vertailututkimuksen kompastuskivi. Vertailutietoja on tässä artikkelissa tulkittu varsin vapaasti, ja samalla nostettu esiin eräitä liikunnanopetuksen ja liikunnanopettajan aseman kannalta tärkeitä kysymyksiä. Koululiikuntaa koskevissa kyselyissä on esimerkiksi pyritty samalla kertaa saamaan kuva sekä koulujen toiminnasta että opettajankoulutuksesta. Kulttuurija kielierot voivat olla jopa ylipääsemättömiä. Vastaukset saavat kuitenkin aivan eri sävyn sen mukaan, vastaako niihin esimerkiksi koulutuslaitos vai kouluviranomainen.' Euroopan liikunnanopettajat koulutetaan korkeakouluissa Liikunnanopettajan kelpoisuuden edellytyksenä on lähes koko Euroopassa korkeakoulututkinto. Erityisesti kvalitatiivisen tiedon keruussa saattavat vastaukset riippua suuresti siitä, kuka ne antaa. Liikunnanopettajia koulutetaan yliopistoissa, erillisissä opettajankoulutuslaitoksissa, ja kansallisissa liikunta-akatemioissa ja -korkeakouluissa. Vain 12 maassa 33:sta on käytössä pelkästään LIIKUNTA& TIEDE4/2004 11. V aikka vertailua varten tarvittavaa tietoa on yritetty kerätä useaan otteeseen ja käytettävissä on ollut kolmekin vertailuaineistoa sisältävää raporttia (Hardman 2001 , Laporte 1994, Ursprung ym. Kvantitatiivisten tietojen olettaisi olevan helposti yhteismitallisia. Saman asian tilastoiminen voi kuitenkin tapahtua eri maissa aivan eri kriteerein ja myös tavat laskea tunnuslukuja voivat vaihdella. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus kestää vertailun Teksti: LAURI LAAKSO Suomi on Euroopan kärkimaita liikunnanopettajien koulutuksessa. Jos sana "sport" käännetään urheiluksi silloinkin, kun sillä tarkoitetaan kaikkea vapaa-ajan liikuntaa, se voi antaa suomalaisista varsin passiivisen kuvan. Toisaalta sen suomentaminen "liikunnaksi" voi antaa liian myönteisen kuvan, sillä muut eurooppalaiset eivät yleensä sisällytä "sportiin" hyötyliikuntaa
Suomalaista koulutusta on kiitelty sekä monista perusratkaisuista että yksityiskohdista. Joissakin maissa on käytössä kokonaistyöaika, joissakin määritellään vain opetustunnit. Koulutuksen kesto vaihtelee muutamista päivistä jopa neljään viikkoon. Valintakokeissa tämä ennakoiva sosiaalistuminen voidaan ottaa huomioon ja samalla suunnata opiskelua opettajuuden kehittymiseen ja oppilaiden kohtaamiseen. Peruskoulun alaluokkien liikunnanopetuksessa Euroopan maat jakautuvat lähes kahtia. Opiskelemaan hyväksytyille opiskelijoille lähetettyjen ennakkotehtävien avulla uudet opiskelijat pyritään saamaan jo opintojen alusta lähtien pohtimaan tulevaa ammattiaan liikunnanopettajana. Tärkein integroitava asia on opetusharjoittelun kytkeminen osaksi aineen hallintaa. Varsinaiset opettajan pedagogiset opinnot harjoitteluineen on järjestetty joko erillisinä (Suomen entinen auskultointi) tai integroidusti opintojen sisällä, mutta itse integrointi on toteutettu monin eri tavoin. 12 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 yliopistokoulutus, mutta näissäkin on mukana muutama, joissa peruskelpoisuuden antaa jo alempi yliopistotutkinto. Niinpä viikoittainen työmäärä saattaa vaihdella paperillakin 17 tunnista 42:een ja suoran opetuksen määrä 17 tunnista 28:aan. Seitsemän maata 33:sta ilmoitti kuitenkin, että liikuntatunteja voidaan tarvittaessa käyttää muuhun tarkoitukseen, jos koulun johto niin päättää. Suullista esiintymistä tai opetuskäyttäytymistä arvioidaan valintakokeissa vain Suomessa ja Britanniassa. Euroopassa siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään yliopisto-opinnoissa. Tavanomaisin liikunnanopettajan työmäärän määrittäjä Euroopassa on kuitenkin itse opetus. Tällaisia ovat mm. Ammatillisen kasvun tukena koulutus Ammatillista kasvua on pyritty tukemaan erilaisella täydennyskoulutuksella. Koulutukseen voidaan velvoittaa joissakin maissa jopa vuosittain, mutta ainakin viiden vuoden välein. Suomessa liikunnan opetusneuvoksen tehtävät vakinaistettiin kuluvan vuoden aikana. Kriittisiä huomioita on kohdistunut lähinnä biologisten aineiden suhteellisen vähäiseen osuuteen. Elinikäiseen oppimiseen Suomalaisessa liikunnan aineenopettajakoulutuksessa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut suuria muutoksia. Toisaalta tuntimäärää tarkasteltaessa pitäisi ottaa huomioon sekä koulujen viikkotuntimäärä, joka saattaa vaihdella 16:sta 40: een, että koulupäivien määrä, jossa vaihteluväli on 150-280 päivää/lukuvuosi. Noin puolessa Euroopan maista on käytössä kahden aineen opettajakoulutus myös liikunnassa. Olisi tärkeä pohtia, mitä eri koulutusväyliä todella halutaan rakentaa ja miten opiskelijat voivat niihin sijoittua. Kahdessa kolmasosassa Euroopan maista on voimassa lakisääteinen opettajien täydennyskoulutus. 2500). Opettajien täydennyskoulutuksessa on suuria maiden välisiä eroja. Noin 80 prosentissa Euroopan maista on edelleen käytössä jonkinlainen koulutoimen tarkastusmenettely. Peruspääsyvaatimuksena on ylioppilastutkinto, mutta esimerkiksi liikuntatestejä käytetään valintakriteereinä vain noin puolessa maista. Myönteistä huomiota ovat saaneet suora valinta opettajankoulutukseen, opettajuusteeman sisällyttäminen opintoihin heti opintojen alusta lähtien, pedagogisten opintojen kokonaismäärä sekä integroitu opetusharjoittelu yhteistyössä ainelaitoksen ja OKL:n kesken. Useimmissa tapauksissa valvotaan nimenomaan opetuksen laatua. 45 minuutista 240 minuuttiin viikossa Liikunnan asemaa koulussa arvioitaessa törmätään erilaisiin laskutapoihin ja kulttuurieroihin. Joissakin maissa opettajan tehtäviin on liitetty koulun kerhotoimintaa, eräissä maissa myös yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan, kuten paikallisten urheilujärjestöjen kanssa. Samanaikaisesti Suomessa rakennetaan korkeakoulutukseen kahta väylää. Jyväskylän yliopiston. Suurimmassa osassa Euroopan maita liikunnalla on kuitenkin nykyisin sama asema kuin muillakin oppiaineilla. Sen lisäksi pyritään integroimaan teoreettisia aineita käytännön liikuntaan, biologisia ja yhteiskunnallisia aineksia pedagogiikkaan sekä tieteellistä yliopistokoulutusta ammatilliseen kehittymiseen. Liikunnanopettajan työmäärääkään ei ole helppoa arvioida, sillä se on määritelty eri maissa eri tavoin. Tulevat liikunnanopettajat ovat jo ennen opintojensa alkua olleet tekemisissä liikunnan kanssa monin eri tavoin, jotkut jopa yli kymmenen vuoden ajan. Keskeinen lähtökohta on elinikäinen oppiminen. Opetussuunnitelmatyön ohella liikunnanopettajakoulutuksessa on kehitetty koko joukko uusia menetelmiä, joita voidaan haluttaessa soveltaa niin muiden maiden liikunnanopettajakoulutuksessa kuin suomalaisessa aineenopettajakoulutuksessa yleisemminkin. Koulutuksen keston vaihteluväli on 6-12 lukukautta ja kontaktiopetuksen määrässä on vielä enemmän eroja (600 tunnista 3500 tuntiin ja mainittakoon, että Suomessa se on n. Viikkokohtainen liikunnanopetuksen määrä vaihtelee 45 minuutista 240 minuuttiin, mutta eroja on myös eri luokka-asteiden välillä sekä pakollisuudessa ja valinnaisuudessa. Itse opiskelu rakentuu integroidun aineenopettajakoulutuksen periaatteille. Toinen puoli luottaa luokanopettajaan, mutta toinen puoli käyttää erikoistuneita liikunnanopettajia myös alkuopetuksessa. opetusharjoittelun ajoittaminen koko opiskeluajan kestoiseksi, kummiluokkakokeilut ja muut uudet opetusharjoittelun muodot sekä opettajuuden kehittymistä tukeva ryhmäohjausjärjestelmä
(Euroopan Neuvoston asiantuntijaelin on ehdottanut 180 minuutin minimimäärää viikossa). kenttäkouluun harjoittelemaan ei ole pelkästään yksisuuntainen oppimisprosessi. 1995. Peruskoulutus voi tarjota vain tietyn ydinaineksen ammatissa toimimisen kannalta. Tämän katsauksen tarkoituksena oli sijoittaa suomalainen liikunnanopettaja ja liikunnanopetus Euroopan kartalle. Siinä on ydinainesanalyysien avulla pyritty hahmottamaan se sisältöaines, joka välttämättä pitää peruskoulutukseen sisältyä. ETH, Zurich. Vaikka vertailutulokset osoittautuivat monella tavalla epäluotettaviksi ja siten ongelmallisiksi, voidaan tarkastelun pohjalta nostaa esiin muutamia pohdinnan arvoisia asioita. LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 13. Nyt suoritettu vertailu osoitti puutteineenkin Suomen olevan Euroopan kärkimaita liikunta-alan, tässä tapauksessa liikunnanopettajien koulutuksessa. Tärkeää olisi, että koulutuksen suunnittelusta vastaava taho, tässä tapauksessa Jyväskylän yliopiston Liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta, voisi ottaa vastuun koko elämänuran läpi jatkuvan koulutuksen suunnittelusta. Oppilaiden, opettajien ja muiden koulun työntekijöiden fyysisestä toimintakyvystä ja jaksamisesta tulisi voida pitää huolta myös liikuntatuntien ulkopuolisella toiminnalla. & Schilling, G. Meiltä puuttuu kuitenkin sellainen systemaattinen täydennyskoulutusjärjestelmä, joka on voimassa monissa Euroopan maissa ja jonka avulla voidaan varmistaa koko opettajakunnan pysyminen ajan tasalla ja elinikäinen oppiminen ammatissaan. Samanaikaisesti Suomessa rakennetaan korkeakoulutuksen duaalimallia. Täydennyskoulutukselle jää silti runsaasti tehtäviä. Liikunnanopettajat ovat myös varsin aktiivisia osallistumaan vapaaehtoiseen kouluttautumiseen. Liikuntatunnit luovat perustan liikunnan opettamiselle ja liikuntaan kasvattamiselle. Kun tavoitteena on varmistaa liikkuvuuden pohjana oleva yhdenmukaisuus koulutuksessa, olisi tärkeä pohtia, mitä eri koulutusväyliä todella halutaan rakentaa ja miten opiskelijat voivat niihin sijoittua. 2001. European physical education/sport survey. Täydennyskoulutusta, mutta systemaattisemmin. Liikunnan kannalta merkittävä päätös tehtiin vuonna 2004, kun oppiaine sai vakituisen opetusneuvoksen opetushallitukseen. Council of Europe, University of Manchester, Manchester. Euroopassa ollaan siirtymässä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään yliopisto-opinnoissa. Physical education teacher. Liikunnan asema vankaksi Euroopan kouluissa Kaikkein tärkein asia on kuitenkin pitää huolta liikunnan asemasta kouluissa, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tämä asettaa myös uusia haasteita täydennyskoulutuksen menetelmille. Tällaisia hankkeita ovat olleet Liikkuva ja terve koulu sekä Koululiikuntaa kaikille. European review of institutes of physical education. Monimutkainen ja kallis koulutusjärjestelmä. European Network of Sport Sciences in Higher education, Bryssel. LAURI LAAKSO LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LÄHTEET Hardman, K. Niille tulee turvata eurooppalaisissa opetussuunnitelmissa ja tuntijakopäätöksissä riittävän vankka asema. Eurooppalaisen yhdenmukaistamisen nimissäkään ei koulutuksen tasoa pitäisi lähteä laskemaan. Perinteisen tietojen ja taitojen päivittämisen ohella niissä on pyritty tukemaan opettajan ammatillista kasvua sekä kehittämään koko koulun toimintakulttuuria hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Suomessa on runsaasti erilaista opettajien täydennyskoulutusta ja siihen liittyvää osaamista. Myös ohjaava opettaja kokee olevansa oppivana osapuolena vuorovaikutuksessaan opetusharjoittelijan kanssa. Järjestelmistä ei kuitenkaan saa tulla itsetarkoitus, vaan koulutuksen laatua pitää voida arvioida riittävän yksinkertaisilla mutta tehokkailla tavoilla. 1994. Suomessakin on kehitteillä laadun varmennusjärjestelmiä koulutuksen eri tasoille. Olennaista korkeakoulutuksen uudistuksessa on varmistaa korkeatasoisen suomalaisen koulutustason säilyminen. Suomi Euroopan kärkimaita myös jatkossa. Koulutuksen laatu arviointiin Monissa Euroopan maissa on edelleen käytössä tarkastusjärjestelmä ja siihen on sittemmin liitetty opetuksen laadun varmistus. Parhaillaan yliopistoissa on meneillään olevassa tutkinnonuudistus, joka tähtää uuteen eurooppalaiseen kaksiportaiseen järjestelmään. Toisaalta urankehityksen eri vaiheissa olevien opettajien välinen vuorovaikutus luo kiintoisia tulevaisuudennäkymiä koulutuksen kehittämiselle. GFS-Schriften Sportwissenschaften 13. Jo nyt on liikunnanopettajakoulutuksessa havaittu, että opiskelijan lähettäminen ns. Laporte, W. Erilaiset työnohjausja mentorointimenetelmät ovat tulevaisuudessa varmasti olennainen osa ammatissa kehittymistä. Ursprung, L., Freitag, E. liikuntakasvatuksen laitoksella on perinteisen täydennyskoulutuksen rinnalle kehitetty pitkäkestoisia, useamman opintoviikon mittaisia täydennyskoulutusmuotoja. Paraskaan peruskoulutus ei voi taata uudistusten läpimenoa koulumaailmassa, jos toimenpiteitä ei tueta työelämässä
Tunteiden ja vuorovaikutustilanteiden kohtaamiseen opetuksessa ja opettajakoulutuksessa ei perinteisesti ole juuri ollut tarjota opetusta ja työkaluja. Sosioemotionaalisen oppimisen tutkimus on vasta alkuvaiheessa. Yhteiskunta eriytyy sosiaalisesti, monikulttuuristuu ja siinä esiintyy sosiokulttuurista hajoamista (Rönkä & Kinnunen, 2003; Weissberg, Kumpfer, & Seligman, 2003). Nuorten hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä edistävien toimenpiteiden tarkastelu on ajankohtaista. Opettajalta vaaditaankin entistä enemmän vuorovaikutusosaamista. Erityisesti liikunnanopetuksen vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa on tarve kehittää toimivaa vuorovaikutusta edistäviä käytäntöjä ja malleja (Heikinaro-Johansson ym. Kyseessä on myös opettajien työssä jaksaminen ja viihtyminen. 14 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 N ykykoulun haasteena on panostaa entistä enemmän sosioemotionaalisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kouluyhteisön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Koulun hyvinvoinnissa on kyse oppilaan henkilökohtaisten taitojen lisäksi paljolti yhteisöllisyydestä. Myös oppiminen on yhteisöllinen kokemus (Eteläpelto, Lahti, Wirtanen & Hirsto, 2004; Soini,. Aihe on monitahoinen sekä teoreettisesti että opetusmenetelmien ja -sisältöjen suhteen. Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen Monet nykyään käytetyt tunneja vuorovaikutustaitojen kehittämisohjelmat perustuvat kognitiivis-behavioristiselle oppimiskäsitykselle. Harjoitellaan esimerkiksi tunteiden tunnistamista kuvista. Tunteita pulpetille Tunneja vuorovaikutustaitojen käyttö ja kehittäminen lisää oppilaiden ja opettajien hyvinvointia. Oppiminen nähdään tällöin yksilön ominaisuutena vaikka ryhmässä opiskelu saatetaan nähdä oppimista edistävänä tekijänä. Tähän liittyy kiinteästi oppimisteoreettinen paradigman muutos. 1999). Oppimista voidaan helpottaa luomalla ympäristö, joka lisää emotionaalista hyvinvointia, vähentää stressiä ja tukee turvallisuudenkokemuksia oppimisessa (Weare 2004). Tällöin ohjelmissa on keskeistä mallioppiminen, harjoittelu ja opettajan antama vahvistus. Tämän muutoksen vastavoimana koululla on mahdollisuus toimia yhteisöllisyyden luojana
Arvot opitaan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kasvatuksen välityksellä. Tutkimustietoa ei juuri ole siitä, miten oppilaiden ja opettajan käyttämät sosioemotionaaliset taidot toimivat opetustilanteessa. Myös humanismilla on ollut vaikutusta opetukseen Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisen mallin välityksellä. Arvot ovat normeja yleisempiä käsityksistä toiminnan päämääristä ja kriteereistä. (Katso esimerkki sivulla 17). Ohjelmien on havaittu esimerkiksi lisäävän prososiaalista käyttäytymistä, parantavan koulumenestystä, sitoutumista koulunkäyntiin, vastuunottoa, ongelmanratkaisukykyä ja käyttäytymistä oppitunneilla sekä vapaa-aikana. Oppijan kokemuksilla ja elämyksillä on keskeinen rooli oppimisessa. Ohjelmien vaikutuksista on tutkittua tietoa toteutuksesta vähemmän Vuorovaikutusosaamista pyritään lisäämään esimerkiksi opettamalla oppilaille ja opettajille tunneja vuorovaikutustaitoja eli sosioemotionaalisia taitoja. Opetuksen ja opettajan toimintatapoja on tarpeen uudistaa oppimiskäsitystä vastaaviksi. 2003). Sosiokonstruktivistiset, systeemiset ja toiminnalliset lähtökohdat kuvaavat parhaiten tällaista oppimista. Normien ja sääntöjen tehtävä on suojata ja ylläpitää niiden taustalla olevia arvoja. (Kuusela, 2004.) Tutkimuksissa on keskitytty yleensä oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen, lähinnä vastuunoton kehittymisen mittaamiseen sekä taitojen opetuksen vaikutuksien tutkimiseen esim. Opetussuunnitelmien kehittäminen ja niiden toteutuksen ja tehokkuuden tutkiminen onkin ajankohtainen tutkimusalue. Monimutkaisten vuorovaikutusilmiöiden ymmärtämiseksi tarvitaan toisiaan tukevia eritasoisia analyysimenetelmiä, mikroja makrotason analyysejä, sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja ja erilaisia tutkimusmetodeja (Rasku-Puttonen, 2004) . Osallistujien kokemuksissa sääntöjen luominen ryhmälle liittyy turvallisuuteen. Sosiaalipsykologisessa ryhmäilmiötutkimuksessa puhutaan sanattomista ja sanallisista ryhmäsopimuksista, joita ilman ryhmä ei kehity (Himberg & Jauhiainen, 1998 ) . Keinoja, joita toistaiseksi on enemmän käytetty urheilupsykologiassa kuin koulumaailmassa ovat esimerkiksi tavoitteenasettelu ja toiminnan, roolien ja työnjaon selkeyttäminen (ks. Yhteisöllisyyden seurauksena oppimista ja tietoa ei voida palauttaa yksilön ominaisuudeksi. Tällöin puhutaan interventiokytketystä tutkimuskäytännöstä (Vanhalakka-Ruoho, 1999). Säännöt, normit, arvot ja turvallisuuden kokeminen Turvallisuuden kokemus on keskeinen osa emotionaalista hyvinvointia. 2004; Tynjälä, 1999). Casell on arvovaltainen, pääasiassa Yhdysvalloissa toimivan yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää korkealaatuista, evidenssiin perustuvaa tunneja vuorovaikutustaito-oppimista osana koulua. php). Ohjelmia on systemaattisesti koottu myös Casell -organisaation kasvattajille suunnattuun oppaaseen 'Safe and Sound' (http:/ /www.casel.org/home/index. Emotionaalisesti turvallisen ympäristön merkitys on noussut esille useissa tutkimuksissa liikunnanopiskelijoilla (Klemola, 2003; Virta, 2004), koululaisilla (Kuusela, 2004) ja kilpa urheilijoilla (Rovio, 2002). Eettiset ja sosiaaliset ihanteet ovat tärkeitä LIIKUNTA& TIEDE 4/2004 15. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävät ohjelmat ovat sisällöltään vaihtelevia eikä niiden toteutuksesta ole juuri tutkimustietoa. Tarkoituksena ei ole antaa vain yksittäisiä tietoja opettajille ja oppilaille, vaan heitä autetaan kehittämään opetusmenetelmiä ja toimintamalleja. Esim. terveyskäyttäytymiseen. Mallissa painotetaan itsetuntemuksen ja itsereflektion merkitystä oppimisprosessissa, erilaisten toimintastrategioiden kokeilua sekä arvojen ja asenteiden sisäistämistä. Säännöt ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa luokassa. Ryhmäilmiötu tkimus tarjoaa sääntöjen luomisen lisäksi runsaasti välineitä koulun vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. sääntö 'ei saa nolata ja pilkata' suojaa yksilön ihmisarvoa. Rovio, 2002) . Siitä mitä tällaiset toimintatavat ovat meillä on toistaiseksi vähän tietoa ja tieto on pääasiassa kokemus tietoa, tutkimusta on tehty vähän. Yhdessä luotuja sääntöjä myös noudatetaan paremmin kuin ulkoa annettuja. Tällöin siirrytään oppimiskäsityksestä, joka painottaa oppimista yksilön sisäisenä kokemuksena oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppimista tarkastellaan sosiaalisena käytäntönä. Oppijakeskeisyyden seurauksena oppimisen ohjaamisen pedagogiset ja psykologiset vaatimukset kasvavat, oppimisprosessin yksilölliset erot korostuvat ja oppijan omat oppimiskokemukset ohjaavat oppimista oletettua enemmän (Soini, 2004). Huonosti koordinoiduilla, toteutetuilla ja arvioiduilla ohjelmilla tuskin on pysyvää vaikutusta (Greenberg ym. Lyhytaikaiset, pirstaleiset hankkeet eivät ehkä ole riittävästi yhteydessä koulun tavoitteisiin. Opettajien sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen on havaittu parantavan heidän empatiantaitoaan ja kykyään työskennellä tehokkaammin oppilaiden kanssa. Vaikka tutkimuksissa saadaankin ohjelmilla aikaan lukuisia myönteisiä vaikutuksia on vaarana, että huonosti koordinoidut ohjelmat ovat haitallisia tai tehottomia. Sääntöjen yhdessä luominen on oppilaille oppimiskokemus, jossa mukana olijoiden ääntä kuullaan. Suomessa käytetyistä tunneja vuorovaikutustaitojen opetukseen tarkoitetuista kasvatusohjelmista on Ulpu Siponen tehnyt yhteenvedon Koulu kasvuyhteisönä -kirjaan (Pulkkisen & Launonen, 2004). Arvot ohjaavat valintoja ja ne ovat tiedostettuja käyttäytymisen motiiveja. Toisaalta tarvitaan riittävästi hallinnollisia ja tukiresursseja ohjelmien toteutukseen. Tutkimustietoa on kuitenkin jonkin verran olemassa erilaisten sosioemotionaalisia taitoja kehittävien ohjelmien vaikutuksista. Puhutaan myös sosioemotionaalisesta oppimisesta. Näkökulma muuttuu opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen. Säännöissä on kyse normeista. Tutkimuskäytännöt saavat usein tutkittavan rakentamaan uudelleen sitä elämänsisältöä, johon tutkimus kahdentuu
16 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 Gordon omaksui taidot Rogersin yksilöorientoituneesta terapiasta, jota kehitti edelleen. Criteria for evaluating the quality of school-based social and emotional learning programmes. Esimerkiksi psykoterapian asiantuntijat eivät ole toistaiseksi juuri osallistuneet keskusteluun, vaikka heillä olisi erityisesti kokemukseen perustuvaa tietoa tunneja vuorovaikutusosaamisesta ja oppimisesta. Gordonin (2004) mukaan se on mahdollista ja toimii hyvin. S. Sosioemotionaalisen kasvatuksen viisi aluetta Sosioemotionaalisen oppimisen sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä ja niiden parhaan toteutuksen tutkimuksessa olemme vasta alussa. Tukea vuorovaikutukseen sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opetus. 1999. Liikunta ja Tiede 3, 22-26. 2004. 2000. Vastuullinen päätöksenteko: ongelman tunnistaminen, sosiaalisten normien analyysi, joustava tavoitteenasettelu ja ongelmanratkaisu. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Kyseisiä taitoja opetetaan kuitenkin vain harvoin opettajakoulutuksessa. Bar-On & J. Sosiaalinen tietoisuus. (Launonen & Pulkkinen, 2004.) Arvoista riippuu käyttävätkö ihmiset hallitsemiaan sosioemotionaalisia taitoja itsensä ja toisten hyväksi vai heitä vastaan (Grazyk ym 2000) . 529-546. U., Zins, J. Kursseilla harjoitellaan eläytyvää kuuntelua, selkeää itseilmaisua minäviestein, ystävyyssuhteiden solmimista, pakottamisen ja vaikuttamisen erottamista, ristiriitojen ratkaisemista sekä erilaisuuden kohtaamista eli taitoja, joita ihmissuhteiden hoito edellyttää. Ihmiset voivat asennoitua toisiinsa eettisesti vaikka heillä olisi erilaisia arvostuksia. Klemola, U. Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan haasteena onkin täsmentää keskeisiä tavoitteita, sisältöalueita ja menetelmiä. Thomas Gordonin kehittämään kansainväliseen koulutusjärjestelmään kuuluu koulutusta opettajille, vanhemmille ja oppilaille. Samojen taitojen, esimerkiksi eläytyvän kuuntelun opettamista painotetaan edelleen psykoterapiakoulutuksessa ( Greenberg & Paivio, 1997). ss. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää muutosta havaitsemisessa ja käyttäytymisessä. P., O'Brien, M. Greenberg, L. 2000. Sosiaalipsykologinen ryhmäilmiötutkimus, psykoterapian perusmenetelmät, systeeminen lähestymistapa ja kokemuksellisen oppimisen periaatteet ovat aineksia, jotka on todettu liikunnanopetuksessa (Kuusela 2004) ja liikunnanopettajakoulutuksessa (Klemola, 2003; Lintunen & Heikinaro-Johansson, 1997) toimiviksi tavoiksi edistää tunneja vuorovaikutusosaamista. 4. 2003. Myönteiset asenteet ja arvot: henkilökohtainen vastuullisuus, toisten kunnioittaminen ja sosiaalinen vastuullisuus. http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/ ktp-2003/ Gordon, T. Hämeenlinna: LK -kirjat. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvitaan myös kykyä tunnistaa ja ymmärtää toisten tunteita ja asettua toisen asemaan. Greenberg, M. & Paivio, S. Avoin kommunikaatio on riippuvainen ryhmän jäsenten tuntemasta turvallisuudentunteesta. Esimerkiksi Caselin asiatuntijaryhmä (Payton ym. Tietoisuus omista tunteista muodostuu kyvystä tunnistaa, nimetä ja ilmaista erilaisia tunteita kuten ymmärtää miten suuttumus ja surullisuus eroavat toisistaan. J. & Jauhiainen, R. New York: Guilford. arvoja. Outinen (Toim.), Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset. Tietoisuus omista tunteista. 2003. E., Fredericks, L., Resnik, H., Elias, M. Esimerkin terapiaperustaitojen kasvatuksellisesta käytöstä tarjoaa Nuorten keskuksen ylläpitämä koulutus (www.nuortenkeskus.fi). Rogersin aikana oli vallankumouksellista, että hän opetti terapiaansa opettajille ja sosiaalityöntekijöille. Tunteiden tunnistamisen lisäksi tarvitaan kykyä säädellä tunteita esimerkiksi käsittelemällä kielteisiä tunteita siten, että ne eivät estä tarkoituksenmukaista toimintaa. Heikinaro-Johansson, P., French R., Greenwood M. Teoksessa R. Keskustelua tunneja vuorovaikutusosaamista ja hyvinvointia parhaiten kehittävistä menetelmistä on kuitenkin käyty vasta vähän. Suhteita; minä, me ja muut. Lyhyiden luento-osuuksien lisäksi kursseihin sisältyy runsaasti käytännön harjoituksia. CASEL -organisaatio ylläpitää luetteloa ohjelmista ja antaa yleisohjeita hyvien ohjelmien valitsemiseksi. Otollinen oppimisilmapiiri syntyy viestinnällä ja vuorovaikutuksella. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot: aktiivinen kuuntelu, ilmeikäs viestintä, yhteistyö, neuvottelu, kieltäytyminen, avun etsiminen. Oppimisyhteisön vuorovaikutuksessa oppiminen: Analyysimallin kehittelyä ja kriittisiä näkökulmia. Normitavoitteet auttavat luomaan turvallisuutta (Rovio, 2002). Erilaisia ohjelmia käytetään ja kehitetään aktiivisesti ja esim. Enhancing School-Based Prevention and Youth Development through Coordinated Social, Emotional, and Academic Learning. 2. 5. C. & Silliman-French L. Toimiva perhe. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. American Psychologist, 58, 466474. Systeemisen näkökulman mukaan ongelmat eivät johdu yksilöstä vaan liittyvät ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, jota muuttamalla pyritään ongelman ratkaisemiseen (Molnar & Lindquist 1994). Working with emotions. T., Weissberg, R. Sivujen yhteyteen avattavassa keskusteluryhmässä on tavoitteena kerätä liikunnanopettajien kokemuksia ja tarinoita tuntien vuorovaikutusilmiöistä. Parker (toim.) The handbook of emotional intelligence. TARU LINTUNEN, LitT Liikuntapsykologian professori Jyväskylän yliopisto sähköposti: taru.lintunen@sport.jyu.fi LÄHTEET Eteläpelto, A., Lahti, J., Wirtanen, S. Tarinoita on koottu opetushallituksen verkkosivuille (http://www.edu.fi/page.asp ?path=498; 1329; 1528;21094;23 799). Ongelmakäyttäytymistä voidaan pyrkiä muuttamaan ottamalla erilainen näkökulma ongelmaan, keskittymällä ongelmakäyttäytymisen myönteiseen motiiviin, keskittymällä ongelmakäyttäytymisen myönteisiin vaikutuksiin, rohkaisemalla ongelmakäyttäytymistä jatkumaan mutta eri lailla, ratkaisemalla ongelma epäsuorasti tai keskittymällä siihen, mikä ei ole ongelmallista (Molnar & Lindquist 1994). 2004. Mietola ja H. ja vuorovaikutustaitojen käytöstä välittyvät erityisen hyvin tarinoiden muodossa. 1997. & Zins, J. Porvoo: Wsoy. Graczyk, P., Weissberg, R., Payton, J., Elias, M., Greenberg, M. Systeeminen lähestymistapa auttaa kasvattajaa muuttamaan tulkintaansa häiritsevästä käyttäytymisestä ja reagoimaan siihen tekemänsä tulkinnan mukaisesti. & Hirsto, L. 2003 Himberg, L. Olemme myös todenneet, että kokemukset tunne-. San Fransisco: Jossey-Bass, 391-410. Toinen psykoterapiasta peräisin oleva menetelmä koulun kehittämisessä on systeeminen lähestymistapa, erityisesti systeemisen perheterapian käytännöt. Sivuilla esitellään koulutyössä esiintyvien tilanteiden avulla, tarinoiden muodossa, tunneja vuorovaikutustaitojen käyttöä ja käytön vaikutuksia luokkatilanteissa. 3. Theory, development, assessment and application at home, school and in the workplace. 2000) on määritellyt sosioemotionaalisen kasvatuksen ydinpätevyysalueiksi seuraavien taitojen kehittämisen: 1. R
Kinnunen (toim.), Perhe ja vanhemmuus. Metodisia kysymyksiä opettajan ja oppilaiden vuorovaikutuksen tutkimuksessa. Tynjälä, P. Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus. Esimerkiksi liikuntapedagogiikan opiskelijat laativat Oppilaantuntemusja vuorovaikutustaitokurssille tällaisia sääntöjä: • huomioimme toiset (tiedotus, ei päälle puhumista) • ei nolata • pyrimme aktiivisuuteen ja avoimuuteen • saa jättää väliin • käytämme taitoja • luottamuksellisuus • laitamme itsemme likoon • yritämme tosissaan • ajoissa paikalla, lopetus ajoissa LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 1 7. Ihminen taitojen takana Kokemuksiani tunneja vuorovaikutustaitojen harjoittelusta liikuntapedagogiikan opintoihin kuuluvalla kurssilla. 1994. Johdanto. Toimintatutkimus sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttamisesta, oppimisesta ja käyttämisestä perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. 2004. Rönkä ja U. 2003. 2003. 2004. Tavoitteena työrauha. 1984. Launonen, L. Weissberg, R. Jyväskylän yliopisto. Tampere: Tammer-paino. Social and emotional learning: a framework for promoting mental health and reducing risk behavior in children and youth. Jyväskylän yliopisto. ss. Julkaisematon väitöskirjan käsikirjoitus. Prevention That Works for Children and Youth: An lntroduction. 2004. Jyväskylä. YHTEISET PELISÄÄNNÖT K oululuokan tai urheilujoukkueen kanssa voi luoda säännöt esimerkiksi siten, että yhdessä osallistujien kanssa vastataan kysymyksiin: • millaisia toimintaperiaatteita meillä pitäisi olla, että jokainen saisi tältä kurssilta tarvitsemansa asiat. 2004. P., Kumpfer, K., L., Seligman, M .E. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä. Juva: WSOY Payton, J., Wardlaw, D., Graczyk, P., Bloodworth, M., Tompsett, C. 2004. Launonen & L. Rasku-Puttonen, H. & Launonen, L. Suomalainen perheelämä ja sen tukeminen. (1999). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 133. Verkkojulkaisussa 'Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset'. 2000. http://www.helsinki.fi/ktl/ j ulka isut/ktp-2003/ Rovio, E. Teoksessa L. • miten meidän pitäisi käyttäytyä tässä ryhmässä, jotta tämä kurssi voisi onnistua ja kukin voisi kokea sen parhaalla tavalla. • millaisia sopimuksia meidän pitäisi tehdä. Vanhalakka-Ruoho, M. Pulkkinen, L. Weare, K. Outinen Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. Developing the emotionally literate school. Mietola ja H. Rönkä, A., & Kinnunen, U. Molnar, A. Toimittajat: R. suunnitelma liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. & Heikinaro-Johansson, P. Engelwood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. American Psychologist, 58, 425-432 . P. 529-546. L aaditut säännöt käsittelevät yleensä sekä tehtävän suorittamiseen että sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Teoksessa: A. Virta, Jukka. 1998. Lintunen, T. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Journal of School Health 70 (5), 179-185. A. Oulun yliopisto.http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/kalvot/ 2004/Oul u_ 1 0ov/soi n i_m u uttuva_oppim iskas itys6. Juva: PS-kustannus. 1999. (toim.) Koulu kasvuyhteisönä. Eläytyvä kuuntelu, minä-sinä viestit, ongelmanratkaisuteknii kat: tavoitteena toimiva vuorovaikutus. Oppiminen tiedon rakentamisena~Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu. Muuttuva oppimiskäsitys ja koulutuksen kehittäminen. Joukkueellinen yksilöitä. lnterventiokytketyt tutkimuskäytännöt -toisenlaista tutkimusta. Soini, H. 2002. & Weissberg, R. & Pulkkinen, L. Jyväskylä: PS kustannus, 4-11. 2004. Kasvatus. 2004. London: Paul Chapman. Liikunta ja Tiede 1, 39. pdf 5.9.2004. 1 59-64. & Lindquist, B. Kuusela, M. Koulu kasvuyhteisönä. Kolb, D. Experiental learning: Experience as a source of learning and developement. Juva: PS-kustannus, 13-75
Vahvin auktoriteetti nuorelle voikin olla valmentaja, joka esimerkillään saattaa saada aikaan myös ei-toivottuja oppimistuloksia. Urheiluseuroilla on kuitenkin potentiaalia laajempaankin terveyden edistämiseen. Esimerkiksi juniorijääkiekkovalmentajien toteuttaman terveyskasvatuksen määrä oli suhteellisen pieni verrattaessa sitä kauden kaikkien tapahtumien määrään (Kokko 2003). Seurojen toiminnassa terveyskasvatus ja terveyden edistäminen näkyvät vain vähän. Järjestöjen valtionavustus määräytyy järjestön toiminnan laadun ja laajuuden sekä yhteiskunnallisen merkityksen perusteella. (2001) ovat jakaneet toimintaympäristölähtöisen terveyden edistämisen erilaisiin malleihin, riippuen toimintaympäristön roolista ter. 2002) . Vaikka terveyden edistäminen ei olekaan ainoa urheiluseuran yhteiskunnallisen merkityksen tekijä, se yhdistää eri sektoreita ja politiikoita. Monissa juhlapuheissakin korostetaan terveitä elämäntapoja nuorten urheiluseuratoiminnan tuloksina. Tutkimusten perusteella on saatu kuvaa myös urheiluseurassa toimivien nuorten elämäntavoista. Jo 1900-luvun alkupuolella raittiusliike teki urheilusta raittiuskasvatuksen välineen, ja siinä hengessä yhdistyksissä vähitellen alettiin harrastaa eri urheilumuotoja erilaisilla intensiteeteillä. Whitelaw ym. (2002) sekä Kosken (2000b) mukaan nuoret urheiluseurojen jäsenet esimerkiksi käyttivät alkoholia siinä missä seurojen ulkopuolisetkin nuoret. Vanhempien jättäessä lapsensa seuran tapahtumiin, siirtyy osa kasvatusvastuusta ohjaajalle tai valmentajalle. Yhä yleisemmin urheiluseurojen itselleen määrittelemiin tehtäviin kuuluvat myös terveyskasvatus ja terveyden edistäminen. Terveyttä edistävä urheiluseura toimii kahdella kentällä Teksti: SAMI KOKKO, MIKA VUORI Urheiluseuratoiminnan päätehtävä on ja tulee olemaan liikuntakasvatus. Lisäksi urheiluseurojen jäsenet käyttivät yleisemmin nuuskaa kuin muut nuoret (Kannas ym. Jos ja kun urheiluseura haluaa terveyttä edistävän urheiluseuran statuksen, on terveyden edistäminen ymmärrettävä laaja-alaisemmin. Yksi lähestymistapa urheiluseuran terveyden edistämisen kehittämiseen on toimintaympäristölähtöinen terveyden edistäminen. Valistuksesta kohti seuran terveyskasvatusta tukevia toimia Urheiluseuratoimintaa on käytetty terveyden edistämisessä vähän. Liikuntajärjestöjä tuetaan valtion ja urheiluseuroja kuntien taholta myös taloudellisesti. 18 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 L apsille ja nuorille liikuntaharrastusta tarjoaviin urheiluseuroihin kohdistuu vanhempien ja yhteiskunnan taholta nykyään myös terveyttä koskevia odotuksia. Lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan vapaaehtoisesti oman kiinnostuksensa perusteella. Voi olla, että tavoitteelliset nuoret urheilijat alkaisivat pohtia nuuskankäyttöään, jos heille kerrotaan faktoja sen negatiivisista vaikutuksista urheilusuoritukseen. Tätä lähtökohtaa on aikaisemmin sovellettu mm. Toisaalta, aatteen tai jonkin muun tavoitteen edistäminen ei urheiluseuran toimintaympäristössä ole mikään uusi keksintö. Silloin kun näin on tehty, seura on toiminut enimmäkseen passiivisena tiedonvälitysväylänä. Kasvatusvastuu voidaan nähdä myös mahdollisuutena, sillä urheiluseura on kasvatusluonteeltaan epävirallinen. Yhteisesti sovitut pelisäännöt vanhempien ja valmentajien kanssa sekä koulun taholta saatu terveyskasvatus eivät saa olla ristiriidassa keskenään. kouluissa, sairaaloissa, työpaikoilla, mutta ei toistaiseksi vapaa-ajan ympäristöissä, eikä siten myöskään urheiluseuroissa. Terveysmotiivina oli sisällyttää raittius osaksi nuorille suunnattua liikuntakasvatusta. (Vasara 2000.) Vaikka aatteiden merkitys seuratoiminnassa onkin ajan kuluessa vähentynyt, piti vuonna 1996 lähes 80 % urheiluseuroista terveitä ja raittiita elämäntapoja keskeisenä "aatteena" toiminnassaan (Koski 2000a). Kriteerejä tai mittareita ei tosin ole toiminnan laadulle tai yhteiskunnalliselle merkitykselle määritelty, vaan avustukset määräytyvät pääsääntöisesti toiminnan laajuuden perusteella. Tällöin pelkkä valistavan tiedon jakaminen ei riitä. Urheiluseuratoimintaan liittyy selkeä kasvatusvastuu. Jos esimerkiksi terveyskasvatus pystytään kytkemään harrastetun lajin ominaisuuksiin, sillä voisi kuvitella olevan todellista vaikutusta. Terveyttä edistävän urheiluseuran kriteerejä on alettu kehittää Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa työvälineiksi seuroille ja järjestöille sekä laatumittareiksi helpottamaan esimerkiksi juuri valtionavustuksien määräytymistä. Tämä on otettava huomioon myös terveyskasvatuksessa. Terveystavoitteet vain juhlapuheiden retoriikkaa. Kannaksen ym
Juhlapuheet ja tavoitteet ovat tällöin ristiriidassa käytännön kanssa. Urheiluseura on erittäin potentiaalinen terveyden edistämisen areena, jota ei ole toistaiseksi juurikaan käytetty. "Settings" based health promotion: a review. Seurayhteisön kehittämismallissa keskitytään lisäksi seuran rakenteiden kehittämiseen. Terveysasiat on muokattava seuratoimintaan sopiviksi ottaen huomioon urheilun ja kyseessä olevan lajin erityispiirteet. Valistustilaisuuden toteuttaa yleensä ulkopuolinen asiantuntija. (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Villberg, J. Terveysasioita käsitellään irrallisena urheilusta. Tukitoimina seura voi esimerkiksi kouluttaa valmentajia tietoisemmiksi nuuskan vaikutuksista urheilusuoritukseen sekä terveyteen yleensä, laatia mallin nuuskankäyttöön puuttumiselle, ottaa nuuska-asian esille vanhempainkokouksissa, kieltää nuuskankäytön kaikissa seuran tapahtumissa, luoda yhteistyöverkoston terveysalan ammattilaisten kanssa jne. Riittääkö pelkkä nuuskankäyttökielto jonkin lajiliiton sarjoissa, jos muita tukitoimia ei tehdä. Tynjälä, J. Jyväskylän yliopisto Liikunnan kehittämiskeskus 7/2000. Terveitä elämäntapoja arvostetaan ja korostetaan, mutta juuri mitään ei niiden eteen tehdä. Urheilujärjestöt toimintaa! Terveys ja terveet elämäntavat ovat yhä useampien urheiluseurojen toiminta-arvoja. Terveyskasvatus juniorijääkiekossa: tutkimus 12-16 -vuotiaiden junioreiden valmentajien toteuttamasta terveyskasvatuksesta ja siihen liittyvistä käsityksistä. & Ojala, K. Tulosten ilmeneminen ottaa kuitenkin aikaa ja vaatii muutoksia myös lajikulttuurissa. Koski, P. Teoksessa Roiko-Jokela, H. Mallin toissijainen tavoite (lyhyen aikavälin) on vaikuttaa edellisten mallien tavoin yksilöiden terveyskäyttäytymiseen. Ilman ongelman toteamista ja siihen puuttumista ei muutosta parempaankaan voi tapahtua. Passiivinen valistusmalli Ensimmäisessä mallissa urheiluseura tarjoaa valmiin väylän ja kohderyhmän terveyskasvatuksen toteuttamiselle. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999, 39-55. Terveysasiat on sovellettava ja osin integroitava urheiluun. Jyväskylän yliopisto: Liikunnan kehittämiskes· kus 3/2000. Urheiluseuran tehtävänä on valistuksen lisäksi toteuttaa erilaisia tukitoimia tukemaan esimerkiksi nuorten nuuskankäytön ennaltaehkäisyä tai lopettamista. Uskomme myös, että riittävän laajamittaiset ja pitkäkestoiset toimet saisivat aikaan konkreettisia tuloksia. Kokko, S. Yksittäiset projektit ovat paloja, joiden avulla voidaan saavuttaa muutoksia kokonaisuudessa. Jyväskylän yliopisto: terveystieteiden laitos. Projektien kautta pyritään luomaan yksilötasolle ensin positiivinen ilmapiiri terveysasioille, ja vasta laajemman hyväksynnän kautta voidaan saada aikaan muutoksia urheiluseuratoiminnan vakiintuneisiin käytänteisiin. Mallin soveltaminen urheiluseuraympäristöön vie aikaa, sillä mallin toteuttamiseksi terveyden edistämisellä tulee olla vakiintunut asema toiminnassa. Terveyden edistämisen päämääränä on vaikuttaa käyttäytymisen ja ympäristöllisten muutosten lisäksi urheiluseuran toimintakulttuurin ja eetoksen kehittymiseen. Urheiluseuroissa toimii hieman alle puolet lapsista ja nuorista, sen kasvatusluonne on epävirallinen ja valmentajalla tai ohjaajalla on suuri auktoriteettiasema. Nuoret urheilijat ja alkoholi . 2002. Voidaanko urheiluseuratoimintaa markkinoida terveyttä edistävänä, jos ainut asia, jota terveyden edistämisen näkökulmasta todella tehdään, on liikkuminen. Välimaa, R. Seuran osa on, hieman karrikoiden, sallia terveysasioiden läpikäyminen toimintansa aikana. Esimerkiksi nuuskankäytön kitkemiseksi ei urheilujärjestöissä ja -seuroissa ole tehty riittävästi. Tavoitteena on nuorten yksilöllisten terveystietojen ja -taitojen lisääminen. Vuori, M. Terveysarvon korostamisen, käytännön toiminnan ja terveyskäyttäytymisen tutkimustulosten välillä on kuitenkin selvä paradoksi. Vasara, E. & Witney, E. Whitelaw, S., Baxendale, A., Bryce, C., Machardy, L., Young, 1. Terveyden edistäminen keskittyy terveysvalistukseen ja usein vain yhteen tiettyyn terveyskäyttäytymisen osa-alueeseen, esimerkiksi päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn. Seurayhteisön kehittämismalli Tämän mallin olennainen ero seuralähtöiseen valistusmalliin on se, että tässä ensisijainen tavoite (pitkän aikavälin) on muuttaa urheiluseuran toimintaa sen toimintaympäristön muutoksien kautta. LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 19. Terveyskasvatuksen Pro gradu •tutkielma . 2000. Suojaako urheiluseuratoiminta nuoria päihteiltä ja tupakalta. veyden edistämisessä. Eiköhän nuori, joka syö monipuolisesti, nukkuu riittävästi, ei käytä päihteitä jne., menesty ja jaksa paremmin myös urheilussa. 2003. Seuralähtöinen valistusmalli Tässä mallissa urheiluseura toimii edellistä aktiivisemmmin. Muutoksien aikaansaamiseksi on vaikutettava seuran ylimpiin päättäviin elimiin (puheenjohtaja, hallitus & vuosikokous). Koski, P. Maailma muuttuu, muuttuvatko seurat. Liikunta & tiede, 39 (4): 4-11. Jyväskylä: Atena 2000 Gummerus. Seppälä H-R. Urheilu viinan ja raittiuden kilpakenttänä. Mikäli terveyden kannalta positiivisia muutoksia saadaan aikaan urheiluseuran syvissä rakenteissa (esimerkiksi seuran toimintaperiaatteissa, -säännöissä ja vakiintuneissa käytänteissä), vaikuttavat ne todennäköisesti myös toiminnassa mukana oleviin yksilöihin. 2000b. Urheiluseuralla on hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa sen parissa toimivien lasten ja nuorten terveysosaamiseen. Terveyden edistäminen urheiluseuratoiminnassa tulisi nähdä urheilua ja urheilusuoritusta tukevana toimintana. 2001. Jos nuuskankäyttöön puututtaisiin esittelemiemme mallien tavoilla, voisi kyseinen laji ainakin todeta, että jotain on tehty. Voidaanko ongelma vain kieltää tai sivuuttaa, vaikka nuuskankäyttö on urheiluväen parissa selvästi muuta väestöä yleisempää. & Si· ronen E. 2000a. SAMI KOKKO, TtM Assistentti Jyväskylän yliopisto sähköposti: sami.kokko@sport.jyu.fi MIKA VUORI, TtM Tutkija Terveydenedistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto sähköposti: mika.vuori@sport.jyu.fi LÄHTEET Kannas, L. Health Promotion International 16 (4), 339-353. Seuraavassa tämän mallijaon avulla pohditaan, miten urheiluseuraa on käytetty, ja toisaalta, voitaisiin käyttää terveyden edistämisessä
Smithin mukaan suurimmaksi tutkimukselliseksi haasteeksi ja ongelmaksi nousee tämänlaisten ohjelmien vaikuttavuuden arvioiminen ja mittaaminen. Projektin tarkoituksena oli urheiluja kasvatustoiminnan avulla vähentää epäsosiaalista käyttäytymistä sekä huumeidenkäyttöä 10-16-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Englannissa, kuten monissa muissakin länsimaissa, on viimeisten kahden kolmen vuosikymmenen aikana levinnyt huoli nuorten huumeidenkäyttäjien yhä kasvavasta joukosta. Using "'Sport in the community schemes" to tackle eri me and drug use among young people: Some policy issues and problems. 2004. Liikunnan ja urheilun mahdollisuudet tässä työssä tunnistettiin Englannissa jo 1960-luvulla. Paikallistasolla toiminut projekti sai laajan poliittisen tuen ja rahoitusta sekä valtion että urheilujärjestöjen tahoilta. & Waddington, 1. Terveysliikunnalla pyritään vaikuttamaan ihmisten terveyteen. Seminaaripaperi Youth Cultures & Health Literacy summer school, Tuusula 15-17.6.2004. On arvioitu, että toteutettuihin 296 tapahtumaan osallistui noin 91 000 nuorta ja että rikollisuusaste laski heinä-syyskuun välisenä aikana noin 5 prosenttia. Projektin päätarkoitus oli vähentää nuorten osallisuutta näpistelyissä ja katurikoksissa. Tällöin urheilun ensisijainen tavoite on ollut ennaltaehkäisevä nuorisotyö, ei niinkään liikunta. Yksi näistä näkökulmista oli nuorten ja liikunnan/urheilun välinen suhde sekä sen vaikutukset nuorten terveysosaamiseen. KORISTA KESKIYÖLLÄ huumeidenkäytön ja rikosten ennaltaehkäisyä. Niissä nuorille järjestetään koripalloturnauksia ns. Smith pohti tapahtumien ja projektien toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tarvitaan siis lisää tutkimusta, jotta liikunnan ja urheilun potentiaalia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti myös ennaltaehkäisevän nuorisotyön suhteen. Huumeidenkäytön ennaltaehkäisyä on pohdittu useilla eri tahoilla. 1 ,· 1 1 I ·. "Midnight Basketball", joita on aikaisemmin käytetty Yhdysvalloissa 1990-luvulla. 20 LIIKUNTA & TIEDE 4/2004 Teksti: SAMI KOKKO Liikunnasta on moneksi. Englannissa on toteutettu laaja yhteistyöprojekti "Positive Future" (Sport England, the Youth Justice Board ja United Kingdom Anti-Drugs Coordination Unit), jolla tavoitettiin noin 35 000 nuorta. Englantilaistutkija Andrew Smith Chesterin yliopistosta kertoi, minkälaisia liikuntaja urheilutapahtumia ja -projekteja on nuorille ennaltaehkäisymielessä järjestetty. huumeidenkäytön ja rikostenteon riskiajankohtina eli klo: 22.00-02.00 välisenä aikana. Ehkä tunnetuin ennaltaehkäisevä projektimuoto on ns. uorisotutkimusverkosto sekä Stakesin alkoholi ja huumetutkimusryhmä järjestivät Tuusulassa 15-17.6.2004 seminaarin, jossa pohdittiin nuorisokulttuurien ja terveysosaamisen välistä yhteyttä neljästä eri näkökulmasta. Liikunnan ja urheilun mahdollisuudet vähentää nuorten huumeidenkäyttöä mainitaan useissa poliittisissa huumetyön julkilausumissa. Toistaiseksi näiden tapahtumien ja projektien vaikuttavuudesta ei ole juurikaan tutkimustietoa. LÄHTEET: Smith, A. Liikuntaja urheilutapahtumilla on tilausta myös nuorten huumeidenkäytön ja rikosten ennaltaehkäisyn välineenä. Esimerkkejä urheilun käytöstä ennaltaehkäisyn välineenä on myös käytännön tasolta. Esimerkiksi keskiyön koripallo-projektia ei suunniteltu teoriapohjaisesti, vaan käytännön lähtökohdista. Kesien 2000 ja 2001 aikana Englannissa toteutettiin lisäksi projekti (the Summer Splash), jossa useissa kaupungeissa järjestettiin liikunta/urheiluja taidetapahtumia 9-17-vuotiaille nuorille koulujen lomien aikana