Ongelma ei ole kuitenkaan vain liikuntatutkimuksen. MAREPS-tutkimus osoitti myös, että käytännön liikunnan edistämistoiminnassa suunnitteluun ja toteuttamiseen kyllä voimavaroja liikenee. 09-45427222 sähköposti: toimisto@lts .fi Internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Lasse Kannas (vast) . Tiedepoliittiselta näköalapaikalta tunnistaa verrattoman tarkasti maaston ja siellä määrätietoisesti etenevät kulkijat kuin myös eksyneet ja väsähtäneet. Tiedefoorumin kauniin salin katto oli korkealla, mutta niin oli esitelmien tasokin. Ne ovat haasteellisia senioritutkijoille, oivallisia tutkimusviestinnän sparraustilaisuuksia nuoremmille tutkijakoulutuksessa oleville. Toisaalta, mistä ottaa evidenssitietoa, kun toimintastrategioiden toimivuutta ja vaikuttavuutta ei juuri kukaan tutki. Hiljattain myös kansainväliset arviointiraadit ovat antaneet kannustavaa ja kiittävää palautetta liikuntatutkimuksen laadusta mm. Liikuntapolitiikan arviointitutkimus ja etenkin arviointitutkimus poliittisten strategioiden "terveysvaikuttavuudesta" on ollut varsin vähäistä. Mutta entä liikuntapolitiikan arviointi yleisemmällä tasolla. Poliittiset tuulenvireet ohjaavat useimmiten päätöksiä enemmän kuin tutkimusnäytöt. Liikuntapoliittisissa päätöksissä ja strategiavalinnoissa tulisi tutkimustiedolla olla vahva rooli. Liikunta & Tiede -lehden tuore ja tutkimuksellisesti tuhti erikoisliite 2003 osoittaa liikuntalääketieteellisen tutkimuksen olevan hyvässä iskussa. 1 l i. Niissä kehittyy myös verkostoitumisen kannalta tärkeä lisäarvo yhteisöllisyys. Tarvitsisimme myös liikunnan käyttäytymisja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osalta vuosittaisia tiedekatselmuksia. Ja kyllähän liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja jos kuka tietää mistä puhuu. Myös terveyspolitiikan arviointitutkimuksen parissa toimivia tutkijoita on Suomessa kovin vähän. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Raija Laukkanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen, Mari Hohtari, Sakari Viika Ulkoasu: koodi, Kati Kaivo, Rhinoceros Oy Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n jäsenetulehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh : 09-4542 720, fax: 09-45427222 Kestotilaus 31 euroa Vuositilaus 35 euroa 40. Missä huolellisesti suunniteltu ja hyvin järjestetty laadukas tiedekatselmus siellä myös kiitollinen kuulija. Kansainvälisessä MAREPS-tutkimuksessa kävi ilmi, että eri tasoilla liikuntapoliittisia päätöksiä tekevät liikunnan ammattilaiset ja luottamusmiehet eivät perusta päätöksiään kovinkaan suuressa määrin tutkimustietoon. Seurasin paikanpäällä pari viikkoa sitten liikuntalääketieteen päivien ohjelmaa Helsingissä Paasitornissa. Mutta kun tulee toiminnan arvioinnin aika, on budjettipussi tyhjentynyt ja innostuskin on suuntautunut jo seuraavaan alkavaan hankkeeseen. liikunnan biolääketieteellisen tutkimuksen osalta. ' ARVl'OINTI ARVOONSA MYOS LIIKUNTAPOLITIIKASSA LASSE KANNAS L iikuntatieteellinen tutkimus ei näytä olevan samalla tavalla hapoilla kuin eräät huippuurheilumme saarekkeet, jos professori Risto Sänkiahon arvioon on uskomista. Liikunta &Tiede 4/2003 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-4542720 fax. 2 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Kun tutkimusaloja arvioidaan tulee arvioiduksi myös tutkimuspolitiikkaa ainakin epäsuorasti. Tutkimuskatselmukset vastaavat myös tutkimustiedon suureen kysyntään liikunnan ammattilaisten keskuudessa. Tohtori Timo Ståhlin tuore väitöskirja liikuntapolitiikan arvioinnista terveyden edistämisen kontekstissa paljasti huolestuttavan puutteen liikuntatutkimuksessa. vuosikerta ISSN 0358-7010 l ,. Liikuntapolitiikan ja -toiminnan arviointitutkimuksella olisi nyt yhteiskunnallinen tilaus ja näytön paikka. Teijo Pyykkönen Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Mikael Fogelholm Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli J
Teijo Pyykkönen > " ID u C :c l r 12 Pätkätyöt vaivaavat myös liikuntatieteen tilaa Myös muilla tieteenaloilla tehtävää liikuntaa koskevaa tutkimusta on syytä rahoittaa liikuntatutkimusvaroista, sanoo liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja, professori Risto Sänkiaho. Aktiivisilla naisilla riski rintasyöpään vähenee 20-30 prosenttia liikkumattomiin verrattuna. Vain voitto riittää. Raija Laukkanen 19 Fysioterapia vie tutkimusta näyttöön perustuviksi käytännöiksi. Se antaa parhaat eväät varmistua oikeasta toiminnasta hoitotilanteessa ja eettisesti tukevan pohjan valinnoille. Vaikka osa urheiluväestä uskoo edelleen, että jotakin arvokasta menetettiin yhdistymisen myötä, löytyy tyytyväisiäkin. johon liittyy jyrkkä vastakkainasettelu meidän ja muiden välillä. Ei välttämättä edes vähäisimmän toiveensa määrää. Leena Nieminen KESKUSTELUSIVUT 25 Punaista rasismille Urheilu on usein kilpailun ja ahdasmielisen nurkkapatriotismin kenttä. Ministerikin ihmetteli urheilumiesten "Mimosan herkkyyttä" Torjuntojen ja taipumisten jälkeen syntyi viimein SLU. Timo Ståhl 10 Vuoden 2003 liikuntalääketieteellinen tutkimus 2003 -kilpailun voitto Riikka Kivelän tutkimusryhmälle 11 Huippu-urheilu ansaitsee areenansa Liikunnan "korkeakulttuuri" tarvitsee omat näyttämönsä, kuten on laita musiikkija teatteritaiteessakin. Suomessa toimivimmat rat kaisut löytynevät jatkossakin yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kesken, arvioi liikuntaneuvoston puheenjohtaja, ka nsanedustaja Matti Saarinen . Päivi Frantsi . Tulevat nuoret huippupelaajat ovat kuitenkin jo tottuneet suurempaan itseohjautuvuuteen ja henkilökohtaisii n vapausasteisiin. Tutkittu tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tärkeää . Suoja saadaan annoksella, joka vastaa kohtalaisen ripeää tai ripeävauhtista liikuntaa 30-60 minuuttia päivässä . Kustaa H.J. Erkki Vasara 17 Liikunta vähentää syöpäriskiä Lii kuntaa sään nöll isesti harrastavilla aikuisil la on 30-40 prosenttia pienempi riski sa irastua paksusuolensyöpään kuin lii kkumattomilla. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus, Lasse Kannas 4 Liikuntapolitiikka tekee tulosta myös terveyden edistäjänä Liikuntapolitiikka on onn istunut terveyden edistäjänä varsin hyvin. Leena Nieminen 13 Holkeri, lama ja pyöreä pöytä yhdistivät urheilun. Fysioterapian vaikuttavuutta selvittävä tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Harri Heinonen 28 Liikuntavammaisen kannattaa katsoa missä kunnassa asuu Pienen maaseutukunnan asukkaana liikuntavammaisella ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa toivomallaan tavalla . Vilkuna 34 Terveyden edistäminen arvotyötä elämän areenoilla Anna-Maija Pietilä 37 Mies, joka juoksi luokastaan ulos Erkki Vettenniemi 39 Hanneksen jalanjäljissä näkyy Suomen historia Jouko Kokkonen 8 Kulttuuriministeri Tanja Karpela: "Voittamista korostetaan urheilussa liikaa. Liikunta on saanut myös useat muut alueet huomioimaan lii kunnan vä lttämättömyyden yksilöille ja yhteiskunnalle. Esko M älkiä 22 Kiekko kulkee käskyttämällä Käskyttäm inen ja pelaajien kontrolloiminen on edelleen keskeinen osa jääkiekkova lmennuksen johtamiskulttuuria. 1 ' ... Mielestäni ei ole häpeä hävitä reiluin keinoin, häpeä on voittaa kyseenalaisin keinoin". Toni Piispanen 30 Uinnin biomekaniikka puntarissa Pauliina Juntunen 32 Laadukkaita sivutuotteita Jouko Kokkonen 33 Kynäniekkoja
tekee tulosta myos terveyden edistäjänä 4 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 TEKSTI: TIMO STÅHL KUVA: ANTERO AALTONEN Aivan kuten terveyttä tuotetaan, ylläpidetään, edistetään ja menetetään suuressa määrin terveyssektorin ulkopuolella, myös fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa ylläpidetään, edistetään ja menetetään liikuntasektorin ulkopuolella.. Liiku:ntapolitiikka .
terveysliikunnan edistämisestä. Liikunnassa ne voidaan määrittää seuraavasti: Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen tarkoittaa esimerkiksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista ja kehittämistä. Niiden toteuttaminen ei vaadi yksilöiltä aktiivisia käyttäytymismuutoksia. Liikunnan terveysvaikutukset ja sitä kautta saavutettavat hyödyt yksilötasolla ja toisaalta säästöt terveydenhoitokuluisLIIKUNTA & TIEDE 4/2003 5. Fyysistä ympäristöä ja politiikkaa pidetään tärkeimpinä sellaisina fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavina tekijöinä, joita ei ole tällä hetkellä hyödynnetty riittävästi. Osin tämä varmaan johtuu siitä, että liikuntapolitiikkaa ei ole mielletty terveyden edistämisen yhdeksi toimijaksi. Määritelmissä korostuu terveyden välinearvollisuus. Millä tavalla ympäristö mahdollistaa fyysisesti aktiivisen elämäntavan. Miten liikunta huomioidaan liikuntapolitiikan ulkopuolella. Liikuntapolitiikan rooli terveyden edistämisessä on jäänyt julkisuudessa ja varsinkin liikuntaja terveyspolitiikan tutkimuksessa varsin vähälle huomiolle. Raja-aidat ovat kuitenkin kaatumassa sosiaalija terveysministeriön ottaessa yhä enemmän vastuuta arkiliikunnan ja ns. Pieniä valintoja tekemällä voi päivittäistä, omatoimista liikkumistaan lisätä huomattavastikin (esim. Terveyden edistäminen puolestaan on "toimintaa,jonka tarkoituksena onparantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä oman ja ympäristönsä terveyden huolehtimisesta" (Vertio 2003). Yhteisöjen toiminnan tehostaminen voi olla esimerkiksi liikuntaseurojen, muiden yhdistysten tai organisoimattomien ryhmien toimintamahdollisuuksien edistämistä. Millä tavalla terveys huomioidaan liikuntapolitiikassa. Liikunta on saanut myös useat muut alueet huomioimaan liikunnan välttämättömyyden yksilöille ja yhteiskunnalle. Tämän artikkelin terveysja terveyden edistämiskäsitykset perustuvat vuonna 1986 järjestetyn ensimmäisen terveyden edistämisen maailmankongressin tuloksena syntyneen Ottawan julistukseen. Terveellinen yhteiskuntapolitiikka tarkoittaa fyysisen aktiivisuuden huomioimista myös muissa kuin liikuntapolitiikassa, esimerkiksi liikennepolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa. Suuret odotukset perustuvat siihen, että fyysinen ympäristö ja poliittiset päätökset ovat edellytyksiä luovia ja useasti ns. Fyysisen ja poliittisen ympäristön yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän (Sallis, Bauman & Pratt 1998.) Terveys on väline hyvinvoinnin saavuttamiseksi Terveyden edistäminen käsitteenä ei tarkoita ainoastaan ihmisten "terveyden" "edistämistä", esimerkiksi terveyskasvatuksen keinoin tai sairauksia hoitamalla. Toimintojen oikeutusta julkiseen tukeen yhteiskunnassa on täytynyt jatkuvasti perustella. Terveyden edistäminen on moniselitteinen käsite ja valtionhallinnossa terveyden edistämisen on katsottu kuuluvan sosiaalija terveysministeriölle ja liikunnan puolestaan opetusministeriölle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ehkäisevän työn lisäämistä terveydenhuollossa, esimerkiksi liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä. työmatkat kävellen tai pyöräillen, rappujen käyttö hissien sijaan jne.). Myös liikunta-alalla tiedostetaan terveyden edistämisen merkitys yhä paremmin (Ståhl 2003.) Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten terveyden edistämisen periaatteet ovat läsnä liikunnassa. "passiivisia" toimenpiteitä (esim. Terveyspalvelujen uudistamisella tarkoitetaan terveydenhuollon kehittämistä terveyden edistämisen suuntaan. Sen vuoksi terveyttä pidetään jokapäiväisen elämän voimavarana, ei elämisen tavoitteena. turvalliset kävelyja pyöräilytiet). Liikuntapolitiikkaa terveyden edistämisen näkökulmasta arvioitaessa tulee tarkastella, millainen sen rooli on ollut em. Terveyttä haettiin liikuntapolitiikalla jo 1843 Terveysnäkökulma on ollut vahvasti esillä liikuntapolitiikassa. Terveys ei siis ole itseisarvo, johon tulisi pyrkiä, vaan väline hyvinvoinnin ja täysipainoisen elämän saavuttamiseksi. toiminta-areenoilla. --~ -~--~---~-~~-------L iikuntapolitiikka on onnistunut terveyden edistäjänä varsin hyvin. Sen mukaan terveys on positiivinen käsite, joka painottaa yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia voimavaroja samoin kuin fyysisiä toimintamahdollisuuksia. Julistuksessa linjataan viisi keskeistä terveyden edistämisen toiminta-areenaa: 1) henkilökohtaisten taitojen kehittäminen 2) yhteisöjen toiminnan kehittäminen, 3) terveellisen ympäristön aikaansaaminen, 4) terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, 5) terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen. Terveellisen ympäristön aikaansaaminen tarkoittaa liikkumisympäristön kehittämistä fyysisen aktiivisuuden esimerkiksi kävelyn, pyöräilyn, pelaamisen ja leikkimisen (esimerkiksi lähiliikuntapaikat) mahdollistavaksi
Sosiaalidemokraattien esityksessä painotettiin puolestaan sitä, että ''.järkiperäiset ruumiinharjoitukset ovat nykyaikaiselle yksipuolista työtä tekevälle työläiselle välttämättömät terveyden ja työkuntoisuuden säilyttämiseksi". Sosiaalija terveysministeriön kiinnostus terveyttä edistävään liikuntaan kasvoi 1990-luvulla, kun tieteellinen näyttö liikunnan terveysvaikutuksista vahvistui. Sektoreitten välisen yhteistyön toteutumisesta on hyvä esimerkki pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelma, jonka sosiaalija terveyspolitiikan vanhusten hoiva -osiossa todetaan, että " Ensisijainen tavoite vanhustenhuollossa on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen. CO C ·CO c! a> a> "C C >. Suomen ja Saksan välisessä vertailututkimuksessa (Ståhl ym. Tällöin ministeriö asetti terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan valmistelemaan terveyttä edistävän liikunnan strategiaa vuosille 2001-2005 (STM 2001). Aivan kuten terveyttä tuotetaan, ylläpidetään, edistetään ja menetetään suuressa määrin terveyssektorin ulkopuolella, myös fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa ylläpidetään, edistetään ja menetetään liikuntasektorin ulkopuolella. 67%). Liikuntapolitiikka on onnistunut. (Meinander 1992, 83.) Myös itsenäisen Suomen 1920-luvun taitteesta tietoisesti harjoittamassa urheilupolitiikassa korostettiin liikunnan terveysvaikutuksia. Liikunnan edistämisen tarpeellisuutta on Suomessa perusteltu terveydellisillä näkökohdilla ainakin vuodesta 1843 lähtien. 1990-luvun alussa valmistui pyöräilypoliittinen ohjelma. Konkreettisesti sosiaalija terveysministeriön aktiivinen rooli liikunnan edistämisessä on näkynyt vuodesta 1995 lähtien, jolloin se käynnisti opetusministeriön kanssa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman. Seuraava osoitus halusta toimia terveyttä edistävän liikunnan alueella olivat Terveysliikunnan paikalliset suositukset vuonna 2000. kevyen liikenteen väylien, pururatojen, hiihtolatujen tai muiden liikuntapaikkojen osalta. :co en .=-:: :o :co :co Q. Jos kaiken kansan liikuntapaikkojen, erityisesti ulkoliikuntapaikkojen ja uimahallien rakentaminen katsotaan liikuntapolitiikan ansioksi, on kevyen liikenteen reitistön rakentaminen maankäytön ja kaavoituksen ansiota. Silloin säädettiin lukioja koulujärjestys, jossa voimistelu, jota oli neljästä viiteen tuntiin viikossa, määrättiin pakolliseksi aineeksi oppikoulujen kaikille poikaoppilaille. E CO r-,. Suomessa kaavoituksella on perinteisesti ollut yleiseen hyvinvointiin tähtäävät tavoitteet. Ministeriön strategioissa ja ohjelmissa on ollut mainintoja liikunnan vaikutuksista toimintakykyyn ja terveyteen aiemminkin, mutta niissä ei ole selkeästi otettu vastuuta liikunnan edistämisestä ennen 1990-lukua. Suurin osa Pirkanmaan ja NordrheinWestfalenin (läntinen Saksa) vastaajista arvioivat liikkumismahdollisuutensa hyväksi (69% vs. Liikunnan tarpeellisuuden perustelu terveysvaikutuksilla ei kuitenkaan ole uusi, vain tälle ajalle ominainen ilmiö. Voimistelun ottamista oppiaineeksi perusteltiin sillä, että "ruumiinharjoituksia tarvitaan, jotta teoreettinen opetus ei tapahtuisi fyysisen hyvinvoinnin kustannuksella". :co en a> C :o >. Viime vuosina myös kävelyn edistäminen on tullut keskeiseksi osaksi liikennepolitiikkaa. >. Palvelujärjestelmää on uudistettava tästä näkökulmasta edistäen ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta, heille soveltuvia kuntoutuksen ja terveyttä edistävän liikunnan uusia toimintamalleja". 2002) havaittiin, että Saksassa on huomattavasti vähemmän ulkoja sisäliikuntapaikkoja asukasta kohden kuin Suomessa (Kuvio 1). CO CO•c ! cco a> .=-:: .=-:: C CO a> E "C ::::s .e ::::s ::::s en CO >c ·:co ~E CO E C a> a> C en a> en :co >i.c >. Se on saanut myös muut yhteiskunnan toimintapolitiikat huomioimaan liikunnan välttämättömyyden yksilöille ja yhteiskunnalle. Tosin lääkintöhallitus pyrki edistämään terveellisiä liikuntatottumuksia terveydenhuollon piirissä 1980luvun lopulla antamalla suosituksia liikuntaneuvonnan toteuttamisesta (Lääkintöhallitus 1987). Sosiaalija terveysministeriö huomioi liikunnan tosissaan vasta, kun kokeellisesti tutkittua tietoa liikunnan terveysvaikutuksista oli saatavilla. Tutkimuksessa ei vertailtu kevyen liikenteen määriä, mutta Suomen kattava kevyen liikenteen reitistä on osoittautunut suomalaisten yleisimmin käyttämäksi liikuntapaikaksi (Suomi 2000) . Myös liikenneministeriö on kehittänyt liikuntaa ponnekkaasti. Yhteiskunnan näkökulmasta ne vähentävät liikenteen ympäristöhaittoja, parantavat liikenneturvallisuutta, edistävät eri väestöryhmien tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia sekä lisäävät liikennetilan tehokkaampaa hyväksikäyttöä ja parantavat kaupunkiympäristöä. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa kävely. Ouppi & Aunesluoma 1995, 11.) Liikettä terveysja liikennepolitiikassa Vaikka liikunnan terveysvaikutuksia on valtionhallinnossa korostettu pitkään, on opetusministeriö vastannut pääasiassa yksin liikunnasta edistämisestä aina 1990-luvulle saakka. Liikunnan on perinteisesti katsottu kuuluvan opetusministeriön hallinnonalaan eikä siihen ole haluttu puuttua. (Liikenneja viestintäministeriö 2001a; Liikenneministeriön pyöräilytyöryhmä 1999.) Keskeisinä perusteina kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä pidetään yksilön ja yhteiskunnan hyötyjä. (Liikenneja viestintäministeriö 200 la, 15-16; Liikenneja viestintäministeriö 2001b, 15-16.) Liikunta yltää yli sektorirajan Liikunta on huomioitu myös muissa merkittävissä valtakunnallisissa strategioissa, ohjelmissa (esimerkiksi Terveys 2015 kansanterveysohjelma) ja jopa hallitusohjelmassa. C a> a> > .=-:: CO a> :o C .=-:: C C :co ::::s :co .=-:: "C .C C a> ::::s 1.=-:: 6 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 sa ovat olleet yksi vahva peruste liikunnan tukemiselle. Yksilön kannalta kävely ja pyöräily ovat terveellisiä, ilmaisia ja rentouttavia tapoja liikkua. Väestön fyysisen aktiivisuuden turvaaminen edellyttää liikunnan huomioon ottavien näkökantojen ulottamista kaikkeen päätöksentekoon. (STM 2000.) Lopullisen läpimurron sosiaalija terveyspolitiikassa terveyttä edistävä liikunta teki vuonna 2001. Tämä ei liene sattumaa. Saksin (itäinen Saksa) vastaajista ainoastaan 28 prosenttia arvioi liikkumismahdollisuutensa hyväksi. Ympäristö voi tukea tai estää fyysistä aktiivisuutta Edellytykset fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan ovat Suomessa melko hyvät, kun niitä tarkastellaan esim. Terveyden ja liikunnan edistämisessä onkin saavutettu tärkeä vaihe; intersektoraalisuus. Tuolloin porvareiden esityksessä urheilujärjestöjen avustamiseksi korostettiin "ruumiinkulttuurin erinomaista merkitystä kansan terveyden ja siveellisen kunnon lujittajana"
Ståhl, T, (2003) Liikunnan toimintapolitiikan arviointia terveyden edistämisen kontekstissa Sosiaalisen tuen, fyysisen ympäristön ja poliittisen ympäristön yhteys liikuntaaktiivisuuteen. Liikenneja viestintäministeriö (2001b) Uutta pontta pyöräilyynehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi. Kyse on arvovalinnoista ja yhdenvertaisuudesta; vallitseva kehitys suosii auton omistajia ja fyysisesti passiivisen yhteiskunnan kehittymistä. & Kannas, L. Kevyen liikenteen väylien määrästä tai kunnosta ei puolestaan ole koottua, alueellista tai valtakunnallista tietoa saatavilla. & Aunesluoma, J. C Q) J;1 2,00 CO 11,50 CO 1 00 ' ·ro 0. Toimintapolitiikka onnistunut, tietoa tarvitaan Liikunnan toimintapolitiikka on onnistunut melko hyvin terveyden edistämisessä (Ståhl 2003). Jatkossa olisikin selvitettävä, millaisista tekijöistä fyysistä aktiivisuutta tukeva lähiympäristö muodostuu ja miten nämä tekijät vaikuttavat eri väestöryhmiin. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Meinander, H. Lääkintöhallitus (1987) Terveellisten liikuntatottumusten edistäminen työryhmämietintö. (1992) Warpaille ylös ! Kyykkyyn alas. Valtion, läänien ja kuntien liikuntahallinto 1919-1994. (1998) Environmental and Policy lnterventions to Promote Physical Activity. Teoksessa Aunesluoma, J. Tiedot ovat tällää hetkellä kuntaja tiepiirikohtaisia. Sallis, J.F, Bauman, A. Helsinki: Lääkintöhallitus. Tämä on yllättävää koska liikunnalla on suuri kansanterveydellinen merkitys. Jyväskylän yliopisto. (Rajaniemi 2003.) Uudistetut maankäyttöja rakennuslait korostavat entisestään suunnittelun vuorovaikutteisuutta. (toim.) Liikuntaa kaikelle kansalle. GIS (Geographical Information System) tekniikka, jonka avulla saadaan tietoa vastaajan asuinympäristön topografiasta, liikennejärjestelyistä ja etäisyyksistä liikuntapaikoille esimerkiksi kävelyteille. Automarkettien lisääntyessä lähikaupat näivettyvät ja esimerkiksi vanhukset saattavat menettää ainoan syynsä päivittäiseen liikkumiseen. Jyväskylä: Tammi. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 5/200 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kaupassa käyminen pyöräillen ja kävellen saattaa vähentyä myös, koska marketit sijaitsevat asutuskeskusten ulkopuolella, nimensä mukaisesti automatkan päässä. Uuden näkökulman liikkumisympäristön tutkimukseen tuo esimerkiksi ns. Helsinki: Liikenneministeriö. Vaikka terveyttä edistävän politiikan arviointia yleensäkin on vähän, on perusteltua vaatia lisäpanostusta terveyden edistämisen, terveyspolitiikan ja liikuntapolitiikan tutkimukseen. Yksittäisten sairauksien tai elämäntapojen ohella myös terveyttä edistäviä rakenteita, kuten esimerkiksi kävelyja pyörätieverkoston kattavuuden ja kunnon yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen tulisi tutkia nykyistä enemmän, samoin terveyttä edistäviä prosesseja ja yhteistyömuotoja. Studies in Sport, Physical Education and Health 91 Väitöskirja. Politiikalla on saavutettu paljon, mutta nykytiedon perusteella ei voida sanoa, onko päätöksenteon ja toimenpiteiden terveysvaikutuksia tai vaikutuksia fyysisen aktiivisuuteen pohdittu. Ståhl ym. STM (2000) Terveysliikunnan paikalliset suosit ukset. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja 142, Helsinki. (1999) Pyöräilypoliittisen ohjelman seu-rantaraportti 1997-1998. & Kannas, L. Esimerkiksi liikuntapaikkojen osalta tiedetään kuinka paljon niitä on, mutta niiden kunnosta meillä ei ole ajantasaista tietoa. Tilastot ja selvitykset 3. Ståhl, T., Rutten, A., Nutbeam, D. STM (2001) Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B 4/99. Liikuntapolitiikan ja liikunnan toimenpiteiden vaikutuksia ei Suomessa ole juurikaan arvioitu terveyden edistämisen näkökulmasta. Fyysistä ympäristöä tulisi voida tutkia sekä subjektiivisilla että objektiivisilla mittareilla. Julkaisematon väitöskirjan käsikirjoitus. Komiteamietintö 2001 :12. (2000) Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo. Tällöin myös liikuntaedellytysten toteutumista voidaan seurata yhä paremmin. (2002) The importance of policy orientation and environment on physical activity participation a comparative analysis between Eastern Germany, Western Germany, and Finland. Liikenneministeriön pyöräilytyöryhmä. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 6/2001. Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluunSuomen urheilun ja liikunnan historia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 39 (3), 172-183. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Rajaniemi, V. Teoksessa T. Lisäksi väestö arvioi liikkumismahdollisuutensa yleisesti hyväksi (Ståhl & Kannas 2002). Helsinki: Liikenneja viestintäministeriö. (1995) Valtiovalta ja liikunta 19201994. Vertio, H. TIMO STÅHL Lehtori, TtT, LitM Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto puh:014-2602148 sähköposti: timo.stahl@sport.jyu.fi LÄHTEET Juppi, J. Liikunnan kehittämiskeskus 1/2000. Suomessa on runsaasti liikuntapaikkoja, liikuntapalveluja ja kevyen liikenteen väyliä. Suomi, K. Tehdäänkö terveyden ja fyysisen aktiivisuuden kannalta myönteisiä päätöksiä, kun kuntiin rakennetaan yhä enemmän automarketteja. (2003) Terveyden edistäminen. Liikuntapaikkojen lukumäärä 1000 asukasta kohden Pirkanmaalla (FIN), NordrheinWestfalenissa (NRW, läntinen Saksa) ja Saksissa (SN, itäinen Saksa). Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan, jotta fyysisen ympäristön ja toimintapolitiikan yhteyksistä liikunta-aktiivisuuteen saataisiin kattavampi kuva. & Pratt, M. (2002) Aikuisväestön liikunnan edistämisen onnistuminen kansalaisten arvioimana. Kyseessä ei ole pelkästään kauppatai elinkeinopoliittinen asia, vaan myös kansanterveysja yhdenvertaisuuskysymys. LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 7. Liikenneja viestintäministeriö (2001a) Kävely osaksi liikennepolitiikkaa -ehdotus kävelypoliittiseksi ohjelmaksi. Health Promotion International 17 (3), 235-246. (2003) Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu. Ståhl, T. Julkaisuja 2000:1. 0,50 0,00 ulkoliikuntapaikat sisäliikuntapaikat uimahallit Kuvio 1. Helsinki: VAPK-Kustannus. Helsinki: Liikenneja viestintäministeriö. Terveysnäkökulman ulottaminen kaikkeen päätöksentekoon merkitsisi juuri tätä. 2002 ja pyöräily on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, mikä on ollut edellytys kevyen liikenteen väylien rakentamiselle. American Journal of Preventive Medicine 15, 379-397. Terveyden edistäminen on linjattu muun muassa Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tärkeimmäksi strategiaksi
Tämä puolestaan selittää sen, että myös media keskittyy tiedonväliryksessään huippusuorituksiin eli yleisö saa mitä se haluaa. Jo nyt aikaansaadut tulokset urheilun eettisen pohjan vahvistamisessa osoittavat hänen mielestään, että urheilun kielteisten ilmiöiden kitkeminen on otettu vakavasti sekä valtionhallinnossa, järjestöissä että tutkimusyhteisöissä. Erityisen valitettavaa on, jos lasten ja nuorten liikunta joutuu kärsimään aikuisten ajattelemattomista teoista, toteaa Karpela. Me suomalaisista koemme huippu-urheilun tärkeäksi ja seuraamme sitä mielellämme. Hän uskoo, että kouluissa olisi keskityttävä aiempaa enemmän LI IKUNTA & TIEDE 4/2003 eilu "kki" lasten ja nuorten innostamiseen senkin uhalla, että lajitaitojen opettamisesta joudutaan ehkä tinkimään. Koulujen ainutlaatuinen merkitys on siinä, että se tavoittaa koko ikäluokan ja sillä on, ainakin periaatteessa, mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten elinikäiseen liikuntaharrastukseen ja elintapoihin. -Meidän kaikkien tulisi ymmärtää liikuntakulttuurin laajuus ja rikkaus nykyistä paremmin. Terveystiedon uusi tuleminen perusopetuksen oppiaineeksi viestii hänen mielestään ilahduttavasti siitä, että terveysosaamisen yksilöllinen ja yhteiskunnallinen arvo noteerataan. Hän pitää tervetulleena eettisen keskustelun uutta tulemista. Tämä ajaa urheilijan epätoivoisiin ja ajattelemattomiin tekoihin. Koulu on onnistunut, jos se saa lapsen ja nuoren innostumaan liikunnalliseen ja terveyttä edistävään elämäntapaan, Karpela pohtii. Uusien oppimiskäytäntöjen ja -sisältöjen omaksumista haittaa ministerin mielestä se, että liikunnan ja terveystiedon opettajat ovat sangen mittavien haastei. Tähän sisältyy suuri vastuu, mutta myös mahdollisuus, jota ei saisi jättää käyttämättä, Karpela muistuttaa. Samalla keskustelua on saatu syvennettyä ja näkökulmia laajennettua, iloitsee Karpela. Ministerin mielestä urheilussa voittamista korostetaan nykyään liikaa. Vain voitto riittää. -Ei ole mikään häpeä hävitä reiluin keinoin, häpeä on voittaa kyseenalaisin keinoin, Karpela linjaa. Perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat kertovat Karpelan mielestä kiinnostavalla tavalla kansakunnan yleissivistyksen rankinglistasta mikä on kulloinkin tärkeää ja arvokasta. Silti olisi hyvä, jos muistaisimme, että liikuntakultmurimme on paljon laajempi ja moninaisempi kokonaisuus kuin vain huippu-urheilu. Koulujen panostettava innostamiseen Koulujen liikuntatunteja ei ole mahdollista lisätä niin paljon, että koulut voisivat vastata kokonaan lasten ja nuorten liikuntatarpeesta, Karpela tunnustaa. Liikuntakuvamme vääristyminen johtuu Karpelan mielestä paljolti siitä, että kiinnostuksemme kohdistuu niin voimallisesti huippu-urheiluun. Kokonaisuuden muistaminen olisi Karpelan mielestä tärkeää myös siksi, ettei koko liikuntakulttuuria leimata, jos yhdellä osa-alueella tapahtuu jotain poikkeuksellista. Toki jokaisen on hyvä oppia eri liikuntalajeja ja sitä kaurta löytää oma liikuntalajinsa, mutta liikuntaa voi harrastaa ilman hyviä lajitaitojakin. Tätä kautta myös median nykyistä laaja-alaisempi kiinnostus kasvaisi, hän uskoo. Viime vuosina hui pu-urheilua leimanneet dopingtapaukset ovat heittäneet aiheettomasti varjon, ei vain huippu-urheilun, vaan koko liikuntakulttuurin ylle. Kulttuuriministeri Tanja Karpela: ''Huippu-ur on paljon, mutta ei k 8 uippu-urheilu on arvokas asia, mutta se ei ole koko liikuntakulttuuri, muistuttaa kulttuuriministeri Tanja Karpela
Karpela kannusti biolääketieteen tutkijoita yhteistyöhön yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden kanssa. Teksti: TEIJO PYYKKÖNEN, kuva: MARI HOHTARI Lääketiede ja yhteiskuntatieteet yhteistyöhön Kulttuuriministeri Tanja Karpela toivoo monitieteistä tutkimusta liikunnan harrastamiseen vaikuttavista tekijöistä. Terveysviestin tulee houkutella Karpela ei katso suomalaisen terveysja liikuntakulttuurin olevan uhattuna, vaikka Euroopan yhdentymiskehitys on muovannut suomalaisten mielipideilmastoa urheilun ja alkoholin liitolle myönteiseksi. Keväällä 2003 valmistuneessa biolääketieteellisen tutkimuksen arvioinnissa liikuntalääketieteellisen tutkimuksen taso todettiin korkeaksi. Toivoisin, että liikuntaja nuorisotoimi voisivat yhdessä miettiä uusia ja tuoreita yhteistyömuotoja päihteiden torjunnassa. Urheilusponsoroinnissa panimoteollisuudella on näkyvä rooli. Keskustelua ei tarvitse aloittaa tavoitteista, vaan voidaan suoraan siirtyä puhumaan keinoista. Liikunta edistää pääsääntöisesti terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin alueilla puolueet nojaavat paljolti samoihin ja yksiselitteisiin tutkimuksiin, jotka eivät tarjoa sijaa poikkipuolisille tulkinnoille. Liikunta ei enää puoluepolitiikkaa Matti Vanhasen hallituksen ohjelma kuittaa edeltäjiensä tavoin liikuntakulttuurin lyhyesti. Apua tilanteeseen Karpela toivoo koulujen ja järjestöjen yhteistyöstä. Lähde: http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/ 2003/10/10_2.html (14.10.2003) LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 9 w m u C .c a: ro <(. Ministeri korosti perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rinnakkaiseloa. Hän uskoo, että liikunnalla, joka on aktiivista ja usein vielä omaehtoista toimintaa, on positiivisia vaikutuksia elämänhallintaan. Vaikka kevään 2003 vaalien jälkeen Kokoomus västyi hallituksesta ja mukaan tuli Keskusta, niin samoilla linjauksilla on voitu luontevasti jatkaa, Karpela kiittelee. Vaikka puoluetoimistoja ei enää työllistetä liikuntapoliittisilla ohjelmilla, se ei Karpelan mielestä tarkoita sitä, ettei keskustelua käytäisi eduskunnassa ja sen ulkopuolella. Tutkimusalan arviointi toi esiin myös kehittämisen tarpeita. Yhtäläiset tulkinnat takaavat hänen mielestään hyvän lähtökohdan liikunnan ja terveyden edistämiselle. Kyse on ministerin mukaan paljolti siitä, miten elintapoihin liittyvä tieto onnistutaan markkinoimaan eri kohderyhmille. Näin voidaan edelleen madaltaa liikuntaharrastusten aloittamisen kynnystä ja tukea elinikäistä liikkumista, Karpela sanoi. Painotukset ovat hyvin samansisältöisiä kuin Paavo Lipposen hallituksella. Karpela mainitsi, että on syytä arvioida, onko biolääketieteellisen tutkimuksen nykyinen organisoituminen useisiin eri yksiköihin tarkoituksenmukaista. den edessä. Toisaalta tutkimuksin on osoitettu, etteivät liikuntaa harrastavat nuoret käytä päihteitä enempää kuin muut nuoret, Karpela muistuttaa. Uskon vahvasti, että tieto on se peruskallio, josta kaiken vaikuttamisen tulee Karpela XII Liikuntalääketieteen Päivillä: ponnistaa, mutta onnistuakseen tiedonvälityksen täytyy usein koskettaa myös vastaanottajan tunnemaailmaa ja sitä kautta houkutella häntä käyttämään tietoa, Karpela sanoo. Liikuntalääketieteen tutkimustuloksia sovelletaan sekä huippu-urheilijoiden että arkipäivän liikkujien vammojen hoitamisessa. Erityistä kiitosta saivat väestön terveyttä koskevat pitkät seurannat sekä laajat kansalliset rekisterit väestön terveydestä. Heidän tulisi opettaa entistä useamman lajin taitoja ja terveyden eri tekijöitä sekä ohessa etsiä uusia keinoja lasten ja nuorten mielenkiinnon herättämiseen. Tässä suhteessa liikunnalla on etumatkaa moneen muuhun politiikan alueeseen, hän toteaa. "Urheilussa ei ole häpeä hävitä reiluin keinoin, häpeä on voittaa kielletyin keinoin", muistuttaa kulttuuriministeri Tanja Karpela. Ohjelman painopisteet ovat liikuntakulttuurin osalta kansalaistoiminnan vahvistamisessa, lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa sekä aikuisten, ikääntyneiden ja erityisryhmien terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. On tunnettava syvällisemmin keinot edistää liikuntaharrastuksia ihmisen koko elämänkaarella, Karpela sanoi. Sekä tutkimusten että kokemusten valossa näyttää, että pelkkä tieto ja sen välittäminen ei riitä liikunnan harrastamisen edistämisessä. -Liikunta on siitä kiitollinen toiminta-alue, että kaikilla keskeisillä puolueilla on samankaltaiset liikuntapoliittiset tavoitteet. Hänen mielestään on erityisen arvokasta, ettei puolueiden enää tarvitse erottua jokaisessa asiassa. Hän myös korosti uuden tutkijasukupolven kasvun tukemista liikuntatieteellisen järjestelmän uusiutumisessa. Tällä alueella hän haluaa panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Erityisesti ikääntyvät ja liikuntaharrastuksen aloittavat tarvitsevat suosituksia ja ohjeita oikeaoppisesta liikkumisesta ja riskien välttämisestä. Kun liikunta tuo hyvän olon, ei päätä tarvitse sekoittaa muulla tavoin. Nyt voidaan liikunnasta keskustella rakentavasti, kun puolueet ponnistavat samalta pohjalta. Lisäksi huippuja kilpaurheilulle haetaan nykyistä vahvempaa eettistä pohjaa. Näitä haasteita ovat ikäihmisten toimintakyky, työikäisten työssä jaksaminen sekä lasten ja nuorten terveys, Karpela sanoi tervehdyspuheessaan Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämillä XII Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä lokakuussa. Liikuntatieteellisen tiedon merkitys kasvaa yhteiskunnan suuriin haasteisiin vastattaessa. Tunnettuja ovat myös tutkimukset, joiden mukaan urheiluharrastus ei takaa päihteetöntä elämää. Tällä saralla on saatu jo nyt paljon hyvää aikaan, mutta uskon ettei kaikkia yhteistyön muotoja ole vielä ammennettu loppuun, hän sanoo
Heinonen aloittaa koordinaattorina joulukuussa 2003. Tämä voi puolestaan johtaa alentuneeseen riskiin sairastua perifeerisiin verisuonisairauksiin ja parantaa siten raajojen verenkiertoa. Keskinen aloittaa pääsihteerinä 1.1.2004. Toiselle sijalle valittiin LitM, LK Kai Savosen tutkimusryhmän raportti Sykevaste rasituksessa ja kardiovaskulaarikuolleisuus. Sen on todettu johtuvan VEGF kasvutekijän alentuneesta määrästä lihaksissa. Kestävyystyyppisen harjoittelun on tiedetty olevan hyödyllistä diabeetikoille. Nykyään hän toimii liikuntafysiologian professorina (ma.) Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. Liikuntatieteiden tohtori Kari L. Uutela on ollut seuran varapuheenjohtaja vuodesta 2003 lähtien. Keskinen (s.1953) on valittu Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeriksi vuosiksi 2004-2008. Koordinaattorin tointa haki 14 henkilöä. Lisätietoja: puheenjohtaja Pauli Vuolle, 0400637033 pääsihteeri Teijo Pyykkönen 0945427219, 040-5249401 Seuran hallitus vuodelle 2004 katso: www.lts.fi Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2003 -kilpailun voitto Riikka Kivelän tutkimusryhmälle Vuoden 2003 liikuntalääketieteellisenä tutkimuksena palkittiin LitM Riikka Kivelän ja tutkimusryhmän tutkimus, jossa selvitettiin kestävyysharjoittelun vaikutuksia verisuonten kasvutekijägeenien ilmenemiseen. Hän toimii laboratorionjohtajana Kansanterveyslaitoksen epidemiologian ja terveyden edistämisen osastolla Helsingissä. fi Kolmas palkinto 200 € Ylinen]., Takala E-P., Nykänen M., Häkkinen A., Mälkiä E., Pohjolainen T., Karppi 5-L, Kautiainen H., Airaksinen . Akuutti kuormitus lisää tämän kasvutekijän määrää lihaksessa terveillä ja säännöllinen kestävyysharjoittelu johtaa lisääntyneeseen verisuonikapillaarien määrään lihaksissa. Pauli Vuolle ja Antti Uutela jatkavat seuran johdossa Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2004 valittiin liikuntasosiologian professori (emeritus) Pauli Vuolle. Nykyään Heinonen työskentelee Medical Support Manager -nimikkeellä DBC International Ltd: Oy:ssä Helsingissä. Hän ei hakenut tointa. Nyt palkitun tutkimuksen perusteella yksi mekanismeista voi olla verisuonten parantunut uudismuodostus kasvutekijägeenien lisääntyneen ilmenemisen kautta. ylinen@ksshp.fi. Kestävyysharjoittelu puolestaan lisäsi näiden geenien ilmenemistä raajalihaksessa lähemmäs terveiden tasoa. Kari Keskinen Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeriksi Tiina Heinonen seuran koordinaattoriksi Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Tiina Heinonen (s.1970) on valittu Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattoriksi vastaamaan liikuntalääketieteen ja kuntotestaustoiminnan edistämisestä. Kolmanneksi arvitiin ylilääkäri, LL Jari Ylisen johtaman ryhmän raportti Aktiivinen niskalihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona. Sykevaste rasituksessa ja kardiovaskulaarikuolleisuus Lisätietoja: Kai Savonen, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, puh: 017163642, 0172884422, sähköposti: savonen@hytti. uku. Varapuheenjohtajaksi valittiin dosentti Antti Uutela. 10 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Diabetes heikentää verisuonten uudismuodostusta iskeemisissä kudoksissa. Kivelän tutkimusryhmään kuuluivat lisäksi Eino Havas, Mika Silvennoinen, Heikki Kainulainen ja Veikko Vihko. Tehtävää vuosina 2002-2003 hoitanut Teijo Pyykkönen jatkaa seuran tutkimusja julkaisupäällikkönä ja pääsihteerin varamiehenä. Tutkimustiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden liikuntalääketieteen erikoisliitteessä 2003 sekä Liikuntatieteellisen Seuran internetsivulla www.lts.fi Ensimmäinen palkinto 700 € Kivelä R., Havas E., Silvennoinen M., Kainulainen H. Lisätietoja: LitM Riikka Kivelä, Likes-tutkimuskeskus, puh: 014-2601570, sähköposti: riikka.kivela@likes.fi Toinen palkinto 400 € Savonen K., Lakka t., Laukkanen]., Salonen j.T., Rauramaa T., Rauramaa R. Aktiivinen niskalihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona Lisätietoja: Jari Ylinen, Keski-Suomen Keskussairaala, puh:014-ö91099, sähköposti: jari. , Vihko V.: Kestävyysharjoittelu lisää verisuonten kasvutekijöiden ilmenemistä lihaksessa tyypin 1 diabeteksessa. Pääsihteerin tointa haki kahdeksan henkilöä. Diabetes heikensi verisuonten kasvutekijöistä VEGF:n ja VEGFB:n ilmenemistä raajalihaksessa verrattuna terveisiin. Hän on johtanut seuraa vuodesta 2002 lähtien
OPM:n suhtautumistapa on ollut erittäin ymmärtäväinen, toteaa Matti Saarinen. Tämä tietenkin edellyttäen, että Veikkaus OY tuottotaso säilyy vähintään nykytasolla jatkossakin. Liikuntalaki velvoittaa myös arvioimaan hallinnon toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta voi helpoiten mitata taloudellisin resurssimittarein. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avustuskelpoisuuden ovat saaneet myös monet kansanterveysi;" työhön vahvasti suuntautuneet liitot. Enää ei vängätä veikkausvoittovaroja valtion budjetin yleiskatteeksi. Sen on oltava lähtökohtana kaikessa neuvoston toiminnassa. Me tarvitsemme ja osaamme myös järjestää niitä. Liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Saarinen: Huippu-urheilu ansaitsee areenansa TEKSTI: LEENA NIEMINEN Liikunnan "korkeakulttuuri" tarvitsee omat näyttämänsä, kuten on laita musiikkija teatteritaiteessakin. Samoin on määrällisten asioiden laita. Ne ovat kansantalouden kannalta yleensä kannattavia. Ja jos on suunnan korjaustarpeita, miten ja milloin se tehdään. Liikuntapolitiikalla edistetään terveyttä välillisesti mm. K aupallisen huippu-urheilun asema osana julkisin varoin rahoitettavaa liikuntakulttuuria on parhaillaan pohdinnassa ylijohtaja Kivistön komiteassa. Suomessa toimivimmat ratkaisut löytyvät jatkossakin yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kesken, arvioi Matti Saarinen Liikuntaneuvoston tulevan toimikauden tärkein tehtävä on edistää liikuntatoimintaa, toteaa Matti Saarinen. Kun samalla peräti hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että vuoden 2004 alusta noudatetaan eduskunnan aloitteesta syntynyttä jakosuhdelakia edunsaajien rahoitusasema alkaa pikku hiljaa vahvistua. edistämään tasa-arvoa ja kansalaisten terveyttä. Taloudellinen kynnys hyviin harrastuksiin kasvaa. UIKUNT A & TIEDE 4/2003 11. Millainen rooli julkisella rahoituksella tulisi olla esimerkiksi suurtapahtumien kustannuksiin osallistumisessa. Arvioinnissa tulisikin pyrkiä tietynlaiseen suurpiirteisyyteen ja yritettävä analysoida trendejä; mistä ollaan tulossa ja mihin suuntaan menossa. Toteutuuko liikunnallinen tasaarvo. verolainsäädännön avulla ja toiminta-avustuksia korottamalla. Suomessa on maailman tasa-arvoisimmat liikuntapalvelut. Rahoituksen osalta tilanne näyttäytyy nyt aiempaa valoisampana. tukemalla liikuntapaikkarakentamisessa erityisesti perusliikuntapaikkoja. Laatupuolen selvittäminen tuntuu vaikeammalta. Kansalaistoimintaa pitää ja kannattaa Saarisen mukaan aina tukea Järjestöjen omatoimista varainhankintaa tulisi helpottaa mm. Miten tätä arviointia toteutetaan. Muutokset liikuntakulttuurin alalla eivät ole pörssimäisen nopeita. Parhaana avustamistapana pitäisin kertaluontoista suurtapahtuma-avustusta, jota haettaisiin riittävän ajoissa etukäteen. Suurtapahtumia kannattaa hakea ja järjestää. Toimintaedellytyksistä, kuten toimitiloista on huolehdittava jatkossakin yhteiskunnan voimin. Toinen tapa on tukea alan toimijoita. Liikuntalaki velvoittaa mm. Siksi esimerkiksi NHL:ssä kaupungit tukevat ammattilaiskiekkoilua. Eräiden kuntien muuttunut maksuja taksapolitiikka on tosin askel huonompaan suuntaan. Suurista areenoista on hyötyä myös sijaintipaikkakunnalle
Korkea taso on pystytty säilyttämään, vaikka tutkimuksen kenttä on laajentunut huomattavasti ja tutkijoiden määrä kasvanut. Nyt päästiin vihdoin Suomen Akatemiassa ja monissa säätiöissäkin noudatettuun käytäntöön. Myös muilla tieteenaloilla tehtävää liikuntaa koskevaa tutkimusta on syytä rahoittaa liikuntatutkimusvaroista, sanoo Risto Sänkiaho. Onhan esimerkiksi urheiluhistoria pääsääntöisesti "sporttileirin" ulkopuolista tutkimusta. Tämä oli osin pakkokin, sillä jo nykyisellään pätkätyöt vaivaavat suuresti Suomen tieteen tilaa. Jos tästä vielä puuttuisi koko sosiaaliturva, niin emme eläisi hyvinvointivaltiossa. Tätä "ulkopuolista" liikuntatutkimusta tulee rahoittaa liikuntatieteellisen jaoston toimesta myös tulevaisuudessa. Vastaavasti terveysliikunnasta ollaan tekemässä eri toimielimien kanssa yhteistä tutkimusohjelmaa. Suomen Akatemian ja Stakesin kanssa. Palkkoihin siirtyminen otettiin tutkijapiireissä hyvin vastaan. Tilanteesta hyötyvät Sänkiahon mukaan kaikki tahot. Missä määrin sitä tulisi rahoittaa liikunnan tutkimusmäärärahoista. Kaikki tahot ymmärsivät avustettavien tutkimusten määrän laskevan tässä yhteydessä. Käytännössä siis tuki vähenee ja tukea saavien tutkijoiden määrä pienenee. Liikuntatieteen suunta 2005 asiakirjassa tavoitteeksi asetettiin kahden miljoonan markan vuotuinen tutkimusbudjetin kasvu. Tulevan kauden keskeisistä tutkimusalueista ja tavoitteista jaosto päättää samalla kun uuden Liikuntatieteen suunta -ohjelman valmistelu aloitetaan. Liikuntatieteen koko kentän tulee omalta osaltaan pitämällä yllä tutkimuksen korkeaa tasoa ja käytännönläheisyyttä auttaa päättäjiä tässä kamppailussa. Millaiset ovat talouden raamit tulevalla kaudella. Sen seurauksena hallintoja sivukulujen osuus nakertaa itse tutkimukseen jäävää osuutta. Liikuntaan liittyvää tutkimusta tehdään myös jossain määrin muualla kuin varsinaisten liikuntatieteiden parissa. Näistä euroista toki ovat kamppailemassa monet eri tahot. Liikunta on jo saatu mukaan Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin, joissa rahaa on käytettävissä aivan eri määrä kuin liikuntatutkimuksella. Laajoihin omiin tutkimusohjelmiin jaosto ottaa kantaa Liikuntatieteen suunta asiakirjan valmistelussa, mutta kovinkaan moniin ohjelmiin rahaa ei ole. Liikuntatieteet saavat elävän yhteyden moniin perustieteisiin ja toisaalta nämä perustieteet saavat mahdollisuuden tutkia urheiluhullun Suomen laajinta sosiaalisen toiminnan muotoa. Mihin kysymyksiin ohjelmilla tulisi pureutua. Tässä tilanteessa ei ole mielekästä suunnata rahoitusta ensisijaisesti väitöskirjojen tukemiseen, linjaa puheenjohtaja Sänkiaho.. Tutkimusrahoituksessa on siirrytty apurahoista palkkoihin. Uusi arpajaislaki ja siihen liittyvä jakosuhdelaki mahdollistavat tuntuvaa asteittaista kasvua liikuntarahoitukselle. Väitöskirjojen tuottamiseen on jo olemassa lukuisia tutkijakouluja, joiden piiriin soisi myös liikuntatieteiden nykyisestään laajenevan. 12 LIIKUNTA & TIEDE 412003 L iikuntatiede ei ainakaan vielä ole kokenut urheilumenestyksen aallonpohjaa. Terveysliikunta tullee olemaan yksi keskeinen tutkimusala, jossa yhteistyötä tehdään mm. Tulevaisuudessa asia on huomattavasti valoisampi. Eikä vaan jossain määrin vaan mielestäni todella paljon. Tuoreitten, osin kansainvälistenkin tieteenalakohtaisten arviointien tulos on kannustava. Millaiset mahdollisuudet tiedejaostolla on tulevalla kaudella rahoittaa laajoja tutkimusohjelmia. Tutkimuksen kokonaisrahoitus ei ole kuitenkaan kasvanut. Liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja, professori Risto Sänkiaho: Pätkätyöt vaivaavat myös liikuntatieteen tilaa TEKSTI: LEENA NIEMINEN Suomalaisen liikuntatutkimuksen tila on yllättävänkin hyvä
Työläisurheiluliikkeen vuonna 1978 tapahtuneen eheytymisen jälkeen TUL eli 1980-luvulla menestyksekästä aikaa. SVUL:n ja TUL:n asemat muuttuivat, mutta täysin toisin kuin liitoissa oli vuosikymmenten ajan toivottu tai pelätty. " 3 Osapuolet tuntuivat potevan konsanaan "Mimosan herkkyyttä", kuten Isohookana-Asunmaan edeltäjä kulttuuriministerinä, Anna-Liisa Kasurinen asian ilmaisee4. Tietenkin taustalla oli myös SVUL:n vuosikautinen halu yhdistää maan huippu-urheilun kansainvälinen edustus sen omiin suojiin. En ollut osannut kuvitella sitä herkkyyden tilaa, jaha heidän joukossaan vallitsi. 1990-luvun alussa maan urheilujärjestökenttä oli kuitenkin tullut tiensä päähän. Hän perusteli esitystään päällekkäistoimintojen poistamisesta säästyvillä varoilla, jotka voitaisiin sijoittaa varsinaiseen urheilutoimintaan. Sen asema työväenliikkeen urheilujärjestönä oli vakaa. Sanoinkin leikkisästi, että liitoilla taisi olla portinvartijat ministeriön ovella tarkastamassa kuha kulloinkin häy talossa. Voisi sanoa, että he 'vahoilivat' toistensa tekemisiä. KULTTUURIMINISTERIKIN IHMETTELI URHEILUMIESTEN "MIMOSAN HERKKYYTTA" Hol~e~i,)ama j r.yöreä _pöytä yhd1st1vat urheilu1ar1estot TEKSTI: ERKKI VASARA SVUL ja TUL saattaisivat elää edelleenkin keskusjärjestöinä ilman 1990-luvun alun lamaa ja Harri Holkerin vetämiä pyöreän pöydän neuvotteluja, joista ei ollut lupa poistua ennen kuin asioissa päästiin eteenpäin. Tällöin myös tehtiin ministeriön virkamiehenä, kulttuurisihteerinä toimineen Raija Mattilan mukaan laskelmia siitä, kuinka paljon enemmän varoja saataisiin suunnatuksi käytännön liikuntaja urheilutoimintaan jos urheilujärjestöhallinto kevenisi. 2 Toisin kuitenkin kävi. Organisaatiota oli ohennettava. Nyt voidaan jakosuhteiden sijaan keskittyä itse asiaan, liikuntatoiminnan edistämiseen. Yhdeksänkymmenluvun taitteessa opetusministeriön työryhmä pohti valtionavustuskysymyksiä ja etsi ratkaisuja avustusten painopisteen siirtämiseksi enemmän toiminnan tukemiseen. Seppo Hentilä kiteyttikin (1994) SVUL:n tuolloiset ajatukset rinnastaen ne 1980luvun lopun eurooppalaiseen draamaan: "SVUL halusi nielaista TUL:n nahhoineen harvoineen, samalla tavalla kuin Länsi-Saksa nielaisi Itä-Saksan. TULjäi SVUL:lta nielaisematta. Tilanne oli näiden pyrkimysten kannalta sikäli edullinen, että tuolloin kärsittiin rahapulasta, mikä aiheutti taloudellisia paineita saada järjestöt yhteen. inakin opetusministeriölle uusi asetelma kelpaa. Ministeriö halusi järkeistää valtion varojen UIKUNT A & TIEDE 412003 13. Maan suurimmassa urheilukeskusjärjestössä SVUL:ssa ei kuitenkaan ollut luovuttu vanhasta, jo 1920-luvulla heränneestä ajatuksesta yhdistää urheiluliike yhdeksi valtakunnanliitoksi. Tytti Isohookana-Asunmaa kuvaa asetelmia 1990-luvun alussa: "Tullessani ministeriksi annoin signaalin siitä, että tavoitteenani oli saada keskusjärjestöt yhteen. Se kävi pian selväksi, että keskusjärjestöjen välillä vallitsi keskinäinen kilpailu ja epäluulo. Uunila viittasi myös kansainväliseen tilanteeseen; tuolloinhan Itä-Euroopan kommunistijärjestelmät olivat sortumispisteessä. Valtiovalta oli joka tapauksessa linjansa valinnut. SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila esitti syksyllä 1989 järjestönsä liittokokouksessa maan kahden suurimman keskusurheilujärjestön yhdistämistä. " 1 Kulttuuriministeriksi keväällä 1991 tullut keskustapuolueen Tytti Isohookana-Asunmaa kiteyttää hänkin tuolloisen tilanteen toteamalla, että "tottakai SVUL ajatteli nielaisevansa sisäänsä TUL:n, mitä TUL taas ei voinut hyväksyä pitäessään itseään sekin hattojärjestönä". Tuossa tilanteessa minulle oli suuri yllätys se tavaton herkkyys, jaha vallitsi urheilujärjestöjen huippumiesten keskuudessa. Sain esimerkiksi aina SVUL:n suunnalta heti viestin, että TUL:n johtoa oli käynyt luonani ja päinvastoin. Vaikka osa urheiluväestä uskoo edelleen, että jotakin arvokasta menetettiin yhdistymisen myötä, löytyy tyytyväisiäkin. Torjuntojen ja taipumisten jälkeen syntyi viimein SLU. Kyllähän se miesten jouhho oli aika kovaa joukkoa. Ennen yhdistymistä ministeriön huolena oli, miten jakaa kokousaikaa ja paperirahaa SVUL:lle ja TUL:lle niin, ettei toinen osapuoli pahoittaisi mieltään
Minulle oli iso yllätys, että SVUL oli niin konkurssikypsä järjestö, jollaiseksi se sitten paljastui. Omalta osaltani käytin hyväkseni niitä ystävyysja tuttavuussuhteita, joita olin saanut maailman turuilla ja toreilla. Kuten ylijohtaja Harri Syväsalmi asian ilmaisi: "Valtio ei tietenkään puutu järjestöjen toimintaan, mutta kyllä valtio voi, eikä vaan pelkästään voi, vaan sen pitää myös asettaa tulostavoitteita niille toimialoille,joille se on rahoja antamassa. Lähtökohtana oli valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajuus, jonka vastaanottamiseen Holkerin olivat kesällä 1991 suostutelleet hänen hyvät ystävänsä, kansanedustaja, puoluetoveri ja Urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanerva sekä SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila 6. Ensi alkuun tavoitteena, myös valtion osalta, oli pelastaa SVUL:n talous ja taata liitolle mahdollisuus jatkaa olemassaoloaan, mutta vähitellen kävi selväksi, että moinen ajatus oli mahdoton toteuttaa. Ongelma oli monisyinen, ja esimerkiksi Vierumäen urheiluopiston osalta valtion liikuntaneuvoston tuolloisella puheenjohtajalla on oma arvionsa: "Vierumäelle oli investoitu tavattomasti ja uusilla investoinneilla aina peitetty edellisten investointien ongelmat. 5 Kaikki kahden vuoden savottaan Uudistuksen käytännön ajajaksi löytyi lisäksi sopiva mies, kokoomuksen veteraanipoliitikko ja ns. 11 SVUL:n talouden saneeraus oli opetusministeriön, pankkien ja liiton välinen asia,jota selvittivät omat työryhmänsä. ohjautuvuutta, taata urheilutoiminnan taloudelliset edellytykset ja vahvistaa niitä. Olin tavattoman pettynyt siitä, että esimerkiksi SVUL:n liittovaltuustoon oli kokoontunut koho maan ylin kerma, eliittiporuhha, joka loppujen lopuksi näy tti piut paut välittävän SVUL:n talouden kehityksestä. Alun alkaen tarkoituksena oli ollut, että uuden liikuntaneuvoston puheenjohtajuus menisi keskustapuolueelle, mutta toisin kävi. Valtioneuvos Holkeri muistelee jatkoa: "Tutustuttuani tilanteeseen päätin aloittaa ns. "SVUL:n tie oli lop. Tähänhän viittaa myös Kanervan ja Uunilan aloitteellisuus. sinipunahallituksen pääministerinä keväästä 1987 kevääseen 1991 toiminut Harri Holkeri. Sitten ryhdyimme ajamaan asiaa eteenpäin, ja kesti noin kaksi ja puoli vuotta, että tulosta alkoi syntyä." 8 Lisäksi neuvotteluissa oli mukana opetusministeriön virkamiesedustaja. Holkeri näki tehtäväkseen toteuttaa organisaatio, joka kokoaisi yhteen maan koko liikuntakentän eli yhtä lailla eri urheilumuotojen erikoisliitot, aatteelliset järjestöt kuten perinteisen työväenjärjestö TUL:n sekä ruotsinkielisen väestönosan liikunnasta huolehtineen CIF:n samoin kuin kuntoliikuntaja erityisryhmien sekä opiskelijoiden ja koululaisten liikuntajärjestöt. "M inisterikaudellani minulle kävi no peasti selväksi, että urheilupiireissä toi miv at ka ik enlaiset irrationaaliset sään nöt ja hyväveliverkostot." Tytti ls ohook ana-Asunmaa 14 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Talouskriisin syvyys yllätti Holkerin vetämiin neuvotteluihin vaikutti merkittävästi tuolloiseen lamaan kytkeytynyt SVUL:n talouden romahtaminen. Holkerin tapauksessa painoi tietenkin myös pääministerikauden toimiva yhteys vasemmalle. " 9 Myös tuolloinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa arvioi menoa SVUL:ssa: "Ministerihaudellani minulle kävi nopeasti selväksi, että urheilupiireissä toimivat kaikenlaiset irrationaaliset säännöt ja hyväveliverhostot. Neuvotteluprosessi alkoikin toimia. Mukana olivat tietenkin SVUL:n Jukka Uunila ja TUL:n Matti Ahde, mutta myös Ilkka Kanerva ja CarlOlaf Homen sekä Palloliiton Pentti Seppälä. Muitakin oli. Muitakin oli kuten liiton toimitalohanhe. " 12 Ministeriön ei ollut mahdollista antaa taloudellista apua järjestölle, jonka taloudellisesta tilasta sillä ei olisi tarkkaa tietoa.13 Vallitsevan tilanteen paljastuminen opetusministeriölle oli SVUL:n toiminnalliselle johdolle pääsihteeri Mauri Oksasesta alkaen ymmärrettävästi tavattoman kiusallinen asia, ja liiton edustajat eivät ensin edes paljastaneet velkojen todellista määrää. Ministeriö halusi estää sen, että liittojen toiminta kaatuisi keskusjärjestön mukana. "10 Opetusministeriön lähtökohtana oli tuolloin pelastaa kaikki erikoisliitot, jotka olivat mukana SVUL:n rahoitusjärjestelmässä. Ei voinut enää investoida lisää edellisten investointien tuoton hoitamiseksi. Tilanne oli omiaan kypsyttämään SVUL:n auliiksi neuvottelemaan urheilujärjestöjen laajasta suhdejärjestelystä, käytännössä kokonaan uudesta urheilujärjestöapparaatista. Pyrin vetämään työhön mukaan kaikki mahdolliset tärkeiksi katsotut henkilöt. Samoin ministeriö halusi välttää Suomen Urheiluopiston kaatumisen. Sanottakoon nyt kuitenkin, että toimitaloasian yhteydessä Jukka Uunila oli se, joka varoitti, ettei niin olisi pitänyt tehdä. pyöreän pöydän neuvottelut, joihin kutsuttiin heshustelijoihsi tasavertaisina ja vailla menneitä rasituksia kaikki osalliset. Puhuttuaan ensin noin 100 miljoonasta silloisesta markasta he joutuivat lopulta ministeriön saatua muita teitä tarkempaa tietoa kertomaan lopulliset luvut, yli 400 miljoonaa. " Holkeri muistuttaa kuitenkin jälkiviisauden hyödyttömyydestä: ''jälkikäteen on helppo arvostella. Silloin kun ratkaisuja tehtiin, oli vain hyvin harvoja, jotka nostivat varoittavan sormensa. Vierumähi oli osa SVUL:n investointiohjelman vinoutumasta. Tärkeintä oli siten huolehtia käytännön urheilu toiminnan taloudellisista edellytyksistä. Ministeri Isohookana-Asunmaa kutsui puheilleen pankkimiehiä selvittämään SVUL:n vaikeaa taloustilannetta, jotta opetusministeriö sai kuvan keskusjärjestön olosuhteista. Mutta tämähän ei enää 1990-luvun alun laman tultua ollut mahdollista. Kokoomusvaikuttajan ja eritoten Holkerin puolesta puhuivat toimivat yhteydet SVUL:oon 7. Saatuaan Esko Ahon tukemana tämän johtamalta uudelta porvarihallitukselta nimityksen liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi Holkeri sitoutui tässä tehtävässä toteuttamaan kuitenkin vain omaa "missiotaan" eli aloittamaan urheilujärjestöjen parempaan yhteistyöhön johtavat neuvottelut ja saattamaan ne mahdollisuuksien mukaan onnistuneeseen päätökseen
Neuvotteluihin uutta pontta SVUL:n vaikeudet heijastuivat luonnollisesti urheilujärjestöjen yhdentymiskeskusteluihin. Samalla oli löydettävä uusi asema TUL:lle, koska siitähän ei voinut tulla mikään uuden organisaation rinnakkaisjärjestö vanhan mallin mukaan liitostahan oli päinvastoin tulossa uuden etujärjestön jäsen. Koska rahapula oli ankara varsinkin perustasolla, niin halusin vahvasti sitouttaa tulokset valtionapuun." 14 Opetusministeriö ei suoraan puuttunut Holkerin vetämiin yhdentymisneuvotteluihin, mutta ministeriön viesti oli omien kartoitustensa ja neuvotteluyhteyksiensä pohjalta, että pyöreän pöydän neuvotteluissa oli päästävä tulokseen ja löydettävä selkeät tehtävät uudelle organisaatiolle. puun kuljettu, se romahti kuin korttitalo" , kuten tuolloinen kulttuuriministeri Isohookana-Asunamaa tapausta luonnehtii. Vielä oli kuitenkin keskusteltavaa. Vastaavalla tavalla TUL on tällä hetkellä täysin hampaaton." 17 LIIKUNTA & TIEDE 412003 15. Ratkaisu oli syntynyt, mutta tuskaa se oli tuottanut, ja myös opetusministeriön piirissä esitettiin arvioita urheilujohtajien toimista kuluneina vuosina. SVUL:n liitot sen sijaan tulivat muhaan. Halusin lisäksi kytkeä valtionavun selkeisiin tuloksiin. nämä taloussotkut ovat sulkeneet kokonaan suun ja tehneet SVUL:sta, johtavasta urheilujärjestöstä täysin talutettavan suhteessa valtiovarainministeriöön, jonka apuun se välttämättä on joutunut turvautumaan. TUL:n valtionavun "dramaattinen" käyttääksemme Holkerin esittämää luonnehdintaa putoaminen liittyi tuolloisen opetusministerin toimesta teetettyyn selvitykseen. Sille piti joidenkin mielestä luoda löyhä ja joustava hallintamalli, sitäkään, mitä sillä tarkoitettiin, ei kukaan oikein pystynyt spesifioimaan." 15 Holkerin ryhmän tehtyä kiivaasti töitä tulostakin syntyi lopulta koolla oli toistasataa valtionapuun oikeutettua järjestöä. " Uunilan puheenvuoro merkitsi käytännössä vuonna 1906 perustetun ja koko olemassaolonsa ajan maan suurimpana urheilukeskusjärjestönä säilyneen SVUL:n loppua. "16 "Meillä ei ole koskaan ollut niin huonoja keskusjärjestöjohtajia suhteessa yhteiskuntaan kuin tällä hetkellä ... Katto-organisaatio, vaan ei keskusjärjestö . Uusi tilanne ei kuitenkaan voinut olla vaikuttamatta myös itse pääasiaan. Neuvottelujen vetäjä muistuttaa ratkaisun ehkä dramaattisimmasta vedosta: "Kun sitten ]uhka Uunila yhdessä tilaisuudessamme Marina Congress Centerissä ilmoitti, että SVUL jäisi uuden järjestön ulkopuolelle, olimme kuulleet ratkaisevan puheenvuoron. SVUL:sta oli tullut taloudellinen raunio, ja ministeriössä nähtiin, "ettei raunioita kannattanut enää raahata SLU:n puolelle, koska siitähän olisi tullut vain lisätaakka", kuten Tytti Isohookana-Asunmaa asian ilmaisee. "Liiton talouden raunioituminen toi oman hankaluutensa, vaikkei sinänsä kuulunutkaan neuvotteluihin", pyöreän pöydän tapaamisia isännöinyt Harri Holkeri muistuttaa. Liiton poisjäänti uudesta katto-organisaatiosta oli opetusministeriön asettama ehto uuden järjestön perustamiselle. Se oli erään!ai"Ehkä suurin ongelma oli se, ettei minulle kyetty ministeriössä osoittamaan selkeitä jakoperusteita, joita kohdistettaisiin keskenään vertailukelpoisesti kaikkiin tahoihin, keskusjärjestöihin, piirijärjestöihin ja lajiliittoihin omine organisaatioineen." Tytti lsohookana-Asunmaa nen honh!aavi, josta piti valkoisen savun nousta, muutoin ei kukaan lähde. Tytti Isohookana-Asunmaa muistelee: "Tultuani ministeriksi havaitsin, ettei tuolloin ollut hovin tarkkoja kriteereitä siitä, miten valtionapua jaetaan ja veihhausvoittovaroja käytetään. Tammikuussa 1993 urheiluja liikuntajärjestöjen edustajat saattoivat jo allekirjoittaa aiesopimuksen tulevasta keskusorganisaatiosta. Kesään 1993 mennessä neuvottelut etenivät siihen määrään, että niiden vetäjä saattoi tiivistää tapaamistahtia ja lisätä miehitystä. Huvittavaa näin jälkikäteenkin on se, että vaikka me olimme selkeästi luomassa uutta keskusjärjestöä, sitä ei saanut sanoa heshusjärjestöhsi. Jos tehtiin hyvää tulosta esimerkiksi !ajiliittotasolla, niin siitä piti sitten olla näkyvää hyötyä. Ryhdyimme ensin ideoimaan ja sitten työstämään lopullista rathaisua,ja minä ilmoitin, että niin kauan istuntoja pidetään, että ratkaisuun päästään. Joka ihisenä viikon päivänä kokoonnuimme Suomen Pankin henkilökunnan kerholla ja lähtökohtana oli, että joka aamu istutaan ja katsotaan, mitä oli edellispäivänä saatu aikaan." Holkeri jatkaa: "Tärkein vääntö käytiin tietenkin SVUL:nja TUL:n välillä. Neuvottelut saivat asetelmasta uutta pontta. Uunila noudatti siten puheenvuorossaan opetusministeriön tahtoa, jotta uusi etujärjestö voisi toteutua. Uunila teki siinä yhden suurimmista urhei!uteoistaan. Tämä on avuttomin sakki, joka on ollut vuosikymmeniin .. Kummallakin perinteisellä keskusjärjestöllä oli alttiutta neuvotella. Ehkä suurin ongelma oli se, ettei minulle kyetty ministeriössä osoittamaan selkeitä jakoperusteita, joita kohdistettaisiin keskenään vertailukelpoisesti kaikkiin tahoihin, keskusjärjestöihin, piirijärjestöihin ja !ajiliittoihin omine organisaatioineen. Tuolloin valtionpankin johtokuntaan päätoimenaan kuulunut Harri Holkeri muistelee: "Kun osoittautui, että pyöreän pöydän keskustelut olivat tuottaneet tulosta, pyysin mukaan lisää väkeä. Yhden räväkimmistä lausunnoista esitti neuvotteleva virkamies Timo Haukilahti joulukuussa 1993: "Meillä ei ole koskaan ollut niin huonoja heshusjärjestöjohtajia suhteessa yhteiskuntaan kuin tällä hetkellä. Aika nopeasti, jo kesällä 1991 asetin työryhmän selvittämään jakoperusteita. Samoin neuvotteluja vauhditti se, että TUL:n valtionapu oli tuolloin huomattavasti pudonnut aiemmasta tasosta
ERKKIVASARA,VTT poliittisen historian dosentti Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin yliopisto puh: 09-5870362 sähköposti: erkki.vasara@helsinki.fi Kirjoitus perustuu Erkki Vasaran Liikuntatieteellisen Seuran julkaisusarjassa loppuvuodesta 2003 ilmestyvään tutkimukseen valtion liikuntahallinnon historiasta. läänien ja kuntien liikuntahallinto 1919-1994, toimittanut Juhana Aunesluoma, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 142, Tampere 1995, s. Hänen valintansa myötä SLU sai johtajakseen ja keulakuvakseen merkittävän yhteiskunnallisen ja elinkeinoelämän vaikuttajan, mikä korosti urheiluelämän ja muun yhteiskunnan tiiviitä henkilösuhteita. Lisäksi ministeriö näki Isohookana-Asunmaan mukaan rajanvedon välttämättömyyden uuden keskusjärjestön ja olympiakomitean välillä. Niiden evästäminä uusi keskusjärjestö, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) perustettiin virallisesti marraskuun 16:ntena 1993, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin sittemmin julkisestikin kokoomusväriä tunnustanut telakkajohtaja ja jääkiekkomies Martin Saarikangas. 10 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11.02.2003. 122. 11 Raija Mattilan lausunto, haastattelu 1.8.2002. 8 Harri Holkerin lausunto, haastattelu 23.09.2002. Näin siitäkin huolimatta, että järjestöillä oli vuosikymmenet ollut omat edustuksensa valtion liikuntahallinnossa samoin kuin politiikassa muutoinkin. 4 Anna-Liisa Kasurisen lausunto, haastattelu 13.9.2002. Lähteet: Seppo Hentilä, Urheilun sokea pinnistys urheilun eheytys aloitettiin väärästä päästä, teoksessa Lihan ihmemaassa, Liikuntatieteellinen Seura 60 vuotta (1933-1993), Liikuntatieteellisen Seuran Julkaisu nro 138, toimittanut Teijo Pyykkönen, Tampere 1994, s. 16 Sama. SVUL:n poisjäänti korosti urheilujärjestökentän yhteenliittymää ennen muuta urheilun itsensä ehdoilla, sillä tulivathan uuden organisaation tärkeimmiksi jäsenliitoiksi eri urheilumuotojen erikoisliitot, joiden jäseniksi myös TUL:n seurat nyt tulivat. Varsinainen urheilutyö tapahtuisi lajitasolla. Vuoden 1918 syksystä alkanut suomalaisen urheiluliikkeen poliittinen kahtiajako oli, kestettyään 75 vuotta, tullut päätökseensä. 7 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11 .02.2003. Tärkeintä oli käytäntö, eijärjestökoneisto. 122. Rajanveto välttämätön myös olympiakomitean suuntaan Opetusministeriön tavoitteena oli eheytysprosessin ajan ollut katto-organisaatio, jolla olisi piirejä myöten mahdollisimman kevyt organisaatio, vähän henkilökuntaa, ja jolla olisi selkeä tehtäväkuva. Historian ironiaa oli juuri siinä, että koko kahtiajaon ajan TUL:n sulauttamista itseensä ajanut SVUL oli sekin nyt tullut tiensä päähän samalla kun TUL jatkoi toimintaansa uuden yhteistoiminta järjestön itsenäisenä jäsenliittona. Myös ruotsinkielinen urheiluliike tuli uuteen järjestöön mukaan tasavertaisena jäsenenä. 3 Sama. 18 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11 .02.2003.. Kymmenen vuoden kokemuksella voidaan vasta alustavasti arvioida SLU:n toiminnan ansioita ja puutteita. Kahden keskusjärjestön keskinäisesti riitaisa kokonaisuus ei valtion näkövinkkelistä ollut suinkaan paras asetelma. Opetusministeriöllä oli oma osuutensa tapahtumissa. Taloudellisen laman painaessa päälle, tulosvastuuajattelun nostaessa päätään, SVUL:n ajautuessa taloudellisiin vaikeuksiin ja uusien haasteiden lähestyessä käytännön urheiluelämää oli oivallinen aika käydä uudistamaan rämettynyttä ja vanhoissa taisteluasemissa edelleen elänyttä "keskusjärjestöapparaattia". 15 Harri Holkerin lausunto, haastattelu 23.09.2002. Selvältä kuitenkin näyttää, että opetusministeriöllä on nyt aiempaa helpompaa määrittää suhteitaan ja yhteistyötään yhden edunvalvontajärjestön suojissa elävään, erikoisliittojen ja muiden järjestöjen muodostamaan urheiluliikkeeseen kuin entiseen, hajanaiseen ja riitaisaan, eri latuja etenevään urheilujärjestökenttään. Perinteisten keskusjärjestöjen "väännön" ohella uuden organisaation perustamiseen liittyi luonnollisesti myös alueorganisaation toteuttaminen. 16 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Se, että SVUL jäi pois uudesta perusteilla olevasta järjestöstä, laimensi niitä pohdintoja, joiden mukaan vireillä olisi sittenkin viime kädessä SVUL:nja TUL:n yhdistyminen edellisen ehdoilla, mutta uuden organisaation puitteissa. Urheilun järjestökenttää tukevana ministeriönä opetusministeriö kantoi oikeutettua huolta siitä, että järjestöjen pompöösien rakenteiden takana oleva todellisuus, käytännön urheiluelämä saisi mahdollisimman täysimääräisenä urheilulle ja liikunnalle valtion varoista myönnettävät varat. 18 Peruslinjanvedot olivat selvät. Uudistuksen myötä päättyi lisäksi Suomen Palloliiton, jalkapallosta vastaavan lajiliiton, erillistie ikään kuin keskusjärjestön asemassa olleena erikoisliittona. 57. 2 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11.02.2003. 9 Sama. 6 Harri Holkerin lausunto, haastattelu 23.09.2002. 17 Juppi-Aunesluoma, s. 13 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11.2.2003. 14 Sama. Samalla myös Työväen Urheiluliitto, joskin sekin monessa suhteessa uudistuneena, säilytti asemansa aatteellisena urheilujärjestönä. Harri Holkerin ajatuksissa eheytysneuvotteluprosessin päättyminen merkitsi myös hänen toimeksiantonsa huipennusta, ja niinpä hänen kahden ja puolen vuoden mittaiseksi ennättänyt kautensa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana päättyi vapaaehtoisen vetäytymisen myötä. 5 Raija Mattilan lausunto, haastattelu 1.8.2002. Vuosikymmen sitten toteutettu urheilun keskusjärjestökentän vanhojen rakenteiden hajottaminen ja uuden, löyhähkön "keskusjärjestön" toteuttaminen oli maamme urheiluhistorian merkkitapauksia. 12 Joel Juppi-Juhana Aunesluoma, Valtiovalta ja liikunta 19201994, teoksessa liikuntaa kaikelle kansalle, Valtion
Liikuntaa ja keuhkosyöpää on tutkittu noin 20 eri työssä. Rintasyövän ja fyysisen aktiivisuuden välisestä yhteydestä on julkaistu yhteensä lähes 60 tutkimusta. Liikunnan harrastamisen ja rintasyövän esiintymisen välillä on selvä yhteys siten, että fyysisesti aktiivisilla naiKuva: Antero Aaltonen silla syöpäriski on noin 20 prosenttia pienempi kuin liikkumattomilla naisilla. Tutkimusten perusteella on osoitettu, että fyysisesti aktiivisilla henkilöillä on 30 prosenttia pienempi riski sairastua tähän syöpätyyppiin verratuna vähän tai ei lainkaan liikkuviin henkilöihin. Liikunnasta ja syövästä on olemassa melko paljon julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia parin viime vuosikymmenen ajalta. Preja postmenopausaalisilla naisilla tai teini-ikäisillä ei ole havaittu eroja. Harvoissa tutkimuksissa on selvitetty ikääntymisen vaikutusta riskiin. Sairaanhoitajien tutkimuksessa ( 4) todettiin myös selvä annos-vaste yhteys syövän ja vapaa-ajan liikunnan välillä. Kuvassa 5 on esimerkkinä terveydenhuollon ammattilaisilla tehty seurantatutkimus, jossa tutkittavat jaettiin kvintiileihin ripeän liikunnan harrastamisen mukaan (6). Pääosa niistä on tehty Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa tai Australiassa. Aktiivisilla naisilla riski rintasyöpään vähenee 20-30 prosenttia liikkumattomiin verrattuna. syöpätyypin ja liikunnan harrastamisen välillä eri ikäisillä. Suurin osa tutkimuksista on tehty keskiikäisillä tai iäkkäillä henkilöillä. Suoja saadaan annoksella, joka vastaa kohtalaisten ripeää tai ripeävauhtista liikuntaa 30-60 minuuttia päivässä. yöpä on elintasomaissa merkittävä kuolinsyy, minkä vuoksi on tärkeää tuntea sairastumiseen johtavia tekijöitä ja erityisesti niitä, joihin voidaan elintavoilla vaikuttaa. TEKSTI: RAIJA LAUKKANEN LIIKUNTA vähentää syöpäriskiä Liikuntaa säännöllisesti harrastavilla aikuisilla on 30-40 prosenttia pienempi riski sairastua paksusuolensyöpään kuin liikkumattomilla. Tässäkin syöpätyypissä 3060 minuuttia päivässä on osoittautunut hyväksi suojaannokseksi. Näiden perusteella voidaan päätellä, että aktiiviUIKUNTA & TIEDE 4/2003 17. Säännöllistä vapaa-ajan kuntoliikuntaa harrastavilla naisilla rintasyövän riski oli 40 prosenttia pienempi kuin liikkumattomilla naisilla. Noin 30 tutkimuksessa on selvitetty peräsuolisyövän ja liikunnan yhteyttä, mutta näissä tutkimuksissa ei ole löydetty yhteyttä ao. Eturauhassyövän ja liikunnan välisiä tutkimuksia on vajaat 40. Päivittäiseksi liikunta-annokseksi näyttäisi riittävän 30-60 minuutin kohtalaisesti rasittavaa tai ripeää liikuntaa. Harvad Alumni -aineistoissa (3) paksusuolen syövän suhteellinen sairastumisriski oli vähentynyt puoleen, kun henkilöt harrastivat liikuntaa 1000-2500 kcal viikossa verrattuna alle 1000 kcal kuluttaneisiin. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa (5) sekä fyysisesti aktiivinen työ että säännöllinen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus selittivät pienempää rintasyöpäriskiä. Noin 50 tutkimuksessa on selvitetty paksusuolisyövän ja liikunnan yhteyksiä. Yksiselitteistä vastausta syövän ja liikunnan väliseen yhteyteen ei ole saatu; osassa tutkimuksia yhteys on löytynyt, osassa ei
7. RS, Hsieh C. Leisure-time physical activity, body size and colon cancer in women. N Engl J Med, 336 1269-1275, 1997. Myös yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (8) trendi liikunnan määrän ja keuhkosyöpäriskin välillä oli selvä. lnt J Epidemiol 28:620-625, 1999. Tule tapaamaan opettajia ja opiskelukavereitasi tai kokoa yhteen oikea kurssikokous! Lunasta illalliskorttisi maksamalla 25 € yliopiston tilille Nordea 166030-101488 13.11.2003 mennessä. Tarjolla on buffet-illallinen, ohjelmaa ja tanssia. Tutkimuksia on lisäksi melko vähän ja vain muutamissa on selvitetty iän vaikutusta. Lee I-M, Sesso HD, Paffenbarger RS, Jr. J Natl Cancer lnst 831324-1329, 1991 . Cancer Epidemiology, voi. Epidemiologisten tutkimusten perusteella syy-seuraussuhde syövän ja fyysisen aktiivisuuden välillä on "vakuuttava" paksusuolensyövän ja rintasyövän kohdalla. 6. Tohtori Lee työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa (Harvard Medical School, Boston) Kir1allisuus: 1. Thune 1, Brenn T, Lund E, Gaard M. Aktiivisilla naisilla riski rintasyöpään vähenee 20-30 prosenttia liikkumattomiin verrattuna. ({ Lisätietoja: liito@kolumbus.fi, "----7 puh. Physical activity and risk of lung cancer. silla henkilöillä olisi 20 prosenttia pienempi riski sairastua kuin liikkumattomilla. J Natl Cancer I nst 89;948-955, 1997. Physical activity and cancer risk: dose-response and cancer, all siten and site-specific. 4. Giovannucci E, Leitzman M, Spiegelman D et al. Suoja saadaan annokse]d,a, joka vastaa kohtalaisten ripeää tai ripeävauhtista liikuntaa 30-60 minuuttia päivässä. Liikunta-ja terveystieteiden tiedekunnan 40-vuotisjuhla Tervetuloa Liikunnalta (liikuntatai terveystieteiden koulutusohjelmista) valmistuneet ja nykyiset opiskelijat tiedekuntamme 40vuotisjuhlaan 21.11.2003 kello 16.30-19.00 sekä tämän jälkeiseen illanviettoon klo 19 alkaen. The influence of physical activity on lung cancer risk: a prospective study of 81, 516 men and women. Norjalaisilla (7), säännöllisesti liikuntaa harrastavilla näyttäisi olevan noin 30 prosenttia pienempi sairastumisriski kuin liikkumattomilla. Muiden syöpätyyppien ja liikunnan välistä yhteyttä ei tutkimusten vähäisyyden vuoksi ole osoitettavissa. Liikuntaa säännöllisesti harrastavilla aikuisilla on 30-40 prosenttia pienempi riski sairastua paksusuolensyöpään kuin liikkumattomilla. 3. Friedenreich CM. Thune 1, Lund E. RAIJA LAUKKANEN Terveysliikunnan dosentti Oulun yliopisto Liikuntatieteellinen johtaja Polar Electro Oy Kempele puh: 08-5202 100 sähköposti: raija.laukkanen@polar.fi Artikkeli perustuu tuoreimpiin kansainvälisiin katsausjulkaisuihin (1,2) fyysisen aktiivisuuden Ja syövän välisistä yhteyksistä sekä 1-Min Leen XVII Puijo symposiumissa Kuopiossa kesäkuussa 2003 pitämään luentoon fyysisestä aktiivisuudesta ja syövän ehkäisystä. Cancer Res 58:5117-5122, 1998. Physical activity and the risk of breast cancer. Physical activity and risk of developing colorectal cancer among college alumni. lnt J Cancer 70: 57-62, 1997. 33, nro 6, Suppl., S530-550, 2001. (09) 1502 616, 1502 615, 1502 617.. Nurses· Health Study Research Group. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/liikunta Juhlapäivänä kello 12.00-15.30 järjestetään Liikuntaja terveystiedon opettajat ry:n syysseminaari, joka' J2 käynnistää Liikuntakasvatuksen teemavuoden ~& 2004 tapahtumat. Physical activity and cancer prevention: from observational ta intervention research. Tapahtumien paikkana on Liikunta-rakennus. 10,287-301, 2001. Thune 1, Furberg A-S. 2. A prospective study of physical activity and prostate cancer in male health professionals. 8. Martinez ME, Giovannucci E, Spiegelman D, Hunter DJ, Willet W, Colditz GA. Kaikissa tutkimuksissa ei ole kontrolloitu tupakointia, mikä vaikeuttaa lopullista tulkintaa. Yhteys on "todennäköinen" eturauhassyövän ja liikunnan välillä ja "mahdollinen" keuhkoja endometristen syöpien välillä. Lee I-M, Paffenbarger, Jr. Maksuun merkintä 20640 sekä osallistujien nimet. Med Sci Sports Exerc, voi. 18 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 5
TEKSTI: ESKO MÄLKIÄ F ysioterapia vie tutkimusta näyttöön perustuviksi käytännöiksi Fysioterapian vaikuttavuutta selvittävä tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Ihmisen liikuntaja suoriutumismahdollisuuksien kehittäminen on olennainen osa fysioterapiaa. Terapia viittaa toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaminen tai helpottaminen. Fysioterapia sana oli tosin käytössä Suomessakin jo kolmekymmenluvulla. Fysioterapiaan tullaan etupäässä kiputilan eikä niinkään liikuntahäiriöiden vuoksi ja useimmiten lääkärin lähetteellä. Maailman fysioterapian kattojärjestön WCPT (The World Confederation for Physical Therapy) mukaan olennaista on liikkumisen potentiaalin (movement potential) maksimointi. Kuitenkin fysioterapian eräs tärkeimpiä tavoitteita on kehittää ihmisen mahdollisuuksia toimia omaehtoisesti liikuntahäiriöistä huolimatta. Fysikaalinen hoito sana on edelleen käytössä useissa virallisissa yhteyksissä kuten verokäytännössä, kansaneläkelaitoksen toiminnassa jne. Saman tyyppisiä ilmaisuja on käytetty tai käytetään fysioterapiasta edelleen. Fysioterapia toimii osana terveydenhuoltoa, yleensä kuntoutusympäristössä, mutta myös ehkäisevänä toim intana esim. työterveyshuollossa . Tutkittu tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tärkeää. Fysioterapia tapahtuu välittömässä kontaktissa terapeutin ja potilaan välillä, joko yksilötai ryhmä terapiana tai kontrolloituna omaehtoisena harjoitteluna. Terapeuttinen harjoittelu voi tapahtua myös ns. Saksassa on vasta siirrytty sanasta krankengymnastik fysioterapia sanaan ja Ranskassa on käytössä kienesietherapie. Fysioterapian keinovalikoimaan kuuluu toki monia muitakin terapeuttisia toiminnan muotoja. Esimerkiksi Isossa Britanniassa ammatillinen toiminta alkoi 1894. Välillisen terapian, esimerkiksi fysikaalisen terapian (kuten lämpöja sähköhoitojen) tarkoituksena on yleensä valmistaa terapeuttiseen harjoitteluun tai toimintaan tai vaikuttaa suoraan elimistön rakenteita ja toimintoja korjaavasti. Se antaa parhaat eväät varmistua oikeasta toiminnasta hoitotilanteessa ja eettisesti tukevan pohjan valinnoille. Ammatillinen kelpoisuus hankitaan Suomessa ammattikorkeakouluissa, mutta monessa maassa fysioterapeutin ammatillinenkin tutkinto on yliopistollinen peLIIKUNTA & TIEDE 4/2003 19. Sitä toteuttaa useimmiten fysioterapeutti, mutta liikunnallisten kuntouttavien harjoitteiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu useiden eri ammattialojen edustajia, erityisesti liikunnan ammattilaisia. Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan laillistettu ammattihenkilö. luonnollisessa ympäristössä fysioterapiatilojen ulkopuolella toiminnallisina harjoituksina. Kuitenkin USA:ta lukuun ottamatta maailmalla käytetään sanaa fysioterapia. Fysioterapian tavoitteina on useimmiten ihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen ja erityisesti liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen psykososiaalisia ulottuvuuksia unohtamatta. F ysioterapia edustaa toiminta-aluetta, jolla on jo pitkä ammatillinen historia. Sananafysio viitaa aiemmin tässä yhteydessä käytettyyn sanaan fysikaalinen eli fyysinen . Näitä ovat esimerkiksi manuaaliset käsittelyt, joilla pyritään korjaamaan suoraan virheellisiä funktioita tai rakenteita. Terapeuttisen harjoitteluun ja toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen kuuluu aina tavoitteiden määrittely sekä harjoittelun vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi. Ruotsissa käytetään termiä sjukgymnastik. Useimmiten tässä käytetään liikeja liikuntahoitoja, joita nykyään kutsutaan terapeuttiseksi harjoitteluksi tai harjoitusterapiaksi. Fysioterapiasta on käytetty aiemmin Suomessa nimitystä lääkintävoimiste!u, joka osaltaan viittaa fysioterapian olennaiseen osaan eli voimisteluun ja siis liikkeiden käyttöön kuntouttavassa mielessä. Terapeuttisella harjoittelulla tarkoitetaan sellaisten aktiivisten ja toiminnallisten menetelmien käyttöä,joilla pyritään korjaamaan tai ehkäisemään rakenteellisia ja funktionaalisia vauriota, lieventämään suoritusrajoitteita, minimoimaan tai ehkäisemään työhön tai sosiaaliseen elämään osallistumisen rajoitteita
Vaikuttavuudesta on näyttöä Fysioterapia alkoi kehittyä itsenäisenä tutkimusalueena seitsemänkymmentä luvulla USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Näyttöön perustuvien artikkeleiden ja katsausten käyttö fysioterapian käytännön työn tukena on tärkeää. Harmonisesta eteenpäinmenosta ei tule mitään, jos tämä kulku ei tapahdu todellisessa vuorovaikutuksessa ja toisiaan arvostaen. Kaksissa saappaissa eteenpäin Kvantitatiivisten tutkimusten lisäksi on analysoitu myös laadullisella tekniikalla tehtyjen tutkimuksien näyttöä. Se antaa mahdollisuuden tutkia selvemmin tavoitteen suunnassa määritellyn fysioterapian vaikuttavuutta. Fysioterapian toimintaa ja tavoitteita on pyritty selkeyttämään WHO:n ICIDH-mallin avulla viimeisten viidentoista vuoden aikana. Erinomaisen tutkimuksen kriteerit täyttää 141 tutkimusta. Se on myös paras strategia hallita menetelmävaihtoehtojen kaaos ja epävarmuus oikeasta toiminnasta hoitotilanteessa ja antaa eettisesti tukevan pohjan valinnoille. Myös suomalaisessa terveydenhuollossa on yhdeksänkymmentäluvulla alettu vaatia yhä enemmän näyttöä eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Tutkimukset ja tasokkaat katsausartikkelit ovat lisääntyneet viime vuosikymmeneltä lähtien eksponentiaalisesti. Tähän tarvitaan tutkimusta. Kaikilla tutkimuksilla on heikkoutensa ja vahvuutensa.Tutkimusten näytön analysoinnin tulee olla myös jatkuvan, rakentavan kriittisen tarkastelun kohteena. Näistä maisterin tutkinnon on suorittanut noin 200. Vaikuttavuutta käytetään näyttönä. Terveydenhuollossa näyttö tarkoittaa todistetta käytetyn menetelmän tepsivyydestä ja vaikutuksen tehosta eli vaikuttavuusnäyttöä. Tutkimusrahoitus taas kohdistuu yleensä sairauden syyn löytämiseen ja poistamiseen. Määrälliset tutkimukset antavat yleistettävää näyttöä, jota laadullisella tutkimuksella voidaan edelleen valaista. Alun perin sana näyttö tarkoittaa todistusaineistoa tai selvitystä viranomaisille esitetyn väitteen todenperäisyydestä. Esimerkiksi Ruotsissa on noin 150 väitellyttä fysioterapeuttia. 1950luvulla oli tehty kaksi kriteerit täyttävää tutkimusta. Näissä analyyseissä fysioterapia on tulkittu yhdeksi yksinkertaiseksi hoitomuodoksi ja vastaavasti terapiassa käytetyt liikkeet. •=1 rustutkinto. Näyttöön perustuvat analyysit arvostavat eniten kokeellisia kaksoissokkotutkimuksia, joissa on tavoitteena selvä syy-seuraus suhde. Ne on kerätty omaan Campbell col!aboraatio tietokantaan. Myös fysioterapeuttien ammattikoulutus ja kliininen työ tarvitsee tällaisen, pitkälle menevän yliopistollisen tutkimuksen tuloksia. Puhutaan tietyn toiminnon vaikutuksesta eli 20 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 seurannaisvaikutuksesta (effect), toiminnon vaikutuskyvystä laboratorio-oloissa tai ideaalisessa hoitotilanteessa (efficacy), ja siitä miten tämä toiminto on toteuttavissa tehokkaasti käytettävissä olevat voimavarat ja saavutettavat hyödyt huomioiden, eli toiminnan vaikuttavuudesta ( effectiveness). Tohtorin tutkinnon jonkin tieteen alueella on suorittanut 25. Pohjoismaissa, Englannissa ja Beneluxmaissa alueen tutkimus on lisääntynyt vauhdilla kahdeksankymmentäluvulta lähtien. Laadullisen tutkimuksen osuus fysioterapian näytön analyyseissä on vahvistunut. Tämä vie näyttöön perustuvasta tutkimuksesta näyttöön perustuvaan käytäntöön. Suomessa toimii tällä hetkellä yli 11000 fysioterapeuttia. Ovatko näytön analyysit olleet riittävän tarkkoja ja herkkiä. Vaikuttavuutta selvittävä tutkimus on lisääntynyt fysioterapiassa viime aikoina räjähdysmäisesti. Tämä malli on nyt ICF ja suomeksi "Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus". Kuitenkin erilaisista toimitaja suorituskyvyn rajoitteista kärsivien määrä kasvaa jatkuvasti. Fysioterapian tutkimus kulkee kaksissa saappaissa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen saappaissa. Fysioterapian näyttöön perustuvaa tutkimusta luokittelevassa PEDro tietokannassa on nyt 4 777 viitettä, joista noin 2600 viitettä on täyttänyt kohtuullisen ja noin 900 hyvän tutkimuksen kriteerit. Fysioterapia kehittyi kuten kuntoutus ja monet muutkin terveydenhuollon alueet ilman, että oli mahdollista tai että ymmärrettiin käyttää perusteellisen tieteellisen tutkimuksen tukea ja löydöksiä. Terveystutkimuksessa käytetään tutkimusasetelmasta ja tilanteesta riippuen eri käsitteitä. Fysioterapialle käyttökelpoista tutkimusta tehdään lisäksi monella muulla tieteenalalla. Fysioterapian ja kuntoutuksen tutkimus ei yleensä kohdistu jonkin taudin syyhyn, vaan taudin tai sen hoidon seurausten aiheuttamien suoritusrajoitteiden ehkäisyyn tai korjaamiseen