. • • • .. _// un a &TIEDE ~ LIIKUNTA hyvinvointipoliittinen mahdollisuus
Sen yleinen tavoite on antaa strategista suuntaa urheilun asemalle Euroopassa, rohkaista keskustelua urheilua vaivaavista ongelmista, vahvistaa urheilun näkyvyyttä EU:n päätöksenteossa ja parantaa yleistä tietoisuutta alan tarpeista ja erityispiirteistä. kari.keskinen@lts.fi. Sateiden lomassa on ollut kova kysyntä erilaisista liikunta ja urheiluvarusteisia, joita on mennyt kaupaksi normaalikesiä enemmän. Myönteistä on, että kaupan järjestöt ovat raportoineet kasvaneen myynnin kohdistuneen monipuolisesti eri liikuntavälineisiin. Auringon ja helleilmojen vähäisyys parhaimpaan loma-aikaan näkyy vastaantulijoiden kasvoilta. KESKINEN einäkuun poikkeuksellisen runsaat sateet ovat jättäneet jälkensä. Rannoilla on helteiden puuttumisesta huolimatta kaiketi runsaasti oleiltu koska hukkuneiden lukumäärä on huolestuttavan suuri. Tämä Liikunta & Tiede -lehti ilmestyy kaksoisnumerona Vlll Liikuntapoliittisten neuvottelupäivien alla. Sen mukaan urheilun ja liikunnan merkitys yhteiskunnallisena ja taloudellisena ilmiönä kasvaa ja sen avulla voidaan huomattavasti lisätä yhteisvastuuta ja hyvinvointia EU:n strategisten tavoitteiden mukaisesti. Esillä on kansallisen liikuntaohjelman suunnittelu, korkeakoulujen liikunta, liikkumattomuus tutkimuksen kohteena, liikunnan rakenteet ylätasolla yksilöön, kuruanäkökulma ja kansainväliset haasteet. KESÄN SATO ON KYPSYMÄSSÄ EUROOPPA HAKEE STRATEGISTA SUUNTAA LIIKUNNASSA KARI L. Liikunta & Tiede toivottaa antoisia liikuntapoliittisia keskusteluja niin lukijoilleen kuin Vlll Liikuntapoliittisten päivien osanottajillekin. Kansalaiset ovat kylmien ilmojen myötä ilmeisesti liikkuneet enemmän myös luonnossa ja liikuntapaikoilla. Valkoisessa kirjassa komissio käsittelee ensimmäistä kertaa kattavasti liikuntaan ja urheiluun liittyviä kysymyksiä. Euroopan yhteisöjen komissio julkaisi heinäkuussa Urheilun valkoisen kirjan. Historiaan on jäänyt myös monipuolinen, menestyksellinen kongressikesä. Selkeyua haetaan myös kysymyksissä, joissa EU:n lainsäädäntöä sovelletaan urheiluun. Hän voi hyvillä mielin jäädä ansaitsemilleen eläkepäiville, mikäli vain itse malttaa niin tehdä. Emeritusprofessori Paavo V Komi esikuntineen on n ist u i yl iuämään tapahtumalle ennalta asetetut kovat ennakko-odotukset. Euroopan ja Suomen liikuntatieteiden huipputapahtuma oli Jyväskylässä heinäkuun toisella viikolla järjestetty 12. Toivottavasti valkea kirja muutoinkin avaa uusia ideoita ja avartaa ajattelua sekä saa aikaan uutta toimintaa liikunnassa ja urheilussa myös EU-tasolla. Päivien teemat ovat vaativia ja niiden eteenpäin vieminen onnistuneesti edellyttää kansakunnan parhaiden voimien yhteen kokoamista. Se oli suurmenestys kaikilla miuareilla mitattuna. Runsaat 1500 osallistujaa yli 70 maasta sekä 1350 tieteellistä esitelmää liikuruarieteiden kaikilta eri osa-alueilta on osoitus eurooppalaisen tiedeyhteisön suuresta tutkunusakti ivisuudesta ja myös suomalaisten onnistuneesta kongressin toteuuarnisesta. European College of Sports Science -kongressi. Etelän lomamatkat ovat alkaneet taas houkuttaa. Päivien tarkoituksena on synnyttää keskustelua liikkumattomuudesta monesta eri näkökulmasta: globaalista olleesta aina yksittäisen henkilön motiiveihin ja valintoihin
Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat välittömästi kuntalaisiin ja niitten taloudellinen vaikutus on noin miljardi euroa vuosittain. Kari Ka/!iokoski 72 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. 63 Ruotsin vammaisurheilu liikkeessä. Pitkä työura ja itsenäinen vanhuus ovat nousseet hyvinvointipolitiikan päätavoitteiksi. Tuula-Maria Asikainen 70 Tanssin tutkimuksesta yksissä kansissa. Reetta Meriläinen 15 Liikuntaa kaikille tarpeen ja tahdon mukaan. Pelaajat ratkaisevat itse millaisia ihmisiä, urheilijoita ja millainen joukkue he haluavat olla, sanoo valmentaja Matti Alatalo. 62 Mika Lintilä liikuntaohjelmatoimikunnan puheenjohtajaksi. Alexander Holthoer 59 Hiki tulkoon! Lauri Laakso TAPAHTUNUTTA 60 Eurooppalaiset urheilujärjestöt nostamaan profiiliaan. Pauli Vuolle 16 Liikunta laajenee hyvinvoinnin suuntaan entä rakenteet. Jalkapallovalmentaminen voisi olla systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää yksilöiden kehittämistä, sanoo valmentaja ja tutkija Antti Nikander. Lauri Tarasti AJASSA 53 Miehet kuntoon! Suomalaiset miehet ovat historiallisen huonossa kunnossa. Se pitää hankkia ja ylläpitää itse. Kari L. Riikka Juntunen, Maria Laakso, Aija Saari 40 ROVIOLLA: Tutkimus on joukkuelaji. Esa Rovio 45 Liikunnan ryhmäilmiöiden tutkimus yksilöstä yhteisöihin. Tulisiko yleisen tuomioistuimen määräämä rangaistus ottaa huomioon urheilujärjestöjen dopingratkaisuissa. Matti Hintikka, Vesa Tikander 68 Tervettä liikettä terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Janne Jauhiainen, Ulla Reijonen 25 Ministeri Stefan Wallin: Huippu-urheiluun ja terveysliikuntaan satsaaminen eivät sulje toisiaan pois. Kuntoa ei voi ostaa. Leena Kummu LUETTUA 66 "Kuningaspelin kentät" tarjoaa oivaltavia avaussyöttöjä. Timo Laitinen 23 Liikunta on hyödyntämätön mahdollisuus korkeakouluissa. likka Niiniluoto 12 Liikkumattomuuden inhimilliset tekijät. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nykyään lihavampia kuin 1980-luvun alussa. Mirja Tukiainen TUTKITTUA 71 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteen maailmasta. Wallin liputtaa voimakkaasti suvaitsevan moniarvoisuuden puolesta. Juhani Kirjanen 42 Joukkue rakentuu yhteisistä arvoista ja erilaisuuden huomioimisesta. Pete Saarnivaara 62 Tapio Korjus valtion liikuntaneuvoston johtoon. Uusliberalismin mukaan yksilöt ovat entistä enemmän vastuussa omasta onnestaan. 2 Pääkirjoitus. Arja Sääkslahti. Eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestön ENGSOn puheenjohtajaksi valitun Birgitta Kervisen tavoitteena on järjestön profiilin terävöittäminen. Esa Rovio 48 Doping tuomiolla: Yksi rikkomus kaksi rangaistusta. Tapio Me/kas, Mari Miettinen 8 Liikkumatomat liikkeelle valistusta vai holhousta. Mikael Fogelholm 58 Pelintekijät ja porttivahdit. Petteri Laine 56 Bonuksia terveille, sakkoja sairaille ja huonokuntoisille. Kimmo Suomi, Ari Karimäki, Pertti Matilainen 35 Suomalaiset lihovat ahkerasta liikkumisesta huolimatta. Juha Heikkala 20 Hallitusohjelma liikunnan puntarissa. Susanna Luikku 28 Kuntapäättäjät luottavat liikunnan mahdollisuuksiin rakennemuutoksissa. Keskinen 5 Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Hyvinvoinnin tie tarjoaa seuratyölle houkuttelevia uusia toimintaja resurssimahdollisuuksia, mutta edellyttää perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja identiteettiä. Miksei ajatusta omasta vastuusta kestetä. Taru Lintunen 46 Joukkueurheilu kaipaa yksilön täsmävalmennusta. Ritva Prättälä, Katja Borodulin, Tomi Mäkinen 37 Kaikille avointa liikuntaa ja urheilua. Samalla heitä vaaditaan panostamaan tarmonsa kansallisen kilpailukyvyn hyväksi
Vanhusten toimintakykyä uhkaa kuitenkin myös terveeseenkin vanhuuteen liittyvä voimien, liikkumisen ja muidenkin kykyjen heikkeneminen, mitä fyysinen passiivisuus merkittävästi nopeuttaa. Tukija liikuntaelinten taudit, mielenterveyden häiriöt, sydänja verisuonitaudit, diabetes ja hermoston taudit aiheuttavat valtaosan työkyvyttömyydestä, mutta myös ikääntyneiden toimintakyvyn menetyksistä. Vielä kauemmin on tiedetty liikunnan merkitys kunnon ja toimintakyvyn cdisKuva: Gorilla/ David Trood LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 5. Teksti:TAPANI MELKAS, MARI MIETT INEN LIIKUNTA hyvinvointipoliittinen mahdollisuus Pitkä työura ja osallistuva, itsenäinen vanhuus ovat nousseet suomalaisen hyvinvointipolitiikan päätavoitteiksi. Niiden vahvistaminen ja niiden menetysten ehkäisy on koko elämän mittainen asia. Hyvinvoinnin yhtenä edellytyksenä ovat terveys ja toimintakyky. Kansantaudit ovat keskeisiä menetysten aiheuttajia niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. äestön hyvinvointia ja terveyttä tarkastellaan ja mitataan usein niiden menetysten kautta. Liikunnan on pitkään tiedetty olevan yksi monien kansantautien determinantti, niiden ilmaantumiseen vaikuttava tekijä. Aktiiviselle aikuisuudelle luodaan perusta lapsuuden ja nuoruuden aikana
Taloudellisia menetyksiä tule myös ihmisille itselleen. Merkittävää on myös sosioekonomisten ja alueellisten erojen näkyminen liikunnassa: eniten liikkuvat hyvin koulutetut toimihenkilöt, kun taas yrittäjät ja maaseutuyrittäjät liikkuvat vähiten. Työikäiset ovat lisänneet vapaa-ajan liikkumistaan viime vuosikymmeninä. Liikunnan edistäminen tulee edelleen nähdä terveellisen ravitsemuksen kanssa yhtenä kokonaisuutena. Suuri osa suomalaisista liikkuukin riittävästi terveytensä kannalta. Pienet lapset liikkuvat runsaasti ja myös eläkeikäiset ovat varsin aktiivisia liikkujia. Päätöksen toteuttamisessa on ratkaisevaa ollut poikkihallinnollinen yhteistyö eri ministeriöiden välillä. Kaupungeissa liikutaan enemmän kuin maaseudulla. 7,5 miljoonaa euroa. Selvimmin väestön liian vähäinen liikunta ilmenee ylipainoisuuden lisääntymisenä ja tyypin 2 diabeteksen yleistymisenä jopa siinä määrin, että sitä pidetään keskeisenä uhkana paitsi suomalaisten terveydelle myös maamme terveydenhuollon riittävyydelle. Suomalaisia on perinteisesti pidetty aktiivisina liikkujina. Erityisesti ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen voimakas kasvu ovat suuria, useita hallinnonaloja yhdistäviä haasteita. Arkiliikunnan vähentyessä ylipainoisten määrä kasvaa jatkuvasti. Näin on pystytty varmistamaan periaatepäätöksen laajamittainen toteutus. Nyt voimme antaa tutkimukseen pohjautuvia väestötason suosituksia terveysliikunnan laadusta ja annostelusta, erikseen eri väestöryhmille. Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan satojen miljoonien eurojen vuosittaiset kustannukset valtiolle, kunnille, vakuutuslaitoksille ja työnantajille. Näitä teemoja on tärkeää jatkaa lähivuosina. Sosiaalija terveysministeriössä laadittiin 2000-luvun alussa laaja mietintö ierveysliikunnan kehittämislinjoista. Liikunta on sisällytetty yhtenä tärkeänä teemana myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Liikunta osaksi laajempaa terveyden edistämistä Sosiaalija terveysministeriössä kansalaisten liikunnan edistäminen on noussut merkittäväksi osaksi ehkäisevää työtä. Liikunnalla on kasvava rooli myös kansanterveysjärjestöjen ohjelmissa, esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisy (DEHKO) -ohjelrnassa. Terveysliikunnan aseman vahvistuminen valtionhallinnossa näkyy erityisesti opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön, liikenneja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön toiminnassa. Erityistä huomiota on kohdistettu Liikunta tulee olemaan tärkeä keino, jolla hyvinvointia parannetaan prerun kustannuksin ja suurin hyödyin. 6 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'XIJ7. Sen päätavoitteena oli saada liikunnan pariin etenkin niitä ihmisiä, jotka liikkuvat liian vähän terveytensä kannalta. Arkiympäristö liikkumiseen kannustavaksi Arkisen liikkumisen mahdollistava lähiympäristö tukee kaikkien ikäryhmien päivittäistä liikuntaa. Vuonna 2006 terveysliikuntaan suunnattiin rahoitusta n. Liikunnan edistäminen kannattaa sisällyttää kaikkiin politiikkoihin ja tehostaa yhteistyötä yli hallinnonalarajojen. Ministeriöt ovat käynnistäneet erilaisiin liikkurnisympäristöihin, kuten koulupihoihin, puistoihin, virkistysalueisiin ja luontoympäristöihin kohdistuvia hankkeita. Viime vuosikymmeninä tieteellinen näyttö liikunnan suotuisista terveydellisistä vaikutuksista on vahvistunut ja täsmentynyt. Nämä vastaavat toimialoillaan terveysliikunnan ja sitä tukevien olosuhteiden kehittämisestä. Kansallisessa Terveys 2015 -ohjelmassa liikuntaa pidetään yhtenä tärkeänä keinona kaikkien ikäryhmien terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Viime aikoina on kuitenkin tuotu esiin useita huolestuttavia piirteitä: kansalaisten arkija työmatkaliikkuminen on vähentynyt ja nuorten miesten kestävyyskunto on heikentynyt. Huolta aiheuttaa myös nuorten liikuntaharrastuksen vähentyminen murrosiässä sekä huomattavan suuri passiivisten nuorten määrä: erittäin vähän liikkuvia on jopa neljäsosa. Työtä on tehty laajasti myös erityisryhmien liikun tama hdol l isuu ks ien kohen tamiseksi, perheliikunnan lisäämiseksi, ikääntyneiden lihasvoiman parantamiseksi ja låhi liikuntayrnpår istöjen kehittämiseksi. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 täjänä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamissa ravitsemussuosituksissa liikunta ja ravitsemus yhdistetään tiiviisti toisiinsa. Ohjelman mukaan liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkulun eri vaiheissa. Suurin osa hankkeista on rahoitettu yhteisrahoituksilla, mikä osaltaan kuvaa poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntymistä. Näin on lisätty liikuntamahdollisuuksia muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Ministeriöiden eri momenttien ja RAY:n vahvemman mukaantulon avulla on terveysliikunnan rahoitus pystytty kaksinkertaistamaan vuosien 2000-2006 välisenä aikana. Tärkeimmät ehdotukset koottiin valtioneuvoston periaatepäätökseksi. Työikäisistä miehistä joka toinen ja naisista joka kolmas on ylipainoinen. Uusi hallitusohjelma antaa selkeän tuen liikunnan edistämistyölle
Ikääntyneiden liikuntaan on saatu lisätehoa kansallisella Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla, jonka avulla lisätään erityisesti kotona asuvien iäkkäiden ihmisten lihasvoimaa parantavaa liikuntaharrastusta. Ikääntyneiden Iiikuntaneuvonta ja monipuolisten liikuntaohjelmien tarjoaminen voivat selkeästi hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja siten pidentää itsenäistä kotona asumista. Työikäisistä miehistä joka toinen ja naisista joka kolmas on ylipainoinen. Valtakunnallisen selvityksen mukaan maamme koulupihoista kolmasosa vaatii kunnostamista ja noin puolet kouluista kokee liikuntapaikkojen vähäisyyden ongelmaksi. Opetusministeriö on jo useiden vuosien ajan painottanut valtionavustuksissaan lähiliikuntapaikkojen tukemista. Arkiliikunnan vähentyessä ylipainoisten määrä kasvaa jatkuvasti. Näin turvataan parempia arkiliikunnan edellytyksiä niin kouluja työmatkoihin kuin vapaa-ajan liikkumiseen. Sosiaalija terveysministeriö on aloittanut liikuntaneuvonnan kehittämistyön osana laajempaa neuvoloissa tapahtuvaa terveysneuvontaa. RAY: n rahoittaman viisivuotisen ohjelman tavoitteena on myös parantaa iäkkäiden ihmisten voirnaharjoittelun mahdollisuuksia ja luoda uudenlaisia tapoja iäkkäiden ihmisten terveysliikunnan järjestämiseen ja liikuntakyvyn testaamiseen. Onneksi kuitenkin yhä useampi suomalainen arvostaa terveyttä edistävää elämäntapaa ja monilla on myös halua elämäntavan muutokseen. Arkiliikunnan tärkeys korostuu erityisesti työikäisillä ihmisillä, joilla on työkiireiden lisäksi myös perhe-elämän velvoitteita. Liikunnan harrastaminen ei ole kaikille luontevaa tai sopivaa lajia ei löydy. Terveysliikunnan hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa on laadittu suositukset sosiaalija terveysministeriön toimesta. Neuvonnan roolia painotetaan myös työikäisten kohdalla, sillä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä tahoja etenkin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisessa. Ohjausta tarvitaan eri ikäisille Neuvolat ovat oivallinen paikka innostaa lapsiperheitä liikunnan pariin. Yksilöiden asenteisiin vaikuttaminen ja niiden muuttaminen ei ole helppoa. Kevyen liikenteen väylien kunto on keskeistä sekä liikunnan harrastamisen että arkiliikunnan näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaisille kehitetty liikkumisresepti voi nopeuttaa ja helpottaa lääkärien antamaa liikuntaneuvontaa. Työterveyshuollon liikuntaneuvonnan kehittämiseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota sosiaalija terveysministeriössä. Monet työnantajat ovat aktivoituneet tällä saralla kohentamalla työntekijöiden mahdollisuuksia aktiiviseen työrnatkaliikkurniseen. Ikääntyneille lisää lihasvoimaa ja toimintakykyä Ikääntyneiden terveyden edistämisen keskeisenä päämääränä on lisätä ikääntyneiden ihmisten terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää ja siten itsenäistä selviytymistä. Uusia keinoja liikkumattomien aktivoimiseen Haasteet suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi ovat suuret, mutta edellytykset myönteisen kehityksen jatkumiselle ovat suotuisat. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan lisäksi liikunnan omaksumista elämäntavaksi voidaan edesauttaa muun muassa tarjoamalla laadukkaita terveystavoitteisia liikuntaryhmiä sekä testausja välinepalveluja. Kouluja opiskelijaterveydenhuollon ohjeistuksissa korostetaan myös liikunnan roolia osana muita terveellisiä elämäntapoja. Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuvat ikääntyneet ihmiset tarvitsevat turvallisia ja esteettömiä päivittäisen liikunnan mahdollisuuksia sekä itsenäisesti että ohjatusti toteutettuna. Koulupihat ovat erityisen hyviä lähiliikunrapaikkoja niiden runsaan käytön ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Koulupihojen ohella suurta huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden liikkumisympäristöjen parantamiseen. Heille työterveyshuollon amrnat tilaisten antama liikuntaneuvonta ja kannustus voivat olla ratkaisevan tärkeitä liikkumiskipinän virittårnisessä. Liikennesuunnittelijoille on kehitetty ohjeistukset kevyen liikenteen väylien suunnitteluun esteettömän ja turvallisen liikunnan näkökulmasta. Rakentamisen ja terveysliikunnan asiantuntijat ovat ministeriöiden toimesta laatineet suositukset laitosten sisäja ulkotilojen liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. Aikaa ei välttämättä riitä liikkumiseen vapaa-ajalla, joten päivittäisen liikuntatuokion saa helpoiten liikkumalla työmatkat jalan tai pyörällä. Yhteistyön merkitys terveysliikunnan alueella on hyvin sisäistetty sekä valtakunnan tasolla että paikallistasolla ja terveysliikunnan asemaa saatu vahvistettua rahoituksen näkökulmasta. Koska ylipaino on noussut yhdeksi kansanterveyden päåhaasteeksi, olisi luontevaa sisällyttää periaatepäätökseen myös ravitsernuspoLIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 7. Ikääntyneiden liikkumisen edellytyksiä onkin parannettu tuottamalla laatusuositukset ohjatulle terveysliikunnalle. koululaisten liikkumismahdollisuuksien lisäämiseen koulupihoilla. Valtakunnan tason toiminnan koordinointi on varmistettu sosiaalija terveysministeriössä, kun uusi kolmivuotinen terveysliikunnan neuvottelukunta asetettiin heinäkuussa 2005. Neuvottelukunta valmistelee uutta valtioneuvoston periaatepäätöstä terveysliikunnasta
Liikunnan filosofian näkökulmasta (vrt. Herakleitos puolusti dynaamista todellisuuskåsitystä, jonka mukaan "kaikki virtaa". Työmarkkinajärjestöt ja monet muut toimijat ovat aktivoituneet alueella. Liikunta hyvinvointipolitiikan keinona vahvistuu Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma osoittaa liikuntapolitiikan tehtäväksi väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvy n edistämisen. Metafysiikka-teoksessaan Aristoteles näki maailman olevan ikuisessa pyörimisliikkeessä, mutta kaiken takana "liikkumattomana liikuttajana" on jumala. Elealaiset pitivät liikettä ristiriitaisena todistelemalla, että Akhilleus ei koskaan saa kiinni kilpikonnan etumatkaa. Liikunnan osalta päätöksessä on hyvä korostaa entistä enemmän arkiliikunnan roolia päivittäisen fyysisen aktiivisuuden turvaamisessa ja lähiliikuntaympäristöjen merkitystä kaikkien ikäja väestöryhmien arkiliikunnan mahdollistamisessa. Kaikki tämä antaa perusteet odottaa, että liikunta tulee olemaan yksi tärkeimpiä keinoja, joilla hyvinvointia parannetaan, pienin kustannuksin, suurin hyödyin. Fyysikolle liikkumattomuus merkitsee absoluuttista nollapistettä, jossa ei ole lainkaan liikettä ja lämpöä. Myös elämän edellytyksenä on jatkuva liike, Jonka muotoja ovat aineenvaihdunta, ravinnon hankinta, lisääntyminen ja aistiminen. Monet liikuntaa harrastamattornat hyötyisivät elämäntapamuutokseen ohjaamisesta, joten tähän on panostettava terveydenhuollon perusja täydennyskoulutuksessa. Moderni kosmologia vahvistaa, että maailmankaikkeuden aine ja energia ovat jatkuvassa virtauksessa ja vuorovaikutuksessa. Lämpö on liike-energiaa. Näin useimmilla kansalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet turvalliseen arkiliikkumiseen lähiympäristössään. Liikunnan kansalaistoiminta on edelleen vahvaa. Viime vuosien ideologisessa kehityksessä on korostunut uusliberalistinen ajattelutapa, jonka mukaan yksilöt ovat entistä enemmän vastuussa omasta onnestaan, mutta samalla heidän vaaditaan panostavan tarmonsa eurooppalaisen kilpailukyvyn hyväksi. Liikunnalla on tärkeä rooli hallituksen kahden poikkihallinnollisen politiikkaohjelman, terveyden edistämisen sekä lasten, nuorten ja perheiden ohjelmien toteuttamisessa. Ihminen on evoluulion myötä kehittynyt kädelli8 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'2007. TAPANI MELKAS, LKT Johtaja Sosiaalija terveysministeriö Sähköposti: tapani.melkas@stm.fi MARI MIETTINEN, LitM Ylitarkastaja Sosiaalija terveysministeriö Sähköposti: mari.miettinen@stm.fi LIIKKUMATTOMAT LIIKKEELLE valistusta vai holhousta. VI I I Liikuntapoliittisten neuvottelu päivien 2007 teema "Liikkumattomuus" ilmaisee kansallisen liikuntaohjelman taustaongelmaa: yhdistämällä tutkimuksen, hallinnon ja kansalaisjärjestöjen voimat tavoitteena on lisätä kansalaisten terveyslii kuntaa ja näin edistää väestön hyvinvointia. Heikommassa asemassa olevilla väestöryhmillä tai liikunnasta syrjäytyvillä ihmisillä tulisi olla yhtä hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen kuin muillakin kansalaisilla. Niiniluoto, 1989) erityisen kiinnostavaa on analysoida tällaisen poliittisen ohjelman taustalla vaikuttavia todellisuusja ihmiskäsityksiä ja arvoperustaa. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 liituset linjaukset. Liikkumattomuus ja liike Liikkeen ja muutoksen käsitteitä on pohdittu jo antiikin luonnonfilosofiasta lähtien. Erilaisista terveysongelmista kärsivät ihmiset tarvitsevat tukea sopivan liikuntamuodon löytämiseksi. Opetusministeriön asettama toimikunta tekee vuoden loppuun mennessä ehdotuksen kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Liikunta hyvinvointipoliittisena mahdollisuutena on siis poliittisten päättäjien keskuudessa ymmärretty. Kuntia tulee edelleen kannustaa luomaan liikkumiseen kannustavia lähiyrnpäristöjä sekä ottamaan liikunnan paremmin huomioon kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Tässä tilanteessa hyvää tarkoittavat liikuntapoliittiset ohjelmat voivat herättää myös torjuntaa. Tarvitsemme myös tutkimuksen apua saadaksemme uusia keinoja liian vähän liikkuvien ihmisten saamiseksi liikunnan pariin. Kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten tärkein liikuntapaikka, joten niiden kunto ja väyläverkoston kattavuus on ratkaisevan tärkeä arki liikunnan edistämisessä
Roomalaiset tunsivat periaatteen mens sana in corpore sano, "terve sielu terveessä ruumiissa". Liikkeen käsitteellä on siis fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. "Ei päivää ilman kynän piirtoa", oli professori Snellmanin elämän tunnuslause. Yliopistoon perustettiin 1883 Ylioppilas Sportti LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'XIJ. Urheilu, liikunta ja terveys Varhaisissa pyyntija viljelykulttuureissa elämän ylläpitäminen metsästys, kalastus, maanviljely, karjanhoito ja käsityö täyttivät aikuisten ihmisten toiminta-ajan. Suomen kirjakielessä Agricolasta lähtien 1500-luvulta esiintynyt sana liikkua sai 1800-luvulla abstrakteja merkityksiä, joissa liike voi tarkoittaa sekä kaupallisia yrityksiä että aatteellisia tcimijoita: "li ike-elämä'' pyörittää talouden rahavirtoja, "poliittiset liikkeet" yhteiskunnallista päätöksentekoa. Aristoteleen peripateettinen koulukunta harjoitti filosofista keskustelua kävelyn aikana. Antiikissa vapaat miehet harrastivat urheilua. Sana urheilla tarkoitti aluksi "uhkarohkeasti toimimista". Henkisen kunnon ylläpitäminen edellyttää säännöllistä "aivovoimistelua". Snellmanille tiedon ja sivistyksen pysähtyminen merkitsisi ihmisen henkisen elämän kuolemaa. Ma,xille yhteiskunta on voimakenttä,jokajatkuvasti kehittyy dialektisten "Iiikelakien" mukaisesti. Hegelin mukaan historia on jatkuvaa muutosta. 9. Länsimaiseen ajattelutapaan on juurtunut aktiivisen elämän (vita activa) ihanne,jonka näkökulmasta on kummasteltu lotus-asermon mietiskelytilaan vaipuneita itämaisia pylväspyhimyksiä. Suomen kielessä sana urheilu on johdettu samasta kannasta kuin uros, urho ja urhea (Häkkinen, 2004). Urheilun nousu tapahtui vasta 1800-luvun teollistuvassa yhteiskunnassa. Elinolosuhteet olivat monin tavoin epäterveelliset, mutta mitään erillistä liikunnan harjoitusta ei tunnettu ehkä lukuun ottamatta lasten leikkiä. Platonin ihannevaltiossa varujaluokan kasvatukseen kuuluivat runouden ja musiikin ohella voimistelu ja hyvät ruokailutottumukset. Näillä kaikilla tasoilla maailma, elämä, ihminen, historia ja yhteiskunta ovat prosesseja, joissa liikkumattomuus esiintyy vain teoreettisena abstraktiona, käytännöllisenä mahdottomuutena. Myös ajattelu on luonteeltaan liikettä: tunteet eli emootiot ovat "rnielenliikutuksia", ja Yrjö Ahmavaaran (1969) tunnetun määritelmän mukaan "älyllinen huvi syntyy aivoissamme viriävien yleiskäsitteellisten ajatusten nopeasta liikkeestä". Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa ruumiillinen ja henkinen vireys tukevat toisiaan. Kuva: Gorilla / Leena Ylä-Lyly nen kaksijalkainen, joka kykenee moniin ruumiin liikkeisiin, kuten kävely, juoksu, uinti ja kiipeily. Ruotsin idrott käännettiin aluksi "uroteoksi" tai "rnaineteoksi"
Liikunta edellyttää henkilön tarkoituksellista fyysistä aktiivisuutta. Vuonna 1933 perustettu Liikuntatieteellinen Seura nousi kuntoliikunnan edistykselliseksi puolestapuhujaksi. Toteutukseen on otettava mukaan päiväkodit, koulut, korkeakoulut, puolustusvoimat, kunnat,julkishallinto, yritykset, ammattiyhdistykset ja kansalaisjärjestöt. Selvästikin tarvitsemme kansallista liikuntaohjelmaa, jossa otetaan laajasti huomioon eri ikäryhmät ja elämäntilanteet lapsista eläkeläisiin. Vähäisintä liikunta on yrittäjien piirissä ja maaseudulla. Huippu-urheilussa hän idealistisesti näki "ihmisyyden pyrkimyksen itsensä jalostamiseen ja täydellistämiseen, luovan tahtonsa kehittämiseen, heikkoutensa ja sidonnaisuutensa pois juurimiseen". Huippu-urheilu nähtiinkin Suomessa pitkään osana projektia, jossa amatööripohjaiset sankarit pyyteettömästi omistautuvat kansakunnan maineen ja yhteisen edun toteuttamiseen. Ajankohtaisena erityishaasteena on liikuntapalvelujen organisointi maamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 300 000 opiskelijalle. Terveyskasvatusta hän väheksyi "sairasvoirnisteluna''. Psykologi Mihaly Czi/,szentmihalyi (2005) on kuvannut tällaisia "elämän virran" tiloja nimellä flow Näissä tilanteissa ihminen uppoutuu intensiivisesti jonkin tehtävään, jonka hallinnassa kaikki muu unohtuu. Liikunnan arvot: holhous vai valistus. Toisessa ääripäässä fyysisesti passiivisia tai "liikkumattomia" ovat ne, jotka eivät liiku "terveytensä kannalta riittävästi". Liikunnan "riittävyys terveyden kannalta" on tilastollinen käsite. Lukuisat valtakunnalliset hankkeet, ohjelmat, toimikunnat, neuvottelukunnat, lait ja periaatepäätökset ovat 2000-luvun alussa siivittäneet terveyttä edistävän liikunnan edistämistä valtion, kuntien, kansalaisjärjestöjen, seurojen, tutkimusja oppilaitosten sekä yksityisten työnantajien toimesta. Viesti kansalaiskunnon rapistumisesta on sikäli yllättävä, että terveys on suomalaisten arvopörssin ehdoton ykkönen. Vuori et al., 2005) Siksi voikin yhtyä huoleen siitä, että suomalaisten fyysinen kunto on tutkimusten mukaan heikentynyt viime vuosina. Julkisen vallan liikuntapolitiikka sai suosiota 1960-luvun hyvinvoi ntivaltiossa,jossa vallitsi vahva luottamus koulutukseen ja sosiaaliseen suunnitteluun. Itse uskon, että 35 vuoden säännöllinen lenkkeily on auttanut ylläpitämään omaa kuntoani, mutta minulla on myös monia norrnaalipainoisia ja terveitä ystäviä, joilla ei ole mitään liikuntaharrastusta. Aivan erityisesti tämä koskee 30-45vuotiaita miehiä, kuten PeLteri Laine toteaa EVA-raportissa Miehet Kuntoon! (2007). Nuorten liikuntaharrastuksen puolesta on pitkään tehty työtä kouluissa ja urheiluseuroissa. Terveysvaikutuksia syntyy niin kilpaurheilussa, kuntourheilussa, kuntoliikunnassa, luontoliikunnassa, leikkiliikunnassa kuin arkija hyötyliikunnassakin. Terveysliikunnan neuvottelukunnan aloitteesta laaditussa ansiokkaassa katsauksessa Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus (Fogelholm, Paronen ja Miettinen, 2007) terveydelle riittäväksi liikunnan määräksi suositellaan "puoli tuntia liikuntaa reipasta kävelyä vastaavalla kuormittavuudella vähintään viitenä päivänä viikossa" tai vaihtoehtoisesti "vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva, ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua aiheuttava ja vähintään puoli tuntia kestävä kuntoliikunta". Arvion mukaan nuorista 40-50% ja aikuisista 60-65% liikkuu riittävästi. Sen sijaan huippu-urheilusta on tullut kovaa ammattimaista työtä, jota tehdään usein oman terveyden uhallakin. Työterveyshuollolla ja medialla on tärkeä valistustehtävä. Näin ollen "liikkumattomia" suomalaisia on noin miljoonan verran. Myös liikuntarajoitteisille on oivaltavasti kehitelty monenlaisia liikunnan muotoja. Liikunnan käsite on vasta vähitellen saanut urheilua laajemman sisällön ja merkityksen. Suomalaisten arvot ovat turvallisuushakuisia, joten hyvinvoinnin, elämän laadun ja onnellisuuden keskeisiä aineksia ovat terveys, perhe-elämä, ystävyyssuhteet ja rakkaus selvästi ennen hyviä tuloja ja sosiaalista arvostusta (ks. Liikunta ja ravinto saavat nykyisin paljon julkista huomiota osana kansalaisten "elämänpolitiikkaa". Liikuntaharrastus vähenee jo murrosiästä lähtien,ja vähiten liikkuvia aikuisia ovat 30-45-vuotiaatja yli 75-vuotiaat. Kausaalinen kytkentä liikunnan ja terveyden välillä oli perustana Liikuntakomitean 1990 esittämälle ohjelmalle "Hyvinvointia liikunnasta liikuntaa kaikille". Perinteisten urheilulajien (juoksu, hiihto, pallopelit, voimistelu) rinnalle on noussut runsaasti harrastettuja kuntoilun ja arkiliikunnan muotoja holkästä sauvakävelyyn, skeittailusta vesijuoksuun, sählystä vatsatanssiin, golfista puistojumppaan. Liikunnan asema ihmisen arvojärjestelmässä on nähdäkseni parhaimmillaan silloin, kun se on Aristoteleen määrittelemässä mielessä praksista, puhdasta iloa antavaa itseisarvoista toimintaa, joka ei pyri ulkoisiin tuloksiin ja tuotoksiin. August Ahlqvist suositteli 1886, että sport olisi suomeksi "kiista" ja idrott "urheilu". Helsingin yliopiston miekkailun opettaja Artur Ehluncl, Jonka teos Idrottens filosofi ilmestyi 1917, heijasti aikansa elitistisiä asenteita. Kunkin yksilön terveydentilaan vaikuttaa liikunnan ohella monia tekijöitä, kuten geneettinen perimä, elämänhistoria, elämäntavat, ruokaja juomatottumukset, työ ja harrastukset sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Torvi ja Kiljunen, 2005). Hyvää tilastollista näyttöä kuitenkin löytyy sille, että säännöllinen riittävä liikunta vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin tauteihin, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti (ks. Itse olen kokenut tämän olemassaolon riemun lenkkipolulla ja Viesti kansalaiskunnon rapistumisesta on sikäli yllättävä, että terveys on suomalaisten arvopörssin ehdoton ykkönen. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 -yhdistys. 10 1i,., ~J',\ & TIEDE 44 • 3 4 /?007
Niiniluoto, 1. S. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 412007 11. 1981. John Stuart Millin liberalismin mukaan ihmisen tulee olla "vapaa ja itsevaltias oman ruumiinsa ja sielunsa ylitse", vastuunalainen yhteiskunnalle vain siinä käytöksessä, joka koskee tai vahingoittaa muita (ks. Viime vuosien ideologisessa kehityksessä on korostunut uusliberalistinen ajattelutapa, jonka mukaan yksilöt ovat entistä enemmän vastuussa omasta onnestaan, mutta samalla heidän vaaditaan panostavan tarmonsa eurooppalaisen kilpailukyvyn hyväksi. Teoksessa Järki, arvot ja välineet. 2005. Helsinki: Weilin+ Göös. Rakennemuutos, ihminen ja urheilu. Tulisiko rekrytoitavat työnhakijat panna Cooperin testiin. Helsingfors: Söderström & Co. 1990. Liikuntapolitiikan on kiinnitettävä oireiden ohella huomiota myös liikkumattomuutta ylläpitäviin yhteiskunnallisiin rakennesyihin. Kauniit, terveet ja urheat. Tekniikan kehitys voimistaa kovan kilpailun yhteiskuntaa, jonka rinnalla elää tuhlaileva kulutusyhteiskunta. Kun olen kesäisillä juoksulenkeillä kohottanut kuntoani, pitäisikö minun saada siitä ilosta bonuksena palkankorotusta. ILKKA NIINILUOTO, FT Teoreettisen filosofian professori Rehtori Helsingin yliopisto Sähköposti: llkka.Niiniluoto@helsinki.fi LÄHTEET Ahlman, E. Jyväskylä: Gummerus. Metafysiikka. ja Miettinen. Filosofian mahdollisuudet liikunnan selittäjänä. Helsinki: Gaudeamus. Onko vain niin, että valistus ei tavoita niitä riskiryhmiä, jotka sitä eniten tarvitsisivat, vai onko taustalla muita rakenteellisia tekijöitä. M. Helsinki: EVA-raportti Mill. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö ja UKK-Instituutti. Niiniluoto, 2003). 2007. Lepuuttavana vaihtoehtona on vieraantunut ja passiivinen heittäytyminen "sohvaperunaksi" televisio-ohjelmia töllöttämään. Kilpailussa menestyvien työntekijöiden aika on kortilla: kireän ja kiireisen työtahdin myötä työstä tulee itsensätoteuttamisen sijasta rahan ansaitsemisen väline. Tätä kysymystä toivoisi myös liikuntatutkimuksen tarkemmin selvittävän. Eklund,A. Samaan aikaan teknologinen kehitys on mahdollistanut jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan, jossa on entistä enemmän liikennettä ja kommunikaatiota, mutta vastaavasti autojen, automatisoidun tuotannon, tietokoneiden ja kännyköiden takia arkielämässä on entistä vähemmän kuntoa vahvistavaa fyysistä liikuntaa. Keskeisimpänä käytännön keinona on tasa-arvoisten ja kohtuuhintaisten, iloa ja virkistystä kaikille kansalaisille tarjoavien liikuntamahdollisuuksien ja -palvelujen kehittäminen. 1989. Helsinki Duodecim. Medikalisaation vaarana on moraalisesti harkintakykyisten ihmisten vapauden korvaaminen paternalistisella holhouksella. Helsinki: Tammi. U. Sosiaalija terveysministeriö arvioi, että liian vähäinen liikkuvuus aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Helsinki: Rasalas. Rahan muodostuminen "postmodernin" yhteiskunnan keskeiseksi itseisarvoksi pönkittää kaupallisuuden ja narsistisen itsekkyyden vaaroja. 1917. Informaatio. Suomen etymologinen sanakirja. Niiniluoto, 1. Helsinki: Librum. (toim 1 2005. Aristoteles. 2003. Täytyykö kansalaisten todistaa askelmittareilla, että he ovat täyttäneet päivittäiset liikuntanorrnit. Niiniluoto, 1. Elämän virta. Häkkinen, K. Liikuntalääketiede. 1994. Terveyskasvatus saattaa näyttäytyä ahdasmielisenä terveysterrorismina, joka kieltää kaikki elämän miellyttävät asiat. Laine, P. Vapaudesta. Onnellisuuden vaikea yhtälö. Nevanlinna, T. Helsinki: Eva-raportti Vuori, 1., Taimela, S. Nevanlinna, 1999). Hyväkuntoisena taivaaseen. 1999. ja Kujala. ldrottens filosofi. Kaupallistunut huippu-urheilu on menettänyt kannustavaa sädekehäänsä dopingin takia. Niiniluoto, 1. Kulttuurin perustekijöitä. 2007. Teoksessa J. Juva: WSOY. 2005. Erik Ahlmanin (1939) esittämässä luokituksessa liikunnan tuottamat hyödyt voivat olla hedonistisia (mielihyvä, nautinto), vitaalisia (terveys, kuntoisuus), esteettisiä (kauneus, taiteellinen ilmaisu), sosiaalisia (ystävyys, yhteispeli) ja mahtiarvoja (valta, voitto, raha). 2004. Helsinki: Otava, 201-237. Teoksessa T Pyykkönen (toim.), Suomalaisen liikuntapolitiikan vaihtoehdot, Liikuntakulttuurin päivät 12.-13.10.1988 Espoossa, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 116, 22-39. Czikszentmihalyi, M. ja Kiljunen, P. Kun olin itse haastettuna alustamaan Liikuntakulttuurin päivillä 1988 rakennemuutoksesta ja urheilusta (ks. Mii!, 1981). J. Ihminen medikalisaation pihdeissä. 1969. Niiniluoto, 1994), toin esiin 111111. Vaikka tällaisilla taloudellisilla hyötyargumenteilla voidaankin positiivisesti motivoida valtion ja työnantajien panostuksia terveysliikunnan seurantaan ja edistämiseen, ne voivat myös johtaa omituisiin laskelmointeihin. Liikunta • hyvinvointipoliittinen mahdollisuus: Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. 1939. Miehet kuntooni Kansalaiskunnon lasku 1a korjaavat toimenpiteet. Duodecim 119, 1857-1862 Torvi, K. Ahmavaara, V. Terveysliikunnan käsitteeseen sisältyy hiostavan ja holhoavan ylilyönnin vaara, jossa liikunta medikalisoituu Ja ekonomisoituu (vrt. Kuntoliikuntaa laiminlyöville on jo ehdotettu taloudellisia rangaistuksia. Tässä tilanteessa hyvää tarkoittavat liikuntapoliittiset ohjelmat voivat herättää myös torjuntaa. Liikunnalla on ihmisille myös välinearvoa. jalkapallokentällä samalla kun alitajunta on työstänyt jotakin mielessä olevaa ongelmaa. 1989. seuraavia huomioita aikamme muutostekijöistä. Fogelholm, M, Paronen, 0. (Tutkimusten mukaan työttömillä ja eläkeläisillä onkin enemmän aikaa liikuntaan kuin perheen perustaneilla työelämän ahertajilla.) Myös vapaa-ajasta tulee sosiaalista näkyvyyttä ja menestystä vaativaa elämysten etsintää, jossa ylipingoitetusta liikunnasta ja terveysintoilusta voi aiheutua stressiä ja pakkoneurooseja. Säädösten, pakkokeinojen ja rangaistusten sijasta me tarvitsemme hyviin elämäntapoihin liittyvää myönteistä kannustusta ja valistusta. Valtakunnallisen "kunnossa kaiken ikää" ohjelman rinnalla ivaa herätti ohjelma "hyväkuntoisena taivaaseen" (ks. Jos liikunta on ihmiselle luontaista toimintaa,jolla on suuri itseisarvo ja välinearvo, voi ihmetellä, mitkä yksilölliset ja yhteiskunnalliset syyt oikeastaan tekevät liikkumattomuudesta akuutin ongelman. Heikkala ja T Pyykkönen (toim ), Tutkimuskohteena liikunta ja filosofia, Liikuntatieteellisen Seuran moniste 14, 17-25. Pitääkö esimerkiksi ylipaino leimata sairaudeksi
Se korvautuu isturnatyollä. Koneet ovat vähentäneet liikkumista niissäkin töissä joissa ennen liikuuiin. Kauppaan kävellään aniharvoin, eikä lähikauppojakaan enää ole kuin harvassa. On tunnettua, että ruumiillinen työ on vähentynyt ja vähenee. Eri urheilulajien osaaminen katoaa tai on hyvin vähäistä. Liikkuminen on synnynnäistä, liikkumattomuus ei. Perheiden väliset liikkumiserot ovat suuret. Liikuntatuntien niukkuuden yksi ja paha seuraus on liikuntakynnyksen korottuminen. Lapset eivät juurikaan näe ruumiillista työtä tekeviä, työssään liikkuvia aikuisia. Ehkä siksi, että liike ja liikkuminen on elämän merkki. Luokanja liikunnanopettajien vaikea yhtälö on nyhjäistä tyhjästä: Ensinnäkin houkutella oppilaat pienessä ajassa liikunnan koukkuun. Joskus minimaalisen vähän. Aktiiviset vanhemmathan usein ohjaavat lapsen urheiluseuroihin. Se ei ole ainoa, mutta se on tärkeä. Koska koulussa ei ehditä opetella useita urheilulajeja, harrastuskelpoisten lajien valikoima pienenee. Syitä on palJ0n, mutta ne tiivistyvät maailman Ja elintapojen muuttumiseen. Metsätyöt esimerkiksi hoituvat moroilla, joita ohjeillaan samantapaisilla ohjaussauvoilla kuin digipelejä, Töihin ei yleensä enää kävellä yli parin kilometrin pituisia matkoja. Toisekseen pitää opettaa sisäänheittolajit tarpeeksi hyvin ja antaa ymmärtää, että muitakin mahdollisuuksia on, lähes rajattomasti. Muuten istutaan tai pötkötetään. Tässäkin asiassa yhteiskunta on jakautunut. Koululaiset eivät opi liikunnan ja urheilun perustaitoja. Peruspulma on tuskastuttavan tuttu, enkä mene nyt ongelman syihin. Teksti: REETTA MERILÄINEN Liikkumattomuuden inhimilliset tekijät Mietin, miksi liike, liikkuminen on merkityksellinen asia. Lapsen liikkumattomuuden syy voi olla liikkumattomuuden malli. Monen urheilulajin kohdalla ei päästä vaiheeseen, jossa urheileminen/liikkuminen alkaisi palkita. Lasten väliset erot kasvavat. Elämänympäristön rakenteet eivät suosi liikuntaa. Yli-innokkuuuakin esiintyy. Nykymaailmassa yhä useammat ihmiset sekä aikuiset ja lisääntyvästi myös lapset liikkuvat aiempaa vähemmän. Miksi suhtaudun liikkumiseen muiden ja omaani myönteisesti. Jolloin liikkuminen tuntuisi hyvältä. On perheitä, joissa vanhempien liikunta rajoittuu pakollisimpaan hyötyliikuruaan: siivousta, ruuanlaittoa, roskien viemistä. Liikunta ei tunnu houkuttelevalta vapaa-ajan vaihtoehdolta. Perustaidot karkaavat Koulun liikuntatunneista, niiden vähyydestä, on puhuttu vuosikausia. 12 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4 /'2007. Lapsi oppii matkimalla, hienommin ilmaistuna harjoittaa mallioppimista. Lapset, joiden kotona urheillaan paljon, pääsevät maistamaan liikuntaa huomattavasti enemmän kuin ne, joiden kotona ei liikuta. Jollei kukaan läheisistä ihmisistä tai lapseen vaikuttavista ihmisistä (kaverit, sisarukset) harrasta I ii kun taa, 1 i ikunnan mallia ei saada. Kouluun ei kävellä pitkiä matkoja. Kunnat tarjoavat koulukyydin, jos koulumatka on yli kolme tai viisi kilometriä. On perheitä, joissa vanhemmat tai vanhempi harrastaa aktiivisesti liikuntaa, on perheitä,joissa liikunta on vanhempien pää harrastus. M iten liikkumattomuuteen voidaan päätyä. Moni ei löydä koulun avulla ominta lajiaan ja saattaa sen takia jäädä liikkumattomaksi
Hyvinvoiville ihmisille kasaantuvat myös kulttuuriharrastukset. Sähköisen median (radio, TV, intenert) parissa ollaan lähes 80 prosenttia tuosta ajasta. Televisio vie medioihin käytetystä ajasta 38 prosenttia, radio 29 ja internet 7. Yhdysvalloissa liikalihavuus on köyhien, usein mustien köyhien ongelma. Ne eivät liikuta. USA:ssa on tutkittu ilmiötä nimeltä "rnulutasking" eli median monikäyttö (Carat 2005). Vaikka kulttuurieroja vaikkapa Suomeen onkin mittakaavan suuruus nostaa esiin ilmiöitä, jotka pienemmässä populaatiossa jäisivät huomaamatta, mutta jotka kenties ovat tuloillaan. Se on kasvava media. On luusereita ja uraansa uppoutuneita. Vuoden aikana viestintävälineiden suhteet ovat vähän muuttuneet, lähinnä niin, että internet on vienyt aikaa televisiolta ja lehdiltä. Liikunta tai liikkumattomuus kytkeytyy viimeksi mainittuun. On miljoonia pahasti ylipainoisia, on myös miljoonia hoikkia kalorinlaskijoita. USA:ssa yhteiskunnallinen polarisoituminenkin näkyy selvemmin. Tutkimus koski nuoria, 18-34-vuotiaita. Tarkoittaa lähes kahdeksaa tuntia, kolmannesta vuorokaudesta. Digitaaliset pelit (lähinnä tietokoneja konsoli-) lukitsevat niin ikään pelaajan päätteen, tv-ruudun tai kolikkoautomaaun ääreen. Radion kuuntelu ei ole yhtä pysäyttävä, sehän on usein taustakuuntelua. Liikunta häviää kilpailun ajasta Se ei mahdu harrastuksiin. Vuoden takaisen selvityksen (TNS Gallup, Atlas) mukaan ihmiset käyttävät Suomessa eri medioiden parissa päivittäin 7 tuntia 50 minuuttia. Tässä suhteessa maailma on muuttunut rajusti 50 vuodessa. Liikunta, kuntoilu, itsestä huolehtiminen kuuluu selvästi paremmin voivien ihmisten elämään, mikä useimmiten kasvattaa eroa huonosti voiviin. Yhdysvallat on monissa asioissa hyvä un ilukkari. Joka tapauksessa TV:n ja internetin yhteisvaikutus ihmisen ajankäyttöön ja liikkumiseen on suuri. Media on yksi ajankäytön kilpailijoista. Tilanne saattaa olla pahenemassa liikunnan kannalta. Terveellistä elämää harrastaa eniten valkoihoinen keskiluokka. Tutkimuksen mukaan nuoret viettävät 11,1 tuntia valveillaoloajastaan median parissa. Päätteet sitovat ihmisen paikalleen. Hyvinvoiva liikkuu Moni asia yhteiskunnassa on polarisoitunut: työ, varallisuus, mahdollisuudet, hyvinvointi. On maanisia liikkujia, on myös niitä, jotka eivät vapaaehtoisesti ota askeltakaan. Nuorimmat, 18-24-vuotiaat tutkitut käyttävät samanaikaisesti 3,9 mediaa (radio, internet, kännykkä, TV). Ihmisten vapaa-ajasta kamppaillaan verisesti. Tosin hyvin aktiivisten kuluuurinharrastajien ja kulttuuria tuottavien ihmisten LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'2fXJ7 13. Sanomalehtien parissa viihdytään kahdeksan prosenttia kokonaisajasta. Pelejäkin pelaavat enimmäkseen nuoret
On ihmisiä, jotka selviytyvät hautaan norrnaalipainoisina, hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa liikkumatta. Jo Paasikiven aikaan eläneenä en oikein ymmärrä, miksei omasta vastuusta voida puhua ääneen. Leikin sääntöihin kuuluu, että jokainen voi syödä, juoda, asua ja elää niin kuin lystää. Liikunnan ilojen skenaario En tiedä, voiko liikunnan iloja kuvailla uskottavasti ihmiselle, joka ei koskaan ole liikkunut vapaaehtoisesti hikeen saakka. Olen vuosien varrella harrastanut kansankiihotusta ja käännyttänyt ihmisiä liikkumaan. Miksi pitäisi. Kaikenlainen hillintä. Ikuisille lapsille liikkumattomuuden seuraukset ovat samat kuin muillekin, multa he ovat todennäköisesti sitä mieltä, että se on heidän oma asiansa, oma ongelmansa, jonka korjaaminen kuuluu muille. Miksei ajatusta omasta vastuusta kestetä. Se se vasta vaatiikin ponnistelua. Se taitaa olla tämän ajan tabu. Joskus tuntuu siltä, että fyysien kunnon vaaliminen tyrehdyttää henkisen kasvun. Se pitää hankkia ja ylläpitää itse. Nopeasti. Yhdelle maalailin unelmaa laihtumisesta, toiselle parempaa henkistä tilaa. Henkinenkään kasvu ei tapahdu itsestään. Kummatkaan skenaariot eivät kuitenkaan toteudu ilman ihmisen omaa panosta. Jos takaisi, eläisimme nyt todella henkisesti rikasta aikaa. He lienevät poikkeus. Ja siksi kuluuuripiireissä voi tapahtua heräämistä ja kääntymistä. Liikkumattomuus tarkoittaa haurastuvia luita ja menetettyä kosketusta fyysiseen minään eli yhden tärkeän ulottuvuuden unohtumista. Pikkulasten kohdalla kaikkivoipaisuuden ja maailrnannapaisuuden ajatus on hellyttävä. Kuntoa ei voi ostaa. Siinä on eroa. Oma vastuu Oli liikkumattomuuden syy mikä tahansa, yksi asia on varma: hyvää kuntoa ihmiselle voi tuottaa vain ihminen itse. Tänä päivänä melkein kaikki muut palvelut ovat ostettavissa: ruoka, puhtaus, matkustus, terveys, kissanhoito. Jokainen on vastuussa omasta kunnostaan, omasta liikkurnisestaan. Kolmikymppiset Peter Fanit, jotka eivät kasva aikuisiksi, eivät ole hellyttäviä. Liikkumaton elämäntyyli ei sinänsä takaa henkisyyttä tai henkistä kasvua. 14 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4 /2007. Millä tavalla ladulla tai jalkapallokentällä hikoileminen on arvokkaampaa kuin kirjan lukeminen tai viulun soittaminen. Aikuistumattomuuteen liittyy se, että käsitys velvollisuuksista, omasta vastuusta ja yhteisvastuusta on jäänyt kehityksessä kesken. Siitä ei saa puhua ainakaan julkisesti, eikä ainakaan sanomalehdessä. He ovat vakuuttuneita merkityksestään rnaailrnanrnenon keskiössä, heillä on tahtoa, vaatimuksia, tarpeita ja kehittynyt näkemys oikeuksistaan. Elävän elämän tuomien ongelmien kohdalla itseriittoisuus kuitenkin loppuu. Ei kuulu muille. On välillä suorastaan virkistävää tavata kulttuuri-ihmisiä, jotka suhtautuvat alentuvan penseästi niin urheiluun kuin penkkiurheiluunkin. Eikö ihmisen pitäisi yrittää käyttää elinaika itsensä jalostamiseen, henkiseen kasvuun. Helsingin Sanomien Läski kapina-sarjaa tehtäessä törmäsin arkaan asiaan, omaan vastuuseen. Unohtunut. Kriittisesti ja itsekriittisesti täytyy tietysti kysyä, miksi liikuntaan pitäisi suhtautua automaattisen myönteisesti. Muusikot ja professorit juoksevat rnaratoneja ja pelaavat jalkapalloa. Äärimmilleen vietynä ulkonäköliikunta vaikuttaa pakkomielteellä, ja siitä on vaikea löytää terveellisyyttä syvemmin ymmärrettynä. Se tarkoittaa myös huonosti tuuletettuja aivoja, liikunnanhan on todistettu parantavan aivojenkin kumoa. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 joukossa on edelleen varsin paljon liikkumista, liikuntaa vieroksuvia ihmisiä. Näille ikuisille lapsille maailma on leikkikenttä, jossa leikitään heidän ehdoillaan. Jos ihmiselle kerrotaan lehdessä, että olet vastuussa omasta ylipainostasi, syyllistytään syyllistämiseen. He jakavat ihmiset ruumiin ja hengen kulttuurin harrastajiin, elämäntapa on joko tai. Moni suorastaan kehuu urheilunvastaisuudellaan. Nurkkapsykologille tulee mieleen, että tällä hetkellä eletään jonkinlaista hemmoteltujen ikilasten aikakautta, i nfantiliaa. Viides huomasi ilman minun patisKuntoa ei voi ostaa. Kolmannelle yritin kuvailla itsekur in autuutta, neljännelle euforiaa, joka seuraa tiukkaa juoksulenkkiä. Vastapainoksi tosin löytyy urheiluihmisiä, joille ooppera on kaiken kaukaa kierrättävän kamaluuden symboli. Hyvä kysymys on sekin, miksi henkinen kasvu ja fyysinen hyvinvointi sulkisivat toisensa pois. Pulmissa yhteiskunnan täytyy tulla apuun. Liikkumattomuuden seurauksista ei saa syyllistää, eivätkä korjaustoimet saa maksaa itselle mitään. Miksei ajatusta omasta vastuusta kestetä 7 Totta kai on psykologisesti viisasta lähestyä ylipainoista ihmistä kannustavien skenaarioiden ja esimerkkien avulla. Tarkoitan ihmisiä, joiden liikunta saa polttoaineensa vahvasta narsismista. Tai on hikoillutkin, mutta inhoaa silti liikuntaa. Toinen tabu ovat rajat. Useimmille liikkumattomuus tarkoittaa ylipainoa ja liikuntakyvyn tasaista huononemista. Muiden velvollisuus on maksaa lasku. Kulttuuripiireissä liikkumattomuus ja huono fyysinen kunto on seurausta asioiden arvotuksesta ja tietoisesta valinnasta, eikä perlytynyuä huonoosaisuutta. Onhan teologiassakin vaihtoehtoina maalata taivaan autuutta tai kuvailla helvetin kauhuja. Heitä näkee runsaasti kuntosalien isojen peilien edessä
Hänen elämäntapansa muuttuivat merkittävästi liikunnan ansiosta. Palatakseni liikunnan merkitykseen: En tiedä, meneekö liikkuva ihminen terveempänä hautaan ja onko sillä merkitystä, kun kaikki kuitenkin menevät. Päivien aikana ei ole mahdollista käsitellä liikkumattomuutta kaikilta mahdollisilta kannoilta. Liikunnalla on useimpien kohdalla vaihteleva merkitys elämän eri vaiheissa. Liikuntapoliittisten päivien kohdalla se merkitsisi karhunpalvelusta asialle, jota me ajamme: Liikuntaa kaikille tarpeittensa ja tahtonsa mukaan. Liikkumattomuus yhteiskunnan rakenteellisena ominaisuutena pitää sisällään yksilöstä itsestään riippumattomat esteet ja sellaiset yhteiskunnan rakenteelliset muutokset, jotka tekevät omakohtaisen liikunnan harjoittamisen vaikeaksi. yksilöllinen kansalaisoikeus siinä missä sen liikunnan harrastaminenkin. Lapsuudenajan turhauttavista liikunnallisista kokemuksista, työelämän rasittavuudesta, perheelämän ongelmista, ikääntymisestä tai sairauksista johtuvat rajoitukset tai tietämättömyys liikunnan terveydellisistä vaikutuksista ovat yleisiä yksilön liikuntaa rajoittavia tekijöitä. REETTA MERILÄINEN Päätoimittaja Helsingin Sanomat sähköposti: reetta.merilainen@sanoma.fi LIIKUNTAA KAIKILLE tarpeen ja tahdon mukaan liikuntapoliittisten neuvottelupäivien teema liikkumattomuus on iskevä ja hyvä. Se tarkoittaa näyttöä siitä, että liikkuva ihminen voi paremmin. Vaikeimmin korjattavia ovat liikuntapalvelujärjestelmän heikkoudet ja siihen vaikuttavat yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, työttömyys, sosiaalisten peruspalvelujen häviäminen. Olennaista on, että käytyjen keskustelujen avulla liikkumattomuus yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä ymmärretään paremmin ja että liikunnan eri sektoreiden toimijat saavat eväitä oma alueensa kehittämiseen. Siksi myös kategorisointi esim. Liikkumattomuutta lähestytään yksilöä ja yhteiskuntaa koskettavana ilmiönä monelta suunnalta. Nyt tarkastelun kohteena on erityisesti OPM:ssä valmisteltava kansallinen liikuntaohjelma, jolle liikuntakulttuurimme rakenteita kehittävän voimana ladataan paljon odotuksia. Pienet askelet aiheuttavat kiintymystä liikuntaan tehokkaammin kuin hurja riehunta. Vaikka yhteiskunnan rakenteellisten tekijöiden vaikutukset ovat kiistattomia, niitä on tutkittu valitettavan vähän. Yhden asian ympärille rakentuvasta tapahtumasta muodostuu usein samaan asiaan uskovien tilaisuus. Kolmas liikkumattomuutta selittävä tekijä on kansallisen liikuntakulttuurin tila. Rauhallisesti. Elämäntapana liikunta ei ole instant-juttu. tustanikin, että liikunta (tässä tapauksessa juoksu) vähensi viinanjuonnin tarvetta. Liikkuva saattaa kuitenkin edetä kohti hautaa paremmalla mielellä. liikkuviin ja liikkumattomiin on ongelmallista. Pauli Vuolle puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: pauli.vuolle@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-412007 15. Onnistuneeseen markkinointiinhan ei vaadita muuta kuin uskottavuutta ja eläviä esimerkkejä liikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista. Liikkumattomuus voi olla tietoinen elärnänvalinta. Ehkä parhaiten liikkumattomuuteen tehoaa läheisten, luotettavien ihmisten suorittama markkinointi. Teemaan ei sisälly selkeää kannanottoa, arvolatausta, painotusta tai rajausta. Se vaatii kärsivällisyyttä ja malttia alussa. Joissakin elämänvaiheissa liikunnalla saattaa olla hyvinkin keskeinen sija, kun taas joissakin elämänvaiheissa sitä on syytä jopa rajoittaa ja antaa tilaa muille elämän tärkeille asioille. Kansainvälisesti arvioiden julkiset liikuntapalvelumme ovat edelleenkin kohtalaisen hyvät, joskin 1990-luvun taitteen laman seurauksena selvästi heikentyneet. Liikunnan ei tarvitse olla testosteronipitoisia äärisuorituksia, vaan kävelyä, portaidennousua, siivoamista, pihatöitä, koirantalutusta. Ovatko liikuntahallinto, liikuntaorganisaatiot, alan koulutusja tutkimusjärjestelmät toimivia ja kykeneviä kehittymään ajan vaatimusten mukana. Se pyrkii ja toivottavasti onnistuukin vapauttamaan suuren yleisön siitä uskomuksesta, että liikuntapoliittisille päiville tulevat ovat vain liikuntaan vihkiytyneitä harrastajia ja alan ammattilaisia. Pohdiskelun kohteena on liikunnallisesti passiivinen elämäntapa ja siihen johtavat syyt. Vaikka haaveilisikin maratonista, kannattaa aloittaa kilometristä
Hyvinvoinnin tie tarjoaa seuratyölle houkuttelevia uusia toimintaja resurssimahdollisuuksia, mutta edellyttää perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja identiteettiä. ::::> -, -~ Rakenteita tarkastellessa on syytä miettiä, kuinka laajalle .l<: ~ liikuntakulttuurin alue halutaan ulottaa. Kuva Gorilla / Jens O lof Lastheim Liikunta laajenee hyvinvoinnin suuntaan entä rakenteet . :5 Liikuntakulttuurin rakenteet toimivat hyvin perinteisen urheilun ~ ja liikunnan alueilla. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tue sellaisten ~ ~ ihmisten liikunnan harrastamista, joiden liikkumisen :2 motiivina painottuu hyvinvointi. 16 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4 /2flJ7
Ei liikuntasalin rakenteesta, katon kaarista tai parkettilattian pinnoitteesta. Haluaako liikkuja määrämuotoista ja suoritusorientoitunutta toimintaa vai leppoisampaa ja vapaamuotoisempaa harrastamista. Kohtaa toinen ihminen, niin huomaat vuorovaikutuksen rakenteet. Yhdelle seura on vain väline liikuntatoiminnan toteuttamiseksi ja siten yhdistyksenä purettavissa jos kysyntää ei toiminnalle ole. Siinä missä yksi on lähtökohtaisesti luottavainen toisen ihmisen suhteen, toinen taas uskoo ihmisen taipumukseen pahaan ja vilpillisyyteen. Jos lattiat ovat liukkaat ja likaiset, liikuntavälineet hajallaan ja kadoksissa, suihkut sotkuiset ja saunan lauteet rempallaan, tila hylkii sinua ja neuvoo kääntymään takaisin jo ovella. Pyydä perusteluja, niin eteesi avautuu enemmän tai vähemmän pohdittuja vakuuttuneisuuksia siitä, onko lasten ja nuorten liikunnan tehtävänä tuottaa kaikkensa antavaa uutta huippu-urheilijamateriaalia vai tarjota kasvatuksellisia virikkeitä hyvän harrastuksen parissa. Syntyy rakenne, hahmotettava, käsitettävä kuvio, joka kertoo kuka "seurustelee" kenenkin kanssa, kuka vastaa mistäkin liikuntatoiminnan osa-alueesta, mihin asiaan kullakin on päätösvaltaa. Kysy itseltäsi, miten näet tai kysy toiselta, miten hän näkee liikuntakulttuurin, kunnan liikuntatoimen tai paikallisen liikuntaseuran roolin vaikkapa lasten ja nuorten liikuttamisessa, niin näet ajattelun rakenteet. Rakenteiden sosiologia auttaa huomaamaan, miten ryhmien ja organisaatioiden käytänteet ja toimintatavat erottelevat ja yhdistelevät, houkuttelevat mukaan tai työntävät luotaan: onko kunnan liikuntavirastossa vastaanotto sellainen, että kuntalainen tuntee saavansa asiantuntevaa palvelua vai kohdellaanko häntä kuin oikeita töitä häiritsevää kiusankappaletta; onko seuran johtokunnan kokous muodoltaan uutta tulijaa kannustava ja tukeva, vai muistuttaako se enemmän salaseuraa, joka ei haluakaan joukkoonsa ketään muita kuin asiaan jo vihkiytyneitä ammattilaisia. Jollekin yhteiskunta on yksilöiden kokoelma, jossa kukin pärjätköön omillaan "vahvimman eloonjäämisen" opin mukaisesti, niin kilpaurheilussa kuin järjestötoiminnassakin. Yhdistellään ja erotellaan, otetaan mukaan ja suljetaan pois. Jos tila on hyvin suunniteltu, sen värit rauhoittavat sinut elämyksiin, kynnykset päästävät esteettömiin ylityksiin ja viivat ohjaavat huikeisiin urheilusuorituksiin. Kohtaamisissa kukin toimii tämän kaltaisten ennakkokäsitysten suunnassa. "Silloin liikunnan rakennemuutoksen yhteydessä sovittiin", yksi sanoi. Ratkaisevaa on se, miten liikuntatila ohjaa toteuttamaan tätä kytevää motiivia, miten vuorovaikutus ohjaajien ja seuraihLIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'2<JJ7 17. Edellinen uskoo pelaajien kykenevän itse keskenään sopimaan pelisäännöistä, jälkimmäinen vaatii aina kolmatta osapuolta valvomaan (eikä luota tähänkään). Ne kertovat ennen kaikkea siitä, mikä on oikeaa ja toivottavaa toimintaa ja käyttäytymistä erilaissa tilanteissa. Ne saavat meidät toimimaan suhteellisen pysyvällä ja ennustettavalla tavalla. Ajattelun filosofia kaivaa esiin niitä käsityksiä, joita kaikilla meillä on ihmisistä, organisaatioista ja yhteiskunnasta. Omaksuttuina käytäntöinä, huomaamattomina itsestäänselvyyksinä ne ehdollistavat toimintaamme. Tilan psykologia kertoo, miten liikuntasali ohjaa askeleitamme, vetää luokseen liikkumaan tai työntää luotaan kotisohvalle makaamaan. Toinen kysyi, "pitääkö tässä taas alkaa muuttamaan järjestön rakenteita". Toiselle se on kollektiivinen elin, joka tasaa eroja vahvimman ja heikomman välillä niin liikkumisen mahdollisuuksien kuin resurssienkin suhteen. Puhutaan järjestön ihmisistä, heidän tehtävistään ja toimenkuvistaan, mutta myös päätöksentekijöiden rooleista ja valta-asetelmista. Siitä, mitä tapahtui kun luotiin uusi järjestö(rakenne). Tilat, toimintatavat ja käsitykset Avaa ovi liikuntasaliin, niin astut fyysiseen rakenteeseen, tilaan ja aikaan. Piirrellään laatikoita ja viivoja, soikioita ja katkoviivoja. Puhutaan järjestäytyneestä liikuntatoiminnasta. Kolmas ehdotti, että "odotamme miten kuntien rakenneuudistuksessa käy". Puhutaan jostain muusta, joka ei ole täysin käsin kosketeltavaa, mutta jota silti 'käsitellään' ainakin mielikuvissa. Kaikilla pareilla, ryhmillä ja joukoilla on tunnistettavia toiminnan käytänteitä, normeja ja pelisääntöjä. Rakenteiden tuki liikuntakipinälle Yksittäinen liikkuja aktiivinen liikunnan harrastaja tai liikkumaan haluava kohtaa nämä liikunnan rakenteet, tilan, vuorovaikutuksen ja käsitykset tehdessään ratkaisuja oman liikkumisensa suhteen. Toinen taas pitää seurarnuotoista organisoitumista itsetarkoituksena ja vaalii toimintaa hamaan loppuun saakka, vaikka sitten vain perinneyhdistyksenä. Tilan kolmiulotteinen maailma näyuää tai ainakin vihjaa sinulle, miten toimia. Toisaalta rakenteet synnyttävät jaettuja toiminnan malleja ja kaavoja, tehden koordinoidun inhimillisen toiminnan ylipäätään mahdolliseksi. Houkuttelevalta näyttävä liikuntaharrastus saattaa kariutua siihen, ettei liikuntatila täytä uuden harrastajan tarpeita, seuratoimijoiden tapa toimia näyttää torjuvalta tai liikuntatoimijoiden käsitykset liikunnan ja urheilun tavoitteista tuntuvat vierailta. Jokainen askel on 'tik' kellossa, joka yhdessä tilan kanssa ohjaa sinua etenemään tai pysähtymään, kiiruhtamaan tai viipymään. Nämä rakenteet liittyvät aikaan ja paikkaan (fyysiset rakenteet), ihmisten väliseen kanssakäymiseen (sosiaaliset rakenteet) ja ajattelutapoihin (kognitiiviset rakenteet). ovi kuiskaa avaamaan, portaat houkuttelevat kiipeämään, uima-allas pyytää sukeltamaan. liikuntasali ei ole vain ympärillämme havainnoissa, se on myös sisällämme ajatuksissamme ja tunteissamme. Organisaatiolla ja instituutiolla on julkilausuttuja ja julkilausumattornia kuvauksia menettelytavoista ja toimintaperiaatteista, joita tulee noudattaa keskusteluissa, tapaamisissa, kokouksissa. R akenteista puhutaan. Inhimillisessä toiminnassa on lähes aina tunnistettavissa jokin toiminnan muoto, kaava, normi, menettelytapa tai vastaava, joka ohjaa toimintaamme
Tosiuskovaiset ja piruuttaan liikkujat kiipeävät vaikka puihin, jos muuta ei ole tarjolla. Liikuntatilan houkuttelevuus olennaista Perinteiset rakennetut liikuntapaikat, ennen kaikkea liikuntasalit ja vastaavat, palvelevat lähinnä organisoitua kilpaurheilua. Seurojen vapaaehtoisiin tai liikkujiin kohdistuvan rekrytoinnin suurimpia heikkouksia on se, että t lähtökohtana on toimijoiden itsensä, eikä potentiaalisten uusien tulijoiden tarpeet. Kiikun-kaakun aloittamista pohtivalle liikunnan rakenteet voivat kääntää potentiaalisen liikunnan harrastamisen liikku mattornuudeksi. Kysymys on ainakin kolmesta asiasta: ehkäisevätkö liikunnan rakenteet ihmisiä liikkumasta, tavoiltavatko nämä rakenteet ylipäätään mukaan haluavia, mutta ei vielä liikkuvia käyttäjäryhmiä ja kannustavatko ne jo liikkuvia liikkumaan vielä enemmän (esimerkiksi terveytensä kanna! La rii Ltävästi). Ne potentiaaliset harrastajat, jotka pitäisi saada liikkumaan tai joiden pitäisi liikkua terveytensä kannalta riittävästi, ovat "riskiryhmä". Esimerkiksi uimahalleissa, liikuntapaikoista suosituimmissa, harrastetaan sekä ohjattua kilpaurheilua että omaehtoista liikkumista. Toiminta on pääsääntöisesti omaehtoista ja olennainen liikkeelle saattava ja harrastusta kantava voima on liikkujan oma motivaatio. Tässä omaehtoisuudessa on seuratoiminnan ehdoton vahvuus: ihmiset tekevät sitä harrastusja liikuntatoimintaa jota haluavat. Oletettavasti mukaan on tullut myös uusia käyttäjäryhmiä, kun suoritusorientoituneen rakenteen rinnalla on tarjolla myös hyvinvointiin tähtääviä liikuntamahdollisuuksia. Uimahalleihin peruskorjauksien yhteydessä rakennetut uudet allasosastot ja kylpylämäisyys on lähes poikkeuksetta lisännyt kävijämääriä. Seurojen toimintatavoille on turhan usein leimallista sisäänpäin lärnpiävyys. Seurojen toimintatavat ratkaisevat Liikuntalaissakin todetun työnjako-opin mukaisesti julkinen sektori luo liikunnan edellytyksiä muun muassa rakentamalla liikuntapaikkoja ja avustamalla liikuntaja urheiluseuroja. Valtaosa organisoidusta liikunnasta tapahtuu seuroissa. Kiinteyttä tarvitaan kaikessa organisoituneessa toiminnassa, mutta kiinteys voi näyttäytyä potentiaalisen uuden tulijan silmissä pahimmillaan hylkimiseltä. Ensimmäiseen vastaaminen on haasteellista, tutkimukset kun tavoittavat yleensä lähinnä ne, jotka jo harrastavat liikuntaa. Kanavoivatko liikunnan ja urheilun rakenteet tämän motiivin käytännön liikkumiseksi vai asettavatko ne sille esteitä. Altaan on oltava oikean kokoinen ja ratoja riittävästi. Seurat toteuttavat perustajiensa ja seurassa toimivien aktiivien motiiveja. Odotetaan, että innokas lajin harrastaja tulisi ovelle kopuitelemaan. Muissa liikkumisympäristöissä, kevyen liikenteen väylillä, hiihtoladuilla ja luontopoluilla liikunta painottuu hyvinvointiin. EmeritusproJatkossa on kyse siitä, miten nykyrakenteet saavat mukaan uusia liikkujia. Omaehtoisessa liikunnassa liikuntatilan toiminnallisuus Ja viihtyisyys ratkaisevat. Siksi liikkumattomuuden syistä ei ole ainakaan toistaiseksi riittävästi tietoa. Toiminta on usein ohjattua, mikä edistää ja tukee liikunnan harrastamista, vetää uusia harrastajia mukaan ja kannustaa jatkuvuuteen. 18 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4 /'2007. Kääntöpuolella on seuratoiminnan heikkous: kun omien vahvojen motiivien pohjalta toimitaan, kiinnitetään huomio ja energia helposti vain ja ainoastaan näiden motiivien toteuttamiseen. Liikunta tapahtuu pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin liikuntaja urheiluseuroissa. Siksi niiden toimintatavat ovatkin keskeisiä uusia liikkujia kohdattaessa. Parhaissa tapauksissa seura markkinoi itseään aktiivisesti paikkakunnalla, järjeståå tempauksia ja tapahtumia, tarjoaa havainnollista materiaalia ja perehdyttää tulijan seuran toimintatapoihin askel kerrallaan. Motivoituneimmat toki puskevat läpi esteitä asettavien rakenteidenkin tai luovat itselleen sopivia rakenteita. Jos ryhmä on hyvin tiivis hengeltään ja toimintatavoiltaan, ei siihen uskalla tunkeutua kuin kaikkein kovapäisin. Suoritusorientoituneessa kilpaurheilussa ratkaisee Liian toimivuus harjoitteluun ja kilpailemisen. Ja kun joku kiinnostuu, ketään ei ole toivottamassa tervetulleeksi. Tulija saa hakemalla hakea tietoa seuran toimintamuodoista. Kahteen muuhun kysymykseen voi hakea vastausta sen pohjalta mitä kansallisesta liikuruakuhtuurista tutkimusten ja kokemusten pohjalta tiedetään. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 misten kanssa tukee sitä, miten liikunta-alan toimijoiden käsitykset liikunnasta sopivat yhteen sen kanssa. Käsitys liikunnasta laajenee hyvinvoinnin suuntaan Liikunnan ja urheilun tehtävää ja tavoitteita koskevat erilaiset käsitykset osoittavat, että liikuntakulttuuri on tietynlaisella vedenjakajalla. Kun aktiivijoukko saadaan kasaan, sen menettelytavat alkavat nopeasti jäsentyä (rakerueistua) tiettyihin uomiin: syntyvät keskinäiset kaveruussuhteet ja klikit, puhetavat ja kertomukset, istumaja nokkimisjärjestyksei. Siksi myös motivaatio on useimmiten vahva
Tämä kohderyhmä ikääntyneet, huonokuntoiset, sohvaperunat eivät välttämättä ole niin urheilullisia kuin mihin olemme kohderyhmiemme kanssa tottuneet. Kaikki ovat asioita, jotka ovat joko yksilöllisesti tai yhteiskunnallisesti arvokkaita ja tärkeitä. Liikunnan kansalaistoiminnaltakin odotetaan osallistumista kansallisiin talkoisiin hyvinvoinnin varmistamisessa, kun vastassa ovat sellaiset haasteet kuten väestön ikääntyminen ja nuorten terveysongelmat. Toisaalta edessä on dilemma: toimittaessa totutulla toiminta-alueella, siis kilpailun ja kunnon tiellä, liikunnan ja urheilu perinteinen identiteetti säilyy, mutta silloin mitä ilmeisimmin toimitaan myös nykyisten kaltaisten hyvinkin rajallisten tai jopa niukkenevien resurssien puitteissa. Näkyvimpinä merkkeinä olivat kuntoilubuumi hölkkatapahtumineen ja tuulipukuineen. Kysymys onkin rakenteiden ja liikkumattomuuden suhteessa ennen kaikkea siitä, minkälaista liikkumista nykyrakenteet tukevat ja miten hyvin ne pystyvät uusintamaan liikunnan harrastamista, siis saamaan mukaan uusia harrastajia. Kilpailun tien rinnalle tuli kunnon Lie, jolla Heinilä viittasi urheilun käsitteen laajenemiseen liikunnan, erityisesti kuntoja terveysliikunnan suuntaan. Rakenteiden ja liikkumattomuuden suhdetta analysoitaessa on siten koko ajan huomioitava se, kuinka laajalle liikuntakulttuurin alue halutaan ulottaa. Liikunnasta ja urheilusta huolehtivat liikunta-alan ihmiset, ei kukaan muu. Vapaaehtoisten määrä on viime vuosikymmeninä hieman kasvanut. Iessori Kalevi Heinilä esitti 1970-luvulla näkemyksensä liikuntakulttuurin kahdesta tiestä, kilpailun ja kunnon tiestä. Luultavasti he haluaisivat hyvinvoinnin tielle ja liikkumaan sen mukaisiin tiloihin, osallistumaan siihen sopiviin toimintatapoihinjajakamaan sille ominaisia käsityksiä liikkumisesta. Mitä kauemmas mennään liikuntakulttuurin perinteiseltä reviirillä sen reuna-alueille hyvinvoinnin suuntaan, sitä enemmän kysymyksiä herättää liikunnan ja urheilun rakenteiden toimivuus harrastajien saamisessa liikunnan pariin. Hikoilun, hengästymisen, mittaaminen ja tulosten laskemisen sijaan heille tärkeämpää voi olla viihtyminen ja elämykset, hyvä olo ja yhdessäolo, sellaiset asiat jotka eivät välttämättä mahdu perinteisten liikuntakulttuurin tilojen, toimintatapojen tai käsitysten puitteisiin. Liikuntakulttuuri on jo saanut kilpailun ja kunnon tien rinnalle kolmannen Lien, joka on hyvinvoinnin tie. Hyvinvoinnin tie tarjoaa houkuttelevia uusia toimintaja resurssimahdollisuuksia, mutta samalla se edellyttää uudenlaista, perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja iclenti teettiä. Varsinkin organisoidun liikuntatoiminnan rakenteet houkuttelevat mukaan niitä ja tarjoavat mahdollisuuksia ennen kaikkea niille, joita urheilu ja liikunta todella kiinnostavat ja joita liikuntatai urheilu kärpänen on purrut tosissaan. Liikuntakulttuurin valikoivat rakenteet Suomi on kansainvälisissä vertailuissa liikunnan kärkimaita. Liikunnan rakenteet liikuntapaikat, toimintatavat, käsitykset liikunnasta ja urheilusta eivät siten voi olla täysin pielessä, päinvastoin. Liikunta on hyväksytty osa yhteiskuntaan ja haluttu modernin ihmisen elämäntavan sisältö. Tämä on johtanut kriittisiin kysymyksiin seurojen ja -järjestöjen perinteisen tehtävän ja roolin hämärtymisestä. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan. Toisaalta liikunnan ilosanomaa on suunnattu tai ainakin suunniteltu suunnattavaksi yhä enemmän niille, jotka eivät liiku tai liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. JUHA HEIKKALA, YTT Ohjelmajohtaja Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU Sähköposti: juha.heikkala@slu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/2007 19. Hyvä niin, sillä liikunta ja urheilu Heinilän termein kilpailun tie ja kunnon tie ovat liikuntakulttuurin kovaa ydintä,josta sen on mahdotonta luopua menettämättä identiteettiään. Ne toimivat varsin hyvin perinteisen liikunnan ja urheilun näkökulmasta, mutta ne palvelevat ennen kaikkea tosi uskovaisia. Oletettavaa on, että ne ihmiset, jotka eivät tällä hetkellä liiku tai liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivät saa liikunnan nykyrakenteista sitä kipinää, joka toisi heidät mukaan kilpailun ja kunnon teille. Liikunta ja urheilu ovat lasten ja nuorten ylivoimaisesti suosituimpia harrastuksia. Liikunnan kansalaistoiminnassa on mukana noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Huippu-urheilu on seuratuimpia viihteen muotoja. Liikunnan ja urheilun tuttujen ajatustenrnallien joukkoon on noussut sellaisia käsitteitä kuten toimintakykyisyyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työllisyyden edistäminen, osallistuminen, jaksaminen, elämykset, sosiaalinen pääoma ja niin edelleen. Toisaalta ne eivät ole aivan niitä asioita, urheilukilpailuja, liikuntaharrastuksen järjestämistä, seuratoimintaa, valmentamista ja muuta vastaavia, joihin liikunnan ja urheilun parissa toimineet ovat tottuneet. Hyvinvoinnin tielle laajentuessaan liikuntakulttuuri on yhteiskunnallistunut niin, että se on yhtä paljon itseisarvo kuin väline yksilölliseen tai yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin tie nostaa esiin erityisesti liikuntaja urheiluseurojen roolin kansallisen hyvinvoinnin varmistamisessa. Kilpailun tiellä hän tarkoitti liikuntakulttuurin perinteistä "kovaa ydintä", kilpaurheilua ja siihen liittyviä kilpailuja valmennusjärjestelmiä seuroineen ja vapaaehtoistoirnijoineen. Liikunnan ja urheilun "haavi" rakenteineen on valikoiva ja rajallinen siihen nähden, mikä on se mahdollinen laajempi liikuntakulttuurin missio, joka on näkyvissä hyvinvoinnin tiellä. Liikunnan rakenteet kyllä toimivat suhteellisen tehokkaasti, mutta valikoivasti