Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. teema: Huippu-urheilu Tuoreinta tutkimusta. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liik un ta & Tie de 3/2 4 H U IP PU -U RH EIL U 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa Sisun ja urheilun vahva liitto Onko huippuurheilun fokus hukassa. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Asenteita kuvaa se, että vielä 2000luvun järjestömyllerryksissäkin urheilu, ja samalla liikunta, organisoitiin ikään kuin Olympiakomitean johdettavaksi. OK:n johdon ulostulo valtion liikuntabudjetin leikkauksista konkretisoi asetelmaa. Vaikka huippu-urheilumme on tehnyt 2000-luvulla uusia aluevaltauksia, mielikuvissa on mennyt heikosti, koska olympialaisissa on mennyt heikosti. Ne tulevat esiin vain tekojen kautta. Brett Smith, University of Durham, UK Alan huippupuhujia! Nähdään Vantaalla! 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Miksi Olympiakomitea puhuu niistä asioista mistä se puhuu. Tietoa siitä, ettei järjestöavustuksia – siis myös OK:n rahoitusta – leikata, tervehdittiin iloisina. Vaikka valtio on OK:n oman talouden tukipilari, urheilun ja liikunnan arjessa valtion rooli on toissijainen. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Olympiakomitea ja huippu-urheilu. ?. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Urheilun arki on muuttunut, mutta asenteet muuttuvat hitaasti. Olympialaisten erityismerkitys on sittemmin heijastunut myös strategisissa linjauksissa, johtamisessa ja henkilövalinnoissa, talouspainotuksissa, mediakiinnostuksessa, kaikessa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.8.! www.lts.fi/tapahtumat/sls24/ Yhteisymmärrystä yhdyspinnoilla Soveltavan liikunnan päivät 2024 teemana on sektorien välinen yhteistyö sekä yhdyspintatyön vahvistaminen. Samalla se on kuitenkin lisännyt myös hämmennystä, niin urheilun ja liikunnan omissa porukoissa, kuin myös lobbauspuheiden kohteissa. Eri tahojen todellisia motiiveja, arvoja ja tavoitteita on turha määritellä juhlapuheista. Riemua ei rajoittanut se, että tämä arvovalinta tarkoittaa leikkauksia moneen arjen konkreettiseen asiaan. 61. K un OK:n johto puhuu yhteiskunnalle, se puhuu koko urheiluja liikuntakulttuurin edustajana. Edunvalvonnan agendassa tuntuu olevan terästämisen tarpeita. Lisäksi tapahtumassa esitellään tuttuun tapaan uutta tutkimustietoa, hankkeita, alan järjestöjä sekä hyviä käytäntöjä. 29.8.2024 | Laurean Tikkurilan kampus, Vantaa Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä Miia Länsitie, FT, AmO, Lapin hyvinvointialue Social workers and health care professional as promoters of physical activity for persons with disabilities Prof. Viime aikoina OK on muuttunut edunvalvontatyössään aktiivisemmaksi, mikä on hyvä asia. Millä mandaatilla se ylipäänsä puhuu. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Jos olympiakomitea on tärkein edunvalvoja ja tärkein puhuja yhteiskunnan suuntaan, olisi puheiden kärki suunnattava siihen, miten julkisen vallan päätöksenteko lisää tai vähentää kuntien, yritysten ja tavallisten kansalaisten kykyä rahoittaa urheilua ja liikettä – ei huokailtava helpotusta itselle tärkeän järjestöavustuspotin säilymisestä. Symposiossa pohditaan uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia soveltavan liikunnan kohderyhmien liikkumisen lisäämiseksi. Katse on erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Samoin ovat yritykset sekä tavalliset kansalaiset. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Esiintymisiä kehutaan fiksuiksi, mutta mikä varsinainen fokus lopulta on, jää ilmaan. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. U rheilun ja liikunnan yhteiskuntasuhteista käytävää keskustelua hallitsee liian vahvasti se, mitä valtion liikuntabudjetille tapahtuu. OK:n kohdalla näyttää nyt siltä, että järjestöavustusten turvaaminen on nyt keskiössä. Ja toisinpäin, samalla kun huomioidaan maksajien maksukykyyn vaikuttava päätöksenteko, pitää tärkeimmän edunvalvojan koko ajan etsiä uusia tapoja tarjota urheilua ja liikuntaa kansalaisille, yrityksille ja kuntapäättäjille järkevänä ja tuottavana sijoituskohteena – ei tukialmujen kerjäläisenä. Ja miksi se puhuu nykyisin niin vähän huippu-urheilusta. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Nyt puhe jättää kuulijansa epätietoiseksi siitä, että mitä komitea haluaa, tarjoaa ja esittää. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Mitä se lopulta tavoittelee. M onet historialliset tekijät opettivat suomalaiset jo vuosisata sitten määrittelemään huippu-urheilunsa tilaa olympialaisten kautta. Kunnat ovat valtiota tärkeämpi resurssi. Olipa kyse huippu-urheilun tai liikuntaharrastusten edistämisestä, edunvalvonnan tärkein kohde tulisikin olla tavallisten liikkujien, kuntien päättäjien sekä yritysten maksuhalukkuuden ja -kyvykkyyden lisääminen, ei valtion liikuntabudjetti. F1tai rallikuskit, daviscupit, NBA-koris, NHL-lätkä tai edes suomalaisen nousu Bundesliigan parhaaksi maalivahdiksi ja mestarijoukkueen kapteeniksi, eivät mielikuviin huippu-urheilun tilasta koko painollaan ole vaikuttaneet
Hän valmistautuu parhaillaan Pariisin olympiakisoihin. Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Olympialiike – Ranskan vallankumouksen lapsi Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ Menestys koostuu monista osatekijöistä Riikka Juntunen 27 NÄIN MAAILMALLA Saksaa ymmärtämässä jalkapallon kautta Markus Pantsar 30 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Annu Kaivosaari Terveystieto: Nelli Lyyra POHDITTUA 73 Isot eettiset kysymykset puhuttavat maailmalla Samuli Oja 74 Kynnystermit kaipaavat päivitystä Suomessa Ilkka Heinonen 76 Sairaan kaunis huippu-urheilu Annu Kaivosaari 77 OPISKELIJA OUNASTELEE Huippu-urheilun julkinen tuki kaipaa vakuuttavampaa perustelua Ella Lintunen 78 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Liikunta kuuluu jokaiselle VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 84 Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta Mari Lehmuskallio, Sofia Helenius & Venla Laiho 10 Sami Itani: Huippu-urheilu tarvitsee uusia lähtöjä Jouko Kokkonen 13 Takaisin Pariisiin – minne seuraavaksi. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS Olympiakomitea ja huippu-urheilu. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 10. Kujala & Jaakko Kaprio 21 Systeeminen näkökulma julkiseen liikuntapolitiikkaan Kati Lehtonen, Harri Jalonen, Sari Lappalainen & Petri Uusikylä 25 Monipuolista liikuntapuhetta sosiologipäivillä Marko Kananen TEEMA: Huippu-urheilu 36 Urheilumenestyksen ytimessä Marja Kokkonen 40 Hiipuuko suomalainen huippu-urheilukulttuuri. Susanna Luikku 64 Seurat voivat tukea enemmän nuorten terveyttä edistävää syömistä Laura Heikkilä 67 Sotilas pysyy suorituskykyisenä oikealla ravitsemuksella Tarja Nykänen 70 Tyttöjen jaksaminen koetuksella urheiluyläkouluissa niin Norjassa kuin Suomessa Milla Saarinen, Joni Kuokkanen & Christian Thue Bjørndal 3/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Jyväskyläläisen Jonni Sarkkisen (22) urheilijan polku on kulkenut Kuortaneen Urheilulukion kautta Helsinkiin, ensin Puolustusvoimien Urheilukouluun ja edelleen Urheaan opiskelemaan liikunnanohjausta. Woimanpesän uudet molskit Sarkkinen vihki käyttöön huhtikuussa 2024, kun seura järjesti juhlan hänen saavuttamansa Pariisin olympiapaikan kunniaksi. Vuonna 2023 Sarkkinen voitti U23-sarjan EM-kultaa. Sarkkinen on koko uransa edustanut Harjun Woimaa. Jari Kupila 16 Kaksostutkimus syventää tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen Elina Sillanpää, Sari Aaltonen, Urho M. Jarmo Mäkinen & Kaisu Mononen 46 Sisulla ja tarmolla: Urheilevat miehet ja naiset suomalaisuutta tekemässä Tanja Helminen 50 Näkymättömät kädet Juha Rosma 53 Politiikka ja urheilu ovat erottamaton pari Jouko Kokkonen 56 Paluu olympiakisojen syntysijoille Jouko Vuolle 60 Aina askelen jäljessä – vai edellä
P ariisin olympiakisojen alla tulee kuluneeksi 235 vuotta Ranskan vallankumouksen alkamisesta. Urheilutapahtumat ovat rituaaleja – kaikkein mahtavimpana olympiakisat. L oppuliudennuksena muisto huippu-urheilun nostattamasta kollektiivisesta riemusta. Kadulle kokoontui ar violta 400 000 ihmistä. Etenkin joukkuelajien merkitys eräänlaisena maallisena uskontona on länsimaissa kasvanut, kun kirkon vaikutusvalta on kaventunut. Teimme jo lähtöä, mutta baarimikko jaksoi pitää toivoa yllä ja esteli lähtemästä. Suuntana oli Champs-Élysées, jonne mekin suuntasimme. Kävimme katsomassa muun muassa Rytkyn puistohiihtoja. Minulla oli aavistus asiasta, mutta paikan päällä koettuna kokemus oli monin verroin väkevämpi kuin olin kuvitellut. Ja ilmapiiri muuttui silmänräpäyksessä, kun Sylvain Wiltord tasoitti pelin lisäajalla. Voittajiksi näyttävät nousevan lajit, joista voi kertoa nopeammin, lyhyemmin, kiivaammin. Varasin lähikuppilasta pöytäpaikan loppuottelun ajaksi. (Lasku oli tämän päivän euroina 42.) Italia meni johtoon Mario Delveccion maalilla ja näytti voittavan. JOUKO KOKKONEN. Tätini miehellä oli iso osuus siihen, että pikkukylälläkin nähtiin kovia hiihtäjiä. Antiikin perinteen elvyttämisen sijaan nykyajan olympiakisojen perustamisessa oli kyse ennen kaikkea nationalismista ja modernisaatiosta kummunneesta hankkeesta. Pysyväksi jäi into liikkua, vaikka välillä liikkumistakin olisi voinut olla enemmän. Matkamme päätepiste oli Pariisi ja Montmartre. Olihan siinä tunnelmaa, kun Mietaa sujahti metrin päästä ohi. Riemu räjähti kattoon, kun David Trezeguet laukoi jatkoajalla kultaisen maalin, johon ottelu silloisten sääntöjen mukaan päättyi. Keväiset puistohiihdot olivat hiihtäjien tilintekoaikaa. ”En olisi uskonut, että jalkapallo on näin iso juttu”, ihmetteli vaimoni. Tiivistetysti voi sanoa lapsenuskon vaihtuneen tiedetoimittajan kriittiseen asenteeseen. Maailmanjärjestys on 2020-luvulla ilmeisessä murroksessa, jonka luonnetta aikalaisen on mahdoton täysin käsittää. Tuloksia, tarinoita, juoruja ja huhuja syntyy jatkuvalla syötöllä. Torvet soivat ja trikolorit liehuivat. Juoksentelun lisäksi hyppelimme ja heittelimme. Huippu-urheilussa tavoitellaan äärimmäisiä suorituksia, mikä vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Sittemmin penkkiurheiluinto on laimentunut, monestakin syystä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Tuolla Kiuruveden sivukylällä hiihtivät 1970-luvun lopulta monet aikansa huiput, kuten Juha Mieto, Hilkka Riihivuori, Matti Pitkänen ja Ivar Formo. Kiertelin ex-vaimoni kanssa Pohjois-Ranskassa jalkapallon vuoden 2000 EM-kisojen aikana. Ranskan vallankumouksesta vauhdittuneen läntisen modernisaation ja globalisaation perustukset järkkyvät. Olympialiike on selvinnyt 130 vuoden ikään mukautumalla kansainvälisen järjestelmän muutoksiin. Hopeaja pronssimitalisteille ei rahaa Pariisissa vielä jaeta. Olympialiike kisoineen on yksi vallankumouksen lapsista. Vuonna 2024 on edetty niin pitkälle, että yleisurheilijat saavat Pariisin kisoissa ensimmäisen kerran rahapalkintoja. Urheilufanius muistuttaa kiihkeimmillään lahkolaisuutta. Myös penkkiurheiluinnostus tarttui. Kaiken voi kertoa lyhyesti videopätkän tai kuvan höystämänä. Minusta urheilu on pikemminkin yhteiskunnan osa-alue, jossa tietyt ilmiöt piirtyvät usein kärjistyneempinä kuin muualla yhteiskunnassa. Vanhan säätyyhteiskunnan kaatanut tapahtumasarja sysäsi yhdessä teknisen kehityksen kanssa liikkeelle kehityskulun, johon olympialiike luontevasti kiinnittyi. Muistan Lasse Virénin olympiavoittojen innostaneen vuonna 1972 kirmaamaan kotitalon ympäri. Tämä vaikuttaa myös olympialiikkeeseen. KOK:n kulmakiviin pitkään kuulunut amatörismi sai mennä 1980-luvulla, kun tie olympia-areenoille avautui julkiammattilaisille. Some-aikakauteen huippu-urheilu sopii loistavasti. Lähinnä omaksi iloksemme urheilimme, eivät riittäneet lahjat pitemmälle. U rheilun on sanottu olevan yhteiskunnan peili. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Hetkessä katu täyttyi autoista ja ihmisistä. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Olympialiike – Ranskan vallankumouksen lapsi O lympiavuonna tulee miettineeksi omaa suhdetta huippu-urheiluun, jonka seuraamishistoriaa on kertynyt jo yli puoli vuosisataa. Tunnelma oli alamaissa tupaten täynnä olleessa kuppilassa. Ei juoksentelu olisi kuitenkaan kovin pysyväksi jäänyt, ellei isä olisi siihen innostanut ja urheillut mukana. Toisaalta kerronnan tahdin kiihtyminen muokkaa urheilua. Pienemmissä urheilumuodoissa rahapalkintoja ei ole luvassa, mikä on herättänyt närää. . Tämä koskee esimerkiksi eettisiä kysymyksiä, julkisuutta ja taloutta. Tai paremminkin huippu-urheilussa ovat alkaneet kiinnostaa tuloksia enemmän sen yhteydet yhteiskuntaan, politiikkaan ja talouteen. ”Aitio paikka” lähellä isoa televisiota maksoi 180 frangia, mutta summalla sai juoman ja pientä purtavaa. Voittajalle on luvassa 50 000 dollaria. Mutta miten on tulevaisuudessa
Ansioksi luettiin myös keskitetty kansallinen tiedonkeruu alueellisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi. Aiheena oli näyttöön perustuva kestävyysvalmennus. https://kihuenergia.kihu.fi/ tuotostiedostot/julkinen/2024_man_ painonopti_sel18_33372.pdf. Tutkittua tietoa painon optimointiin Ammattilaisille tarkoitetut Painon optimointi huippu-urheilussa-suositukset on julkaistu. Aikuisurheilijoiden painoa voidaan optimoida huippuvaiheessa, valmennuksen tukena ja tarkoin reunaehdoin ihmisen yksilöllisyyden huomioiden. Kuntotestauspäiviä on järjestetty vuodesta 1990 alkaen. kaikille avoin ja maksuton valmennuksen ekstrapäivä. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehden julkaisemassa katsauk sessa vertailtiin Suomen, Ranskan, Espanjan Galician, Unkarin, Liettuan, Portugalin, Serbian ja Slovenian kansallisia järjestelmiä. Suositukset esittelevät tutkitun tiedon pohjalta näkökulmia, käytäntöjä ja suosituksia. Kyse ei ole Move! Euroopan kärkeä Tutkijaryhmä nosti katsauksessaan Move! -mittausja seurantajärjestelmän yhdeksi Euroopan laadukkaimmaksi ja kattavimmaksi. Painolukema tai kehon koostumus ei määritä yksilön arvoa urheilijana tai ihmisenä. Tutkijatohtori Laura Joensuun mukaan vertailussa Move!-järjestelmän eduiksi nousivat ensinnäkin laaja tavoittavuus väestötasolla, soveltavien mittausten olemassaolo ja yhteys terveydenhuoltoon laajojen terveystarkastusten kautta. Kuva: Jouko Kokkonen Kuntotestauspäivät Jyväskylässä Kuntotestauspäivät pidettiin 18.–19.4.2024 Jyväskylän yliopistossa. Painon optimointiin kuuluu myös vastuullinen painoja kehopuhe urheiluympäristössä. Suomen Olympiakomitean, urheiluakatemioiden ja KIHUn moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kokoamien suositusten tavoitteena on vahvistaa urheilijoiden parissa toimivien ammattilaisten osaamista. Pääaiheena oli tavoitteellisten kilpakuntoilijoiden ja urheilijoiden kestävyysominaisuuksien testaaminen. Testattavana oli triathlonisti Julia Kekkonen. Suositukset tuovat esiin myös esille sen, milloin painon optimointia pitää välttää urheilijan suorituskyvyn ja terveyden turvaamiseksi. Lähtökohtana on kunnioittaa urheilijan fyysisiä ja psyykkisiä rajoja, terveyttä ja kehollista itsemääräämisoikeutta. yksilöllisestä toimintaohjeesta, mutta sitä voi käyttää urheilijoiden henkilökohtaisia suunnitelmia laadittaessa. Päivien jälkeen järjestettiin 20.4. Joensuu kuului kansainväliseen tutkijaryhmään ja ka tsauksen kirjoittajiin. Tämä heijastuu usein myös suhtautumiseen urheilijan kehon painoon ja koostumukseen, joita saatetaan pyrkiä muokkaamaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 5 ajassa Liikuntafysiologi Jyrki Aho kertomassa Kuntotestauspäivillä suoran hapenottokyvyn testin käytännön toteutuksesta. Huippu-urheilussa haetaan usein suorituskyvyn äärirajoja. Päivillä välitetään tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, keskustellaan kuntotestauksen laadusta sekä alaa koskevista yhteisistä linjoista
Sivustolla esitellään myös yli 30 verkostotoimijaa. Kokouksessa valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi kehittämisasiantuntija Emmi Aalkivi, apulaisprofessori Juha Ahtiainen, yhteiskuntasuhdepäällikkö Toni Ahva, tutkimuspäällikkö Marko Kananen ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kerttu Toivo. Toiminnan lähtökohtana on edistää tieteen avoimuutta ja tutkitun liikuntatiedon leviämistä. Tutkimuksen kohteina ovat kilpaurheilijat ja kuntoja arkiliikkujat, sikiökaudesta vanhuuteen. Verkkosivut on kehittänyt Huippuurheilun instituutti KIHUn yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Toimijoiden TKI-osaamista, toimintaa ja odotuksia niin verkoston kuin verkkosivujen suhteen kartoitettiin teemahaastatteluiden kautta. Suomen Akatemian liikuntatutkimusrahoitusta viidelle hankkeelle Puheenjohtaja Riikka Juntunen ja varapuheenjohtaja Arto Hautala. Hakemuksia tuli 49 ja niillä haetun rahoituksen yhteissumma oli 23,1 miljoonaa euroa. LTS:n strategia: www.lts.fi/media/lts_asiakirjat-ja-ohjeet/liikuntatieteellisen-seuran-strategia-2024_hallituksen_hyvaksyma_15022024.pdf Urheilun TKI-verkoston verkkosivut valmistuneet Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman rahoitusta sai vuonna 2024 viisi kolmevuotista hanketta. Verkoston konkreettisen toiminnan edistämiseksi suunnitellaan projektihautomon käynnistämistä. Tietokanta mahdollistaa aineiston tarkastelemisen valtakunnallisesti, maakunnittain, hyvinvointialueittain tai kuntakohtaisesti. LTS:n puheenjohtajana jatkaa Riikka Juntunen ja varapuheenjohtajana Arto Hautala. 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 ajassa Liikuntaneuvonnan tietokanta avattu Liikuntaneuvonnan tietokanta on tarkoitettu kuntien, hyvinvointialueiden ja liikkumisen edistämisen organisaatioiden työvälineeksi. Sen kautta urheilun TKI-toimijat kykenisivät jalostamaan kehitteillä olevia ideoita konkreettisiksi yhteisprojekteiksi. Urheilun avoin TKI-verkosto: www.tkiverkosto.fi. syyskuuta 2024. Tietokanta auttaa myös kirjaamisen, tilastoinnin ja arvioinnin käytännöissä sekä edistämistyössä. LTS toimii linkkinä liikunnan tutkijoiden ja liikuntatiedon soveltajien välillä. Liikkuva aikuinen päivittää tietokantaa vuosittain. huhtikuuta 2024. Saatavilla on myös valmiita infograafeja esimerkiksi kunnan hyvinvointikertomukseen. Kaksi niistä on hankekokonaisuuksia. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVE: https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/ akatemiaohjelmat/liikuntatutkimus/ Huippu-urheilun instituutti KIHUn kokoamat Urheilun TKI-verkoston verkkosivut tarjoavat alustan jakaa tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan tietoa ja edistää yhteistyötä. Tarjolla on tietoa liikuntaneuvonnan saatavuudesta, palvelun tuottamisesta ja siihen käytetyistä resursseista. Kokouksessa hyväksyttiin myös LTS:n päivitetty strategia. Informaatiota löytyy asiakasmääristä ja kohderyhmistä, palvelun toteutuksesta ja sen ympärille rakentuvasta palveluketjusta. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,45 miljoonaa euroa. Aineisto kerätään Liikuntaneuvonnan tila -kyselyllä. Sen mukaan seura tuottaa ja välittää tutkittua tietoa, joka edistää ihmisten liikkumista sekä tukee liikuntapoliittista päätöksentekoa ja kansalaistoiminnan kehittämistä. Rahoitettavissa hankkeissa haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin kysymyksiin. Neuvottelukunnan uusiksi jäseniksi tulivat toiminnanjohtaja Eki Karlsson, erikoistutkija Kati Lehtonen ja vastaava asiantuntija Terhi Liintola. Vuosikokouksessa valitun hallituksen ja neuvottelukunnan toimikausi alkaa 1. Kuva: LTS:n arkisto Viisi uutta jäsentä LTS:n hallitukseen Liikuntatieteellisen Seuran vuosikokous pidettiin tiistaina 16. Sivuston tärkeimmän sisällön muodostaa urheilun TKI-projektien ja hankkeiden tietopankki, joka sisältää jo yli 100 projektin tiedot. – Ohjelman tavoitteena on liikuntatutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen, ja siksi rahoitusta suunnataan ensisijaisesti tutkimushankkeisiin, joiden sovellettavuusarvo on korkea, kertoo ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, professori Marja Kaunonen. Tiedot kuvaavat liikuntaneuvonnan tilaa Suomessa. Hakemusten tieteellinen taso oli ne arvioineen kansainvälisen paneelin mukaan hyvä
Muinaiset olympialaiset olivat yksi neljästä urheilufestivaalista, panhelleenisistä kilpailuista, jotka pidettiin Olympiassa ja kolmessa muussa paikassa Kreikassa. Valentini (Universidade Federal do Rio Grande do Sul, Brasilia) ja professori David Lubans (University of Newcastle, Australia). Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta toimi kongressin järjestäjänä. ”Yritin syödä täydellisesti, mutta sain aivan liian vähän energiaa. Historioitsijana haluan tarjota historiallisen ratkaisun. Panhelleeniset kisat jatkuivat yli 500 vuotta. Jos mielikuva omasta kehosta on aiemmin ollut kielteinen, käsitys voi itselle mieleisen liikkumisen myötä muuttua tasapainoisemmaksi. Taloustieteilijöiden mukaan olympiaisännyydestä on vain vähän hyötyä. Piilotin asiaa suht hyvin, mikä vaikeutti sitä, että ulkopuoliset olisivat huomanneet mitään.” Alexandra Enlund, Suunnistaja 2/2024 Muualla sanottua AIESEP-yhteisö oli koolla Jyväskylässä Kansainvälinen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen asiantuntijoiden AIESEP-kongressi järjestettiin Jyväskylän yliopistossa 13.–17.5.2024. Kukin isännöisi kisoja kahdeksan vuoden välein. Järjestäjät halusivat myös tuoda esiin Jyväskylän yliopiston 60-vuotista liikunnanopettajakoulutusta, joka on kansainvälisesti arvostettua. BRUCE BERGLUND Euroopan, Venäjän ja maailman urheiluun erikoistunut historiantutkija bruce.r.berglund@gmail.com. AIESEP-kongressi on kansainvälisesti tärkein vuosittainen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen tutkijoiden kokoontuminen. Osallistujia oli yli 500 eri puolilta maailmaa. Onnistumisen kokemukset vahvistavat tuntemusta, että osaa ja pystyy.” Vanhempi tutkija Minna Aittasalo, Diabetes 2/2024 ”Kultamitalin kiilto silmissä valmentajalta ja taustajoukoilta saattaa helposti kadota tärkein – urheileva ja kehittyvä nuori!” Lasten ja nuorten valmentaja Kari Hokka, Valmentaja 2/2024 ”Minulle on tullut tarve näyttää ihmisille, että kuulun tähän yhteiskuntaan ja haluan rikkoa rajoja.” Cp-vammainen koiraurheilija Sami Mälkki, Cp-lehti 2/2024. Olen syvästi tietoinen Kansainvälisen olympiakomitean ylimielisyydestä ja tuhlailusta. Jos nykyajan olympiakisat aikovat selviytyä toisesta vuosisadastaan, tämä kreikkalaisilta saatu oppi voisi auttaa. ”Liikkuminen voi opettaa tuntemaan paremmin omaa kehoa. Silti joudun tunnustamaan, että järjestön väite pitää paikkansa: ”Olympialaiset ovat paikka, jonne maailma tulee kilpailemaan, tuntemaan inspiraatiota ja olemaan yhdessä." Harvat asiat herättävät niin monissa ihmisissä tunteita ympäri maailmaa kuin olympialaiset. Järjestön lyhenne tulee sanoista The International Association for Physical Education in Higher Education. Ajatuksena oli kunnioittaa marraskuussa 2023 kuolleen professori Risto Telaman elämäntyötä liikuntapedagogiikan tutkijana ja Kuva: Terhi Huovinen vaikuttajana. Ja KOK voisi kehittää kisoja kestävästi pitkällä aikavälillä. Tavallisin tulos on se, mitä Riossa, Ateenassa tai Pyeongchangissa on nähty – velkaa ja käytöstä pois jääneitä kisapaikkoja. Mutta nämä ovat poikkeuksia. Jyväskylässä tehtävää liikuntatutkimusta esitteli 24 tutkijanuransa eri vaiheissa olevaa tutkijaa. Osallistujamäärältä erityisen suuri, sillä AIESEP-yhteisö kokoontui nyt ensimmäistä kertaa yhteen Euroopassa koronapandemian jälkeen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 7 Tyhmä tiedekysymys Onko olympialaisten järjestäminen enää järkevää. Järjestelykomiteaa johti apulaisprofessori Arja Sääkslahti ja tieteellistä komiteaa apulaisprofessori Timo Jaakkola. Kongressin pääesitelmät pitivät professori Eeva Anttila (Taideyliopisto), apulaisprofessori Michael Hemphill (University of North Carolina at Greensboro, USA), professori Nadia C. Jos ei liiku ollenkaan, ei ehkä ymmärrä, mihin lihaksia käytetään. Vuoden 1984 Los Angelesin kisat tuottivat voittoa, ja vuoden 1992 kesäolympialaiset tukivat Barcelonan talouskehitystä ja matkailua. Näin vältyttäisiin kisapaikkojen ja infrastruktuurin aiheuttamilta talousongelmilta. Entä jos KOK myöntäisi olympiaisännyyden neljään paikkakunnalle – kahdelle kesäkisoihin, kahdelle talvikisoihin. Mutta olympialaisten on muututtava – kestävämmiksi, edullisemmiksi, avoimemmiksi ja isäntäkaupunkien huolenaiheet paremmin huomioiviksi. Kongressin teemana oli The past meets the future
Tämä voisi auttaa tunnistamaan epätavalliset tai epäsuhtaiset suoritukset ja tarvittaessa aloittamaan antidopingtoimet. Erityisesti mielenkiinnon kohteena olivat elintapojen yhteydet biologiseen vanhenemiseen eri ikävaiheissa. Väitöskirja on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sähköisessä arkistossa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31646 Erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisaikuisuudessa FM Anna Kankaanpää tutki väitöskirjassaan perintöja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen kaksosaineistoa hyödyntäen. Iljukovin mukaan on järkevää ottaa käyttöön urheilijoiden yksilöllisten kilpailutulosten järjestelmällinen seuranta. Naisten sisukkuutta käsiteltiin paljon vähemmän. FM Anna Kankaanpään gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Genetic and environmental influences on biological ageing across different ages – Epigenetic clocks as markers of biological ageing" tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 19. Yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa. Se ei kuitenkaan näytä heijastuvan valmentajien toimintaan nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi. LitM Matti Hyvärisen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Physical Activity, Menopausal Symptoms, and Cardiometabolic Health during the Menopausal Transition" tarkastettiin 28.3.2024 Jyväskylän yliopistossa. huhtikuuta 2024. Fyysisen aktiivisuuden hyödyt vaihdevuosioireiden hoidossa ovat sen sijaan hyvin yksilöllisiä. Iljukov käsitteli myös tutkimustietoa, joka antaa käsityksen tämän lähestymistavan tulevaisuuden potentiaalista ja luo sille evidenssipohjaa. TtM Laura Heikkilän väitöskirja "Terveyden edistäminen liikuntaseurassa: nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva" tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 19. Tutkimus lisää tietämystä vaihdevuosien aikana sydänja verisuoniterveydessä tapahtuvista muutoksista sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista sydänja verisuoniterveyteen ja vaihdevuosioireisiin. Heistä esimerkiksi vain noin puolet söi kasviksia ja hedelmiä päivittäin. FM Tanja Helmisen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja "Pääja sivurooleissa sisu. Sisusta keskusteltiin ja kiisteltiin 1900-luvulla esimerkiksi lakkoilun, sisällissodan, myöhempien sotien, urheilun ja työn yhteydessä. Kankaanpää havaitsi, että biologista vanhenemista säätelevät läpi elämän perintöja yksilölliset ympäristötekijät. Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa http://hdl.handle.net/10138/574965 Urheilulla ollut merkittävä osuus sisukäsitteen kehityksessä FM Tanja Helminen selvitti sisua ja sisudiskurssia käsittelevässä väitöstutkimuksessaan, miten sisusta kehittyi suomalaisuuteen yhdistetty käsite ja mitkä ovat suomalaisuuden sisutyypit. Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0097-8 Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa TtM Laura Heikkilän mukaan suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Tulokset viittaavat siihen, että painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita. huhtikuuta 2024. Liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla oli Heikkilän mukaan useammin terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet toimintaan. Väitöskirja?on luettavissa JYXjulkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9953-7. huhtikuuta 2024. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:oulu-202403202337 Painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita LitM Matti Hyvärinen selvitti väitöstutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden, vaihdevuosioireiden sekä sydänja verisuoniterveyttä kuvaavien veriarvojen ja kehonkoostumuksen välisiä yhteyksiä vaihdevuosien aikana. Liikuntaseuroissa toimivien nuortenkin ruokailutottumuksissa oli puutteita. Vielä 1900-luvun jälkipuolella sisua ylistettiin muun muassa urheilussa ja suomalaisten sisuun vedottiin niin yrityselämässä kuin hyvinvoinnin lisäämisessä. Sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa" tarkastettiin ItäSuomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 26. Käsite suomalainen sisu syntyi viimeistään 1890-luvulla. Perimä saattaa kuitenkin olla selittävä tekijä yhteyden taustalla. Iljukovin mukaan dopingin arvioidun yleisyyden ja vahvistettujen positiivisten dopingtapauksien määrän välillä on ristiriita. 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 ajassa Väitösuutiset Suorituskyvyn profilointi parantaa antidopingtyön tehoa LL Sergei Iljukov tutki väitöskirjassaan suorituskyvyn profiloinnin periaatteita antidopingja muihin tarkoituksiin. Väitöskirja on luettavissa Oulun yliopiston sähköisessä arkistossa. Helmisen mukaan urheilun kultakauden miessankarit ja talvisodan sotilaat ovat yleisesti käytettyjä esimerkkejä suomalaisesta sisusta. Tutkittavat, jotka noudattivat nuoruudessa epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat. Arviolta 14–39 prosenttia huippu-urheilijoista käyttää dopingia, mutta vain 2 prosenttia dopingnäytteistä on positiivisia. LL Sergei Iljukovin väitöskirja "Athletes performance profiling – a new approach in the fight against doping" tarkastettiin 3.5.2024
Seuraavat viisi pilaria ovat monille lajiliitoille tuttuja asioita: kansallisen lahjakkuuksien tunnistamisja kehittämisjärjestelmä, kansallinen urheilijauran tukeminen ja uran jälkeinen tuki, harjoitteluolosuhteet, valmentaminen ja sen kehittäminen järjestelmässä sekä urheilijoiden pääsy kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Ensimmäiset kaksi pilaria ovat valtion suora rahoitus järjestelmälle ja valtion huippu-urheilupolitiikan organisointi ja rakenne, joista meilläkin on keskustelu paljon. RIIKKA JUNTUNEN, LitM puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura toimitusjohtaja Urheiluopistosäätiö riikka.juntunen@urheiluopistosaatio.fi Menestys koostuu monista osatekijöistä. Itse asiassa Suomi on muiden pohjoismaiden kanssa yksi vähiten huippu-urheiluun voimavaroja suuntaavista maista. . Haluamme tietää kaiken suomalaisten urheilijoiden onnistumisista ja epäonnistumisista, haluamme tietää menestyksen takana olevista asioista ja erityisesti haluamme tietää sellaista, mitä emme ole ennen tienneet. Kotikisojen lisäksi maat panostavat eri syistä huippu-urheiluun. Ruodinnassa on huomattu, että olympialaiset lisäävät järjestäjämaan panostusta huippu-urheiluun merkittävästi. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 9 T änä kesänä Suomessa puhutaan taas huippu-urheilusta. Mitä enemmän meille kerrotaan, sitä enemmän ymmärrämme muustakin kuin lopputuloksesta. Se on yksi käytetyimmistä viitekehyksistä, kun halutaan ymmärtää, mitkä maat menestyvät ja miksi. Oletko tutustunut SPLISS-viitekehykseen (Sport Policy Factors Leading to International Sporting Success). Oman liikuntakulttuurimme ja siihen kuuluvien taustojen lisäksi SPLISS-viitekehyksestä löytyy yhdeksän pilaria, joilla voidaan selittää menestystä. Tulevan huippu-urheilun kesän kynnyksellä toivon, että urheilijoiden menestyksen lisäksi saamme kuulla entistä enemmän siitä, mistä menestys kumpuaa. polttopisteessä Vaikka raha on tärkeä tekijä, se ei ole ainoa menestyksen selittäjä. Vaikka raha on tärkeä tekijä, se ei ole ainoa menestyksen selittäjä. Hieman mutkia suoriksi vedellen uskon, että yksi syy suomalaisen huippu-urheilun menestyksen takana on tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen valmentautumisessa. Olemme innovatiivisia ja osaamme viedä tutkitun tiedon käytäntöön. Viime vuosien osalta tutkitun tiedon kentällä tutuimmaksi lienee Suomessa tullut varusmiesten fyysisestä kunnosta ja painosta kertova käyrä, joka osoittaa kunnon rapistuvan ja painon nousevan. Näiden osalta on sanottava, että lajiliitot ovat erilaisia ja niiden toimintaan vaikuttaa myös oma kansainvälinen lajiliitto ja sen toiminta. Nykypäivän urheilun seuraajat ovat vaativia. Kolmannen pilarin muodostavat koko väestön liikkumisen määrä ja sen luoma perusta, joiden osalta tietopohja on olennaisen tärkeä päätöksenteon suuntaaja. Urheilutoimittajat kertovat menestyksen taustalla olevasta harjoittelusta ja nostavat esille valmentajia ja muita urheilijoiden taustavoimia. Jos aiemmin olimme tyytyväisiä siihen, että kuulimme tulokset, nyt halutaan lisää tietoa. Meillä ei investoida huippu-urheiluun samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, sillä se on meillä vain yksi asia muiden joukossa. Enkä pistä pahakseni, vaikka esitellyksi tulisi myös tutkittua tietoa huippu-urheilusta. SPLISS-verkostossa on tarkasteltu maita 2000-luvun alusta alkaen ja huomattu useiden maiden panostavan huippu-urheiluun merkittävästi. Suomessa tehdään kansainvälisestikin vertailtuna merkittävää tutkimusta huippu-urheilun kentällä. Tulevat olympialaiset ja paralympialaiset nostavat huippu-urheilun otsikoihin. Meidän liikunnan ja urheilun mallimme toimii alhaalta ylös, seuratoiminnasta kohti tavoitteellista urheilua. Pohjoismaissa liikuntapoliittisen keskustelun ja päätöksenteon keskiössä ovat lapset ja nuoret. Yhdeksäs pilari koostuu huippu-urheilun tieteellisistä tutkimusohjelmista ja innovoinnista
1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Suomalaisessa huippuurheilussa olisi päästävä Sami Itanin mielestä siniristilippujen heiluttelusta moniarvoisemman yhteisöllisyyden aikaan. Sami Itani: Huippu-urheilu tarvitsee uusia lähtöjä. Olympiakisoja Itani seuraa uteliaana penkki urheilijana
Urheilu puhuttelee yhä suurta osaa suomalaisista. Kuplan ulkopuolella siihen suhtaudutaan usein neutraalisti tai jopa kielteisesti. Hänestä seurat ovat yksi kauneimmista asioista suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa. – Niin tämä vuosi kuin tuleva vuosikymmenen tuovat taatusti konfliktitilanteita, jossa vastakkain ovat liberaali länsi ja monet muut maat. Naisia kilpailee olympiakisoissa yhtä paljon kuin miehiä, kisoissa nähdään uusia trendikkäitä lajeja ja hakuprosessin liittyvää korruptiota on pyritty kitkemään. – En usko, että KOK tulee merkittävästi muuttumaan. Eri puolilla maailmaa asuneena Itani on päässyt näkemään, että suomalainen vapaaehtoiskulttuuri on kansainvälisesti poikkeus. Huippu-urheilu perustelu hukassa Suomalaisessa urheilukeskustelussa viitataan usein vuonna 2018 valmistuneeseen KIHUn tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää urheilumenestystä tärkeänä. Itanin arvioi, että yksityisen yrityksen tapaan KOK:n johto kuuntelee ”osakkeenomistajien” enemmistöä, eikä äänekästä vähemmistöä, johon Suomikin kuuluu. Itanin mukaan huippu-urheilun tärkein tehtävä ei enää ole Suomen maineen vahvistaminen maailmalla, vaan ihmisten yhdistäminen aikana, jolloin yhteiskunnalliset jakolinjat jyrkkenevät. Itani näkee kuitenkin, että tämän suurempaan muutokseen rakenteellisesti suljettu ja läpinäkymätön järjestö ei kykene. Seuratoiminta tulee muuttumaan Itani pitää seuratoimintaa merkityksellisenä yhteisöllisyyden ja paikallisten toimijoiden näkökulmista. Kehitys voi myös kaventaa lajikirjoa. Maassa lähdetään herkästi osoittamaan mieltä. KOK on mukauttanut toimintatapojaan vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Samaan suuntaan antaa viitteitä Jarmo Mäkisen ja Kaisu Monosen artikkeli seitsemän Euroopan maan kansalaisten käsityksistä huippu-urheilusta toisaalla tässä lehdessä. Tämä ei tarkoita sitä, että 70 prosenttia suomalaisista pitää huippu-urheilun julkista rahoitusta välttämättömänä, muistuttaa Itani. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 11 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN "Vanhoilla höyryillä mennään varmaan vielä muutamat olympiakisat." A alto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa työelämäprofessorina työskentelevällä Itanilla ei tällä hetkellä ole muodollisia siteitä urheilujärjestöihin. Toiminta saattaa keskittyä suurempiin seuroihin ja pienempiä kuolee. – Urheiluyhteisön sisäisessä kuplassa uskotaan urheilun olevan tärkeämpää isommalle osalle kansaa kuin se onkaan. Suomen Urheiluliittoa (SUL) tuen poistuminen kirpaisisi enemmän, mutta ei lopettaisi toimintaa. Valtion liikuntarahoitusta ja järjestökentän resursseja enemmän Itani huolettaa kuntien tilanne. Ei välttämättä, pohtii Itani. Vanhoilla höyryillä mennään varmaan vielä muutamat muutamat olympiakisat, jos ei mitään suurempaa skandaalia tule. Itani toteaa, että Palloliitto ja Jääkiekkoliitto tulisivat toimeen ilman valtiontukea. Suomen valtakunnan urheiluliittoon kuului 1990-luvun alussa 53 jäsenliittoa. Vielä vähemmän on halukkaita pyörittämään seuraa hallinnollisesti, mikä on kuitenkin koko toiminnan edellytys. Geopolitiikka vaikuttaa myös olympialiikkeeseen. En usko, että KOK pystyy sovittelemaan arvoristiriitoja, jolloin on olemassa jopa olympialiikkeen hajoamisriski. Tämä ei järjestön toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta ole välttämättä väärä valinta. Vuonna 2024 opetusja kulttuuriministeriö myönsi avustusta 73 lajiliitolle ja 25 liikunnan palvelujärjestölle. – Muutos vaatisi myös kollektiivisen periaatepäätöksen suomalaiselta urheiluyhteisöltä ja järjestökentällä. Sen sijaan monien pienten lajiliittojen toiminta kuihtuisi ilman julkista tukea. Viestiä olisi muutettava kansallismielisestä identiteetin rakentamisesta tai liiketaloudellisiin hyötyihin vetoamisesta pehmeämpiä arvoja korostavaan suuntaan. Itanin mielestä Suomessa olisi syytä keskustella, miten monipuolista lajitarjonnan pitäisi olla. Hänen oman sukupolvensa ja sitä nuoremmat aikuiset eivät enää lähde herkästi seuratoimintaan. – Kuinka monipuolista lajipakettia voidaan tarjota. Liikunnan olosuhteet luodaan edelleen pääosin kunnissa, joiden leikkaukset vaikuttavat kaikilla tasoilla huippu-urheilusta harrasteliikuntaan.. – Monesti puhutaan, että seuroissa ei ole riittävästi ohjaajia ja valmentajia. Kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminta on edelleen elinvoimaista Suomessa, mutta Itanin mukaan tämä ei välttämättä jatku ikuisesti. Huippu-urheilua tarvitaan Itanin mukaan myös tulevaisuudessa. Urhean hallintoneuvostoon hän kuuluu Aalto-yliopiston edustajana. Itani sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt siitä, etteivät Pariisin kisat ole herättäneet juurikaan vastustusta Ranskassa. Itani näkee KOK:n valinneen jo puolensa ja suuntautuvan Euroopan ja Pohjois-Amerikan sijaan muualle maailmaan, josta yleisö ja sitä kautta raha tulee yhä enemmän. Sen merkitys olisi kuitenkin arvioitava uudelleen. Itani arvelee, että urheiluväki saattaisi yllättyä, kuinka vähän urheilulla lopulta on kannatusta Suomessa. Itani kaipaakin parlamentaarista keskustelua siitä, miten laajaa urheilutoimijoiden kenttää Suomessa halutaan pitää yllä. Olympiakisojen alla protesteja ei ole näkynyt, minkä Itani arvioi kertovan hyvää kisoista. Meillä on 1980-lukulainen ajatus, että on tärkeätä ja itsearvoista tukea mahdollisimman montaa lajia. Mutta onko se enää käytännössä mahdollista. Itani arvioi seurakentän voivan muuttua radikaalisti tulevaisuudessa. Itani muistuttaa, että kulttuurisia keinoja taistella polarisaatiota vastaan on rajoitetusti. Olympiakisat ovat hänen mukaansa symbolina paljon urheilua suurempi tapahtuma – ja kasvava riski niin urheiluaatteelle kuin huippu-urheilulle
Johdonmukainen arvojohtaminen on kuitenkin Itanin mukaan vaikeaa, sillä suomalaisilla urheilujärjestöillä ei tähän perinteitä. Suomeen muuttaneiden tilanne on kuitenkin niin liikunnassa kuin laajemminkin ottaen toinen kuin Ranskassa, Saksassa, Hollannissa tai Ruotsissa. Sami Itani (s. Toiseksi hän kannustaa liikkumaan luonnossa mahdollisimman paljon. Järjestötoimijoiden lisäksi puoluepoliitikoilla oli halua vaikuttaa SUL:n toimintaan. Itani toivoo, että laji saisi jalansijaa Suomessa. Itse johtamisessa on Itanin mukaan kyse aina ihmisten johtamisesta. Itani vinkkaa suomalaisia kokeilemaan baseballia, jota hän pelaa ja seuraa innolla. – Jos katsotaan Ruotsia, niin siellä maahanmuuttajataustaisten liikunta ja urheilu on segregoitunut hyvin voimakkaasti. Ottavatko suomalaiset koppia baseballista. Maahanmuuttajat ovat toimineet 1990-luvulta lähtien omissa seuroissaan. Työyhteisöt ovat paljon monimuotoisempia arvojen, sosiaalisen taustan, sukupuolen, etnisyyden ja kulttuurin suhteen kuin 1990-luvulla. Suomessa tilanne on toinen. Monilla suomalaisilla on jo ohut luontosuhde ja Suomeen muuttaneille uuden kotimaan luonto on tuntematon. Sukupolven arvoja ovat muun muassa yksilöllisyys ja tasa-arvo. 1987). – Suomi voi väistämättä olla etnisesti aivan erilainen yhteiskunta 20 vuoden päästä – ottamatta kantaa, onko se hyvä, huono vai erittäin huono asia. Suomalaisuuden laajentuva kirjo Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus suomalaisista on kasvanut Suomessa kolmessa vuosikymmenessä alle prosentista liki kymmeneen prosenttiin. Itanin mukaan onkin hyvä, jos liikkumisseurana on eritaustainen ihminen, jonka kanssa voi jakaa kokemuksia. Aktiivisen liikkujan ei ensinnäkään kannata lopettaa harrastustaan kuin seinään vuosikausiksi. Baseball voisi Itanin mielestä täydentää lajitarjontaa pesäpallon rinnalla. Ei välttämättä tarvitse potkia palloa aamusta iltaan tehdäkseen jotain järkevää tässä maassa, sanoo Itani. 12 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Vanha johtamiskulttuuri tiensä päässä SUL:n puheenjohtajana vuosina 2019–2022 toiminut Itani sanoo yllättyneensä järjestöstä kiinnostuneiden ulkoisten sidosryhmien määrästä. • Työelämäprofessori Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulun johtamisen laitos 2021– • Adecco Finland -konserni, toimitusjohtaja 2020–2021 • Adecco Finland -konserni, varatoimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja 2016–2020 • Kauppatieteiden tohtori 2016, Aalto-yliopisto • Kauppatieteiden maisteri, 2011, Jyväskylän yliopisto • Suomen Urheiluliiton johtokunnan jäsen 2018 • Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 2019–2022 • Kymmenottelija, ennätys 7731 pistettä; SM-kultaa 2011 ja 2012 • Väitöskirja: A Critical Theory approach to human resource management – Mapping out the ideological evolution of HRM in the era of multinational corporations. Järjestössä korostuu strategisesti tehtävä normatiivinen johtaminen, jossa pyritään saamaan ihmisiä mukaan ja sitoutumaan toimintaan yhteisten toimintatapojen ja arvojen avulla. – Sinänsä se, että meillä ei ole paljon maahanmuuttajataustaisia huippu-urheilijoita kertoo hyvää maahanmuuttajien integraatiosta. Lajien sisällä voi olla eri tasoilla uudistumisvalmiutta, mutta jarruna saattaa olla liiton johto. Yhdysvaltojen suurkaupunkien stadionit ovat eräänlaisia Amerikan historiasta kertovia maalaiskeitaita. Maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin huomattavasti. Järjestöillä olisikin oltava kykyä ja uskallusta määrittää arvojaan uudelleen, jotta vuosina 1997–2012 syntyneistä koostuvaan Z-sukupolveen kuuluvat kiinnostuivat niiden toiminnasta. Itanin mukaan on mahdollista, että liiton sijaan suunnannäyttäjäksi voi nousta jokin muu toimija. – Jos miettii pesäpallon tulevaisuutta ja pesäpallopaikkakuntien demografisia haasteita, niin toimintaa voisi laajentaa baseballiin ja sitä kautta kaupunkeihin ja maahanmuuttajaväestön pariin. Itanin mielestäni on tärkeää, että urheilu tarjoaa lapsille ja nuorille väylän tulla osaksi yhteiskuntaa. Sami Itani antaa kolme liikuntavinkkiä. Urheilu on tarjonnut heille väylän sosiaaliseen nousuun. – Toki tämä näkyy työpaikoillakin. Lajissa viehättävät häntä pelin ristiriitaiset osatekijät. Niin siitä tulee sekä yleisön että median silmissä kiinnostavampi ja oikeutetumpi taho kommentoimaan koko lajia kuin lajiliitto. En voi välttyä ajattelemasta, että tämä liittyy laajempaan segregaatioon ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Työvoimantarve on suuri ja paineita lisää myös ilmastonmuutos, joka yhdessä väestönkasvun kanssa heikentää elinoloja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Perinteillä on baseballissa tärkeä asema, mikä näkyy lajilegendojen kunnioituksessa ja myös peliareenoissa. Itani näkee, ettei järjestöjen nauttima oikeutus toimia säily ilman merkittäviä muutoksia. Monissa maissa maahanmuuttajien suhteellinen osuus huippu-urheilijoista on paljon suurempi kuin kantaväestöön kuuluvien. Vielä enemmän muutosta jarruttavat kansainväliset lajiliitot, joiden toimintakulttuuri periytyy 1900-luvulta. . – Jokin yksittäinen toimija, oli se sitten osakeyhtiö, yhdistys tai seura pystyy tavoittamaan uusia yleisöjä ja kasvattamaan toimintaa paremmin kuin vakiintunut liitto. Käytettävissä olevat keinot ovat järjestössä kuitenkin erilaisia kuin yrityksessä. Peli on joukkuelaji, jonka ytimessä on syöttäjän ja lyöjän välinen kaksinkamppailu
Erilaisia työryhmiä ja selvityshenkilöitä on vilissyt niin että laskuissa sekoaa. Erilaiset muutosprosessit ovat polkeneet paikoillaan, niiden uskottavuus on ollut heikkoa ja käytännön vaikutukset sittenkin varsin vähäisiä. Jokin on koko ajan hiertänyt. Kaikki tämä sekavuus on tuottanut mielikuvaa, jossa suomalainen huippu-urheilu näyttäytyy lähinnä kriisipesäkkeenä. sityiskohtien toteuttamisesta huolimatta, kokonaisuuden tasoilla etäiseksi. Vuosisadan ympyrän sulkeutuessa asetelma huutaa tarvetta määritellä huippu-urheilun sisällöt, olemus, identiteetti, ihmiskäsitys ja merkitys uusiksi 2000-luvun lähtökohdista.. Paperia ja kalvoja on kertynyt, kommenttia on riittänyt. Harrastajamäärät sukeltavat, menestys takkuaa. Näinkö se tosiaankin on. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 13 JARI KUPILA Suomen Jamar Wilson sekä Serbian Nemanja Bjelica ja Miroslav Raduljica koripallon EM-kisojen neljännesvälieräottelussa Serbia–Suomi Ranskan Lillessä 13. Olosuhteet ovat kilpailijamaihin nähden surkeat, rahoitus on kriisissä, yhteiskunta ei ymmärrä. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva S uomalainen huippu-urheilu on kipuillut muutostarpeissaan koko 2000-luvun. Yhteys huippu-urheilun tuottamisen arkeen on jäänyt, muutamien sinänsä hyvien ykTakaisin Pariisiin – minne seuraavaksi. Suomalaiselle huippu-urheilulle konkretisoitui tradition merkitys vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa. Kaikki satunnainen hyvä johtuu lähinnä yksittäisten lajien ja yksittäisten yksilöiden omista innovaatioista, ei mistään systemaattisesta huippu-urheilun tuottamisen ideasta. Silti valmista ei ole oikein saatu. syyskuuta 2015
Suomessa erittäin hyvä harjoitusolosuhteiden verkosto. Halutaan huipulle, halutaan laadukkaammaksi. Siitä huolimatta moni asia on kuitenkin varsin hyvin. On harrastajia, on valmentajia, on tutkimustietoa. Hyvä puoli on kuitenkin se, että palat ovat olemassa – nyt pitäisi opetella yhdistämään ne toisiinsa. Ei siksi, että sitä vaivaisi jokin vaikea psyykkinen sairaus. Eksyneen ongelma Suomalainen huippu-urheilu on juuri tuossa tilassa. Ei suomalainen urheilu diagnoosia ole vailla, mutta sitä se kaipaa, että joku auttaisi sitä rauhoittumaan ja huomaamaan oma todellisuutensa nykyistä selkeämmin. On suorituspaikkoja, on valmentajakoulutusta, on koko ajan kehittyvä yhteistyö kouluja opiskelumaailman kanssa. Haaste on kyvyssämme käyttää edellytyksiämme riittävällä tehokkuudella. Vaikka suomalaisen urheilun yksityiskohtia tuijottaessa voi helposti eksyä monien arkiongelmien ahdistavaan viidakkoon, kokonaiskuva ei silti aivan niin huono ole kuin huippu-urheilua käsittelevästä kommentoinnista voisi päätellä. Suomalainen huippu-urheilu onkin nyt tilassa, jossa se olisi syytä pysäyttää hetkeksi. Suurin osa maailman urheilumaista vaihtaisi mielellään ongelmansa suomalaisten kanssa. Suomalainen ongelma ei siksi ole huippu-urheilun konkreettisissa toimintaedellytyksissä. Yhteiskunta tukee urheilemisen edellytyksiä monin tavoin. Menetettyjä sekunteja kun ei takaisin saa. Palat ovat pöydällä sikin sokin sekaisin. Emme saa tästä systeemistä ulos sellaisia tehoja, kuin siitä voisi saada. Se on selvää, että suomalainen huippu-urheilu on kohdannut monenlaisia muutospaineita, mikä on vaikeuttanut menestyksen ja kestävän huippu-urheilukulttuurin tuottamista. Ei se, miksi sitä toimintaa oikeastaan pyöritellään ja mitä sillä tavoitellaan. Samalla on unohtunut perusasia. Ja niin homma on mennyt sekavaksi ryntäilyksi sinne tänne. On ajauduttu tilaan, jossa toimintojen pyörittäminen ja käynnissäpitäminen ovat muuttuneet kaiken toiminnan keskeiseksi sisällöksi. Aika on yksinkertaisesti ajanut ohi 1900-luvun tuottamista tavoista hahmottaa huippu-urheilun sisältöjä, rakenteita, identiteettiä, ihmiskäsitystä, yhteiskunnallista merkitystä ja olemassaolon perusteita. Kaikkea huippu-urheilun muutospuhetta on leimannut, kaikista vilpittömistä tavoitteita huolimatta, tietty epämääräisyys, pinnallisuus ja turhaan mahtipontisuuteen kohoillut mitäänsanomattomuus. On aika jättää 1900-luku museoon. Suomessa on myös poikkeuksellisen laaja seuraverkosto, on paljon sitoutunutta taustaväkeä. Ja mikä olennaisinta, emme osaa muodostaa huippu-urheilun tuottamisesta sellaista kulttuuripiiriä, joka kaikilla tasoillaan toimisi kulttuuripiirinä kuten huippu-urheilua tuottamaan kasvaneen systeemin tulisi toimia. Reittejä sinne on olemassa. On ollut liian kiire edetä organisoimaan, päästä kiinni käytäntöön. Ennen kuin rynnätään suin päin mihinkään uuteen kehitysprojektiin tai mahtipontiseen muutospuheeseen, tarvitaan aikalisä. Moni vaihtaisi ongelmansa Suomen kanssa Katsotaanpa tätäkin asiaa välillä hieman kauempaa ja kokonaisuuden kautta. Erilaisia huippu-urheilun arkisia tukipalveluita on kattavasti saatavilla. Huipulle on mahdollista yhä mennä. Ja niin kuta kuinkin kaikki muutospuhe on jäänyt kellumaan ilmaan, epämääräiseksi ja arkikäytännöille vieraaksi. Lisäksi pitäisi astetta selkeämmin selvittää mitä urheilutoiminnan eri tasoilla oikeasti halutaan tehdä, mihin suuntaan todella halutaan kulkea. Olisi syytä puhaltaa pilliin. Kun eksymme, kyse ei pohjimmiltaan ole siitä, ettemme löydä tietä eteenpäin, vaan siitä ettemme tiedä missä olemme. Kyse on koko toimintakulttuurin syvällisestä tarpeesta kysyä itseltään peruskysymyksiä – ja määritellä sitä kautta itsensä uusiksi 2000-luvun lähtökohdista. Reittejä ei kuitenkaan löydy eikä eteenpäin päästä ennen kuin huippu-urheilun yhteisöissä ymmärretään paremmin urheilemisen lähtökohtia, sitä todellisuutta, jonka osa huippu-urheilu ajassamme on. 14 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Huippu-urheilun muutospuhetta on leimannut epämääräisyys, pinnallisuus ja turha mahtipontisuus. Tämä peruspohdinta on unohtunut kaikessa 2000-luvun muutostyössä. Kun suunnistaja pummaa, ei hän paikkaa menettämiään sekunteja sillä, että ottaa saman tien hirmuisen spurtin ensimmäistä kohdalle sattuvaa polkua pitkin. Niin tahtoo tapahtua silloin, kun yhteisö kiirehtii johtopäätöksiin ja lopputuloksiin ennen kuin muistettu kysyä ja vastata keskeisiin mitä, miten, miksi, missä ja kenen kanssa kysymyksiin. Ongelmana on se, että reitti huipulle ei löydy. Terapian paikka Ongelma on siis palapelinrakentajan ongelma. Rahaakin meiltä löytyy kaikesta kriisipuheesta huolimatta mukavasti ja urheilun mediaja yleisökiinnostus on ME-luokkaa. Ja kun ei löydy, on päädytty poukkoilemaan eksyneen suunnistajan logiikalla milloin minnekin, yhä syvemmälle eksyen, voimat hiljalleen ehtyen. Huippu-urheilun ongelma ei ole se, ettei tiedettäisi mihin halutaan edetä. Tiivistäen: suomalaisella huippu-urheilulla on käytössään kaikki ne elementit, joista huipputuloksia tuottava ja kokonaisuutena laadukkaasti arjessaan toimiva huippu-urheilukulttuuri voidaan rakentaa myös 2000-luvun todellisuudessa. Tätä uutta vuosisataa on kulunut jo neljännesvuosisata. Lisäksi korkea koulutustaso takaa hyvät perusvalmiudet tehdä yhteistyötä kansainvälisen osaajaverkoston kanssa. Kun haaste on tämä, se on tietysti johtamisen haaste, mutta sellaisenakin paljon syvällisempi kuin pelkkä puuttuvien johtajuustekojen haaste. Jos suomalainen huippu-urheilu olisi ihminen, se pitäisi ohjata terapiaan. Viisaampaa on rauhoittua het
Toki erilaiset mitalitilastot ovat hyviä mittareita, mutta menestystä voi mitata toisinkin. Tuotettiin toisaalta sotakuntoisia kansalaisia, mutta myös maailmalla näkyviä urotekoja, joilla vahvistettiin vasta itsenäistyneen kansan maabrändiä. Suomalaisessa urheilujohtamisessa 1920-luvun tradition syvin jälki on ollut se, että urheilu on hahmotettu yhtenäiseksi ihmismassaksi, tai oikeastaan koneistoksi. Maailma on muuttunut, Suomi on muuttunut – mutta miten suomalaisen huippu-urheilun ymmärrys omasta olemuksestaan, sisällöistään, identiteetistään, ihmiskäsityksestään ja roolistaan osana ympäröivää yhteiskunnallista todellisuutta on muuttunut. Siihen ajanhenkeen sopi myös ajatus yhtenäisenä marssivan kansanliikkeen ideasta. Hieman jos kärjistää, suomalaisen urheilun oma identiteetti ja siihen liittyvä yhteiskunnallinen perustelu määrittyivät suunnilleen vuoden 1924 olympialaisissa ja siihen liittyvässä yhteiskunnallisessa todellisuudessa – eikä tuota määrittelyä ole oikein missään vaiheessa yritettykään haastaa tai päivittää. Suomalaisuus on ylipäänsä tilassa, jossa kansakunnan hyvinvoinnin ja siksi olemassaolon suurimmat haasteet ovat yksilöiden sisällä, lähinnä oman identiteetin ja oman elämän merkityksellisyyden hahmottamisen ongelmia. Jääkiekon SM-liigan kehitys aidoksi elinkeinoympäristöksi on myös huippu-urheilusaavutus, samoin ovat pesäpallon kaltaiset kansallisesti tai paikallisesti merkittävät urheilun ympärille rakentuneet ekosysteemit. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 1 5 ki ja miettiä seuraavien askeleiden suunta niin, että uusia pummeja ei tule. Kun huippu-urheilua on tehty jo vuosisata, on sukupolvien mukana kasvanut tiettyä hiljaista perinnettä, joka ohjaa näkemään urheilun oman olemuksen ja samalla sen roolin osana muuta yhteiskuntaa jumiutuneella tavalla. Vuosisata myöhemmin suomalaisuus ei kuitenkaan enää tarvitse urheilultaan maabrändäystä. Miten sitä tulisi aikamme suomalaisuudessa tuottaa ja toteuttaa. Ja millä tasolla huippu-urheilu toimii. Kaikesta kriisipuheesta huolimatta, suomalainen huippu-urheilu on edelleen myös menestyvää. Pariisin olympialaisten lähestyessä voi miettiä vaikka sitä, olisiko suomalaisuus kehittynyt viimeisen vuosisadan aikana niin, että voisimme jo höllentää puristusotettamme olympialiikkeestä. Iso kysymys on myös se, minkälaisiin kansainvälisiin järjestelmiin suomalaista urheilua halutaan jatkossa osaksi. Juuri nyt huippu-urheilukeskustelu painottuu perinteisten menestyslajien ongelmiin ja väheksyy monessa uudessa lajissa tapahtunutta kehitystä. Kun pohdimme mitä huippu-urheilu 2000-luvun todellisuudessa on, kannattaa käyttää myös apukysymyksiä. Mitä huippu-urheilu oikeastaan suomalaisille on. Menestymättömyys on sittenkin lähinnä suomalaisille niin rakkaiden perinteisten olympialajien ongelma, ei koko huippu-urheilukulttuurin ongelma. Minkälaisella ihmiskäsityksellä ja organisaatiomallilla ajassamme kannatta järjestäytyä. Ja samalla kun pohditaan sitä toimintaympäristöä, tulisi tarkastella myös omaa sisäistä oloja tahtotilaa, niin valtakunnallisen kuin paikallisenkin urheilun tasoilla. Urheilun kulttuuri on pirstaleinen ja moniarvoinen, kuten aikamme kulttuurit muutenkin. Puhe urheilusta Suomen suurimpana kansanliikkeenä on osa tätä samaa harhaa. Tämä lähestymistapa olisi tarpeen niin liikuntaharrastusten lisäämiseksi kuin myös huippu-urheilun edellytysten kasvattamiseksi. Voisimmeko siis vapautua olympiamitalitaulukkojen tuijottelun pakkomielteestä ja hahmottaa ne kentät, joissa huippu-urheilumme tila määritellään, aivan uudella tavalla. Tämän haasteen kanssa urheilu voisi olla isokin apu, kunhan se vain osaisi tehdä omasta pirstaloituvasta perusluonteestaan vahvuuden, ei ongelman – ja antaa yhä enemmän tilaa paikallisesti, toiminnallisesti ja arvopohjaltaan moniarvoisemmalle urheilutoiminnalle. Kuten sitä, mihin huippu-urheilua aikamme suomalaisuudessa oikeastaan tarvitaan. Nyt kun suomalainen huippu-urheilu palaa muinaisten suurtekojensa näyttämölle, asetelma kuitenkin suorastaan huutaa tarvetta herätä todellisuuteen. Siksi sitä pitäisi osata myös johtaa siten, siis moniarvoisuutta ruokkien ja rohkaisten, ei yhteen systeemimalliin pakottaen. 1920-luvun todellisuudessa oli luonnollista, että urheilusta tuli eräänlainen maanpuolustuksen tukijoukko. Mitä on huippu-urheilu. Ei kovin monesta maasta tule bundesliigamestarin kapteenia, F1-kuljettajia, Davis Cup -finalisteja, NBAja NHL-tähtiä. Tästä tullaankin yhteen tärkeään peruskysymykseen, joka olisi hyvä kohdata. Suomessa on kyllä paljon liikkuvaa kansaa, mutta eivät he minkään yhtenäisen komennon johtamana ja yhteisiä tavoitteita kohti ponnistellen liiku. Suomalaisen urheilujohtamisen tärkein työ ei siksi juuri nyt ole mikään näyttävä johtajuusteko, jossa taas kerran julistetaan ulospäin sitä, kuinka viiden tai kymmenen vuoden päästä ollaan huipulla. Sillä eihän urheilu mikään kansanliike ole. Yhä edelleen huippu-urheilua, ja ylipäänsä liikuntakulttuuria, hahmotetaan Suomessa näin. Ei sellaistakaan kokonaisuutta kovin monesta maasta löydy. Lisäksi suomalaisuudessa huippu-urheilukäsityksessä korostuu kansainvälisen menestyksen rooli kaiken mittarina. ?. Ikään kuin se olisi yksi ja yhtenäinen koneisto, joka koostuu yhtenäisin tavoittein, lähtökohdin ja merkityksin toimivasta biomateriasta. Kansainvälisten huippupilkahdusten ohella ei ole vähäistä sekään, miten vahvaa ja seurattua kansallinen huippu-urheilu Suomessa kuitenkin on. Olennaisempaa on saada urheilukulttuurissa, kaikilla sen tasoilla, oma sisäinen keskustelu siitä, minkä todellisuuskuvan osa huippu-urheilu tänä päivänä oikeastaan on – ja mitä sen todellisuuden vallitessa olisi hyvä oivaltaa. Mitä lajeja siihen kuuluu. Maabrändäyksestä itsensä toteuttamiseen Suomalaisen urheilun vahvuus on vahvassa traditiossa ja tietyssä perinnetietoisuudessa, mutta sama asia on kääntynyt myös heikkoudeksi. Se on nähty sotajoukon kaltaisena yhtenäisenä organismina, joka marssii keskusjärjestöjensä johtajiensa perässä kohti uusia urotekoja
16 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Kaksoset Veera ja Oona Kauppi salibandyn MM-kisojen välierässä Singaporessa 9.12.2023. Kuva: Salibandyliitto ELINA SILLANPÄÄ, LitT apulaisprofessori, akatemiatutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen hyvinvointialue elina.sillanpaa@jyu.fi SARI AALTONEN, TtT vanhempi tutkija, dosentti Suomen molekyylilääketieteen instituutti Helsingin yliopisto sari.s.aaltonen@helsinki.fi URHO M. KUJALA, LT professori emeritus, liikuntalääketieteen erikoislääkäri urho.m.kujala@fimnet.fi JAAKKO KAPRIO, LKT tutkimusjohtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti Helsingin yliopisto jaakko.kaprio@helsinki.fi Kaksostutkimus syventää tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen
Se tapahtuu vertailemalla geneettisesti identtisten ja epäidenttisten kaksosparien samankaltaisuutta (Käyttäytymisgenetiikka, 2014). Fyysisen aktiivisuuden kyselyt ovat olleet osa kaksoskohorttien aineiston keruuta alusta lähtien. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 17 K ansainvälisesti suomalainen kaksoskohortti on tunnettu erityisesti kattavista elämäntapa kyselyistä. Näin molempien kaksosten piirteet ja käyttäytyminen ovat yksilöllisiä ja uniikkeja. Suomalainen kaksoskohortti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Kaksostutkimuksin voidaan tarkentaa periytymistapaa. Kaksostutkimus kertoo sekä perimästä että ympäristöstä. Perheenjäsenet muistuttavat toisiaan liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen suorituskyvyn suhteen enemmän kuin kaksi satunnaista suomalaista. Sen jälkeen olemme olleet heihin yhteydessä nuorina aikuisina ja varhaiskeskiässä. Lisätietoa kaksosuudesta löytyy tuoreesta suomalaisesta teoksesta (Kiehtova kaksosuus, 2020).. Tämä piirteiden ja käyttäytymisen periytyminen voi olla joko biologista tai sosiaalista eli yhteisen perheympäristön ja kasvatuksen aiheuttamaa. Se ei kuitenkaan aukottomasti todista genetiikan johtavan samankaltaisuuteen, vaan siihen tarvitaan muita tutkimusasetelmia ja -menetelmiä. Näiden kolmen kohortin perusteella on muodostunut kansainvälisestikin mittava tutkimusresurssi kattaen mittauksia ja tietoja melkein viidenkymmenen vuoden ajalta. Kaksoset ja liikunnan tutkimus Identtisillä kaksospareilla on sama DNA:n emäsparisekvenssi likimain läpi elämän. Alkukyselyt ja haastattelut tapahtuivat kaksosten ollessa 11–12-vuotiaita ja seurantatutkimukset 14-, 17-, 22ja 37-vuotiaina. Identtisillä kaksosilla on sama genominen sekvenssi (ja luonnollisesti sama sukupuoli). Näistä ensimmäinen on Nuorten Kaksosten Terveystutkimus (FinnTwin16), jossa kutsuimme mukaan vuosina 1975–1979 syntyneitä kaksosia sekä heidän sisaruksiaan ja vanhempiaan. Kaikissa aineistoissa on tehty kyselyihin ja haastatteluihin perustuvia toistomittauksia sekä otoksiin kohdistuvia syventäviä tutkimuksia. Heidänkin kasvunsa ja kehityksensä riippuu myös ulkoisista olosuhteista, jotka voivat olla erilaiset. Identtisten kaksosten suurempi samankaltaisuus suhteessa epäidenttisiin kaksosiin viittaa siihen, että geeneillä on merkitystä tutkittavan piirteen synnyssä. Kaksostutkimusta on tehty yli sadan vuoden ajan, siitä lähtien kun ymmärrettiin, että on geneettisesti kahdenlaisia kaksospareja. Biologisen ja sosiaalisen periytymisen erottaminen toisistaan ihmisillä on mahdotonta, jos tutkitaan vain ydinperheitä (vanhempia ja lapsia). 2019). Väestötietojärjestelmästä tunnistettiin samana päivänä syntyneet, samaa sukupuolta olevat ja saman syntymäsukunimen ja -kunnan omaavat henkilöt. Nämä yli 16 000 kaksosparia, jotka olivat syntyneet ennen vuotta 1958, ovat osallistuneet toistuviin kyselyihin sekä moniin syventäviin tutkimuksiin. Olemme tämän perusteella tutkineet pareja, jotka eroavat keskenään mm. Kaksostutkimukset ovat syventäneet ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välisistä kausaaliyhteyksistä ja perimän merkityksestä fyysisessä aktiivisuudessa ja liikunnan harrastamisessa. Viime vuosien molekyyligenetiikan tutkimukset, joissa mitataan vain osa perimästä, ovat antaneet selvästi kaksostutkimusta pienempiä arvioita perimän merkityksestä. Viimeisin kysely toteutettiin vuonna 2022. Näin ollen erot heidän välillään johtuvat muusta kuin geeneistä eli ympäristöstä hyvin laajasti käsitettynä. Toinen kaksostutkimuksen tarjoama mahdollisuus on tarkastella liikunnan geneettistä taustaa. Kaikkien kaksosten terveydentilaa seurataan edelleen rekistereiden avulla (Kaprio ym. Epäidenttiset eli ditsygoottiset kaksosparit kehittyvät kahden munasolun samanaikaisesta hedelmöityksestä. Tutkittavina suuri joukko suomalaisia Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen laaja Kaksoskohorttitutkimus alkoi vuonna 1974. Kaksi uudempaa kaksosten seurantatutkimusta aloitettiin 1990-luvulla mittavan Yhdysvaltain terveysviraston myöntämän rahoituksen turvin. Suurimmat kyselytutkimukset tehtiin vuosina 1975, 1981, 1990 ja 2011. liikunnan suhteen selvittääksemme ovatko liikuntaan liittyvät terveyserot perimästä riippumattomia. Mitä kattavammin genomia mitataan, sen lähemmäksi molekyyligeneettisten tutkimusten ja kaksostutkimusten arviot perimän selitysosuuksista ovat tulleet toisiaan. Ensimmäinen kysely tehtiin, kun kaksoset täyttivät 16 vuotta ja seurantakyselyt toteutettiin 17 ja 18 vuoden iässä. Toinen aineisto on Kaksosten Kehitys ja Terveys-tutkimus (FinnTwin12), johon kutsuttiin mukaan vuosina 1983–1987 syntyneitä kaksosia ja heidän vanhempiaan. Epäidenttiset kaksoset ovat geneettisesti täyssisaruksia ja voivat olla samaa tai eri sukupuolta. Identtiset eli monotsygoottiset parit syntyvät, kun alkio jakautuu hyvin varhain. Vuonna 1974 aloitettu vanhimman kaksoskohortin seuranta on täydentynyt kahdella uudella syntymäkohorttiseurannalla
Varhaiskeski-ikäisillä kaksossisaruksilla samansuuntainen motivaatioero koski myös ulkonäköä, liikunnasta nauttimista, sosiaalista kanssakäymistä ja kilpailua (Aaltonen ym. Identtisillä diabetekselle alttiilla kaksospareilla puolen tunnin reipas kävelylenkki joka toinen päivä näyttäisi alentavan jo merkittävästi diabeteksen ilmaantumista. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Terveys ja vapaa-ajan liikunta identtisillä kaksospareilla Tutkittaessa liikunnan vaikutuksia identtisillä kaksospareilla, haasteena on löytää kaksospareja, joiden liikuntaharrastus on pitkään eronnut toisistaan. Vanhemman kaksoskohortin pitkäaikaisseurannoissa näemme yksilöitä analysoitaessa vahvan yhteyden runsaan vapaa-ajan liikunnan ja alentuneen kuolemanriskin välillä, mutta emme ole onnistuneet vahvistamaan tätä löydöstä liikunnanharrastuksen suhteen toisistaan eroavia identtisiä kaksospareja tutkittaessa (Kujala ym. 2022). Matalampi ApoB:ApoA1 –suhde Isommat HDL partikkelien läpimitat Alentunut tyyppi 2 diabeteksen riski Suurempi harmaan aineen pitoisuus motoriikkaa ohjaavilla aivoalueilla Suurempi aortan, lanneja reisivaltimoiden läpimitta Paksumpi sääriluun kuorikerros etu-taka-suunnassa Korkeampi luuntiheys sääriluun alaosassa Identtisistä kaksospareista pitkään enemmän kestävyystyyppistä vapaa-ajan liikuntaa harrastaneen sisaruksen saamat hyödyt. Kuva muokattu lähteestä Kujala ym. 2022). Liikuntaerot koostuivat pääosin kestävyystyyppisestä liikunnasta ja se tuotti useita positiivisia paikallisia rakenteellisia vaikutuksia esimerkiksi kehon rasvavarastoihin, verisuoniin, luustoon ja aivoihin. Siksi olemme alkaneet tutkia myös mm. Parempi kestävyyskunto ja alhaisempi syketaso levossa ja submaksimaalisilla kuormitustasoilla Vähemmän rasvaa maksassa Vähemmän viskeraalista rasvaa ja pienempi vyötärönympärys Voimakkaampi energia-aineenvaihduntaan liittyvien geeniryhmien ilmentyminen reisilihaksessa . Kaikki saamamme tulokset ovat sopusoinnussa aiempien hyvälaatuisten satunnaistettujen kontrolloitujen liikuntainterventiotutkimusten kanssa (Kujala 2021). Olemme tutkineet liikuntamotivaatiota myös laajassa iäkkäiden kaksosten MOBILETWIN-tutkimushankkeessa (Aaltonen ym. Laajempia kaksosaineistoja hyödyntävissä analyyseissä olemme todenneet, että liikunta alentaa erityisesti ei-insuliinista riippuvan (tyyppi 2) diabeteksen ilmaantumisriskiä. 2020). liikuntaharrastuksen ja vähäisemmän sairastavuuden taustalla olevia mahdollisia yhteisiä perintötekijöitä. 2014). 2013; Kujala ym. Liikuntamotivaatio selittyy vain osin perimällä Olemme myös osoittaneet TWINACTIVEja FITFATTWIN-tutkimushankkeissa, että liikuntaan motivoivat tekijät eroavat merkitsevästi kaksossisaruksilla, joiden vapaa-ajan liikuntatasot ovat eronneet pitkään toisistaan. Paljon liikuntaa harrastavat kaksossisarukset kokivat omien taitojen, fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpidon ja kehittämisen merkitsevästi tärkeämmiksi motiiveiksi liikkua kuin heidän vähän liikkuvat kaksossisaruksensa (Aaltonen ym. Selkeästi ne elimistön osat ja mekanismit, joihin liikuntaharjoittelu oli kohdistunut, olivat kehittyneet terveydelle suotuisaan suuntaan enemmän liikuntaa harrastaneella sisaruksella. Lapsuudessa ja nuoruudessa identtiset kaksoset yleensä harrastavat liikuntaa samalla tavalla. Aiemmat satunnaistetut kontrolloidut interventiot yhdessä kaksostutkimustemme kanssa viittaavat siihen, että liikunnanharrastuksen yhteydestä sairauksien ilmaantumiseen ja kuolleisuuteen on syy-seuraus-mielessä tehty liian optimistisia tulkintoja (Kujala 2011 ja 2018). Varhaislapsuuden liikunnan vaikutuksia emme tässä asetelmassa ole pystyneet tutkimaan. 2022. 2012, Aaltonen ym. Myös lihasten ja rasvakudoksen aineenvaihdunnassa ja fyysisessä kestävyyskunnossa nähtiin odotettuja positiivisia vaikutuksia, jotka olivat yhteydessä myös verenkierrossa nähtyihin riskitekijöihin (Kujala ym. 1988 ja 2002; Karvinen ym. Fyysinen kunto, terveys, psyykkiKuvio 1. Kuvassa 1 on kerrottu parittaisessa vertailussa tilastollisesti merkitseviä runsaan liikunnan aiheuttamia terveyden kannalta positiivisia vaikutuksia. TWINACTIVEja FITFATTWIN-tutkimushankkeissa onnistuimme löytämään yhteensä 17 identtistä kaksosparia, joiden vapaa-ajan liikunta oli aikuisiässä eronnut kaksossisarusten välillä pitkään perustuen toistettuihin kyselyihin ja haastatteluihin (Kujala ym. Pitkäkestoisen vapaa-ajan liikunnan vaikutuksia liikunnan suhteen toisistaan eroavien identtisten kaksosten terveyteen liittyvissä tekijöissä. 2014). Näille pareille toteutimme laajat kliiniset tutkimukset. 2015)
2023). 2023). Molekyylitaso syventää ymmärrystä liikunnan ja terveen vanhenemisen yhteyksistä Ihmisen perimän kartoitus tutkimustarkoituksiin on nykyisin nopeaa ja edullista. 2011, Aaltonen ym. 2020). Ainut motiivi, joka oli korkeimpien havaitsemiemme perimän selitysosuuksien joukossa sekä varhaiskeski-ikäisillä että iäkkäillä tutkittavilla oli liikunnasta nauttiminen. Muiden terveyteen liittyvien elintapojen klusteroituminen vapaaja työajan liikunnan kanssa tekee liikunnan ja biologisen vanhenemisen itsenäisten yhteyksien tutkimisesta vaikeaa. Paljon ja vähän liikuntaa harrastavien erot motivaatiokäyttäytymisessä ovat siis hyvin samanlaisia sekä nuorilla että vanhoilla ihmisillä. Suomalaisen kaksoskohortin jäsenistä 15 000 on antanut DNA-näytteen. Biologisen vanhenemisen mittaaminen on kaksoskohorttitutkimuksissa perustunut DNA-metylaatiotasojen analysointiin ja koneoppimismenetelmillä kehitettyihin laskenta-algoritmeihin, jotka tuottavat arvion yksilön biologisesta iästä. Lihasvoiman vaihteluun liittyvät geenivariantit selittävät nykymenetelmillä mitattuna noin puolet kaksosmalleilla arvioiduista perimän selitysosuuksista. Suomalaisilta kaksosilta kerätyt biologiset näytteet ja erilaiset ”omiikat” eli epigenomiikka, transkriptomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka ovat antaneet mahdollisuuksia tutkia sairausmekanismeja ja esimerkiksi biologista vanhenemista sekä sitä, miten pitkäaikaisella liikunnalla voidaan näihin vaikuttaa. Helpompia muuttujia ovat standardoidut yksinkertaiset testit, kuten fyysistä suorituskykyä kuvaava käden puristusvoima, jonka geneettinen riskisumma selittää 5–6 prosenttia erilaisten lihasvoimamittausten tulosten vaihtelusta suomalaisen kaksoskohortin alaotoksessa. Analyysitekniikka on mahdollistanut liikuntaan liittyvien monitekijäisten ilmiasujen, joiden vaihtelua selittää tuhansien geenivarianttien yhteisvaikutus, geneettisen tutkimuksen. Olemme osoittaneet, että perimä, joka ennustaa korkeampaa fyysisen aktiivisuuden määrää, ennustaa myös suurempaa toteutunutta liikunta-aktiivisuutta suomalaisessa kaksoskohortissa ja muissa eurooppalaisissa aineistoissa (Kujala ym. 2020). Erityisesti liikunta-aktiivisuus on ominaisuus, jonka luotettava mittaaminen on hyvin vaikeaa, ja jonka periytyvyysasteet vaihtelevat huomattavasti myös kaksostutkimuksissa. Liikuntasuositusten täyttäminen aikuisuudessa oli yhteydessä seitsemän prosenttia pienempään kuolemanriskiin vanhemmassa kaksoskohortissa, mutta perimän huomioiminen analyysissa heikensi yhteyttä selvästi (Kankaanpää ym. 2021) periytyvyyden kanssa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 19 nen hyvinvointi ja liikunnasta nauttiminen olivat merkitsevästi tärkeämpiä motiiveja paljon liikkuville kuin vähän liikkuville iäkkäille. Muiden odotusten mukaisesti toimiminen on voimakas ulkoinen motivaatiotekijä, jolloin liikunnan harrastamisen aikaansaavana voimana on halu saada ulkoisia palkintoja ja välttää rangaistuksia. Liikunnan ja kuoleman riskin yhteydet ovat vahvemmat lyhyen aikavälin tarkasteYmpäristöllä vaikuttaa olevan suuri merkitys liikuntamotivaation vaihtelussa.. Olemme havainneet, että suurempi vapaa-ajan liikunnan määrä ja intensiteetti on yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen, kun taas työajan fyysinen aktiivisuus näyttää kiihdyttävän vanhenemista (Kankaanpää ym. Näin ollen ympäristöllä vaikuttaa olevan suuri merkitys yksilöiden välisessä liikuntamotivaation vaihtelussa. Varhaiskeski-ikäisillä jaottelimme sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät vielä omiin kokonaisuuksinsa ja huomasimme, että perimä selitti enemmän sisäisen kuin ulkoisen motivaatiotekijäkokonaisuuden kokonaisvaihtelusta. Fyysisen aktiivisuuden genominlaajuiset riskisummat näyttävätkin pystyvän erottelemaan lähinnä geneettisen riskin ääripäitä, kokonaisselitysasteiden jäädessä vaatimattomiksi. Liikuntamotivaation periytyvyys näyttää kaksosmallinnusten mukaan olevan hyvin samansuuruista liikunta-aktiivisuuden (Aaltonen ym. Ero ei ollut kuitenkaan aina tilastollisesti merkitsevä. Suomalaisten kaksoskohorttien pitkäaikaisten elintapaseurantojen yhdistäminen rekisteritietoon syventää ymmärrystä esimerkiksi liikunnan yhteyksistä kansansairauksien syntyyn ja elinaikaan. 2022, 2024). Liikunnasta nauttiminen tai halu omien taitojen kehittämiseen puolestaan ovat esimerkkejä sisäisistä motivaatiotekijöistä, joita ohjaa yksilön sisäisen halun voima. Mitattujen geenivarianttien perusteella lasketut fyysisen aktiivisuuden periytyvyysasteet ovat vain murto-osa kaksosmalleilla arvioidusta aktiivisuuden periytyvyydestä (Kujala ym. 2020, Tynkkynen ym. Liikuntamotivaa tion taustan selvitykseen kaksosaineistot ovat tarjonneet myös oivan mahdollisuuden, sillä kaksosia tutkimalla olemme voineet tutkia perimän ja ympäristön vaikutusta liikuntamotiiveihin. 2013) ja liikunnan monipuolisuuden (harrastettujen liikuntalajien määrä) (Kaartinen ym. Identtisten ja epäidenttisten kaksosten välisiin samankaltaisuuksiin perustuvien kaksosmallinnusmenetelmien avulla olemme osoittaneet, että perimä selittää korkeintaan kohtalaisesti (5–53 %) yksilöiden välisistä eroista liikuntamotivaatiossa (Aaltonen ym. Kaikissa näissä tutkimuksissa muiden ihmisten odotusten mukaisesti toimi minen oli ainut liikuntaan motivoiva tekijä, jonka vähän liikkuvat ilmoittivat systemaattisesti tärkeämmäksi syyksi harrastaa liikuntaa kuin heidän paljon liikkuvat verrokkinsa. 2010, Mustelin ym. 2017, Aaltonen ym. Uusilla analyysimenetelmillä tuhansien geenivarianttien yhteisvaikutus voidaan summata yksilölliseksi riskiluvuksi, joka kuvaa yksilön alttiutta esimerkiksi liikuntakäyttäytymiseen tai lihasvoimaan. 2021). Yllä kuvailemamme erot liikuntamotivaatiossa paljon ja vähän liikkuvien välillä voivat osittain selittää sitä, miksi toiset ihmiset epä onnistuvat säännöllisen liikuntaharrastuksen omaksumisessa. Näitä algoritmeja kutsutaan epigeneettisiksi kelloiksi. Hyvää lihavoimaa ennustava riskisumma oli myös yhteydessä parempaan toimintakykyyn iäkkäillä kaksosnaisilla ja alhaisempaan kansansairauk sien riskiin ja pidempään elinikään suomalaisessa väestössä (Herranen ym
M., Palviainen, T., Pesonen, P., Waller, K., Sillanpää, E., Niemelä, M., Kangas, M., Vähä-Ypyä, H., Sievänen, H., Korpelainen, R., Jämsä, T., Männikkö, M. Long-term leisure-time physical activity and serum metabolome. & Sillanpää E. Chronic diseases and objectively monitored physical activity profile among aged individuals a cross-sectional twin cohort study. Käyttäytymisgenetiikka: Geeneistä yhteiskuntaan. M. 2019. & Waller, K. 2023. M. Herranen, P., Palviainen, T., Rantanen, T., Tiainen, K., Viljanen, A., Kaprio, J. 2021;53(3):487–495. M., Rissanen, A. 2021;53(12):2495–502. Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Joensuu, L., Waller, K., Heikkinen, A., Kaprio, J., Ollikainen, M. Modifiable risk factors as predictors of all-cause mortality: The roles of genetics and childhood environment. Scand J Med Sci Sports 2020;doi:10.111/ sms.13673. Genetic Architecture of Motives for LeisureTime Physical Activity: A Study of Twins. 2014. Ann Med 2019;51(1):78-87. R., Kujala, U. Eur J Epidemiol 2023;38, 995–1008.. 2010. M. 2023. & Kaprio J. The associations of long-term physical activity in adulthood with later biological ageing and all-cause mortality – a prospective twin study. Circulation 2013;127:340-8. 2019). Kujala, U. & Kujala U. M., Kaprio, J. M. & Kaprio J. Motives for and Barriers to Physical Activity in Twin Pairs Discordant for Leisure Time Physical Ac-tivity for 30 Years. 2021. doi: https://doi.org/10.1101/2021.02.11.21251608 Kujala, U. The Older Finnish Twin Cohort 45 Years of Follow-up. Polygenic Risk Scores and Physical Activity. Associations of polygenic inheritance of physical activity with aerobic fitness, cardiometabolic risk factors and diseases: the HUNT study. A. & Kujala U. 2021. . Relationship of leisure-time physical activity and mortality. M. Physical activity in adulthood: genes and mortality. BJSM 2018;52:914-8. M., Leskinen, T., Rottensteiner, M., Aaltonen, S., AlaKorpela, M., Waller, K. M., Laakkonen, E.K., Latvala, A., Leskinen, T., Lindgren, N., Ollikainen, M., Piirtola, M., Rantanen, T., Rinne, J., Rose, R.J., Sillanpää, E., Silventoinen, K., Sipilä, S., Viljanen, A., Vuoksimaa, E. Kujala U. Genetic and Environmental Effects on the Individual Variation and Continuity of Participation in Diverse Physical Activities. JAMA 1998;279:440-4. Kujala, U. M., Kaprio, J. 2019;22:240-254. Twin Res Hum Genet. 2023. Tynkkynen, N.P., Törmäkangas, T., Palviainen, T., Hyvärinen, M., Klevjer, M., Joensuu, L., Kujala, U. M. Aaltonen, S., Leskinen, T., Morris, T., Alén, M., Kaprio, J., Liukkonen, J. MedRxiv 2021.02.11.21251608. A Longitudinal Study on Genetic and Environmental Influences on Leisure Time Physical Activity in the Finnish Twin Cohort. Kujala, U. Kaksostutkimushankkeita ovat tukeneet mm. & Silventoinen, K. & Sillanpää, E. & Sillanpää E. 2019. 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 lussa, jossa harhaa saattaa aiheuttaa käänteinen kausaatio eli liikkumisen väheneminen diagnosoidun tai piilevän sairauden tai vanhenemisprosessin etenemisen vuoksi. 2023). 2012. M., Kaprio, J., Sarna, S. Scand J Med Sci Sports 2017;27(11):1431-41. Twin Res Hum Genet 2013;16(2):535–43. Motives for Physical Activity among Active and Inactive Persons in Their Mid-Thirties. It’s not as straightforward as some would believe. Karvinen, S., Waller, K., Silvennoinen, M., Koch, LG, Britton, SL, et al. & Kaprio J. 2015. Genetic liability for cardiovascular disease, physical activity, and mortality – findings from The Finnish Twin Cohort, MedRxiv 2023.04.28.23289250; doi: https://doi.org/ 10.1101/2023.04.28.23289250 Kaartinen, S., Silventoinen, K., Korhonen, T., Kujala U. 2002. & Sillanpää E. LÄHTEET Aaltonen, S., Ortega-Alonso, A., Kujala U. M. 2022. 2017. 2014. & Kaprio J. M., Hautasaari, P., Vähä-Ypyä, H., Waller, K., Lindgren, N. M., Mäkinen, V-P, Heinonen, I., Soininen, P., Kangas, AJ ym. M., Ripatti, S., Kaprio J., FinnGen & Sillanpää, E. Scand J Med Sci Sports 2022;32:1316-23. Kaksosilla toteutetussa tutkimuksessa eroja iäkkäiden liikunta-aktiivisuudessa ennusti paremmin sairauksien ilmaantuminen kuin keski-iän vapaa-ajan liikunta (Kujala ym. MedRxiv 2023.06.02.23290916; doi: https://doi.org/10.1101/2023.06.02.23290916 Kaprio, J., Bollepalli, S., Buchwald, J., Iso-Markku, P., Korhonen, T., Kovanen, V., Kujala, U. 2013. A critical analysis. ja Silventoinen K. 2018. & Koskenvuo M. Med Sci Sports Exerc. 2022; 54(11):1889-1896. & Koskenvuo M. M. Gaudeamus, Helsinki 2020. M., Kaprio, J., Ollikainen, M. Kiehtova kaksosuus — Monikkosisarusten elämää. Gaudeamus, Helsinki 2014. Med Sci Sports Exerc 2020;52(7):1518-1524. Polygenic Risk Score for Hand Grip Strength Predicts Muscle Strength and Proximal and Distal Functional Outcomes among Older Women. Aaltonen, S., Waller, K., Vähä-Ypyä, H., Rinne, J., Sievänen, H., Silventoinen, K., Kaprio, J. 2011. Mustelin, L., Latvala, A., Pietiläinen, K. Is physical activity a cause of longevity. Genome-Wide Polygenic Score for Muscle Strength Predicts Risk for Common Diseases and Lifespan: A Prospective Cohort Study, The Journals of Gerontology: Series A 2024; 79(4), glae064, https://doi.org/10.1093/gerona/glae064 Joensuu, L., Waller, K., Kankaanpää, K., Palviainen, T., Kaprio, J. Kujala, U. Kujala, U. H., Piirilä, P., Sovijärvi, A. ym. Opetusja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Juho Vainion Säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Yrjö Jahnnssonin Säätiö, Sigrid Juseliuksen Säätiö, Euroopan Unioni ja Yhdysvaltain terveysvirasto. Toimittaneet Latvala A. Associations between sports participation, cardiorespiratory fitness, and adiposity in young adult twins. Toimittaneet Kumpula U, Kaprio J, Lavikainen A & Moilanen I. 2020. Med Sci Sports Exerc. 2020. The Finnish Twin Cohort. Am J Epidemiol 2002;156:985-93. 2024. Kujala, U. Aaltonen, S., Kaprio, J., Vuoksimaa, E., Huppertz, C., Kujala, U. Scientific Reports 2015;5:18259. Herranen, P., Koivunen, K., Palviainen, T., Kujala, U. Twin Res Hum Genet 2010;13(5):475–81. Kujala, U. 2020. M. Vaikka liikuntaharjoittelu ei pidentäisikään elinikää, se tutkitusti vähentää useiden kansansairauksien riskitekijöitä, ja liikunta yhdessä muiden terveydelle edullisten elintapojen kanssa on yhteydessä pienempään kuolemanriskiin geneettisestä sairastumisalttiudesta riippumatta (Joensuu ym. & Kaprio, J. Leisure-Time and Occupational Physical Activity Associates Differently with Epigenetic Aging. & Sillanpää, E. & Kujala U. International Journal of Sports Medicine 2012;33(2):157–63. Physical activity and health: Findings from Finnish monozygotic twin pairs discordant for physical activity. Aaltonen, S., Rottensteiner, M., Kaprio, J. Liikunta myös parantaa sekä terveiden että sairaiden fyysistä toimintakykyä, joka on itsenäisen elämän ja hyvän elämänlaadun edellytys. Genetic and Environmental Influences on Longitudinal Changes in Leisure-Time Physical Activity from Adolescence to Young Adulthood. Summary of the effects of exercise therapy in noncommunicable diseases: Clinically relevant evidence from metaanalyses of randomized controlled trials. Eur Rev Aging Phys Act 2011;8:31-6. & Aaltonen, S. M., Kaprio, J. Kiitokset Kiitokset kaikille tutkimuksiin osallistuneille kaksosille. Med Sci Sports Exerc. Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Bollepalli, S., Leskinen, T., Kujala, U. Aaltonen, S., Ortega-Alonso, A., Kujala U. Scand J Med Sci Sports 2014;24(4):727–35. 2021. 2022. 1998. Motives for Physical Activity in Older Men and Women: A Twin Study Using AccelerometerMeasured Physical Activity. J Appl Physiol 2011;110(3):681-6. 2013. 2011. Physical activity, genes, and lifetime predisposition to chronic disease