Mika Anttonen: Urheilu ei voi olla seurailija ihmisoikeuksissa Kotoperäinen pesäpallo ihastuttaa ja vihastuttaa Hyvä viestintä valmennuksen kivijalka TEEM A: Kasvatus & valmennus 59 (3 ) 3/ 22 • 10 eu ro a Liik un ta & Tie de 3/2 2 K AS VA TU S & VA LM EN N U S
Paremman elämän eväitä olisi, mutta pahoinvointi lisääntyy. 59. Näin voi tietysti ajatella, mutta jos puhujaa ei kuulla, onko vika vain kuulijassa. Ihmisten enemmistöllä on riittävästi ruokaa, lämpöä ja elämisen tasoa, mutta samalla on syntynyt ristiriitaisia haasteita. Tiedeyhteisöissä, niin liikuntatieteessä kuin muissakin tieteissä, tapaa olla kyky yksityiskohtien tuottamiseen. Ja ei, tämä ei ratkea sillä, että vastuu ulkoistetaan viestintäosastoille. Nuorten tutkijoiden tutkimuskilpailussa palkitaan ansioituneita soveltavaa liikuntaa tai vammaisurheilua käsitteleviä tutkimuksia. Tiedeyhteisössä tulisikin kollektiivina kehittää nykyistä systemaattisemmin toimintatapoja ja asenteita, joilla yksittäisten tutkimusten tuloksia voisi hahmottaa niihin liittyvien kokonaisuuksien kautta – ja auttaa siten ympäröivää yhteiskuntaa näkemään uuden tiedon merkitys. Pitää lisätä myös kokonaiskuvien ymmärrystä – siis viisautta – jo tutkimusprosessin osana. Tämä näkyy liikuntatieteissäkin. Millimoolit ja rajatut tutkimusalueet ovat hyvin hallussa. Nothing about us, without us: where the disabled people's movement is coming from, and where should we be headed. Tieteen tehtävä ei ole pelkkä yksittäisten tiedonjyvien tuottaminen. Kehittämispäällikkö Sari Kivimäki, Liikkuva aikuinen -ohjelma, Jamk Alan huippupuhujia! Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 24.–25.8.2022 | Metropolia AMK , Myllypuron kampus Sosiaalisen inkluusion ja vammaisinkluusion yhtäläisyydet ja erot Tutkimuspäällikkö Aija Saari, Suomen Paralympiakomitea. Samalla aikamme ohjaa organisoitumaan siten, että nämä yksityiskohtien tasolla nerokkaat ihmiset ovat yhä enemmän omien tutkimusaiheidensa kuplamaisen rakenteen sisällä. Professori Tom Shakespeare, London School of Hygiene and Tropical Medicine Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa – miten palveluketjuja vahvistetaan . Tutkijakunnan itse olisi aktivoiduttava ja nähtävä vastuunsa. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. . Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 10.8.2022: Ei mitään meistä ilman meitä Inget om oss utan oss Soveltavan liikunnan päivillä keskipisteessä ovat liikkujat ja heidän kokemuksensa soveltavasta liikunnasta. Se saa tiedemaailman näyttämään siiloutuneelta yksityiskohtien sekamelskalta, josta ei hahmotu selkeää viestiä siitä, mihin kokonaisuuteen yksittäiset tutkimustulokset liittyvät ja mihin yhteiskunnalle olennaiseen asiaan uusi tieto kytkeytyy. Se on mahdollistanut tietojemme, taitojemme ja oivallustemme jakamisen sekä yhteisen tietopääoman kasvun sukupolvelta toiselle. Eikä liikunnan yhteiskunnallinen merkityskään hahmotu yhteisessä päätöksenteossa. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Ihmiskunta voi jatkaa siitä, mihin edellinen sukupolvi jäi. Matkalla on opittu paljon, muun muassa käyttämään liikkuvaa leukaluutamme puhumiseen ja käsiemme sormirakennetta kirjoittamiseen. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Vaikka verkottuminen ja yhteyksien pitäminen ja avaaminen ei ole koskaan ollut teknisesti niin helppoa kuin nyt, ohjaudumme helposti käytäntöihin, joissa ei harhailla oman boksin ulkopuolella. Silti kovin moni ei liiku tai liikkuu väärin, liian moni syö väärin. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Valmennuspäällikkö Alex Orrström veti toukokuussa harjoitukset PPJ:n T12-joukkueelle Väinämöisen kentällä Helsingissä. Missä liikuntatieteen kokonaiskuvat. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. I hmiskunta on osannut käyttää tietopohjaansa siihen, että vuosituhansien taistelu jokapäiväisen leivän perässä on rauhoittunut. Tapahtumassa käsitellään alan ajankohtaisia kysymyksiä, esitellään uutta tutkimusta ja päästään kokeilemaan soveltavaa liikuntaa käytännössä. Tiede tietää, mutta ihminen ei osaa tietoa hyödyntää. T iedeyhteisö on viisas, yhteiskunta tyhmä. Tapahtuman teemasessioissa aiheina ovat muun muassa toimintakyvyn tukeminen koulussa, mielenterveys, liikuntapaikkojen esteettömyys sekä soveltavan liikunnan ammattilaisten koulutus. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi I hminen on tullut pitkän matkan puusta alas ja luolasta kaupunkeihin. Ruokaa olisi, mutta emme osaa syödä oikein. Mutta missä määrin tieto on viisautta. Osaamme määritellä mitä ravintoa liikkuvan ihmisen pitää itseensä ladata, miten tulisi nukkua, miten päiväänsä rytmittää. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tyypillinen esimerkki on ikuinen ihmettely siitä, miksi suomalaiset liikkuvat liian vähän, vaikka koko ajan tulee uutta tietoa siitä, että liikuntaa tulisi lisätä, että yksilöt ja yhteiskunta hyötyvät siitä. 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Teeman toimittajat: Sanna Palomäki, Juha Ahtiainen ja Timo Jaakkola Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Myös yhteiskunnallisen ulottuvuus, siis liikunnan merkitys fyysiselle, henkiselle ja sosiaaliselle kansanterveydelle sekä kansantaloudelle ja yhteiskunnan dynamiikalle, on aktiivinen tutkimuskohde. Se on tehnyt meistä eläinlajin, jolla on ylivoimainen määrä tietoa, taitoa ja yhteistyökykyä. Tiedämme minkälaista liikuntaa ihminen tarvitsee. Olisiko jo syytä vaihtaa taktiikka ja jättää samaa toistavien tutkimusten tekeminen vähemmälle ja keskittyä siihen, miten hyvät tutkimustulokset kannattaa viestiä ja mihin kokonaiskuvaan kytkeä. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Olemme millimoolien tasolla syvällä. Tiede puskee koko ajan uutta tietoa, mutta jokin menee pieleen
Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Kenttä kasvattaa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 3 3/2022 2 PÄÄKIRJOITUS | Missä liikuntatieteen kokonaiskuvat. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 10 Mika Anttonen: ”Urheilun on oltava ihmisoikeuksissa edelläkävijä" Jouko Kokkonen 13 Pesäpallo . vuosisadan mittainen opetustarina Jari Kupila 17 ”Väärällä arvostelulla jarrutetaan menestystä” Riitta-Ilona Pummi-Kuusela 20 Liikkumisen sosiologi jättää kortteerin Hannu Itkonen 23 Marja Kokkonen: ”Vähemmistöjen asema on kiinnostanut aina” Jouko Kokkonen 25 POLTTOPISTEESSÄ | Inkluusio vaatii asennemuutosta Riikka Juntunen 26 TUTKIMUSUUTISIA Pedagogiikka: Arto Laukkanen Yhteiskuntatieteet: Outi Aarresola Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Lääketiede: Eero Haapala TEEMA: Kasvatus & valmennus 34 Erilaiset liikkujapolut huomioitava lapsilähtöisesti Donna Niemistö, Nanne-Mari Luukkainen & Arja Sääkslahti 38 Viesteissä on voimaa valmennuksessa Marja Kokkonen & Sakari Holopainen 42 Paravalmentajan polulla on tilaa uusille tekijöille Aija Saari & Kaisu Mononen 46 Puettava teknologia valmennuksen tukena Antti Löppönen & Timo Rantalainen 50 Valmentajan ravitsemusosaaminen tukee urheilijan terveyttä ja suorituskykyä Enni-Maria Hietavala & Suvi Ravi 54 Valmentajat avainasemassa nuorten polvivammojen ehkäisyssä Sheila S. Gagnon 59 Varjopuolista kertovia liikuntatutkijoita painostettu Saku Rikala & Minttu Korsberg 61 Erilaiset liikuntatoimet yhteisellä asialla Ari Karimäki, Kerkko Huhtanen, Pertti Matilainen & Jan Norra 66 Koulujen ja seurojen yhteistyö kaipaa koordinointia Heidi Lindfors, Salla Turpeinen & Matti Hakamäki 69 Lasten ja nuorten liikunnan tuloskortti tukee tiedolla johtamista Katariina Kämppi, Piritta Asunta, Milja Leskinen & Tuija Tammelin 72 Syö ja liiku viisaasti varttuneenakin Pirjo Komulainen 75 Fyysisen työkyvyn testaamisjärjestelmän kehittäminen kysyy aikaa Janne Halonen, Anne Punakallio & Sirpa Lusa 79 OPISKELIJA OUNASTELEE | Valmentajan valttikortit Anna Saarela 80 POHDITTUA | ”Hyvä peli, huono tuomari” Eetu Julin 82 POHDITTUA | Euroopan unionin tuoreet tasa-arvo suositukset tarpeen Suomessakin Terhi Heinilä 83 ARVIOITUA 89 STADION 50 VUOTTA SITTEN VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 91 Lasten uni, motoriset taidot ja liikkuminen 99 Näkökulmia kulttuuriseen moninaisuuteen 10 Sa lla Ka rja la in en 34 Ju ha La ita la in en An te ro Aa lto ne n 14 An te ro Aa lto ne n 42
Maalivahdin hommat kävivät vuosi vuodelta hankalammiksi, kun laukauksiin tuli voimaa. Ikäluokan 2006 valmennusporukka kutistui liian pieneksi syksyllä 2019, eikä vapaaehtoisia tunnetusti ole jonoksi asti. Maalivahtien valmennustilanne on toisenlainen kuin kenttäpelaajien. Samalla kesäkauden harjoitukset siirtyivät pääosin ”Kurkkarille”. Jokaiseen v-sanaan emme tartu, mutta esimerkiksi homotteluun puutumme. Etenkin avioliiton päätyttyä sosiaalinen puoli on korostunut. Esikoistytär vaihtoi lajin pian yleisurheiluun ja ratsastukseen, mutta kaksospoikieni kanssa on kulunut Kurkimäessä tovi jos toinenkin. Vauhtia nuorilla riittää, joten kohta kuusikymppisellä lihavalla ukolla virtaa taatusti hiki. Harjoitukset kokonaisuudessaan ovat kasvatustilanne. Luultavasti niitä jättivät jälkeensä etenkin kentällä palloilleet kaveriporukat. Valmentajat voivat kuitenkin tuoda uusia vivahteita miehisyyteen ja olemme sitä tehneet joukkueessamme. Kurkimäen kentällä olen kokenut monia pelejä ja lukuisia harjoituksia. Yksi kaveri joutui hiljattain harjoitusja pelikieltoon soitettuaan pelin alla suutaan joukkueenjohtajalle. Onneksi taidot kehittyivät jonkin verran, vaikka ikävuosien karttuminen vähensi notreutta ja nopeutta. Oma roolini on Jouko Kontulasta. Jouko Kokkonen. Se mikä toimii keskiluokkaisemmilla alueilla, ei pelitä Itä-Helsingissä. Kentälle valmistui tekonurmi vuonna 2017. Kuitenkin yhteisille kokemuksille tarvitaan paikkoja. Korona-ajan alettua kävin toisen poikani kanssa melkein joka aamu pallottelemassa. Harjoitusten ja otteluiden tuoksinassa pojat puhuvat toisinaan epäkunnioittavasti kavereilleen. Vaikeuskerrointa lisäävät kirjavat kielija kulttuuritaustat. Oleellista on puuttua loukkaavaan ja syrjivään puheeseen, josta on oltava myös seurauksia. Voiko kenttä kasvattaa huonoon suuntaan. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Otsikon kysymys on oikeastaan turha. Tänä vuonna tahti on harventunut, mutta olen jokusen kerran kokeillut veskarihommia. Sama jatkui viime vuoden heinäkuulle asti, kunnes teloin polveni. Maailmaa ei yksinkertaisesti muuteta hetkessä. Yritin parhaani mukaan torjua poikien vetoja. Eihän kenttä itsessään kasvata. Ja vaikeuskerrointa nostaa joukkueen monikulttuurinen koostumus. Sitähän valmentaminen on myös paljon. Rikkinäisestä ja monipolvisesta työurasta on apua. Tuli useamman kuukauden huili. Kun lapseni alkoivat kipittää pallon perässä, niin suuntasimme usein silloin vielä hiekkapintaiselle kentälle. Yksinkertaisia harjoitteita pystyn pitämään kenttäpelaajillekin, mutta täsmällisen palautteen antaminen on vaikeaa. Joskus on tarpeen antaa kielteistä palautetta, sen sanominen vasta taitolaji onkin. Jokaisella meistä on julkisissa tilanteissa oma roolinsa. Olen voinut puhua hankalista asioista ja saanut tukea. . Pojat kavereineen harjoittelivat vetoja ja pelailivat erilaisia pienpelejä. Ymmärtämystä on löytynyt, kun en ole pystynyt olemaan mukana likikään toivottua määrää. Hiekkakentällä pallottelu jatkui poikien liityttyä FC Konnun junioreihin vuonna 2013, vaikka alusta kirvoitti yhä enemmän moitteita. Ja into käydä omatoimisesti kentällä kasvoi. Ne ovat kohtaamisia, joissa oppii tuntemaan toinen toistaan. Hyvä valmennustiimi ja joukkueenjohto saavat osaltaan jatkamaan kentällä puuhastelua. Täytyy tunnustaa, että sanoja ”poika”, ”jäbä”, ”jätkä” ja jopa ”äijä” tulee käytettyä. Parina ensimmäisenä vuonna olin treeneissä usein maalissa. Arabiaksi kaikuvia loukkauksia en tunnista, venäjän yleisimmät solvaukset erotan. Futiskentiltä suuri osa nuorista saa oppia elämäänsä. Lupauduin mukaan ja homma jatkuu B-pojiksi varttuneiden nuorten kanssa. Tohtoritaustaani en salaile, mutta en myöskään erityisesti korosta. Sanailu jatkuu lämmittelyn, treenien ja loppupelin aikana. Nuorten kanssa oleminen sujuu paljon paremmin. Se on pakottanut säätämään omia sanomisia sopivaksi mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. Maalivahdeille osaan perustreenin vetää ja torjujien lämmittelyt sujuvat. Ilman muuta. Kun kolailin Kurkimäen kenttää talvella 2021, niin tekonurmelta löytyi runsaasti nuuskapusseja ja tupakantumppeja. Kielenkäytössä tämä ohjaa puhumaan pelaajista, jos tyttöjä on paikalla. Oman lisänsä tuo se, että joukkueessa pelaa tällä kaudella yksi tyttö ja useampia tyttöjä käy harjoituksissa. Parin, kolmen valmennettavan kanssa jää joskus huilihetkinä aikaa jutella muustakin kuin futiksesta. O len pyörinyt eri rooleissa Kontulan kupeessa sijaitsevalla Kurkimäen kentällä toistakymmentä vuotta. Meistä aikuisista on pitkälti kiinni millaisia eväitä osaamme tarjota. Mikään kummoinen jalkapallovalmentaja en ole. Joukon savolaiset sutkaukset eivät välttämättä avaudu kaikille. Kun jopa 30?40 nuorukaista kokoontuu yhteen, niin siinä otetaan toisesta mittaa jo varusteita vaihtaessa. Kurkkarilla koettu jää taatusti elämään B-junnuksi asti harrastustaan jatkaneiden muistoissa. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 Kenttä kasvattaa. On oltava läsnä ja osattava reagoida erilaisiin tilanteisiin. Nuoria tukee harrastuksessaan kannustus ja rohkaisu. Kaikki loukkaukset eivät kantaudu korviin, eikä kaikkeen ehdi edes tarttua
Suositukset on luovutettu komissaari Marya Gabrielille maaliskuussa 2022. Towards more gender equality in sport. Esimerkiksi Euroopan Yleisradiounioni (EBU) nosti EU-työryhmän valmistelussa esiin Ylen toimet hyvänä esimerkkinä, sanoo Heinilä. Urheilijoille tarjottiin kokeiluluontoisesti vammapäivystystä 24 tuntia vuorokaudessa. Kolme vuotta myöhemmin perustettiin liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden erikoistumisala ja yhteistyö Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa käynnistyi. Median suhteen naisurheilun näkyvyys on Suomessa kasvanut. Vuonna 1982 Urheiluklinikka sai ensimmäisen palkatun lääkärin. Lasikatto on hänen mukaansa urheilussa tukevasti paikoillaan. Vaikuttaa siltä, että Suomessa on helpompi saavuttaa olympiakultaa kuin urheilun tasa-arvo, sanoo Heinilä. Sukupuolistunutta häirintää ja väkivaltaa jäsenmaat voivat suositusten mukaan ehkäistä perustamalla ilmiantokanavia ja edellyttämällä väkivallan vastaista suunnitelmaa rahoituksen saamiseksi. Urheiluklinikka muuttui 1990-luvulla Liikuntalääketieteelliseksi klinikaksi ja yksikkö panosti väitöskirjojen ohjaamiseen. Heinilä kehuu, että Suomen Urheiluliitto on rohkeasti ottanut kiintiöt käyttöön hallinnossaan. Suomessa naisten osuus urheilujärjestöjen luottamusjohdossa on pysynyt samoissa luvuissa viimeiset 15 vuotta. Jussi Saarisen aloitteellisuuden ansiosta ja ”iltakeskusteluiden” tuloksena Oulun Diakonissalaitoksen johtaja Juhani Reinilä tarttui mahdollisuuteen auttaa nuoria urheilijoita. Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä on ryhmän ainoa pohjoismainen jäsen. Suomen urheilun johdon tulee nyt toimia naisten johtajuuden, urheilun moninaisuuden ja tyttöjen osallistumisen lisäämiseksi. Medialla on merkittävä rooli naisten urheilun suuremmas sa näkyvyydessä ja haitallisten stereotypioiden kitkemisessä. Heinilä korostaa, että laajemminkin on syytä kiinnittää huomiota myös naisten urakehitykseen ja rekrytointeihin. Ensimmäisinä vuosina Jussi Saarinen oli avainroolissa. Recommendations and action plan from the High Level Group on Gender Equality in sport. . Toiminta käynnistyi reippaasti, sillä jo ensimmäisenä toimintavuonna tehtiin lähes 700 kuntotestiä ja käynnistettiin tutkimushankkeita. Suomessa tällaisina kanavina toimii Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishanke Et ole yksin ja SUEK:in ILMO-palvelu urheilun rikkomusten ilmoittamiseen. Puoli vuosisataa myöhemmin keskiössä on terveyttä edistävä liikunta unohtamatta huippu-urheilua ja liikuntalääketieteellistä tutkimusta. . . Vielä 1980-luvun alussa lääkärit toimivat talkooperiaatteella. Tavoitteena on saada lisää naisia päätöksentekoon ja valmennuksen keskeisiin tehtäviin, puuttua naisten ja vähemmistöjen kohtaamaan häirintään ja väkivaltaan urheilussa sekä lisätä urheilijanaisten medianäkyvyyttä. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/ publication/684ab3af-9f57-11ec-83e1-01aa75ed71a1 ”Jussi tietää” Valmentaja Jussi Saarisen aloitteen tuloksena perustettiin Oulun diakonissalaitokselle 50 vuotta sitten urheiluklinikka, jonka tarkoituksena oli palvella pohjoissuomalaisia urheilijoita. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 5 ajassa Euroopan unionille laadittu liikunnan ja urheilun tasa-arvosuositukset Euroopan komission urheilun korkean tason työryhmä on työstänyt urheilun tasa-arvon strategiset suositukset ja toimintaohjelman koko unionin alueelle. ODL Liikuntaklinikka on 2020-luvulla liikuntalääketieteen osaamiskeskus, jossa tehdään tutkimusta, annetaan hoitoa, tehdään testejä ja tuetaan valmennusta yhdessä Oulun seudun urheiluakatemian kanssa.. Myös suurimpiin lajiliittoihin kuuluvan Salibandyliiton puheenjohtajaksi nousi nainen. Vasta keväällä 2022 Suomen Olympiakomitean toimitusjohtajaksi valittiin nainen. Jos joku ei tiennyt miten toimia, niin ohjeistettiin: ”Kysy Jussilta, Jussi tietää”. Urheiluliikkeen johdon on sitouduttava tasa-arvon lisäämiseen päätöksenteossa ja seksuaalisen häirinnän estämiseksi urheilussa
European Sport Economics Association -yhdistys (ESEA): sporteconomics.eu ESEA 2022 -konferenssin tapahtumasivu: www.esea.fi ajassa Petri Honkonen. Haaga-Heliassa järjestämisestä vastaava lehtori Seppo Suominen kertoo, että konferenssissa esiteltävät tutkimukset käsittelevät muun muassa urheilumaailman tasa-arvoa, pahimpia investointivirheitä ja jalkapalloilijoiden rahallisen arvon määrittelyä kolmen eri vuosikymmenen aikana. Pitkien välimatkojen paikkakunnilla asuvat nuoret kärsivät muita enemmän erilaisista liikkumattomuuteen liittyvistä terveysongelmista. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Eva Rönkkö puhui ulkomaalaistaustaisuudesta ja liikuntapolitiikan ulossulkevista linjauksista. Paljon puhuttu harrastustakuu ei toteudu näiden nuorten elämässä. Vaikka narratiivi elää sitkeässä, nostavat tutkimustulokset ja arjen kokemukset esiin myös toisenlaisia näkökulmia. Hyvää tarkoittavan tavoitteen tulos voi käytännössä olla päinvastainen: se toiseuttaa. Tiukassa istuvat normatiiviset oletukset sukupuolesta vaikuttavat urheilijoiden esittämiseen mediassa. Kananen tutki transsukupuolisia urheilijoita mediateksteissä. Kari Saari puhui maahanmuuttajanuorista ja jalkapallosta etnografisen aineiston pohjalta. Konferenssi pidetään 22–26. Vuosittainen konferenssi kokoaa yhteen urheilutaloustieteen asiantuntijoita, professoreita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. huhtikuuta Honkonen kertoi ”pyörineensä lapsuudessaan pesäpallo-otteluissa ja hiihtokisoissa, ja nähneensä kuinka valtava on liikunnan terveyttä edistävä vaikutus”. Honkosta ennen tehtävää ovat hoitaneet Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksissa keskustalaiset Annika Saarikko, Hanna Kosonen ja Antti Kurvinen. Hän toimii myös Keskustan varapuheenjohtajana. . Tätä narratiivia tarkasteltiin kriittisesti etäyhteydellä Jyväskylän yliopistosta käsin järjestetyillä Sosiologipäivillä 24.–25.3.2022. Hän korosti myös urheilun merkitystä yhteisöllisyyden rakentajana. Yliopistonlehtori Päivi Armila Itä-Suomen yliopistosta kuvasi syrjäseuduilla asuvien nuorten urheiluharrastusmahdollisuuksia. Eroa on selitetty sekä harrastusmahdollisuuksien olemattomuudella että samanikäisten harrastuskavereiden puuttumisella. 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 Kriittinen katse liikunnan ja urheilun hyvään tarinaan Sosiologipäivillä Liikunta kasvattaa kunnon kansalaisia ja huippuurheilu tuo kansakunnat rauhanomaisesti yhteen, kertoo liikunnan ja urheilun hyvä kertomus. Kuva: Valtioneuvosto. Keski-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan vuosina 2015 ja 2019 valittu 34-vuotias Honkonen on koulutukseltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Marko Kananen valotti puheenvuorossaan kilpaurheilun binääristä sukupuolijärjestystä. Ensimmäiset kaksi päivää on varattu ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden työpajoihin ja kaksi jälkimmäistä avoimeen konferenssiin. Urheilutaloustieteen tutkijat kokoontuvat Helsingissä elokuussa Haaga-Helia ammattikorkeakoulu järjestää elokuussa 2022 kansainvälisen European Sport Economics Associationin (ESEA) konferenssin. Ministerikautensa ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa 29. Ulossulkeminen liittyy etenkin pyrkimyksiin kotouttaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Suomeen liikunnan keinoin. Ilmassa väreili suuren urheilusosiologisen työryhmän tuntua, kun tutkijat kokoontuivat keskustelemaan urheilusta ja demokratiasta Nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskus Juvenian tutkijakaksikko Marko Kanasen ja Kari Saaren johdolla. Petri Honkosesta vaalikauden neljäs tiedeja kulttuuriministeri Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen aloitti tiedeja kulttuuriministerinä huhtikuun lopussa. European Sport Economics Association on vuonna 2010 Saksassa perustettu kansainvälinen urheilutaloustieteen yhdistys, joka edistää alan tutkimusta sekä tutkijoiden ja urheilumaailman eri toimijoiden välistä yhteistyötä. elokuuta Haaga-Helian Pasilan kampuksella. Analyysi toi esiin erilaisia rooleja ja normeja poikien jalkapallojoukkueissa, jotka ohjaavat maahanmuuttajataustaisten nuorten pelaajien vuorovaikutusta harrastuksessa
Kausi kestää kaksi vuotta. On hienoa saada olla mukana lääketieteen asiantuntijana, kun tällainen kansainvälinen asiantuntijaryhmä on nyt perustettu. Tutkimuksen tulee olla myös eettisesti kestävää. Asiantuntijaryhmään kuuluu Heinosen lisäksi urheiluetiikan professori Dennis Hemphill Australiasta, biostatistiikan professori Paola Berchialla Italiasta, fysiologian professori Andrea Macaluso Italiasta, urheiluoikeuden asiantuntija Marjolaine Viret Sveitsistä sekä urheilijajäsenenä brittiläinen MBE Paula Radcliffe – moninkertainen maratonin, puolimaratonin sekä maastojuoksun maailmanmestari. Heinonen on nimitetty vasta perustetun kansainvälisen yleisurheiluliiton tutkimuseettisen asiantuntijaryhmän jäseneksi. Se on yhteydessä kolmeen neljäsosaan paikallaanolon ja lähes puoleen liikkumattomuuden terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista. – Suurin yksittäinen paikallaanolon kustannus syntyy työkyvyttömyyseläkkeiden muodostamista tuottavuuden menetyksistä. UKK-instituutin koordinoima tutkimus on jatkoa vuonna 2018 julkaistulle raportille, jonka mukaan vähäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Olli J. Sen tarkoituksena on huolehtia siitä, että urheilun parissa tehtävä tutkimus olisi korkeatasoista, ja että siinä noudatetaan läpinäkyvästi hyvää tutkimustapaa sekä eettistä ohjeistusta. Tämä on myös arvostuksen osoitus suomalaiselle liikuntalääketieteen osaamiselle, Heinonen sanoo. – Vaikka luovuimme tutkimus-sanasta nimessämme, se ei kuitenkaan tarkoita, että emme enää tekisi tutkimusta, sanoo KIHUn johtaja Aki Salo. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida ennalta ihmiseen ja urheiluun kohdistuvien tutkimushankkeiden eettisyyttä, seurata niiden laillisuuden toteutumista sekä antaa lausuntoja arvioidensa pohjalta. Lyhyt KIHU-nimi säilyy käytössä ja ensisijaisena nimenä, kun puhutaan instituutin toiminnasta. Yhteensä liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo aiheuttavat UKK-instituutin mukaan noin 4,7 miljardin vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset. Kuva: LTS:n arkisto. Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Heinonen kansainväliseen yleisurheilun tutkimuseettiseen asiantuntijaryhmään Turun yliopiston terveysliikunnan professori ja Paavo Nurmi -keskuksen ylilääkäri Olli J. Sen kustannus on lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu. KIHUn uuden logon tekstin alla oleva pisteviiva kuvastaa instituutissa tehtävää, tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen pohjautuvaa huippu-urheilun kehittämistä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 7 UKK-instituutti: paikallaanolo maksaa vuodessa 1,5 miljardia euroa Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa. . World Athletics Independent Research Ethics Committee (WAIREC) on itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaryhmä. Heinonen. – Tutkitun tiedon ja liikuntalääketieteen merkitys korostuu päivä päivältä huippu-urheilussa. Englanniksi nimi kuuluu Finnish Institute of High Performance Sport. Olli J. UKK-instituutin tiedote: ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/ paikallaanolo-aiheuttaa-15-miljardin-euron-vuotuiset-kustannukset KIHUsta Huippu-urheilun instituutti KIHU Nimenmuutos perustuu toiminnan painottumiseen yhä enemmän huippu-urheiluun ja myös muuhun kuin tutkimukseen
Filosofisimman urheilulajin tittelistä käydään kovaa kamppailua ja kultamitalistia ei ole vielä julistettu. Miten peliaika jaetaan järkevästi, kun pelejä pelataan tiiviiseen tahtiin. Hän tutkii vanhenemisen vaikutuksia ihmisten toimintakykyyn, liikkumiseen ja aktiivisuuteen sekä mahdollisuuksia edistää iäkkäiden ihmisten osallistumista tärkeänä pitämäänsä toimintaan. Jotta voisimme julistaa voittajan tulisi meidän ensin, aivan kuin urheilussa, olla yksimielisiä siitä, millä kriteereillä suoritusta arvioidaan. E-urheilu tuo virtuaalisen ja fyysisen todellisuuden osaksi yhtä ja samaa urheilutapahtumaa. Tässä prosessissa olemme olleet maailman parhaita viime vuosina.” Jukka Jalonen, Valmentaja 2/2022 ”Kovasti mua houkuteltiin kyllä pyörätuolirugbyn valmennushommiin, mutta siihen hommaan minusta kyllä ei ole. Rantasen tämänhetkinen tutkimushanke tarkastelee koronapandemian vaikutuksia iäkkäiden ihmisten aktiivisuuteen ja liikkumiseen. Myös nämä kaksi lajia ovat filosofisimman lajin kilvoittelussa vahvoilla. Shakissa olimme pitkään konetta etevämpiä osoittaen analyyttistä ainutlaatuisuuttamme. Rantanen on palkittu tutkija: hänelle on myönnetty pohjoismaisen gerontologian Sohlbergin palkinto (2018), Jyväskylän yliopiston Tieteellinen läpimurto -palkinto (2021) sekä Tieteellisen tiedon julkistamispalkinto (2013) ja Suomen kulttuurirahaston myöntämä Schildtin palkinto (2016). Olit sitten harrastaja, kilpailija tai penkkiurheilija, tiedät löytäneesi voittajan, kun olosi valitsemasi lajin parissa on edes hitusen onnellisempi kuin ilman sitä. ANTTI KUUSELA, FT urheilufilosofian tutkija Jyväskylän yliopisto lehtori, Tikkurilan lukio pummi.kuusela@gmail.com ”Turnauksen aikana kaikki tekemämme päätökset vaikuttavat. Helpommalla voi yrittää päästä, mutta se kostautuu enemmin tai myöhemmin mutkina, koukkuina ja pummaamisina.” Marika Teini, Suunnistaja 2/2022. Eukonkannossa huolella valittu kumppani valahtaa selästä maaliviivan häämöttäessä kuin Sisyfoksen myytin kivenlohkare konsanaan. Kuva: Jouko Kokkonen ajassa. Miten oheisharjoittelu hoidetaan, jotta pelaajat ovat fyysisesti ja henkisesti virkeimmillään tärkeimmillä hetkillä. Hän on julkaissut 350 alkuperäisjulkaisua, useita kirjan lukuja ja ammatillisia sekä yleistajuisia kirjoituksia. Vai onko lajeista filosofisin kenties suunnistus, jossa ihminen kylmässä ja pimeässä harhailee rastien perässä kuin elämän tarkoitusta etsien. 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 Tyhmä tiedekysymys Mikä on filosofisin urheilulaji. Filosofisimman urheilulajin kriteerit ovat kuitenkin subjektiiviset. Pitäisikö voittajaksi nostaa paini, jota jo Platonin akatemiassa harjoitettiin. Tiedeakatemiaan kuuluu lähes 1 000 kotimaista ja ulkomaista jäsentä. En missään tapauksessa ala valmentaa, ei sovi mun luonteelle! Eivät kestäisi hermot, kun eivät meinanneet kentälläkään kestää.” Jukka Parviainen, IT Invalidiliitto 2/2022 ”Hengityssairaalle turvallinen liikuntaharjoittelu on mahdollista, suositeltavaa ja tietyin varotoimenpitein hyvin siedettyä. Ulkoministeriön havaintoja vuodesta 2021 Muualla sanottua Taina Rantasesta Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen on valittu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi. ”Urheilijat keräsivät selvästi eniten näkyvyyttä. Kulttuurin alalta eniten mainintoja saivat edesmenneet suuruudet kuten Jean Sibelius, Tove Jansson ja Alvar Aalto.” Suomi maailman mediassa . Poliitikoista näkyvimpiä olivat Sanna Marin, Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Uskoakseni urheilulajeista filosofisin on se, joka tuo juuri sinulle liikkumisen ja onnistumisen iloa. Keuhkojen jäljellä olevan toimintakyvyn harjoittaminen vaatii hengästymistä.” Mervi Puolanne, Fysioterapia 2/2022 ”Tähän lajiin kuuluu nöyrä työnteko rastiväli kerrallaan, sillä vaikka olisi kerran oppinut ja osannut, jokainen väli on uusi tehtävä, jonka ratkaisemiseksi joutuu näkemään vaivaa. Taina Rantanen. Unohtaa ei sovi myöskään formuloita, joiden ympäri maailmaa pyörivä moottorisirkus herättää ilmastonmuutoksen uhatessa isoja eettisiä kysymyksiä. Ansiokkaiden osallistujien joukosta on mahdotonta nostaa yhtä ylitse muiden. Entäpä nyrkkeily, jossa urheilija aina otteluun lähtiessään kohtaa kivun ja kuoleman mahdollisuuden silmästä silmään
Kuva: Vilja Sipilä. Tutkimustulosten mukaan paikallaanolon vähentäminen liikkumalla reippaasti saattaa hieman kohentaa insuliiniherkkyyttä. Juulia Lautaojan liikuntafysiologian väitöskirja ”Muscle Metabolism and Intercellular Crosstalk Effects of in Vitro Exercise and Changes in Muscle Size” tarkastettiin 6.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. Lihasaktivaation ja liikkeen mittauksilla voidaan arvioida Parkinsonin tautia FM Verneri Ruonala selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lihasaktivaation ja liikkeen mittauksilla voidaan arvioida Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden oireita. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9053-4. Timo Laakson liikuntapedagogiikan väitöskirja “From individual to collective tactical behaviour in youth football: Effects of players roles and field location” tarkastettiin 2.4.2022 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9074-9. Väitöskirjan osatutkimuksissa on esitetty kolme sovelluskohdetta, joissa mittauksiin perustuvilla menetelmillä voidaan tukea Parkinsonin tautiin liittyvää kliinistä päätöksentekoa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4464-1. Tanja Sjörosin kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen väitöskirja ”The effects of reducing sedentary behaviour on whole-body and skeletal muscle insulin sensitivity” tarkastettiin 13.5.2022 Turun yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8869-3 Supistuvien lihassolujen tutkimus solumaljalla kertoo liikunnan vaikutuksista LitM Juulia Lautaojan väitöskirja osoitti, että solumaljalla tutkittaessa solujen aineenvaihduntatuotteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia sekä lihassolujen supistumisessa että lihaskoon muuttuessa. Liikuntamaassa pääsi tutustumaan kolmen messupäivän aikana lajeihin, välineisiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9084-8. Pelitilanteessa pelaajan päätökset perustuivat tietoon pallon sijainnista, muiden pelaajien liikkeistä ja sijoittumisesta sekä kentällä käytettävissä olevasta ajasta ja tilasta. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 9 Väitösuutiset Liikuntamaa esitteli paraurheilua ja soveltavaa liikuntaa Suomen Paralympiakomitea tarjosi Liikuntamaa-tapahtumassa toukokuisilla Apuvälinemessuilla paraurheilun ja soveltavan liikunnan kokeilumahdollisuuksia ja tietoutta. Juho Poletin liikuntapsykologian väitöskirja “Testing and extending predictions of the trans-contextual model for leisure-time physical activity in middle school students” tarkastettiin 18.3.2022 Jyväskylän yliopistossa. Verneri Ruonalan sovelletun fysiikan väitöskirja ”Surface electromyography and kinematic measurements in Parkinson’s disease: Analysis methods for differential diagnosis and quantification of treatment” (Elektromyografia ja liikemittaukset Parkinsonin taudissa: Analyysimenetelmiä erotusdiagnostiikkaan ja hoidon arviointiin) tarkastettiin 8.4.2022 Itä-Suomen yliopistossa. Paikallaanolon vähentäminen saattaa kohentaa insuliiniherkkyyttä TTM Tanja Sjöros tutki väitöskirjassaan paikallaanolon vähentämisen vaikutusta koko kehon ja luurankolihasten insuliiniherkkyyteen kuuden kuukauden tutkimusjakson aikana aikuisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä. Kiinnostus koululiikuntaan voi siirtyä myös motivaatioksi liikkua vapaa-ajalla, vaikka aikomus liikkua ei suoraan lisää fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena oli siirtää menetelmiä teoriasta käytännön sovellutuksiksi. Liikunnanopettajan tuki lisää oppilaan kiinnostusta liikuntaan Oppilaan motivaatio liikuntatunneilla syntyy osaltaan opettajan tiedoista, taidoista ja valmiuksista tukea oppilaan psykologisia perustarpeita osana opetusta, selvisi YtM, PsM Juho Poletin väitöstutkimuksessa. Pelipaikkojen vaihtaminen monipuolistaa jalkapalloilijan taktista käyttäytymistä LitL, KM Timo Laakso tarkasteli väitöstutkimuksessaan jalkapalloilijoiden taktista käyttäytymistä kentällä ja erityisesti sitä, miten sijoittumisen muutokset pienpelialueella vaikuttavat pelaajien toimintaan. Tulos tukee aiempia tutkimuksia, joiden mukaan viljeltyjen lihassolujen supistukset saavat aikaan samanlaisia solujen sisäisiä ja ulkoisia muutoksia kuin mitä liikunta tekee ihmisen lihaksille
Mika Anttonen:. 1 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 ”Urheilun on oltava ihmisoikeuksissa edelläkävijä" JOUKO KOKKONEN Kuva: Salla Karjalainen Energiabisneksen ammattilainen Mika Anttonen on toiminut tarmolla suomalaisessa liikuntakulttuurissa, vaikka hänen pelikirjansa ei ole ollut kaikkien mieleen
Kestävää kehitystä on Anttosen mukaan tarpeen pohtia kaikilla tasoilla kansainvälisen huippu-urheilusta yksittäiseen liikunnanharrastajaan. Hän sanoo tukevansa urheilua, jotta se kannustaisi lapsia ja nuoria liikkumaan. Onko järkevää ajattaa bussilla juniorit toiselle puolelle Suomea pelaamaan yksi matsi. Päästöjä syntyy paljon matkoista harjoituksiin ja kilpailuihin. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 1 1 E nergiayhtiö ST 1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sanoo olevansa ennen kaikkea penkkiurheilija. Urheilu pitäisi olla pikemminkin edelläkävijä ihmisoikeuksissa ja oikeusvaltion kunnioittamisessa kuin seurailija. . Muutos alkaa arjesta Suomessa liikunta ja urheilu voivat edistää kestävää kehitystä monin tavoin alkaen tapahtumien järjestämisestä. Se tie on toivottavasti tullut päätökseensä.. . Syön edelleen punaista lihaa, vaikka vanhin tyttäreni kysyy, voisinko siirtyä muuhun ruokavalioon. Vähäinen liikkumisen kokonaismäärä on kansanterveydellisesti huono asia ja yksittäisillä ihmisillä hyvinvointia heikentävä tekijä. Se tie on toivottavasti tullut päätökseensä. On ilmeisesti jo ymmärretty, että isojen spektaakkelimaisten kisojen järjestäminen ei ole kovin kestävää. . Penkkiurheilijana Anttonen iloitsee suomalaismenestyksistä. Liikunta ja urheilu joutuvat kuitenkin kamppailemaan lasten ja nuorten ajasta yhä kovemmin. Jos liioittelevan väitteen hyväksyy, niin Anttonen on ainakin harvinaisen hyvin liikuntakulttuurin kokonaisuuden hahmottava penkkiurheilija ja pohdiskelija. . Kun ihmisoikeudet on hoidettu hyvin, niin muutkin asiat ovat kunnossa. Varusteiden kierrätystä on vielä mahdollista tehostaa. Tämän vuoksi tärkeimmät asiat ovat jääneet varjoon. Suomalaista identiteettiä määritellään maailmalla muutenkin kuin urheilumenestymisen kautta. Oma esimerkkini ei ole kaikilta alueilta täydellinen. Urheilujärjestelmä alkaisi tervehtyä, kun diktatuurimaat eivät enää voisi ostaa kisoja rahalla. Urheilun rooli ei ole enää niin iso. Isoilla kansainvälisillä lajiliitoilla ja KOK:lla on myös raha houkuttimena. Toimintaan osallistuvilla seuroilla on oltava varustepörssi. Anttonen näkee, että ainakin puhetapa on muuttunut kestävälle kehitykselle myönteisemmäksi myös liikuntakulttuurissa. Tänä päivänä on paljon muitakin elämänalueita, joilla Suomea viedään maana eteenpäin. . Anttonen sanoo, että korruptio ja ihmisoikeusluokkaukset saadaan kuriin, jos kisojen jakamispolitiikkaa muutetaan. Raha edellä on viety urheilua eteenpäin. Lapset liikkeelle Suomalaisessa liikuntakulttuurissa on Anttosen mukaan paljon hyvää. Päästään urheilussa siihen, että käytetään hyväksi rakennettuja paikkoja, joissa on jo kaikki tarvittava. Kun ottaa Suomen koon huomioon ja yhteiskunnan, niin en sanoisi urheilumenestyksen olevan surkea. Kuitenkin urheilu on aina ollut osa politiikkaa ja on sitä edelleen. Itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeninä urheilumenestys oli kansakunnan määrittelyä kansainvälisesti. Suomalaisen huippu-urheilun oikeutus lähtee Anttosen mukaan siitä, että se luo esikuvia, mikä saa lapset ja nuoret harrastamaan liikuntaa. . Toivottavasti Qatarin jalkapallon MM-kisat jäävät viimeiseksi tällaiseksi sekoiluksi. Kehitykseen on hankala puuttua, mutta siihen kannattaa Anttosen mukaan silti kiinnittää huomiota. Siitä syntyy päästöjä ja kuluja. Anttonen ottaa esimerkiksi junioreiden varustepörssit. Anttonen myöntää, että muutos on poliittisesti hankala, sillä pitkään on hoettu, että politiikkaa ja urheilua ei voi yhdistää. . Anttonen muistuttaa, että urheilun asema kansakunnan kannalta on muuttunut. On vaihtoehtoja, jotka eivät kannusta lapsia liikkumaan. Tämä luo entisestään painetta siihen, että asioita pitää järjestelmänkin tulokulmasta tarkastella siitä, miten jokaiselle lapsella annetaan realistinen mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Raha edellä on viety urheilua eteenpäin. Pakottaa ei voi. Ruokavaliolla on iso merkitys. Myös sarjajärjestelmiä on syytä tarkastella kriittisesti. Ylimääräistä matkustamista pitäisi Anttosen mukaan välttää. Hänen mielestään odotuksissa pitää ottaa huomioon kiristynyt maailmanlaajuinen kilpailu. Teot ovat suurelta osin samoja, joita itse kukin voi tehdä arkielämässä. . Huolenaiheena hän näkee yhä syvenevän kahtiajaon erittäin paljon liikuntaa harrastaviin ja hyvin vähän liikkuviin. Urheilullisen arvonkin perään voidaan laittaa iso kysymysmerkki. Hän tukee vähävaraisia jääkiekkojunioreita. Kisojen järjestämiseen olisi käytettävä jo olemassa olevia suorituspaikkoja. Se on oikein hyvällä tasolla. Kisojen järjestäminen eri puolilla maailmaa ei ole välttämättä paras ratkaisu. Suomesta ei voi löytyä joka lajiin huippulahjakkuuksia. Hän näkee, että suurtapahtumien osalta muutos on tapahtumassa
Konkurssin jälkeen muut toiminnot voitiin keskittää urheiluopistolle ja keskittyä opiston toiminnassa koulutukseen ja suomalaisten liikunnan edistämiseen. Kun strategiaa piti lähteä toteuttamaan, niin se ei maistunutkaan kaikille. . Hän korostaa liikkuvuudesta huolehtimisen tärkeyttä, sillä se vaikuttaa yleiskuntoon ja jaksamiseen. Surullista tarinaa synkisti entisestään koronapandemia. Perinteisen tyylin sujuttelua ovat helpottaneet karvapohjasukset. Anttonen näkee, että Vierumäen kehittämisen idea na on ollut paluu juurille suomalaista liikuntaa ja urheilua palvelevaksi urheiluopistoksi. . Hyvät suorituspaikat takaavat laajan harrastuspohjan, jolloin voidaan odottaa menestystä. Uusi liikuntamuoto toi avun. Hän tuli Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen dopingskandaalin jälkeen Hiihtoliiton tueksi ja on rahoittanut vuodesta 2016 runsaalla miljoonalla eurolla vuosittain vähävaraisten jääkiekkojuniorien harrastamista. Nyt olen käynyt viisi vuotta ja täytyy sanoa, että pilates on tosi hyvä juttu. Jos yhtiö kykenee maksamaan osinkoa, niin liitot saavat tuoton ilman omaa riskiä. Perustana on Anttosen mielestä lajin harrastusedellytysten laittaminen kuntoon 1980-luvulla. Jääkiekkoliiton johtoon Anttonen pyrki Kalervo Kummolan vastaehdokkaana. Alku oli hyvin murheellinen, mutta tällä hetkellä ollaan hyvällä tiellä. ?. Hän pelaa jääkiekkoa ja tennistä, joka on vaimon kanssa yhteinen harrastus. Hotelliyhtiön konkurssissa moni ihminen menetti työnsä. Anttonen sanookin harvassa olevan liigaseurojen taustayhtiöiden, jotka olisivat tehneet positiivista kassavirtaa vuodesta toiseen, maksaneet osinkoja ja olleet taloudellinen menestys. Suomessa onkin 2020-luvulla enemmän halleja kuin Ruotsissa suhteutettuna väkilukuun. . 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 Jääkiekko hoitanut hommansa hyvin Anttonen on tullut tunnetuksi erityisesti jääkiekkomiehenä. Tuki näytti laajalta, kunnes osa hänen tuekseen jo tulossa olleista liitoista pyörsi kantansa. Kehonhallinta kuntoon Anttonen harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Anttonen sanoo, ettei hän kanna kaunaa tapahtuneesta. . Kaikessa tekemisessä keskivartalo on vahvistunut, jaksaa tehdä jaloilla enemmän. Meidän pitäisi Suomessa oppia siihen, että voimme olla asioista sivistyneesti eri mieltä. Anttosen mukaan toimintaa kuvaa Vierumäen uusi visio ”Matkalla huipulle”, johon sisältyy nöyryyttä ja kunnianhimoa samassa lauseessa. Yhtenä rajoitteena on Suomen talouden koko, minkä vuoksi kovin moni laji ei voi edes kasvaa bisnekseksi. Huomasin olevani ”Kalen” vastaehdokkaana. Ero oli kuitenkin niukin mahdollinen. Ajattelin, että ei tämä hokimiehelle sovi. Mukana on yleensä harrastamisen paloa ja tekemistä rakkaudesta lajiin. Jääkiekolle antaa nostetta myös Suomen mitassa laajamittainen ammattilaisuus. Toukokuussa 2021 Anttonen myi 80 prosenttia Vierumäki Sports Oy:n osinkoon oikeuttavista osakkeista Suomen Jääkiekkoliitolle, Suomen Taitoluisteluliitolle, Suomen Cheerleadingliitolle ja Suomen Voimisteluliitolle. Kun alettiin katsoa, mitä Vierumäki on syönyt, niin tilanne oli aika huono. Pyydettäessä olin valmis auttamaan. Peli oli kovaa, eikä aivan puhdasta. Korkeat yleisömäärät ja mittava sponsorointi takaavat niin suuren rahavirran, että laji tarjoaa pärjääville nuorille työpaikan. Hotellitoiminnan säilyttämiseen ei ollut Anttosen mukaan mitään edellytyksiä. Jäähalleja rakennettiin silloin paljon ja tahti kiihtyi entisestään 1990-luvulla. Anttosen mittariin tulee joulukuussa 56 vuotta. Anttonen muistuttaa Suomen saavan kilpailuetua siitä, että jääkiekko ei ole maailmanlaajuisesti harrastettu laji. Vierumäki noussut jaloilleen Energia-alalla menestynyt Anttonen on myös Suomen kaikkien aikojen suurin urheilumesenaatti. Tämä vaati sitä, että strategian hyväksymisen jälkeen oli oltava uskottavuuden vuoksi pidettävä puheenjohtajan vaali. Ja vähemmän bisneshumppaan. Vanhat jääkiekkovaikuttajat soittelivat Anttoselle ja sanoivat tämän häviävän vaalin 27?2. Kummolankin kanssa hän on edelleen hyvä ystävä, vaikka toimintatavoista miehillä on erilaiset käsitykset. Puheenjohtajavaalin taustalla vaikutti se, että Kummola oli antanut Anttoselle tehtäväksi uuden strategian laatimisen. Erityisen nautinnolliselta hiihto tuntuu Lapin tuntureiden luonnonrauhassa. Kukin liitto sai nimellisellä 80 sentin hinnalla 20 prosentin siivun. Viisikymppisenä oirehtiva alaselkä häiritsi yöunia. Laji on kulkenut suomalaisen urheilumenestyksen aallonharjalla 1990-luvulta lähtien. Silti hän kokee, että mediajulkisuus on sijoittanut hänet lähemmäksi suomalaisen urheilun johtoa kuin mitä todellisuus on ollut. . Urheilujohtamiset pelit Anttonen on ollut ehdolla Jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi vuonna 2014 ja vahvasti esillä Olympiakomitean puheenjohtajakaavailuissa syksyllä 2020. Viime aikoina maastohiihto on kuitenkin vienyt mukanaan. ”Kale” voitti äänin 15?14. Telemark-hiihtoa Anttonen on harrastanut yli 30 vuotta. Minut ohjattiin pilatekseen. Isoimman panostuksen hän tehnyt vuodesta 2018 alkaen Vierumäen urheiluopiston nostamiseksi talousahdingosta. Esillä olleet nimet eivät lähteneet ehdolle. Ja kun ratkaisuun päästään, niin mennään eteenpäin. Vaikka jääkiekossa pyörivät rahavirrat ovat suomalaisessa urheilussa omaa luokkaansa, niin liigakiekkoilukin on harvoin hyvää bisnestä. Olympiakomitean puheenjohtajaehdokkaaksi Anttonen suostui omien sanojensa mukaan vastentahtoisesti, kun lukuisat pyytäjät korostivat tehtävään tarvittavan ulkopuolelta tuleva ja poliittisesti sitoutumaton henkilö. Jalkapalloa kokeilee suurin osa maailman lapsista. Anttonen ehdokkuutta rasitti Jääkiekkoliitto innokkuus tukea kiekkomiestä. Anttonen näkeekin, että suomalainen urheilubisnes on harvoin täysimittaista liiketoimintaa. Sittemmin Vierumäelle on tehty Anttosen Keele Oy:n rahoittamana investointeja yli 30 miljoonalla eurolla. Kulissipelin kuumetessa hän vetäytyi ehdokkuudesta. Suunnistamisessa kohti huippua on apuna arvokartta, johon sisältyvät luonto, perinne, hiki ja hymy
Silti juuri pesiksestä on kasvanut suomalaisen urheilun taustalla vahvasti vaikuttaneita toimijoita. Urheilutekemisen sisältöjen laadusta voi kiistellä, mutta diversiteettiä täällä riittää. Samalla on jäänyt huomaamatta hyödyllinen opetus koko urheilukulttuurille. Osana tätä palloilukulttuuria on pelattu jo vuosisadan ajan pesäpalloa, suomalaisten omaa joukkuepeliä, omaperäistä erikoisuutta maailman pallopelien joukossa. vuosisadan mittainen opetustarina Suomalaisen urheiluelämän erityispiirre on sen monipuolisuus. Suomalaisella urheiluporukalla on ollut vaikeuksia suhtautua kansallispeliinsä ihan vain pelinä, ilman kiihkoilua pesäpallon puolesta tai sitä vastaan. On ollut monimuotoista palloilukulttuuria ja siihen liittyvää, jo usean sukupolven yli elänyttä ja kasvanutta, kulttuuriperintöä. Kansallisesti pesis on ollut iso laji, vaikka kansainvälisen tason puute on tehnyt siitä samalla kummajaisen, jonka dynamiikka on rakentunut muulle urheilulle hieman vieraiden reittien kautta. Se on toisinaan johtanut lajin kyseenlaistamiseen ”oikeana” urheiluna. Pesäpallo onkin ollut aivan omanlaisensa osa urheilukokonaisuutta. Urheilujärjes. Suomessa on nähty vahvaa elävää toimintaa kymmenissä yksilölajeissa, niin olympiaurheilun kuin muidenkin yksilölajien parissa. Pesis on ollut suosittu kouluja harrastepeli, mutta myös kilpailutoiminta on ollut vilkasta. Sillä on ollut muun urheilutouhun mekanismeista ja rakenteista erillinen, mutta silti merkittävä, rooli. Suomen urheilun suuruus ei perustu pariin jättilajiin, vaan lukuisten pienten ja keskisuurten lajien yhteiseen kokoon. Samalla pesis on ollut isoja katsojamääriä kerännyttä viihdettä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 1 3 Kuva: Antero Aaltonen JARI KUPILA Pesäpallo
Pesiksestä voi perustellusti sanoa monenlaista, mutta lähes kaikkeen löytyy myös perusteltu vastakommentti. Samalla tehtiin tv-tuote ja markkinointistrategia, joilla pesis murtautui tv-kanavilla jopa lähes 500 000 katsojan lukuihin. Toisaalta aivan hämmästyttävän hyvin omilla paikkakunnillaan yleisöä keräävä laji, jonka merkitys omien seutujensa elinvoiman lisääjänä on erityisen suuri, toisaalta täydellinen kyvyttömyys saada lajia näkyviin valtakunnan päänäyttämöllä Helsingissä – eivätkä näytöt muissakaan kasvukeskuksissa erityisen hyvät ole. Toisaalta erinomaista strategista osaamista, toisaalta paraatiesimerkki siitä, miten yhdellä yksittäisellä typeryydellä voidaan tuhota kaikki ja tappaa kasvun edellytykset vuosiksi – kuten tapahtui 90-luvun upean kehitystyön törmäyksessä sopupeliskandaaliin. Pesis ui vastavirtaan aikamme urheiluviihdettä globalisoivia virtauksia vastaan. Tai, toisaalta, ehkä sittenkin juuri se lokaalisuus, se originelli erilaisuus, juuri se kaiken valtakulttuurin vastakkaisuus, onkin pesiksen tärkein supervoima – kaiken globalisoituessa ja muuttuessa samanlaiseksi, paikallinen erityisyys muuttuukin kiehtovaksi, jopa trendikkääksi! Etenkin 1990-luvun alkuvaiheissa startannut Superpesiksen alkuvaihe oli koko suomalaisen urheilujohtamisen historiassa erityinen osaamisnäyttö, niin valtakunnallisella tasolla kuin paikallisuuksissa. Mikä on pesäpallon opetus suomalaiselle urheiluja liikuntakulttuurille. Toisaalta, ja toisaalta. Harva laji on jakanut Suomessa mielipiteitä niin kiihkeästi kuin pesäpallo. Naljailu ”junttipallosta” ja suoranainen vihamielisyys on ollut ilmiö, jonka taustan selvittämisessä olisi hyvä tutkimusaihe jollekin urheilukulttuurimme tutkijalle. Samalla pesis otti Veikkausliigan kiinni tapahtumiensa yleisömäärissä ja sai etenkin jalkapallojohtamisen näyttämään kivikautiselta. Sellainen kuva pesiksestä helposti muodostuu. Jokaisella on mielipide pesiksestä Pesis on koko historiansa ajan herättänyt vahvoja tunteita. Yritetään nähdä kokonaisuus. Urheilun vastavirtaa Samalla moni pesiksen ystävä edustaa toki suomalaisuuden impivaaralaisimpia arvoja. Toisaalta urheiluhistoriamme paras esimerkki siitä, miten pienestä voi tehdä suurta, mitä proaktiivisuus on urheilujohtamisessa ja miten oman toimintaympäristön muutosvoimat voi kanavoida urheilutoiminnan nosteeksi – ja toisaalta täydellisiä johtamistason mahalaskuja. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 telmän rakentumisessa pesisihmisillä on ollut tärkeä osa. Toiset taas ovat nähneet pesiksessä urheiluarkea rikastuttavan voiman. Mutta sivutetaanpa tässä yksityiskohdat. Toisaalta esimerkki siitä, miten juuri koulujen liikuntatunneilla saatiin iso osa usean peräkkäisen sukupolven suomalaisista vihaamaan lajia lopun ikänsä. Kaikki näkökulmat ovat sinänsä oikeita ja totta, mutta tässäkään asiassa mikään yksittäinen totuus ei ole koko totuus. Toisaalta junttipalloa, toisaalta suomalaisen urheilun ehdoton älypeli. Laji pursuaa kiehtovia yksityiskohtia, dramaattisia käänteitä. Heille pesis on kiehtova peli ihan vain pelinäkin, mutta samalla laji nähdään myös muuta urheilua tukevana taustavoimana sekä yhteiskunnallisena resurssina – pesis on auttanut pitämään omia paikkakuntiaan elinvoimaisina ja edustanut kiehtovaa vastavoimaa aikamme elämänmenoa kaikessa globalisoiville, keskittäville ja yksipuolistaville voimille. Kaikki pääsarjaseurat, jotka enimmäkseen tulivat muuttotappioisilta ja laman erityisesti runtelemilta seuduilta, saivat köyhät ja kaikessa säästökirvestä heilutelleet kotikuntansa investoimaan urheilun rakennushankkeeseen, jolla pesis siirtyi parissa vuodessa hiekkakentiltä tekonurmipeliksi. On räiskyviä urheilupersoonia, kiehtovan omaperäisiä seurakulttuureita, innovatiivista lajija seurajohtamista. Pesis asemoituukin monelle seuraajalleen ilmiönä, joka on muuta urheiluviihdettä selkeämmin myös kulttuurikokemus, ei pelkkää peliä. Pesiksen tarinassa onkin monta tartuntapintaa, lajin voi nähdä useasta näkökulmasta. Pesiksellä on paljon sellaisia ystäviä, joita muu urheilu ei juuri innosta.. Satavuotisen historian erilaisia käänteitä voisi pyöritellä loputtomiin. Syvimmän laman olosuhteissa laji osasi perustella tarpeellisuutensa. Suoritus hakee vertaistaan suomalaisen olosuhderakentamisen historiassa. Pesiksen 100-vuotisjuhlien äärellä, 2020-luvun todellisuudessa, on kuitenkin syytä kysyä, onko laji enää aivan samalla innovatiivisuudella osannut päivittää toimintaansa. Näin oli ainakin koko 1900-luvun. Usein nämä ystävät ovat hieman yllättäviäkin, yhteiskunnassa toisaalla näkyviä ja merkittäviä hahmoja, joille pesis on oma pieni salainen ”pahe”. Toisaalta ehdoton edelläkävijä naisten ja tyttöjen tasa-arvoisessa kohtelussa, toisaalta jotakin ihan muuta. Lisäksi on tärkeää nähdä, että etenkin kuntatason urheiluun ja liikkumiseen liittyvien rakenteiden ja resurssikanavien kehittäjinä pesisihmisillä on ollut iso vaikutus. Toisaalta suomalaisen urheiluhistorian paras esimerkki siitä, miten koulujen liikunnanopetus voidaan kanavoida oman lajin tueksi. Pesiksellä on paljon sellaisia ystäviä, joita muu urheilu ei juuri innosta. Toisille laji on ollut muun urheilun syöpä, resursseja ja lahjakkuuksia syövä käenpoika. Tässä pesiksen mielikuvassa ei ole mitään trendikästä, se edustaa näivettymään tuomittua konservatiivia syrjäseutusuomalaisuutta. Suomen yhteiskunnallisin urheilumuoto Kun joku asia täyttää 100 vuotta, on se jättänyt jälkeensä jonkin jäljen, jopa opetuksen. Esimerkiksi pesiksen kehittäjän Lauri ”Tahko” Pihkalan tai lajin 1990-luvun nousukauden taustavisionääri Markku Pullisen toiminta vaikutti koko urheilun taustalla paljon pesistä laajemminkin
Suomalaisen urheilun perisynti on ollut kuvitelma omasta erityisyydestä, oman merkittävyyden itsestäänselvyydestä. Tätä kykyä on pitänyt olla niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Aivan lajin syntyhetkistä lähtien lajiin on kuulunut ajatus siitä, että pesäpallo on olemassa jotakin muutakin tarkoitusta kuin pelkkää pelaamista varten. Se on opettanut pesiksen olemaan yhteisönä hereillä siitä, mitä omassa ympäristössä tapahtuu – ja reagoimaan erilaisiin muutoksiin hyvissä ajoin, jopa ennakoiden. Muutoksen kärkkymisen taito Pelkkä peli ei siis riitä. On pitänyt koko ajan olla ymmärrys siitä, minkälaiset taustavoimat ja arvolataukset milloinkin nousevat ja laskevat – ja miten ne muutokset vaikuttavat pesiksen toimintaedellytyksiin. Ollakseen elävä osa suomalaisuutta, urheilun tulee tuottaa omalle toimintaympäristölleen hyötyä, sen pitää olla omalle toimintaympäristölleen tarpeellinen. Pesiksessä ei tähän ylimielisyyteen ole varaa ollut. Pesäpallon tehtävänä on edistää yhteiskunnassa kulloinkin tarvittavien taitojen ja valmiuksien kehittymistä. On nähty, että yhteiskunnan tehtävä on auttaa urheilua, ei päinvastoin. Aluksi pesiksestä tehtiin resurssi maanpuolustuksen ja koulujen liikuntakasvatuksen taustavoimaksi. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 1 5 Pesiksen vuosisatainen olemassaolo voi olla yksityiskohtien tasolla ristiriitaista ja sekavaa, mutta lajijohtamisen kokonaisuudessa näkyy sittenkin varsin looginen ja rauhallinen peruslinja. Joskus ne taidot olivat maanpuolustustaitoja, sittemmin ovat korostuneet ryhmätoiminnan, sosiaalisen verkostoitumisen sekä fyysisen ja henkisen toimintakyvyn vahvistamisen päämäärät – sekä suomalaisten paikkakuntien elinvoimaisuuden ja niitä ympäröivän elinkeinoelämän kehittämisen tarpeet. Koko idea omasta kansallisesta pallopelistä, joka keksimällä keksittiin ja nostettiin 1920-luvun vuosina urheilujärjestelmän satsausten kohteeksi, perustui ajatukseen hyödyllisyydestä. Pesiksen synnyn, kasvun ja yhä jatkuvan elinvoiman selittää tämä lajijohtamisen identiteettiin koko 100-vuotisen olemassaolon ajan kuulunut oivallus. Yksivärisissä asuissa 1950-luvulla otetussa kuvassa Osuusliike Elannon joukkue. Huippupelit oteltiin Finlandia-talon paikalla sijainneella Hesperian kentällä. Ei pesis ikinä olisi voinut syrjäyttää jalkapalloa suojeluskuntien pelinä, ellei taustalla olisi ollut ideaa peliä isommista päämääristä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Samalla tuotettiin sotia edeltävien vuosikymmenten tärkeimmälle lajille, yleisurheilulle tukilaji, joka opetti heittämisen, hyppäämisen ja juoksemisen perusteita leikinomaisen pelin kautta, mutta ei muiden pelien tavoin uhannut viedä lahjakkuuksia ”väärään” lajiin. Lajissa on nähty surullisiakin johtamisesimerkkejä, mutta isossa kuvassa, kokonaisuutena, pesiksen Vielä 1950?1960-luvuilla pesäpallo oli näkyvä osa helsinkiläistä urheilua. Toki, toisinaan, tämä viisaus on unohtunut pesiksessäkin. Myöhemmin tämä alkuvuosien idea on päivittynyt ja muuttunut suomalaisuuden muutosten mukana moneen kertaan, mutta lähtökohta on säilynyt. Pesiksen oli oltava merkityksellistä. Sen oli tehtävä itsestään yhteiskunnan palvelija, väline paremman Suomen rakentamiseksi – muuten sillä ei olisi ollut elämisen tilaa. Tätä ajattelutapaa muu urheilu on historiansa aikana heikosti edustanut. Vaikka itse pelissä keskitytään peliin, lajia ja sen johtamista on katsottava laajemmin – ja ymmärrettävä, ettei peli ole kestävästi mahdollista, ellei laji ymmärrä oman ympäristönsä tarpeita
Näin nähtiin jo silloin, kun sana ”verkosto” ei ollut vielä johtamiskonsulttien muotisanakirjassa. Pesiksessä tiedostettiin muita lajeja aiemmin ja selkeämmin se, miten tärkeää on se, että urheilusysteemiä ymmärretään rakentaa alhaalta ylöspäin. Paikalliset ihmiset tekevät paikallisissa olosuhteissa paikallisia oivalluksia ja taikovat ympäristönsä monin tavoin puutteellisista lähtökohdista luovia toimintamalleja, joilla pienestä tulee suurta. Se mikä toimii Pohjanmaalla, ei aina toimi Savossa. Uskotaan keskittämisen ja keskusjohtoisuuden voimaan. Se on saanut lajijohdonkin ymmärtämään asiassa piilevän voiman ja näkemään lajinsa keskusjohtoisen pyramidimallin sijasta erilaisten paikallisten toimintamallien tuottamana verkostona. . Pesäpallokaan ei tästä täysin vapaa ole ollut, mutta johtamisperinteen perusidea on opettanut sen, miten Suomi oikeasti toimii. Urheilusysteemi voi näyttää Helsingin keskustoimistossa linjakkaan keskusjohtoiselta, mutta oikeasti aito dynamiikka nousee paikallisuudesta. Ei se toimi, kun johdetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Kaikissa lajeissa. Paikallisuus on voimaa Kansallisen toimintakehyksen ohella pesiksen toimintatavassa on korostunut paikallisuuden voimavarojen ymmärtämisen voima. Ei sellaista lajia kannata pakottaa kaikkialla samaan toimintamalliin. Pesiksessä paikallisuuksien erityispiirteet ovat aina olleet erityinen osa lajin identiteettiä. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 tavassa johtaa urheilemista on kyllä kiihkottoman ja ennakkoluulottoman opiskelun paikka koko muulle suomalaiselle urheilulle. Ne lähtökohdat ovat Suomen kokoisessa urheilumaassa hyvin erilaiset. Näin urheilu toimii Suomessa lähes kaikissa lajeissa. Pienen maan pieni kansallispeli, mutta silti niin monta erilaista paikallista kulttuuria. Suomi on vireiden paikallistodellisuuksien maa. KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOK AUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n S e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä .. Se mikä toimii Oulussa, ei toimi Kiteellä. Suomen urheilujärjestelmä on monessa kohdassa jumiutunut hierarkkisiin ajatusmalleihin ja pyramidikaavioihin. Tämäkin on asia, jota muissa lajeissa herättiin miettimään paljon myöhemmin – jos on herätty vieläkään. Ymmärsi lajijohto sitä eli ei, näkyipä tämä asia urheilun julkisessa sanassa eli ei. Lajiliitto voi olla konsultti ja herättelijä, ylätason linjojen vetäjä, mutta aitoa dynamiikka ei voi synnyttää kestävästi kuin paikallisista lähtökohdista. Sotkamon ja Vimpelin lähtökohdat ovat toiset
Liigajoukkueiden lisäksi maajoukkue kiinnostaa yleisöä vuodesta toiseen. Puheenvuoron käyttivät maajoukkueen kapteeni Juhani Wahlsten, päävalmentaja Gustav Bubnik ja maajoukkueen johtaja Pekka Aitero. RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM tutkija LTS:n tiedeviestijä, opintovapaalla pummi.kuusela@gmail.com ”Väärällä arvostelulla jarrutetaan menestystä” Mediajulkisuus on vaikuttanut jääkiekko valmentajien työhön erityisesti 1960-luvulta lähtien. Miksi he näkevät, että uutisointi ei aina tue maajoukkuettamme voittoon vaan tuntuu sysäävän tappion suohon. Kuva: Jonas Ekströmer, TT / Lehtikuva. Valmentajat kokevat median kirjoittavan urheilusta liian kielteisesti. Tuolloin Helsingin Sanomat uutisoi jääkiekkoilijoiden ja urheilutoimittajien keskustelleen ensimmäistä kertaa julkisesti urheilijoiden ja lehdistön suhteesta. Viesti oli selvä: ”Väärällä arvostelulla jarrutetaan Päävalmentaja Jukka Jalonen Suomi?USA-ottelussa kevään 2022 MM-kisoissa Tampereella. Miltä median kirjoittelu valmentajista tuntuu. Osansa kriittisestä urheilujournalismista ovat saaneet myös maajoukkuevalmentajat, jotka on nostettu keskeiseen rooliin menestyksen saavuttamisessa. Vuonna 1968 koettiin suomalaisen jääkiekkoilun ja urheilujournalismin näkökulmasta kiinnostava tapahtuma. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 1 7 Jääkiekon merkitys kansallisena urheilulajina on Suomessa suuri
Jääkiekkovalmentajien kohtelu mediassa Suomen jääkiekon historiasta, kehityksestä sekä yksittäisistä pelaajista ja valmentajista on kirjoitettu paljon. Sosiaalisen median aikakaudella valmentajat ovat toistuvasti julkisen arvostelun kohteena, ja kritiikki on usein julmaa sekä vailla perusteita. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 menestystä” (HS 20.12.1968, 29). Jääkiekkoon liittyviin ilmiöihin voi joutua ottamaan kantaa kahvipöytäkeskusteluissa, vaikka lajia ei seuraisikaan. Televisio on osaltaan tuonut urheilun vahvemmin kaikkien ulottuville ja kollektiiviseksi kulutustuotteeksi. Uutisointi, jääkiekkoa koskeva kirjoittelu ja televisiolähetykset ovat luoneet kollektiivisen kertomuksen. Palataan vielä hetkeksi vuoteen 1968 ja silloisen maajoukkuekapteeni Wahlstenin toteamukseen, jonka mukaan valtiovalta ja yleisö asettavat maajoukkueelle vain velvoiMitä kertoo se, että valmentaja ei halua lähteä perheensä kanssa ostoksille?. Hämmentävästä kansallisesta suosiosta kertoo sekin, että 20.2.2022 jääkiekon aamukuudelta alkanutta olympiafinaalia seurasi Finnpanelin mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Moni päätyykin purkamaan tuntemuksiaan internetin keskustelupalstoille ja sosiaalisen median kanaviin. Urheilutapahtuma kertomuksena Historiallisesti sanomalehtien urheilu-uutiset ovat olleet tavallisten ihmisten suorin kosketuspinta urheilun maailmaan. Siihen kuuluvat toisen olkapäätä vasten itkevät pelaajat, kisastudioiden kommentaattorit tyylikkäissä puvuissaan, pelaajien tappion hetkellä lasittuneet katseet ja vuodesta toiseen samanlaisina toistuvat fraasit. Televisio luo ja voimistaa kannattajien ja joukkueen välistä me-tunnetta. Puheet meidän joukkueesta vahvistuvat Suomessakin erityisesti keväisin jääkiekon MM-kilpailuiden aikana. Tuorein julkaisu on Harri Rindellin ja Heidi Packalenin vuonna 2020 ilmestynyt selvitys jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta. Onko jääkiekon ja median suhde muuttunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Joukkueen matka läpi turnauksen tai yhdestä kaudesta muodostuva tarina saa jälkikäteen katsottuna johdonmukaisen rakenteen, jonka journalisti tai muu asiasta kirjoittava henkilö havainnoillaan luo. Lisäksi 2020-luvun jääkiekkofani voi itse hermostua ottelutapahtumista näkemällä ne reaaliajassa paikan päällä tai median livelähetyksenä. Niiden pohjalta voi muodostaa tarinan siitä, miten ensimmäisestä maaottelusta vuonna 1928 on päädytty olympiakultaan vuonna 2022. Näin ei ole. Ennen television yleistymistä vain harva pääsi näkemään suuria urheilutapahtumia ja kokemus urheilusta saatiinkin kirjoitettujen uutisten välityksellä. Osallistujat toivoivat, että maajoukkueen pelihengen eteen olisi tehtävä kaikki voitava ja, kuten Aitero totesi, ”…tässä myös lehdistö voi olla apuna, mutta sillä on myös mahdollisuus kaataa ivailevalla tai ärsyt tävällä asiattomuudella kaikki se henkinen vireys, jolle menes tys rakentuu”. Esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallon finaali Super Bowl on Yhdysvalloissa yhteiskunnan pysäyttävä kulttuurinen ilmiö, jota seuraa kautta liittovaltion vuosittain noin 140 miljoonaa ihmistä. Tukevatko median kirjoitukset nykyisin jääkiekkovalmentajan työtä vai jarrutetaanko ivailulla edelleen menestystä. Mielikuva siitä, että jääkiekon kaltaisessa joukkueurheilussa kuitenkin yksi henkilö, valmentaja, kantaa lopullisen vastuun, on hämmentävän vahva. Tuolloin toivottiin, että urheilusta kirjoitettaisiin positiivisemmin. Valmentajilla on oma roolinsa: tappion hetkillä näemme harvoin kyynelehtiviä valmentajia, mutta sitäkin useammin vakavana seisovan miehen, joka rehdisti kättelee vastustajan siirtyäkseen yksin pois näkyvistä. Television yleistymisen myötä voisi luulla, että kirjoitetun urheilujournalismin merkitys olisi vähentynyt. Mitä kertoo se, että valmentaja ei halua lähteä perheensä kanssa ostoksille, koska pelkää joutuvansa siellä arvostelun kohteeksi. (Hill, 2006, 121) Kun urheilutapahtumasta kirjoitetaan, muodostuu narratiivi, jossa tapahtumat saavat selkeän muodon ja asettuvat ymmärrettävään järjestykseen. Nykyisellä verkkojournalismin hektisellä aikakaudella urheilutoimittajat kirjoittavat terävät näkemyksensä ja tuoreet urheilutarinansa vauhdilla kaiken kansan luettavaksi (Kolamo 2018, 95). (HS 20.12.1968) Ajatus siitä, että asiattomat kirjoitukset voisivat kaataa kaiken menestyksen edellytyksenä olevan henkisen vireyden, on dramaattinen. Tekstit ovat vaikuttaneet siihen, miten ihmiset ovat urheilua ymmärtäneet ja tulkinneet. (Kolamo 2018, 84). Näin suureksi median merkityksen Suomen jääkiekkomaajoukkue koki ainakin vuonna 1968. Näillä tarinoilla on edelleen olennainen merkitys sille, miten ihmiset tapahtumat kokevat ja miten tapahtumia jälkikäteen muistellaan. Valmentaja sen sijaan saa edelleen julkisesti kritiikin niskaansa. On hyvin poikkeuksellista, että valmentaja nykypäivänä haukkuisi pelaajansa julkisesti. Jääkiekkovalmennusta ja -valmentajan työtä sekä heidän kohtaamaansa mediakritiikkiä on Suomessa tutkittu vähän, vaikka valmentajista on kirjoitettu paljon. Ei haukku haavaa tee vai tekeekö sittenkin. Vuonna 1968 sai jääkiekosta kiinnostunut lukea seuraavan päivän lehdestä suppean kuvauksen siitä, kuinka Leijonien pussipuolustus hermostutti Anatoli Tarasovin. Suosituimmat urheilumuodot saavat niin valtavasti tilaa mediassa, että myös urheilua seuraamattomat törmäävät jatkuvasti urheilu-uutisointiin. (Kolamo 2018, 57). Selvityksen otsikko ”Yksinäistä työtä joukkueen puolesta” tiivistää valmentajien arjen kokemukset. Tarinaan kuuluu, että katkerimmankin tappion jälkeen valmentaja kuitenkin palaa, yleensä yksin, median eteen kantaen taakan ja vapauttaen pelaajat vastuusta. Valmentajat kokevat, että median kirjoitukset vaikuttavat selvästi siihen, miten heihin suhtaudutaan. Nimet Curt Lindström, Raimo Summanen, Alpo Suhonen ja Jukka Jalonen synnyttävät monissa suomalaisissa mielikuvia, jotka perustuvat lähes pelkästään median kirjoitteluun
Toimittajien ja maajoukkueen edustajien välisessä keskustelussa todettiin, että ilkeällä arvostelulla luodaan urheilijoille ylitsepääsemättömät esteet menestykseen. 2017. Ennustus ei toteutunut, vaan Pelicans eteni Aravirran johdolla neljännesfinaaleihin saakka. & Packalen, H. 2017. Suomen nykyinen maajoukkuevalmentaja, olympiakullan ja kahden maailmanmestaruuden arkkitehti, Jukka Jalonenkin kertoi pyrkivänsä välttelemään kimpaantumista mediakirjoittelusta: ”Median kanssa, jos rupeaa vääntämään kättä, niin jää kakkoseksi.” (Haastattelu 8.9.2020). Helsingin Sanomien arkisto verkossa, https://www.hs.fi/urheilu/ art-2000005202957.html (29.4.2022). Muut lähteet Helsingin Sanomat 20.12.1968. Yhtenä esimerkkinä hänellä on edelleen muistissa se, kuinka viimeisen valmennuskautensa alussa syksyllä 2013 Ilta-Sanomien toimittaja listasi SM-liigakauden ennustuksissaan ykkösenä, että Aravirta saa potkut viimeistään marraskuussa. fi/9b5207fa-53e7-4d76-baab-65a62b821877/29 (29.4.2022) Hill, J. Iltalehti 8.5.2017. Helsingin Sanomien arkisto verkossa, https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005200968.html (29.4.2022) Miettinen, H. Miettinen, H. Marjamäki höpisee outoja selityksiä: ’Olemme oikeilla jäljillä pelin kanssa’”. Mediaurheilu. Kyllä ne on tuntu neet kohtuuttomilta.” Aravirta kertoo ymmärtävänsä median taloudelliset tavoitteet, mutta ei sitä, miksi urheilusta pitää kirjoittaa negatiivisesti. Helsingin Sanomien verkkouutisessa lukijoille tarjottiin jopa mahdollisuus äänestää siitä, pitäisikö Marjamäelle antaa potkut kesken MM-kisojen (Vuorio 2017). Voi olla, että Wahlstenin vuonna 1968 ja Marjamäen vuonna 2020 esittämät toiveet positiivisesta kirjoittelusta ovat utopiaa. Mä uskon hyvyyteen. “Anecdotal Evidence: Sport, the Newspaper Press and History” teoksessa Deconstructing Sport History: A Postmodern Analysis, toim. 2018. ” Pitäisikö Lauri Marjamäelle antaa potkut: ’Tie on kivikkoinen, mutta mahdollisuuksia on’”. 2018. Kahdeksan arvokisamitalia Suomelle tuoneen Hannu Aravirran mielestä median kirjoittelu on usein epäasiallista: ”On siellä ollut inhottavia kirjoituksia. Hävityn pelin ja saavuttamattomien mitalien hetkellä me-henki helposti unohtuu ja syyttävä sormi kääntyy kohti päävalmentajaa. Tunnetalouden dynamo. LÄHTEET Haastattelut Aravirta, Hannu, jääkiekkovalmentaja, Vantaa, 18.6.2020. Tämä ilmiö jatkuu valmentajien mukaan vuodesta ja päävalmentajasta toiseen. Mistä urheilujournalismissa lopulta on kyse, jos tappioiden hetkellä ristiinnaulitaan pääsääntöisesti vain yksi henkilö, päävalmentaja. Marjamäki, Lauri, jääkiekkovalmentaja, Helsinki, 27.8.2020. Iltalehden verkkosivusto, https://www.iltalehti.fi/mmjaakiekko-2017/a/201705082200125151 (29.4.2022) Kolamo, S. Jalonen, Jukka, jääkiekkovalmentaja, Riihimäki, 8.9.2020. . Liikuntatieteellinen Seura ry. Lisäksi olen haastattelujen avulla selvittänyt päävalmentajien omia kokemuksia mediauutisoinnin vaikuttavuudesta. Tampere: Vastapaino. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 16. Ei ole sellaista ihmistä, että jos luet jonkun paskan jutun itsestäsi, et teikö se muka vaikuttaisi.” (Haastattelu 27.8.2020) Marjamäen suhtautuminen mediakirjoitteluun on kiinnostava: ”Mä pysyn positiivisena. “Tätä saattoi pelätä – Lauri Marjamäki on tuhonnut Leijonat”. (Haastattelu 18.6.2020). Maajoukkueen luulisi olevan instituutio, jonka takana kannattajat seisovat viimeisen pelin viimeiseen minuuttiin ja myös sen jälkeen. Marjamäki tuntuu kestävän median suunnalta tulevaa kritiikkiä, koska ymmärtää julkisuuden olevan osa valmentajan työtä. Haastattelussa hän kertoi tiedostavansa, että yleensä toimittajien motivaatio kirjoittaa raflaavasti perustuu tarpeeseen saada lehteä kaupaksi tai klikkauksia mainostajia varten. ”Elääkö Leijonien päävalmentaja kuplassa. Helsingin Sanomat 22.2.2018. Moni sa noo, että jumalauta, anna mennä takaisin. 2020. Mä sanon, että en. Molempien näkökulmien synteesi on työn alla. Yksinäistä työtä joukkueen puolesta. Phillips. ” Miten Leijona-joukkue on muuttunut paikaksi, jonne kukaan ei halua tulla eikä kukaan tunnu siellä viihtyvän?”. Mä uskon, että joku päivä se kääntyy, että ruvetaan kirjoittamaan positiivisesti myös urheilusta.” (Haastattelu 27.8.2020) Eikö kotimaisen median tulisi olla oman maajoukkueen urheilijoiden ja valmentajien tukena. Vuorio, J. Lisäksi Helsingin Sanomissa ihmeteltiin: ”Miten Marjamäki on saanut vajaas sa vuodessa muutettua maajoukkueen paikaksi, jonne kukaan ei halua tulla eikä kukaan tunnu siellä kovin hyvin viihtyvän.” (Miettinen 2017). Kovettuneesta nahastaan huolimatta hän aktiivisesti välttelee median seuraamista: ”Kun olen kisamat kalla tai playoffsit on menossa, niin en mä seuraa mediaa niiden viikkojen aikana. Hänen todettiin muun muassa ”tuhonneen Leijonat” (Huttunen 2017) ja ”hö pisevän outoja selityksiä” (Miettinen 2018). (HS 20.12.1968) Suomalainen jääkiekko menestyy, mutta joutuuko maajoukkue edelleen taistelemaan median tuulimyllyjä vastaan. Tutkin parhaillaan sitä, millä tavoin Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen valmentajista on Helsingin Sanomissa kirjoitettu. Murray G. Helsingin Sanomat 7.5.2017. 2017. Ethän sä saa siellä mitään positiivista. Tätä havainnollisti jääkiekkomaajoukkueemme silloinen päävalmentaja Bubnik, jonka mukaan Suomessa urheilijalta vaaditaan aivan liikaa, yksilöihin kiinnitetään liian paljon huomiota ja huomenna lyödään arvostelulla maan alle se, joka tänään on nostettu taivaisiin. Mä en provosoidu. Lehdistön kirjoitukset ruokkivat urheiluyleisönkin arvostelua, jossa ilmenee suhteellisuudentajun puutetta. Albany: State University of New York Press, 2006. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 2 1 9 tuksia edistämättä niitä mahdollisuuksia, joilla menestymistä koskevat velvollisuudet voitaisiin saavuttaa. 117–129. Selvitys jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta kaudella 2018–2019. Huttunen, S. Maajoukkueen päävalmentajana kausina 2016–2018 toiminut Lauri Marjamäki sai poikkeuksellisen armotonta kritiikkiä mediassa lähes koko pestinsä ajan. 2006. ”Juhani Wahlsten Väärällä arvostelulla jarrutetaan menestystä”, https://nakoislehti.hs. Helsingin Sanomat 9.5.2017. Helsingin Sanomien arkisto verkossa, https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005577338.html (29.4.2022) Rindell, H
Kuullessani suunnitteilla olevasta eläinhistoriaa käsittelevästä luentosarjasta ryhdyin pohtimaan liikuntasosiologin mahdollisuutta tuoda oma kompetenssinsa kokonaisuuteen. Toki muihinkin aiempiin ilmiöihin on tullut palattua. Jälkiviisaudessa ihminen on taaksepäin katsoessaan viisaimmillaan. Väitöskirjassani Kenttien kutsu (1996) varkautelaisen liikuntakulttuurin muutokset olivat tapaustutkimuksen osalta vahvasti läsnä. Teoreettista viisautta puolestaan on vaikka missä ja ”siinä asia kuvitellaan yksipiip puiseksi haulikoksi”. Näkemykseni mukaan tutkijan ei pidä väheksyä minkäänlaista tekstilajia, eikä myöskään julkaisualustaa. Useille kentille kirjoittaminen on ollut minulle itsestäänselvyys koko tutkijaurani ajan. Tällöin tiede voi säilyä hengis sä, jos tiedeyhteisöllä on riittävästi tietoa ja moraalia oman au tonomiansa ylläpitämiseen.” (Niiniluoto 1987, 113.) Edellisellä sitaatilla päätin lokakuun 13. Kernaasti yhdyn ranskalaissosiologi Daniel Bertaux’n tulkintaan sosiologeista elämänmetsästäjinä, joiden on oltava rohkeita ja suhteellisen varmoja vakaumuksistaan. ”Pikkukirjoja” olen kirjoittanut esimerkiksi Varkauden teollisuusklubin, Varkauden sotaveteraanien ja paikallisen Svenska skolanin sekä joensuulaisen Kansalaistalo Soropin vaiheista. Samalla on hyödyllistä esittää ilmiöiden suhteen uusia kysymyksiä. Viisautta ja ohjeita Vuonna 1952 ilmestyneessä teoksessaan Havukka-ahon ajattelija Huovinen luokitteli maapallolla olevan neljä viisauden lajia. Päivän poimiminen edellyttää älyllistä valppautta ja ajatusten päivittäistä työstämistä. Eskolan HANNU ITKONEN, YTT professori (emeritus) liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto hannu.itkonen@jyu.fi Liikkumisen sosiologi jättää kortteerin Professorin toimen hoitaminen on kestävyyslaji. (Eskola 2019.) Edellä esitetyt ohjeet Eskola kirjasi postuumisti ilmestyneeseen teokseen Vanhanakin voi ajatella. Vanhaan palaamista olen harrastanut sikäli, että Varkauden muutokset ovat olleet ja ovat edelleen osa tekemisiäni. Toiseksi kannattaa palata vanhaan pohtimalla, mitä on tullut tehdyksi. Myös hän nautti kirjoittamisesta ja kirjoitti joka päivä, vielä elämänsä viimeisenä iltanakin. Käytännön viisautta on vanhalle ”kaltto pääketulle” oikeaan paikkaan rämeellä asetettu ketunrauta. päivä 2004 pitämäni liikuntasosiologian professuurin virkaanastujaisluennon. Omassa tekemisessäni olen todellakin kaivanut siitä missä olen seisonut. ”Poimi päivä” on Eskolan kolmas ohje. Tutkijauskottavuuden säilyttääkseni otan muistelemisen avuksi sosiologi Antti Eskolan ohjeistukset tutkijan työlle. Saman sukuisesti Antti Eskola on nähnyt kirjoittamisen lohduksi ja vaivaksi (Eskola 2009, 7). (Huovinen 1968, 83–84.) Siirryttyäni emeritusprofessoriksi voinen harjoittaa jälkiviisautta, joskin yliopistomaailmassa tarvitaan kaikkia mainittuja viisauden lajeja. Koulutuksen ja tutkimuksen tulokset eivät synny käden käänteessä. Ensinnäkin hän kehotti kaivamaan siitä missä seisoo eli tutkimaan sitä tilannetta, jossa elää. Akateemisista opinnäytteistäni pro gradu ja lisensiaatin tutkielma liittyvät synnyinkaupunkiini Varkauteen. Luento tuli pidettyä, ja samalla käynnistyivät laajemmat pohdinnat: olen parastaikaa kirjoittamassa kirjaa eläinten urheilusta. Nyt jättäessäni professuurikortteerin teen sen liikkumisen sosiologina. ohjeistuksia olen pohtinut etenkin jätettyäni liikuntasosiologian professuurin hoitamisen. ”Kaikista paras ja imelin” viisauden laji on kuitenkin jälkiviisaus, jolla ”saahaan eniten aikaan”. Julkaisuluetteloni sisältääkin tiedetekstien lisäksi muun muassa paikallisja seurahistorioita, lehtijuttuja ja opaskirjallisuutta. Luennon otsikon – Liikuntasosiologia etsii korttee ria – muokkasin kirjailija Veikko Huovisen samana vuonna ilmestyneestä Konsta Pylkkäsen myöhempiä vaiheita valottavasta romaanista (Huovinen 2004). Päivän poimiminen on osa sitä mielikuvitusta, jota sosiologilta edellytetään. Kaukoviisaudessa ”asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi”. 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 2 ”Tiedeyhteisön on onnistuttava osoittamaan, että yhteiskunnan kannattaa antaa taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset tutkimus ja opetustyössään vapaalle ja kriittiselle laitokselle, joka on ennakolta sitoutunut vain aidon tiedon luo misen ja välittämisen intressiin. Kirjoittamisen koen nautinnoksi ja haasteeksi. Lisäksi eräällä kuulemallani luennolla sosiologi kehotti yhteiskuntatieteilijöitä kirjoittamaan useille kentille, mitä hän piti tutkijan ammattitaidon kysymyksenä ja velvollisuutenakin. Hiljattain edesmennyt kirjailijaveljeni kuvasi kirjoittamista ohuen lasin valmistamiseksi. Esimerkiksi Karjalan tutkimuslaitoksen Valtimon syrjäkylien tutkimuksessa olen saanut olla mukana 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muutosta ja paikallista Yleisen yhteiskuntatieteen edustajina sosiologit ovat mittavien haasteiden edessä jo tutkimusaiheita valitessaan.. Tekstien laatiminen on ollut merkittävä osa elämänmenoani