COVID-19 JA LIIKUNTA: Mitä jo tiedetään?. 57 (3 ) 3/ 20 • 10 eu ro a T E E M A : Olympialiike ja olympiakisat MITÄ PELIMERKKEJÄ RAHAPELIPOLITIIKASSA ON
Emme myöskään tiedä, koska koronavaara väistyy. jouko.kokkonen@lts.fi. COVID-19 -virus on osoittanut sitkeäksi ja monille hengenvaaralliseksi. Joillekin harrastusten jääminen tauolle, tapahtumien peruuntuminen ja kotona vietetyn ajan lisääntyminen on tuonut toivottua kiireettömyyttä arkeen. Kilpailutoiminta alkaa viritä varovaisesti, mutta suurtapahtumia ei järjestetä vuonna 2020, eikä välttämättä seuraavanakaan vuonna. Kisakaupunkien valinta ja järjestelyjen kustannukset joutuvat entistä kriittisempään tarkasteluun. Suunnistuseurojen järjestämät omatoimirastit ovat myös olleet suosittuja, ja rasteille on huhujen mukaan uskaltautunut uusiakin harrastajia. Olen sopeutunut etätyöskentelyyn, päivittäiseen ruuan laittoon, yläkoululaisen avustamiseen kouluhommissa, ja jopa suunnistuskisojen peruuntumiseen. Vuonna 1938 kaupungin oli ilmoitettava luopuvansa Japanin hyökättyä Kiinaan. Vuonna 1964 kisojen aikana esittäytyi sodasta toipunut ja nykyaikaistuva valtio, joka oli nousemassa talousmahdiksi. Onkin vielä ennenaikaista ennustaa olympiakisojen kuolevan, mutta niiden merkitys on saattanut ohittaa lakipisteensä. Eletään huhtikuun viimeisiä päiviä tilanteessa, jota tuskin kukaan osasi ennustaa vielä vuoden vaihtuessa. Toiset taas kärsivät yksinäisyydestä, sosiaalisten kontaktien katoamisesta ja tyhjyyden tunteesta. Myös kilpailu muun urheiluviihteen kanssa kiristyy. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 SANNA PALOMÄKI Tokiotta toisen kerran. Yhteiskunnat ovat joutuneet reagoimaan koronauhkaan ja valmistautumaan sen torjuntaan todella nopealla aikajänteellä. Olisikin hienoa, jos ihmisille jäisi tältä ajalta pysyvämpiä tapoja liikkua ulkona ja luonnossa. Kevääseen heräävä luonto ja luontoliikunta on ollut minulle ja monille muillekin tärkeä ”pelastusrengas”. Vaikka ei olisi erityisen huolissaan omasta sairastumisesta, voi tauti jollekin lähipiirissä olla kohtalokas. Tällä viikolla Helsingin Sanomat uutisoi pyöräilijöiden määrän lisääntyneen joillakin keskeisillä väylillä 20 prosenttia siitä, mitä se on ollut tavallisesti samaan aikaan. Yliopistoissa, niin kuin monilla muillakin työpaikoilla siirryttiin etätöihin maaliskuun puolivälin jälkeen. Suomesta eivät metsät kuitenkaan ihan heti lopu, ja lähimetsä löytyy keskimäärin vain muutaman sadan metrin päästä kotoa. Tunnettuihin retkeilykohteisiin on hakeuduttu jopa siinä määrin, että ruuhkien vuoksi niitä on jouduttu tilapäisesti sulkemaan. Epätietoisuus tulevasta ahdistaa. Vielä ei tiedetä, millainen strategia koronataistelussa on lopulta toimivin, ja mikä on erilaisten toimien hinta. Itse leivotut sämpylät, leivät ja pullat ovat kokeneet kotikeittiöissä uuden tulemisen. Liike on toistaiseksi kyennyt uusiutumaan yli 120-vuotisen historiansa aikana. Jotakin myönteistä tu ja seurattu esityksiä. Olemme tottuneet suunnittelemaan ja kontrolloimaan elämämme, mutta nyt monen asian suhteen on elettävä päivä kerrallaan. Terveyttä ja voimia kesään! sanna.h.palomaki@jyu.fi JOUKO KOKKONEN P Ä Ä K I R J O I T U S Matka työpaikalleni on lyhentynyt radikaalisti, sillä työpöytäni sijaitsee makuuhuoneen nurkassa. Japanille tämä oli kova isku, sillä kisojen oli tarkoitus juhlistaa keisarikunnan 2600-vuotista olemassaoloa. Moni on auttanut riskiryhmään kuuluvaa läheistä käymällä hänen puolestaan kaupassa tai ilahduttanut soittamalla videopuheluita. Kerrostalojen parvekkeilla on laulettu, jumpatLiikunta & Tiede luotaa tällä kertaa teemaosuudessaan olympialiikkeen ja -kisojen vaiheita. Onneksi poikkeustilanne virittää ihmisissä myös luovuutta, yhteisöllisyyttä ja auttamisen halua. Vuodella siirrettyjen Tokion olympiakisojen ja jalkapallon EM-kisojen järjestäminen ei välttämättä onnistu. Hartiat ja selkä jumittavat, vaikka yritän jumpata ja ulkoilla edes tunnin joka päivä. Tokio menettäisi kisat jo toisen kerran, mikäli ne peruuntuvat. Olympialiikkeen kyky uusiutua mitataan tosissaan 2020-luvulla. Koronapandemia on johtanut urheilun pienten ja suurten tapahtumien siirtoon. Kaikenlainen kotona puuhastelu on luonnollisesti arvossaan. Kotikuntopiiri tai livejumppa onnistuu kohtuullisen pienessäkin tilassa, eivätkä välineet ole välttämättömyys. Koko perhe on terveenä, emmekä ole konkurssissa, mutta kyllähän minua silti harmittaa ja välillä huolestuttaakin. Opetusten järjestäminen etänä on teettänyt paljon töitä ja koneen ääressä on tullut istuttua liian pitkiä päiviä ja iltoja. Viiden renkaan brändillä on tekemistä pitääkseen markkina-arvonsa korkeana. Ehkä suomalaisten parvekkeilla ja puutarhoissa kasvaa tulevana kesänä myös ennätysmäärät yrttejä, salaatteja, tomaatteja ja muita vihanneksia, mitä ei ruokavaliomme näkökulmasta varmasti voi pitää huonona asiana. Myös vuoden 2020 kisoihin on liitetty suuria odotuksia Japanin elinvoiman ilmentäjänä. Olympialiikkeen arvostus on heikentynyt viime aikoina etenkin demokraattisissa yhteiskunnissa
Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Jouko Kokkonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 8 Liikunta & Tiede Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. 4 AJASSA 6 VÄITÖSUUTISET 7 POLTTOPISTEESSÄ: Sydän koronan kourissa 8 ManUn mies antoi Urheilumuseolle kasvot 11 Olisiko inkluusiosta opittavaa Australiasta. 57. 15 Harjoittelun yksilölliset vasteet – mistä oikeasti on kyse. Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Jotakin myönteistä 2 Tokiotta toisen kerran. 20 COVID-19 – uusi haaste myös urheilijoille 24 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Olympialiike ja olympiakisat 32 Ammattilaiset areenalle – olympiaurheilun muodonmuutos 36 Sinivalkoiset värit olympia-areenalle 38 Olympiamenestyksen monet mittarit 43 Tokio 1964 – Olympiakisat ensimmäisen kerran Aasiassa 45 Ratakelaaja Toni Piispanen: Poikkeusaika rassaa urheilijoiden korvien väliä 48 Paralympialaiset nousivat suurten joukkoon 51 OPISKELIJA OUNASTELEE: Ihana, kamala etäopetus 52 POHDITTUA: Korona ja kansainvälinen urheilu 54 Huuhkajan lento – suomalaisen jalkapallounelman anatomia 57 Valtion liikuntahallinnon sata vuotta: Kovalta pohjalta kohti epävarmaa tulevaisuutta 61 Liikunnan valtiontuki irrotettava rahapelipolitiikasta 66 Professori (emerita) Mirja Hirvensalo: ”Tutkimuksessa ei saavuteta mitään yksin” 69 ARVIOITUA 74 Välähdyksiä vuosien takaa: Stadion 50 vuotta sitten 75 VERTAISARVIOITUA LTS viestii: @LTSfi @LTSfi. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista
TIMO ALA-VÄHÄLÄ Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän kouluttajaa, joiden koulutus antaa pätevyyden hakeutua auktorisoitujen personal trainereiden rekisteriin. Tämän tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus hankkia yksityisen tahon määrittelemä auktorisoidun personal trainerin status, jos koulutusyksiköllä on auktorisointi ja tutkinnon suorittanut täyttää muut ehdot. tuspaketteja maksullisena palvelutoimintana. Koulutusta tarjotaan ammatillisen koulutuksen eri tasoilla ja sen järjestäjät tekevät yhteistyötä yli sektorirajojen. Koulutuksen laatua arvioi Koulutuksen arviointikeskus Karvi, ja koulutusyksikkö voi saada julkista rahoitusta. Koulutuksen tarjoajien määrä on yli nelinkertainen. Nyt työn alla on selvitys alan koulutuksesta. Koulutus on yleissivistävää siinä mielessä, että se antaa valmiuksia ammatillisiin jatko-opintoihin, mutta sitä markkinoidaan samalla PT-tehtäviin valmentavana. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 A J A S S A Personal trainer -koulutuksesta tekeillä selvitys LTS julkaisi syksyllä 2019 selvityksen personal trainer -palveluista Suomessa. PT-koulutus avaa teemana kiinnostavia näkökulmia yksityisen ja julkisen sektorin koulutuspalveluihin, niiden rajapintoihin, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Julkisesti valvotussa koulutuksessa tutkintojen sisältö perustuu Opetushallituksen määrittelemiin tutkintojen perusteisiin. Opiskelijalla on muiden ehtojen täyttyessä oikeus opintotai aikuisopintotukeen. Julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa PT-koulutus on yleensä osa jotain laajempaa toisen tai kolmannen asteen liikunnan ammatillista tutkintoa. Myös urheiluopistot ovat perustaneet PT-sertifikaattinsa. Yksityiset toimijat voivat tarjota PT-koulutusta vapaasti. Suomen kuntoja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ylläpitää auktorisoitujen personal trainereiden rekisteriä ja on määritellyt kriteerit koulutukselle, joka täyttää auktorisoinnin edellytykset. Yksityisen sektorin kouluttajien kenttä on kuitenkin organisoitunut itse. Koulutuskenttä on siis hyvin monimuotoinen, jopa vaikeaselkoinen. Julkisen valvonnan alaiset koulutusyksiköt voivat tarjota personal trainereiden kouluttamiseen keskittyviä kouluKuva: Wikipedia. Personal trainer -koulutusta tarjoavat Suomessa sekä julkisesti valvottavat oppilaitokset että yksityiset tahot. Toimintaa kouluttajana tai personal trainerina ei ole lainsäädännöllisesti määritelty. Sen voi saada liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon tai liikunnanohjauksen perustutkinnon suorittanut opiskelija, jonka opintoihin sisältyy yksilöllinen liikunnan ohjaaminen joko tutkinnon osana tai erikseen. Kriteerit täyttävä koulutus vastaa ammatillisen koulutuksen eurooppalaisten viitekehysten neljättä tasoa (EQF 4), suomalaisittain ammatillisen koulutuksen ensimmäistä tasoa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat asiantuntemustaan yksityisten toimijoiden koulutuspaketteihin ja toisaalta jotkut julkisen valvonnan alaiset koulutusyksiköt hankkivat koulutukselleen laatuleiman tekemällä yhteistyötä auktorisoitujen kouluttajien kanssa. Koulutustarjonnan ja sen laadunvarmistuksen monimuotoisuutta lisää se, että kouluttajat voivat hankkia tutkinnoilleen kansainvälisiä sertifiointeja. Koulutusyksikkö voi saada auktorisoinnin, kun se läpäisee auditoinnin. Syksyllä 2020 valmistuvassa selvityksessä tavoitteena on käydä lävitse koulutuksen tarjontakenttä, keskeiset koulutussisällöt, koulutuksen volyymi sekä koulutuksen ohjauksen ja laadunhallinnan järjestelmät. Ne voivat myös tarjota Suomessa koulutusta vedoten siihen, että monikansallisella toimijalla on voimassa oleva laatutunnustus ulkomaisessa emoyksikössä. Lisäksi jotkut kansanopistot tarjoavat PT-koulutusta osana yleissivistävää koulutustaan. Näistä neljä on yksityisiä ja kolme julkisen valvonnan piiriin kuuluvaa oppilaitosta
Komivuotisen hankkeen toteuttaa Liikuntatieteellinen Seura. Erityisliikunnanohjaajia on Suomessa tällä hetkellä noin 100 kunnassa. Tavoitteena on, että tulevaisuuden erityisliikunnanohjaajat toimivat soveltavan liikunnan koordinaattoreina, inkluusion konsultteina ja kehityskumppaneina. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 5 A J A S S A Uusia malleja erityisliikunnan ohjaukseen Valtakunnallisen liikunnallisen elämäntavan kehittämishanke ”Erityisliikunnanohjaaja – Kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta” alkaa kesällä 2020. Osalla heistä on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja heidän liikuntansa vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Hankkeeseen osallistuu kuusi kuntaa ympäri Suomea: Jyväskylä, Kouvola, Lappeenranta, Naantali, Rovaniemi ja Tampere. Erityisryhmiin laskettavien henkilöiden määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja myös tunnistettaessa uusia vähemmistöjä. Erityisliikunnanohjaajat ovat kuntien soveltavan liikunnan palveluiden kannalta keskeisiä toimijoita. Selvitysten mukaan erityisliikunnanohjaajalla on merkittävä vaikutus alueen soveltavan liikunnan laajuuteen ja laatuun. Noin 15 prosentilla suomalaisista on toimintakyvyn rajoitteita. ”Jalkapalloprofessorin” tavoitteena on edistää lajin tutkimustyötä sekä kehittää valmennusja koulutustoimintaa. Unkarilais-suomalainen Szeróvay aloittaa viisivuotisessa tehtävässä syyskuussa 2020. Toimintarajoitteiset henkilöt liikkuvat ja harrastavat liikuntaa kaikissa ikäluokissa vähemmän muuhun väestöön nähden. Szeróvay väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä Szeróvay ”jalkapalloprofessoriksi” tiedekunnasta vuonna 2018. Hankkeen päämääränä on luoda uusia vahvoja yhteistyöverkostoja ja vahvistaa soveltavan liikunnan asemaa eri sektoreilla. Hän on tämän jälkeen toiminut jalkapallotieteiden yliopistolehtorina Southamptonissa (UK) Solent Universityn palveluksessa. Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahden mukaan ”Misin” valintaa puolsivat hänen suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksensa ja toisaalta kansainvälisyys. Terveydentilan ja itsenäisen toimintakyvyn kannalta toimintarajoitteiset hyötyisivät säännöllisestä liikunnan harrastamisesta muuta väestöä enemmän. Kunnan liikuntapalveluita ohjaavat muun muassa liikuntalaki, tasa-arvoja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä maankäyttöja rakennuslaki. Hankkeessa etsitään uusia malleja erityisliikunnanohjaajan työhön. www.sportireland.ie/ participation/sports-inclusion-disability-officers Kuva: Antero Aaltonen Liikuntatieteiden tohtori Mihály Szeróvay, 37, on valittu Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteiseksi työelämäprofessoriksi. Tavoitteena on, että hankkeen lopussa kunnissa on enemmän soveltavan liikunnan osaajia ja toimintarajoitteisten määrä liikuntaja urheilupalveluissa on lisääntynyt. Tästä syystä hankkeessa pyritään luomaan valtakunnalliset ohjeet ja suuntaviivat kunnille kaikille avoimen liikunnan tukemiseksi. Kuntien tukimuodot seuroille ja yhdistyksille kaikille avoimen liikunnan toteuttamiseksi vaihtelevat kuntien välillä ja sisällä. Virallista lukua on vaikea arvioida, sillä tehtävänimikkeet vaihtelevat. Toimenkuvan päivittämisen mallina on Irlannin Special Inclusion Disability Officer -toimintamalli. Hankkeen tavoitteena on kuntien erityisliikunnanohjaajien työnkuvan tukeminen ja päivittäminen, jotta se vastaa paremmin tulevaisuuden haasteisiin. He voisivat myös tukea paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä kaikille avoimen liikunnan järjestämisessä. Szeróvay pelasi vuosina 2007–2012 ammattilaisena JJK Jyväskylän maalivahtina.. Toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisen ja liikunnan tukemisessa korostuvat kunnalliset palvelut ja tukitoimet. Sports Inclusion Disability Officers. Ne luovat velvoitteen yhdenvertaiseen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Sen etenemisestä tiedotetaan LTS:n sosiaalisen median kanavissa. Kuntien taloudellinen tilanne ei oletettavasti parane lähivuosina, joten kaikkien erityisryhmien liikuttaminen ei voi jäädä yksin erityisliikunnanohjaajan harteille
Tekstit käsittelevät koronan vaikutuksia erityisesti lääketieteen ja kansalaistoiminnan eri tasojen näkökulmista. Aineistoa koronapandemiasta ja liikunnasta LTS on koonnut sivustolleen (lts.fi) koronapandemiaa käsittelevää aineistoa. Nämä nuoret olivat alttiita tukija liikuntaelinkivuille ja työelämän ulkopuolelle jäämiselle varhaisaikuisuudessa. Kokoelma julkistetaan 17.9.2020 järjestettävässä seminaarissa, jonka toteutustapa ratkeaa koronapandemian asettamien toimintaehtojen pohjalta. Koronan vaikutukset liikuntaan perataan Valtion liikuntaneuvosto (VLN) teettää selvityksen koronapandemian akuuteista vaikutuksista liikuntaan. Kokoelmaan on tulossa 8–10 tekstiä, jotka valottavat eri näkökulmista liikuntakulttuurissa ilmenevää eriarvoisuutta. Erityisen tärkeää on Arhinmäen mukaan tunnistaa alueet, joihin korona vaikuttaa kaikkein syvimmin, ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa: julkaisu ja seminaari tulossa syyskuussa Eriarvoisuus on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia toimia. Lisäksi hän tutki yhteyttä työelämään kiinnittymättömyyteen viiden vuoden seurantajaksolla 25–29-vuotiaina. Se myös laajentaa ja syventää liikunnan toimijoiden ymmärrystä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden puutteesta. Esimerkiksi vähäisesti liikkuvilla ja runsaasti istuvilla psykologisista ongelmista kärsivillä nuorilla oli usein ylipainoa tai riittämätön unen määrä. Nuorten epäterveelliset elintavat ja psykososiaaliset ongelmat esiintyvät usein yhdessä. 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 A J A S S A V ä i t ö s u u t i s e t Epäterveelliset elintavat ja psykososiaaliset ongelmat altistavat nuoria tukija liikuntaelinkivuille ja kasvattavat työelämästä syrjäytymisriskiä Lääketieteen lisensiaatti Eveliina Heikkala selvitti väitöstutkimuksessaan 15–16-vuotiaiden nuorten epäterveellisten elintapojen ja psykososiaalisten ongelmien yhtäaikaista esiintymistä ja yhteyttä nuoruuden alaselkäkipuun ja toistuvaan, usealla kehon alueella esiintyvään tukija liikuntaelinkipuun. Myös Liikunta & Tiede -lehden viimeisimpien numeroiden sähköiset versiot on avattu luettavaksi maksutta.. Väitöskirjan verkkoversio: http://jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-2576-0. Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntafysio Oy:n yhteistyönä on valmisteilla vertaisarvioitu artikkelikokoelma aiheesta. Artikkelikokoelma tekee näkyväksi liikunnassa esiintyvän eriarvoisuuden monia muotoja. Koronavirusepidemian vuoksi joitakin kevään väitöstilaisuuksia on pidetty suorina verkkolähetyksinä, mutta suurin osa väitöksistä on siirretty pidettäväksi syksyllä 2020. Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilta löytyy listaus liikuntaja terveystieteiden sekä liikuntakulttuuriin ja -politiikkaan liittyvistä tuoreista väitöstutkimuksista suomalaisissa yliopistoissa: www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/ tutkittua/tuoreita-vaitostutkimuksia. Kohteena ovat erityisesti kuntien liikuntapalvelut, urheiluseurat ja -järjestöt, liikunta-alan yritykset ja koulutuskeskukset. On tärkeää, että tutkimuksella keräämme myös tietopohjaa, johon lisätuen antaminen voi nojata, sanoo VLN:n puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. – Liikunta ja urheilu tarvitsevat epidemian takia taloudellista tukea koronan aiheuttamien tulonmenetyksien paikkaamiseksi. Tarkoituksena on tuottaa tietoa niin koronan akuuteista kuin pitkän ajan vaikutuksista. Selvityksen on määrä valmistua alkukesällä 2020. Eveliina Heikkalan lääketieteen väitöskirja ”Co-occurrence of unhealthy behaviours and psychosocial problems among adolescents, with special reference to low back and multisite musculoskeletal pains during adolescence and labour market exclusion in early adulthood” tarkastettiin 8.5.2020 Oulun yliopistossa
Kapeat polut, rinteiden kapuaminen tai ojan yli hyppääminen aktivoivat lihaksia kummasti. Happihyppely kotipihalla tai -korttelissa tuo askelia, virkistää ja usein saa ajatuksen kulkemaan entistä paremmin. Sydämen jaksamisen kannalta on hyvä säilyttää ateriarytmi, rauhoittua syömään, satsata kasviksiin ja juoda välillä vettä. Se auttaa löytämään helpotusta omaan ja perheen ruokarumbaan, oivaltamaan keinoja sujuvaan perhearkeen ja näkemään ne hetket, jolloin liikekin voi jatkua. Valmisruuissa ja puolivalmisteissa löytyy runsaasti hyviä vaihtoehtoja, kun silmäilee pakkauksen kylkeä. Jaksanko minä tätä poikkeuksellista aikaa enää. Tämä on poikkeustila ja menee ohi aikanaan. Jos joskus, niin nyt aika oivaltaa koti ja sen lähiympäristö liikuntapaikkana. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 7 Moni meistä odottaa kesälomaa erilaisen työkevään jälkeen. Ruokatauot ovat hyvä tapa katkaista työskentelyä. Ei tarvitse pystyä parempaan ja enempään. Helpot, edulliset ja P O L T T O P I S T E E S S Ä SYDÄN KORONAN KOURISSA hyvältä maistuvat ruokavinkit ovat tarpeeseen. Mitkä ovat ne rutiinit arjessa, joista haluan pitää kiinni. Kesän etenemisen seuraaminen luonnonhelmassa kerryttää askelia huomaamatta. Niin oman kuin läheistenkin sydämestä ja jaksamisesta voi huolehtia rauhoittamalla mieltä. Sen sijaan itsemyötätunto on ystävällistä ja lämminhenkistä suhtautumista itseen, oman keskeneräisyyden hyväksymistä ja oman sisäisen minän rakastamista. Kyllä me jaksamme läpi tämän monella lailla erilaisen vaiheen. Myötätunto on paras ystävämme. Hyvä niin. Monista asioista voi pitää kiinni, kuten samoihin aikoihin heräämisestä ja nukkumanmenosta, säännöllisestä ruokarytmistä, päivittäisestä ulkoilusta ja omalle perheelle iloa tuottavista puuhista. Etätyö on monelle meistä ajankohtaista. Kun etätyö jatkuu pitkään, tulee väistämättä mieleen, kuinka helpottaa perheen ateriointia. Miten paljon korona kiusaa meitä kesällä. On hyvä hetki jättää itsensä soimaaminen ja piiskaaminen. Kotona etätyön voi katkaista taukojumpalla tai kävellen lyhyellä ruuan hakureissulla. Tunteet, joita väkisin syntyy, on hyvä kohdata ja ottaa vastaan. ANNUKKA ALAPAPPILA liikunta-asiantuntija Sydänliitto Sähköposti: annukka.alapappila@sydänliitto Happihyppely koti pihalla tai korttelissa tuo askelia, virkistää ja usein saa ajatuksen kul kemaan entistä parem min. Siitä on apuna niin poikkeustilanteissa kuin tavallisessa elämässä. Tuttu ja turvallinen arkirytmi, perheiden omat rutiinit ja koko perhekalenteri menivät kaikki kerralla uuteen uskoon. Ne, jot ka ovat löytäneet liikunnan elämäänsä, keksivät kyllä keinot liikkumiseen. Jonain päivänä tämä koronapoikkeustilakin on historiaa. Oman mielen rauhoittamisen voi aloittaa ottamalla poikkeustilanne vastaan hyväksyen. Miten rakennan oma arkeni mahdollisimman hyväksi. Hyvät ruokavalinnat pitävät virkeänä ja edistävät työskentelyä koko päivän. Poikkeustila on vaikuttanut meidän kaikkien arkeen. Kesän etenemisen seuraaminen kerryttää askelia huomaamatta.. Perheen yhteinen kiva tai harrastukset ovat jääneet tauolle. On keksittävä jo tain, jotta liike voi jatkua. Tuttu rytmi vahvistaa niin lapsen kuin aikuisenkin itseluottamusta ja jaksamista. Erilaiseen arkeen kannattaa tuoda mahdollisuuksien mukaan palasia tutusta arkirytmistä ja luoda näin arjen hallinnan tuntua koko perheelle. Jatkaako sydämeni. Ajatukset kannattaa keskittää siihen, mihin voi itse vaikuttaa. On hyvä muistaa itsemyötätunto ja ajatella, että pienikin liikunta on hyväksi. Itsekritiikki on inhimillistä, mutta se ei lisää hyvää oloa, vaan liiallisena voi jopa sairastuttaa, myös sydäntä. Mikä onkaan mukavampaa kuin etsiä verkosta kaunismaisemaisia matkakohteita tai miettiä kesävieraiden kutsumista mökille. Entä ne, jotka muutenkin liikkuvat vain vähän tai eivät juuri ollenkaan. Jokainen omin ratkaisuin. Erityisesti poikkeus tilanteissa on lupa olla armollinen itselleen. Toivottavasti haaveet ja suunnitelmat toteutuvat
8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 U ManUn mies antoi Urheilumuseolle kasvot Urheilumuseon johtajan Pekka Honkasen 31-vuotinen pesti päättyi toukokuun lopussa. – Serkkuni Leena, edesmenneen professori Helge Nygrénin tytär, huomasi Urheilumuseon hakevan amanuenssia. Hän soitti ja kysyi, olenko huomannut ilmoituksen. Yksi urheiluinnostuksen kulmakivistä on kestorakkaus Manchester Unitediin. Kuva: Jouko Kokkonen. Urheilumuseo on ollut arkeologiaa, Suomen historiaa, yleistä historiaa ja taidehistoriaa opiskelleelle FM Honkaselle hyvin sopiva työpaikka. Hän pelasi jalkapalloa ja oli seurannut urheilua tiiviisti 1960-luvun puolivälistä lähtien. Honkanen on yksi Suomen tunnetuimmista ManUn kannattajista. En ollut huomannut, mutta hain ja tulin valituksi. Urheilumuseosta on viime vuosikymmeninä kehittynyt kansainvälisestikin arvostettu valtakunnallinen vastuumuseo. Hän tuli museoon töihin maaliskuun alussa 1982
Töiden etenemistä stadionilla Honkanen on seurannut hiukan ristiriitaisin tuntein. Suuri vaara oli, että mitalit olisivat päätyneet muualle kuin Suomeen tai hajonneet eri tahoille. Näyttely on niin sisällöltään kuin rakenteiltaan, tekniikaltaan ja valaistukseltaan täysin uudis tettu. Kirjaston käytössä olleet tilat tulevat näyttelykäyttöön. Lopputulos oli toivottu: Nykäsen mitalit saatiin Urheilumuseon kokoelmiin. Museon ensimmäinen merkittävä laajennus valmistui vuonna 1983 ennen Helsingin yleisurheilun MM-kisoja. Parhaimmillaan ulkomaalaisia oli neljännes museovieraista, kun heidän osuutensa on ollut museoissa keskimäärin 15 prosenttia. Viimeisimmät viisi vuotta Urheilumuseo on joutunut Olympiastadion täyskorjauksen vuoksi toimimaan väistötiloissa ensin Kalasatamassa ja sittemmin Pitäjänmäellä. Perusnäyttely esittele Suomen urheiluhistoriaa. Honkanen seurasi johtajana vuonna 1989 Risto Niemistä, joka siirtyi Veikkauksen tiedostusjohtajaksi. Museon profiili nousee Näyttelytoiminnassa kävijämäärällä ei ollut 1980-luvulla likikään sitä merkitystä kuin myöhemmin. Lopputuloksen hän uskoo olevan hyvä. Kävijämäärätavoite on vähintään 50 000 vierasta vuodessa, mikä on yli kaksinkertainen aikaisempiin parhaisiin vuosiin verrattuna. Urheiluarkisto aloitti toimintansa 1985 ja samoihin aikoihin käynnistyi myös tietopalvelu. Kirjasto siirtyy alakertaan ja muuttuu käsikirjastoksi. Oma työhuonekin järjestyi, mutta se ei ollut aivan tavanomaisin. Vuoden 2015 lopussa kuviteltiin, että museon paluumuutto olisi voinut tapahtua vuoden 2018 lopussa tai 2019 alussa. Urheilumuseossa alkoi kasvun aika laajennuksen jälkeen. Töiden kesto ja kokonaiskustannukset ovat myös ihmetyttäneet. Toiminnan taso nousi jo tämän ansiosta. Kuusi metriä pitkässä ja kaksi metriä leveässä työhuoneessa oli selän takana pitkä rivi kirjahyllyjä ja ikkunaton umpiseinä toisella puolen. Lainaustoiminta on supistunut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Sen takia Nykäsen kanssa tehtiin etukä teen sopimus, jonka mukaan mitalien hinta oli kansalaiskeräyksen tuotto. Teema voi rakentua jonkin aiheen, ilmiön tai urheilijan ympärille. – Meidän olisi kannattanut miettiä vakituisen näyttelyn rakentamista, jos olisimme tienneet, että rakentaminen kestää viisi vuotta. Urheilumuseon ja suomalaisten museoiden luonne on muuttunut Honkasen työuran aikana. – Mitaliasioissa on aina se vaikeus, että hintaa on erittäin vaikeaa määritellä muualla kuin vapailla markki. Varastotiloja museo saa lisää. Honkanen teki myös selvityksiä eri museoille. Urheilumuseon tilojen rakenne muuttuu oleellisesti. Ulkomaalaisten osuus Urheilumuseon kävijöistä on ollut aina melko korkea. Kesken kaiken tähän ei enää kannattanut lähteä. Olympiastadionin kirvesmies teki työhuoneen siten, että siirsi kirjaston kirjahyllyjä seinän äärestä pari metriä. 1990-luku Urheilumuseolle tilojen kasvun aikaa. – Tavoitetta voi hyvin verrata vuonna 2017 järjestettyyn Urheilumuseo renkailla -rekkanäyttelyyn. Näyttelyjä tehtiin Honkasen mukaan ehkä enemmän kollegoita kuin laajempaa yleisöä varten. Yhteystyökumppanina oli Hymy-lehti, johon Nykänen oli ottanut yhteyttä. Siitäkin Honkanen sanoo jälkimaun olevan positiivinen. Urheilumuseo oli ensimmäisiä museoita, johon tuli faksi vuonna 1985. Ensimmäinen kunnon perusnäyttely avautui loppukeväästä vuonna 1984. Museo kannalta oli kuitenkin pettymys, ettei kolmatta laajennusta tullut. He olivat ottaneet palkinnot uransa lopettaneen mäkimiehen velkojen panttina. Samaan aikaan Urheilumuseon arvostus nousi. Kakkosnelonen vedettiin kirjahyllyjen ja seinän väliin. Kiinnostusta siis on. Hymy sai mitalit pois oululaisilta liikemiesveljeksiltä. Toiminnan taso nousi jo tämän ansiosta. – Aika oli 1980-luvulla täysin erilaista museotoiminnassa. Urheilumuseon tavallisin kävijä oli urheilusta kiinnostunut mies, joka oli liikkeellä usein lastensa kanssa. Paluu olympiastadionille syyskesällä Urheilumuseon näyttelytoiminta koostuu normaalioloissa perusnäyttelystä ja teemanäyttelyistä. Uusittu näyttely pyritään avaamaan syyskuussa. Osaltaan turisteja on tuonut Helsingin olympiakisojen maine ja Olympiastadionin vetovoima käyntikohteena. Urheilumuseo oli ensimmäisiä museoita, johon tuli faksi vuonna 1985. Urheilumuseo saa uuden perusnäyttelyn palatessaan heinäkuussa Olympiastadionille. Sapattivapaan kruunasi paikan päällä nähty Mestarien liigan lopputottelu, jossa ManU voitti lisäajalla tehdyllä kahdellla maalilla Bayern Münchenin 2–1. Markkinointi ja tuotteistaminen oli lapsenkengissä. Se saavutti kahdessa ja puolessa kuukaudessa yhteensä 25 000 kävijää eri puolilla Suomea. Sapattivapaalla 1999 valmistui opetusministeriölle vuonna 1771 Jurmon itäpuolelle uponnutta Vrouw Mariaa -laivaa koskeva selvitys. Vuosina 1991–1992 ja 1997–1998 toteutuneiden laajennusten ansiosta museo sai tilat, jotka valtakunnallinen erikoismuseo tarvitsee. Jännitystä museoelämään toi Urheilumuseosäätiön Matti Nykäsen mitalien Suomessa pitämiseksi vuonna 1994 järjestämä keräys, joka oli monivaiheinen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 9 noilla. Ensimmäisen matkapuhelimen museo hankki 1990. Honkanen toimi pitkään Suomen Museoliiton varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Museoneuvoston Suomen osaston puheenjohtajana. Tietokonepohjainen luettelointi alkoi heti 1980-luvun puolivälin jälkeen, muistelee Honkanen. Siinä Honkanen toteaa hylyn ja sen esineistön kuuluvan Suomen valtiolle
Tämä tulee vaikuttamaan liikunnan ja kulttuurin ensi vuoden rahoitukseen, ellei sitä kompensoida valtion budjettivaroista. Honkanen on antanut museolle kasvot sekä sen omassa viestinnässä että laajemminkin. Astetta vaikeampaa on muistella olympiavoittajat, joiden etuja sukunimi alkavat aakkosten peräkkäisillä kirjaimilla. Pitkävaikutteinen korona Koronan vaikutukset tuntuvat myös Urheilumuseolla, joka on joutunut turvautumaan lomautuksiin. JOUKO KOKKONEN (Va sta us: 0,4 sek unt ia). Enemmin vaikutukseni on 1990-luvulla kohdentunut ehkäpä museomaailmaan kuin liikuntaan ja urheiluun. – Veikkauksen tämän vuoden tuotto-odotus on aikaisempaan verrattuna laskusuunnassa. Mister Urheilumuseo Urheilun kentillä Honkasta on totuttu pitämään merkittävänä taustavaikuttajana. Ja kyetäänkö jalkapallon EM-kisat viemään suunnitellusti läpi, ellei suunnitelmia muuteta. En silti pitänyt itseäni merkittävänä urheiluvaikuttajana. Urheilumuseon verkkopalveluiden käyttö on myös lisääntynyt evakkovuosina. Hyvän tietokilpailukysymyksen vastauksen pystyy Honkasen mukaan jollain tavoin päättelemään. Tutkimus on osa Urheilumuseon perustoimintaa. – En olisi uskonut, että viimeiset neljä kuukautta museon johtajana ennen eläkkeelle jäämistä olisivat tällaiset. (Vastaus löytyy alta.) Urheilumuseo on urheilua rakastavalle unelmatyöpaikka. Suomalaisista jalkapalloilijoista suuri osa on tullut hänelle tutuksi. Honkanen sanoo mielipiteensä museon oman väen tekemään tutkimukseen muuttuneen. Honkanen laati kysymyksiä ja toimi tuomarina mm. 1 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 Kuva: Jouko Kokkonen Museon rinnalla toimivat arkisto ja kirjasto muodostavat kokonaisuuden, joka palvelee niin museon omaa väkeä kuin tutkijoita. Asiaa on auttanut se, että hän on sinut julkisuuden kanssa. Honkanen oli ensimmäisiä museonjohtajia, jotka esiintyivät laajemmin julkisuudessa. vuonna 2000 esitetyssä Elmo-visailussa, joka sai parhaimmillaan 400 000 katselijaa. Sitä kautta olen keskustellut hyvin laajasti urheilusta, sen kehityksestä ja ongelmista monien ihmisten kanssa. Tuntui erikoiselta istua toimistossa yksin, kun kaikki ovat etätöissä. Koronakriisin seuraukset ulottuvat Honkasen mukaan myös kulttuurilaitoksiin, museoihin, kirjastoihin ja arkistoihin, jotka saavat merkittävän osan rahoituksestaan veikkausvoittovaroista. – On totta, että minulta on kysytty aika paljon asioita. Se oli laskemassa jo ennen koronaa. Syynä on muun muassa tietopalvelutuottojen tyrehtyminen, kun jääkiekon MM-kisoja ei pelata ja Tokion olympiakisat sekä jalkapallon EM-kisat ovat siirtyneet vuodella. Mikä oli matkojen yhteenlaskettu voittomarginaali. En ole täysin vakuuttunut, pystykäänkö esimerkiksi Tokion kisat järjestämään. Yksi klassikoista on se, jossa pyydetään luettelemaan suomalaiset olympiavoittajat, joiden etuja sukunimi alkaa samalla kirjaimella. Uuden perusnäyttelyn rakentaminen oli onneksi niin pitkällä, että sen viimeistely onnistuu etätyönä. Honkanen arvioi, että korona vaikuttaa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti urheiluun niin kauan kuin rokote tulee markkinoille. Tämä on erittäin hankalaa aikaa myös henkisesti. Ja Matti Nykänenkin poikkesi toisinaan katsomaan mitaleitaan museolle. – Museoissa ajateltiin 1990-luvun alussa, että niissä ei välttämättä tarvitse tehdä tieteellistä tutkimusta. Lisäjulkisuutta toivat radion ja television tietokilpailut, jotka lisäsivät sekä museon että sen johtajan tunnettuutta. Oma käsitykseni on muuttunut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yrjö Hietanen ja Kurt Wires voittivat melonnassa kultaa sekä 1000 että 10000 metrin matkoilla. Se, mitä kaipaa on työyhteisö, joka on tiivis ja keskenään hyvin toimeentuleva. – Voi olla, että vielä ensi vuodestakin tulee erittäin vaikea. Toisinaan seurat ja liitot ottavat yhteyttä historiahankkeensa tiimoilta. Hänen mukaansa museoiden johtajat eivät vielä 1990-luvullakaan antautuneet täysillä brändäämiseen ja markkinointiin. Urheilulehden Top-100 -vaikuttajien listalla hän oli mukana vuosi toisensa jälkeen. Tilaushistoriat ovat museolle tulonlähde, jonka merkitys korostui väistötiloihin siirtymisen jälkeen. Useat liikuntajärjestöt ja urheiluliitot ovat tarttuneet museon tekemään ehdotukseen historiateosten tekemisestä. – Yksi, mitä olen käyttänyt, liittyy Helsingin olympiakisoihin. Ylivoimaisesti kiinnostavinta Honkanen sanoo olleen urheilijoiden tapaamisen, alkaen oman nuoruutensa sankarista Lasse Virénistä
Jälleen voimistunut keskustelu tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta saa kuitenkin kysymään: voisimmeko tehdä jotakin suomalaisessa liikunnassa paremmin. Ajattelemisen aihetta antoi matka Perthiin, Länsi-Australiaan helmikuussa 2020. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 1 L OLISIKO INKLUUSIOSTA OPITTAVAA AUSTRALIASTA. (Saari 2011, 11–13.) Tämän keskustelun ja myös liikuntapoliittisen paineen (mm. WADSA-organisaatio on kehittänyt innovatiivisella otteella palveluita ja välineitä vaikeavammaisille liikunnan harrastajille. Jasmine Repo kokeilemassa vierityskouruja. Norjasta, Iso-Britanniasta ja Australiasta (Downs 2006; Saari 2015, 15–19). Tämän tuloksena koko koko lajikulttuuri on muuttunut. Alettiin puhua yhä yleisemmin siitä, että vammaisilla henkilöillä tulisi olla oikeus valita osallistumisen tapansa liikuntaan ja urheiluun oman kiinnostuksensa, ei vain vammadiagnoosin pohjalta. Tällä hetkellä yli puolet lajiliitoista on ottanut vastuun vammaisurheilun järjestämisestä (Saari 2015), mutta silti työ kaikille avoimen liikuntakulttuurin eteen jatkuu edelleen. Inkluusion rinnalla yhteiskuntaja vähitellen myös liikuntapolitiikassa on alettu puhua osallisuudesta. Vuoteen 2010 saakka vammaisurheilu toimi Suomessa omissa diagnoosipohjaisissa järjestöissä, mutta 2000-luvulle tultaessa kritiikki vammaisuuden lääketieteelliseen malliin pohjautuvaa erillistä toimintaa kohtaan kuitenkin voimistui. Kuva: Kirjoittajaryhmän albumi Liikuntakulttuuria ja -palveluita on Suomessa kehitetty kohti inkluusiota pitkälti duaalimallin pohjalta (Rintala, Huovinen & Niemelä 2012, 220–221): osa toiminnasta järjestetään erillisenä soveltavana liikuntana tai vammaisurheiluna, osa kaikille avoimena liikuntana yleisten liikuntapalveluiden osana. Osallisuus koostuu monenlaisista asioista, mm. osallistumisesta (participation), liittymisestä (involvement), suhteissa olemisesta (relatedness), kuulumisesta (belongingness), yhteisyydestä (togetherness), yhteensopivuudesta (coherence) ja mukaan ottamisesta (inclusion). (Isola. Vammaisten ja vammattomien urheilun ja liikunnan suhteesta on puhuttu Suomessa runsaasti viimeiset 30 vuotta. Mallia liikunnan ja urheilun organisoitumiseen on haettu mm. Liikuntalaki 390/2015) seurauksena käynnistettiinkin monenlaisia inte graatioprosesseja niin huippu urheilun kuin harrasteliikunnankin saralla (Saari 2011; 2015)
Yhteiset joukkuehuudot kajahtivat, mikä lisäsi yhteenkuuluvuuden tunneta. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolista vapaa-ajan toimintaa niin yksilöille kuin yhteisöillekin, kuten kouluille ja urheiluseuroille. Järjestöllä oli meneillään mm. Järjestön keskeisimpiä toimintoja on kouluttaa ja konsultoida erilaisia yhteisöjä. Sosiaalinen osallisuus toiminnan keskiössä Inclusion Solutions on järjestö, joka pyrkii edistämään sosiaalista osallisuutta erilaisissa yhteisöissä, kuten urheiluseuroissa, kouluissa, korkeakouluissa, työyhteisöissä tai järjestöissä. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 ym. Koulutuksiin voivat osallistua esimerkiksi työyhteisöt, kuntien päättäjät ja työntekijät, opettajat tai urheiluseuraväki. Toiminta oli yhteisöllistä sekä lapsille että vanhemmille. Saimme tutustua australialaiseen inkluusion tilanteeseen ja kaikille avoimen liikuntakulttuurin suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä yhteiskunnallisella että urheiluseuratasolla. vaikeavammaisten henkilöiden liikuntainterventio, johon oli rekrytoitu eri oppilaitosten opiskelijoita ohjaamaan ja avustamaan. Sosiaalisen osallisuuden vastakohtana ovat syrjäytyminen ja syrjintä eli ekskluusio ja ulkopuolelle jättämisen tunteet ja kokemukset. Samalla he saivat aidon kokemuksen harjoittelusta ja urheiluseuraan kuulumisesta. WADSA – innovatiivisuutta ja rohkeita kokeiluja Länsi-Australian vammaisurheilujärjestöön WADSA:an (Western Australian Disabled Sports Association) toiminta on hyvin laaja-alaista. Lapsen oli mahdollista saada yksilöllistä kuntoutusta muun toiminnan ohessa, jos hänellä oli paljon tuen tarpeita. Australia edellä Suomea Australian Perthissä sosiaalinen osallisuus näyttää olevan merkittävästi edellä Suomea, mikä korostuu useiden vierailukohteidemme lisäksi myös rakennetussa ympäristössä. Sense Rugby -toiminta on inkluusion toteutumisen väylä. Lapset kokivat harrastavansa rugbya, ja olivat siitä selvästi myös ylpeitä. Paikallisten koulutusten lisäksi Inclusion Solutions järjestää vuosittain osavaltiossa kolme sosiaalisen osallisuuden foorumia, jossa jaetaan kokemuksia hyvistä käytännöistä. Isolan ja kollegoiden (2017) mukaan “osallisuus on jotakin, mikä tapahtuu ihmisten välillä katseissa, liikkeissä, kosketuksessa ja kielessä”. Voittoa tavoittelematon Inclusion Solutions toimii pääosin osavaltion hallituksen rahoittamana. Parhaiten jäivät mieleen sovellus, jossa oli rakennettu Nerf-pyssyille erilaisia nappilaukaisimia sekä kauko-ohjattava auto, jota pystyi ohjaamaan lippalakkiin liitetyllä, joystick-ohjaimella tai neljällä eri nappitoiminnolla. Sen palvelut ovat ilmaisia yhteisöille. He harjoittelivat seura-asuissa samalla kentällä muiden seuran joukkueiden kanssa. 2017.) Sosiaalinen osallisuus pitää sisällään yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvot ja yksilötasolla osallisuuden kokemuksen. Vierailukohteiksemme valikoitui muun muassa sosiaalista osallisuutta edistäviä järjestöjä, lasten ja nuorten liikunnallista harrastustoimintaa järjestävä rugby-seura ja kuntoutusta sisältäviä yliopistojen tutkimusohjelmia. Järjestö edistää inkluusiota niin urheiluseuroissa kuin liikuntarakentamisessa. Sosiaalisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden korostaminen näkyy seuran verkkosivuilla erittäin laajasti etusivusta lähtien. Toimintaterapia oli kiedottu niin taidokkaasti rugbyn muotoon, että kuntoutus toteutui lasten huomaamatta. He ovat onnistuneet kehittämään erityisen hyvin erilaisia ratkaisuja vaikeavammaisten henkilöiden osallistumiseen. Siinä missä Suomessa osallisuuden edistäminen koh. Toimintaterapiaa rugbyn muodossa – erillisestä kohti yhteistä ”Sense Rugby” on rugbyyn pohjautuvaa toimintaterapiaa, joka on järjestetty yhteistyössä paikallisen rugby-seuran kanssa. Coolbinia Bombers Junior Football Club otti yhteyttä Inclusion Solutions -järjestöön, kun he huomasivat, että seurassa ei ole yhtään toimintarajoitteista jalkapallon harrastajaa. Tämän vuoksi se ei ole keskittynyt esimerkiksi pelkästään vammaisten osallisuuden edistämiseen, vaan sen tavoitteena on edistää kaikkien vähemmistöjen osallisuutta ja muuttaa liikuntakulttuuria avoimemmaksi. Seuran sovelletusta ryhmästä oli mahdollisuus siirtyä eteenpäin seuran muihin harrasteryhmiin. Se on suunnattu 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat tukea jalkapalloharrastuksessaan. Länsi-Australiassa leikkipaikkojen ei esimerkiksi tarvitse lain mukaan olla esteettömiä, mutta Inclusion Solutions lähettää paikallisille päättäjille infopaketin, miten he voivat parantaa leikkipuistojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Sitä johti seuran valmentaja yhdessä kahden toimintaterapeutin kanssa. Konsultaatioprosessissa seura kehitti uuden moton: “Jos haluat pelata, me löydämme siihen keinon!” ja aloitti StarKick – All Abilities -ryhmän. Kun lapsen taidot kehittyvät hän voi siirtyä seuran sovellettuun ryhmään, jossa oli vähemmän apua saatavilla ja jossa terapiaa ei ollut enää tarjolla. Lisäksi ryhmissä oli avustajina toimintaterapia-opiskelijoita ja vanhempia. Seura on palkittu muun muassa Länsi-Australian parhaimpana urheiluseurana. Tällaisia polkuja toimintaterapiasta seuran harrastetoimintaan olisi hienoa saada Suomeenkin. Parhaiten kaikille avoin toiminta on onnistunut uinnissa, kriketissä ja jalkapallossa. Ilmaisten koulutusten lisäksi järjestö tuottaa aineistoa muun muassa siitä, miten perustaa uusi, kaikille avoin liikuntaryhmä tai miten muokata omaa seuraa avoimemmaksi. Sen jäsenet ovat muun muassa kehittäneet ja rakentaneet yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia välineitä, jotka mahdollistavat eri pelien pelaamisen ja matalan kynnyksen liikuntaan osallistumisen. Seurakulttuurin muuttaminen kaikille avoimeksi on tuonut seuralle useita palkintoja, uusia jäseniä, vapaaehtoisia ja sponsoreita. Sosiaalisen toiminnan lisäksi ryhmässä otettiin hienosti huomioon lasten yksilölliset tuen tarpeet. Järjestö edistää urheilua, kulttuuria, musiikkia ja taidetta. Lapset kuuluivat urheiluseuraan niin kuin muutkin. WADSA:n innovatiivinen työyhteisö toimii ratkaisukeskeisesti. Järjestön toiminta lähtee siitä, että osallisuus liittyy kaikkiin ihmisiin ja hyödyttää kaikkia
juottoaltaita näkövammaisten henkilöiden opaskoirille ja pihalla aistiesteetön leikkipaikka, jossa oli huomioitu neurokirjon (autisminkirjon) lapset. lihasvoimaja tasapainoharjoittelua iFit University of Western Australia 9–15-vuotiaille nuorille Maksullinen 200 AUD /kausi Toiminta 1 vs 1 10 viikkoa, 1,5 h /kerta auttaa löytämään liikuntaharrastus Thriving after school University of Western Australia Yli 5-vuotiaille lapsille, joilla on erilaiset toimintarajoitteita Maksullinen 1 vs 1 $545 /kausi, ryhmä $275/kausi Toiminta joko 1 vs 1, ryhmä tai pienryhmätoimintaa 10 viikkoa, 1,5 h/kerta vahvistaa lihaskuntoa, motorisia taitoja ja innostaa liikkumaan Mini GYM University of Western Australia 3–5-vuotiaille lapsille ja vanhemmalle. Tutustuimme useaan ohjelmaan, joiden tavoitteena oli lisätä toimintarajoitteisten lasten tai nuorten fyysistä kuntoa, fyysistä aktiivisuutta tai liikuntamahdollisuuksia opiskelijoiden avustuksella (Taulukko 1). Esimerkiksi uudella Optus-stadionilla oli mm. Tämän takia kaikille avoin liikuntaseura tai koulun jälkeen järjestetty matalan kynnyksen liikuntakerho tai -ohjelma voi olla ainoa toimiva ratkaisu, jotta yhdenvertainen oikeus osallistua liikuntaan toteutuu. Yhteisiä kipukohtia Australiassa on vastaava laki kuin Suomen yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), jonka mukaan ketään ei tulisi syrjiä ja osallisuus tulisi taata kaikille taustoista riippumatta. Alkutestien tuloksia hyödynnetään myös liikuntaohjelmien yksilöllisessä suunnittelussa. distuu yleisimmin esimerkiksi tiettyyn vammaryhmään tai vähemmistöön, niin vierailumme perusteella Länsi-Australiassa pyritään huomioimaan samanaikaisesti useita eri vähemmistöryhmiä. Silti he toivoivat, että lapsi tai nuori pääsee jossain vaiheessa paikalliseen liikuntaseuraan harrastamaan liikuntaa. Suomessa erillisten ryhmien järjestäminen erityisesti pienemmillä paikkakunnilla voi olla haastavaa pienten harrastajamäärien vuoksi, jolloin yksilöllä ei ole aitoa mahdollisuutta valita. Se kuitenkin yllätti, että palveluita kehitettiin edelleen paljon erillistoimintoina. Opiskelijoille ohjelmat tuovat opintopisteiden tai harjoittelutuntien lisäksi arvokasta kokemusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta, liikunnan ohjaamisesta ja osallisuudesta. Useassa vierailukohteessa erillisen liikuntaryhmän järjestämistä kaikille avoimen ryhmän sijaan perusteltiin samoin. Ohjelmien tarkoituksena on antaa lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia ja tukea heidän minäpystyvyyttään sekä motorisia taitoja, jotta he voisivat jossain vaiheessa siirtyä paikallisen urheiluseuran järjestämään ryhmään. Erillisryhmässä on enemmän ohjaajia, jolloin yksilöllinen tuen tarve ja taitotaso pystytään ottamaan paremmin huomioon. Lapsella oltava motorisia haasteita Maksullinen $150 / kausi 10 lasta ja vanhempaa / ryhmä 10 viikkoa tavoitteena kehittää karkeamotoriikkaa leikin kautta Move Kids Program Edith Cowan University 4–12-vuotiaille lapsille, joilla on liikkumisen ja oppimisen haasteita Maksullinen $160 AUD /kausi noin 15 lapsen ryhmä 8 viikkoa kehittää lasten motorisia taitoja ja itseluottamusta sekä tarjota liikunnan iloa ja osallisuutta Ready Steady Succeed Edith Cowan University 3–8-vuotiaille lapsille, joilla tuen tarpeita, useimmilla DCD Maksuton 10 lasta / ryhmä 5 viikkoa, 1 ker ta viikossa harjoitella kouluvalmiuksia ja motorisia taitoja, antaa kotiin perheille myös ideoita, miten taitoja voi kotona harjoitella Perthin alueella on useita yliopistoja, jotka ovat yhdistäneet soveltavan liikunnan interventioissa opiskelijoiden oppimisen, lasten ja nuorten saaman hyödyn sekä tutkimuksen. Lähes kaikissa ohjelmissa kerätään myös samanaikaisesti tutkimusaineistoa ohjelmiin osallistuvista lapsista ja nuorista alkuja lopputestien muodossa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 Taulukko 1. Erilliset ryhmät nähtiin usein välivaiheina ennen kaikille avoimeen seuratoimintaan siirtymistä. Laista huolimatta Länsi-Australiassa on myös samoja haasteita kuin Suomessa: vähemmistöihin kuuluvat henErillisillä liikuntaohjelmilla onnistumisia, taitoja ja vertaistukea. Perthin yliopistojen liikuntaohjelmia Ohjelma Yliopisto Kohderyhmä Hinta Ryhmän koko Kesto Tavoite AMPitUp The University of Notre Dame 12–18-vuotiaille nuorille, joilla on haasteita liikkumisessa, usealla DCD Maksuton <10 kaksi kertaa viikossa lukuvuoden ajan, 45 min/kerta yksilölliset tavoitteet, sis. Monet tapaamistamme liikuntaohjelmien suunnittelijoista korostivat, että erilliset ryhmät ovat lapsen tai nuoren parhaaksi
(2006). Avoimet ovet -hankkeessa nostetaan esiin seuroja ja lajiliittoja, joissa kaikille avoin liikuntakulttuuri toteutuu hyvin. Myös toimintaympäristöjen muokkaamiseksi avoimemmiksi tarvitaan tukea. Mitä osallisuus on. Luettavissa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-302-917-0 Saari, A. Soveltava liikunta. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa: Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Kysyntä ja tarjonta eivät myöskään aina kohtaa. Toiminta vaikuttaa olevan ryhmissä usein tavoitteellisempaa kuin meillä. (2011). Kahdeksan suomalaista liikunnan vaikuttajaa, opettajaa ja tutkijaa kävi tutustumassa Perthissä, Australiassa soveltavan liikunnan palveluihin. Saari, A. Matkalle osallistuivat (vas.) Nina Peltonen, Maija Jylhä, Terhi Huovinen, Jasmine Repo, Simon Walker, Heidi Skantz, Johanna Pekkanen ja Piritta Asunta. (2012). 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 kilöt liikkuvat vähemmän ja osallistuvat harvemmin urheiluseurojen toimintaan kuin valtaväestöön kuuluvat. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Työpaperi 33/2017. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Mallia voisi ottaa myös australialaisista yliopistoista, sillä ne ovat osanneet hienosti tuotteistaa omat liikuntaohjelmansa, ja perheet jopa maksoivat niihin osallistumisesta. Liikunta ja tiede, 43(4), 14-19. Päämääränä on lisäksi tutkimuksellisen aineiston kerääminen ja tutkimusartikkelien kirjoittaminen. Länsi-Australiassa on kuitenkin selvästi huomattu, että yhdenvertaisuuden ja osallisuuden korostaminen liikuntaseuroissa on vaikuttanut positiivisesti sekä harrastajamääriin että sponsoreiden saantiin. HEIDI SKANTZ, ft, TtM tohtorikoulutettava Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto NINA PELTONEN lasten ja nuorten liikunnan suunnittelija Suomen Paralympiakomitea PIRITTA ASUNTA tutkija, LitT Likes-tutkimuskeskus SIMON WALKER, dosentti, LitT yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto MAIJA JYLHÄ, LitM liikunnan lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu TERHI HUOVINEN, LitT lehtori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto LISÄTIETOA Inclusion Solution nettisivut: https://inclusionsolutions.org.au LÄHTEET Downs, P. Työpaja avaa ovia urheiluun. (2017). Kuva: Kirjoittajaryhmän kuva-albumi. & Keto-Tokoi, A. Liikunnalliset sisällöt noudattivat tiettyä ohjelmaa ja sitä muokattiin yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, alkutestien tulokset huomioiden. & Niemelä, S. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:1 Rintala, P., Huovinen, T. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2015), 19-20 Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa. Toimintarajoitteita kokevat henkilöt eivät välttämättä löydä harrastamisen paikkoja. Kuten Suomessa, opiskelijoita on hyödynnetty liikuntaryhmien ohjaamisessa, mutta yliopistojen opettajat suunnittelevat liikuntaryhmien toiminnan ja sisällöt. Isola, A.-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. Näihin tartumme jatkossa myös Suomessa
Suurimmalla osalla ihmisistä aerobisen kynnyksen (VO 2max ) vaihteluväli on 47–77 prosenttia ja anaerobinen kynnys välillä 72–94 prosenttia VO 2max (Lehtonen 2020, julkaisematon). 2012). Kehittyykö osa ihmisistä koskaan. Tämä huomataan viimeistään, kun harjoitusjaksoa pidennetään tai tehoa lisätään. 1984; Coyle, 2005). Toisilla ei Harjoittelun yksilölliset vasteet – mistä oikeasti on kyse. Jokainen reagoi aina positiivisesti johonkin muuttujaan harjoittelussa. Yksilöllisten vasteiden perusteellisempi tarkastelu alkoi kuitenkin vasta 1990-luvulla. Keskimääräinen maksimaalisen hapenottokyvyn muutos oli noin 400 ml/min, mutta vaihteluvälin huomattiin olevan erittäin suuri. Väite ei pidä paikkaansa. Ensimmäisenä ihmisten erilaiset adaptaatiokyvyt huomasivat Sheldon kumppaneineen (1954), kun ryhmä raportoi tutkittavien erilaisista morfologisista muutoksista samanlaisesta harjoittelusta. Kun tavattomasti eroavien lähtöarvojen päälle kasataan vielä ravintoja unitottumukset, päivittäinen fyysinen toimeliaisuus ja stressitaso, ei ole yllättävää, että täysin samanlainen harjoittelu johtaa yksilöiden välillä hyvinkin erisuuruisiin ja erikokoisiin adaptaatioihin. Harjoittelemattomilla maksimaalinen hapenottokyky (VO 2max ) vaihtelee välillä 35–60 ml/ kg/min (Lortie ym. Lisäksi harjoitustilasta riippuen uupumus tulee VO 2max -vauhdilla 2–11 minuutin kuluttua (Billat ym., 1994). (Bouchard ym. Kuva: Antero Aaltonen F. HERITAGE-tutkimusprojektissa suuri joukko eritaustaisia ihmisiä (n = 481) pantiin 20 viikon vakioidulle kestävyysliikuntajaksolle. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 Fysiologiset lähtökohdat harjoitteluun ovat erilaisia yksilöiden välillä. Sitkeän käsityksen mukaan on olemassa ihmisiä, joita harjoittelu ei hyödytä. maksimivoimataso, lihassolusuhde, entsyymiaktivisuus ja verenpaine ovat yksilöllisiä. Myös mm
1999) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 <0 0–200 200–400 400–600 600–800 800–1000 >1000 VO 2max muutos (ml/min) Tu tk itt av ie n m ää rä. Voimaharjoittelun yksilölliset vasteet lihaksen kokoon ja lihasvoimaan. Ovatko yksilölliset vasteet vain tilastoharha. 2005; Churchward-Venne ym. 2015; Dankel & Loenneke 2020). Ongelma nähdään, jos samanlainen analyysi kohdennettaisiin kontrolliryhmään. Testaaminen tulee tehdä luonnollisesti tarkkaan. Samanlaisia tuloksia on muissakin tutkimuksissa (esim: Hubal ym. Osalla tutkittavista lihasten koko jopa pieneni intervention aikana. Mitä pidempi interventiojakso, sitä oleellisempaa on käyttää kontrolliryhmää mittaamaan näitä muutoksia (Atkinson & Batterham 2015; Hecksteden ym. Korkea vaste harjoitteluun (High responders) Matala vaste harjoitteluun (Low responders) 50 100 150 200 250 287 (%) 35 30 25 20 15 10 5 -5 -10 -15 Yksilölliset muutokset lihaskoossa voimaharjoitelleilla 50 100 150 200 250 283 Korkea vaste harjoitteluun (High responders) Matala vaste harjoitteluun (Low responders) (%) 70 60 50 40 30 20 10 -10 -20 Yksilölliset muutokset lihasvoimassa voimaharjoitelleilla Kuvio 1. Esimerkki osoittaa, että interventiossa nähty muutoksen suuri keskihajonta ei siis yksin ole riittävä yksilöllisyyden analysointiin. Suosittu tapa on määritellä positiivisen vasteen saavuttaneiksi ne, joilla muutos haluttuun suuntaan on suurempi kuin kontrolliryhmän keskihajonta jollakin kertoimella kerrottuna. Kuva muokattu: (Bouchard ym. Heilläkin noin 20 prosenttia koki suuremman kuin yhden keskihajonnan painonpudotuksen. Ensinnäkin päätellään, että olisi olemassa joukko ihmisiä – ”vasteettomat” – joille ei tapahtuisi lainkaan myönteistä kehitystä harjoittelusta huolimatta. 2009) kontrolliryhmän ja 12 kcal painokiloa kohti viikossa liikkuneen ryhmän painon muutos 24 viikon aikana. Jotta voitaisiin tilastollisesti olla varKuvio 2. Ahtiainen ryhmineen (2016) raportoi yli 20 viikon voimaharjoittelun vaikutuksista 287 koehenkilöllä. Tässä esimerkissä on havainnollisuuden vuoksi kertoimeksi valittu yksi. 2016 pohjalta. Tulisiko nyt yllä olevan päättelyketjun mukaisesti nämä 20 prosenttia luokitella saavuttaneen kontrollin ansiosta positiivisen vasteen. Pitäisikö heitä siis kannustaa olemaan harrastamatta liikuntaa, koska se heidän kohdallaan näyttää toimivan. Toiseksi tulkitaan pelkän muutoshistogrammin perusteella harjoittelun tuottaneen laajan skaalan yksilöllisiä vasteita. Tämän päätelmän tekeminen ilman kontrolliryhmästä saatua lisäinformaatiota on kuitenkin harhaanjohtavaa (Atkinson & Batterham 2015). Vaste eri muuttujien suhteen vaihtelee: on paljon yleisempää olla vasteeton lihaksen kokoon kuin lihasvoimaan. Intervention ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta kertoo seuraava esimerkki. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 tapahtunut lainkaan muutosta, kun toisilla maksimaalinen hapenottokyky parani yli 1000 ml/min (kuva 1). Lisäksi lähes kolmasosa ei saavuttanut lainkaan lihashypertrofiaa (kuva 2). Vaikka keskimääräinen lihasvoiman kasvu oli 21 prosenttia (vaihteluväli -8 – +60 %) ja lihasmassan kasvu 5 prosenttia (-11 – + 30 %), niin noin 7 prosenttia tutkittavista ei kokenut lihasvoiman kasvua lainkaan. Kuvassa 3 on tutkimuksen (Church ym. Perinteisen, pelkkään intervention muutoshistogrammiin perustuvan, analyysin mukaan 12 kcal/kg viikossa liikkuvien ryhmässä noin 20 prosenttia luokiteltaisiin positiivisen vasteen saavuttaneiksi. Suurin ongelma yksilöllisten muutosten havainnoinnissa eivät kuitenkaan ole epätarkat testitulokset, vaan se, että ihmisten elämään vaikuttavat tarkastelujaksolla intervention ulkopuoliset syyt: esimerkiksi työstressi, syömistottumukset ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat intervention onnistumiseen. Kuvioiden 1 ja 2 kaltaisista yksilöllisten muutosvasteiden kuvista saatetaan tehdä virheellisiä johtopäätöksiä. Mustat pylväät ovat miesten ja harmaat naisten tuloksia. Kuviot on muokattu Ahtiainen ym. Heitä kannustettaisiin jatkamaan liikuntaohjelmaa, koska se näyttäisi toimivan heille painonpudotukseen. 2015). HERITAGE-projektissa tapahtunut VO 2max -arvon muutos 20 viikon kestävyysharjoittelun seurauksena aiemmin istuvaa elämäntapaa viettäneille ihmisille
2007; Mitchell ym. Ahtiaisen ym. 2009; Scharhag-Rosenberger ym. Kun muuttujien määrää kasvatetaan edelleen, vasteettomat katoavat tyystin (Vollaard ym. 2009), analyysi tutkimuksesta (Atkinson & Batterham 2015) 15 10 5 -5 -10 -15 Kontrolliryhmä (ei liikuntaa) 12 kcal/kg/viikko 15 10 5 -5 -10 -15 SD SD Pa in on m uu to s (k g) Pa in on m uu to s (k g). Taulukko 1. (kuten kuvan 3 tapauksessa) merkitsee, että havaittu muutoshajonta olisi olemassa ilman interventiotakin, eikä harjoittelu ole siis aikaansaanut yksilöllisiä eroja (Dankel & Loenneke 2020). Olisikin syytä välttää ”vasteeton” termiä. Tämä luo väärän ja leimaavan mielikuvan, ja saattaa masentaa ihmisiä edes yrittämästä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 moja juuri intervention aiheuttaneen havaitut yksilölliset erot, tulisi tarkastella keskihajontaa , missä SD 2 interventio ja SD 2 kontrolli ovat interventioryhmän ja kontrolliryhmän muutoksen varianssit. Erityisesti intensiivisimmässä ryhmässä kaikkien kunto lopulta nousi. Kolmas ryhmä harjoitteli kohtuuintensiteetillä vauhtikestävyyttä 600 kcal/harjoituskerta. 2009). ”Vasteeton” on terminä harhaanjohtava Yksittäisiin muuttujiinkaan ei siis näyttäisi olevan olemassa vasteettomia: on vain sopimattomia, liian helppoja tai liian lyhyitä harjoitusohjelmia. Määrä ei yksinkertaisesti riitä kasvattamaan kuntoa kaikilla, vaikka se terveyttä saattaisikin ylläpitää. 2013; Phillips ym. Ryhmä 4 vko 8 vko 16 vko 24 vko Kevyt 300 kcal 59 % 42 % 38 % 38 % Kevyt 600 kcal 52 % 31 % 14 % 18 % Kohtuu 600 kcal 34 % 20 % 10 % % Montero & Lundby (2017) saivat samanlaisia tuloksia, kun he lisäsivät ”vasteettomilta” näyttäville yksilöille harjoituskertoja viikkoon. Huomionarvoista on, että jokainen ryhmä harjoitteli enemmän kuin terveyssuosituksiin sisältyvän 150 minuuttia viikossa. (2015) panivat keski-ikäiset istuvaa elämäntapaa viettäneet tutkittavat (n=121) puoleksi vuodeksi harrastamaan liikuntaa viidesti viikossa kolmessa eri ryhmässä. Tarkka tieteellinen tulkinta olisi ”eivät vastanneet tähän harjoitteluun ja näihin muuttujiin toteuKuvio 3. Sama ilmiö näkyy myös voimaharjoittelussa (Bamman ym. 2013, Churchward-Venne ym. Puolen vuoden intervention vaikutus painoon (Church ym. Tutkijat seurasivat osallistujien maksimaalisen hapenottokyvyn muutosta; ensimmäinen ryhmä teki 300 kcal edestä kevyttä peruskestävyysharjoittelua (~30 min) harjoituskerralla ja toinen ryhmä 600 kcal verran. Kaikissa ryhmissä ”vasteettomat” yksilöt vähenivät harjoitusjakson pidentyessä. 2016). Vaikka yksittäisissä muuttujissa näyttäisi lähes poikkeuksetta olevan vasteettomia, useita muuttujia tarkasteltaessa näiden määrä vähenee silminnähden. 2015). 2015). (Ross ym. Vasteettomilta näyttävät tarvitsevat vain spesifimpää harjoittelua. Ross ym. Huono vai sittenkin hidas mukautuminen. Kuvat muokattu (Church ym. Jos kuntoilua harrastaneesta rappuset tuntuvat edelleenkin tuskallisen rasittavilta, ei tällaista ihmistä lohduta tieto, että verenpaine on sentään laskenut. (2016) mukaan vasteettomia oli voimankasvuun nähden 7 prosenttia ja lihasmassan kasvuun 30 prosenttia, mutta vain 3 prosenttia oli vasteeton molempien muuttujien suhteen. 2012; Churchward-Venne ym. Kuviin on merkitty painon muutoksen keskihajonta (SD) kyseisenä aikana (molemmissa ryhmissä 3,3 kg). Onko siis tapaa vaikuttaa juuri haluttuun muuttujaan. Vasta kun SD tosi on merkitsevästi positiivinen on mielekästä alkaa jaottelemaan interventiosta erilaisia vasteita perustelluin kriteerein. SD tosi kertoo, onko interventio aiheuttanut yksilöllisiä muutoksien tutkittavissa: SD tosi . 2015, Gurd ym. ”Vasteettomien” määrä VO 2max muutokseen 24 viikon interventiossa, jossa harjoiteltiin viidesti viikossa joko kevyesti 300 kcal/sessio, kevyesti 600 kcal/sessio tai kohtuuintensiteetillä 600 kcal/sessio. Kuvissa ovat kontrolliryhmä ja ryhmä, joka harrasti liikuntaa 12 kcal painokiloa kohti viikossa. Tämä arkijärjen vastainen ajatusmalli muuttui vasta 2010-luvulla, kun asiaa alettiin järjestelmällisemmin tutkimaan. Määrällisesti enemmän harjoitelleissa ryhmissä oli vähemmän ”vasteettomia” (taulukko 1). Lisäyksen jälkeen kaikki ”vasteettomat” katosivat aineistosta. Täysin vasteetonta ihmistä ei ole olemassa Tutkimuksissa on löydetty poikkeusyksilöitä, joille harjoittelu on näyttänyt olevan käytännössä ajanhukkaa ja heidät on luokiteltu vasteettomiksi (non-responder)
2016. Mitchell, C., Churchward-Venne, T., Bellamy, L., Parise, G., Baker, S. Suullinen tiedonanto. 2005. Biology of VO2max: looking under the physiology lamp. & Meyer, T. & Cross, J. & Atherton, P. A Method to Stop Analyzing Random Error and Start Analyzing Differential Responders to Exercise. Billat, V., Renoux, J., Pinoteau, J., Petit, B. Vellers, H., Kleeberger, S. & McDermott, E. (Lundby ym. Church, T., Martin, C., Thompson, A., Earnest, C., Mikus, C. 2012. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 41, 229–234. Gurd, B., Giles, M., Bonafiglia, J., Raleigh, J., Boyd, J., Ma, J., Zelt, J. European Journal of Applied Physiology 69, 271–273. 2017; Montero & Lundby 2017; Vellers ym. New York: Harper & Row: 1–357. Seuraavaksi voisi olla hyvä keskittyä maksimoimaan spektrin toisessa päässä korkean vasteen yksilöiden määrää. PLoS Genetics 9, e1003389. Incidence of nonresponse and individual patterns of response following sprint interval training. 2012. Ross, R., De Lannoy, L. & Lundby, C. Improved muscular efficiency displayed as Tour de France champion matures. H., Dupertuis, C. & Sundberg, C. 2019. & Rankinen, T. & Stotz, P. Journal of Applied Physiology 106, 1479–1486.. Journal of Applied Physiology 118, 1450–1459. Tästä olisi myös apua urheiluvalmennuksen suunnittelussa ja yksilön suorituskyvyn optimoinnissa. 1954. Journal of applied physiology, 102 (6), 2232-2239. Systematic analysis of adaptations in aerobic capacity and submaximal energy metabolism provides a unique insight into determinants of human aerobic performance. Acta Physiologica 220, 218–228. Atlas of Men: A guide for somatotyping the adult male at all ages. PLoS One 8, e78636. Hecksteden, A., Kraushaar, J., Scharhag-Rosenberger, F., Theisen, D., Senn, S. & Häkkinen, K. 2007. Medicine and Science in Sports and Exercise, 37 (6), 964-972. & Lightfoot, J. Journal of Physiology 595, 3377–3387. Separate effects of intensity and amount of exercise on interindividual cardiorespiratory fitness response. 2015. 2015. Sports Medicine 49, 1–7. There are no nonresponders to resistance-type exercise training in older men and women. 2009. & Scribbans, T. 2013. 2009. Churchward-Venne, T., Tieland, M., Verdijk, L., Leenders, M., Dirks, M., de Groot, L. Experimental Physiology 100, 577–588. 2018; Pickering & Kiely 2019). 2015. Helsingin Urheilulääkäriasema. & Meyer, T. Do Non-Responders to Exercise Exist – and If So, What Should We Do About Them. Dankel, S. Sheldon, W. Coyle E. 2016. Hubal, M., Gordish-Dressman, H., Thompson, P., Price, T., Hoffman, E., Angelopoulos, T., Gordon, P., Moyna, N., Pescetello, L., Visich, P., Zoeller, R., Seip, R. Heterogeneity in resistance training-induced muscle strength and mass responses in men and women of different ages Age, 38 (1). Atkinson, G. & Al, E. Differences in adaptations to 1 year of aerobic endurance training: Individual patterns of nonresponse. 2017. & Clarkson, P. Pickering, C. Tutkimus on pitkälti keskittynyt minimoimaan matalan vasteen yksilöiden määrää. 1994. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 tuneella tarkasteluvälillä”. & Koralsztein, J. & Batterham, A. 2018. Sports Medicide 50, 231–238. 2005. 1984. True and false interindividual differences in the physiological response to an intervention. & Phillips, S. 2017. Refuting the myth of non-response to exercise training: ‘non-responders’ do respond to higher dose of training. Journal of Applied Physiology 98, 2191–2196. PEKKA MATOMÄKI, FT, LitM Kestävyysvalmentaja, T:mi Kuntopolku, Lieto; Jatko-opiskelija, liikuntafysiologia, Jyväskylän yliopisto pmatomaki@gmail AAPO RÄNTILÄ, LitM Urheiluvalmentaja, Fysiikkavalmennus.fi, Helsinki aaporant@gmail.com LÄHTEET Ahtiainen, J., Walker, S. Käytännössä tällöin tulisi pyrkiä löytämään ne muuttujat, joita käyttämällä voitaisiin ennustaa mikä harjoitustyyppi toimisi yksilöllisesti. & Loenneke, J. Mammalian Genome 29, 48–62. Adverse metabolic response to regular exercise: is it a rare or common occurrence. Changes in weight, waist circumference and compensatory responses with different doses of exercise among sedentary, overweight postmenopausal women. PLoS One. & van Loon, L. Variability in muscle size and strength gain after unilateral resistance training. 2020. Bouchard, C., Blair, S., Church, T., Earnest, C., Hagberg, J., Häkkinen, K., Jenkins, N., Karavirta, L., Kraus, W., Leon, A., Rao, D., Sarzynski, M., Skinner, J., Slentz, C. 17.4.2020 Lortie, G., Simoneau, J., Hamel, P., Boulay, M., Landry, F. Responses of maximal aerobic power and capacity to aerobic training. Vollaard, N., Constantin-Teodosiu, D., Fredriksson, K., Rooyackers, O., Jansson, E., Greenhaff, P., Timmons, J. Cluster analysis tests the importance of myogenic gene expression during myofiber hypertrophy in humans. Bamman, M., Petrella, J., Kim, J., Mayhew, D. Familial aggregation of VO2max response to exercise training: results from the HERITAGE Family Study. Lehtonen, E. & Kiely, J. Scharhag-Rosenberger, F., Walitzek, S., Kindermann, W. Individual response to exercise training a statistical perspective. Times to exhaustion at 100% of velocity at VO2max and modelling of the time-limit/velocity relationship in elite long-distance runners. 1999. & Joyner, M. & Bouchard, C. Muscular and systemic correlates of resistance training-induced muscle hypertrophy. Molecular networks of human muscle adaptation to exercise and age. Parempi ilmaisu on ”matalan vasteen” yksilö (low responder), sillä kuten yllä huomattiin, jokainen yksilö saa positiivisia vasteita harjoittelusta. Journal of the American Medical Directors Association, 16 (5), 400-411. 2015. Mayo Clinic Proceedings 90, 1506–1514. PLoS One 4, e4515. Bouchard, C., An, P., Rice, T., Skinner, J., Wilmore, J., Gagnon, J. Montero, D. Phillips, B., Williams, J., Gustafsson, T., Bouchard, C., Rankinen, T., Knudsen, S., Smith, K., Timmons, J. 7 (5), e37887. Inter-individual variation in adaptations to endurance and resistance exercise training?: genetic approaches towards understanding a complex phenotype. 2013. & Blair, S. Journal of Applied Physiology 87, 1003–1008. International Journal of Sports Medicine 5, 232 236 Lundby, C., Montero, D. Peltonen, H., Holviala, J., Sillanpää, E., Karavirta, L., Sallinen, J., Mikkola, J., Valkeinen, H., Mero, A., Hulmi, J. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 22, 113–118
Symposio järjestetään ensimmäistä kertaa webinaarina. Tapahtuma on osallistujille ilmainen! Koronaepidemian Soveltava liikunta tiedon kautta käytäntöön Käytännön ohjeita ja kokemuksia soveltavasta liikunnasta koronaviruksen aikana Soveltavan SYMPOSION OHJELMA: vaikutukset heikoimmassa asemassa olevien fyysiseen aktiivisuuteen liikunnan koulutus ja hankkeet Soveltavan liikunnan symposio webinaari 3.9.2020 # S L S 2 Tutustu tarkem paan ohjelm aan ja ilmoitt audu mukaa n! lts.fi/ta pahtum at /sls20. Soveltavan liikunnan symposiossa arvioidaan soveltavan liikunnan nykytilaa, esitellään uusia tutkimuksia ja hankkeita ja käsitellään ajankohtaisia asioita soveltavan liikunnan alueelta
Troponiini on hyvin herkkä sydänlihasvauriota kuvaava merkkiaine, jonka pitoisuus verenkierrossa nousee erityisesti sydänlihasvaurion yhteydessä hapenpuutteen seurauksena. Se voi kohota myös monissa vakavissa yleissairauksissa, kuten sepsiksessä, keuhkoveritulpassa, sydämen vajaatoiminnassa, vaikeissa keuhkosairauksissa ja nopeissa rytmihäiriöissä, jotka kuormittavat sydäntä ja verenkiertoelimistöä tai aiheuttavat voimakkaan elimistön stressireaktion. Kiinalaisen katsausartikkelin mukaan viruksen tartuttavuus lähikontaktissa on samaa luokkaa kuin influenssaviruksella ja yleisimmällä flunssaviruksella rinoviruksella. Oireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa tartunnasta, mutta voivat ilmetä myös vasta seuraavan viikon aikana. Virus siirtyy soluihin saman reseptorin (ACE2) kautta kuin aiemmin tunnettu SARS (severe acute respiratory syndrome). Virus löydettiin loppuvuodesta 2019 kun se aiheutti Kiinassa keuhkokuumeita (Lu ym. SARS-CoV2 tarttuu pisaraja kosketustartuntana, mutta uutta näyttöä on myös aerosolitartunnasta. COVID-19 – äärimmäiset vaikutukset COVID-19 voi aiheuttaa pahimmillaan vaikean koko elimistön äärimmilleen kuormittavan yleisinfektion, jolloin joskus voidaan todeta myös sydänlihaksesta vapautuvan troponiinipitoisuuden nousua. COVID-19 -infektio voi myös levitä urheilutapahtumien yhteydessä. Suomessa infektioon menehtyneet ovat olleet useammin iäkkäitä ja valtaosalla heistä on ollut jokin perussairaus. Alkuvaiheen oireita voi olla myös hajutai makuaistin heikkeneminen, vatsaoireet tai kurkkukipu. COVID-19 (coronavirus disease 2019) on uusi infektiotauti, jonka aiheuttaa uudenlainen koronaviruksiin kuuluva ”Severe Acute Respiratory Syndrome (SARS)Coronavirus (CoV)-2”. Merkkiaine reagoi erityisen herkästi rasituksessa tai elimistöä kuormittavissa äkillisis. Kaikille tartunnan saaneille ei kehity merkittäviä oireita ja oireettomat tartunnat näyttävät olevan yleisiä. Se kannattaa kuitenkin diagnosoida, sillä tauti voi heikentää pitkään urheilijan suorituskykyä. Taudinkuva on suurimmalla osalla tartunnan saaneista vain lievä hengitystieinfektio, mutta se voi johtaa, erityisesti iäkkäämmillä henkilöillä, sairaalahoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Tartuntaketjuissa korostuu tiivis yhdessä oleminen, kuten paljon yleisöä keräävät urheilutapahtumat ja juhlat. SARS-CoV2 ei kuitenkaan näytä aiheuttavan voimakasta taudinkuvaa lapsilla, eivätkä lapset näytä epidemian alkuvaiheen kokemusten perusteella olevan keskeinen tartunnan välittäjä. 2020, Weston ja Frieman 2020). Siksi vakavampien infektioiden yhteydessä seurataankin veren hyytymisarvoja ja käytetään tarvittaessa verenohennuslääkkeitä. Usein hengitysteiden virusinfektiot leviävät erityisesti lasten keskuudessa ja päiväkodeista ja kouluista kodin kautta aikuisiin. Sen uskotaan lähteneen leviämään lepakoista. Keuhkojen bakteeri-infektiot voivat komplisoida COVID-19 -virusinfektiota ja siksi myös antibioottien käyttöä suositaan keuhkokuumeen yhteydessä. Koska troponiini on herkkä sydänlihasvauriota kuvaava merkkiaine, sen pitoisuus saattaa nousta joillakin äärimmäisessä fyysisessä rasituksessa, kuten maratonjuoksun aikana (Paana ym. Vakavimmissa infektioissa keuhkomuutosten lisäksi myös sydänlihasvaurion merkkiaineiden pitoisuudet voivat nousta ja taudinkuvaan voi liittyä rytmihäiriöitä, vaikka kyse ei ensisijaisesti olisikaan tyypillisestä sydänlihastulehduksesta (Ammirati ja Wang 2020). Taudinkuva tarkentuu vähitellen Taudin luonteesta ja hoitomenetelmistä on kertynyt tietoa ja kokemusta erityisesti maista, joissa epidemia on jo ollut voimakas (NICE 2020). alaraajojen syviin laskimotukoksiin ja edelleen keuhkoveritulppaan sekä muiden verisuonten tukoksiin. Joissain tapauksissa potilaan taudinkuva voi muuttua nopeastikin elimistön hapeCOVID-19 – uusi haaste myös urheilijoille tuksen ja hengityksen lisätukea vaativaksi, jolloin tarvitaan tehohoitoa. 2019). Tähän liittyvä tulehdusreaktio voi vaurioittaa muitakin elimiä kuin keuhkoja. Tautiin voi liittyä voimakas ns. Vaikeampiin taudinkulkuihin on todettu liittyvän lisääntynyt veren hyytymistaipumus, joka voi johtaa esim. 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 C COVID-19 on ollut toistaiseksi harvinainen sairaus nuorten urheilijoiden ikäryhmässä ja oireet ovat yleensä lievät. Tyypillisiä usein hitaasti vaikeutuvan taudin oireita ovat yskä, kuume, väsymys ja lihassäryt ja vakavammissa tautimuodoissa hengenahdistus ja rintakipu. sytokiinimyrsky (cytocine storm syndrome; CSS), jolloin tulehduksen välittäjäaineiden (sytokiinit) pitoisuus nousee rajusti