1 . j • ' '1· f ........ ' !..J J • r. -r r:J lr l 'I .J::
Tuoreen eurooppalaisen selvityksen perusteella näyttää siltä, että eri maiden asukkaiden liikuntamäärissä on eroja. Tässä ovat menneet erilaiset terveysja kuntoliikuntamääritelmät osin sekaisinkin. USA:ssa. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. Merkkipäivän aiTampereella pidettiin kesäkuussa Euroopheena oli USA:n korkeimpalaisen terveysliikunnan verkoston kokous, man lääkintäviranomaisen jossa pohdittiin, tarvitseeko Eurooppa omat antama maailman ensimmäinen terveysliikuntasuositus vuonna 1996. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 3/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi /. Edellä mainitussa yhdysvaltalaisessa kokouksessa tuli myös esiin, että päivitetty terveysliikuntasuositus on valmisteilla. Myös liikunnan toteutuminen näyttää olevan erilaista eri maissa. Tämän ovat osoittaneet lukuisat yritykset luoda yhtenäinen ja kattava fyysisen aktiivisuuden kyselyja seurantamenetelmä, jossa kyselyjen avulla voitaisiin verrata eri maita. Toisaalta on todettu, että vaikka lapsia neuvoloissa ja koulussa seurataan kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla, tietyt yksinkertaisetkaan mittaustulokset kuten paino ja pituus eivät ole automaattisesti edes saman kunnan terveyspäättäjien käytössä, puhumattakaan että voisi käyttää vertailuun toisten alueiden tietoja. Tämä johtuu liiallisesta syömisestä eli energiansaannista energiankulutukseen nähden. Niinpä kotimaassa on alkukesästä jatkunut tuoreen liikuntalajigallupin innoittamana keskustelu siitä, mikä osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että väestömme niin lapset kuin aikuisetkin lihovat. Suositusten tieteellinen perustahan ei sinänsä muutu, vaikka siirrytään eri mantereelle, mutta liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden käsittäminen ja myös päättäjien toimeenpano voivat olla erilaisia eri kulttuureissa. Tämäkin puoltaisi erilaisten suositusten laatimista erilaisille ryhmille eri tavoittein ja eri keinoin. Itse asiassa kuntoliikunta on helpompi ihmisiltä kyselylomakkeella lyhyesti kysellä kuin selvittää monimuotoisen kevyempikuormitteisen terveysliikunnan määrää. Asian kunniaksi oli järjestetty arvovaltainen kansainvälinen tieteellinen seminaari liikunnasta ja kansanterveydestä, mutta valitettavasti harvoja suomalaisia osallistui kokoukseen lukuun ottamatta muutamaa kansallista pioneeriamme. Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Kansi: Gorilla/ Mikael Andersson Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Terveysliikuntaan kuuluu myös erilaisia ruumiillisia ponnistuksia ja muuta arkiliikuntaa, joita voi olla vaikea omasta arjesta arvioida, koska ne usein tapahtuvat lyhytkestoisina pätkinä. Jo sinänsä termit liikunta, liikkuminen ja urheilu saavat erilaisia merkityssisältöjä ja osin tiedostamattomia painotuksia eri kielissä. vuosikerta ISSN 0358-7010. Ilmiö on samantyyppinen kuin keskustelu siitä, onko koululaistemme kunto huonontunut, koska käytössä ei ole kuntotestausjärjestelmää, terveysliikuntasuosituksensa alkuperäisten yhdysvaltalaisten sijaan. TERVEYSLIIKUNNAN ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN KATRIINA KUKKONEN-HARJULA erveysliikunta vietti 10-vuojoka olisi pysynyt samanlaisena useita vuositisjuhlaansa tänä keväänä kymmeniä. Yksityiset ja maksulliset liikuntaseurat, 'klubit', näyttävät ainakin toistaiseksi olevan tärkeämpiä liikuttajia muualla kuin Suomessa, jossa harvaan asuttu maa edelleenkin mahdollistaa yksin tai pienessä perhetai ystäväpiirissä tapahtuvan luontoliikkumisen tai työmatkaliikunnan
Terveydenhoitohenkilökunnalta saatu tieto ja opastus on merkittävä keino saada iäkkäät kiinnostumaan liikunnasta. Uusimpien väestötutkimuksten mukaan sosiaalinen pääoma edistää hengissä säilymistä melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnista luopuminen ja selvästi tehokkaammin kuin laihduttaminen tai liikunta. Pauli Vuolle, Tiinu Wuolio 26 Hyvä aerobinen kunto vähentää stressiä opettajan työssä. Anna Rantanen 31 Yleisurheilun MM-kisat 2005 Helsingissä mihin rahat päätyivät. Mikko Salasuo TUTKITTUA 57 Väitösuutiset. Helena Viholainen 21 POLTTOPISTEESSÄ:Tutkittu tieto nopeasti kotimaiseen käyttöön. Laaja-alaisuus on haaste koulutukselle. Jukka Karvinen 47 Tarvitseeko Eurooppa omat terveysliikuntasuosituksensa. Mikael Fogelholm 45 Koululaiset liikkeelle: Liikunta luomaan kouluyhteisön hyvinvointia. Jari Eskola 56 Enemmän kuin osiensa summa. Markku T Hyyppä 10 Sosiaalinen tuki, itsearvostus ja pätevyyden kokemukset heijastuvat nuoruusiän liikunnassa. Jaana Salmela 16 Tallaako lapsi kielensä päälle. Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille myönnetään valtionavustusta jatkossa pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuva liikunnanohjaaja voi toimia mm. Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen 34 Kuntotestauksen ammattitaito rakentuu teorian ja käytännön vuoropuheluna. Kari Keskinen 22 Liikuntatieteellinen Seura Höyrypäisyydestä asialinjalle, liikaakin. Hyvä stressi edesauttaa jaksamista. Nuoruusiässä sekä tyttöjen että poikien elämässä tärkeimpiä ihmisiä ovat vanhemmat, sisarukset, ystävät ja seurustelukumppani . Tyttöjen ja poikien välillä on kuitenkin tärkeitä sosiaalisiin suhteisiin ja minäkokemukseen liittyviä eroja . Tiina Ritvanen 28 Motivointi on haaste viestinnälle. matkailun, kilpaurheilun, kuntoja terveysliikunnan, lasten liikunnan, kuntotestauksen ja soveltavan liikunnan parissa . Kisojen taloudelliset riskit olivat täysimääräisesti kisaorganisaation sekä Suomen valtion kannettavana. Eeva Kaunismaa POHDITTUA 53 Onko kilpaurheilussa tilaa itsensä kehittämiselle. Kirsi Hämäläinen, Ulla Härkönen, Paula Harmokivi, Kalle Tiihonen, Timo Vuorimaa, Reino Kärkkäinen, Pekka Pitkälä, Mika Vähälummukka 39 Tutkimusuutisia TAPAHTUNUTTA 43 Nuoret lihovat muuttuuko koululiikunta. Kunto ja ikä vaikuttavat opettajien jaksamiseen. Stafettkarnevalen -yhteisöhengen lujittaja. Tero Viljanen LUETTUA 54 Litet bättre. 2 Pääkirjoitus. Pekka Oja 50 Luuja murtumatutkimuksen huippukokous UKK-instituutissa: Liikunta turvaa luun terveyttä Pekka Kannus 52 Kolmivuotiseen tutkimusrahoitukseen. Kun liikuntasosiologian emeritusprofessori Pauli Vuolle haastatteli kahta liikuntatutkimuksen ja -politiikan vaikuttajaa emeritusprofessori Risto Te lamaa ja liikuntaneuvos Joel Juppia, oli pinnalla odotetusti liikuntakasvatuksen ja -suunnittelun tutkimus, tiedottaminen ja vaikuttaminen. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Talkoohengestä koituu hyvinvointia. Varhainen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista.Liikuntataitojen oppimisen ongelmat ja kielellisten taitojen oppimisen ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. MM2005-kisat tuottivat IAAF:lle noin 20 miljoonaa euroa
Staf ettkarnevalen 4 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /&x;
HYYPPÄ Uusimpien väestötutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma edistää hengissä säilymistä melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnista luopuminen ja selvästi tehokkaammin kuin laihduttaminen tai liikunta. yhteisöhengen lujittaja LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2000 5. Teksti: MARKKUT
Sosiaalinen pääoma tuottaa hyvinvointia ja terveyttä. Kevättalven aurinko lämmitti kyläkoulun ohi kiemurtelevaa asfalttitietä. Juohsuhuivan asfaltin pätkä löytyi kylästämme, jonne kolmen naapurinhylän koululaiset olivat tulleet harjoittelemaan liihunnanopettajan ohjauksessa. Muutamia ennakkoluulottomia työtovereitani olen pyytänyt katsomaan FST:n Stafettkarneval-lähetystä. Kuvassa päävaikutussuunta (paksut nuolet) ja väistyvä vaikutussuunta (ohuet nuolet) on varmistettu väestötutkimuksin.. Siitä on paisunut mahtava liikuntaja showtapahtuma, joka kokoaa toukokuun toiseksi viimeiseksi perjantaiksi ja lauantaiksi joukkueita kaikista suomenruotsalaisista kouluista (Åström ym. Tuomelan kehittämä sosiaalisten toimintojen (social practices) teoria kuvaa "erilaisia sosiaalisen tekemisen ja toiminnan käsitteitä, erityisesti usean agentin (toimijan) yhdessä intentionaalisesti suorit6 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 tamia tekoja sekä näitä tekoja käytännöllisen päättelyn kautta perustelevia nk. Lumipälvet surhastuivat vauhdilla. Se höyrysi lämpöä. Tajusin, että kyse oli koululaisten viestiharjoittelusta, sillä Staf etthamevalen oli runsaan kuukauden kuluttua Helsingin Olympiastadionilla. Esimerkiksi suomenruotsalainen elämäntapa ja pohjalainen liikuntakulttuuri ovat me-hengen läpäisemiä peruskulttuureita. Me-intention vallassa yhteisössä tai ryhmässä jokainen uskoo , että ryhmän jokainen toimija aikoo tehdä tavoitteena olevan teon. "Me yhdessä aioimme tehdä sen" ja yhteiset uskomukset muodostavat measenteen (Tuomela 2002), jota tarvitaan yhteisöllisyyden muodostumiseksi (kuva 1) (Hyyppä 2002, 2005). ". Kaikille yhteisön toimijoille yhteinen intentio ei vielä riitä, vaan luottamusta toisten tavoitteisiin tarvitaan me-hengen luomiseksi. luottamuksellisesta vuorovaikutusverkostosta, osallistumisesta ja harrastustoiminnasta koostuvan sosiaalisen pääoman edellytys. Me-intentiot, so. Kannustuskuoroon kuuluminen on yhtä tärkeää kuin viestijoukkueisiin osallistuminen. Nuoren kansakunnan yhdistysinto teki niin suuren vaikutukseen ranskalaiseen, että hän kirjoitti "mikään ei ansaitse suurempaa huomiota kuin Amerikan henkiset ja moraaliset yhdistykset" Vieläkin amerikkalaiset ovat yhdistysten lukumäärässä kansojen kärkisijoilla heti Pohjoismaiden jälkeen (Putnam 2000). Yksi juoksi hapula kädessä minua hohti ja pysähtyi hengästyneenä. Kyse ei ole tiukkailmeisestä urheilukilpailusta, vaan hauskasta yhdessäolosta. Jokaista erillistä sosiaalista tekoa tehdessään kullakin toimijalla täytyy olla käsitys ryhmätavoitteesta (Tuomela 1983, 2002). Me-henki on sosiaalisen pääoman "pullon henki': so. Kysyin kapulan kuljettajalta, löytyykö pienestä hylähoulustamme viestijouhhueellinen. He ovat ilahtuneina ihmetelleet, miten liikuntatilaisuus voi olla näin monipuolinen ja hyvää oloa tihkuva. TVkatsojakin aistii Stafettkarnevalenin yhteisöllisyyttä ja tulevaisuuden uskoa pursuvan tunnelman. me-intentioita (me-tavoitteita) ja yhteisiä uskomuksia" (Tuomela 1983). Joka puolelta Suomea saapuneet joukkueet kisailevat omissa sarjoissaan, koululaisten suosikkimusiikki raikaa Stadionilla, ja etukäteen hyvin harjoitelleet kannustuskuorot kajauttelevat riimejään. istähän tässä on kysymys. Tilaisuus televisioidaan ruotsinkielisellä kanavalla suorana lähetyksenä, mutta vain harva suomenkielinen on tämän havainnut. Nykyisin järjestöelämä tuntuu luonnolliselta tavalta toimia kansalaisyhteiKuva 1. 2001, Stafettkarnevalen 2006) . Varmaankin se, ettei Ranskassa tunnettu kansalaisten vapaaehtoista toimintaa, eikä Euroopassa demokratia tarkoittanut samaa kuin Yhdysvalloissa. Tyttö vastasi, ettei tietenkään, mutta naapurinhylien koululaisten kanssa yhdessä saadaan joukkue kasaan. Stafettkarnevalenin "isä" Carl-Olaf Homen toi idean Yhdysvalloista. Peruskulttuurista me-henkeen Filosofi Raimo Tuomelan tutkimukset ovat teoreettiseksi avuksi pohdittaessa ihmisyyteen kuuluvan sosiaalisen toiminnan, myös yhteisöllisyyden, luonnetta. Koululta metsään suheltava pururata oli vielä hiihdettävissä. Suomenruotsalaiset koululaiset, opettajat ja vapaaehtoiset toimitsijat ovat vuodesta 1961 lähtien vuosittain kokoontuneet viestikarnevaaliin Helsingin Olympiastadionille. Talkoot sosiaalisen pääoman metaforana Satakahdeksankymmentä vuotta sitten ranskalainen Alexis de Tocqueville kierteli Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa (Tocqueville 2006). Mikä vapaaehtoisissa järjestöissä ja yhdistyksissä saattoi innostaa ranskalaisvierasta. Tuo yhteisöllisyys näyttää perustuvan vanhan kulttuurin sisältämään me-henkeen. Hämmästyin nähdessäni kourallisen lenhhivarusteisia lapsia asfaltilla. Sosiaalisella toiminnalla Tuomela tarkoittaa usean henkilön yhdessä suorittamaa toimintaa,jossa henkilöt "sopivalla tavalla suhteuttavat toimintansa toisten toimintaan tavoitellessaan jotain yhteistä päämäärää tai noudattaessaan jotain yhteistä sääntöä, käytäntöä tms
Sosiologi Pierre Bourdieu käytti sosiaalisen pääoman käsitettä ennen Putnamia, ja hänen määritelmänsä sisälsi keskenään verkostuneiden yksilöiden vallankäyttöä yhdistyksissään (Bourdieu 1977, 1980, 1986) . Näin tulkittuna yhteisöllisyys sopii myös Tuomelan (2002) sosiaaToistaiseksi ei tiedetä, miten sosiaalisen pääoman vaikutus välittyy kansanterveydeksi. Putnam teki italialaisten kumppaniensa kanssa 1980-luvulla laajan selvityksen italialaisten vaurauden ja demokratian alue-eroista. Valtiotieteilijä Robert D. Muualla lähes tuntematon ilmiö on suomalaiskansallista henkistä pääomaa. Varhaislapsuuden kaltoinkohtelusta seuraa pysyviä psykofysiologisia muutoksia, jotka heikentävät aikuisiän rasitustilanteista selviämistä. Tutkimus julkaistiin vuonna 1993 nimellä Making democracy work (Putnam 1993). Bouedieuta mukaillen korostan sosiaalisen pääoman yksilötason vaikutuksia. Talkoot tarkoittaa vastikkeetonta naapurija tuttavaapua, jota tarvitaan jonkin hankkeen toteuttamiseksi. Määrittelen sosiaalisen pääoman myönteiseksi ryhmäintentioon perustuvaksi kansalaisaktiivisuudeksi, joka emegoituu (ilmaantuu) kansalaisten keskinäisissä vuorovaikutusverkostoissa tiettyjen ehtojen vallitessa. Kutsun sitä tieteellisellä nimellä sosiaaliseksi pääomaksi. Bourdieu ei pidä yhdistystoimintaa välttämättä myönteisenä kansalaistoimintana. Tulosten kannalta on samantekevää, onko yhteistoiminnan me-henki seurausta suomalaisten talvisodan hengestä, tai perustuuko se haluun rakentaa yhdessä liikuntapaikka. sössä myös EU:ssa. Hyyppä 2002, Ruuskanen 2002, Forsman 2005, Iisakka 2006). Suomessa sosiaalista pääomaan on esitetty paikkaamaan surkastuvaa hyvinvointivaltiotamme (esim. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/20Cf3 7. Ennen pitkää yhdistykset toimivat kuten mikä tahansa valtapeli, jossa yhdistys kamppailee elintilasta toisten yhdistysten kanssa. Sosiaalisen pääoman toinenkin tuleminen tapahtui Yhdysvalloissa, mutta lähtöaskel otettiin Italiassa. Vaikka talkoohenki kansallisena hyveenä on hiipunut 1950-luvun kultaajoistaan, vielä sitä löytyy kansalaisyhteisöissä, kuten liikuntaja urheiluseuroissa. Kiinnostavimmat teoriat nojautuvat stressin käsitteeseen ja· psykofysiologisen säätelyn pysyvään muutokseen. Pyyteetön naapuriapu, jota tutut ja tuntemattomat avittavat, kertoi 1800-luvun Yhdysvaltojen yhteisöllisyydestä, siitä samasta, jota Suomessa kutsutaan talkoiksi. Määritelmäni mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa kansanryhmälle tai väestölle ominaista yhteenkuuluvuutta, joka näkyy lukuisina vapaaehtoisina kansalaisjärjestöinä ja keskinäinen luottamuksen pönkittäminä toimintaverkostoina (Hyyppä 2002)
1,6 1,4 1,,2 1 0,8 0,6 0,4 G,l AttllvlDN Kuva 3. Joka kymmenes miespuolinen toimi urheilujärjestöissä tai liikuntakerhoissa, mikä oli suosituin vapaaehtoistyön muoto. Hän perustaa näkemyksensä tarkkoihin ja ajankohtaisiin lukuihin, jollaisia Yhdysvalloista on vaikea saada. 2006). 8 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /20CJ3 rannikkoseutu) suomenja ruotsinkielisten sosiaalista pääomaa, selvitimme muuttoliikkeen, tuttavaverkoston, keskinäisen luottamuksen, vapaa-ajalla tapahtuvan sosiaalisen osallistuminen, kulttuuriharrastustoiminnan ja yhdistyksiin kuulumisen laadullisia ja määrällisiä eroja kieliryhmien välillä (Hyyppä ja Mäki 2001, 2003). Karkeasti arvioiden puoli miljoonaa suomalaista toimii liikunta-alan vapaaehtoisissa tehtävissä. Hyyppä 2002, 2004, Ruuskanen 2002, Iisakka 2006). Pohjanmaan väestöstä 27 prosenttia oli osallistunut liikuntatai urheilujärjestön toimintaan kysymystä edeltäneen vuoden aikana. Suomessa etenkin harrastusyhdistysten luku on kasvanut 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Sosiaalisen pääoman operationalisointi mittaamista varten ei ole helppo tehtävä. Toisaalta osallistuvat miehet ja naiset olivat merkitsevästi lisänneet liikuntaja ulkoiluharrastustensa määrää, mikä kertoo liikuntasuositusten tehokkuudesta (kuva 2) (Hyyppä ym. Se on asetettu 1,0:ksi kuvaamaan vapaa-aikanaan kohtuullisesti (keskimmäiset neljännekset) kansalaisja harrastustoimintaan osallistuvia. Poliittisiin ja ammattiyhdistysten järjestötoimintaan osallistuvien määrä on kyllä laskenut 1980-luvulta lähtien. Liikuntaja urheilujärjestöihin osallistuneiden prosenttiosuudet ovat kasvaneet vuodesta 1981 vuoteen 2002 (lisakka 2006). Hyvinvointija terveystutkimuksissa sosiaalinen pääoma tavoitetaan kuitenkin yksilötasolla likimääreinä (lähisuhteet, luottamus ja vastavuoroisuus, sosiaalinen osallistuminen ja harrastaminen, luottamus viranomaisiin, kansalaisosallistuminen ja yhteisön ominaisuudet) (ks. Vertaillessamme Pohjanmaan rannikon (Vaasan Uikuntajlirjest6toimintaao o alliltumioen, % 1 llthd Naiset YlllttllJi 1 30 ...------l==============-~ 2S i 20 15 10 5 1981 1991 2002 Kuva 2. Sekaannusta ssuraa jo määritelmästä, joka viittaa yhteisön ominaisuuteen. julkaisematon). Aktiivisesti (ylin neljännes) osallistuvien kuolemanvaara on 14 % pienempi ja passiivisten (alin neljännes) 44 % suurempi kuuin kohtuullisesti osallistuvien. Vaikka Pohjanmaan suomenkielinen väestö edustaa käyttäytymiseltään ja hyvinvoinniltaan "prikulleen" keskivertosuomalaisia, urheiluja liikuntajärjestöaktiivien väestöosuus (miehistä 32 %. Talkoot, kuoro tai muu vapaaehtoinen yhdessä toimimiseen perustuva kansalaisaktiivisuus täyttää määritelmän ehdot. Esimerkiksi liikuntaja urheilujärjestöissä toimiminen sisältyi tutkimuksemme sosiaalisen pääoman operationalisointiin ja mittaamiseen. Tilastokeskuksen viimeisen ajankäyttötutkimuksen mukaan kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana 29 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä. Pystyakselilla esitetään kuolleisuuden vaarasuhde. Seuraavassa Mini-Suomi Terveystutkimuksen 24 vuoden seuruututkimuksessa käytimme vapaaajan sosiaalista osallistumista ja luottamusverkostoa sosiaalisen pääoman mittaamiseen. Valmistumassa olevan jatkotutkimuksemme (Terveys 2000:n kaupunkilaisotos) ennakkotiedot osoittavat, että samat vapaa-ajan yhdistystoimintaan osallistumattomat miehet (46 %) ja naiset (60 %) ovat pysyneet 20 vuoden ajan "sohvaperunoina". Vastapainoksi taide-, kulttuuri-, liikunta-, ympäristö-, museo-, perinne-, opintoja sivistysyhdistykset, sukuseurat sekä moottorija autokerhot ovat kasvattaneet osuuttaan. Kriittisimmät epäilevät väitettä, sillä vapaaehtoisen yhdistysja harrastustoiminnan muodot muuttuvat nopeasti. lisen toiminnan määritelmään. Urheilutai liikunta järjestöissä toimiminen oli naistenkin vapaaehtoistyön suosikki (kuva 2) (lisakka 2006) . Muut terveyden vaaraja suojatekijät (ikä, lihavuus, koettu terveys, lääkärin toteamat taudit, sosiaalinen asema, koulutus, terveyskäyttäytyminen jne.) on huomioitu (eli vakioitu) (Hyyppä ym. Yhdistystoiminnan asiantuntija Matti Siisiäinen esittää, että Suomessa yhdistystoiminta ei ole kriisissä, vaan päinvastoin voimistuu. 2006) . Liikuntaja urheilujärjestöaktiivit Putnam väittää, että Yhdysvalloissa yhdistystoiminta on vähenetynyt viimeisten vuosikymmenten aikana (Putnam 2000) . Suomessa kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja seurojen kokonaismäärä ei ole pienentynyt, ja vuositasolla eniten yhdistyksiä rekisteröitiin vuonna 1997. Perusteellisesti tutkitut 8000 henkilöä edustavat koko Suomen 30vuotta täyttänyttä väestöä (Hyyppä ym
En anna tieteellistä vastausta toistuvasti esitettyyn kysymykseen siitä, miten voimme kerätä sosiaalista pääomaa. 2006). Åström A-M.Stafettkarnevalen som evenemang ungdomen som aktör. Hyyppä MT. Helsinki: Tilastokeskus, 2006. The forms of capital. Selkokielellä tuloksemme tarkoittavat, että jos haluaa elää pitkään, kannattaa osallistua talkoisiin ja liittyä kuoroon mieluiten seurakuntakuoroon. (Hyyppä ja Mäki 2001). LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 9. toim. Kertyykö sosiaalisesta pääomasta kansanterveyttä. Tocqueville de A. ja naisista 25 %) on suurempi kuin muualla Suomessa. Paris: Les Editions de Minuit, 1980 (Sosiologian kysymyksiä. Critique sociale du jugement. Sosiaalinen pääoma ja terveys . Hengissä säilymisen taito Osoitimme väestötutkimuksin, kuinka vapaa-ajan yhdistystoiminta, ystävyysverkosto, uskonnollinen aktiivisuus ja aktiivinen harrastustoiminta liittyvät hyvään terveyteen itsellisinä, kun useat terveyden riskitekijät on huomioitu (analyyseissä vakioitu). Jos haluaa elää pitkään, kannattaa osallistua talkoisiin ja liittyä kuoroon mieluiten seurakuntakuoroon. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001 · 323-351. Helsinki: Gaudeamus, 1983. Suojavaikutus ei selity muilla terveyteen vaikuttavilla tekijöillä, jotka kuitenkin voivat osallistua "sosiaalisen tekijän" välittymiseen yksilöiden terveydeksi. Ruuskanen P. Princeton NJ: Princeton University Press, 2003. La distinction. Elinvoimaa yhteisöstä . Yhteiskuntapolitiikka 2004; 69: 380-386. Lauluääntä ei tarvita. Hyyppä MT, Liikanen H-L. Tlastokatsaus . Helsinki: Gaudeamus, 2006. Civic Tradition in Modern ltaly. Health Promotion International 2006; 21: 5-12. Me-hengen mahti. Lauluääntä ei tarvita. (Hyyppä ja Mäki 2001, 2003). Leisure participation predicts survival: A population-based study in Finland . ln: Richardson JG, ed. Lopuksi korostan, että uusimpien väestötutkimuksten mukaan sosiaalinen pääoma edistää hengissä säilymistä melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnista luopuminen ja selvästi tehokkaammin kuin laihduttaminen tai liikunta. Yksityiskohtana mainitsen, että Pohjanmaan ruotsinkieliset harrastavat kansantanssia erityisen lukuisasti suomenkielisiin verrattuna. The Philosphy of Social Practices. Selvitämme parhaillaan tätä mahdollisuutta. Frankfurt: Surhkamp, 1983). Putnam RD. Tampere: Vastapaino, 1985 (suomennos ja esipuhe Roos JP)). Helsinki: Edita, 2005. Jyväskylä PS-kustannus, 2002. Syy-vaikutussuunta on vapaa-ajan osallistuvasta harrastamisesta eloonjäämiseen (eikä päinvastoin) (kuva 3) (Hyyppä ym. New York, Greenwood Press, 1986: 241-258. Toistaiseksi ei tiedetä, mistä sosiaalinen pääoma syntyy ja miten sen vaikutus välittyy yhteisöstä kansanterveydeksi. Handbook of Theo ry and Research for the Sociology of Education. lisakka L, toim. Bourdieu P. Hyyppä MT, Mäki J. Hyyppä MT, Mäki J, lmpivaara 0, Mäki J. A Collective Acceptance View. Hyypä MT. (Die feinen Unterscheide. Health Education Research 2003; 18: 770-779. Making Democracy Work . MARKKUT. Mini-Suomi Terveystutkimuksen seuruututkimuksessamme vapaa-ajan osallistuvan harrastamisen annosvaikutus osoitti, että aktiivisimmat säilyivät pisimpään hengissä ja kohtuullisesti aktiivisetkin kuolevat myöhemmin kuin passiiviset. Hyyppä MT, Mäki J. Bourdieu P. Demokratia Amerikassa . Tuomela R. Hyyppä MT. Sosiaalinen pääoma Suomessa. Tuomela R. Social participation and health in a community rich in stock of social capital. Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Uusimmat kokeelliset tutkimukset osoittavat, että varhaislapsuuden kaltoinkohtelusta seuraa epigeneettisiä, pysyviä psykofysiologisia elintoimintojen muutoksia, jotka heikentävät aikuisiän rasitustilanteista ("pahasta stressistä") selviämistä (Hyyppä ja Liikanen 2005). Kulttuuri ja terveys. Paris: Les Editions de Minuit, 1977. Teoksessa: Åström A-M, Lönnqvist B, LindqvistY Gränsfolkets barn. Cambridge: Cambridge University Press, 2002. Preventive Medicine 2001; 32: 148-155. HYYPPÄ, LKT, dosentti Kansanterveyslaitos Turku Sähköposti: markku.hyyppa@ktl.fi KIRJALLISUUS Bourdieu P. Ouestions de sociologie. Viittaan alussa esittämääni Stafettkarnevalen -ilmiöön, josta lukija vetäköön johtopäätöksensä. Vaikutusmekanismista on esitetty useita teorioita, joista kiinnostavimmat nojautuvat stressin käsitteeseen, vaikutuksen epigeneettiseen (sukupolvelta toiselle ilman genomin muutosta) siirtymiseen ja psykofysiologisen säätelyn pysyvään muutokseen. Vapaaehtoisessa liikuntajärjestöaktiivisuudessa ei esiintynyt eroja kieliryhmien välillä, vaikka suomenruotsalaiset osallistuvat moniin muihin harrastusryhmiin lukuisammin kuin samalla seudulla asuvat suomenkieliset. lndividual-level relationships between social capital and self-rated health in a bilingual community. Tiede, toiminta ja todellisuus . Jyväskylä: PS-kustannus, 2002. Jyväskylä: PS-kustannus, 2005
Sosiaalinen tuki, itsearvostus ja pätevyyden kokemukset heijastuvat nuoruusiän liikunnassa 10 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006
Lapsuusiän sosiaalisilla suhteilla näyttäisikin olevan tärkeä merkitys nuoruusiän sosiaalisten kehityssiirtojen suuntaajana. Sosiaalisessa tuessa tapahtuneet muutokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia (Helsen, Vollebergh &: Meeus 2000) tuen eri lähteiden merkityksestä. Tytöillä oli käytettävissä sekä lapsuusettä nuoruusiässä merkitsevästi poikia enemmän tärkeitä ihmisiä, joilta he saivat hyväksyntää ja kannustusta. Siirryttäessä lapsuusiästä nuoruusikään tytöt kokevat vanhempien tuen vähenemisen v·oimakkaampana kuin pojat. N uorten kokeman sosiaalisen tuen, pätevyyden ja itsearvostuksen kokemuksilla sekä liikunta-aktiivisuudella on yhteys nuoruusiässä. Tytöillä oli myös poikia laajempi sosiaalisen tuen verkosto ja tytöt pitivät vertaissuhteita tärkeämpinä kuin pojat. Vanhemmat ja vertaissuhteet tärkeitä Nuoruusiässä tyttöjen ja poikien elämässä tärkeimpiä ihmisiä olivat vanhemmat, sisarukset, ystävät ja seurustelukumppani. Nuoruusiässä tytöt kertoivat saavansa ystäviltään enemmän sosiaalista tukea kuin vanhemmiltaan. Tyttöjen ja poikien välinen ero koetussa ystävien hyväksynnässä oli tilastollisesti merkitsevä sekä lapsuusettä nuoruusiässä. Pojat pitävät itseään tyttöjä pätevämpinä ulkonäköön, työhön, kouluun ja liikuntaan liittyvissä asioissa. Se voidaan nähdä myös iälle tyypillisenä itsenäistymiseen tähtäävänä normatiivisen kehitysvaiheen toteutumisena. Sosiaalinen verkosto näyttikin vakiintuneen nuoruusiässä lapsuusiän tasolle sekä tytöillä että pojilla. Tässä artikkelisssa kysymystä tarkastellaan kirjoittajan väitöstutkimuksen tulosten valossa. Tämä sukupuolten ero voi johtua tyttöjen ja poikien välisistä kehityseroista nuoruusLIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 11. Tyttöjen ja poikien välillä on kuitenkin tärkeitä sosiaalisiin suhteisiin ja minäkokemukseen liittyviä eroja. Teksti: JAANA SALMELA Nuoruusiässä sekä tyttöjen että poikien elämässä tärkeimpiä ihmisiä ovat vanhemmat, sisarukset, ystävät ja seurustelukumppani. Kognitiivisen teorian mukaisesti vanhempien tuen määrän vähenemisen ei tarvitse olla pelkästään kielteinen ilmiö. Pojat kokivat puolestaan saavansa nuoruusiässä vanhemmiltaan enemmän tukea kuin ystäviltään. Sekä tytöt että pojat kokivat vanhempien tuen vähenevän ja ystävien tuen hiukan lisääntyvän siirryttäessä lapsuusiästä nuoruusikään. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhempien ja ystävien tuki koettiin pääosin myönteisesti sekä lapsuusettä nuoruusiässä. Tutkimuksen teoreettisena ja empiirisenä lähtökohtana toimi amerikkalaisen kehityspsykologi ja tutkija Harterin kognitiiviseen kehitysteoriaan pohjautuvat sosiaalisen tuen (1985) ja moniulotteista minäkäsitystä (1988) selvittävät mallit. Näissä malleissa huomioidaan yksilön psyykkisten tekijöiden lisäksi myös muiden ihmisten ja liikunnan merkitys yksilön kehityksessä. Ystävien hyväksyntä tärkeää tytöille Sukupuolet erosivat toisistaan ystävien sosiaalisen tuen, pätevyyden ja itsearvostuksen kokemusten suhteen. Tutkimus oli kuusivuotinen kasvatuksen, psykologian ja liikunnan alueita koskeva pitkittäistutkimus (Salmela 2000; 2006) . Myös Colarossi ja Eccles (2003) havaitsivat samansuuntaisen eron ystävien tuen kokemisessa tyttöjen ja poikien välillä. Tyttöjen kokema vanhempien tuen väheneminen nuoruusiässä oli voimakkaampaa kuin pojilla. Vaikka vanhempien tuen koettiin vähenevän siirryttäessä nuoruusikään, nuorten kokemukset tuesta olivat edelleen myönteisiä. Tärkeiden ihmisten määrässä ei tapahtunut muutoksia lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä. On mahdollista, että vanhemmat pitävät tyttöjä henkisesti kypsempinä ja aikuisempina kuin he todellisuudessa ovat, koska tytöt kehittyvät ja kasvavat fyysisesti poikia aikaisemmin. Millaisia muutoksia tapahtuu sosiaalisen tuen kokemisessa sekä liikunta-aktiivisuudessa siirryttäessä myöhäislapsuudesta (10 12 -vuotiaat ) myöhäisnuoruusikään (16 18 -vuotiaat). Ystävien hyväksyntä ja tuki oli tärkeämpää tytöille kuin pojille. Nuoret kokivat saavansa vanhemmiltaan vähemmän tukea kuin lapsuusiässä. Lisäksi poikien itsearvostus on parempi kuin tyttöjen. Tytöillä on poikia laajempi sosiaalisen tuen verkosto ja he pitävät vertaissuhteita tärkeämpinä kuin pojat. Myös Hay ja Ashman (2003) havaitsivat, että tytöt ovat poikia kiinnostuneempia vertaissuhteista
Pojat pitivät itseään tyttöjä pätevämpinä ulkonäköön, työhön, kouluun ja liikuntaan liittyvissä asioissa. 12 iässä. Pojat pitivät itseään tyttöjä älykkäämpinä ja he kokivat. Toisaalta myös liikuntaan ja urheiluun liittyvät uskomukset voivat olla edelleen sukupuolisidonnaisia, jonka vuoksi tytöt eivät pidä liikuntapätevyyttä naisellisen identiteetin rakentumisvaiheessa tavoiteltavana asiana. Poikien kokemukset kouluja työpätevyydestä olivat tyttöjen vastaavien alueiden kokemuksia tilastollisesti merkitsevästi parempia. Ilmeisesti pojat kokevat itsensä liikunnan alueella tyttöjä kyvykkäämmiksi. Kunkel & Burleson 1999; Helsen, Vollebergh & Meeus 2000; Colarossi & Eccles 2003) mukaisesti tytöt kokevat saavansa lapsuusiästä aikuisuuteen saakka ystäviltään sosiaalista tukea enemmän kuin pojat. Sukupuolittain tarkasteltuna ulkonäön ja liikunnan alueita koskevat tutkimustulokset olivat LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 samansuuntaisia Harterin (1999) tulosten kanssa. Aiempien tutkimusten (mm. Lisäksi poikien itsearvostus oli parempi kuin tytöillä. Lisäksi feminiiniseen sukupuoleen on perinteisesti yhdistetty enemmän sosiaalisia taipumuksia kuin maskuliiniseen sukupuoleen. On mahdollista, että tytöt ovat poikia edellä autonomisuuden kehityksessään, jolloin ystävien tuen merkitys korostuu nuoruusiässä vanhempien tuen merkityksen vähentyessä. Ilmeisesti myös sosiaaliset paineet ja median luoma mielikuva naisihanteesta vahvistavat tyttöjen vääränlaista minäkuvaa omasta ulkonäöstä. Harterin (2000) mukaan tyttöjen omaan ulkonäköön yhdistyvät kielteiset kokemukset liittyvät yhteiskunnan asettamiin kauneusnormeihin
Tällöin vanhempi vahvistaa nuoren minäkäsityksen, sosiaalisten taitojen, sosiaalisen vastuuntunnon, pätevyyden ja itsenäistymisen kehittymistä. Seurantatutkimukseen osallistuneitten tyttöjen liikunnan määrä myöhäislapsuudessa ja nuoruusiässä Pojat (n=77), myöhäislapsuus _._ Pojat (n=68), nuoruusikä 60-r--------------------------, 50+----------------,,,-.e----------1 40 +--------__,==:;::.~~..,....::::...., ____ ---l 20 -t--------,,---".:9'...._ _________ _,.::------; 10 +---~~::=-'""""------------------, 0+--------.--------,-------,--------1 2 3 4 Lii kunnan osuus % (1 =al le 1 krt./vko, 2=1-2 krt./vko, 3=3-6 krt./vko ja 4=joka päivä) Kuvio 2. Tulokset todensivat Harterin (1985; 1987; 1988; 1990: 2003) mallin, jonka mukaan vähäinen sosiaalinen tuki ja riittämättömyyden tunne tärkeillä pätevyyden alueilla, kuten koulussa, työssä, ystävyyssuhteissa tai liikunnassa ovat yhteydessä alhaiseen itsearvostukseen. Vanhemmat, ystävät, opettajat ja muut läheiset ihmiset voisivat tukea nuorta hänelle tärkeillä alueilla. Olisikin tärkeää oppia arvioimaan realistisesti omia kykyjä ja taitoja sekä vähentämään niiden alueiden tärkeyttä, joilla ei koe olevansa hyvä. Toisaalta vanhempien tulee kunnioittaa myös nuoren psykologista autonomiaa. Tytöt eivät siksi pidä liikuntapätevyyttä naisellisen identiteetin rakentumisvaiheessa tavoiteltavana asiana. Liikuntaan ja urheiluun liittyvät uskomukset voivat olla edelleen sukupuolisidonnaisia. Seurantatutkimukseen osallistuneitten poikien liikunnan määrä myöhäislapsuudessa ja nuoruusiässä LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 13. Nuoret, joiden itsearvostus oli hyvä, osasivat vähentää selvästi niiden alueiden tärkeyttä, joilla he eivät tunteneet itseään päteviksi. Erityisesti tytöt tarvitsevat nuoruusiässä runsaasti itsearvostusta vahvistavia pätevyyden kokemuksia. Sosiaalisen tuen merkitys korostui erityisesti niillä nuorilla joiden pätevyyden kokemusten ja pätevyyden tärkeänä pitämisen välinen ero oli suuri. Myös ysTytöt (n=89), myöhäislapsuus -.Tytöt (n=72), nuoruusikä 50 40 30 ';/t 20 10 2 3 4 Liikunnan osuus % (1 =alle 1 krt./vko, 2=1-2 krt./vko, 3=3-6 krt./vko ja 4=joka pä ivä) Kuvio 1. Eniten itseään arvostivat ne nuoret, jotka kokivat olevansa hyviä tärkeinä pitämillään pätevyyden alueilla. Lisäksi vanhempien tuki vaikutti välillisesti fyysiseen pätevyyteen, läheisiin ystävyyssuhteisiin ja itsearvostukseen. Sukupuolten välisiin eroihin voi vaikuttaa lisäksi se, että tyttöjen itselleen asettamat vaatimukset koulun ja työn alueilla ovat liian korkeita. Epärealistiset ja suuret odotukset omiin taitoihin ja pätevyyteen nähden voivat aiheuttaa kielteisiä minäkokemuksia. pystyvänsä tekemään heille annetut työt. Vanhempien tuella oli merkitystä nuoren sosiaalisen hyväksynnän, ystävien tuen ja koulumenestyksen kokemuksille. Tässä ryhmässä vanhempien ja ystävien tuella tai sen puutteella oli voimakkain yhteys itsearvostuksen kokemuksiin. Poikien tyttöjä positiivisemmat kyvykkyyden kokemukset koulun ja työn alueilla voivat johtua todellisesta pätevyydestä näillä alueilla. ltsearvostus rakentuu tuen ja pätevyyden kokemuksista Sosiaalisen tuen ja pätevyyden kokemuksilla oli yhteyttä itsearvostukseen. Vanhempien tulee osoittaa nuorelle rakkautta ja rajoja. Vaikka nuoren normatiiviseen kehitykseen liittyy vanhemmista irtautuminen, on vanhempien sosiaalisella tuella nuoruusiässä edelleen tärkeä merkitys nuoren minän kehitykselle ja sosioemotionaaliselle hyvinvoinnille
Vaikka suomalaisten liikunta-aktiivisuus on keskimäärin lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana (Niemi&: Pääkkönen 2001), niin näyttäisi, että nuoruusikä on kriittinen ja poikkeuksellinen ajanjakso. Liikunnallisesti aktiivisin ryhmä oli pienentynyt ja 12 %:a pojista ei harrastanut nuoruudessa lainkaan liikuntaa. Liikunta-aktiivisuus ja järjestettyyn liikuntaan osallistuminen väheni nuoruusiässä. Vähän liikuntaa harrastavien tyttöjen määrä oli säiltsearvostus Liiku nta-a ktiivisu us lynyt lähes samana siirryttäessä lapsuudesta nuoruusikään (kuvio 1) . Liikunnan merkityksellisyydestä saadut tulokset osoittivat, että nuoruusiässä liikuntaa ei pidetä kovin tärkeänä asiana. Pojilla nuoruusiän kasvuvuosina tapahtunut liikunta-aktiivisuuden muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Telama &: Yang 2000) liikunta-aktiivisuuden on todettu vähenevän siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Poikien liikunnallisessa aktiivisuudessa (kuvio 2) oli havaittavissa samankaltainen suuntaus kuin tytöillä. Käytännössä tämä merkitsee passiivisten tyttöjen määrän kasvua, sillä lähes viidennes (18 %) tytöistä ilmoitti nuoruusiässä lopettaneensa liikuntaharrastuksen kokonaan. Liikunta-aktiivisuudella tarkoitetaan vapaa-ajalla harrastettua päivittäistä tai harvemmin tapahtuvaa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan kestävää liikuntasuoritusta. Liikunnan harrastamattomuudella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori ilmoitti, ettei harrasta liikuntaa lainkaan. Perusopetuksen alaluokilla kaikki lapset ilmoittivat harrastavansa liikuntaa. Tytöillä oli poikia enemmän sekä lapsuusettä nuoruusiässä tärkeitä ihmisiä, joilta he saivat hyväksyntää ja kannustusta. Tytöt puolestaan osallistuivat poikia Kuvio 3. Nuoruusiässä riittämättömästi liikkui tyttöjen tavoin yli puolet pojista, kun mukaan huomioidaan liikunnan harrastamisen lopettaneet pojat. Liikuntaa runsaasti harrastavien tyttöjen määrässä oli tapahtunut selvää vähenemistä nuoruusiässä. Ystävien tuki välitti edelleen kokemuksia fyysisestä pätevyydestä ja itsearvostuksesta. Tutkimustulokset osoittivat, että tuki, hyvät sosiaaliset suhteet ja koulussa menestyminen ovat parhaita itsearvostuksen ennustajia nuoruusiässä Liikunta-aktiivisuus vähenee nuoruusiässä Lasten ja nuorten liikunnan vähenemisestä tulee olla huolissaan. Lapsena tytöistä yli kolmannes ja nuoruusiässä yli puolet liikkui liikuntasuositusten (Sallis &: Patrick 1994; Department of Health, Physical Activity, Health lmprovement and Prevention 2004) mukaan riittämättömästi, kun mukaan huomioidaan myös liikuntaa harrastamattomat tytöt. Minäkäsityksen rakenne näyttäisi muuttuvan siten, että mielenkiinto suuntautuu liikuntaa enemmän työhön, seurusteluun ja ystävyssuhteisiin liittyviin asioihin. Yhteenveto nuoruusiän (N=160) sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunta-aktiivisuuden polkumalleihin pohjautuen 14 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006. Nuorista liikuntaa harrastavista tytöistä oli kilpaurheilijoita 6 prosenttia ja pojista 18 prosenttia. Myös aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa (mm. Tässä vaiheessa liikunnan harrastamiseen tulisi tarjota mahdollisuuksia ja tukea nuorten opiskeluja työpaikoilla. Koettu sosiaalinen tuki Koettu pätevyys tävien tuen merkitys on tärkeä sosiaalista pätevyyttä koskevilla alueilla. Lapsuusiässä liikuntasuositusten (Sallis &: Patrick 1994; Deparment ofHealth, Physical Activity, Health Improvement and Prevention 2004) mukaan liian vähän liikuntaa harrasti joka viides poika. Nuoruusiässä kilpaurheilun harrastaminen oli yleisempää poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Tytöillä lapsuudesta nuoruusikään tapahtunut liikunta-aktiivisuuden muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Nuoruusikään siirryttäessä liikunta-aktiivisuus oli laskenut tytöillä 82 prosenttiin ja pojilla 88 prosenttiin
Osallistuessaan urheiluseuratoimintaan nuori voi tavata muita liikuntaa harrastavia ystäviään. Social support scale for children. 2004. Toth (toim.) Disorders and dysfunctions of the self. Pediatric Exercise Science 6, 302-314. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Chydenius-instituutin tutkimuksia 1/2006, 184 s., Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2006. Sitä voi tilata Chydenius-instituutin kirjastosta, puh. 2004. Harter, S. & Whitesell N .R. Vaikka vanhempien sosiaalisen tuen merkitys väheneekin nuoruusiässä, vanhempien tuella on edelleen tärkeä merkitys nuoren emotionaaliselle hyvinvoinnille. Poikien organisoituun liikuntaan osallistumisen voimakkaaseen vähenemiseen taas vaikuttaa se, että uusien elämyksellisten liikuntalajien lisääntyessä harrastusvalikoimassa pojat siirtyvät kilpaurheilullisesti suuntautuneesta seuratoiminnasta harrastamaan liikuntaa omissa porukoissaan tai yksin. Rochester Symposium on Developmental Psychopathology, voi. Eisenberg (toim.) Contemporary topics in developmental psychology. R. At least five a week: Evidence on the impact of physical activity and its relationships to health. PTangney (toim.) Handbook of self and identity. & Pääkkönen, H. JAANA SALMELA, KT Luokanopettaja Sähköposti: jaana.salmela@kalvia.fi KL Jaana Salmelan kasvatustieteen väitöskirja "Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuosina" tarkastettiin 19.5. 1992. Teoksessa J. A developmental perspective. & Eccles, J. Decline of physical activity from youth to young adulthood in Finland. Physical activity guidelines for adolescents: Consensus statement. Tämä attraktiivisuus vaikuttaa siihen, kuinka tyytyväinen nuori on itseensä ja kuinka paljon hän harrastaa liikuntaa. Http://dg.gov.uk/PublicationsAndStatistics/Publications Tulostettu 23.12. International Journal of Disability, Development and Education 50, 1, 77-91. Harter, S. Leary & J. Hay, 1. R. Kulttuuri ja viestintä, 6. professori Raine Valli (Chydenius-Instituutti Kokkolan yliopistokeskus). Teoksessa M. LIIKUNTA & TIEDE 43, 3/2006 15. Lisäksi liikuntapätevyys vaikutti epäsuorasti liikunta-aktiivisuuteen. Sosiaalisen tuen ja liikunnan merkityksen kokeminen myöhäislapsuudessa: Neljännestä kuudenteen luokkalaisten lasten kokemuksia oman elämän tärkeistä ihmisistä, koululiikunnasta ja vapaa-ajan liikunnasta. Harter, S. 2003. Vertaissuhteilla on olennainen merkitys nuoren sosiaalisessa kasvussa. enemmän organisoituun liikuntaan nuoruusiässä. The construction of the self. 1985. 1999. Telama, R. The inextricable link between physical appearance and self-esteem. ls self-esteem only skin-deep. Differential effects of support providers on adolescents' mental health. Helsinki: Hakapaino Oy. Nuoret tarvitsevat aikuisia, välittämistä ja liikuntaa Koetulla sosiaalisella tuella, pätevyydellä, itsearvostuksella ja liikunnalla todettiin tässä tutkimuksessa olevan yhteyksiä nuoruusiässä (kuvio 3). W. Salmela, J. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niiden nuorten tukemiseen, joilla on vaikeuksia koulussa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa. University of Denver. Harter, S. 1991. Harter, S. Vanhempien ja muiden aikuisten tukea ja neuvoa tarvitaan tärkeissä tulevaisuutta koskevissa koulutukseen, ammatinvalintaan, ihmissuhteisiin ja elämäntapaan, kuten liikuntaan liittyvissä ratkaisuissa. Teoksessa N. The development of adolescents· emotional stability and general self-concept: The interplay of parents, peers and gender. Tilastokeskus. 2001. , Marold, D .B. Itsensä päteväksi kokeminen liikunnan ja seurustelun alueilla sekä hyvä itsearvostus ennustivat parhaiten nuorten liikunta-aktiivisuutta. ISSN 0789-0710, ISBN 951-39-2489-0 /nid.J, ISBN 951-39-2490-4 /pdf). Harter, S. G. New Haven, Ct: Yale University Press, 67-100. Koettu fyysinen pätevyys oli yhteydessä siihen, kokiko nuori itsensä attraktiiviseksi seurustelun alueella. Tämä selittynee osittain tyttöjen raportoimalla sosiaalisten suhteiden merkityksellisyydellä. Rochester: University of Rochester Press, 333-369. Beyond adolescence. & Costa, F. 1994. Niemi, 1. & Meeus, W. The directionality of the link between self-esteem and affect: Beyond causal modeling. A test of the different cultures and skill specialization accounts. Reclaiming Children andYouth 9, 3, 133-138. Harter, S. 2003. & Yang, X. The self-perception profile for adolescence. & Marold, D.B. M. 1987. New York: John Wiley & Sons, 219-242. New York: The Guilford Press. Problem behaviour and young adult development. Medicine & Science in Sports & Exercise 32, 9, 1617-1622. Helsen, M ., Vollebergh, W. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkimus. 2000. 2000. /06) 8294 202, kirjasto@chydenius.fi LÄHTEITÄ Colarossi, L. Kunkel, A. Sekä perheellä että ystävillä onkin nuoren elämässä tärkeä tehtävä terveen itseluottamuksen, terveiden elämäntapojen ja sosiaalisten suhteiden rakentumisessa. University of Denver. Causes, correlates and the functional role of global self-worth: A lifespan perspective. Teoksessa: D. Lisäksi urheiluseurat tarjoavat todennäköisesti tytöille enemmän ei-kilpailullista toimintaa, kuten aerobic-tyyppistä liikuntaa. Cambridge: Cambridge University Press. Jessor, R., Donovan, J.E. Journal of Youth and Adolescence 29, 3, 319-335. 1990. S. Yleensä ongelmat nuoren kehitykseen liittyvillä keskeisillä alueilla kertovat myös heikosta itsearvostuksesta. Harter, S. F. Human Communication Research 25, 3, 307-340. Sternberg (toim.) Perceptions of competence and incompetence across the life-span. Näyttäisikin siltä, että mikäli nuori kokee itsensä urheilullisesti päteväksi, hän kokee myös olevansa puoleensavetävä vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jyväskylän yliopisto. 2000. 1988. 2003. /06) 8294 270 tai /06) 8294 271, fax. New York: The Guilford Press, 610-642. Social Works Research 27, 1, 19-30. Sallis, J. The determinants and mediational role of global self-worth in children. Model of psychosocial risk factors leading to suicidal ideation in young adolescents. Social support from parents and friends and emotional problems in adolescence. Assessing explanations for sex differences in emotional support. 5. The development of self-representations during childhood to adolescence. & Patrick, K. Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Department of Health, Physical Activity, Health lmprovement and Prevention. Sosiaaliset suhteet, itsensä päteväksi kokeminen jollakin elämän alueella, tyytyväisyys itseensä ja liikunta vaikuttavat nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kolligan & R. Development and Psychopathology 4, 167-188. 2006 Jyväskylän yliopistossa. 1994. Itsensä väheksymisen on todettu olevan useissa tutkimuksissa ( Cornwell 2003; Harter & Marold 1994; Harter, Marold & Whitesell 1992; Jessor, Donovan & Costa 1991) yhteydessä masentuneisuuteen, häpeän tunteisiin, yleiseen toivottomuuteen, päihteiden väärinkäyttöön, itsemurha-ajatuksiin ja muihin syrjäytymistä edistäviin tekijöihin. 1999. F. Vastaväittäjänä toimi professori Taru Lintunen (Jyväskylän yliopisto), ja kustoksena ma. 2000. Cicchetti & S L. & Burleson, B. & Ashman, A. Harter, S
1998;Johansson ym. Motorisia vaikeuksia on viime aikoina tutkittu lukemisen yhteydessä varsin vähän. 1995). LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2r»l M otoriset vaikeudet esiintyvät usein yhdessä lukemisvaikeuksien kanssa. Se, miten motorinen kehitys on yhteydessä lukemisvaikeutta ennakoiviin tekijöihin, on kuitenkin varsin huonosti tutkittu alue. Liikunnan ongelmat yhdistyvät usein myös lukemisvaikeuksien kanssa. 16 2 Varhainen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista. Tallaako lapsi kielensä päälle. Eurooppalaisen lukemisen ja lukemisvaikeuden pitkittäistutkimuksia käsitelleen selvityksen mukaan motoriikka on ollut 1. > ei: Liikuntataitojen oppimisen ongelmat 2 ja kielellisten taitojen oppimisen w ::c ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. On arvioitu, että noin 60 prosenttia lapsista, joilla on lukemisvaikeus on myös ongelmia motoristen taitoJen opp1m1sessa (Kaplan ym. Emme esimerkiksi tiedä, näkyvätkö motorisen oppimisen pulmat lapsen varhaisten motoristen taitojen kehityksessä jo ennen lukemaanoppimisikää
Ensimmäisen elinvuoden aikana vanhemmat täyttivät kyselylomaketta (Lyytinen P., Ahonen, Eklund & Lyytinen H. Tilastollisen testauksen jälkeen leikki-ikään jäi vain yksi karkeamotoriikkaa kuvaava latenttimuuttuja. Tämä artikkeli perustuu erityispedagogiikan väitöskirjatutkimukseen, joka oli osa laajaa lukemisvaikeutta käsittelevää pitkittäistutkimusta. Vain 20 eurooppalaisessa lukemista käsitelleessä pitkittäistutkimuksessa 144:stä selvityksessä mukana olleesta tutkimuksesta oli motorisia mittareita sisällytetty tutkimusasetelmaan (Schneider & Strengard, n.d.). Vaikka motoriikkatestiin sisältyi hienomotoriikkaa LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 17. Toteutunut malli varhaisen motorisen kehityksen ja myöhempien motoristen taitojen yhteyksistä varsin huonosti tutkittu alue. Menetelmällä etsitään havaittujen muuttujien taustalla olevia ilmiöitä, joita kuvataan latenteilla muuttujilla. (0.82 PäänhaUinta 0, 18 0.65 Kääntyminen Istuminen 0.11 Seisominen asapainotaido ....,_ 0.60 0.22 Kävely -O,n 0.96 Nyrkki Pallotaidot -+0.89 Tavoittelu Varhainen käsien hallinta 1.00 Tarttuminen Käsittely Kuvio 1. Vertailuryhmän lapsilla tällaista suvuittain esiintyvää lukemisvaikeusriskiä ei ollut. Noin puolella lapsista ( =riskiryhmä) esiintyi suvussa lukemisvaikeutta. Väitöskirja koostui kolmesta artikkelista, joista ensimmäinen käsitteli varhaisten motoristen virstanpylväiden kehittymisen yhteyttä leikki-ikäisen perusliikuntataitoihin. Rakenneyhtälömallin avulla voidaan tarkastella useiden muuttujien välisiä suhteita samanaikaisesti. Tämän vuoksi ryhmät yhdistettiin tilastollisia analyysejä varten. Vanhemmat merkitsivät kysytyn taidon kohdalle sen elinviikon, jolloin lapsi oli oppinut taidon. 2000) lapsensa karkeaja hienomotoristen taitojen kehittymisestä. Seurattavia taitoja olivat esimerkiksi pään kohottaminen, kääntyminen vatsalle, ryömiminen, istuminen ja kävely sekä tavoittelu , tarttuminen ja erilaiset esineiden käsittelyyn liittyvät taidot. Tutkimusjoukon muodostivat 200 lasta, jotka oli valikoitu tutkimukseen entisen Keski-Suomen läänin alueelta äitiysneuvoloiden kautta vuosina 19931996 vanhempien ja suvun lukemisvaikeustaustojen perusteella. Varhainen motorinen kehitys ennustaa myöhempiä taitoja Riskija vertailuryhmän välillä ei ollut eroa motoristen taitojen kehittymisessä. Oletuksena oli, että asentokontrollin kehittyminen on kaiken motorisen toiminnan perusta. Se toteutettiin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella (Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia, JLD) . Analyyseissä varhaista motorista kehitystä kuvaamaan saatiin kaksi latenttia muuttuja: kehon hallintaa kuvaava muuttuja ja käden hallintaa kuvaava muuttuja (kuvio 1). Leikki-iässä eli 3.5vuotiaana lasten motoriset taidot testattiin motoriikkatestillä (Henderson & Sugden 1992). Myöskään imeväisiässä alkavia pitkittäistutkimuksia lukemisvaikeuteen liittyen on hyvin vähän. Rakenneyhtälömallin rakentaminen lähtee teoreettisesta mallista, joka rakennetaan olemassa olevan aikaisemman tiedon perusteella. Tällainen tilastollinen lähestymistapa näyttää olevan melko harvinainen liikuntataitojen yhteyksiä selvittelevissä tutkimuksessa. Niinpä tässä tutkimuksessa on keskitytty tutkimaan varhaista motoriikkaa ja sen yhteyttä myöhempiin motorisiin taitoihin, kielelliseen kehitykseen ja lukemiseen. Tässä tutkimuksessa ajateltiin varhaisten motoristen virstanpylväiden kuvaavan asentokontrollin kehittymistä. Koska tutkimusjoukon koko oli melko suuri (N=130) , voitiin taitojen välisten yhteyksien ennustamisessa käyttää rakenneyhtälömallia
Tällainen ennakointitaitojen kehittymisen keskeneräisyys 3vuotiailla on havaittu aikaisemmissakin tutkimuksissa (Assaiante, Woollacott & Amblard 2000). Koska kehon kontrollia kuvaavaan faktoriin sisältyi juuri asentokontrollin kuvaajiksi luonnehdittuja taitoja kuten ryömiminen, istuminen, seisoma-asento ja kävely, voidaan etenkin asentokontrollia pitää karkeamotoristen taitojen ennustajana. Käteen nojaaminen saattoi olla osoituksena myös tasapainon uhkien ennakointitaitojen puutteellisesta kehityksestä. Alle neljävuotiaat lapset painavat usein nostettavaa esinettä alustaa vasten ennen ylöspäin suuntautuvaa liikettä (Forssberg ym. Tällaiseen kehitykseen viittaisi myös Sääkslahden (2005) tekemä tutkimus, jossa leikin luonne oli yhteydessä motoristen taitojen kehittymiseen erityisesti tytöillä. Motorisen kehityksen väliset yhteydet eivät olleet kaikilta osin tutkimuksessa asetettujen ennakkooletusten mukaisia. Saadut tulokset osoittivat, että varhaiset kehonhallintaa kuvaavat muuttujat ennustavat melko hyvin leikki-ikäisten karkeamotorisia taitoja (selitysaste 38 %). Hienomotorisen kehityksen välisistä yhteyksistä eri ikävaiheissa tarvitaankin lisää tutkimuksia. Hienomotoriikan kehityksen yhteydet myöhempiin taitoihin olivat odotettua heikompia. Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista seurasi tiiviisti katseellaan kätensä liikerataa kohti kolikkoa ja tarttumisen jälkeen kohti pankkia. Tulos haastaa tutkijat selvittämään tarkemmin syytä tähän ilmiöön. 18 mittaavia tehtäviä, ei niillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä muihin muuttujiin, jonka vuoksi ne jätettiin pois lopullisesta mallista. 1998). Runsas riehakkaiden leikki1 1. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että erityisesti ne motoriset taidot, jotka ovat asentokontrollin hallinnan kannalta tässä iässä vaativimpia (seisoma-asento ja kävely), olivat voimakkaimmin yhteydessä kehon hallintaa kuvaavaan faktoriin. Esimerkiksi pallon vieritystehtävässä lasten oli vaikea sopeuttaa omaa toimintaansa tehtävän asennon hallinnalle asettamiin vaatimuksiin, jonka on todettu olevan yksi asentokontrollin kehittymiseen liittyvä taito (Reed 1990). Näin lapset toimivat myös tässä tutkimuksessa tehtävässä, jossa lasten tuli pujottaa pöydällä olevia kolikoita mahdollisimman nopeasti kolikkolippaaseen. Onnistuneeseen suoritukseen tarvittiin siis näön antamaa tietoa sekä kädestä että kohteesta (Rosblad 1997). Aikaisempien tutkimusten mukaan tarttumisotteessa tapahtuu kehitystä aina 10-ikävuoteen saakka (Kuhtz-Buschbeck, Stolze, Jönk, Boczek-Funcke & Illert 1998). Näin ollen lapsen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, mihin lapsi suuntaa tarkkaavaisuutensa, ja mitä taitoja hän alkaa harjoitella. Ymmärtääksemme, miksi asentokontrolli oli niin merkityksellinen tutkimusiässä eli 3.5-vuotiaana, voidaan selitys löytää vertaamalla tutkimustilanteessa tehtyjä käyttäytymishavaintoja aikaisempaan tutkimustietoon asentokontrollin kehittymisestä. Oletuksena voidaan esittää, että lasten kiinnostuksen kohteet ympäristössä valikoituvat jo hyvin varhain. Vielä 4-vuotiaana lapset avaavat sormensa enemmän auki kuin tartuttavana olevan esineen koko vaatisi. Kun näön avulla ei pystytä ohjaamaan suoritusta, lapset pyrkivät korvaamaan aukinaisemmalla otteella sitä epätarkkuutta, joka liittyy käden liikerataan kohteen luo tultaessa (Kuhtz-Buschbeck ym. Näin epätasapainon uhkaa vähennettiin lisäämällä tukipintaa. Tämä saattoi johtua siitä, että lapset turvautuvat näön käyttöön tarttumisen ohjaamisessa aina 12-ikävuoteen saakka aikuisia enemmän (Kuhtz-Buschbeck ym. Tasapainon säilyttämisen kannalta tärkeät ennakoivat reaktiot puuttuivat, olivat voimallisesti väärin mitoitettuja tai olivat väärin ajoitettuja. Niinpä toiset lapset alkavat kerätä tietoa ympäröivästä maailmasta liikkumalla ja toiset esineitä paikallaan tutkien.Jos lapsi on erityisen kiinnostunut käsien käyttöä kehittävästä toiminnasta, voi karkeamotorisia taitoja kehittävä toiminta jäädä vähäisemmäksi. 1998; Rosblad 1997). Kolmas yllättävä seikka oli 3.5-vuoden hienomotoristen taitojen jääminen koLIIKUNTA & TIEDE 43 , 3 /2006 konaan pois mallista. Varhain opitut kehonhallinnan taidot ilmenevät leikki-iässä vertaisia parempina motorisina taitoina. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että kuusivuotiaana tarttumiseen käytettävän voiman hallinta alkaa muistuttaa aikuisten voimankäyttötapaa (Forssberg, Eliasson, Kinoshita, Johansson & Westling 1991). Tulkinta onkin sopusoinnussa aikaisempien tietojen kanssa, joiden mukaan asentokontrolli on kaiken motorisen toiminnan perusta (Reed 1990; von Hofsten 1993; Wann, Mon-Williams & Rushton 1998). Tulos yllätti myös yhteyden suunnalla, jonka mukaan nopea hienomotorinen kehitys ennusti huonompia karkeamotorisia taitoja 3.5-vuoden iässä. Vain 9 prosenttia karkeamotoristen taitojen vaihtelusta kyettiin selittämään varhaista kädenhallintaa kuvaavalla faktorilla. Varhain opitut kehonhallinnan taidot ilmenevät leikki-iässä vertaisia parempina motorisina taitoina. Varhaisten hienomotoristen taitojen yhteys myöhempiin karkeamotorisiin taitoihin ei ollut myöskään asettamiemme odotusten suuntainen. 1991). Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittiin, että nopeampi kädentaitojen kehittyminen ensimmäisenä elinvuotena ennakoi huonompia karkeamotorisia taitoja 3.5-vuotiaana. On siis mahdollista, että käyttämämme tieto hienomotorisista taidoista ei kyennyt riittävän tarkasti kuvaamaan niitä ilmiöitä, jotka tutkimuksen ikävaiheissa olisivat olleet juuri kehittymässä. Edellä kuvattua selkeämmin ennakoinnin puutteellisuus tuli esille yhden jalan seisonnassa, viivalla kävelyssä ja hernepussin kiinniottamisessa. Lapset eivät kyenneet istumaan puolipolviseisonnassa, vaan istuivat joko molempien polvien päällä tai jalkojen välissä nojaten vielä heilautusvaiheessa toiseen käteensä. Tällainen ilmiö oli havaittavissa myös tähän tutkimukseen osallistuneilla lapsilla: kolikkoa painettiin alustaa vasten ennen nostamista
Nopeasti kehittyvien lasten ryhmässä kehitys oli kummallakin motoriikan osa-alueella vertaisiaan nopeampaa. Vertailuryhmän alaryhmiä oli kolme. Tulosten tulkinnassa on tärkeätä muistaa, että kaikki lapset kehittyivät sekä motorisissa että kielellisissä taidoissa samoin kuin lukemisessa normaalin iän mukaisen vaihtelun rajoissa. Motorinen kehitys yhteydessä kielen kehitykseen. Analyysin tuloksena riskiryhmään muodostui kaksi ryhmää: lapset joko kehittyivät hitaasti tai nopeasti sekä karkeaettä hienomotorisissa taidoissa. Kirjallisuudesta on löydettävissä useita lähestymistapoja motorisen ja kielen kehityksen häiriöiden tai lukemisvaikeuden välisen yhteyden selittämiseen. Tässä tutkimuksessa lasten nuoren iän vuoksi johtopäätösten vetäminen yhteydestä lukemisvaikeuteen on ennen aikaista. Perinnöllisyystutkimusten mukaan tiedot lukeLIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 19. Toisessa artikkelissa kielenkehitystä tutkittiin 1.5ja 2.0-vuotiaana ja kolmannessa artikkelissa tutkimusvaiheet ulottuivat kielellisissä taidoissa 3.55.5-vuoteen, kun taas lukemisen nopeutta tutkittiin vain ensimmäisen kouluvuoden toukokuussa. Kielellisten vaikeuksien on näet todettu ennakoivan lukemisvaikeuksia (Catts, Fey, Zhang, Tomblin 1999; Olofsson & Niders0e 1999) varsinkin niillä lapsilla, joilla esiintyy lukemisvaikeutta lähisuvussa (Gallagher, Frith & Snowling 2000; Scarborough 1990). Kielellisissä taidoissa mielenkiinto oli tuottavassa kielitaidossa eli tutkittiin lasten aktiivisen sanavaraston suuruutta ja suomen kielen rakenteiden hallintaa. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttäisi kuitenkin etenkin niiden riskilasten, joilla esiintyy myös kielellisen kehityksen vaikeuksia, olevan suuremmassa riskissä myös lukemisvaikeuksiin. Mutta myös normaalia motorista kehitystä tukevia tuloksia on esitetty (Rapin 1996). Vertaisiaan motorisesti hitaammin kehittyvät lapset, jotka kuuluivat riskiryhmään, olivat myös lukemisessa hieman vertaisiaan hitaampia. Samanlainen yhteys löydettiin myös lukemisen nopeuteen. Kaksi muuta ryhmää erosivat toisistaan siten, että vain toinen (joko karkeatai hienomotorinen) osa-alue kehittyi vertaisia hitaammin. Siis tallaako lapsi kielensä päälle. Kummassakin tutkimuksessa käytettiin motoriikan kehityksen mukaan muodostettuja alaryhmiä. en määrä näkyi kehittyneempinä karkeamotorisina taitoina kun taas rauhalliset leikit olivat yhteydessä kehittyneempiin hienomotorisiin taitoihin. Erityisesti kävelemään oppiminen on hidastunut kielihäiriöisillä lapsilla (Haynes & Naydoo 1991; Robinson 1987; Trauner, Wulfeck, Tallal & Hesselink 2000). Aikaisemmissa tutkimuksissa varhaisen motorisen kehityksen hitauden on havaittu liittyvän vahvasti kielellisen kehityksen vaikeuksiin. Alaryhmittely tehtiin erikseen riskija vertailuryhmissä. Vastaavanlaista tietoa lukemisvaikeuksiin liittyen ei ole olemassa. Päinvastoin, jos motorinen kehitys on hitaampaa ja lapset tulevat perheistä, joissa esiintyy suvussa lukemisvaikeutta, myös heidän kielellinen kehityksensä on hitaampaa: pienempi sanavarasto ja heikompi suomen kielen rakenteiden hallinta. Näihin tutkimuksiin noin 160 lapsella oli analyysien tekoa varten riittävä määrä tietoa sekä motoriikan että kielellisten taitojen mittauksista, jotta heidät voitiin ottaa mukaan tutkimuksiin. Tulosten mukaan lapset eivät tallaa kielensä päälle. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa keskityttiin motorisen ja kielen kehityksen välisen yhteyden selvittämiseen
1988. Yhteyden motorisen ja kielellisen kehityksen sekä lukemisnopeuden välillä ajatellaan liittyvän nimenomaan varhaisen motoriikan merkitykseen kognitiivisen kehityksen pohjana (Campos ym. Toista lähestymistapaa voidaan kuvailla sanonnalla matkailu avartaa mieltä. 139. Exploratory behavior in the development of perceiving, acting, and the acquiring of knowledge. S. 1999. M. Francks, C., Fisher, S. W. Haynes C, & Naidoo S. Familial and genetic effects on motor coordination, laterality, and reading-related cognition. Tietoa, voidaanko motorista kehitystä tukemalla vaikuttaa lasten myöhempään kielelliseen kehitykseen myönteisesti ja sitä kautta vahvistaa heidän lukemaan oppimisvalmiuksiaan, ei kuitenkaan ole olemassa. E. J., MacPhie, 1. 2000. 2000; Gibson 1988; Iverson & Thelen 1999; Thelen ym. London 1 1 1 1 1. & Niedersoe, J. 2000. M., Hertenstein, M. Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä. & Witherington, D. F. P. 2004. E., Marlow, A. Yhteyden syntymisessä on erityisen merkittävää kognitiivisen tiedon rakentaminen havaintotiedon pohjalta (Bushnell & Boudreau 1993; Gibson 1988; Gibson & Pick 2000) , joka on tärkeää myös asentokontrollin kehittymisessä. Voitaisiin ajatella, että lapsi, jonka niin liikkuminen kuin käsienkin käyttö on rajoittunutta, ei itse hakeudu kielen kehitystä tukeviin vuorovaikutustilanteisiin yhtä usein vertaistensa kanssa. D. Applied Psycholinguistics, 25, 397-411. Olofsson, Å. 1998. C., Kinoshita, H., Johansson, R. Henderson, S. Campos, J. Kuhtz-Buschbeck, J. & Lyytinen, H. New York: Oxford University Press. 119. London: Mac Keith Press. J., Stein, J. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kir/aston julkaisuyksiköstä, puh. Clinics in Developmental Medicine No. m:isvaikeuden ja motoristen vaikeuksien yhteisestä geneettisestä taustasta ovat ristiriitaisia. 1999 Early language development and kindergarten phonological awareness as predictors of reading problems: from 3 to 11 yea rs of age. Tallaako lapsi kielensä päälle?" tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 5. toukokuuta 2006. 1993. lnfancy, 1, 149-219. Experimental Brain Research, 85,451-457. Movement assessment battery for children. 1991. Geneettinen selitys yhteydelle tässä tutkimuksessa olisi perusteltua, koska noin puolella koehenkilöistä oli suvuittain kulkeva riski lukemisvaikeuksiin. Vastaväittäjänä toimi dosentti, Matti Koivikko Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Paula Määttä Jyväskylän yliopistosta. American Journal of Psychiatry, 160, 1970-1977. Tämä riski voisi todentuessaan näkyä kielellisinä vaikeuksina ennen lukemaan oppimista ja hitautena lukemisnopeudessa. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 282, 50 s., Jyväskylä 2006, ISSN: 0075-4625, ISBN 951-39-2364-9. L., Taylor, K. Motor development and the mind: the potential role of motor abilities as a determinant of aspects of perceptual development. Rapin 1. (toim.) 1996. J., Anderson, D. Forssberg, H., Eliasson, A. J. A., Hubbard, E. Preschool children with inadequate communication. Ilmeisesti taitojen kehittymisen tukemisen tulisi tapahtua nimenomaan varhaisten motoristen virstanpylväiden oppimisen iässä, jolloin oppiminen on vielä varsin yksinkertaista. Development of human precision grip 1: basic coordination of force. Hand, mouth and brain. Developmental language disorder, autism, low 10. 2003). Clinics in Developmental Medicine No. Kent, UK The Psychological Corporation. & Monaco, A. Jyväskylän yliopiston lapsitutkimuskeskus ja Niilo Mäki Instituutti. Journal of Consciouness Studies, 6, 19-40. Annual Review of Psychology, 39, 1-41. Journal of Learning disabilities, 32, 464-472. & lllert, M. Vauvoilla tukitoimet ovat parhaimmillaan lasten jokapäiväisiin hoitorutiineihin helposti liitettäviä toimintoja. Näiden lasten ympäristöön tutustuminen oli vähäisempää kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla lapsilla ja täten myös kognitiivisten toimintojen pohja heikompi hitaamman niin hienokuin karkeamotorisen kehityksen vuoksi. 1991. E., Richardson, A. 200Ö; Gibson & Pick 2000). Toisaalta tiedetään, että myös motoriset vaikeudet lukemisvaikeuksiin liittyneinä kulkevat suvuittain (Regehr & Kaplan 1988), mutta toisaalta yhteistä geneettistä tekijää ei ole löydetty selittämään tätä yhteyttä (Francks ym. Lyytinen, P., Ahonen, T., Eklund, K. J. An ecological approach to perceptual learning and development. & Thelen, E. Children with specific speech and language impairment. Bushnell, E. Growth and predictive relations of vocabulary and inflectional morphology in children with and without familial risk for dyslexia. 1992. Kiinnostavaa omassa tutkimuksessani oli kuitenkin kielellisen kehityksen liittyminen motoriikkaan vain lapsilla, joilla oli sekä hitautta molemmilla kehityksen alueilla että lukemisvaikeusriski. Juuri asennon hallinnan taitojen kehittyminen luo mahdollisuuden niin itsenäisen liikkumisen kehittymiselle kuin käsien käytön hallinnalle ja täten siis pohjan myös kognitiivisten toimintojen kehittymiselle. 2000. 2003. The dynamic emergency of speech and gesture. P., Stolze, H., Jönk, K., Boczek-Funcke, A. Kuitenkin näyttää siltä, että juuri ne lapset, joilla on lukemisvaikeusriski, tarvitsisivat alkuvaiheessa kielelliselle kehitykselleen paljon harjoitusta ja tukea. & Lyytinen, H. & Boudreau, J. Child Development, 64, 1005-1021. Jyväskylä: Yliopistopaino. 1., Barbu-Roth, M . Development of postural adjustment during gait initiation: kinematic and EMG analysis. Experimental Brain Research, 122, 424-432. 2001). (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi LÄHTEET Assaiante, C,, Woollacott, M . J. Gibson, E. Journal of Motor Behavior, 32, 211-226. Travel broadens the mind. Niiden tarkoituksena on antaa lapselle vuorovaikutustilan20 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 teissa monipuolisia kokemuksia erilaisista kehon asennoista ja toisaalta luoda lapselle mahdollisuus hankkia erilaisia liikekokemuksia itsenäisesti erilaisilla alustoilla ja erilaisissa ympäristöissä liikkumalla ja toimimalla.Jos lapsen kehitykseen tiedetään liittyvän riskitekijöitä, olisi lapsen omaehtoisten toimintamahdollisuuksien lisäksi varmistuttava, että lapsi myös harjoittaa taitojaan monipuolisesti. Omien liikkumiskokemusten ja käsillä tapahtuvan ympäristön ilmiöiden tutkimisen myötä laajentuu syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen ja sen lisäksi koko vuorovaikutusilmapiiri perheessä muuttuu (Campos ym. P. 2000. & Amblard, B. Gibson, E. Development of prehension movements in children: a kinematic study. lverson, J. HELENA VIHOLAINEN KM (väit.) Erityislastentarhanopettaja Tutkija Niilo Mäki Instituutti Sähköposti: helena.viholainen@nmi.fi Helena Viholaisen väitöskirja "Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Lyytinen, P. Tähän viittaisi toisessa samoilla lapsilla tehdyssä tutkimuksessa (Lyytinen, P & Lyytinen H 2004) saatu tulos, jonka mukaan sanavaraston pienuus kahden vuoden iässä ennusti myöhempää kielen kehityksen hitautta vain lapsilla, joilla oli suvuittain kulkeva lukemisvaikeusriski. & PickA. & Sugden, D.A. & Westling, G