"Liiku terveemmäksi" on analoginen "liiku parempikuntoiseksi" kanssa. Jos ihmisiä kannustetaan jatkuvasti seuraamaan päivittäisen liikkumisensa määrää, voi moni todeta liikkuneensa jo energiankulutuksen kannalta riittävästi. On luonnon vastaista ohjata yksilöä toimimaan epätaloudellisesti. Kynnys liikkua terveyttä edistävästi on matalalla. Energian kuluttamisen ohella tulee kiinnittää huomiota myös liikkumisen laatuun. P ätkäliikunta sopii erittäin hyvin liikkumistaan aloitteleville. Kun on päästy alkuun ja kunto kohoaa, tarvitaan perustasoa pitempiaikaista ja tehokkaampaa liikuntaa, jotta kunto edelleen kohenisi. Toinen tärkeä viesti on, että liikkumisen pitää olla monipuolista ja elimistöä kokonaisuutena kehittävää. Erilliselle kuntolenkille ei synny perustetta ja liikkumismäärä saattaa vähetä. T erveyden kannalta riittävän liikunnan vähimmäismäärän ponnekas julistaminen saattaakin johtaa liikkumisen lisääntymisen sijasta sen vähenemiseen. LIIKU HYVAKUNTOISEKSI KARI L. Todistusaineisto karttuu tutkimus tutkimukselta ja osoittaa, että liikunnan lisäämisestä on eniten hyötyä juuri huonokuntoisille ja heille, jotka aikaisemmin eivät ole liikkuneet riittävästi. Pelkkä kävely ei riitä hyvän terveyskunnon rakentajaksi. Tarvitaan monipuolista hengitysja verenkiertoelimistön kuntoa kohottavaa toimintaa, hermolihastoimintaa ja motoriikkaa kehittävää liikkumista sekä mielen virkistystä. Tämä sanoma on poimittavissa myös UKK -Instituutin lanseeraamasta liikuntapiirakasta. Monet katsovatkin tarpeelliseksi lähteä harrastamaan kuntoliikuntaa työpäivän päätyttyä. sähköposti: kari.keskinen@lts.fi. Silloin se toimii vastapainona usein varsin yksipuolisesti kuormittavalle työlle. Energiaa kuluttava työkään ei poista kuntoliikunnan tarvetta. Päivittäisiin normaaliaskareisiin liittyvään liikkumiseen ei työpäivän aikana juurikaan kiinnitetä huomio2 LIIKUNTA& TIEDE2/2004 ta. Hän pyrkii tekemään kaikki askareensa mahdollisimman paljon energiaa säästävästi. "Vie mennessäis, tuo tullessais" on iskostettu mieliin jo äidinmaidossa. Työnteon mukanaan tuoman liikkumisen määrä vähenee. Arkiliikunta ei yksin riitä pitämään yllä hyvää fyysistä kuntoa, ellei se ole erittäin kuormittavaa. P eruste kuntoliikuntaan on kuitenkin olemassa. L iikuntapiirakka ohjaa energiaa kuluttavaan kokonaisvaltaiseen liikkumiseen, mutta ihminen toimii luontonsa mukaisesti. Tätä sanomaa kannattaisi julistaa yhtä ponnekkaasti kuin matalaa kynnystä tai pätkäliikunnan vaivattomuutta. KESKINEN U KK Instituutin lanseeraama liikuntapiirakka sisältää tärkeän viestin erittäin vähän liikkuvalle kansanosalle
Päivittäisen yleisen aktiivisuuden lisäksi tarvitaan täsmäliikuntaa luuston ja lihasten vahvistamiseksi ja liikkuvuuden kehittämiseksi. Hyvä terveysliikunta on monipuolista. Mika Vuon; Lasse Kannas, Kristiina Ojala, Jorma T vnjälä, Jari Villberg, Raili Väli maa 10 Terveysliikunnan suosituksista liikuntapiirakkaan. Sellaiset jotka voisi aktivoida suurin piirtein ajatuksen tai kiihtyneen pulssin voimalla. Jari Lämsä 36 Valmentajakoulutus etsii kotipesää Asko Härkönen 38 Urheilijan opiskelu vaatii joustoa Lähes 60 prosenttia maajoukkuetason urheilijoista opiskelee. Tuuli Merikoski-Silius 43 Olympian kisat maailman sodan varjossa Euthymuksella oli jo voittoseppele nyrkkeilyssä . Pekka Oja 16 Terveysliikunta rulettaa jos vain tietäisi miten sen toteuttaisi. Keskinen 4 Elämyskulttuuri näkyy nuorten liikunnassa Nuorten suosituimpien lajien joukkoon on noussut liikuntamuotoja, jotka näkyvät katukuvassa ja korosta vat elämyksellisyyttä, ilmenee WHOKoululaistutkimuksen nuorten liikuntaa vuosina 1986 2002 käsittelevistä tuloksista. Theogenesen kunnianhimoisena tavoitteena oli voittaa sekä nyrkkeilyssä että vapaapainissa. Mikael Fogelholm 14 "Ainakin viisi kertaa viikossa". Tuore englantilainen terveysliikuntaselvitys täsmentää aikaisempia suosituksia. Eri asiakasryhmille tarvitaan erilaisia testauspalveluja. Kuntotestauksen asiakas voi olla himoliikkuja tai liikkua niukasti. Jari Lämsä 34 Norja satsaa liikuntapaikkoihin, Ruotsi panostaa paikallistason toimintaan. Tiina Heinonen 22 Tukee vaan ei tuputa. Ruotsissa kasvua tuo miljardin kruunun lisäpanostus liikuntatoimintaan vuosien 2003-2006 aikana. Terveysliikunnan käsite ja sen opetuskäytännöt ovat vielä muotoutumassa oppilaitoksissa. Antero Heikkinen AJASSA: 48 Eurooppalainen valmentajadiplomi neljälletoista maisterille. Tuulama,ja Huisman 26 Satelliittipaikannusta ja pitoteippiä Pete Saarnivaara 28 Minä ja pulssimittari Haaveenani ovat mahdollisimman yksinkertaiset ja helppokäyttöiset vempaimet. Arto Tiihonen, Sanna Lukka 20 Kuntotestausta kehittämään verkostoitumalla Kuntotestauksen toimijat ovat huolissaan testaajien ammattitaidosta, testien kirjavuudesta ja kuntotestaamisen laadusta. Kari L. 48 Reservien kunto heikkenee ja paino nousee 48 Seuranuori on janoinen LUETTUA: 50 Taidon filosofiaa ja filosofin taiteilua 51 Antiikkia, antiikkia! Urheilua Olympian kentiltä Rooman areenoille 52 Asiaa liikkujan ravinnosta 53 Odotettu uusi urheiluvalmennus 54 Tiivistä tavaraa ja runsauden pulaa kuntotestauksesta 55 ln Memoriam Virva Norja LIIKUNTA & TIEDE 2/2004 3. Vahvin asema huippu-urheilulla on Norjassa. Kalervo 1/manen 24 Oppilaiden kestävyyskunto on heikentynyt Terveyden kannalta riittävästi liikkuu viikoittain vain puolet 9.-luokkalaisista. Suomen huippu-urheilujärjestelmä on muihin Pohjoismaihin verrattuna hajanainen. Etenkin jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat joutuvat usein siirtämään siviiliammatin hankkimista. Tiina Heinonen 21 Katseen kestävää kuntotestausta Kuntotestauksen tulee olla ammattimaista, turvallista, eettisesti kestävää ja voimassa olevien säädösten mukaista riippumatta siitä kuka testaa, missä ja ketä. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Ruotsissa ja Norjassa valtion liikuntarahoitus kasvaa voimakkaimmin. JP Roos 30 Ammattimaista urheilua kansanliikkeen ehdoilla. Piirakan kaksi osaa ovat yksistään riittäviä terveyden edistämiseksi, mutta ihanteelliseen tulokseen päästään toteuttamalla koko piirakka
C: <:( LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 5. uorten suosituimpien lajien valikoima on muuttunut 1970tai 1980-luvun tilanteesta. Muiden lajien, kuten hiihdon, jalkapallon, uinnin ja yleisurheilun suosio pääsääntöisesti väheni. Tutkimuksen mukaan hölkkä/ juoksu, pyöräily, kävely, jalkapallo ja pesäpallo olivat suosituimmat liikuntatavat ja -lajit suomalaisten 6.-8-luokkalaisten keskuudessa. Esimerkiksi rullaluistelussa vuosien 1997 1998 harrastajamäärät kaksinkertaistuivat ja rullalautailussa peräti viisinkertaistuivat vuoteen 2002 tultaessa. Uudet lajit ilmentävät nuorten omaa tekemistä ja itse luotua yhteisöllisyyttä, ilmenee WHO-Koululaistutkimuksen nuorten liikuntaa vuosina 1986 2002 käsittelevistä tuloksista. Tytöistä joka kymmenes harrasti kuntosaliharjoittelua säännöllisesti viikoittain vuonna 1976, vuonna 2001 joka viides. 2002) arvioiden mukaan jo kymmenien tuhansien suomalaisten 3 18-vuotiaiden harrastamia lajeja. (Nupponen & Huotari 2002.) Euro-tutkimus käsitteli kuuden Euroopan maan 11 16 -vuotiaiden nuorten liikuntaa osana elämäntapaa, motorista kuntoa ja käsityksiä olympiaihanteista. Kuntoja liikunta-aktiivisuustutkimuksen (LISE) yhteydessä tarkasteltiin 9 18vuotiaiden lajiharrastuksia 25 vuoden perspektiivillä. Vuoden 1976 suosituimmista liikuntalajeista ja -muodoista ainoastaan kuntosaliharjoittelu lisäsi suosiotaan molemmilla sukupuolilla seuraavien 25 vuoden aikana. (Nupponen & Telama 1998, Telama ym. Tytöillä yleistyi myös laskettelu 25 vuoden aikana. 2002.) Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana suosiotaan merkittävästi lisänneet liikuntalajit, kuten rullaluistelu, lumilautailu ja rullalautailu, olivat vuosien 2001 2002 Suomen Gallupin toteuttaman liikuntatutkimuksen (Anttila ym. Teksti: MIKA VUORI, LASSE KANNAS, KRISTIINA OJALA, JORMA TYNJÄLÄ, JARI VILLBERG, RAILI VÄLIMAA KULTTUURI näkyy nuorten tamuodoissa Suomalaisnuorten suosituimpien lajien joukkoon on noussut liikuntamuotoja, jotka näkyvät katukuvassa ja korostavat elämyksellisyyttä. Pojilla kuntosaliharjoittelu yleistyi noin 20 prosentista 30 prosenttiin
Tämän tutkimuksen tulokset eivät kerro mm. Nuorten (16 25-vuotiaat) ikäryhmä halusi muita enemmän kokeilla niin sanottuja riskilajeja, kuten laskuvarjohyppyä, sukellusta ja kiipeilyä. Koululaisten välisten kuntoerojen kasvun selittäjiksi on tarjottu lajien suosion muutoksia ja uusien lajien yleistymistä. Tulosten vertailussa tulee olla varovainen, mutta edellä kuvatuille lajisuuntautumisen trendeille on evidenssiä useissa lajitutkimuksissa. Eri ikäpolvien toisistaan poikkeava lajisuuntautuneisuus tuli esille turkulaisille tehdyssä tutkimuksessa. Koheneeko kunto lajissa kuin lajissa. Tämä johtuu mm. Niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin tutkimustulosten luotettava vertailu vapaa-ajan liikuntalajienja tapojen suosiosta on vaikeaa. Kuluneen 25 vuoden aikana muutosta huonompaan suuntaan on tapahtunut erityisesti kestävyyskunnossa. Kesällä uidaan, pyöräillään ja hölkätään Poikien suosituimpia vapaa-ajan liikuntamuotoja olivat jalkapallo, uinti, pyöräily, hölkkä, yleisurheilu ja pesäpallo, jotka esiintyivät kymmenen eniten harrastetun liikuntalajin ja -tavan joukossa kaikkina tutkimusvuosina (taulukko 1). Esimerkiksi kävely ja pyöräily tässä tutkimuksessa edustavat pikemminkin arki/-hyötyliikunnaksi kutsuttavaa liikunta tapaa, kun taas jalkapallo ja jääkiekko ovat tyypillisiä liikuntalajeja, joita harrastetaan yleisesti organisoidusti urheiluseuroissa. 2003.) Tutkijat kuvasivat tätä ilmiötä postmoderniksi elämysten metsästämiseksi. Vuodesta 1990 lähtien kysymys hieman muuttui: "Millaista liikuntaa tavallisesti harrastat vapaa-aikanasi. Mainitse kolme eniten harrastamaasi lajia." Liikuntalajimittari kertoo vapaa-ajan liikuntalajien ja -tapojen suosiosta melko yleisellä tasolla. Nuorten väliset kuntoerot ovat kuitenkin kasvaneet. Nuoret harrastavat entistä vähemmän perinteisiä aerobista kuntoa kehittäviä lajeja, kuten hiihtoa, pitempiä juoksulajeja yleisurheilussa, suunnistusta ja jalkapalloa (Nupponen & Huotari 2002). Nupponen & Telama (1998) erottivat liikuntalajit ja -tavat toisistaan. Kouluikäiset (7 15-vuotiaat) halusivat eniten kokeilla joukkuepalloilua, vauhtija tasapainolajeja ja kamppailulajeja. (Zacheus ym. 2002). Suomalaisten nuorten kunnon heikkenemisestä on julkisuudessa käyty vilkasta keskustelua. Toisaalta, joidenkin vartalon lihaskuntoa mittaavien testien tulokset ovat keskimäärin parantuneet. Uudet lajit ovat kasvattaneet suosiotaan, ja samalla synnyttäneet uutta omaehtoisuutta, elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta korostavaa liikuntakulttuuria (Tähtinen ym. Tässä tutkimuksessa käytetään samaa terminologiaa. Tieto puuttuu * Ei sisällä sauvakävelyä 6 LIIKUNTA & TIEDE 312004. Tytöillä kaikkina tutkimusvuosina kahdeksan liikuntalajia ja -tapaa säilyi kymmenen eniten harrastetun liikuntamuodon joukossa: uinti, yleisurheilu, kävely, hölkkä, pyöräily, ratsastus, pesäpallo ja jalkapallo olivat Taulukko 1 Poikien ja tyttöjen 10 suosituinta liikuntalajia ja -tapaa kesällä v.1986 2002 (mainittu kolmen eniten harrastetun liikuntamuodon joukossa) Pojat( %) Tytöt( %) 1986 1990 1994 1998 2002 1986 1990 1994 1998 2002 Jalkapallo 46 47 45 48 45 3 5 6 7 8 Uinti 41 49 37 43 40 67 80 69 74 68 Pyöräily 40 37 40 41 45 60 58 61 65 65 Hölkkä/lenkkeily 28 30 31 26 21 51 46 45 39 33 Yleisurheilu 13 13 9 8 5 10 9 10 5 4 Pesäpallo 12 13 19 11 9 7 7 10 5 4 Koripallo 3 5 9 8 6 1 2 3 2 3 Kävely* 2 7 7 10 11 7 25 21 33 29 Ratsastus <1 <1 <1 <1 10 17 13 13 12 Tanssi <1 <1 <1 <1 1 3 2 3 3 6 Sähly/salibandy <1 1 8 16 14 <1 <1 2 2 Rullaluistelu ja -lautailu 6 3 11 31 2 11 26 .. Myös arkiliikunnan väheneminen selittänee ainakin kestävyyskunnon muutoksia sekä nuorilla että aikuisilla. tutkimusten erilaisista toteuttamistavoista, kysymyksenasetteluista, lajien luokittelusta ja tutkimusten aineistonkeruun ajankohdista. Koululaisten harrastamia liikuntamuotoja on kysytty tutkimuksessa vuonna 1986 seuraavasti: "Millaista liikuntaa tavallisesti harrastat vapaa-aikanasi talvella ja kesällä?" Avovastauksessa oli varattu tila kolmelle eniten harrastetulle liikuntamuodolle. sitä, kuinka usein ja kuinka suurella kuormituksella kutakin lajia ja liikuntamuotoa harrastetaan. (Nupponen & Huotari 2002.) Myös hieman vanhempien ikäryhmien, kuten varusmiesten, kestävyyskunto on Puolustusvoimien koulutusosaston tilastojen mukaan heikentynyt merkittävästi kuluneen 20 vuoden aikana (Puolustusvoimat 2002)
Pojille tyypillistä oli jalkapallon suuri suosio. 1986 1990 1994 1998 Rullaluistelun ja -lautailun suosio kasvanut Uudemmista lajeista erityisesti rullaluistelun ja -lautailun suosio kasvoi tutkimusvuosien aikana sekä pojilla että tytöillä (kuvio 1). Nuorimmilla pojilla jalkapallo oli suosituin kesälaji. Näitä kahta liikuntamuotoa ei vielä tutkimuksen tässä vaiheessa koodattu eri liikuntalajeiksi. 1986 2002 (mainittu kolmen eniten harrastetun liikuntamuodon joukossa) Pojat(%) Tytöt(%) 1986 1990 1994 1998 2002 1986 1990 1994 1998 2002 Jääkiekko 66 37 40 43 33 2 2 2 2 1 Hiihto 44 43 44 32 36 56 48 52 42 39 Laskettelu 24 38 28 18 20 18 36 33 21 21 Hölkkä/lenkkeily 13 10 11 13 11 25 18 21 24 22 Uinti 7 12 8 8 8 12 16 11 14 13 Jalkapallo 5 6 8 10 10 1 2 3 3 4 Pyöräily 4 6 8 10 11 2 2 4 6 8 Kävely* 3 9 7 12 14 11 33 25 41 43 Tanssi 1 8 4 5 5 12 Sähly/salibandy 3 13 27 22 <1 <1 2 4 4 Ratsastus <1 <1 <1 <1 <1 8 14 12 12 11 Luistelu 32 30 25 28 52 51 52 45 40 Lumilautailu 2 2 10 13 <1 <1 5 9 .. Vuonna 2002 rullaluistelunja lautailun kolmen eniten harrastamansa lajin joukossa mainitsi 22 % 15-vuotiaista, 33 % 13-vuotiaista ja 36 % 11-vuotiaista pojista. (mainittu kolmen eniten harrastetun liikuntamuodon joukossa) Taulukko 2 Poikien ja tyttöjen 10 suosituinta liikuntalajia ja -tapaa talvella v. Kolmesta kahdeksaan prosenttiin tytöistä sijoitti jalkapallon kolmen eniten harrastamansa liikuntalajin ja -tavan joukkoon. Tytöillä osuudet olivat lähes yhtä suuret, mutta kuvannevat enemmän rullaluistelun kuin -lautailun suosiota. Perinteisistä kesälajeista erityisesti yleisurheilu menetti tutkimusvuosien aikana suosiotaan (kuvio 1). Kiintoisa muutos oli mm. Tytöille tyypillinen kesälaji oli ratsastus, jota pojat eivät harrastaneet juuri lainkaan. Vuonna 2002 rullaluistelu ja -lautailu olivat pojilla jo neljän ja tytöillä viiden eniten harrastetun liikuntalajin ja -tavan joukossa (taulukko 1). Uinti oli 67 80 prosentilla tytöistä kolmen eniten harrastetun liikuntamuodon joukossa. , Rullaluistelu/ -lautailu pojat ,, ,, ., -oRullaluistelu/ -lautailu tytöt ,, _...,_Yleisurheilu pojat ---Yleisurheilu tytöt 2002 Kuvio 1 Yleisurheilun ja rullaluistelun/rullalautailun harrastamisen muutokset vuosina 1986 2002. Vuonna 1986 pojista 13 % ja tytöistä 10 % mai• , 'o . tytöillä kestosuosikkeja. se, että tytöillä suosittu hölkkäharrastus on hiipumassa, kun taas kävelyn suosio on lisääntynyt. Lähes puolet pojista mainitsi jalkapallon kolmen eniten harrastamansa liikuntalajin ja -tavan joukossa kaikkina tutkimusvuosina. 13ja 15-vuotiailla pojilla jalkapallon suosio oli huomattavasti vähäisempää, mutta silti yhtä yleistä kuin esimerkiksi pyöräilyn suosio. Tieto puuttuu * Ei sisällä sauvakävelyä LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 7. 35 30 25 20 % 15 10 5
Talvella liikutaan lumella ja jäällä Talven suosikkilajit ovat pääsääntöisesti pysyneet samoina tutkimusvuosien aikana: jääkiekko, hiihto ja laskettelu, sekä vuodesta 1990 myös luistelu, olivat suosituimmat talvilajit (taulukko 2). Osuudet saattavat todellisuudessa olla vieläkin suuremmat, sillä lumilautailu voidaan osittain mieltää myös lasketteluksi. (2002) tutkiessaan 3 18-vuotiaita suomalaisia. Enimmäkseen omaehtoisesti harrastetaan mm. pyöräilyä, uintia, Tutkimukseen vastanneiden lukumäärä 1986 1990 1994 1998 2002 11-v 1 210 1 172 1 743 1 746 1 945 13-v 951 937 1 287 1 660 1 769 15-v 1 128 939 1 205 1 564 1 785 Yht. Jääkiekko oli poikien ylivoimaisesti suosituin talvilaji vielä vuonna 1986, jolloin noin kaksi kolmesta 11 15-vuotiaasta pojasta mainitsi jääkiekon kolmen eniten harrastamansa liikuntamuodon joukossa. Pojilla jääkiekko, hiihto, laskettelu, jalkapallo ja pyöräily esiintyivät kaikkina tutkimusvuosina kymmenen suosituimman talvella harrastetun liikuntalajin ja tavan joukossa. Vanhemmat tytöt mainitsivat hölkän talvisena liikuntatapana yleisemmin kuin nuoremmat tytöt. Tytöille tyypillisiä liikuntalajeja ja -tapoja olivat ratsastusharrastus sekä tanssin ja aerobicin harrastaminen, joskin lajien harrastusosuudet olivat verrattain pieniä. Sen sijaan rullaluistelun ja -lautailun tai lumilautailun harrastamisessa niitä ei juuri esiintynyt. Jos harrastuksia tarkastellaan esimerkiksi katukuvasta käsin, voidaan kuitenkin todeta, että rullalautailevia poikia on enemmän kuin tyttöjä. 3 289 3 048 4 235 4 970 5 499 Miten tutkittiin * WHO-Koululaistutkimus on säännöllisesti toteutettava, pitkäkestoinen, Maailman terveysjärjestön kanssa yhteistyössä tehtävä 11-, 13ja 15-vuotiaiden koululaisten elämäntyyliä, koulukokemuksia ja koettua terveyttä selvittävä kyselytutkimus ( Currie ym. Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten tulkinta on kuitenkin vaikeaa laajasta ikäjakaumasta johtuen. Heidän mukaansa tytöt harrastavat perusliikuntalajeja poikia yleisemmin lukuun ottamatta hiihtoa. nitsi yleisurheilun kolmen eniten harrastamansa liikuntalajin ja tavan joukossa. Samaan tulokseen päätyivät Anttila ym. Tyttöjen yleisimmät liikuntamuodot olivat hiihto, luistelu, laskettelu, uinti, kävely ja ratsastus. Niin talvikuin kesäaikaankin kävely ja hölkkä olivat tytöillä suositumpia kuin pojilla kaikkina tutkimusajankohtina. Muista lajeista hieman poiketen lumilautailun suosio yleistyi tytöillä iän myötä. Kuinka palauttaa hiihdon vetovoima. Tytöt vastaavasti harrastavat hyvin yleisesti rullaluistelua. 11-vuotiaista tytöistä vain neljä ja pojista noin kymmenen prosenttia mainitsi lumilautailun kolmen eniten harrastamansa lajin joukossa, kun vastaavat osuudet 15-vuotiailla olivat tytöillä noin 13 % ja pojilla noin 14 %. Lumilautailua harrastavien osuus on sekä pojilla että tytöillä kasvanut vuodesta 1994 lähtien. 8 LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 Tulkintoja Nuorten suosituimmat liikuntalajit ja -tavat ovat pääsääntöisesti pysyneet samoina 16 vuotta kestäneen tutkimusjakson aikana. Tytöistä hiihdon kolmen eniten harrastamansa lajin joukkoon sijoitti vuonna 2002 runsas kolmasosa (39 %), kun vielä vuonna 1994 joka toinen tytöistä kirjoitti hiihdon kolmen eniten harrastamansa lajin joukkoon. Ratsastus säilyi myös talvisaikaan tyttöjen suosittuna liikuntaharrastuksena. Joitakin merkittäviä muutoksia kuitenkin esiintyi. Rullalautailu ja -luistelu sekä lumilautailu ovat lisänneet suosiotaan huomattavasti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2002 noin 10 % tytöistä ja 13 % pojista mainitsi lumilautailun kolmen eniten harrastamansa liikuntalajin ja -tavan joukossa (taulukko 2). Lumilautailun suosio kasvanut Hiihdon kolmen eniten harrastamansa lajin joukossa maininneiden osuus väheni tutkimusvuosien aikana. Vuonna 2002 vain alle viisi prosenttia 11 15 -vuotiaista mainitsi yleisurheilun kolmen eniten harrastamansa liikuntamuodon joukossa (taulukko 1). 2001) * Suomen aineistot on kerätty keväisin vuosina 1984*, 1986, 1990, 1994, 1998 ja 2002 suomenkielistä opetusta antavissa kouluissa (Villberg & Tynjälä 2000, Tynjälä & Villberg 2002) * Vastausosuudet vaihtelivat eri vuosina ikäryhmittäin ja sukupuolittain 87 99 % välillä ( * ei sisälly tähän raporttiin). Vaikka tutkimusvuosien aikana jääkiekon suosio väheni, oli se pojille tyypillinen talvilaji. Suuri osa eniten harrastetuista liikuntalajeista ja -tavoista liittyy arkija hyötyliikuntaan, eikä niitä juuri harrasteta organisoidusti seuroissa. Pojilla hiihdon suosio hieman kasvoi vuosien 1998 ja 2002 välillä. Uudempina lajeina kymmenen suosituimman lajin joukossa esiintyivät 11 15-vuotiailla pojilla muun muassa sähly/salibandy vuodesta 1994 ja lumilautailu vuodesta 1998 alkaen. Pojille tyypillisiä liikuntamuotoja olivat erityisesti joukkuelajit, kuten jalkapallo ja jääkiekko. Mielenkiintoista oli, että kolmen eniten harrastetun lajin joukossa ei tytöillä juuri esiintynyt joukkuelajeja. Lumilautailun harrastamisessa ikäryhmien väliset erot olivat tytöillä huomattavia. Noin joka kymmenes tytöistä mainitsi ratsastuksen kolmen eniten harrastamansa liikuntatavan ja -lajin joukossa (taulukko 2). Palloilulajien suosiossa oli sukupuolten välillä eroja
& Tynjälä, J. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Itkonen, H. International Council of Sport Science and Physical Education 11. Ratsastamisessa voidaan löytää vielä lisäksi elementtejä läheisyydestä, huolehtimisesta ja yhteydestä luonnon kanssa. Matilainen, P. Myös musiikki on tärkeä elementti lumija rullalautailuun liittyvässä lajikulttuurissa. Vaikka Suomen Rullalautaliitolla on tänä päivänä jo 24 rekisteröitynyttä jäsenseuraa (Suomen rullalautaliitto ry 2004) on uusille lajeille tyypillistä, että niiden harrastamista ei aloiteta liittymällä ensiksi urheiluseuraan. Myös aikuisten maailman vastakulttuuri voi olla taustalla lajin harrastamisessa. Nuorten uusista suosikkilajeista useimpia harrastetaan omaehtoisesti. kävelyä tai hölkkää. Tähtinen, J. Jyväskylän yliopisto: Liikuntakasvatuksen laitos Villberg, J. Tähtinen, J. http://www.uimaliitto.fi/fi/seurat/index.php. Omaehtoisessa liikunnassa ei tarvitse tehdä itseä koskevia päätöksiä muiden ehdoilla. Enemmän motiivit liittynevät yhdessäoloon ja itseilmaisuun, kun taas esimerkiksi yksi juniorijalkapalloilijoiden tärkeimpänä pitämä motiivi oli juuri fyysinen kunto (Uronen 2003) . & Smith, R. Tutkimuksia 1/2004. 2000. Koski, P. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:201. Rinne, R. f i/se urat htm. Uimaseurat [WWW-dokumentti). Liikuntakulttuurin muutos ja elämäntyylien eriytyminen. Uronen, V. 2004. 2002. & Huotari, P. University of Edinburgh Child and Adolescent Health Research Unit (CAHRU). Schorndorf: Karl Hofmann. Sysäys lajin harrastamiseen saadaan kavereilta, mediasta tai esikuvilta. 1998. Tulokset herättävät useita jatkokysymyksiä ja haasteita. Suomen rullalautaliitto ry. & Vuolle, P. SLU:n julkaisusarja 4/02. Huismanin (2004) mukaan koulun liikuntatunneilla liikuttiin yleisimmin joukkueina pelattavien palloilulajien parissa. & Villberg, J. Perheen, kaveripiirin ja muiden sosiodemografisten tekijöiden vaikutusta eri liikuntamuotojen suosioon tulisi myös tarkastella tarkemmin. LJIKLJNTA & TIEDE 3/2004 9. & Brunell, V. Hiihdon vetovoiman palauttamiseksi lasten ja nuorten keskuudessa olisi syytä ryhtyä erityistoimenpiteisiin niin kodeissa, kouluissa kuin talvilajeja edustavissa urheiluseuroissakin. Savola, J. Lumilautailijoiden "surffailu" ja istuskelu laskettelurinteissä ovat osia kulttuurista , josta on jalostettu trendejä muun muassa arkipäivän pukeutumiseen. Nupponen, H. & Heinonen, 0. Ulkona liikuttiin yleisurheilun ja suunnistuksen parissa sekä luisteltiin, mutta yllättävästi vain puolet vastanneista ilmoitti hiihtäneensä yläasteen liikunnanopetuksen aikana. Jäsenseurat [WWW-dokumentti). Materialet frän skolelevsstudierna 1994 och 1998. [WWW-dokumentti). 2004. Nupponen, H. 2002 Kaikkiko kunnossa. Lajikulttuuriin kiinteästi kuuluvat lumilautaja rullalautavideot saavat monet kokeilemaan lajeja. Puolustusvoimat. Turku: Painosalama Oy. Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus. Tällöin korostuu myös oman identiteetin luominen harrastuksen kautta. Huisman, T. Liikuntalajin merkitystä lapsen ja nuoren identiteetin muodostumiselle tulisi tarkastella myös laadullisesti. Tarjoavatko uudet lajit nuorille entistä enemmän mahdollisuuksia identiteettityössään ja seuroista riippumattoman yhteisöllisyyden luomisessa. Alokkaiden kunto on yhä laskussa. http ://rullalauta. 2004. Rychtecky, A. (toim.) 2001. MIKA VUORI, TtM, tutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto puh. Julkaisematon käsikirjoitus. Urheilun julkisuuskuva . 2004. Uimaliitto. 2002. 2002. Telama, R. Skede tai snoukka sosiaalista pääomaa Urheiluja liikuntaseuroissa harrastetun lasten ja nuorten urheilun parhaiksi puoliksi on mainittu sosiaalistuminen, terveys ja kunnon paraneminen (11manen ym. Rullalautailuun ja lumilautailuun liittyy vahva viiteryhmäidentiteetti. 2000. Documentation of the sampling process in the HBSC Study in Finland in 2002. 2003. (toim.) Subjektiv hälsa, hälsovanor och skoltrivsel: Jämförelse mellan svenskoch finskspräkiga elever 1994 1998. Liikuntatutkimus 2001 2002: lasten ja nuorten liikunta. Rullalautailun ja lumilautailun lajikulttuuri on mielenkiintoinen ja aivan toisenlainen kuin perinteisillä lajeilla. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen julkaisusarja 10/2000: Jyväskylän yliopistopaino. [Viitattu 7.6.2004). Juniorijalkapalloilijoiden fyysinen aktiivisuus, urheilumotiivit ja kaverisuhteet kahden vuoden aikana. 2004, Koski 2000). Boyce, W . Jyväskylän yliopisto: Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Nuorten kuntoerojen kasvu huolestuttaa. Maailma muuttuu, muuttuvatko seurat Jyväskylän yliopisto: Liikunnan kehittämiskeskus 7 /2000. Health Behaviour in Schoolaged Children a WHO Cross-National Study (HBSC), Research Protocol for the 2001/2002 Survey. Sekä WHO-Koululaistutkimuksen että LISEtutkimuksen (Nupponen & Huotari 2002) tulokset osoittavat hiihtoharrastauksen vähentyneen huomattavasti kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. [Viitattu 8.6.2004). Nupponen, H. Tynjälä, J. Jyrkiäinen, P. & Pehkonen, J. llmanen, K. & Telama, R. Zacheus, T. Pojilla palloilulajit olivat yleisimpiä, mutta tytöt lisäksi voimistelivat, tanssivat, rentoutuivat ja liikkuivat aerobicissa. Niemi-Nikkola, K. Koski, P. Helsinki: SLU. Nupponen, H. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. [Viitattu 8.6.2004). 2002. Mäenpää, P. Oppimistulosten arviointi 1/2004. Teoksessa Kannas, L. Liikunta & Tiede, 39 (3): 4-9. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. J. Skeittarit ovat ottaneet itselleen omaa tilaa sulautuen urbaaniin ympäristöön, johon vasta myöhemmin on alettu rakentaa lautailuja luistelupaikkoja. Physical fitness, sporting lifestyles and olympic ideals: Crosscultural studies on youth sport in Europe. 2002 . & Vuolle, P. 014 260 4598 sähköposti: mika.vuori@sport.jyu.fi Kirjallisuus Anttila, R. Harrastamisen motiivit eivät todennäköisesti liity niinkään kuntoon tai kilpailuun, vaikka lajissa järjestetäänkin kilpailutoimintaa. Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Currie, C. 2003. Naul, R. Esimerkiksi Uimaliitossa oli 133 jäsenseuraa (Uimaliitto 2004), mutta vain murto-osa uinnin kolmen eniten harrastamansa lajin joukkoon sijoittaneista harrastaa uintia uimaseurassa. & Heinonen, 0. J. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain. Samdal, . Liikunta & Tiede, 39 (1 ): 47-55. Jyväskylän yliopisto: Liikuntakasvatuksen laitos. http://www.mil.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto/2002/20020821_1000_ 1.dsp. Helsinki: Opetushallitus. Suosiotaan kasvattanut rullalautailu on esimerkki lajista, jossa nuoret luovat yhteisöllisyyttä kokoontumalla yhteen ja näin muodostamalla itse liikuntayhteisön. Rinne, R
2003) tai päivittäisen liikunta-annoksen pilkkomisen (esim. 1995). 10 LIIKUNTA & TIEDE 312004. Liikunta kuvataan esimerkiksi jakamalla ihmiset viiteen luokkaan toteutuneen liikunnan kokonaismäärän mukaan. Terveysliikunnan suosituksista LIIKUNTAPIIRAKKAAN Teksti: MIKAEL FOGELHOLM UKK-instituutin liikuntapiirakka on kehitetty hahmottamaan terveysliikuntasuositukset etenkin neuvontaa varten. Mittausmenetelmien epätarkkuus ja syy-seuraussuhteiden epävarmuus ovat puolestaan rajoituksia. Nyt terveysliikuntasuositusten julkaisemisesta on kulunut lähes kymmenen vuotta. Tämä ei ole Kynnys liikkua terveyden kannalta riittävästi on oikeastaan aika matala. Liikunta on moniulotteista Liikunnan hahmottaminen yksiulotteisesti on johtanut joillakin siihen ajatteluun, että uusi terveyttä korostava liikuntasuositus on korvannut vanhemman, kuntoa korostavan suosituksen. Väestötutkimuksista interventioihin Vuoden 1995 terveysliikuntasuosituksen taustalla oli erityisen voimakkaasti väestötutkimuksista saatu tieto liikunnan ja kuolleisuuden annos-vastesuhteista. Viime vuosina on myös toteutettu interventioita, joissa on tutkittu esimerkiksi kahden erilaisen liikuntamäärän vaikutusta laihtumiseen ja painonhallintaan effery ym. 1 x 30 min/pvä tai 3 x 10 min/pvä) merkitystä fyysiselle kunnolle ja terveysmuuttujille (Hardman 2001) . Niinpä alkaa olla mahdollisuus arvioida, ovatko suositukset edelleen ajan tasalla, onko niitä tulkittu oikein ja onko ne esitetty sellaisella tavalla, joka auttaa sanoman perillemenossa. Vaikka liikunnan ja terveyden annos-vasteyhteys on riippuvainen tutkittavasta vastemuuttujasta, yleinen sanoma on kuitenkin selvä: liikunnan lisäämisestä on eniten hyötyä sille, joka aikaisemmin ei ole liikkunut ja joka on huonokuntoinen. Näissä tutkitaan kymmeniä, jopa satoja henkilöitä, jotka on satunnaistettu kahteen tai useampaan ryhmään. Piirakan kaksi osaa ovat yksistään riittäviä terveyden edistämiseksi, mutta ihanteelliseen tulokseen päästää toteuttamalla koko piirakka. Liikuntaa on usein tarkasteltu yksiulotteisena muuttujana, jossa määrä ja rasitusaste (teho) kulkevat käsi kädessä. Uusi suositus tuntui näin olevan hyvin erilainen kuin vanha, vuodelta 1978 peräisin oleva kuntoliikuntapainotteinen suositus (American College of Sports Medicine 1978). Tänä ajanjaksona liikunnan ja terveyden annos-vastesuhteista on saatu runsaasti uutta tutkimustietoa. Lisäksi terveysliikuntasuositusten soveltamisesta liikuntaneuvonnassa ja viestinnässä on kertynyt runsaasti kokemuksia. Interventiot ovat vahvistaneet väestötutkimuksista saatua tietoa. Ilmeisesti tämän seurauksena uudessa suosituksessa painottuivat kevyemmät liikunnan muodot tarkoituksena on osoittaa vähän liikkuville se, että kynnys liikkua terveyden kannalta riittävästi on oikeastaan aika matala. Toinen tapa lähestyä liikuntaa yksiulotteisesti on käyttää vastemuuttujana fyysistä kuntoa, yleensä maksimaalista hapenkulutusta. Tämän lähtökohtana on todennäköisesti epidemiologinen tutkimus, jossa liikuntaa on selvitetty joko rasittavan, kuntoilutyyppisen liikunnan määränä tai liikunnan kokonaismääränä. Useimmissa tutkimuksissa on vain yksi liikuntaryhmä, jolloin näyttö annos-vastesuhteista kertyy parhaiten systemaattisista katsauksista ja meta-analyyseistä yhdistettynä asiantuntijaryhmän konsensuskokouksiin (Kesäniemi 2003) . Epidemiologisia liikuntatutkimuksia on kahden tyyppisiä, poikittaistutkimuksia ja pitkittäistutkimuksia. Raportin keskeinen sanoma korosti kohtuullisesti kuormittavan, reipasta kävelyä vastaavalla teholla suoritetun liikunnan myönteistä merkitystä terveydelle. uonna 1995 julkaistiin amerikkalainen, kansainvälisestikin käänteentekevä työryhmäraportti terveyden edistämisestä liikunnan avulla (Pate ym. Hyvä terveysliikunta on monipuolista. Viime vuosina näyttöön perustuvan lääketieteen käytäntöjen mukaisesti on painotus siirtynyt satunnaistettuihin, kokeellisiin interventioihin. Molemmissa on etuna suurten ja edustavien joukkojen tutkimisen mahdollisuus ja toteutuneen liikunnan laaja vaihteluväli
Toisaalta väestön ikääntymisen tuoma haaste fyysisen toimintakyvyn säilymiselle on peruste tukija liikuntaelimistön kunnon nostamiseksi osaksi terveysliikuntasuosituksia. Riittävä liikunnan määrä arkitai kuntoliikunnalla toteutettuna vastaa noin 4,2 MJ (1000 kcal) energiankulutusta viikossa, ihanteellinen määrä taas on kaksinkertainen. Terveyskunto ja terveysliikunta liikuntapiirakka Terveyskunnolla tarkoitetaan niitä fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. Pelkkä käveleminen ei myöskään kehitä tai ylläpidä hyvää liikehallintaa. Ilmeisesti liikunnan teho ei ole tässä merkittävä asia, vaan se, että yhdistelemällä molempia fyysisen aktiivisuuden tyyppejä on helpointa liikkua mahdollisimman pitkään ja kuluttaa paljon energiaa. Naisilla riittävä arkiliikunta on yleisempää kuin miehillä, minkä takia liian vähän liikkuvia naisia on miehiä vähemmän. 1999, Manson ym. Noin 10 prosentilla molemmat liikuntamuodot yltävät suosituksiin, jolloin voidaan puhua ihanteellisesta liikkumisesta. Tämä tarkoittaa sekä luiden ja lihasten terveyttä että liikehallintaa parantavia fyysisen aktiivisuuden muotoja. Olemme soveltaneet tätä Tampereen terveysja sosiaalikyselyn analysoinnissa (Paronen ja Fogelholm 2004): tulosten mukaan noin 35-40 % yli 15-vuotiaista tamperelaisista liikkuu kokonaisuudessaan riittämättömästi, 20-25 prosentilla arkiliikunta ja noin 25 prosentilla kuntoliikunta on terveyden kannalta riittävää. Tätä voidaan tietyllä tavalla pitää perusteltuna, sillä hyvä sydänja verenkiertoelimistön kunto (maksimaalinen hapenkulutus) on laajasti yhteydessä sekä hyvään terveyteen että muihin fyysisen kunnon osatekijöihin. Hyvä terveyskunto sisältää mm. Itse asiassa Paten ym. Taulukko l: Suosituksia liikunnasta terveyden edistämiseksi Viite Teho, rasitusaste Esimerkki Suoritus tiheys Kerran kesto ACSM 1978 Hengästymistä ja Hölkkä, uinti ::: 3 kertaa 20-60 min hikoilua aiheuttava, viikossa 60-90 % V0 2 max:sta Pateym. Arkiliikunnan suositteleminen ei ole ratkaisu, sillä tavallisin arkiliikuntamuoto eli kävely ei varsinkaan ylävartalon lihaskunnon kannalta ole ihanteellinen laji. Terveyskunnon osat voidaan esittää ympyränä, joka samalla kuvaa terveysliikunnan tavoitteita. Kohtuullinen Reipas kävely, 5-7 kertaa 30 min päivässä, 1995 kuonnitus lumen luonti viikossa voidaan pilkkoa myös 10-15 min iaksoihin Joissakin tutkimuksissa fyysistä aktiivisuutta on kuvattu jakamalla ihmisten liikunta arkija asiointiaktiivisuuteen sekä kuntoliikuntaan (Martinez-Gomez ym. Näillä on merkitystä mm. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin johdonmukaiTaulukko 1: Suosituksia liikunnasta terveyden edistämiseksi sia: sairastavuus (esim. totta. lihavuus tai sepelvaltimotauti) on suurinta silloin, kun kumpikin liikuntamuoto puuttuu. Kaikkein parasta terveys on silloin, kun ihminen liikkuu runsaasti sekä kuntoillen että rauhallisemmin arkisten askareiden yhteydessä. hyvän kestävyyden (aerobisen kunnon), liikkeiden hallinnan ja tasapainon (motorisen kunnon), lihasvoiman, lihaskestävyyden ja nivelten liikkuvuuden ja luun vahvuuden (tukija liikuntaeliVauhdikkaampaa "täsmäliikuntaa" Riittävä Ihanteellinen 2-3 tuntia vHkossa joka toinen päivä •hyvin reipas kävely •hölkkä, hiihto •pyöräily Riittämätön Riittävä Sekä vanha että uusi liikuntasuositus (Taulukko 1.) keskittyy ainakin näennäisesti sydänja verenkiertoelimistön kunnon kehittämiseen. Terveysliikunta taas on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, joka tehokkaasti ja turvallisesti parantaa terveyskuntoa tai ylläpitää jo valmiiksi hyvää terveyskuntoa. (1995) raportti ei itse asiassa unohtanut tukija liikuntaelimistöä, sillä raportissa todetaan että "Kestävyyden lisäksi liikehallintaa ja lihaskuntoa ei saa unohtaa. 2002). Jos edes toinen esiintyy, on sairastavuus jo olennaisesti vähäisempää. Paten ym. selän sairauksien ehkäisyssä ja fyysisen toimintakyvyn säilyttämisessä ikääntymisen yhteydessä". •pallopelit •kuntosali •kuntojumpat •voimistelu 3-4 tuntiaTviikossa •kävely (asiointi) päivittäin • leikki Rauhallisempaa perusliikuntaa •kodin työt Kuva 2: Arkija kuntoliikunnan riittävyys terveyden kannalta LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 11. Yksinkertaisissa suosituksissa tämä asia kuitenkin unohtuu. Edellä mainittujen tulosten perusteella voidaan piirtää liikunnan ja terveyden yhteyksistä kuva, jossa fyysinen aktiivisuus esiintyy kaksiulotteisena muuttujana. Unohtuuko tukija liikuntaelimistö. (1995) raportissakin todetaan, että uusi suositus on tarkoitettu täydentämään, ei korvaamaan vanhaa
Lapsen luiden kehittäminen esimerkiksi hyppyjä sisältävillä liikuntamuodoilla on todella tärkeää juuri murrosiän kynnyksellä, mutta ennen sitä ei lihasten ja luiden harjoittaminen muuten kuin leikin varjolla ole kovin perusteltua. Lapsella liikuntaa pitää olla paljon ja sen on hyvä olla monipuolista. Esimerkkejä ovat kävely kauppaan, lumen luominen, lasten leikki jne. Tätä välttämätöntä liikkumista ovat mm. Voidaan ajatella, että se kertoo yleisestä terveysliikunnan tavoitteesta, mutta samalla piirakan eri lohkoja voidaan muunnella asiakkaan tai oman tarpeen mukaan. välttämättömän liikkumisen lisäksi tulevaa aktiivisuutta. -----------i------------------------------Tärkeää on huomata, että terveysliikunnan suositeltavat määrät ovat päivän ns. Leikki on lapselle luontevaa ja loistavaa liikuntaa ympyrän alaosa voi näin laajentua. Näitä vastaavat terveyden osa-alueet ovat sydänja verenkiertoelimistön terveys (tärkeää mm. Sydänja verenkiertoelimistön harjoittaminen kuluttaa myös paljon energiaa ja on tärkeää lihavuuteen liittyvien sairauksien ehkäisyssä. Tämän piirakan osan merkitys on kuitenkin vähäisempi kuin perusliikunnan tai sydänja verenkiertoelimistön kehittämisen. Liikuntapiirakka on jaettu kahteen puolikkaaseen, joissa huomioidaan kirjoituksen alussa esitetty yleinen terveysliikuntasuositus (Pate ym. 1995) ja muut tunnetut liikunnan ja terveyden sekä liikunnan ja terveyskunnon väliset annos-vastesuhteet (Kesäniemi 2003) (kuva 3). Perusliikunta on turvallista ja sen osuutta voidaan jopa kasvattaa. Perusaktiivisuuden vaikutukset eivät kohdistu kovin täsmällisesti terveyskunnon eri osa-alueisiin, mutta tällainen aktiivisuus vaikuttaa edullisesti yleiseen terveyteen ja painonhallintaan. Niinpä suositus on koko piirakka, puolikas ei ole riittävää. liikkumiskyvyn, kaatumisten ehkäisyn ja luun terveyden kannalta). • pihatyöt • remontointi • metsätyöt Arki-, hyötyja t ömatkaliikuntaa • 30 min/pvä, v· hintään 10 min jaksoissa • 5-7 päivänä vi kossa • kävely (asiointi) • leikki • kova siivoaminen Perusliikunta, 3-4 tuntia viikossa Kuva 3: Terveysliikunnan toteuttaminen UKK-instituutin liikuntapiirakka 12 LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 mistön kunnon) sekä sopivan painon ja vyötärön ympäryksen. Hämmennystä saattaa aiheuttaa se, että välttämättömässä liikkumisessa ihminen ottaa tavallisesti 4000-5000 askelta päivässä, mikä vastaa noin 4 km kävelyä (Tudor-Locke ja Bassett 2004). • reipas kävely • juoksu • hiihto • pyöräily • uinti • soutu "Täsmäliikunta", 2-3 tuntia viikossa Kestävyysliikuntaa • 2-5 krt/vko • 20-60 min/krt Liikehalli a/ • pallopelit • voimistelu • kuntosali • kuntojumpat • tanssi • laskettelu hintään joka toinen päivä. Perusliikuntaa pitäisi toteuttaa joka päivä tai vaihtoehtoisesti täsmäliikuntaa väAsiakaskohtaisia sovelluksia Liikuntapiirakkaa on muuntuva. Lihaksia ei kuitenkaan saa unohtaa, sillä lihavuuteen liittyy usein heikentynyt lihaskunto ja fyysinen toimintakyky. Ikääntyvällä toimintakyvyn ja liikehallinnan säilyttäminen on tärkeää. Tyypillistä tällaiselle liikkumiselle on vähäinen teho (nopeus on hitaampi kuin reippaassa kävelyssä) ja lyhyt kertasuorituksen kesto (yleensä 1-5 minuuttia). Liikehallinnan kehittämisellä on pienempi merkitys ylipainoiselle. Piirakan alaosa kuvaa perusaktiivisuutta, jossa joku muu tekeminen kuin liikkuminen on yleensä päämotiivina. Ylipainoisen liikuntapiirakassa on myös hyvä olla molemmat puolet, muuten energiankulutus jää liian vähäiseksi. UKK-instituutin liikuntapiirakka on kehitetty hahmottamaan terveysliikuntasuositukset etenkin neuvontaa varten. Molemmat määrät vastaavat noin 4,2 Mj/vko (1000 kcal) energiankulutusta. Viikon tavoite tulisi kerätä vähintään 10 minuutin liikuntakertojen avulla. Niinpä piirakan yläosasta painottuu tämä osa. infektioiden vastustuskyky) on osa hyvää terveyskuntoa. Piirakan yläosan liikuntasuositukset kehittävät täsmällisesti terveyskunnon tiettyä osa-aluetta (aerobinen kunto, motorinen kunto ja liikehallinta, tukija liikuntaelimistön kunto), mistä johtuu nimitys "täsmäliikunta". kaikki siirtymiset jaloin kotona, työpaikalla ja kaupoissa sekä muut arkiset askareet. Tämä ei kuitenkaan vielä ole terveysliikuntaa, eikä se sisälly liikuntapiirakkaan. Toisaalta liikehallintaa ja liikuntataitoja on tärkeää kehittää nuorena, ja siksi myös tämä osuus piirakasta korostuu. Liikuntapiirakan tavoite on siten hyvin samanlainen kuin ruokaympyrän, ruokapyramidin ja lautasmallin. Ihannetaso sisältää piirakan molemmat puolet, mikä vastaa liikunnan energiankulutusta 8,4 Mj/vko. Sen sijaan sydänja verenkiertoelimistön kunnon kehittäminen kovatehoisilla kestävyysharjoitteilla ei ilmeisesti enää vanhemmalla iällä ole terveyden kannalta kovin tärkeää. aineenvaihduntasairauksien ehkäisemiseksi) sekä tukija liikuntaelimistön terveys (tärkeää mm. Suosituksessa on riittävä perustaso, jolla fyysiseen passivisuuteen liittyvät suurimmat terveysriskit vältetään. Lisäksi yleinen terveys (mm. Niinpä piirakka paisuu tukija liikuntaelimistön sekä perusliikunnan osalta.. Tämän voi toteuttaa joko 3-4 tunnin perusliikunnalla viikossa tai 2-3 tunnin viikoittaisella "täsmäliikunnalla". Samalla on voitava ylläpitää normaalia perusliikkumista
"' '< Physical inactivity, sedentary lifestyle and obesity in the European 2 Union. Manson, J.E., Greenland, P., LaCroix, A.Z., ym. Walking compared with vigorous exercise for the prevention of cardiovascular events in women. Piirakka kuvaa samalla, kuinka monipuolista hyvä terveysliikunta on. 2004. How many steps/day are enough. 273:402-407 Tudor-Locke, C., Bassett Jr, D.R. International Journal of Obesity 23 1192-1201 . 2003. Piirakan yläosan liikuntasuositukset kehittävät terveyskunnon eri osa-alueita; aerobista kuntoa, motorista kuntoa ja liikehallintaa tai tukija liikuntaelimistön kuntoa. Kirjallisuus: American College of Sports Medicine. C: <1: Paronen, 0. Hardman, A. American Journal of Clinical Nutrition 78 684-689 Kesäniemi, A. Vuoden 2002 terveysja sosiaalikyselyn päätulokset. Journal of the American Medicine Association. MIKAEL FOGELHOLM, dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere sähköposti: mikael.fogelholm@uta.fi Kiitokset UKK-instituutin liikuntapiirakan suunnitteluun ovat kirjoittajan lisäksi osallistuneet Tt T Jaana Suni; THM Marjo Rinne, professori likka Vuori ja dosentti Pekka Oja. Physical activity and weight loss: does prescribing higher physical activity goals improve outcome. UIKUNT A & TIEDE 312004 13. & Fogelholm, M. Konsensuspaneelin arvio liikunnan ja terveyden annos-vastesuhteesta. C: Martinez-Gonzalez, M.A., Martinez, J.A., Hu, F.B., ym . 1995. 2003. Medicine and Science in Sports and Exercise 33:S421S427. 1978. Medicine and Science in Sports and Exercise 10: viii-x. Duodecim 119: 1819-1822. UKK-instituutin liikuntapiirakka on uusi ehdotus terveysliikunnan suositusten esittämiseksi kuvana. Jeffery, R.W., Wing, R.R., Sherwood, N.E., ym. lssues of fractionization of exercise (short vs long bouts) . 1999. Toisaalta on selvää, että pelkkä kävelyn korostaminen ei tuo monipuolisen liikunnan tai suurentuneen energiankulutuksen kaikkia hyötyjä esille parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tamperelaisten terveys ja turval lisuus. Physical activity and public health: a recommendation from the Centers for Disease Control and Prevention and the American College of Sports Medici ne. Kuva neuvonnan tueksi Terveysliikunnan yksinkertainen suositus on hyvä, eikä uusin tutkimus ole millään tavoin horjuttanut sen asemaa. 2002. Tampereen kaupunki, sosiaalija terveystoimen julkaisuja 1/2004 Pate, R.R., Pratt, M., Blair, S.N., ym. 2004. New England Journal of Medicine å3 347:716-725. Sports Medicine 34: 1-8. 2001. Piirakan kaksi osaa ovat yksistään riittäviä terveyden edistämiseksi, mutta ihanteelliseen tulokseen päästää toteuttamalla koko piirakka eli molemmat puolet. Neuvontaa varten tarvitaankin hyvä esitystapa, joka ruokaympyrän ja lautasmallin tavoin auttaa suositusten hahmottamisessa. Position statement on the recommended quantity and quality of exercise for developing and maintaining fitness in healthy adults. Millainen liikunta edistää terveyttä
Suositus nuorten liikunnaksi oli kaksiosainen: (l) kaikkien nuorten tulisi olla fyysisesti aktiivisia päivittäin tai lähes päivittäin osana elämäntapaa, ja (2) nuorten tulisi osallistua vähintään kolme kertaa viikossa liikuntaan, joka kestää 20 minuuttia tai enemmän ja joka on kuormittavuudeltaan kohtalaista tai rasittavaa. Uutta katsausta "At least five a week" voidaan pitää merkittävimpänä tutkimustiedon kokoelmana sitten alan klassikoksi muodostuneen U.S. Brittisuositus koskee nyt myös lapsia. Niin myös terveyspolitiikan teossa. Tätä, samoin kuin muita lasten ja nuorten terveysliikuntasuosituksia on arvosteltu sen vuoksi, että niiden pohjana käytetty tieteellinen näyttö ei ole ollut täysin vakuuttavaa (Twisk, 2001). "Ainakin viisi kertaa viikossa" Teksti: PEKKA OJA Tuore englantilainen terveysliikuntaselvitys täsmentää aikaisempia suosituksia. Erityisesti. Päivittäisen yleisen aktiivisuuden lisäksi tarvitaan täsmäliikuntaa luuston ja lihasten vahvistamiseksi ja liikkuvuuden kehittämiseksi. Brittisuositus koskee siis sekä lapsia että nuoria ja korostaa päivittäistä varsin runsasta yleistä aktiivisuutta ja sen lisäksi spesifimpää täsmäliikuntaa luuston ja lihasten vahvistamiseksi ja liikkuvuuden kehittämiseksi. 1994 esitetystä laajasti käytetystä kansainvälisestä konsensussuosituksesta (Sallis & Patrick, 1994). Terveyttä edistävän liikunnan suositus aikuisille on seuraava: Aikuisten tulee osallistua yhteensä ainakin 30 minuuttia päivässä vähintään kohtalaisesti rasittavaan fyysiseen aktiivisuuteen viitenä tai useampana päivänä viikossa. Ainakin kahdesti viikossa tämän tulisi sisältää luuston terveyttä (liikunnan kuormitus kohdistuu voimakkaasti luihin), lihasvoimaa ja notkeutta kehittävää liikuntaa. Katsauksen tekemiseen on osallistunut erittäin laaja kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijaryhmä yhdessä Middlesex'in ja Bristolin yliopiston liikuntatieteen tutkijoiden kanssa. Surgeon General'in raportin vuodelta 1996. 14 LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 I sossa-Britanniassa uskotaan näyttöön perustuvaan politiikan tekoon. Suositeltu aktiivisuus voidaan saavuttaa joko yhdessä päivittäisessä jaksossa tai useammassa lyhyemmässä, vähintään 10 minuutin jaksossa. Lihavuuden ehkäisy vaatii terveysliikunnan vähimmäismäärän tuplaamisesta. Yli 500 lähdeviitettä sisältävä katsaus kattaa liikunnan terveysvaikutukset lapsilla ja nuorilla, aikuisilla sekä ikääntyvillä, suositukset terveyttä edistäväksi liikunnaksi elinkaaren eri vaiheissa ja arvion liikunnan merkityksestä kansanterveydelle. Raportissa esitetään lisäksi spesifimpiä liikuntasuosituksia koskien yksittäisiä sairauksia. Sikäläinen terveyshallinnon päällikkö on julkaissut vastikään laajan ja perusteellisen katsauksen liikunnan terveysvaikutuksista pohjaksi terveyden edistämistoimenpiteille. Tämä suositus poikkesi aikaisemmasta kuntoa korostaneesta suosituksesta siinä, että se laajensi terveyttä edistävän liikunnan koskemaan myös usein, mieluummin päivittäin, tapahtuvaa kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta kuten reipasta kävelyä, puutarhatöitä ja jopa raskaampia kotitöitä. Suomesta asiantuntijoina ovat toimineet Ilkka Vuori, Mikael Fogelholm ja Pekka Oja. Uuteen suositukseen sisältyi myös pätkäliikuntaidea eli se, että päivittäinen liikunta-annos oli mahdollista kerätä kahdesta tai kolmesta lyhyemmästä jaksosta. Täsmäliikuntaa luustolle Uusi brittiläinen terveysliikuntasuositus lapsille ja nuorille kuuluu näin: Lasten ja nuorten tulee osallistua yhteensä ainakin 60 minuuttia päivässä vähintään kohtalaisesti rasittavaan fyysiseen aktiivisuuteen. Tämä aikaisempi suositus koskee vain nuoria (adolescents), koska asiantuntijaryhmä katsoi silloin, että lapsia koskeville suosituksille ei ollut riittävästi tieteellistä pohjaa. Edellä mainittu Surgeon General -raporttihan lanseerasi silloin uudet terveysliikuntasuositukset täydentämään aikaisempia kuntoliikuntasuosituksia. Surgeon General -suositus otettiin aikanaan vastaan uutena perusteluna laajentaa terveysliikunta koskemaan laajoja väestönosia ja siten edistämään todella merkittävästi kansanterveyttä. Aktiivisuus voi olla arkiliikuntaa tai ohjelmoitua liikuntaa tai urheilua, tai näiden yhdistelmä. Uusi suositus poikkeaa v. Katsauksen kiinnostavinta antia ovat terveyttä edistävän liikunnan suositukset eri ikäryhmille. Tämä konsepti onkin otettu käyttöön hyvin laajasti ympäri maailmaa, myös Suomessa, terveysliikunnan edistämisessä
(2004b) Terveysliikunta otettiin käyttöön liikunnan markkinoimiseksi. Pediatrick Exercise Science, 6 302-314. Lihavuuden ehkäisy vaatii enemmän Uusi suositus aikuisille on hyvin lähellä Surgeon General -suositusta. korostetaan sitä, että kaikki liikkuminen vaikuttaa energiankulutukseen, joka on tärkeää painonhallinnan kannalta. Liikunta & Tiede, 2/2004: 4-8. R. http://www dh.gov.uk/PublicationsAndStatistics/Publications Marmot, M. Physical activity guidelines for children and adolescents. (1990). Mutta olisiko hyödyllistä ja perusteltua mennä askel pidemmälle ja laatia esimerkiksi "katsausten katsaus" alan tiedosta nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta ja suomalaiseen käyttöön. Twisk, J. Liikunta & Tiede, 2/2004: 9-11. Kehitys on perustunut vahvasti tieteelliselle näytölle, joskaan meillä ei ole korostettu yksinkertaisia annosteluohjeita yhtä kategorisesti kuin mm. Physical activity guidelines for adolescents: consensus statement. (20041. V. Yhdysvalloissa ja Englannissa. Olisiko kuitenkin tarpeellista pysähtyä tarkastelemaan sen antia perusteellisesti ja kriittisesti tavoitteena laatia suomalaiset terveysliikuntasuositukset. Evidence based policy or policy based evidence. Harkintaa voi auttaa se viisaus, että elävässä elämässä voi olla sekä näyttöön perustuvaa politiikkaa että politiikkaan perustuvaa näyttöä (Marmot 2004). Terveysliikunta jalkautuu käytännöiksi ja tuotteistuu. Samalla korostetaan sitä, että ikääntyvien henkilöiden tulisi ennen kaikkea ylläpitää liikkumistaan ja säilyttää päivittäisiin toimintoihin tarvittavan liikkuvuutensa. A critical review. PEKKA OJA Dosentti Tampere sähköposti: pekka.oja@uta.fi Lähdeviitteet: Department of Health, Physical Activity, Health lmprovement and Prevention (2004). Englantilainen terveysliikuntakatsaus on helppo ohittaa toteamuksella "eihän siinä mitään varsinaisesti uutta ole" tai "kyllähän me jo tämä tiedetään". Viesti molemmissa on sama: vähintään puoli tuntia kohtuutehoista päivittäistä liikuntaa, jonka voi tehdä 1-3 jaksossa. UIKUNTA & TIEDE 312004 15. Suomalainen terveysliikunta ja sen edistäminen ovat kansainvälisen kehityksen eturintamassa. Antaako uusi englantilainen terveysliikuntakatsaus aihetta enempään täällä Suomessa. Epäilemättä alan asiantuntijat tulevat hyödyntämään raportin antia täysimittaisesti omassa työssään. & Patrick, K. G. Kuva: Antero Aaltonen Tärkeä lisä uudessa suosituksessa koskee liikuntaa ja painonhallintaa: lihavuuden ehkäisemiseksi terveysliikunnan vähimmäismäärä puoli tuntia päivässä ei riitä, vaan siihen tarvitaan kaksinkertainen määrä. Sallis, J. F. Uusi suositus täsmentää aikaisempaa määrittämällä yksityiskohtaisemmin liikuntamuodon: arkiliikuntaa tai ohjelmoitua liikuntaa tai urheilua tai näiden yhdistelmää. Vuori, 1. Lihavuuden ehkäisemiseksi esitetään, että monille ihmisille on välttämätöntä 45-60 minuuttia kohtuutehoista aktiivisuutta päivittäin. Raportti esittää ikäihmisille samoja liikuntasuosituksia kuin aikuisille. Vuori, 1. Kuten Ilkka Vuoren tuoreet katsaukset osoittavat (Vuori 2004a, b) meillä terveysliikunta on kehittynyt johdonmukaisin toimenpitein tärkeäksi osaksi kansallista liikuntaja terveyskulttuuria. At least live a week: Evidence on the impact of physical activity and its relationship to health. British Medical Journal, 328: 906-907. Lisäksi erityisesti voimaa, koordinaatiota ja tasapainoa edistävä liikunta on hyödyllistä vanhemmille henkilöille. (2004a). Sports Medicine, 31 · 617-627. (2001 )
Huomattavaa on myös se, että mainitut terveysliikunnan muodot eivät näytä sopivan kovin hyvin oppilaitosympäristössä käytettäviksi. Hän keskittyi kuvaamaan erillisten projektien mahdollisia vaikutuksia, me taas pyysimme näitä liikunnan ammattilaisia arvioimaan, miten terveysliikunnan merkitys yhteiskunnassamme on kuluneiden vuosien aikana muuttunut ja miten se on tulevien vuosien aikana muuttumassa. Terveysliikunnasta menestystrendi Ilkka Vuori esitteli em. Vaikka menneen ja tulevan arviointia on usein vaikea tosiasiallisesti verrata keskenään, niin vastaajien asiantuntijaarviointi antaa kuitenkin vankan kuvan siitä, että he. Taulukosta 1 näkyy selvästi, että terveysliikunta on viime vuodet ollut ja tulee lähivuosinakin olemaan menestystrendi. Kun tarkastelee esitettyjä terveysliikunnan muotoja silmiin pistää se, että muodot ovat hyvin tuttuja. Terveysliikunnan käsite ja sen opetuskäytännöt ovat vielä muotoutumassa oppilaitoksissa. Kun vastaajamme ovat pääosin terveysliikunnasta vastaavia opettajia, niin heidän sanavarastoonsa ei tuote tai brandi itsestään selvästi kuulu. Terveysliikuntaa opetuksessa käsittelevästä osasta ja koulutustyöryhmän selvityksen pohjalta tekemistä suosituksista saa tietoja Terveysliikunnan neuvottelukunnasta. Kun viisi vuotta sitten (vuonna 1998) sen merkitys oli vastaajien mielestä vain välttävä (ka 5,6), niin kymmenen vuoden päästä (vuonna 2013) se on kyselyssä käytetyllä asteikolla kiitettävä (ka 8,4). Kymmenen yleisimmin mainitun joukossa olivat myös seuraavat: keinot vapaat, päivittäin toistuvaa, sopivasti kuormittavaa, turvallista, säännöllistä ja yksilöllistä. asteen oppilaitosten terveysliikunnasta vastaavia opettajia ja/ tai koulutuksesta vastaavia. ).:: ::::, ...1 <( z z <( (/) 'Z. Tällaiseen johtopäätökseen voisi tulla, kun kuuntelee ammattikorkeakoulujen ja 2. Sen sijaan sama käsitteen käytännöllistämisen ongelma näyttäytyy oppilaitosympäristössä opetusmuotoj en ja -käytänteiden puutteena. Terveysliikunnan muodoista yleisimmin mainittiin arkiliikunta (12 krt), hyötyliikunta (9), fyysinen aktiivisuus (7 krt) ja aktiivinen elämäntapa (7 krt). Kyse voi olla myös epätietoisuudesta, sovellusten ja kokemusten puutteesta, mitä todistaisi sekin, että kolmasosa ei määritellyt lainkaan terveysliikunnan muotoja vastauksessaan. "Terveysliikunta on eri-ikäisten ihmisten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaharrastusta, joka tuottaa terveyttä ja on turvallista. TERVEYSLIIKUNTA RULETTAA jos vain tietäisi miten sen toteuttaisi. Pedagogisesti mielenkiintoinen kysymys onkin se, miten opiskelijat oppilaitosympäristössä opetetaan ohjaamaan asiakkaitaan tällaisiin kokonaisvaltaisiin elämäntapamuutoksiin. Niitä leimaa omaehtoisuus ja arkeen sopivuus yhdessäkään vastauksessa ei mainittu erityisesti mitään liikuntamuotoa nimeltä, ei edes kävelyä. Huomattavaa on, että terveysliikunnan merkitys on noussut ja noussee vastaajien arvion mukaan jatkuvasti ja johdonmukaisesti. w z ;i;; j:: <( 16 LIIKUNTA & TIEDE 3/2004 K uvaamme ja tulkitsemme tässä artikkelissa Terveysliikunnan neuvottelukunnan koulutustyöryhmälle tekemämme selvityksen yleisen osan tuloksia, joissa vastaajat ( 49 kpl) määrittelevät terveysliikuntakäsitettä, terveysliikuntaa yhteiskunnassa ja työelämässä. "Opetustuotteitakin" pitäisi siis kehittää. Näyttääkin siltä, että terveysliikuntaa pidetään jonkinlaisena sateenvarjokäsitteenä. Ilkka Vuori (2004) kuvasi Liikunta & tiede -lehden numerossa 2/2004 yleisellä tasolla terveysliikuntakäsitteen historiaa ja tehtyjä toimenpiteitä. artikkeleissaan terveysliikunnan virstanpylväitä vuonna 1990 tapahtuneen käsitteen lanseeraamisen jälkeen. Hän osoitti melko vakuuttavasti sen, että käsite on levinnyt laajasti hallinnon ja organisaatioiden tasolle, mutta epäili ettei terveysliikuntaa ole riittävästi tuotteistettu brandilta puuttuu profiili (Vuori, 2004). Ohjattu liikunta tai kaikki terveysriskivapaat urheilumuodot ja kuntoliikunta tosin mainittiin, mutta hyvin yleisellä tasolla. Tällä hetkellä (vuonna 2003) merkitys on tyydyttävää tasoa (ka 6,9) ja viiden vuoden päästä (vuonna 2008) sen arvioidaan nousseen jo lähelle kiitettävää (ka 7,8). Keinot ovat vapaat, kunhan 'hyötysuhde' on hyvä! Terveysliikunta voi olla hyötyliikuntaa tai muuta arkiliikuntaa ja kuntoliikuntaa. Se voi olla myös urheilua, kunhan siinä ei oteta terveysriskejä." Tämä vastaaja kiteyttää hyvin vastaajien enemmistön näkemyksen terveysliikunnan muodoista. Suurinta nousu on ollut viimeisen viiden vuoden aikana
8 7 6 5 2 uskovat terveysliikunnan yhteiskunnallisen merkityksen jatkuvasti nousevan. Perusteluiksi hän esittää seuraavia havaintojaan: " Koulutuksessa oli liikuntaa oppiaineena" " Liian paljon autolla siirtymistä" " Eli jotakin on tehtävä, ettei kansa 'rapistu' " "Sairaitten valtakunta" Numeerisesta ja sanallisesta arvioinnista piirtyy siis lohduton kuva terveysliikunnan merkityksestä. Vaikka vastaaja oli tästä joukosta ainut negatiivisen kuvan esittänyt, niin hänen perustelunsa ovat kuiKysymys 4. Terveys liikunnan merkityksen muuttuminen yhteiskunnassa Kaikkien keskiarvo. Mm. Työnantajien siis toivotaan edistävän terveysliikuntaa tai aiTAULUKKO 1: Terveysliikunnan merkityksen muuttuminen yhteiskunnassa UIKUNT A & TIEDE 3/2004 17. lisääntyy kaiken aikaa" Pohja terveysliikunnan menestyksekkäälle tulevaisuudelle on opettajakunnassa selvästi valettu. Vaikka ylivoimaisesti suurin osa näki trendin samansuuntaisena nousevana janana, esitetään tässä kolme erilaista näkemystä terveysliikunnan merkityksen muutoksesta. Toiseksi eniten mainintoja sai kulttuuri ja laajempi yhteisö, jossa voi olla terveysliikuntamyönteinen ilmapiiri, joka arvostaa ja hyväksyy terveysliikunnan (26 mainintaa). "Termi vielä tuntematon" "Tietoisuus terveysliikunnan merkityksestä" " ... Katsotaan vielä yhden, hyvinkin optimistisen vastaajan, kommentit (3-8-10-10). Lähes yhtä usein mainittiin yksilö itse, jonka tulisi tietysti liikkua ja jaksaakin enemmän (13 mainintaa). Välineet terveysliikunnan edistämiseen täyttävät seuraavat kolme "sijaa" , joilta löytyvät tieto ( terveysvalistus, terveysvaikutusten tiedostaminen), tarjonta (mm. Kun tulevaisuutta ei kuitenkaan voi ennustaa pelkkien faktojen valossa, niin vastaajien vankka usko terveysliikuntaan on syytä ottaa erittäin positiivisena signaalina. Tätä kysyimme tiedustelemalla terveysliikuntaan vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä työelämässä. Työnantaja voi kannustaa, sitouttaa ja sillä voi olla myönteinen asenne terveysliikuntaan (39 mainintaa). On vaikea kuvitella, että oppilaitosten opettajilla ja koulutusjohtajilla olisi mitään erityistä intressiä nähdä asia liian positiivisena, vaan voi hyvinkin uskoa, että se perustuu asiantuntijoiden melko luotettaviin havaintoihin ja tulkintoihin todellisuudesta. Työelämän muutospaineet työnantajaan ja yksilöön itseensä Vastatessaan terveysliikuntaa edistäviin tekijöihin työelämässä oppilaitosten edustajat korostivat työnantajan ensisijaisuutta. N=48 5v sitten Nyt 5v päästä Aika tenkin julkisesta keskustelusta hyvinkin tuttuja. Voisi kai tulkita niin, että vastaajat ajattelevat, etteivät hyvätkään välineelliset tekijät ilman arvojen ja asenteiden muutosta johda toivottuun tulokseen eli jonkinasteiseen työelämän muutokseen. Ensimmäisenä vastaajana on henkilö, jonka arviointi noudatti "normaalikaavaa" eli hänen arvosanansa olivat (6-7-8-9) Hänen kommenttinsa olivat aikajärjestyksessä tällaiset: "Ei tiedostettu riittävästi" "Doping-uutisointi lisännyt terveysliikunnan merkitystä" "Terveyspainotteinen elämäntapa edistää asiaa" "Tullut välttämättömäksi osaksi kokonaishyvinvointia" Toinen vastaaja näkee asian lähes päinvastoin; hänen arvosanansa laskevat kuten se kuuluisa lehmän häntä (8-5-3-1). Jännittävää oli myös huomata se, että oppilaitoksen tasosta riippumatta arviot osuivat hyvin lähelle toisiaan nykytilanteen arvio oli kaikilla lähes identtinen, vaikka asteikko oli 10-portainen. Kaikkein tulevaisuususkoisimpia tässä suhteessa olivat 2-asteen oppilaitosten vastaajat, joiden mielestä viisi vuotta sitten oltiin välttävällä tasolla (ka 5,3), kun kymmenen vuoden päästä ollaan jo kiitettävissä 8,9 lukemissa. Mutta tukeeko ympäröivä yhteiskunta ja oppilaitosten toimintaympäristö tätä kehitystä. Kolmantena tekijänä tuli työyhteisö, joka voi tukea, kannustaa ja auttaa sitoutumaan terveysliikuntatoimintaan ( 14 mainintaa). Vastaajat saivat myös mahdollisuuden avoimeen kommentointiin koskien yhteiskunnallisen merkityksen kuvausta ja muutosta. 10v päästä Kun ensimmäiset neljä edistävää tekijää löytyvät ihmisistä ja ihmisyhteisöistä ja heidän asenteistaan, niin voidaan väittää, että terveysliikunnan edistämisessä kyse on voimakkaasti sosiaalisesta ja psyykkisestä kokonaisuudesta. Kun arvio ei myöskään osunut keskelle asteikkoa, voi sitä pitää aika hyvänä arvioinnin luotettavuuden mittarina. erilaiset liikuntamahdollisuudet) ja tiedotus eri muodoissaan. koululiikunnan puolestapuhujat ovat käyttäneet tätä "kurjuusdiskurssia" vaatiessaan lisää resursseja koululiikuntaan
Eettinen, ekologinen ja esteettinen terveyskin mainittiin, kuten myös jaksaminen ja henkinen kasvu, kun taas joku piti käsitettä vain "rahankeruujärjestelmänä". Vastausten perusteella voi perustellusti päätellä, että sekä terveysliikunnan käsite että sen käytännöt ovat vielä muotoutumisen tilassaan. Vastaajat kuitenkin näkevät näiden vaikutukset aika realistisesti ne ovat tärkeitä tekijöitä kokonaisuudessa, mutta niiden avulla ei terveysliikunnan esteitä pystytä kokonaan purkamaan. Työtovereitten tuki, mutta myös yksilön omat ratkaisut, edistävät merkittävästi terveysliikuntaa. Kun työnantaja mainittiin useimmin terveysliikuntaa edistäväksi tekijäksi, niin yksilö työyhteisössään, mutta myös kielteisine asenteineen, kiireineen tai motivaationpuutteineen, nähtiin kaikkein useimmin esteenä terveysliikun18 UIKUNTA & TIEDE 3/2004 nan edistämisessä. Tarjonnan lisäämistä, työterveyshuollon tehtäviä, asennemuutosta, taloudellista tukea ja mm. Laajemmin koko yhteiskunnan tasolle vastaajat ehdottivat myös hyvin moninaisia terveysliikunnan edistämiskeinoja, joista osaan tarvitaan lakimuutoksia ja runsasta julkista resurssointia, osa voi onnistua joidenkin ihmisten asenteiden muutoksella tai hyvin pienellä ja konkreettisella toimenpiteellä, kuten koulun pihojen välineistämisellä. Edelliset analyysit on tehty työelämäkontekstiin, koska näimme sen vastaajille keskeiseksi yhteistyökumppaniksi, koska he kouluttavat ammattilaisia työelämän tarpeisiin ja näiden ammattilaisten tulisi myös pystyä muuttamaan työelämää terveysliikuntamyönteisemmäksi. Konkreettisista esteistä tärkeimpinä vastaajat pitivät tiedon, tutkimuksen ja neuvonnan puutetta. Kansanterveys huolettaa, tavoitteet puhuttavat Kysyimme myös terveysliikunnan yhteiskunnallisia haasteita. m U O t O U t U m a SS a . Historia toistanee osin itseään: liikunta -käsitteestä keskusteltiin. Kun terveysliikuntaa estäviä tekijöitä tulkittiin huomattiin, että tietty merkittävä ero edellisten vastausten kesken on nähtävissä. Tämä vastannee kohtuullisen hyvin myös Terveysliikunnan neuvottelukunnan toimintafilosofiaa. Näiden lisääminen lienee helpointa terveysliikunnan edistämistä. Selvästi useimmin vastaajat mainitsivat kansanterveyden. Kyse ei siis ole vain ihmisten omasta laiskuudesta tai saamattomuudesta, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, johon kuuluvat oleellisena erilaiset työelämän muutokset. Kokonaisuuden kannalta näyttäisi kyselyn perusteella olevan tärkeää se, että eritasoisia, yhteiskunnan eri alueilla tehtäviä uudistuksia toteutettaisiin samanaikaisesti, jotta yhteisvaikutus ulottuisi niin työpaikoille, vapaa-aikaan, oppilaitoksiin, liikenteeseen, julkiseen hallintoon, yrityksiin ja ihmisten asenteisiin. Varmaan on niin, että vastaajat kokevat yksilön viime kädessä kuitenkin päättävän sen, liikkuuko, liikkuuko terveellisesti ja minkälainen elämäntapa itsellä on. Vielä enemmän tuli ehdotuksia tutkimukseen, tiedotukseen ja koulutukseen. Yksilö terveysliikunnan esteenä. Kiire, hektisyys, työtehtävien lisääntyminen ja työelämän jatkuvat muutokset toistuvat vastaajien kommenteissa. Tieto, tutkimus ja koulutus on luokituksemme perusteella haasteista seuraavana, vaikka ero seuraaviin eli kulttuuriin/asenteisiin, työelämä/ työnantajaan ja tarjontaan on melko pieni. Kansanterveyden edistäminen vaatii pieniä tekoja, ihmisten omaa aktiivisuutta, mutta myös monenlaista yhteiskunnallista ja yhteisöllistä tukea. Vastaus ei toki ole yllättävä, onhan terveysliikunnan perusideana saada yhä suurempi osa väestöstä liikkeelle terveytensä puolesta. Yksittäisissä vastauksissa oli terveysliikunnalle asetettu melko korkeitakin tavoitteita, kuten terveysliikunnalla on "merkitystä yksilölle, yhteisölle ja koko yhteiskunnalle", "on yksilön ja yhteisön arvo kysymys", "lykkää eläkkeelle siirtymistä". Näistä suuri osa koski ennaltaehkäisevää työtä, TYKY-toimintaa, työpaikkaliikuntaa ja työnantajan erilaista tukea, kuten oli odotettavissakin. 1 1 1 1 Terveysliikunnan yhteiskunnallisen merkityksen uskotaan kasvavan edelleen. Realismia osoitti vastaus, jossa sanottiin, että "käsite on epäselvä" tai että "paras termi on LIIKUNTA" , jota täydensi toinen vastaamalla, että "raja terveysliikunnan, kuntoliikunnan ja erityisliikunnan välillä on liukuva". On hyvä tietää, että he ovat tiedostaneet terveysliikunnan merkityksen ja antavat myös meille muille vinkkejä siitä, miten terveysliikuntaa voi ja kannattaa edistää. Kyselyn vastaajat edustavat yhtä tärkeää ryhmää, jonka toiminta vaikuttaa välittömästi ja välillisesti hyvin laajoihin kansanjoukkoihin. vertaisohjaajien kautta vastuuttamista ehdotettiin myös useasti. Terveysliikunnan käytännöt ovat vielä nakin ymmärretään, että työnantajien merkitys on asiassa selvästi suurin. Kun vastaajista iso osa oli liikunnanopettajia, joiden työnkuvaan on aina kuulunut ihmisten motivointi liikuntaan, tuntuu loogiselta ajatella, että heidän mielestään ihmisiä on kyllä yritetty melkein kaikin keinoin taivuttaa liikunnallisen elämäntavan taakse, mutta lopulta päätös on ollut yksilön itsensä. Työnantajan, kulttuurin ja yhteiskunnan merkitystä ei kiistetä, mutta yksilö itse on estävänä tekijänä huomattavasti merkittävämpi kuin toisaalta edistävänä tekijänä. Työelämään muutos ja tietopohjaan resursseja Kysyttäessä työelämän kehittämistoimenpiteitä saatiin vastaajilta hyvin paljon erilaisia ehdotuksia. Vaikka väestön ikääntyminen oli luokiteltu erikseen, on kansanterveys silti selkeästi useimmin mainittu haaste. Yhteiskunnan yleinen terveysliikuntamyönteinen ilmapiiri koetaan myös erittäin tärkeäksi tekijäksi. Palataan vielä lopuksi tavoitteisiin, joita vastaajat terveysliikunnalle asettivat
2004. & Lukka, S. 2004. (Tiihonen, 2003) ARTO TIIHONEN, FT Toimialapäällikkö lkäinstituutti Helsinki puh: 040 532 9131 sahkoposti: arto.tiihonen@ikainst.fi Kirjallisuus: Tiihonen, A. Liikunta & tiede 2004: 41 12); 5-8. Tiihonen, A. Liikuntakulttuurin puhetavoista ja käsitteistä. Terveysliikunta jalkautuu käytännöiksi ja tuotteistuu. Terveysliikunnan opetuksen kehittämishaasteet. Liikunta & tiede 2004: 41 12); 9-11 LIIKUNTA & TIEDE 312004 19. Terveysliikunta otettiin käyttöön liikunnan markkinoimiseksi. 1/2003. Selvitys terveysliikunnan määrittelystä, asemasta, opetuksesta, osaamisesta ja kehittämisestä sosiaali-, terveys-, liikuntaja nuorisoalan koulutuksessa ammattikorkeakouluissa 1a toisen asteen oppilaitoksissa. Terveysliikunnan neuvottelukunnan koulutustyöryhmä ljulkaisematon). Promo. 2003. Vuori, 1. 1960-luvulla, liikuntakulttuuri käsitteestä 1980ja 1990-luvuilla, miksei siis terveysliikunta käsitteestä 1990ja 2000-luvuilla. 2004. Vuori, 1
Toisia taas Asiakkaan vastaanotto Tavoitetilan määrittäminen Ennakkoinformaatio Laadun varmistaminen ) m asiakaspalveluketjun Testitilanteeseen -, f :Uflf nr 'kaikissa vaiheissa perehdyttäminen laskutus . Liikuntatieteellisen Seuran toivottiin ottavan vahvan roolin kuntotestauksen edistäjänä ja alan verkoston luojana Suomessa. , _ / Testin päättäminen Kuntotestauksen laadukas asiakaspalveluketju. Tolkkua testiviidakkon Koska testattavilla on erilaisia tarpeita, on luonnollisesti myös erilaisia testejä. Vaikka testaajia, testattavia ja tarpeita on erilaisia, täytyy kaikessa testauksessa kuitenkin muistaa sekä kuntotestauksen laadukas asiakaspalveluketju (kts. Näistä vaatimuksista ei voida tinkiä. kuntoluokituksiin) ja seurantamahdollisuuksiin muualla kuin alkuperäisessä testipaikassa. Koulutukselle on tarvetta ja etenkin tiedolle siitä, miten tällainen toiminta vaikuttaa testin tulokseen (esim. Kuntotestauksen neuvottelupä V ä t 2 4 KUNTOTESTAUSTA KEHITTAMAAN VERKOSTOITUMALLA Kuntotestauksen edistämiseksi ja alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista verkostoa, joka on kaikille alalla toimiville avoin. Antaakseen tavoittelemaamme tietoa on testien oltava päteviä, luotettavia, toistettavia, turvallisia ja tarpeeksi herkkiä havaitsemaan muutosta. Näin mm. Kuntotestauksessa toimii varsin monipuolinen joukko eri alojen ammattilaisia. Työkaluista toimivista testeistä on kentällä puutetta, mikä selittää osaltaan menettelyä. Testiviidakko on käytännön toimijoiden mielestä valtava ja yhtenäistämistä tarvitaan. kuva) että laadukkaan testin tieteelliset kriteerit. Toiset seuraavat harjoitteluaan ja tarvitsevat äärimmäisen tarkkaa tietoa kuntonsa kehittymisestä. Liikuntatieteellinen Seura ja sen kuntotestausvaliokunta odottavatkin kentällä toimivien yhteisöjen ja ihmisten palautetta, jotta käytännön työssä kohdattaviin haasteisiin voidaan vastata. Testaajien ammattitaito ei aina riitä ja testien luotettavuus ja toistettavuus saattaa kärsiä. Neuvottelupäivien osanottajat peräänkuuluttivat laadunvalvontajärjestelmää, alan koulutuksen koordinointia sekä aktiivisen keskustelufoorumin luomista kuntotestauksesta kiinnostuneille. Myös kuntotestaamisen eri osa-alueiden asiantuntijoista kaivattiin tietoa. Ongelmallista on myös se, että usein testejä muokataan omalle kohderyhmälle sopivammaksi, jolloin testin luotettavuus katoaa. Toimijat ovat huolissaan mm. Kuntotestausta tekevät mm. Viime vuosina kuntotestauksen alalla toimivien joukossa on noussut esille huoli alan kehittymisestä. 20 UIKUNT A & TIEDE 312004 pyritään kuntotestien avulla lähinnä aktivoimaan liikkumaan terveytensä ja kuntonsa kannalta oikein. Eri testaajaryhmien lisäksi myös asiakkaiden taustat ja tarpeet ovat hyvin erilaisia. Keskustelu oli vilkasta ja yhteinen näkemys oli, että kuntotestauksen edistämiseksi ja alan kehittämiseksi tarvitaan aktiivista verkostoa, joka on kaikille alalla toimiville avoin. fysioterapeutit liikuntatieteilijät, liikunnanohjaajat, ja erilaisen kurssitoiminnan kautta koulutetut ihmiset. Osittain kenttää hajottaa myös se, että osa testaamisesta tapahtuu terveydenhuollon ja osa liikunnan ammattilaisten toimesta ja näitä kahta toimialaa koskevat säädökset ovat erilaisia. Päivien päätteeksi Liikuntatieteellinen Seura järjesti keskustelutilaisuuden otsikolla "Tarvitaanko kuntotestaajien verkostoa?". Olemassa olevia testistöjä ja mittareita ei aina myöskään käytetä oikein. laadukkaiden ja eri profiilien omaavien testipaikkojen löytäminen olisi asiakkaalle helpompaa. ilahduttavan suuri määrä alan toimijoita ja asiantuntijoita. Viitearvot eivät enää päde, eikä testiä pystytä toistamaan myöhemmin samalla tavalla esimerkiksi työterveyshuollon seurannassa. Toimijat ovat huolissaan testaajien ammattitaidosta, testien kirjavuudesta ja kuntotestaamisen laadusta. Puutteena on nähty myös aktiivisen koulutuskoordinaation ja alan harjoittajien yhteisen keskustelufoorumin puuttuminen. K untotestauksen neuvottelupäiville Helsinkiin kokoontui 12.-13.5. testaajien ammattitaidosta, testien kirjavuudesta ja kunto testaamisen laadusta. Testattavat voivat olla urheilijoita, kuntoliikkujia, inaktiivisia "matti meikäläisiä" tai terveydenhuollon puolella usein esimerkiksi tukija liikuntaelinongelmaisia. Tässä Liikuntatieteellisen Seura toivoo aktiivista otetta ja vahvaa yhteistyötä kaikilta kuntotestauksen alalla toimivilta. Tarvetta nähtiin myös laadukkaiden testipaikkojen rekisterille. TIINA HEINONEN Liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura puh: 09-45427217 sähköposti: tiina.heinonen@lts.fi