TUTKIMUSARTIKKELIT 2018 – OSA III MITÄ ON NÄYTTÖÖN PERUSTUVA VALMENNUS?. Liikunta & TIEDE 56 2– 3/ 19 • 8 eu ro a Liik un ta & TIE DE AAMUVAI ILTATREENI
56. Tutustu päivien ohjelmaan netissä! sanna.h.palomaki@jyu.fi. Päätöksen ratkaisi se, että tunsin valmentajamme korkean ammattitaidon ja tavan ohjata jo varsin hyvin etukäteen, joten saatoin luottaa toiminnan laatuun. Ihmisillä on usein liikkumiseen liittyviä yksilöllisiä mieltymyksiä ja rajoituksia, jotka harjoittelun suunnittelussa on huomioitava. Toivon sinunkin nauttivan tulevasta kesästä ulkoillen ja metsässä liikkuen! Olethan jo varannut kalenteriisi elokuulta päivät 28.–29.8.2019. Pääkirjoitusta laatiessani huhtikuun aurinkoiset päivät ja paikoin jopa hellelukemiin nousseet lämpötilat ovat jo sulattaneet lumet suuresta osasta maata. Harrastan kestävyyslajeja, joissa hyvää lihaskuntoa kuitenkin vaadittaisiin sekä suorituskyvyn että ehjänä pysymisen näkökulmista. Toisena perusteena oli henkilökohtainen tarve. Lisäksi jatkuvat pienet uudet askeleet ja variaatio harjoituksissa ovat tärkeitä sekä kehit tymisen että motivaation ja mielekkyyden kannalta. Olen aina ollut hieman huono käymään säännöllisesti kuntosalilla, enkä ole tyyppiä, johon lihas tarttuisi punttien päälle katsomalla. Syksyllä 2017 lähdinkin mukaan pienryhmävalmennukseen. Ei ole tarvinnut katua: olen ollut tyytyväinen valmennukseen ja vahva tuntemus kertoo, että kroppakin kiittää. Vielä viitisen vuotta sitten koin, ettei PT-toiminta ole minua varten. Ajan myötä ja ihmisten pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia kuunnellessa ajatukseni alkoivat kuitenkin muuttua. He painottavat aiheellisesti, etteivät liikuntabiologinen ja käyttäytymistieteellinen lähestymistapa sulje valmennuksessa toisiaan pois vaan molempia tarvitaan. Kyse on yksilön tarpeiden ja saatavan palvelun kohtaamisesta. Päivien teemana oli kuntotestauksen lisäksi personal training -toiminta. Valmentajalta vaaditaan myös ajattelun joustavuutta ja luovuutta. Kehonkoostumuksen ja rasvan mittaaminen tuntuu olevan nykypäivänä varsin suosittua myös kuntoilijoiden keskuudessa, ja tunnustan itsekin kokeilleeni sitä jopa eri menetelmillä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 2–3 / 2019 KUKA TARVITSEE PERSONAL TRAINING -TOIMINTAA. Paino: Forssa Print 2019 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Jotta valmentaja voisi kuunnella aidosti yksilön tarpeita ja tavoitteita, ja kannustaa asiakasta liikkumaan, niin hän tarvitsee hyviä ihmissuhdeja vuorovaikutustaitoja. Eri ihmisille PT-toiminnan laatu voi merkitä hieman erilaisia asioita. Siinä tärkeimmät perusteet hieman huumorilla höystettynä sille, miksi en kokenut PT-toimintaa tarvitsevani. Siinä kysytään ”Riittääkö kuvastin kertomaan tarpeeksi kehon rasvoittumisesta?” Juha Hulmi ja Tuomas Rytkönen puolestaan kuvaavat jutussaan, miten näyttöön perustuvan valmennuksen tulisi rakentua kolmelle tärkeälle kulmakivelle: tieteelliseen näyttöön, kokemustietoon ja yksilön tarpeisiin sekä tavoitteisiin. Osallistujia saatiin hienosti yli 600 – osa paikan päälle ja osa livestriimin ääreen. Kaikkien valmennettavien kohdalla eivät välttämättä toimi samat mallit ja metodit. Silloin tapaamme Jyväskylässä Liikuntatieteen päivillä jälleen monipuolisen ja monitieteisen ohjelman ympärillä. Olen ikäni urheillut ja itseäni lenkille käskenyt, Liikunnalla opiskellut, luen Juoksija-lehteä säännöllisen epäsäännöllisesti ja joskus jopa muuta valmennuskirjallisuutta. Tässä lehdessä palaamme päivien tunnelmiin useammassa kiinnostavassa artikkelissa. Ku va : JY U /IN K A R IS SA N E N L iikuntatieteellinen Seura järjesti yhteistyökumppaneineen maaliskuussa Helsingissä Kun totestauspäivät uudella neli päiväisellä mallilla, jolla haettiin vahvaa tieteen ja käy tännön vuoropuhelua. Suunnistuskausikin on avattu, ja olen päässyt nauttimaan hienoista avokalliomaastoista ja kevääseen heräävästä luonnosta. Aiheesta luennoi päivillä James Krieger , jonka esityksen pohjalta Ilkka Heinonen kirjoitti ajatuksia herättävän artikkelin. SANNA PALOMÄKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimittaja: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Folio RF/Serny Pernebjer Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tämän kaiken pohjalle valmentaja tarvitsee vankkaa tietotaitoa fyysisen kunnon eri osa-alueiden kehittämisestä
Mirja Hirvensalo, Kaisa Wallinheimo 55 Tasatyöntöä ja sensoreita. Anna-Liisa Ojala 8 Ei pelkkää hyvän kertomusta. Sami Yli-Piipari 21 Kuntoilijan kannattaa valita harjoitusaika ja järjestys tavoitteidensa ja mieltymystensä perusteella. Maria Küüsmaa-Schildt 24 Mitä on näyttöön perustuva kuntotestaus toiminta. Kalervo Ilmanen T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 48 Ku va : JA R I H Ä R K Ö N E N. Niko Kauppinen POHDITTUA 59 Veikkauksen monopolia ei pidetä enää pyhänä. Jouko Kokkonen 57 EMERITUS IHMETTELEE : Koulu ja työmatkat pyöräillen tai jalan – ilmasto kiittää. Taru Lintunen 63 Kansantanssit kuuluvat liikunnan historiaan – myös tutkimuskohteena! Leena Laine 64 Rutiinisuoritus urheiluhistorian alalta. Jari Kanerva 56 Urheilujohtajat eivät enää pääse etiikkaa karkuun. Mikko Salasuo 13 Sukupuoli, ruumiillisuus ja persoonallisuus liikunnanohjaajien työssä. Mikko Salasuo AJASSA 50 Mikaela von Bonsdorff ja Juha Hulmi apulais professoreiksi. Arja Sääkslahti, Donna Niemistö, Kaisa Nevalainen, Arto Laukkanen, Elisa Korhonen, Taija Juutinen-Finni 84 Passiivisesti vietetty ruutuaika ja sen sisäl lölliset muutokset sekä yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen 7. 58 OPISKELIJA OUNASTELEE: Naisten jalkapallo kansainvälisen kehitysloikan kynnyksellä. Mikael Fogelholm 44 Huippuurheilun oikeutusta etsimässä: Toimiiko urheilun hyvä kehä. Ville Vesterinen 36 Riittääkö kuvastin kertomaan tarpeeksi kehon rasvoittumisesta. luokalta 9. Riitta-Ilona Hurmerinta 52 Saksan seuratoiminnan pohjana vahva perinne. Timo Ala-Vähälä 20 NÄIN MAAILMALLA: Koululiikuntaa kilpa urheilun varjossa. luokalle. Jouko Kokkonen 60 Kymmenen huomiota liikuntapolitiikasta ja yhdenvertaisuudesta.Toni Piispanen LUETTUA 61 Terveyspsykologian ydin yksissä kansissa. Marja Kokkonen 62 Leimaavan lihavuuspuheen vastaväitteitä. Nelli Lyyra, Mikko Lyyra, Jari Villberg, Pilvikki Heikinaro-Johansson 97 Sport motivation scale mittarin validiteetti korkeakouluopiskelijoilla ja motivaatioprofiili en erot liikuntaaktiivisuudessa, liikuntapalve lujen koetussa tärkeydessä ja käytössä. Pertti Huotari, Matias Aunio, Leevi Paavola, Jouni Kallio 90 Vapaaajan fyysisen aktiivisuuden ja suku puolen yhteys liikuntatunnin kuormittavuu teen yläkouluikäisillä. Jaakko Mursu 43 POLTTOPISTE: Perspektiiviä liikkumiseen Nairobista katsottuna. 50 Urheiluoikeuden yhdistyksen ensimmäinen Lauri Tarasti palkinto Markus Manniselle. Jouko Kokkonen TUTKITTUA 65 Tutkimusuutiset 71 Väitösuutiset 76 TUTKIMUSARTIKKELIT 2018 – OSA III 77 Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin. Ilkka Heinonen 40 Miten ratkaista laihdutuksen ja pysyvän painonhallinnan haasteet. Sanna Palomäki 4 Lätkässä lajiin – jääkiekko nuoren miehen investointina. Pasi Mäenpää, Pasi Koski 53 Personal trainereita ensi kerran yliopistosta. 51 Liikkuva koulu tuonut koulupäiviin lisää liikettä. Jari Lämsä 48 LÄHIKUVASSA: Liikunnan olohuoneessa röhnöttää virtahepo. Tuija Koivunen 17 Selvitys personal training toiminnasta Suomessa työn alla. Jyrki Aho 27 Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: Tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista. Karoliina Kaasalainen, Juhani Saari 107 Kirjoitusohjeet ja aikataulu 2019 2 PÄÄKIRJOITUS: Kuka tarvitsee personal training toimintaa. Tuomas Rytkönen, Juha Hulmi 31 Matalatehoinen peruskestävyysharjoittelu hakkaa yleensä trendikkään HIITtreenin
4 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Teksti: ANNA-LIISA OJALA Lätkässä lajiin jääkiekko nuoren miehen investointina
Voisi keskittyä vain jääkiekon pelaamiseen ja tehdä sillä rahaa. Sen jälkeen hän asettui ideoimaan: ”Mä oisin ihan erilainen ihminen jos en pelais jääkiekkoa. Ensin Henkka pohti naama rutussa ja painokelvottomin sanoin kysymykseni mielekkyyttä ja mitä sillä tarkoitin. Mä oisin jotain; en ees osaa kuvitella.” Hetken päästä hän jatkoi: ”Siis jos mulla ois viis poikaa ja ne haluais pelata lätkää, ni mä antaisin todellaki niiden pelata lätkää.” Kysyin miksi hän niin päätyi ajattelemaan. Jääkiekon noin 36 000 alle 20-vuotiaan lisenssipelaajan harrastaminen ja haaveilu merkitsevät kansantaloudellisestikin paljon, vaikkeivat ne ammattilais kiekkoiluun lopulta johtaisikaan. I stuessamme huoltoaseman kahvilassa, kysyin 18-vuotiaalta jääkiekkoilijapojalta, Henkalta , millaisen tarinan hän haluaisi omasta harrastuksestaan muille kertoa, jos voisi kertoa siitä mitä vaan. Lisäksi Henkka koki, ettei suomalaisen lätkänpelaajan tarvitsisi käydä kouluja, jos osaisi pelata todella hyvin. Mistä junnujääkiekossa on oikein kyse. 5 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Jääkiekkoilijalle intensiivinen harrastaminen ei ole vain urheilua. Jääkiekko on Suomessa niin merkittävä laji, että nuorikin miespelaaja voi kokea olevansa supersankari. Harrastaminen voi johtaa myös ammattiin. Tai riippuu tietty miten Leijonat on pelannu lähiaikoina.” Hän myös kertoi lätkän olevan hänelle ”venttiili”, jolla hän tarkoitti sitä, että kaukalossa saa päästellä ulos energiaa eikä tarvitse miettiä mitään muuta kuin jääkiekkoa, vaikka päivä olisi mennyt jäähallin ulkopuolella miten tahansa. Nuorten jääkiekossa ei ole kyse nuoren suunnasta tarkasteltuna vain urheilulajista, jossa yritetään siirtää viiden kenttäpelaajan voimin mustaa pelivälinettä toisen joukkueen maalivahdin taakse. Tai jossa ollaan fyysiKuva: FOLIO RF/HERO IMAGES RF. Lätkä vaa on Suomessa sellanen laji. Henkka vastasi: ”Jos sä oot lätkänpelaaja Suomessa, ni kaikki kauniit muijat on polvillaa sun eessä ja sä oot moderni supersankari. Harrastus rakentaa myös sosiaalista statusta oman ikäisten joukossa
Nuorten SM-liigajoukkueita, eli A-juniori-ikäisten korkeimman sarjatason joukkueita on Suomessa 18, joista suurin osa toimii ammattilaisjoukkueiden osakeyhtiöiden alaisuudessa. Lätkäjätkien haaveilulla on vaikutusta Suomen talouteen Jääkiekon suosio Suomessa yleisölajina siirtyy myös sen harrastajamääriin, mutta vain poikien kohdalla. Muiden jääkiekkoilijoiden haastatteluissa ilmeni, että treenaamisen myötä tuleva fyysinen kunto ja urheilullinen vartalo sekä itsensä hallinta olivat myös arvossa, kuten tälle ajalle on jääkiekkokulttuurin ulkopuolellakin tyypillistä (Grénman 2019). Bussimatkoilla pysähdytään tankkaamaan ja syömään, ja jäähalleissakin tarjotaan vierasjoukkueelle ruokaa. Samalla saa unohtaa muun maailman siksi aikaa kaukalon ulkopuolelle. Jos laskelmassa huomioitaisiin vielä muut nuorten jääkiekkosarjat korkeimmilla ja alemmilla sarjatasoilla, kasvaisi juniorijääkiekon taloudellinen markkina Pelaajilla oli erilaisia strategioita yhdistää nuoruutta ja urheilijuutta itselleen mielekkäiksi ja siedettäviksi kokonaisuuksiksi, eivätkä nämä strategiat useinkaan noudattaneet valmennusja testausopin kirjallisuuden ihannemalleja tai ideaaleja koulun ja urheilijauran saumattomasta yhdistämisestä.. 6 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 sesti aktiivisia ja kehitetään fyysistä osaamista samalla kun pidetään hauskaa. Pelaajia on näissä joukkueissa yhteensä yli 500, mikä tarkoittaa määrällisesti suurta tarvetta tarvikkeille ja työvoimalle, mutta myös juniorijääkiekon taloudellista merkittävyyttä. Lisäksi jääkiekkotuote myy kansallisestikin hyvin, mikä mahdollistaa ammattilaismarkkinat suomalaisille kotimaassa ja ulkomailla. Joukkueellinen nuorten SM-liigan pelaajia tarvitsee pelimatkoille bussin vähintään kerran viikossa aktiivisella pelikaudella. Haaveilu ja suunnitelmallisuus kohdistuvat aineellisiin ja aineettomiin pääomiin. Pelkästään mailoja kulutetaan Nuorten SM-liigassa miljoonan euron edestä vuodessa. Nämä kaikki maksavat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Lisäksi ovat jääkiekon puoliammattilaiset Mestissopimuksilla sekä ne reilusti toista sataa suomalaista pelaajaa, jotka pelaavat taloudellisesti erittäin kannattavilla sopimuksilla joko Pohjois-Amerikassa, Venäjällä tai Euroopassa. Tämä sosiaalinen asema on tarjottimella siksi, että yleisö ja media ovat olleet vahvasti kiinnostuneita miesten jääkiekkotapahtumista usean vuosikymmenen ajan. Kuten Henkankin puheesta huoltoaseman kahvilassa voi tulkita, nuorten jääkiekossa on kyse haaveista ja suunnitelmista, joita eletään todeksi ottamalla osaa jääkiekkojoukkueen arkeen hyvin inten siivisesti. Myös jääkiekkovarusteisiin kuluu suuria euromääriä: Pelkästään mailoja nuorten SM-liigajoukkueella kuluu erään joukkueenjohtajan mukaan 200–300 kappaletta vuodessa, eli 250 mailalla ja 200 euron seurahinnalla laskettuna tämä tarkoittaa yhden joukkueen kohdalla 50 000 euroa vuodessa. Jääkiekkoilu antaa siis sitä henkistä hyvinvointia, jossa ihminen saa tehdä jotain itselleen merkityksellistä ja uppoutua hetkeksi vain tähän tekemiseen. Lisäksi jääkiekossa on kyse sosiaalisesta statuksesta oman ikäisten joukossa: huipputason juniorijääkiekko mahdollistaa sellaisen aseman itselle merkityksellisten ihmisten – kuten potentiaalisten tyttöystävien – parissa, mikä tarjoaa valinnanmahdollisuuksia ja arvostusta. Jääkiekko on toiminut välineenä siinä vertailussa, jossa suomalaiset ovat verranneet oman kansakuntansa hyvyyttä entisiin isäntämaihinsa ja muihin itselleen tärkeisiin länsimaihin. Lisäksi jääkiekon myötä nuoren ympärille rakentui sosiaalinen ryhmä, jossa saattoi jakaa oman kiinnostuksen kohteen lisäksi myös nuoruuteen kuuluvia iloja ja huolia: puhua parisuhteista ja irtosuhteista ja kaikesta niihin liittyvästä, rahahuolista, vanhemmista, kaverisuhteista, koulusta, siivoamisesta, syömisestä, juomisesta ja urheilijanurasta. Henkan pohdinnasta voi myös huomata, että jääkiekossa saa toteuttaa itseään ja keskittyä sellaiseen fyysiseen tekemiseen, josta tykkää. 9–15-vuotiaiden poikien keskuudessa jääkiekko on toiseksi yleisin joukkueurheilulaji (Blomqvist, Mononen, Koski & Kokko, 2019). Lisäksi tulevat muut jääkiekkovarusteet noin 30 pelaajalle, jotka aiheuttavat myös tuhansien eurojen sisäänostot joka vuosi. Jo kymmenettä vuotta peräkkäin jääkiekko oli suomalaisten mielestä kiinnostavin urheilulaji Sponsor Insightin (2019) tutkimuksessa, jossa vertailtiin yhteensä 68 eri lajia internetkyselyn avulla. Jos ammattilaisura onnistuisi hyvin, ei jääkiekkoilijan tarvitsisi miettiä ammatin valintaa tai koulunkäyntiä ainakaan hetkeen, sillä ammattijääkiekkoilijoiden palkat voivat olla suomalaisiin keskipalkkoihin verrattuna korkeita – Suomessa jopa 200 000–300 000 euroa vuodessa, ja ulkomailla monta kertaa enemmän. Samalla jääkiekkoilijat oppivat toimimaan ryhmässä ja käsittelemään onnistumisia ja pettymyksiä, minkä he haastatteluissa mainitsivat harrastuksensa positiiviseksi vaikutukseksi. Lajin merkitys on Suomessa niin iso, että nuorikin miespelaaja voi kokea olevansa supersankari ja saavansa imartelevaa huomiota toiselta sukupuolelta. Sama harrastajamäärän suuruus heijastuu myös Suomen talouteen. Lisäksi joukkueet tarvitsevat muita huoltokoneita, -välineitä ja varusteita, kuten teroituskoneita ja niihin kymmeniä laikkoja ja hiomakiviä, satoja teippirullia varusteiden kiinnittämiseen ja mailojen teippaamiseen, kymmeniä juomapulloja, suuria määriä ensiaputarvikkeita, pyykinpesuvälineitä, siivoustarvikkeita, hygieniatarvikkeita, yllättävän paljon kahvia, urhei lujuomaa ja välipalatarvikkeita, pyyhkeitä, verryttelytarvikkeita. Jääkiekon harrastaminen voi johtaa parhaassa tapauk sessa ammattiin, sillä Suomessa pelaa liigasopimuksella kaudella 2018–2019 liki 500 miespelaajaa
Tämä kompensoi perheiden taloudellista investointia lapsensa urheilijauraan. Joukkueellinen kavereita toi kuitenkin turvaa, ja joukkueen viikko-ohjelma loi selkeän rakenteen arkeen. Samalla kuitenkin nuorten SMliigajoukkueiden emo-organisaatiot, eli osakeyhtiöinä toimivat Liiga-joukkueiden organisaatiot tukivat nuorisojoukkuettaan niin vahvasti, ettei harrastaminen maksanut enää tässä vaiheessa jääkiekkoilijan uraa lähellekään niin paljoa kuin vielä edellisessä ikäkausivaiheessa. 7 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 miljooniin – riippumatta siitä, kuka nämä tarvikkeet ja palvelut kulloinkin maksaa. Tämä taas saattoi estää myöhempien opiskelupaikkojen hakemisen ruotsinkielisissä kiintiöissä korkeakouluissa. Muutto oli näin ollen samaan aikaan sekä urahaaveilusta johtuva uhka että mahdollisuus. Muuttamiseen liittyi myös paljon tunteita, joita pojat joutuivat itsenäistyessään käymään läpi. Pieni lupaus mahdollisesta ammattilaisurasta, joka Mestis-joukkueissa pelaamiseen liittyi, antoi kuitenkin riittävää motivaatiota muuttamiselle, jos urheilijanura sitä vaati. Siivoaminen tuntui vieraalta, ruoanlaittoon joutui opettelemaan ja varsinkin ensimmäiset yöt omassa asunnossa olivat outoja. Jääkiekkoilulla, kuten muullakin urheilulla saattaakin olla vaikutusta itsenäistymisikään laajemminkin, vaikka asiaa ei olekaan tiettävästi tutkittu. 15–16-vuotiaana muuttaminen omilleen on jääkiekkoilijoiden parissa aivan normaalia, vaikka keskiarvoikä lapsuudenkodista muuttamiselle Suomessa on 21,9, ja miehet muuttavat yleensä naisia myöhemmin. Sama joukkue, joka muodosti sosiaalisen verkoston kauden aikana, hajosi jollain tavalla jokaisen kauden lopussa, kun osa pojista kasvoi yli sarjan ikärajoista tai siirtyi muista syistä muihin joukkueisiin pelaamaan. Pelaajat saattoivat vaihtaa ruotsinkielisiltä yläasteilta suomenkielisiin lukioihin tai ammattikouluihin, koska uudella paikkakunnalla ei ollut tarjota ruotsinkielistä urheilulinjaa kouluissa. Näin ollen Henkan ja hänen vertaistensa, sekä niiden noin 36 000 muun alle 20-vuotiaan lisenssipelaajan harrastamisella ja haaveilulla on kansantaloudellisesti suuri merkitys, vaikkeivat ne ammattilaiskiekkoiluun lopulta johtaisikaan. (Eurostat 2017). Aiempien tutkimusten mukaan (esim. Lisäksi intensiivisiin harjoitusja pelikalentereihin sitoutuminen aiheutti osalle pelaajista rasitusvammoja ja sairauksia, joista seurasi pahimmillaan useiden kuukausien hoitojaksoja tai jopa urheilijauran lopettaminen. Toisinaan pelaajat myös muuttivat urahaaveidensa perässä paikkakunnille, joissa jääkiekkoura sai nostetta mutta opiskelu-ura ei niinkään. Näistä osa aiheutti harjoittelutaukoa ja osa vaati leikkaushoitoa. ANNA-LIISA OJALA, FT, YTM Project and research specialist Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sähköposti: ojala.annaliisa@gmail.com. Sairaana ollessa kukaan ei hoitanut ja seinät saattoivat kaatua kuvainnollisesti päälle, jollei tyttöystävä ollut auttamassa. Urahaaveilun seuraukset lätkäjätkien elämään Henkka, kuten muutkin lätkäjätkät, oli valmis muuttamaan urahaaveidensa perässä Suomen sisällä ja tarvittaessa myös ulkomaille. Pelkästään vuokra saattoi aiheuttaa vanhemmille 600 euron edestä kuukaudessa sellaisia kuluja, joita ei olisi syntynyt nuoren asuessa lapsuudenkodissaan. Samalla nuorisourheilun järjestelmät tietynlaisine organisaatiorakenteineen ja maantieteellisine keskuspaikkoineen ohjailevat nuoria ja heidän perheitään investoimaan harrastamiseen tietyllä lailla, mikä vaikuttaa monella tavalla nuorten tekemiin valintoihin ja mahdollisuuksiin heidän arjessaan. Fyysinen ja henkinen kyvykkyys tuli osoittaa kauden aikana jatkuvasti, mikä tarkoitti jääkiekossa sellaisten fyysisten kamppailutilanteiden sietämistä, joiden seurauksena pelaajat saivat kauden aikana monenlaisia ruhjeita ja vammoja. Samoin nuorten SM-liigasta saatettiin siirtyä koittamaan siipiä aikuisten Mestis-joukkueissa, mikä saattoi kuljettaa nuoria sellaisille paikkakunnille, joissa ei ollut juurikaan opiskelumahdollisuuksia toisen asteen koulutuksen jälkeen. Pelaajilla olikin erilaisia strategioita yhdistää nuoruutta ja urheilijuutta itselleen mielekkäiksi ja siedettäviksi kokonaisuuksiksi, eivätkä nämä strategiat useinkaan noudattaneet valmennusja testausopin kirjallisuuden ihannemalleja tai ideaaleja koulun ja urheilijauran saumattomasta yhdistämisestä. Kova fyysinen rasitus ja henkiset paineet yhdistettyinä kouluopintoihin aiheuttivat myös joillekin pelaajille henkistä ja fyysistä uupumusta sekä ylirasitustilaa, mikä näkyi esimerkiksi unettomuutena. Sorkkila 2018) opiskelun ja urheilemisen aiheuttama uupumus on monelle opiskelevalle urheilijanuorelle arkipäivää. Nuorisourheilu vaikuttaa laajasti ja monimuotoisesti nuoren elämään Nuorten urheilua ja liikuntaa tutkittaessa ja tuettaessa on syytä muistaa, että nuorisourheilu on kulttuuriin sidottua toimintaa, jossa fyysisen toiminnan ympärille muodostuva kokonaisuus määrittää sitä, mitä urheileminen nuorelle antaa ja ottaa. Nuorten ja heidän perheidensä investoinnit nuorisourheilussa kumuloituvat kokonaisuuksiksi, joilla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Jääkiekkoilijalle intensiivinen harrastaminen ei ole vain urheilua, vaan siihen kytkeytyy laaja ja arvolatautunut merkitysten maailma, joka vaikuttaa nuoren motivaatioon ja sitoutumiseen urheilijanuralla. Pojat, jotka muutoin olisivat asuneet kotona vielä useamman vuoden, saattoivat muuttaa omilleen varhain, jolloin he tarvitsivat vanhemmiltaan halua ja kykyä tukea taloudellisesti heidän asumistaan, pelaamistaan ja opiskeluaan toisella paikkakunnalla. Tämänkin tutkimuksen viidestä pääosallistujasta kaksi oli muuttanut puolessa välissä teinivuosiaan kotipaikkakunnaltaan toiselle, koska halusi tai tarvitsi uudenlaisen harjoitusympäristön. Muuttaminen ja jääkiekkoon keskittyminen vaatii myös taloudellisia investointeja jääkiekkoilijalta ja hänen perheeltään. Urahaaveet kuljettavat Suomen liigapaikkakunnille joka vuosi myös ulkomaisia nuoria, jotka haluavat testata omia mahdollisuuksiaan yhdessä jääkiekon suurmaista. Lätkäjätkien urahaaveilu aiheutti myös välillisenä seurauksena useille pelaajille fyysisiä vammoja, kun harjoituksiin ja peleihin suhtauduttiin tosissaan ja paikoista kokoonpanoissa taisteltiin läpi kauden
In quest of the optimal self. When are they ready to leave the nest. European Statistics, julkaistu 3.5.2017. 8 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 NÄIN TUTKITTIIN: Etnografiaa lätkäjätkistä T utkimus on osa Suomen Akatemian rahoit tamaa Cold Rush -hanketta, jossa on kolme painopistealuetta: turismi, luonnonvaratalous ja talviurheilu (erityistarkastelussa jääkiekko). Tutkimus: Muut lajit kuroivat kiinni jääkiekon etumatkaa – eSports nousi nuorten miesten suosikkilajiksi. He toivat etnografian ensimmäisenä vuonna mukanaan omat kontaktinsa (perheet, ystävät) ja urheiluorganisaationsa (nuorten SM-liigajoukkueet ja nuorten mestisjoukkueet), joiden kautta tarkastelu laajeni muihin verkostoihin ja kohti nuorisojääkiekon toimintalogiikan laajempaa ymmärtämistä. Väitöskirja. Kokko ja L. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/ products-eurostat-news/-/EDN-20170503-1. Eurostat 2017. Cold Rush -hankkeen kansainvälinen tutkimusryhmä (Sari Pietikäinen , Monica Heller , Alexandre Duchêne , Nico Besnier , Susana Narotzky , Anna-Liisa Ojala , Maiju Strömmer ) linjasi jatkuvasti kentällä tapahtuvaa aineistonkeruuta ja katseen kohdistamista. Investointi merkitsi tässä yhteydessä taloudellisia ja elämänvalinnallisia seikkoja, jotka vaikuttavat ihmisten elämänkulkuun ja identiteetteihin. Development of sport and school burnout among student-athletes across the first year of upper secondary school: different methodological perspectives.Väitöskirja. Wellness consumption and lifestyle – a superficial marketing fad or a powerful means for transforming and branding oneself. Jääkiekkoa tarkasteltiin nuoren miehen, hänen perheensä ja jääkiekko-organisaatioiden investointina. Turun yliopiston julkaisuja E 47, Turku. Grénman, M. 2019. Urheilu ja seuraharrastaminen. Sponsor Insight 2019. Teoksessa S. Sorkkila, M. & Kokko, S. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 617. Tämän osatutkimuksen tutkimusmetodina oli etnografia, joka keskittyi viiden 18–20-vuotiaan jääkiekkoilijamiehen ympärille. Liitu-tutkimuksen tuloksia 2018. Lehdistötiedote, viitattu 24.3.2019 sivulta: http://www.sponsorinsight.fi/uploads/1/1/1/0/11102604/sponsor_insight_lehdistötiedote_19_03_2019.pdf.. Tutkimus nojasi vahvasti foucaultlaiseen diskurssintutkimukseen. LÄHTEET: Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. 2019. 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 1:2019, 49–55. Jyväskylän Yliopisto
Syksyllä 2017 lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastaminen kirjattiin puolivälinriihessä hallitusohjelmaan keskeiseksi tavaksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja lisätä. Tutkimuksen prismana liikunnan harrastamiseen oli liikuntalaki (2015) ja sen lähtökohdista erityisesti tasaarvo ja yhdenvertaisuus. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus on kahden vuoden välein ilmestyvä haastattelututkimus, joka tarkastelee 6–29-vuotiaiden vapaa-aikaa ja siihen liittyviä trendejä. Otanta kattoi kaikki Suomessa asuvat 6–29-vuotiaat. Vuoden 2018 pääteeman oli liikkuminen ja liikunta. Syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuvat etenkin yli 15-vuotiaat sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret. Vapaa-aikatutkimus kohdistuu erityisesti kokemustietoon, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi liikunnan tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymysten tutkimiseen. Näkökulman laajentamiseksi vuoden 2018 aineistonkeruun yhteydessä toteutettiin erillinen kysely 7–17-vuotiaiden toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta. Noin kolmannes lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen vastaajista kertoi kokeneensa näitä harrastuksissaan. 8 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Teksti: MIKKO SALASUO Ei pelkkää hyvän kertomusta Kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua esiintyy varsin paljon lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto, opetusja kulttuuriministeriö sekä Nuorisotutkimusverkosto. Lasten ja nuorten harrastamiseen liittyvällä kokemustiedolla onkin kysyntää, sillä liikuntapolitiikan tiedontarpeiden ohella vapaa-ajan harrastaminen on noussut tärkeään asemaan myös nuorisopolitiikassa. L asten ja nuorten liikuntaa tutkitaan Suomessa useissa hankkeissa, joiden välille on muodostunut ainakin implisiittisesti tietty työnjako
Sukupuolten tasa-arvosta liikunnassa ja urheilussa löytyy jonkin verran tutkimusta, mutta esimerkiksi syrjintä, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, epäasial linen käyttäytyminen tai epäasialliset valmennustai ohjauskäytännöt on sivuutettu tutkimuksissa lähes täysin. Tämän niin kutsutun ”harrastustakuun” edistämiseen ja seurantaan tarvitaan monipuolista koke mustietoa lasten ja nuorten harrastamisesta. Sillä viitataan Suomessa pitkään vallinneeseen uskoon siitä, että liikunta ja urheilu ovat itseisarvoisesti hyvää kasvatustoimintaa lapsille ja nuorille (mm. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tutkimuksen marginaalissa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa ovat teemoja, joihin on tutkimuksessa heräilty vasta 2010-luvulla. Hyvän kertomusta mukailevat puhetavat ja tutkimusasetelmat kuitenkin peittävät alleen lasten ja nuorten liikunnan hyvinvointia. Aarresola, Itkonen & Lämsä 2015). Monet lasten ja nuorten liikuntakokemusten kannalta keskeiset näkökulmat ovat loistaneet poissaolollaan tutkimuksissa vuosikymmenten ajan. Huomiot aiemmassa tutkimuksessa sivuutetuista aiheista voidaankin nähdä yleisempänä heijastumana siitä, että ylipäätään liikunnan ja urheilun harrastamista kriittisesti käsittelevät tutkimukset ovat Suomessa harvinaisia. Kritiikitön tapa käsitellä lasten ja nuorten liikuntaan ja urheiluun liittyviä kysymyksiä on liitetty niin sanottuun ”hyvän kertomukseen”. Tutkimustiedon niukkuus nousi esiin jo tämän vuoden Kuva: FOLIO RF/ MASKOT RF. Tällainen legitimaatiopyrkimys on edelleen tunnistettavissa liikunnasta ja urheilusta käytävässä julkisessa keskustelussa, liikunnan harrastamisen käytännöissä ja lukuisissa tutkimuksissa. 9 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Liikunta & Tiede -lehden ensimmäisessä numerossa, jossa Marja Kokkonen (2019) käsitteli sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista häirintää
Päivi Berg ja kumppanit (2016) kirjoittavat sujuvan vaikenemisen kulttuurista seuraavasti: ”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksissa on kyse vakavista ilmiöistä, jotka tapahtuvat päivittäin tuhansien ihmisten, vanhempien, valmentajien ja kasvattajien silmien edessä, mutta joista vaietaan tai ei haluta puhua ääneen, koska ne eivät sovi liikunnan ja urheilun ”hyvän” kertomukseen.” Liikunnan ja urheilun toimialalla ja tutkimuksessa edelleen tunnustettava hyvän kertomus ja positivismi muistuttavat nuorisoalalla ja -tutkimuksessa aina 1970-luvun lopulle saakka vahvana vallinnutta eetosta, jonka perustana oli usko kansallisen nuorisokasvatuksen kaikkivoipaan voimaan. KUVIO 2. Kansallisen nuorisokasvatuksen ”hyvän KUVIO 1. Nuorisokasvatusta ja -työtä pidettiin itseisarvoisesti välttämättöminä kansalaiseksi kasvamisen kannalta. 10 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 ja urheilun harrastamisen pienet ja suuret epäkohdat ja ongelmat – niitä ikään kuin ei ole olemassa eikä niihin siksi tarvitse reagoida. Kokenut liikuntaharrastuksessa kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista käytöstä 10–29 v.. Suomalaisessa nuorisotutkimuksessa keskityttiin kritiikittömästi edistämään kansallisen nuorisokasvatuksen ideologisia ihanteita ja käytäntöjä. Kokenut liikuntaharrastuksessa kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista käytöstä, 10–29-vuotiaat
Koulun kontekstissa kiusaamiskokemukset vähenevät selvästi iän myötä, sillä lukiolaisista ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista nuorista noin 90 prosenttia ei ole kokenut lukuvuoden aikana kiusaamista. Erillisnäytteen kohderyhmänä olivat. Myös ulkonäkönsä – esimerkiksi ihonvärin – erilaiseksi kokevista lapsista ja nuorista lähes 60 prosenttia oli joutunut liikuntatai urheiluharrastuksessa kiusatuksi, syrjityksi tai epäasiallisesti kohdelluksi. KUVIO 3. Karkean vertailun perusteella vaikuttaa siltä, että liikuntaharrastuksissa kiusaamista esiintyy koulua vähemmän aina 15 ikävuoteen saakka, mutta sen jälkeen koulukiusaaminen vähenee selvästi, kun taas kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen käytös yleistyvät huomattavasti liikuntaja urheiluharrastuksissa. Salasuo & Poikolainen 2016.) Näkymiä hyvän kertomuksen kääntöpuolelta Vaikka Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus ei ole kriittistä sosiaalitieteellistä tutkimusta, poikkeaa tutkimusote ainakin hyvän kertomuksen verran liikuntaa ja urheilua käsittelevien tutkimusten perinteestä. Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret kokevat usein kiusaamista ja syrjintää Tutkimusten mukaan noin 15 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin vakava toimintarajoite (ks. Näihin kolmeen vähemmistöryhmään itsensä identifioivista lapsista ja nuorista noin joka viides kertoi kokeneensa usein kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nousevat molemmissa vapaa-aikatutkimuksen raporteissa esiin muun muassa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista käytöstä koskevissa kysymyksissä. Kysymys esitettiin 7–12-vuotiaiden osalta heidän huoltajilleen. Sama koskee toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamista koskevaa tutkimusraporttia. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tulokset eivät ole suoraan verrattavissa koulukiusaamista käsittelevien tutkimusten tuloksiin. Molem missa käsitellään liikunnan harrastamisen tärkeää merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, mutta uskalletaan myös katsoa hyvän kertomuksen takapuolta (ks. Kanste ym. Kokenut epäasiallista käytöstä 7–17-vuotiaat. Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret. Toimintarajoitteiden yhteyttä kiusaamiseen, syrjintään ja epäasialliseen kohteluun tarkasteltiin Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa, mutta paremman käsityksen ilmiön yleisyydestä sai nimenomaan toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusta selvittäneestä erillisnäytteestä. Alakoululaisista noin kaksi kolmasosaa ja yläkoululaisista noin kolme neljäsosaa ei ole kokenut lukukauden aikana kiusaamista. Tutkimuksen perusotoksessa kiusaamisen, syrjinnän ja epäasiallisen käytöksen kokemista selvitettiin 10–29-vuotiaiden keskuudessa. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulokset (THL 2017) osoittavat kuitenkin kiusaamisen vähentyneen selvästi. Noin kolmannes vastaajista kertoi kokeneensa liikuntaharrastuksessa joskus tai usein kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä – pojat hieman tyttöjä yleisemmin (ks. Hyvän kertomus muuttui monikkoon ja sai rinnalleen myös ”huonon kertomuksia”. Yli puolet niistä lapsista ja nuorista, jotka kokivat kuuluvansa johonkin vähemmistöryhmään, kertoivat kokeneensa joskus tai usein kiusaamista tai syrjintää. Berg & Kokkonen 2016). 11 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 kertomus” ja nuorisotutkimus irtaantuivat symbioosistaan 1980-luvulla, kun nuorisokulttuurit ja niiden tutkiminen mursivat tiukasti normitetun nuorisokasvatuksen empiirisen ja ideologisen perustan. Sukupuolivähemmistöön kuuluvista vastaajista lähes 70 prosenttia ja seksuaalivähemmistöön kuuluvista 60 prosenttia oli kokenut kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä liikuntatai urheiluharrastuksessa. 2017; Ng, Rintala & Saari 2016). Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kertoivat kokevansa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista käytöstä selvästi muita yleisemmin (kuvio 2). Kiusaamiskokemukset olivat selvästi yleisempiä yli kuin alle 15-vuotiaiden keskuudessa. kuvio 1). (esim
Hakanen, T., Myllyniemi, S. Kokkonen, M. Vähättelyä ja aliarvioimista oli kokenut lähes jokainen kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi joutunut toimintarajoitteinen lapsi ja nuori. On kuitenkin huolestuttavaa, että vain pintaa raaputtamalla lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun harrastamisen kielteiset puolet nousevat esiin näin vahvasti. 2019a. Helsinki. Pojat kokevat kiusaamista tyttöjä yleisemmin, mutta toimintarajoitteisista tytöistä peräti 13 prosenttia kertoo usein toistuvista kiusaamiskokemuksista. & Saari, A. Finnish Youth Research Society/Network. Liikunta ja urheilu – sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä. Kouluterveyskyselyn sähköinen tulospalvelu. 53–57. M. Berg, P. 565-584. Salasuo, M. Helsinki. 2019b. THL. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Kasvatus & Aika 9:4, 55–71. Näkökulma 37. LIITU-tutkimuksen tuloksia. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Liikunnan ja urheilun yhdenvertaisuuteen on pitkä matka. & Salasuo, M. Alle 13-vuotiaista toimintarajoitteisista lapsista 38 prosenttia kertoi joskus tai usein kokeneensa epäasiallista käytöstä, kun vastaava osuus oli 13–17-vuotiaiden vastauksissa 55 prosenttia. 2019. Berg, P., Kivijärvi, A., Kokkonen, M., Peltola, M. Melkein puolet epäasiallista käytöstä kohdanneista vastaajista kertoi syrjinnästä ohjauksessa tai peliajan saamisessa – siis syrjinnästä aikuisten taholta. Helsinki. & Salasuo, M. Seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluvista lapsista ja nuorista suurin osa on kokenut kiusaamista ja syrjintää liikuntaharrastuksessa ja noin neljännes kokee usein epäasiallista käytöstä. Mitä siitä tiedetään tutkimuksen valossa. OKM, Valtion liikuntaneuvosto, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. https://thl. Vanhemman ikäryhmän vastaajat raportoivat myös selvästi nuorempia yleisemmin usein tapahtuvasta kiusaamisesta, syrjinnästä tai epäasiallisesta käytöksestä. OKM, Valtion liikuntaneuvosto, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. (ks. Kanste, O., Sainio, P., Halme, N. Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen – Toteutuuko yhdenvertaisuus. Kyse on siis suosituimmasta lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastuksesta. 12 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 7–17-vuotiaat toimintarajoitteiset lapset ja nuoret. Liikunnasta ja urheilusta käytävässä julkisessa keskustelussa, mutta myös tutkimuksessa, ylikorostuvat liikunnan ja urheilun myönteiset puolet. Hakanen, T., Myllyniemi, S. Urheilun takapuoli. Liikuntaja urheiluharrastuksissa mikä tahansa vähemmistöasema on yhteydessä kiusaamiseen, syrjintään ja epäasiallisen käytöksen kokemiseen. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus sekä tutkimuksen erillisnäyte ovat vain pintaraapaisu liikunnan ja urheilun tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymyksiin. & Poikolainen, J. Kielteisistä ilmiöistä vaietaan tai puhutaan hyvin vähän, vaikka ne koskevat liikuntaa ja urheilua vähintään samassa määrin kuin mitä tahansa muutakin lasten ja nuorten toimintaympäristöä. Toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon. Vähemmistöryhmät kohteena muita useammin Noin yhdeksän kymmenestä lapsesta ja nuoresta harrastaa jossain ikävaiheessa vapaa-ajallaan liikuntaa tai urheilua. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Oikeus liikkua. & Kokkonen. From Local Cliques to Subcultures and Late Modern Youth. 2016. Poikkeavat polut muuttuvassa urheilussa – rationalisoituvan urheilun nykysosialisaatio nuorten tulkitsemana. Interpretations of Young People’s Group Behavior in Finnish Youth Research. THL. Helsinki. 2016. Takuulla liikuntaa. Teoksessa Hoikkala, T. Tuloksista käy ilmi, että ylipäätään jokin toimintarajoite on yhteydessä kiusaamisen ja epäasiallisen käytöksen kokemiseen. 73–78. Kuten vapaa-aikatutkimuksen perusotoksessa, myös erillisnäytteessä kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallisen käytöksen kokeminen korostuivat iän myötä. Helsinki. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/tiedostot/nakokulma37_berg_kivijarvi_kokkonen_peltola_salasuo.pdf (Haettu 2.4.2019). Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Nähtäväksi jää, kyetäänkö liikunnan toimialalla näkemään hyvän kertomuksen taakse ja myös aidosti tarttumaan liikunnan ja urheilun kääntöpuolen ilmiöihin. & Nurmi-Koikkalainen, P. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa sekä erillisessä toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun harrastamista käsittelevässä kyselytutkimuksessa yhtenä näkökulmana oli liikuntaharrastuksessa koettu kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu. Melkein puolet epäasiallista käytöstä kohdanneista vastaajista kertoi syrjinnästä ohjauksessa tai peliajan saamisessa – siis syrjinnästä aikuisten taholta.. Myös merkittävä osa toimintarajoitteisista sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvista lapsista ja nuorista kertoo kokeneensa kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista käyttäytymistä. Nuorisotutkimusverkosto. On itsestään selvää, että liikunnan ja urheilun harrastamiseen liittyy yhtälailla positiivisia kuin negatiivisia ilmiöitä. Tasaarvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. & Mehtälä, A. (toim.). Valtion liikuntaneuvosto 2016/4. Hakanen, Myllyniemi & Salasuo 2019b.) Noin puolet (kuvio 3) toimintarajoitteisista lapsista ja nuorista kertoo kokeneensa joskus tai usein kiusaamista, syrjintää tai epäasiallista käytöstä liikuntaharrastuksessa. 2017. 2017. Pilkkaamisesta ja ryhmän ulkopuolelle jättämisestä joskus tai usein kertoi lähes 70 prosenttia epäasiallista kohtelua kokeneista. fi/kouluterveyskysely/tulokset (Haettu 2.4.2019). & Karjalainen, M. 2015. Ng, K., Rintala, P. (toim.) The Finnish Youth Research Antology 19992014. Teoksessa Kokko, S. & Salasuo, M. 2016. 2016. Liikunta & Tiede 56:1. MIKKO SALASUO, VTT Vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi LÄHTEET: Aarresola, O., Itkonen, H., & Lämsä, J. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa
Ohjaajana toimiminen vaatii työntekijältä paljon. Liikunnanohjaajien toimenkuvat ovat hyvin sukupuolittuneita: ryhmäohjaajat ovat lähes poikkeuksetta naisia, miehet työskentelevät pääosin valmennustehtävissä, kuten personal trainereina. Kuva: FOLIO RF/ASTRAKAN IMAGES RF. Fyysisen osaamisen lisäksi peliin on pantava oma persoona. 13 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Teksti: TUIJA KOIVUNEN Sukupuoli, ruumiillisuus ja persoonallisuus liikunnanohjaajien työssä Liikuntapalveluiden ohjaaminen on yksi kasvavista toimialoista
Näistä olen kirjoittanut yksityiskohtaisesti toisaalla (Koivunen 2018). Samaan aikaan henkilöstön ja toimipaikkojen tilastointi sekä työlainsäädäntö erottelevat edelleen työntekijät ja yrittäjät toisistaan erillisiksi ryhmiksi, eivätkä ne tunnista riittävästi tätä työn tekemisen ja teettämisen tavan muutosta. Liikunnanohjaajien työn sukupuolen mukaista eriytymistä (segregaatiota) ei tutkimuksemme mukaan pidetä ongelmana, vaan haastatellut totesivat sen vallitsevana asiantilana. Kolmanneksi työn feminisoituminen viittaa siihen laadulliseen muutokseen, jonka seurauksena uusi työ muistuttaa sekä sisällöltään että ehdoiltaan työtä, joka on ollut naisille tyypillistä. Samaan aikaan työ pirstoutuu osa-aikaisuuksiksi, pätkittyy ja muuttuu tekijänsä henkilökohtaiseksi projektiksi niin, ettei rajaa työn ja ei-työn välille ole aina mahdollista vetää. Esiintyminen ja ruumiin käyttäminen työvälineenä vaativat taitoa ja jatkuvaa refleksiivisyyttä. Yhtäältä naistapaisen työn lisääntyminen ja tällaisten taitojen vaatiminen monessa työssä luovat kysyntää naisille yleisesti tutulle työtavalle ja työn käytännöille. Naisten työt ja miesten työt Liikuntapalvelualan työssä feminisoitumisen käsite auttaa tavoittamaan työn naisenemmistöisyyden sekä osa-aikaisuuden. Toisaalta on esitetty, että naisilta uuden työn taitoja odotetaan automaattisesti, eikä näistä ”luonnollisista” kyvyistä siten palkita naisia. Myös liikuntaja hyvinvointipalveluja tarjoava liiketoiminta on kasvanut huomattavasti. Toki kyse on naisten työksi mielletystä asiakaspalvelualasta. Näitä piirteitä ovat työn subjektivoituminen, tietoistuminen, affektisoituminen ja prekarisoituminen. Toisin sanoen työ kiinnittyy entistä enemmän ja tiukemmin tekijänsä persoonaan, ulkonäköön ja tunteisiin sekä niiden esittämiseen. Henkilöstömäärä on tosin vain karkea, sillä se on saatu yhdistämällä osa-aikai suudet kokoaikaisen henkilöstön määräksi. Uudessa työssä edellytetään jatkuvaa valmiutta, kommunikaatiokykyä, joustavuutta ja palvelualttiutta. Haastateltu liikunnanohjaaja kertoo miesasiakkaan toiveesta saada miehille oma ryhmäliikuntatunti, jossa ei olisi lainkaan naisia. Työtehtävät ja ammatit liikuntapalvelualalla ovat eriytyneet sukupuolittain niin, että naiset työskentelevät pääsääntöisesti ryhmäliikunnan ohjaajina ja miehet erilaisissa valmennustehtävissä, kuten personal trainereina. (Jokinen 2005; Julkunen 2008) Uusi työ pirstaloituu monin tavoin. Työn feminisoituminen viittaa ensinnäkin siihen, että perinteisesti miesenemmistöisillä aloilla ja ammateissa on määrällisesti koko ajan enemmän naisia. Lisäksi kaikkien työsuhteiden niin kutsuttu epätyypillisyys eli esimerkiksi osaja määräaikaisuus on kasvanut, kun aiemmin epätyypillisissä työsuhteissa työskenteli enimmäkseen naisia. Lisäksi yrittäjinä toimivat kuntokeskusten työntekijät puuttuvat laskelmasta. (Adkins & Jokinen 2008; Jokinen 2005; Julkunen 2008) Työn feminisoituminen vaikuttaa sekä naisiin että miehiin. Liikuntapalveluissa asiakkaille tarjotaan tuotteita, joista asiakkaat valitsevat mieluisensa. Tämä tulee erityisen näkyväksi niiden freelancereiden kohdalla, jotka työskentelevät sekä yrittäjinä että palkkatyössä, ja kokoavat toimeentulonsa monista eri lähteistä. Kuitenkaan tarkkaa tietoa ryhmäliikunnan ohjaajien määrästä ja sukupuolijakaumasta ei ole saatavilla. Uusi työ nostaa esiin sukupuolen erityisesti työn feminisoitumisen käsitteen avulla. Sama toive on huomattu aiemmin joogassa, jossa toive miesten liikuntaryhmistä on keskeinen motiivi äijäjoogaja jä. Se koostuu yhä useamman työntekijän kohdalla erilaisten ansaintamuotojen, projektien ja pätkien yhdistämisestä. Vuonna 2015 toimialalla oli 426 yritystä, jotka työllistivät yhteensä 1 800 henkilöä, muun muassa personal trainereita ja liikunnanohjaajia (Kiljunen & Niemistö 2017). Suurin osa kaikista yksityisten liikuntapalvelujen työntekijöistä ja ryhmäliikunnan ohjaajista on naisia, kun taas liikunnanohjaajiksi kouluttautuneet miehet hakeutuvat usein erilaisiin valmennustehtäviin. Alan työhön kuuluu myös se, että asiakkaita patistellaan osallistumaan liikuntaan ja tekemään liikuntasuoritteita. Sukupuolen mukaista eriyttämistä toivottiin myös liikuntaryhmiin. Kaikki haastatellut olivat kuulleet, että mies on joskus ohjannut ryhmäliikuntaa, ja että hän on ollut hyvä ja pidetty ohjaaja. Erityisesti työväenluokkaiset miehet ovat vaikeuksissa työmarkkinoilla, joilla ulkonäön ja käytöksen tulisi ilmentää sulavuutta ja palveluhenkisyyttä (McDowell 2004). Yrityksille on tärkeää, että ohjaajat pystyvät antamaan asiakkaille houkuttelevan vaikutelman yrityksestä. Tätä yleensä naisten hallitsemaa osaamista ei ole kuitenkaan nähty tarpeellisena huomioida palkkauksessa. Kaikki miehet eivät tosin osaa omaksua palvelutyöntekijän olemusta ja toimintatapoja. Kun haastatelluilta kysyttiin, miksi miehet eivät juuri ohjaa ryhmäliikuntaa, toistui vastauksissa miesten huono rytmitaju. 14 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 K untosaliharjoittelusta ja ryhmäliikunnasta on viime vuosikymmenten aikana tullut Suomessa massojen harrastus. Miehet itse toivovat voivansa harrastaa ryhmäliikuntaa miesryhmissä. Yksityisellä liikuntapalvelualalla työskentelevien ryhmäliikunnan ohjaajien on kyettävä välittämään yrityksen imagoa oikeanlaisella esiintymisellään ja omalla ruumiillaan. Toinen keskeinen miesten liikuntakulttuurin ominaisuus on kilpailullisuus. (Aho 2017; Parviainen 2011.) Tässä mielessä naisten ruumiilliseen esittämiseen perustuva työ ja tunnetyö noudattavat työn feminisoitumiseen liitettyä ajatusta siitä, että naisilta ihmissuhdetaitoja edellytetään työssä automaattisesti ja palkkiotta. Niinpä työtä liikuntapalvelualallakin voi hyvällä syyllä kutsua uudeksi työksi. (Parviainen 2011) Uusi työ on käsite, jonka alle on koottu joukko 2000-luvun työelämän ja työn tekemisen piirteitä. Sen sijaan miehet saavat konkreettista arvostusta, kun he omaksuvat naistapaisuutta (Adkins & Jokinen 2008). Työskentely liikuntapalveluissa edellyttää oman persoonan, luovuuden, tunteiden ja ruumiillisuuden käyttämistä osana työn tekemisen arkea. Kuntokeskusten lukuja henkilöstömäärä on viimeisen kymmenen vuoden aika na kaksinkertaistunut. Lisäksi liikunnanohjaajanaisten odotetaan suhtautuvan asiakkaisiin emotionaalisesti lämpimämmin kuin miesohjaajien, joiden on hyväksyttyä pitää naisia suurempaa etäisyyttä asiakkaisiin
Vaikka sukupuolen mukainen eriytyminen voidaan nähdä alaa leimaavana rakenteena, se on myös jatkuvasti uusinnettu käytäntö. 2005. Äijäjooga sukupuolen ja iän neuvottelun kenttänä. & Jokinen, E. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Ojala, H. TUIJA KOIVUNEN, YTT, dosentti Tampereen yliopisto Sähköposti: tuija.koivunen@tuni.fi KIRJALLISUUS Adkins, L. Aho, K.-R. Myös joogassa miehet haluavat omia ryhmiä ja hakeutuvat niihin, koska niissä heidän ei tarvitse vertailla omaa liikkumisen tapaansa ja ruumiillista pystyvyyttään naisten liikkumiseen ja ruumiillisuuteen. Introduction: Gender, living and labour in the fourth shift. Ruumiillisuus ja persoona työssä Ryhmäliikunnan ohjaajien koko olemus ja tekeminen ovat asiakkaiden arvioinnin kohteena etenkin silloin, kun he ohjaavat tunteja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 176–196. Ei taivu eikä tanssi – naisliikunnanohjaajien käsityksiä miesten ryhmäliikunnasta. Postfeministinen kehopositiivisuus Fit-kuntoilulehdessä ja kuntosaliliikunnan arjessa. 2017. Niiden tavoittaminen tutkimuksen keinoin vaatii kokemusta ja asiantuntemista, sillä sukupuoli on tutkimuskohteena kuin liukas saippuapala, joka lipeää helposti otteesta. Työelämän tutkimus 9 (3), 207–223.. Sukupuolentutkimus 31 (4), 5–16. 2008. Toisaalta persoonallinen tyyli sovitetaan ohjattavaan tuntiin sopivaksi. Liikunnanohjaajien työ on fyysisesti vaativaa ja raskasta, joten heidän on pidettävä hyvää huolta ruumiistaan. Persoonallisuus vaikuttaa tutkimuksemme mukaan myös liikuntapalvelualan ryhmäliikunnan ohjaajan työhön. Liikunnanohjaajien keho työvälineenä ja performatiivisuuden pakko palvelutyössä. Tampere: Vastapaino. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että osa ryhmäliikunnan ohjaajista kieltäytyi ohjaamasta lisensoituja tunteja, koska niihin sisältyy käsikirjoitus ohjaajan käyttämistä repliikeistä, liikkeistä ja toistomääristä, jotka eivät kaikkien ohjaajien mielestä sovi heille (Aho 2017). Ohjaajat korostavat, että heidän pitää syödä riittävästi jaksaakseen, levätä paljon vapaa-ajallaan, ja tunteja ohjatessaan tehdä harjoitukset pienillä painoilla ja fuskata silloin kun sillä ei ole asiakkaiden kannalta väliä. 2011. McDowell, L. Teoksessa Päivi Berg & Marja Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Liikunnanohjaajilta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa, terveyttä ja liikunnallista ulkonäköä. Redundant Masculinities: Employment Change and White Working Class Youth. 2017. Julkunen, R. Tutkijan mielestä haastateltujen ohjaajien persoonallisten tyylien kuvaukset kuulostivat hyvin samankaltaisilta keskenään, mutta oletettavasti ne eroavat toisistaan käytännössä. Lisäksi liikunnanohjaajia voi nimittää esiintymisammattilaisiksi, sillä he ovat työssään jatkuvasti asiakkaiden katseen alaisina. Vaikka tuntien ohjaaminen voi olla fyysisesti raskasta erityisesti silloin, kun joutuu ohjaamaan useita raskaita tunteja samana päivänä, kertoivat ohjaajat kuinka vaikeaa heidän on olla liikkumatta silloin, kun he ovat esimerkiksi loukkaantuneet tai ovat ylikunnossa. & Niemistö, J. NORA – Nordic Journal of Feminist and Gender Research 16 (3), 138–149. Liikuntapalveluissa sukupuolistavat käytännöt yhdistyvät sukupuolen mukaisiin jakoihin naisten ja miesten välillä. 2016. Monet ohjaavat useita tunteja päivässä, viitenä päivänä viikossa. 15 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 bäjoogaryhmille. Helsinki: Gaudeamus. Kiljunen, M. (Parviainen 2011) Liikuntapalvelualalla korostuu ruumiin jaksaminen ja terveys. Ryhmäliikunnan ohjaajat ovat pääosin nuoria ja hyväkuntoisia, mutta myös he väsyvät työssään. 2018. Kuntosalibisneksessä vain harva yritys on rautaa. Parviainen, J. Työn uusi ruumiillisuus. Sukupuolentutkimus 30 (4), 23–37. Yksi haastateltu totesi, että lisensoiduilla tunneilla ohjaajan persoonallisuudella on vielä suurempi merkitys kuin itse suunnitelluilla tunneilla, koska lisensoiduilla tunneilla ohjaajan persoonallinen tyyli korostuu. Ohjaajat kuvasivat omaa, persoonallista tyyliään ohjata tunteja esimerkiksi sanoilla hassu tai hauska, peruspositiivinen, sensuroimaton, rempseä ja äänekäs tai kertomalla nielaisseensa vitsikirjan. Yleistäen voi sanoa, että vaikka monet uuden työn sukupuolistavat käytännöt ovat tuttuja jo vuosikymmenten ajalta, on uusi työ tuonut muassaan myös uudenlaisia, sukupuoleen perustuvia käytäntöjä. Malden (MA): Blackwell. Ruumis on liikunnanohjaajan tietoinen työväline. Ne muistuttavat siitä, etteivät hyvä kunto ja toimiva ruumis ole itsestäänselvyyksiä. Koivunen, T. Toisaalta nämä tilanteet auttavat heitä pitämään entistä parempaa huolta ruumiistaan. (Ojala 2016) Sukupuolistavat käytännöt vaikuttavat myös ryhmäliikunnan ohjaajien työhön. Uuden työn paradoksit. Sisällöstä riippuen keskeistä on asiakkaiden piiskaaminen jatkamaan, tekemisen tekninen puhtaus tai mukavien mielikuvien ja tunnelman luominen. Jokinen, E. Kukaan haastatelluistamme ei tuonut tällaista kokemusta esiin, vaan monet ohjasivat myös lisensoituja tunteja. Aikuisten arki. Jokainen haastateltu kuvasi jollakin tapaa omaa persoonallista tyyliään ohjata ryhmäliikuntatunteja, vaikka kyseessä olisi lisensoitu tunti. 2008. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. 2004. Haastattelujen perusteella ohjaajan persoonallinen tyyli tuo muun osaamisen lisäksi asiakkaat uudelleen saman ohjaajan tunnille. Vanhemmat ohjaajat siirtyvät usein muihin, fyysisesti kevyempiin tehtäviin. Tieto & Trendit 3/2017
Tutkimuksen toteutus T utkimuksen empiiristä toteutusta leimasi vaikeus tavoittaa tutkittavia. Hanketta johti Tuija Koivunen ja siinä toimivat Katri Otonkorpi-Lehtoranta , Minna Leinonen , Tuula Heiskanen ja Päivi Korvajärvi . Myös työntekijät olivat haluttomia osallistumaan tutkimukseen, koska emme voineet haastatella tuntipalkalla työskenteleviä ohjaajia heidän työajallaan, niin kuin tämän kaltaisissa tutkimuksissa yleensä on tapana. Molemmat yrittäjät ja kaikki ohjaajat olivat naisia. Lopulta hankkeeseen osallistui kaksi yksityistä liikuntapalveluyritystä. Osallistumisesta päättävät saattoivat ajatella, että työelämän tutkijat haluavat etsiä ja löytää alalta epäkohtia. Vuosina 2016–2018 toiminnassa ollut hanke sai rahoituksen Työsuojelurahastosta, ja se toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa. Ensimmäinen yrityksistä kuului kansainväliseen ketjuun, jolla oli useita toimipisteitä Suomessa, mutta jonka toimipisteistä vain yksi osallistui tutkimukseen. Molemmat olivat hyvin menestyviä ja hyvämaineisia työnantajia. Kahden yrittäjän lisäksi töissä oli muutamia tuntiohjaajia. Siinä työskenteli yli kymmenen työntekijää joko työsuhteessa tai laskuttavana liikunnanohjaajana. Sen sijaan kaikki personal trainerit toimivat laskuttavina alihankkijoina. Yrityksen imago kertoi ketterästä ja valtavirrasta poikkeavasta vaihtoehdosta. Tässä yrityksessä teimme neljä haastattelua.. 16 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Uuden työn sukupuolistavat käytännöt ja sopimisen muodot T utkimushankkeessamme Uuden työn sukupuolistavat käytännöt ja sopimisen muodot tarkastelimme ensinnäkin, millaisia vaatimuksia persoonan ja ruumiillisuuden käyttämiseen työntekijöiden ja johdon työhön yrityksissä sisältyy ja miten he käyttävät persoonaansa ja ruumiillisuuttaan työssään. Kolmanneksi, millaisten epävirallisen ja virallisen sopimisen varaan työn teettämisen ja tekemisen käytännöt perustuvat. Hanke keskittyi markkinointiviestintäalalla ja yksityisellä liikuntapalvelualalla toimiviin yrityksiin, niiden johtoon ja työntekijöihin. Pienestä henkilöstömäärästä huolimatta yritys tarjosi laajan palvelukirjon. Kummankin yrityksen omistajat työskentelivät tai olivat vielä hiljattain työskennelleet asiakasrajapinnassa. Toisen yrityksen omisti kaksi nuorta naisyrittäjää. Toimipisteessä työskenteli kymmenkunta liikunnanohjaajaa säännöllisellä kuukausipalkalla, mikä on melko harvinaista liikunta-alalla. Usein törmäsimme kieltäytymiseen jo tässä vaiheessa. Yritys toimii yrittäjävetoisesti franchising-periaatteen mukaan. Tässä yrityksessä teimme seitsemän haastattelua. Toiseksi, millä eri tavoin sukupuoli kytkeytyy näihin käytäntöihin. Syy yritysten haluttomuuteen osallistua tutkimukseen voi juontua myös siitä, että joitakin vuosia sitten mediassa kirjoitettiin liikuntapalvelualan käytännöistä, jotka ovat työlainsäädännön vastaisia tai muuten epäeettisiä. Lähestyimme yrityksiä niiden johtajien tai omistajien kautta
Suuri osa näistä Kuva: FOLIO RF/SERNY PERNEBJER. 17 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 Teksti: TIMO ALA-VÄHÄLÄ Selvitys personal training -toiminnasta Suomessa työn alla Personal training palvelujen tarjonta ja kysyntä on kasvanut viime vuosikymmeneltä lähtien voimakkaasti. T aloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan kolmannes 15–79-vuotiaasta suomalaisista oli kiinnostunut mahdollisuudesta käyttää personal trainerin palveluja. Alan tilanteesta on tekeillä selvitys, jonka alustavien tietojen mukaan personal trainer tehtävissä työskentelee noin 3 000 henkilöä. Selvitystyön vaativuus kertoo liikunta-alan elinkeinotoiminnan tutkimuksen haasteista. myös Alanen 2019, Laakso 2017.) Nyt meneillään olevan selvityksen perusteella Suomessa työskentelee personal trainer tehtävissä karkeasti arvioiden noin 3 000 henkilöä, heistä noin kolmannes Uudellamaalla. (Personal training -katsaus 2018, ks
Alasen (2019) mukaan personal training on ytimeltään opettamista, motivointia ja inspirointia. Arvio on suuruudeltaan samaa luokkaa tai hieman pienempi kuin Suomen kunto ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen (SKY ry) laskelma noin 2000–3000 päätoimisesta PT-ohjaajasta ja heidän lisäkseen alalla toimivista osa-aikaisista ohjaajista. Pois rajataan ne yritykset, jotka keskittyvät aktiiviurheilijoiden lajivalmennukseen. Kuntosaleihin ja kuntosaliketjuihin, joiden toimintakonseptiin sisältyy personal training. Kun 80 prosenttia yritysluettelosta on käyty lävitse, voi arvioida, että 5 000:sta listalla olevasta yrityksestä noin 1 000 tarjoaa personal training -palveluja. Kyse voi olla painonhallinnasta tai laihduttamisesta, terveydellisistä tavoitteista, suorituskyvyn parantamisesta tai ulkonäön muokkaamisesta. Toisaalta asiakkaalla voi olla laajempia taustatavoitteita, kuten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan parantaminen. Yritykset työllistävät tyypillisesti (n. Noin kolmannes yrityksistä toimii Uudellamaalla. Yrityksiin, jotka profiloituvat nimenomaan personal trainer palvelujen tarjoajiksi. Listalta puuttuu todennäköisesti yrityksiä tai ammatinharjoittajia, joiden rekisterimerkinöissä ei mainita tätä palvelua, eikä verkosta löydy muuta informaatiota. Palvelun tarjoajat paikannetaan Patenttija rekisterihallituksen yritystietokannasta käymällä lävitse yritykset, jotka kuuluvat luokkiin: Urheilu ja liikuntakoulutus (85 510), Kuntokeskukset (93 139) ja muu urheilutoiminta (93 190). Palvelujen sisällön vaihtelu voi kasvaa, kun tarkasteluun otetaan mukaan yritykset, jotka ovat kaupparekisteriin ilmoittaneet tarjoavansa PT-palveluja, mutta eivät niitä aktiivisesti mainosta. Tiedot on kerätty yrityksiltä, jotka mainostavat toimintaansa verkkosivuillaan tai esimerkiksi Facebookissa. Tarkasteluun otetaan mukaan yritykset, jotka joko rekisteritietojensa, web-sivujensa tai muun internetistä löytyvän tiedon perusteella ilmoittavat tarjoavansa PTpalveluja, yksilövalmennusta tai vastaavia palveluja. Sen vuoksi tekeillä olevassa selvityksessä lähdetään liikkeelle mahdollisimman väljästä määritelmästä. PT-ohjaus henkilökohtaista, suunnitelmallista ja tukee monipuolista liikuntaa. Myös Laakson (2017) tekemän kyselytutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia palvelujen tarjoajista toimi pääkaupunkiseudulla, joten molempien lähteiden perusteella toiminta on jossain määrin keskittynyt pääkaupunkiseudulle. 2. Rekisteri ei kuitenkaan kata kaikkia ohjaajia eikä PT-ohjaukselle ole yksiselitteistä määritelmää. 18 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 tarjoaa muitakin liikuntapalveluja tai työskentelee osaaikaisesti, joten alan palveluihin käytettyjen henkilötyövuosien määrä on pienempi. Suomen kuntoja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry hallinnoi järjestelmää, jossa PT-ohjaajia kouluttava taho voi hakea auktorisoinnin, ja heidän koulutuksensa läpäissyt henkilö voi kriteerit täytettyään hakeutua auktorisoitujen PT-ohjaajien rekisteriin. Toisaalta ei ole olemassa tietoa siitä, miten laaja ja minkä tyyppinen on alan palveluja tarjoavien yritysten ja ammatinharjoittajien kenttä. Personal trainer -koulutusta tarjoava Trainer4You määrittelee PT-ohjauksen yksilölliseksi, pitkäjänteiseksi, suunnitelmalliseksi, seurannan alaiseksi ja tulokselliseksi terveys-, kuntoja elämäntapa valmennukseksi. Harjoittelu on tavoitteellista, mutta päämäärät vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan. Tavoittaako tämän tyyppinen haku kaikki personal trainerit. Todennäköisesti ulkopuolelle jää yksittäisiä ohjaajia, jotka eivät anna yritysrekisteriin asiasta tietoa, eivätkä mainosta toimintaansa omilla web-sivuilla tai esimerkiksi facebookissa. Personal trainer -alan koulutuksesta ja kouluttautuneiden työhönsijoittumisesta on tehty muutamia tutkimuksia ja selvityksiä (Alanen 2019, Laakso 2017, Koskinen 2014). Yrityksistä noin 60 prosentin liikevaihto oli vuonna 2017 alle 200 000 euroa. (Ammattina personal trainer 2.0) Koska alalle voi tulla vapaasti, jokainen toimija voi antaa oman tulkintansa personal training -palveluista. Selvityksen myöhemmässä vaiheessa käydään lävitse, missä määrin yritysten tarjoamat palvelut vastaavat personal training -palveluille annettuja määritelmiä. Kun noin 8 000 ihmistä on saanut jonkin tyyppisen koulutuksen personal training työhön (Personal training katsaus 2018), niin vaikuttaa siltä, että osa koulutetuista menee muihin töihin ja työvoiman vaihtuvuus on melko suurta. Tutkimus on vielä kesken, joten seuraavaksi esiteltävät tulokset ovat alustavia ja tarkentuvat työn kuluessa. Työn kaksi perushaastetta ovat personal training -toiminnan rajaaminen ja toimijoiden paikantaminen. Tätä tutkimusaukkoa paikatakseen Liikuntatieteellinen Seura on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään palvelujen tarjonnan määrää, alueellista jakaumaa, liikevaihtoa, työllisten määrää sekä liiketoiminnan malleja. Merkittävä osa personal trainereista antaa muutakin liikunnanohjausta, tai muita palveluita, kuten hierontaa, fysioterapiaa, liikuntaryhmien ohjausta, joten PT-toimintaan käytetty henkilötyövuosien määrä on todennäköisesti olennaisesti rekisterin ilmoittamaa työntekijämäärää pienempi. Rekisterissä voi olla myös yrityksiä, jotka ilmoittavat tarjoavansa PT-palveluja, mutta käytännössä keskittyvät johonkin muuhun. 70 %) 2–4 työntekijää, mikä viittaa siihen, että alalla työskentelee noin 3 000 ihmistä. Yritysten liiketoimintamallit voi jakaa kolmeen pääryhmään: 1. Toimijoiden rajaamiselle ei ole yksiselitteistä kriteeristöä, sillä ala ei ole säännelty. Personal trainer on joko palkattu ohjaaja tai työskentelee alihankkijana. Myös Laakson (2017) tutkimuksessa tuli esiin, että enemmistö personal trainereista teki tämän palvelun osalta alle 40 tunnin työviikkoa. Se sisältää ravitsemusja liikuntaohjelmien suunnittelua sekä yhteistä harjoittelua ohjaajan kanssa. 3. Tarkasteluun otettujen yritysten toiminta vastaa artikkelin alussa esitettyjä PT-palvelujen kuvauksia: ohjaukseen sisältyy yleensä lähtötilanteen arviointi (kuntotestaus, kehonkoostumusmittaus, keskustelu/ haastattelu), treeniohjelmien suunnittelu, tavoitteiden. Näillä yrityksillä personal training on osa laajempaa palvelujen palettia. Omalla toiminimellään PT-palveluja tarjoaviin liikunta-alan yrittäjiin, jotka tarjoavat muitakin palveluja, kuten fysioterapiaa tai hierontaa. Esiselvityksenä on alustavasti tarkistettu pienen otoksen (n = 50) avulla, minkä tyyppisiä palveluja PTyrittäjät tarjoavat
Trainer4you. Nuoremmille ikäluokille ja etenkin naisille erilaisten liikuntapalveluiden ostaminen on luonteva osa kuluttamista. Kuntosaliharjoitteluun liittyy usein PT-palveluiden käyttö. Lisäksi tarjolla on mobiiliapplikaatioita ja verkkopalveluja. Personal Trainer -koulutus Suomessa. Henkilökohtaisen ohjauksen määrä vaihtelee sen mukaan, miten tiiviistä yhteisharjoittelusta asiakas on valmis maksamaan. PT-selvitys ajan hermolla Tähän mennessä selvitys on osoittanut, että rekisteritietojen avulla voidaan tehdä karkea arvio toiminnan volyymista. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että kuntosaliharjoittelua harrastaa lähes joka neljäs kymmenen vuotta täyttänyt suomalainen. Vastaajien käymään liikunta-alan koulutukseen sisältyi usein sekä ammatillisia tutkintoja liikunta-alan oppilaitoksissa että SKY ry:n auktorisoimien kouluttajien kursseja ravintovalmennuksesta, kuntosaliohjauksesta ja PT-palveluista. Personal Training katsaus 2018. 2017. Yritysten web-sivuja ja muuta mainosmateriaalia analysoimalla on mahdollista selvittää palvelujen sisältöä. Etävalmennuksen rooli näyttäisi vaihtelevan: osa tarjoaa mahdollisuutta säännölliseen viestinvaihtoon puhelimen, sähköpostin tai whatsappin avulla. 2014. Trainer4you. Kerran viikossa salille suuntaa yli 700 000 henkilöä. Liiketoiminnan mallien, alihankintaketjujen luonteen ja personal trainereiden aseman työntekijöinä selvittäminen vaatii haastatteluja tai kyselyjä, jotka on tarkoitus toteuttaa tutkimuksen seuraavassa vaiheessa. Kuntosaliharjoittelu on noussut toiseksi suosituimmaksi omatoimisen liikunnan muodoksi kävelylenkkeilyn jälkeen. Koskinen, S. Kevät 2019. 19 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 2–3 / 2019 määrittäminen ja seuranta sekä ohjatut harjoitukset. Yli viidesosa suomalaisnaisista on liikunta-alan yritysten asiakkaita. JOUKO KOKKONEN, FT Erikoistutkija Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi K untosaliharjoittelu on 2010-luvulla eniten suo sioitaan kasvattanut liikuntamuoto. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Ammattina personal trainer 2.0. Miesten osuus jää runsaaseen kahdeksaan prosenttiin. Etenkin pienissä yrityksissä toimivat personal trainerit esittelivät yleensä oman liikuntahistoriansa ja koulutuksensa. Tämä selviää toukokuun lopussa julkaistusta Jarmo Mäkisen toimittamasta Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018 -tutkimuksesta (KIHU 2019). Salilla käyvien lukumäärä on kasvanut 15 prosenttiyksiköllä vuoden 2002 vapaa-aikatutkimukseen verrattuna.. (https://www.trainer4you.fi/tietopankin-esikatselu). Yksi yritysten tarjoamista palveluista on personal trainer -toiminta, joka on mitä ilmeisimmin voimakkaasti kasvava ala. 2019. Samaa kertoo Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus 2017. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FM Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: timo.ala-vahala@jyu.fi KIRJALLISUUS Alanen, M-M. Laakso, K. Personal trainer -selvitys tuokin osaltaan lisävalaistusta liikuntakulttuurin liiketoimintavetoiseen osa-alueeseen. Yritysten asiakasmäärät ovat suurimpia 35–44-vuotiaiden (19,2 %) ja 25–34-vuotiaiden (17,6 %) ikäryhmissä. Liikuntatieteellinen Seura, Helsinki 2014. K O M M E N T T I KIHU:n tutkimuksesta selviää myös, että yritysten tarjoamien liikuntapalveluiden kysyntä on kasvanut selvästi 2010-luvulla. (https://www.trainer4you.fi/tietopankin-esikatselu). Liikuntatieteiden tiedekunta. Employment and working models of Trainer4You graduated personal trainers now and in the future. Jyväskylän yliopisto. Salilla käy KIHU:n tutkimuksen mukaan ainakin kerran vuodessa liki miljoona 15–74-vuotiasta suomalaista. Alalle tulleilla oli taustaa hyvin monen tyyppisessä urheilussa: voimailussa, kestävyyslajeissa, kamppailulajeissa ja esimerkiksi voimistelussa. Personal trainer -koulutus ja ammatti Suomessa. Muutama palvelun tarjoaja korosti verkkovalmennuksen roolia; tapaamisia oli vähemmän ja ne saatettiin hoitaa ryhmävalmennuksena