... l . ' . // n &TIEDE 4 \ 1 : . ' . \ ~, ~·:tJ, ~-~v \;.. '111 •• • ••• ••• -.··,. ,._ l!ll"lJA/ilAT.IEilEEL.LINE.N SEil:l A Oilii ~. . .• i,
Käytännön esimerkkinä viestistään kokousohjelman loppukeskustelussa puhujat puhuivat seisten yleisö tosin istui. vuosikerta ISSN 0358-7010. Myös alueellisia ratkaisumalleja tarvitaan, jotta erilaisten valtakunnallisten suositusten ja kehittämishankkeiden tulokset jäävät pysyviksi käytännöiksi liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten arkeen. Tämä on itse asiassa varsin kova tavoite, jotta me aikuisina voisimme toimia esimerkkinä. Suomen Diabetesliiton Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn jalkauttamisohjelma (O2D) on raportointivaiheessaan. katrina kukkonen-harjula@uta.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. Yhtenä teemana oli fyysinen inaktiivisuus, josta tyypillisin esimerkki on yleistynyt istuminen nyky-yhteiskunnassamme. Kansallista liikuntaohjelmaa viimeistellään toukokuussa päättyneen lausuntokierroksen pohjalta. Toistaiseksi minkään maan aikuisten liikuntasuosituksessa ei ole annettu istumisen enimmäissuosituksia. Tällainen lepotilaa suurempi energiankulutus seisoessa on täydellistä passiivisuutta parempi vaihtoehto. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 45. Alan yhdysvaltalainen guru Marc Hamilton korosti, että tunti kausi en tauoton istuminen on erittäin haitallista aineenvaihdunnalle ja altistaa siksi sydänsairauksille ja diabetekselle. Tässä numerossa on keskeisesti esillä monialainen liikuntatieteellinen tutkimus, jota esitellään Xll Liikuntatieteiden päivillä Jyväskylässä kesäkuun alussa. Kokouksessa esitellään elintapojen muuttamiseen tähtääviä kehittämishankkeita, joissa liikunnan lisäämisellä on keskeinen asema osana väestön ylipainon hallintaa. Jo aiemmin Suomessa Kävelyklubi-hanke on markkinoinut kävelykokouksia. Vuoden alussa julkaistussa 7-18-vuotiaiden koululaisten suomalaisessa suosituksessa vapaa-ajan ruutuaika on rajoitettu enintään kahteen tuntiin päivässä. Suositukset ja ohjelmat kokoavat keinovalikoimia tavoitteitten saavuttamiseksi. Esimerkiksi Päijät-Hämeen maakunnassa on valmisteilla yhteinen terveysliikuntastrategia ja lisäksi kehitellään liikkumislähetettä, jonka avulla vähän liikkuva henkilö saisi ammattilaiselta alkupotkua liikkeelle lähtemiseen ja löytäisi asuinpaikkakunnaltaan sopivan liikuntaryhmän. Asiantuntijoilla on vahva rooli myös jatkossa, kun toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan. LIIKUNTASUOSITUKSISTA TOIMIVIIN KÄYTÄNTÖIHIN KATRIINA KUKKONEN-HARJULA Liikunta &Tiede 2-3/2008 msterdamissa pidettiin pari kuukautta sitten toinen kansainvälinen kansanterveyden ja liikunnan kongressi (www.icpaph08.org). Liikuntatieteiden ja niitä sivuavien terveystieteiden tutkijat eri tutkijayhteisöistä esittelevät tuoretta tutkimustietoa ja parhaat nuorten tutkijoiden työt palkitaan Liikuntatieteellisen Seuran tutkimusja kehittämisrahaston varoin Seuran 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kansi: Antero Aaltonen Ulkoasu: Vammalan Kirjapaino Oy Anne-Marie Vesto Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikun nan ja Terveystiedon opettajat ry jäsenetulehti. Väestön terveyden edistäminen liikunnan avulla on vahvasti esillä tulevan kesän aikana. istumista parempi vaihtoehto on seisominen, jolloin asentoa säätelevät suuret lihakset aktivoituvat ja aineenvaihdunta vilkastuu. Elämäntapojemme liikunnallistamiselle on jo pitkään ollut vahvat tutkimuksella osoitetut perusteet. Mahdollisesti seistenkin toteutettu kokous voisi tehostaa kokouksia ja lyhentää niiden kestoa. Hanke on kansainvälisesti ainutlaatuinen pioneerityö, jonka innoittamana Kansanterveyslaitos järjestää kansainvälisen kokouksen diabeteksen ehkäisystä kesäkuun alussa
Mikaela von Bonsdorff ... Ll 1 • 40 Arjen ympäristö liikkumista suosivaksi Ulkona liikkumisen pelko on hyvin yleinen ilmiö 75-81-vuotiailla henkilöillä. Mirja Hirvensalo, lrinja Lounassalo 36 Ikääntyvien toimintakykyä arvioidaan monin tavoin EUNAAPA-projektissa tehty selvitys antaa karkean yhteenvedon iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin käytetyistä mittausmenetelmistä Suomessa ja Euroopassa. Kristina Tiainen 38 Lisää liikuntaa vähemmän hoitopalvelujen tarpeita iäkkäänä. Liikunta hidastaa fyysisen suorituskyvyn heikentymistä ja suojaa toiminnanvajauksilta. Tuija Tammelin, Jukka Karvinen ja Lauri Laakso 8 Liikehallintatesteistä tukea liikuntaneuvontaan Jos aiemmat kokemukset ovat peräisin nuoruusvuosilta, voi liikunnan aloittamisessa ja omien taitojen löytymisessä tarvita apua. 24 LTS 75 vuotta: Liikuntatieteellinen Seura vauhdittaa Liikunnan tutkimus ammattilaistuu Seurassa todettiin 1960-luvun alussa, että kaupungistuminen, teollistuminen ja automatisoituminen olivat muuttaneet ihmisten elintapoja tavalla, joka uhkasi terveyttä. Jarmo Liukkonen 72 Lisää liikuntaa ja mahdollisuuksia jokaiselle Timo Jaakkola TUTKITTUA 75 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta Arja Sääkslahti 77 Väitökset 78 Kuntotestauksen laatuhanke seuloo hyvät käytännöt esiin. Merja Rantakokko, Taina Rantanen 45 Voimaa vanhuuteen -ohjelma tuottaa tietoa hyvistä toimintatavoista Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma kannustaa säännölliseen harjoitteluun.Elina Karvinen 48 Urheiluja liikuntaklusteri: Uusi menestystekijä viennissä. Anneli Pönkkö 32 Eurooppalainen verkosto kartoittaa ikääntyvien liikunnan edistämisen malleja Yhteiskunnan haaste on lisätä ikääntyvien ihmisten itsenäisyyttä, elämänlaatua ja terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää. .. .. Liikuntaja urheiluklusterista on kehittymässä uusi osaamisten kenttä, joka voisi palvelujen ja konseptien viennillä menestyä myös kansainvälisessä kilpailussa.Seppo Laine 51 LIIKUNTATIETEIDEN PÄIVÄT-TIIVISTELMÄT 64 Koulutusvienti uusi haaste ja mahdollisuus yliopistoille Tiinu Wuolio 67 Bodypumpista ™ Method Putkistoon® Tuotemerkit valtaavat terveysliikuntaa. Marjo Rinne 13 Työkyvyn arviointi alkaa fyysisen suorituskyvyn kartoituksella Tapani Pöyhönen 16 Liikunta vähentää diabeteksen haittoja lihasten verisuonissa Liikunta lisää lihasten verisuonten kasvua edistävien geenien ilmenemistä lihaksissa. Riikka Kivelä 18 Polttopisteessä: Vuorolukua ja kokonaisvaltaista koulunkäyntiä Kari Keskinen 19 Kansallinen liikuntaohjelma valmistuu Teijo Pyykkönen 20 Kansallinen liikuntaohjelma Hyvästä paremmaksi. Tutkimuksen tehtävä on nyt löytää keinot ja toimintatavat, joilla tieto kääntyy aktiiviseksi liikkumiseksi arjessamme. Jaana Parviainen 71 KOLUMNI: Sosiaalinen erakko Lauri Laakso AJASSA 72 Parempi myöhään Nykyiset urheiluohjelmat eivät tuota optimaalista ympäristöä lasten elinikäiselle liikuntaan osallistumiselle, persoonallisuuden kehittymiselle eivätkä myöskään huippuurheilulle, sanoo valmennuksen ja valmentajakoulutuksen asiantuntija, kanadalainen professori Jean Cöte. Heikki Roiko-Jokela XII LIIKUNTATIETEIDEN PÄIVÄT 29 Tutkimuksella avaimia liikunnallisempaan elämään Tietoa liikunnan tärkeydestä on. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Katriina Kukkonen-Harjula 4 Istuva elämänmeno vaatii vastapainon Kaksi tuntia liikunta kouluikäisen arkeen Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla
•· ._J.
Samalla se herättää huomaamaan, että myös liiallinen istuminen on haitaksi. Televisiosta riittää tarjontaa läpi yön ja internetin kautta avautuu mielenkiintoinen maailma. Sosiaalisia suhteita hoidetaan kännyköillä ja netissä sen sijaan, että kavereita mentäisiin tapaamaan omin jaloin. Teksti:TUIJA TAMMELIN, JUKKA KA RVINEN ja LAURI LAAKSO Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Viihdemedia vangitsee lapsen ja nuoren helposti paikalleen tuntikausiksi. Vuoden alussa julkaistu kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositus on liikkumisen minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. Fyysisen aktiivisuuden vähenemistä on tarjottu yhdeksi lasten ja nuorten lihavuusepidemian syyksi.. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää, vaikka liikkuisikin. Varsinaisen liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan kyselytutkimusten perusteella ole vähentynyt, mutta kokonaisaktiivisuuden trendeistä on vain vähän tietoa. Asioiminen ja koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt. Lyhyitäkin matkoja liikutaan yhä useammin autolla. aailma on muuttunut yhä istuvammaksi
Fyysisen aktiivisuuden kansallinen suositus kouluikäisille julkaistiin vuoden alussa. Liikkumisen ja istumisen tarkkoja raja-arvoja on edelleen vaikea määrittää nykykirjallisuuden valossa ja ne vaihtelevat tarkasteltaessa terveyden eri osa-alueita. Sekä liikunnan puutteella että liiallisella istumisella on itsenäisiä vaikutuksia useisiin terveyden eri osaalueisiin. Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille: Kaikkien 7l 8-vuot1aide11 tulee li.kkua vahintaän 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Huomio liialliseen istumiseen Fyysisen aktiivisuus -termi valittiin suositusten nimeen tietoisesti. Koulun liikunta muutakin kuin liikunnanopetusta Koulun liikuntatunnit eivät yksin riitä kouluikäisten liikunnaksi, mutta niillä on aivan erityinen tehtävä kasvattaa oppilaita liikuntaan ja liikunnan avulla. Digitaalinen pelaaminen on suosittu harrastus. Lisäksi opas kuvaa liikunnan moninaisia vaikutuksia lasten ja nuorten, kasvuun ja kehitykseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen. Suosituksen kentälle viennissä apuna toimivat suositusta visualisoivat esitteet. Suositus on laadittu Nuori Suomi ry:n lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän työstämänä ja perustuu ryhmän konsensukseen. Suositukset ovat hyvä väline myös silloin, kun tarkastellaan eri urheilulajeja harrastavien fyysiseen aktiivisuuden minimimäärää ja monipuolisuutta. Optimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi olisi hyvä liikkua tätäkin enemmän. Näiden seikkojen tiedostaminen auttaa suunnittelemaan liikuntaa lapsille ja nuorille niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukisi kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea koulun piirissä tapahtuvaa liikuntaa, johon sisältyvät liikuntatuntien lisäksi välitunnit, koulumatkat, kerhoja iltapäivätoiminta sekä liikunnalliset tapahtumat ja teemapäivät. Ne saattavat puolivahingossa liikuttaa sellaisiakin nuoria, jotka eivät mielellään liikuntavaatteisiin sonnustaudu. Opas on ladattavissa osoitteesta: www .nuorisuomi.fi/ materiaali t/ju I kaisut. Yli kahden tunnin pituisia istumisjak soja tulee valrtåa. Etenkin fyysisesti yksipuolisissa lajeissa on syytä miettiä kuinka fyysistä aktiivisuutta voidaan täydentää lajiharjoitusten ulkopuolella. Lasten ja nuorten harrastamien urheilulajien kirjo on tänä päivänä suuri eikä kaikissa lajeissa fyysisen aktiivisuuden määrä ohjatuissa harjoituksissa ei ole kovinkaan suuri. Fyysisen aktiivisuuden ylärajaa ei tässä suosituksessa määritellä, mutta sekin tulee lapsilla ja nuorilla vastaan, mikäli harjoittelu on yksipuolista ja liian kuluttavaa. Vähintään kaksi tuntia 7-vuotiaalle ja vähintään tunti 18-vuotiaalle on fyysisen aktiivisuuden määrän minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. Alakoululaisille "Iloa liikkeellä" -esite (www.tep.fi) ja yläkoululaisille "Vauhti virkistää" -esite(www.ukk.instituutti.fi). Suositusoppaassa tulkitaan tarkemmin myös sitä, mitä tarkoittavat suosituksen mukainen liikunnan minimimäärä, monipuolisuus, liikkuminen ikään sopivalla tavalla ja liiallisen istumisen välttäminen. Se ottaa kantaa liikunnan määrään, laatu un ja toteuttam istapoihin sekä istu m isen määrään. Ruutuaikaa viihdeuedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä Fyysisen aktiivisuuden suositus on liikkumisen minimisuositus, ja on kohdistettu kaikille kouluikäisille lapsille ja nuorille terveysliikunnan näkökulmasta. Kaikkien yhteiskunnallisesta päätöksenteosta vastuussa olevien toivoisikin perehtyvän näihin suosituksiin, sillä tavoitteisiin pääseminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liiallisella istumisella on haitallisia vaikutuksia myös niille, joilla liikunnan minimimäärä toteutuu. Sen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla istumista. Erilaiset liikuntapelit ovat herättäneet maailmalla nuorison kiinnostuksen ja tanssipelejä on jo hankittu suomalaisiinkin kouluihin ja nuorisotiloihin. Urheilevista lapsista ja nuorista suurin osa liikkuu ja urheilee reilusti yli minimisuositusten, osa jopa yli optimimäärän. Suositus ei ota kantaa vain liikunnan harrastamiseen, mutta myös liiallisen istumisen välttämiseen. Suositukset koulupäättäjille, kouluille, opettajille ja vanhemmille tarjoavat toimenpide-ehdotuksia siitä, miten voitaisiin käytännössä tukea sitä, että fyysisen aktiivisuuden suositus toteutuisi mahdollisimman monen kouluikäisen kohdalla. Niitä tulisikin tarkastella fyysisen aktiivisuuden erilaisia ulottuvuuksina niin tutkimuksissa kuin terveyden edistämisessä. Välitunnit tarjoavat hyvän liikuntamahdollisuuden, mutta peruskoulun yläluokkalaisista suurin osa ja lukiossa käytännössä kaikki oppilaat ovat liikunnallisesti pas6 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/20'.)8. Koulun liikunta on kuitenkin parhaimmillaan paljon muutakin kuin liikunnanopetusta. Liiallinen istuminen ei ole ainoastaan vähän liikkuvien pahe, vaan myös liikuntaa harrastavat viettävät varsin paljon aikaa istuen television ja näyttöpäätteen ääressä (Tammelin ym. 2007). Suositusopas on suunnattu tietopaketiksi lasten ja nuorten kanssa toim iville mukaan lukien vanhemm at, opettajat, ohjaajat ja valment ajat, terveydenhoitajat ja lääkärit
Circulation 2007;28: 1081-93. ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskaammin (esim. Nykyistä suositusta voi liikunnan osalta pitää varsin realistisena. Alati kehittyvä mittausteknologia tarjoaa myös tutkijoille uusia mahdollisuuksia ja parantaa fyysisen aktiivisuuden mittaamisen tarkkuutta. Aikuisia kansainväliset suositukset ohjeistavat liikkumaan kestävyystyyppisesti kohtuullisella kuormituksella (esim. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Varsinkin lapsilla voidaan kyselyin kartoittaa vain pieni osa spontaanisesta liikkumisesta. siivisia taukojen aikana. Lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä kartoittamatta Itse asiassa suomalaisten lasten ja nuorten yleisestä fyysisestä aktiivisuudesta tiedetään varsin vähän. 2007). Koulumatkojen liikkuminen omin voimin on tärkeä liikunnan lähde. Sosiaalija terveysministeriö, opetusministeriö, Nuori Suomi ry. www.nuorisuomi.fi/materiaalit/jul kaisut Tammelin T, Ekelund U, Remes J, Näyhä S. Suomalaisillakin tutkimuskentillä ollaan myös pikku hiljaa etenemässä tähän suuntaan. Fogelholm M, Paronen 0, Miettinen M. Kansainvälisissä tutkimuksissa fyysistä aktiivisuutta mitataan jo lähes rutiinisti objektiivisin kiihtyvyysanturein ja sykemittarein. Varsinaisen liikunnan harrastamisen ohella tarvitaan lisää tietoa myös liikkumattomuudesta, istumisesta sekä arjessa tapahtuvasta ns. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Helsinki Yliopistopaino 2007 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. piiloliikunnasta. Ruutuajan osalta suositus on selkeästi haastavampi. Uusi suositus suhteutuu hyvin sekä kouluikää nuorempien että työikäisten nykyisiin terveysliikuntasuosituksiin. juoksu) vähintään 20 minuutin kolmesti viikossa, täydennettynä lihaskuntoa kehittävillä osioilla pari kertaa viikossa. Alle kouluikäisiä suomalaisia ohjeistetaan liikkumaan reippaasti kaksi tuntia päivittäin (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, 2005). 2007). Aikuisia kansainväliset suositukset ohjeistavat liikkumaan kestävyystyyppisesti kohtuullisella kuormituksella (esim. Noin puolet nuorista katsoo televisiota yli suositellun kaksi tuntia päivässä (Tammelin ym. www. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. juoksu) vähintään 20 minuutin kolmesti viikossa, täydennettynä vielä lihaskuntoa kehittävillä asioilla pari kertaa viikossa (Haskell 2007). Sosiaali1a terveysministeriön oppaita numero 17 Helsinki: Yliopistopaino Oy, 2005. ripeä kävely) vähintään puoli tuntia viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti raskaammin (esim. Sports Exerc. Physical activitv and sedentary behaviors among Finnish youth. 2007;39:1067-74. Med. Ruutuajalle rajat Suomalaisten kyselytutkimusten mukaan kouluikäiset ovat aktiivisimmillaan noin 12-vuotiaina ja eri tutkimusten mukaan tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus on vaihdellut 20 ja 60 prosentin välillä (Fogelholm ym. Ii/materiaa lit/j ui kaisut LIIKLNTA & TIEDE 45 • 2-312008 7. Kyselymenetelmällä pystytään kartoittamaan varsinainen liikunnan harrastus ja tehokkaampi liikunta mutta yleinen fyysisen aktiivisuus jää usein arvoitukseksi. TUIJA TAMMELIN, FT, LitM Erikoistutkija Työterveyslaitos Sähköposti: tuija.tammelin@ttl.fi JUKKA KARVINEN, LitM Kehitysjohtaja Nuori Suomi ry Sähköposti: jukka.karvinen@nuorisuomi.fi LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LÄHTEET Haskell WL, Lee IM, Pate RR, ym. Suomalaisten terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Sci. Tuija Tammelin ja Jukka Karvinen (toim.) Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry., Helsinki: Reprotalo Lauttasaari Oy, 2008. n uorisuomi. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:1
Liikunnan harrastamisessa on kuitenkin voinut olla vuosikymmenten tauko tai kiinnostus terveyden ja kunnon huoltamiseen liikkumalla on herännyt vasta iän karttuessa. Useimmiten liikuntaja terveydenhuoltoalan ammattilaisten antamassa liikuntaneuvonnassa peruslähtökohtana on asiakkaan fyysisten kuntokykyjen mittaus, kuten maksimihapenottokyky ja lihasvoima. 2007, Fogelholm ym. Mitä on liikehallinta. Näihin 8 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Kävely, juokseminen, hyppiminen ja heittoliikkeet ovat ihmisen liikkumisen peruskykyjä. 2004). Jos aiemmat kokemukset liikunnasta ovat peräisin nuoruusvuosilta, voi liikunnan aloittamisessa ja omien taitojen löytymisessä tarvita asiantuntevaa apua. ykyisten terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti ja säännöllisesti sekä aerobisen liikunnan lisäksi erityisesti lajeja, jotka kehittävät liikehallintaa sekä tukija liikuntaelimistön kuntoa( Haskell ym. Teksti: MARJO RINNE Liikehallintatesteistä tukea Keski-ikäistä väestöä patistellaan lisäämään liikkumistaan. Toisaalta jo pelkästään kevyemmillä liikuntaan liittyvillä ja siihen aktivoivilla menetelmillä, kuten esimerkiksi liikehallintakykyjen arvioinnilla, voitaisiin aloittelijan kanssa päästä lempeästi kokeillen liikuntaharrastuksen alkuun ja edistää sopivien liikuntamuotojen löytymistä. Liikuntaharrastusta aloittelevalla aikuisella uusien asioiden oppiminen ja käyttäytymisen muuttuminen pysyväksi toiminnaksi edellyttää kokeiluja ja erityisesti onnistumisen kokemuksia. Omat liikuntamieltymykset, aiemmat kokemukset liikunnasta sekä liikunnalliset kyvyt ja taidot ovat tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen
Kinesteettinen erottelukyky tarkoittaa kinesteettisen aistin välittämän informaation tulkintaa ja hermoston välittämiä eriytyneitä toimintakäskyjä lihaksille. Tätä kykyä mitataan yleisemmin havaintomotorisilla reaktioaikatesteillä, joissa mitataan ylätai alaraajojen tuottamaa vastetta havaittuun ärsykkeeseen. Monet muistavat varmaan kouluajoiltaan testejä, joita käytettiin lasten ja nuorten eri ikäkausien liikunnallisen kehityksen seurannassa. Reaktiokyvyn avulla reagoidaan nopeasti johonkin kuulo-, näkötai vaikkapa tuntoaistiin kautta välittyvään ärsykkeeseen. Reaktioaikaa voidaan mitata myös esimerkiksi EMG:lla ärsykkeen ja siihen vasteena syttyvän lihasaktiivisuuden välisenä aikana. Varsinkin lihasvoiman tarkoituksenmukainen käyttö kuuluu kinesteettisen erottelukykyyn. Liikehallintaa testattu moneen tarpeeseen Liikehallintatestit ovat käyneet läpi monenlaisia vaiheita. Peruskyvyt kehittyvät jo varhain kasvun ja kehityksen myötä. Rytmikykyä on selvitetty tyypillisimmin testattaessa musikaalisia kykyjä. Lisäksi liikkeiden hallinnassa tarvitaan kognitiivisia toimintoja kuten oppimiskykyä, muistia ja keskittymiskykyä. Staattista tasapainoa on viime vuosina mitattu monin eri tavoin. Liikehallinta ja taito eivät kuitenkaan tarkoita täsmälleen samaa asiaa. Tätä voidaan mitata osittain reaktiokykytesteinäkin käytetyillä 8-juoksuja pallonkäsittelytesteillä. Vaikka liikehallinta on eri kykyjen muuntelun ja yhdistelyn summa, voidaan jokainen kykyalue määritellä erikseen ja pystytään osoittamaan kustakin kyvystä toisiaan erottelevat tekijät. Aikuisille sopivaa liikuntaan liittyvää helppoa rytmi-koordinaatiotestiä ei ole ollut löydettävissä kirjallisuudessa. Miten määrittää liikehallintakykyjä. Testeissä ei myöskään ole kovin usein käytetty esineen tasapainottamista, joka on yksi päivittäisiin toimintoihin liittyvä tasapainon mittari. Liikehallinta tarkoittaa siis erityisesti hermoston, aistien ja lihaksiston kykyä selviytyä liikesuorituksista sujuvasti ja tarvittaessa nopeastikin. Rytmi-koordinaatiokyky on erityisesti liikkeen ajoittamistarkkuutta, lihasten supistumisja rentoutumisvaiheiden tarkoituksenmukaista erottelua sekä raajojen koordinoitua liikuttamista. Fyysiset kuntokyvyt ovat oleellisia liikkeiden ja liikkumisen perustana, mutta tahdonalaiset ja tarkoituksenmukaiset liikkumisliikkeet eivät ole mahdollisia ilman niitä ohjaavia ja sääteleviä hermolihasja havaintomotorista toimintaa sekä aivojen ohjausprosesseja, ts. Vaikeutena onkin ollut kehittää dynaamisia tasapainotestejä. Myös ympäristö vaikuttaa oleellisesti suoritukseen, esimerkiksi meluisuus ja huono valaistus ovat liikehallintaa häiritseviä tekijöitä. Mitä enemmän liikkumista harjoittelee, sitä sujuvammaksi näiden kykyjen yhdistely ja muuntelu kehittyy. Reaktiokykyyn sisältyy myös liikenopeus. Testejä ovat esimerkiksi yläraajojen liikenopeutta mittaavat testit (tapping, pallon heitto ja kiinniotto) ja koko kehon liikenepeutta mittaava 8-juoksu. Liikehallintakyvyt ovat toimintaja tehtäväsuuntautuneita, suhteellisen pysyviä kykyjä suorittaa monimutkaisia motorisia toimintoja tarkasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikehallinta on yleisempi kyky hallita asentoa, liikkeitä ja liikkumista, kun vastaavasti taito kehittyy tietyn liikemallin eriytyneen harjoittamisen seurauksena, kuten esimerkiksi jonkun liikuntalajiin liittyvänä spesifinä suorituksena. Reaktiokykyä voidaan tarkastella edellä mainittujen kokonaisreaktioaikana, jolloin testiaikaan sisältyy liikkeen aloittamiseen, liikkeeseen sekä sen lopettamiseen kulunut aika. Se voi olla syklistä tai asyklistä. Varsinaisia taitotestejä on kuitenkin enemmän kehitetty valmennuksellisesta näkökulmasta kilpaja huippuurheilijoille mittaamaan erityisesti la_jinomaisia taiLIIKUNTA & TIEDE 45, 2 3,12008 9. Liikuntaa esimerkkinä käyttäen: tämä säätelee muun muassa voimisteluja palloilusuorituksia. Muun muassa Seashoren musikaalisten kykyjen testistössä käytetään yhtenä testinä vaihtelevilla rytmeillä tehtyjä taputuksia. Suuntautumiskyky määrittää kehon asentoa ja liikettä sekä tilan ja ajan suhteen että koordinoi liikkeitä tarkoituksenmukaisesti. Tätä voidaan mitata esimerkiksi tarkkuushypyillä tai nostotesteillä. Liikenopeuden mittaaminen on käytännössä ajanottoa kellolla tai valokennoilla. liikehallintakykyjä. Ikääntyminen Ja eri sairaudet vaikuttavat tasapainokykyä heikentävästi ja vastaavasti harjoittelu kehittää sitä. Tasapaino on kykyä ylläpitää ja kontrolloida tasapainoa eri asennoissa tai liikkeiden suorituksessa ja se voidaan vielä edelleen jaotella staattiseen ja dynaamiseen sekä esineen tasapainottamiseen. Liikehallintakyvyt voidaan jaotella vielä yksityiskohtaisemmin tasapaino-, reaktiosekä rytmikoordinaatio-, suuntautumisja liikeaistikyvyiksi. Sen vuoksi eri liikehallintakykyjä tarvitaan useimmiten yhtäaikaisesti eri liikkeissä. liikuntaneuvontaan yhdistyvät vartalon ja yläraajojen myötäliikkeet sekä pystyasennon ja tasapainon hallinta. Liikkeiden hallinnassa näkyy myös aikaisempi harjaantuneisuus, kokemukset liikkumisesta sekä motivaatio
Pallonheittotestissä testataan pallonkäsittelytaidon ohella käsi-silmäkoordinaatiota, tarkkuutta ja suuntautumiskykyä. Erityisesti käsi-silmä koordinaation tarkkuutta sekä liikkeen hallintaa tilan ja ajan suhteen mittaavina testeinä on kaksi pallonkäsittelytestiä. toja. (Fleishm an 1964) Nykyisin suora an työhön/ työtehtäviin sovellettavissa tai yksittäisiä am m atteja varten on kehitettyjä vain harvoja m enetelm iä. Tasapainoa arvioidaan neljällä testillä: Staattista tasapainoa arvioidaan yhdellä jalalla seisten kahdella eri testillä. Pelilajit ja tanssin harrastaminen kehittävät liikehallintakykyjä Edellä mainituilla testeillä on UKK-instituutin poikkileikkaustutkimuksessa selvitetty keski-ikäisten ( 41-49 v.) liikehallintakykyjä. (Fl eishm an 1964 ; Hirtz 1985; Holopainen 1990; Nupponen 1997; Burton & Rodgerson 2001) Li ikehallint aan liittyv iä asioita on m itattu m yös eri työtehtävissä ole villa työntekijöillä jo m elkein 10 vuoden ajan. Toisessa testissä testattavan pitää pystyä seisomaan lattialla yhden jalan varassa minuutin ajan ja toisessa vastaavasti kapealla palkilla. Nämä testit ovat olleet käytössä UKK-instituutin terveyskuntotestistössä, paitsi tandemkävely etuperin. Testien ja testaajien välisen toistettavuuden on osoitettu olevan hyvä. Li säksi osa liikehallintaa arvioivista testeistä on kehitetty esim erkiksi kuntoutuksen tarpeisiin. Onnistuneista suorituksista mitataan aika ja paras tulos huomioidaan. Testissä mitataan 8-juoksuun kulunut aika. Vuoro työn, ra situksen ja siitä palautum isen vaikutuksia havaintom otoriikkaan ja liikehallintaan on nykyisinkin tärkeää sel vittää. Ensimmäisessä testissä testattava kävelee kuuden metrin matkan viivaa pitkin ns. Koko kehon ketteryyttä mitataan 8-juoksutestillä ja ponnistushypyllä. Ponnistushyppytestissä mitataan hyppykorkeus (cm) kontaktimatolla. M uut am ia hyv iä m otorista taitoa m ittaavia testikokonaisuuksia on kehitetty palom iehill e, ensihoitajille ja poliiseille, mutta työn sujuvuutta ja kuorm ittavu utta voidaan m yös selvittää työasentojen havainnointim enetelm illä. Heistä puolet oli aktiivisia liikkujia, kun taas puolet vähän liikkuvia tai ei lainkaan liikuntaa harrastavia. Li säksi työliikkeisiin ja työvaiheisiin kuluvaa aikaa on kellotettu työm enetelm iä kehitettäessä. tandemkävelynä etuperin kolme kertaa ja toisessa testissä tehdään sama tandemkävely takaperin. Tutkimukseen osallistui 79 naista ja 69 miestä, yhteensä siis 148 osallistujaa. UKK-instituutissa on kehitetty edellä esitettyjen liikehallintakykyjen arviointiin soveltuvia testejä, jotka soveltuvat vähän liikuntaa harrastaville aikuisille. Dynaamista tasapainoa arvioidaan samoin kahdella eri testillä. Arm eijan ja lennonjohdon tehtävissä liikehallinnan m ittaam isella on pitkä historia. Suuntauturnisja kinesteettistä erottelukykyä (tarkkuutta) tarvitaan myös edellä mainitussa 8juoksutestissä. Testissä arvioidaan miten testattava pystyy löytämään rytmin ensimmäisen 10 sekunnin aikana, miten hyvin hän pysyy annetussa rytmissä testin loppuajan. Näiden ehkäisem iseksi työntekijöiden liikehallinnan selvittäm isellä voisi olla suur i merkitys. Toisessa testissä testattava heittää pa11on seinää vasten kahden metrin korkeudelle kahden metrin etäisyydeltä peräkkäin 20 kertaa. Rytmija koordinaatiokykytestissä testattava marssii paika1la metronomin rytmin mukaisesti ja samanaikaisesti taputtaa käsiään joka toisella askelella. 10 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Teollistum isen ja liukuhihnam aisen työskentelyn m yötä työntekijän nopeusja tarkkuusvaatim ukset ovat vaikuttaneet jopa ur akoista m aksettuun palkkaan. 2001) Testejä voidaan käyttää joko omana testikokonaisuutenaan tai UKK-instituutin terveyskuntotestien lisänä. M onissa am m ateissa tapatur m at syntyv ät virhearv ioinneista , kaatum isista ja put oam isista. Ensimmäisessä testissä testattava heittää (lento) pallon ilmaan noin metrin korkeudelle ja ottaa sen kiinni paikallaan seisten viisi kertaa peräkkäin. Testitulos on onnistuneiden suoritusten lukumäärä. Ensiksi selvitettiin, eroavatko naisten Kuva 1. Testattava juoksee kahdeksikon muotoisen radan kiertäen 10 metrin etäisyydellä toisistaan olevat kartiot mahdollisimman nopeasti. Ne eivät ole fyysisesti rasittavia eivätkä pitkäkestoisia, testeistä selviää puolessa tunnissa. Liikehallinnan testaus liikuntaneuvonnan avuksi Useimmiten motoriikkaa on arvioitu samalla kun on mitattu fyysisiä kuntokykyjä, mutta usean ominaisuuden yhtäaikainen arviointi on vaikeaa. Testi tehdään ensiksi hitaalla rytmillä minuutin ajan ja sen jälkeen nopeammalla rytmillä. Testejä on yhteensä yhdeksän. Testitulos on heittoihin käytetty aika. (Rinne ym. Ketteryys, tarkkuus ja koordinaatio ovat ominaisuuksia, joissa eri henkilöiden välillä voi olla paljon eroja, vaikka muut fysiologiset ominaisuudet olisivatkin samanlaiset
1985 Vielseitigvariationsreich-ungewohnt. Berlin, Volk und Wissen Volkseigener Verlag. The Structure and Measurement of Physical Fitness. Burton AW, Rodgerson RW. Olipa kyse sitten fyysisen kunnon mittaamisesta tai liikehallintakykyjen arvioinnista, niin testaajan tulisi testien lisäksi osata tulkita ja selittää tulokset asiakkaalleen sekä antaa ohjeita ja neuvoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Toisaalta useissa lajeissa säännöllisellä harjoittelulla voidaan kehittää yhtä lailla liikehallintakykyjä kuin kuntokykyjäkin. Varsinkin erilaisia liikunnallisia pelejä sekä lihaskunt oja tanssilajeja harr astaneet m iehet ja naiset saivat tasapaino-, ketteryy sja pallonkäsittel ytesteissä tilastollisesti parem m at tu lokset kuin henkilöt, jotka eivät olleet harra staneet m itään liikuntaa tai olivat harr astaneet vain kestävyystyyppisiä lajeja. Väitöskirja. Tämä edellyttää vähän liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntaneuvonnan ja liikunnan ohjauksen kehittämistä. Nupponen H. (Rinne ym. M uissakin testeissä m iehet selvisivät nopeam m in ja tarkem m in. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 11. 1964 Englewood Cliffs, N.J. Li säksi selvitettiin, m iten aiem m in aikuisiällä säännöllisesti harra stettu liikunt a vaikuttaa niihin. 2007 Evaluation of required motor abilities in commonly practised exercise modes and potential training effects among adults. Toisaalta myös henkilökohtaisesti mielekkääksi koettu liikunta tuottaa mielihyvän Väestön vanhetessa fyysisen toimintakyvyn merkitys elämänlaadun kannalta korostuu. Pallonheittotestissä heittonopeus oli miehillä jopa neljä sekuntia nopeam pi. ja hallinnan tunnetta sekä lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, mikä osaltaan vahvistaa liikunnan harrastamisen jatkuvuutta. Liikehallinnan kehittäminen liikunnallisin keinoin on tärkeää. 1997 Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Holopainen S. lnt J Sports Med 22 131. Väitöskirja. Sekä m iehistä että naisista parhaim m at tulokset testeissä saivat sellaiset henkilöt, jotka olivat eläm änsä aikana harrastaneet säännöllisesti liikuntaa useam m an vuoden ajan. APAQ 18, 347-365. Aloittelevan liikkujan aiemmat kokemukset sekä kiinnostus ja mieltymykset liikuntaan vaikuttavat siihen, millaisesta liikunnasta innostuu. 1990 Studies in Sport, Physical Education and Health 26. 2004 Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä. Aloitusvaiheessa onnistumisen kokemuksilla ja liikuntaa kohtaan liittyvien pelkojen hälventämisellä vahvistetaan liikunnan harrastamisen jatkuvuutta. 192-200. Fogelholm M, Oja P, Rinne M, Suni J, Vuori 1. Prentice-Hall lnc. Sukupuolten välillä liikehallintakyvyt ero sivat tilasto llisesti ja kliinisesti m erkitsevästi kaikissa testiosioissa paitsi rytm i-koordinaatiotestissä. Updated Reommendation for Adults From the American College of Sports Medicine and the American Heart Association Circulation 28 191 1081 93. Kuntoliikuntasuosituksissa on kautta aikojen korostettu sydäntä ja verenkiertoelimistöä kehittävää aerobista liikuntaa. 2001 Test-Retest Reproducibility and lnter-Rater Reliability of a Motor Skill Test Battery for Adults. Ero t näkyivät varsinkin dynaam isissa tasapainotesteissä ja ketteryydessä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 106. 2007) Liikehallintakykyjen arviointi voi parhaimmillaan auttaa löytämään sellaisia lajeja, joissa jo olemassa olevia vahvoja ominaisuuksia voidaan hyödyntää. Liikehallintakykytesteissä olleilta henkilöiltä saatujen palautteiden mukaan testit ja niistä annettu palaute ovat luoneet uskoa omiin kykyihin, palauttaneet mieleen myönteisiäkin liikuntamuistoja ja johtaneet jopa uusien, aiemmista totutuista liikuntalajeista poikkeavien liikuntalajien kokeiluihin. Uusia tuulia liikuntaneuvontaan Nykyisten terveysliikuntasuositusten keskeinen sanoma on siinä, että liikunnan aloituskynnystä tulisi madaltaa henkilöillä, joita perinteinen kuntoliikunta ei kiinnosta. Tämä edellyttää vähän liikuntaa harrastavien aikuisten liikuntaneuvonnan kehittämistä. J Phys Act Health 4 (2), 203-214. 9-16-vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Die Koordinative Fähigkeiten in Schulsport. Hirtz P. Sen sijaan kävely tai m uut harrastetu t kestävyy sliikuntam uodot eivät näyttäneet olevan erityisesti liikehallintakykyihin vaikuttavia lajeja. Sam oin m iehillä oli parem pi tasapainokyky kaikissa tasapainotesteissä ja he olivat m yös 8-juoksutestissä huom attavasti nopeam pia kuin naiset. 2001 New perspectives and the assessment of movement skills and motor abilities. Jyväskylän yliopisto. Suomen Lääkärilehti 59 (191, 2040-2042 Fleishman EA. ja m iesten liikehallintakyvy t to isistaan ja ero avatko vähän liikuntaa harra stavien liikehallintakyvy t liikuntaa aktiivisesti harr astavien vastaavista. Rinne MB, Miilunpalo SI, Heinonen AO. 2007 Physical Activity and Public Health. MARJO RINNE, THM Tutkija UKK-instituutti Sähköposti marjo.rinne@uta.fi LÄHTEET: Haskell Wl, Lee 1-M, Pate RR, Powell KE, Blair SN, Franklin BA, Macera CA, Heath GW, Thompson PD, Bauman A. Koululaisten liikuntataidot. Suurin ero naisten ja m iesten välill ä oli ponnistu shyppytestissä: m iehet hyp päsivät keskim äärin 12 cm korkeam m alle. Väestön vanhetessa fyysisen toimintakyvyn merkitys elämänlaadun ja itsenäisen selviytymisen kannalta korostuu ja liikehallinnan kehittäminen liikunnallisin keinoin on tärkeää. Näin siksi, että epävarmuus omien liikuntakykyjen riittävyydestä voi rajoittaa liikuntaan osallistumista ja fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaa voi alkaa harrastaa vaatimattomillakin kyvyillä, koska monissa lajeissa edellytykset ovat vähäiset. Rinne MB, Pasanen M, Miilunpalo SI, Oja P
• 12 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008
Perusalueita ovat kestävyyskunto ja lihasten suorituskyky, mutta esimerkiksi väestön ikääntyessä erityisesti motorisen taidon merkitys kasvaa osana fyysistä toimintakykyä. Työntekijä arvioi työkykyään suhteessa koettuun terveydentilaansa, suhteessa työtovereittensa työssä selviytymiseen sekä omaan aikaisempaan terveydentilaansa ja toimintakykyynsä. Työkyvyn arvioinnin ongelma on usein se, että tutkimukseen tullaan liian myöhään. Työkyky on jo merkittävästi heikentynyt. Tasapainotila eli työkyky voi horjua työntekijän suorituskyvyn heikentyessä tai työn vaatimusten merkittävästi muuttuessa. Y ksinkertaisimmillaan työkyky muodostuu toimintakyvyn ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Asiakkaan ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö tehostuu. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueita ovat aerobinen kestävyyskunto, lihasten suorituskyky, motorinen taito (liikehallinta, tasapaino) sekä nivelten tukevuus ja liikkuvuus. Prosessimalli on poliklinikan toiminnan ja sen kehittämisen perusta. Se antaa myös asiakkaalle kuvauksen tulevista toimenpiteistä. Teksti:TAPANI PÖYHÖNEN Fyysisen toimintakyvyn eli suorituskyvyn testaaminen on työkyvyn arvioinnin perusta. Nämä ongelmat saattavat vaikuttaa merkittävästi testien valintaan, testauksen onnistumiseen sekä testituloksiin. Fyysisen toimintakyvyn mittaamista osana työkyvyn arviointia tehdään mm. yhden oven periaatteella toimivaan kokonaisuuteen, jonka muodostavat fysiatria, liikuntafysiologi, fysioja toimintaterapia, kuntoutustutkimus sekä kipupoliklinikka. Työkyvyn arviointiin liian myöhään Työkyvyn arviointiin saapuvan henkilön tutkiminen ymmärretään fysioja toimintaterapiaan liittyvänä prosessina. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 13. Fyysisen toimintakyvyn eli suorituskyvyn testaaminen on työkyvyn arvioinnin perusta. Asiakkaalla on yleensä pitkä sairausja sairauslomakierre, mutta vähäinen kuntoutustausta. Täällä toiminta perustuu moniarnrnatillisuuteen, ns. Kotkassa, Kymenlaakson keskussairaalan Kuntoutusja kipupoliklinikalla
Kivut vaihtelevat päivittäin ja mittauksia vaikeuttava tekijä on usein "päivän kunto", henkilön suorituskyky saattaa vaihdella merkittävästi eri päivien välillä. Tukija liikuntaelimistön ongelmista yleisimpiä ovat selkäja niska-hartiaseudun kiputilat, jotka usein säteilevät yläja alaraajoihin. Hänen koulutustaustansa on usein kansatai peruskoulu, halu eläkkeelle on voimakas ja motivaatio uudelleenkoulutukseen on heikko, johon syynä saattaa olla ns. Lisäksi tarkka seuranta suoritustekniikan ja mahdollisten oireiden osalta testien aikana on tärkeää. Tyotesti kuvaa erityisesti hienomotoriikkaa, vartalon liikkeitä eri työskentelyasennoissa sekä staattista ja dynaamista toimintaa. Kävelykyvyn testaaminen antaa arvokasta tietoa asiakkaan liikuntaja työkyvystä. Joissakin tapauksissa kestävyystyppinen 6 mi n kävelytesti tai UKK:n kävelytesti ovat käyttökelpoisia. Koska työkyvyn arviointiin tuleva henkilö on usein ylipainoinen ja liikunnallisesti inaktiivinen, on testien valinnassa käytettävä harkintaa. Tällöin testien uusiminen toisena päivänä on perusteltua. "tietokonepelko". Tyypillinen kuntoutustutkimukseen tuleva on ylipainoinen, vähän tai ei ollenkaan liikuntaa harrastava ja runsaasti alkoholia käyttävä masentunut henkilö. Jokaisen testin aikana kävelyn havainnointi on tärkeää. Toimintakyvyn kuva rakentuu asteittain Kymenlaakson keskussairaalassa fyysisen toimintakyvyn mittaaminen on jaettu kolmeen osaan, Jotka ovat perustason, tarkentavan tason ja erityistason mittaukset. Lisäksi työkyvyn arvioinnissa motorisen taidon alueella käytetään Valpar 9 työtestiä, jossa henkilö kiinnittää ruuveilla erimuotoisia laattoja eri korkeuksille erilaisissa työasennoissa. Työkyvyn arvioinnissa on tärkeää, että asiakas ymmärtää työja toimintakykynsä vahvuudet ja rajoitteet sekä sitoutuu osaltaan kuntoutussuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi testipatteristoon kuuluvat yläraajojen ja selän staattiset testit. Edellä mainitut ongelmat saattavat merkittävästi vaikuttaa testien valintaan, testauksen onnistumiseen sekä testituloksiin. Puristusvoiman mittaaminen kuuluu työkyvyn arvioinnissa lihasvoiman perustesteihin. Muita oleellisesti työkykyyn liittyviä asioita ovat nivelten liikelaajuuksien ja lihaskireyksien määrittäminen. Alkuvaiheessa kuntoutussuunnittelija ja -lääkåri arvioivat asiakkaan lähtötilanteen, jonka jälkeen hän käy fysioja toimintaterapeutin tai tarvittaessa liikuntafysiologin testeissä tarpeen mukaan 1-3 kertaa. Työkyky on merkittävästi heikentynyt, asiakkaalla on pitkä sairauslomahistoria ja lukuisia käyntejä eri erikoisalojen lääkäreillä. Tällöin testitulos on yleensä suuntaa antava verrattuna ergometritestiin. Työkyvyn arvioinnissa oleva asiakas saa henkilökohtaisen palautteen fyysisestä toimintaja työkyvystään sekä liikuntaohjeita fyysisen kunnon parantamiseksi. Näitä laboratorio-olosuhteissa suoritettavia laiterestejä tekee ja analysoi liikuntafysiologi yhteistyössä muiden testaajien kanssa. Tasapainoa ja motorista taitoa mittaavia testejä ovat esimerkiksi yhden jalan seisonta, 6m viivakävely, tuolilta nousu ja kävely sekä dynaaminen tasapainotesti 2,5 metrin laudalla. Perustason mittaukset suorittaa yleensä fysioja toimintaterapeutti ja nämä mittaukset luovat perustan työkyvyn arvioinnissa. Moniongelmainen kuntoutuja Työkyvyn arviointiin saapuva henkilö on keskimäärin 45-55-vuotias raskasta työtä tekevä nainen tai mies. Lisäksi kävelyn aikana painelevyllä voidaan mitata jalan ja alustan välisiä paineita sekä kuormitusta, jolloin saadaan tarkkaa tietoa alaraajojen toiminnasta kävelyn aikana. Juoksumatolla määritetään kuljettu matka sekä kävelynopeus. Eri testeissä käytetään sykemittaria ja taitoa kuvaavissa testeissä video on oiva apuväline. Kuormittavan tes14 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2008. Menetelmiä ovat isokineetttiset ja isometriset lihasvoimatestit, pp-ergometruesut, elektromyografia (EMG) mittaukset, videopohjainen liikeanalyysi sekä tasapainoon liittyvät huojuntamittaukset. Testissä mitataan suoritusaika sekä havainnoidaan eri asentojen mahdollisesti aiheuttamia oireita ja kiputiloja. Eri mittaustekniikoita voidaan yhdistellä, jotta samanaikaisesti saadaan laajempi arvio jostakin toimintakyvyn osa-alueesta. Ongelmallisissa tapauksissa moniammatillinen kuntoutustiimi arvioi tilanteen ja laatii kuntoutussuunnitelman. Perustason mittausten lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää tarkentavan ja erityistason testejä, joilla saadaan tarkempaa mittaustietoa jonkin toimintakyvyn osa-alueen ongelmasta, esimerkiksi yläja alaraajojen lihasvoimamittauksia, joissa verrataan raajojen puolieroja. Lisäksi luonnollinen ja maksimaalinen kävelynopeus mitataan 10 111 matkalla. "non-exercisekyselyä" tai levossa suoritettavaa testiä. Myös porraskävely on osa testipatteristoa. Käyntien perusteella tehdään arvio työkyvystä ja laaditaan kuntoutussuunnitelma sekä arvioidaan tarvitseeko asiakas avotai laitoskuntoutusta. Jos asiakas ei pysty vaivojensa takia polkemaan kuntopyörää voidaan aerobista kuntoa arvioida juoksumatolla suoritettavan kävelytestin perusteella, voidaan käyttää ns. Myös kipupiirrokset ja toimintakyvyn lomakekyselyt ovat yleisesti käytössä. Asiakkaalla on yleensä pitkä sairausja sairauslomakierre, multa vähäinen kuntoutustausta. Aerobista kuntoa mitataan yleisimmin epäsuorasti pp-ergometritestillä. Myös polven ja lonkan alueen kiputilat ovat yleisiä. Esimerkkeinä ovat yläraajojen dynaaminen toistotesti, selkäja vatsalihasten dynaarniset testit sekä toistokyykistys. Perustason mittauksissa lihasten suorituskykyä määritetään yleisimmin toistotesteillä, jotka perustuvat lnvalidisäätiön tai UKK-instituutin laatimiin testipatteristoihin. Työkyvyn arvioinnin ongelma on usein se, euä henkilö saa lähetteen tutkimukseen liian myöhään
Tässä tutkimuksessa sovellettiin syöpätutkimuksessa kehitettyjä menetelmiä imusuonten tunnistamiseksi raajalihaksissa. Nämä harjoittelun aikaansaamat positiiviset vaikutukset verisuoniin vaikuttavien geenien ilmenemisessä voivat osaltaan selittää liikunnan tunnettuja hyötyjä diabeetikoilla. Luurankolihasten imusuonistoa on kuitenkin tutkittu erittäin vähän. Verija imusuonet ovat elintärkeitä lähes kaikille elimistömme kudoksille ja verisuonet ovat ensimmäinen kudos, joka sikiölle kehittyy. Lihasten imusuonia on tutkittu erittäin vähän, koska vasta viime vuosina menetelmät ja imusuonille spesifit vasta-aineet ovat mahdollistaneet niiden luotettavan tunnistuksen kudosnäytteistä. Bassuk ja Manson 2005). Liikunta näyttäisi siis olevan tehokas keino moniin sairauksiin liittyvien verisuoniongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Verisuonia voisi kuvata paineistettuna putkistona, ja imusuonia puolestaan salaojajärjestelmänå, joka kerää verisuonista kudoksiin tihkuvan nesteen ja palauttaa sen takaisin verenkiertoon. L iikunnan hyödyistä terveydelle on olemassa vah.vaa tieteellistä. Syöpätutkijat ovat olleet kiinnostuneita imusuonten kasvusta, koska syövän etäispesäkkeet leviävät usein juuri imusuonten kautta. Tutkittaessa yhden yksittäisen kuormituksen vaikutuksia havaittiin, että verisuonten kasvutekijöiden lisääntyminen kuormituksen seurauksena oli alhaisempaa diabeettisilla kuin terveillä hiirillä. näyttöä ja liikunta onkin vnme aikoma hyväksytty tärkeäksi osaksi terveyden ed istämistä. Lisääntynyt verisuonten määrä taas edesauttaa lihassolujen hapen ja ravinteiden saantia ja parantaa niiden toimintakykyä. Liikunnan vaikutuksista diabeettisten lihasten verisuonistoon ja ennen kaikkea verisuonten kasvun mekanismeihin on olemassa vielä melko vähän tietoa. Liikunta vähentää diabeteksen haittoja lihasten verisuonissa Liikunta lisää lihasten verisuonten kasvua edistävien geenien ilmenemistä lihaksissa. Lihasten verisuonet ovat tärkeässä osassa aerobisen energiantuoton kannalta, joten voidaan olettaa, että heikentynyt lihasten verisuonitus altistaa monille sairauksille. lmusuoniston tutkimus on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, 111111. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat ensimmäistä kertaa, että raajalihasten imusuonisto ulottuu myös yksittäisten lihassolujen väliin eikä ainoastaan lihassolukimppujen välissä sijaitsevien 16 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. 1999, Kivelä ym. Diabetes alentaa verisuonten määrää lihaksessa Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokeellinen tyypin 1 diabetes alentaa lihasten hiusverisuonten määrää hiirillä ja vaikuttaa monien verisuonten uudismuodostukseen, eli angiogeneesiin, liittyvien geenien ilmenemiseen. syöpätutkimuksessa, koska uudet menetelmät ovat mahdollistaneet imusuonten paremman tunnistuksen kudosnäytteistä. Jo muutaman viikon mittainen kestävyysharjoittelu vähensi useita diabeteksen aiheuttamia muutoksia, mutta ei pystynyt niitä täysin estämään. Alhaisen aerobisen suorituskyvyn sekä fyysisen inaktiivisuuden on osoitettu olevan yhteydessä sydänja verisuonitauteihin sekä diabetekseen (esim. 2006, Hazarika ym. Rivard ym. Useiden angiogeneesiä lisäävien geenien ilmeneminen oli vähentynyt diabeettisessa lihaksessa (esim. Vaikka Gasparo Aselli kuvasi imusuonten olemassaolon jo 1600-luvulla, on niistä ollut huomattavasti vähemmän tietoa kuin verisuonista. 1992). Kestävyysharjoittelun tiedetään lisäävän lihasten verisuonten määrää terveillä (Hudlicka ym. Sydänja verisuonitaudit ovat diabeteksen yleisimmät liitännäissairaudet, ja diabeteksen onkin havaittu vaikuttavan heikentävästi lihasten hiusverisuonten määrään sekä verisuonten kasvuun eli angiogeneesiin (esim. VEGF-A, VEGF-B, VEGFR-2, Nrp-L) ja toisaalta angiogeneesiä estävien geenien (TSP-1, Rbl2) ilmeneminen oli lisääntynyt. Yhden liikuntasuorituksen vaikutukset näyttäisivät siis olevan hieman alhaisempia diabeettisessa lihaksessa kuin terveessä, säännöllinen liikunta sen sijaan saa aikaan positiivisia vaikutuksia niissä solutason mekanismeissa, jotka säätelevät verisuonten kasvua. 2007). Tämä artikkeli perustuu liikuntafysiologian väitöstutkimukseen, jossa selvitettiin liikunnan ja diabeteksen vaikutuksia lihasten verija imusuonistoon. Meillä on kuitenkin edelleen useita avoimia kysymyksiä liikunnan ja terveyden yhteyksistä. Tämä osoittaa diabeteksen vaikuttavan haitallisesti angiogeneesiä säätelevien monimutkaisten signaalireittien toimintaan
J Appi Physiol 2005; 99: 1193-1204. FASEB J 2006; 20 1570-1572. Jos yhteinen säätelytekijä on olemassa, sen löytäminen luo uusia mahdollisuuksia liikuntaa "sirnuloivien" lääkkeiden kehittämiseksi parantamaan aerobista energia-aineenvaihduntaa, millä puolestaan olisi suojaava vaikutus monia elintasosairauksia vastaan. diabeteksessa. Tämän tutkimuksen tulosten sekä viimeaikaisen kirjallisuuden perusteella voidaan olettaa, että verija imusuonten kasvutekijöillä on vaikutusta suonten seinämien endoteelisolujen lisäksi myös lihassolujen kasvuun ja toimintaan. Silloin voidaan saada aikaan pysyviä muutoksia verisuoniston rakenteissa. Tätä ajatusta tukee lisäksi se, että sekä diabeteksen että kestävyysharjoittelun on havaittu vaikuttavan näihin molempiin. Am J Pathol 1999; 154: 355-363. Tulostem me peru steella näyttää siltä, että to isin kuin verisuonten kasvuun, im usuonten kasvuun liikunnalla ei näyttäisi olevan vaikut usta. Tulevaisuudessa verisuonten ja lihassolujen kasvun yhteyksiä tulisikin tutkia tarkemmin niiden säätelymekanisrnien osalta. raajalihasten) verisuonitus on heikentynyt. Rissanen TT, Ylä-Herttuala S. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2 3/2(()8 17. RIIKKA KIVELÄ, LitT Liikuntafysiologian yliassistentti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: riikka.kivela@sport.jyu.fi Riikka Kivelän liikuntafysiologian alan väitöskirja "Liikunnan ja diabeteksen vaikutukset lihaksen verija imusuonistoon ja niiden kasvua sääteleviin tekijöihin" tarkastettiin 18.4.2008 Jyväskylän yliopistossa. Oleellisinta on että liikunta on säännöllistä Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida vielä antaa tarkkoja suosituksia diabeetikoille siitä, kuinka paljon, usein ja minkä tyyppinen liikunta olisi verisuonten kasvun kannalta kaikkein tehokkainta. Rescue of diabetes-related impairment of angiogenesis by intramuscular gene therapy with adeno-VEGF. Physiol Rev 1992; 72 369-417 Kivelä R, Silvennoinen M, Touvra AM, Lehti TM, Kainulainen H, Vihko V. Circ Res 2007; 101: 948-956. lmpaired angiogenesis following hindlimb ischemia in type 2 diabetes mellitus. Molekyylitasolla nyt saadut tulokset ohjaavat tulevia kokeita kohti aerobisen energiantuoton tärkeimpien säätelytekijöiden tunnistamista, mikä mahdollistaisi edelleen näihin tekijöihin vaikuttavien molekyylien kehittelyä. Kuten monien liikunnan terveysvaikutusten kohdalla, myös verisuonten kasvun osalta on oleellista, että liikunta on säännöllisesti toistuvaa. Havaintojen peru steella voitiin todeta, että hiusimusuonet sijaitsevat hiusverisuonten läheisyydessä, mutta niiden lukumäärä on vain noin kymmenesosa verrattuna verisuoniin. Angiogenesis in skeletal and cardiac muscle. Epidemiological evidence for the role of physical activity in reduc,ng risk of type 2 diabetes and cardiovascular disease. LÄHTEET Bassuks SS, Manson JE. Tämä voi johtua siitä, että yksittäinen geeni ei ole riittävän tehokas saadakseen aikaan merkittävää verisuonten kasvua, koska taustalla olevat sairaudet ovat voineet vaikuttaa heikentävästi useisiin geeneihin. Tutkim m e lisäksi liikunnan vaikutu ksia imusuonten kasvutekijöihin sekä imusuonten määrään. Näin näyttäsi olevan mm. Liikunta näyttäisi siis olevan tehokas keino ennaltaehkäistä ja jopa hoitaa moniin sairauksiin liittyviä perifeerisiä verisuoniongelmia. Jatkotutkimuksissa voidaan lähteä tarkentamaan nyt havaittuja diabeteksen ja liikunnan aikaansaamia muutoksia ja viemään havaintoja edelleen kohti käytännön suosituksia. suurten verisuonten lähettyv ille, kuten oli aiem m in esitetty. Verisuonissa ja lihassoluissa yhteinen säätelymekanismi. Current status of cardiovascular gene therapy MolTher 2007; 15 1233-1247. Hudlicka 0, Brown MD, Egginton S. Geeniterapian uskotaan tulevaisuudessa olevan tehokas hoitokeino sairauksissa, joissa kudosten (esim. Rivard A, Silver M, Chen D, Kearney M, Magner M, Annex B, Peters K, lsner JM. Differential regulation of vascular endothelial growth factor receptor 1 and soluble VEGFR-1. Diabetes siis heikentää lihasten verisuonitusta ja useiden tutkimusten mukaan myös vähentää mitokondrioiden määrää lihassoluissa, kun taas kestävyysharjoittelu edistää sekä verisuonten että mitokondrioiden kasvua. Lisäksi on tärkeää huomioida, että diabeteksen aiheuttamien verisuonimuutosten taustalla on todennäköisesti kohonnut verensokeri. Vaihtoehto geeniterapialle. Kestävyysharjoittelulla voidaan lisätä usean verisuonten uudismuodostusta edistävän geenin ilmenemistä lihaksissa yhtäaikaisesti, mikä selittänee sen tehokkuutta verisuonten kasvun edistäjänä. Effects of experimental type 1 diabetes and exercise training on angiogenic gene expression and capillarization in skeletal muscle. Hazarika S, Dokun AO, Li V, Popel AS, Kontos CD, Annex BH. On houkuttelevaa ajatella, että hapen kuljetus verisuonissa ja hapen käyttö lihassoluissa olisi yhteisesti säädeltyä, koska lisääntyneestä verisuonten määrästä ei ole hyötyä, jos happea käyttävien mitokondrioiden määrä ei lisäänny lihassoluissa, ja päinvastoin. Koska ainakaan vielä emme voi ostaa verisuonten kasvua edistäviä pillereitä apteekin hyllyltä, tehokkain keino verisuonten kasvattamiseksi ja sen myötä monien sairauksien ehkäisemiseksi on liikkua säännöllisesti. Haitallisten muutosten estämiseksi olisi siis ennen kaikkea tärkeää pitää huolta hyvästä verensokeritasapainosta. Kliiniset tutkimukset, joissa lihaksiin on virusvektorien avulla viety verisuonten kasvutekijöitä, eivät kuitenkaan vielä ole olleet kovinkaan lupaavia (Rissanen ja YläHerttuala 2007)
Molempia vuoroja opettavat samat opettajat. Nykyisin liikuntapedagoginen osaaminen keskittyy yläasteelle ja lukioon. Varsinkin kouluissa fyysiselle aktiivisuudelle pitäisi saada samalla tavalla jokapäiväinen asema kuin kouluruokailulla. Singaporessa oppilaat saavat opetusta puoli päivää lukuaineissa lukuaineopettajien toimesta ja toisen puolipäivää käytännön aineissa (liikunta, käden taidot, taideaineet) niihin erikoistuneiden opettajien toimesta. Lasten ja nuorten liikkumisesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että Suomen kouluissa ei kasveta oikeanlaiseen liikuntakulttuuriin joko vähäisen tuntimäärän takia tai muista syistä. Ammattitaitoisten liikunnanopettajien suuntaaminen ala-asteelle ja lastentarhoihin voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan. Nykyajan sovellus koulujen vuorolukujärjestelmään peruskoulutasolla voisi ottaa vaikutteita vaikkapa Singaporesta, jossa opiskelu tapahtuu kahdessa vuorossa. Näin koulutilat ovat heillä tehokäytössä koko päivän aamusta iltaan ja opettajille tarjoutuu runsaasti työtä kun päivittäin opetetaan kahta oppilasryhmää. Parhaillaan työstettävänä olevassa Kansallisessa liikuntaohjelmassa lapsia ja nuoria koskevissa suosituksissa on oikean suuntaista se, että liikuntaa pyritään lisäämään erityisesti lastentarhoissa ja kouluissa. Näistä terveyden ja hyvinvoinnin yksinkertaisista perusasioista ovat kansalaiset hyvin tietoisia. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura kari.keskinen@lts.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/20'.)8. Vuoroviikoin erityyppinen opetus annetaan samalle oppilasryhmälle aamutai iltapäivisin riittävän pitkän lounastauon erottamana. Voitaisiin jopa ajatella paluuta vuosikymmenien takaiseen käytäntöön vuoroluvusta nykyaikaisin sovellutuksin. Vuorolukua ja kokonaisvaltaista koulunkäyntiä L iikkuminen ja itsensä fyysinen rasittaminen kuuluvat ihmisen jokaiseen päivään samalla tavalla kuin ravinto ja lepääminen. Lukuaineiden ja käytännön aineiden vuoroluvulla voitaisiin saada aikaiseksi kokonaisvaltaista koulunkäyntiä käytännöllisesti ja kustannustehokkaasti. Kansallinen liikuntaohjelma valmistuu kuluvan kesän aikana lopulliseen muotoonsa. Euroopan maiden vertailuissa Suomi on oppitunneilla mitattuna jopa alinta kastia. Suurten ikäluokkien koulunkäynti toteutettiin aikanaan 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa siten, että koulua käytiin kahdessa vuorossa opettajakuntaa ja koulutiloja kustannustehokkaasti hyödyntäen. Ehkä myös lukuisampien työtuntien myötä opettajien palkkaus voisi olla tuntuvasti nykyistä parempi sekä opetuksen ryhmät optimaalisen kokoisia. Ilmiö näkyy samansuuntaisena kaikissa väestön ikäryhmissä. KARI L. Toivottavasti ohjelman valmistumisen myötä fyysinen aktiivisuus nousee aikaisempaa merkittävämpään asemaan koululaitoksessamme. Erityisen huolestuttavaa kehityskulku on lasten ja nuorten kohdalla, koska heidän varassaan tulee kansakuntamme tulevaisuus olemaan lähivuosikymmenten aikana. Lukuaineissa Suomen koululaiset ovat kultamitalisarjaa kansainvälisissä PISA-vertailuissa, mutta liikunta-aktiivisuudessa paljon heikommilla sijaluvuilla. Tiedosta huolimatta Suomen väestön terveyden peruselementit horjuvat ja väestö polarisoituu fyysisen aktiivisuuden määrässä. Suomessa kiperät oppilaiden iltapäivähoidon ongelmat näyttävät Singaporessa olevan samalla ratkaistut ja lasten vanhemmat voivat antaa täyden panoksensa työelämälle. Hallinnollista muistiota tulisikin nyt seurata laaja prosessi,jossa suositusten läpiviennistä eri toimijoiden kanssa aloitetaan vtipymättä perusteelliset neuvottelut ja tarpeelliset lisäselvitykset. Oppilasaines on lisäksi polarisoitunut sekä fyysisessä kunnossa että liikunnan määrällä mitattuna. Suositus yhden tunnin lisäämisestä viikoittaiseen fyysisen aktiivisuuden määrään ei ole riittävä vaikka onkin merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen
KANSALLINEN LIIKUNTAOHJELMA VALMISTUU LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008 19
Toimenpidesuositus 16 mukaan kaikille yhteistä liikuntaa lisätään yhdellä viikkotunnilla pätevän opettajan opettamana perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Parannettavaakin toki löytyy. Koulupäivään 1-2 tuntia liikuntaa. Puutun lähinnä ohjelmaesityksen kohtaan 3. Yhteistä on myös huoli esitysten toteutumisesta. Tulevina vuosina kannattaa pohtia, miten yhteistoimintaa parantamalla saadaan aikaan parempia tuloksia. Myös terveyden edistämisen kannalta liikunnalla on keskeinen merkitys. Laajempaa innovatiivisuutta pöytään . Kentällä vallitsee yksimielisyys siitä, että ohjelma on tasokas ja tarpeellinen. Erittäin hyvä esitys. Ajoitus on minusta hyvä. Kansallisen liikuntaohjelmaan sisältyvät esitykset ovat tästä näkökulmasta perusteltuja ja kannatettavia. Liikuntaohjelma rakentuu kesän kuluessa lopulliseen muotoonsa. Aika näyttää, mitä saatiin aikaiseksi. Hyvää on luonnollisesti tavoite, että koulupäivään kuuluisi 1-2 tuntia liikuntaa. Ongelmana on edelleen niiden oppilaiden liikunta, jotka sitä eniten tarvitsevat eivätkä mihinkään vapaaehtoiseen toimintaan osallistu. Olen 40-vuotisen opettajaurani aikani kokenut koululiikunnan vähenemisen ja sen vaikutukset. Varmasti liikuntain mahdollinen avaaminen ratkaisee myös osin esitysten toteutumisen. Tilanne yhteiskunnassamme on sitä luokkaa, että laajempaakin innovatiivisuutta pitää tuoda pöytään. Toimikunnalle olisi tullut antaa mahdollisuudet ja vapaus ylittää esityksissään toimialaja sektorirajat sekä innovatiivisesti tehdä esityksiä poikki hallinnollisesta toiminnasta ja rahoituksesta. Resurssit ratkaisevat osan nyt esitetyistä toimenpiteistä. Mutta miten. Siinä suhteessa veikkausvoittovarojen kertyminen ja kansallisten rahapeliyhtiöiden yksinoikeuden säilyminen ratkaisevat osaltaan asioiden toteutumista. Välitunnit ovat nykyisin hyvin lyhyitä. Kerhotoiminnan tehostaminen osaavien ammattilaisten johdolla on tärkeää. Ainoastaan kaikille yhteisillä liikuntatunneilla saadaan passiivisimmatkin mukaan liikkumaan. Mutta miten. Ehdotukset muun kuin liikunnan oppituntien lisäämisestä ovat ainakin teoriassa hyviä. . Hehän eivät osallistu mihinkään vapaaehtoiseen toimintaan. Hyvä on myös ehdotus liikunnanopettajan toimenkuvan laajentamisesta. Puuttuu vain tarkennus "kaikkina kouluvuosina tai joka vuosi, myös toisella asteella". KANSALLINEN LIIKUNTAOHJELMAHYVÄSTÄ PAREMMAKSI. Lähtökohdat kansalliselle liikuntaohjelmalle ovat hyvät, koska liikunta itsessään ja sen myönteiset vaikutukset yksittäisen ihmisen, lähiyhteisön kun koko yhteiskunnankin hyvinvointiin ovat kiistattomat. Toivon, että jatkotyössä tämä asia otetaan huomioon. Mutta ratkaisevinta on tietysti se, että esitettyjä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan! 20 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 2-3/2008. Ja muistetaan, että koulussa kaikki, ainakin melkein, ovat liikunnassa mukana. Muilla oppitunneilla voidaan liikkua, mutta vain joskus harvoin. Heikkoutena voidaan pitää sitä, että toimikunnan työ ja esitykset rajattiin valtiontalouden kehyksen puitteisiin. Käytännön toteutus onkin jo toinen asia. Tärkeää on myös ammattitaitoisten opettajien saaminen alakouluun. 7, eli liikunnan lisäämiseen yleissivistävässä koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Miten saadaan useat sadat oppilaat liikkumaan lyhyinä aikoina tehokkaasti. Toivonkin että nykyiset juhlapuheet, mietinnöt ja ohjelmat eivät jää vain arkistoon, vaan todella tehdään jotakin