Emma Terho: Urheilijoiden asema vahvistunut olympialiikkeessä teema: Vastuullisuus Pyöräily pienentää hiilijalanjälkeä Vastuullisuuspuhe: onko se aina aitoa. 63 (2 ) 2/ 26 • 10 eu ro a
63. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Globaalit trendit kovenevasta ja yksilökeskeisestä arvomaailmasta tuntuvat vahvistuvan. M yös liikuntahallinnon tulisi aidosti kuulla asiakaskuntaansa eli kansalaisia. Ammattimaisesti toimivien seurojen, lajiliittojen ja keskusjärjestöjen tulisi aina pohtia kriittisesti, jos ne aikovat lakkauttaa vapaaehtoisvoimin toimivia toimikuntiaan tehostamisen nimissä. ◆ PS. Liikuntakulttuurin eriytyminen on siirtynyt ”korostuneesti erilaisten todellisuuksien kauteen”, jolloin samanaikaisesti on olemassa useita erilaisia liikuntakulttuureita. Kuitenkin liikuntapolitiikan avulla on mahdollista rakentaa kestävää ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa panostamalla ihmisten hyvinvointiin. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Viime vuosien trendi on ollut, että järjestöjä ei enää kutsuta päätöksiä valmisteleviin toimikuntiin vaan niitä kuullaan erikseen. Kun ihmiset tekevät yhdessä, syntyy osallisuutta, luottamusta ja yhteiskunnallista vastuuta. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Samalla on syytä kysyä, onko seuratoimintamme sellaista, että sinne on kaikkien helppo tulla ilman aikaisempaa kokemusta tai hiljaista tietoa. Kansalaistoiminnassa, siis urheiluseuroissa, on mahdollista oppia kansalaistaitoja, jotka ovat demokratian perusta: kykyä kuunnella, argumentoida, tehdä yhteistyötä ja toimia rakentavasti erimielisyyksistä huolimatta. Omakohtainen kokemukseni on se, että toimikunnan jäsenenä tulet kuulluksi. Sen sijaan lausunto on helppo ohittaa tai jättää huomioimatta, varsinkin jos mielipiteensä saa esittää vasta työn valmistuttua. PÄÄKIRJOITUS JARI KANERVA Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jouko Kokkonen (vt., vast.) Jari Kanerva Toimitussihteeri: Hanna Vehviläinen Toimituskunta: Eero Haapala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Marja Kokkonen, Markku Ojanen, Eila RuuskanenHimma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Nämä taidot ei synny itsestään, eikä niitä voi ulkoistaa. Liikuntaan ja urheiluun oleellisesti liittyvä yhdistystoiminta on yksi avain yhteisöllisyyteen. Julkinen keskustelu kärjistyy helposti, vastakkainasettelu kasvaa ja toisia kuunteleva, kunnioittava vuoropuhelu on katoamassa uhkaavasti. Osallisuus lisää hyvinvointia, vastaavasti syrjäytyminen on osallisuuden ulkopuolelle jäämistä. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. Demokratia ei säily helpoimman kautta. Talkoot ei ole vain työsuoritus, vaan niihin osallistumisesta syntyy tunne, että ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 6 Ilman keskustelua ja osallisuutta demokratia rapautuu T untuu siltä, että liikuntapolitikka on ajautunut marginaaliin aikana, jolloin yhteiskunta kaipaisi sitä kipeämmin kuin koskaan. Lainatakseni toimituspäällikköämme Jouko Kokkosta Urheilun murros -kirjasta: ”Vielä vetelämmällä pohjalla on väite liikunnasta ja urheilusta tavoitteiltaan yhtenäisenä kansanliikkeenä.” Kuka edustaa urheiluliikettä tai kenellä on mandaatti puhua koko urheiluliikkeen puolesta, lienee ajankohtainen kysymys. Äkkiä huomataankin, että matka ruohonjuuritasolta liittotasolle muuttuu yllättävän pitkäksi – ihmisen ääni ei enää kuulu norsunluutorniin. Järjestöt ovat ennen kaikkea paikkoja, joissa sydämensivistys muuttuu toiminnaksi. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. O sallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Jos haluamme ehkäistä syrjäytymistä, on urheiluseuratoiminta nähtävä olennaisena investointina, jota yhteiskunnan on syytä tukea. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Demokratiaan kuuluu myös yhteisten arvojemme puolustaminen. On vain minä ja minun tarpeeni. Voinkin sanoa sydämestäni, että minulla on ollut mukavat 22 vuotta Seuran palveluksessa.. Haluan vielä kiittää Liikuntatieteellisen Seuran jäseniä, Liikunta & Tiede -lehden lukijoita ja muita kanssakulkijoita jäädessäni kohta eläkkeelle
Kuva: Juha Laitalainen 2 PÄÄKIRJOITUS Jari Kanerva 4 JOUKO KONTULASTA Jouko Kokkonen 5 AJASSA 11 VÄITÖSUUTISET 12 POLTTOPISTEESSÄ Voiko hyvän kunnon tavoittelu olla vastuullisuusteko. Samuli Oja 74 EMERITA IHMETTELEE Yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen Mirja Hirvensalo 75 ARVIOITUA 80 STADION 50 VUOTTA SITTEN 90 LOPPUVETO Perijäsukupolvi täällä hei! Hanna Vehviläinen. Arto Hautala 29 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas Pedagogiikka: Annu Kaivosaari Terveystieto: Nelli Lyyra Psykologia: Hanna-Mari Toivonen POHDITTUA 72 Enemmän samaa – vähemmän hyvää. Jouko Kokkonen 73 Mikä on liikunnan edistämisen arvo. Akkujen lataaminenkaan ei ole varsinainen ekoteko. Hän on kaatunut hihnavetoisella pyörällään pahasti viisi kertaa, mutta ei silti vaihtaisi liikkumismuotoaan mihinkään muuhun. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 3 LIIKUNTA & TIEDE 2/2026 13 Emma Terho: Geopolitiikan muutokset näkyvät olympialiikkeessä Jouko Kokkonen 16 Olympialaiset ilman olympiakuplaa Riikka Roitto 18 Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa kuntien olosuhdetyöhön Ari Karimäki, Jan Norra & Ilari Leskelä 22 Fyysinen toimintakyky hyvinvoinnin ja terveyden tukena Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Jani Raitanen, Päivi Kolu, Olli-Pekka Nuuttila & Tommi Vasankari 25 NÄIN MAAILMALLA: Kiekkokuplassa Kanadassa Tuula Puputti TEEMA: 38 Vastuullisuus: kaunista, velvoittavaa ja vaikeaa Jouko Kokkonen 40 Vastuun psykologiaa Markku Ojanen 44 Liikuntaharrastuksiin kulkemisen hiilijalanjäljen tekee autoilu Elisa Kareinen 48 Kestävästi keväthangille Seriina Posio 51 Urheilubisneksessä ja suurtapahtumissa vastuullisuus jää sivuosaan Jouko Kokkonen 54 Vastuullisuus osin hukassa liikunnan ja urheilun kentillä Marja Kokkonen, Jatta Muhonen, Antti Aine & Virve Toivonen 57 Liikunnan ja urheilun tasa-arvotyö kaipaa selkeämpiä tavoitteita Samuli Oja, Matti Hakamäki, Henni Syväoja & Kati Lehtonen 60 Liikkumista edistävä toimintakulttuuri vahvistunut kouluissa Katariina Kämppi, Harto Hakonen & Katja Rajala 63 Reflektion avulla kohti tiedostetumpaa ohjausta Tiina Laiho & Paula Harmokivi-Saloranta 66 Ikäihmisten liikkumista ja osallisuutta voi vahvistaa Mira Berg & Vesa Lehto 70 Työmatkaliikunnasta kestäviä ratkaisuja työelämän haasteisiin Essi Kalliolahti VERTAISARVIOITUA 81 Kuntosalien sulkeminen pandemian aikana Iina Järvinen Kansi: Helsinkiläinen Mikko Keski-Vähälä (49) on kulkenut kouluja työmatkansa pyöräillen yli 30 vuotta. Se ei kasvata samalla tavalla pohjakuntoa kuin tavallinen pyörä. Sähköpyörään hän ei suostu koskemaan, se veisi terveeltä ihmiseltä viimeisenkin liikunnan ilon. Keski-Vähälä toivoo, etteivät vanhemmat totuttaisi lapsiaan liian aikaisin sähköpyöräilyyn
Tämän päivän tiedoilla arvioituna menneinä vuosikymmeninä on toimittu suurelta osin vastuuttomasti niin liikunnan kuin urheilun parissa. Joukkuepeleissä monet valmentajat opastavat junioreista lähtien pelaajia tekemään pieniä rikkeitä ja ärsyttämään vastustajaa, tai eivät ainakaan puutu tähän. M uutama ihminen on udellut, mitä olen tästä koettelemuksesta oppinut. Ennakoimani ukkiutuminen tapahtui pari viikkoa lasketun ajan jälkeen. Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Vastuu taklauksesta ja sen seurauksista kuuluu kuitenkin yksiselitteisesti taklaajalle – niin inhimillisestä kuin urheilullisesta näkökulmasta. V astuullisen käytöksen arvostus on romahtanut korkeallakin tasolla. Toki meidän jokaisen kunnottoman pitäisi älytä aiheuttaneen vastuuttomuudellaan kohtuuttoman kuluerän valtiolle. En ole mikään muodollisen etiketin ihailija ja olen aikoinaan kyseenalaistanut sen. Suuressa pikkumaisuudessaan se on todennut maksullisen avantouinnin olevan saunomiseen yhdistyessään yleisen arvonlisäverokannan (25,5 %) alaista, koska ”asiakkaiden liikuntasuoritus on tyypillisesti erityisesti talviaikaan ajallisesti hyvin lyhyt”. Varovaiselle liikkujalle sopivia pyöräilykelejä odotan innolla, silloin pääsen vähän reippaammin liikkeelle. Hyvin kalasteltu jäähy tai rangaistuspotku on kehujen arvoinen suoritus. Liikunnan ja urheilun kentillä tämä usein unohtuu. Moni meistä on ollut vastuulliskoulutuksissa. Tuskin kukaan myöntää olevansa vastuuton. Kuulijakuntaa eivät PowerPoint-sulkeiset sytytä, mutta ne on seurattava. Tiedustelua voisi pitää loukkaavana, mutta mahdottoman kaukana totuudesta utelu ei ollut tyttärenpojan syntymän tienoilla ollut. Sellainenkin vastuu-sanan väärinkäyttö on tullut vastaan kuin ”taklattavan vastuu”. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pitää oikeutenaan vaihtaa väkivallalla valtionjohtajia, uhkailla liittolaisia, kieltää ilmastonmuutos, pilkata vähemmistöjä, pilailla ihmisten vammoilla ja ominaisuuksilla, halventaa naisia ja ylipäätään haukkua julkisesti kaikkia eri mieltä kanssaan olevia. Kun seuraväen pariin pölähtää vastuullisuuskouluttaja, niin ilmassa saattaa leijua pakkopullan tuoksua. Omien puolella oleminen muka oikeuttaa huutamaan kurkku suorana haukkuja vastustajalle ja erityisesti tuomareille. Ilman muuta vaikeudet ovat kirkastaneet arvojani, saaneet pohtimaan vastuullisuuta monista uusista näkökulmista ja auttaneet näkemään, mikä elämässä on oikeasti kestävää. Milano-Cortinan olympiakisoissa kuulimme, miten hienoa ”ihon alle meneminen” on selostajista ja asiantuntijoista. Toimintavoissa olisi ollut epäilemättä korjattavaa, mutta historiantutkijana jaksan muistuttaa jälkiviisauden voimalla annettujen tuomioiden onttoudesta. Etiketilläkin on paikkansa, se luo pohjan muun muassa valtioiden väliselle kanssakäymiselle etenkin, jos suhteet ovat kireät. L opuksi suuntaan arvoihmettelyn verohallinnon suuntaan. Ei nyt sentään. Äijien äijänä itseään pitävä Amerikan isäntä on antanut osalle maapallon ihmisistä esimerkin ja luvan hylätä käytöstavat. Toisinaan puhutaan poliittisesta vastuusta. A rvot, vastuu ja vastuullisuus ovat velvoittavia sanoja. Viimeiset yhdeksän kuukautta ovat tuoneet ennen kaikkea kokemuksia toimintarajoitteisuuden eri asteista. Pikkumies ”Pingu” tuli maailmaan helmikuun loppupuolella. Hitaatkin askeleet pitävät yllä omatoimisuutta. Onko se peräti jalostanut. Aika ontolta kuulostaisi, jos joku lausahtaisi ottavansa vastuun suomalaisten huonontuneista Cooper-testin tuloksista tai Move!-mittausten numeroiden jämähtämisestä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Ihmiset ovat toimineet aikakautensa taidoilla ja tiedoilla. U rheiluun yhdistyy vahvasti sääntöjen ja käytäntöjen välinen epäsuhta. Mieleen tulevat kertomukset ylioppilaiden ja maisterien 1900-luvun alussa pitämistä kansanvalistusluennoista, jotka olivat paperista luettuja esitelmiä. Ja kyllä vastuullisesti toimivia ihmisiä on ollut kautta aikojen, vaikka käsitettä ei 2020-luvun mielessä olisi käytetty. Monelle köpöttely on ainoa tapa päästä liikkeelle. Ex-vaimoni kysyi, pysynkö varmasti pystyssä, kun otin pojan syliin. Rasti ruutuun, pakollinen oppimäärä on suoritettu. Vastuullisuudesta puhumiseen saattaa liittyä moraalistinen vivahde, joka on yleensä tiedostamaton. Yksinkertainen voisi käyttöoikeuteen liittyen ihmetellä, miten reitti avannolle pysyy talvella kulkukelpoisena ja avanto sulana. Kuntopyöräilyja vesijuoksukausi on hyvässä vauhdissa. ◆ JOUKO KOKKONEN. Kyse on taklaustilanteeseen varautumisesta. Vastuullisuus on niin venyvä ja vanuva käsite, että siitä ei saa oikein otetta. Käytöstavat eivät ole pokkurointia, vaan toisen ihmisen huomioonottamista. Liikuntapoliittisesta vastuusta en muista mainitun. Itselleni se on toivottavasti välivaihe, jonka aikana askel vähitellen rivakoituu. Eikä tämä vielä ohi ole. Toki Trump on kerännyt näitä lajeja fanittamalla poliittista pääomaa kanavoimalla urheilukatsomoissa viihtyvää MAGA-henkistä väkeä tuekseen. Tossua toisen eteen olen joutunut siirtämään suorastaan ähisten, eikä vauhti silti päätä huimaa. Kuvaavaa on, että Trumpin mieliurheiluita ovat golfin ohella vapaaottelu, jääkiekko ja amerikkalainen jalkapallo – kaikki rajuja lajeja, joissa fyysinen voima on kunniassa. Voitte huokaista helpotuksesta, en ole seonnut. Ja miten pitkä aika avannossa oikeuttaisi käyttämään alempaa arvonlisäverokantaa. Verottajan tulkinnan mukaan ”palvelun pääasiallinen sisältö on virkistäytyminen ja ajanviete, eikä kyse ole urheilutilan käyttöoikeuden luovuttamisesta”. KONTULASTA 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 Ku va : Ju ha La ita la in en Arvotonta menoa E i onnistu vielä käppäily, käveleskely tai edes löntystely. Varmaan hyvä niin. Olen pysynyt tolpillani, tarjonnut evästä pullosta, tuudittanut poikaa sylissä – ja vaipanvaihtokin onnistuu. Köpöttelynkään merkitystä ei kannata aliarvioida
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 5 ajassa Matleena Livson. Television ja digitaalisten alustojen asema on säilynyt vahvana. Suomalaisista 77 prosenttia kokee huippu-urheilun lisäävän Suomen kansainvälistä näkyvyyttä, 72 prosenttia liittää siihen myönteisiä tunne-elämyksiä ja 55 prosenttia katsoo sen vahvistavan kansallista identiteettiä. Paikan päällä urheilutapahtumissa käy vuosittain noin 60 prosenttia aikuisväestöstä, ja mediassa urheilua seuraa lähes 90 prosenttia suomalaisista. & Mäkinen J. Seuratuimpia lajeja ovat edelleen jääkiekko, jalkapallo, yleisurheilu ja maastohiihto. Vuosien 2024–2025 kyselyissä osuus on laskenut noin 22 prosenttiin. Huippu-urheilun merkitys näkyy urheilun seuraamisessa. Livson on aloittanut tehtävässä huhtikuun alussa. 2026. Vuonna 2018 noin 32 prosenttia suomalaisista uskoi suomalaisten huippu-urheilijoiden käyttävän dopingia. Asenteet, kiinnostus ja urheilun seuraaminen 2024–2025. Huippu-urheilu suomalaisten silmin – asenteet, kiinnostus ja urheilun seuraaminen 2024–2025 -raportin mukaan noin kahta kolmannesta kiinnostaa suomalaisurheilijoiden kansainvälinen menestys. Hän siirtyi LTS:n palvelukseen Suomen Olympiakomiteasta. Sosiaalisen median rooli on kasvanut, mutta on yhä selvästi pienempi kuin perinteisten seuraamismuotojen. – Liikunta on itselleni niin merkityksellinen osa elämää, että on etuoikeus saada myös työssä vahvistaa liikkumisen, liikunnan ja urheilun yhteiskunnallista asemaa, koko laajan ilmiökentän ymmärrystä ja näiden tueksi tarvittavaa liikuntatieteellisen tiedon tuottamista ja hyödyntämistä, sanoo Livson. LTS:n pääsihteerinä vuodesta 2017 toiminut Jari Kanerva jää eläkkeelle kesäkuussa. Dopingiin suhtaudutaan Suomessa kriittisesti, mutta luottamus puhtaaseen urheiluun on vahvistunut. Teema johti väitöskirjaksi asti ja on kulkenut mukana liikuntaja urheilujärjestöissä. Huippu-urheilu suomalaisten silmin. ■ KIHU: kiinnostus huippu-urheilua kohtaan kasvussa Suomalaiset suhtautuvat huippuurheiluun edelleen pääosin myönteisesti, vaikka Suomen arvokisamenestys on heikentynyt. https://tuotostietokanta.kihunet.fi/tuotokset/download/?file=2026_ lms_huippuurhe_sel71_56274.pdf. Livson on koulutukseltaan filosofian tohtori ja on lisäksi suorittanut liikunnan ammatilliset opinnot. Livson sanoo olleensa nuorena tutkijana kiinnostunut siitä, miten tietoa levitetään palvelemaan käytännön työtä. Tämän jälkeen hän toimi johtamisja kehittämistehtävissä sekä yritysmaailmassa että kolmannella sektorilla. Aineisto edustaa koko aikuisväestöä (18–80-vuo tiaat) sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan painotettuna. Livson on toiminut etenkin liikunnallisen elämäntavan edistämisen parissa. Huippu-urheilun instituutti KIHUn mukaan huippu-urheilu koetaan edelleen merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa. Mediaseuraamisen kokonaismäärä on pysynyt vakaana, vaikka erityisesti sanomalehtien merkitys on vähentynyt. Hän on työskennellyt liikuntaja urheilujärjestöissä vuodesta 2012 lähtien: Suomen Kuntoliikuntaliitossa, Valossa ja vuodesta 2017 Suomen Olympiakomiteassa, jossa hän toimi erityisasiantuntijana. Ennen urheilujärjestöuraansa Livson työskenteli ensin tutkimusja kehitystehtävissä korkeakouluympäristössä. Raportti perustuu Verianin väestöpohjaiseen paneeliin. Kuva: Hannes Penttilä Matleena Livson aloittanut Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteerinä FT Matleena Livson on valittu Liikuntatieteellisen Seuran uudeksi pääsihteeriksi. Kolmeen kyselyyn vastasi yhteensä 4 776 suomalaista. ■ Lämsä J
Muistitietokeruun tavoitteena on koota tv-urheilun katsomiskokemuksia eri aikoina. 2025. Turvalliseen ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen on panostettava. Tarkastelussa on osallisuus voimana, joka synnyttää yhdenvertaisuutta liikunnassa ja urheilussa. 6. Muistotiedon kokoaminen on osa Kallis kilpa tv-urheilusta -tutkimushanketta. & Mäkinen, T. https://smartmoves.fi/liiketta-opiskelupaivaan/materiaaliasuunnittelun-tueksi/ulkomaalaistaustaiset-ja-toimintarajoitteisetopiskelijat-toisella-asteella-kulmakivet-liikkumisen-edistamiseen. 6 kulmakiveä liikkumisen edistämiseen. ■ https://www.lts.fi/tapahtumat/slp26/info.html Ulkomaalaistaustaisten ja toimintarajoitteisten aktiivisempien opiskelu päivien edistämisen kulmakivet Ulkomaalaistaustaiset tai toimintarajoitteiset opiskelijat ovat jääneet vähälle huomiolle toisen asteen oppilaitosten liikkumisen edistämisessä. Ulkomaalaistaustaiset ja toimintarajoitteiset opiskelijat toisella asteella. Tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön välillä. ■ Ruudun täydeltä urheilua -keruu: www.finlit.fi/arkisto/vastaamuistitietokeruisiin/ruudun-taydelta-urheilua/ Kallis kilpa tv-urheilusta -tutkimushanke: https://projects.tuni.fi/tv-urheilu Matti Aho ja Reino Kivekäs seurasivat pukuhuoneen televisiosta joukkuetoverinsa kamppailua Suomi-Ruotsi-nyrkkeilymaaottelussa 7.12.1958. UKK-instituutin Smart Moves -hanke on julkaissut kuusi kulmakiveä näihin ryhmiin kuuluvien aktiivisempien opiskelupäivien edistämiseen: 1. 5. Päivillä kohtaavat alan tutkijat, asiantuntijat, päättäjät, tiedon soveltajat ja opiskelijat. Keruu päättyy 14.9.2026. TV-urheilu on ollut hyvin monien suomalaisten yhteistä huvia 1960-luvulta lähtien. Tutkimushanketta rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. Kulmakivet on muodostettu ulkomaalaistaustaisten ja toimintarajoitteisten opiskelijoiden (n = 40) sekä heidän parissaan toimivien ammattilaisten (n = 27) näkemysten pohjalta syksyllä 2024 ja keväällä 2025. 2026 Porissa. Johto ja kollegat on saatava mukaan liikkumisen edistämiseen. Niiden aikana esitellään uusinta kotimaista tutkimusta, keskustellaan osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta liikunnan kentällä. Kuva: Tahto-urheilumuseo Soveltavan liikunnan väki koolle Poriin Soveltavan liikunnan päivät pidetään 18.–19.8. Keruun järjestää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhteistyössä Kallis kilpa tv-urheilusta -hankkeen ja Urheilumuseo Tahdon kanssa. Samalla ruutu-urheilun tarjonta on kasvanut, ja yhä suurempi osa ohjelmista on siirtynyt maksukanaville ja suoratoistoalustoille. 2. Päivien teemana on Osallisuus luo yhdenvertaisuutta. Opiskelijoita on muistutettava liikkumisesta ja sen merkityksestä. 4. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2027. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 ajassa TV-urheilun muistot talteen Suomalaisten muistoja television urheiluohjelmista kootaan Ruudun täydeltä urheilua -keruulla. Urheilutarjonnasta on tullut 1980-luvulta lähtien yksi tv-kanavien kilpailun väline. Liikkumisen edistämismateriaalien on oltava selkokielisiä, visuaalisia ja konkreettisia. Liikkumiseen osallistuminen on tehtävä helpoksi. Opettajien liikkumisen edistämisen osaamista ja aktiivisuutta on lisättävä. 3. Päiville voi tarjota esiteltäväksi soveltavaan tai terveyttä edistävään liikuntaan, kuntoutukseen ja paraurheiluun liittyviä tutkimuksia, kehittämishankkeita tai hyviä käytäntöjä. Tapahtuman järjestävät Liikuntatieteellinen Seura, Porin kaupunki ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Soveltavan liikunnan päiville voi ilmoittautua viimeistään 27.7.2026. Televisiourheilun historia ulottuu Suomessa 1950-luvun lopulle. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, sähköisinä saapuneet myös Tietoarkistoon. Suuret urheilutapahtumat ovat keränneet miljoonayleisöjä, ja moneen kotiin on ostettu niiden alla uusi televisio. Tapahtuma on Suomen suurin yksistään soveltavan liikunnan ja paraurheilun tutkimukseen ja käytäntöön keskittyvä tilaisuus. Heitä on kuitenkin erityisen paljon vähän liikkuvien toisen asteen opiskelijoiden joukossa. ■ Kilkki, O
Responsibilities and responses of sport in contemporary society 2026 -konferenssi pureutuu urheilun, liikunnan ja liikkumisen monimuotoisuuteen ja merkityksiin. Raportin pudokkuusja siirtymäanalyysi kuvaa mitä tapahtuu lajin tai lajiryhmien parista pudonneille lisenssiharrastajille. Ilmoittautuminen kongressiin päättyy 4.6.2026. Ramon Llopis Goig toimii sosiologian professorina Valencian yliopistossa, jossa hän opettaa urheilusosiologiaa ja yhteiskuntatutkimuksen menetelmiä. Mwaanga toimii professorina ja johtajana Sambiassa (Zambian Institute of Sport) ja Lontoon yliopiston kansainvälisen urheilujohtamisen ohjelman johtajana. Pääluennot pitävät professori Oscar Mwaanga, työelämäprofessori Kaari Mattila ja professori Ramon Llopis Goig. ISEK tarjoaa työpajoja etenkin uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille. Konferenssin järjestävät yhdessä Euroopan urheilusosiologian yhdistys (EASS) ja Kansainvälinen urheilusosiologian yhdistys (ISSA). isek.org/2026-congress SporttiData-raportista tietoa suomalaisesta urheilusta Suomen Olympiakomitean SporttiData-raportin uusi versio valmistui maaliskuun alussa. Mattila on toiminut vuodesta 2025 lähtien työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopistossa. Raportti kokoaa yhteen tilastotietoa lisenssiharrastajista, seurojen taloudesta ja urheilun yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Sen Lisenssiharrastamisen mittarit -osio on jatkossa automaattisesti ja ajantasaisesti päivittyvä kokonaisuus. Osiosta selviävät myös lajiryhmäkohtaisesti monen lajin lisenssiharrastajien suosituimmat kakkoslajit. Konferenssiin voi ilmoittautua 17.5.2026 asti. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat urheilu, kuluttaminen, terveys ja organisatoriset kysymykset. Monilajiharrastamisesta kertova osio kuvaa ilmiöpohjaisesti, miten lajiryhmien jakaumat eroavat yhden ja monen lajin lisenssiharrastajien välillä. Säännöllisesti päivittyvä raportti on vapaasti hyödynnettävissä. Kongressi on alan johtava kansainvälinen tapahtuma, joka keskittyy muun muassa elektrofysiologiaan ja kinesiologiaan. Kongressin teemana on Mechanisms of human motion & smart technologies. kerran järjestettävän tapahtuman yhtenä painopisteenä ovat puettavat laitteet, joilla voidaan mitata monenlaista ihmiseen liittyvää dataa. ■ ISEK XXVI: Mechanisms of human motion & smart technologies. Osiosta ilmenee mahdollinen lisenssiharrastamisen lopettaminen kokonaan tai siirtyminen jonkin toisen lajin pariin. 26. ■ SporttiData-raportti: www.olympiakomitea.fi/sporttidata Kuva: Lassi Myllylä. ■ Responsibilities and responses of sport in contemporary society 2026 www.jyu.fi/en/events/responsibilities-and-responses-of-sport-incontemporary-society-2026 ISEK 2026 -kongressi Jyväskylässä kesäkuun lopussa International Society of Electrophysiology & Kinesiology (ISEK) -kongressi järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 24.–27.6.2026. Hän on työskennellyt Suomen Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä, Amnesty International Finlandin politiikkajohtajana ja ulkoministeriön neuvonantajana. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 7 Kansainvälinen liikuntasosiologien konferenssi Jyväskylässä juhannuksen alla Jyväskylässä järjestetään 15.–18.6.2026 kansainvälinen liikunnan vastuita nyky-yhteiskunnassa käsittelevä konferenssi. Isäntänä toimii Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Pohdinnan kohteena on liikunnan rooli ja merkitys eri yhteisöissä ja yhteiskunnissa
Liikunta & Tiede -lehden viidessä numerossa ilmestyi 333 artikkelia tai uutista vuonna 2025. Valtaosa suomalaisista (81 %) kokee omat liikuntamenonsa edullisiksi tai kohtuullisiksi, ja alle kymmenesosa pitää niitä korkeina. Lehden levikki oli tuolloin 1986 kappaletta. ■ Mäkinen, J., Mononen, K., Blomqvist, M., Hannula, J. & Kareinen E. Lähes kaksi kolmasosaa liikkuu yksin ja noin kolmannes omatoimisesti ryhmässä. Etenkin omatoiminen liikunta on Huippuurheilun instituutti KIHUn tuoreen raportin mukaan kiinteä osa suomalaisten arkea. Järjestetty harrastaminen jakautuu lähes tasan liikuntaja urheiluseurojen sekä yksityisten yritysten välillä. ■. LTS:n kautta tehtyjä tilauksia oli 368. LIITO ry:n välityksellä lehden on tilannut jäsenetuhintaan 255 henkilöä, mikä on 30 prosenttia pienempi määrä kuin vuonna 2021. Tutkimus perustuu Verianin paneeliaineistoon (n = 4776). Korkeimmillaan LTS:n jäsenmäärä on ollut vuonna 2021, jolloin luku oli 1214. Korkea koulutus, suuret tulot, kaupunkialueilla asuminen ja vaativammat ammattiasemat yhdistyvät korkeampiin liikuntamenoihin. Se edustaa koko aikuisväestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan painotettuna. Liikunta & Tiede -lehden levikki oli 1744 kappaletta (2,7 %) Pääosa lehdistä menee jäsenille. Pienituloiset, työttömät ja toimintarajoitteiset käyttävät liikuntaan huomattavasti vähemmän rahaa. Henkilöjäseniä oli 1072 ja yhteisöjäseniä 48. Vapaaehtoisväen osuus väes22.0 % Osallistuu urheiluseurojen toimintaan muuten 19.5 % Osallistuu vapaaehtoistyöhön 29.0 % Osallistuu liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan 23.3 % On urheiluseuran tai yhdistyksen jäsen 36.9 % Kiinnittyy liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan muuten kuin harrastamalla itse töstä on hieman laskenut. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 ajassa Liikunta säilyttänyt asemansa aikuisten arjessa Yhdeksän kymmenestä 18–80-vuotiaasta suomalaisesta harrastaa liikuntaa tai urheilua viikoittain. Seuroissa harrastavien osuus on pysynyt lähes samana yli 15 vuotta. Liikuntamenot jakautuvat kuitenkin selvästi väestöryhmien mukaan. Kuva: Huippu-urheilun instituutti KIHU LTS:n jäsenmäärä pieneni hiukan Liikuntatieteellisen Seuran kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2025 lopussa 1120. Niiden molempien osuus on noin 13 prosenttia harrastajista. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025 -raportin mukaan suomalaiset harrastavat eniten kävelylenkkeilyä, pyöräilyä ja kuntosaliharjoittelua. Samalla osallistujakohtainen työmäärä on kasvanut ja tehtävien kirjo monipuolistunut. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025. Poistuma kohdistui henkilöjäseniin. Yli kolmannes aikuisväestöstä osallistuu jollakin tavoin liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan. Liikuntaja urheiluseurojen vapaaehtoistoiminta on edelleen keskeinen osa suomalaista liikuntakulttuuria. 2025. Kokonaisjäsenmäärä laski 2,6 prosenttia. https://kihu.fi/kihu-julkaisu/?julkaisu_id=5553 Liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan osallistuminen, muu kuin omakohtainen harrastaminen. Viime vuosien levikin laskua selittävät eniten LIITO-jäsenten määrän pienentyminen ja kirjastojen vähentyneet tilaukset
Teemoina ovat yhdenvertainen liikkuminen sekä yhteiskehittäminen ja strateginen suunnittelu liikuntapalveluissa. Myös Ajassa-osiolla on kyselyn perusteella vankka lukijakunta. SOPIVA & YLLI-päätösseminaari www.lts.fi/tapahtumat/kunnatsaavutettavan-ja-yhdenvertaisen-liikunnanedistajina-sopiva-ylli-paatosseminaari.html Projektipäällikkö Katariina Jauhiai nen puhumassa SOPIVA-hankkeen yhteenvetotilai suudessa Etelä-Suomen aluehallinto viraston Hämeenlinnan toimipisteessä marraskuussa 2025. Osioista kiinnostavimpana nousi esiin Tutkimusuutiset, joita vastaajista yli 90 prosenttia ilmoitti lukevansa ainakin melko paljon. Summalla on tarkoitus käynnistää liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista yhteistyötä, vaikuttamista ja viestintää. Kuva: Hannes Penttilä. Artikkelitoivomukset suuntautuivat lukuisille liikuntatieteiden ja -kulttuurin osa-alueille. Tilaisuus on suunnattu kuntien liikunta-, sivistysja vapaa-aikatoimessa työskenteleville, hyvinvointialueiden työntekijöille, järjestökentän toimijoille, tutkijoille sekä kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Liikuntatieteellisen Seuran valtakunnallinen SOPIVA-hanke on tukenut kuntia soveltavan liikunnan strategisessa suunnittelussa vuodesta 2023 lähtien. ■ Kokkonen sijaistaa päätoimittajaa Liikunta & Tieteen päätoimittaja Jari Kupila keskittyy puolen vuoden ajan helmi–heinäkuussa tekemään väitöskirjaansa. – Soveltavan liikunnan kehittäminen vaatii sekä strategista suunnittelua että käytännön yhteistyötä. Teemoista kärkeen nousi liikunta & lihavuus (5/2025). Yhteistyö etenkin vaikuttamisja viestintätyössä jatkuu Suomen Liikunnan Alueet ry:n mukaan Olympiakomitean kanssa. Teemapohjaista lähestymistapaa useat vastaajat pitivät hyvänä. Hankkeen lopputuotoksena julkaistaan Soveltavan liikunnan suunnittelun työkirjan päivitetty versio. Kunnille on tarjottu myös alueellisia sparraustilaisuuksia sekä kuntakohtaista konsultaatiota. Kolmivuotinen SOPIVA-hanketyö huipentuu päätösseminaariin, joka järjestetään yhdessä Helsingin yliopiston YLLI-hankkeen kanssa tiistaina 19.5.2026 Helsingin Olympiastadionilla sekä Zoom-yhteydellä. Hanke on toteuttanut yhdessä alueellisten viranomaisten kanssa useita tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Hankkeen aikana olemme nähneet, että kunnilla on vahva halu edistää yhdenvertaista liikkumista, sanoo hankkeen projektipäällikkö Katariina Jauhiainen. ■ Poimintoja Liikunta & Tiede -lehden lukijakyselystä Liikunta & Tieteen lukijakyselyn tulokset kertovat lehdenteon olevan oikeilla urilla, vaikka vastaajamäärä oli melko pieni (n = 33). Vuoden 2026 numeroiden 2 ja 3 vastaavana päätoimittajanana toimii Jouko Kokkonen. Liikunnan aluejärjestöt ovat aloittaneet jo vuoden 2025 lopulla valmistelutyön valtakunnallisen liikkeen ja liikunnan edistämisen vahvistamiseksi. Muutoksen taustalla on Suomen Olympiakomitean päätös keskittyä huippu-urheiluun. Henkilöhaastatteluista kiinnostavin oli Erki Noolin numerossa 2/2025 ilmestynyt jututus. Lisäksi niissä on tarkasteltu soveltavan liikunnan kehittämistä, arviointia ja seurantaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 9 Liikunnan edistämisvastuu siirtyy aluejärjestöille Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunnan aluejärjestöille yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävään avustusta 207 000 euroa. Järjestöt ovat vuonna 2021 perustaneet Suomen Liikunnan Alueet ry:n. ■ SOPIVA-hanke loppusuoralla – päätösseminaari toukokuussa SOPIVA-hankkeen TÄSTÄ ETEENPÄIN -yhteenvetotilaisuuksissa kuultiin helmi-maaliskuussa kuntien kokemuksia soveltavan liikunnan suunnittelutyöstä sekä siihen saadusta alueellisesta ja valtakunnallisesta tuesta. Avovastaukset kertoivat lehden lukijakunnan moninaisuudesta. Yhteenvetotilaisuuksia on järjestetty kuluvan viimeisen hankevuoden aikana kolme: omansa EteläSuomen, Länsija Sisä-Suomen ja Itä-Suomen sekä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnille. Lisäksi hankkeen aikana on kehitetty soveltavan liikunnan markkinoinnin ja viestinnän koulutuspaketti. Vastaajista 15 piti lehteä erinomaisena, 13 hyvänä ja 5 melko hyvänä. Aluejärjestöjen toiminta kattaa koko maan
Samalla oma kotiseutu tulee tutuksi ja pelko metsää kohtaan hälvenee.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja metsämörriohjaaja Kirsi Rehunen, Opettaja 2/2026 ”Tasapainon kehittämisessä tavalliselle kuntoilijalle ykkösvinkki on silmien pitäminen ajoittain kiinni lihaskuntoliikkeitä tehdessä. Suuntaudumme omaan itseen, kilpailuun ja lopulta vihaan ja tuhoon, yksilöinä ja yhteiskuntina.” Kielitieteilijä Janne Saarikivi, Helsingin Sanomat 1.3.2026 In memoriam Antero Heikkinen Monipuolinen liikuntahistorian taitaja Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professori (emeritus) Antero Heikkinen kuoli 84-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen 21. Vuonna 1969 valmistui väitöskirja Paholaisen liittolaiset: Noitaja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla. Kehohäpeän taltuttamiseksi olisi hyvä puhua kehomyönteisesti ja moninaisuutta hyväksyvästi niin liikunnan kuin terveystiedon tunneilla ja muissakin kasvatustilanteissa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2005. Petri Närvän sähköpostiosoite oli numerossa 1/2026 virheellinen. Numerot ovat tärkeitä suorituksen mittareita, hyviä renkejä, mutta ihmisten, varsinkin lasten ja nuorten kanssa toimittaessa eettisiä kysymyksiä ei voi ohittaa olankohautuksella. Tajusin, ettei mikään laihduttaminen tai lihasmassa muuta kehoni rakenteelle ominaisia piirteitä. Eettisyys luo toiminnalle perustan: se on viisautta ja välittämistä.” VTT, dosentti Mikko Salasuo & YTM, sosionomi (AMK) Minna Rauas, Nuorisotutkimus 4/2025 ”Nykynuoren suhde omaan kehoonsa on usein kriittinen. Ihannetilanteessa saisimme kasvatuksen avulla käännettyä nykytilaa kohti saunakulttuurista tuttua luontevaa alastomuutta ja oman kehon hyväksymistä.” Erityisasiantuntija Heidi Rautajoki & yliopistonlehtori Susanna Saari, Liito 1/2026 ”Lapset saavat yhteisiä kokemuksia ja muistoja, jotka sitovat heitä yhteen. Ei kukaan pyri diabetesriskinsä pienentämiseen kansanterveyden nimissä, vaan oman terveytensä vuoksi. Tanssi on auttanut valtavasti hyväksymään itseni – myös niitä puolia, joista en pidä.” Psykoterapeutti Emilia Kujala, Tunne & Mieli 1/2026 ”Keskustelusta puuttuu usein yksi näkökulma: hyvinvointi, ihmisen näkökulma. 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 Oikaisuja Muualla sanottua ”Ihmisyyteen ja eettisyyteen liittyviä arvoja on vaikeaa mitata ja esittää numeerisesti. helmikuuta 1941 Kuhmossa. Sama koskee sairastuneita – he tavoittelevat hyvää oloa, omien tavoitteidensa saavuttamista, eivät kansallisten keskiarvojen paranemista.” Diabetesliiton sosiaalija terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozić, Diabetes 1/2026 ”Meillä olisi niin paljon tietoa ja mahdollisuuksia, mutta tärkein puuttuu: idea hyvästä elämästä, luottamus toisiin. LTS:n julkaisusarjassa Heikkiseltä ilmestyivät teokset Kansallisurheilun suuri nousu: Suomen hiihtourheilun laajuus, yhteiskunnalliset tavoitteet ja merkitys 1918–1940 (1981) ja LTS:n 50-vuotishistoriikki (1983). Heikkinen kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmossa, josta hän tuli vuonna 1961 opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon. Uima-asussa oleminen toisten ihmisten ja etenkin luokkatoverien nähden voi tuntua ylivoimaiselta. Oikea nimike on ft (fysioterapeutti). Heikkinen johti LTS:n 1970-luvulla käynnistämää liikuntahistoriaprojektia Kuva: LTS:n arkisto vuosina 1984–1989. professorin tehtäviä. Hän oli yksi projektin tulokset koonneen Suomi uskoi urheiluun -teoksen (1992) kirjoittajista. Heikkinen tutki pitkällä urallaan aate-, koulutus-, liikunta-, paikallisja yhteisöhistoriaa. Heikkinen osallistui aktiivisesti liikuntahistoriaprojektin pohjalta perustetun Suomen urheiluhistoriallisen seuran (SUHS) toimintaan etenkin sen alkuvaiheissa. Heikkinen oli syntynyt 14. Joensuun yliopistoon hän siirtyi vuonna 1975 Suomen historian apulaisprofessoriksi ja vuonna 1992 professoriksi. ajassa. Oikea sähköpostiosoite on petri.narva@hotmail.com. Heikkinen aloitti Helsingissä historian assistenttina vuonna 1969 ja hoiti myöhemmin vt. tammikuuta 2026. Olemme tällöin automaattisesti enemmän kehon tasapainoaistin varassa.” FT, kiropraktikko Jani Mikkonen, Hyvä Selkä 1/2026 ”Minulla on tyttömäinen keho ja kasvonpiirteet, ja olen pienikokoinen. Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1999. Hän kirjoitti myös toistakymmentä artikkelia Stadionja Liikunta & Tiede -lehtiin. ■ JOUKO KOKKONEN Toimitus oli tehnyt Kirsi Töyrylä-Aapiosta numerossa 1/2026 filosofian tohtorin. He oppivat, että metsä on kaikenlaisten hyönteisten ja eläinten koti. SUHS:n kunniajäsen hänestä tuli vuonna 2001 ja LTS:n kunniajäsen vuonna 2008
Käsitteitä tarvitaan, jotta voimme vaatia parempaa – mutta niiden arvo mitataan teoissa. Tarjolla on ajankohtaista tietoa ja käytännön näkökulmia muun muassa kuormituksen hallintaan, palautumiseen ja turvalliseen harjoitteluun eri lähtökohdista. Vastuullisuus ei lopulta ole iskulause, vaan arjen ratkaisuja: mitä jätämme tekemättä, mihin sitoudumme ja kenen näkökulman otamme huomioon. Vastuullisuus ei synny julistamalla. Voimaharjoittelun lisäsi tähän prosessiin tarvittavien aineenvaihduntatuotteiden ja entsyymien määriä lihaksessa. Jos vastuullisuus jää pelkäksi liitteeksi ilman tekoja, se on markkinointihömppää, vastuullisuuspesua. Tulokset tarkentavat käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. Petäjä havaitsi, että hyväksymisja omistautumisterapiaan perustuvaan elämäntapainterventioon osallistuneiden psykologinen joustavuus lisääntyi. Tutkimuksessa vastuullisuus on aina muodissa. Myös koettu terveys ja elämänlaatu paranivat. Silti sana voi tuntua kuluneelta. Silloin sana menettää merkityksensä ja irtoaa teoista. Se voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä – ympäristövastuuta, taloudellista kestävyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta – mutta ytimessä on sama kysymys: miten toimintani suhteutuu toisiin ihmisiin, toislajisiin, ympäristöön, yhteiskuntaan ja tuleviin sukupolviin. Mäntyselän liikuntafysiologian väitöskirjan ”Anabolic glucose metabolism in muscle—role of the serine synthesis pathway and mechanical loading” tarkastustilaisuus pidettiin Jyväskylän yliopistolla 30.1.2026. Se on prosessi, joka näkyy valintoina, prioriteetteina ja myös valmiutena muuttaa toimintaa. ■ odl.fi/palvelut/odl-liikuntaklinikka/ haluan-osallistua-koulutuksiin-ja-luennoille/oulun-liikuntalaaketieteen-paiva Tyhmä tiedekysymys Väitösuutiset Psykologinen joustavuus ja vertaisten tuki auttavat elämäntapamuutoksissa TtM Mari Petäjä tarkasteli väitöskirjassaan psykologista joustavuutta ja sen yhteyttä hyvinvointiin elämäntapainterventiossa, joka toteutettiin osana terveydenhuollon palveluita. Onko vastuullisuudesta siis tullut tyhjä sana. Löfbergin liikuntafysiologian väitöskirja ”Endogenous Hormones, Energy Metabolism and Body Composition in Females of Reproductive Age – Perspectives from Endurance Exercise” tarkastettiin 14.3.2026 Jyväskylän yliopistossa. Toinen päivä on kaikille avoin ja maksuton webinaari, joka esittelee ODL:n omaa tutkimustyötä. Jos kaikkea markkinoidaan vastuullisena, kieltä uhkaa inflaatio. Vastuullisuus merkitsee rehtiyttä, läpinäkyvyyttä ja sitä, että oma etu ei ole ainoa mittari. Ne ovat osa ODL:n 130-vuotisjuhlavuotta. Sana säilyttää merkityksensä niin kauan kuin sen takana on todellista halua kantaa vastuuta. Tässä mielessä sana ei laajenna vain puhetta vaan myös vastuupiiriä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Se nojaa yksinkertaiseen mutta vaativaan eettiseen periaatteeseen: tekomme vaikuttavat muihin, ja meidän on kannettava vastuuta teoistamme. Samalla pohditaan tutkimustiedon viemistä osaksi arkea ja käytännön työtä. Ajatuksena vastuullisuus on kaikkea muuta kuin tyhjä. Päiville voi ilmoittautua 27.4.2026 asti. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1298-8 Kuukautiskierron vaikutus energiaaineenvaihduntaan on vähäinen LitM Ida Löfberg selvitti väitöstutkimuksessaan, muuttuvatko energiankulutus levossa ja rasvojen käyttö liikunnassa kuukautiskierron tai yhdistelmäehkäisyn käytön aikana. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 11 Oulun liikuntalääketieteen päivät toukokuussa 2026 Oulun liikuntalääketieteen päivien ensimmäinen osio keskittyy urheiluun ja liikuntaan paluuseen tauon jälkeen. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1242-1 Onko vastuullisuudesta tullut tyhjä sana. Tulosten perusteella kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimuseettiset periaatteet, avoimuus, huolellinen menetelmien raportointi ja tulosten kriittinen arviointi ovat tieteen uskottavuuden perusta. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1343-5 Glukoosi on lihasten energianlähde ja lihaskasvun rakennusaine FM Sakari Mäntyselkä havaitsi väitöstutkimuksessaan, että lihassolut hyödyntävät glukoosia paitsi energianlähteenä myös lihassolujen kasvun rakennusaineena. Petäjän terveyden edistämisen väitöskirja ”The Psychological Flexibility in Lifestyle Change: Results of a Peer-Tutored Acceptance and Commitment–Based Two-Year Lifestyle Intervention” tarkastettiin Jyväskylän yliopistolla 20.2.2026. Viime vuosina vastuullisuutta on alettu tarkastella myös laajemmin: miten tutkimus ottaa huomioon yhteiskunnalliset vaikutuksensa, ketkä pääsevät osallisiksi tiedosta ja miten tutkimusrahoitus ohjaa kysymyksenasettelua. Vain jos annamme sen tyhjentyä. HENRIIKKA MUSTAJOKI, PhD pääsihteeri avointiede.fi henriikka.mustajoki@tsv.fi
Ainakin otin huomioon toiminnassa vaimoni, kun voitelin myös hänen suksensa. Suomi liikkeelle ei ole vain liikuntaohjelma, vaan koko väestöä hyödyttävä, terveyttä, yhdenvertaisuutta, toimintakykyä ja yhteiskunnallista hyvinvointia edistävä vastuullisuusteko. Kun ihminen huolehtii kunnostaan, hän samalla pienentää sosiaalija terveyspalvelujärjestelmään kohdistuvaa painetta, mikä voidaan tulkita yhteiskunnallisena vastuullisuutena. Erityisen selvä vaste tulee silloin kun aloitetaan hieman vaatimattomammalta tasolta. Kyllä löytyy. Monille meistä harrastaminen on lisäksi selvästi tavoitteellista: kunto ylös! Löytyykö tästä aasinsilta yksilön vastuullisuustekoon. Asiaa voi katsoa myös ihmisen omasta näkökulmasta. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että säännöllinen liikunta ehkäisee monia kroonisia sairauksia. Kävellen tai pyöräillen päästöjä syntyy vähemmän kuin autoillen, ja hiilijalanjälki on pienempi. Hiihtelimme ladulla iloisin mielin muita innokkaita tervehtien. Kohentuva toimintakyky parantaa elämänlaatua, ja tässä yksilön ja yhteiskunnan vastuut kohtaavat. Ympäristön huomioin mielestäni hyvin, sillä käytin fluoritonta luistovoidetta, ja latu järven jäälle oli tehty vakuutusyhtiön tuella kaikille liikunnan riemusta nauttiville. Tekoni yhteiskuntavaikutus tässä hetkessä jäi ilmeisen vähäiseksi, mutta potentiaalisiin tulevaisuusvaikutuksiin palaan myöhemmin. Takaraivossa ajatus myös fyysisen kunnon ylläpitämisestä, ja ehkä jopa sen kohottamisesta. ◆ Voiko hyvän kunnon tavoittelu olla vastuullisuusteko. V annoutuneena liikunnan harrastajana ja talviolympialaisten innoittamana lisäsin luistoa pitopohjasuksiin, kun suuntana oli perinteisen hiihtolatu. Nykyisen hallituskauden Suomi liikkeelle -ohjelma on sitoutunut edistämään liikuntaa, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä vähentämään liikkumattomuuden haittoja yhteiskunnassa jokaisessa ikäryhmässä. Liikkuminen voi olla vastuullista myös ympäristösyistä. J okainen hiihtoniilo ja muunkin säännöllisen liikunnan harrastaja tietää, että väistämättä muutaman kuukauden uurastuksen jälkeen kunto on noussut uudelle tasolle. 12 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n puheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Hyvää fyysistä kuntoa ei voi pitää moraalisena velvollisuutena. Lisäksi taloudelliset, alueelliset ja sosiaaliset erot voivat vaikuttaa toteumaan. Lisäksi Suomi on sitoutunut nostamaan väestön fyysistä toimintakykyä 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kunnon kohotessa toimintakyky paranee. Hallituskauden rahoitus ohjelmalle on 80 miljoonaa euroa. Lääkitysten tarve pienenee ja sairaalajaksot vähenevät. Hänkin pääsi hiihtämään luistavin suksin. Tavoittelin ensisijaisesti virkistäytymistä pitkähkön konttoripäivän jälkeen. Oliko hiihtolenkkini yksilön näkökulmasta vastuullisuusteko. Toivottavasti tästä löytyy päätöksentekijöille yhteistä ymmärrystä ja perusteluja rahoituksen ja resurssien mahdollistamiseksi liikunnan ja hyvän kunnon edistämiseen myös tuleville hallituskausille. Hyvä fyysinen kunto edistää työssä jaksamista, vähentää tukija liikuntaelinoireita ja voi pienentää sairauspoissaolojen riskiä. J otta en rakentaisi turhan mustavalkoista ajattelua, niin on syytä muistaa, ettei hyvää fyysistä kuntoa voi pitää moraalisena velvollisuutena. Osaltani otan vapauden tulkita hiihtolenkkiin valmistautumisen ja sen toteutuksen tavallisen arjen vastuulliseksi tekona, jossa välittävä ja harkittu käytös toteutui. Terveydentila, vammat, sairaudet tai elämäntilanne saattavat estää liikkumasta. Näin se hyödyttää työnantajaa ja yhteiskuntaa.. Tarkoitus on vahvistaa hyvinvointia, työkykyä ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta. Kyse on enemmänkin mahdollisuudesta kuin vaatimuksesta olla vastuullinen. Tavoite hyväksyttiin vuoden 2026 Toimintakykyinen Suomi -huippukokouksessa parlamentaarisesti. Yksilön vastuu on tärkeä, mutta jokainen meistä voi tarvita apua saavuttaakseen tavoitteensa. Hyvä kunto ei itsessään ole kuitenkaan ekologinen teko, mutta se mahdollistaa elämäntavan, joka voi olla ekologisempi. Liikunnan tukemiseen meillä on vuosina 2023–2027 ohjausta ja resurssointia valtionhallinnon taholta saakka
Ex-jääkiekkoilija johti valiokuntaa vuodesta 2021 alkaen, mikä vei hänet myös järjestön hallitukseen. – Minulle jäivät kisoista päällimmäisenä onnistuneet vaikutelmat ennakkoasetelmiin nähden. Kisapaikkojen rakentamista hajauttaminen helpotti, mutta aiheutti toisaalta logistisia hankaluuksia. Vuoden 2026 kisoissa tämä ei onnistunut helposti. Eniten sivuun jäi miesten alppihiihdon kilpailupaikkana toiminut Bormio. Talvikisat eivät muutoinkaan ole yhtä kompakti tapahtuma kuin kesäkisat, mutta Pohjois-Italiaan ripotelluissa kisoissa tämä piirre korostui. Olympiarenkaat olivat esillä, sponsorit näkyivät kylissä ja urheilijat saattoivat äänestää KOK:n urheilijavaliokunnan ehdokkaita. Olympiahengen luomisen Terhon arvioi olleen Milano-Cortinan kisoissa tavallista vaikeampaa. Toteutustavan hyödyt ja haitat on käytävä Terhon mukaan tarkkaan läpi. Pariisin onnistuneet kisat 2024 antoivat Emma Terhon mukaan olympialiikkeelle lisäpuhtia. Milano-Cortinassa oli viisi erikokoista olympiakylää. Milano-Cortinan talvikisat olivat Terholle jäähyväistapahtuma KOK:n jäsenenä, kun kahden kauden enimmäismäärä tuli urheiljavaliokunnassa täyteen. Italialaiset löysivät hyvin ratkaisuja, olivat joustavia ja onnistuivat pistämään kisat hyvin pakettiin, kertoo Terho. Etenkin pienet joukkueet ja niiden vähäiset huoltojoukot joutuivat ongelmiin. Kokemusten ripeä analysointi on tarpeen, sillä 2030 kisat Ranskan Alpeilla ovat toteutustavaltaan samantapaiset kuin Milano-Cortinassa. Kaikki toimi järjestelyiden puolesta ja italialaiset halusivat etsiä ratkaisuja asioihin, joita aina pitää korjata tuon kokoisessa tapahtumassa. Olympiakisojen henkeen on kuulunut, että pääosa urheilijoista asuu olympiakylässä ja pääsee halutessaan seuramaan kiinnostavina pitämiään toisten lajien kilpailuja. Milano-Cortinan kisat olivat tähänastisista hajautetuimmat. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) joutuu jatkuvasti luovimaan maailmanpolitiikan vaikeilla vesillä. L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 13 JOUKO KOKKONEN Emma Terho: Geopolitiikan muutokset näkyvät olympialiikkeessä V iisinkertainen olympiakävijä Emma Terho kuului KOK:n urheilijavaliokuntaan vuosina 2018–2026. Kuva: Hannes Penttilä
Eurooppalaisia jäsenistä on tällä hetkellä 43. Olympiakisat ja viisi rengasta ovat yksi maailman tunnetuimpia brändejä. Eurooppalaisten ei kannata enää tuudittautua valta-asemansa säilymiseen. Pariisin kisat näkyivät myös olympiabrändin arvossa, joka nousi 37 prosenttia vuosina 2021– 2024. Terho nostaa esiin KOK:n ja Kansainvälisen paralympiakomitean välisen eron. Urheilijavaliokunnassa on 23 jäsentä, joista jokainen kuuluu johonkin KOK:n valiokuntaan. Kun kaikki jäsenmaat saivat ilmaista kantansa Venäjän ja Valko-Venäjän osanotto-oikeudesta paralympialaisiin, niin se johti boikotissa olleiden maiden pääsyyn kisoihin täysin oikeuksin. KOK:n pitkäaikainen suomalaisjäsen Peter Tallberg oli 1980-luvun alussa perustamassa urheilijavaliokuntaa, jota hän johti vuosina 1982–2000. 1981, o. KOK:n luonnetta on muuttanut myös jäsenistön vaihtuminen. Hän on kuulunut myös maailman antidoping-järjestön WADAn hallitukseen ja urheilijavaliokuntaan. Korona vaikutti vahvasti Tokion ja Pekingin olympiakisojen läpivientiin. Suurtapahtumavetoinen urheiluliiketoiminta on erittäin näkyvää, mutta se on silti suhteellisen pieni tekijä globaalissa bisneksessä. Laaksonen) • KOK:n jäsen 2018–2026 • KOK:n urheilijavaliokunnan puheenjohtaja 2021–2026 • Maailman antidopingtoimiston (Wada) hallituksen ja urheilijakomitean jäsen • Euroopan olympiakomiteoiden liiton hallituksen jäsen 2025– • Suomen olympiakomitean jäsen 2013–2016 ja 2018– • Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen 2014–2024, varapuheenjohtaja 2024 • Kaksi olympiapronssia jääkiekossa (1998 ja 2010) ja neljä MM-pronssia (2000, 2004, 2008, 2009) • Vuoden naiskiekkoilija 2002 ja 2006 • Kauppatieteiden maisteri 2013 • Suomen urheilun lähettiläs -tunnustus Urheilugaalassa 2022 kokoontumisalusta. Ihan sama, mikä on tausta ja mistä päin maailmaa tulee. Urheilijanäkökulma vahvistunut Terho voitti urheilijavaliokunnan puheenjohtajavaalissa venäläisen 2000–2010-lukujen seiväshyppytähden Jelena Isinbajevan. 14 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 Yksi maailman vahvimmista urheilubrändeistä Pariisin kesäkisat onnistuivat KOK:n näkökulmasta erittäin hyvin. Vain 24 miljardin dollarin arvoiseksi luokiteltu amerikkalaisen jalkapallon NFL-liiga on urheilubrändinä arvokkaampi. Eri maailmankolkilta halutaan myös osallistua voimakkaammin päätöksentekoon. KOK on pitänyt olympiakisoja ja -liikettä koskevan päätöksenteon tiukasti omissa käsissään. Suomalaisyrityksistä Nokian liikevaihto on 19,9 miljardia euroa ja brändin arvo 5,5 miljardia dollaria. Voimasuhteet ovat muuttuneet kansainvälisessä urheilussa sekä kilpailuareenoilla että päätöksenteossa, mikä heijastelee maailmanlaajuisen geopoliittisen kehityksen suuntaa. Terho sanoo toiminnan KOK:ssa avanneen omia silmiään näkemään maailman muuttumisen. Kisat tavoittavat valtavan määrän ja tuovat toivon pilkahduksen tai tauon kaikesta pahasta uutisoinnista, näkee Terho. s. Jäsenet eivät enää ole myöhäiskeski-ikäisiä miehiä Euroopasta. Vuonna 2026 KOK:n palveluksessa on yli tuhat työntekijää ja se on yksi suurimmista ei-valtiollisista kansainvälisistä järjestöistä. KOK alkoi kasvaa järjestönä Juan Antonio Samaranchin puheenjohtajavuosina, joiden alussa 1980 työntekijöitä oli parikymmentä. Terho toimi hallituksen lisäksi markkinointi-, laki-, kisajärjestäjäja kisalajivaliokunnissa sekä erilaisissa työryhmissä. Olympialiike ei voi ohittaa geopolitiikkaa Olympialiikkeelle 2020-luku on ollut koko maailman tavoin hankala vuosikymmen. – Maailma muuttuu niin vauhdilla, että KOK:n on pakko muuttua mukana, jos olympialiike haluaa pysyä relevanttina toimijana, sanoo Terho. Hän korostaa, että sovituista yhteisistä arvoista on tietenkin pidettävä kiinni. – Pariisin kisat ja niiden onnistuminen olivat äärimmäisen tärkeitä, sitä ei käy kieltäminen, toteaa Terho. Brand Finance-tutkimuksen mukaan olympiabrändin arvo oli 11,4 miljardia dollaria vuonna 2024. KOK on tunnettu taidostaan selvitä erilaisissa geopoliittisissa tilanteissa, mutta se ei voi toimia ottamatta huomioon maailmanpoliittisia suhdanteita ja talouden reunaehtoja. KOK:ssa hallitus on pitänyt kisaosallistumista koskevan päätöksenteon itsellään. Samaranchin kauden päättyessä vuonna 2001 henkilökuntaa oli noin 250. Muun muassa Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea, Lähi-idän maat ja monet Latinalaisen Amerikan maat ovat aktiivisia toimijoita myös olympialiikkeessä. Venäjän täysimittainen sota Ukrainaa vastaan on luonut poliittisia jännitteitä, joita Lähi-idän tilanne on lisännyt. Urheilullisesti ne tarjosivat lukuisia huippuhetkiä, järjestelyt toimivat ja pelätyt turvallisuusuhat eivät realisoituneet. Terhon mukaan KOK:n on olympiakisojen yhdistävän luonteen vuoksi harkittava tarkkaan, miten pitkälle se pyrkii vaikuttamaan maailmanpolitiikkaan urheilun avulla. Järjestäjämaa Ranska hyödynsi kisojen tuomaa näkyvyyttä maksimaalisesti. Urheilujärjestön liiallinen yritys vaikuttaa politiikkaan vie Terhon mielestä pitkällä tähtäimellä pohjan tarjota riittävän puolueeton Emma Terho (s. – Urheilussa on parasta se, että se on oikeastaan tällä hetkellä maailmassa ainoa asia, joka voi koota ihmiset ja katsojat yhteen. Maailman kalleimman brändin Applen arvo on 575 miljardia dollaria. Toisen suuren urheilutoimijan FIFAn liikevaihto on MM-kisavuonna 2026 noin kymmenen miljardia dollaria. Alkuvaiheessa valiokuntaan kuului myös olympialiikettä vuosina 2013–2025 johtanut Thomas Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen 2014–2024, varapuheenKaksi olympiapronssia jääkiekossa (1998 ja 2010) ja neljä MM-pronssia (2000, Vuoden naiskiekkoilija Ku va : Ha nn es Pe nt til ä. Naisten määrä on noussut ja jäsenten keski-ikä laskenut. KOK:n liikevaihto oli vuosina 2021–2024 yhteensä 7,7 miljardia dollaria. Urheilijoiden saatetaan odottaa ratkaisevan ongelmia, joita poliitikot ja maailman johtajatkaan eivät kykene selvittämään. Hän korostaa urheilun olevan olympiakisojen luoman yhteisen kokemuksen ytimessä. Maaliskuussa 2026 KOK:ssa oli 106 jäsentä, joista 46 naisia (43,4 %)
– Lähdin mukaan ehkä vähän skeptisellä asenteella, kun urheilijasta päättäjäksi hypätessä en oikein tiennyt mitä on edessä. Minun oli myös pakko kuunnella roolini kautta eri näkökulmia, vaikka tietenkin toin omat ajatukset esiin ja arvomaailmani näkyi joka keskustelussa. Tai sitten arvostellaan urheilijoiden ulkonäköä, tiivistää Terho. ◆. Jos johto osoittaa haluavansa kuunnella, niin se valuu läpi koko organisaation, mikä tietenkin nostaa entisestään urheilijoiden asemaa, arvioi Terho. Monimutkaisten kysymysten pelkistäminen ei myöskään välttämättä onnistu päiväkohtaisessa journalismissa. Nykyisin kuitenkin olympialiikkeen peruskirjaa myöten sanotaan, että urheilijoiden on oltava mukana kaikissa KOK:n elimissä, sanoo Terho. Häirintään puuttuminen ja mielenterveyden tuki korostumassa Olympialiike pyrkii Terhon mukaan vähentämään maailmanlaajuisesti urheiluun liittyvää epäasiallista käytöstä ja häirintää. Terho sanoo kokeneensa vaihtoehtoina olleen maksimoida vaikutusvalta järjestön sisällä tai lähteä tekemään isoja linjavetoja julkisuudessa. Terho arvelee, että hänen oma taustansa on lisännyt herkkyyttä kuunnella erilaisia näkemyksiä. Mietinnässä on tällöin yhteistyöstä urheilijoille koituva hyöty, joka voi liittyä taloudelliseen tukeen tai kaksoisuran mahdollistamiseen. Joskus jos lähtee hirveästi huutelemaan keskeneräisiä asioita julkisuudessa, niin se pienentää vaikutusmahdollisuuksia siellä missä päätöksiä aidosti tehdään, sanoo Terho. Osaltaan urheilijoiden aseman korostumiseen on vaikuttanut se, että edellinen puheenjohtaja Thomas Bach ja nykyinen puheenjohtaja Kirsty Coventry ovat olympiakultaa voittaneita urheilijoita. Ohiossa Yhdysvalloissa Terho opiskeli ja pelasi jääkiekkoa vuosina 2000– 2004. Kisoihin osallistui hiukan yli 11 000 urheilijaa. Pariisin olympiakisoissa 200 maata saattoi kokoontua yhteiseen tapahtumaan. Terho muistuttaa Coventryn osallistuneen vielä vuoden 2016 Rion olympiakisoihin, joten urheilijan arki on hänellä vielä hyvin muistissa. – Se on toteutettavissa oleva, mutta pitkällä tähtäimellä todella hyödyllinen asia, tiivistää Terho. Urheilijoita koskettavat esimerkiksi lajikohtaiset karsintajärjestelmät, joita muutettaessa on kuultava myös heitä. Hän kuului Suomen jääkiekkoliiton hallitukseen kymmenen vuotta. Tilanteeseen vaikuttavat poliittiset olot ja kulttuuriset tekijät, minkä vuoksi tarvitaan alueellisia toimijoita, joihin voi ottaa luottamuksellisesti yhteyttä kaltoinkohtelusta. Olympialiikkeen perustoiminta ei nouse otsikoihin, sen sijaan ison kansainvälisen organisaation epäonnistumiset huomataan, minkä jälkeen maineen palauttamisessa riittää työmaata. Terhon liikuntavinkki on käytännönläheinen. Mielenterveyden puhelinlinjalle (Mental health hotline) urheilijat voivat soittaa ja saada apua alueellisesti. Urheilijoiden asema KOK:n päätöksenteossa on vahvistunut Terhon mukaan niin maailmanlaajuisesti kuin alueellisesti. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 1 5 Bach. Pariisin ja Milano-Cortinan kisojen aikana urheilijoille oli tarjolla tekoälypalvelu, joka poisti eri sosiaalisen median kanavien kautta tulleet vihaviestit ennen kuin urheilija näki ne itse. Urheilijanäkökulman merkitys on Terhon mukaan korostunut esimerkiksi yhteistyökumppanuuksia solmittaessa. Hän kehottaa hyödyntämään kaikki mahdolliset arkiliikuntamahdollisuudet. – Toki sosiaalisessa mediassa vihapuhe on lisääntynyt jokaisella osa-alueella, mutta urheilijat ovat tavallaan vapaata riistaa. Hän on mukana valmennustiimissä Grankulla IFK:n U14-jouk kueessa, jossa hänen oma poikansa pelaa. Viestien muotoa mietittävä tarkkaan Näkyvyytensä vuoksi KOK on Terhon mukaan koko ajan tarkastelun kohteena. Kausi 2007–2008 vierähti Venäjällä Nižni Novgorodin joukkueessa. KOK:lla on myös Mental fit -ohjelma, joka keskittyy urheilijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Eri puolille maailmaa on perustettu tai perustetaan yhteensä viisi turvallisen urheilun keskusta (Safe Sport Regional Hub). Töihin tai kouluun kannattaa kulkea ainakin osa matkasta pyöräilen tai kävellen. Terho toimii edelleen liiton seuratoimintavaliokunnan puheenjohtajana. KOK:n jäsenistä on nykyisin lähes neljäsosa urheilijavaliokunnan jäseniä. Esimerkiksi nuorten urheilijoiden lähipiirille annetaan työkaluja ja koulutusta siitä, kuinka tärkeää on tukea urheilijaa kokonaisvaltaisessa kasvamisessa myös muuten kuin urheilun saralla, kertoo Terho. Heistä vajaaseen 400 kohdistui erityisen paljon häiritsevää viestintää. Urheilu herättää paljon tunteita ja pettyneet penkkiurheilijat purkautuvat. Hän asui eri puolilla maailmaa lapsena isänsä ydinenergiasiantuntijana tunnetun Jukka Laaksosen töiden vuoksi. Suomalaisurheilijoista valiokuntaan ovat kuuluneet jääkiekkoilijat Jari Kurri (2002–2006) ja Saku Koivu (2006–2014). Vakavimmat uhkaukset ohjattiin suoraan viranomaisille. Arkiliikunta kannattaa aina hyödyntää Oman jääkiekkouransa Terho lopetti vuonna 2017. Kompromissit ja keskustelut ovat Terhon mukaan tehokkaampi tapa saada näkemyksiään ajettua kuin ehdottomuus. – En edustanut siellä Suomea tai pelkästään suomalaisia ajatuksia, vaan globaalia urheilijayhteisöä. KOK:n hallituksessa urheilijavaliokunnan puheenjohtaja tuo Terhon mukaan esille urheilijoilta tulleita viestejä. On mietittävä, miten toimitaan koko ajan paremmin esimerkiksi kestävän kehityksen saralla ja pystytään ottamaan suunnannäyttäjän roolia tasa-arvon osalta sekä sukupuolten että eri taustoista tulevien ihmisten kannalta, sanoo Terho Terho on ainoa KOK:n hallitukseen kuulunut suomalainen. Terho muistuttaa, että urheilija ei voi aina luottaa esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä tekemänsä ilmoituksen tulevan puolueettomasti käsitellyksi. – Urheilija ei ole vain kisaava robotti, joka voidaan unohtaa kilpailujen jälkeen. Hän pohtii Yhdistyneissä Kansakunnissa ilmenevän mielipiteiden kirjon ja niiden yhteensovittamattomuuden kertovan globaalin yhteisön vaikeuksista. Pariisin kisojen aikana poistettujen viestien yhteismäärä oli 10 000. – Totta kai johdolla on iso merkitys. – Ristivetoa eri suuntiin riittää, eikä kaikkien mieliksi voi olla. Hän näkyi asemaansa nähden varsin vähän julkisuudessa
Alle 4 000 asukkaan Bormio muuttui miesten alppilajien kansainväliseksi näyttämöksi totuttuun tapaan, sillä kylässä on perinteisesti järjestetty maailmancupin syöksyja super-G-kisoja. Edes oluenmyynti ei riittänyt tunnelmaa nostattamaan. Useat olympiakisat rinnakkain Perinteisesti olympialaiset on järjestetty yhdessä isäntäkaupungissa ja sen lähialueella. Kisojen hajauttaminen sai olympiakävijän pohtimaan, onko olympialaisten seuraaminen paikan päällä enää penkkiurheilijan kauden kohokohta. Muut kisojen suorituspaikat Dolomiiteilla olivat entuudestaan tuttuja hiihtoja vaellusreissuilta, Milano puolestaan jalkapallomatkalta. Syöksylaskun ja pujottelun yhdistävä kisamuoto ei houkutellut katsomoa täyteen. Ennen kisoja maalaillut uhkakuvat ruuhkaisista vuoristoteistä eivät ainakaan Bormiossa toteutuneet, sillä liikenne sujui vuorten välissä joutuisasti. Olympiakisojen arvoista spektaakkelia ei myöskään tapahtuma-alueella koettu, vaikka sveitsiläiset talviurheilun ystävät yrittivätkin pitää hyvää tunnelmaa yllä. Bormiossa tunnelma oli unelias, sillä kisojen oheisohjelma oli varsin kevyttä. Oma olympiakokemukseni muodostui Valtellinan laaksoon sijoittuvan Bormion alppikylässä. Olympialaiset on koettu joko paikan päältä tai seuraamalla mediasta. Hajasijoittelu ei välttämättä ole kisaturistin unelma.. Aikaisemmin talvikisat on nimetty yhden isäntäkaupungin mukaan ja rakennettu sen ympärille. Milano-Cortinan olympialaisissa Milano-Cortinan olympiakisoissa kilpailtiin ensimmäistä kertaa alppilajien joukkuekilpailussa. Myös näytöslaji vuorihiihto (ski mountaineering) järjestettiin Bormion rinteillä, kun alppihiihdon mitalit oli jo jaettu. 16 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 RIIKKA ROITTO, KM soveltavan liikunnan asiantuntija Liikuntatieteellinen Seura riikka.roitto@lts.fi Olympialaiset ilman olympiakuplaa A utoteitä oli suljettu Sveitsin ja Italian rajalla, ja väliaikaisia parkkipaikkoja oli rakennettu vuorten väliin peltoaukealle. Ilmapiiri jäi hyvin kädenlämpöiseksi verrattuna tiettyihin perinteisiin maailmancupin osakilpailuihin, eikä se johtunut edes suomalaisten alisuoriutumisista. Tapahtumalla on ollut symbolinen keskus, jossa olympiakokemuksen on voinut jakaa muiden turistien kanssa. Sama jatkui kisakylässä, jossa liikkuminen oli hyvin vaivatonta jalkaisin. Bormiossa olympiatunnelmaa täydensivät sosiaalinen media sekä perinteisempi tiedonvälitys. Kisabussit kuljettivat turisteja Livignoon ja Bormioon maailman kauneimmaksi valitun Berninan junareitin pysäkeiltä. Olympiatapahtumat järjestettiin vuoropäivin Livignossa ja Bormiossa. Kuva: Riikka Roitto Eri paikkoihin sirotelluissa olympiakisoissa katsojien kokemukset poikkeavat toisistaan. Hajautetut talviolympialaiset tuottivat erilaisia kokemuksia olympialaisista. Siirtymisiin oli varattava reilusti aikaa, koska italialainen julkinen liikenne voi yllättää
Kuva: Riikka Roiton kotialbumi. Bormiossa maalialueella alppihiihtäjien urheilusuorituksia seurattiin pääosin omien laitteiden tai yhteisen näytön kautta. Yksi yhteisesti koettu urheilujuhla on hajonnut useiksi rinnakkaisiksi kertomuksiksi. Algoritmit muokkaavat olympialaista kertomusta, jolloin jokainen voi kokea kisat omanlaisenaan, toisistaan eroavina visuaalisina tarinoina. Maaliin laskeneiden urheilijoiden ja yleisön välinen vuorovaikutus muistutti kisaturisteja olympialaisten fyysisestä läsnäolosta. Bormiossa nähtynä kisat itsessään olivat hyvin rajattu ja paikallinen kokemus. Medioissa olympialaiset olivat laaja ja kokonaisvaltainen elämys jatkuvana lähetysvirtana. Olympialaisten performanssi ei rajoitu enää kilpaladuille tai -rinteisiin; se jatkuu Instagramissa, TikTokissa ja lehdistötilaisuuksissa. Alppihiihtäjä Lindsey Vonnin (2,7 miljonaa seuraajaa) kaltaisia Milano-Cortinan olympialaisten somen superjulkkiksia olivat pikaluistelija Jutta Leerdam, freestylehiihtäjä Eileen Gu ja taitoluistelija Amber Glenn. tämä ei toteutunut. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 17 Yhteisesti koettu urheilujuhla on hajonnut useiksi rinnakkaisiksi kertomuksiksi. Kisojen avajaisja päättäjäisseremoniat sisältävät paljon viittauksia isäntämaan historiaan, kansalliseen arvomaailmaan ja popkulttuuriin. Se ulottuu myös kisoille annettuihin merkityksiin. Urheilijat puolestaan vahvistavat kisoissa omia identiteettejään osa kaupallisina brändeinä ja toiset yhteiskunnallisina toimijoina. Nyyssönen ja Huttunen ovat kilpailleet nuorena alppihiihdossa kansallisella tasolla. Koetaanko olympialaiset tulevaisuudessa stadioneilla. Sekä Pariisin että Milano-Cortinan kisoissa sosiaalinen media on synnyttänyt olympialiikkeen sisälle enemmän mikrotarinoita, jotka korostavat suorituksien ohella urheilun taustalla tapahtuvaa toimintaa. Spektaakkeli ilman näyttämöä Milanon kisakylän viihtyisyyttä arvosteltiin, eikä siitä muodostunut urheilijoiden symbolista kohtaamispaikkaa samalla tavalla kuin aikaisemmissa kisoissa. Algoritmit kokoavat niistä jokaiselle oman olympiakokemuksen. Olympialaisten instituutio kerrostuu: kisat eivät enää ole yksi yhtenäinen kupla, vaan eri tahojen yhteistuotanto, jossa kaupalliset, kansainväliset ja lajikohtaiset intressit elävät rinnakkain. KOK:n mukaan kansainvälistä uutissisältöä Italiasta tuotti yli 3 000 kirjoittavan median sekä yli 8 000 televisioja radiotuotannon ammattilaista. Olympialaisista on tullut verkosto, jonka hajautus ei koske vain kisapaikkoja. Olympiaurheilijat tuottivat myös itse paljon taustatarinoita olympialaisista. Kulttuurin kontekstista olympialaisia luetaan, tulkitaan ja analysoidaan kuin taideteosta. Olympialaiset ovatkin siirtyneet modernista massamedian ajasta jälkimoderniin mediaympäristöön. Median murros on tuonut kisoihin omat mikronäyttämönsä. Perinteisten media-ammattilaisten päälle tulivat erilaiset lajiliittojen sisällöntuottajat, joiden tuotokset tavoittivat ihmisiä erityisesti osallistuvien joukkueiden sosiaalisessa mediassa. Vai riittääkö olympiakokemuksen saamiseksi reaaliaikainen jaettu reaktio. Vonn ja Leerdam ovat hyödyntäneet mediatilaa oman urheilijabrändinsä vahvistamiseen. Osa urheilijoista, kuten jääkiekkoilijat, majoittuivat NHL-liigan rahoittamiin huippuhotelleihin, mikä loi eräänlaisen rinnakkaisen kisakylän. Gu ja erityisesti Glenn ovat puhuneet ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta. Sosiaalinen media ja reaaliaikainen uutisointi tuottavat jatkuvaa kulttuurillista performanssia, jossa urheilusuoritus on vain yksi elementti. Medioiden murros vaikuttaa myös olympialaisten media-akkreditointeihin. Sosiaalinen media muokkaa myös penkkiurheilijan kokemusta olympialaisista, kun urheilutapahtuman yhteisöllisyys on mahdollista kokea reaaliajassa erilaisilla alustoilla, mukavasti kotisohvalta parhaiden mahdollisten kuvakulmien, hidastuksien sekä uusintojen kautta. Glennin poliittiset kannanotot LGBTQ+ yhteisön oikeuksista Yhdysvalloissa ovat lisänneet häneen kohdistunutta vihapuhetta. Myös Val di Fiemmessä hiihtäjillä on ollut oma hotelli, jossa oli suomalainen pihasauna. Aikaisemmin olympialaiset koettiin yhtenä suurena kansainvälisenä televisiospektaakkelina ja kollektiivisena näytelmänä. Yleisön kannustus ja reaktiot rakensivat yhteistä kokemusta. Jos olympialaisilla ei ole enää yhtä fyysistä eikä yhtä symbolista keskustaa, voi pohtia niiden ydinmerkitystä kisoja seuraavalle penkkiurheilijalle. Digitaalisilla alustoilla reaaliaikaisen tuloskeskeisyyden rinnalla kulkivat urheilijatarinat, kulissivideot sekä erilaiset viraalit meemit ja lyhytvideot, jotka Milano-Cortinan olympialaisissa käsittelivät paljon muutakin kuin vain mitalisijoja. ◆ Riikka Roitto, Samuli Nyyssönen, Lotta Kokkonen ja Tuomas Huttunen olympiatunnelmissa Bormiossa. Media tuottaa erilaisia olympiakokemuksia Nautiskeleva, jopa hidas olympiakokemus paikan päällä, olympiaradion tai perinteisen television kautta on kuin lämmin muisto lapsuudesta. Paikan päällä koettuna olympialaiset ovat kollektiivinen, yhteinen jaettu kokemus, joka korostaa olympialaisten suorituskeskeisyyttä ja urheilijoiden tuloksia kauden päätapahtumassa
Kuvat ylhäältä vasemmalta kellotaulun suuntaan: Sotkamon kunta, Opa Latvala/Nokian kaupunki, Jouko Kokkonen & Antero Aaltonen. Tämä näkyy liikuntapaikkojen vanhentumisena ja peruskorjaustarpeen nopeana kasvuna. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 ARI KARIMÄKI johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy ari.karimaki@nsconsulting.fi JAN NORRA johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy ILARI LESKELÄ asiantuntija North Sport Consulting Oy Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa kuntien olosuhdetyöhön Eri kokoisia kuntia yhdistää huoli taloudellisten resurssien riittävyydestä
Muita tärkeitä sisältöjä ovat alueellisen yhdenvertaisuuden, liikuntapaikkojen saavutettavuuden ja esteettömyyden sekä sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottaminen liikuntapaikkoja suunniteltaessa, rakennettaessa ja ylläpidettäessä. Liikunnan olosuhteilla tarkoitetaan seuraavassa laajaa kuntien ylläpitämää liikuntapaikkojen, tilojen ja liikkumisympäristöjen kokonaisuutta, jossa asukkaat harrastavat fyysistä aktiivisuutta. Nämä ovat lisäksi kustannustehokkainta liikuntapaikkarakentamista. Tärkeää on edistää myös kunnan sisäisiä eri palvelujen (esim. Kestävän kehityksen mukaiset ympäristöja energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät. asukkaat ja lajiliitot) luovat kasvavia paineita ja odotuksia liikuntapaikkojen toteuttamiselle. Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjassa (2023) on esitetty ekologisesti kestävän liikuntapaikkarakentamisen elementtejä, joita ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset, elinkaariajattelu, energiatehokkuus ja liikuntapaikoille matkustamisen aiheuttaman hiilijalanjäljen minimoiminen. Mahdollisuuksia tuo myös digitalisaation hyödyntäminen asiakaspalvelussa, liikuntapaikkojen suunnittelussa, käytönohjauksessa, valvonnassa ja käyttöasteen seurannassa. Erityisesti hybridihankkeiden ja ylikunnallisen yhteistyön lisääminen näyttää tärkeältä. Relevantin tiedon keruu ja yhteiset keskustelut luovat pohjaa onnistuneelle olosuhdetyölle. Vuoden aikana kahdessa työpajassa kertynyt aineisto viimeisteltiin raportiksi verkoston Teams-kokouksissa. Liikuntapaikkarakentamiselta odotetaan myös vastuullisuutta. Luontoja lähiliikunta koettiin Suomen erityisvahvuuksina, joihin kytkeytyy paljon positiivisia yhteiskunnallisia arvoja ja hyötyjä. Liikuntalaissa (390/2015) korostetaan eri väestön osien mahdollisuutta liikkua ja harrastaa liikuntaa. Myös luonnossa tapahtuva liikunta voi aiheuttaa sen kulumista. Liikuntapaikkojen rahoittamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon on jatkossa löydettävä uusia yhteistyökumppaneita ja -malleja. Ilmastonmuutos haastaa erityisesti talviliikuntapaikkojen toteuttamisen ja ylläpidon. Työsarkaa riittää myös liikkumisympäristöjen sekä liikuntaja urheilupaikkojen roolin kirkastamisessa kuntien vetoja pitovoimatekijöinä sekä osana kuntabrändin rakentamista. Tärkeää olisikin selvittää liikuntapaikkapalveluiden hyvinvointivaikutuksia ja viestiä niistä laajasti. Tähän liittyy kuntien liikuntapaikkainfran kasvanut korjausvelka sekä liikuntapaikkojen rakentamisen ja ylläpidon kustannusten jatkuva kasvu. Suunnitteluvaiheessa on syytä ottaa huomioon käytössä olevat resurssit, mikä voi vaatia myös joistakin liikuntapaikoista luopumista. Näiden lisäksi tärkeä taustalla vaikuttava kehityskulku on kuntien eriytyminen, joka ohjaa niitä sijoittamaan resursseja entistä enemmän paikallisten tarpeiden ja niiden toteuttamista säätelevien realiteettien pohjalta. Kehittyvän teknologian hyödyntäminen avaa paljon erilaisia näköaloja. Tiedolla informoitu päätöksenteko antaa vahvan tuen ja perustelut olosuhdeinvestoinneille tai peruskorjauksille. liikunta/nuoriso/ Ilmastonmuutos haastaa erityisesti talviliikuntapaikkojen toteuttamisen ja ylläpidon.. Mukana on ollut edustajia 43 kunnasta. Tarkastelemme kuntien liikunnan olosuhdetyötä Liikuntapalveluiden kehittämisverkoston (KuntaLiike) työpajatyöskentelyissä kerätyn aineiston avulla. Kuntien vanheneva liikuntapaikkainfra ei pysty tällaisenaan vastaamaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kuntien, seurojen ja yrityskentän yhteisistä hybridihankkeista sekä ylikunnallisista liikuntapaikkainvestoinneista on jo hyviä esimerkkejä. Olosuhdetyön uhkat ja mahdollisuudet Keskeiseksi olosuhdetyön uhkaksi koettiin kuntatalouden heikkeneminen. Lähtökohtana on ajankohtainen ymmärrys kunnan liikuntapaikkaverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Liikuntaolosuhteiden ja liikkumisympäristöjen merkitys tulisi nostaa esiin kuntastrategiaa ja kunnan brändityössä tehtäessä. Vastuullisuuden vaatimukset ja yleinen laatuodotusten nousu (mm. Työkaluja ja talkookutsuja Erilaiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat hyvä työkalu, mikäli niiden toteuttamiseen ja seurantaan sitoudutaan laajasti. Kuntatalouden näkymät sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kasvavat vaatimukset patistavat kuntia pohtimaan omaa liikuntaja liikkumisolosuhdetyötänsä uusilla tavoilla. Keinoina tähän nähtiin muun muassa liikuntapaikkojen yksityiskohtainen talousseuranta, käytön ja kehittämistarpeiden aktiivinen tarkastelu asukkaita osallistamalla sekä nykyteknologian hyödyntäminen ylläpidossa ja käytön seurannassa. Myös poliittisen ohjauksen lyhytjänteisyys koettiin uhkatekijäksi. Arkiliikkumisen hyödyt korostavat olosuhdetyön merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin osatekijänä. Kuntien liikuntapaikkapalveluiden rahoitusja tuottamismallien uudistaminen koettiin hyvänä mahdollisuutena kompensoida supistuvia resursseja. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 26 19 K untatalouden lisäksi olosuhdetyötä ohjaavat voimistuvat kestävyysja vastuullisuusvaatimukset. Kuntien eriytyminen voi myös vaikuttaa liikuntaolosuhteiden laadun vaihteluun alueellisesti. Alueelliset erot talviliikunnan järjestämisessä vahvistavat entisestään liikkumisen polarisaatiota. Ajankohtainen huoli on myös liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusten supistuminen. Esiin nousivat esimerkiksi energiatehokkaat, uusiutuvat ja ympäristöystävälliset liikuntapaikkaratkaisut sekä tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus. Yksittäisten kuntien taloudelliset mahdollisuudet luoda ja ylläpitää liikuntapaikkoja näyttävän heikentyvän merkittävästi. Esimerkiksi kuntatasoinen liikuntapaikkasuunnitelma on hyvä selkänoja liikuntatoimelle. Ympäristövaikutusten kokonaisvaltainen huomioiminen on tärkeää, sillä niitä aiheutuu jo rakentamista edeltävissä maankäytön muutoksissa (Posio 2025). Teknologinen kehitys kasvattaa liikuntapaikkapalveluiden osaamisvaatimuksia. Nämä kasvattavat investointi-, hankintaja ylläpitokustannuksia
2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 26 kulttuuri) tilatarpeita yhdistäviä hankkeita. • Teknologian ja kokeilukulttuurin hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia löytää uusia toimintatapoja. Ekologisuus ja kustannustehokkuus ovat tulevaisuudessa merkittäviä olosuhdetyön määrittäjiä. Tämäkin puoltaa ennakointityössä vahvistunutta käsitystä siitä, että olosuhdetyötä ja -osaamista on Suomen kunnissa aktiivisesti kehitettävä. KuntaLiike on kuntien liikuntajohdon ja liikuntapaikoista vastaavien viranhaltijoiden yhteistyöverkosto. Mukana olivat seuraavat kunnat: Forssa, Hamina, Hattula, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Janakkala, Joensuu, Keuruu, Kerava, Kokkola, Kontiolahti, Kotka, Kouvola, Kuopio, Kurikka, Lahti, Lappeenranta, Lempäälä, Liminka, Lohja, Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nokia, Orivesi, Pori, Porvoo, Raahe, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Sipoo, Somero, Sotkamo, Tuusula, Vaasa, Vihti ja Ylöjärvi. Tavoitteena on myös edistää kuntien liikuntapalveluihin ja -paikkoihin liittyvää kehittämistyötä ja yhteiskunnallista keskustelua. Tämä edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa osaamisen ja koulutuksen päivittämistä ja laajentamista. Toimenpiteinä kumppanuuksien kehittämiselle ovat seuratapaamisten lisäksi erilaiset kunnan poikkihallinnolliset suunnitteluprosessit, alueelliset liikuntapaikkojen tarveselvitykset ja paikallisen yrityssponsoroinnin toimintamallien luominen. Ekologisuuden osalta päähuomio kiinnittynee liikuntapaikkojen teknisiin ratkaisuihin. Kuntarajojen ylittäminen ja alueelliset liikuntapaikkapalvelut ovat yksi vastaus muuttuneeseen tilanteeseen. ◆. Verkoston tavoitteena on lisätä kuntien liikuntatoimijoiden tiedonvaihtoa ja yhteistyötä sekä vahvistaa ammatillista osaamista. Olosuhdetyötä kehitettävä aktiivisesti Kuntien taloustilanne määrittää hyvin keskeisesti liikunnan olosuhdetyötä. Jatkossa työtä on tehtävä entistä kustannustehokkaammin ja useimmissa kunnissa nykyistä pienemmillä määrärahoilla. Kun julkinen rahoitus olosuhteiden rakentamisessa muutoinkin vähenee, nostaa se harrastajien tilamaksuja. Tämä vauhdittaa kuntia harkitsemaan ja kokeilemaan uusia toimintamalleja sekä kumppanuuksia. Toisaalta kunnat ja paikallinen liikuntapolitiikkakin eriytyvät, joten valtakunnallisen ohjauksen merkitys voi keventyä entisestään. Kunnan liikuntatoimen aktiivinen yhteistyö teknisen palvelualueen kanssa luo pohjaa luontoja lähiliikuntaolosuhteiden kehittämisen lisäksi laajemmalle liikunnan ja liikkumisen olosuhdetyölle sekä avaa vaikuttamisen mahdollisuuden kunnan maankäytön prosesseihin. Toimintaympäristön muutokset haastavat myös perinteiset kuntarajat, sillä harrastamismahdollisuuksia haetaan sieltä mistä niitä on saatavissa. Kustannusten hillitsemiseksi yksi keskeinen keino tulee olemaan säästöjen hakeminen mittakaavaetujen avulla. Tässä kuntien yhteiset investointihankkeet ovat merkittävässä roolissa. Luontoja lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen on tärkeää kestävän kehityksen ja vastuullisen olosuhdetyön näkökulmasta. Ennakointityöhön osallistuneet kunnat Ennakointityöhön osallistuivat vuonna 2025 KuntaLiike-verkostoon kuuluneen 43 ison ja keskisuuren kunnan edustajat. Liikuntaolosuhdetyön strategiset painotukset ratkaistaan enenevässä määrin paikallisista tarpeista ja vahvuuksista käsin. Harvaan asutuilla alueilla kuntien välinen olosuhdeyhteistyö on tässä mielessä pienimuotoisempaa. Nämä olosuhteet ovat kustannustehokkaita ja palvelevat erityisesti omatoimisia liikkujia. Teknologian hyödyntäminen energiatehokkuuden parantamiseksi tai tekoälyn ja robotiikan kokeileminen liikuntapaikkojen hoidossa avaavat uusia mahdollisuuksia. Tekniikan lisäksi erilaiset ympäristöystävälliset valinnat kemikaalien ja polttoaineiden käytössä ovat tärkeitä. Kunnissa tulisikin panostaa luontoja lähiliikunnan olosuhteiden kehittämiseen erilaisten suunnitelmien ja konkreettisten toteuttamisohjelmien puitteissa. Näitä suotuisia valintoja onkin jo melko hyvin tehty, mutta toisaalta toimenpiteiden perustana tarvittavia ympäristökuormitustietoja ei ole juurikaan kerätty ja kuormitustavoitteiden asettaminen näyttää olevan alkutekijöissään (Pelkonen & Ståhl 2023). Aktiivinen verkostoituminen alan yrittäjien sekä kollegoiden kanssa on osa jatkuvaa oppimista. Toisaalta isoja olosuhdeinvestointeja on toistaiseksi tehty vain kasvuseuduilla (Karimäki & Leskelä 2024), joissa väestöä on runsaasti ja kulkuetäisyydet ovat kohtuullisia. Näiden lisäksi nostettiin esiin liikunta-alan yrittäjien paikallistapaamiset sekä lähikuntien liikuntajohdon ja päättäjien yhteiset olosuhdefoorumit