Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Punnittuja puheenvuoroja. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liik un ta & Tie de 2/2 4 KU N N AT & LII KU N TA 61 (2 ) 2/ 24 • 10 eu ro a Liikunnan arvonlisäverot Turussa käyttöön liikunnan harrastekortti Johanna Manninen: Kuntien roolia liikunnassa selkeytettävä teema: Kunnat & liikunta. Sähköinen LTS-infokirje. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi
Mitähän liikuntaväki, yhdessä koko kulttuurisektorin kanssa, voisi tehdä, että edes yksi suomalaismeppi ottaisi nämä asiat jatkossa keskeiseksi tavoitteekseen. Se, mitä EU tarjoaa kulttuurin, mukaan lukien liikuntakulttuurin, edellytysten kehittämiseen, ei ole ollut pääkohteita. Kunnille itselleen aukeaa uusia rahoituskanavia, mutta lisäksi ne voivat herätellä alueidensa yhdistysten ja seurojen väkeä havahtumaan eurooppalaisuuteensa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Samalla kun tutut kansalliset rahoitusmekanismit yskivät, EU tarjoaa uusia mahdollisuuksia. . Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Olisi kuitenkin syytä oppia näkemään toisin. Valittavat 15 meppiä ovat keskeisessä roolissa EU:n ja suomalaisen arjen vuorovaikutuksen kehittämisessä. Näissä rahoissa ei ole kansallisia kiintiöitä. Suomessa on kuitenkin totuttu mielikuviin Helsinkiin keskitetystä päätösvallasta. Ei siis kukaan! Ei ihme, että EU:sta välittyy Suomeen mielikuva, joka saa EU:n näkymään teknokraattisten pukuja jakkutyyppien byrokratiahelvettinä – ei kulttuurin ja liikunnan riemun tuottajana, tai ylipäänsä kaikessa inhimillisessä toiminnassa eurooppalaisia toisiinsa verkottavan arkitoiminnan helpottajana. Siksi se tukee myös liikuntaa ja urheilua. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Siksi EU:n tuomia paikallisia arkisia mahdollisuuksia ole vieläkään opittu täysin hyödyntämään. Muutama suomalainenkin seura, lajiliitto ja kunta on toki osannut hakea hankkeisiinsa merkittäviä tukisummia. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. 61. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Lisäksi liikuntaja urheilu ovat EU:n näkökulmasta tärkeä väline monien sen toimivaltaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä olisi Suomen liikuntaväelle ison yhteisen kaappauksen paikka. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. Siten lähes koko Suomessa tapahtuva ”maaseutujen” elinvoimaa lisäävä toiminta on näiden tukien mahdollinen kohde. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. K esäkuussa on EU-vaalit. Eurooppa ja EU ovat monelle suomalaiselle kaukana. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Kuvaavaa on, että yksikään suomalaismeppi ei istu näitä asioita pohtivassa EU-parlamentin Cult-valiokunnassa. V aikka EU:lla ei ole toimivaltaa liikunnan ja urheilun asioissa, se vaikuttaa myös urheilun arjessa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Se, että EU:n liikuntarahaa virtaa muualle, ei kuitenkaan johdu siitä, että EU-päättäjät suosisivat muuta Eurooppaa. EU:n liikuntamiljoonia jää ottamatta siksi, ettemme osaa – tai edes huomaa – pyytää niitä. Ja miten saisimme kunnissa, seuroissa ja järjestöissä aikaiseksi hankkeita, joilla EU:n liikuntarahaa tulisi enemmän myös Suomeen. Myös liikunnan ja urheilun kentillä sekä niihin liittyvässä paikallistasojen päätöksenteossa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Tämän olemme nähneet etenkin kilpailuja ympäristölainsäädännön kohdalla. Lisäksi sporttihankkeita tuetaan merkittävillä summilla myös maaseuturahastosta. Etenkin kuntien olisi hyvä olla hereillä. Erasmus+Sport -potissa on joka kevät tarjolla isoja tukimahdollisuuksia. Valtion ja kansallisen keskusvallan merkityksen nähtiin kaventuvan, mutta kuntien, maakuntien ja organisaatioiden itsenäisiä mahdollisuuksia integraatio jopa kasvatti. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Suomen EU-strategiassa on aina korostunut kovan talouden arvoihin keskittyminen. Eurooppa on paikka, jonne Suomesta mennään – ei paikka, jossa joka päivä olemme ja elämme. Hankkeet pisteytetään ja parhaat palkitaan, kansallisuuksia ei huomioida. Rahoitusten kohteina on kuitenkin vuodesta toiseen suhteettoman vähän suomalaisten kuntien, seurojen, liittojen tai järjestöjen hankkeita. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Lisää olisi kuitenkin tarjolla. Vaalit lähestyvät. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Missä EU, siellä mahdollisuus K un Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1990-luvulla, nähtiin tapahtuvan yhtä aikaa kaksi näennäisen ristiriitaista prosessia: globalisaatio ja lokalisaatio. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. EU:n näkökulmasta 95 prosenttia Suomesta on maaseutua
Gagnon 59 Ratkaiseva katse ennen suoritusta Matias Häkkänen 2/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Parauimari Nader Khalili harjoittelee Vaasan uimahallissa ja sen kuntosalilla päivittäin. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 10. Vuonna 2023 hän saavutti vapaauinnissa kultaa Virtus Global Games kisoista. Seuraava tähtäin on parauinnin EMkilpailuissa Madeiralla huhtikuun lopulla. Khalili oli ensimmäinen kehitysvammainen suomalaisur heilija Tokion vuoden 2021 paralympialaisissa sitten vuoden 1998 Naganon kisojen. Eila Ruuskanen-Himma POHDITTUA 64 Biotieteillä oli aikansa, nyt on yhteiskunta tieteiden vuoro . L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS: Missä EU, siellä mahdollisuus Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA: Sitä kuntaa kiittäminen, jonka paikoilla liikut Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 23 LÄHIKUVASSA: Anna Kankaanpää "Haluaisin olla ujojen tutkijatyyppien innostaja” Jouko Kokkonen 25 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Kasper Salin Yhteiskuntatieteet: Anna-Katriina Salmikangas Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Terveystieto: Kristiina Ojala 62 POLTTOPISTEESSÄ Kunnat liikauttavat Suomea Arto Hautala 63 EMERITA IHMETTELEE Miksi moninaisuutta ei osata johtaa. Teijo Pyykkönen 65 Samasta henkilöstä oltava moneksi kunnissa Matti Hakamäki & Salla Turpeinen 66 ARVIOITUA 71 STADION 50 VUOTTA SITTEN Kenen ehdoilla työpaikkaliikuntaa. Amaajoukkueuimari saavutti myös ensimmäisenä suomalaisena viisi lajivoittoa parauinnin World Series sarjan Kairon osakilpailussa mar raskuussa 2023. Peltonen & Dominique D. Hyvät harjoittelumahdollisuudet ovat taanneet tien menestykseen. vai onko. VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 73 Nuorten luontoon kuuluminen Maarit Marttila & Mari Pienimäki 83 Fyysinen aktiivisuus 4–6vuotiailla Janne Kulmala, Tuomas Kukko, Harto Hakonen, Anette Mehtälä, Piritta Asunta, Arja Sääkslahti & Tuija Tammelin 10 Johanna Manninen: "Kuntien roolia liikunnassa kirkastettava" Jouko Kokkonen 14 Liikunnan arki on kuntien käsissä Jari Kupila 17 Yhteiskuntatieteet tuottavat ymmärrystä liikkumisen ilmiöistä Hannu Itkonen & Arto Nevala 20 Piilotutkimus: Liikkumista kertyy pienille lapsille eniten kaupungeissa Anette Mehtälä, Arja Sääkslahti & Tuija Tammelin TEEMA: Kunnat & liikunta 32 Kiitos kuntien tilankäyttö edullista seuroille Ari Karimäki 35 Turku muokkaa liikuntapalveluitaan reippain ottein Jouko Kokkonen 39 Liikkuminen ei jää paikoista kiinni Kiuruvedellä Jouko Kokkonen 42 Liikkumisohjelmat kuntien liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä Henni Syväoja 45 Pyöräilyn olosuhteet kohentuvat eri puolilla Suomea Marianne Turunen 49 Soveltavan liikunnan palveluita käyttävät kunnissa etenkin naiset Riikka Roitto & Timo Ala-Vähälä 52 Liikuntapalveluiden arvonlisävero vaihtelee Jouko Kokkonen 55 Elimistö lujilla ääriolosuhteissa Juha E
Laiska liikkumisen paikkojaan lukee, mutta pääosan liikun takokemuksista ovat mahdollistaneet kunnan rakennuttamat ja ylläpitämät olosuhteet. Se ensimmäi nen, hiukan muodollisempi, oli ollut viikkoa aikaisemmin. Silloinen appiukkoni tuumi hiukan yllättyneenä, että sinähän pärjäsit Taanilan kanssa. Seuraavaksi kiirehdimme kehumaan uimahal litiheyttämme. . JOUKO KOKKONEN. Ostarilla olen käynyt uimahallissa ja kuntosalilla. Hyvinvointialueista EteläPohjanmaalla ollaan jäädyttä mässä henkilöstön liikuntaedut. Varkaudessa kaupunki lakkauttaa kymmenen leikkikent tää. Linjaus ei myöskään lisää houkuttelevuutta työnantajana. Suomalaisesta liikuntapaikoista puhuttaessa muistetaan aina mainita, että olemme maailman huipulla, kun niiden määrä suhteutetaan väkimäärään. Ja ostarin alta väestönsuojasta löytyy kuntokellari, jonne minut on joh dattanut Arto Tiihonen. Vesilii kunnalla riittää kysyntää kaikenikäisissä, mutta kuntien kyky tarjota sitä vaihtelee. Ulkoilua moi nen ei ainakaan edistä. Pienemmät joutuvat miettimään, pystyvätkö säilyttämään hallin palvelutarjonnassaan. Tai onko tilanne Tuntematonta sotilas ta mukaillen se, että ”esihenkilöt lyö sulle semmoset rätingit, että sulla ei voi olla ahdasta”. Asikkalassa käyttökiellossa oleva Vääksyn jäähalli ajautui konkurssin tehneeltä halliyhtiöltä helmikuussa 2024 kunnan haltuun. Olin kuunnellut paljon Taanilan radioohjelmia. Auttoi pohjustus minuakin. Ja tietysti lukuisia tuokioita FC Kontun ja HPS:n tekonurmilla. Enemmin tai myöhemmin moni halleista on päätynyt kunnalle. Vähän mutkia suo ristaen voi sanoa isojen kuntien korjaavan hallinsa tai raken tavan kokonaan uuden. Kannattaa muistaa Janne Kulmalan tämän lehden lopusta löytyvän tutkimusartikkelin ha vainto ”varhaiskasvatusympäristö onnistuu saamaan myös vähiten liikkuvat lapset liikkeelle”. Mutta val tiolle, hyvinvointialueille ja kunnille on ominaista myös se, että niiden toimet ovat usein suloisen ristiriitaisia. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kivikon liikuntapuistossa olen hiih dellyt, hölkännyt, kävellyt ja jopa sauvakävellyt. Minulla oli ilo ja kunnia päästä Taanilan haastatel tavaksi Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa 2008. En ollut läheskään kaikesta samaa mieltä, mutta kuulostelin kernaasti hänen sanankäyttöään. Aiheena oli väitöskirjani Kansakunta kilpasilla – Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. Tuli ikään kuin koettua toinen väitöstilaisuus. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 O len liikkunut ja liikuskellut Suomessa aika monella paikkakunnalla. Lusikoinnin ja haarukoinnin lomassa Taanila tenttasi minua. Hupikeilailua, kylpylässä lillumista ja kun tosalikäyntejä on silloin tällöin kertynyt yksityisellä puolella. Jääkiekkoliitto lobbasi ja kiekkomenestys buustasi. Usein hallin rakensi paikallisen seura tai yrittäjän perustama yhtiö. Parhaimmillaankin yksityiset liikuntapaikat täydentävät koko kansan näkökulmasta kuntien palveluita. Helsinki keskittää varhais kasvatusta suuriin päiväkoteihin, joiden pihoilla ei aina ole riittävästi tilaa liikkua. Mikä oli pärjätessä, kun kysymykset ja väitteet olivat teräviä. Taa nila teki haastattelun pohjatyöt hyvin. I so murhe kunnille ovat liikuntapaikat, joiden ylläpitoon, saati korjaamiseen niillä ei oikein ole varaa. J ulkinen valta pyrkii edistämään kovasti liikuntaa. Varmasti sain myös vaikutteita, vaikka en yhtä leikkaavaan sanansäilän heilutteluun kykenekään. Kävimme ennen haas tattelua syömässä nationalismiaiheeseen sopivasti hernekeit toa ja pannukakkua Kappelissa. Ilman kun tia liikkumisen kirjomme olisi paljon pienempi. Periaatteellinen viesti on pal jonpuhuva: ei työnantajan kannata tukea liikuntaa. Ikärakenteen muutos, kuntien mahdollisuuk sien eriytyminen, sisäinen ja ulkoinen muuttoliike vaikutta vat liikuntapaikkojen käyttöön ja tarpeeseen. Uimahallien ohella jäähallit tuottavat päänvaivaa monel le kunnalle. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Tämä ker too karusti, että ennaltaehkäisy taitaa jäädä akuuttien ongel mien jalkoihin jopa hyteorganisaatiossa. Olemme niin tottuneita kunnallisiin liikuntapaikkoihin, että pidämme niitä melkein itsestäänselvyytenä. Omilla kulmilla Kontulassa olen voinut käyttää useita Hel singin kaupungin suoraan tai välillisesti omistamia paikkoja. Ronskisti yleis täen osassa Suomea liikuntapaikkoja on yllin kyllin ja toisaalla niistä on pula. Koulujen sa leissa olen jonkin verran hikoillut sählyn ja jalkapallon hou kuttamana. Toki jäljelle jää 20 kenttää, mutta nuorimpien kaupun kilaisten kannalta menetys on iso. Levillä, Pyhällä, Oloksella, Saarise lällä, Vierumäellä ja Ylläksellä olen hiihdellyt yrittäjien yllä pitämillä reiteillä. Halleja valmistui nopealla tahdilla 1980–2000lu Sitä kuntaa kiittäminen, jonka paikoilla liikut vuilla. Mieleen tulevat nopeasti Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkko nummi, Kiuruvesi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Leppävirta, Lieksa, Maarianhamina, Nurmijärvi, Oulu, Piela vesi, Porvoo, Muonio, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sipoo, Sulkava, Turku, Tuusula, Vantaa, Varpaisjärvi, Varkaus ja Ylivieska. Vaan mikä on uimahallien tulevaisuus. Tilanne ei välttämättä ole kaikil ta osin pysyvä. L opuksi muisto maaliskuun alussa kuolleesta Hannu Taanilasta. Metsähalli tus karsii voimallisesti taukopaikkaverkostoaan
Kuva: Antero Aaltonen. Helmikuussa 2024 LTS:n hallitus hy väksyi soveltavan liikunnan toiminta suunnitelman, jonka pohjalta seura edistää tiedolla johtamista ja tutkitun tiedon käyttöä soveltavassa liikunnas sa. Aikuisten suositusta tar kasteltiin 83 000 kertaa, lasten ja nuorten suositusta 47 000 kertaa ja yli 65vuotiaiden suositusta 38 000 kertaa. Jatkossa pyrimme tuomaan sovelta van liikunnan näkökulmaa yhä voimak kaammin mukaan myös liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liittyvissä verkostoissa ja hankkeissa, kertoo pää sihteeri Jari Kanerva. Alan koulutusta LTS järjestää vuosittain. Tampereen Urheilulääkäriaseman ja UKKinstituutin yllä pitämällä terveurheilija.fisivustolla vierailtiin vuonna 2023 yhteensä 356 000 kertaa. Suosituin osio oli infektioita ja urhei lua koskeva sivu, jolle kertyi 25 000 katselukertaa. Liikkumisen suositukset kiinnostivat verkossa Eniten käyntejä UKK-instituutin verkkosivustolle keräsi vuonna 2023 liikkumisen suosituksia käsittelevä osio. LTS:n rooli on ollut kes keinen useiden valtakunnallisten sovel tavan liikunnan kehittämisprojektien toteuttamisessa. UKKinstituutin ja Metropo lia Ammattikorkeakoulun kokoaman niskan ja hartianseudun harjoitusohjelman esittelysivuun tutustuttiin lähes 57 000 kertaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 5 ajassa Soveltavan liikunnan asema vahvistuu LTS:n toiminnassa Liikuntatieteellinen Seura (LTS) haki opetus ja kulttuuriministeriöltä (OKM) lisärahoitusta yleisavustukseensa so veltavan liikunnan kehittämiseksi Suo messa, kun Soveltava liikunta SoveLi ry päätti lopettaa toimintansa joulukuus sa 2023. OKM myönsi lisärahoituksen tähän tarkoitukseen. Sille ker tyi lähes viidesosa 1,2 miljoonasta katselusta, joiden määrä nousi edellisvuodesta 14 prosenttia. LTS koordinoi valtakunnallista Soveltavan liikunnan tutkimus ja kehittämistyöryhmää. – Lisäämme ja tiivistämme yhteis työtä eri oppilaitosten sekä tutkimusor ganisaatioiden kanssa, jotta soveltava liikunta näkyisi paremmin esimerkiksi valtakunnallisissa väestötutkimuksissa. Hallitus päätti myös perustaa uuden viestinnän suun nittelijan toimen, jonka yhtenä paino pisteenä tulee olemaan soveltava lii kunta. LTS tarjoaa myös ajankohtaista tut kittua tietoa soveltavan liikunnan am mattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Seura on lisäksi mukana soveltavan liikunnan verkos toissa, muiden organisaatioiden asian tuntijaryhmissä sekä alan hankkeiden ohjausryhmissä. Toukokuussa 2023 julkistettu päänsäryn konservatiivisen hoidon esittely kiinnosti monia. Myös vam mojen ennaltaehkäisyä ja ravitsemusta käsitteleviä sisältöjä tarkasteltiin usein. Soveltavan liikunnan toimintasuunni telman mukaisesti LTS:n hallitus nimitti KM Riikka Roiton soveltavan liikunnan asiantuntijan toimeen
Morejon luennoi inkluusiosta kaupunkitilassa ja Hilvoorde keholli desta virtuaaliympäristössä. Toinen yksin omaan verkossa toteutettava päivä on maksu ton. EASS:n puheenjohtajana toimii yliopistonlehtori Hanna Vehmas Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiede kunnasta. Aineisto kerätään kyselyllä ja haastatteluilla. Liikunnan ja urheilun kentillä monikielisyyttä ja kielen rooleja on tois taiseksi tarkasteltu vähän. Oulun liikuntalääketieteen päivät https://odl.fi/palvelut/odlliikuntaklinikka/haluan osallistuakoulutuksiinjaluennoille/oulun liikuntalaaketieteenpaiva Kuva: Antero Aaltonen Kuva: ODL. Lisäksi kokemuksista voi kertoa toukokuun loppuun saakka ottamalla yhteyttä Eva Rönkköön, eva.ronkko@lts.fi. kesäkuuta 2024 Madridissa. Kielitaito voi mahdollistaa tai estää toi minnan yhteiskunnan jäsenenä ja osallistumisen liikuntayhteisöön. Hanketta rahoittaa opetus ja kulttuuriministeriö. Mansfieldin aiheena on inkluusio yhteisöliikunnassa. Ilmoittautuminen päiville päättyy 15. Konferenssi pääpuhujia ovat professori Louise Mansfield (Brunel University), apulaisprofessori Paul Dimeo (University of Stirling), professori Sara Morejon (University Raul Llull) ja professori Ivo van Hilvoorde (Vrije Universitet). huh tikuuta. kon ferenssi järjestetään 4.–7. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 ajassa Haussa monikielisyyden lisäymmärrystä K ielikäytännöt Ja niiden seuraukset eri liikuntaympäristöissä hanke selvittää monikielisyyden tilaa liikuntayhteisöissä. Hanke lisää ymmärrystä monikielisyydestä ja siihen liittyvistä kieli käytännöistä liikunnan eri toimintaympäristöissä, kuten huippuurhei lussa, seuratoiminnassa, julkisissa palveluissa ja harrasteporukoissa. Dimeo käsittelee antidopingpolitiikkaa ja siihen liittyviä käytäntöjä. Tarjolla on tietoa yksilöllisyyden huomioi misesta harjoittelun, ravitsemuksen, psyykeen ja mittaamisen näkökulmista. LTS kokoaa selvityksen lisäksi yhteistyössä asiantuntijapaneelin kanssa suositukset osallisuutta tukevista käytännöistä monikielisissä liikuntaryhmissä ja joukkueissa. LTS:n toteuttamassa hank keessa tarkastellaan myös liikuntakentän eri toimintaympäristöjen kielikäytäntöjä. Päivät pidetään 25.–26.4.2024. Ensimmäisen päivän ohjelma on maksullinen. 20th Conference for the Sociology of Sport https://eass2024.com Oulun liikunta lääke tieteen päivät huhtikuun lopussa Oulun liikuntalääketieteen päivillä käsitel lään avauspäivänä teemaa ”Yksilöllisyys urhei lussa ja liikunnassa – kuka kehittyy ja menes tyy?”. Lisäksi ODL Liikuntaklinikan tutkijat esittelevät tutki mustietoa. Konferenssiin voi rekisteröityä osallistujaksi 28.5.2024 saakka. Liikuntasosiologit kokoontuvat Madridiin Euroopan liikuntasosiologian järjestön (EASS) 20. Ihmisen kokemus osallisuudesta on Rönkön mukaan yhteydessä kieleen ja kielikäytäntöihin. Selvitys ja suositukset julkaistaan syksyllä 2024. Toisena päivänä aiheena on liikuntalääketie teellisen tiedon hyödyntäminen hyvinvointi alueilla terveyden edistämisen tukena. – Selvitämme, miten kielikäytännöt luovat hyviä ja huonoja osalli suuden kokemuksia, kenen ehdoilla kielikäytäntöjä määritellään sekä millaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia valinnoilla on, ker too hankkeessa tutkijana toimiva Eva Rönkkö. Konfe renssin erityisteemoina ovat urheilu, demokratia ja epä tasa arvo
Näin ajateltuna yksi vahva ehdokas voisi olla lähimetsä. On osattava erottaa toisistaan hengästyminen ja hengenahdistus sekä hikoilu ja tuskan hiki.” Sydänfysioterapeutti Heidi Marberg, Diabetes 1/2024 ”Käyn kuntosalilla ja jumpissa, kävelen, tykkään liik kua. Mitä enemmän suoritat, treenaat, teet asioita, sitä enemmän pitäisi olla myös palauttavia asioita.” Ylilääkäri Arja Uusitalo, Latu & Polku 1/2024 ”Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten sanonut, että ala lukea tieteellistä tutkimusta terveysjutuista, olisin sano nut, että on todella kuivaa tekstiä. Juntunen on toiminut Paralympiakomitean pää sihteerinä vuodesta 2020. Varsin kustannustehokkaita ovat myös luontopolut, ulkoilureitit, hiihtoladut ja uimaran nat, mutta ne tarvitsevat vähintäänkin säännöllistä kun nossapitoa. Voikin kysyä, onko käyttämätön hiekkakenttä sittenkään kovin kustan nustehokas. Jotta he ehtisivät kokeilla ja harrastaa paljon eri lajeja, kuului vastaus. Liikuntapaikka on rakennettu ja varus teltu siten, että tekeminen sujuu tarkoituksenmukaisesti. Juntunen on toimi nut myös Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuodesta 2021. Olen tietyllä tavalla täysin unohtanut se, että minulle on tehty elinsiirto. Lähimetsässä voi harjoittaa vaikkapa umpihankihiihtoa, johon ei tarvita minkäänlai sia kunnossapitotoimia. Tällöin harrastajalla ei ole huolta siitä, että fyysinen pin nistely voisi johtaa tilasta aiheutuviin loukkaantumisiin. Säätiö jakaa apurahoina ja hanketukina yli puoli mil joonaa euroa vuosittain. Urheiluopistosäätiön toimitusjoh taja Jukka Hako jää eläkkeelle tämän vuoden aikana. Hän siirtyy tehtävään Suomen Paralympiakomitean pää sihteerin paikalta. ARI KARIMÄKI, LitT ari.karimaki@nsconsulting.fi ”Hengästyminen ja hikoilu kuuluvat liikuntaan. Lisäksi Youtubessa on helppo hiljentää trollit, jos sellaisia ilmes tyy.” Tubettaja Tapio Haarlaa (@kuntoilija82), Suunnistaja 1/2024 ”Vanhempainkokouksessa joku kysyi, miksi lapset tree naavat vain kerran viikossa. Liikuntapaikkojen varustelu johtaa väistämättä tuotan tokustannusten kasvuun. Ei var maan kovin huonosti, jos nyt vertailee vaikka Suomen ja Ruotsin menestystä.” Tukholman kirjeenvaihtaja ja käsipallojuniorin äiti Joanna Palmén, Kauppalehti 8.3.2024 Muualla sanottua Kuva: Suomen Paralympiakomitea. Nykyään luen ihan fiila reissa niitä tekstejä.” Biohakkeri Ilari Strömberg, Helsingin Sanomat 28.2.2024 ”Saamani kommentit ovat olleet 99prosenttisesti posi tiivisia. Perinteisesti liikuntapaikalla on tarkoitettu liikunnan ja urheilun harrastamista tai suorittamista varten varat tua tilaa tai aluetta. Esimerkiksi jalkapallon harras taminen on siirtynyt hiekkakentiltä lajia varten kehite tyille tekonurmille. Kustannustehokkain liikuntapaikka voikin olla arki nen liikkumisympäristömme, joka on meille kaikille saa tavilla. Jos tarkastelua laajennetaan nykykäsityksen mukaisesti liikunnasta liikkumiseen, avautuu kysymys eri tavalla. Metsän polut ovat muotoutuneet ajan saatossa, eikä koi ran ulkoiluttamisesta ja poluilla liikkumisesta aiheudu yhteiskunnalle kustannuksia. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 7 Riikka Juntunen Urheiluopistosäätiön johtoon Urheiluopistosäätiön toimitusjohtajana aloittaa toukokuun alussa 2024 LitM Riikka Juntunen. Lopulta suunnistusvideot ovat tietyllä tapaa aika neutraali aihe, jossa tunteet eivät ole pinnassa. ’Nyt on sen aika.’ Mikä vallankumouksellinen ajatus! Miten kävisi Suomen urheilumenestyksen, jos lasten harrastamista muutettaisiin inhimillisemmäksi. Jos niitä aletaan varoa, ei saada solutason hyötyjä, eikä liikunta sil loin toimi lääkkeenäkään. Tyhmä tiedekysymys Mikä on kustannustehokkain liikuntapaikka. Toisaalta tekonurmet houkuttelevat lajin harrastajia eri tavalla kuin hiekkakentät. Tätä ennen hän työsken teli Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n toi minnanjohtajana vuodesta 2010. Lääkkeet otan rutiinisti, enkä mieti asiaa arjessa.” Siirtomaksan vuonna 2016 saanut Teija Orava, Elinehto 1/2024 ”Mieti omaa päivääsi levon ja palautumisen kannalta. Elinpiirimme tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia liikkua hel posti
Nummela toimi aktii visesti LTS:n kuntotestausvaliokunnassa ja eri työryh missä. Vuo sina 1991–1996 ja 2000–2005 Nummela toimi Suomen Urhei luliiton ratakierroslajien lajivalmentajana. Raportin koostamiseen osallistuivat myös Timo Ala-Vähälä, Nina Peltonen, Aija Saari ja Reetta Hanhioja. Hänen tekstejään sisältyy useisiin suomenkielisiin valmennusta ja kuntotestausta käsitteleviin teoksiin. Ari Nummelan haastattelu: ”Jokaiselle löytyy sopiva kestävyys kuntotesti”, Liikunta & Tiede 1/2020. Julkaisun painetun version voi tilata Tiedekirjasta hintaan 10 euroa + postikulut. Urheilijoiden kuntotestauksen kehittämiseen ja laadun tarkkailuun Nummela osallistui koko työuransa ajan. Nummelan vuonna 1996 valmistunut väitöskirjatyö käsitteli pikajuoksun suorituskykyä anaerobisen energian tuoton näkökulmasta. LTS:n Tutkimuksia ja selvityksiä sarjaan sisältyvän julkaisun ovat toimittaneet Vilja Prinkey ja Riikka Roitto. Nummela tuli vuonna 1991 Kilpa ja huippuurheilun tut kimuskeskuksen palvelukseen. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/liikuttaako2023.pdf. Hän oli myös perustamassa KIHU:n liikkujille ja urheilijoille testaus ja valmennuspalveluja tar joa vaa KIHU Sports Lab yksikköä, jota hän johti useita vuo sia. Nummelalta ilmestyi yli 60 kansainvälistä vertaisarvioi tua tutkimusjulkaisua. Liikkujakyselyyn saadut yli 2 000 vastausta kertovat liikuntaa ja liikkumista mahdollistavista ja vaikeuttavista tekijöistä toimintarajoitteisten itsensä näkökulmasta. Liikuttaako 2023. Nummela kuului myös lehden toimituskuntaan 2000luvulla. Kokonaiskuvaa täydentää urheiluseuroille ja vammais, kansanterveys ja potilasyhdis tyksille suunnattu kysely, johon vastasi 234 seuraa ja 85 yhdistystä. www.lts.fi/liikuntatiede/ artikkelit/jokaiselleloytyysopivakestavyyskuntotesti Raportti toimintarajoitteisten liikunnasta Maaliskuussa ilmestynyt Liikuttaako 2023. Muutoin Nummela oli koko työuransa kihulai nen. Nummela luennoi usein LTS:n järjestämillä Kuntotestaus päivillä. Nummela kirjoitti testausmenetelmistä mm. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seuraja yhdistyskyselyn raportti tarkentaa merkittävästi kuvaa aihepiiristä. Liikuttaako 2023. Hän kehitti kuntotestaustoimintaa ja sen laatua jo Liikunta lääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys LIITE ry:ssä 2000luvun alkuun saakka. jou lukuuta 2023. on luettavissa maksutta LTS:n verkkosivuilla. Nummelan panos oli merkittävä kansallista urheilijates tausverkostoa luotaessa. Valmennukseen Nummela paneutui monipuolisesti. KeskiSuomen Urheiluaka temian toiminnanjohtajan tehtävää hän hoiti vuosina 2002–2003. Liikunta & Tiede lehdessä ilmestyi vuosien varrella monia hänen kirjoittamiaan artikkeleita. Hän oli syntynyt Raumalla 30.9.1962. LTS:n vuonna 2018 julkaisemaan Fyysisen kunnon mittaaminen teokseen. Hänen valmennet tavansa saavuttivat yli 200 SMmitalia, lukuisia arvokisaedus tuksia sekä nuorten EM ja MMmitaleja. Korkeanpaikanharjoittelun tutkijana ja soveltajana hänestä kehittyi kansainvälisesti arvostettu huippuosaaja. Nummela paneutui myös kuormittumisen ja palautumisen ymmärtämiseen ja monitorointiin. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 ajassa Kuva: Jouko Kokkonen In memoriam Ari Nummela 1962–2023 Kuntotestauksen monipuolinen kehittäjä Huippu-urheilun instituutti KIHUn johtava asiantun tija, liikuntatieteiden tohtori Ari Nummela kuoli 61vuo tiaana pitkän sairauden uuvuttamana Jyväskylässä 5
Tulosten mukaan fyysinen harjoittelu voi aiheut taa hermostollista sopeutumista sekä kortikaalisella että sel käydintasolla riippuen harjoittelutavasta. Kolunsaran liikuntapedagogiikan väitöskirja “Developmental associations of physical activity, motor competence, perceived motor competence, health-related fitness, and weight status through adolescence: A 4-year follow-up study” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.2.2024. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9918-6 Astma lisääntyy harjoittelun myötä maastohiihtäjillä Maastohiihtäjät altistuvat harjoituksissa ja kilpailuissa kyl mälle ja kuivalle ilmalle, mikä saattaa olla lisääntyneen ast man ja hengitysoireiden taustalla. Nuorten miesten osalta puoles taan vahva luontosuhde näyttää kannustavan liikkeelle. Tai kirjoittaa artikkelin. Hermos tollista ohjausta tarkasteltiin sekä kortikaalisella että selkä ydintasolla. Hun biomekaniikan väitöskirja “Adaptation of Corticospinal Excitability after Shortand Long-term Motor Training” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 26.2.2024. LL Rikhard Mäki-Heikkilä tutki väitöskirjassaan astman yleisyyttä ja siihen liittyviä teki Väitösuutiset jöitä suomalaisilla kilpahiihtäjillä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9941-4 Erot liikuntataidoissa, fyysisessä kunnossa ja aktiivisuudessa säilyvät läpi murrosiän Ihmisen fyysinen aktiivisuus muovautuu osaksi elämäntapaa jo varhaisessa elämänvaiheessa, sillä lapsuudessa opitut lii kuntataidot luovat perustan myöhemmälle liikkumiselle. Pit kittäistutkimuksiin perustuvassa LitM Iiris Kolunsaran väi töskirjassa nuorten heikoilla liikuntataidoilla oli yhteys alhai sempaan koettuun liikunnalliseen pätevyyteen, heikompaan fyysiseen kuntoon, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja todennäköisempään ylipainoon. toukokuuta.. Lisäksi hän tutki luon tosuhteen yhteyttä pohjoissuomalaisten nuorten miesten itsearvioituun fyysiseen aktiivisuuteen. Nijia Hun tutki väitöskirjassaan lihastyön hermostol lisen ohjauksen sopeutumista lyhytaikaiseen taitoharjoit teluun sekä pitkäaikaiseen taito ja kestävyysharjoitteluun silloin kun nilkkaniveleen aiheutetaan liikehäiriö. Oletko eri mieltä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 9 Harjoittelutapa vaikuttaa hermostolliseen sopeutumiseen M.Sc. Heikko kestä vyyskunto saattaa vaikeuttaa päivittäisiä askareita. Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja ”Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 16.2.2024. Rautiaisen informaatioteknologian alaan kuuluva väitöskirja “Prediction methods for assessing the development of individual health status” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.3.2024 Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9948-3 Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Väitöskirjan verkkovesio: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-3277-8 Luontoympäristöt lisäävät fyysistä aktiivisuutta FM Soile Puhakka selvitti väitöskirjassaan asuinympäristön vihreyden ja maiseman monimuotoisuuden yhteyttä kes kiikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Tulokset viittaavat lisäksi sii hen, että nuoret säilyttävät nämä ominaisuudet läpi murros iän. Haluatko täydentää. Tulosten perusteella ast maa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla. Rautiaisen mukaan on mahdollista tunnistaa henkilöt, joilla on kuntoon gelmia, jos kuntoa voidaan ennustaa tarpeeksi luotettavasti. Puhakan liikuntalääketieteen väitöskirja “Natural residential environment and physical activity in adolescence and midlife : the role of greenness, landscape diversity, and nature relatedness” tarkastettiin Oulun yliopistossa 26.1.2024. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312143788 Koneoppiminen voi ennustaa ylipainoa etenkin lyhyellä aikavälillä FM Ilkka Rautiainen tutki väitöskirjassaan koneoppimi sen mahdollisuuksia ylipainon ennustamisessa ja kardio respiratorisen kunnon (kestävyykunnon) kehityksen ennus tamisessa. Lyhyellä aikavälillä ylipainon ennustaminen on koneoppimisen avulla mahdollista, mutta pidemmän ajan ennusteita on huomattavasti vaikeampi tehdä. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 3/2024 aineistopäivä on 2. Tulosten mukaan asuinympäristön vihreys ja maiseman monimuotoisuus saa vat keskiikäiset liikkumaan. Lisäksi Rautiainen kehitti henkilökohtaisen terveysindeksin, jolla on käyttöpotentiaalia myös koneoppimisessa
1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Kuntien liikuntapalveluiden asema kaipaa Johanna Mannisen mukaan selkeyttämistä. Johanna Manninen: Kuntien roolia liikunnassa kirkastettava” ”. Etenkin liikkumisen lisäämiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat
Järjestö pani alulle myös liikunnanohjausta tekevien verkostoitumista tukeneen projektin, joka päättyi vuoden 2023 lopulla. Siitä sitten ilta treeneihin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 11 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN S uomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n (SLA) pääsihteeri Johanna Manninen tietää, mistä puhuu. Hän muistuttaa kunnissa tehtävän jo paljon töitä, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän. Perinteinen aktiiviliikkujien ja urheilijoiden palveleminen ei Mannisen mukaan enää riitä, vaan kuntien odotetaan liikuttavan asukkaitaan laajalla otteella. – Jos olin Suomessa, niin kahdeksalta oli usein luento. Hipposhallin ja Jyväskylän yliopistokampuksen nurkilla tulikin vietettyä tiivis kymmenvuotiskausi, muistelee Manninen. Kyse on siitä, miten he jaksavat työssään, ja mitä välineitä he tarvi tsevat. Toisaalta kuntien tiukka taloustilanne herättää huolta liikuntapalveluiden työpaikkojen säilymisestä. Huippu-urheilu avasi mahdollisuuden kehittää verkostoja, joista on ollut työelämässä hyötyä. Tilalle tarvitaan uutta väkeä, jonka toivotaan sitoutuvan työskentelemään pitkäjänteisesti. Pääpaino on yli 12-vuotiaiden nuorten ja aikuisten urheilutoiminnan tarkastelussa. Suurissa kaupungeissa on erityiskysymyksensä, joista yksi on maahanmuuttajataustaisten suuri osuus väestöstä. – Meillä on ihmisiä, joille urheiluseurat tai uimahallit eivät ole tuttuja entuudestaan. Nuoli ry:n kanssa SLA osallistuu liikunnan ammattieettisten ohjeiden laadintaan. Hän kokee opintojen antaneen hyvän pohjan työelämään. Alle 10 000 asukkaan kunnissa liikuntasihteeri ja muutama urheiluseura hoitavat liikuntapalveluita yhdessä. Rakentamistoiveita on, mutta talousarvioon niitä on vaikea saada. Liikuntakulttuurin historian ja rakenteiden tuntemuksesta on ollut hyötyä, vaikka Hannu Itkosen Kenttien kutsun ja muiden tenttikirjojen lukeminen vaati pientä ponnistelua. Nuorisopuolella vastaavat ohjeet ovat jo käytössä. Kalervo Ilmasen luennoilla tuli selväksi liikunnan ja urheilun ero. SLA tuuppii eteenpäin osaltaan tutkintonimikeuudistusta, jonka tarkoitus on tuoda selvyyttä liikunta-alan koulutukseen ja työmarkkinoille. Siitä siirryin muutaman sadan metrin päähän Hipposhalliin treeneihin. KIHU perkaa parhaillaan kuntien liikuntajohtajien aloitteesta kuntien järjestäytyneeseen liikuntaan suuntaamia tukimuotoja. Henkilöjäsenet ovat muun muassa liikuntapaikanhoitajia, liikunnanohjaajia, liikuntakoordinaattoreita, liikuntaneuvojia ja liikuntajohtajia. – Erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa liikunnan ohjaustyötä tekevät jäävät yksin. Muuttuvat odotukset korostavat tarvetta tarkastella kuntien liikuntarahoitusta. Kuntakoko vaikuttaa liikuntapalveluiden järjestämismahdollisuuksiin. Yli 300 tapaa tarjota liikuntapalveluja Yli 300 kunnan Suomessa ei edetä liikunta-asioissa tasatahtiin. Opintonsa Manninen suoritti pääosin urheilu-uransa aikana. Kyse on Mannisen mukaan myös jatkuvuudesta, sillä kuntien liikuntatoimista jää koko ajan paljon pitkäaikaisia työntekijöitä eläkkeelle. Mannisen mukaan SLA on erityisesti kunnissa työskentelevien liikunnan ammattilaisten järjestö. Manninen sai opiskella joustavasti, mikä oli tarpeen, kun ulkomailla saattoi vierähtää kuusikin viikkoa yhHuippuurheilu avasi mahdollisuuden kehittää verkostoja.. Alle 50 000 asukkaan kunnissa on omat ongelmansa. Yhteisöjäseninä järjestöön kuuluu kuntia, oppilaitoksia, yrityksiä ja erilaisia yhteisöjä. Opinnot antaneet vankan pohjan Manninen valmistui liikuntatieteiden maisteriksi vuonna 2011. Manninen teki kaksoisuraa ennen kuin urheilun ja opiskelujen yhdistelmästä käytettiin tätä käsitettä. Jari Lämsän johdolla tehtävän tutkimuksen kohteena ovat keskisuuret ja suuret kunnat. Tuolloisista opettajista Ari Karimäki on muuttunut yhteistyökumppaniksi muun muassa Liikunnan olosuhdeseminaarin järjestäjänä. – Hallintorajat ylittävän yhteistyön merkitys kasvaa koko ajan, mutta kitkattomasti se ei läheskään aina suju, sanoo Manninen. Seuratoiminnan edellytyksistä ja liikuntaolosuhteista huolehtimisen lisäksi puhutaan virkistyksestä, ihmisten hyvinvoinnista, liikkumisen lisäämisestä ja vähän liikkuvien aktivoinnissa. Kahdelta alkoi taas luento. Heidän saamisensa liikuntapalvelujen käyttäjiksi on tärkeää
Myös valmennus on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Tenttikirjat kulkivat mukana matkoilla. Hän kilpaili myös Sydneyssä 2000 ja Ateenassa 2004. Hän oli kilpaillut juoksussa keskimatkoilla. LoukJohanna Manninen (s. Antero-isä toimi kenttämestarina. Orvokki-äiti hoiti nuoriso-, liikuntaja raittiustoimia Nurmon kunnassa. Manninen kuului vuoden 1996 Atlantan olympiakisoissa Suomen viestijoukkueeseen 4 x 100 metrillä 16-vuotiaana. Opintojen yhdistäminen urheilemiseen on helpottunut. Hän oli saavuttanut 1960-luvulla yhteensä 12 yleisurheilun SM-mitalia. Manninen ei kokenut opintojen häirinneen täysipainoista urheilemista. 1980) • Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n pääsihteeri 2020– • Huono Äiti Oy, myyntipäällikkö 2019–2020 • Kerko Group Oy, myyntipäällikkö 2017–2019 • Seinäjoen Kalevan kisat 2017, pääsihteeri 2016–2017 • Seinäjoen Seudun Urheilijat, toiminnanjohtaja 2015–2017; nuorisopäällikkö 2014–2015 • PäijätHämeen liikunta ja urheilu, seurakehittäjä 2012–2014 • KeskiSuomen liikunta ja urheilustrategia, projekti koordinaattori, 2011–2012 • Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon vaalipäällikkö 2010–2011 • Kilpa ja HuippuUrheilun tutkimuskeskus, KIHU, tut kimusharjoittelija 2010 • Liikuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 2011 • Urheilu ja tapahtumamarkkinointi erikoistumis opinnot, Jyväskylän AMK 2006 • Ylioppilas, Kuortaneen urheilulukio 2006 • Länsi ja SisäSuomen ELY:n liikuntaneuvoston jäsen 2009–2012 • KeskiSuomen maakuntavaltuuston jäsen 2009–2012 • Jyväskylän kaupunginvaltuutettu 2009–2012 • Jyväskylän kaupunginhallituksen varajäsen 2009– 2012 • Jyväskylän kaupungin liikuntalautakunnan jäsen 2009–2012 • Vuoden pikajuoksija 2001 ja 2007 • Vuoden opiskelijaurheilija 2007. Huipulle tähtäävällä urheilijalla ovat käytössään esimerkiksi lihashuoltoja lääkäripalvelut. Urheiluun ja liikuntaan kasvanut Urheilu ja liikunta olivat osa Mannisen perheen arkea lapsuudesta lähtien. Urheilemisen olosuhteet ovat kehittyneet Suomessa Mannisen mukaan hänen aktiivivuosiensa jälkeen merkittävästi. 12 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 teen menoon
Hän juoksi omasta halustaan saadakseen tietää mihin rahkeet riittävät. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 13 kaantuminen esti osallistumisen Pekingin kisoihin 2008. Ja harva tietää esimerkiksi, että vain Suomessa koulutetaan ainoana Euroopan maana liikuntapaikanhoitajia. Mannisen mielestä kunnissa ja kaupungeissa edistetään jo monin tavoin liikuntaa ja liikkumista. Yhtä lailla on syytä varmistaa, etteivät hyvät aikeet jää vain aikomuksiksi. Ongelmana on se, että kun pitäisi saada toiminta pysyväksi, niin rahoitus loppuu.. Hän ihmetteli kuultuaan Mannisen tulevan Suomesta: Minkä takia juokset. – Urheilu-uralla en koskaan ajatellut, että yksi keihäsmitali pelastaisi Suomen urheilun maineen. Onneksi en tiennyt tästä – olisi voinut tulla paineita, Manninen pohtii. Eihän sinun tarvitse, kun te pärjäätte muutenkin. Manninen urheili myös muun muassa kolmesti ulkoratojen EM-kisoissa ja neljästi MM-kisoissa. Yhtä lailla valmentajan asema on muuttunut. – Kaupan kassajonossa tulee joku kiittämään. Miten saada lähiympäristö sellaiseksi, että tulee väkisin liikuttua. Keniassa urheilu on keino elää ja päästä eteenpäin elämässä. Ohjelma itsessään ei kuitenkaan välttämättä ole niin mullistava kuin ensituntumalta voisi luulla. Liikkumisen edistämisessä Manninen lähtisi elämäntyylistä ja ympäristöstä. Mannisen liikuntavinkki on lyhyt ja ytimekäs: kävele aina portaat. – Tämä on hienoa. – Ei pyörää tarvitse keksiä enää uudelleen. Mannisen omaa tilannetta helpotti se, että hän ylsi mitaleille jo nuorten EMja MM-kisoissa. Olen ylpeä saatuani juosta Suomen lippu rinnassa ja edustaa Suomea olympialaisissa. . Suomalaiset elävät ja ovat oikeasti mukana menestyksessä ja muissa hetkissä. Sponsorirahoituksenkin virrat ovat Suomessa vähäisempiä. Ohjelman painotukset saavat Mannisen pohtimaan, tarvitaanko rahaa uusiin innovaatioihin. Samalla voisi katsoa ympärille ja levittää toimivia käytäntöjä. Kyllä meillä on innovoitu ja tehty. Hän ei kuitenkaan seuraa herkeämättä urheilutuloksia. Autottomuus ei kuitenkaan onnistu tässä maailmassa. Huippu-urheilua ja menestystä Manninen sanoo arvostavansa edelleen paljon. Siinä se on, tiivistää Manninen. Tilanne on muuttunut: urheilusta voi saada ammatin, vaikka ei yltäisi ehdottomalle huipulle. Heitä eivät ole enää pelkästään keihäänheittäjät, jääkiekkoilijat, mäkihyppääjät ja hiihtäjät. Se kannustaa nuoria tavoittelemaan omaa parastaan. Kolmet olympiakisat kokeneena Manninen sanoo elävänsä ja hengittävänsä etenkin olympialaisten tunnelmaa. – Jos meillä ei olisi autoja, niin ihmisethän liikkuisivat. Aikalisä uuden ideoinnissa olisikin paikallaan. Osasyynä on se, että urheilija on ammattina suomalaisille uusi. Se on todella iso arvo, mutta en ole ajatellut, että meidän suomalaisten itsetunto on kiinni siitä. Liikuttamisen pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen Hallitusohjelmaan sisältyvää Suomi liikkeelle -ohjelmaa Manninen pitää sinänsä hyvänä kirjauksena. Rahassa mitaten valtion huippu-urheiluun ja liikuntaan käyttämät varat ovat pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa. Urheilijoiden tarinat tempaavat hänet mukaansa. Urheilun monet merkitykset Suomalaisessa yhteiskunnassa urheilulla on edelleen Mannisen mielestä suuri merkitys, joka on kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi Keniassa. Sosiaalinen media on luonut mahdollisuuden siihen esimerkiksi yleisurheilussa. Vuonna 2008 päättyneen urheilu-uransa aikana Manninen kokeekin eläneensä kuplassa. Oman osuutensa voivat Mannisen mukaan tehdä liikunnanohjaajat, -neuvojat ja koordinaattorit, joita olisi palkattava lisää. Toteutuessaan menestys tuo rahaa koko yhteisölle. Suomessa on perinteisesti pidetty ammattiurheilijana arvokisamenestyjiä. Monista lajeista tulee huippu-urheilijoita, eikä heidän asemaansa määritä olympiamitali, vaan riittävän hyvä menestys yhdistyneenä somenäkyvyyteen. Mannista valmentaneelta Petteri Jousteelta kysyttiin vielä 2000-luvun alussa usein, mitä hän tekee oikeasti työkseen. Ammattiurheilijoita oli Suomessa vähän varsinkin yksilölajeissa Mannisen aloittaessa urheilu-uraansa 1990-luvulla. Jo ennen sosiaalisen median läpimurtoa urheilijat olivat julkisuudessa, mutta huomiota ja palautetta ei kertynyt jatkuvasti. Huippu-urheilijoita on moneksi SLA:n luullaan toisinaan Mannisen mukaan tekevän töitä ammattiurheilijoiden parissa. Yhdysvalloissa urheilustipendi avaa puolestaan ovet korkeakoulutukseen, johon monella ei olisi muutoin varaa. Vuosittainen 20 miljoonaa euroa kuulostaa suurelta summalta, mutta se ei sitä ole, kun tavoitteeksi on asetettu suomalaisten liikkeen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Toisaalta suomalaisilla resursseilla saadaan aikaan paljon toimintaa ja liikuntapaikat ovat hyviä. Olennaista on muokata ympäristöä liikuntaan kannustavaksi. Liikunnan ja urheilun arvostusta voi Mannisen mielestä tarkastella eri näkökulmista. Kerran Mannisen viereen istui kisapaikalla bussissa kenialaisjuoksija. Uran loputtua hän sanoo tajunneensa, miten paljon ihmiset olivat eläytyneet hänen suorituksiinsa. Manninen sanoo oivaltaneensa, että Suomessa urheileminen lähtee nimenomaan menestyksen itsensä tavoittelusta. Huippu-urheilijan käsite onkin Mannisen mukaan laajentunut. Hyvänä hän pitää sitä, että kouluissakin toimii jo liikuntaneuvojia. Ongelmana on se, että kun pitäisi saada toiminta pysyväksi, niin rahoitus loppuu. – Ei tarvitse olla olympiavoittaja pystyäkseen elämään urheilulla
Kunnilla on tässä kokonaisuudessa valtiota tärkeämpi rooli – ja voisi olla jatkossa yhä tärkeämpi. Olemme kollektiivina kasvaneet mielikuvaan siitä, että valtio on perusyksikkö, jonka kautta Suomi toimii. Liikunnan arki on kuntien käsissä M eitä suomalaisia vaivaa yhteinen todellisuusharha. Arkiset ydinkysymykset ratkaistaan paikallisesti. 14 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 JARI KUPILA Kuva: Antero Aaltonen Valtion rooli ylikorostuu liikuntapuheessa. Se toinen puoli näkyy arkisen toimeliaisuuden kautta tarkastellen.. Tietysti korkein päätösvalta ja toimeenpanovalta on eduskunnalla, hallituksella ja presidentillä sekä niiden ohjauksessa olevilla valtakunnallisilla virastoilla ja toimielimillä, mutta tämä on silti vain toinen puoli todellisuudesta
Sokea piste estää mahdollisuuden näkemisen Kunnat eivät tietenkään varsinaisesti pyöritä suomalaista liikuntatoimintaa. Pelkästään Helsingin kaupunki on yksin valtion kokoluokassa. On syytä todeta, että liikuntaja urheilukulttuurin elämän ja kuoleman kysymys ei ole se, miten paikataan valtionrahoituksen leikkaukset. Elinvoima perustuu paikallistodellisuudessa tapahtuvaan päätöksentekoon, ei valtiovallan päätöksiin. Julkinen liikuntapuhe tuijottaa aivan liikaa valtion liikuntabudjettiin. Myös liikunta-asioissa. Paikallisuus tuottaa ideat ja ihmiset, paikallisuus tuottaa kysynnän ja tarjonnan, paikallisuus tuottaa rahoituksen ja omat paikalliset toimintamallit. Harvassa maassa on sellainen olosuhdeverkosto kuin Suomessa on. Siis siitä, että kukaan ei anna aikamme todellisuudessa kenellekään rahaa yhtään mihinkään pelkästään siitä syystä, että rahoituksen pyytäjä pitää omaa toimintaansa tärkeänä. Suomi toimii paikallisesti Kunta on suomalaisuuden arkitoimintojen perusyksikkö, ei valtio. Lisäksi urheilun ylivoimaisesti suurin rahoittajataho, perheet, tekevät investointinsa lähinnä paikallisissa ympäristöissä. Kaikki keskeiset haasteet, myös taloushaasteet, ratkaistaan paikallistasoilla. Unohtuu, että olennaisimmat liikuntaa ja urheilua ohjaavat talouspäätökset tehdään paikallisina. Samoin vaatii urheilujärjestelmän kokonaisuus lapsija nuorisovaiheesta aikuisten huippu-urheiluun. Seuroissa kuta kuinkin koko toiminta perustuu täysin kuntaja paikallistason voimavaroihin. Tämän toimialan on aika kasvaa aikuiseksi ja oivaltaa jotakin todellisuutemme perusluonteesta. Seurat ja alan yritykset eivät pyöri vajaina, upealla suorituspaikkaverkostolla riittää käyttäjiä. Kunta ei kaikkea liikuntapuuhaa sinänsä järjestä, mutta se on ympäristö, jonka puitteissa suomalaiset liikkuvat. Rahoitus on tärkeä kehityskohde, mutta silti vain tärkeimmän haasteen oire, ei se varsinainen perushaaste. Se, lähteekö Suomi hallitusohjelman kirjausten mukaisesti liikkeelle, ratkeaa paikallisesti kuntien, seurojen ja paikallisen yritystoiminnan arkisten ja konkreettisten tekojen kautta, ei ministereiden puheenvuoroilla. Tärkeämpi kysymys liittyy liikuntatoiminnan arkisiin asenteisiin ja kykyyn päivittää omia paikallisia toimintamallejaan niin, että paikallinen toimintaympäristö kokee itselleen hyödyllisenä tarttua liikuntaja urheilutoiminnan erilaisiin tarjouksiin. Almujen aneleminen on huono bisnesidea On varmasti totta, että suomalaisessa liikuntakulttuurissa ollaan nyt monen ison muutostarpeen edessä. Tarvitaan uudenlaista sanoitusta, uudenlaista tapaa kohdata ja huomioida oma ympäristö, uutta tapaa määritellä oma rooli ympäröivässä todellisuudessa. Myös liikunnan ja urheilun on aika lopettaa kerjäläisen logiikka, jossa pyydellään yhteiskunnalta avustuksia, ja vaihdettava se myyntipuheeseen, jossa liikunnasta urheilusta tehdään sijoituskohde, sijoittajalleen hyödyllinen investointi. Äkkiä ajatellen nämä kaikki arkiset peruskysymykset liittyvät rahaan. Noin puolet suomalaisista liikkuu kuten ihmisen liikkua pitäisi, ja iso osa reilusti enemmänkin.. Liikunta-alan lisääntyvää elinkeinotoimintaakin tehdään pitkälti kuntien ja kuntalaisten kysyntään nojaten. Kunnat ovat pelkästään olosuhteiden tuottajina merkitykseltään moninkertainen valtioon verrattuna. Se on pitkälti kun tien tuottama. Totta kai näissä asioissa on iso merkitys silläkin, miten valtiovalta ja urheilun omat valtakunnalliset pääkonttorit toimivat, mutta käytännön toimissa tullaan hyvin arkisiin peruskysymyksiin. Sellainen ei toimi millään elämänalueella. Tätä roolia voisi jatkossa käyttää enemmänkin. Suomalaisella liikuntasysteemillä on nyt kasa yhteisiä perusongelmia, joita pitäisi jotenkin ratkoa. Tämä näkökulma ei kovin selvästi näy julkisessa keskustelussa. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus toimia eräänlaisena yhdistävänä linkkinä ja alueellaan toimivien seurojen ja alan yritysten yhteisenä taustaympäristönä. Suomi on omista paikallisuuksistaan voimansa ja luovuutensa ammentavien paikallisten toimintaympäristöjen verkosto. Almujen aneleminen on huono bisnesidea, tuottoisan investoinnin tarjoaminen on paljon parempi. Suomi on sittenkin maa, jossa valtiolla on vain kaikkea toimintaa taustoittava ja jossakin määrin ohjaileva rooli. Valtiolaiva etenee paikallisuuksien tuomalla energialla, ei päinvastoin. Tässä kohdin on kuitenkin koko liikuntatoiminnan suurin arkinen kehityshaaste. Siksi tärkein peruskysymys ei sittenkään ole raha ja rahoitus. Ongelma on kuitenkin myös mahdollisuuden synonyymi, jos se osataan niin hahmottaa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 1 5 Valtiolaiva etenee paikallisuuksien tuomalla energialla, ei päinvastoin. Suomalaisen liikuntatoiminnan rahoittajana kunnat ovat viisinkertainen voima valtiovaltaan nähden. Suomalainen liikuntasysteemi liikuttaa jo nyt satojatuhansia suomalaisia. Ne ovat kuitenkin keskeinen resurssien ja olosuhteiden tuottaja. Sama koskee ylipäänsä liikuntakulttuurin resursointia. Olemme saaneet viime aikoina lukea kasapäin kolumneja siitä, kuinka Olympiakomitea on huolissaan valtion liikuntabudjetista ja siihen liittyvistä leikkauspaineista. Kaikki olisi niin paljon helpompaa, jos saataisiin jostakin liikuntatoiminnan arkeen lisärahoitusta. Varsinainen toimintadynamiikka syntyy paikallisesti. Siksi julkistakin huomiota olisi hiljalleen syytä kääntää valtiovallan päätöksistä sekä lajiliittoja olympiakomiteatason kriisitunnelmaa lietsovista johtajuuspuheista kuntien tasoille. Yhteiskunnan kannalta keskeisin kysymys, liikkumattomuuden vähentäminen, ja sitä kautta liikunnan avulla saatavien kansanterveydellisten ja -taloudellisten sekä yleiseen hyvinvointiin liittyvien etujen saavuttaminen, vaatii uutta otetta. Kunta tekee niitä, kunnissa toimivat yritykset ja perheet tekevät niitä
Lisäksi on ilmeistä, että liikkumattomuuden syiden taustalla on paljon sellaisia tekijöitä, joiden purkamiseen tarvitaan aivan muuta ammattiosaamista kuin liikuntaväen osaamista. Aikamme suomalaisuus suorastaan huutaa liikuntakulttuurin arkeen toimintaa, joka vetää puoleensa ja ohjaa liikkumaan niitä, jotka eivät syystä tai toisesta vielä tarpeeksi liiku. Vaikka tätä asiaa on toistaisesti tutkittu varsin vähän, lienee turvallista todeta, että asiassa ei ole sinänsä mitään ihmettelemistä. Miksi yhteiskunta sellaiseen toimintaan satsaisi, kun tavoitteena on saada liikkeelle ne, jotka eivät jo liiku. Urheiluja liikunta voivat olla hyvinvointitalkoissa keskeinen resurssi, mutta jonkun tahon pitää ohjata ja opastaa paikallistason seuraja yritystoimintoja huomaamaan tämä. Tässä on asia, jossa kunnat ja niiden henkilöstö voisi ottaa roolia. Kunnille tarjolla uusi rooli Edellä kuvattua asetelmaa ei kannata unohtua liian pitkäksi aikaa voivottelemaan. Samalla kun yhteiskunta on yhä kiinnostuneempi siitä, että niin moni liikkuu oman terveytensä – ja yhteisen kansantalouden kehitysnäkökulman – kannalta huolestuttavan vähän, liikunnan ja urheilun systeemi keskittyy tuottamaan palvelujaan lähinnä niille, jotka liikkuvat jo ennestään. Tähän vastuuseen kuuluisi keskeisellä tavalla hyvinvointistrategia, jossa oman alueen kouluja, työpaikkoja, perheitä, yrityksiä, yhdistystoiminta ja kaikkea mitä kunnan alueella tapahtuu, ohjattaisiin huomaamaan yhteinen hyvinvointitavoite – ja ohjattaisiin kunnassa toimivat eri tahot huomaamaan omat mahdollisuutensa tässä kokonaisuudessa. Liikunta-alan toimijoiden resurssien ja elinvoiman lisääminen on tärkeää liikkumattomuuden vähentämiseksi, mikä taas on tärkeää hyvinvoinnin lisäämiseksi yhteiskunnassa. Ja jos isona otsikkona on hyvinvointi, on parempi että ohjaava ja opastava taho ei ole mikään urheilun oma järjestö, vaan taho, joka kantaa vastuuta siitä isosta otsikosta, eli hyvinvoinnista. 16 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Tätäkään asiaa ei kuitenkaan pidä unohtua tuijottamaan vain yhdestä näkökulmasta. Nämä kaksi tarvetta eivät nyt vaan löydä toisiaan. Liikkumattomien kohderyhmä ei ole homogeeninen. Yhteiskunnassa on siis huutava tarve. Kunnat ovat yksikkö, joka voisi ottaa vastuun hyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuudesta omilla alueillaan – tiiviissä yhteistyössä oman hyvinvointialueensa kanssa. Vaikka liikuntaja urheiluväki markkinoi omia toimintojaan ratkaisuna yhteiskuntaa riivaavaan liikkumattomuuspommiin, muun yhteiskunnan on vaikea tätä markkinointipuhetta uskoa. Tämä on upea mahdollisuus niin seuroille kuin yrittäjillekin. On kuitenkin selvää, että näin merkittävä toimintastrategian päivitys vaatisi liikuntakulttuurin arkeen aivan uudenlaista asenteita ja käytännön toimintamalleja. Siis asia, johon olisi tarpeellisuutensa vuoksi perusteltua laittaa myös resursseja. Ja juuri tässä tulee esiin nykyisen liikuntakulttuurimme sokea piste. Suomi ei tarvitse lisää liikettä niinkään siksi, että olisi tärkeää lisätä liikettä sinänsä. Kunnat voisivat muuttua nykyisen rakennettujen olosuhteiden resursoijan roolistaan henkiseksi resurssiksi, siis ennen kaikkea koulutuksen tarjoajaksi ja kunnissa liikunnan avulla tapahtuvan hyvinvointikokonaisuuden astetta konkreettisemmaksi ohjailijaksi. ?. Se taas vaatii uutta osaamista, mikä taas vaatii koulutusta. Varsinainen tavoite on hyvinvoinnin lisääminen – ja sitä kautta kansanterveyden ja kansantalouden edistäminen. Se kun vaikuttaa liikaa pelkältä urheiluporukan yritykseltä liikuntapestä todellisia kasvojaan. Kunnat voisivat olla tässä asiassa huomattavasti nykyistä isommassa roolissa. Liikuntaa ei pidä lisätä liikunnan ja liikunta-alan toimijoiden resursoinnin ja elinvoiman lisäämiseksi. Se sisältää hyvin monenlaisista taustoista tulevaa väkeä. Kunnat voisivat olla tärkeänä resurssina myös alueellaan olevan moniammatillisen osaamisverkoston kehittäjinä ja kytkijänä liikuntaosaajien verkostoon – olivatpa nämä osaajat sitten seuroissa, alan yrityksissä tai kunnan omassa palveluksessa. On opittava hahmottamaan yhteinen etu myös omaksi eduksi. Toimintaa tuotamme jo tarpeeksi, mutta se miten sitä tarjotaan, vaatii päivitystä ja erilaista otetta uusien tulijoiden kohtaamiseen. Samalla kun toinen puoli Suomea liikkuu, toinen puoli ei liiku. Hyvinvointi on päämäärä, liike väline Hyvinvointi onkin tässä se olennainen asia. Monella heistä on jokin elämäntilanteeseen liittyvä haaste, joka tekee nykyisenkaltaiseen liikuntatarjontaan osallistumisen mahdottomaksi. Se pitää vain tunnustaa tosiasiaksi, eli asiaksi, joka ohjaa näkemään ajassamme muodostuvan uudenlaisen kasvumahdollisuuden. Siksi tämä uusi markkina-alue on niin laaja ja monimuotoinen, että alan toimijoiden olisi omissa arkisissa todellisuuksissaan, siis paikallistasoilla, opittava uudenlaista asennetta kaikenlaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon omaan alueen muiden toimijoiden kanssa. Urheilemisen ja liikkumisen palvelut, niin seurojen kuin yritystenkin, vaikuttavat sittenkin tavoittelevan vain niitä, jotka liikkuvat jo ennestään. Kun kohderyhmäksi tulevat ne, jotka kokevat liikunnan ympäristöt itselleen vieraina, on sanoituksen ja tämän asiakaskunnan kohtaamistavan oltava aivan toinen kuin niiden kohdalla, jotka jo ennestään ovat liikuntaja urheiluhulluja. Tätä sanoitusta olisi jatkossa hyvä viljellä vähän enemmän. Näin iso muutos on asia, joka kaipaisi paikallista koordinointia. Urheilun ja liikunnan on opittava luomaan itsestään nykyistä helpommin lähestyttävä ympäristö. Jos isoksi otsikoksi otetaan tässä hyvinvointi, nousee kuntien rooli asiassa entisestään. Tässä on tarjolla mahdollisuus jäsenten, asiakkaiden ja talousresurssin kasvuun, jota toimintojen nykyisen kohderyhmän kanssa ei ole. Vastaavasti urheilun ja liikunnan omassa systeemissä on koko ajan kasvava lisäresurssin tarve. Asenne, jossa kaikki urheiluseurat kilpailevat keskenään jäsenistä ja liikunta-alan yrittäjät asiakkaista, on syytä laittaa sivummalle
Tieto ei kuitenkaan ole koskaan täysin arvovapaata. Yhteiskuntamuutoksen myötä tiedon luonne ja funktiot ovat muuttuneet. Joskus voimme puhua jopa tiedepesusta, jolla tarkoitetaan tiedon käyttämistä poliittisten tarkoitusperien edistämiseen tai omien asemien vahvistamiseen. Nykyuutisointi asiantuntijoineen tarjoaakin tilaisuuksia tiedepesulle. Tieteenalaa voidaan edistää monin tavoin. Eriytyneessä yhteiskunnassa tarvitaan organisoitua tietotuotantoa myös liikkumisen ilmiöistä. Tieteenalojen muuttuessa ne joutuvat reflektoimaan omaa asemaansa ja merkitystään. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 17 HANNU ITKONEN emeritusprofessorii Jyväskylän yliopisto hannu.itkonen@jyu.fi Yhteiskuntatieteet tuottavat ymmärrystä liikkumisen ilmiöistä Nykyään elämme tietoyhteiskunnassa. Poliittisessa päätöksenteossa on jo kauan puhuttu tiedolla johtamisesta. Liikunta, urheilu ja kaikenlainen liikkuminen ovat yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita on syytä tutkia yhteiskuntatieteiden kysymyksenasetteluin ja menetelmin. Erityisesti yhteiskuntatieteellinen tieto on paradigmaattista ja intressisidonnaista. Tällaiseen tieteenalan itseym. Burke 2023). ARTO NEVALA vanhempi yliopistonlehtori ItäSuomen yliopisto arto.nevala@uef.fi Kuva: Antero Aaltonen K aikenlaisen tiedon määrä on lisääntynyt, ja tiedon merkitys on kasvanut (ks
Monografiat ovat saaneet tehdä tilaa artikkelituotannolle. Kriittisyyttä ei pidä kaihtaa jäljitettäessä liikkumisen ilmiöitä.. Ennen selvitysten laatimista on arvioitava sen tarpeellisuutta. Viidenneksi ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen kaltaiset mittavat globaalit ilmiöt vaikuttavat monella tavalla liikunnan organisoimiseen ja harrastamiseen. Monitieteisenä tieteenalana liikunnan yhteiskuntatieteet kykenevät tuottamaan ainutlaatuista ymmärrystä urheilun, liikunnan ja kaikenlaisen liikkumisen ilmiöistä. 2023). Hyödyllistä olisi, jos tuoretta tutkimustietoa lisättäisiin kaikkiin alan koulutuksiin. Tutkijat ovat käyneet entistä rajatumpien ilmiöiden kimppuun, mikä on lisännyt tutkimusten syvyyttä (ks. Neljäntenä – ja edelleen jatkuvana – kautena voidaan pitää 2000-lukua, jonka kuluessa etenkin väitöskirjatuotanto on kasvanut ripeästi. Vuonna 1971 Jyväskylän yliopistoon perustettu liikuntasosiologian professuuri sekä muut virat loivat edellytyksiä suunnitelmalliselle kehittämiselle ja tutkimusteemojen kartoittamiselle. Uuden tutkijasukupolven myötä tutkimuksen teemat ovat laajentuneet ja menetelmät monimuotoistuneet. Selvitykseen keräsimme laajan aineiston. Leimallista tutkimuksille oli muutosnäkökulma. Tutkittua tietoa kaivataan niin järjestöelämässä kuin julkishallinnossa. Pyykkönen 1992). Tutkimustekstien lisäksi kävimme läpi 1970-luvulta alkaen laaditut liikuntatutkimuksen suunta-asiakirjat ja liikuntaa tutkivien instituutioiden nykyiset strategiat. Tässä yhteydessä kaikkien suositusten esittely ei ole mahdollista, joten nostamme esiin keskeisimpiä linjauksiamme. Kalevi Heinilä paneutui väitöskirjatutkimuksessaan miesten vapaa-ajankäyttöön ja urheiluharrastuksiin. Eriytyneessä liikuntakulttuurissa kohdennetut haut olisivat kannatettava rahoitusinstrumentti. Maximilian Stejskallin kiinnostuksen kohteena olivat suomenruotsalaisten ulkoilmaleikit. Kyseisellä vuosikymmenellä valmistuneissa väitöskirjoissa valaistiin suomalaisen liikuntajärjestelmän kahta sektoria eli kansalaistoimintoja ja julkista liikuntahallintoa. Eriytyneen ja jatkuvasti muuttuvan liikuntakulttuurin todellisuudessa tarvitaan jatkuvasti uusia kysymyksenasetteluja ja tutkijoiden temaattista profiloitumista. Roiko-Jokela 2012). Olennaista on tunnistaa ja tunnustaa liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimuksen merkittävyys. Liikunta on suosittu koulutusala, joten maisterija tohtorikoulutuksen opiskelijamääriä voitaisiin kasvattaa nykyisen koulutuspolitiikan mukaisesti. Neljänlaisia suosituksia Liikunnan yhteiskuntatieteiden tilan kohentamiseksi esitämme raportissamme neljänlaisia suosituksia. Käynnistymisvaiheessa, 1950ja 1960-luvuilla, muutamat yksittäiset tutkijat analysoivat liikunnan ja urheilun ilmiöitä. (Koski 1994; Juppi 1995; Ilmanen 1996; Itkonen 1996; Vasara 1997; Heikkala 1999.) Vuosikymmenen alun tuotantoa oli myös laajan yhteiskuntatieteellisesti painottuneen urheiluhistoriahankkeen loppuraportti (ks. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteistyön tiivistäminen edesauttaisi tutkimusaukkojen tunnistamista ja sellaisen tiedon tuottamista, josta olisi aidosti hyötyä päätöksentekijöille. Esimerkiksi Rafael Helanko tutki turkulaisten poikasakkien urheilua. Omissa pohdinnoissamme esiin nousi viisi perustelua. Toiseksi yhteiskuntatieteiden julkaisukäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi. Ilman pitkälle tähtääviä hallinnollisia päätöksiä ja riittäviä resursseja minkään tieteenalan ei ole mahdollista menestyä. (Heinilä 1974, 8–9.) 1990-lukua voidaan pitää kolmantena ja samalla perustutkimuksen tekemisen kautena. Suuntana on ollut siirtyminen sivistyksen tuottamisesta kohti strategioiden laatimista. Koulutuksen tarpeisiin liikunnan yhteiskuntatieteet tuottavat jatkuvasti uutta tietoa. (Itkonen & Nevala 2024.) Miksi selvitys liikunnan yhteiskuntatieteistä. Tämä edellyttää tietysti myös kouluttajaresurssien lisäämistä. Näin saimme eri positioissa toimivilta monimuotoisen aineiston, joka suuntasi selvityksemme suosituksia. Kolmanneksi niin tutkimusinstituutioissa kuin muussakin työelämässä eletään sukupolvimuutosten aikaa, jota yliopistoissa vauhdittavat uudenlaiset vakinaistamispolut. Suhteellisen nuoren tieteenalan historiasta on hahmotettavissa neljä kautta. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 märryksen lisäämiseen ja aseman kontekstualisointiin pyrimme laatimallamme selvityksellä liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta. Kyselyt suuntasimme liikunnan päätöksentekijöille ja 2010-luvulla liikunnan yhteiskunnallisista teemoista väitöskirjan tehneille tutkijoille. Kaikki opinnäytteet olivat laajoja monografioita. Haluttiin lisätä ymmärrystä kansallisen liikuntakulttuurimme muotoutumisesta ja sitä kautta myös nykytilasta. Nuoren tieteenalan neljä kautta Suomessa liikunnan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta on tehty yli 70 vuotta. Asia konkretisoitui tiedepoliittisina ohjelmaluonnoksina ja linjauksina, jotka käynnistivät aiempaa suunnitelmallisemman tutkimustyön. Toisaalta yhteiskuntatieteellistä liikuntatutkimusta on välttämätöntä resursoida riittävästi. Neljänneksi liikuntakulttuurin toimintaympäristöjen ja -käytäntöjen muutokset haastavat yhteiskuntatutkijoita. Myös tutkittavat aihepiirit ovat laajentuneet. Kehittämismahdollisuuksia on niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa. Laadukkaalla tutkimuksen popularisoinnilla tieteenala voi kasvattaa merkitystään, lisätä ymmärrystä ja virittää keskusteluja. Yhteiskuntatutkimukselle on ominaista kriittisyys, jota ei pidä kaihtaa jäljitettäessä liikkumisen ilmiöitä. (Helanko 1953; Stejskall 1954; Heinilä 1959.) Toisella kaudella (1970ja 1980-luvuilla) monitieteinen tieteenala institutionalisoitui. Ensinnäkin tutkimusja koulutusinstituutiot elävät jatkuvassa muutoksessa (Nevala et al. Tutkijakoulutuksen saaneiden tohtoreiden osaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän hallinnossa, päätöksenteossa, arvioinneissa, mutta myös yrityssektorilla
Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 5. Itkonen, H. 1996. Liikunnan järjestökentän muutos 1990luvun Suomessa. & Nevala, A. Kunnat liikkeellä. Liikunta tieteellisen Seuran Tutkimuksia ja Selvityksiä n:o 25. & Nevala, A. 2023. Tiedepoliittinen ohjelmaluonnos. Vastapaino. Acta Universitatis Tamperensis 641. LÄHTEET Burke, P. 1959. 1997. Turun poikasakit. Uuden Auran kirjapaino. Varmaa on, että tulevaisuudenkin yhteiskunnissa liikutaan ja urheillaan monin tavoin. 1999. Jyväskylä. Liikuntaseura toimintaympäristössään. Turku. Studies in Sport, Physical Education and Health 36. Juppi, J. Stejskall, M. Itkonen, H. Jyväskylän yliopisto. Helanko, R. Bibliotheca Historica 23. Suojeluskunta järjestön urheilu ja kasvatustoiminta vuosina 1918–1939. 2024. Ilmanen, K. Tampere. Kirjokansi. Roiko-Jokela, H. Itkonen, H. Tampere. Gutenbergistä Diderot’hon. Jyväskylä. Itkonen, H. Liikunnan yhteiskuntatieteen tehtävänä on paikantaa ihmisiä ja yhteisöjä yhteiskunnalliseen todellisuuteen sekä lisätä ymmärrystämme tästä merkittävästä elämänalueesta. Heinilä, K. Studies in Sport, Physical Education and Health 35. Tampere. Åbo. Suomen julkinen liikuntahallinto valtionhallinnon näkökulmasta 1917–1994. Sosiologinen tutkimus 9–16vuotiaiden poikien spontaanista ryhmistä vv. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 24 19 Kohti tulevaa Yhteiskuntatieteellinen liikuntatutkimus on välttämätöntä liikunnan ja urheilun sekä laajemmin liikkumisen ja ruumiillisuuden ilmiöiden käsitteelliselle haltuunotolle. (toim.). Jyväskylä. 2023. 2024. Jyväskylän yliopisto. Tutkimuksia n:o 3. Sopeutuva akateemisuus ja sivistysihanteen muutos. Vapaaaika ja urheilu: sosiologinen tutkimus miesten vapaaajan käytöstä ja urheiluharrastuksesta. Åbo Akademi. 1996. Helsinki.. . Jyväskylä. Turenki. Liikkumisen sosiologia. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Kenttien kutsu. 1944–1951. Liikuntatieteelli sen Seuran julkaisu nro 131. Joensuu. Laadukas tutkimustieto purkaa arkiymmärryksen varaan rakentuneita myyttejä ja paljastaa liikuntakeskustelun tiedepesua. Liikuntasuunnittelun laitos. Porvoo. Suomi uskoi urheiluun. Vastapaino. Pyykkönen, T. Heikkala, J. Nevala, A., Häyrynen, S. 2012. Folkligt idrott. Hansaprint. Jyväskylän yliopisto. & Korpela, J. Heinilä, K. Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksia tulevaisuuteen. Kunnallinen liikuntahallinto suo malaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919–1994. Valkoisen Suomen urheilevat soturit. Tiedon sosiaalihistoria. 1992. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/ selvitysliikunnanyhteiskuntatieteidenmuutoksistajanykytilasta sekasuosituksiatulevaisuuteen.pdf. Helsinki. Koski, P. Fantastinen yliopistouudistus. (toim.). Studies in Sport, Physical Education and Health 131. WSOY. 1974. Tieteellisesti tuotettu liikuntatieto lisää yleisemmin ymmärrystä yhteiskunnasta, yhteisöjen ja toimijoiden tekemisistä. Ajolähtö turvattomiin kotipesiin. Näkökulmia liikuntatieteiden kehittymiseen 1960luvulta 2010luvulle – hallinto, toimijat, tutkimus ja tiedon välitys. Suomen Historiallinen Seura. 2022. Helsinki. Selvitys liikunnan yhteiskuntatieteiden muutoksista ja nykytilasta sekä suosituksia tulevaisuuteen. 1953. 1994. Jyväskylän yliopisto. 1995. 1954. Vasara, E. Ihmisten hyvinvointia rakennettaessa ei voida sivuuttaa liikunnan kysymyksiä
Tavoite saavutettiin yleisemmin kaupunkimaisissa kunnissa ja harvimmin maaseutumaisissa kunnissa (Kuvio 2). Lapset saavuttivat liikkumissuosituksen useammin kaupunkimaisissa kunnissa kuin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa (Kuvio 1). 68 %) ja vanhemmat lapset useammin kuin nuoremmat lapset. Paikallaanolon määrä oli 9,4 tuntia päivässä. Pojat täyttivät suosituksen useammin kuin tytöt (83 % vs. Pojat ja vanhemmat lapset olivat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt ja nuoremmat lapset sekä koko päivän aikana että varhaiskasvatuksen aikana. Tietoa kerättiin liikemittauksin ja huoltajakyselyllä. Tutkimusjoukon lapsista 71 prosenttia asui kaupunkimaisissa, 18 prosenttia taajaan asutuissa ja 11 prosenttia maaseutumaisissa kunnissa. Huoltajien näkemyksiä lapsensa liikkumisesta kerättiin kyselylomakkeella. Liikkumisen suositus täyttyy kolmella neljästä. Kuva: Antero Aaltonen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten fyysistä aktiivisuutta mitattiin ranteessa pidettävällä liikemittarilla. Piilo-tutkimuksen tulosten mukaan 61 prosenttia lapsista liikkui tämän tavoitteen mukaisesti varhaiskasvatuksen aikana, pojat useammin kuin tytöt (72 % vs. Vuonna 2023 Piilo-tutkimuksessa selvitettiin 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Tämän suosituksen täytti 76 prosenttia lapsista. Varhaiskasvatuksen aikana lapsille kertyi keskimäärin 2,5 tuntia kevyttä, reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. Lapsia kutsuttiin tutkimukseen satunnaisesti varhaiskasvatuksen kautta eri kuntaryhmitykseen kuuluvista kunnista, joten lasten liikkumista ja siihen liittyviä tekijöitä oli mahdollista tarkastella myös erikseen kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. (Kolme tuntia liikkumista päivässä, josta tunti reippaasti tai rasittavasti.) Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoitteena on mahdollistaa lapsille varhaiskasvatuksen aikana kaksi kolmasosa suositellusta päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia reipasta tai rasittavaa liikkumista. Suosituksiin ylletään useammin kaupunkiympäristössä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen (OKM 2016) mukaan lasten tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä, josta vähintään yhden tunnin tulisi olla reipasta tai rasittavaa. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta maata siten, että satunnainen otos edustaisi mahdollisimman hyvin Suomessa asuvia lapsia. ANETTE MEHTÄLÄ, LitM tutkimuskoordinaattori Jyväskylän ammattikorkeakoulu anette.mehtala@jamk.fi ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto arja.saakslahti@jyu.fi TUIJA TAMMELIN, FT johtava tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuija.tammelin@jamk.fi Piilo-tutkimus: Liikkumista kertyy pienille lapsille eniten kaupungeissa Pienet lapset liikkuvat kaupunkimaisissa kunnissa enemmän kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 P iilo on valtakunnallinen tutkimus, jossa seurataan pienten lasten liikkumisen iloa, fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja Suomessa. 50 %). Kuvio 1. Tutkimukseen osallistuneet lapset liikkuivat kevyesti keskimäärin 3,0 tuntia päivässä ja reippaasti tai rasittavasti 1,2 tuntia päivässä. Tutkimukseen osallistui 1 834 lasta perheineen 20 kunnasta ja 156 varhaiskasvatuksen toimipaikasta eri puolilta Suomea. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukseen täyttävien 4–6-vuotiaiden lasten osuus (%)