Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Punnittuja puheenvuoroja. Sähköinen LTS-infokirje. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi TEEM A: Mittaaminen liikunnassa 60 (2 ) 2/ 23 • 10 eu ro a Pekka Sauri: Liikunnassa on mieltä Mittari: hyvä palvelija, huono pomo Liikunnassa kyse muusta kuin rahasta Liik un ta & Tie de 2/2 3. Pilates Suomessa / Pilates pähkinänkuoressa M IT TA AM IN EN LII KU N N AS SA TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa
Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Kun yhteinen kakku hupenee, tämä keskustelu tulee heräämään kaikessa. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Ja tässä onkin sanoitus, jolla koulutusleikkaukset voisi ujuttaa hallitusohjelmaan. J os periaate on, että kaikki säästävät, voi sillä perustella myös koulutusleikkaukset – ainakin jos mukaan tulevat saatesanat siitä, että säästöt tehdään painotuksilla, ei juustohöylällä. Edessä on kovien talouspäätösten vaalikausi, ja sen jälkeen toinenkin. Ei, jos löytyy tapa, jolla ne voi kohdentaa kansakunnan enemmistöön uppoavalla perustelulla. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Mikähän on liikunta-alan koulutusta ja tutkimusta tekevän yhteisön vastaus, kun kysytään miksi leikkauksia ei kohdistettaisi juuri siihen – miksi juuri sen resurssit pitää turvata, vaikka niin monesta muusta leikataan. Jos VM:n esitys toteutuu, se pakottaa pohtimaan aivan uudella otteella minkälaista järjestörakennetta ja mitä toimintoja valtion tulee urheilussa ja liikunnassa oikeasti rahoittaa. Näin tuli selväksi, mitä tarkoittaa se, ettei Veikkauksen tulopottia enää jaeta edunsaajille, vaan rahoitus tulee normaalin budjettiharkinnan mukaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Tämäkin oli vain ehdotus, mutta se houkuttanee hallitusohjelman tekijöitä. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tämän tyyppistä ajatusta on muutamissa viimeaikojen kommenteissa ollut jo kuultavissakin. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kohti valintojen aikaa H allitus vaihtuu ja hallitusohjelma menee uusiksi. Jos juustohöylällä on raavittu jo niin, että koko toimiala uhkaa kuihtua, on toimittava toisin – höyläämisen sijasta on leikattava jotakin pois ja pidettävä muiden toimintojen rahoitus entisellään, ellei peräti korkeampana. Jo se tekee koulutusleikkauksista houkuttelevan. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. K ysymys on liikuntapuolen tutkimusja koulutustoiminnalle kriittinen siksikin, että myös valtion liikuntabudjetin kanssa taitaa olla edessä painotuskeskustelu. Myös koulutussäästöt ovat listalla. ?. On mieluummin kuristettu kaikkia kurkusta kuin katkottu kenenkään kaulaa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Eteen tulisi asia, joka olisi ajat sitten pitänyt oma-aloitteisesti kohdata, mutta eipä ole kohdattu. Lista ei ole lopullinen, tapoja lisätä tuloja tai vähentää menoja mietitään koko ajan lisää, mutta iso osa VM:n ideoista lienee tulossa käyttöön. Tämä ”jos koulutuksestakin leikataan, niin kyllä teiltäkin…”-peruste olisi tietysti kätevä tapa perustella leikkauksia muuallakin. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Suomessa ei ole aikoihin käyty kokonaisvaltaista keskustelua siitä, mitä yhteiskunta lopulta koulutusja tutkimussektorin panostensa vastapainoksi haluaa – ja suunnattu panoksia sen mukaisesti. Kuta kuinkin kaikki puolueet lupailivat ennen vaaleja pitävänsä koulutusta ja tutkimusta säästötoimien ulkopuolella, mutta ei se leikkauksia silti välttämättä estä. Valtiovarainministeriö teki jo ennen vaaleja valintansa toimenpiteistä, joilla valtiontalouden suunta voisi kääntyä. Sitä paitsi, jos koulutuksesta leikataan, on kohtuutonta, jos valtiontukeaan 2000-luvun kuluessa suhteettomasti veikkausautomaatin avulla kasvattaneet kulttuuri ja liikunta eivät joudu omiin talkoisiinsa. VM:n listalla oli kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksesta 500–700 miljoonan euron leikkausidea. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Siinä missä mikä tahansa koulutusleikkaus tuntuu nyt vaikealta, liikunnan ja urheilun puolella valtiovallan kannustava kepinisku olisi tässä mielessä jopa tervetullut. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Triatlonisti Niina Häkkinen testattavana Helsingin Urheilulääkäriasemalla maaliskuussa 2023. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Myös koulu-, tiedeja tutkimusasioissa. Toki vain ehdotuksena, pitäähän kaikilta hallinnonaloilta joku ehdotus olla, mutta silti. Etenkin kun tämäkin leikkaus kannustaisi toimialaa omaan painotuskeskusteluunsa. 60. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Tuon kokoluokan leikkaus iskisi liikuntabudjettiin niin ison loven, ettei mikään juustohöylä sitä silottelisi
Olli Kärkkäinen 52 LIITU 2022: Korona-ajan vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten liikkumisessa Sami Kokko, Pauliina Husu, Leena Martin, Jari Villberg, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä & Tommi Vasankari 55 Liikuntaneuvonnan palveluketju asiakkaiden silmin Päijät-Hämeessä Anna Kulonen, Paula Harmokivi-Saloranta, Sari Hokkanen & Risto Kuronen 70 Liikunta & Tiede 60 Jouko Kokkonen VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 75 Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa Pekka Mertala & Lauri Palsa 2 PÄÄKIRJOITUS Kohti valintojen aikaa Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Hei, meitä mitataan! Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 25 POLTTOPISTEESSÄ Matkalla mittaamisen mestariksi Riikka Juntunen 26 NÄIN MAAILMALLA Silmäys ruotsalaisen liikuntakulttuurin vaiheisiin Janne Holmén 28 TUTKIMUSUUTISIA Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Anna-Katriina Salmikangas Pedagogiikka: Arto Laukkanen Lääketiede: Eero Haapala 58 POHDITTUA Pitääkö kaikkien harrastaa liikuntaa. Hanna Hammar 62 ARVIOITUA 92 STADION 50 VUOTTA SITTEN Ju ha La ita la in en. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 3 2/2023 10 Jo uk o Ko kk on en 33 10 Pekka Sauri: Stadin dallaaja Jouko Kokkonen 13 Mikään mittari ei kerro koko totuutta Jari Kupila 16 LTS 90: osa 2 Jouko Kokkonen 18 Suomeen muuttaneita lokeroidaan yhä liikunnassa Eva Rönkkö 22 Pilates – muutakin kuin sarja liikkeitä Kati Kauravaara & Eeva Lindström TEEMA: Mittaaminen liikunnassa 33 Mittari on työkalu, ei ratkaisu Jouko Kokkonen 37 Mittausdata tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen harjoitteluun Olli-Pekka Nuuttila 42 Kävelyn mukauttaminen voi hyödyttää ikääntyvää Heidi Leppä 46 Liikkujien määrän mittaamisessa tarvitaan monia menetelmiä Ilkka Virmasalo, Elina Hasanen, Petteri Muukkonen, Janne Pyykönen, Anna-Katriina Salmikangas & Stella Lehtokorpi 50 Lisää liikuntaa – helppoja miljardeja tarjolla. Mikko Julin 60 POHDITTUA Liikunta ja urheilu ansaitsevat kunnianpalautuksen Teijo Pyykkönen 61 OPISKELIJA OUNASTELEE Urheilupesua vai urheiludiplomatiaa
Ikäinstituutin suosittelemaan pikatestiin kuuluu tuolilta nousun ja kävelyn lisäksi tasa paino-osio. Työntutkimuksen varhaishistoriaan liittyi Frederick Taylorin 1900luvun alussa kehittämä työtehtävien osittaminen ja niiden keston mittaaminen. Vartija tuli yhtenä aamuna kysymään, onko minulta hävinnyt jotain. Television ohjelmatarjonnan ydinsisältöä ovat olleet erilaiset kilpailut, joissa mitataan tietoa, nokkeluutta ja yhä useammin laulutai tanssitaitoa. Silti tarkkailen itseäni ja koetan aistia niitä kuuluisia tuntemuksia. Juoksin vetoja sekunteja vilkuillen ja vertailin kierrosaikoja vakiolenkillä. Kunnon koheneminen on jännä tunne. V erenpainetta olen mittaillut silloin tällöin. Tällä pikatestillä Taipale sanoi kykenevänsä arvioimaan ihmisen toimintakyvyn, eikä kokeneen lääkärin sanaa ole syytä epäillä. Vertailemme herkästi suorituksiamme toisten tekemisiin ja seuraamme omatoimisesti suoriutumistamme. Sen tosiaan tuntee jonkinlaisena vireys tilan paranemisena. Hiippailuni oli ilmeisesti herättänyt huomiota valvomon ruudulla. Painontarkkailu oli osa Kekkosen liiallisuuksiin mennyttä kuntoiluprojektia. Elämääni on mahtunut noin kymmenen vuoden jakso, jolloin kuntoilin lappu rinnassa. Sitä paitsi itsensä puntarointiin voi jäädä koukkuun. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Hei, meitä mitataan! KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Jouko Kokkonen. Harjoittelin melko totisesti kuntoillessani sykemittaritta, enkä ole myöskään rengastanut itseäni. Asetin itselleni vuoden alussa 15 000 askeleen päivätavoitteen. Ylipainelaite on myös mittari, joka ilmoittaa aamulla hengityskatkosten määrän ja oliko naamari tiiviisti nenällä. Sama vartija oli jo edellispäivänä silmäillyt askellustani kauempaa. Taylorismi vaikuttaa yhä arkiajatteluun. En epäile yhtään, etteikö tilaa voisi mitata, mutta minulle riittää tuntemus. Jo neuvolassa kasvuamme seurataan käyrillä. Odottaessani metroa Kontulassa olen kävellyt laiturialueen päässä pientä rinkiä. Vaaka on tunnetusti lahjomaton mittari. Tyytyväisenä olen huomannut, että saan ripustaa isoimman pikkutakkini toivottavasti lopullisesti kadonneiden kilojen kunniagalleriaan. Alle satakiloiset punnitaan kuluneen vitsin mukaan neuvolassa. Olemme oman elämämme ”kello-Kalleja ja -Kaisoja”. L oppukevennyksenä kerron liikkumiseni herättämistä epäilyksistä. Sama jatkui hiihtokaudella enemmän kilometrijahdiksi muuntuneena. Tiedot lähtevät samantien HUS:n uniklinikalle. Maratonja puolimaratonajat olivat tärkeää elämänsisältöä. Keskiarvo oli maaliskuun puolivälissä 16 452 askelta. Arjen kovia mittareita on vaatekoko. Jaksan kävellä portaat paremmin kuin ennen joulua ja pystyn ottamaan muutaman juoksuaskelenkin. Hiljaa hyvä tulee. Ennen joulua 2022 läähätin ja läkähdyin, eikä pulssi tasaantunut ihan hetkessä. Asun kahdeksannessa kerroksessa ja 160 askelman nousemisen jälkeinen hengästyminen ja siitä palautuminen kertovat kunnosta. Tuumin tekeväni niin metroa odotellessani ihan kuntoilumielessä. Ja uniapnean hoitoon annettu ylipainelaite seuraa unenlaatua joka ikinen yö. Vyönkin saa jo vetää pari–kolme reikää tiukemmalle. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Unohdin kerran kapistuksesta yhden osan kotiin lähtiessäni reissuun. Itse asiassa liikunnan ja terveystottumusten tarkkailun siirtäminen yksilön vastuulle vahvistaa tätä ajattelua. Omakantaan jokunen vuosi sitten kirjattu tieto on edelleen tosi: lihava. Ihan heti ei minunkaan tarvitse neuvolaan lähteä. Vartija uteli, miksi sitten kävelen ympäriinsä. Tai melkein. Joskus olen kiertänyt sen kaukaa, kun olen tiennyt lukemien olevan vähemmän miellyttäviä. Saisi seurantaa ihmetellä verkossa itsekin, mutta siihen en lähtenyt. Meidät on kasvatettu siihen koulussa, työpaikoilla ja erilaisissa kilpailuissa. Laskeskelin, että laiturilla kuljeskellen voi kerryttää 200–300 askelta. L ääkäri ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale tuli juttelemaan Helsingin yliopiston Tieteen päivillä. Ja sadassa päivässä se tekee… . Korkealla on, liian korkealla. M ittaamme omaa elämäämme tietoisesti ja osin tiedostamatta. Myös lenkeillä seurasin vauhtia kellossa. Presidentti Urho Kekkonen kävi 1970-luvulla vaa’alla joka aamu ja kirjoitti lukeman päiväkirjaansa. Kasvoilla häivähtäneen ihmetyksen jälkeen nousi peukku. Muuten olen käyttänyt elintoimintoja ja suorituskykyä mittaavia laitteita äärimmäisen vähän. Suomeen taylorismi ja sen myötä ”kello-Kallet” tulivat toisen maailmansodan jälkeen. Ihmeissäni vastasin, ettei ole. Silloin tällöin on tullut uniklinikalta kutsu hakea kalustoa happisaturaation mittaamiseksi. Hän ei halunnut vaikuttaa ikäiseltään ja reuhtoi liikaa. Erilaiset tositeeveet perustuvat jonkinlaiseen kilpailullisuuteen, usein raakaankin. Juna ei tuolla kohtaa pysähdy. Tonni oli saatava kokoon vaikka viimeisillä lumenrippeillä. Sitä tulee seurattua ja käveltyä usein vähän ylimääräistäkin. Kaksi yötä meni elämäni huonoimmin nukuttujen öiden kärkikymmenikköön. Maalikuussa 2023 nousu ottaa edelleen voimille ja saa puuskuttamaan, mutta välitön läkähtymisentunne on kaikonnut. Hänen mukaansa ikääntyneiden toimintakyvyn mittaaminen tiivistyy kolmeen osatekijään: kädenpuristukseen, tuolilta nousuun ja kävely nopeuteen. Minulle riittää, että saan nukuttua
https://liikumisaasta.ee/en/ about-the-theme-year. Kattava verkkosivusto esittelee viikoittain helppoja tapoja lisätä liikkumista ja vähentää istumista. www.lts.fi/tapahtumat/ltp23 Virossa liikkumisvuosi Yksi Viron liikkumisvuoden maaliskuun teemaviikoista kohdistui seisomiseen (seisunädal = seisontaviikko). Lisäksi perustutkinnon suorittaneet, mutta eivät vielä väitelleet liikuntatieteilijät voivat osallistua tutkimuskilpailuun 1.9.2021 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntatieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Kilpailun neljä parasta työtä palkitaan Liikuntatieteellisen Seuran ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunnan rahoittamilla stipendeillä. Viron kulttuuriministeriö on julistanut vuoden 2023 Liikkumisvuodeksi (Liikumisaasta 2023). . Liikuntatieteen päivät pidetään 6.–7.9.2023 Agorassa Jyväskylän yliopistossa. . Liikkumisvuoden painopiste on vähemmän liikkuvissa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 5 SEISUNÄDAL teen telefonikõned seistes, tõustes samal ajal päkkadele teen iga 30 istumisminuti järel vähemalt 15 minutit tööd seistes teen püstijalakoosoleku, kuulates liigutan varbaid räägin kolleegiga seistes joon kohvi seistes, püüan selga hoida võimalikult sirgena veebikoosolekul osalen seistes vett juues seisan ühel jalal printeri juures sirutan end, tõstes käed pea kohale sotsiaalmeediat kasutan vaid püsti seistes ajassa Liikuntatieteen päivät hyvinvoinnin lähteellä Vuoden 2023 Liikuntatieteen päivien teemana on hyvinvointi. Teemavuoden tavoitteena on kasvattaa kiinnostusta liikuntaharrastuksia ja terveellisempiä elämäntapoja kohtaan sekä kasvattaa säännöllisesti liikuntaa harrastavien virolaisten määrä. Vuonna 2021 Virossa riittävästi liikkui 40 prosenttia aikuisista ja 25 prosenttia lapsista. Teemana on Terve Eesti eest! Ilmaisun voi kääntää kahdella tavalla: Terveen Viron puolesta tai Koko Viron puolesta. Liikuntatieteen päivillä juhlitaan myös 90-vuotiasta Liikuntatieteellistä Seuraa ja 60-vuotiasta Liikunta & Tiede -lehteä. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumistiedot julkaistaan kevään aikana. Liikuntatutkijat ovat tervetulleita kertomaan ajankohtaisesta tutkimuksestaan päiville. Aihetta käsitellään hyvinvoinnin mittaamisen ja edistämisen, lasten ja nuorten liikkumisen ja opetuksen sekä sosiaalinen vastuullisuuden ja tiedepolitiikan näkökulmista
Hanke on saanut rahoituksensa Euroopan unionin koronapandemian vuoksi myöntämistä varoista. Vaikuttajaryhmään kuului 12 senioria, jotka ovat kokeneet ikäryhmälleen suunnattujen palveluiden kehittämisen arvokkaaksi. Bibliografian lisäksi sivusto esittelee alan keskeiset käsitteet, urheilujournalismin ominaispiirteitä ja suomalaisen urheilujournalismin historiaa. Hankkeesta hyötyivät eniten yritykset, jotka lähtivät mukaan kokeiluihin kohderyhmän kanssa. Suomessa on vuonna 2030 yli 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta, runsas neljännes väestöstä. Vuoden 2022 loppuun mennessä ilmestyneet julkaisut sisältävän bibliografian ovat koonneet Antti Laine ja Joakim Särkivuori. Liikuntaja hyvinvointialan yritykset ovat usein mikrotai pienyrityksiä, joille verkostoituminen ja vuorovaikutus ovat oiva mahdollisuus kehittää toimintaa. Yritysten näkökulmasta hanke tarjosi konkreettisia esimerkkejä, miten palveluita voi muokata kohderyhmää paremmin palveleviksi. Palvelu tai tuote Dallaten opetti: kohderyhmää kannattaa kuunnella kehittyivät parhaimmillaan yrityksen ja vaikuttajaryhmän vuorovaikutteisena prosessina. https://urheilujournalismi.jyu.fi Seniorit ovat päässeet vaikut tamaan asiakaslähtöisemmän liiketoiminnan kehittämiseen ikääntyneiden liikuntaja hyvinvointipalveluita kehittäneessä Dallaten-hankkeessa. Dallaten-hankkeen toteuttivat vuosina 2021–2023 yhdessä Metropolia-, Haaga-Heliaja Laurea-ammattikorkeakoulut. Sisältö päivitetään kerran vuodessa. Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat saivat runsaasti kohderyhmätuntemusta. Lisäksi ikäihmisten hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Aktiiviset iäkkäät on helppo saada mukaan vaikuttamaan, mutta suurta osaa senioreista on vaikea tavoittaa. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 ajassa Suomalaisen urheilujournalismin tietokanta valmistunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on julkaissut kaikille avoimen suomalaisen urheilujournalismin verkkobibliografian. . Dallaten-hanke www.dallaten.fi. Kohderyhmää kannattaa siksi kuunnella. . Senioreilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita. Yrittäjillä ei kiireisessä työssään ole välttämättä aikaa miettiä toimintansa kehittämistä, joten hanke palveli toiminnan ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Ikä numerona ei kerro paljoakaan, sillä ikäihmisten toimintakyky vaihtelee paljon
Sovelluksen täyttämisen avuksi on laadittu päiväkirjapohja oman liikkumisen ja unen seurantaan. Verkkosovelluksen kehittämiseen osallistui liikunnan ja terveystiedon opettajia, luokanopettaja, erityisopettaja, koulu-PT sekä liikunnan ammattilaisia järjestöistä ja terveydenhuollon ammattilaisia hyvinvointialueilta. Kauravaara kartoitti syksyllä 2022 vammaisten henkilöiden määrää suomalaisten liikuntajärjestöjen ja liikunta-alan oppilaitosten luottamushenkilöinä, työntekijöinä ja opiskelijoina. Tietoa koottiin myös neljästä luokasta eri-ikäisiltä oppilailta ja opiskelijoilta. Liikuntajärjestöjen puolesta kyselyyn vastanneista 63 prosenttia arvioi, ettei vammaisilla henkilöillä ole heidän organisaatiossaan esteitä työllistyä tai osallistua luottamustoimintaan. Se tarjoaa yhteenvedon viikon aikana kertyneestä liikkumisesta ja unesta diagrammeineen. ukkinstituutti.fi/liikkumiskysely Vammaisia henkilöitä toimii vähän liikunnan kentällä Liikuntajärjestöissä ja liikunta alan oppilaitoksissa työskentelee Kati Kauravaaran tekemän kyselytutkimuksen mukaan kokopäiväisesti yhteensä vain viisi vammaista henkilöä. – Jos ei katso maailmaa vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön katseella, on usein vaikea nähdä itselle näkymättömiä esteitä, joita vähemmistöryhmiin kuuluvat kokevat, sanoo Kauravaara. Paralympiakomiteassa työskentelee kokopäiväisesti neljä vammaista henkilöä. Sovellus on tarkoitettu 10–17-vuotialle. Luvuissa eivät ole mukana Paralympiakomitean vammaiset osa-aikaiset työntekijät (7) eivätkä luottamushenkilöt (hallituksessa 3, työryhmät ja valiokunnat 41). Kauravaaran mukaan tulokset kertovat kuitenkin vammaisten henkilöiden määrän olevan liikuntajärjestöissä ja alan oppilaitoksissa hyvin pieni. UKK-instituutti on julkaissut lasten ja nuorten liikkumissuosituksesta selkokielisiä aineistoja, nuorille suunnatun animaatiovideon sekä tuntisuunnitelmat ja esitysmateriaalit yläkouluun ja toiselle asteelle. Osa-aikaisia vammaisia työntekijöitä on liikuntajärjestöissä 12, oppilaitoksissa ei yhtään. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 7 Verkkosovellus ohjaa lapsia ja nuoria tarkastelemaan liikkumistottumuksiaan UKKinstituutin toteuttama Liikkumisen verkkokysely ohjaa lapsia ja nuoria tarkastelemaan omia liikkumistottumuksiaan. Luottamushenkilöinä toimi 56 vammaista henkilöä yhteensä 23 liikuntajärjestössä. Lukuun eivät sisälly kyselyn teettäneen Suomen Paralympiakomitean työntekijät. Sitä voi käyttää opetuksessa ja liikuntaneuvonnassa myös erikseen ilman verkkokyselyä. . Kaikki suositusmateriaalit ovat vapaasti saatavilla seuraavilla sivustoilla: ukkinstituutti.fi, smartmoves.fi ja tervekoululainen.fi. Opettajien sekä liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi tuotettu sovellus on saavutettava ja mobiililaitteille optimoitu. Linkkien kautta vastaaja voi lukea lisätietoa kouluikäisten liikkumisesta ja oman hyvinvoinnin edistämisvinkkejä. Kauravaaran mukaan järjestöissä olisi pohdittava syvällisemmin, miksi vammaisia henkilöitä ei ole hakeutunut mukaan toimintaan. Ongelmat liittyivät esimerkiksi viestintään ja toimitiloihin. Viikkopäiväkirjaa voi täyttää sähköisesti tai paperille tulostaen. . Sovellus perustuu 7–17-vuotiaiden liikkumissuositukseen. Verkkokyselyssä on omat etenemispolkunsa alakoulussa, yläkoulussa ja toisella asteella opiskeleville sekä niille, jotka eivät opiskele. www.paralympia.fi/images/tiedostot/ Raportit/vammaiset_vaikuttajiksi_hankkeen_ kartoitus_kati_kauravaara.pdf. Kaikki luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä oppilaitoksilla ja liikuntajärjestöillä ei ole perustetta eikä mahdollisuuksia tilastoida vammaisten henkilöiden määrää. Kysely antaa palautetta siitä, miten tottumukset vastaavat liikkumissuositusta. Opetusja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutettua sovellusta testasi yli 70 ammattilaista ja oppilasta. Liikunta-alaa opiskelee kyselyvastausten perusteella neljä vammaista henkilöä
8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Muualla sanottua "Lapsuus loppuu nykyään niin aikaisin, että sitä kannattaa jatkaa vaikka mäkeä laskemalla." Luokanopettaja Juha Ahtilinna, Opettaja 2/2023 "Sellaista ajattelua en hyväksy, että sairaus jotenkin jalostaisi ihmistä. Vaikka olemme jo aika lähellä liikunnan riemua, vielä voidaan parantaa. Hän toimitti muun muassa vuonna 1973 Stadion-lehden ensimmäisen liikuntalääketieteen teemanumeron. Valtion liikuntaneuvoston tiedejaoston puheenjohtajana Heikkinen vaikutti vuosituhannen vaihteessa merkittävästi Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeliliitteen perustamiseen.. Heikkinen toimi liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina kahteen otteeseen 1980-luvulla. Se ei kuitenkaan ole vain ole vain sitä." Suomen Valmentajat ry:n toiminnanjohtaja Sari Tuunanen, Valmentaja 1/2023 "Hiihto kuuluu niihin lajeihin, joissa perinteinen sykepanta puolustaa paikkaansa." Toimitussihteeri Taneli Leppänen, Latu & Polku 1/2023 Tyhmä tiedekysymys Voiko liikunnan riemua mitata. Liikunnan riemua arvioitaessa paras tapa varmistaa mittauksen luotettavuus on useiden arvioitsijoiden arvioiden keskinäinen vertailu. Arviointi voi jopa latistaa riemun kokemusta. Mitattaessa tutkittava käsite on otettava tarkasti haltuun. Se suorastaan pursuaa hyvää tuulta. joulukuuta 2022. MARKKU OJANEN psykologian professori (emeritus) Tampereen yliopisto markku.ojanen@tuni.fi ajassa Kuva: LTS:n arkisto IN MEMORIAM Eino Heikkinen Gerontologian suomalaisiin edellä kävijöihin kuulunut Eino Heikkinen kuoli 83-vuotiaana Jyväskylässä 23. Siitä voi kuitenkin muokata asteikon, joka kuvaa koko liikuntaryhmää: ”Ryhmä on erittäin iloinen ja hyvällä tuulella. Riemu on niin kokonaisvaltainen asia, että sitä on vaikea purkaa osiin ja laatia useita riemua mittaavia kysymyksiä. Vuonna 1985 alkanut toiminta on vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja tavoittaa vuosittain yli kymmenentuhatta senioria. Olen tutkimuksissani kuvannut välitöntä mielialan kokemusta asteikolla nollasta sataan. Psykologisessa mittaamisessa puhutaan silloin käsitevaliditeetista. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveystieteen professorin virkaa hän hoiti vuosina 1980–2004. Psykologiassa ei ole niin erikoista ilmiötä, että sitä ei koetettaisi mitata. Hän kiinnostui 1980-luvun alussa Saksassa ja Isossa-Britanniassa virinneeseen Kolmannen iän yliopisto -toimintaan. Hän työskenteli gerontologian professorina 1976– 1979 Tampereen yliopistossa. Silloin on luontevaa käyttää sanaa riemu ja koettaa määrittää se tarkasti. Olen sama epätäydellinen tyyppi edelleen." Jäykkyysoireyhtymää sairastava yliopistonlehtori Hannele Cantell, Tunne & Mieli 1/2023 "Olemme oman alamme asiantuntijoita, joiden osaaminen on viime vuosina unohdettu kokonaan, kun puhutaan nuorten hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttamisesta." Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n puheenjohtaja Mirva Ikola, Liito 1/2023 "Välillä vastuullisuus mielletään vain epäkohtien minimoinniksi. Liikuntatieteellisessä Seurassa Heikkinen toimi aktiivisimmin 1960–1970luvuilla. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveystieteen professori emeritus Heikkinen tutki aiheita 1960-luvulta lähtien. Koska kyseessä on oma arvio, sen tekeminen voimakkaan tunnetilan aikana on hankalaa. Ryhmä on aivan maasta irti -tunteen vallassa.” Ulkopuolinen arvioija voi tehdä arvion tällä asteikolla. Määrittelin luvun 100 näin: ERITTÄIN HYVÄ 100 MIELIALA Olen erittäin iloinen ja hyvällä tuulella. Heikkinen toimi urheilulääketieteen apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa vuosina 1971–1975. Tällaisten asteikkojen toimivuus on osoitettu hyväksi. On koetettava päästä mahdollisimman lähelle tutkittua ilmiötä. Olen aivan maasta irti -tunteen vallassa. Kuvaus tulee aika lähelle liikunnan riemua. Heikkinen kuului suomalaisen ikääntyvien yliopistotoiminnan käynnistäjiin. Suorastaan pursuan hyvää tuulta. Jos arviot ovat riittävän yhdenmukaisia, silloin mittaus on luotettavaa
Tulosten mukaan kipu ei käytännössä vaikuta tasapainon huonontumiseen. Maahanmuuttajaperusteisesti järjestetty liikuntatoiminta synnytti puolestaan sekä osallistujille että toiminnassa työskenteleville ulkopuolisuuden kokemuksia. Ulkomaalaistaustaiset naiset osallistuvat ryhmäliikuntaan ystävien suosittelemana. Valmentajat osaltaan vahvistavat tai uudistavat vallalla olevaa käsitystä urheilusta miehisenä tilana niin valmennuskäytännöissä kuin asenteissa naisurheilijoiden kaksoisuraa kohtaan. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 958 933 944 943 953 1026 1126 1167 1214 1181 1400 1200 1000 800 600 400 200. Liikunta & Tiede -lehden levikki laski merkittävästi ja oli 1 892 kappaletta (-4,8 %). L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 9 Pitkittynyt alaselkäkipu ei vaikuta tasapainoon Pitkittynyt alaselkäkipu haittaa toimintakykyä. Tasapainon harjoittaminen ei siten ole tuloksellista kuntoutusta pitkittyneen selkäkivun hoidossa. jäsenetutilausten vähentyminen. Henkilöja yhteisöjäseniä oli vuoden lopussa yhteensä 1 181 (-2,7 %). Anna Tirkkosen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Cognitive and Physical Functions Among Middle-Aged and Older People: A Special Emphasis on Executive Functions and Walking” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 20.1.2023. Toiminnanohjausta voi kohentaa aivojumpan ja liikunnan avulla. LTS:n henkilö ja yhteisöjäsenten määrä 2013–2022. Samalla taittui vuonna 2017 alkanut jäsenmäärän kasvu. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4750-5 Sosiaaliset suhteet määrittävät ulkomaalaistaustaisten naisten liikuntaa M.Sc. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9260-6 LTS:n jäsenmäärä laski Liikuntatieteellisen Seuran jäsen määrä laski vuonna 2022. Vahvimmin tasapainoon vaikutti ikääntyminen. Lasku selittyy henkilöjäsenten määrän vähennyksellä. Tulosten mukaan kulttuuriset narratiivit naisten sopimattomuudesta urheiluun ohjaavat heitä panostamaan miehiä enemmän kaksoisuraan. TtM Anna Tirkko sen mukaan toiminnanohjauksen taso voi vaikuttaa kävelykykyyn sekä ikääntyneillä henkilöillä että keski-ikäisillä naisilla. Sc (Hons) Jani Mikkonen tarkasteli tutkimuksessaan, vaikuttaako pitkittynyt alaselkäkipu tasapainoon. Liikunnanohjaajalla tulisi olla taitoja luoda osallistujille sosiaalisesti turvallinen liikkumisen tila ja joukkoon kuuluvuuden tunne. Milla Saarisen psykologian väitöskirja ”Uncovering the vulnerabilities of female student-athletes in the career construction framework” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.1.2023. Eva Rönkön liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja ”Mukana ulossuljettuna – etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten naisten ohjatusta ryhmäliikunnasta” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.1.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9247-7 Väitösuutiset Toiminnanohjauksen taso voi vaikuttaa kävelykykyyn Kävelyvaikeudet ovat ikääntyneillä henkilöillä yleisiä, ja vaikeudet voivat heikentää päivittäisistä toimista selviytymistä ja vähentää ulkona liikkumisen määrää. Sc (Hons) Jani Mikkosen kipututkimuksen alaan kuuluva väitöskirja ”Postural stability and its relationships with chronic low back pain, central sensitization, and painrelated sleep quality” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 17.2.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9268-2 Nuori naisurheilija panostaa todennäköisemmin kaksoisuraan LitM Milla Saarinen tutki väitöskirjassaan naisurheilijoiden haavoittuvuutta ja tähän vaikuttavia tekijöitä kaksoisuran rakentumisen viitekehyksessä. Jäsenmäärän pienentymisen lisäksi levikkiin vaikutti mm. Eva Rönkkö tutki ulkomaalaistaustaisten naisten sosiaalistumista suomalaiseen liikuntakulttuuriin sekä monikulttuurisen liikuntaryhmän dynamiikkaa osana julkista palvelutarjontaa
Kävelyretkillä kertyviä askelmääriä hän kuitenkin seuraa. 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Stadin dallaaja Pekka Sauri liikkuu, mutta ei harrasta liikuntaa. Kuva: Jouko Kokkonen
Heillähän menivät hommat sekaisin, kun unohtivat strategian, hymähtää Sauri. Päämäärän ja välineen sekoittuessa syntyy Saurin mukaan kaaos. Läheisin on nuoruusvuosina syntynyt suhde hämeenlinnalaiseen jääkiekkoon. Nuorempana tappioiden laukaisema pettymys oli paljon syvempi. Aistit ja mieli kuormittuvat, kun sekalaista havainnoitavaa kasautuu liikaa. Monien liikkujien hehkuttama dopamiinihurmio Saurilta on kuitenkin jäänyt kokematta. Hämeenlin nassa koulunsa käynyt Sauri kannattaa edelleen HPK:ta. Kun runkosarjaa pelataan, niin ei mene sellaista kierrosta, etten tsekkaisi, miten Kerholle kävi. – Minulla ei ole laisinkaan liikettä estäviä terveysongelmia. Liikkujien hehkuttama dopamiinihurmio Saurilta on jäänyt kokematta.. – Mitä lapsena alkaa kannattaa, niin se ei häivy minnekään. Mikään toimin to ei ole tyssännyt toistaiseksi voimien puutteeksi. Tren dikkäät sulkapallo ja squash kuuluivat myös harrastuksiin. Kesällä 2022 hän käveli Helsingin kaupungin virkistysaluereittejä. Tapaturma muistuttaa edelleen itsestään ennen ukonilmoja. Harrastus loppui, kun maila oli torjunnassa liian viistossa ja lämäisty kiekko kimposi nenään. Liikuntapommin purku vaikeaa Keskustelu liian vähäisestä liikunnasta ja sen aiheuttamista kustannuksista on Saurin mukaan väistämätöntä yhteiskunnassa, jossa väestö vanhenee ja sotere surssien riittävyys on koetuksella. Keskittymis kyky hajoaa ja ahdistus iskee. Vallinnut kilpa urheilumentaliteetti ilman valmennusta tuntui järkyttävältä. Juokse minen ei häntä koukuttanut koskaan, vaikka hän kokeilikin 1970–1980luvuilla suureen suosioon noussutta liikuntamuotoa. – Ainahan informaatiota on ollut liikaa, aina Aatamin ja Eevan ajoista, hy vän ja pahan tiedon puusta lähtien. Sauri harrasti kuitenkin lapsuu dessaan jonkin verran yleisurheilua. Sauri alkoi harrastaa liikuntaa lähes kolmekymppisenä perheellisenä miehe nä. Teknologian tarkoi tus on olla ihmisen apuväline. Kipeänä kokemuksena jäi mieleen korkeushypyssä alastulossa kymmen vuotiaana murtunut ranne. Polvensa Sauri loukkasi liikuntatunnilla väistäessään edellään hiihtänyttä, joka oli kaa tunut ladulle. As keleita kertyi kaupunkiin tutustuessa jopa 37 000 päivässä. Traumaattisuus juontuu kouluvuosien liikuntatunneilta. Sauri kokee voivan sa 69vuotiaaksi hyvin. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 1 L iikuntasuoritusten erilainen mittaaminen älylaitteilla on Pekka Saurin mielestä sinänsä hyödyllistä. – Kun hienoa teknologiaa tulee kiihtyvällä tahtiin, niin näyttää, että erityisesti kommunikaatioteknologia muuttuu päämääräksi. Nykyisin Sauri liikkuu paljon kävellen sulan aikana ja seuraa askelien ker tymistä. – Liikunnan ilo jäi täysin saavutta matta. HPK:n jääminen kokonaan jatkopelien ulkopuolelle ei kuitenkaan enää kir paissut kuin hetken. Silloin ei nähdä sen välineellisyyttä. Ja kaikkein absurdeinta oli se, että ilman mitään harjoittelua pantiin juoksemaan Cooperin testiä ja siitä saa tiin joku numero. Kysymys on siitä, onko laite väline vai päämäärä. Oma liikuntasuhde monisyinen Sauri kuvaa oman liikuntasuhteensa olevan osin traumaattinen, osin passiivi nen. Jää kiekkoa Sauri pelasi jonkin aikaa maalivahtina. Jos ihmisellä on laitteen käytölle tavoite, niin kaik ki informaatio järjestyy sen ympärille. Penkkiurheilijana Sauri seuraa suomalaisurheilijoita eri lajeissa. Koululiikunta oli suorituskes keistä. Hän kävi säännöllisesti uimassa kilometrin Yrjönkadun uimahallissa
Itsekuri pitää jonkin aikaa, kunnes tapahtuu paluu vanhaan. Hänen seuraajamääränsä on suurempi kuin yh denkään maakuntalehden levikki. Ehdot toman myönteistä kehopositiivisuudessa on se, että kenen kään ei tarvitse hävetä itseään. – Kävele. Erilaiset kampanjat ovat purreet lähinnä nii hin, jotka liikkuvat jo jonkin verran. Kaksin kertaiseksi hyötyliikunnaksi kävely muuttuu, jos samalla kuuntelee jotain uutta oppia antavaa. 1954) Työelämäprofessori, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2017–2020, erityisalueena yhteiskunnallinen viestintä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2003–2017 Helsingin kaupunginvaltuutettu 1993–2003, 2021– (puheenjohtaja 2001–2003) Helsingin kaupunginhallituksen jäsen 1989–1991 ja 1995–2001 Vihreän liiton puheenjohtaja 1991–1993 Vihreän liiton puoluesihteeri 1990–1991 Vuosina 2001–2003 hän toimi kaupunginvaltuuston Radio Cityn Yölinjalla-ohjelman juontaja 1985–1997 PhD, Brunelin yliopisto, Lontoo 1990 – Elämäntapakysymysten nouseminen keskusteluun on välttämätöntä. Palautetta tuli koko ajan paljon, minkä Sauri myöntää kokeneensa aluksi rasittavana. Jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnosta kertyi ylipäätään runsaasti palautetta. Jos liikunta olisi vastaus masennukseen, niin ongelma olisi jo ratkaistu. Hänen vas tuulla olivat myös ihmisten eniten käyttämät liikuntapaikat – jalkakäytävät ja kevyenliikenteenväylät. Kävelemään lähteminen ei vaadi erityistä ponnistusta. Liikkumiseen innostajana Sauri nostaa esille keskuste luissa harvemmin esille tulevan asian. Kehopositiivisuudessa Sauri näkee sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Hän oli huolissaan innokkaiden juhlijoiden kiipeilystä Havis Aman dan patsaalle. On turha kehottaa masentunutta ryhdistäytymään. Innokas lintubongaus takaa osaltaan, että askelia Sau rille kertyy. Vir kansa puolesta Sauri joutui menemään jopa ”torille”, kun Suomi voitti jääkiekon MMkultaa keväällä 2011. Niihinkään kannustaminen ei ole helppoa. Innostaminen liikuntaan kään tyy tällöin itseään vastaan. – Jos yrittää tehdä itsensä tavoitelluksi rakastetulle, niin se on erittäin vahva motiivi. Sauri sanoo haluavan sa käyttää sananvaltaansa rakentavasti. . Joululahjak si saatu kuntosalikortti jää usein käyttämättä loppuun, kun suorittamisen pakkopulla ei enää maistukaan. – Miksi masentuneet eivät ota itseään niskasta kiinni. Kaikkein tehokkain liikkeellepaneva voima on hänen mielestään rakkaus. Sauri puhuukin negatiivisuusharhasta: uutiset ja palaute koskevat lähes aina poikkeamaa normaalista. – Homma menee helposti lässyttämiseksi. Kävely voi tuntua yksitoikkoiselta, mutta tilannetta hel pottaa hakeutuminen uusille reiteille. Sosiaaliseen median Sauri otti käyttöön vuonna 2010 pystyäkseen vastaamaan kaupunkilaisten palautteeseen. Muutos on Saurin mukaan ennen kaikkea identiteetti ja persoonallisuuskysymys. Helsingin keskustaan valmistuneen ”Baanan” avaamis ta Sauri muistelee yhtenä suurimmista juhlapäivistään. ”Sulle tulee kiva fiilis, kun sä liikut”. Masentu neelle liikuntakehotus voi kuitenkin olla taas yksi asia, jos ta hän ei koe selviytyvänsä. Lisävaihtelua tuo Saurille radion, podcastien tai musiikin kuuntelu. Liikuntaa pi täisikin Saurin mielestä lähestyä myönteisten kokemusten kautta. Sauri ajattelee twittertiliään mediana. Sitä se masennus juuri on, ei pysty ottamaan itseään nis kasta kiinni. Suomen ensimmäisellä po liittiselta taustaltaan vihreällä kaupunginjohtajalla oli suuri paine onnistua. ”Liikuntapaikkojen hoitajana” Toimiessaan 14 vuotta Helsingin apulaiskaupunginjohtaja na Sauri vastasi rakentamisesta ja ympäristöstä. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Pekka Sauri (s. Hän toistuvasti kuulla lausahduksen ”mitä ituhippi luulet tietäväsi tekniikasta”. Oleellista on, miten ihminen suhtautuu omaan minuuteensa. Taakkaa kevensi oivallus siitä, että ihmiset reagoivat isosti vain epä kohtiin. Kävely – helppo tapa liikkua Saurin liikuntavinkki on lyhyt ja ytimekäs. Otettaan hän luon nehtii optimistiseksi, humoristiseksi ja ratkaisukeskeiseksi. Miinuspuolella voi olla pie nentynyt halu kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Pyöräilijät tarttuvat tunnetusti hana kasti havaitsemiinsa epäkohtiin vuoden ympäri. Syöminen, juominen, elämäntavat ja paino – niistä pitääkin puhua. – Vaikka toimiala ei ole suoraan tekemisissä liikunnan kanssa, niin välillisesti se vaikuttaa liikkumisolosuhteisiin erittäin paljon. Vähän liikkuvien elä mäntapamuutos vaatii paljon syvällisempää lähestymistä. Sittemmin hänestä on tullut yksi Suomitwitterin hahmois ta, jolla 143 000 seuraajaa. Tietoa siitä, että liikunta vaikuttaa mielenterveyteen myönteisesti, kannattaa Saurin mielestä jakaa. Lunta tuli tupaan etenkin katujen talvikunnossapidos ta. Siinä se on. Liikuntaa ja ruokavaliota tarkastellaan Saurin mieles tä edelleen liian usein kieltäymyksen kautta. Ku va : Jo uk o Ko kk on en. Sauri muistuttaa, että elämäntapoihin vaikuttaminen ei ole helppoa
Pahimmillaan yksittäinen oikea mittaustulos voi jopa vääristää kuvamme todellisuudesta. Aloimme ymmärtää mitä syke kertoo harjoittelun te hosta. Kuva: Juha Laitalainen. Tämä opittiin jo silloin, kun mittalaitteena ei ollut kuin etusormi, sekuntikello ja kertolaskutaito. Kun maailma ympärillä modernisoitui ja erilaisissa teollisuuden ja tieteen prosesseissa opittiin tarkkailemaan prosessin etenemisen vaiheita yhä yksityiskohtaisemmilla mittareilla, tuli vastaavan ajattelun tarve myös urheiluun. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 3 JARI KUPILA Mikään mittari ei kerro koko totuutta L iikunnan ja urheilun ympäristöt ovat täynnä erilaista mittaamista. Se kuuluu itsestään selvästi tä män elämänpiirin toimintakulttuuriin. Varsin nopeasti mittaaminen tuli myös osaksi harjoitus tilanteita. Ilman sekuntikelloa ja tarkkaa mittanauhaa jotakin olennaista olisi jäänyt puuttumaan kilpaurheilun ideasta. Niina Häkkinen testissä Helsingin Urheilulääkäriasemalla. Opimme mittaamaan leposykkeitä ja opimme ym märtämään millä sykealueilla olisi treenattava silloin, kun rakennamme peruskestävyyttä ja millä taas silloin, kun opetetaan kehoa sietämään maitohappoa. Oli helppo havaita kehittyvänsä, kun huomasi minkälaisilla harjoituspainoilla rauta nousee, ja miten lu jaa pystyy vetämään neljä tuhannen metrin vetoa. Urheilu oli yksi ensimmäisiä inhimillisiä toimintaym päristöjä, joissa tuli aito tarve mitata aikaa sekuntia pie nemmilläkin yksiköillä. Mittaaminen tuottaa meille tarkkaa faktaa todellisuudesta, mutta mikään mittari ei kuvaa koko todellisuutta. Kun pulssi löi intervallivedon jälkeen 15 sekunnin aikana 40 kertaa, Laboratorioloissa saadaan erittäin tarkkaa tietoa fyysisestä suorituskyvystä
Myös videokamerateknologian kehitys auttoi paitsi ha vainnoimaan suoritustekniikkaa aivan uudella tavalla, myös suorituksen eri osaalueiden aiempaa yksityiskoh taisempaa mittaamista ja vertailua. Oikea kin tieto voi ylikorostettuna luoda kokonaisuudesta vääris tyneen kuvan. Tässäkin asiassa on silti hyvä muistaa, kuka on renki ja kuka isäntä. Siinä missä yksinkertaisetkin sykemitta rit olivat vielä 1980luvulla lähinnä urheilueliitin etuoikeus, 2020luvulla erilaiset terveyskellot ja älypuhelinten aktiivi suusmittarit ovat lähes jokaisen aikamme ihmisen arkea. Joku keksi tässä vaiheessa myös, että rasvaprosenttiakin on syytä harjoitusvaikutuksen yhtenä indikaattorina mita ta – ja kehitti siihen mittalaitteen. Mittaaminen auttaa ymmärrystä Harjoitusmenetelmien tehostuessa alettiin oivaltaa myös syvällisempi tarve seurata mitä harjoittelu saa kehossa ai kaan. legendaariset pomppumatot, joilla opittiin ensin mittaa maan kevennys ja pudotushyppyjen tuloksia, ja sittemmin vaikka mitä. Mittarit kertovat meille kyllä faktaa, mutta harvoin sit tenkään koko todellisuutta. Miksi kuvittelen sen olevan hyödyksi ja tarpeen. Digitalisaatio räjäytti markkinan Kaikki tämä oli esihistoriaa, aikaa ennen digitalisaation vallankumousta. Tässä kohdin alettiin tarvita myös as tetta spesifimpiä mittareita. Mikä sen merkitys on, mihin se vaikuttaa ja miten siihen tulisi reagoi da, on liikkujan tai urheilijan itsensä päätettävä asia. Renki voi lipsahtaa isännäksi Mittalaitteiden käytössä on syytä aina miettiä muutamaan kertaan erilaisia miksikysymyksiä. Ja vaikka omakin tuntemus kertoisi, mittari voi luottaa varmemmin. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 se tarkoitti 160 lyöntiä minuutissa ja happorajan kolkut telua. Mittausteknologian kehitys toi mahdollisuuden seurata eri ominaisuuksien kehitystä aivan uudella tavalla. Vai onko se sittenkään ihan niin. Mittari kertoo sen, mitä pelkkä oma tuntemus ei osaa kertoa. Tämä toi tar peen mittareille, joilla voisi mittanauhaa ja kelloa tarkem min tutkia esimerkiksi voimantuottoa. Reaaliaikaista dataa tulee halutes samme koko ajan – ja samalla piirtyy vertailua siihen miten kehitys kehittyy eiliseen tai viime viikkoon tai toissa vuo teen verrattuna – ja minkälaisia erilaisia keskiarvoja datas ta syntyy. Tämä alkoi yleistyä 1970luvulla. Kun seuraamme erilaisin mittarein kehomme fyysis tä ja fysiologista toimintaa, saamme urheilijoina parem man kuvan kehityksestämme ja kuntoilijoina paremman otteen hyvinvointimme tilasta. Vaikka vielä ei oltu digitalisaation alku vaiheissakaan, alkoi urheilutoiminnan – ja pian myös liikunnan – yhteyteen ke hittyä mittauskulttuuria, ja sitä nopeasti lisäävää ja kehittävää teknologiaa. Tiedonsiru ei ole koko totuus Aikamme ihmisen on helppo pysyä kär ryllä hyvinvoinnistaan, tarjolla on niin monipuolinen mittausvälineiden arse naali. Tultiin kä sikopelotouhusta aitojen lääketieteen analyysi ja mittausmenetelmien pariin. Tämä liikkuvan ihmisen ajatteluun 2000luvulla lopul lisesti syöpynyt perustarve on avannut valtavan globaalin bisnesmarkkinan. Urheilijat oppivat käymään veriarvotesteissä. Siis miksi mittaan sitä mitä mittaan. Ei ihme, että juuri 1980luvulla erilaisten ominaisuus testien patteristo laajeni suomalaisessa urheilukulttuuris sa. Terveenä pysyminen ja urheilussa kehittyminen on teh ty helpoksi. Mittarit kertovat vain mittaustuloksia, eivät mitä pitäisi tehdä.. Kun päästiin 1980luvulle, alettiin veri arvoja pilkkoa yhä yksityiskohtaisemmiksi ja kehitellä en simmäisiä ideoita pulssin, siis nykysuomeksi sykkeen, mit taamiseen harjoitustilanteissa mittalaitteiden avulla. Rautaar vojen lisäksi osataan hormonitasojen, maitohappoarvojen ja oikeastaan kaiken mahdollisen seuranta. Tuo vaihe ehti kuitenkin tuottaa sen pe rustarpeen, jota digitaalisuuden kaudenkin mittaustekno loginen vallankumous on täyttänyt. Hyvinvoinnin tai urheilijana kehittymisen seurannassa on syytä nähdä aina asioiden muodostama kokonaisuus, ei unohtua tuijottaman yhtä kokonaisuuden yksityiskohtaa. Tämä opetti paitsi harjoittelemaan fiksummin, myös miettimään mitä veriarvojaan – ja sitä kautta urheiluaan – kehittävän ihmisen kannattaisi syödä. Yksittäinen tieto on aina vain yksittäinen tieto. Samoin on asioita, joita mittarit mittaavat. Mittari kertoo missä olemme menossa – ja oh jaa eteenpäin. Erilaiset mittarit ovat monella tavalla hyödyllisiä. Erilaisen kehontoiminnan mittareiden ohella myös ve riarvojen tutkimus on 1980lukuun verrattuna tähtitieteel lisen tarkkaa ja monipuolista. Jokainen askeleemme, pulssinlyönti, verenpaineen vaihtelu, unirytmi ja ties vaikka mikä on halutessamme seurannassa. Mittarit kertovat vain mittaustuloksia, eivät välttämättä sitä mitä tulosten perusteella pitäisi tehdä. Näihin aikoihin tapahtui myös valmennusmetodeissa muutos, jossa aiempaa fokusoituneemmin alettiin tree nata suoritukseen vaikuttavia erityisalueita. Alettiin tutkia verta ja veriarvoja, mitata keuhkojen tilavuutta ja hapenottoa. Yhä useammat näyttävät sitä haluavan yhä yksityiskohtaisemmin. Näin syntyivät mm. Omien elämäntapojen ja hyvinvoinnin kehittymisen tarkkailussa on ihan hyödyksi käyttää omien tuntemusten tukena myös erilaista mittalaitteistoa. Opittiin ymmärtämään mitä hbarvo ja tarkemmatkin rautaarvot sekä puna ja valkosolumäärät merkitsivät. Yksittäinen mittaustulos on toki oikeaa tietoa ja sinänsä kokonaisuuden rakentamisessa tär keä palanen, mutta sittenkin vain yksittäin palanen. Mittareita on hurja valikoima
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 5 Ja kun sitten päädymme joitakin mittalaitteita käyttä mään ja saamme mittaustuloksia, on uusien kysymysten aika. Kaikessa on aina tärkeintä kokonaisuus. Elämän idea lienee eläminen, ei elintoimintojen tarkkailu. Alammekin olla liikunta ja urheilukulttuurina kehi tysvaiheessa, jossa olisi hyvä käydä valistavaa keskuste lua siitä, mitä ja miten liikkuvan ihmisen kannattaa elin toimintojaan mitata ja miten eri tuloksia tulisi huomioida. Tämän kaiken ytimessä olevan asian oivaltamisessa ta pahtuvaa kehitystä mikään mittari ei kerro. ?. Erilaiset mit taustulokset auttavat meitä hahmottamaan kokonaisuutta, mutta mikään mittari ei sitä yksin tee. Ja niin edelleen. Kun huomattiin että puhelin tai kello mittaa askelia, alet tiin puolihuolimattomasti seurata askelmääriä. On varmasti tilanteita, joissa mittalaitteilla on paikkan sa, mutta hintana ei saisi olla se, että meistä tulee kyvyttö miä käveleskelemään kevätluonnossa ilman ajatustakaan siitä, montako kilometriä tai askelta tulee otettua ja mon tako kaloria tässä reitin varrella nyt palaa. Aikamme perustelee liikuntaa ja urheilua välineellisillä syillä. Mittareita pitää osa ta lukea oikein. Sinänsä on hyvä, että älylaitteisiin ilmaantui askelmit tari. Kun elämme aikaa, jolloin melkein mitä tahansa voi mi tata, olisi mittaamiseen liittyvän teknologisen, fysiologisen ja lääketieteellisen keskustelun oheen hyvä saada myös fi losofista ja psykologista näkökulmaa. Kun liikkumisesta on tullut liikunnan suorittamista ja mittausmerkintöjen keräämistä, on samalla kuitenkin me netetty jotakin, mikä häivyttää liikkumiseen kätkeytyvää vahvinta motivaatiotekijää: liikkumiskokemusta itseään. Mitä se tulos kertoo yhdessä muiden mittareiden kanssa. Sen kanssa voi vielä elää, jos jää koukkuun askelmittarinsa kanssa, mutta siitä ei hyvä seuraa, jos alkaa seurata yhtä innokkaasti kaikkia muitakin terveysarvojaan ja elintoimintotietojaan, joita ai kamme härpäkkeistä saa joka hetki ulos. Kovin monilla meis tä on askeliin liittyvä tavoite per päivä ja keskiarvotavoite kuukaudessa. Emmehän kuitenkaan liiku tai urheile mittaamisen vuoksi – vaan mittaamme liikkumisen ja urheilun vuoksi. Jos on ristiriita, mitähän siitä pitäisi ajatella. Tätä asiaa pitäisi tutkia jonkun tarkemmin, mutta niin omat ja lähipiirin kokemukset kuin ohjelmistoja tekevien firmojen edustajilta kuulemani sisäpiiritiedot tukevat sa maa havaintoa. Tavoitteissa on eronsa ja se ohjaa tietenkin toimi maan hieman erilaisella asenteella – myös mittareiden kanssa. Mittarin ei pidä antaa ohjata ihmistä. Ja hups, äkkiä siitä tuli suorastaan velvoite, ellei perä ti pakkomielle. Miksi oikeastaan liikumme. Si ten saadaan paitsi kirjattua suorittamista, myös kannustet tua ja patistettua suorittamaan lisää. Se pitäisi taju ta ihan itse. Urheilijan ja hyvinvointiliikkujan vastaus on tietysti eri lainen. Liikunta parantaa yksilön terveyttä ja sitä kautta kan santerveyttä ja sitä kautta kansantaloutta. Kävelyaskeleiden ottaminen on tietyissä ihmisryhmissä lisääntynyt älylaitevuosien aikana selvästi. Niin sitä sitten vietiin ruokavalio järjettömyyk siin ja ihmeteltiin miksi juoksu ei kulje eikä voimaharjoit telu tartu, vaikka treenattiin niin tosissaan. Pelkkien mittareiden ohjaamana liikkuminen on sitten kin vain samaa suorittamista ja itsemme pakottamista kuin muukin elämämme – ilman pelkän liikkumiskokemuksen tuomaa rauhaa ja levollisuutta, siis kaiken hyvinvoinnin yti messä olevaa asiaa. Onko eri mittauksilla ja omilla tuntemuksilla sama vies ti – vai onko jossakin ristiriita. Mittari on renki, ei isäntä. Suhteellisuudentaju olisi tässäkin hyvä treenikumppani. Mielenrauhan mittaria odotellessa Tässä tullaankin perusasiaan. Miten saatuun mittaustulokseen pitäisi reagoida. Pian seu ranta tuli rutiiniksi ja kohta jo syntyi ajatus askelmäärästä, joka pitää päivittäin kerätä. Rasvanmittauksesta tuli leirien testitilanteissa monen juoksijan mielessä isompi asia kuin 30 metrin lentävän tes tin ajasta. Kun liikkumisesta on tehty suorittamista ja hyödyn tuot tamista, on loogista, että sitä on alettu eri tavoin mitata. Milloin saammekaan mittalaitteen, joka kirjaisi päivit täisen mielemme levollisuuden, harmonian ja kokonaishy vinvoinnin tunteen määrän – ja kehityksen suhteessa edel tävän viikon, kuukauden tai vuoden keskiarvoon. Meidät on valis tettu ajatukseen siitä, että ihmisen olisi syytä suorittaa lii kuntaa päivittäin, koska se tuo niin paljon hyötyä. Onko primäärimo tiivina tavoite, joka liikunnalla tai urheilulla saavutetaan, vai se, että liikkuminen ja urheileminen tuovat elämään si sältöä, jota muu elämä ei anna. Kuitenkin, samalla, juuri tässä esimerkissä piilee myös se pahan siemen, joka näissä mit tausasioissa aina piilee. Kun nykyaika tarjoaa niin laajan spektrin erilaisia mitta laitteilla seurattavia asioita, vallitsee alituinen riski siihen, että liikkuva ihminen unohtaa mittalaitteen ja itsensä väli sen valtasuhteen perusasian. Järjetöntä sinänsä, mutta niin ihmisen mieli joskus toimii. Tuon ajan alkeellinen rasvamittari alkoi ohjata harjoitte lua. Silti, pohjimmiltaan, niin liikkuja kuin urheilijakin jou tuu kohtaamaan saman peruskysymyksen siitä, mikä häntä oikeastaan ajaa lenkkipolulle tai salille. Mittaamisen tarkoitusta etsimässä Muistan omilta vaatimattomilta pikajuoksuajoiltani, mi ten 1980luvun leiritilanteissa kävi rasvaprosenttimittarin kanssa vähän niin kuin nykyään käy monelle askelmitta rin kanssa. Moni kävelyaskel jäisi tänäkin päivänä ottamatta il man puhelinten askelmittareita. Kun pitää saada 10 000 askelta joka päivä, on, perhana vieköön, käveltävä tänään kin 10 000 askelta – vaikka ei yhtään huvita. Voi tietysti pohtia filosofisesti onko ilmiö hyvä vai paha, mutta fysiologisesti se lienee esimerkki siitä, että mittari on saanut aikaan jotakin hyvää
Ministeriössä alkoi toimia vuonna 1966 Heikki Kle molan johtama urheilu ja nuorisotoimisto (UNO). LTS:n jäsenyys muuttui avoimeksi kaikille halukkail le vuoden 1967 sääntömuutoksella. Keskustalainen Juppi tuli tunnetuksi pelimiehenä, joka panosti erityisesti yhteyksiin opetusmi nisteriöön ja Jyväskylän yliopistoon. LTS 90 osa 2 LTS alkoi valmistella 1960luvun puolivälis sä liikuntapoliittisia neuvottelupäiviä. Seura toi esiin erityisliikunnan tarpeet jo 1960luvun lopulla, mikä Otaniemessä vuonna 1967 pidetyt ensimmäiset liikuntapoliittiset neuvottelupäivät olivat taitekohta suomalaisessa liikuntakeskustelussa. Miesvaltaisen osanottajajoukon seasta erottui muutama nainen. Jäsenmäärä kasvoi vauhdilla etenkin 1970luvun puolivälistä alkaen ja oli vuonna 1982 jo yli 900. E. Koventuvan kilpailun kritiikki yhdisti poliittisesti eri tavoin ajatelleita yhteiskunta ja käyttäytymistieteilijöitä. Lopuksi annettu julkilausuma on LTS:n laatimista kenties eniten suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttanut. Päivien järjestämistä helpotti oleellisesti ensimmäisen täysipäiväisen pääsihteerin palkkaaminen, johon OPM myönsi varat vuonna 1967. Väkeä oli paikalla 30–40 henkeä ja väittely kävi ajoittain kuumana. Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät palvelivat OPM:n tarpeita. Syyskuussa 1967 järjestetyt liikuntapoliittiset neuvotte lupäivät kokosivat yhteen liikuntakulttuurin vaikuttajat. LTS perusti myös ala osastoja, joita toimi muun muassa Jyväskylässä, Turussa ja lyhyen aikaa Vierumäelläkin. Risto Telama on muistellut, mi ten jyväskyläläiset ajoivat Helsinkiin kuukausikokouksiin – ja kokouksen päätyttyä takaisin. Toiselta rivillä näkyvät pääesikunnan liikuntakasvatustoimiston päällikkö Kalevi Römpötti ja OPM:n urheiluja nuorisotoimiston toimistopäällikkö Heikki Klemola. Seuran kuukausikokouksissa oli sähköinen tunnelma ja Stadionin palstoilla kipinöi. Vasemmassa reunassa on lääketieteen lisensiaatti Ilkka Vuori. Seura leimautui 1970luvulla huippuurheilun vihaajak si, vaikka kyse oli pikemminkin kärkevästä arvostelusta. Kuva: LTS:n arkisto. Liikuntakulttuurista ja alan tiedepolitiikasta käytyihin keskusteluihin LTS syötti koko ajan uusia aiheita. Ajan henkeen kuului porvarillisen hegemonian haastaminen. LTS sopi kumppaniksi ja tarpeen tul len työrukkaseksi. Niemi, SVUL:n puheenjohtaja Akseli Kaskela, professori h. Porvarit ja radikaalit Osa nuoremmasta liikuntatutkijapolvesta liittyi yhteiskun taradikaalien rintamaan, mikä johti yhteenottoon perin netietoisen jäsenistön osan kanssa. Pelinavaajalle oli tilaa ja tilausta. Eturivissä (oik.) OPM:n kansliapäällikkö Heikki Hosia, OPM:n yleisen osaston päällikkö Ragnar Meinander, Valtion urheiluneuvoston puheenjohtaja J. Jäsenmäärä alkoi kas vaa ja oli 1970luvun alussa noin 250. ”Liikuntatieteellinen Salaseura” ei muuttunut heidän mielestään riittävän nopeasti. Päivät toivat liikuntasanan suomalaisten huulille. c. Radikaalien mieles tä LTS:n ”250-päinen porvarillis-liberaalinen jäsenkunta” ei edustanut kaikkia kansalaisryhmiä. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Liikuntatieteellinen Seura tuli ryminällä liikuntapolitiikan kentälle 1960luvun lopulla. UNO otti Klemolan johdolla roolin liikuntapoliittisena keskustelija na ja linjanvetäjänä. Tehtävässä aloitti 31vuotias voi mistelunopettaja Joel Juppi, joka pysyi seuran miehenä elä kevuosiinsa saakka. Kannanot to teki näkyväksi liikuntakulttuurin kolmijaon kilpaurhei luun, kuntoiluun ja liikuntakasvatukseen. Lauri Pihkala ja fysiologian professori Kaarlo Hartiala. Ajatusta kehitteli muun muassa opetusministeriöön liikuntaasioi den esittelijäksi vuonna 1962 nimitetty Heikki Klemola, joka oli päässyt LTS:n jäseneksi neljä vuotta aiemmin. Li säpontta antoivat vuonna 1965 järjestetyt kulttuuripoliitti set neuvottelupäivät
LTS toimi aloitteentekijänä. Se järjesti Espoon Matinkylässä mar raskuussa 1976 neuvottelupäivät, joiden aineena oli 1980lu vun liikuntapolitiikka. Taloudellisen suunnit telukeskuksen johtaja Eero Tuomainen piti tärkeänä, että ihmisillä on mahdollisuus riittävään vapaaaikaan ja vir kistäytymiseen. Liikuntalaki tuli voimaan vuoden 1980 alussa. Kuva: LTS:n arkisto. Liikuntapolitiikan linjoja vedettiin miehisesti. Sama päti liki 170 henkilön osallistujajoukkoon, josta nelisentoista prosenttia oli nai sia. Hallinnon rattaat alkoivat pyöriä, kun liikuntalakikomi tea ryhtyi valmistelemaan mietintöään vuonna 1976. Neuvottelu päivien esitelmät, keskustelut ja työryhmien raportit LTS julkaisi 327sivuisena kirjana. Tuloksena oli edelleen järjestäytyneessä liikuntakulttuurissa vaikuttava kolmijako: valtio rahoittaa, kunnat mahdollistavat ja järjestöt liikuttavat. Vuosittaisen tutkimussadon paketoineet Lii kuntatieteellinen tutkimus Suomessa (”LITSU”) ja Current research in physical research in Finland (”CURRE”) alkoivat ilmestyä. Suunnittelu oli pop 1960–1970luvuilla myös LTS:n tilaisuuksissa. Seuran lähetystö vei julkilau suman opetusministeri Marjatta Väänäselle. Se kiinnitti huomiota mielenterveyden ja liikunnan yhteyk siin – tässä aihepiirissä on edetty paljon hitaammin kuin erityisliikunnassa. Puheen vuoron saivat myös työantajien ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat. Vuonna 1971 seura osallistui vah vasti ensimmäisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittä missuunnitelman laatimiseen. Eri alojen asiantuntijat hahmottelivat neuvottelupäivil lä seuraavan vuosikymmenen laajempia näkymiä. Päiville osallistui myös LTS:n perustajajäsen Saima TawastRancken, joka oli tuolloin 76vuotias. Liikuntalaki ainakin tarvitaan Ajan henki vaati laatimaan 1970luvun alussa periaateohjel man. LTS:n julkaisutoiminta lisääntyi kappale ja sivumää räisesti 1970luvulla ripeää tahtia. Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho otti esiin koulu ja työpaikkaliikunnan väliset kytkennät. Lain to teuttamisen takasivat veikkausvoittovarat, joiden karttu mistahti oli noussut uudelle tasolle Veikkauksen tuotua pelimarkkinoille loton vuoden 1971 alussa. Marraskuussa 1972 kuu kausikokouksen aiheena oli liikuntalaki, jonka valmistelua osanottajat halusivat kiirehtiä. Lähetystöön kuuluivat (vas.) Sakari Laurila, Aarni Koskela, bibliografian koonnut Erkki Vaisto, puheenjohtaja Castor Lindqvist, pääsihteeri Joel Juppi (Lindqvistin takana), Kainu Mikkola ja Reijo Vartia. Seminaariraportte ja valmistui säännöllisesti ajalle ominaisesti koruttomina monisteina. Seuran hen kilöstömäärä alkoi kasvaa ja oli 1970luvun lopussa jo yh deksän työntekijää. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sai Suomen liikuntaja urheilukirjallisuus 1945–1967 -teoksen ensimmäisen kappaleen talvella 1971. Hänen mukaansa tulisi selvittää ”miten koulun liikuntaohjelma kykenee parhaiten palvelemaan kouluajan jälkeistä liikuntaa ja erityisesti työpaikoilla tapahtuvaa tai työhönsidonnaisuusaikaan liittyvää virkistysja kuntoliikuntaa”. Edustettuina olivat urheilun keskusjärjestöt SVUL, TUL, TUK, Palloliitto ja CIF. Kuva: Hannu Mikkola/LTS:n arkisto johti kokeilutoiminnan käynnistämiseen vuonna 1976. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 7 Kalle ja Maija Könkkölä (etualalla oikealla) osallistuivat erityisryhmien liikunnan arviointiseminaariin Hyvinkäällä huhtikuussa 1979. Tuomainen arvioi virkistys ja huvittelu kulutuksen kasvavan kymmeneen prosenttiin yksityisistä kulutusmenoista. Aikansa johtaviin sosiologeihin kuulunut professori Yrjö Littunen Tampereen yliopistosta korosti aineellisten ja teknologis ten voimavarojen ja yhteiskunnalliskulttuuristen tekijöi den yhteisvaikutuksen vaikuttavan ratkaisevasti etenkin pienten maiden menestymiseen. Molempien julkaisujen elinkaari jatkui 1990lu vun alkuun. LTS julisti, että ”seuran tuli toiminnallaan pyrkiä edistämään ihmisten hyvinvointia ja sen mahdollisimman tasaista jakautumista. . Suomi haki yhteistä linjaa eri elämänalueilla, eikä liikuntakaan ha lunnut jäädä sivustakatsojaksi. Alusta jia oli 48, heistä naisia neljä. Linjoja 1980luvun liikuntapolitiikalle Liikuntapolitiikan kentällä LTS kuului 1970luvulla johta viin pelintekijöihin. Myös LTS:lle lohkesi isompi siivu yhteistä veikkaushyvää. Osallistujien ja alustajien kirjo oli laaja, mikä heijasteli 1970luvun konsensushenkeä. [...] Liikkuminen oli sisällytettävä ihmisen biologisiin perustarpeisiin.” Nuorisotyölaki tuli voimaan vuonna 1972, mikä havah dutti liikuntaväenkin hakemaan säädöspohjaista selkä nojaa. Paavo Pekkasen johtama työ kesti kolme vuotta, sillä poliitti sia intohimoja määritellä liikuntaa ja urheilua sekä julkisen vallan roolia riitti
Sc. Naiset vaihtavat vaatteita. Kyllä ja ei. Musiikki lähtee soimaan ja naiset aloit tavat askelluksensa. Tarkemmin katsoen ryhmä poikkeaa joiltakin osin totutusta, sillä siinä puhutaan monia kieliä, pukeutuminen on kirjavaa ja salissa on mukana sylilapsia. Tämä ryhmäliikunnan tunti näyttää päällepäin samanlaiselta kuin lukui sat ympäri Suomea arkiiltaisin ohjatut treenit, joihin naiset työpäivän päät teeksi tai kotitöiden ja lastenhoidon lomasta kiirehtivät. Joku tule kiireellä ovesta. Enemmistö ryh män liikkujista on syntynyt muualla ja jossain vaiheessa elämäänsä muutta nut Suomeen. liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuva: Eva Rönkkö Suomeen muuttaneita lokeroidaan yhä liikunnassa Liikuntakulttuurissakin on kyse siitä, kohdataanko kentillä ja saleilla ihminen vai maahanmuuttaja.. EVA RÖNKKÖ, FT, M. Onko aihetta sanoa, että naisten ryhmäliikunta on erilaista, jos siihen osal listuu ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Toiset tottuneesti, toiset vielä liikkeitä ja askelia etsien. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 P ukuhuoneessa kuuluu puheensorinaa. Liikuntasalissa ohjaaja kyselee kuulumisia ja juttelee uuden tulokkaan kanssa
Kun psyykkiset stressitekijät kasvavat, liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan merkitys voimavarojen säilyttäjänä korostuu. Vaikka ennen muuttoa liikun ta olisikin kuulunut osaksi arkea, ei liikunta ole uudessa asuinmaassa ensimmäinen asia, johon tartutaan. Toiseen maahan muuttanut ei osaa välttämättä hyödyn tää olemassa olevaa tarjontaa tai käyttää omaehtoisesti jul kisia liikkumispalveluja. Muuttaja – pysyvästi vieras Muuttaminen toiseen maahan on henkinen murros, jossa kukin joutuu pohtimaan, kuka minä tässä maassa olen ja mihin kuulun. Toisaalta Suomeen muuttaneiden henkilöiden elämäs sä on tekijöitä, jotka ovat tunnusomaisia juuri siirtolaisil le. Liikuntakentällä kapea katse maahanmuuttajiin Suomeen muuttaneiden aikuisten vapaaajan liikuntakäyt täytyminen on yksilöllisten valintojen lisäksi myös sosiolo ginen kysymys siitä, miten yhteiskunta sekä liikuntakenttä instituutioina ovat reagoineet ulkomaalaistaustaisen väes tönosan kasvuun. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 1 9 Ulkomaalaistaustaisten naisten ryhmäliikunta on sa manlaista siltä osin, mitä tulee naisten universaaleihin tarpeisiin saada hyvinvointinsa kannalta riittävää fyysistä rasitusta. Sosiologinen kysymyksenasettelu auttaa hahmotta maan, pilkkomaan ja tulkitsemaan tilanteita sekä toimin tatapojamme pintaa syvemmälle, katsomaan arkisten ko kemusten taakse myös liikuntaan liittyen. Joistakin tavoista pidetään tiukemmin kiinni Miten liikunta kulttuuri muuttuu, kun pelikentille tulee uusia, vieraiksi tulkittuja ihmisiä.. Sosiologi ei tyydy pelkästään kuvailemaan tilanteita, vaan pureutuu sosiaalisiin prosesseihin selittäen, miten nykyisiin tilanteisiin on päädytty. Toisille liikunta näyttäytyy asiana, jota muut harrastavat, mutta joka ei sisälly oman yhteisön arkeen. Arki on sopeutumista, luo pumista ja sosiaalistumista muuttuneessa ympäristössä, jossa tutut normit eivät välttämättä päde ja arjen rutiinit on rakennettava uudelleen. Sosiologi tutkii yksilöiden suhdetta yhteiskuntaan sekä tarkastelee toimin taa jäsentäviä valtasuhteita, jotka jäävät usein arkikatseelta tavoittamatta. Ulkomaalaistaustaisten aikuis ten kohdalla voidaan puhua terveys paradoksista. Fyysinen terveys edellyttää riittävää liikkumista sekä fyysistä rasitusta, mikä ei ole länsimaisessa yhteiskunnas sa enää itsestäänselvyys. Poliittisesti ohjattu ja julkisessa liikuntapalvelussa to teutettu käytäntö sijoittaa siirtolaisten liikuntakysymykset maahanmuuttajaliikunnan luokkaan, luo institutionaalises ti kuiluja Suomessa syntyneiden ja Suomeen muuttaneiden ihmisten väliin. Fyysinen rasitus on irtautunut ar jen rutiineista muodostaen kulttuurisen tuotteen, jolle eri yhteiskunnissa sekä yhteisöissä annetaan erilaisia merki tyksiä. Liikun ta nähdään usein joko urheiluna tai vapaaajan aktiviteet tinä, eräänlaisena ”ylimääräisenä lisänä”, joka tulee ku vioihin silloin, kun muut arkea jäsentävät tekemiset ovat asettuneet paikoilleen. Sosiologinen kysymyksenasettelu tulkitsee kriittisesti vallitsevia suhteita sekä toimintaamme ohjaavia moraali sia järjestyksiä. Heillä on valtaväestöä suurempi riski altis tua huonoille elin ja työoloille. Lisäksi arjen kiireet sekä taloudelliset reunaehdot vaikeuttavat yhtäläisesti vapaaajan liikunnan harrastamista. (Czapka & Sagbakken 2016.) Subjektiiviset syyt yhdessä objektiivisten tekijöiden kanssa aiheuttavat ulkomaalaistaustaisille henkilöille ja perheille arjessa lisärasitteita. Maahan saapuneiden aikuisten terveys on parempi kuin väestön keskimäärin, mutta heikke nee maassaolon pitkittyessä. 2017; Malin & Anis 2013). Myös liikuntaryhmään osallistumisen syyt ovat kirjavia liittyen terveyteen, kuntoon, mielihyvään ja sosi aalisiin suhteisiin. Muuttajan terveys heikkenee usein Muuttotausta vaikuttaa ihmisten elinoloihin, terveyteen sekä laajemminkin hyvinvointiin (esim. Täl löin puretaan myös muodostuneita it sestäänselvyyksiä ja toimintaamme ohjaavia julkilausumattomia oletuk sia (Bauman 2020). Vaikka ulkomaalaistaustaisten henkilöiden elämänti lanteet ovat Suomessa syntyneisiin nähden ainutlaatuisia, on siirtolaisten terveyteen, vapaaajan liikuntaan sekä yh teiskunnalliseen asemaan liittyen löydettävissä yhteneväi siä piirteitä. Minäkuvan uudelleen määrittelyssä on kyse eletyn elämän läpikäymisestä ja aikaisempien arkirutiinien arvioimisesta. Yksityisistä elämäntilanteista syntyvät koke mukset yhdistyvät sosiaalisiksi lainalaisuuksiksi ja auttavat selittämään, miten liikuntakenttämme toimii, ketkä ovat keskiössä ja ketkä jäävät reunoille. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ja heidän liikuntaan liittyvät kysymyksensä ovat siten paljon monitahoisempia, kuin niitä maahanmuuttaja prisman läpi katsottuna pystytään tavoittamaan. Castañeda ym. Arjen liikkumisen tai liikuntaharrastuksen tulkin nat riippuvat siitä, kenen silmin niitä katsotaan. Ter veyttä heikentävät lisäksi muuttami seen liittynyt pakko, asuinmaassa koettu vähemmistöstressi sekä ter veydenhuolto sekä liikuntajärjes telmän käyttämisen haasteet. Kriittinen katse tarkoittaa myös läntisen yh teiskuntajärjestelmän kolonialistisen historian huomioon ottamista tutkittaessa suomalaista yhteiskuntaa ja siinä ke hittynyttä liikuntakulttuuria. Havaitsemani it sestäänselvyydet liittyivät keskeisesti siihen, mistä lähtökohdista käsin Suo meen muuttaneita ihmisiä ja heidän liikuntaan liittyviä tarpeita tunnistet tiin, ja miten tunnistamisille perustu vat moraaliset järjestykset ohjasivat liikuntakentillä tehtävää työtä. Jaksamiseen tarvitaan silloin aikuisten perheenjäsenien ymmärrystä ja osaamis ta pitää yllä fyysistä terveyttään. Arkiajattelussa ratkaisu näyttää loogisel ta, sillä julkinen puhe kotouttamishuolineen ohjaa tulkit semaan ulkomaalaistaustaiset ihmiset ensisijaisesti maa hanmuuttajiksi. Rönkkö 2020). Toisin sanoen, miten liikuntakulttuuri muuttuu, kun pelikentille tulee uusia, vieraiksi tulkittuja ihmisiä. Tällöin mustavalkoiset jaotte lut, kuten suomalainen ja eisuomalainen saavat uusia tul kintapositioita ja sävyjä. Tällöin maahanmuuttajuudelle perustuva tunnistaminen suuntaa myös liikuntakenttien toimijoita ko touttamisen poluille (ks
Vieraus tuottaa myös kehyksen, jonka läpi ulkomaa laistaustaisia ihmisiä, heidän osaamistansa ja toimintata pojansa tulkitaan sekä heidän paikkansa yhteiskunnassa osoitetaan. Vaikka liikkuisimme yksin metsäpoluilla, olemme osa liikuntaa harrastavaa yhteisöä. Etsin Suomeen muuttaneiden ihmisten vapaa-ajan liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Näissä rakenteissa Suomeen muuttaneet ihmi set tulkitaan niin kauan muukalaisiksi, kunnes he muut tuvat riittävän samanlaisiksi kuin kantaväestö. Merkityksissä painottuvat sosiaaliset seikat Liikunnan ja liikkumisen voi tulkita kapeasti fyysiseksi tekemiseksi, tekniseksi suorittamiseksi tai voimavarojen mittaamiseksi. Muukalaisuuteen perustuva maahanmuuttajakatego risointi säilyttää näkymättömänä vallan välineenä kuilu ja ja synnyttää yhteiskuntaluokkaan verrattavissa olevan sosiaalisen kerrostuman, joka määrittää siirtolaisten ase man niin julkisessa tilassa, työyhteisöissä kuin vapaaajan harrasteliikunnan kentillä. Naiset harrastivat liikuntaa mieluiten tois ten muuttajien seurassa, koska näissä ryhmissä heitä yh disti jaettu kokemus ulkomaalaistaustaisuudesta. Eva Rönkkö Kuva: Eläkeläiset ry. Kokemukset muukalaisena ole misesta tekevät ulkomaalaistaustaisten henkilöiden minä kuvasta kaksijakoisen, jolloin he ovat kontekstista riip puen joko ihmisiä tai maahanmuuttajia. Sosiaalinen turvallisuus tärkeää Tutkimukseni nosti esille kysymyksiä liikuntatilojen sosiaa lisesta turvallisuudesta. Arjen kohtaamisissa sosiaalisille eronteoille perustuva vieraus verhotaan puheeksi kulttuurisista erois ta, joita kotouttamispuheilla tasoitetaan. Sosiaaliset suhteet ja niiden taustalla olevat muukalai seksi tunnistamisen mekanismit värittivät sekä ohjattuja että omaehtoisia liikkumisen kokemuksia. Sosiaalinen. Minua kiinnosti myös, missä määrin tulijoiden taustat sekä lähtömaista saadut liikuntakokemukset vaikuttavat muuton jälkeen fyysisesti aktiivisen arjen rakentumiseen. Kuvaan nollisesti sanoen: ihmisenä oleminen sivupöydässä voitti maahanmuuttajana olemisen pääpöydässä. Toimivan konseptin pilkkominen teki näkyviksi sekä liikkujien että ohjaajien toimintatapoja ja valintoja, joissa liikunnalliset sekä sosiaaliset tekijät kietoutuivat tiiviisti yhteen. Nämä ehdot eivät synny yksinomaan liikunnallisin perus tein, vaan niihin vaikuttaa kollektiivinen ymmärrys nor minmukaisista liikkujista sekä myös omiksi ja vieraiksi koetuista ihmisistä. Muutoksen riittävyyden aste jää tarkemmin määrittelemättä, mikä pi tää yllä aikuisena muuttaneiden sekä heidän Suomessa syntyneiden lastensa pysyvää vierautta. Naiset kokivat sosiaalisesti turvalli siksi liikkumisen tilat, joissa sosiaaliset suhteet rakentuivat erilaisuuden sijaan liikkumaan tulleiden naisten yhteisil le ominaisuuksille. Tutkin liikuntaryhmää, jossa ulkomaalaistaustaiset naiset olivat harrastaneet liikuntaa jo vuosia. Minäkuvan muutosprosessissa on kysymys myös vas taanottavan yhteiskunnan käytännöistä, joihin muuttajia asetetaan. Liikuntaryhmään osallistumisen kannalta ratkaisevaksi osoittautuivat muuton jälkeiset saadut liikunnalliset koke mukset sekä niiden luonne. Kokemus vierau desta sosiaalistaa ulkomaalaistaustaiset henkilöt elämään erojen kautta ja kanssa (Hall 2019). Toisin sanoen se, miten toimin ta oli järjestetty, ja sekä mitkä olivat järjestelyjä ohjanneet tavoitteet. Muuttuneet merkitysannot muodos tavat sekoituksen eletystä sekä nykyisestä muokaten siir tolaisten minäkuvaa. Ryhmän ohjaaja loi omilla toimintata voillaan osallistujille joukkoon kuulumisen tunteen riip pumatta siitä, millaiset olivat naisten liikunnalliset taidot suoriutua harjoituksista, miten he puhuivat suomea tai mil laiset olivat heidän ulkoiset tunnuspiirteensä. Ulkomaalaistaustaisten naisten kokemus vieraana ole misesta ei jäänyt liikuntatilojen ovien taakse, vaan kulkeu tui elettynä kokemuksena mukaan liikuntasaliin. Tavoitteena oli etnografian keinoin selvittää, mitä tulisi ymmärtää toimittaessa ulkomaalaistaustaisten ihmisten parissa ja kanssa. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 3 Näin tutkin Tutkimukseni lähtökohdat kiinnittyivät ihmisenä sekä maahanmuuttajana olemisen ristiriitaan. Merkitykselli siksi nousivat liikkumisen tilat, joissa ei jouduttu alttiik si toiseuttaville katseille, ohittamiselle tai verbaalisille hyökkäyksille. Seuraamalla naisten hyväksi ja toimivaksi kokemaa ryhmäliikuntaa saatoin päästä kiinni siihen, miten ja miksi liikkumaan oli tultu sekä millaisia merkityksiä liikunnalle annettiin siirtolaisuuden kontekstissa. Ryhmäliikunta antoi myös mahdollisuuden tutkia ohjaajan roolia, kun liikkujat olivat juuri ulkomaalaistaustaisia. Liikunta on kuitenkin mitä suurimmassa määrin yksi ihmisten kanssakäymisen muoto, jossa sosi aaliset tekijät asettuvat liikunnallisuuden rinnalle. Myös lähiyhteisön ymmärryksellä liikunnasta ja hyväksi koetulla tarjonnalla oli merkityksensä. ja toisista luovutaan. Vaikka liikunnallisilla seikoilla oli naisille liikuntaryhmään osal listumisessa merkityksensä, painoivat sosiaaliset seikat merkitysannoissa ja valinnoissa enemmän. Samalla toiset harrastajat tai liikun taa järjestävät organisaatiot määrittävät kriteerejä sekä ra joja, kuka voidaan tunnistaa liikkujaksi ja millä ehdoilla