58 (2 ) 2/ 21 • 10 eu ro a COVID-19: Nyt jos koskaan kannattaa liikkua ISAPA 2021: Soveltavan liikunnan vaiheita ja vaikutteita Salille! Megatrendi meillä ja maailmalla
vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla, millaisiin näkemyksiin työryhmä on päätynyt lasten ja nuorten ruutuajan suhteen. Laskuja ja temppuja kuvattiin ja jaettiin ”snäpissä” kavereille, joista osa innostui kotipihassaan samaan puuhaan. Lasten ja nuorten uudet liikkumissuositukset julkaistiin 7. Tätä ei tehty minun lapsuudessani mutta olin aistivinani tyttärestäni samanlaista iloa ja innostusta, kuin mitä itse aikoinani tunsin. 2 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 P Ä Ä K I R J O I T U S SANNA PALOMÄKI Upea talvi! Kirkas maaliskuun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja pakkasta on kymmenen asteen tietämissä. Sukset ovat kantaneet oikeastaan läpi elämäni: välillä hiihtokilometrejä on kertynyt vähemmän ja välillä enemmän, mutta en muista sellaisia talvia, jolloin en olisi hiihtänyt lainkaan. Yritän jaksottaa etätyöni muutaman kerran viikossa niin, että ehtisin jo iltapäivän valoisaan aikaan hiihtolenkille. Talvellakin oltiin paljon ulkona, yleensä kavereiden ja sisarusten kanssa, mutta toisinaan laskin mäkeä vielä iltahämärissä yksinkin. Omaan toivetalveeni runsas lumi ja pakkaset kuuluvat, ja olen nauttinut niistä. Maaseudulle syntyneelle 1970-luvun lapselle hiihtäminen, luistelu, potkukelkkailu ja mäenlasku olivat luonnollisia, lähes jokapäiväisiä aktiviteetteja. Olen kuitenkin päättänyt, etten valita turhista, koska se ei lumentuloa vähennä, ja lumitöihin pyrin suhtautumaan ilmaisena kuntoilumuotona. Tällainen omaehtoinen, vapaa ja leikinomainen liikkuminen on ainakin meillä nykyisin kovin harvinaista. Metsään rakentui lopulta isänkin avustamana koko rinteen mittainen lumilautareitti, jossa oli useita pieniä hyppyreitä ja töyssyjä. sanna.h.palomaki@jyu.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Naistenpäivä 8.3 oli Jyväskylässä täydellinen talviliikuntapäivä, eikä on nekseni ensimmäinen sellainen. Tuolloin iOS ja Android -pohjaisten älypuhelimien myynti oli vasta alkamassa Suomessa, kun nykyisin 99 prosentilla nuorista on älypuhelin. Valkoiset hanget hohtavat puhtaina viikonlopun lumisateiden jälkeen. Oikeastaan koko ruutuajan käsite on muuttunut vuodesta 2008, jolloin nykyiset suositukset laadittiin. Toki on rehellisyyden nimissä todettava, että tänä talvena lumentulo Keski-Suomessa on jo välillä koetellut omakotitaloasujan huumoria ja jaksamista. Nuoren arki täyttyy tavallisesti koulusta ja ohjatuista voimistelutreeneistä ja iltaisin rentoutuminen tapahtuu somessa. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. huhtikuuta, joten ne ovat tämän lehden ilmestyessä jo tiedossa. Uskoisin, että itse liikkumisen määriin uudet suositukset eivät tuo kovin mullistavia muutoksia. 58. Lapsuuden mäenlaskuun kuului oleellisena osana hyppyreiden rakentelu ja temppuilu minisuksilla. Vanhempani mahdollistivat hiihtoharrastuksen hankkimalla ja huoltamalla välineet sekä kannustamalla ja kuljettamalla lukuisat kerrat laduille ja kisoihin. Siksi ilahduin erityisesti, kun teini-ikäinen tyttäreni keksi etäkoulun ja treenitauon aikana, että hän voisi laskea lumilaudalla takapihaltamme avautuvassa metsärinteessä. Syy talvi-intoiluuni ei piile ainakaan siinä, että sietäisin kylmää erityisen hyvin. Onneksi merinovillakerrastot ovat turvanneet monet hiihtoreissut ja kylmät kädet saan yleensä lämpimiksi muutamalla rivakammin hiihdetyllä kilometrillä. Toisinaan ystäväni hymyillen ehdottelevat minulle untuvatakkia hiihtolenkeille jo muutaman asteen pakkasissa
Noheva seura voisi kysyä lopettaneilta lapsilta ja nuorilta, olisiko heillä kiinnostusta tulla takaisin porukkaan. Seuroilla on mahdollisuus näyttää taitonsa liikuntaharrastuksensa keskeyttäneiden saamisessa takaisin kentille ja saleille. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 3 JOUKO KOKKONEN Huolipuhetta vai aitoa huolenpitoa. 52 OPISKELIJA OUNASTELEE: Valmentaja paljon vartijana 53 ARVIOITUA 61 Stadion 50 vuotta sitten VERTAISARVIOITU TUTKIMUSARTIKKELI 62 Oppilaiden välinen kiusaaminen alakoulun liikuntatilanteissa Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. LTS viestii: @LTSfi @LTSfi. jouko.kokkonen@lts.fi Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Upea talvi! 3 TOIMITTAJALTA : Huolipuhetta vai huolenpitoa. Pohdintaan on syytä ottaa myös tiukkaa harjoitusrutiinia pehmeämmät vaihtoehdot palata harrastuksen pariin. Koronapandemian pitkit tyessä on lisääntynyt huolipuhe liikuntaharrastuksista pois jäävistä nuorista. Jos liikunta on vanhemmille ja huoltajille itselleen vähemmän läheinen asia, niin jälkikasvukin jää poikkeusoloissa helposti liikunnasta paitsi. Aika näyttää, miten pysyväksi se jää. Huolipuheella on perusteensa. 10 Lihastohtori – molekyylipiipertäjä ja kansanvalistaja 15 COVID-19-taudin suhde fyysiseen kuntoon 20 Elämysja seikkailupedagogiikka vie ulos talvellakin 23 Soveltavan liikunnan maailmankongressi Suomessa 2021 27 Taide ja höntsäily liikunnallisen inkluusion käytäntöinä 30 Lähikuvassa Erwin Borremans: ”On palkitsevaa tehdä työtä yhdenvertaisemman liikunnan puolesta” 32 TUTKIMUSUUTISIA 40 Kuntosalitreeni – maailmanmitan trendi 45 YLLI edistää lähiöiden yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia 48 Musiikki ja urheilu – tuntematon parivaljakko 50 POHDITTUA: Tietoa on, mutta kuka kertoisi siitä muillekin. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Varmaa onkin, että liikunnan parissa toimii eri rooleissa kiistatta enemmän ihmisiä kuin missään muussa järjestötoiminnassa esimerkiksi urheilijoina, liikkujina, valmentajina, huoltajina ja talkoolaisina. Liikuntaja urheiluseurojen kannattaa suunnata katse korona-arjen keskeltä myös pandemian jälkeen koittavaan aikaan. Tämäkin on hyvä muistaa pandemian vaikutuksia arvioitaessa. Kannattaa muistaa, että fyysinen harrastus tarjoaa monelle nuorelle ainutkertaisen mahdollisuuden henkiseen ja sosiaaliseen kasvuun. Tilanne ei ole välttämättä aivan näin synkkä. Liikunnan ja liikkumisen määristä korona-aikana tehdyt tutkimukset kertovat jo, että toimeliaisuuden väheneminen on heikentänyt maailmanlaajuisesti miljoonien ihmisten elämänlaatua. 4 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ: Armotonta vai armollista menoa. Osa olisi lopettanut tai vaihtanut lajia joka tapauksessa, mutta pandemia on jouduttanut päätöstä. Aktiivisesti toimimalla ja ennakoimalla tilanteen taivastelu kääntyy oikeaksi huolenpidoksi. Harrastajamääriin on silti tullut iso lovi. Pandemia on myös osoittanut perheiden voimakkaasti ulkoistaman liikunnan heikkoudet. Se ei kuitenkaan saa estää kurkottamasta tulevaisuuteen. Liikuntakulttuurin johtohenkilöt sanovat kerkeästi liikunnan ja urheilun olevan Suomen suurin kansanliike. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Hyvä fyysinen kunto saattaa myös auttaa ihmisiä kestämään paremmin rankankin koronan, kuten Arto Hautala artikkelissaan kertoo
Osallistuneista 64 prosenttia oli miehiä, 42 prosenttia valmensi vapaaehtoisesti ja 58 prosenttia palkattuna osa-aikaisesti tai täysipäiväisesti. Vastaajista 90 prosenttia toimi vastaushetkellä valmentajana. Kävelyn lisääminen on tärkeä askel kohti aktiivista elämäntapaa, arkiliikuntaa ja hiilivapaata liikennettä. Kävelybuumi on Liikuntatieteellisen Seuran, FCG Finnish Consulting Group Oy:n, Kravat Oy:n sekä Lahden ja Tampereen kaupunkien yhteishanke, jota rahoittaa Traficom. Valmentajapaneelin tuloskooste. Hanke edistää samalla kaikille avoimia kävelyja liikuntaympäristöjä sekä esteetöntä arkiliikuntaa. www.suomikavelee.fi Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Antero Aaltonen. Neljännes tuntee lisäksi saaneensa poikkeusoloissa liian vähän tukea. Kertyvä aineisto kertoo, mistä kaupunkilaiset oikeasti puhuvat kävelystä puhuessaan. Haasteet ja kokeilut liikunnan edistämisestä someviestinnän avulla antavat tietoa liikuntakäyttäytymiseen vaikuttamisesta. Hanke kannustaa vaihtamaan ajomatkan kävelyyn tai kelaamiseen aina kun se on mahdollista. 4 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 A J A S S A Pandemia heikentänyt valmentajien toiminta mahdollisuuksia – positiivista digitaitojen kehittyminen #kävelybuumi Kolme neljännestä suomalaisista valmentajista kokee vuoden 2020 valmentajapaneelin perusteella koronapandemian heikentäneen toimintaedellytyksiään. Vastauksia kertyi 193, joka oli 34 prosenttia paneeliin ilmoittautuneiden kokonaismäärästä. Siksi kävely-yhteydet liikuntapaikoille ja lähimetsään ovat erittäin tärkeitä. Valmentajista 78 prosenttia arvioi pandemian heikentäneen harjoitusten organisointia ja toteutusta. Hankkeessa ovat mukana Lahden ja Tampereen kaupungit. Palkatuista valmentajista 39 prosenttia oli ollut lomautettuna vuonna 2020. Kaupungeissa tunnistetaan käveltävän kaupunkitilan sekä jokapäiväisen lähiluontoliikunnan mahdollisuudet, ja kehitellään ideoita näiden parantamiseksi. Pandemia ei ollut vaikuttanut 16 prosentin toimintamahdollisuuksiin, ja 9 prosenttia arvioi niiden parantuneen. Kävelybuumi innostaa yhdistämään aktiiviliikunnan perinteisesti istuvaan toimintaan, kuten kokouksiin. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus toteutti vuoden 2020 valmentajapaneelin joulukuun lopussa. Lähes joka kolmas valmentaja oli miettinyt tosissaan valmennustoiminnan keskeyttämistä. Tieto auttaa luomaan kaupunkikohtaisesti räätälöidyt suositukset (”policy guidelines”) monialaisesta kävelyn edistämisestä. https://kihuenergia.kihu.fi/ tuotostiedostot/julkinen/2021_blo_valmentaja_sel28_86926.pdf Yhteishanke laajentaa käsityksiä kävelystä Kävelybuumihanke nostaa esiin korona-aikana syntyneitä myönteisiä kävelyja lähiliikuntakokemuksia. Tavoitteena on tehdä kävelystä mahdollisimman paljon käytetty liikkumistapa. Liki puolet koki poikkeusolojen vaikuttaneen kielteisesti vuorovaikutukseen valmennustilanteissa, hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä harjoittelun suunnitteluun ja ohjelmointiin. Hankkeessa etsitään ja välitetään kävelyyn rohkaisevia tarinoita, joita on yhtä paljon kuin kävelijöitäkin. Kaupunkilaisia haastetaan esimerkiksi yhdistämään tietotyö ja aktiivinen liikkuminen. Myönteisenä korona-ajan ilmiönä valmentajat pitivät digitaitojen ja uusien toimintatapojen oppimista sekä osaamisen kehittämistä verkossa
Liikuntatieteen päivät järjestetään 8.–9. Onko jotain muuttunut pysyvästi. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin keväällä 1981 yksipäiväisenä Jyväskylässä. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seurakyselyn raportti. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 5 A J A S S A Liikuntatieteen päivillä teemana vastuullinen tulevaisuus Vuoden 2021 Liikuntatie teen päivät suuntaavat katseen liikunta-alan tulevaisuuteen ja yhteiskuntavastuuseen. syyskuuta 2021 ensimmäistä kertaa virtuaalisesti. Salla Karjalaisen vetämän lähetyksen aiheina ovat muun muassa poikkeusajan näkyminen eri väestöryhmien ja eri-ikäisten liikkumisessa. Vastaajista 70 prosenttia liikkui terveytensä kannalta liian vähän ja 65 prosenttia haluaisi liikkua enemmän. Jakso on kuunneltavissa TSV:n Tiederadion kanavalta. Toimintaa tarjotaan sekä kohdennetuissa erityisryhmissä että kaikille avoimena. Liikkujakyselyn raportista selviää, että puolet toimintarajoitteisista vastaajista on joutunut vähentämään liikkumista ja liikunnan harrastamista koronan takia. Kantomaa ja Paajanen pohtivat myös pandemian pitkäaikaisvaikutuksia. Tiedeklubilla-podcastit tuottaa Tieteellisten Seurain valtuuskunta (TSV). Tavoitteena oli selvittää liikunnan harrastamista ja osallistumisen esteitä (Liikkujakysely, n = 1213) sekä inklusiivisen liikuntatarjonnan tilaa urheiluseuroissa (Seurakysely, n = 334). Mitä myönteisiä käytäntöjä on mahdollisesti löytynyt pakon edessä. Virtuaalisuus sopii samalla hyvin päivien tulevaisuusteemaan. www.lts.fi/tapahtumat/ltp21/ #LTP21 #liikuntatiede Kuva: Jouko Kokkonen Tiedeklubipodcast: korona pandemia ja liikunta FT, dosentti Marko Kantomaa Oulun yliopistosta ja Helsingin kaupungin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen keskustelevat Tiedeklubin maaliskuussa tallennetussa jaksossa koronapandemian vaikutuksista liikuntaan. Virtuaalisena toteutettavassa seminaarissa tarkastellaan, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat liikunta-alaan, ja mitä sillä on annettavana muuttuvan maailman haasteisiin. Liikuttaako. Seurat ilmoittivat tarvitsevansa eniten tukea ohjaajien, vapaaehtoisten, kohderyhmän ja sponsorien löytämisessä sekä tiloihin liittyvissä asioissa. www. paralympia.fi/palvelut/materiaalit/raportit. https://soundcloud.com/tiederadio/tiedeklubi2532021-liikunta-koronan-muuttamassa-maailmassa Kaksi kolmesta toiminta rajoitteisesta haluaisi liikkua enemmän Suomen Paralympiakomitea toteutti Liikuntatieteellisen Seuran kanssa syksyllä 2020 kaksi kyselyä toimintarajoitteisten henkilöiden liikuntapalveluista. Monipuolinen virtuaalialusta tarjoaa laajat mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja keskusteluun niin ryhmissä kuin kahden kesken. Tapahtumasta on muodostunut tärkeä kohtaamispaikka liikuntaja terveysalan tutkijoille, asiantuntijoille, päättäjille, tiedon soveltajille ja opiskelijoille. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma tarjoaa tilaisuuden tutkijoiden ja tiedon käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen ja auttaa tiedon kytkeytymistä käytäntöön. Seurakyselyn vastaajista 66 prosenttia järjestää soveltavaa liikuntaa tai vammaisurheilua tai niiden toiminnassa on mukana toimintarajoitteisia harrastajia. Soveltavan liikunnan kehittämisen lähtökohdaksi tulisi ottaa toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yleiseen toimintaan. Seminaari on myös kouluttautumistapahtuma uraansa aloitteleville tutkijoille. Kunnat ovat avainasemassa. Liikunnan harrastamista estävät hinta, sopivan kaverin puute, sopivien harrastusryhmien puute, vamma tai terveydentila ja koronan pelko. Inkluusion eteneminen ja toimintarajoitteisille henkilöille sopivien palvelujen lisääntyminen edellyttävät sekä paikallisia että valtakunnallisia toimia. Liikuntatieteen päivät täyttävät 40 vuotta. Aija Saari (toim.), Suomen Paralympiakomitea 2021. Ympäristöön tai palveluihin liittyvistä tekijöistä useimmin mainittiin liikuntatilojen esteellisyys, saavutettavan ja ajantasaisen tiedon puute ja vammaispalvelujen ongelmat
www.soveli.fi/meista/hankkeet/ kaksikieliset-kunnat/. Printtilehdillä on edelleen oma uskollinen lukijakuntansa, ja lukijasuhde on tiiviimpi kuin digitaalisella alustalla. Kilpajuoksijoiden, seuraihmisten ja valmentajien osuus lukijoista on hieman pienentynyt. Juoksijan tarkastettu levikki oli suurimmillaan 2010-luvun puolivälissä yli 20 000 ja lukijamäärä lähes 90 000. Vuoden 2017 Kansallisessa mediatutkimuksessa Juoksijan lukijamääräksi mitattiin 66 000. Hanke kehitti kaksikielistä soveltavaa liikuntaa tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. He odottavat organisaatioiden, kuntien ja seurojen ymmärtävät myös kaksikielisten tarvitsevan soveltavan liikunnan ryhmiä, koulutuksia ja materiaaleja. 1970ja 1980-luvulla Juoksija oli myös tärkeä kanava saksankielisen valmennusja tutkimustiedon julkaisijana Suomessa. Lehti seuraa päätoimittaja Anttilan mukaan myös tutkimustietoa. Väitöskirjatutkija Hilkka Kotro Calgaryn yliopistosta seuraa palstallaan liikuntatieteellistä tutkimusta. • Liikuntapaikan esteettömyyskartoitus tehtiin neljässä kunnassa. Toiminnassa otettiin huomioon jokaisen kunnan yksilöllinen lähtötilanne ja pyrittiin kehittämään kuntien soveltavaa liikuntaa sekä edistämään kunnissa tapahtuvaa eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä on ollut ohjenuorana koko lehden 50-vuotisen taipaleen ajan, sanoo vastaava päätoimittaja Seppo Anttila. Juoksijaa lukevat niin yli 45-vuotiaat aktiivisesti juoksevat miehet kuin alle 30-vuotiaat kaupunkilaisnaiset. • Soveltavan liikunnan esite otettiin käyttöön neljässä kunnassa • Soveltavalle liikunnalle perustettiin oma nettisivu neljässä kunnassa. Jatkossa sen numeroita saattaa ilmestyä useampia. Siinä saavutettiin muun muassa seuraavat tulokset: • Soveltavan liikunnan ohjaaja aloitti työn kahdessa kunnassa. Tosin 1970-luvulla ”tavalliset juoksun harrastajat” olivat eri tasolla kuin 2020-luvulla juoksukuntoilua aloittavat nuoret kaupunkilaiset. Juoksija julkaiseekin lähiaikoina uuden juoksija.fi-sivuston, jolta löytyvät tärkeimmät kestävyyslajit ja yhtiömme julkaisemat lehdet Juoksija, Hiihto, Pyöräily+Triathlon ja Suunnistaja, kertoo Seppo Anttila. 6 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 A J A S S A Juoksija ilmestynyt jo 50 vuotta Euroopan vanhin juoksulehti Juoksija täytti 50 vuotta tammikuussa. Hankekoordinaattori Lotta Nylund ja kuntien liikuntavastaavat toivovat, että yhteistyö jatkuu. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan hankkeeseen osallistui kuusi alle 20 000 asukkaan kaksikielistä kuntaa: Kemiönsaari, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Närpiö, Parainen ja Siuntio. Lehteä tehdään niin kilpaja aktiivijuoksijoille kuin myös tavallisille kuntoilijoille. Yhteistyötä yli kielirajojen tarvitaan, koska kaikilla on oikeus liikkua, toimintakyvystä tai äidinkielestä riippumatta. Juokseminen kuntoilumuotona on muuttunut elämyksellisemmäksi ja luonnossa liikkuminen korostuu. – Digitaalisuuden tuomiin haasteisiin on kuitenkin vastattava ja etsittävä sopiva tasapaino paperisen lehden ja digitaalisen alustan välillä, jolloin ne tukevat toisiaan. Pekola ymmärsi jo 1970-luvulla kuntourheilun tärkeyden, joten lehden juttuja suunnattiin myös kuntoilijoille. Myös Kihun tutkijat kirjoittavat silloin tällöin lehteen. Myös iäkkäämmät yleisurheilusta kiinnostuneet lukijat ovat lehdelle tärkeitä. Pekola oli myös luomassa useita juoksutapahtumia harrastajille. Harrastusaiheisen lehden painaminen on Anttilan mukaan edelleen kannattavaa, vaikka digitaaliset kanavat ja amerikkalaiset jättiyritykset ovat vieneet suuren osan paperilehtien ilmoitustuotoista. Juoksija on tämän vuoksi alkanut julkaista liitteenään kerran vuodessa ilmestyvää Polkujuoksija-lehteä. – Juoksija-lehti on juoksuja kestävyysurheilun puolestapuhuja. • Soveltavan liikunnan foorumit toimivat viidessä kunnassa. Juoksijan perusti SUL: n Yleisurheilu-lehteä toimittanut ja liiton toimistosihteerinä työskennellyt Tapio Pekola (1940–2011) yhdessä muutaman muun kestävyysjuoksun puolestapuhujan kanssa vuonna 1971. Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin Vuosina 2018–2021 toteutetun Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeen tavoitteena oli kehittää laaja-alaisesti alaa kaksikielisissä Manner-Suomen kunnissa. Turun yliopiston liikuntaja verenkiertofysiologian dosentti Ilkka Heinonen kirjoittaa Juoksijaan säännöllisesti. Lehden lukijaryhmien erilaisuus tuo omat haasteensa sisällön rakentamiseen. Intohimoisesti lehteä tehnyt ja kielitaitoinen Pekola loi nopeasti laajat kansainväliset kontaktit. • Toimintavälineitä hankittiin kolmeen kuntaan
1200 1000 800 600 400 200 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 890 914 906 885 898 898 908 980 1078 1121 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 7 A J A S S A Kuva: Jouko Kokkonen Liikuntatieteellisen Seuran jäsenmäärän kasvu jatkui Liikuntatieteellisen Seuran henkilöjäsenten määrä kasvoi neljä prosenttia vuonna 2020. Koronapandemian aikana jaettavaksi varatut lehdet ovat jääneet hyllyyn. Rantasen ryhmä vertaili toimintakyvyn eroja nykypäivän 75–80-vuotiaiden ja heidän vuosina 1989–1990 eläneiden ikätoveriensa kesken. Tuolloin tutkimusjoukkona olivat juuri ennen Suomen itsenäistymistä syntyneet. Vuoden 2020 kokonaislevikki oli 1969 (+ 2,1 %). Hyllyssä on vielä jonkin verran lehtiä, joten niitä voi tilata toisen asteen oppilaitoksiin lähettämällä viestin toimituspäällikkö Jouko Kokkoselle, jouko.kokkonen@lts.fi. Seuraan kuuluu myös 46 yhteisöjäsentä. Liikunta & Tiede -lehden levikki on myös hienoisessa kasvussa neljäntenä vuonna peräkkäin. LTS:n jäsenmäärä on noussut viimeisimmän viiden vuoden aikana liki 25 prosentilla. Lehti postitetaan jäsenille, sen erikseen tilanneille ja vuosikerran LIITO ry:n jäsenetuna tilanneille. LTS:n henkilöjäsenten määrä vuosina 2011–2020.. Erityisen voimakkaasti on kasvanut opiskelijajäsenten osuus. LTS päätti tämän vuoksi tarjota lehtiä toisen asteen oppilaitokselle oppimateriaaliksi. Toistakymmentä oppilaitosta tilasi yhteensä yli 1 600 lehteä. Liikunta & Tiede lehtiä toisen asteen oppilaitoksiin Liikunta & Tiede lehteä on jaettu normaalivuosina osallistujille LTS:n omissa ja myös muissa tapahtumissa. Rantasen johtaman ryhmän tutkimustulosten mukaan sekä miesten että naisten lihasvoima, kävelynopeus, reaktionopeus, sanasujuvuus, päättelykyky ja muisti ovat 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla syntyneillä 75–80-vuotiaana huomattavasti parempia kuin samanikäisillä 30 vuotta sitten. Jyväskylän yliopiston Tieteellinen läpimurto palkinto Taina Rantaselle Jyväskylän yliopisto myönsi virtuaalisesti toteutetussa vuosijuhlassaan ensimmäisen Tieteellinen läpimurto -palkinnon gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantaselle. Kyseessä oli neljäs perättäinen kasvuvuosi. Koulut tarttuivat ilahduttavasti tarjoukseen
Kunnallisten liikunnanohjaajien merkitys on suuri etenkin vähemmän liikkuvien aktivoinnissa ja soveltavassa liikunnassa. Verkkosivuillamme ilmestyy vaalien lähestyessä kuntia ja liikuntaa eri näkökulmista käsitteleviä blogitekstejä. Kuva: Antero Aaltonen Päivitä yhteystietosi . Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuitenkin kunnille, mikä kasvattaa liikuntaan ja liikkumiseen kohdistuvia odotuksia. Väitöskirjan verkkoversio: https://erepo. Kimmo Isotalon historian väitöskirja ”Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi. Hybrid Masculinities in Finnish Working Life” (Miehet, työ ja itsestä huolehtiminen: Hybridimaskuliinisuudet suomalaisessa työelämässä) tarkastettiin 19.3.2021 Helsingin yliopistossa. Kuntien seuroille jakama tuki ei euromääräisesti näytä suurelta, mutta kannustaa osaltaan kansalaistoimintaa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn. Liikuntapaikoista liki 75 prosenttia on kuntien omistuksessa tai määräysvallassa. pysyt ajan tasalla LTS:n toiminnasta LTS tiedottaa toiminnastaan sähköpostitse muun muassa infokirjeillä. Tulokset perustuvat yli 500 Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimukseen osallistuneen lapsen tietoihin. Pienen ekoteon voit tehdä vaihtamalla jäsenlaskusi sähköpostitse lähetettäväksi. uef.fi/handle/123456789/24556. Ilmoita yhteystietojen tai laskutuksen muutoksista osoitteella linda.raivio@lts.fi tai puhelimitse 010 778 6602. Päätöksenteko sosiaalija terveyspalveluista siirtyy pois kunnilta. Kaavoitus määrittelee vielä paljon laajemmin liikkumisen ehtoja. Jos haluat siirtyä käyttämään e-laskua, niin sinun pitää ilmoittaa asiasta omassa verkkopankissasi maksaessasi laskua.. Kunnissa tehdään suurin osa julkisen vallan liikuntaa koskettavista päätöksistä. 8 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 Kuntavaalit ja liikunta Kuntavaalit siirtyivät koronapandemian vuoksi huhtikuulta kesäkuun 13. LTS seuraa liikuntaa koskevaa kuntavaalipuhetta kampanjan pakkojatkoajalla. Väitöskirjan verkkoversio: https://erepo.uef.fi/ bitstream/handle/123456789/24647/ 16158777351258529766.pdf Miehet tavoittelevat joustavaa ja hyvinvoinnin huomioivaa työntekijyyttä FM Henri Hyvönen tarkastelee väitöskirjassaan miesten tapoja ajatella ja puhua työhön liittyvästä itsestä huolehtimisesta. Isotalon työ on ensimmäinen jääkiekon historiaan keskittyvä suomalainen väitöstutkimus. Tutkimukseen haastatellut miehet ilmaisivat halua parantua perinteisestä maskuliinisuudesta, jossa myönteistä miehen identiteettiä rakennetaan työssä menestymällä ja uhraamalla itsensä työlle. Tulosten mukaan miehet ovat kiinnostuneita terveystrendeistä, self-helpistä ja työhyvinvoinnista Henri Hyvösen sukupuolentutkimuksen väitöskirja ”Men, Work, and Care of the Self . lts.fi/liikunta-tiede/blogi V ä i t ö s u u t i s e t Reipas liikunta vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluiässä TtM Juuso Väistö tarkastelee väitöstutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden ja kunnon eri osatekijöiden sekä paikallaanolon yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöihin sekä niiden kasautumiseen 6–8-vuotiailla suomalaisilla lapsilla. Suosiota selittävät muun muassa parantuneet pelija harrastusolosuhteet, yhteiskunnan yleinen vaurastuminen ja kaupungistuminen sekä lajin kansainvälistyminen ja maajoukkueen MM-menestys. Vaalikeskustelu ei ehtinyt ennen siirtoa oikein alkaa. Jääkiekko nousi Suomen uudeksi kansallislajiksi 1900-luvulla yhteiskunnan murroksessa FM Kimmo Isotalo käsittelee historian väitöstutkimuksessaan kehityskulkuja, jotka ovat johtaneet jääkiekon nousuun maamme uudeksi kansallislajiksi. fi/URN:ISBN:978-951-51-6939-6 A J A S S A Keravan uimahalli. Niiden mukaan riskitekijöiden kasautumista voidaan ehkäistä jo lapsuudessa liikunnalla, hyvällä fyysisellä kunnolla ja tarpeettoman paikallaanolon välttämisellä. päivälle. Suomalainen jääkiekkoilu liikuntaja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä” tarkastettiin 26.3.2021 Itä-Suomen yliopistossa. Posti kulkee, kun yhteystiedot ovat kunnossa. Kuntavaalit vaikuttavat liikuntaan enemmän kuin eduskuntavaalit. Kunnallinen liikuntapolitiikka voikin saada uutta sisältöä tulevalla valtuustokaudella 2021?2025. Hyvönen käsittelee myös normeja ja odotuksia, joita miesten harjoittamalle itsestä huolehtimiselle asetetaan esimerkiksi mediassa. Liikunnan suhteellinen merkitys kunnallisessa päätöksenteossa kasvaa, kun SOTE-uudistus joskus valmistuu. Juuso Väistön väitöskirja ”Physical activity, sedentary behavior, physical fitness and cardiometabolic risk in a population sample of primary school-aged children – the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study” tarkastettiin 5.3.2021 Itä-Suomen yliopistossa
ANNUKKA ALAPAPPILA liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto annukka.alapappila@sydanliitto.fi Sepi Kumpulainen, Armollista menoa. Sanoilla, joita toistaa, on iso merkitys, koska aivot uskovat niitä. Hyvä kasvaa hyvällä. Itsemyötätuntoinen kirje, 3–5 lausetta voi alkaa vaikka näin; arvostan sinua, koska… tai on hienoa, että olet oppinut...Kirjeen kirjoittamisen jälkeen sen voi laittaa syrjään ja lukea sen itselleen myöhemmin. Sain tyttäreltäni lahjaksi Sinulle äiti – kirja meistä -kirjan, johon hän oli täyttänyt minulle runsain mitoin aineksia voimasanoiksi, kiitollisuussanoiksi ja kiitollisuuspäiväkirjan sisällöksi. Itsemyötätunto on ystävällistä ja lämminhenkistä suhtautumista itseen ja oman keskeneräisyyden hyväksymistä. Vaikkapa sen uudenvuodenlupauksen kanssa. Ne auttavat pitämään parempaa huolta itsestä. Niin minullakin. Pitäisi pystyä parempaan ja enempään. Nuo sanat kuulostivat minulle houkuttelevilta. Armollisemmassa elämässä mieli tuntuu olevan kaiken perusta. Sisäinen puhe voi olla armollista ja lempeää. Monet asiat rasittavat parhaillaan armotta mieltä. Toinen ei ole tottunut etätöihin vuoden harjoittelun jälkeenkään. Kova vaatimustaso tai täydellisyyden tavoittelu voivat vaatia paljon. Liiallisena se saattaa sairastuttaa. Itselle kirjeen kirjoittaminen on monelle uusi kokemus. Kiitollisuuspäiväkirja Päiväkirjaan voi kirjoittaa viikon ajan joka päivä vähintään yhden lauseen asiasta, josta kiittää itseään. Niistä voi tehdä vaikkapa tietokoneen salasanan, jolloin ne muistaa lähes joka päivä. Onko helppoa ottaa iisimmin ja antaa itselleen armoa. Ystävän kanssa voi myös keskustella siitä, mitä vahvuuksia hän näkee sinussa ja sinä hänessä. Miten mieltä voi auttaa. Ei armoa, vaan armotonta menoa päivästä toiseen, viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen. Aina ei ole, mutta jotkut onnistuvat omalla vauhdillaan. Itseäänkin voi tukea, lohduttaa tai auttaa. Voisiko lause olla, että kiitän itseäni kärsivällisyydestä, vaikka jäin jatkuvasti autollani punaisiin valoihin. Näitä sanoja voi käyttää omassa sisäisessä puheessa. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 9 P O L T T O P I S T E E S S Ä Armotonta vai armollista menoa. Voimasanat Jokaisella on omat voimasanat. Kiitollisuussanat Omien vahvuuksien huomaaminen ja lempeys itseään kohtaan ovat taitoja, jotka ovat opittavissa. Kun itsemyötätunto ja lempeys itseä kohtaan lisääntyvät, huokuu levollisuus ja hyväksyntä myös muille. Joskus jopa ääneenkin. Millaista keskustelua oman pään sisällä tapahtuu. Ei tarvitse olla vaatimaton. Mikä sen mukavampaa kuin nostaa näitä kauniita toisilta saatuja sanoja esille. Niistä voi oppia pois tai niiden kanssa voi elää antamatta niille liikaa tilaa. On inhimillistä olla itsekriittinen sopivassa määrin. Huomisesta päivästä voi aloittaa rennomman menon itseään ja myös muita kohtaan. Se vaatii hetken pysähtymisen, jolloin valitsee 3–5 sanaa, jotka kuvaavat itseä parhaimmillaan. Ne voi kirjoittaa näkyville ja sanoa niitä usein mielessä. Itsemyötätuntotaidot auttavat katkaisemaan stressin kierteen, vähentämään täydellisyyden tavoittelua ja epäonnistumisen pelkoa. Myös myötätuntoa itseään kohtaan voi kehittää. Asuuko mielessä ihmettelijä, kriitikko, arvostelija vai ihailija. Yksi keino on harjoittaa arjen sanallistamisen taitoa ja ottaa käyttöön voimaja kiitollisuussanat sekä kiitollisuuspäiväkirja. Päiväkirjan avulla huomaa, että kiitollisuuden asioita on paljon. Joskus sisäinen puhe soimaa, patistaa ja arvostelee. Kirjan ääreen on mukava palata aika ajoin matkalla kohti yhä armollisempaa menoa. Mielentaidoista saa apua oman elämänsä armollisuuteen. Armollista…menoa…omalla vauhdilla...eteenpäin… rennosti…iisisti…lunkisti…höllästi Kohti hyvää mieltä ja armollisempaa menoa voi pyrkiä ajattelemalla asioita, joista voi olla kiitollinen, muistelemalla hyviä asioita, lopettamalla murehtiminen ja tekemällä hyviä tekoja myös toisille. Jokaisessa meissä on piirteitä, jotka eivät ole mukavia. Näiden asioiden ei tarvitse olla erityisiä tai isoja. Itsemyötätunto Myötätunto on paras ystävä itselle. Minun ohellani varmastikin moni toivoo oppivansa kulkemaan elämäänsä noiden nuottien mukaan, ainakin joissain asioissa. Jokaiselle on keinoja hidastaa ja silti ehtiä, jos vain huomaa tarttua niihin. Hengästymme ja väsymme huomaamattamme. Joku painii painonpudotukseen liittyvän uudenvuodenlupauksen kanssa. Hyvää oloa ja onnellisuutta voi opetella lisäämään omaan arkeensa. Kuulin televisiosta mukaansa tempaavan melodian, jossa laulettiin armollista…menoa…omalla vauhdilla… eteenpäin…rennosti…iisisti…lunkisti…höllästi. Joskus unohdamme pysähtyä arjen juoksussa. https://www.youtube.com/watch?v=I1KwkwuuV2I
Yhdistelmä ei ole tavallisin tutkija maailmassa, vaikka onkin yleistymässä. 1 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 Lihastohtori – molekyylipiipertäjä ja kansanvalistaja Apulaisprofessori Juha Hulmi viihtyy niin tutkimuslaboratoriossa kuin kansantajuisen tiedonjakamisen parissa. Kuva: Juha Laitalainen
Se vaatii paksua nahkaa. Näkyvyyttä on Hulmille tuonut halu kertoa työn tuloksista kansanomaisesti. Juha Hulmin kärjistys huumoriesimerkein siitä, miten sosiaa lisessa mediassa otetaan usein erilaisia rooleja. Kuva: Juha Hulmin kotialbumi Yleistajuisen tiedon tarve korostunut Hulmi on pohtinut paljon tiedeviestinnän merkitystä. – Lihassupistuksen vaikutuksia systeemibiologiaan on vaikeampi pukea yleistajuiseksi kuin painonpudotuksen tai voimaharjoittelun vaikutuksia suorituskykyyn tai kehon koostumukseen. Tekstit antoivat mahdollisuuden kirjoittaa omista ajatuksista tutkimustiedon pohjalta. Voisi olettaa, että kaikki ihmiset haluavat saada aiheesta kuin aiheesta parasta mahdollista tietoa. Tutkimusmaailmassakin kohoaa tarpeettomia esteitä, jos tutkijoilla ei ole ei ymmärrystä toistensa tekemisistä. Osa tutkijoista aristelee some-viestintää siellä helposti viriävien väittelyiden vuoksi. Silti löytyy niitä, jotka haluavat asettaa kyseenalaiseksi tutkijoiden vuosikymmenien työn tulokset. Jonkinasteista popularisointia tarvitaan Hulmin mukaan myös tiedeyhteisössä, johon kuuluvien on hyvä ymmärtää, mitä tutkitaan. Näkyvyyttä saavat parhaiten ristiriitaiset ja vastakkainasetteluun perustuvat. – Somessa kommentointiin menee aikaa. Hän alkoi kirjoittaa blogia, joka tarvitsi nimen. Tiedeviestijä ei jää silloin pelkäksi puhuvaksi pääksi. Aikaa on yliopistolla tiedeviestintään käytössä rajallisesti. Hulmi kertoo huomanneensa viestinnässä tärkeäksi, että asioista puhuu aito ihminen, jolla on henkilökohtainen ote kirjoittamaansa tai puhumaansa. Hulmi on esiintynyt myös televisiossa. Akateemisessa maailmassakin on tykätty Lihastohtorin tekemisistä. En edes yritä kansanomaistaa osaa tutkimistani haastavammista asioista, vaikka pidänkin niitä kuitenkin vähintään yhtä tärkeinä kuin helpommin kansanomaistettavia aiheita, sanoo Hulmi. Epäilijöiden ja tieteen suoranaisten kieltäjien määrä on pikemminkin kasvanut kuin kutistunut koronapandemian aikana. Olen laittanut itseni likoon välillä aika voimakkaasti. Jo opinnäyte herätti tavallista laajempaa huomiota. Hän sanoo joskus harvoin masokistisesti jopa nauttivansa, kun huomaa ihmisten olevan eri mieltä. Lihastohtoriksi ryhtyminen tuntui luontevalta lihasten toimintaan liittyvän väitöskirjan ansiosta. Hulmi arvelee, että kaikki eivät ole aina pitäneet hänen tyylistään, mutta kielteistä palautetta on tullut kokonaisuudessaan yllättävän vähän. Hulmi sanoo kokeneensa blogin itselleen tehokkaaksi. Siellä joutuu kohtaamaan myös ihmisiä, jotka ovat syvästi eri mieltä. Mies on ehtinyt urallaan tutkia ja julkaista paljon, mutta tunnettuus perustuu vain välillisesti saavutuksiin akateemisessa maailmassa. Facebookissa seuraajia on yli 42 000. Tiedeviestinnän eri tasot Hulmin mukaan tiedeviestinnästä kiinnostuneen tutkijan kannattaa valita väline, jonka kokee omakseen. ”Lihastohtorina” Hulmi on tunnettu vuodesta 2012. Räväkkä ja toisinaan provokatiivinen tyyli on osaltaan tuonut seuraajia. Liikunta ja ravitsemusviestintä on suosittua mediassa. – Kaikkein pahinta on, että virheellinen tieto leviää tehokkaasti, kiitos somen algoritmien. Innoittajana oli lehtien palstoilta tutuksi tullut ”talotohtori” Panu Kaila. Ensimmäinen Lihastohtori-kirja ilmestyi vuonna 2015 ja toinen 2018. Myös kriittinen keskustelu opiskelijoiden kanssa virkistää apulaisprofessorinkin ajatuksia. Nopeatempoisempi some-viestintä vie helposti paljon aikaa ja vaatii kovaa pinnaa. Pieni roso tuo sanomaan inhimillisyyttä ja uskottavuutta, jolloin viesti saavuttaa laajemman joukon. Iltalehti kertoi väitöskirjasta 18.3.2009: ”Hulmin väitöstutkimuksen mukaan heraproteiinilisän nauttiminen ennen ja jälkeen jokaisen kaksi kertaa viikossa suoritetun voimaharjoituksen tehosti lihasten koon kasvua.” Lihastohtorin blogilla on ollut enimmillään 100 000 lukijaa kuukaudessa. Niitä pystyy kansanomaistamaan helpommin kuin perustieteiden tutkimustuloksia. – Ihmisen persoonallisuus voi vahvistaa viestiä: Hulmi käy salilla ja treenaa. Hulmi on saanut muun muassa Jyväskylän yliopistolta tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon vuonna 2017. Hulmille kiistat eivät ole este esimerkiksi Twitter-osallistumiseen, vaan kyse on ajankäytöstä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 1 Vuodesta 2019 Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian apulaisprofessorina toiminut Hulmi on suuren yleisön parhaiten tuntemia suomalaisia liikuntatieteilijöitä. Kohtalaisen ekstroverttinä ihmisenä en ole kokenut sitä ongelmallisena
Hulmi sanoo olevansa tiedeviestinnässä vain kokemusasiantuntija. Viesti menee hänen mukaansa parhaiten perille kansankielisenä. 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 ajatukset. Laatua on vaikea mitata, mutta siitä kertovat toki kohtuullisen hyvin julkaisujen saamat viittaukset. Apulaisprofessorina opiskelijakontaktit ovat lisääntyneet. Työnkuvansa hän arvioi melko autonomiseksi. Hän pohtii, saako määrä liiaksi painoa arvioinneissa. Kuva: Juha Laitalainen. – Mennään enemmän trendien mukaan. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on kehrätty tyytyväisenä marraskuussa 2020 julkaistuista Shanghai-rankingin tuloksista. Akatemiatutkijana tilanne oli tässä mielessä parempi. Akateemista vapauttakin löytyy, mutta asioiden rauhalliseen pohdiskeluun ei jää aikaa. Hulmi ehti hoitaa apulaisprofessuuria puolisen vuotta ennen kuin korona käänsi yliopisto-opetuksenkin uuteen asentoon. Yliopistolla liian vähän aikaa ihmetellä Toiminta tiedeviestijänä on jäänyt Hulmilla sivummalle apulaisprofessorin pestin alettua vuonna 2019. Yliopistolla joudutaan myös haistelemaan tiedepolitiikan tuulia. Korona-aikana arjessa on korostunut tulipalojen sammuttelu. Tämä korostaa asiantuntijoiden itsensä harjoittaman tiedeviestinnän merkitystä, jotta valetieto ei pääsisi leviämään liikaa. Hulmi arvioi, että hänen aloittaessaan blogistina vuonna 2012 algoritmit eivät suosineet radikaalia ja kyseenalaistavaa viestintää yhtä paljon kuin 2020-luvulla. Hulmin mielestä vertailuissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta parempiakaan tapoja verrata toimijoita ei ole. Kirjoitus imaisee mukaansa, kun siinä on selvästi erottuva juoni. – Yksi kova julkaisu on tieteen kannalta tärkeämpi kuin kymmenen vähemmän merkittävää. Kokonaisuuden kruunaa sopivasti annosteltu viihteellisyys ja tarinallisuus. Kurssien ja luentojen suunnittelu vie uudes sa tehtävässä jo itsessään aikaa, ja korona-aika on lisännyt vaikeuskerrointa. Tiedon on myös oltava ehdottomasti luotettavaa. – Olen mielelläni opiskelijoiden kanssa tekemisissä, sitä varten olen suorittanut opettajaopintojakin. Korona-aikanakin selvästi virheellisten tietojen levittäjät ovat päässeet ääneen tehokkaasti, mikä on korostanut selväjärkisten ja -sanaisten asiantuntijoiden tarvetta heidän vastavoimanaan. Tiedekunta on noussut liikuntatieteellistä tutkimusta tekevien yliopistotason instituutioiden taulukossa sijalle yhdeksän. Journalistejakin tarvitaan tiedeviestinnässä, mutta sitä ei voi Hulmin mielestä jättää yksin heidän hoidettavakseen. Tämä johtaisi todennäköisesti yllättäviin ja tutkimusta eteenpäin vieviin tuloksiin. Hulmin mielestä ihannetilanteessa perusrahoitusta olisi enemmän ja tutkijat voisivat itse enemmän päättää, mihin suuntaan he haluavat tieteentekemisessään edetä. Käsitejonglööri luo itsestään helposti ylimielisen kuvan. Hyvä yleistajuistaja osaa myös hahmottaa kokonaisuuksia ja suhteuttaa yksittäisen tutkimuksen merkityksen laajempiin yhteyksiin. Tutkittuun tietoon perustuva yleensä vähemmän kohahduttava aineisto leviää paljon heikommin, kun ihmisten reagointiin perustuvat algoritmit ohjaavat vies tien näkyvyyttä. Aihetta pitää tutkia, kun ulkopuolella sanotaan, että tämä on se strateginen suunta, mihin pitää mennä. Yliopistolla Hulmia vaivaa se, että hän ei koe ehtivänsä tehdä asioita niin hyvin ja huolella kuin haluaisi. Liian hienoja sanoja kannattaa välttää niin luennoilla kuin kirjoituksissa. Tutkijoiden itsensä muotoilemia sanomia tarvitaan. Uudessa tehtävässään hän kokee pääsevänsä päättämään asioista, joita pitää tärkeänä. Osa tiedejulkaisuistakin on suunnattu laajemmalle yleisölle, muistuttaa Hulmi. – Nämä on hyödyllistä pitää mielessä myös opinnäytetöitä ja julkaisuja kirjoitettaessa. Hyvä yleistajuistaja osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja suhteuttaa yksittäisen tutkimuksen merkityksen laajempiin yhteyksiin
Uusien askareiden ohella Hulmi on halunnut jatkaa tutkimuksen parissa, minkä vuoksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vähentynyt. Kalenterin ovat täyttäneet toisenlaiset tehtävät. Kun he laihduttavat, menee elimistö säästöliekille ja aineenvaihdunta hidastuu. Tutkimusta rutiinien vastapainoksi Apulaisprofessorina toimiminen on muuttanut Hulmin työn sisältöä oleellisesti. Kohteena ovat painonpudotuksen fysiologiset vaikutukset normaalipainoisilla urheilijoilla. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 3 Pandemian pakottamista järjestelyistä jää Hulmin mukaan elämään hyviäkin käytäntöjä. Myös tutkimukset rasvanlähdön vaikutuksista urheilijoihin jatkuu. Tavoitteena on selvittää, voidaanko menetelmää käyttää tutkimusmallina, kun halutaan eristetysti tutkia lihaksen supistuksen vaikutuksia. Etäyhteydet voivat helpottaa opiskelijoidenkin elämää, kun aina ei tarvitse olla opetuspaikkakunnalla. Hulmi onnittelemassa jääkiekkoilija Oskar Osalaa tämän voitettua vuonna 2014 KHLmestaruuden Metallurg Magnitogorskin joukkueessa. Kokonaisilla organismeilla – ihmisillä ja eläimillä – tutkittaessa ei voida nähdä yksittäisten kudosten kuten lihasten vaikutuksia muualle elimistöön suoraan. – Osataan pitää fiksuja kokouksia. Hulmi on mukana muun muassa tutkimuksessa, jossa mallinnetaan liikuntaa soluilla. – Jos vaikkapa ajatellaan liikunnan positiivisia vaikutuksia aivoihin, niin voiko lihas erittää tekijöitä, jotka päätyvät verenkierron kautta aivoihin ja vaikuttavat myönteisesti. Siinä tavoitteena oli päästä käsiksi mekanismeihin. Hulmi pelkää luovuuden kärsivän, kun tapaamiset ovat jääneet pois. Mutta toivottavasti palataan myös vanhaan, että ihmisten välinen vuorovaikutus ei katoa. Urheilijoiden aineenvaihdunta hakeutuu kuitenkin normaaliksi, kun paino palautuu. Ruohonjuuritason työ on pääosin vaihtunut hallintotehtäviksi, koordinoinniksi ja ohjaukseksi. Kuva: Juha Hulmin kotialbumi. Kohteena on lihassupistuksen vaikutus kasvatettuihin lihassoluihin. Monissa urheilulajeissa urheilijat laihduttavat toistuvasti ja vapaaehtoisesti. Yhteydenpito ulkomaille ja kotimaan paikkakuntien välillä on helpottunut, kun ihmiset ovat oppineet käyttämään tarjolla olevia välineitä paremmin. Miehet tekivät vuosia yhteistyötä. Muun muassa opinnäytetöiden suunnittelua riittää. Hulmi pitää hyvänä, että etätöiden arvostus ja ymmärrys kasvaa. Tämän tutkimusmenetelmän avulla voidaan selvittää suoraan, välittyvätkö nämä vaikutukset lihaksen kautta, kuvailee Hulmi. Toisaalta he oppivat antamaan tilaa luoville hetkille, joita ajatustöissä tarvitaan. Hänen johtamansa ryhmän uusin julkaisu käsittelee lihaksiin annetun geeniterapian, fyysisen aktiivisuuden ja ravinnon yhteyksiä. Rajansa etätöiden evoluutiollakin on. Ihmiset oppivat löytämään aikoja ja paikkoja tehokkaalle työskentelylle
Tieto tarjoaisi koeteltuja aineksia valintojen tueksi. Se on big data -tyylistä tutkimusta fysiologiassa. Yritän riisua pois kaiken ylimääräisen tilpehöörin, jotta urheilijalle ja joukkueelle antamastani viestistä ei tulisi ylimääräistä stressiä. Hulmi korostaa, että urheilijatutkimusten tavoitteena ei ole ylipainoepidemian ratkaisu tai tulosten välitön sovellettavuus, vaan elimistössä tapahtuvien mekanismien ymmärtäminen. Ja jos hän haluaa kehittyä, niin tarjolla olisi neuvoja, miten riittävään kuormitukseen ja tarvittaessa nousujohteisuuteen voi päästä. Siihen kuuluu kyky yksilöidä harjoittelu valmennettavan harjoittelutaustaan, lähtötasoon, tavoitteisiin, haasteisiin, harjoitteluresursseihin ja elämäntilanteeseen sopivaksi. Hulmia viehättää myös fysiologian trendikäs serkku systeemibiologia, jossa ilmiöitä kuvataan kokonaisuuksien tasolla, ei vain yksittäisten molekyylien tasolla. Sitä kautta paino nousee, jos ei malta syödä vähemmän. Tulokset viittaavat siihen suuntaan, että joillain ylipainoisilla havaittu jojo-ilmiö on todennäköisesti erittäin harvinainen urheilijoilla. JOUKO KOKKONEN. Tutkimustieto kertoo myös, mitä ei ainakaan kannata tehdä. Ja on vaikea syödä aina vähemmän ja vähemmän, tiivistää Hulmi. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 – Olemme käyttäneet systeemibiologista menetelmää, mikä tarkoittaa käytännössä satojen ja tuhansien asioiden tutkimista samaan aikaan. – Jos pienestä joukosta mahdollisia menestyjiä saadaan huippu-urheilijoita, niin olen mielelläni mukana auttamassa, tiivistää Hulmi. Urheilijat ovat usein luontaisesti hoikkia. – Ei vain täsmällisiä ohjeita, miten salilla pitää treenata, vaan teoriaan pohjautuvia ymmärrystä lisääviä asioita, jotka auttavat soveltamaan. Hulmi kaipaa kuitenkin suosituksiin teoriapohjaista ymmärrystä ihmisen toiminnasta ja valmennusopin perusteista. Hulmin tutkimuskumppaneihin kuuluu myös tunnettu lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen. Urheilija-aineistossa tätä ei juurikaan näkynyt. – Joillakin laihduttajilla aineenvaihdunta ei välttämättä palaudu halutulla tavalla. Tieto on vain yksi osatekijä, myös urheilijan oma motivaatio ja kyvyt sekä ympäröivä yhteiskunta vaikuttavat lopputulokseen. Tiedon avulla liikkuja voisi pohtia tavoitteitaan. Toinen asia on, johtaako se parempaan menestykseen. Ei oppi ojaan kaada liikkujaakaan Kun Lihastohtorilta kysyy liikuntasuositusta, niin se ei isoissa linjoissa poikkea nykyisestä. – Näyttöön perustuvassa valmennuksessa yhdistyy parhaimmillaan laadukkaista tutkimuksista tehty objektiivinen ja systemaattinen yhteenveto eli kokonaistutkimusnäyttö ja vuosien kokemus kovia tuloksia tuottavasta valmennuksesta. Se kehittää hapenottokykyä ja parantaa tasapainoa. Ilves pyysi hänet panemaan muutaman pelaajan ravitsemusasiat kuntoon. Hulmi pitää mahdollisena, että painonpudotustutkimuksessa löytyy joitakin molekyylejä, jotka ovat lääketeollisuuden käytössä tulevaisuudessa. Urheilijat ovat kiinnostuneita tutkitusta tiedosta 2020-luvulla. Helposti käy niin, että jos tutkittu tieto puuttuu, niin syntyy tyhjiö, johon tulee jotakin muuta. Tutkittua tietoa ei ole käytetty valmennuksessa niin hyvin kuin olisi voitu. Hulmi ottaa esimerkiksi jalkapallon, jonka avulla saa pitkälti samoja terveysvaikutuksia kuin hiihdolla, juoksulla tai uinnilla. Yksilötasolla valmennus on hyvin kaukana molekyylipiiperryksestä. Käytetty big data -lähestymistapa on hänen mukaansa pinnalla tutkimusmaailmassa. Ylipainoisten laihduttamista on tutkittu paljon toisin kuin urheilijoiden painonpudotuksen vaikutuksia. Tutkijat voivat haastaa toimintatapoja ja ehdottaa asioita kokeiltavaksi. Eniten Hulmi on tehnyt yhteistyötä Tampereen Ilveksen jääkiekon liigajoukkueen kanssa. Näyttöön perustuva valmennus lähellä sydäntä Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi Hulmi on halunnut säilyttää tuntuman valmennukseen, jotta hän ei ”jämähtäisi biologiseen norsunluutorniin molekyylipiipertäjäksi”. Yhä tehokkaampien tietokoneiden avulla on mahdollista saada irti paljon raakatietoa ja myös tulkita sitä. Valmentamiseen hän ei ole halukas sitoutumaan, vaikka arvostaakin valmentajia. Siihen ovat vaikuttaneet väärinymmärrykset puolin ja toisin, mikä on johtanut tiedemaailman ja käytännön kentän välisiin ristiriitoihin. Sen jälkeen Hulmi on talkoopohjalta mentoroinut Ilveksen joukkuetta ja tehnyt jonkin verran yhteistyötä pelaajien lisäksi valmennuksen, huoltotiimin, lääkärin ja fysiikkavalmentajan kanssa. Kanssaihmettelijänä on ollut muun muassa Tuomas Rytkönen. Osalla ylipainoisista alentunut aineenvaihdunta voi jäädä päälle kehon painon palautumisen jälkeenkin, mikä voi johtua perusfysiologiasta tai siitä, että ihminen tiedostamattaan passivoituu ja energiankulutus jää kokonaisuudessaan alhaisemmaksi. Pukukopeissa pidetyillä luennoilla eivät ole lentäneet tomaatit, ja nuoretkin pojat ovat jaksaneet kuunnella Lihastohtorin puhetta. Hulmi rakastaa urheilua ja jakaa tietouttaan rakkaudesta. Yritän yhdistää kotona saatua ravitsemuskasvatusta, omaa tutkimustietoa ja kokemusnäyttöä yksinkertaiseen viestintään urheilijoiden kanssa. Tutkittua tietoa osataankin Hulmin mukaan käyttää urheilussa melko laajalti. Siinä käytetään hyväksi ihan perusasioitten ymmärtämistä, siellä eivät vilahtele molekyylien nimet. Hän on pohtinut, mitä akateeminen, tutkittu tai näyttöön perustuva tieto voi antaa esimerkiksi urheiluvalmennukseen ja ravitsemukseen liikunnassa. Valitettavan usein sinne tulee uskomuksia ja hömppää tilalle. Monipuolinen liikunta on hyvästä kenelle tahansa. Näin ihmiset saisivat tilaisuuden kasvattaa ymmärrystään eri liikuntamuotojen vaikutuksista. He haluavat parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Akateeminen maailma voi Hulmin mukaan hyödyttää urheilua sparraamalla. – Valmennus ei voi perustua vain kokemukseen
Elämme poikkeuksellista ja pitkittynyttä epätietoisuuden ja rajoitusten sävyttämää aikaa, joka koskettaa meitä kaikkia. Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten vakava terveysuhka nujerretaan. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 5 COVID19taudin suhde fyysiseen kuntoon Elimistö voi saada tukea hyvästä kestävyysja lihaskunnosta rakentaessaan puskuria vakavaa COVID-19-tautimuotoa vastaan kaiken ikäisillä. Kuva: Antero Aaltonen. Yksilöllisesti annosteltuna sillä on tärkeä merkitys myös sairaudesta toipuessa. Tästä konkreettinen esimerkki on rokotteiden nopea kehitystyö ja väestötason rokotuskampanjan toteuttaminen. Tietotulva COVID-19-viruksen ja sen muuttuvien muotojen vaikutuksista lisääntyy jatkuvasti. Liikunta auttaa jaksamaan sekä fyysisesti että henkisesti pitkittyneen pandemian oloissa. Infektioaltistuksen välttäminen kokonaan lienee mahdotonta lukuisista vaikuttavista hybridistrategian toimenpiteistä huolimatta, mutta pystymmekö ehkäisemään tautia tai nopeuttamaan siitä toipumista pitämällä huolta hyvästä fyysisestä kunnosta
COVID-19-viruksen iskiessä tulehdusreaktio voimistuu ja oireiden vaikeutuessa erityisesti keuhkojen ja sydämen toiminta voi heikentyä. (Brawner et al., 2021). Tutkittavista 36 prosenttia joutui sairaalaan COVID-19-infektion vuoksi. Kohtuullisen säännöllisen liikunnan määrän viikkotasolla on jo pitkään tiedetty vahvistavan immuniteettia vähentämällä ylähengitystieinfektioita, kun taas vähäinen liikunta tai suuri määrä kovakuormitteista liikuntaa voivat heikentää puolustusjärjestelmää (Nieman, 1994). Yksimielisyys vallitsee myös siitä, että noin 30–45 minuutin kohtuukuormitteinen liikuntasessio useamman kerran viikossa liikuntasuosituksen mukaisesti vahvistaa puolustusjärjestelmää iäkkäillä henkilöillä, joilla on mahdollisesti myös jokin ikääntymiseen liittyvä sairaus, ja näiden yhteisvaikutuksena immuniteetin heikkeneminen (Simpson et al., 2020). Tätä tukee hiljattain julkaistu yhdysvaltalainen tutkimus, jossa selvitettiin, suojaako hyvä fyysinen kunto COVID-19infektioon sairastuneita joutumasta sairaalaan. Infektiosta toipuminen voi joillakin kestää pitkään ja moninaiset oireet kuten pitkittynyt yskä, uupumus, hengenahdistus, rintakipu, päänsärky, neurokognitiiviset oireet, lihaskivut ja -heikkoudet, vatsaoireet, ihottuma, ja depressio-oireet saattavat jatkua kuukausia, minkä vuoksi myös krooninen tai ”pitkä” COVID-19-taudin (long haulers tai long COVID) muoto on tunnistettu (Greenhalgh et al., 2020, Rubin, 2020). Perimän merkityksestä taudin vakavalle muodolle on myös viitteitä (van der Made et al., 2020).. Heiltä oli käytettävissä aikaisemmin mitattu maksimaalisen kestävyyskunnon testitulos. Liikuntaharjoittelun tiedetään parantavan immuunipuolustusjärjestelmäämme tuottamalla tulehdusta ehkäiseviä ja lieventäviä proteiineja ja toisaalta vähentämällä tulehdusta aktivoivia mekanismeja (Zbinden-Foncea et al., 2020). Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa COVID-19-infektioon liittyvät kuolemat kasvoivat hoivakodeissa 220 prosenttia kymmenen ensimmäisen viikon aikana pandemian alkamisesta (Bone et al., 2020). Valtava tutkimusnäyttö on kiistatta osoittanut sekä kestävyyskunnon että lihaskunnon paranevan säännöllisen harjoittelun myötä. Oireiden moninaisuutta selittänee osittain se, että COVID-19-viruksen reseptorina kohdesolun pinnalla toimii verenpaineen säätelyjärjestelmään liittyvä angiotensiiniä konvertoiva entsyymi (ACE2), jota ilmentyy erityisesti hengitysteiden pintasoluissa, sydämessä, suolistossa ja munuaisissa (Barker and Parkkila, 2020). COVID19 infektion riskitekijät, oireet ja potentiaalinen mekanismi COVID-19-tartunta voi iskeä keneen tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Tiedämme kuitenkin, että ikä itsenäisenä tekijänä ja ikääntymiseen liittyvät sairaudet, kuten korkea verenpaine, sydänsairaudet ja diabetes altistavat COVID-19-infektion vakavalle muodolle (Zhou et al., 2020). Fysiologisia mekanismeja harjoittelun ja hyvän kunnon merkityksestä immuniteetin vahvistumisessa on tutkittu sekä eläinkokeissa että ihmisillä. Perimä vaikuttaa saavutettavaan terveyshyötyyn ja vaikkei kestävyyskunto yksilötasolla harjoittelujakson jälkeen nousisikaan kovin paljon, voi terveyshyöty näkyä esimerkiksi hyvän HDL-kolesterolin merkittävänä nousuna (Hautala et al., 2007). Viitteitä on myös siitä, että lihas voi toimia immuunielimenä ja tuottaa akuutin immuunivasteen proteiineja ja siten vahvistaa säännöllisen liikuntaharjoittelun tuottamaa suojaa infektioita vastaan (Langhans et al., 2014). Vaikka tutkimustietoa hyvän kestävyysja lihaskunnon merkityksestä elimistön reagointiin COVID-19-virukseen on toistaiseksi vähän, vaikuttaa kuitenkin siltä, että hyvä kunto rakentaa suojaavaa puskuria taudin vakavia oireita vastaan. Tautiin voi liittyä lisäksi ns. Huono kestävyyskunto ja solun energia-aineenvaihdunnasta huolehtivan mitokondrion toiminnan häiriintyminen on arvioitu COVID-19-tautiin sairastumisen riskitekijöiksi (Burtscher et al., 2020). 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 Hyvä kunto voi auttaa taistelussa COVID19infektiota vastaan Elimistön vastustuskykyyn eli immuniteettiin kuuluvat kaikki kehon puolustusja suojajärjestelmät infektioita vastaan. Tulokset osoittivat maksimaalisen kestävyyskunnon olevan merkittävästi heikompi niillä henkilöillä, jotka joutuivat sairaalaan (6,7 MET, lepoaineenvaihdunnan kerrannainen) verrattuna heihin, jotka säästyivät sairaalaan joutumiselta (8,0 MET). Ikääntymiseen yhteydessä oleviin pitkäaikaissairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja diabetekseen liittyy usein matala-asteinen tulehdus. Mielenkiintoinen uusi havainto eläinkokeissa on se, että liikunta stimuloi immuunipuolustusta vahvistavia soluja luussa (Sacma and Geiger, 2021). Se tuottaa selviä terveyshyötyjä kuten esimerkiksi hyvän fyysisen toimintakyvyn, vireämmät aivot, vähemmän kaatumisia ja paremman elämänlaadun (Jimenez-Pavon et al., 2020). Tutkimukseen osallistui 246 henkilöä (42 % miehiä) iältään noin 59 vuotta (kehon painoindeksi noin 32 kg/m 2 ). Fyysisen toimettomuuden terveyshaitat pandemian aikana Vaikka säännöllinen liikuntaharjoittelu tuottaa yksilöllisiä vasteita terveysmuuttujissa, kuten kestävyys(Hautala et al., 2006) tai lihaskunnossa (Ahtiainen et al., 2016), kannattaa sekä yksilöllisesti räätälöityä kestävyysettä lihasvoimaharjoittelua toteuttaa säännöllisesti. tulehdusmyrsky (cytokine storm) vaikeuttaen oireita edelleen (Guzik et al., 2020, Mehta et al., 2020). Hyvä fyysinen kunto suojasi sairaalaan joutumiselta COVID-19-infektioon sairastuneita iästä, sukupuolesta ja painosta riippumatta
– Vähentynyt fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä heikompaan psyykkiseen terveyteen, joka ilmeni henkilökohtaisina ja tunnepuolen ongelmina sekä syömisen ja painon merkittävänä nousuna, kertoo liikuntapsykologian lehtori Montse Ruiz Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. A cross-cultural exploratory study of health behaviors and wellbeing during COVID-19. Y., FernandezMontalvo, J., Choi, Y., & Robazza, C. Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui yli tuhat henkilöä useista eri maista, joissa on ollut voimassa erilaisia pandemian aiheuttamia rajoituksia. Kuuden minuutin kävelytestissä noin 25 prosenttia potilaista ei saavuttanut normaaliarvon minimirajaa. COVID-19-taudin pitkäaikaisvaikutuksia on hiljattain raportoitu Kiinasta tutkimuksessa, johon valikoitui 1733 potilasta iältään noin 57 vuotta (naisia 48 %). (Asher et al., 2012). Vähintään yksi pitkäaikainen oire havaittiin suurimmalla osalla potilaista (76 %). Yleisimmät oireet olivat väsymys ja lihasten heikkous (63 %), nukkumisvaikeudet, ahdistus ja masennus. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sekä Wolverhamptonin ja Northamptonin yliopistot Isosta-Britanniasta. JOUKO KOKKONEN Ruiz, M. Eristäytymistoimien jatkuessa painottuu fyysisen aktiivisuuden lisääminen osana jokapäiväistä tekemistä. Esimerkiksi suomalaiset kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin britit. Vähentyminen oli puolestaan yhteydessä koetun fyysisen ja psyykkisen terveyden alenemiseen, painon nousuun sekä heikentyneeseen uneen. (2021). Lisäksi noin puolella COVID-19-potilaista toisessa aineistoissa todettiin merkittävästi alentunut kestävyyskunto noin kolme kuukautta sairastumisesta, mitä selitti vahvimmin lihaskunnon heikentyminen (De Marzo et al., 2020). Kansainvälisen tutkimuksen mukaan koronapandemian ensimmäisen aallon vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen vaihtelivat. Frontiers in Psychology, 11, 3897. Seurantatutkimus kesti keskimäärin puoli vuotta. COVID-19-pandemian vaikutuksia toimintakykyyn ja hyvinvointiin on toistaiseksi raportoitu niukasti, mutta ilmeinen yhteiskuntaa haastava kuntoutusvaje on odotettavissa. Kysely selvitti muutoksia osallistujien fyysisessä aktiivisuudessa, syömisessä, nukkumisessa, fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä sekä hyvinvoinnissa ensimmäisen korona-aallon aikana. – Tutkimus osoitti, että vähentyneestä fyysisestä aktiivisuudesta ilmoittaneet osallistujat kokivat fyysisen ja psyykkisen terveyden alentuneen sekä hyvinvoinnin vähentyneen asuinmaasta tai iästä riippumatta, Ruiz kertoo. Italialaisen tutkimuksen mukaan niillä COVID-19-potilailla, jotka selviytyivät ja kotiutuivat kuntoutussairaalasta keskimäärin 32 vuorokauden kuluttua sairastumisesta, yli 50 prosentilla fyysinen toimintakyky oli heikentynyt merkittävästi, kun sitä mitattiin lyhyen fyysisen suorituskyvyn testipatterilla (SPPB, short physical performance battery) (Belli et al., 2020). J., ChenWilson, C.H., Nicholls, W., Cagas, J. He sairastivat vakavan COVID-19-taudin ja olivat sairaalahoidossa Wuhanissa keväällä 2020. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 7 Erityisen huolestuttavaa tässä ajassa on rajoitusten ja sulkutoimenpiteiden vaikutus yhteiskuntaan ja hyvinvointiin iästä riippumatta. Maakohtaiset erot ovat tulosten mukaan suuria. Koronapandemian vuoksi ihmisten liikkumista on rajoitettu eri maissa, mikä on muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Tutkimuksen tulokset korostavat liikunnan tärkeyttä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Keskimäärinen kävelynopeus osoitti, että 89 prosenttia yli 65-vuotiaista ei ehdi kadun yli liikennevaloissa vihreiden valojen palaessa. C., Devonport, T. Osallistujat Latinalaisesta Amerikasta kokivat psyykkisen terveytensä huonommaksi kuin vastaajat Etelä-Koreasta. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.608216. Filippiiniläiset osallistujat raportoivat syöneensä ja nukkuneensa enemmän kuin muiden maiden osallistujat. Fyysisen aktiivisuuden kasvu oli yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen sekä lisääntyneeseen hyvinvointiin ja uneen. (Huang et al., 2021). Hätkähdyttäviä tuloksia ikääntyneiden toimintakyvystä raportoitiin Britanniasta noin kymmenen vuotta sitten. Osalla ihmisistä aktiivisuus nousi merkittävästi, ja toisilla se laski huomattavasti. Hyvästä fyysisestä kunnosta huolehdittava erityisesti nyt Edellä kuvatut erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyvät terveyshaitat korostavat ja haastavat meitä kaikkia löytämään toimintatapoja, jotka lisäävät päivittäistä fyyKoronapandemian vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen monisäikeisiä COVID-19-potilailla, jotka kotiutuivat kuntoutussairaalasta keskimäärin 32 vuorokauden kuluttua sairastumisesta, yli 50 prosentilla fyysinen toimintakyky oli heikentynyt merkittävästi
2020. Yhdysvalloissa tutkittiin college-opiskelijoiden (n = 107) hyvinvointia ennen pandemiaa ja sen aikana. Tulevaisuudessa ehkä saamme vastauksen kysymykseen. Opiskelijat arvoivat kyselyjen avulla fyysisen aktiivisuuden määrää, myönteisiä ja kielteisiä tunteita, unen laatua ja stressaavia elämän tilanteita. A., Ehrman, J. Bone, A. Riippumatta arjen haasteista ja vakavaan tautiin liittyvästä huolesta, jatketaan periksi antamatta fyysisesti aktiivista elämäntapaa ja säännöllistä liikuntaharjoittelua hyvän kunnon ja vastustuskyvyn ylläpitämiseksi. & Hakkinen, K. S., Lewis, B. Can J Cardiol. & Parkkila, S. Immuunipuolustusjärjestelmän vasta-ainevastetta tarkasteltiin 24 viikon kuluttua ja sen havaittiin olevan korkeammalla tasolla kestävyysharjoitteluryhmällä verrattuna kontrolliryhmään. Samalla tavalla, jos fyysinen aktiivisuus lisääntyi pandemian aikana, myös myönteiset tunteet lisääntyivät. M., Keteyian, C., AbdulNour, K. 2020. 2020. A. S. & De Souza, E. Vaikka liikunta tai hyvä kunto eivät määrää alttiutta sairastua tai kykyä parantua COVID-19-infektiosta siinä määrin kuin ihmisen perimä, sairaushistoria tai rokotukset, voi liikunta ja hyvä kunto tämänhetkisen näytön perustella silti vähentää riskiä sairastua tai nopeuttaa palautumista taudista. Barker, H. Age Ageing, 41, 690–4. G. Belli, S., Balbi, B., Prince, I., Cattaneo, D., Masocco, F., Zaccaria, S., Bertalli, L., Cattini, F., lomazzo, A., Dal Negro, F., Giardini, M., Franssen, F. & Mindell, J. J. Asher, L., Aresu, M., Falaschetti, E. J. Uusia innovatiivisia kotiharjoittelun toteuttamisen muotoja ja harjoittelun motivaattoreita peräänkuulutetaan ja luovia etäratkaisuja teknologiaa hyödyntäen onkin jo otettu käyttöön (Araujo and De Souza, 2021). E. Eur Respir J, 56. J. ARTO J. & Keteyian, S. Changing patterns of mortality during the COVID-19 pandemic: Population-based modelling to understand palliative care implications. Yhteinen piirre suosituksissa on se, että liikuntaharjoittelua suositellaan ohjelmoitavaksi käytännössä mielellään joka päivälle. COVID-19 pandemian aikainen mielenkiintoinen jatkokysymys liittyy siihen, toimiiko liikuntaharjoittelu rokotteen suojaa vahvistavana tekijänä. Yhdysvalloissa toteutetussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin kausi-influenssarokotteen tuottamaa vasta-ainevastetta. Araujo, C. M., Leniz, J., Higginson, I. E., Janssen, D. Low cardiorespiratory and mitochondrial fitness as risk factors in viral infections: implications for COVID-19. Esimerkiksi sepelvaltimotautipotilaan suositukseen kuuluu kestävyysharjoittelua vähintään 3–5 päivänä viikossa ja lihasvoimaharjoittelua 2–3 päivänä viikossa arkiaktiivisuuden lisäksi (Hautala et al., 2016). Pitää myös muistaa, etteivät liikuntaharjoittelun vaikutukset elimistön puolustusjärjestelmään ole todellakaan ainoa syy pysyä liikkeellä, sillä toimettomuuden vaikutukset alkavat tunnetusti tuntua hyvin nopeasti. & Burtscher, M. Nämä tulokset ovat rohkaisevia ja kannustavat päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen, joka voi johtaa myös opiskelijoilla parempaan mielen hyvinvointiin. Heterogeneity in resistance traininginduced muscle strength and mass responses in men and women of different ages. 2016. P., Walker, S., Peltonen, H., Holviala, J., Sillanpaa, E., Karavirta, l., Sallinen, J., Mikkola, J., Valkeinen, H., Mero, A., Hulmi, J. Low physical functioning and impaired performance of activities of daily life in COVID-19 patients who survived hospitalisation. Fyysisen aktiivisuuden määrä oli positiivisesti yhteydessä myönteisiin tunteisiin ennen pandemiaa ja sen aikana. 1 8 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 sistä arkiaktiivisuutta ja säännöllistä liikuntaharjoittelua (Pecanha et al., 2020). Kestävyysharjoittelu siis vahvisti influenssarokotteen suojaavaa vaikutusta (Woods et al., 2009). E., Finucane, A. A Multiprofessional Face-to-Face and Remote Real-Time Hybrid Mode of Exercise-Based Cardiac Rehabilitation: An Innovative Proposal During the COVID-19 Pandemic. P. K., Gindi, R. & Sleeman, K. 2021. Br J Sports Med.. Brawner, C. Mielenkiintoinen kysymys onkin, voidaanko liikuntaharjoittelun avulla tehostaa rokotteen tuomaa suojaa. Huomattavaa oli myös se, että stressitilanteet eivät vaikuttaneet fyysisen aktiivisuuden ja myönteisten tunteiden yhteyteen. (Maher et al., 2021). 2020. Esimerkiksi koulujen etäopetus, liikuntaharrastusten rajoitukset ja sosiaalisten kontaktien vähyys kuormittavat koululaisia ja opiskelijoita siinä missä opettajiakin. Age (Dordr), 38, 10. K., Bole, S., Kerrigan, D. Esimerkiksi italialainen sydänpotilaiden kuntoutussuositus ohjaa liikunnan toteutuksen suunnittelua lyhyen fyysisen suorituskyvyn testipatterin tulosten perusteella (Mureddu et al., 2020). Olen käsitellyt pääasiassa aikuisia ja ikääntyneitä, mutta on hyvä muistaa, että COVID-19-tauti ja siihen liittyvät yhteiskunnan toimenpiteet eivät katso ikää. 2012. Burtscher, J., Millet, G. C. G. HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kardiologian sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmä, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto arto.j.hautala@jyu.fi LÄHTEET Ahtiainen, J. S. Heidät arvottiin 24 viikon kestävyysharjoitteluryhmään (3 x viikko, 45–70 % maksimaalisesta hapenottokyvystä, 45–60 min/kerta) tai kontrolliryhmään (venyttelyä 2 x viikko, 75 min/kerta). Palliat Med, 34, 1193–1201. Tutkimukseen osallistui noin 70-vuotiaita miehiä ja naisia (n = 144). A. Bioinformatic characterization of angiotensin-converting enzyme 2, the entry receptor for SARS-CoV-2. COVID-19-taudin jälkeen paranemisen eteneminen ja oireet määräävät liikunnan turvallisen aloittamisen tai jatkamisen, ja käytännön ohjeita löytyy yksilöllisen liikuntaohjelman rakentamiseksi. 2021. Säännöllinen kestävyysja voimaharjoittelu kuuluvat kansainvälisten suositusten mukaan esimerkiksi kohonneen verenpaineen (Pescatello et al., 2015), diabeteksen (Marwick et al., 2009) ja sepelvaltimotaudin hoitoon ja kuntoutukseen (Fletcher et al., 2013). Katse huomiseen Odotamme kattavan rokotuskampanjan tuovan entisen arjen takaisin. J. Mayo Clin Proc, 96, 32–39. & Spruit, M. PLoS One, 15, e0240647. Inverse Relationship of Maximal Exercise Capacity to Hospitalization Secondary to Coronavirus Disease 2019. J., Parikh, S. Most older pedestrians are unable to cross the road in time: a cross-sectional study. M
2020. J., Reifsteck, E. E. J., Zelkovich, W., Dumich, S., Colantuano, K., Lyons, K., Leifheit, K., Cook, M., ChapmanNovakofski, K. 2007. PLoS One, 9, e92048. & Cao, B. Monaldi Arch Chest Dis, 90. Presence of Genetic Variants Among Young Men With Severe COVID-19. 2021. A., Coke, L. T., Mazza, A., Pedretti, R., Sarullo, F., Fattirolli, F., Faggiano, P., Giallauria, F., Vigorito, C., Angelino, E., Brazzo, S. A., Keylock, K. J., Nosalski, R., Murray, E. Simpson, R. Management of post-acute covid-19 in primary care. Prospective cardiopulmonary stress testing evaluation of non-severe COVID-19 patients at three months after hospital discharge. Langhans, C., WeberCarstens, S., Schmidt, F., Hamati, J., Kny, M., Zhu, X., Wollersheim, T., Koch, S., Krebs, M., Schulz, H., Lodka, D., Saar, K., Labeit, S., Spies, C., Hubner, N., Spranger, J., Spuler, S., Boschmann, M., Dittmar, G., ButlerBrowne, G., Mouly, V. 2020. 2020. A. F., Brown, M., Sanchez, E., Tattersall, R. Exercise, upper respiratory tract infection, and the immune system. A., Fleg, J. & Walsh, N. 2015. Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. V. Hautala, A. C., Guzik, B., Berry, C., Touyz, R. & Hawley, J. W. M., Madhur, M. Exerc Immunol Rev, 26, 8–22. S. & Ruzzolini, M. Hautala, A. & Fielitz, J. Mehta, P., Mcauley, D. Suomen Lääkärilehti, 42, 53–57. Lancet, 397, 220–232. 2020. ZbindenFoncea, H., Francaux, M., Deldicque, L. M., Kreutz, R., Wang, D. A. J., Leon, A., Skinner, J. & Mcinnes, I. Marwick, T. J., Alapappila, A., Häkkinen, H., Kettunen, J., Laukka nen, J., Meinilä, L. & Rankinen, T. Position Paper of the AICPR (Italian Association of Clinical Cardiology, Prevention and Rehabilitation). Social isolation during the COVID-19 pandemic can increase physical inactivity and the global burden of cardiovascular disease. Physical activity is positively associated with college students’ positive affect regardless of stressful life events during the COVID-19 pandemic. Peroxisome Proliferator-Activated Receptor Delta Polymorphisms Are Associated With Physical Performance and Plasma Lipids: The HERITAGE Family Study. J., Mohiddin, S. 6-month consequences of COVID-19 in patients discharged from hospital: a cohort study. C., Bouchard, C. I., Simons, A., SchuursHoeijmakers, J., Van Den Heuvel, G., Mantere, T., Kersten, S., Van Deuren, R. & Williams, M. & Hlh Across Speciality Collaboration, U. A., Dimarco, A., Patel, V., Savvatis, K., MarelliBerg, F. D., Miller, T., Chyun, D. Circulation, 128, 873–934. & Savonen, K. 2020. S., Rao, D. T. Exercise training for type 2 diabetes mellitus: impact on cardiovascular risk: a scientific statement from the American Heart Association. V., Jaeger, M., Hofste, T., Astuti, G., Corominas Galbany, J., Van Der Schoot, V., Van Der Hoeven, H., Hagmolen Of Ten Have, W., Klijn, E., Van Den Meer, C., Fiddelaers, J., De Mast, Q., BleekerRovers, C. 2020. Cardiovasc Res, 116, 1666–1687. Zhou, F., Yu, T., Du, R., Fan, G., Liu, Y., Liu, Z., Xiang, J., Wang, Y., Song, B., Gu, X., Guan, L., Wei, Y., Li, H., Wu, X., Xu, J., Tu, S., Zhang, Y., Chen, H. Sacma, M. JAMA. M., Brunner, H. G., Van De Veerdonk, F. F., Ades, P. Mureddu, G. & Johnson, B. P., Hevel, D. Am J Physiol Heart Circ Physiol, 292, 2498–505. S., Manson, J. Can exercise affect immune function to increase susceptibility to infection. G., Gilissen, C., Nelen, M., Van Der Meer, J. P., Joosten, L. T., Lowder, T., Vieira, V. 2009. A., Bertoni, A. JAMA. & Gualano, B. Exercise generates immune cells in bone. 2013. 2009. As Their Numbers Grow, COVID-19 ”Long Haulers” Stump Experts. B. H., Kinnunen, H., Nissila, S., Huikuri, H. F., Roschel, H. M., Makikallio, T. Inflammation-induced acute phase response in skeletal muscle and critical illness myopathy. C., Gulati, M., Madan, K., Rhodes, J., Thompson, P. A., Marian, A. 2006. J. W., Bhella, D., Sagliocco, O., Crea, F., Thomson, E. & Husain, L. & Geiger, H. 2020. 2020. B., Turner, J. 2020. J., Bittner, V. Eur J Appl Physiol, 96, 535-42. Physical exercise as therapy to fight against the mental and physical consequences of COVID-19 quarantine: Special focus in older people. C. S., Macdonald, H. Nature. Guzik, T. Greenhalgh, T., Knight, M., A’court, C., Buxton, M. 2020. H., Hordern, M. C. 2014. B., Yntema, H. A., Kligfield, P., Arena, R., Balady, G. A. JimenezPavon, D., CarbonellBaeza, A. Obesity (Silver Spring), 28, 1378–1381. Van Der Made, C. J., Kiviniemi, A. COVID-19 and the cardiovascular system: implications for risk assessment, diagnosis, and treatment options. V., Lamberti, L. Pescatello, L. J., Campbell, J. S., Philippides, G., Rocchini, A., & on behalf of the American Heart Association Exercise, Cardiac Rehabilitation, and Prevention Committee of the Council on Clinical Cardiology; Council on Cardiovascular Disease in the Young; Council on Cardiovascular Nursing; Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism; and the Interdisciplinary Council on Quality of Care and Outcomes Research. 2021. L., Forman, D. 2020. C., Steehouwer, M., Van Reijmersdal, S. J. 2020. European Heart Journal Supplements, 22, N69–N69. Woods, J. COVID-19: consider cytokine storm syndromes and immunosuppression. D. Curr Hypertens Rep, 17, 87. Psychol Sport Exerc, 52, 101826. K. Maher, J. 1994. & Tulppo, M. J Am Geriatr Soc, 57, 2183–91. Exercise for Hypertension: A Prescription Update Integrating Existing Recommendations with Emerging Research. G., Netea, M. 2016. & Cao, B. Lancet, 395, 1054–1062.. & Drollette, E. Rubin, R. P., Gleeson, M., Kruger, K., Nieman, D. Pecanha, T., Goessler, K. E., Gerber, T. Am J Physiol Heart Circ Physiol, 318, H1441–H1446. Prog Cardiovasc Dis, 63, 386–388. & Porto, I. Hautala, A. 2021. Circulation, 119, 3244–62. Huang, C., Huang, L., Wang, Y., Li, X., Ren, L., Gu, X., Kang, L., Guo, L., Liu, M., Zhou, X., Luo, J., Huang, Z., Tu, S., Zhao, Y., Chen, L., Xu, D., Li, Y., Li, C., Peng, L., Li, Y., Xie, W., Cui, D., Shang, L., Fan, G., Xu, J., Wang, G., Wang, Y., Zhong, J., Wang, C., Wang, J., Zhang, D. Nieman, D. P. & Lavie, C. & Hoischen, A. Fletcher, G. Sepelvaltimotautipotilaat liikunnalliseen kuntoutukseen. Individual differences in the responses to endurance and resistance training. & Mcauley, E. L. Exercise standards for testing and training: a scientific statement from the American Heart Association. Cardiovascular exercise training extends influenza vaccine seroprotection in sedentary older adults: the immune function intervention trial. C., Pyne, D. Does High Cardiorespiratory Fitness Confer Some Protection Against Proinflammatory Responses After Infection by SARS-CoV-2. F., Ambrosetti, M., Venturini, E., La Rovere, M. BMJ, 370, m3026. Lancet, 395, 1033–1034. Med Sci Sports Exerc, 26, 128–39. J. P. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 9 De Marzo, V., Clavario, P., Lotti, R., Barbara, C., Porcile, A., Russo, C., Bottaro, L., Caltabellotta, M., Hautala, A., Della Bona, R., Canepa, M., Ameri, P. G., Blumenthal, R. S., Tomaszewski, M., Maffia, P., D’acquisto, F., Nicklin, S. Cardiac rehabilitation activities during the COVID-19 pandemic in Italy
Maaseutukulttuurisessa traditiossa puolestaan luonnossa liikkuminen liittyy elämän perustarpeiden tyydyttämiseen. Romantismin kontekstissa luontokokemusten merkityksellisyys, luonnon estetiikka ja ihaileminen, aistikokemukset ja irtautuminen arjesta ovat tärkeitä. Onkin tarkoituksenmukaista pohtia, miten seikkailukasvatuksen menetelmin voidaan lisätä liikuntaa, myös talvella. Myös Nicol (2020) koSuomalaisen erä perinteen ja luontosuhteen sisällyttäminen osaksi seikkailu kasvatusta on tärkeää.. Suomalaisen eräperinteen ja luontosuhteen sisällyttäminen osaksi seikkailukasvatusta on tärkeää. (Karppinen ym. (Parviainen 2020) Jotta luonnossa toimintaa pystytään käyttämään osana opetusta sujuvasti, on toteutuksessa huomioitava luontokohteen helppo saavutettavuus. 2020, Marttila 2016, Karppinen 2007.) Seikkailukasvatuksesta on vuosien saatossa kehittynyt tietoinen koulutuksen eri sektoreille sopiva työote (Karppinen 2020), joka sopii nykyisten opetussuunnitelmien toteuttamiseen (Holappa 2020, Marttila 2016). Seikkailukasvatuksessa on mahdollista vahvistaa kaikkia kulttuurisia luontosuhteita, jotka puolestaan kannustavat liikkumaan luonnossa (Marttila 2016). Ulkoja luontoympäristö on seikkailukasvatukselle luontainen toimintapaikka eri vuodenaikoina. Elämys ja seikkailupedagogiikkaa (seikkailukasvatusta) toteutetaan Suomessa varhaiskasvatuksessa, nuorisotyössä, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä kuntoutuksessa. Seikkailukasvatus on pedagogisesti ja didaktisesti suunniteltua, turvallista ja harkittua yllätyksellisyydestä ja haastavuudesta huolimatta. Huoli lasten ja nuorten liikunnan määristä ja laadusta ohjaa miettimään keinoja, joilla muun muassa etäopetuksen aikana voidaan turvata riittävä liikkuminen. Aikuiset korvaavat kuntosalija ryhmäliikunnan kävelyllä ja ulkoilulla, ja liikunnan kokonaismäärä on jopa kasvanut. Lisäksi polarisaatio on lisääntynyt. myös Telemäki 1998.) Seikkailukasvatuksessa lähiympäristö toimii mainiosti toimintakenttänä. Simulan (2012) mukaan luonnossa liikkumisen kulttuuristen kontekstien ymmärtäminen selventää liikkumiskäytäntöjen eroja. (Ks. Työikäisillä sen sijaan pandemia ei ole vähentänyt liikunnan kokonaismäärää. Kertyviä kokemuksia kannattaa hyödyntää niin normaaliaikojen palattua kuin myös tulevaisuuden poikkeustilanteissa. 2 L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 Elämys ja seikkailupedagogiikka vie ulos talvellakin Lähiympäristön ja luonnon merkitys on korostunut liikunnassa koronapandemian aikana. Pandemian rajoitukset ovat koskettaneet erityisesti sisäliikuntaa, ja sen aikana suomalaisten liikunta-aktiivisuus on keväällä ja kesällä 2020 kerätyn aineiston pohjalta laaditun Valtion liikuntaneuvoston (2020) julkaisun mukaan laskenut merkittävästi lasten ja nuorten keskuudessa – jopa kymmeniä prosentteja. Etenkin koronapandemian aikana mahdollisuus turvalliseen liikkumiseen lähiympäristöissä on entistä tärkeämpää niin osana opetusta kuin vapaa-ajalla. Ennakkoon määriteltyihin tavoitteisiin pyritään tarkalla suunnittelulla sekä ryhmän ja/tai yksilön lähtökohdat huomioivalla kokemuksellisen oppimisprosessin suunnitelmallisella ohjaamisella. Joillekin luonnossa liikkuminen perustuu harrastuskulttuuriseen kontekstiin eli harrastusyhteisöt luovat omat käytännöt ja tulkinnat luonnosta. Onneksi luonto on lähellä kaikkialla Suomessa. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää ryhmiin, joiden liikkumista koronapandemia on vähentänyt. Sen ytimeen liittyvät seikkailulliset menetelmät ja toimintatavat kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Seikkailukasvatus tarjoaa merkittävän mahdollisuuden etenkin nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Koska pandemian kaltaiset ilmiöt saattavat toistua tulevaisuudessa, on tärkeää huomioida liikunnan mahdollistaminen poikkeustilanteissa. Seikkailukasvatusta lähiympäristöissä Ihminen on omaksunut erilaisia kulttuurisia luontosuhteita, jotka määrittävät etenkin omaehtoisen luonnossa liikkumisen käytänteitä. Elämysja seikkailupedagogiikka tarjoaa hyviä eväitä lasten ja nuorten liikuttamiseen