Nuorten urheilijoiden ravitsemuseväät heikot. 57 (2 ) 2/ 20 • 10 eu ro a T E E M A : Etiikka liikuntakulttuurissa Nujertaako korona seuratoiminnan
Some on näyttänyt voimansa niin hyvässä kuin pahassa pandemian aikana. Tässä rintamassa on mukana myös LTS, joka on lisännyt poikkeusoloissa verkkoviestintäänsä. On luonnollista, että jokainen tekee joskus virheitä tai käyttäytyy niin, että joku pahoittaa mielensä. Voi sanoa, että uudistus meni jengoilleen. Kansalaistoiminnan arvo näyttäytyy Suomessa poikkeusaikana aivan uudella tavalla. Haastavaksi oikeudenmukaisuuden toteuttaminen koetaan usein palautteen annossa ja arvioinnissa. Mielestäni opettajien ammattietiikkaan kuuluvien arvojen tulisi toteutua kaikessa ihmissuhdetyössä, kuten nuorten urheilijoiden valmentamisessa tai vanhusten hoivapalveluissa. On tärkeää, että opettajat arvioivat omia motiivejaan ja toimintatapojaan sekä tiedostavat toimintansa vaikutukset oppilaisiin, eivätkä käytä asemaansa väärin. Liikunnan on arveltu kuuluvan koronan uhreihin. Vaikka jokunen risukin ropsahti, niin pääosa viesteistä on ollut kannustavia. Niitä on käsiteltävä erityisen hienotunteisesti. Viime aikoina olemme valitettavasti saaneet kuulla, että nuorten valmennustoiminta on ollut jotakin muuta, kuin edellä kuvattua inhimillistä ja oikeudenmukaista kohtaamista. Opettaja tai valmentaja eivät ole aina samaa mieltä nuorten kanssa, mutta on tärkeää, että he kuuntelevat ja pyrkivät ymmärtämään nuorten lähtökohtia ja mielipiteitä. Tässä lehdessä on tehty hienosäätöä saadun palautteen ja toimituskunnan havaintojen pohjalta. Itselleni on selvää, ettei mikään peruste, kuten ”huippu-urheilun kovuus”, ”menestyksen saavuttaminen” tai ”lajikulttuuriset tavat” oikeuta toimintaa, jossa esimerkiksi nöyryytetään, syyllistetään, uhkaillaan, kiroillaan, haukutaan tai muulla tavoin poljetaan nuorten urheilijoiden ihmisyyttä ja itsetuntoa. Tokion olympiakisat siirtyvät vuodella, lykkäys on ensimmäinen laatuaan kisojen historiassa. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus, uskonto tai alkuperä eivät saa johtaa eriarvoiseen kohteluun. Turhaa eteenpäin kertomista on vältettävä salassapitovelvollisuus muistaen. Ilman sitä julkaisua on vaikea kehittää lukijakuntaa mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Millainen palaute on oikeudenmukaista esimerkiksi oppilaalle tai urheilijalle, joka on harjoitellut ahkerasti koko vuoden, mutta ei silti menesty samalla tavalla kuin ryhmän parhaat. jouko.kokkonen@lts.fi. Vielä suurempi vaikutus on sillä, että käytännössä kaikki liiIhmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vapaus Oikeudenmukaisesti toimiva opettaja tai valmentaja pyrkii kohtelemaan kaikkia yksilöitä ja ryhmiä yhdenvertaisesti, ketään suosimatta tai syrjimättä. kuntaja urheilutoiminta on tauolla suurimmassa osassa maailmaa. Totuudellisuus eli rehellisyys luo perustan sille, että opettaja tai valmentaja voi työssään rakentaa luottamuksellisia ja hyviä ihmissuhteita. Omalla toiminnalla tulee edistää ryhmän jäsenten psyykkistä turvallisuutta, eikä sallia kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 SANNA PALOMÄKI Lehti meni jengoilleen – ja maailma jengoiltaan Lehtemme ulkoasu-uudistus sai myönteisen vastaanoton. Ihmisarvo tarkoittaa sitä, että jokaista ihmistä kohdellaan kunnioittavasti riippumatta siitä, minkälaisia ominaisuuksia, mielipiteitä, kykyjä tai saavutuksia hänellä on. On vaikea nähdä, että ihmissuhdetyössä voisi toimia menestyksekkäästi epärehellinen, valehteluun tai ”selän takana” puhumiseen taipuvainen henkilö. Vapaus tuo myös vastuuta. Suomessa opettajilla on varsin suuri vapaus järjestää opetusta ja valita opetusmenetelmiä. Toistuvaa tai jatkuvaa epäeettistä toimintaa ei tule kuitenkaan sietää etenkään lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä. sanna.h.palomaki@jyu.fi JOUKO KOKKONEN P Ä Ä K I R J O I T U S Näillä neljällä perusarvolla Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) määrittelee opettajan työn eettistä ydintä. Silloin tilanteesta tietävien, esimerkiksi vanhempien on toimittava nuorten suojelemiseksi ja henkilön kyky hoitaa tehtäväänsä on arvioitava uudelleen. Itse en usko tätä. Palaute on lehdentekijöille kullanarvoista. Kun nuoret huomaavat, että aikuinen lähtökohtaisesti ajattelee heidän parastaan, on paljon helpompaa toimia ryhmän kanssa ja pitää yllä myös riittävää järjestystä. Usein luottamuksen saaminen vie vähän aikaa. Elämänmeno sen sijaan on mennyt jengoiltaan mikroskooppisen pienen viruksen vuoksi. Toisaalta some on myös tärkeä oikean tiedon välittäjä. Huhut liikkuvat huimaa vauhtia. Monet seuratoiminnassa kokemusta saaneet ovat olleet valmiita siirtämään osaamistaan kanssaihmisten auttamiseen. Usein opettajat ja valmentajat saavat tietoonsa myös henkilökohtaisia asioita lasten ja nuorten elämästä tai persoonasta. Toisen maailmansodan jälkeenkin liikunta nousi uuteen kukoistukseen niin Suomessa kuin maailmalla. Korona vaikuttaa myös liikuntaan ja urheiluun mahtavasta olympialiikkeestä ruohonjuuritasolle asti
50 Dopingin moraalisäätelyverkosto yhteisen moraalisen eetoksen tuottajana 54 Filosofian keinoin eettisen valmentajan jäljillä 56 POHDITTUA: Yhdysvaltalainen vuoden 2018 liikuntasuositus on jäänyt kesken 57 POHDITTUA: Kohti saavutettavaa Suomea 58 EMERITUS IHMETTELEE: Menestyksen hinta 59 Nuorten urheilijoiden ravitsemusvalmennus kannattaaa 62 Kestävyysurheilijan konstikkaat testit 65 ARVIOITUA 70 Välähdyksiä vuosien takaa: Stadion 50 vuotta sitten LTS viestii: @LTSfi @LTSfi. 18 Liikkuva opiskelu: Into ja arki kamppailevat 21 Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. 24 LÄHIKUVASSA: Päivi Berg – Liikuntatutkimusta monitieteellisesti 26 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Etiikka liikuntakulttuurisssa 34 Kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu liikunnassa ja urheilussa: ”Tuliko tämä oikeasti jollekin yllätyksenä?” 38 Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä 42 Kaikki mukaan – oikeasti! 45 Miten tutkia sukupuolija seksuaalivähemmistöjä eettisesti vastuullisesti ja kestävästi. Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Ihmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus ja vapaus 2 Lehti meni jengoilleen – ja maailma jengoiltaan 4 AJASSA 7 VÄITÖSUUTISET 8 POLTTOPISTEESSÄ: ”Elintapahifistelyn” eettisyys 9 SUEKin Nina Laakso: Eettisiä pohdintoja ei voi enää sivuuttaa urheilussa 12 Koronakriisi haastaa seuratoimijat 14 Varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteet – millä mallilla. Kuva: Jouko Kokkonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 9 Liikunta & Tiede Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Teemaosuuden toimittaja: Päivi Berg Kannen kuva: Vastuuvalmentaja Imran Qureshi, FC Kontu P06. 57. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä
Kongressiin osallistui hieman toistasataa kuntojalkapalloilusta kiinnostunutta henkilöä. Valmentajien toimintatavat ja valmennuskulttuuri ylipäätään ovat olleet esillä viime kuukausina. Julkaisu tuo esiin huipputason jääkiekkovalmentajien näkemyksiä valmentamisesta suhteessa pelaajiin, itsensä kehittämiseen, organisaatiossa toimimiseen ja paineiden kestämiseen. Vaikka nyt tarkastelussa on jääkiekko, niin selvitys antaa laajemminkin aineksia ammattivalmentajien asemasta käytävään keskusteluun. Kaukaisimmat vieraat olivat Australiasta ja Brasiliasta. Seuraava ”Football is Medicine” -kongressi järjestetään 28.–29. 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 A J A S S A Jalkapallo tehokas työkalu terveyden edistämisessä ”Kuuden pelin tappioputkessa ei kukaan voi hyvin” Valmentajat eivät valmenna ollakseen itse tähtiä, vaan kehittääkseen sellaisia urheilijoista. Selvitys jääkiekon liigavalmentajien työnkuvasta kaudella 2018–2019" -raportin 3.2.2020. Kongressin pääpaino esityksissä oli 20-minuuttisissa teemaesityksissä. Järvelä, Harri Rindell, Heidi Packalen ja Jukureista tammikuun alussa 2020 irtisanottu valmentaja Pekka Kangasalusta. Aiheina olivat mm. Lisäksi se on sosiaalista, hauskaa ja kaikenikäisille sopivaa toimintaa. Kongressi päättyi teemalleen sopivasti. Valmentajan ammattiin liittyy hienoja tunnekokemuksia, mutta myös raadollisen haastavia tilanteita. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta Järjestyksessään kolmas ”Football is Medicine (FIM)” -kongressi järjestettiin tammikuun lopussa 2020 Tórshavnissa, Färsaarilla. Viitisenkymmentä innokasta osallistujaa pelasi jalkapalloa Färsaarten kansallisstadionin räntäsateen kastelemalla tekonurmella. Tanskalaiset ovat olleet jalkapalloilun terveysvaikutusten tutkijoiden eturintamassa Etelä-Tanskan yliopiston professorin Peter Krustrupin johdolla. Näin karu on tilanne ainakin Suomen ylimmällä jääkiekkotasolla. Kuva: Mikko Julin kovalmentajaselvitys on herättänyt mediassa kiinnostusta. Yksinäistä työtä joukkueen puolesta -selvitys on maksutta tarjolla pdf-muodossa LTS:n verkko sivuilla: www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/ tutkittua/valmentaminen/ liigavalmentajaselvitys.. Se, että jalkapallo on globaali, maailman suosituin urheilulaji, tekee siitä erityisen tehokkaan työkalun terveyden edistämiseen. jalkapalloilun vaikutus luuston ja lihasten toimintaan, diabetekseen, syöpien ennaltaehkäisyyn – sairauksiin, joihin tiedetään liikunnan vaikuttavan positiivisesti. Terveyden edistämisen näkökulmasta jalkapalloilu on intensiivinen, monipuolinen ja vaikuttava harjoitusmuoto. Potkut saanut valmentaja jää helposti yksin ja ilman organisoitua tukea tai apua. Kongressissa juhlittiin myös näyttävästi uuden ”Football as Medicine” -kirjan julkaisua. tammikuuta 2021 Liverpoolissa Englannissa. Myös jääkiekLiigavalmentajaselvitystä kommentoivat julkistamistilaisuudessa Liigan kil pailutoimenjohtaja Arto I. MIKKO JULIN lehtori, Laurea-amk ”Football as Medicine” kirjan toimittajat Dan Parnell (vas.) ja Peter Krustrup Torshavnin kongressissa. Ammattivalmentajien käsityksiä työstään ei ole aiemmin Suomessa selvitetty. Liikuntatieteellinen Seura julkaisi pelaajatarkkailija Harri Rindellin ja psykoterapeutti, VTM Heidi Packa lenin tekemän "Yksinäistä työtä joukkueen puolesta
Ne myös järjestävät koulutusta omalla alueellaan.. Opetusja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivan liikunnan aluehallinnon toiminta jatkuu kuudessa aluehallintovirastossa. ja lisäopetuksen oppilaille) koulupäivien yhteyteen. LIITO ry. Hän osallistuu oman koulunsa lisäksi koko Kemin lasten ja nuorten liikunnanopetuksen ja liikkumisen kehittämiseen. Liikuntatoimen tavoitteena on alueellisesti edistää väestön liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia, terveyttä sekä työja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Harrastamisen Suomen mallin ääriviivat Uuden hallitusohjelman mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 5 A J A S S A Liikunnan ja terveystiedon opettajat koolla Rovaniemellä Rovaniemelle kokoontui tammi-helmikuun vaihteessa parisataa liikunnan ja terveystiedon opettajaa opintopäivilleen. Suomen mallissa kaikki harrastusmahdollisuudet kootaan digitaaliselle alustalle, mikä helpottaa mieluisan tekemisen löytämistä. Käytössä on monia avustusmuotoja ja uudet on kyettävä synkronoimaan olemassa olevaan avustusjärjestelmään. Mallissa kunnilta edellytetään toteutussuunnitelmaa, jossa keskiössä on lasten ja nuorten kuuleminen. Luminen Ounasvaara tarjosi hyvät mahdollisuudet saada uusia vaikutteita ja käytännön vinkkejä talviliikuntamuotojen opettamiseen. Muita mallin kulmakiviä ovat eettisten toimintatapojen noudattaminen sekä perheiden ja yhteisöjen osallistaminen. Miten yhdistää koulujen ja esimerkiksi nuorisotoimen, kulttuurisekä liikuntatoimen voimat, ja synkronoida lisäksi kolmannen sektorin toimet kouluarkeen. AVI:t päättävät muun muassa alle 700 000 euron avustuksista liikuntapaikkarakentamiseen. Uutta on, että kunnat voivat käyttää avustuksesta 10–20 prosenttia harrastuskoordinaattorin kuluihin. Suomen mallin päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Valtakunnallinen kattavuus edellyttää koordijatkuvaa koordinaatiota kuntien sisällä, mikä vaatii henkilöresursseja. Hankkeen toteuttaminen edellyttää Kuva: FC Kontun arkisto Liikunnan aluehallinto jatkaa entiseen malliin Liikunnan aluehallinnon oli määrä siirtyä uuden Lupaja valvontaviraston alaisuuteen vuoden 2021 alussa. Odotettavissa ei ole siis poliittisia pikavoittoja vaan pitkäaikaista vaikuttamista yli hallituskausien. Pitkälle valmisteltu koko maan kattavan keskusviraston perustaminen kaatui, kun Juha Sipilän hallitus erosi maaliskuussa 2019. Tutkijatohtori Kasper Salin Jyväskylästä jatkaa LIITO ry:n puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Suuremmista hankkeista AVI laatii kiireellisyysjärjestyksen. Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Ko sonen on asettanut työryhmän, jossa puheenjohtajana on valtiosihteeri Tuomo Puumala ja varapuheenjohtajana Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Valtio on luvannut rahoittaa mallia tänä vuonna viidellä miljoonalla eurolla ja seuraavina vuosina potti on noin 14,5 miljoonaa euroa vuosittaisina avustuksina. naatiovastuuta kuntaja aluetasolla. Koulujen näkökulmasta oleellista on saada oppilaat mukaan toteutukseen ohjaajina ja ideoijina – vastuu on luonnollisesti oltava aikuisilla. Hallitus ei saanut vietyä loppuun sosiaalija terveyspalveluiden uudistusta, johon LUOVA-viraston perustaminen liittyi. Kelhä käyttää perinteisen opettamisen lisäksi uutta opetusteknologiaa oppilaiden motivoimiseksi. piti Rovaniemellä myös vuosikokouksensa. Käytännön haasteena on hallinnon raja-aitojen kaataminen. Vuoden 2020 liikunnanopettajaksi LIITO valitsi Olli Kelhän Kemin Hepolan koulusta. Rahoitusta voivat saada kunnat yhdessä tai erikseen. Merkittävä vastuu kohdistuu kuntien sivistystoimiin. Koulukohtaisesti on ratkaistava, toteutetaanko harrastaminen keskellä koulupäivää, sen lopussa vai jälkeen. Perustelujen mukaan Kelhä tulee erinomaisesti toimeen erilaisten oppilaiden kanssa, ja osaa kohdata oppilaat yksilöinä. Työryhmän tehtävänä on rakentaa uusi suomalainen harrastamisen malli, jonka tavoitteena on saada mieluinen ja maksuton harrastus lapsille ja nuorille (vuosiluokat 1.–9. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähenemisestä sekä osallisuuden lisääntymisestä pitkällä aikavälillä. Ajatuksena on, että lapsille ja nuorille tarjotaan heitä kiinnostavia harrastuksia – ei niitä asioita, joita aikuiset haluavat. Toisena ulottuvuutena on toiminnanjärjestäjien hankerekisteri (yhteinen tietopankki), josta kuntien päättäjät voivat löytää tukimuotoja, toteutettuja malleja tai hankkeita, ja niistä syntyneitä hyviä käytänteitä. Rahoituksen osalta selvitetään lainsäädäntöpohjaa ja valtionosuusjärjestelmän sopivuutta. Kaavailujen mukaan avustusta voidaan käyttää ohjaajien kuluihin, erityistä tukea tarvitsevien tukemiseen sekä toiminta-, materiaalija välinekuluihin
Sivulta löytyy myös linkkejä aihepiiristä käytävään keskusteluun ja uutisointiin. Hirvensalosta tuli liikuntapedagogiikan lehtori vuonna 2000 toimittuaan sitä ennen useita vuosia opettajana toisella asteella sosiaalija terveysalalla. Antti Mero toimi liikuntafysiologian professorina vuosina 2009– 2020. Selvitystyön tekee sisäministeriön nimeämä työryhmä, jota johtaa ministeriön lainsäädäntöjohtaja Katariina Laitinen. Mero on ollut mukana liikuntabiologisen tutkimuksen kehittämisessä ja kansainvälistymisessä aina 1970-luvulta lähtien, jolloin aloitti opintonsa Liikunnalla. Maaliskuun lopulle kaavailtu Gerontologia 2020 järjestetään Jyväskylässä 30.11.–2.12.2020. Symposium järjestetään Helsingissä 3. Ikivihreät-projektissa ja LASERI-pitkittäistutkimuksessa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön 50vuotispäi vät pidetään Jyväskylässä huhtikuun sijaan 2. 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 A J A S S A Arpajaislain uudistaminen käynnissä Sisäministeriö on käynnistänyt tammikuun lopussa arpajaislain uudistamista koskevan selvitystyön. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti selvittää lain uudistamistarpeita erityisesti rahapelaamisen haittojen ehkäisyn ja vähentämisen tehostamiseksi. Arpajaislain uudistamista koskeva hanke. lokakuuta. Lisäksi päämääränä on selvittää, miten Veikkaus Oy:n toimintaedellytyksiä voidaan tukea lainsäädännöllisin keinoin. Hän on ollut ennakkoluuloton ja uuttera koulutuksen kehittäjä, josta viimeisimpinä osoituksena mm. Sillä nostetaan esiin tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin, liikuntaan ja urheiluun. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat olleet huippu-urheilu ja suorituskyvyn kehittäminen sekä liikuntaja ravintofysiologia. Soveltavan liikunnan symposiumin alkuperäinen päivämäärä oli 4. Academic personal trainer -koulutus. Sitä seuraa sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiän johtama ohjausryhmä. Hirvensalo toimi liikuntapedagogiikan professorina vuosina 2013–2020 ja liikuntatieteellisen tiedekunnan varadekaanina vuodesta 2018. Lähtökohtana on yksinoikeusjärjestelmän vahvistaminen. Hänellä on ollut keskeinen rooli Jyväskylän Kenttä-Urheilijoiden nostamisessa 2010-luvulla Suomen vahvimmaksi yleisurheiluseuraksi. Hirvensalo on tutkinut erityisesti eri-ikäisten liikunta-aktiivisuutta ja sen edistämistä mm. Kestävyyskunnon mittaamiseen keskittyvä tapahtuma on siirretty ensi maaliskuuhun. Tehtävänä on valmistella mietintö arpajaislain ja tarvittavan muun lainsäädännön kehittämiseksi. Kuva: Jouko Kokkonen. Luonnonolosuhteiden muuttuessa liikuntakulttuuriakin on kehitettävä jatkossa yhä enemmän ilmastonmuutoksen ehdoilla. Vuodesta 1977 Mero työskenteli tutkijana ja opettajana pääosin Jyväskylän yliopistossa. Professorit Hirvensalo ja Mero eläkkeelle Pitkän uran Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehneet professorit Mirja Hirvensalo ja Antti Mero siirtyivät keväällä 2020 ”omaehtoisen liikunnan ja vapaan tutkimuksen” pariin. Mero on osallistunut merkittävästi suomalaisen valmennusja testausopin kirjallisuuden tuottamiseen. Molemmat eläkkeelle jäävät professorit ovat ansioituneet myös opettamalla urallaan lukuisia opiskelijoita ja ohjaamalla useita väitöskirjoja. www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/tutkittua/ilmastonmuutos-ja-liikunta.html Lumitykillä tehtiin maaliskuussa 2020 lunta Helsingin Kivikon hiihtohalliin seuraavaa kautta varten. https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM051:00/2019 Koronaepidemian vuoksi siirrettyjä tapahtumia Kuntotestauspäivät oli määrä pitää Pajulahdessa maaliskuun lopussa. syyskuuta. Turussa maaliskuussa pidettäväksi suunnitellut Kunnon päivät siirtyvät syksyyn. Ilmastonmuutos ja liikunta LTS:n verkkosivuille on koottu ilmastonmuutoksen vaikutuksia liikuntaan käsittelevä teemasivu. kesäkuuta
LTS:n toiminta kehittyi vuoden 2019 aikana suotuisasti. LTS:n hallitukseen valittiin kaudelle 9/2020–8/2022 Hanna Häkkinen, Riikka Juntunen, Tiina Nylander, Maria Rantala ja Kasper Salin.. Hiihtopeli sopi hyvin käytettäväksi myös Suomen ulkopuolella. Liikuntapelit voivat tukea vanhusten fyysistä ja toiminnallista terveyttä MSc Aung Pyae tutki suomalaisen hiihtopelin hyödyntämistä vanhusten fyysisen ja toiminnallisen terveyden ylläpitämisessä. utupub.fi/handle/10024/148969. Alle kouluikäisten lasten motoristen taitojen ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Vanhempien malli tukee fyysisesti aktiivisen elämäntavan kehittymistä Fyysinen aktiivisuus yhdistetään lapsilla usein motorisiin taitoihin. Malli korostaa sitä, että potilas oppisi vastaamaan omasta kuntoutumisestaan fysioterapeuttisen ohjauksen avulla. Pääosalla osallistujista oli koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi käytössään etäyhteys. Väitöskirjan verkkoversio: https://www. Tutkimustulokset osoittivat, että suomalaisvanhukset, jotka eivät olleet aiemmin pelanneet digitaalisia pelejä, kokivat pelin positiivisesti ja heidän motivaationsa käyttää sitä oli korkea. LitM Tanja Matarma selvitti väitöstutkimuksessaan motoristen taitojen eri osa-alueiden, hienomotoriikan, vartalon ja käsien koordinaation sekä voiman ja ketteryyden, yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen 5–6-vuotialla lapsilla. Fysioterapeuttisen potilasohjauksen mallista hyötyä potilaalle ja fysioterapeutille TtM AnnaMaija Jäppinen syventyi väitöskirjatutkimuksessaan lonkan tekonivelpotilaiden ja fysioterapeuttien käsityksiin potilasohjauksesta. Aung Pyaen väitöskirja ”The Use of Digital Games to Enhance the Physical Exercise Activity of the Elderly: A Case of Finland” tarkastettiin 14.2.2020 Turun yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx. Tutkimuksesta muodostui fysioterapeuttisen potilasohjauksen malli, jota voidaan hyödyntää fysioterapeuttien koulutuksen kehittämisessä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 7 A J A S S A V ä i t ö s u u t i s e t Nuoret urheilijat tarvitsevat lisää ravitsemustietoutta Hyvä ravitsemustila vaikuttaa merkittävästi urheilijan terveyteen, kehittymiseen, suorituskykyyn ja pa lau tumiseen. Anna-Maija Jäppisen terveystieteiden väitöskirjan ”Patient education in physiotherapy in total hip arthroplasty -patients’ and physiotherapists’ conceptions” tarkastettiin 28.2.2020 Jyväskylän yliopistossa. Poikkeuksellinen vuosikokous Liikuntatieteellinen Seura piti vuosikokouksensa 2. Esimerkiksi jäsenmäärä kasvoi noin kymmenellä prosentilla. jyu.fi/handle/123456789/67893. Fysioterapeutin tulee huomioida potilaat yksilöinä ja toimia yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Harhaluulot ja väärinymmärrykset voivat johtaa ruokavalintoihin, jotka eivät tue urheilemista parhaalla mahdollisella tavalla. Tulokset osoittivat, että olennaista fysioterapeuttisessa ohjauksessa on tieto, taito ja kehon ymmärtäminen. ETM Maria Heikkilä selvitti väitöstutkimuksessaan, millaista nuorten suomalaisten kestävyysurheilijoiden ravitsemusosaaminen on, ja miten ravitsemukseen liittyviä tietoja ja taitoja voidaan parantaa. huhtikuuta 2020. Yhdistyslainsäädännön perin pohjin tunteva Tarasti totesi aluksi, että poikkeusoloissa kokouksen pitäminen eri tavoin kuin tavallisesti on perusteltua ja lainmukaista. Tutkimukseen osallistuneilla normaalipainoisilla lapsilla oli ylipainoisia tai lihavia lapsia paremmat tulokset lähes kaikilla motoristen taitojen osa-alueilla. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309628. Tulokset Suomesta ja Japanista antavat viitteitä siitä, että pelejä voitaisiin hyödyntää tavanomaisen fyysisen harjoittelun ohella vanhusten kuntoutuksessa. Myös vertailuna olleiden japanilaisvanhusten kokemukset olivat samanlaisia. Väitöskirjan verkkoversio: https://www. utupub.fi/handle/10024/148945. Nuorten kestävyysurheilijoiden ravitsemustietoja voidaan parantaa merkittävästi huolellisesti suunnitellulla, vuorovaikutteisella, ryhmämuotoisella ravitsemusohjauksella. Puhetta johti LTS:n toimistolla Lauri Ta rasti. Maria Heikkilän väitöskirja ”Nutrition knowledge and skills among young endurance athletes” tarkastettiin 7.2.2020 Helsingin yliopistossa. Tanja Matarman lastentautiopin väitöskirja ”Associations between motor skills, physical activity, and sedentary behavior – Early childhood in focus” tarkastettiin 13.3.2020 Turun yliopistossa. Lisäksi havaittiin, että vanhempien fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo sekä koulutustaso ja lapsen osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat yhteydessä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja joihinkin motorisiin taitoihin varhaislapsuudessa
Eihän ”elintapahifistelyyn” tarkoitettujen tuotteiden markkinointi juurikaan poikkea niistä mielikuvista, millä myydään vaikkapa kosmetiikkaa, autoja, lomamatkoja tai kodin sisustukseen tarkoitettuja tavaroita. On tietenkin vaikeaa sanoa, tuleeko kysyntä ennen tarjontaa, mutta ainakin ne näyttävät ylläpitävän toisiaan. Joskus ne ilahduttavat käyttäjäänsä ja pahimmillaankin menetetään vain rahaa. P O L T T O P I S T E E S S Ä ”ELINTAPAHIFISTELYN” EETTISYYS Ongelma voi olla se, jos joku tuote korvaa terveyden kannalta paremman vaihtoehdon. Geenija veritestien avulla voi testata, minkälaista ravintoa pitäisi saada, ja mitä pitäisi välttää. 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Yksi rikkaiden maiden ihmisten ”etuoikeuksista” näyttää olevan into terveyden edistämiseen ”elintapahifistelyllä”. Todennäköisyys tähän on kuitenkin pieni, sillä yleensä esimerkiksi vitamiinija kivennäisainelisien käyttäjien ruokavalio on keskimäärin terveellisempi kuin niiden, jotka eivät näitä lisiä käytä. Mitä mielikuvituksellisimpien ravintolisien ja elintarvikeinnovaatioiden avulla luvataan parempaa palautumista, yöunta, vahvempaa luustoa, virkeämpiä aivoja ja nuorekkuutta. Ehkä jopa enemmän niitä, joilta puuttuu terveyden lukutaito, ja jotka eivät osaa tulkita tällaista harhaanjohtavaa markkinointia. Jonkinasteisia viittauksia tutkimuksiin saattaa näiden tuotteiden takaa löytyä, mutta varsin harvoin kuitenkaan mitään konkreettista tai vahvaa näyttöä. Suoritettu harjoitus on edelleen tärkeämpi kuin sen päälle ostettu palautusjuoma. Suurimpana riskinä pidän kevyeltä pohjalta laadittuja verija geenitestejä, joista tehdään aivan liian rohkeita johtopäätöksiä ja joiden perusteella suositellaan jopa terveydelle haitallisia ruokavalioita. Pikemminkin markkinoinnilla luodaan mielikuvaa siitä, että tuote tai palvelu vain jollain mystisellä tavalla on terveyden tai suorituskyvyn kannalta ainutlaatuisen merkittävä. Mittarit kertovat kuormittumisesta, onko nukkunut hyvin, ja suututtaako vai ahdistaako. Näkymällä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa ja ottamalla rohkeasti kantaa epäasialliseen ja epäterveelliseen markkinointiin voimme kertoa, ettei ole pikateitä hyvinvointiin. Koska pääosin ”elintapahifistelijät” ovat keskija hyvätuloisia, ei rahan menetys liene kovin vakava asia. Tämän tyyppisissä tuotteissa ei ole kyse ”elintapahifistelystä”, ja arvelen, että nyt puhutellaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Jos väsymystä aletaan hoitaa kofeiinilla, puuttumatta sen syihin, ollaan pahasti hakoteillä. Useimmat tuotteet ovat tutkijan silmin enemmän tai vähemmän hömppää. MIKAEL FOGELHOLM ravitsemustieteen professori Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta LTS:n puheenjohtaja mikael.fogelholm@helsinki.fi Paljon ongelmallisempaa eettisesti on epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä mielikuvilla.. Esimerkiksi juuri nyt pyörii mediassa erään energianjuoman mainos, jossa selvästi esitetään juoman olevan ratkaisu väsymykseen ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Monet terveyttä edistäviksi mainostetut tuotteet ja palvelut liittyvät ravitsemukseen ja liikuntaan. Mutta onko tämä loppujen lopuksi eettisesti arveluttavaa. Tätä innostusta hyödyntää suuri joukko yrityksiä, jotka markkinoivat hifistelijöille sopivia tuotteita ja palveluja. Paljon ongelmallisempaa eettisesti on epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä mielikuvilla. Näin voi teoreettisesti käydä esimerkiksi silloin, kun joku ajattelee, että käyttämällä ravintolisää ei tarvitse enää kiinnittää huomiota ruokavalioon. Niinpä meidän terveysasiantuntijoiden on oltava vähintäänkin aktiivinen vastavoima. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on liki mahdotonta säädellä kaikkea markkinointia, joka voisi vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Tuotteen tai palvelun hyvyyden takuumiehinä ja -naisina esiintyvät esimerkiksi entiset soutajat ja nykyiset pikajuoksijat
Tavoitteena on, että kielteistenkin ilmiöiden olemassaolo suomalaisessa urheilussa tunnustetaan. Huippu-urheilukeskeinen mustavalkoinen dopinguutisointi on muuttunut urheilun ei aina niin puhtoista arkea laajemmin valaisevaksi. Ilmiöiden ja teemojen tasolla eettiset ongelmat ovat kuitenkin varsin samanlaisia kaikkialla maailmassa. Yhteiskunnalliset ilmiöt ulottuvat urheiluun, joka ei voi yrittää eristäytyä saarekkeeksi. Laakso kokee, että suomalaisessa urheilussa ja liikunnassa näkyvät samat ongelmat kuin koko yhteiskunnassa. Näkyviin ovat tulleet häirintä, kiusaaminen ja epäasiallinen käytös. Urheilun toimijat eivät liioin voi väittää tietävänsä yksin, mitä urheilussa tapahtuu. Hyvällä ja kannatettavalta elämänalueella on paljon eettisesti arveluttavaa toimintaa. Esimerkiksi koskettaminen tulkitaan kulttuurisesti hyvin eri tavoin. SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso. Hän ei enää katso urheilua vaaleanpunaisten linssien läpi. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 9 L SUEKin Nina Laakso: Eettisiä pohdintoja ei voi enää sivuuttaa urheilussa Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tutkimuspäällikkö Nina Laakso näkee, että urheilun eettiset kysymykset ovat nousseet viime vuosina mediakeskusteluun uudella tavalla. Oleellista on tunnistaa asiantuntemus ja osata käyttää sitä. Kun eettisesti haastavia asioita uskalletaan nostaa esille, niin niistä keskusteleminen muuttuu helpommaksi. – Asioiden rakentava esilletuominen on tärkeää. – Pidän tärkeänä, että tehdään läheistä yhteistyötä yhteiskunnan muiden alojen kanssa urheilun eettisten asioiden edistämiseksi. Kun ilmiöt tunnistetaan, niin silloin ennaltaehkäiseviä toimia voidaan kehittää ja puuttuminen on tehokkaampaa. Urheilussa ja valmennuksessa heijastuvat yhteiskunnassa vallitsevat tavat ja arvot. Laakso ottaa esimerkiksi kilpailumanipulaation, jonka lonkerot ulottuvat myös suomalaiseen urheiluun. SUEK voi Laakson mukaan edistää urheilun eettisiä asioita tuottamalla ja jakamalla tietoa sekä käymällä aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. Laakso muistuttaa, että eri maiden välillä vallitsevat kulttuuriset erot vaikuttavat kuitenkin tulkintoihin. Yhteiskunnan ominaispiirteet ja vallitseva kulttuuri tuovat Laakson mielestä aina erityispiirteitä myös liikuntaan ja urheiluun. Näkyvin esimerkki tästä on Me too -ilmiö. Laakso sanoo, että työ SUEKin tutkimuspäällikkönä on muuttanut hänen omia käsityksiään urheilusta. Hänen mukaansa on pohdittava, miten SUEK voi auttaa tehokkaasti urheiluyhteisöä. Kuva: Jouko Kokkonen. Laakso näkee, että SUEKil la on tärkeä tehtävä tunnistaa urheilun eettisiä asioita ja haasteita. – Haluan miettiä eettisiä asioita myös koko liikuntaja urheilukulttuurin näkökulmasta, ei pelkästään yksilön tai kilpaja huippu-urheilun
Meneillään on SUEKin itse toteuttama laaja, toukokuussa valmistuva tutkimus seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä suomalaisessa kilpaurKuva: Jouko Kokkonen Mikä on SUEK. SUEK saa rahoitusta opetusja kulttuuriministeriöltä. Yhtenä SUEKin tavoitteena on Laakson mukaan tunnistaa, miten se voisi tukea urheilun toimijoita. Esimerkki tästä ovat muutamien lajiliittojen SUEKilta tilaamat selvitykset, joiden tarkoituksena on ollut selvittää, tapahtuuko lajien parissa häirintää tai kiusaamista. SUEKin neljä jäsentä ovat Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Urheilulääkäriyhdistys ja Suomen valtio, jota edustaa opetusja kulttuuriministeriö. Tutkimuskohteena ovat urheilun lajiliitot ja kaikki niiden vähintään 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat lisenssikilpaurheilijat, jotka osallistuvat liiton alaiseen kilpaurheilutoimintaan. Toimintaan kuuluvat tutkimustarpeiden tunnistaminen ja tutkimukset tai selvitykset joko itse toteutettuina tai yhteistyössä jonkun toisen toimijan kanssa. SUEK vastaa antidopingtoimintaan, kilpailumanipulaation ehkäisyyn sekä katsomoturvallisuuteen ja -viihtyvyyteen liittyvien valtiosopimusten toimeenpanosta Suomessa. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on perustettu vuonna 2016. Laajuus on lähtökohtaisesti kansainvälisestikin ainutlaatuisen suuri. Otos kattaa valtaosan suomalaisesta kilpaurheilusta, sillä kysely lähti lajiliitoilta saadun tiedon mukaan 160 000 urheilijalle. Tutkimukseen vastasi yli 9000 urheilijaa. Kansainvälisissäkin tutkimuksissa on huomattu asian itselleen tärkeäksi kokevien vastaavan. Laakso korostaa olevan tärkeää, että urheilun parissa toimivat ymmärtäisivät eettisen keskustelun merkityksen.. – Useimmiten vastaavat he, joilla on omakohtaista kokemusta epäasiallisesta toiminnasta. SUEK perusti 2017 julkaisusarjan, jossa ilmestyy vuosittain 1–3 kirjallisuuskatsaustyyppistä julkaisua urheilun eettisistä teemoista. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa osaltaan sisältöä arvokeskusteluun. 1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Aineksia arvokeskusteluun SUEK ei ole tutkimuslaitos, mutta tutkimusja selvitystyö ovat keskeinen osa sen arkea. heilussa
L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 1 – Valitettavasti kaikki toimijat eivät vieläkään suhtaudu riittävän vakavasti urheilun eettisiin ongelmiin. Hän ei halua asettaa uraansa vaakalaudalle ja joutuu olemaan hiljaa. Laakso toivoo, että eettisten asioiden käsittely nousisi myös osaksi johtajuuskeskustelua ja etenisi syvän ymmärtämisen tasolle. On syytä miettiä, mitä urheilijana, valmentajana tai muuna urheilutoimijana voi puhua ja tehdä. Edelleen on niitä, jotka osallistuvat eettiseen keskusteluun ulkoisen sosiaalisen paineen vuoksi. https://www.suek.fi/tutkimus Ilmoita urheilurikkomuksista. Valokeilaan osuneet lajit ja seurat joutuvat miettimään rahoituksensa jatkuvuutta. Tulee jokin ongelma tai tunnistetaan, että häirintää on ilmennyt lajissa. Meillä on välineistöä analysoida sitä, millaisena häirintä näyttäytyy, mikä on todellisuus ja mitä pitäisi tehdä. Toisen subjektiivinen kokemus on aito. Jos on kokenut toiminnan jotenkin itselleen häiritsevänä, niin se on hänelle sitä. Laakso korostaa, että kaikkien urheilutoimijoiden tulee näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. Meneillään oleva häirintäkysely on tuonut esille myös ihmetteleviä ja vähätteleviä kommentteja: miksi jotkut ovat niin herkkiä, että reagoivat toisesta pieneltä näyttäviin asioihin. Etiikka maistuu osalle yhä happamalta Laakson mukaan joskus liitoissa ja seuroissa koetaan helposti muut asiat kuin urheilu edelleen välttämättömänä pahana ja ylimääräisenä. Epäkohtiin puuttuminen ei lähde organisaation sisältä. Eettisten kysymysten käsittely on Laakson mukaan johtanut siihen, että omaakin toimintaa tulee tarkkailla. https://ilmo.suek.fi/#!/ ”Toisen kokemus on aito. Keskustelu urheilun yhteiskunnallisista ja eettisistä ulottuvuuksista on monelle vierasta. Laakso muistuttaa, että urheilija on alisteinen valmennukselle ja järjestelmälle, minkä vuoksi monikaan ei oman urheilu-uran aikana uskalla puhua epäasiallisesta kohtelusta. Sitten vasta ryhdytään toimenpiteisiin. Arvostelua on kohdistunut siihen, että SUEK on tuonut esille urheilun kielteisiä piirteitä. Käyttäytymisen muutos tarvitseekin perustaakseen jatkuvaa keskustelua ja tietoa. – Asioihin tartutaan valitettavan usein reaktiivisesti. – Toivon enemmän tietoperusteista, rakentavaa ja kehittävää keskustelua, en sensaatiohakuisia nostoja. Nämä asiat koskettavat useita ihmisiä ja ne ovat monesti kipeitä ja hyvin vakavia. SUEKin toimintaa myös haastetaan Pääosa SUEKin saamasta palautteessa on myönteistä. Ihmiset muuttavat käyttäytymistään, kun he tiedostavat, ettei heidän toimintansa ole hyväksyttyä. Toisaalta paneutuminen eettisiin asioihin vaikuttaa myönteisesti toimijoiden resursseihin. JOUKO KOKKONEN LISÄTIETOA Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin tutkimustoiminta. Moni urheilija puhuukin vasta urheilu-uransa jälkeen, jolloin he eivät enää ole sidoksissa, eikä kukaan enää hallinnoi heidän elämäänsä. – Urheilija pelkää myös asemansa puolesta. Selvityksiä on tehty jo paljon. Kilpaja huippu-urheilu tarvitsee kuitenkin Laakson mielestä yhteiskunnalliseksi perustelukseen muutakin kuin mitalijahdin. Varsinkin he, joiden mielestä asioiden pitää muuttua, ovat tyytyväisiä siihen, että eettisiin asioihin puututaan. Laakso uskoo, että urheilun käytäntöihin voidaan vaikuttaa, mutta se vie aikaa. Tavoitteen on oltava Laakson mukaan lajien ennakoiva toiminta, joka koostuu tiedonkeruusta, koulutuksesta, toimintaohjeiden luomisesta ja tarvittaessa sääntöjen päivittämisestä. Muutokseen on vaikuttanut myös sosiaalinen paine. Ongelmien esilletuominen ei ole vieläkään helppoa. Tieliikennekuolemat ovat pudonneet Suomessa alle neljännekseen 1970-luvun alusta, vaikka maassa on kolme kertaa enemmän autoja. On tuloksellisempaa, jos toiminta lähtee ilmiön ymmärtämisestä ja halusta muuttaa omaa toimintaa. Aina epäasiallisessa toiminnassa ei ole kyse tahallisesta ilkeydestä, vaan ymmärtämättömyydestä. Hän ottaa esimerkiksi tieliikenneturvallisuuden kehittymisen. Laakso arvioi, että häirintä ja kiusaaminen ovat jo vähentyneet, kun vaikenemisen kulttuuri on osin murtunut ja tietoisuus asioista on lisääntynyt. Tarvitaan lisää tietoa, ettei tule väärinkäsityksiä tai -ymmärryksiä. Asiat voivat myös olla niin vaikeita, että niitä on hankala ottaa esille. Kysytään esimerkiksi, miten urheilun rahoituksen käy, kun vaikeita asioita nostetaan esiin. – Meidän rooliamme myös haastetaan. Jos on kokenut toiminnan itselleen häiritsevänä, niin se on sitä.”. ILMO-palvelussa voit tehdä ilmoituksen urheilijan tai muun toimijan epäilyttävästä toiminnasta. Sitoutumisen taso jää heikoksi, jos se perustuu ulkoa tuleviin ärsykkeisiin tai pakkoon. – Ihmiset saattavat tehdä tahattomasti asioita, jotka eivät nykypäivänä olekaan enää niin sallittuja
David Billis (2010) on kuvannut muutosta hybridisaation käsitteellä. Valtakunnalliset liikuntajärjestöt jäsenseuroineen ovat ajaneet alas toimintojaan. Huhtanen & Itkonen 2018; Saari 2006). Monessa seurassa on käynnistetty yt-neuvottelut ja työntekijöiden lomautukset. Samalla valtiojohdon ohjeistama seurojen, yritysten ja kuntien liikuntatoiminnan alasajo on johtanut organisoimattoman liikunnan lisääntymiseen. Koronaviruksen synnyttämä tilanne havainnollistaa, kuinka samanaikaisesti kokoontumisen estyessä ja rahojen loppuessa kulttuurisellakaan pääomalla ei ole käyttöä. Edellisvuosikymmenten tapaan liikuntakentän toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön muiden politiikkalohkojen kanssa yhteisen ongelman ”häkittämiseksi”. Seuroissa hybridisoituminen on ilmennyt mm. Eriytyminen on johtanut uuden laisiin verkostoihin, kumppanuuksiin ja toimintakäytäntöihin. Näin yhteiskunta rakenteistuu uudenlaiseksi. Hyödynnämme tarkastelussamme rakenteistumisen ja pääoman käsitteitä. Yliaska 2014; Harris 2010.) Seuroille muutos loi mahdollisuuksia monipuolistaa tulorahoitusta ja suunnata toimintaa julkiseen palvelutuotantoon, mikä toisaalta edellytti tiettyjen julkishallinnon toimintaperiaatteiden hyväksymistä. Seurojen toimintakentän rajat ovat sumentuneet sekä laajentuneet yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon. Hybridisoitunut organisaatio on omaksunut toimintaperiaatteita useilta yhteiskuntasektoreilta, vaikka sen juuret ovatkin yhdellä sektorilla ja sen pelisäännöissä (Billis 2010, 3–4). Hybrideihin käytäntöihin Liikuntakulttuurin eriytyessä vapaaehtoiset ovat osassa seuroista korvautuneet yhä enemmän ammattilaisilla ja jäsenyydet asiakkuuksilla. Toiminnan pysähtyminen on aiheuttanut seurakentälle taloudellisen haasteen. Kansalaistoimintojen koronakriisi Suomalaisen liikuntakulttuurin suuria muutoksia ovat olleet urheilullistuminen 1900-luvun alusta alkaen, kuntoliikunnan nousu 1960-luvulta, liikuntakulttuurin eriytyminen 1980-luvulta ja ammattimaisten käytäntöjen yleistyminen 2000-luvulla. daanko tuottaa joitakin palveluja, pitää palkkaväkeä töissä ja kerätä toimintamaksuja. palkkatyöläistymisenä, jäsenkortittomien harrastajien lisääntymisenä, osakeyhtiöittämisenä sekä tulorahoituksen monimuotoistamisena julkisilla palvelutehtävillä. Vaikeuksissa ovat juuri toimintaa ammattimaistaneet seurat. Ensinnäkin 1990-luvun alun taloustaantumasta seurannut hyvinvointivaltion kriisi johti julkishallinnossa uusien johtamisoppien jalkautumiseen. (Itkonen 2015, 53–56.) Muutokset ovat olleet mittavia, mutta ne ovat silti toteutuneet ”verkkaisena evoluutiona”. Osa seuroista on vaikeuksissa omistamiensa liikuntatilojen kiinteiden kustannusten kanssa. Uuden julkisjohtamisen oppien mukaisesti alettiin soveltaa markkinatalouden toimintamalleja, jotka edesauttoivat yksityisen sektorin palvelutuotannon kasvua sekä yhteiskunnan laaja-alaisempaakin markkinoistumista. (ks. Sen sijaan koronaviruksen seuraukset ovat synnyttäneet äkkikriisin. Suomalaisen seuratoiminnan 1990-luvulta vauhdittanutta hybridisoitumista selittävät useat tekijät. On pitänyt ratkaista, voiKORONAKRIISI HAASTAA SEURATOIMIJAT Globaali koronapandemia on pysäyttänyt urheilun. On ennenaikaista arvioida pandemian vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mutta murroksen ennusmerkkejä on tunnistettavissa. Myös suhtautuminen muiden yhteiskuntasektorien toimijoihin kansalaisten palvelutuotannossa muuttui. Anthony Giddensin rakenteistumisteorian mukaan ihmiset tekevät yhteiskunnallisista ilmiöistä havaintoja, joihin perustuen toimivat toisin. Viimeisen 30 vuoden aikana liikuntaseurat ovat myös uudelleenasemoituneet liikunnan lakisääteisessä työnjaossa. Kysymme, millaisia pohdintoja kriisi synnyttää sekä miten organisaatiokäytännöt ja käytettävissä olevat pääomat saattavat muuttua. Urheilujärjestöissä ja -seuroissa eletään sopeuttamistoimien aikaa. (ks. Toiseksi 1990-luvulta vauhdittunut yksityisen sektorin palvelutuotannon kasvu haastoi seuroja arvioimaan toimintansa järjestämisperiaatteita sekä hyödyntämään yksityisiä liikuntapaikkaja asiantuntijapalveluja toimin. Kolmannen sektorin organisaatioille ominaista on ollut vapaaehtoistyö ja jäsenyyteen perustuva osallistuminen. Ensimmäisen kerran niin asiantuntijat kuin valtiojohto ovat luokitelleet seuratoimintaan osallistumisen terveysriskiksi. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T Tässä artikkelissa painopiste on yllättävässä seuratoimintojen kriisiytymisessä. Seurojen sijaan kuntien ulkoliikuntapaikkoja kansoittavat perheet, pienryhmät ja kaveriporukat, jotka pyrkivät löytämään omat nurkkansa ryhmäkokoja etäisyyssuositukset huomioiden. Kunnat ja yritykset ovat sulkeneet liikuntapaikkoja ja -palvelujaan. (Giddens & Sutton 2017.) Pierre Bourdieun pääomateoretisoinnin opetus myös urheiluorganisaattoreille on, että toimintojen organisointi edellyttää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa (Bourdieu 1984). Kolmannen sektorin toiminnaksi jäsennetyt liikuntaja urheiluseurat ovat 2000-luvulla ottaneet ripeitä ammattimaistumisen askeleita ja joutuneet koronakriisissä ongelmiin
Cambridge: Polity Press. Vähimmällä selviävät seurat, jotka tukeutuvat vapaaehtoisvoimiin ja julkisiin liikuntapaikkoihin. Ne voivat odottaa pandemian rauhoittumista ja käynnistää toimintansa tämän jälkeen kaivamalla esiin sosiaalista ja kulttuurista pääomaansa. Hybrid organizations and the third sector. Itkonen, H. & Itkonen, H. Jyväskylä. Teoksessa Itkonen, H. Hybrid organizations and the third sector. 2010. Challenges for practice, theory and policy. Tutkimuksia 1/2016. Seurat ovat sittenkin ammentaneet voimaa kolmannelle sektorille omaleimaisesta sosiaalisesta pääomasta. Täten koronavirus on antanut mahdollisuuden tulevaisuuteen suuntaamiselle ja oletettavaa on, että kenttä eriytyy edelleen. Todennäköisen taloustaantuman myötä harrastajien kriittisyys kustannuksia kohtaan saattaa lisääntyä. New York: Palgrave Macmillan, 3–24. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986?2016. Teoksessa J. Koski & Mäenpää 2018) ovat tuoneet seurajohtamiseen toimintakäytäntöjä muilta toimialoilta. 2006. Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. W. Third sector organizations in a contradictory policy environment. Valtakunnallisten järjestöjen kautta mallit ovat valuneet osin myös paikallistasolle seuroihin. Liikuntakasvatuksen laitos. Palkattu henkilöstö ja entistä koulutetummat luottamushenkilöt (ks. Kolmanneksi julkishallinnon omaksumat markkinatalouden mallit ovat heijastuneet sen harjoittamaan liikuntajärjestöjen ohjaukseen (ks. Sociology. Helsinki: Gaudeamus, 257–288. Uudet etävalmennusja omaharjoituskäytänteet voivat edistää seuratoimijoiden työllistymistä kriisin jälkeenkin. Teoksessa D. & Mäenpää, P. Billis (toim.) 2010. Jyväskylän yliopisto. 2018. Teoksessa D. Koronapysähdys on jo tuonut uudelleen näkyväksi urheiluja liikuntaseurojen yhteisöllisyyttä. Kansalaistoimintojen kaudet ja muuttuvat käytännöt. Saari (toim.) 2006. & Sutton, P. Väitöskirja.. Riskialttiimpien toimintojen osakeyhtiöittämisestä voi muodostua entistä houkuttelevampi hallinnollinen ratkaisu seurakonkurssien ehkäisemiseksi. 2017. & Laine, A. Liikunta & Tiede 6/2018. Suuntana tulevaisuus Kriisin jälkeen kansalaistoiminnat rakenteistuvat uudella tavoin. Huolipuheen rinnalla viriää vahva yhdessä selviämisen viesti. HANNU ITKONEN, YTT liikuntasosiologian professori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto hannu.itkonen@jyu.fi OUTI AARRESOLA, LitT erikoistutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus outi.aarresola@kihu.fi KERKKO HUHTANEN, LitM tohtorikoulutetttava Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kerkko.huhtanen@jyu.fi LÄHTEET Billis, D. Kannattajat ovat ryhtyneet ostamaan kausikortteja ja seurat käynnistämään varainkeruukampanjoita. Neljänneksi yhteiskunnan markkinoistumisen ja koulutustason nousun myötä toiminnan hybridisoitumiseen ovat vaikuttaneet myös seurojen sisäiset voimat. Challenges for practice, theory and policy. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 3 tojensa kehittämisessä. Huhtanen, K. Toisaalta ammattimaistuneen valmennuksen ja koronan aiheuttaman lähivalmennuskiellon kohtaaminen on synnyttänyt pikavauhtia etävalmennusta. Pääomien merkityksiä ja keskinäissuhteita tullaan pohtimaan entistä tarkemmin. Mahdollisesti sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma nousevat jälleen taloudellisen pääoman rinnalle keskeisinä resursseina toiminnassa. 2010. Historiallinen käänne. Tilanne voi myös lisätä kentän ammattimaistumista, kuten työnantajien ja -tekijöiden järjestäytymistä. Olosuhdehankkeisiin ja työntekijäpalkkauksiin muodostuu uusi näkökulma. On uhkana, että seuroja kaatuu talousvaikeuksiin ja osaajia – seurajohtoa, valmentajia, pelaajia – siirtyy muihin tehtäviin. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Billis (toim.) 2010. New York: Palgrave Macmillan, 25-45. Giddens, A. 2015. Haavoittuneen ammattimaistumisen myötä on ajankohtaista pohtia, mikä onkaan kolmannen sektorin asema ja ainutlaatuisuus liikunnan ja urheilun alueella. Sadan vuoden sosiaalipolitiikka. Lehtonen, K. Saari, J. Harris, M. Jos seurat joutuvat mukaan taantumaan, palataanko toimintoihin kolmannen sektorin ehdoilla vai haetaanko uusia hybridimalleja. Uravalintojen mielekkyys voi kyseenalaistua. Tehokkuuden toiveuni. 2014. Koski, P. From welfare bureaucracies to welfare hybrids. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. 2017. Poikkeusaika on kaivertanut ammattimaisuuden kertomukseen särön ja seurajohdon yleinen riskitietoisuus on kasvanut. Muutoksen jaksottaminen Suomessa. Kriisi aktivoi ihmisiä seurojen pelastamiseen. Johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen. Kilpailu harrastajista on ajanut seuroja liikuntatarjonnan laajentamiseen ja ”asiakaslähtöisempään” palvelutuotantoon. Tällöin joudutaan arvioimaan myös tekemisten arvoperustaa. Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät päämäärät 1920–80-luvuilla. Mitä kriisistä opitaan. Oman toiminnan pysähdyttyä ovat jotkut seurat jatkaneet yhteiskunnallista vastuunkantoaan esimerkiksi ikäihmisten kaupassakäyntiapuna. Yliaska, V. Muuttuvat rakenteet staattiset verkostot: Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015. Nähtäväksi jää, miten liikunnan kolmas sektori asemoituu tulevaisuudessa sekä mitkä ovat sen arvopohjat ja tehtävät. Helsingin yliopisto. Haavoittuva ammattimaistuminen Hybridisaatio ja ammattimaistuminen asettuvat kriisissä uuteen valoon. Lehtonen 2017). 2018
Varhaiskasvatuksessa lapset viettävät päivänsä hyvin erilaisissa ympäristöissä. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteet – millä mallilla. Kyselyn mukaan asiat ovat pihalla paremmalla tolalla kuin sisällä. Olosuhteet yksiköissä vaihtelevat ja kehittä mistä kaivataan, mutta toiminnalla on pystytty korjaamaan puutteita. Kuva: Antero Aaltonen. Olosuhteet tukevat tai rajoittavat lasten fyysi sistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen kehit tymistä
Suositusten mukaan aikuisten tehtävä on etsiä ja luoda liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen liikkuminen on sallittua. Kyselyyn vastasi 510 varhaiskasvatusyksikköä 105 kunnasta. Erilaiset liikuntavälineet, kalusteet, tavarat ja kierrätysmateriaalit kannustavat liikkumaan ja monipuolistavat samalla lapsen kehollisia kokemuksia ja elämyksiä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin sisältyvät kohdat ympäristöstä sekä välineistä ja leluista. Niissä yksiköissä, joissa ei ole omaa pihaa, ulkoillaan muun muassa lähellä olevissa leikkipuistoissa, koulun pihassa, puistoissa ja lähimetsässä. Kuvio 1. Yksiköistä 62 prosenttia on itse kehittänyt lasten ulkoliikuntamahdollisuuksia, yleisimmin hankkimalla liikuntavälineitä. Välineiden on hyvä olla lapsen saatavilla ja vapaassa käytössä. Henkilökuntaa on nimetty liikuttajiksi, joiden tehtävänä on muun muassa ohjata ulkoliikuntahetkiä. Vuonna 2019 kyselyssä selvitettiin varhaiskasvatusyksikön piha-alueeseen, lähiympäristöön, sisätiloihin, tilojen käyttöön ja välineisiin liittyviä tietoja. On myös tuotu sisäliikuntavälineitä ja viety opetusta ulos sekä porrastettu ulkoilua. 2009). Suurin osa (91 %) pihoista on vapaassa käytössä varsinaisen toiminnan ulkopuolella. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 5 L Liikkuva varhaiskasvatus (entinen Ilo kasvaa liikkuen) on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen liikkumisja hyvinvointiohjelma. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan rekisteröityneistä yksiköistä määrä on noin neljännes. Osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman seurantaa toteutettiin vuonna 2019 kartoitus liikkumisolosuhteista varhaiskasvatuksessa. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteiden riittävyyttä ja toimivuutta. Pihoja on kunnostettu ja niiltä on poistettu pensaita. Piha-alueen tavallisimpia alustoja ovat hiekka tai sora (96 %), nurmi (66 %), asfaltti (56 %), laatoitus tai betoni (43 %) ja turva-alusta tai tartan (40 %). Joka kolmannella yksiköllä on piha-alueella luonnonmetsää. Varhaiskasvatusyksiköiden pihan välineet ja liikuntamahdollisuudet. Syitä pihan käytön rajoittamiselle ovat esimerkiksi vuorohoito ja koettu ilkivalta. Joka neljäs yksikkö kokee, että tarvetta kunnostukselle olisi, mutta sitä ei ole tehty. Ulkoliikuntasääntöjä on tarkasteltu: kieltoja on purettu, alueita omalla pihalla on otettu aktiivisempaan käyttöön ja omien liikuntaja leikkivälineiden tuominen on sallittu. Varhaiskasvatuksen liikuntaolosuhteita on edellisen kerran kartoitettu valtakunnallisesti kymmenen vuotta sitten (Ruokonen ym. Yleisimmät pihan välineet ovat hiekkalaatikko, keinut ja yhdistelmäteline (kuvio 1). 99 % 97 % 89 % 68 % 59 % 55 % 55 % 48 % 43 % 38 % 30 % 17 % 16 % 14 % hiekkalaatikko keinut yhdistelmäteline pallopelikenttä tai muu tasainen alue potkuttelurata / -alue jousikeinut palloseinä / -maali talviliukumäki koripallokori taspainoteline pihaleikkimaalaukset karuselli pihalatu kiipelyseinä % 50 % 100 %. Piha ja lähiympäristö liikuttavat Lähes kaikilla (96 %) yksiköillä on käytössään oma piha, jonka keskikoko on 2 506 m 2 . Vuonna 2015 julkistetun ohjelman tavoitteena on antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus liikkumisen iloon ja riittävään päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi on järjestetty liikuntapäiviä, tehty pihaleikkimaalauksia ja hyödynnetty lähialueita entistä aktiivisemmin. Kunta on kunnostanut joka toisen yksikön piha-aluetta viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten fyysistä aktiivisuutta tukevaksi. Ohjelma perustuu varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin (2016). Tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikkumistaan
Viikoittain ohjattua liikuntaa järjestää suurin osa (sisällä 92 %, ulkona 83 %). Harvemmin ohjatussa liikunnassa hyödynnettyjä tiloja ovat koulun liikuntasali, ruokailutila, vuokratut tilat sekä lähellä olevat liikuntapaikat, kuten urheilutai pallokenttä, monitoimihalli ja jäähalli. Pienissä yksiköissä ohjattua liikuntaa järjestetään Kuvio 2. Yksiköistä 71 prosenttia ilmoitti, että liikuntatilat ovat lasten vapaasti käytettävissä omaehtoisen leikin aikana. Turhien esteiden, kuten pöytien ja sohvien, poistaminen mainittiin usein toimena, joka oli tehty liikkumisen helpottamiseksi. 76 % 63 % 45 % 37 % 30 % 24 % 23 % puolapuut liikuntaan kannustavia lattiamerkintöjä renkaat kiipelyköydet pehmoelementeistä toteutettu ”peuhupaikka” tms. Vapaan käytön esteeksi mainittiin muun muassa yksikön suuri koko, tilojen sijainti ja ahtaus, liikuntasalin korkea käyttöaste, valvontaongelmat ja liikuntasalin yhteiskäyttö koulun kanssa. Vain ohjatun liikunnan aikana käytössä ovat yleisimmin leikkivarjo (59 %), ilmapallot (37 %), sählymailat (25 %), trampoliini (24 %) ja ryömintätunneli (22 %). Tilojen hyödyntämisestä selvitettiin vapaata käyttöä ja ohjattua liikuntaa. Sisätiloihin on myös hankittu liikuntavälineitä. Yli puolet yksiköistä tarjoaa vapaaseen käyttöön hyppynaruja (65 %), erilaisia mailoja (61 %), pyöriä (58 %), vanteita (58 %) ja maaleja (56 %). Mitä suurempi yksikkö on, sitä yleisemmin sillä on oma liikuntatila. Lisäksi seinille on laitettu läpsäytettäviä kuvia, liikuntaohjeita ja seurattavia ratoja. harvemmin kuin isommissa. Erilaiset mailat, maalit, hyppynarut ja vanteet ovat myös välineitä, jotka ovat yleisimmin saatavilla lapsen pyytäessä. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Kyselyllä selvitettiin myös yksikön lähiympäristön liikuntamahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä. Sisäliikuntatiloista on moneksi Kahdella kolmesta yksiköistä on käytössä oma liikuntasali tai erillinen sisäliikuntatila. Joka kolmas yksikkö kokee, että tarvetta kunnostukselle olisi, mutta sitä ei ole tehty. Sisätiloihin on tehty lattiamerkintöjä, kuten teipattu tai maalattu hyppyruudukoita, pelialueita ja ratoja. sisäallas / vesileikkipaikka sisäkiipelyseinä tai muita kiipelypaikkoja % 50 % 100 %. Yleisimpiä yksikön lähellä säännöllisessä käytössä olevia liikuntaympäristöjä olivat metsä tai luontoretkipaikka (84 %), leikkipuisto (52 %), pulkkamäki (51 %), pallokenttä ja luistelukenttä (48 %) ja hiihtolatu tai hiihtomaa (40 %). Kunta on kunnostanut joka viidennen yksikön sisätiloja viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten fyysistä aktiivisuutta tukevaksi. Liikuntavälineet ja niiden saatavuus Kyselyssä selvitettiin myös ulkoja sisäkäytössä olevaa välineistöä ja sen saatavuutta. Liikuntamusiikki, ryömintätunneli, huivit, vanteet, hernepussit ja hyppynarut ovat välineitä, jotka ovat yleisemmin saatavilla lapsen pyytäessä. Ohjattua liikuntaa järjestää kaikissa yksiköissä henkilökunta ja 21 prosentissa yksiköitä ulkopuolinen toimija, kuten urheiluseura, opiskelija, liikuntatoimi ja tanssiopisto. Sisävälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat penkit (74 %), pallot (61 %), patjat (61 %), ja hernepussit (49 %). Välineiden saatavuutta on parannettu tuomalla välineitä ryhmien tiloihin, sallimalla vapaa välineiden käyttö ja esimerkiksi toteuttamalla kiertäviä välinekärryjä. Sisällä ohjattua liikuntaa järjestetään yleisimmin ryhmien omissa tiloissa (78 %), nukkumatiloissa (62 %), omassa liikuntasalissa (61 %) ja käytävässä tai aulatilassa (60 %). Varhaiskasvatusyksiköiden sisätilojen liikuntamahdollisuudet. Puolet yksiköistä järjestää vähintään 2–4 kertaa viikossa ohjattua liikuntaa sisällä ja ulkona. Sisätilojen liikuntamahdollisuuksista tavallisimpia ovat puolapuut, liikuntaan kannustavat lattiamerkinnät, renkaat ja kiipeilyköydet (kuvio 2). Kaksi kolmesta yksiköstä on itse muokannut sisätiloja tukemaan lasten fyysistä aktiivisuutta. Ulkovälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat vedettävät ja työnnettävät välineet kesäja talvileikkeihin (87 %), päällä istuttavat välineet, autot ja mopot (83 %) sekä pallot (87 %)
Ulko-olosuhteet saivat paremmat arviot kuin sisäolosuhteet. Yksikön liikunnallisesta toimintakulttuurista kertovat muun muassa sääntöjen muokkaaminen liikkumisen sallivaksi, välineiden vapaa saatavuus ja tilojen monimuotoinen hyödyntäminen. Välineiden kunnon ja riittävyyden osalta ulkokäytössä olevien välineiden tilanne arvioitiin heikommaksi kuin sisäkäytössä olevien. Henkilöstön näkökulma täydentää kokonaiskuvaa varhaiskasvatuksen liikunnallisesta toimintakulttuurista. Varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteisiin ollaan tyytyväisempiä ulkona kuin sisällä. KATARIINA KÄMPPI, LITM tutkija Likes-tutkimuskeskus katariina.kamppi@likes.fi VIRPI INKINEN, FM, LITM data-asiantuntija Likes-tutkimuskeskus virpi.inkinen@likes.fi MARIANNE TURUNEN, TTM tutkija Likes-tutkimuskeskus marianne.turunen@likes.fi KAARLO LAINE, YTT yksikönjohtaja Likes-tutkimuskeskus kaarlo.laine@likes.fi LISÄTIETOA Olosuhdekyselyn tulokset: www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi/ olosuhdekysely LÄHTEET Ruokonen, R., Norra, J. & Karvinen, H. Niille kunnille, joista saatiin kattavasti vastauksia, on toimitettu yhteenveto varhaiskasvatuksen liikkumisolosuhteiden tilanteesta kehittämistyön tueksi. Yksiköiden välillä on suuria eroja liikkumisolosuhteissa, mutta toiminnalla on pystytty kompensoimaan puutteita.. Erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuudet liikkua yhdessä muiden kanssa on tärkeää arvioida myös olosuhteiden näkökulmasta. Kysely on mahdollista uusia lähivuosina, ja arvioida tulosten perusteella, miten olosuhteet ovat kehittyneet. Nuori Suomi ry. Huomion kiinnittäminen olosuhteiden kehittämiseen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti näyttää ajankohtaiselta. Kaksi kolmesta yksiköstä arvioi pihansa kokoa, toimivuutta ja kiinteän leikkipaikkavälineistön kuntoa hyväksi tai erinomaiseksi. 2009. Tietoa on saatavilla myös yksiköiden hyödyntämästä nykytilan ar vioinnista, jonka tulokset ovat nähtävillä visuaalisessa tietokannassa Virvelissä ohjelman verkkosivuilla. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman seurannassa kerätään parhaillaan aineistoa henkilöstön näkemyksistä ja kokemuksista liikunnallisesta toimintakulttuurista. Olosuhteissa eroja – toiminta paikkaa puutteita Tulosten perusteella varhaiskasvatusyksiköiden välillä on suuria eroja liikkumisolosuhteissa, mutta toiminnalla on pystytty kompensoimaan olosuhteiden puutteita. Joka neljäs yksikkö kokee kuitenkin tarvetta piha-alueen ja joka kolmas sisätilojen kunnostukselle. Kunta on kunnostustanut useammin piha-alueita kuin sisätiloja. Yksiköiden itse tekemät toimenpiteet olosuhteiden muokkaamiseksi lasten fyysistä aktiivisuutta tukeviksi ovat hyvin yleisiä. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 7 Pihoihin ollaan sisätiloja tyytyväisempiä Yksikköjä pyydettiin arvioimaan liikuntaolosuhteiden riittävyyttä ja toimivuutta. Lähiympäristön liikkumismahdollisuuksista hyödynnetään perinteisesti metsää, mutta muun lähiympäristön ja -liikuntapaikkojen hyödyntäminen on harvinaisempaa. Oma liikuntasali tai erillinen sisäliikuntatila löytyy kahdessa kolmesta yksiköstä. Sisätilojen hyödyntäminen ohjatussa liikkumisessa on monipuolista: käytössä ovat niin ryhmä-, nukkumakuin käytävätilatkin. Olosuhteita voi kehittää yksikköistä tai kunnan toimesta. Lasten osallisuus olosuhteiden kehittämisessä on vielä alikäytetty voimavara. Ulkona välineet ovat yleisemmin lasten vapaassa käytössä kuin sisällä. Turvallisuusasiat koettiin paremmiksi ulkona: 75 prosenttia arvioi pihan ja 63 prosenttia sisätilojen turvallisuuden vähintään hyväksi liikkumisen kannalta. Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista. Kunta voi hyödyntää olosuhteiden kehittämiseen valtionavustuksia. Alueellisesta näkökulmasta olisi jatkossa hyvä selvittää esimerkiksi keskittyvätkö heikoimmin varustellut varhaiskasvatusyksiköt tiettyihin kuntiin. Arviota olosuhteista ja liikuntaja toimintavälineiden riittävyydestä pyydettiin myös erityistä tukea tarvitsevien kannalta: noin puolet yksiköistä arvioi olosuhteet pihalla ja sisätiloissa sekä välineiden riittävyyden hyviksi tai erinomaisiksi. Pihan leikkipaikkavälineistön riittävyyden ja sisätilojen toimivuuden liikunnan kannalta arvioi hyväksi tai erinomaiseksi noin puolet yksiköistä. Vaikuttaako tämä lasten yhdenvertaisiin liikkumisen mahdollisuuksiin. Muokkaamalla yksikön tiloja liikkumisen mahdollistaviksi ja tarjoamalla välineitä lasten vapaaseen käyttöön, lasten liikkumisesta tulee osa arkista toimintaa
Tulosten mukaan Liikkuvaa opiskelua on organisoitu oppilaitoksissa koordinoidusti tiimiyttämällä ja ottamalla opiskelijoita mukaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lukiolaisista 74 prosenttia piti vaihtoehtoisia tapoja istua mielekkäinä opiskelupäivän liikkeen lisäämisessä. Yli 90 prosenttia henkilöstöstä koki aktivoinnin tarpeelliseksi ja liikkumisen päivän aikana edistävän opiskelijoiden oppimista ja viihtyvyyttä. Toisen asteen opiskelijoiden liikkumisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta on vähän tietoa. Opiskelijat näkevät liikunnan harrastamisen esteinä ajan riittämättömyyden ja liian pitkän matkan sopiville liikuntapaikoille. Likes-tutkimuskeskuksen vuosina 2017–2018 toteuttaman kyselyn perusteella ammattiin opiskelevista 36 prosenttia ja lukiolaisista 18 prosenttia liikkuu vähintään tunnin vain korkeintaan kahtena päivänä viikossa. Arvioinnissa on neljä osa-aluetta: toiminnan organisointi, opetus, oppilaitos ja yhteistyö. Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ovat kuuluneet kokeiluvaiheesta lähtien tutkimus ja seuranta, joilla vahvistetaan opiskelijoiden liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää tietoperustaa. Sitä selvitti Liikkuva opiskelu -kokeiluhanke 2017–2019. Halua lisätä fyysistä aktiivisuutta, hyvinvointia ja opiskelukykyä löytyy oppilaitoksissa, mutta iso kysymys on tahto. Mahdollisuutta käyttää liikuntatiloja piti mielekkäänä 80 prosenttia lukiolaisista ja 54 prosenttia ammattiin opiskelevista. Liikemittariaineiston perusteella lukio-opiskelijoille kertyy jopa tunti enemmän paikallaanoloa päivän aikana kuin yläkouluikäisille. Toimintakulttuurin kehittymistä oppilaitoksissa on tarkasteltu osa-alueiden keskiarvoilla, jotka on laskettu hankekauden alussa ja lopussa sekä lukioille että ammatillisille oppilaitoksille (kuvio 1). Kyselyssä lukiolaiset suhtautuivat hieman ammattiin opiskelevia myönteisemmin liikkumista opiskelupäivän aikana lisääviin toimiin. Toiminta on kytkettävä kiinteämmin oppilaitosten arkeen ja strategiseen johtamiseen. Keskiarvoja vertailemalla selviää, että kokeiluhankekauden aikana kaikki muut osaalueet ovat kehittyneet myönteisesti sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa lukuun ottamatta toiminnan organisointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Kolme neljästä oli huolissaan opiskelijoiden tulevasta työkyvystä. Kaikista mielekkäimpinä toimina sekä ammattiin opiskelevat että lukiolaiset pitivät liikkumista lisääviä olosuhteita ja välineitä koulussa. Asenneilmapiiri lisätä liikkumista opiskelupäivän aikana on Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeeseen osallistuneiden oppilaitosten henkilöstölle keväällä 2018 tehdyn kyselyn mukaan erittäin myönteinen. Kolme neljästä opiskelijasta sanoo haluavansa liikkua nykyistä enemmän. Ammatillisissa oppilaitoksissa toiminnan kirjaaminen Kuva: Mertavision. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 T LIIKKUVA OPISKELU: INTO JA ARKI KAMPPAILEVAT Miten lisätä toisen asteen opiskelijoiden liikkumista. Toimintakulttuuri kehittynyt Oppilaitokset arvioivat toimintakulttuuriaan liikkumisen näkökulmasta ohjelmassa kehitetyllä Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalulla. Ammattiin opiskelevista samoin koki 59 prosenttia. Nykytilan arvioinnin täytti kokeiluhankekauden alussa 82 toisen asteen oppilaitosta (30 ammattioppilaitosta ja 52 lukiota) ja kauden lopussa 66 oppilaitosta (25 ammattioppilaitosta ja 41 lukiota)
Yhteistyötä tehtiin oppilaitoksissa jonkin verran, mutta opiskeluhuolto tai -terveydenhuolto osallistui vielä harvoin Liikkuva opiskelu -toimintaan. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien ja vähän liikkuvien huomiointi sekä sukupuolen merkityksen havaitseminen toiminnassa vaatii edelleen kehitystyötä. Toiminnan kirjaaminen osaksi oppilaitoksen johtamisstrategiaa tai suunnitelmia täydentäisi merkittävästi konkreettisia kehittämistoimia. Näkemykset toimintakulttuurin juurruttamiseksi osaksi oppilaitoksen rakenteita vaihtelivat. Tilat ja välineet kohentuneet Opiskelijoilla oli kokeiluhankkeiden päättyessä sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa entistä parem. Liikkuva opiskelu -toimintaa pyritään ensinnäkin vakiinnuttamaan hankkeen perustoimilla: kouluttamalla henkilökuntaa, vahvistamalla opiskelijoiden osallisuutta sekä toteuttamalla pysyviä uusia välinehankintoja ja toimintaympäristön muutoksia. Liikunnallisen toimintakulttuurin kehittyminen toisen asteen oppilaitoksissa. Opetuksessa on kiinnitetty huomiota istumisen vähentämiseen ja tauottamiseen. toimintaja hyvinvointisuunnitelmaan on vielä vähäistä. Varsinkin suunniteltujen toimenpiteiden toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Seisomapöydät, vaihtoehtoiset istumisen tavat, tauot ja toiminnalliset menetelmät ovat yleistyneet erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Aktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen vaatii jatkuvuutta. Hankekoordinaattorit kokivat kokeilut onnistuneiksi. Hankkeissa kuvailtu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden huomiointi on usein muodollista. Liikkuva opiskelu -ohjelmassa nostetaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – hankeja ohjelmatyölle ominaisesti – tärkeiksi läpileikkaaviksi periaatteiksi ja arvoiksi. Joka toisessa hankkeessa arvioitiin toiminnan jatkuvan kokeilukauden jälkeen. Nykytilan arvioinnin osaalueiden keskiarvot ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa vuosina 2017 ja 2019. Seurannan ja arvioinnin perusteella henkilökunnan sitoutuminen toimintaan lisääntyi kokeiluhankevaiheen aikana, mikä on tukenut merkittävästi onnistumista. Kuvio 1. L I I K U N TA & T I E D E 2 2 2 1 9 min käytettävissään välineitä ja tiloja liikkumiseen opiskelupäivän aikana, liikuntatilat olivat yleisemmin vapaasti käytettävissä ja kerhoja tai opiskelijaliikuntaa on tarjolla paremmin. Yhtenä onnistumisen edellytyksenä pidettiin opiskelijoiden osallisuutta – heidän ideansa ja osallistumisensa nähtiin tärkeinä
Liikkuva opiskelu -kokeiluhankevaihe käynnistyi vuonna 2017, kun ensimmäiset toisen asteen liikkumisen lisäämiseen tähtäävät hankkeet käynnistyivät. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset vaikuttavat oppilaitoksien arkeen esimerkiksi uutena teknologiana, digitalisoitumisen laajenemisena ja uusina kulutusja elämäntapavalintoina. 2019. Kokeiluhankevaiheessa haluttiin levittää oppilaitosten olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kokeilla uusia. Myös opiskelijahuollon panos on tärkeää erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden näkökulmasta. Ohjelmaan liittyvä tutkimus on osoittanut tarpeen edistää opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Kokeiluhankekaudella oppilaitokset olivat ja ovat edelleen kehittämisen myrskynsilmässä, jossa muutokset aiheuttavat paineita. Se on vahvistanut tietoisuutta aktiivisen opiskelupäivän hyödyistä. Aktiivisen toimintakulttuurin liittäminen oppilaitoksen kokonaisstrategiaan helpottaisi toiminnan vakiinnuttamista. Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden institutionaaliset erot on otettava huomioon ohjelman toimenpiteiden kohdentamisessa. Liikkuva opiskelu -ohjelmaan ovat voineet rekisteröityä vuodesta 2015 lähtien kaikki halukkaat oppilaitokset. Kaksivuotiset hankkeet kohdistuivat yhteensä 124 oppilaitokseen ja 95 000 opiskelijaan. Sen aikana jaettiin kehittämisavustuksia valtion budjettivaroista 50 kokeiluhankkeelle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Mitä kokeiltiin?. Liikkuva opiskelu -toiminnan lähtökohtia ovat olleet integroituminen oppilaitosten ja opiskelijoiden arkeen, vähän liikkuvien opiskelijoiden huomiointi, laaja-alainen kehittäminen ja yhteistyö sekä koulutuksen järjestäjien toimintaa tukeva rakenne. Kokeilukaudella on päästy alkuun aktiivisen toimintakulttuurin kehittämisessä, ja liikkumisen mahdollisuudet ovat kohentuneet oppilaitoksissa. Tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. MARIANNE TURUNEN, TTM tutkija Likes-tutkimuskeskus marianne.turunen@likes.fi KAARLO LAINE, YTT yksikönjohtaja Likes-tutkimuskeskus kaarlo.laine@likes.fi KATARIINA KÄMPPI, LITM tutkija Likes-tutkimuskeskus katariina.kamppi@likes.fi VIRPI INKINEN, FM, LITM data-asiantuntija Likes-tutkimuskeskus virpi.inkinen@likes.fi JOHANNA KUJALA, VTM, FT asiantuntija, toinen aste ja korkeakoulut Liikkuva opiskelu -ohjelma johanna.kujala@oph.fi KOKEILUHANKERAPORTTI: Moilanen, N. (toim.). Opiskelijoiden osallisuuteen sisältyy paljon hyödyntämättömiä voimavaroja ja resursseja. Liikkuva opiskelu -kokeiluhankevaihe toteutettiin lukuvuosina 2017–2018 ja 2018–2019. Lisäksi oppilaitosten käyttöön laadittiin itsearviointityökaluja. Painopiste oli hankkeissa, jotka olivat saaneet opetusja kulttuuriministeriön osoittamaa ja aluehallintovirastojen myöntämää avustusta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 373. 2 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 2 Löytyneitä kehittämistarpeita Oppilaitosten toimintakulttuuri on kehittynyt liikkumista tukevaksi, ja henkilöstö ja opiskelijat ovat kokeneet toiminnan myönteisenä. Esimerkiksi kirjaukset toimintatai hyvinvointisuunnitelmaan ja toiminnan vuosikello vähentäisivät tekemisen irrallisuutta. Tämä kokonaisuus kaikkineen vaikuttaa liikkumisen edistämisen ponnisteluihin. Moniammatillinen yhteistyö toiminnan koordinoinnissa ja toteutuksessa tehostaisi toimia. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen hankkeissa edellyttää ohjausta ja koulutusta. Yksilöllistyminen näkyy opiskelijoiden vaihtelevana sitoutumisena opintoihin ja oppilaitokseen. Henkilökohtaisten valintojen ja kiinnittymisten määrä erilaisiin ryhmiin – virtuaalisesti ja konkreettisesti – lisääntyy. Monissa oppilaitoksissa on aloiteltu vertaisliikuttajatoimintaa, mutta vähän liikkuvien ja syrjäytymisvaarassa olevien mukaan saaminen vaatii vielä työtä. Aktiivisuutta ja opiskelukykyä – Liikkuva opiskelu -kokeiluhankkeiden toteutus vuosina 2017–2019. Kokeiluhankekauden loppuvaiheessa syksyllä 2018 hallitus päätti budjettiriihessään laajentaa toisen asteen kokeilut valtakunnalliseksi Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi ja rahoittaa laajentamista 2,8 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Oppilaitosten kehittämistyötä tuettiin kokeiluvaiheessa esimerkiksi koulutuksilla, sparrauskeskusteluilla, seminaareilla sekä tuottamalla ja jakamalla tutkimusja seurantatietoa. & Vehviläinen, H. Liikkuva opiskelu -toiminta tulisi sitoa kiinteämmin arkeen, jolloin se ei jäisi vain irrallisiksi kertaluontoisiksi tapahtumiksi. Toiminnassa korostetaan hyvinvoinnin laajempaa merkitystä sekä liikunnan epäsuoria hyötyjä, kuten vaikutusta oppimiseen ja tulevaan työkykyyn