' LIIKUNNASTA VOIMAA OPPIMISVAIKEU ' VOITTAMISEEN. Liikuntakasvatuksen yhteinen missio: TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA HYVINVOINTI SYKEVAIFITE[U KERTOO JAKSAMISESTA
Nupposen testistö on pitänyt paikkansa JO 1970-luvun puolesta välistä, jolloin tutkimustarkoituksessa mitattiin satunnaisotoksena lähes 3000 koululaista. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 44. Liikunta &Tiede 2/2007 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (va Kari L. Kouluissa on tehty erilaisia suorituskyvyn mittauksia ja kuntotestejä jo vuosikymmeniä. Mittavan tutkimusaineiston seurantatulokset 37-42-vuotiailta julkaistiin Lasse Mikkelssonin tuoreessa väitöskirjassa. Maahan on juuri nimetty uusi hallitus ja hallitusohjelmaan sisältyvät niin terveyden edistämisen ohjelma kuin uusi huippuyliopistokin. lima on muutoinkin sakeanaan erilaisia ehdotuksia mm. Paljonko tällä muutoksella on vaikutusta suorituskyvyn eri osa-alueisiin ja terveyskuntoon, ei ole tiedossa, koska suurten Joukkojen kuntotestaus on paljon vaativampaa toteuttaa kuin kyselylomakkeisiin vastaaminen. elintarvikkeiden käytön ohjaamiseksi terveellisemmäksi sekä verotuksellisin keinoin että pakkauksiin lisättävien varoitusten ja pakkausmerkintöjen avulla. Fyysinen kunto näyttää olevan pysyvämpi ominaisuus nuoruusiästä katriina.kukkonen-harjula@uta.fi aikuisuuteen kuin vapaa-ajan liikunnan harrastaminen. Aikuisten osalta on alettu puhua ierveyskunnosta reilut 10 vuotta sitten ja kerätty vahva tieteellinen tutkimusnäyttö liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä. Koulun kuruotesteistä ns. Tietoa siis on, mutta tavallisen kansalaisen on vaikea löytää sitä pirstaleisesta internetistä ja mainonnan seasta. Uudella hallituksella on edessään lii kunnallisia haasteita. Mitä tahansa valmistelussa oleva hallitusohjelma lupaakin, kansalaisten terveyden edistäminen tulee olemaan valtakunnallisten toimenpiteiden keskiössä ja kansalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen sen keskeinen apuväline. Tämän selittäjinä voi osin olla myös perinnöllisiä tekijöitä. Vaarana on kuitenkin lasten ja nuorten lihominen. Tämä voi osin selittyä sillä, että lapsilla erilaiset sairaudet ja niiden vaaratekijät kuten esimerkiksi kohonnut verenpaine ovat harvinaisia. Vähän liikkuvia lapsia ja nuoria pystyy harvoin houkuttelemaan perinteisiin liikuntalajeihin eikä tietenkään kaikkea liikuntaa ennätetä opettaa koulun liikuntatunneilla. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kuvat: Antero Aaltonen, Jussi Koukku Kansi: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tutkimus uusittiin 2000-luvun taitteessa, jolloin mitattiin uusi 9-18-vuotiaiden ikäluokka sekä lähetettiin postikyselylomake alkuperäiselle tutkirnusjoukolle , joka oli siis 25 vuotta vanhempi. Ii ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on pystyttänyt sähköisen 'Iäåkär ik irja n' (www.terveyskirjasto.fi) kansalaisten käyttöön. Arkinen liikkuminen fyysisesti aktiivisella tavalla eli siis kävellen tai pyöräillen on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana niin kouluikäisillä kuin aikuisilla. Lehden Polttopisteessä-palstalla kannustetaan valtiota ottamaan verotuspolitiikkaan selkeämpää otetta terveyttä edistävien verotusratkaisujen aikaansaamiseksi niin elintarvikkeiden kuin liikuntavarusteiden osalta. vuosikerta ISSN 0358-7010. Kotien esimerkille, koulun liikunnan opetukselle, iltapäiväkerhoilleja erilaisille liikuntaseuroille on kasvavaa tarvetta. Lasten ja nuorten osalta käsitteen pohjaksi on vähemmän tutkimustietoa. Tätä kokonaisuutta selventämään Kansanterveyslaitos on luomassa sähköistä kansalaisen terveysuetoporttia Tervesuomi. Uudet ministerit jättävät omat sormenjälkensä sekä valtakunnan tiedeja tutkimuspolitiikkaan että kansalliseen liikuntaohjelmaan. LIIKUNTAPOLIITTISIA HAASTEITA ~ 8 KATRIINA KUKKONEN-HARJULA ::, ::, " ] apsuusja nuoruusiän fyysinen aktiivisuus ja kunto edistävät aikuisiän terveyttä joko suoraan tai nuoruusiän tai aikuisiän kunnon kautta
Keskinen 20 liikunnan tietotaito vientituotteeksi vuorovaikutusta vauhdittamalla. Enemmistö suomalaisista ilmoittautuu tutkimuksissa tyytyväisiksi ja onnellisiksi. Hannele Hiilloskorpi 60 Ravitsemus kuntoon perustiedot tiiviissä paketissa. Liikunnallisesti aktiivisten alakoululaisten osuus on nyt suurin vuonna 1984 alkaneen WHO-Koululaistutkimuksen historiassa. Juha Hautanen 30 Valmentaja ranteessa. 11-, 13ja 15vuotiaiden koululaisten liikunta ja tärkeimmät liikuntasyyt vuonna 2006. Kari Kalliokoski 54 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Arto Nevala 60 Ravitsemustietoa ja perinteistä kuntosaliasiaa. Liikuntateknologia on monella tavalla mukana niin urheilussa ja kuntoilussa kuin terveydenhuollossakin. Koulutus on investointi tulevaan menestykseen. Seppo Laine, Jorma Hyytiä, Kari L. Mitä hienompi laite, sitä luotettavammat tulokset. Kehon koostumuksesta voidaan arvioida harjoitusvastetta niin urheilijoilla kuin kuntoilijoillakin. Liikunnan ja urheilun osaamisen hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa Suomella on haastava tehtävä. Voiko elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä ruoskia tekemään merkittäviä parannuksia elämäntyyliinsä. Ei välttämättä. Esa Hynynen 35 Kehon koostumus kertoo kunnosta niin urheilijalla kuin kuntoilijallakin. Mika Levy AJASSA 52 Erityisliikuntaa kuntiin 2007-2009 kehittämishanke käynnistyi. Anu Rohima Mylläri 63 Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Lauri Laakso 8 liikunta on opettajankoulutuksen edelläkävijä. Keskinen 24 liikkujan tarpeista lähtevä suunnittelu tuottaa uutta teknologiaa. Mika Vuori, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Raili Välimaa, Lasse Kannas 15 Valmentajaja ohjaajakoulutus kehittyy arjen tarpeisiin. Tuija Vehmala. Markku Ojanen 44 liikunnasta voimaa oppimisvaikeuksien voittamiseen. Liikuntakasvatusta tulee jatkossa arvioida siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se saa fyysisesti aktiivisiksi myös sellaisia lapsia ja nuoria, joita perinteinen liikunta ei ole tavoittanut. Jukka Salmi 39 Osaava mittaaja ja toimiva, turvallinen laite takaavat tuloksekkaan mittauksen. Pekka Potinkara 19 POLTTOPISTEESSÄ: Terveellistä verotuspolitiikkaa Kari L. Jari Eskola, Esa Rovio 42 Hyvästä parempaan on iso askel. Lauri Laakso 10 Saavutetaanko suositukset. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi liikuntakasvatuksen yhteinen missio. "Harmonisen voiman tien" kotoutuessa Suomeen laji urheilullistui. Harri Sievänen 41 ROVIOLLA: Lahjattomat treenaa. Oppimisvaikeus ei tarkoita sitä, etteikö lapsi voisi oppia. Sykevaihtelu ja sen muutokset kertovat kuinka kunto kohoaa, mutta myös jos stressi ja ylirasitus uhkaa. Aikidon keskeisiä piirteitä olivat alun perin yksilön henkinen Ja fyysinen kehitys. Arja Sääkslahti 56 lihavuuden ehkäisyn politiikat Suomessa painottuu liikunta. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Toni Piispanen TUTKITTUA 53 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteen maailmasta. Oppiminen tapahtuu eri tavalla ja eri tahtiin kuin muilla. Patrik Borg 57 Väitösuutiset LUETTUA 58 Rakas jalkapallo. Kare Norvapalo 32 Sykevaihtelu kertoo jaksamisesta. Pauli Rintala 47 Aikidon tie suomalaiseen liikuntakulttuuriin. Jaakko Mursu 62 liikuntaravitsemus
4 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /200?
Hyvinvoinnin edellytyksiä ei voi rajoittaa vain hyvien tai motivoituneiden liikkujien etuoikeudeksi. Liikunnanopetus tarvitsee korkeasti koulutettuja ja monipuolisia asiantuntijoita. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 5. Teksti: LAURI LAAKSO TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA HYVINVOINTI LIIKUNTAKASVATUKSEN YHTEINEN MISSIO Liikuntakasvatusta tulee jatkossa arvioida siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se tavoittaa kokonaisia ikäluokkia, ja saa fyysisesti aktiivisiksi myös sellaisia lapsia ja nuoria, joita perinteinen liikunta ei ole tavoittanut. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus kestää kovankin kansainvälisen vertailun
Ratkaistakseen tämän ongelman Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, tarkemmin sen Liikuntatieteiden laitos on vuosikausia kehitellyt integroitua a i neenopetta jakou I u tus järjestelmää Ii iku nna nopetta jakou lu tu kseen. Joskus näyttää siltä, ettei yhteistä arvopohjaa ole lainkaan näkyvissä. Koulutuskin on siinä määrin moniarvoistunut, että valtakunnallisten opetussuunnitelmien laadinnassa on vaikea löytää yhteisiä linjauksia tai sitten ne jäävät kovin yleiselle tasolle. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että tilanne on huolestuttava, mutta ei aivan niin synkkä kuin usein esitetään (esim. Osittain tämä on seurausta juuri korkeatasoisesta suomalaisesta osaamisesta liikuntakulttuurimme kaikilla tasoilla, enkä nyt todellakaan tarkoita vain liikunnanopettajia. 2006). Hyvinvoinnin edellytyksiä ei voi rajoittaa vain hyvien tai motivoituneiden liikkujien etuoikeudeksi. 6 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2f1J7. Erityisesti pitäisi välttää yksilöiden syyllistämistä. Koululaisten liikunnasta ja kunnosta on viime aikoina kannettu keskustelupuheenvuoroissa kiitettävästi huolta. Valitettavasti puheenvuorot jäävät usein "kauhuskenaarioiden" tasolle. E lärnrne hyvin moniarvoisessa yhteiskunnassa. Elämäntapa on yksilöllinen asia Ketään ei voi pakottaa liikunnalliseen elämäntapaan, mutta eväät siihen voi antaa kaikille, mikäli liikunnanopetus järjestetään asianmukaisella tavalla. Ongelmaa on yritetty ratkaista myös määrittelemällä ylhäältäpäin tiukempia raameja, mutta tällöin joudutaan helposti tilanteeseen, jossa suunnitelmat eivät vastaa käytännön todellisuutta. Liikuntakasvattajat istumattomuutta edistämistämään Fyysisen aktiivisuuden kannalta suurin ongelma näyttäisi olevan arkiliikunnan selvä väheneminen ja istumisen lisääntyminen. Toivottavaa on, ettei tätä tasoa lähdetä sen enempää kansallisista eduntavoitteluista kuin kansainvälisistä yhdenrnukaistamispaineista johtuen laskemaan. Yhteisötason perustelut ja yksilötason motivointi tulisikin pitää selvästi erillään toisistaan. Samaa lajia voi harrastaa eri lähtökohdista, ja silti motivoitua siihen yhtä voimakkaasti. Tämä tosiasia tuntuu sinänsä varmasti hyvää tarkoittavilta päätöksentekijöiltä helposti unohtuvan. Osa lapsista ja nuorista liikkuu kuitenkin liian vähän ja muodostaa terveyden, toimintakyvyn, ja jopa kansantalouden, kannalta riskiryhmän. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus, kuten muukin opettajankoulutus kestää tänä päivänä hyvin vertailun niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Liikunnan harrastaminen ei näytä vähentyneen. Oma käsitykseni on, että tässä historiallis-yhteiskunnallisessa tilanteessa terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat tärkein yhteiskunnallinen perustelu liikuntakasvatukselle. Miten kohdata tämä moninaisuus ja antaa tulevalle opettajalle mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun, ilman että koulutus pirstaloituu linjattomaksi kokoelmaksi toisistaan riippumattomia opintojaksoja. Näin ei toki aina ole ollut, vaan perustelut ovat vaihdellet urheilullisista tai sotilaallisista, aina uskonnollisiin tavoitteisiin asti. Fogelholm ym. 2007, Laakso ym. Silti on tarpeen käydä keskustelua siitä, mikä on koulutuksen perimmäinen tarkoitus. Pekka Oja on jossain yhteydessä käyttänyt ilmiöstä nimeä "torjuntavoitto", liman tätä osaamista tilanne voisi olla huomattavasti huolestuttavampi. Vaikka terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat liikuntakasvatuksen tärkein yhteiskunnallinen perustelu, ne eivät ole liikunnan ainoita tavoitteita, eivätkä ainoita liikuntaan motivoivia tekijöitä. Nykyiset perustelut eivät ole oppimistavoitteita koulun liikuntatunneilla ei elinikäistä hyvinvointia voi oppia, mutta liikunnanopetus voi antaa eväät sen ta voi ttelern iselle. Liikunnanopetuksessa tulee voida tarjota mahdollisuuksia erilaisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Aikuisetkin liikkuvat monista eri syistä, mutta erityisesti koululaisilla liikkumisen motiivit ovat usein paljon välittömämpiä kuin elinikäisen terveyden tavoittelu. Onkin ilmeistä, että liikuntasuositusten lisäksi olisi annettava "liikkurnattomuussuosituksia" siitä, kuinka paljon vuorokauden aikana voi enintään käyttää aikaa istumiseen, ilman että siitä aiheutuu terveydellisiä riskejä. Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että liikunnanopetus tarvitsee tänä päivänä korkeasti koulutettuja ja monipuolisia asiantuntijoita. Liikunnanopetuksellakin on tänä päivänä monet kasvot, mikä johtaa liikunnanopettajakoulutuksen vaativan tehtävän eteen. Mielenkiintoinen tutkimustulos on sekin, että samanaikaisesti, kun nuorison fyysisessä kunnossa, ainakin tietyillä osa-alueilla on havaittavissa selvää heikkenemistä, yhä suurempi osa nuorisosta kokee itsensä hyväkuntoiseksi (Vuori, Kannas & Tynjälä 2004). Toisaalta, jos tämä on liikunnanopetuksen tärkein tavoite, se koskee kaikkia oppilaita
Niiden välittäminen julkisuuteen ja toisille toimijoille on yksi koulutuksen keskeinen tehtävä. Mutta myös uusia innovaatioita tarvitaan. Esimerkiksi suunnistus voi jollekin olla kovaa kilpaurheilua, toiselle tehokas kuntolaji, jossa kavutaan ylös mäenrinteitä, jotkut voivat harrastaa sitä ryhmänä, sosiaalisista syistä, joillekin se voi olla keino päästä hetkeksi irti kaikesta, yksinäisyyteen, monet nauttivat suunnistuksessa nimenomaan luontokokemuksista, ja itse tunnen joitakin iltarastilaisia, jotka merkitsevät karttoihinsa reitin varrelta löytyneet marjaja sienipaikat. Tällä ei tarkoiteta ns. Kysymys ei ole enää liikunta nimisen oppiaineen asemasta, vaan koulussa opiskelevien ja työskentelevien, ja sitä kautta myös tulevien aikuisten, veronmaksajien hyvinvoinnista. Tämä edellyttää mm. Inaktiivisten koululaisten joukkohan ei ole mikään yhtenäinen ryhmä, vaan koostuu monenlaisista oppilaista, joilla on erilaisia mieltymyksiä, asenteita jopa elämäntapoja. Näin liikunnan harrastamisesta tulee, ja on jo tullut, ihmisten toimintakyvyn säilymisen ehto. Tarjolle monipuolisuutta kokemuksissa On varsin realistista olettaa, ettei arkiliikuntaa saada koko väestön osalta palautettua vuosikymmenien takaiselle, agraariyhteiskunnan tasolle. Siitä on toki puhuttu jo vuosia, mutta silloin on tarkoitettu lähinnä eri lajien perustaitojen opettamista ja oppimista. Korostan vielä, että mikäli nykyinen, korkeatasoinen liikuntakasvatus ei ole heitä tähän asti tavoittanut, ei ole todennäköistä, että se näillä keinoilla tavoittaa heitä tulevaisuudessakaan. Toinen monipuolisuuteen liittyvä lähestymistapa on erilaisten kokemusten ja elämysten kokeminen. Tämä merkitsee suurta muutosta suhtautumisessa liikuntakasvatukseen. elämysliikuntaa, vaan sitä, että kukaan muu kuin yksilö itse ei voi tietää, millaisista liikunnallisista kokemuksista hän itse pitää, tai jopa nauttii. Liikuntakulttuuri muuttuu valtavalla vauhdilla, ja ihmisten tulisi olla valmiita opettelemaan myös uusia lajeja, sellaisia, joita ei vielä heidän kouluaikanaan ollut olemassakaan. LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44, 2/'2'Xi7 7. Yksi keskeinen periaate liikunnan tarjonnassa tulisi olla monipuolisuus. Liikunnanopettajan, kuten myös muiden liikuntakasvattajien tulisikin kiireesti pohtia keinoja istumattomuuden edistämiseksi ja arkiliikunnan palauttamiseksi "yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi" toiminnaksi. Liikkumattoman nuoren ääni kuuluviin Uusia pedagogisia avauksia on niin liikunnanopettajakoulutuksessa kuin koulujen liikunnanopetuksessa jo olemassa. Ylhäältä tulevilla määräyksillä ei ketään saa harrastamaan. Kohderyhmän, siis inaktiivisten nuorten ääni olisi saatava voimakkaammin kuuluviin. Samaa lajia voi harrastaa eri lähtökohdista, ja silti motivoitua siihen yhtä voimakkaasti. Koulujen liikunnanopetusta ja myös koulujen ulkopuolista liikuntakasvatusta tulee tästä eteenpäin arvioida siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se onnistuu tavoittamaan kokonaisia ikäluokkia, ja saamaan fyysisesti aktiivisiksi sellaisia lapsia ja nuoria, joita perinteinen liikunta ei ole tavoittanut. Tarvitsemme kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja. Liikunnanopettajan, kuten myös muiden liikuntakasvattajien tulisikin kiireesti pohtia keinoja istumattomuuden edistämiseksi ja arkiliikunnan palauttamiseksi "yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi" toiminnaksi. liikunnanopettajan työn uudelleen arviointia ja koko kouluyhteisön asenteen muuttumista liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta suosivammaksi. Ne voivat liittyä tilojen ja harrastuspaikkojen rakentamiseen, toiminnan organisointiin tai itse liikunnan sisältöihin, mutta yhtä asiaa ei voi liikaa korostaa. Mahdollisuuksia erilaisten kokemusten saamiseen tulisi liikunnanopetuksessa voida tarjota. Se on toki tärkeää, mutta siinäkin painopiste tulisi siirtää "oppimaan oppimiseen"
kummiluokkia apuna käyttäen. Liikunta on opettajankoulutuksen edelläkävijä S uomalainen liikunnanopettajakoulutus on monella tavalla edenäkävijä .. Monet näistä toimintatavoista eivät kuulu perinteisen opetusharjoittelun piiriin, jota edelleenkin liikunnanopettajakoulutuksessa on yhtä paljon kuin muissakin aineissa, ja josta maksetaan normaalit korvaukset. lisäksi koulutuksessa on paljon yksityiskohtia, jotka tähtäävät nimenomaan opettajuuden kehittymiseen ja erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Kansainvälisesti se on saanut positnvisia arvioita suta, miten opettajuuden kehittymiseen pyritään koulutuksen alusta alkaen. Uudet kokeilut eivät kuitenkaan useinkaan edellytä koulun opettajalta erityistoimenpiteitä tai vastuuta, ja monet opettajat ovat itse kokeneet olevansa saavana osapuolena näissä tilanteissa. Silti kaikki koulussa tapahtuva toiminta haluttaisiin rinnastaa harjoitteluun. Itse liikuntakoulutuksessa on siirrytty perinteisestä lajilähtöisyydestä motorisen oppimisen perusteista liikkeelle lähtevään opetukseen. Mutta jos liikunnanopetus pakataan yhteen tai kahteen jaksoon, jää osa opetussuunnitelmaan merkityistä lajeista opettamatta, kun talvilajeja ei sulan maan aikana 8 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /'l007. Liikuntakasvatusta läpi vuoden Muitakin törmäyksiä on tullut. Suomessa liikunnanopettajakoulutus on kulkenut aineenopettajakoulutuksen kärjessä, ja saanut seuraajia muiden aineiden koulutuksista mm. Ohjauskorvaukset eivät kuitenkaan tällaista toimintaa tunnista, ja kokeilut uhkaavat kaatua erimielisyyteen korvausperusteista. Tällä hetkellä "kuumin peruna" on harjoittelusta opettajille maksettavat korvaukset. Suomalainen liikunnanopiskelija ei ole vain taitava liikkuja, vaan pohtii tulevaa ammattiaan, nykyisin jo ennen opintojen alkua. Kun opettajankoulutus monipuolistuu ja uusia innovaatioita syntyy, syntyy myös tarpeita kokeilla uusia toimintatapoja oikeilla oppilailla. yhteissuunnittelussa. Kouluissa toteutettava periodiopetus on ollut ongelmallinen liikunnan opettamisen kannalta. Matematiikassa tai kielten opetuksessa ei liene kovin paljon väliä sillä, mihin aikaan vuodesta opetus järjestetään. Korvaukset innovaatioitten kompastuskiviä Edelläkävijä joutuu usein törmäämään myös esteisiin. Toisaalta opetusharjoittelu käynnistyy tätä nykyä perinteisen lajilähtöisyyden sijaan oppilaslähtöisesti, mm. Sitä on liikunnassa toteutettu jo vuosia ainelaitoksen, opettajankoulutuslaitoksen sekä harjoittelua ohjaavien koulujen kesken
Osaaminen esille Yhdestä Tahko Pihkala seuran tilaisuudessa esitetystä kanteesta olemme tiedekunnassa kuitenkin pitkälti samaa mieltä. Sen lisäksi tarjotaan neljässä paikassa mahdollisuus 60 opintopisteen sivuaineopintoihin, joka antaa kelpoisuuden opettaa liikuntaa aineenopettajana myös yläasteella. Erilaista systemaattista kouluja opetusharjoittelua on kuitenkin tällä hetkellä niin paljon opetusohjelmassa, ettei esimerkiksi seuraohjaajana toimimista enää mitenkään pystytä sijoittamaan viralliseen koulutukseen. Kun kontaktiopetuksen määrää monissa yksiköissä on supistettu ottamatta huomioon liikunnanopetuksen luonnetta, voi luokanopettajaksi tällä hetkellä valmistua, ja siis peruskoulun alaluokilla kelpoisena liikuntaa opettaa, minimissään 32 tunnin liikuntakoulutuksella. Monelle opiskelijalle on tänä päivänä haasteellisempaa (ja taloudellisempaa) toimia aerobic-ohjaajana, kuntosalivastaavana tai persona! trainerina kuin juniorijoukkueen valmentajana. Jopa hiihtovaellus ja melontaretki kuuluvat edelleen tulevien liikunnanopettajien peruskoulutukseen. Koulutuksesta olisi niin paljon kerrottavaa, että se ansaitsisi Suomen kaltaisessa liikuntaja urheilumyönteisessä maassa huomattavasti suuremman huomion. Koulutus ansaitsisi Suomen kaltaisessa liikuntaja urheilumyönteisessä maassa huomattavasti suuremman huomion. Onneksi tähän ongelmaan on ratkaisu löytymässä ja liikunnanopetuksen tavoitteet voidaan toteuttaa. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus on kriittisenkin katseen kestävää. Suomen opettajankoulutuslaitoksissa tehdään laadullisesti hyvää työtä niin kaikille yhteisissä monialaopinnoissa kuin 25 opintopisteen erikoistumisopinnoissakin. Tämä artikkelikaan ei varmasti ongelmaa ratkaise, mutta jospa se herättäisi uteliaisuuden, tai ainakin veisi viestiä eteenpäin siitä, ettei kysymys ole sulkeutuneisuudesta. Liikunnanopettajakoulutus ei näy julkisuudessa tarpeeksi. Liikunnanopettajakoulutuksessa korostetaan tänä päivänä motivaatioilmaston merkitystä oppilaiden viihtymisen ja oppimismotivaation kannalta. Varsinaisen liikunnanopettajakoulutuksen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota muihin liikuntaa opettaviin opettajiin, lähinnä luokanopettajiin ja heidän koulutukseensa. Liikunnanopiskelijat toimivat edelleenkin lukuisissa eri ohjaustehtävissä vapaa-aikanaan. Resursseja on vähennetty ja opetusta supistettu. Lukion opetussuunnitelmassa (2003) sama asia on ilmaistu sanomalla, että "liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet". LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'IS1J7 9. Suoritusmotivaatiota ei haluta väheksyä, päinvastoin, mutta motivaatioilmastoa luotaessa pyritään erottamaan minäkeskeinen kilpailumotivaatio ja tehtäväkeskeinen motivaatio. voi opettaa, eikä lumihangessa ole helppoa harrastaa kesälajeja. Esillä oli myös kilpailun asema koululiikunnassa. Liikunnanopettajakoulutus ei näy julkisuudessa tarpeeksi. Vaikea oppilasta on totuttaa liikunnan säännöllisyyteenkin, jos kolmesta lukiovuodesta vain yhtenä järjestetään liikuntatunteja. Pakollisten liikuntakurssien määrä vaihtelee koulutusyksiköittäin kolmen ja seitsemän opintopisteen välillä. Peruskoulun opetussuunnitelmassa (2004) sanotaan selvästi, että "opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat". Valitettavasti hallinnollisilla päätöksillä on monissa koulutusyksiköissä heikennetty liikunnan asemaa luokanopettajakoulutuksessa. Suurelle osalle oppilaita uusien asioiden oppiminen liikunnassa on tärkeä motivaation lähde, mutta opetuksessa tulisi osata asettaa jokaiselle oppilaalle juuri hänelle sopivat suoritustavoitteet. Liikunnanopettajien koulutukseen kuuluu edelleen runsaasti, jopa voittopuolisesti perinteisiä lajeja, joiden säilyvyydestä tilaisuudessa myös kannettiin huolta. Silti innokkaita riittää eri tehtäviin, vaikka Jyväskylän seudulla sitä taidetaan jo pitää niin itsestään selvänä, ettei sitä aina helposti huomata. Vapaa-ajan ohjauksen muodot ovat myös muuttuneet. Uuden oppiminen motivoi suoritustavoitteet yksilöllisesti Tahko Pihkala -seuran helmikuussa Jyväskylän yliopistossa järjestämässä koululiikuntaa käsitelleessä keskustelutilaisuudessa esitettiin vastattavaksi useita kanteita
Kaikkien ikäryhmien tytöt harrastivat liikuntaa aikaisempia tutkimusvuosia yleisemmin. Teksti: M IKA VUO RI , KRISTIINA OJALA, JO RM A TYNJÄLÄ, JARI VILLBERG , RAILI VÄLI M AA, LASSE KANNAS SAAVUTETAANKO LIIKUNTASUOSITUKSET. 10 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /2007. 11-, 13ja 15-vuotiaiden liikunta ja tärkeimmät liikuntasyyt WHOKoululaistutkimuksessa vuonna 2006 Vuonna 2006 noin kaksi kolmesta viidesluokkalaisesta pojasta harrasti vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Kuitenkin vuonna 2006 viidesluokkalaisista pojista vain noin puolet oli liikkunut suositusten mukaisen tunnin ajan jokaisena viimeksi kuluneena seitsemänä päivänä
Lähes joka toinen viidesluokkalaisista pojista ja hieman useampi kuin joka kolmas tytöistä oli liikkunut kuluneen viikon aikana päivittäin vähintään tunnin ajan. Kaikkien ikäryhmien tytöt harrastivat liikuntaa aikaisempia llltkimusvuosia yleisemmin, mutta yläkouluikäisillä pojilla aktiivisten liikkujien osuudet ovat aikaisemmista tutkirnusvuosista hieman pienentyneet. Mainitut terveysliikunnan suositukset (Strong ym. Seitsemäsluokkalaisista koululaisista noin joka viides oli liikkunut vähintään tunnin viimeksi kuluneen viikon jokaisena päivänä. Tytöillä alaja yläkoululaisten väliset erot päivittäisessä liikunta-aktiivisuudessa olivat vielä suuremmat kuin pojilla. N ykyisin terveysliikunnan suosituksena lapsille ja nuorille pidetään yleisesti vähintään tuntia kohtalaisesti rasittavaa liikuntaa viikon jokaisena päivänä. 7-lk Pojat D 7-lk Tytöt Alakoululaisten liikuntaharrastuneisuus aiempaa yleisempää Vuonna 2006 useampi kuin kaksi kolmesta viidesluokkalaisesta pojasta harrasti vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Vuonna 2006 liikunnallisesti aktiivisten alakoululaisten osuus olikin suurin vuodesta 1984 lähtien toteutetun WHO-Koululaistutkirnuksen historiassa. 60 50 40 % 30 24 . 2005) perustuvat kuitenkin lähes yksinomaan liikunnan fysiologisista terveyshyödyistä saatuihin näyttöihin. Yhdeksäsluokkalaisten poikien vapaa-ajan liikuntaharrastuneisuus on vähentynyt vuodesta 1998 lähtien (Kuvio 4). KUVIO 2. Vuonna 2006 suomalaisista koululaisista suurin osa ei täyttänyt tätä suositusta. 2006). lisäksi vain puolet tämän ikäluokan pojista liikkuu tunnin ajan neljänä päivänä viikossa (Kuvio 3). Viimeisimpien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että edes tunti liikuntaa päivässä ei ole riittävästi sydänja verisuonitautien riskitekijöiden ehkäisemiseksi (Andersen ym. Varttumisen myötä liikunnasta poisjääminen koskee suurelta osin järjestettyä liikuntaa, johon osallistuminen vähenee iän mukana (Nupponen ja Telama 1998). Eroja voidaan selittää usealla eri tekijällä. Tyttöjen kehityksessä tapahtuu näiden muutaman vuoden aikana suuri harppaus, päivittäisen liikunnan kilpailijoiksi nousee esimerkiksi kavereiden kanssa oleilu. Huolestuttavaa on aktiivisesti, eli neljä kertaa tai useammin viikossa liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavien yhdeksäsluokkalaisten poikien osuuden väheneminen (Kuvio 4). 60 50 48 40 37 • 5-lk Pojat % 30 o 5-lk Tytöt 20 ~~~~ll~il 10 2 3 4 5 6 7 Päivänä viikossa laisista päivittäin aktiivisia oli kaksi kertaa suurempi osuus kuin seitsemäsluokkalaisista (Kuviot 1 ja 2). 2 3 4 Päivänä ~ikossa 5 6 7 Urheiluseurat edelleen suosittuja liikuntaympäristöjä Viidesluokkalaisista koululaisista yli puolet oli urheiluseurassajäsenenä vuonna 2006. Pelkkä vapaa-ajan liikuntaharrastus muutamana päivänä viikossa ei riitä korvaamaan päivittäisen liikkumisen aikaansaamia fyysisiä terveyshyötyjä. Viidesluokkalaisista tytöistä yli puolet harrasti vapaa-ajallaan vähintään neljä kertaa viikossa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös terveyden psyykkiseen ja sosiaaliseen puoleen, eikä koko terveyspotentiaalia ole vielä saatu hyödynnetyksi liikuntasuosituksia laadittaessa (Kokko ja Vuori 2007). Yhdeksäs! uokkalaisista pojista vain noin joka seitsemäs ja tytöistä noin yksi kymmenestä liikkui suositusten mukaisesti. Liikunta-aktiivisuus vähenee eniten vaiheessa, jossa siirrytään alakoulusta yläkouluun: viidesluokkaKUVIO 1. Yhdeksäsluokkalaisilla suositusten mukaisesti liikkuvien osuus oli lähes samansuuruinen kuin enintään yhtenä päivänä kuluneen viikon aikana liikkuneiden osuus (kuvio 3). Tunti liikuntaa voi koostua useista pätkistä (Strong ym. Erityisesti seurasLIIKUNTA! TIEDE 44, 2/'/007 11. Terveysliikunnan fyysinen ulottuvuus on yksi näkökulma liikunnan terveyshyötyihin. Viidesluokkalaiset pojat olivat aktiivisimpia ja heistäkin vain puolet oli liikkunut suositellun tunnin ajan jokaisena viimeksi kuluneena seitsemänä päivänä (kuvio 1). Viidennellä luokalla koulupäivät ovat lyhyempiä ja liikunnallisille harrastuksille ja vapaalle liikkumiselle jää enemmän aikaa kuin yläkoulussa. 2005)
Nuoret liikkuvat kuitenkin yleisemmin omaehtoisesti (Laakso ym. 2004). 2006) WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2006 kyselyssä oli mukana 15 väitteen sarja, jolla selvitettiin KUVIO 3. sa urheilevien tyttöjen osuus on kasvanut edellisistä tutkimusvuosista. Urheiluseurojen osuus lasten ja nuorten liikuttajana on erittäin merkittävä. Pojilla osuudet pysyivät lähes samansuuru isina. 2006). Seitsemäsja yhdeksäsluokkalaisten poikien hieman vähentynyt urheiluseur ajäsenyy s saattaa olla yhteydessä myös edellä esitettyihin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. 9-lk Pojat o9-lk Tytöt 2 3 4 5 6 7 Päivänä 'Aikossa vapaa-ajan liikkumisen syitä (Roberts ym. 60 50 40 % 30 :: 5 3 9 • 1] " 16 ~i]IJ 17 16 1111 ~ oJl:J.IJ, .IJ. Seuro issa on vain vähän liikunnallisesti passiivisia jäseniä (Vuori ym. 2005). Tosin, urheiluseuran jäsenten osuus seitsemäsluokkalaisista pojista on vähentynyt tutkimusvuodesta 1998 lähtien (Kuvio 5). Kolme yleisintä liikuntasyytä: kunto, terveys ja hauskanpito Motivaatio on avainasemassa, kun terveyttä edistetään liikunnan avulla (Dishman ja Sallis 1994). 80 70 60 50 % 40 · 30 20 10 1986 1990 1994 1998 2002 2006 ~Pojat 5 lk -+-Pojat 7 lk _.,_Tytöt51k ---Pojat 9 lk ~ Tytöt 7 lk -+Tytöt 9 lk 12 LIIKUNTA & TIEDE 44, 2 /'200 7. Kunkin väitteen kohdalla seitsemäsja yhdeksäsluokkalaiset vastaajat ottivat kantaa, kuinka tärkeänä he pitivät annettua syytä liikkumiselleen. Erittäin tärkeinä pidettyjen liikuntasyiden kolmen kärki oli tytöillä ja pojilla hyvin samankaltainen. Yleisimmät olivat halu pitää hauskaa, halu päästä hyvään kuntoon ja halu parantaa terveyttä. Urheiluja liikuntaseurojen tarjoaman lasten ja nuorten urheilun parhaiksi puoliksi on mainittu sosiaalistuminen liikunnan avulla ja kunnon paraneminen (llmanen ym. . Urheiluseuran jäsenet ovat liikunnallisesti aktiivisempia kuin seuroihin kuulumattomat nuoret. Yhdeksäsluokkalaisilla koululaisilla viimeksi kuluneen viikon aikana päivittäin vähintään tunnin ajan liikkuneiden osuus oli selvästi pienempi kuin viidestai seitsemäsluokkalaisilla. 2004). Yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä halu näyttää hyvältä KUVIO 4. Nuorten liikunnan tukemisessa ja ylläpitämisessä ylåkouluikä on ratkaiseva vaihe, sillä yläkouluikäiset liikkuvat vähemmän kuin viidesluokkalaiset ja ylipaino yleistyy varsinkin pojilla samassa vaiheessa (Ojala ym. Yläkoulu ikäisiä poikia lukuun ottamatta koululaiset harrastivat vapaa-ajallaan neljä kertaa viikossa tai useammin hikoilua tai hengästymistä aikaansaavaa liikuntaa yleisemmin kuin aikaisempina tutkimusvuosina
Tytöillä terveyden parantaminen oli yleisin erittäin tärkeänä pidetty liikuntasyy (7.-luokkalaiset 62 %, 9.-luokkalaiset 52 %). Pojista seitsemäsluokkalaiset pitivät hauskanpitoa (68 %) ja yhdeksäsluokkalaiset hyvään kuntoon pääsemistä (60 %) yleisimmin erittäin tärkeänä liikkumisen syynä. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/2007 13. Tulokset eivät olennaisesti poikenneet WHOKoululaistutkimuksen kahdenkymmenen vuoden takaisista tuloksista. Urheiluseurojen jäsenten osuudet kasvoivat tytöillä hieman edelliseen tutkimusvuoteen verrattuna, pojista vain yhdeksäsluokkalaisilla urheiluseurajäsenten osuus kasvoi. Nuoret saattoivat ilmoittaa yleisesti hyväksyttyjä liikuntarnotiiveja, vaikka niitten vaikutus heidän omaan liikkumiseensa voi olla vähäinen. Vuoden 1986 kyselyssä terveydentilan parantaminen, hyvään kuntoon pääseminen ja hauskanpitäminen olivat yleisimmät nuorten hyvin tärkeänä pitämät syyt (Wold 1989). Vastaavia tuloksia terveydesNÄIN TUTKITTIIN: WHO-Koululaistutkimus on Suomessa toteutettava osa kansainvälistä HBSC-tutkimusta, joka on pitkäkestoinen Maailman terveysjärjestön kanssa yhteistyössä tehtävä 11-, 13ja 15-vuotiaiden koululaisten elämäntyyliä, koulukokemuksia ja koettua terveyttä tarkasteleva kyselytutkimus. Myös muiden tutkimusten viimeaikaiset tulokset ovat samansuuntaisia: Huismanin (2004) mukaan yhdeksäs! uokkalaisten peruskoululaisten tärkeimpiä liikuntamotiiveja olivat liikunnan myönteiset vaikutukset kuntoon ja sen edulliset vaikutukset ulkonäköön. KUVIO 5. Oppilaat vastasivat strukturoituihin kyselylomakkeisiin nimettöminä opettajan valvoman oppitunnin aikana kevätlukukaudella. Suomea koskevat otokset on poimittu kaikkina tutkimuskertoina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kehittämillä otantaohjelmilla erikseen kolmelta luokkatasolta (5-, 7ja 9-luokat). Toisaalta myös aikaisemmissa WHO-Koululaistutkimuksen tuloksissa kuntoon ja terveyteen liittyvillä motiiveilla on ollut yhteys kokonaisliikunta-aktiivisuuteen niin pojilla kuin tytöillä, ja tytöillä myös vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Kyselyn vastausohjeissa nuorille kerrottiin, että tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita juuri hänelle itselleen tärkeistä liikkumisen syistä. Suomessa tutkimuksen toteuttamisesta vastaa tämän artikkelin kirjoittanut tutkijaryhmä. Emme kuitenkaan voi tietää kuinka paljon nuoret vastasivat ympäristön odotusten ja yleisten käsitysten mukaan. Suomenkielisistä oppilaista koostuvan tutkimusaineiston koko on vaihdellut eri vuosina 2 966:n ja 5 388:n välillä. 70 60 50 40 % 30 20 10 1986 1990 1994 1998 2002 2006 ~Pojat51k -.-Tytöt51k -+-Pojat 7 lk ~Tytöt 71k -Pojat91k ~ Tytöt 9 lk syrjäytti hauskanpidon. Tämän tutkimuksen aineisto on vuosilta 1986, 1990, 1994, 1998, 2002 ja 2006. Silloin nuorten tärkeinä pitämiä liikunnan syitä selvitettiin edellisen kerran
& Tynjälä, J. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Journal of Pediatrics, 146, 732-737 Wold, B. Ekelund, U. Urheilun julkisuuskuva. &Anderssen, S. Kokko, S. Tynjälä, J. Välimaa, R. Roberts, C. & Sallis, J. Näiden motiivien käyttöä liikunnan edistämisessä on kuitenkin syytä harkita. Huisman, T. Villberg, J. Nixon, P. J. Reasons for exercise inventory -mittari koulukyselyssä. Strong, W. 1989. J. Ojala, K. Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. reliabiliteettija rakennevaliditeettitarkastelua. Keinoja voivat olla låhiliikuntapaikkojen helppo saavutettavuus ja monipuolisuus, ei-kilpailullinen liikkuminen liikuntaseuroissa, koulun liikuntakasvatuksen monipuolisuus, koulun liikuntakerhot liikkumattomille nuorille ja perheiden yhteisen liikkumisen tukeminen. tä on saatu muistakin aineistoista (Huisman 2004; Nupponen & Telama 1998). Malina, R. K. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. & Telama, R. Liikunta & Tiede, 44 11 ), 11-15. & Stephens, Tleds.) Physical activity, Fitness, and Health. Lifestyles and physical activitv. C. Vuori, M. B. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Ojala, K. Komkov, A. Nupponen, H. 2006. (toirn.). Vähän liikkuvien lasten ja nuorten terveyden ja liikkumisen edistämiseen voi löytyä vinkkejä muista liikunnan motiiveista. Dishman, R. Pivarnik, J. A. & Telama, R. M. Haasteellinen ryhmä liikunnan lisäämisen kannalta ovat nuoret.jotka liikkuvat vapaa-ajallaan vain vähän tai eivät lainkaan. & Vuori, M. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. 2007 Terveysliikunta katse yksilöstä toimintaympäristöön. Teoksessa Karvonen, S. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002. Liikunta & Tiede, 43 11 ), 4-13. Tytöillä mukana ovat lisäksi painonhallintaan liittyvät syyt ja pojilla halu saada lihasmassaa. Yleisimmin tärkeinä pidettyjä liikuntasyitä kuntoa, terveyttä ja hauskanpitoa seurasivat kavereitten tapaaminen, liikkumisen aikaansaamat tunteet ja tuntemukset, liikunnan jännittävyys ja in nostavuus. B. A. 114-139 JORMA TYNJÄLÄ, LitT Terveystiedon yliassistentti, tutkija Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jorma.tynjala@sport.jyu.fi JARI VILLBERG,YTM Tutkija Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jari.villberg@sport.jyu.fi RAILI VÄLI MAA, TtT Terveystiedon didaktiikan lehtori, tutkija Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: raili.valimaa@sport.jyu.fi LASSE KANNAS, LitT, KK Terveyskasvatuksen professori Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lasse.kannas@sport.jyu.fi 14 LIIKUNTA & TIEDE 44•212007. 1998. Daniels, S. Kannas, L. Blimkie, C. Evidence based physical activity for school-age youth. Nupponen, H. Itkonen, H. & Kannas, L. 2004. Harro, M. R. Doctoral thesis. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. Brage, S. Hergenroeder, A. & Tynjälä, J. HBSC Research Protocol for 2005/06 Survey. Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (The European Youth Heart Study) Lancet, 368, 299-304. Froberg, K. Haug, E. Vuori, M. R. 2005. Onko sukupuolella väliä. Ulkonäön korostaminen liikunnan yhteydessä voi herättää nuorissa turhaa ja turhauttavaa halua vartalon muokkaamiseen tai painon pudottamiseen. K. Gutin, B. Alexander, L. Sardinha, L. Tutkimuksia 1/2004. Jyväskylän yliopisto Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. & Trudeau, F. Tynjälä, J. Trost, S. Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede, 42 161, 30-38. ln Bouchard, C Shephard. Laakso, L. M. Champaign, Illinois Human Kinetics, 214-238. 2005. Dishman, R. 2004. Matilainen, P. (toirn.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Koska nämä nuoret ovat heterogeeninen joukko, liikuntaan innostavia tekijöitäkin on oltava monenlaisia. Currie, D. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, [ulkaisuja 2. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Stakes. 1994. &Vuolle, P. Opetushallitus. Nuorten Elinolot -vuosikirja, 72-82. A theoretical and empirical analysis of socialization among children and adolescents. Välimaa, R. Determinants and interventions for physical activity and exercise. Must, A. Oppimistulosten arviointi 1/2004 Helsinki: Yliopistopaino. Section 2, Scientific rationales for focus areas: Physical Activity. Universtity of Bergen: Faculty of psychology. 2004. 2006. Villberg, J. Rowland, T. 2006. 2005. MIKA VUORI, TtM Suunnittelija Tampereen kaupunki Sähköposti: mika.vuori@tampere.fi KRISTIINA OJALA, THM Terveyskasvatuksen assistentti Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kristiina.ojala@sport.jyu.fi LÄHTEET Andersen, L. F. Vuori M. Suomalaisten nuorten liikuntaaktiivisuus. Teoksessa Kannas, L. & Vuori, M. B. Rimpelä, A. Pojat nostavat painoja ja tytöt pudottavat niitä -WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia. llmanen, K. Myönteisten tunnekokemusten kautta muotoutuvan liikunnallisen elämäntavan voi olettaa jatkuvan ilman velvollisuuden tai pakon tunteita myöhemmälläkin iällä. Kannas, L
Urheilijoiden menestyksen lisäksi se merkitsee laadukasta lasten, nuorten, aikuisten liikuntaa ja urheiluseuratoimintaa. Tavoitteena on menestys. Koulutus on investointi tulevaan menestykseen. Teksti: PEKKA POTINKARA Valmentajaja ohjaajakoulutus kehittyy arjen tarpeisiin Valmentajaja ohjaajakoulutus uudistuu ja yhdenmukaistuu. VOK-hankkeen perusta löytyy Suomen Valmentajat ry:n johdolla ja LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 15. V uonna 2005 käynnistetty valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittäminen (VOK) on Nuoren Suomen, Olympiakomitean, SLU:n, Suomen Valmentajien ja Kuntoliikuntaliiton yhteinen hanke
Suomalainen valmentajaja objaajakoulutus jakautuu kahteen pääosaan, lajiliittojohtoiseen (tasot 1-lll) ja ammatilliseen koulutukseen (tasot IV-V). Sitä VOK-verkosto asiantuntijoineen tukee. VOK-hankkeen tavoitteena on kuitenkin selkeyttää ja yhtenäistää koulutusrakennettamme. Suomalainen valmentajaja chjaajakoulutus nojaa jatkossakin yhteiseurooppalaiseen vertailujärjestelmään. Perinteisesti koulutusta on järjestetty kouluttajalähtöisesti, valmiilla malleilla ja suljetussa oppimisympäristössä. Raportin tuloksia referoitiin myös Huippu-urheilutyöryhmän muistiossa samana vuonna. Maamme urheilun tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millaista valmennusta ja ohjausta urheiluseurojen toiminnassa mukana olevat 417 000 lasta ja nuorta saavat. Maamme urheilun tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millaista valmennusta ja ohjausta urheiluseurojen toiminnassa mukana olevat 417 000 lasta ja nuorta saavat. Tasojen 1-Ill koulutuksesta vastaavat lajiliitot, yhteistyössä 111111. Selvityksen mukaan suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen suurimpia haasteita olivat: pula osaavista valmentajista ja ohjaajista riittämättömät henkilöja talousresurssit lajiliittojen koulutuksen kehittämistyössä sirpaloitunut koulutustarjonta yhtenäisyyden ja selkeyden puute valtakunnallisen koordinaation puute VOK-hanke jatkuu vuoteen 2010. Se perustuu ENSSEE:n (European Network of Sport Science, Education & Employment) yleiseurooppalaiseen vertailujärjestelmään. Valrnentajakoulutusportaikon korkeimman, V-tason valmentajakoulutuksen voi saavuttaa opiskelemalla yliopistossa ylemmän (LitM) tai alemman korkeakoulututkinnon (LitK). Hankkeen taustayhteisöjen edustajista syksyllä 2005 koottu viiden hengen VOK-tiimi vie hanketta eteenpäin. Koulutuksen lähtökohtana on yksittäinen urheilulaji. Osaamisen varmistamiseksi valmentajan ja ohjaajan oppimisympäristöä on laajennettava luokkatilasta toimintaympäristöön, urheiluseuraan. Ketju etenee 16 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. SLU-alueiden ja urheiluopistojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut opetettava asia ja kohteena oppisisältö. Suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen toimintaympäristö ja vaikuttamisketju on esitetty kuvassa 1. Laji liittojen ja muiden koulutuksen kehittäjien tueksi koottavat Valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteet toimivat jatkossa Ohjaajaja valmentajakoulutuksen tutkintojen perusteiden asemesta koulutuksen kehittämisen työkaluna. VOK-hankkeessa huomioidaan niin lasten urheilu, kilpaja huippu-urheilu kuin aikuisten terveysliikuntakin. Monenkeskisellä verkostoitumisella etsitään erilaisia kehittämistarpeita, jotka tunnistamalla lisätään urheiluseurojen valmentajien ja ohjaajien osaamista. Ne ovat olleet työkaluina valmentajaja ohjaajakoulutusta kehitettäessä. VOK-hankkeessa edetään kohti avointa oppimisympäristöä, jossa tuetaan valmentajaa ja ohjaajaa soveltamaan opittua omassa tehtävässään. Vaikka painotus on vapaaehtoisten valmentajien ja ohjaajien osaamisen lisäämisessä, yhteys ammatillisen koulutuksen linjausten kanssa varmistetaan. Urheilulajin sisällä muodostuu vaikuttamisketju, jonka ensimmäinen lenkki on lajiliitto. Aineksia prosessin jatkolle ja kehittämisen suunnalle haetaan avoimuuteen ja luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä lajiliittojen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tiimin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat myös lajiliitot, aluejärjestöt, urheiluopistot ja muut koulutuksen kehittäjät. Ne ovat näyttötutkintoja ja pohjautuvat Opetushallituksen tutkintojen perusteisiin. Opetusministeriön tuella vuonna 2004 julkaistusta valmentajaja ohjaajakoulutuksen tilaa käsitelleestä raportista ja siinä esitetyistä kehittårnisehdotuksista. Ensimmäinen versio työkalusta on käytössä jo syksyllä. Koulutusrakenteessa ja tasojen kestoissa on ohjenuorana SLU:n osaamiskeskuksen koordinoimana valmistuneet Ohjaajaja valmentaja koulutuksen tutkintojen perusteet, Opetushallituksen määrittämät valmentajan ammattitutkinnon perusteet ja erikoisammattitutkinnon perusteet sekä Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan opinto-opas. Valmentajan ammattitutkinto ja Valmentajan erikoisarnmattitutkinto ovat portaikolla IV-tasoa. Lajiliittojen koulutus keskiössä Työ painottuu lajiliittojen koulutuksen kehittämiseen tasoilla 1-lll. Yleiseurooppalainen rakenne perustana Suomessa siirryttiin vuonna 1994 nykyiseen viisiportaiseen valmentaja -ja ohjaajakoulutusjårjestelmäån. Lisäksi tiimin apuna työssä ovat hankkeen johtoja kehittämisryhmät. Lajiliitto, seura, arki oppimisen avoin ympäristö Lajiliitoissa tapahtuvan käytännön koulutuksen kehittäminen on keskeistä
Opetusministeriö on merkittävä taustavoim a ja rahoittaja sekä laji liito ill e että VOK-hankkeelle. Avoimen ja sähköisen oppimisympäristön merkitys kasvaa. Menestys nähdään laajasti. Kunnat ovat toinen tärkeä taho. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2/'2007 17. Tavoitteena menestys VOK-hankkeen päätavoitteet ovat Kehittää lajien koulutusta tasoilla 1-lll siten, että eri lajeissa samalla tasolla järjestettävä koulutus on osaamistavoitteiltaan ja vaatimustasoltaan yhtenevää Vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisen ajatus laji liittojen koulutukseen Lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta verkoston kaikilla tasoilla ja tuottaa käytännön ratkaisuja lajiliittojen koulutustoiminnan ongelmiin Muita tavoitteita ovat Luoda oppimiskulttuuri, jossa oppiminen kohtaa arjen valmentamisen tarpeet Hyödyntää olemassa oleva osaaminen ja tuottaa uutta tietoa koulutukseen Kehittää säännöllisesti päivittyvät valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteet Lisätä osallistujien määrää koulutuksen kaikilla tasoilla oppimista tukemalla, laatua parantamalla ja osallistumiskynnystä madaltamalla Sisällyttää koulutuksen rakenteeseen lajikohtaisia ja yhteisiä osioita sekä huomioida Reilun Pelin periaatteet Luoda sähköinen toimintaympäristö viestinnän, tiedonvälityksen ja oppimisen tarpeisiin Lisätä talousja henkilöstöresursseja lajiliittojen valmentajaja ohjaajakoulutuksessa VOK-hanketta viedään eteenpäin visiolla "Yhteistyöllä kehittyvä valmentajakoulutus vie menestykseen". Koulutus nähdään investointina tulevaan menestykseen. Urheiluopistoilla, SLU-alueilla ja eri asiantuntijatahoilla on tärkeä merkitys koulutu sja tukipalvelujen tuottajina. Tulevaisuuden oppimisessa korostuvat erilaiset oppimisstrategiat ja yksilölliset oppimispolut. On pohdittava, tehdäänkö oikeita ja tarpeellisia asioita. Oppimaan oppimisen Valmentajan oppimisympäristö laajenee luokasta tai luentosalista työympäristöön, urheiluseuraan. kouluttajakoulutuksen kautta kouluttajaan, valm entajaja ohjaajakoulutuksen kautta urheiluseur an valm en tajaan/ oh jaa jaan. Siksi nykyisiä käytäntöjä on tarkasteltava kriittisesti. Oppiminen edellyttää entistä enemmän reflektointia, vähemmän valmiita malleja. Koulutus ei ole sama asia kuin oppiminen Ilman oppimista koulutus ei ole sosiaalisesti, taloudellisesti tai pedagogisesti mielekästä. Tärkeää on se, miten koulutuksen arvo näkyy konkreettisesti: kuinka valmentaja ja ohjaaja kykenee soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämisen ohella tavoitteena on luoda ja vahvistaa oppimiskulttuuria, jossa oppiminen kohtaa arjen valmentamisen ja ohjaamisen tarpeet. Seura val men taja/-ohjaaja on ketjun tärkeim mässä liitoskohdassa, vuoro vaikutuksessa ur heilijan/liikkujan kanssa. Urheilijoiden menestyksen lisäksi se on laadukasta lasten, nuorten, aikuisten ja urheiluseuran toimintaa. Ne huolehtivat urheilulle ja liikunnalle tärkeistä olosuhteista ja liikunt apaikoista sekä tukevat ur heiluseuroja. KUVA 1: Suomalaisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen toimintaympäristö ja vaikuttamisketju. VOK: n tärkein yhteistyötaho on lajiliitto, jonka kautta pyritään tukemaan valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittymistä urheiluseurassa. Koulutus on tuottanut lisäarvoa vain jos se lisää tietoja, jäsentää ne tehokkaasti ja osoittaa niiden käyttökelpoisuuden sekä kehittää oppijan sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä valmiutta ihmisenä, kansalaisena ja työntekijänä
SLU:n julkaisusarja 4/2005. Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Ono 50/011/2006. Nykytilan selvitys ja ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi. Raportti, 2004. Suomalainen kilpaja huippu-urheilun valmentajaja ohjaajakoulutusjärjestelmä. 2005. Oppimissisältöjen kuvaamisesta siirrytään entistä selkeämmin osaamistavoitteiden määrittelyyn. Valmentajan oppimisympäristö laajenee luokasta tai luentosalista valmentajan työympäristöön, urheiluseuraan. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004 22. Se heijastuu myös siihen, miten valmentajaksi tai ohjaajaksi tullaan: Valmentajat pitkälle edistyneitä lajin harrastajia (kamppailulajit) Vertaisvalmentaja urheilijat valmentavat toisiaan (esim. Joissain lajeissa osallisuus on oman harrastuksen aloittamista. Gummerus Kirjapaino Oy. Valmentajan ammattitutkinnon perusteet. Yliopistopaino Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan liikuntaja terveystieteiden opinto-opas 2005-2006/2006-2007. Sitten vanhemmat ilmaantuivat kenttien laidoille ja pakollisiin talkootöihin. SLU:n julkaisusarja 1/2001. Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Suomen Valmentajat ry. Uusien lajien myötä urheilu monipuolistuu. Voiko kaupallisin perustein toimivan seuran toimintaan osallistua muuten kuin maksavana harrastajana. Millaisen koulun he ovat käyneet ja miten he ovat oppineet oppimaan. Määräys. Tulevan valmentajakoulutuksen työtapa on prosessi mainen. KIRSI HÄMÄLÅINEN Lehtori Lahden Ammattikorkeakoulu Sähköposti: kirsi.hamalainen@lamk.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 2 /2007. Määräys. Vielä 1970-luvulla ei ollut itsestään selvää, että vanhemmat osallistuivat lasten harrastuksiin. Ohjaajaja valmentajakoulutuksen tutkintojen perusteet 20002003. Seura toiminnan laatuvaatimukset ja kaupallisuuden lisääntyminen voivat tuoda tullessaan se, että osallisuuden eri muodot katoavat. taidot ja itsearvioinnin kytkeminen koulutukseen korostuvat tulevaisuudessa. Ono 15/011 /2006. Reilu Peli suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet. Miten he suhtautuvat liikuntaan ja urheiluun, työhön, vapaa-aikaan ja millaiset elämän arvot heitä ohjaavat. PEKKA POTINKARA, LitM Koulutuspäällikkö NUORI SUOMI ry Sähköposti: pekka.potinkara@nuorisuomi.fi Artikkelin sisällön on tuottanut VOK-hankkeen operatiivinen tiimi: Pekka Potinkara koulutuspäällikkö Nuori Suomi Pulmu Puonti koulutuspäällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu Juha Hämäläinen koulutuspäällikkö Suomen Olympiakomitea Aleksi Valta koulutuspäällikkö Suomen Kuntoliikuntaliitto Erik Piispa kehityspäällikkö Suomen Valmentajat URHEILUUN OSALLISTUMISEN UUDET MUODOT HEIJASTUVAT VALMENTAJAJA OHJAAJAKOULUTUKSEEN LÄHTEET Huippu-urheilutyöryhmän muistio. Tulevaisuudessa oppiminen koulutuksessa ja sen ulkopuolella kytketään toisiinsa, se on tutkivaa ja kokernuksellista, ja osaaminen osoitetaan aidossa tilanteessa näytöillä. Opetushallitus Teksti: KIRSI HÄMÄLÅINEN V anhempien osallistuminen saanee uusia muotoja. Jyväskylän yliopisto. lumilautailu, skeittaus) Valmentajaksi siirrytään oman urheilu-uran päätyttyä nuorena tai aikuisena Valmentajat toimivat ammatissa (ratsastus, taitoluistelu) Valmentajaksi tullaan lasten harrastusten myötä Koulutuksen suunnittelussa täytyy yrittää tunnustella sitä, millaisia ovat nykyiset urheilijat ja tulevaisuuden valmentajat. Opetushallitus Valmentajan erikoisammattitutkinnon perusteet
Nyt kansalaismielipide vaatii alkoholin hinnan korottamista alennusmyyntiä edeltäneelle tasolle. Ennalta ajateltu hallituspohja sai väistyä uudenlaisen koalition tieltä. POLTTOPISTEESSÄ Terveellistä verotuspolitiikkaa K ansan mieli on altis nopeille muutoksille, sen saivat poliittiset puolueet kokea juuri päättyneissä vaaleissa. Polttoaineen verotusta on Suomessa pidetty korkealla tasolla. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & T!EDE 44 • 2/'2007 19. Suunta on kohti terveysvaikutteista verotuspolitiikkaa. Rasvoissa veron kohteena olisivat epäterveelliset tyydyttyneet rasvat, jälleen pitoisuuden mukaan. Vakuutusyhtiöiden vammatilastot voisivat antaa osviittaa veron porrastuksessa. Vihannesten hinnat saattaisivat romahtaa ja ruokatottumukset muuttua terveellisiksi hyvinkin nopeasti. Terveydelle haitallisimmat tuotteet kallistuisivat eniten. Verotuksella ohjaaminen koskee myös liikuntaa. Pehha Pushan johdolla koulut ovat jo luopumassa karkkija lirnsa-automaateistaan lasten terveyden eduksi. Hyötyliikunta voisi kokea renessanssinsa jos sen yksilöön kohdistuvat talousvaikutukset saataisiin konkreettiselle tasolle. Uuden hallituksen keskeiseksi teemaksi on nousemassa kansallinen verotuspolitiikka sekä siihen kytkeytyvät terveys-, energiaja ilmastopolitiikka. Sokereiden käyttöä hillitsisi tehokkaasti makeisveron palauttaminen. Kansallinen alkoholikulttuuri muistuttaa erehdyttävästi 75 vuoden takaisia aikoja, jolloin kieltolaki päättyi. Rahan mahtia kannattaa käyttää hyödyksi terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi. Verotuksen on aika muuttua terveelliseksi. Perusliikuntavälineet kuten lenkkitossut, verryttelypuvut, polkupyörät, uimapuvut ja murtomaahiihtovälineet pitäisi voida myydä alhaisemmalla verotuksella kuin esimerkiksi moottoriurheilun, laskettelun, jääkiekkoilun tai muiden hintavien ja korkean loukkaantumisriskin liikuntamuotojen välineet. Verotus kohdistuisi täysimääräisesti terveyshaittoja aiheuttaviin ainesosiin ja vapauttaisi terveelliset ruokaaineet jopa kokonaan verosta. Yhteisötasolla ilman laatuun ja ympäristön puhtauteen satsaaminen koituvat nekin ihmisten terveydeksi. Työn ja omistamisen verotuksesta halutaan siirtyä kuluttamisesta syntyvien haittojen verotukseen. Terveistä valinnoista on syytä tehdä helppoja ja halpoja. Paljon sokereita ja haitallista rasvaa sisältävät tuotteet tulisivat muita vaihtoehtoja kalliimmiksi. Kun alkoholin verotusta ja hintaa alennettiin, sen kulutus kasvoi dramaattisesti. Kansalaisten alttius nopeisiin mielenmuutoksiin on henkilökohtaiseen rahatalouteen liittyvä ominaisuus. Makeisten ja sokeripohjaisten elintarvikkeiden ja juomien kasvava kulutus on vakava kansanterveydellinen ongelma. Yksilötasolla terveitten elämäntapojen edistäminen auttaa pitämään verotaakan maltillisella tasolla. Vakavat kansanterveydelliset haitat lisääntyivät samassa suhteessa. KARI L. Veron voisi sitoa tuotteen sokeripitoisuuteen tai sen glykemiaindeksiin progressiivisesti, samalla tavalla kuin alkoholin verotuksessa. Vieläkin korkeampi verotusaste olisi perusteltua jos samanaikaisesti satsattaisiin kevyenliikenteen väyliin ja joukkoliikenteeseen
,, • • • • • • I Teksti: SEPPO LAINE, JORMA HYYTIÄ, KARI L. KESKINEN Liikunnan tietotaito vienti tuotteeksi vuorovaikutusta vauhdittamalla 20 LIIKUNTA& TIEDE 44, 2/'2007