09-45427222 e-mail: lts@stadion.fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast) Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli J. Sinänsä myönteiseen kehitykseen alkoi matkan varrella kuitenkin liittyä yhteiskunnallisia häiriötekijöitä, jotka ovat monella tavalla vaikuttamassa liikuntakulttuurin muotoutu2 LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 miseen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Omana Eskon puumerkkinäni olen pyrkinyt painottamaan lehden profiilissa liikunnan ja urheilun yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyviä kysymyksiä ja aiheita. Sarviaho Ulkoasu: Koodi Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen Liikunnanopettajien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 09-4542 720, fax: 09-45427222 Kestotilaus 29 €/vsk Vuositilaus 32 €/vsk. 39. Samalla kun toivotan uuden päätoimittajan, terveyskasvatuksen professori Lasse Kannaksen tervetulleeksi, kiitän lukijoita, lehden aktiivista toimituskuntaa sekä erityisesti vastaavaa toimittajaa Leena Niemistä kuluneista vuosista. vuosikerta ISSN 0358-7010. Kasvavia huolenaiheita ovat esimerkiksi kilpaurheiluun liittyvät eettiset ja arvokysymykset, teknistyvästä ja kaupallistuneesta urheilusta seuraavat kulutusja ympäristöongelmat sekä eräänlainen yhteisvastuullisuuden puuttuminen niin liikunnan kuin monien muidenkin yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Heimo Nupponen Eila Ruuskanen-Himma Jaana Suni Valokuvat: Antero Aaltonen, Sakari Viika, Tommi Anttonen, Veikko Somerpuro Kansikuva: Lehtikuva/ H. Sotien jälkeinen kansalaisten vaurastumisen jatkuminen, automatisaation kasvu ja asteittainen siirtyminen hyvinvointi-, tietoja kulutusyhteiskuntaan tarjosivat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia liittää liikunta ja urheilu osaksi ihmisten elämänjärjestystä ja arkipäivän elämäntoimintoja. Kun puhun urheilun käsitteellistämisestä, tarkoitan tällä juuri sitä, että vaikka "urheilun hyvän kertomuksen" aikaan tuskin voidaan palata, on korkea aika ryhtyä tekemään selvää käsitteellistä eroa näiden asioiden suhteen ja siten selkeyttää liikuntakulttuurimme arvoperustaa. Ne ovat useimmiten olleet seurausta suurista rakenteellisista muutoksista, joita yhteiskunnassa on tapahtunut. Käsitteellistämisen aika PAULI VUOLLE odernin liikuntakulttuurin historialliset juuret ulottuvat 1800-luvun puolenvälin jälkeiseen aikaan. Yli viisi vuotta jatkunut kausi on ainakin minulle ollut antoisa ja haasteellinen. 1900-luvun loppupuolella alkanut teollinen vallankumous, urbanisoituminen, palveluelinkeinojen muodostuminen, väestön sivistystason ja varallisuuden yleinen nousu, säädelty työaika ja sen seurauksena käytettävissä olevan vapaa-ajan lisääntyminen sekä liberalistiselle ajattelulle perustuvan kilpailuyhteiskunnan synty loivat tärkeimmät edellytykset nykyaikaisen liikuntatoiminnan kehittymiselle. Liikunta &Tiede 2/2002 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-4542720 fax. Perimmältään kysymys näyttää olevan siitä, että aikamme urheilua ja liikuntaa on äärettömän vaikea jäsentää niin, että siihen liittyvät myönteiset asiat voitaisiin hallita ja pitää erillään niistä kielteisistä ilmiöistä, jotka kuitenkin ovat yleisesti tiedossa tai tiedostettuja. Nyt 2000-luvulle tultaessa niin kansallinen kuin kansainvälinen liikuntakulttuuri on läpikäynyt monia murrosvaiheita. Tämä on viimeinen numero, josta olen päätoimittajana vastuussa
Kristiina Wuolio KESKUSTELUSIVUT 31 Pitäisikö huippuhiihto yksityistää. Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijat arvioivat, että liikunnan puute aiheuttaa viidenneksi eniten kaikista kuolemista . Kristiina Wuolio 35 Miksi emme panisi paremmaksi. Kodin, koulun ja urheiluseuran tilalle kasvattajina astuisivat sponsorit, media ja urheiluyleisö. Taru Lintunen 10 Judo on pehmeä tie, jolla spastisuudesta on hyötyä Oman voiman tunteminen, itsensä puolustaminen, omien liikkeiden vaikutuksen kokeminen ja kehon painon aistiminen ovat asioita, joita pyörätuolissa koetaan vähemmän kuin jaloilla liikkuessa. Erkki Vettenniemi 40 Miehinen, naisellinen, tieteellinen Pohdintaa sukupuolesta ja tieteestä Jaana Kari 49 Liikuntalääketiede Uudet haasteet Urho Kujala 15 Liikunnan puute on terveysriski Liikunnan puute on osoitettu yhä yleistyväksi elämän lyhentäjäksi. Marjo Rinne, Jukka Marttila 24 Enemmän rahaa, enemmän liikuntaa, enemmän hyvinvointia. Pertti Hemanus 36 Käry kävi muuttuiko mikään. Urheiluoikeus on eräs modernin täsmäoikeuden alue, toteaa professori Heikki Halila. TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Urheilun etiikkaa vai markkinoiden 7 Yksilökeskeinen toimintamalli saattaa johtaa urheilijan ja valmentajan määrittämään etiikkaansa rahoittajien, viihteen ja urheiluyleisön ehdoista käsin. Doping-kirjallisuus Ranskassa. Hannu Valtonen 51 IN MEMORIAM Aimo Juvonen LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 3. Kalervo llmanen 8 Eettisyyteen voi kasvattaa Tehtäväsuuntautunut ajattelutapa suojaa urheilijaa kiellettyjen keinojen käytöltä. Kaikki liikuntaan sijoitetut lisärahat eivät kasvata liikunnan määrää, vaan nostavat liikuntasuorituksen hintaa. Arja Liinamaa 12 Oikeuden rajoja etsimässä Voiko joukkue pantata pelaajan edustusoikeuden. likka Vuori 18 Liikkeelle keski-iässä: Starttikurssi tuuppaa empijää aktiiviksi Mahdollisuus liikkua ryhmässä, jossa yksilöllisistä tavoitteista muokataan omalta tuntuvaa liikuntaa yhdessä muiden kanssa voi edesauttaa liikunnan ottamista tavaksi. Vaikka tietäisimme, että Sotkamossa sijoitetaan miljoonia markkoja talvisinkin sulana pysyvään soutuputkeen, emme vielä tiedä sotkamolaisten liikkumisen muutoksista yhtään mitään. Kimmo Kouru 33 Huippu-urheilun kriitikko on yksinäisen tien kulkija
Hannu Itkonen on Beckiin viitaten todennut, että myös urheilu on astunut riskiyhteiskuntaan. rheilun eettisistä ongelmista käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Käydyllä keskustelulla on yksi yhteinen nimittäjä. Ihmisen oli täytettävä tehtävänsä yhteisössä mahdollisimman hyvin ja toteutettava toimissaan muun muassa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, rehellisyyden sekä kaiken elämän ja luonnon kunnioittamisen periaatteita. Vakuuttava tutkimukseen perustuva argumentointi siltä toistaiseksi puuttuu. Suomessa urheilun etiikka ja moraali rakentuivat pitkään suomalaisten yhteiseen arvopohjaan, joka puolestaan nojasi keskeisiltä osiltaan länsimaisiin kristillisiin ja tieteenfilosofisiin lähtökohtiin. Urheilun kansainväliset ja kansalliset organisaatiot ovat sittemmin joutuneet perustamaan toimintansa entistä enemmän normien ja sääntöjen valvontaan. Leimaavatko huippu-urheilua nykyisin sellaiset riskiyhteiskunnalle tyypilliset käyttäytymismallit, kuten piittaamattomuus ympäristöstä, väkivalta, dopingin laajamittainen käyttö ja kaupallisuuden hallitsevuus. Keskustelu kaipaa uusia avauksia. Olympismi jäi nopeasti kuitenkin vain yleväksi ideaaliksi, koska sen kuten muunkin kilpaurheilun eettisiä periaatteita alettiin rikkoa. Yksilökeskeinen toimintamalli saattaa j valmentajan määrittämään etiikkaansa rahoittajien, viihteen j ehdoista käsin. Voidaan perustellusti kysyä, mihin urheilua ja ennen muuta huippu-urheilua aikaisemmin ohjannut ja pitkään vakaana säilynyt eettinen koodista on kadonnut. Hänen mukaansa urheilun, median ja markkinoiden yhteen kietoutuminen johtaa huippu-urheilussa suunnattomiin taloudellisiin voittoihin ja palkkioihin, mikä puolestaan johtaa vääjäämättä riskinoton maksimointiin. Nykyistä muutosvaihetta leimaavat hallitsemattomat ympäristöuhat, teknologian kehityksen nopea vauhti ja sen tuomat riskit sekä ihmisen omien toimien arvaamattomuus (Beck 1990). Urheilun hyvä kertomus mitä tilalle. Urheilussa nämä periaatteet voitiin tiivistää käsitteellä "urheilun hyvä kertomus". Kaikille mainituille lähtökohdille oli yhteistä, että ne korostivat urheilun merkitystä nuorison kasvatuskeinona ja nostivat ohjenuorakseen tunnuksen "terve sielu terveessä ruumiissa" (Ripatti 2001 ja Vuolle 2001). Tällä hän tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on muuttunut nyt meneillään olevassa jälkiteollisessa vaiheessa arvaamattomaksi ja ihmiselle vaaralliseksi. Muutoksen suuntaa on vaikea ennustaa. Hyvän kertomuksen keskeisinä rakennuspuina ovat olleet valistuksen ajan kasvatusopilliset näkemykset, modernin urheilun käynnistymiseen vahvasti vaikuttaneen Pierre de Coubertinin olympismin ideaali ja urheilun kytkeytyminen yleiseen suomalaiskansalliseen liikkeeseen 1900-luvun alussa. Tämän seurauksena urheilua jouduttiin ohjaaman erilaisilla säännöillä ja normeilla. Etenkin doping on eri liikuntajärjestöjen seminaarien ja median suosikkiaihe. Sosiologi Ulrich Beck on luonnehtinut nykyistä länsimaista yhteiskuntaa "riskiyhteiskunnan" käsitteellä. Urheilun hyvällä kertomuksella ymmärretään kaikkia niitä positiivisia ja tavoittelemisen arvoisia asioita, joita urheiluun katsotaan liittyvän. Länsimaisessa huippu-urheilussa parhaillaan käynnissä oleva eettinen ja moraalinen murros on riskiyhteiskunnassa ennakoimaton ja yllätyksellinen. Kasvatus ja henkinen kasvu jäivät pian vain juhlapuheiden kuorrutukseksi. m :IJ < i= s: )> z m z. Miten urheilun kaupallistuminen ja viihteellistyminen vaikutta eettiseen koodistoon. Se enimmältä osaltaan keskustelijoiden mielipiteisiin ja omaan arvomaailmaan. Pauli Vuolleen mukaan tästä seuraa, että "yhä 4 LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 --1 m :::0:: .... Huippu-urheilun etiikka alkoi varsin nopeasti painottua normatiiviseen suuntaan. Aina on olemassa niitä, jotka ovat valmiita käyttämään epärehellisiä keinoja ja ottamaan riskin voiton saavuttaakseen (Itkonen 1999). Tällä hetkellä urheilun järjestelmää yritetäänkin pitää hallinnassa vahvalla ulkoisella kontrollilla. Kodin, koulun ja urheiluseuran tilalle kasvattaj astuisivat sponsorit, media ja urheiluyleisö. Urheilu on erottamaton osa yhteiskuntaa. Siksi urheilun kulloinenkin muutosvaihe tulee ymmärrettäväksi vain yhteiskunnallisessa yhteydessään
Menestymisen tavoittelu oli niin voimallista, että se johti jo tuolloin urheilun "kilpavarusteluun" ja "totalisaatioon". Voidaan kysyä, onko urheilun saamalla vahvalla nationalistisella korostuksella vaikutusta urheilun sisäiseen etiikkaan ja moraaliin. Parhaillaan elämme aikaa, jossa käsitys yhteiskunnan ohjaavasta tehtävästä on myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa murtumassa ja se on pitkälti korvautumassa markkinatalouden vaatimuksia vastaavalla yksilökeskeisellä ajattelutavalla. Esimerkki tästä saatiin mm. Jo antiikin Kreikan olympialaisissa mittelivät urheilijoiden rinnalla paremmuudesta myös silloiset kaupunkivaltiot. Saksalaisissa tutkimuksissa on tarkasteltu edesmenneen DDR:n urheilua muun muassa valtiovallan harjoittaman politiikan yhtenä keinona. Myös naiset ovat löytäneet urheiluviihteen äärelle. Tuolloinen "urheilu" voidaan tulkita myös viihteeksi. Urheilua on käytetty kansallistunteen vahvistajana koko modernin kilpaurheilun ajan, eikä vähiten Suomessa, jossa nationalismi liittyy edelleen vahvasti huippu-urheiluun. Urheilu kasvattaa ja kasvaa. Urheilun eettisellä ideaalilla on koko ajan ollut myös kääntöpuolensa. Tavoitteena oli myös maanpuolustuksellisten valmiuksien lisääminen urheilun avulla. Urheilu ja liikunta ovat säilyttäneet asemansa yleisesti hyväksyttyinä kasvatuksen välineinä, vaikka kasvatustavoitteet ovat vaihdelleet eri aikoina. Tarkastelen lyhyesti kilpaja huippu-urheilua seuraavista kolmesta näkökulmasta: 1) urheilu vallankäytön välineenä, 2) urheilu sekä yksilön että yhteisön kasvatuskeinona ja 3) urheilu viihteenä. Siinä ohessa hän tuottaa menestystä janoavalle kansalle yhteisöllisiä elämyksiä, jotka pitävät hengissä hiipuvaa urheilun hyvää kertomusta ja kansallista identiteettiä kansainvälistyvässä maailmassa. Samalla pohdin, minkälaisia haasteita sanotut näkökulmat nostavat urheiluetiikan tutkimukselle. Tällöin kannattanee kysyä miksi. Urheilun eettisten lähtökohtien ja käytännön välillä piileekin sisäinen ristiriita. Se on nyt korvautumassa uudella urheilun sankaruudella, jossa yksilö nousee keskiöön. Tämä on ollut helppo ymmärtää toisin kuin mitä Coubertin oli ajatellut. 6 LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 Yhtenä hallitsemisen keinona alettiin kansalle tarjota "leipää ja sirkushuveja". Sitä eivät aseta päämääräkseen vain yksittäiset urheilijat ja heidän valmentajansa, vaan urheilujohto ja valtiovalta katsovat kansainvälisen kilpailumenestyksen liikuntapolitiikan olennaiseksi osaksi. Valta käyttää urheilua ja urheilu valtaa Valtaeliitit ovat kautta historian nähneet urheilun merkityksen vallankäytön välineenä. Maksimaalista kilpailua eettisesti. Hänelle tunnus merkitsi ihmisen kaikinpuolista kasvua ja kilvoittelua lähinnä itsensä kanssa. Urheilu on kiinteästi sidoksissa koko länsimaisen yhteisön perusarvojen muutokseen. Tutkittua tietoa ja selkeää näyttöä tästä ei Suomen osalta ole. Se on maksimaalinen tai päättymättömän kilpailu, joka pelkistyy olympialiikkeen vaalilauseessa: "Nopeammin korkeammalle voimakkaammin". Myös poliittinen ja taloudellinen valtaeliitti pyrkivät hyödyntämään urheilua. Poliittiselle eliitille huippu-urheilun suurtapahtumat tarjoavat poikkeuksellisen mittavan näyttämön omaan esiintuloon ja oman politiikkansa vahvistamiseen. Ennen toista maailmansotaa 1920ja 1930-luvuilla suomalaisnuoria kasvatettiin urheilua hyödyntäen raittiuteen, reippauteen ja rehtiyteen. Tietenkään nykytilannetta ei voi eikä saa verrata suoraan muinaiseen Roomaan. Urheilun hyvä kertomus on ollut vahvasti suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteisöön sidottu. Uimarannat tyhjentyvät helteisinä kesäviikonloppuina iltapäivisin formulakisojen ajaksi.Suuri suomalaisten joukko valitsee mieluummin television kuin heleän kesäisen päivän ja luonnon. Urheilun ja nationalismin välisten yhteyksien tutkiminen onkin yksi niistä suunnista, joihin eettisissä pohdinnoissa kannattaisi edetä. Silti on todettava, että tämän päivän huippu-urheilu on kulkemassa entistä enemmän viihteen suuntaan. massiivisimmilla kontrollija valvontasysteemeillä yritetään hallita tilanne, joka todellisuudessa ei ole hallittavissa valitulla strategialla" (Vuolle 2001) . Siinä esitetyt periaatteet saavat varmasti kaikkien urheilun parissa työskentelevien ohjaajien ja valmentajien hyväksynnän. Huippu-urheilijasta on tullut kansainvälinen viihdetaiteilija, joka hankkii itselleen menestystä, rahaa ja vaikutusvaltaa. Urheilun ylevät kasvatustavoitteet ovat maanpuolustusnäkökulmaa lukuunottamatta kutakuinkin säilyneet. talviolympialaisten avajaisseremonioissa, joissa terrorismia vastaan käytävä sota nostettiin esiin ja joissa oli vahva yhdysvaltalaisen nationalismin korostus. Eli urheilun sisäiselle "hyvälle kertomukselle" ei anneta juurikaan merkitystä, vaan urheilun etiikan ja moraalin katsotaan määräytyvän pääsääntöisesti urheilun ulkopuolelta eli poliittisesta ideologiasta käsin (Teichler ja Reinartz 1999). Ongelma ei ole niinkään kasvatustavoitteissa, vaan urheiluvalmennuksen ja nuorisourheilun käytännöissä. Helleenien kulttuuria seuranneessa Rooman imperiumissa urheilu tarjosi valtaeliitille uuden näköalan. Nämä käsitteet on Kalevi Heinilä tehnyt sittemmin tunnetuiksi tarkastellessaan nykyisen huippu-urheilun muutossuuntia (Heinilä 1982ja 2001). Urheiluviihteen voima on tavattoman suuri. Maksimaalinen kilpailu on johtanut siihen, että vastustajan voittamisesta on tullut urheiluliikkeen ja kansallisvaltioiden halutuin tavoite, joka tulee vahvasti esiin jatkuvana mitalien ja voiton tavoitteluna. Viimeksi Nuori Suomi organisaatio on yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa määritellyt lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset julkaisemaansa "Unelma hyvästä urheilusta" -vihkoseen (Unelma hyvästä urheilusta 2001). Hyvistä ja oikeista tavoitteista huolimatta lasten ja nuorten urheiluharrastus saattaa luiskahtaa eettisesti. Suomessa urheilu on perinteisesti nähty kasvatuskeinona. Suurimmalle osalle urheiluliikettä siitä tuli kuitenkin ponnin maksimaaliseen kilpailuun ja entisten ennätysten murskaamiseen. Tällöin maan urheilun eettisiä ongelmia on selitetty valtion tavoitteista käsin, ei niinkään urheilun sisäisinä ongelmina. Tämä on vaikuttanut myös eettisiin katsomuksiin
Onko huippu-urheilulla kansalaisten mielestä edelleen sellainen myönteinen kasvatuksellinen ja poliittinen vaikutus, että yhteiskunnan on syytä osallistua esimerkiksi dopingvalvonnan jatkuvasti paisuviin kustannuksiin. Opetusministeriön ja järjestöjen toimesta on jo tuotettu koko joukko hallintoa palvelevaa tutkimusta, joissa on selvitetty liikunnan ympäristövaikutuksia, tasa-arvokysymyksiä, kansalaistoimintaa ja suvaitsevaisuutta. Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset (2001 ). Pikajuoksija Ville Vakkurin tapaus lienee kuitenkin lajissaan räikein. Aivan äskettäin yksi lupaukseksi jäänyt naishiihtäjä tilitti epämieluisia urheilukokemuksiaan valtakunnan päälehdessä (Helsingin Sanomat 17.2.2002). Esitelmä Urheilun etiikka ja doping -symposiumissa Jyväskylässä 12.12.2001. Teoksessa, Roiko-Jokela, Heikki ja Sironen, Esa (toim.). Suurin ongelma on kaksinaismoraalisen tilanteen ylläpito. Onko tutkimuksen keinoin mahdollista löytää sellaisia uusia yhteisöllisen toiminnan muotoja, joiden kautta välittyisivät myös huippu-urheiluun oikeaksi katsotut eettiset kasvatusja toimintaperiaatteet. University of Jyväskylä. Luonnollisesti tällöin on otettava huomioon myös kansainväliset sopimukset ja niiden velvoitteet. Urheilun kasvatusjärjestelmään näyttäisi rakentuvan toimintatapoja, joissa menestys ja voitto tulevat ensisijaisiksi jo lapsija nuoruusiällä. Paljon muutakin tutkimustarvetta urheilun eettisellä alueella on. Jyväskylän yliopisto. Teichler, Hans Joachim & Reinartz Klaus (1999): Das Leistungssportsystem der DDR in den 80er Jahren und im Prozess der Wende. Allardtin mukaan urheiluseurat ovat Suomessa tarjonneet sen kiinnittymispinnan, josta urheilun oikeaksi katsotut eettiset ja moraaliset kasvatusperiaatteet ovat kummunneet ja josta käsin niitä on pystytty ylläpitämään aina näihin päiviin (Allardt 2001). Samalla pitäisi kartoittaa, onko suomalaisurheilussa väkivaltaa suosivia alakulttuureja. Heinilä, Kalevi (2001): Terve sielu terveessä ruumissa. LIIKUNTA& TIEDE2/2002 7. Liikuntatieteellisen seuran impulssi XVll.fs Ripatti, Kimmo (2001 ): Klassikko kirjojen kansissa. Unelma hyvästä urheilusta. Pohtiessaan nykyurheilun eettisiä ongelmia, akateemikko Erik Allardt nostaa esille tutkimuksen kannalta mielenkiintoisen ajatuksen. Organisoitu vastuuttomuus . Heinilä, Kalevi (1982): The totalization process in international sport. Markkinatalouden pelisäännöt Urheilusta on tullut kansainvälisen viihdeteollisuuden huomattava osa. Atena, Jyväskylä, 13-25. Kertomukset liiallisen harjoittelun ja kilpailemisen uuvuttamista nuorista eivät ole Suomessa kovinkaan harvinaisia. arveluttaville alueille. Uudet avaukset ja ongelmien ratkaisukeinot puuttuvat. Kun tutkimus puuttuu, joudumme tyytymään vanhan kertaamiseen. Yhden tutkimuskysymyksen voisi palauttaa aikaisempaan yhteisöllisyyden teemaan. Olen edellä pyrkinyt hahmottelemaan niitä keskeisiä urheilun etiikan ja moraalin kysymyksiä, jotka kaipaisivat poikkitieteellistä perustason tutkimusta. Tulisikin selvittää, millaisia kilpailumenestykseen tähtäävän lapsija nuorisourheilun käytännöt todella ovat. Vain tätä kautta ovat ymmärrettävissä ne huomattavan suuret rahasummat, joita liikkuu yksistään ammattilaisja olympiaurheilun piirissä. Tällöin kodin, koulun ja urheiluseuran vaikutus urheilijan kasvattajina heikkenisi ja niiden tilalle astuisivat sponsorit, media ja urheiluyleisö. Dopingvalvontaa vai tutkimusta. Nuori Suomi, Helsinki. Vuolle, Pauli (2001 ): Urheiluetiikan historiasta. Verlag Karl Hofmann, Schorndorf. Helsingin Sanomat 17.2.2002: "Naishiihtäjän testamentti" Itkonen, Hannu (1999): Kilpakenttien kapinalliset. Sen tilalle ovat astuneet yksilölliset valinnat ja ratkaisut. Urheilulla käydään megaluokan kauppaa, jossa kaikki on myytävissä ja ostettavissa. Eikä asiassa kannata jäädä vain kansalaiskyselyn varaan. KALERVO ILMANEN Urheiluetiikan yliassistentti Jyväskylän yliopisto LÄHTEET Allardt, Erik (2001 ): Urheilu kansakunnan rakentajana. Hän korostaa erityisesti sosiaalisen kiinnittymisen merkitystä. Department of Sociology and Planning for Physical Culture. Urheilutähtien satumaiset palkkiot ja kilpailujen järjestelyoikeuksista saatavat tuotot houkuttavat väärinkäytöksiin. Asetelma on tutkimukselle erityisen haasteellinen. Nykyajan yksilöllistyvässä ja niin sanotussa jälkimodernissa riskiyhteiskunnassa yhteisöllisyys on menettänyt merkitystään. Beck, Ulrich (1990): Riskiyhteiskunnan vastamyrkyt. Urheilun hyvä kertomus suomalaisessa urheiluromaanissa. Näin on käynyt yhtä hyvin yksittäisille urheilijoille kuin urheilun järjestelmällekin. Ensisijainen kysymys ei tässä ole se, kuka on syyllinen vaan se, miksi urheilun kasvatusjärjestelmä ylevistä periaatteistaan huolimatta sortuu itse heikkoon etiikkaan ja moraaliin. Ja jos on, niin miksi. Liikuntasosiologian pro gradu -tutkielma. Jättimäiset markkinat synnyttävät toiveita jättimäisistä taloudellisista voitoista. Kopijyvä oy, Jyväskylä. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten laajana ja minkälaisena väkivalta suomalaiskatsomoissa ja kilpakentillä esiintyy. Vastaavasti voidaan kysyä, tuleeko yhteiskunnassa järjestää urheilutapahtumia, jotka aiheuttavat esimerkiksi yleisön väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi suuria vaaratekijöitä ja kustannuksia. Voidaan näet olettaa, että vahva yksilökeskeinen toimintamalli saattaa johtaa urheilijan ja valmentajan määrittämään etiikkaansa rahoittajien, viihteen ja urheiluyleisön ehdoista käsin. Lapsija nuorisourheilussa kuulee puhuttavan usein liiallisesta harjoittelusta, kilpailusta ja lopettamisesta. Toward a theory of the totalization of competition in top-level sport. On myös syytä kartoittaa, missä määrin puheet ja mielipiteet eettisesti arveluttavasta nuorisourheilusta ovat paikkansa pitäviä, missä määrin eivät. Jos perusongelma todellakin löytyy yhteisöllisyyden siteiden ohenemisesta, eikö silloin tulisi tutkia, miten yhteisöllisyyttä voitaisiin vahvistaa. Siinä, missä urheilija saattaa sortua käyttämään kiellettyjä keinoja voiton saavuttamiseksi, siinä esimerkiksi KOK:n jäsenet saattavat olla alttiita lahjontaan tai yltiöpäiseen rahastukseen. Urheilun etiikka ja arki. Siellä, missä on paljon rahaa ja markkinatalouden pelisäännöt, on mitä todennäköisimmin myös markkinatalouden etiikka. Vielä on kuitenkin tutkimatta, miten urheilun kaupallistuminen ja viihteellistyminen vaikuttavat urheilun sisäiseen eettiseen koodistoon. Vastapaino, Jyväskylä. Olihan hän valmentajansa ohjauksessa aloittanut systemaattisen dopingin jo 17-vuotiaana. Toiseksi tulisi tutkia niitä syitä, jotka johtavat menestyksen ja voiton tavoitteluun myös arveluttavin keinoin. Hallintoa palvelisi myös sen selvittäminen, mitä suomalaiset tällä hetkellä huippu-urheilusta ja ylipäätään liikunnasta ajattelevat. Toisaalta eettisesti kestävät kasvatustavoitteet nostetaan esiin juhlapuheissa ja oman toiminnan oikeutuksen perusteluissa toisaalta ne ollaan valmiit hylkäämään voiton ja menestyksen tavoittelemiseksi. Markkinatalouden etiikka ja "urheilun hyvä kertomus" ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen. Research Reports n:o 23. Urheilun etiikkaa ja moraalia on syytä tutkia jo senkin vuoksi, että aiheesta käytävään keskusteluun saataisiin uusia ja tuoreita rakennuspuita
Pätevyydenkokemukset ovat tällöin paljon haavoittuvampia, koska pärjäämiseen vaikuttavat monet vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat asiat. Tutkimusten mukaan minäsuuntautuneet urheilijat käyttäytyvä tepäurheilijamaisesti ja huijaavat urheilussa useammin kuin tehtäväsuuntautuneet (Duda, Olson, & Templin, 1991), toimivat alhaisemmalla moraalinkehityksen tasolla ja hyväksyvät tarkoituksellisen vastustajan vahingoittamisen (Roberts, 2001). Minäsuuntautuneet myös uskovat, että dopingin käyttö johtaa menestykseen urheilussa (White & Zellner, 1996). Ee~tisyyteen voi kasvattaa Tehtäväsuuntautunut ajattelutapa suojaa urheilijaa kiellettyjen keinojen käytöltä Teksti: TARU LINTUNEN Systemaattista tutkimusta huijaamisen syistä ja mahdollisista ehkäisykeinoista on tehty vähän. Jos urheilija on sekä tehtäväettä minäsuuntautunut hänellä on käytössä joustava ja monipuolinen tapa määritellä pätevyyttään. Toisaalta, minäsuuntautuneisuus ei ole ongelma jos urheilija on sekä minäettä tehtäväsuuntautunut. Oli kyse suoritustaparantavien kiellettyjen lääkeaineiden käytöstä, dopingista tai muunlaisesta vilpistä, huijaamisesta on tullut valitettavan keskeinenosa nykypäivän urheilua.Kun menestymisestä tulee tärkeämpää kuin mikään muu, urheilija altistuu käyttämään kaikkia keinoja varmistaakseen menestyksen.Tavoittelemme kaikki pätevyyden kokemuksia. Huoli pärjäämisestä vertailussa altistaa minäsuuntautuneet urheilijat käyttämään kiellettyjä ja arveluttavia keinoja. Se ei ole persoonallisuuden piirre vaan opittu ajattelumalli, joka muodostuu lapsen kehi. Viimeaikaisten tutkimusten pohjalta tiedetään kuitenkin, että hmisen ajattelutapa suoritustilanteissa tavoiteorientaatio on yhteydessä huijaamiseen ja epäeettiseen toimintaan. "When winning is everything, you do anything to win" (John Nicholls) 8 LIIKUNTA& TIEDE2/2002 K iellettyjä ja arveluttavia keinoja käytetään urheilussa laajasti,kuulemme uusista tapauksista lähes päivittäin. Kyse on opitusta ajattelutavasta, johon ihminen on kasvanut ja kasvatettu. Tehtäväsuuntautuneet ihmiset kokevat onnistuneensa kun he oppivat uutta tai kehittyvät suorituksissa. Kyseessä on kaksi erillistä ominaisuutta, joita ihmisellä voi olla molempia eri määriä tai ei juuri lainakaan. Pätevyyden kokemuksia voi saada kahdella tavalla, tehtäväja minäsuuntautuneesti (Roberts,1992). Minäsuuntautuneet ihmiset vertaavat itseään muihin ja kokevat pätevyyttä kun pärjäävät suhteessa muihin. Minä suuntautuneiden pätevyydenkokemukset taas riippuvat siitä miten he pärjäävät vertailussa. Koska tehtäväsuuntautuneet ihmiset voivat käyttää itse asetettuja ja määriteltyjä kriteereitä määritellessään pätevyyttä, heille kehittyy pätevyydenkokemuksia todennäköisemmin kuin minäsuuntautuneille ihmisille. On hyvä muistaa, että ihminen voi olla sekä minäettä tehtäväsuuntautunut. Tällaisten urheilijoiden on todettu kunnioittavan sääntöjä ja vastustajaa erityisen hyvin (Lemyre, Roberts, & Ommundsen, 2001). Tällaisen ajattelutavan on todettu olevan melko pysyvä ominaisuus. Kukaan ei voi aina olla ensimmäinen. Tällaisia ovat esimerkiksi vastustajan taitotaso, tuomaritoiminta ja olosuhteet
Nyt se on usein minäsuuntautunut, joten olemme osaltamme kaikki myös vastuussa urheilussa esiintyvistä väärinkäytöksistä. 79-100.White, S A., & Zellner, S. Ne lisääntyvät myös kun yrittämistä arvostetaan ja urheilija ymmärtää, että yrittäminen on hänen itsensä päätettävissä oleva asia. (2001) Advances in Motivation in Sport and Exercise.Champaign, IL: Human Kinetics. Kun koululiikuntaa on järjestetty tehtäväsuuntautuneesti on myös oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuus lisääntynyt Oaakkola, 2002). Toimintatutkimuspsyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta jaarvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. EsitelmäSoveltavan liikuntapsykologian kongressissa (AAASP) Orlandossa3.-7 .10.2001. ValOn syytä huolestua aina, kun urheiluvalmennuksessa on mukana asioita, joita ei voi sanoa ääneen. C. (1996). (2002). Olson, L., & Templin, T. Rovio, E. R. The Sport Psychologist, 10 (1 ), 58-72. Joukkueellinen yksilöitä. Tärkeää on myös eriyttää tehtäviä taitotason mukaan ja asettaa henkilökohtaisia tavoitteita niin että kaikki oppivat ja edistyvät ja saavat pätevyydenkokemuksia. (1991 ). Olivatpa urheilijat itse minätai tehtäväsuuntautuneita tai näiden erilaisia yhdistelmiä valmentaja ja ohjaaja voivat vaikuttaa ur~ heilijoiden ajatuksiin ja toimintaan harjoituksiin luomansa motivaatioilmaston kautta (Treasure, 2001). Pienet lapset ovat luonnostaan tehtäväsuuntautuneita, koska he eivät ymmärrä sosiaalisen vertailun käsitettä. Liikuntapsykologianlaudaturtutkielma. Lemyre, P-N., Roberts, G. Tässä iässä nuori kykenee ajattelemaan minäsuuntautuneesti. Jyväskylän yliopisto. C. The relationship of taskand ego orientation tosportsmanship attitudes and the perceived legitimacy of injuriousacts. Minäsuuntautuneisuutta, vertailua ja kilpailua ei ole tarpeen eikä syytä poistaa urheilusta. Roberts (Ed.) Advancesin Motivation in Sport and Exercise. The relationship between goalorientation, beliefs about the causes of sport success and traitanxiety among high school, intercollegiate, and recreational sportparticipants. Enhancing young peoples motivation in youthsport: An achievement goal approach. mennus, jossa pyritään luomaan tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto toimii myös kilpaurheilijoilla (Nikander, 2001; Rovio, 2002). Champaign,IL: Human Kinetics. (2002). Research Ouarterlyfor Exercise and Sport, 62, 79-87. Champaign, IL: Human Kinetics,pp. (1992). (2001 ). Jyväskylän yliopisto. Changes in students' exercise motivation, goalorientation, and sportcompetence as a result of modifications in school physical educationteaching practices.Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Tehtäväsuuntautuneisuutta edistää esimerkiksi se, että urheilijat saavat osallistua päätöksentekoon, jolloin heidän autonomiankokemuksensa lisääntyvät. Me kaikki liikunnan ja urheilun parissa työskentelevät valmentajat, ohjaajat, huoltajat, opettajat, vanhemmat ja tutkijat olemme vastuussa urheilun motivaatioilmastosta. Noin kahdeksanvuotiaana ajattelun kehitys on saavuttanut vaiheen, jossa vertailu, esimerkiksi liikuntasuoritusten paremmuuden suhteen, on mahdollista. Lähteet Duda, J. (2001 ). C. Tehtäväsuuntautuneisuutta tulisi edistää valmentaja ja urheilijatasojen lisäksi koko urheilujärjestelmän tasolla esimerkiksi muokkaamalla kilpailujärjestelmiä ja urheilijoiden taloudellisen tukemisentapoja. Valmentaja voi järjestää oppimisympäristön sellaiseksi, että siinä korostuu minäsuuntautuneesti vertailu muihin tai tehtäväsuuntautuneesti oppimiseen ja suoritusten parantamiseen. Roberts, G. Motivation in Sport and Exercise. C., & Ommundsen, V. Liikuntapsykologianväitöskirja. Achievementgoals and moral functioning in sport: a quadrant analysis. Myös motivaatioilmasto voi olla tehtävätai minäsuuntautunut. Jaakkola, T. Roberts, G. LIKES Research Reports on Sport and health133: Jyväskylä. Treasure, D. Liikuntamotivaation kannalta saattaa olla vahingollista, jos nuori on hyvin huolissaan pärjäämisestä verrattuna muihin. L. Liikuntamotivaation kannalta tämä on myönteistä, koska lapset keskittyvät yrittämään ja harjoittelemaan ja uskovat että voivat oppia kaiken haluamansa, jos vain harjoittelevat tarpeeksi. Tehtäväsuuntautuneisuuden lisäämisellä on kuitenkin niin suuria myönteisiä vaikutuksia sekä sääntöjen noudattamiseen että myös harjoittelumotivaatioon ja viihtyvyyteen urheilussa että sitä on syytä edistää. (2001 ). tyksen aikana kotona, urheiluharjoituksissa ja koulussa. Jyväskylän yliopisto. Lapset eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ymmärrä, että lopputulokseen vaikuttavat yrittämisen lisäksi kyvyt ja kapasiteetti. Nikander, A. Vasta 12-13-vuotiaat ymmärtävät aikuisten lailla, että lopputulokseen vaikuttaa yrittämisen lisäksi monia muita tekijöitä. LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 9. LI KES -Research Reports on Sportand health 131: Jyväskylä. Liikuntapsykologian väitöskirja.Jyväskylän yliopisto. ln: G.C. Tehtäväsuuntautuneen oppimisenmotivaatioilmaston edistäminen tapaustutkimus 14-vuotiaidenjuniorijalkapalloilijoiden valmennuksessa. TARU LINTUNEN Liikuntapsykologian professori Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkeli perustuu Urheilun etiikka ja doping -symposiumissa,Jyväskylässä 12.12.2001 pidettyyn esitelmään. Yhteistoiminnalliset työtavat ovat myös merkityksellisiä
Oman pojan, Antin, vammautuminen liikenneonnettomuudessa sai hänet miettimään, millainen harrastus judo voisi olla liikuntavammaisille nuorille. Judo on pehmeä tie, jossa hyökkäykseen ei vastata hyökkäyksellä vaan hämäyksellä. Toistaopitaan kunnioittamaan miettimällä, mitä toiselle ylipäänsä voi tehdä. Hyvä lihaskunto edistää jaksamista, venyttely ehkäisee kipuja ja kaatumisen oppiminen tapaturmia. Liikuntavammaisten judoryhmä on kokoontunut Mirja Hirvensalon johdolla Jyväskylän monitoimitalon alakerrassa jo kymmenen vuoden ajan. Osa judon liikeradoista toimii spastisuutta vastaan. Oman voiman tunteminen, itsensä puolustaminen, omien liikkeiden vaikutuksen kokeminen ja kehon painon aistiminen ovat asioita, joita pyörätuolissa koetaan vähemmän kuin jaloilla liikkuessa. Pienten poikien judoporukasta on kasvanut vastuullisia miehiä, jotka tuntevat tatamillakin oman voimansa ja omat rajansa. Teksti: ARJA LIINAMAA, Kuvat: TOMMI ANTTONEN Kumpi on k _ _umpi. Tyttöjen olisi hyvä oppia tuntemaan, että myös he voivat vaikuttaa toisiin ajoituksella ja tekniikalla. Judoryhmässä ei pureta aggressioita vaan opitaan niiden hallintaa. Me otamme spastisuudesta kaiken irti, naurahtaa Mirja Hirvensalo. oonan äiti, Maarit Venäläinen oli alkuun kauhuissaan kun poikaa riepoteltiin. JUDO ON PEHMEA TIE, JOLLA SPASTISUUDESTA ON HYOTYA Joona Venäläinen (10), nappaa kädellään judo-opettaja Mirja Hirvensalon lähestyvästä potkusta kiinni ja ohjaa jalan ohi. Myös keskilinjan ylityksiä, jotka liikuntavamma usein vaikeuttaa, harjoitetaan paljon. Itseen kohdistuvaa uhkaa ei liioitella, mutta sen mahdollisuus otetaan huomioon. Tai siltä se ainakin näytti.Mutta Joona oli heti niin innoissaan, kun jumppari koululla kertoi tästä ryhmästä. Tämä harrastus sopii hyvin myös sellaisille tytöille, joiden olisi hyvä reipastua ja lakata olemasta liian kilttejä , Mirja Hirvensalo sanoo. Fysioterapiassa pyritään rentouttamaan, judossa jäykästä puristusvoimasta on hyötyä. Pyörätuolissa istuvaa takaapäin kaulasta kiinni tarttuva tuntematon saisi mojovan yllätyksen, kun hänet lennätetään istujan pään yli maahan kuin jauhosäkki. Hänen mukaansa judo perustuu yllätykseen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksella työskentelevä Mirja Hirvensalo on pyytänyt opiskelijoita toimimaan avustajina. Toista ei heitellä miten sattuu, vaan häntä kannatellaan silloinkin kun hänet heitetään. Fysioterapiaa kuin varkain Jokainen judotreeni aloitetaan lihasjumpalla, jolla kasvatetaan lihasvoimaa. Sidontojen, heittojen, kaatumisten, kuristusten ja käsilukkojen aikana kehoa harjoitetaan hyvin monipuolisesti ja joskus myös fysioterapian sääntöjen vastaisesti. Hyvä, juuri noin. Huis hyökkääjä keikahtaa sopivasta tönäisystä, kompastuu omaan voimaansa ja massaansa. Sitä varten on sovittu, mikä on luovuttamisen merkki ja silloin lopetetaan, Markus Soininen sanoo. Tästä syntyi judoryhmä, johon kuuluivat Antti, Markus ja Marko. Tässä lajissa ei selvitä aivan ilman kipua. Erityisesti keskikehoon kohdistuvat harjoitukset erilaisine kiertoineen helpottavat kehonhallintaa. Fysiikkaahan tämä on, Markus toteaa. Jopa kävelyvalmiukset paranevat lantioon ja rankaan kohdistuvien vaikutusten avulla. Hän ei jäisi koskaan pois, Maarit Venäläinen kertoo. Otat käyttöön hyökkäävän jalan voiman ja ohjaat sen liikkeen suuntaisesti pois, Mirja Hirvensalo sanoo. Hämäävää aggressiota Kisaileminen ja mitteleminen kuuluu ihmisyyteen, Mirja Hirvensalo määrittelee. Mirja Hirvensalo on itse harrastanut judoa 14-vuotiaasta lähtien, menestynyt lajissa itse, siirtynyt valmentajaksi ja sitten ohjaajaksi. Sillä onko sillä niin väliä, jos joskus vähän sattuu. Luontainen kilpaileminen, taistelukin, on syvällä meissä. Lihasvoimaltaan heikompi pärjää tarkkailemalla sitä hetkeä, jolloin vastustajan painopiste on kehon toisella puolella. Sääntöjä tarvitaan,jotta ketään ei lou10 LIIKUNTA& TIEDE2/2002 kattaisi.Markus Soininen (18) kertoo, että toisen puolesta ei voi ottelun aikana alkaa ajattelemaan. Nyt nämä pojat ovat kasvaneet aikuisiksi, ja ryhmään on tullut uusi ryhmä pieniä poikia, Mirja Hirvensalo kertoo. Vartalonkierrot ja lantion nostot vähentävät jäykkyyttä ja kiertoliike lisää myös rangan liikkuvuutta. Erityisliikunnan opiskelijat saavat opintoihinsa sisältöä elävistä tilanteista.. Joonalle, kuten ryhmän muillekin judoharrastajille Reimond Malbergille, Markus Soiniselle ja Marko Ojalalle keholliset kokemukset ovat erityisen tärkeitä. Samalla kasvatetaan fysiikan ymmärryksen lisäksi myös henkistä sietokykyä
Niin, vaikka välillähän sää et halunnut mitään tehdäkäään. Vastikään merkonomiksi valmistunut, ajokortin saanut nuori mies pystyy liikkumaan hyvin pyörätuolinsa ja uuden autonsa avulla. Olisin halunnut tehdä sidontoja ja lukkoja, mutta piti vaan harjoitella sitä lihaskuntoa, Markus muistaa. LIIKUNTA & TIEDE 212002 11. Hänen mukaansa oleellista on harrastuksen tarjoama sosiaalinen tapahtuma. Lihaskunnosta on nyt hyötyä. No, mulla oli silloin vuosia sitten sellainen kausi. Makasit vaan matolla tai et tullut ollenkaan, Mirja Hirvensalo muistaa. Sosiaalisuus tärkeintä Markus Soinisen mukaan judoryhmän tärkein asia ei ole judo, eikä terapia, eikä opiskelijoiden oppiminen. Mieli palaa työelämään, siipiä ja omaa voimaa kokeilemaan
Yhteistyötä on suunniteltu myös Jyväskylän yliopiston suuntaan. Ei siis epäilystä, ettei urheiluoikeuden oppituoli olisi syntynyt yhteiskunnallisesta tilauksesta. Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä käynnistyi sekä urheiluoikeuden syvventävien opintojen projekti että Opetusministeriön urheiluoikeuden tutkielmien julkaisusarja. "Jos Lahden MM-hiihtojen vuoden takaiset doping-tapaukset olisivat sattuneet vaikka 12 vuotta sitten, urheilijat olisivat kestäneet ja kärsineet kohtalonsa. Urheiluoikeuden kehittämishanketta resursoidaan liikuntatieteen tutkimusvaroista viideksi vuodeksi siten, että saadaan varat virkaa varten", Halila kertaa. Nyt asianajajat vedettiin mukaan alle vuorokaudessa", Helsingin yliopiston ensimmäinen urheiluoikeuden professori Heikki Halila toteaa. Urheiluun liittyvä verotus, sopimustilanteet, urheilun kurinpito, urheiluseurojen yhtiöityminen, valtionavustukset ja liikuntalain tulkinnat kuuluvat nekin urheilu oikeuden alaan. siantuntija ei toivo urheilun läpioikeudellistumista, vaikka se hänen ammattikuntansa asemaa varmasti edistäisikin. "Urheiluoikeus on moderni täsmäoikeuden alue, jossa haetaan oikeuden rajoja. "Urheilun ammattilaistuminen ja kaupallistuminen muodostavat selkeän alueen, kuten myös urheilijan työsuhteeseen liittyvät sosiaaliturva, työaika ja palkansaajan asema", hän luettelee. Halilan mukaan urheiluoikeudessa tutkitaan urheiluun liittyviä kysymyksiä perinteisten oikeusalojen piirissä. Viran sijoittuminen yksityisoikeuden laitokselle kertoo kuitenkin painopisteestä. "On hyvä, että urheilija voi saada oikeutta, mutta se myös byrokratisoi urheilua ja maksaa paljon", hän sanoo. "Urheilun kansanliike kaipaa tietoa, ja toiminnassa onkin pyritty avoimuuteen ja palveluhenkisyyteen." Viisivuotisen oppituolin tausta on opetusministeriön urheiluoikeuden kehittämishankkeessa, joka alkoi 1997. Yhdistysjuristi urheilukentällä Oikeuden rajoja etsimässä TEKSTI: KRISTIINA WUOLIO Urheilun ammattimaistuminen ja kaupallistuminen tietävät töitä juristeille. Yllättävän pal. Sen johtoryhmässä olivat mukana Helsingin yliopisto, SLU ja Urheiluoikeuden yhdistys, jonka puheenjohtaja Heikki Halila on ollut vuodesta 1996. Tässä moninaisuudessa piilee urheiluoikeuden viehätys muidenkin kuin itse urheilusta kiinnostuneiden silmissä. Uusista ideoista urheilun tekijänoikeus esimerkiksi ei ole niin kaukaa haettua kuin ensin saattaa tuntua. Niin raskasta sopimuskarusellia tuskin kukaan jaksaisi pyörittää kuin kehityksen päässä näyttää häämöttävän. Myös SLU tuki viran perustamista ja selvitysmies Risto Nieminen esitti sitä raportissaan. Urheilun oikeudellisia rajapintoja tutkitaan osana modernia oikeutta. Kilpailuoikeus nousi esiin esimerkiksi siirto-oikeuksista syntyneen Bosman-kiistan yhteydessä, petoksille altis pelitoiminta puolestaan viittaa rikosoikeuden alaan. Oppiaineella on ilmeinen palvelutehtävä ulospäin. "Ministeriö kuitenkin katsoi, ettei Veikkaus voi olla itse käyttämässä näitä varoja. Vapaasti valittava erikoistumisalue on osoittautunut suosituksi. Sitä voisi sellaisena verrata ehkä lääkintöoikeuteen, jossa ei ole niin selvää, mikä on oikeudellista ja mikä medisiinaa", Halila toteaa. Määräaikaista professuuria rahoitetaan liikuntatieteen tutkimusvaroista. Toisaalta nyt oikeuslaitoksen arkea ovat tapaukset, joita muutamia vuosia sitten ei katsottu oikein sinne kuuluvankaan. Graduryhmässä on nyt 15 opiskelijaa, ja väitöskirjojakin on tekeillä. Urheiluoikeuden aluetta on käytännössä vaikea rajata. "Siitäkin keskustellaan, voisiko vaikka brasilialaiseen jalkapallon 4-2-4-järjestelmään hakea patenttioikeuden", Halila heittää. Essi Kinnunen tekee väitöskirjaa kaukaloväkivallasta rikosoikeudelliselta kannalta ja Mika Palmgren urheilijan sosiaaliturvasta. "Moni opiskelija hakeutuu tehtäviin, joissa ei päätoimisesti olla tekemisissä urheilun kanssa. Kaukaloväkivallasta urheilijan sosiaaliturvaan Helsingin yliopistoon sijoitetun viran tavoitteena on viime syksystä lähtien antaa urheiluoikeuden opetusta valinnaisena oppiaineena valtakunnallisesti myös Turun ja Rovaniemen yliopistoissa. Viran valmisteluvaiheissa Veikkauksen sopupeliskandaalin jälkeen esillä oli 12 LIIKUNTA& TIEDE2/2002 myös vaihtoehto, että Veikkauksen palautusvaroja käytettäisiin urheiluoikeuden lahjoitusprofessuuriin
Myös kilpailukieltoja on suhteellisen usein esillä. Tarvitaan entistä parempia toimintaja kilpailusääntöjä ja oikeudellisesti kestävämpiä sopimuksia. "Minulla on kuitenkin vahva penkkiurheilutausta, hyvää kansallista tasoa", hän luokittelee Rooman olympialaisista alkaneen harrastuksensa. Ne ehkäisevät monia ongelmia ennalta. Parhaillaankin hän pohtii SLU:n työryhmän puheenjohtajana valmentajan oikeudellista asemaa, mistä aiheesta hän tekee myös tutkimusta. Ruotsissa on jo paljon yksinomaan urheiluun erikoistuneita juristeja. LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 13. Halilalla ei itsellään ole urheilijataustaa, eikä hän ole kuulunut mihinkään urheiluseuraan. " Urheilua tuntevista lakiasiantuntijoista koottuun urheilun oikeusturvalautakuntaan Halila kutsuttiin 1991. "Lautakunnan tehtäväalue on hyvin rajattu, esimerkiksi kiistanalaisia arvokisavalintoja tutkitaan vain lajiliiton sääntöjen puitteissa. Hänen mielestään ei voida olettaa, että lautakunta merkitsisi urheilijoille jotenkin suotuisampia ratkaisuja kuin oikeus muuten tuottaisi. Halilan kynästä ehti jo syksyllä lähteä esimerkiksi artikkeli Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin oikeudellisista ulottuvuuksista Suomen asianajajaliiton Defensor Legis -julkaisuun. "Kurinpidon perusteista tulisi säätää lailla. Samaan tapaan vaikuttaa urheilun oikeusturvalautakuntaKUVA: VEIKKO SOMERPURO kin pelisääntöjä osoittaessaan. Heikki Halilan mukaan urheiluoikeuden ensimmäinen tehtävä on kuitenkin kehittää menetelmiä, joilla asiat saadaan paremmin järjestettyä. Halila itse suuntautui urheilun oikeudellisiin kysymyksiin vanhan tutkimusalansa yhdistysoikeuden kautta, ensin asiantuntijana ja pian luottamustehtävissä. jonon urheilutaustaisia ihmisiä,jotka saavat täällä modernista oikeudesta kiinnostavaa oppia, jota voi käyttää muissa yhteyksissä", Halila toteaa. "Omassa tutkimuksessani olen pyrkinyt tarttumaan ajankohtaisiin tilanteisiin", hän sanoo. aihealueesta kiinnostuneet perustivat urheiluoikeuden yhdistyksen. Lapsiurheilukin menee kovin organisoiduksi, ja siinä saadaan todellista liikuntaakin turhan vähän." Siinä vaiheessa kun Halilan Heikki vielä pinkaisi takapihalle, urheilu toi iloa ja sosiaalisuutta, kun joukkueet jaettiin vapaamuotoisesti. "Eniten olen seurannut perinteisiä suomalaislajeja." Fair Play ei enää riitä Urheiluoikeuden professori pitää nykyurheilua liian viihteellisenä. Entistä parempia sääntöjä ja sopimuksia Heikki Halila ajoittaa urheiluoikeuden nousun 90-luvun alkuun, jolloin mm. "Takapihaurheilussa ilo on vielä tallella, mutta sekin näivettyy. Silti hän arvioi, että ymmärtääkseen urheiluoikeutta on syytä tuntea myös urheilua. "Urheilussa pitää tarjota hyviä kilpailuja, ja vieroksun tilannetta, jossa jäähalliin tuodaan oheisohjelmaa, musiikkia ja ammattipelaajia, joilta puuttuu urheilemisen ilo" , Halila sanoo. Kun lautakunta on SLU:n asettama, voi tietysti kysyä, onko sen kokoonpano riittävän monipuolinen", Halila pohtii
"Nyt ei enää takapihoilla päästä pelaamaan, ja epäonnistumisen häpeä vaikeuttaa joidenkin urheilemista. Urheiluoikeuden juridiikka kiinnostaa. Siksi on tärkeää käydä tätä eettistä keskustelua, jota esimerkiksi SLU:ssa käydään, ja joka sitten käännetään myös oikeudelliselle kielelle." Uudet pulmat odottavat jo oikeusoppineita: Saako joku omistaa useita liigassa pelaavia joukkueita. "Urheilun sisäiset säännöt eivät enää riitä. "Esimerkiksi sopupeliongelmassa kyse on eettisesti tuomittavasta menettelystä, mutta ei välttämättä rikosoikeudellisesti tuomittavista toimista. Eettistä keskustelua juridiikan kielelle Haastattelua edeltävänä päivänä Suomi on saanut Salt Lake Cityn olympialaisissa kaksoisvoiton yhdistetyssä, mutta suomalainen media ei ole ratkennut riemusta, vaan saavutus on kuitattu melkeinpä maininnalla. Toiminnan, esimerkiksi sisäpiiritiedon käytön, pitää olla sopimuksin tai rikoslailla kiellettyä, jotta siitä voi oikeudellisesti seurata jotain. Onko urheilusta nyt tullut paikka, jossa opitaan, miten sääntöjä voi rikkoa tai kiertää. Siinä oikeustutkija joutuu selvittämään sallitun ja kielletyn rajaa. Urheilujärjestöjen autonomia ja fair play eivät ratkaise ongelmia, mutta urheiluoikeudessa urheilun sisäistä sääntelyjärjestelmääkään ei tule väheksyä", hän katsoo. Aineksia on sekä myönteiseen että kielteiseen tilannearvioon. Voisiko joukkue vaikka pantata pelaajan edustusoikeuden?" Sitä mukaa kun juristit kehittävät entistä toimivampia sääntöjä ja käytäntöjä, syntyy toisaalla jo uusia ongelmia. Vanhemmatkin puhuvat nyt mieluummin lastensa urheiluharrastuksista kuin koulumenestyksestä." Halila epäilee, että takapihan riemujen mukana saattaa mennä sosiaalisen elämän perusteita enemmänkin. "Kyllähän urheilussa edelleen opitaan toimimaan joukon osana yhteisen päämäärän hyväksi. Kaikkien tapausten varalle on mahdotonta laatia ennalta sääntöjä ja ohjeita. "Mieluummin elän puhtaan urheilun muistoissa kuin geeniteknologian aikakauden saavutuksissa" , Halila tunnustaa. "WADAhan on siihen suuntaan vakava yritys, johon kansallisvaltiot ja kansalliset lajiliitot ovat sitoutuneet", Halila väläyttää varovaista optimismia.. Epäilystä on tullut erottamaton osa huippu-urheilua. Tilanteet ovat usein häkellyttäviä, kuten esimerkiksi siirtokorvausjärjestelmä. Perinteisesti on ollut tärkeää voittaa pöyhkeilemättä ja hävitä murtumatta", hän muistuttaa. "Lakimiehen kannalta urheiluoikeuden juridiikka kuitenkin kiehtoo mieliä ja kiinnostaa monia ihmisiä. Kurinalaisten sääntöjen noudattaminen on ollut eettisesti kasvattavaa. Halila korostaa, että eettisten normien täytyy olla olemassa jossain ja niihin toimijoiden täytyy sitoutua. Tilanteethan ovat usein häkellyttäviä, kuten esimerkiksi siirtokorvausjärjestelmä. "Etiikan ja juridiikan asetelma konkretisoituu vasta kun menettely on oikeudellisesti sanktioitu. Mitä tehdä tuomarilahjonnalle?Onko elinikäinen toimitsijakielto oikeusjärjestyksen mukainen seuraus, jos valmentaja sopii pelin lopputuloksen. Lakimiehenä hän joutuu silti suhtautumaan 14 LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 tosiasioihin tosiasioina. Lakimies ei hyväksy ajatusta urheilun harmaasta alueesta, mutta tietää, että urheilussa koetellaan sääntöjen rajoja aivan kuten liiketoiminnassakin. Juridiikan kieli on erilainen kuin etiikan." Kaiken lisäksi globaalissa huippu-urheilussa pitäisi päästä kansainvälisesti yhdenmukaisiin sääntöihin; tulkintoihin ja ratkaisuihin. "Suomi on viimeksi saanut kaksoisvoiton olympialaisissa vuonna 1960, mutta nyt se tuli taistelutta, melkein puoli-ilmaiseksi, eikä draaman aineksia ollut", Heikki Halila tulkitsee. Voisiko joukkue vaikka pantata pelaajan edustusoikeuden. Hänestä suuri syy suhteellisen laimeaan reaktioon on kuitenkin Lahden MM-hiihtojen dopingtraumassa, jonka takia voittajiin ylipäänsä suhtaudutaan epäillen. Heikki Halilan mielestä urheilun ammattimaistuminen ja kaupallistuminen ovat pääsääntöisesti kielteisiä ilmiöitä
Itsemurhien riskitekijöitä ovat mm. den välillä yleensä selvä annos-vaste riippuvuus. sairauden esiintyvyydestä, joka vähenisi, jos kaikki kyseisessä väestössä liikkuisivat riittävästi. Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijat arvioivat, että liikunnan puute aiheuttaa viidenneksi eniten eli 3.9 prosenttia kaikista kuolemista. Yleistyviä kuolinsyitä ovat molemmilla sukupuolilla alkoholista ja tupakoinnista johtuvat sairaudet, dementia sekä putoamiset ja kaatumiset. väestösyyosuus eri sairauksissa. Annoksen mittana voi olla esim. Väestösyyosuus voidaan laskea, kun tunnetaan liikunnan puutteen aiheuttaman riskin suuruus ja liikunnan puutteen yleiLIIKUNTA & TIEDE 2/2002 15. Liikunnan sairauksien vaaraa pienentävä vaikutus on eri suuruinen eri sairauksissa. huono tasapaino sekä heikentynyt lihasten voima ja koordinaatio. Tämä suure ilmoittaa sen osuuden ao. Liikunnan puute tappavien tautien riskitekijänä Liikunnan puute on monien edellä mainittujen sairauksien vaaraa lisäävä tekijä. Liikunnan puute on terveysriski TEKSTI: ILKKA VUORI Liikunnan puute on osoitettu merkittäväksi ja yhä yleistyväksi elämän lyhentäjäksi. liikunnan kokonaismäärä, kesto, useus tai kuormittavuus. Dementian yleisimmän syyn, Alzheimerin taudin ehkäisyyn ei vielä ole tehokasta keinoa. depressio ja runsas alkoholin käyttö. Kaikkien liikunnan suoranaisten vaikutusten annos-vaste suhteita ei vielä tunneta, vaikka ne ilmeisesti ovat olemassa. Jos kyseessä on syy-seuraussuhde, on liikunnan annoksen ja vaaran suuruuja kohtalaisen intensiivisen liikunnan aiheuttama eräiden vakavien kansansairauksien riskin pieneneminen. Kaatumisten ja putoamisten vaaraa lisäävät mm. Dementiaa aiheuttavat yleisesti myös aivoverisuonten toistuvat tukokset tai vuodot ja tämän dementian muodon ehkäisyyn suositellaan sydänja verisuonitautien ehkäisyä. Näitten sairauksien tärkeimpiä riskitekijöitä puolestaan ovat korkea verenpaine, diabetes, lihavuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä vääränlainen ravitsemus. Eräs tapa arvioida liikunnan terveydellistä merkitystä on laskea liikunnan puutteen ns. Taulukossa 1 on esitetty vähintään kohtalaisen runsaan Y livoimaisesti eniten kuolemia aiheuttaa edelleen sepelvaltimotauti sekä miehillä että naisilla. Muita yleisiä kuolinsyitä ovat aivohalvaus, naisilla dementia ja miehillä keuhkosyöpä, alkoholisairaudet, itsemurhat ja krooniset keuhkosairaudet, naisilla rintaja miehillä eturauhassyöpä, sekä molemmilla sukupuolilla kaatumiset ja putoamiset
2000). . Tietämys liikunnan harrastamisen arvoista, normeista, motivaatioista ja siihen liittyvistä kokemuksista antaa kuitenkin perusteita olettaa, että liikunnan harrastuksella olisi osalla siihen osallistuvista myönteisiä seuraamuksia terveyteen vaikuttavien elintapojen omaksumisen ja noudattamisen kannalta. 2001). Ainakin sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen riski pienenee johdonmukaisesti liikunnan määrän ja kuormittavuuden kasvaessa Sairaus Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Diabetes, aikuistyyppi Rintasyöpä Paksusuolen syöpä Osteoporoottiset murtumat (osteoporoosi +kaatuminen) Vaaran pieneneminen % noin 50 % noin 50 % noin 50 % noin 30 % 40-50 % 30-50 % Taulukko 2. Liikunnan puutteen aiheuttama väestösyyosuus (VSO) eräissä sairauksissa tieteellisessä kirjallisuudessa julkaistujen tietojen mukaan. Tutkimusten antama näyttö liikunnan ja em. terveydenhuollon toteuttamaa tupakoinnista vierottamista (Ussher ym. 1992, French ym 1996, Frisk ym. Taulukossa 2 on esitetty liikunnan puutteen väestösyyosuuksia eräissä sairauksissa. 1991, Rinchuse ym. Tupakoinnin arvioitu osuus tällaisista kuolemista on 38 prosenttia, alkoholin 10, AIDS:n 2 ja moottoriliikenneonnettomuuksien 2 prosenttia. Kaikissa sairauksissa tarvitaan vielä varmempia ja yksityiskohtaisempia tietoja liikunnan vaikutusmekanismeista ja niitä säätelevistä ja muovaavista tekijöistä samalla tavoin kuin esimerkiksi lääkkeiden osalta. Tarvitaan kuitenkin lisää luotettavaa tutkimustietoa ennen kuin liikuntaa voidaan suositella osaksi esim. Enemmän kuolemia aiheuttavat ravitsemuksen puutteet (11.7 %), tupakka (6.0 %), korkea verenpaine (5.8 %,johon liikunta vaikuttaa) ja epäpuhdas vesi (5.3 %). Liikunnan puutteen kansanterveyttä huonontavan vaikutuksen suuruutta maailmanlaajuisesti kuvaa MaaTärkeimmät ehkäistävissä kuolinsyyt olevat liittyvät tupakointiin, liikunnan ravintoon, puutteeseen tapaturmiin. 1993) ja aikuisilla (Conway ja Cronan 1992, Höstmark ym. Liikunnan epäsuorat vaikutukset tai seuraamukset sairauksien riskitekijöihin kuten tupakointiin, ruokatottumuksiin, alkoholin käyttöön ja ihmissuhteisiin saattavat olla tärkeitä sairauksien ehkäisyssä. 1993, Ferranta ym. Liikunnan uskotaan yleisesti olevan hyödyllistä myös näissä suhteissa ja käytännön esimerkit vahvistavat näitä käsityksiä. Arvioiden epätarkkuuksista ja -varmuuksista huolimatta esitetyt luvut osoittavat, että liikunnan puute on voimakas väestön terveyttä huonontava tekijä. Liikunnan puutetta vähemmän kuolemia aiheuttavat mm. Tulokset heijastavat tutkittavien ilmiöiden monia ulottuvuuksia ja yhteyksien ilmenemisen lukuisia ehtoja. Vähintään kohtalaisen runsaan ja kohtalaisen intensiivisen liikunnan aiheuttama eräiden sairauksien ilmenemisen vaaran pieneneminen. Näitä tietoja tarvitaan myös liikunnan annostelemiseksi johdonmukaisesti yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. 2001). Lisäksi on tunnettava tarvittavan liikunnan ominaisuudet. Esimerkiksi osa liikunnan ja tupakoinnin välisiä yhteyksiä lapsilla ja nuorilla (Dillan ym. Luvut yliarvioivat vahvasti todelliset ehkäistävissä olevat osuudet, mutta ne antavat mahdollisuuden vertailla eri riskitekijöiden merkitystä tietyn sairauden esiintymisessä tietyssä väestössä. Varmimmin ja yksityiskohtaisimmin liikunnan vaikutustavat tunnetaan aikuistyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Ja 16 LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 ilman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijoiden arvio, jonka mukaan liikunnan puute aiheuttaa viidenneksi eniten eli 3.9 % kaikista kuolemista. Vasta tällaiset tiedot vakuuttavat kriittiset asiantuntijat liikunnan vaikuttavuudesta. Yhdysvalloissa on arvioitu, että liikunnan puute aiheuttaa noin 23 prosenttia kaikista ehkäistävissä olevista kuolemista (Booth ym. Sairaus VSOo/o Sepelvaltimotauti (5 tutkimusta) Aivohalvaus (1 tutkimus) 22-39 % 30-33 % 12-35 % Diabetes, aikuistyypin ( 2 tutkimusta) Rintasyöpä ( 2 tutkimusta) Paksusuolensyöpä (3 tutkimusta) Lonkkamurtuma ( 1 tutkimus) (osteoporoosi + kaatuminen) 5-12 % 20-33 % 18 % syys väestössä. Taulukko 1. Eräissä satunnaistetuissa kokeissa liikunnasta on ollut hyötyä tupakoinnista vierottamisessa. suojaamaton seksi (2.2 %), alkoholi (1.5 %), ilman saasteet (1.1 %) ja huumeet (0.2 %) (Michaud ym. elintapatekijöiden edullisista yhteyksistä on kuitenkin yleensä heikkoa ja vaihtelevaa. 1992, Escobedo ym. Ei ole perusteetonta ajatella, että liikunta voi olla portti muidenkin terveellisten elintapojen omaksumiselle ja että liikunnan lisääminen saattaa siten edistää terveyttä myös tätä kautta. Vaikutusmekanismit tarkastelun kohteeksi Liikunnan järjestelmällinen ja tehokas käyttö tietyn sairauden ehkäisemiseksi edellyttää, että sen vaikutustavat sairauden kehittymiseen ja kulkuun tunnetaan. Tämän vanhan oletta. 1997) selvittäneistä tutkimuksista tukee tällaista käsitystä
Michaud CM, Murray CJ, Bloom BR. Prev Med 1999;28:343-348. N Engl J Med 1993;328:538-545. JAMA 2000;284: 1696-1698. Prevalence of smoking among lsraeli male athletes. Koplan JP, Fleming DW. Äkillisten liikuntakuolemien taajuus eri väestöryhmissä (Vuori 1995). JAMA 1993;269: 1391-1395. The relationship between sporting activity and smoking hab i ts in you ng adults. Sudden death and exercise: effects of age and type of activity. Tapaturmaisia kuolemia on vähemmän kuin puolet ei-tapaturmaisten määrästä. Demographic and psycho-social characteristics of western Pennsylvania school age tobacco users. Br J Sports Med 1997;31:217223. 2000;88:774-787. Conway TL, Cronan TA. J Sports Med Phys Fitness 1991 ;31 :599-604. (Cochrane Review). Suomi, miehet (Vuori 1983) 20-39 V 45 76 124 11000000 1300000 900 00 40-49 V 50-69 V Hollanti, miehet (Dolmans 1983) 12-24 V 175 20 000 000 4 000 000 1 200 000 1 600 000 25-34 V 35-49 V 50+ Hölkkä 12 400 000 (Thompson ym. Preventive Medicine 1992;21 :723-734. Lawlor DA, Hopker SW. JAMA 2001 ;285:535-539. ILKKA VUORI, LKT dosentti Tampere Viitteet Booth FW, Gordon SE, Carlson CJ and Hamilton MD. LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 17. Liikunta , väestö Kaikki liikunta kuolemia liikuntatuntia/kuolema Escobedo LG, Marcus SE, Holtzman D, Giovino GA. Exercise interventions for smoking cessation. Physiol. 1982) Latu retket 38 10 900 000 600 000 (Vuori 1972) muksen perusteellinen testaaminen on tärkeä haaste liikuntatieteelliselle tutkimukselle. Sport Science Review 1995;4:46-84. French SA, Hennrikus DJ, Jeffery RW. Duodecim 1983;99:516-526. Vuori 1, Suurnäkki T, Suurnäkki L. Kuoleman vaaraa voidaan vähentää olennaisesti aloittamalla liikuntaharjoittelu ja kukin liikuntakerta rauhallisesti, liikkumalla kohtuudella ja välttämällä maksimaalisia ja äkillisiä ponnistuksia sekä hakeutumalla varsinkin rasituksessa tuntuvien oireiden takia viivyttelemättä asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon (Vuori ym. The contribution of cigarette smoking, exercise and body fat. Liikuntaan liittyvän äkkikuoleman riski ja syyt. 1982) Hölkkä, nopeat pelit (Vander ym. Kaikkiaan liikunnassa sattuu vain murto-osa siitä määrästä kuolemia mikä liikunnan avulla siirtyy pitkäksi ajaksi eteenpäin. Mistä kertovat massaliikuntatapahtumissa, golfkentillä ja muissa liikuntasuorituksissa kuolleet. Naisilla liikuntakuolemia sattuu vähemmän kuin 10 prosenttia miesten kuolemien määrästä. Höstmark AT, Berg J, Brudal S, Berge SR, Kierulf P, Bjerkedal T. Exercise and smoking habits among Swedish postmenopausal women. Current and future public health challenges. Smoking, exercise, and physical fitness. Shinton R. Liikuntaan liittyvää kuolemanriskiä on tutkittu varsin perusteellisesti. Scand J Soc Med 1992;4:196-203. Ei-tapaturmaisten kuolemien syynä on käytännöllisesti katsoen aina sairaus, useimmiten oireeton tai vähäoireinen. Paffenbarger RS, Hyde RT, Wing AL, Lee 1-M, Jung DL, Kampert JB. The associaitono of changes in physical-activity level and other lilfestyle characteristics with mortality amoing men. Smoking status, dietary intake, and physical activity in a sample of working adults. Lifelong exposures and the potential for stroke prevention. Excess deaths from nine chronic diseases n the United States, 1986. 1983, Vuori 1995). Frisk J, Brynhildsen J, lvarsson T, Persson P, Hammar M. Mii Med 1993; 158:696-698. Journal of Dentistry for Children 1992;59:424436. BMJ 2001 ;322:763-767. Urponen H, Miilunpalo S, Vuori 1, Oja P. J Epidem Community Health 1997:51 :138-143. Liikuntakuolemissa taustalla vakava sairaus Liikunnan puute on terveysriski, mutta entäpä itse liikunta. Vuori IM. Selvästi yleisin kuolemansyy on sydämen toiminnan pettäminen, useimmin sepelvaltimotaudin johdosta. Rinchuse DJ, Browdie GS, Rinchuse D et al. Taulukossa 3 on ei-tapaturmaisten liikuntakuolemien yleisyyslukuja. Public health burden of coronary heart disease risk factors among middle-aged and elderly men. Health Psychology 1996;15(6):448-454. Haapanen-Niemi N, Vuori 1, Pasanen M. Hahn RA, Teutsch SM, Rotehnberg RB, Marks JS. Dillan R, Tennenbaum G, Hanne-PaTaulukko 3. Waging war on modern chronic diseases: Primary Prevention Through Exercise Biology. Sports participation, age at smoking initiation, and the risk of smoking among US high school students. J. Ferrante E, Muzzolon R, Fuso L, Pistelli R, Corbo GM, Ciappi G. Appi. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. Oxford: Update Software. Concurrent changes in exercise and smoking habits during a 5-year follow-up. Coronary risk factors in middle-aged men as related to smoking, coffee intake and physical activity. CD-Rom: The Cochrane Library, lssue 1, 2001. JAMA 1990;264:2654-2659. paro N. Burden of disease-implications for future research. Ussher MH, West R, Taylor AH, McEwen A. Poster presentation in the International Conference on Exercise, Fitness and Health, Toronto, Canada 1988;74
Mahdollisuus liikkua ohjatusti ryhmässä, jossa yksilöllisistä tavoitteista muokataan omalta tuntuvaa liikuntaa yhdessä muiden kanssa voi edesauttaa liikunnan ottamista tavaksi. Starttikurssilla ei ole tarkoitus kohentaa kuntoa, vaan muuttaa liikuntakäyttäytymistä ja totuttaa liikkujaksi.. 18 LI IKUNTA& TIEDE2/2002 TEKSTI: MARJO RINNE, JUKKA MARTTILA Vähän tai ei lainkaan liikkuneen voi olla hankalaa löytää itselleen sopiva liikuntamuoto
Jos ohjaus painottuu vain liikunnan toteuttamiseen, liikuntaan liittyvät kokemukset, tunteet ja tuntemukset saattavat jäädä tunnistamatta ja käsittelemättä. Teoria toiminnan perustana Aikuisten liikunnan ohjauksessa ja opetuksessa käyttäytymistieteellisen, esimerkiksi terveyspsykologisen ja aikuiskasvatuksellisen, tiedon soveltaminen on ollut vähäistä. Käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävissä interventioissa on syytä tunnistaa kunkin osallistujan muutosvaihe ja suunnitella intervention sisältö edistämään siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Muutosvaihemallissa käyttäytymisen muuttuminen kuvataan määriteltyjen vaiheiden kautta eteneväksi prosessiksi. (Prochaska ja Velicer 1997) Muutosvaiheita voidaan tarkastella muutokselle altistavien ja sitä mahdollistavien sekä vahvistavien tekijöiden pohjalta (Green & Kreuter 1999). Tässä artikkelissa esiteltävän Liikunnan Starttikurssi -intervention suunnittelun lähtökohdaksi valittiin Prochaskan ja Velicerin (1997) tunnetuksi tekemä muutosvaihemalli sekä Mosstonin ja Ashworthin (1994) liikuntapedagoginen malli tukemaan intervention toteutusta. Ryhmän ohjaajan tehtävänä oli innostaa osallistujat pohtimaan ja omaksumaan liikuntaan liittyviä tietoja ja taitoja sekä ryhmästä riippumattomia liikuntamahdollisuuksia. Ne ovat psykologisesti erilaisia ja kustakin vaiheesta seuraavaan siirtymisen edellytykset ovat myös toisistaan poikkeavia. Osallistujien ottaminen mukaan suunnitteluun lisäsi heidän itseohjautuvuuttaan ja opastaa huomaamaan ohjatun liikunnan lisäksi muutkin liikuntamahdollisuudet. Vaiheet ovat esiharkinta, harkinta, valmistelu, aloittelu ja ylläpito (taulukko 1). Starttikurssi tuuppaa empijää aktiiviksi • • L iikuntaan voidaan liittää monia positiivisia tavoitteita, kuten terveyden ylläpito, henkinen virkistys tai muiden kanssa toimiminen. Muutokseen pyrittiin osallistujien omien odotusten, asenteiden ja toiminnan tunnistamisen ja käsittelyn kautta sekä näihin sopivan liikunnan ohjauksen avulla. UKK-instituutissa selvitettiin terveysneuvonnan periaatteiden mukaisen liikuntaan aktivoivan intervention vaikutuksia keski-ikäisten henkilöiden omatoimisen liikunnan lisäämiseen, monipuolistamiseen ja säännöllistämiseen. Muutosvaihemallin mukaisissa esiharkintaja harkintavaiheissa koLIIKUNTA & TIEDE 2/2002 19. Mahdollistavat tekijät ovat tarvittavia resursseja, kuten aikaa, taitoja, varusteita, ja vahvistavat tekijät käyttäytymisestä saatavaa sisäistä ja ulkoista palautetta. Altistavat tekijät ovat tietoja ja käsityksiä käyttäytymisen vaikutuksista ja käyttäytymiseen liittyviä asenteita. Niiden saavuttamiseksi ihmiset ovat valmiita kokeilemaan ja pohtimaan liikuntaa ja siihen liittyviä asioita muuttaakseen tottumuksiaan. Esimerkiksi liikunnasta saadut kokemukset muuttavat jatkuvasti suhtautumista omaan liikuntaharrastukseen
Mosstonja Ashworth (1994) ovat mallintaneet koulun liikunnanopetuksessa käytettyjä opetustyylejä sekä niiden pedagogisia tavoitteita fyysisellä , sosiaalisella, emotionaalisella ja kognitiivisella osa-alueilla. Liikuntakäyttäytymisen muutosta tukevat sosiaaliset ja emotionaaliset tavoitteet jäävät myös vähemmälle, jos ohjaus ja toteutustapa ovat ohjaajakeskeisiä ja ohjaaja korostaa pelkästään kunto-ominaisuuksien harjoittamista. Valmisteluja aloitteluvaiheessa harjoitusja komentotyyleillä pyritään hiomaan liikuntamuodot ja niiden toteutus yksilöllisesti sopiviksi ja turvallisiksi. Starttikurssi-intervention päätavoitteena oli saada vähän liikkuvat keski-ikäiset henkilöt monipuolistamaan, säännöllistämään ja lisäämään liikuntaansa ja muuta fyysistä vapaa-ajan aktiivisuuttaan. Mukaanottokriteerinä käytettiin vuotta aiemmin tehdyn kyselytutkimuksen kahta liikunta-aktiivisuutta ja yhtä terveydentilaa kuvaavaa kysymystä. Kutsuun myönteisesti vastanneet henkilöt eivät siis vielä liikkuneet säännöllisesti, mutta he ainakin harkitsivat, mahdollisesti kokeilivat ja valmistelivat liikunnan lisäämistä. Aikuisten liikuntaryhmissä opetusja ohjaustyylien kirjo jää monesti hyödyntämättä. Itsearviointi auttaa osallistujia tunnistamaan ja arvioimaan itsensä liikkujana ja soveltamaan suorituksiaan ylläpitovaihetta varten. Kutsuja lähetettiin kaikkiaan 210 henkilölle. Interventioon kutsuttiin vapaaehtoisia, terveitä 414 7 -vuotiaita miehiä ja naisia, joiden tiedettiin aikaisemman kyselyn perusteella liikkuvan enintään kerran viikossa (Miilunpalo et al. Analysoija ltseohjautuvuus Yksilöllinen ohjelma Kannustaja ltsearviointityyli Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu LIIKUNTA & TIEDE 2/2002 rostuvat altistavat ja mahdollistavat tekijät, valmisteluvaiheessa mahdollistavat ja ylläpitovaiheessa vahvistavat tekijät. Toteutukseen sisällytettiin monipuolisesti eri opetustyylejä huomioiden liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheet. Esimerkiksi harkintavaiheessa yksilöllinen harjoittelu antaa osallistujille tilaisuuden kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja testata niiden soveltavuutta. Heistä 45 henkilöä ei vastannut, 77 ( 44 naista ja 33 miestä) kieltäytyi osal. 20 Taulukko 1. Tavoitteista ja tilanteesta riippuen ohjaaja voi määrittää toteutustavan ja harjoitteet oppijoille valmiiksi, antaa valittavaksi useita toteutusvaihtoehtoja tai antaa mahdollisuuden täysin omiin valintoihin ja itseohjautuvuuteen. Ryhmäläisten oletettiin etenevän vaiheittain harkinnasta kokeiluun ja kokeilusta kohti säännöllistä ja jatkuvaa liikuntaa. Ohjaajan roolit ja sopivat liikunnan ohjaustyylit liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa. Tavoitteeseen pyrittiin: * keräämällä ja käsittelemällä ryhmäläisten aikaisemmat kokemukset liikunnasta * yhtenäistämällä ryhmäläisten tietopohjaa liikunnasta * ottamalla ryhmäläiset aktiivisesti mukaan sekä omien että ryhmän liikuntakertojen suunnitteluun käyttämällä osallistavia työtapoja * tuottamalla liikuntaelämyksiä monipuolisilla liikuntakokeiluilla * kiinnittämällä huomio liikuntaan liittyviin nautinnon ja onnistumisen kokemuksiin * pohtimalla mahdollisuuksia liikunnan ja arkiliikunnan lisäämiseen * tunnistamalla liikunnan esteitä sekä etsimällä keinoja niiden poistamiseksi tai voittamiseksi Interventiota varten laadittiin synteesi käyttäytymisen muutosvaihemallin suhteesta liikunnan sisältötavoitteisiin, ohjaustyyleihin ja ohjaajan rooleihin (taulukko 1). 2000). Liikkujan muutosvaihe Sisältötavoite Ohjaajan rooli Ohjaustyyli Esiharkinta välinpitämättömyys, Merkityksen herääminen Tarkoituksen herääminen Motivoi ja Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu ltsearviointityyli tietämättömyys Omakohtainen näkemys Sisäinen/ulkoinen impulssi Harjoitustyyli Harkinta kiinnostus, tiedostus Tiedon ja kokemuksen lisääminen (esteet, mahdollisuudet, tuntemukset) Päätöksentekijä Motivoija Asiantuntija Komentotyyli Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu Harjoitustyyli Valmistelu, aloittelu päätöksenteko, kokeilu Taidon oppiminen Analysoija Komentotyyli Päätöksentekijä Harjoitustyyli Asiantuntija ltsearviointityyli Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu Ylläpito -tavan kiteytyminen Repsahdusten ehkäiseminen Vahvistaminen