Sen juuret ulottuvat me1lla 1960-luvun taitteeseen jolloin alettiin systemaattisemmin tut~ kia liikuntaa ja urheilua usean eri tieteenalan näkökulmasta käsin. Laadun varmistaminen ei palvele vain tiedeyhteisön tavoitteita, vaan se on myös ja ennen muuta tae siitä, että tutkimuksen tulokset ovat yhteiskunnallisen käytön kannalta tieteellisesti luotettavia ja eettisesti hyväksyttäviä. Näiden kriteerien valossa liikuntatieteiden keskiössä olevia osa-alueita, biomekaniikkaa liikuntafysiologiaa, -pedagogiikkaa, psykologiaa ja -sosiologiaa voidaan pitää suhteellisen pitkälle itsenäistyneinä ja institutionalisoituneina, emotieteistään eriytyneinä tieteen osaalueina. Toivomme, että tutkijat ottavat lehden omakseen ja tutkimustiedon muut käyttäjät kokevat sen hyödylliseksi tiedonlähteeksi omassa työssään. Sitä vastoin esimerkiksi liikuntafilosofia ja -historia ovat tästä näkökulmasta katsottuna vähemmän kehittyneitä. Kysymystä voi lähestyä itsenäisen tieteenalan tunnusmerkeistä käsin, joita ovat tutkimusperinne, vahva teoria-, käsiteja metodiperusta, tiedon kumuloituminen, hyvät tietohuolto, pysyvällä pohjalla oleva kansainvälinen yhteistyö, tieteellinen jatkokoulutus, itsenäiset perustieteistä eriytyneet oppituolit sekä toimiva taloudellinen ja hallinnollinen infrastruktuuri. sopivien kansallisten julkaisforuumien puuttuminen. Tässä prosessissa olennaista on se, että on olemassa korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja, joissa julkistetaan vain ne tutkimukset, jotka ovat läpikäyneet kriittisen laatuarvioinnin. 09-45427222 e-mail lts@stadion fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast), Joel Juppi Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Ulkoasu: Riitta Brusila Toimituskunta: Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli Heinonen Hannu Itkonen Joel Juppi Heimo Nupponen Mirja Papunen Eila Ruuskanen Tuula Segercrantz Jaana Suni Valokuvat: Antero Aaltonen Kansikuva: Gorilla Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen LiikunnanopettaIien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan KirIapaino Oy Tilaukset: puh 09-4542 720, fax 09-45427222 Kestot1laus 170 mk/vsk Vuos1tilaus 190 mk/vsk 37p. Esteenä voi tietysti olla esim. Tilanteen parantamiseksi Liikunta & Tiede -lehti on nyt käynnistänyt monitieteisen kotimaisen liikuntatieteellisen tutkimusartikkelijulkaisun, joka palvelevee yhtäältä tutkijoita ja tutkijakoulutettavia sekä toisaalta tutkimustiedon tarvitsijoita yhteiskunnan eri osa-alueilla. vuosikerta ISSN 0358-7010. Tämä velvollisuus tuntuu usein tutkijoilta unohtuvan tulosten jäädessä kiertämään tutkijayhteisön omassa suppeassa joukossa. Yksi keskeinen tieteenalan kehityksen mitta on hyvä tietohuolto eli toimivat informaatioja dokumentaatiojäjestelmät erilaisine kansallisine ja kansainvälisine julkaisufoorumeineen. Näin on tilanne erityisesti Suomessa, jossa kehityksen lähtökohtana oli liikuntatieteellisen tiedekunnan perustaminen vuonna 1963 ja 70luvulla harjoitettu korkeakoulupo2 LIIKUNTA& TIEDE 2/2000 litiikka, jossa suosittiin voimakkaasti tieteenalojen eriyttämistä. Liikunta &Tiede 2/2000 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh 09-4542720 fax. Edelleen voidaan kuitenkin keskustella siitä, mitä liikuntatieteet pitää sisällään ja kuinka itsenäisinä tieteen osa-alueina ne sijoittuvat tieteiden yleiseen järjestelmään. Liikuntatieteillä kansallisia ja kansainvälisiä TULOSTAVOITTEITA PAULI VUOLLE L iikuntatieteet on tieteenalana var~in_ nuori. Sitä ennen tutkimusta olivat tehneet enemmänkin harrastuksenomaisesti muutamat liikunnasta omakohtaisesti kiinnostuneet tutkijat . Viimeksimainitusta syistä tutkijalle voidaan kohdistaa odotuksia tai asettaa suorastaan velvollisuuksia raportoida tutkimuksensa tuloksia ei vain toisilleen, vaan myös sille yhteisölle, joka on esimerkiksi ollut tutkimuksen kohteena, rahoittanut tutkimusta tai kokee tieteellisen tiedontarpeen erityisen akuutiksi jonkin yhteiskunnallisen ongelman käsittelyssä
Lapsuuden ja nuoruuden aktiivinen liikuntaharrastus ennustaa myös aikuisiän liikunnallisuutta. Matti Hyvärinen 24 Palvelukseen halutaansektoritutkija. Räjähdysmäisesti kasvanut tiedon valtameri on alkanut jäsentyä portaaleiksi, tietyn teeman ympärille kootuiksi internetsivustoiksi ja websaiteiksi . Kimmo Suomi 25 Tutkitaan sitä Pohjoismaissakin. Siitä, miten liikunnallisuus seuraa mukana vanhuuteen on toistaiseksi ollut vähemmän tutkimustietoa . Risto Sänkiaho 26 Tutkittua LIIKUNTA & TIEDE2/200'.l 3. Kirjoitusohjeet löydät sivulta 48 ja myös osoitteesta http://www.stadion.fi/L TS 49 L TS jäsensivu 50 KKI tiedottaa KESKUSTELUSIVUT 17 Kohtaamisia vuosituhannen loppumetreillä. Suomalainen huippu-urheilija toki käyttää alkoholia niin aktiiviaikanaan kuin urheiluuran jälkeenkin, mutta huomattavasti ikäryhmänsä muuta väestöä vähemmän . Yhteistyö vaatii asiantuntijoita ja eurojakin. Liikunta & Tiede -lehti käynnistää tieteelliseen asiantuntija-arviointiin perustuvan tutkimusartikkelijulkaisun. Yksin taikootyö ei tässä pitkälle riitä. Juha Heikkala 15 Liikunnan tietopankista päivitettyä perustietoa: www.sport.jyu.fi. Martti Silvennoinen 20 Kekkonen kepeästi riman yli entä kustantaja. Uhkana on katsojien kiinnostuksen hajoaminen monelle kanavalle. Samu Karvala 14 Liikunnan valtaväylä aukeaa verkossa: www. Ari Karimäki 19 "Ja täällä Matti Kyllönen" ... Urheiluväen, yritysten ja median keskinäiset suhteet ovat muuttuneet entistä kiinnostavammiksi. Nuuskan käyttö urheilijoiden keskuudessa yleensä ja joukkuelajeissa erityisesti sen sijaan on jatkuvasti yleistynyt. Liikunnan tutkimukselle avautuu uusi, suomenkielinen, korkeatasoinen ja monitieteinen julkaisuareena. Liikuntatietoa etsivälle uusi viitoitettu väylä löytyy nyt osoitteesta www.liikuntanet.fi. Kalervo llmanen 22 Ruumiit kertovat kuuleeko mies. Jos uusi urheilukanava ei houkuta katsojia, ei se houkuta mainostajiakaan. Tupakoivia urheilijoita on vain vajaa kymmenesosa tupakoivien osuudesta väestöstä. Eihän miljoonapalkkainen urheilija ole mikään sankarillinen Peräseinäjoen Susi, vaan työnantajalleen täysin kuuliainen pr-mies. Heidän sankaritekonsa eivät kuitenkaan olisi olleet mahdollisia ilman urheiludiplomatiamme pioneerien merkittävää panosta vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Henry Järvinen 12 Urheilujournalismista talousjournalismia. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Pauli Vuolle 4 Suomalainen huippu-urheilija ja alkoholin, tupakan ja nuuskan käyttö. Urheilukanava tarjoaa mahdollisuuden sellaisille lajeille, joita nykyisten kanavien rajallisissa ohjelmatuntimäärissä ei hemmotella. liikuntanet.fi. Ainakin mikäli tavoitteet muuttuvat konkretiaksi . Liikuntakulttuurissakin on alkanut ilmaantua portaaleja, jotka helpottavat nettikansalaista löytämään haluamansa. Pauli Vuolle 1 Mitalit, markat ja media digi-tv tuo urheilukanavan. Mirja Hirvensalo, Taru Lintunen, Taina Rantanen 40 Kisakentille ja kabinetteihin. Kunnia maamme urheilun kansainvälistymisestä on annettu Hannes Kolehmaiselle, Paavo Nurmelle ja muille maailman kilpakentillä menestyneille urheilijoillemme. Lii kuntayhteistyön uskotaan tukevan tavoitetta : sen toivotaan tarjoavan välineitä tasapainoisen yhteiskunnan rakentamiseen . Juha Kanerva 43 Liikunta pohjoisen ulottuvuuden pelilaudalla Pohjoisen ulottuvuuden kova ydin koostuu politiikasta ja taloudesta Venäjä halutaan kytkeä yhteistyön sitein Eurooppaan. Jos huippu-urheilu on ison rahan viihdeteollisuutta, eikö tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä sitä sen mukaisesti. Ajantasalla olevaa käyttötietoa niin liikuntapaikoista, rakentamishankkeista, urheiluseuroista kuin kuntien liikuntataloudestakin etsivä löytää sitä nyt entistä sujuvammin. Sinikka Hänninen 37 Liikkuvasta lapsesta liikunnalliseksi aikuiseksi ja vanhukseksi. Jouko Kokkonen 47 Liikuntatieteen uusi tutkimusartikkelijulkaisu ilmestyy joulukuussa
Median välittämän kuvan perusteella voisi luulla, että suhde olisi viime vuosina kehittynyt hyvinkin läheiseksi. Suomalainen huippu-urheilija toki käyttää alkoholia niin aktiiviaikanaan kuin urheilu-uran jälkeenkin, mutta huomattavasti ikäryhmänsä muuta väestöä vähemmän. Tutkimuksen julkistamisen jälkeen selityksiä on etsitty monelta suunnalta, mutta tutkimustiedon toistaiseksi puuttuessa luotettavaa kuvaa urheilevien ja ei-urheilevien nuor. 4 LIIKUNTA& TIEDE 2/2000 iimeaikojen kuuma keskustelunaihe on ollut tutkijaprofessori Matti Rimpelän nuorten elämäntapatutkimuksesta esittämä tulos, jonka mukaan urheilua harrastavat nuoret käyttävät alkoholia ikätovereitaan runsaammin. Myös raittius on urheilijoiden keskuudessa muuta väestöä selvästi yleisempää. Nuuskan käyttö urheilijoiden keskuudessa yleensä ja joukkuelajeissa erityisesti sen sijaan on jatkuvasti yleistynyt. Runsaan kymmenen vuoden aikana alkoholin käyttö ei ole juurikaan yleistynyt ja urheilijakin käyttää aiempaa useammin mietoja juomia. • Teksti: PAULI VUOLLE Suomalainen huippu-urheilija ja ALKOHOLIN, TUPAKAN JA NillJSKAN • • • • KAYTTO Urheilun ja alkoholin suhde puhuttaa. Tupakoivia urheilijoita on vain vajaa kymmenesosa tupakoivien osuudesta väestöstä
ten alkoholitottumusten eroista ei ole saatu. Yleisesti ja monella tavalla perustellustikin on oletettu, että urheilevien nuorten alkoholinkäyttöä ohjaavat heidän esikuviensa (katso esim. Tässä artikkelissa esitetään perustiedot vuosina 1984, 1996 ja 1998 huipulla olleiden suomalaisten miesja naishuippu-urheilijoiden alkoholin, tupakan ja nuuskan käytöstä. Tiedot ovat osa kirjoittajan vuosiLIIKUNTA & TIEDE 2/WJ 5. Alkoholin saaman julkisen huomion vuoksi vähemmän on keskusteltu urheilijoidemme tupakan ja nuuskan käytöstä. Tuon julkisuuskuvan ja sitä ylläpitävän alkoholimainonnan mukaan näyttäisi siltä, että urheilijoidemme suhde alkoholiin on varsin läheinen. Kuitenkin myös nämä ovat nautintoaineita, joiden käyttöä niin nuorten urheilijoiden kuin huippu-urheilijoiden keskuudessa on monesta syystä tärkeää selvittää. Vuolle 1999), nykyisten huippu-urheilijoiden alkoholia koskevat käyttäytymismallit, jotka media on yksittäisinä ilmiöinä nostanut julkisuudessa näyttävästi esiin
urhelijat N 1984 Koko väestö HuippuN 35 -44v. 20· VS. urhelijatN 1996 Koko väestö N 15-34 V Kuvio 3. 30-49 V. Urheilijoiden alkoholinkäyttö vähintään kerran viikossa % 60 .jlP-,S--i>~.J?rV# +-"o; *,S-# .J,.tj' 0.;:Lopettaneet/käyttö huipulla 1984 #~ fj-,S.J.."-~ # j-'i,... '<' Aktlivlurhellljat/käyttö 1998 Kuvio 1. urhelijatM 1996 Koko våestö HuippuM 15-34v. 30-49 V. Urheilijoiden tupakointi verrattuna koko väestön tottumuksiin 25 -· Päivittäin 20 15 +---------<%10 Yksilö M 84 Yksilö M 96 Joukkue M Joukkue M Yksilö N 84 Yksilö N 96 Joukkue N Joukkue N 84 96 94 96 Kuvio 4. Urheilijoiden nuuskan käyttö yksilöja joukkuelajeissa 25 ______ *_L_ä_h_d_e:_Nuorten Terveystapatutkimus, Stakes 20 r --7 15 % lopettaneet miehet Lopettaneet naiset vs. +e. Urheilijoiden alkoholinkäyttö vähintään kerran kuukaudessa Lopettaneet urhetijat Aktiivit urhelijat Käyttö huipulla Käyttö Käyttö V. 20 · Aktiivit naiset vs. -------~----------% ,O f ---+-e:,#~ ~P-,S.. 29 V. :-/".,.._ ,S-~.,~ .J..'itrv 0..f'# .,, Lopettaneet/käyttö huipulla 1984 #~ fj-,S-~~ J7 #V# +-"'" ,r,S-f'.J,.,,,.,,, 0.§' Lopettaneet/käyttö 1998 J ~-v,}~;l .J..""~ <f'J. 29 V. Aktiivit miehet vs . ,r,S-<?:I .J..'-"" 0.f'" Lopettaneet/käyttö 1998 MIEHET NAISET #,}~fj-.j.J.."-~ ~#" ,i~.;:-#" +-,:; ~.;""'"' -?:'Aktllviurheilljat/käyttö 1998 Kuvio 2. Raittiiden urheilijoiden määrä verrattuna määrään koko väestössä. Kuvio 5. 'it; ..f'# +-,,:; *,S.J,. 1984 v.1998 v.1998 % % % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Tupakointi: Päivittäin 5 3 10 9 4 4 Satunnaisesti 7 6 11 5 10 2 Nuuskan käyttö: Päivittäin 8 3 5 15 5 Satunnaisesti 8 6 8 5 19 7 N 203 109 235 79 192 125 Taulukko 1. Urheilijoiden tupakointi ja nuuskaaminen 6 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 % ",--------------------;::==-=====--i 30 +----f----------,f äivittäin Satunnaisesti 25 20 15 +---Huippuurhe lijal M 1984 Koko väestö HuippuM 35 -44 v
Aktiiveja naisurheilijoita oli 125 ja miesurheilijoita 192. Vähintään kerran viikossa tapahtuva käyttö vaihteli miehillä 4-8 ja naisilla 1-5 prosentin välillä. Humalakäyttöä vähintäin kerran kuukaudessa esiintyi sitä vastoin huomattavasti yleisemmin. Koska lopettaneista noin puolet oli osallistunut vuonna 1984 tehtyyn ensimmäiseen tutkimukseen, voidaan tuloksilla sanoa olevan myös seurantatutkimuksellinen luonne, vaikka molempiin selvityksiin osallistuneita ei voitu erikseen identifioida. Suomen mestarien osalta lajien lukumäärä oli kuitenkin nostettu 27:ään. Liikunta & Tiede lehdessä (Kannas, Vuolle 1987). Naisurheilijoiden kohdalla väkevien käyttö on vähentynyt selvästi. Vähiten eli ei lainkaan väkeviä juomia viikottain käyttäviä löytyi puolestaan vuosina 1996 ja -98 huipulla olleista naisurheilijoista. Vuoden -84 naishuippu-urheilijoista väkeviä kuukausittain käyttäviä oli 20 prosenttia, mutta vuosien 96 ja -98 aktiiveista vain 10 prosenttia. na 198498 suorittamista laajoista huippu-urheilijan elämänuratutkimuksista. Urheilu-uransa lopettaneiden naisten joukosta löytyi väkevämmän oluen käyttäjiä uran huippuvuonna 7 prosenttia ja keskioluen käyttäjiä vain yksi prosentti. Tarkkaa arvioita ei tämän tutkimuksen perusteella kuitenkaan voi tehdä siksi, että tutkimuksessa sekä IIIettä IV oluen kulutusta tiedusteltiin erikseen, jolloin yhteiskäyttöä ei saada esiin. Urheilijoilta kysyttiin myös humalaan asti juomisen yleisyyttä huippuvuosina. Siirtyminen kevyempään olueen on nähtävissä myös naisurheilijoiden keskuudessa. "Aktiivien", eli vuosina 1996 ja -98 huipulla olleiden urheilijoiden keskinäisessä tarkastelussa tällä erottelulla ei ole suurta merkitystä, sillä IV-oluen käyttö oli heidän keskuudessaan varsin vähäistä. Myös naisurheilijoiden keskuudessa humalaan asti juominen oli aiemmin nykyistä tavanomaisemLIIKUNTA & TIEDE 2/2000 7. Vähintään kerran viikossa kertoi alkoholia käyttäneensä 4-5 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista humalaan saakka. Tutkimuksen tuloksia on alkoholinkäytön osalta raportoitu mm. Vähintään kerran kuukaudessa nautti väkeviä juomia uransa huippuvuonna 40 prosenttia vuoden 1984 urheilijoista ja 37 prosenttia tutkimuksen aktiiveista miesurheilijoista. Aktiiveilla urheilijoilla tällainen viinin käyttö oli vuonna 1998 hieman yleisempää kuin vuonna -84 huipulla olleilla urheilijoilla aktiivikautenaan. Vuonna -84 aktiivien naishuippu-urheilijoiden keskuudessa vähintäin kerran kuussa viinejä kuluttaneiden osuus oli 18 prosenttia ja muita mietoja alkoholijuomia kuluttaneiden osuus 22 prosenttia. Kun vuonna -84 huipulla olleista miesurheilijoista 20 prosenttia nautti IV-olutta ja 18 prosenttia keskiolutta vähintään kerran viikossa oli huipulla olleista miehistä vuonna 1998 keskioluen viikottaisia käyttäjiä 34 prosenttia ja IV-oluen vain yksi prosentti. Tarkasteltaessa oluen viikottaista ja kuukausittaista käyttöä nähdään, ettei kokonaiskulutuksessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 1998 perusrakenteeltaan samanlaisena toistetussa uusintatutkimuksessa oli mukana pääasiassa samoin kriteerein valitut vuonna 1984 huipulla olleet urheilijat ("lopettaneet") sekä uusina vuoden 1996 Atlantan kesäolympialaisiin ja vuoden 1998 Naganon talviolympialaisiin osallistuneet urheilijat ( "aktiivit"). Kun vuoden -84 mieshuippu-urheilijoista nautti viiniä aktiivivuosinaan vähintään kerran kuukaudessa 20 ja muita mietoja alkoholijuomia 10 prosenttia, ovat vastaavat lukemat vuoden -96 ja -98 mieshuippuurheilijoiden keskuudessa 38 ja 36 prosenttia. Uransa lopettaneiden naishuippu-urheilijoiden parissa aktiiviaikanaan vuonna -84 vähintäin kerran kuukaudessa IV-olutta käyttäneitä oli 25 prosenttia ja keskioluen nauttijoita 13 prosenttia. Tutkimusajankohtana aktiivien naishuippu-urheilijoiden vastaavat osuudet olivat 26 ja 33 prosenttia. Aktiivien naisurheilijoiden kohdalla luvut olivat päinvastaiset: väkevää olutta ei käytetty lainkaan, keskiolutta ilmoitti nauttivansa vähintäin kerran viikossa 8 prosenttia vastanneista. Vähintään kerran kuukaudessa tapahtuva oluen käyttö noudattaa samaa linjaa. Vuonna 1984 toteutetun kyselytutkimuksen perusjoukon muodostivat Los Angelesin ja Sarajevon kesäja talviolympialaisiin osallistuneet urheilijamme, tutkimukseen valitun 21 lajin Suomen mestarit, A-maajoukkueen jäsenet jalkapallossa sekä Itä-Länsi-pelaajat pesäpallossa. Alkoholinkäytössä siirrytty miedompiin Tulokset kertovat, että niin vuonna 1984 kuin vuosina 1996 ja -98 huipulla olleiden urheilijoiden keskuudessa selvästi suosituin alkoholijuoma oli olut (Kuvio 1 ja 2). Vuoden -84 mieshuippu-urheilijoista 38 prosenttia nautti huipulla ollessaan keskiolutta ainakin kerran kuussa ja IV-olutta vastaavasti 55 prosenttia vastanneista. Väkevien juomien viikottainen käyttö urheiluuran huippuvuosina oli samansuuntainen mietojen juomien käytön kanssa. Viinien ja muiden mietojen alkoholijuomien kulutus uran huippukautena oli selvästi oluen käyttöä vähäisempää. Näiden juomien kuukausittaisessa kulutuksessa sitä vastoin on nähtävissä selvää kasvua. Vuonna 1984 huipulla olleista miesurheilijoista ilmoitti runsas puolet, 58 prosenttia, juoneensa huippu vuotenaan humaltumiseen saakka vähintäin kerran kuukaudessa ja vuosikymmen myöhemmin huipulla olevista 4 7 prosenttia. Yhteensä tutkimukseen osallistui 312 urheilijaa, josta naisia oli 109 ja miehiä 203. Eniten, 6 prosenttia, väkevien viikottaisia käyttäjiä oli vuoden -84 miesurheilijoissa. Vuodesta 1984 vuoteen -98 tultaessa oli huipullaolovuoden oluen käytössä selvästi siirrytty IV-oluesta keskialueen. Uransa lopettaneista urheilijoista miehiä oli 235 ja naisia 79. Nykyisten aktiivinaisurheilijoiden parissa taas vahvan oluen kuluttajia oli tutkimusajankohtana 1998 vain yksi prosentti, mutta keskioluen 30 prosenttia. Sama kehitys havaitaan naisten kohdalla. Vuosina 1996 ja -98 huipulla olleista taas vastaavia keskioluen käyttäjiä oli 76 prosenttia ja IV-oluen käyttäjiä 15 prosenttia
Aktiiveista miesurheilijoissa nuuskaa käytti vuoden -98 kyselyssä päivittäin 15 ja satunnaisesti 19 prosenttia. Vaikka huippu-urheilijoiden tupakointi jonkin verran lisääntyi uran päätyttyä (miehet/ päivittäin 10 prosenttia, satunnaisesti 11 prosenttia, naiset vastaavasti päivittäin 9 ja satunnaisesti 5 prosenttia) lopettaneet urheilijat tupakoivat edelleenkin huomattavasti muuta väestöä vähemmän. Vielä yli kymmenen vuotta uran päättymisen jälkeenkin, vuonna 1998, miesurheilijoissa oli päivittäin nuuskaavia 5 prosenttia ja satunnaisesti nuuskaavia sama määrä kuin huippuvuonna 1984. Tulokset osoittavat myös, että joukkueurheilijat käyttivät huippuvuotenaan alkoholia selvästi yksilöurheilijoita enemmän. Yksilöurheilijoissa päivittäin tupakoitsevia oli vain 2 prosenttia, eikä yhtään satunnaisesti tupakoivaa. Yksilöja joukkueurheilijoiden välinen vertailu tuo esiin jo edellä kuvatun muutoksen; IV-oluen käytöstä on siirrytty kevyen oluen käyttöön, viinin ja muiden mietojen alkoholijuomien käyttö on yleistynyt vuodesta 1984 vuoteen 1998 tultaessa. Naisten kohdalla vastaavat lukemat olivat 5 ja 7 prosenttia. Kummassakin ryhmässä IV-oluen suosio oli vähäistä, vain 1-2 prosentin luokkaa. Keskiolutta käytti vähintäin kerran viikossa 32 prosenttia yksilölajien ja 41 prosenttia joukkuelajien vuosien 1996 ja -98 mieshuippu-urheilijoista. Ne olivat myös kasvaneet voimakkaasti molemmissa ryhmissä verrattuna vuoteen 1984 (Kuvio 4). Yksilölajien naisurheilijoista päivittäin nuuskasi 2 prosenttia ja satunnaiUrheilijat kävttävät nuuskaa l1u0111attavasti ikätovereitaan. Aktiiveissa miesjoukkueurheilijoissa päivittäin tupakoivia oli 2 prosenttia ja satunnaisesti tupakoivia 18 prosenttia. Tupakointia selvästi yleisempää oli nuuskan käyttö. Vertailuryhmänä olevien 30-45 vuotiaitten keskuudessa vastaavat osuudet; miehet/päivittäin 32 prosenttia ja satunnaisesti 8 prosenttia, nai8 LIIKUNTA & TIEDE 2/20CfJ set päivittäin 20 prosenttia, satunnaisesti 6 prosenttia. Uransa päättäneiden naisurheilijoiden keskuudessa ei puolestaan vastaavana ajankohtana esiintynyt lainkaan päivittäin nuuskaavia, kun taas 5 prosenttia heistä ilmoitti nuuskaavansa satunnaisesti. Päivittäin tupakoivien huippu-urheilijoiden osuus liikkui niin vuoden 1984 kuin vuoden -96 ja -98 kyselyyn vastanneiden keskuudessa 3-5 prosentin välillä ja satunnaisesti tupakoivien osuus vastaavasti 2-10 prosentin välillä. Se on lisääntynyt erityisesti urheilevien miesten keskuudessa. Nuuskan käytössä erot yksilöja joukkueurheilijoiden välillä olivat selvät. Naisten kohdalla vastaavat lukemat olivat 26 ja 9 prosenttia. Vähintään kerran kuukaudessa keskiolutta käyttäviä oli vastaavista aktiiveista yksilölajien mieshuippu-urheilijoista 70 prosenttia ja joukkuelajeissa 89 prosenttia. Joukkuelajeissa käyttö yleisempää Alkoholin ja muiden nautintoaineiden käyttöä on perusteltua tarkastella sekä yksilöettä joukkueurheilijoiden osalta. Naisten kohdalla erot olivat suuremmat. Urheilu-uransa jo lopettaneista alkoholia humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa ilmoitti huippuvuosinaan käyttäneensä 34 prosenttia ja vuoden -98 aktiiviurheilijoista 19 prosenttia. Aktiiveista miesyksilöurheilijoista tupakoi päivittäin 5 prosenttia ja satunnaisesti 6 prosenttia. J oukkuelajien aktiiveista miesurheilijoista päivittäisiä käyttäjiä oli peräti viidesosa, 21 prosenttia ja satunnaisia käyttäjiä 17 prosenttia. Tupakointi vähäistä, nuuskan käyttö yleistymässä. Käytön lisääntymisestä kertoo se, että vuonna 1984 huipulla olleista miesurheilijoista nuuskasi huippuvuonna päivittäin 8 prosenttia ja satunnaisesti 8 prosenttia ja naisista puolestaan vastaavasti päivittäin 3 ja satunnaisesti 6 prosenttia. Tupakoinnissa yksilöja joukkueurheilijoiden erot olivat suhteellisen vähäiset. Tämän ikäisistä miehistä päivittäin tupakoivia oli 33 prosenttia ja satunnaisesti tupakoivia 10 prosenttia (Huumekysely 1988). Yksilölajeissa keskiolutta käytti vähintään kerran kuussa 25 prosenttia ja joukkuelajeissa 41 prosenttia vastanneista. Aktiivien naisurheilijoiden keskuudessa erot yksilöja joukkueurheilijoiden tupakoinnissa olivat miesten keskinäisiä eroja suuremmat. Tupakointi oli erittäin harvinaista sekä aktiivien että urheilu-uransa jo lopettaneiden miesja naishuippuurheilijoiden keskuudessa (Taulukko 1, Kuvio 3 ). paa. Koska ne sosiaaliset ympäristöt, jossa valmentautuminen ja kilpailutoiminta tapahtuvat ovat toisistaan poikkeavia, voidaan myös olettaa niissä vallitsevan erilaiset nautintoaineiden käyttöön vaikuttavat käyttäytymisnormit. Myös IV-oluen, viinin, muiden mietojen ja väkevien alkoholijuomien viikoittainen ja kuukausittainen käyttö oli yleisempää joukkuekuin yksilölajeissa niin miesten kuin naisten keskuudessa. Vertailukohdaksi viimeksi mainittujen urheilijoiden kohdalla oli otettu tupakoinnin yleisyys 18-34 -vuotiaan väestön keskuudessa tutkimusajankohtana. Yksilölajien aktiiveista miesurheilijoista nuuskaa käytti päivittäin 12 prosenttia ja satunnaisesti 20 prosenttia. Kyseisen ajankohdan naishuippu-urheilijoista keskiolutta käytti viikottain 9 prosenttia yksilölajien, mutta vain 6 prosenttia joukkuelajien edustajista. Naisjoukkueurheilijoista poltti päivittäin 9 prosenttia ja satunnaisesti 6 prosenttia
Uransa keskimäärin kymmenen vuotta sitten lopettaneissa miesja naisurheilijoissa sitä vastoin on sama määrä raittiita kuin vastaavan ikäisissä 30-49vuotiaissa. PAULI VUOLLE, LitT professori Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Lähteet Kannas, L., Vuolle, P. Tulokset osoittavat, että raittiita oli miesurheilijoista 9 prosenttia ja naisista 20 prosenttia. Väkevien juomien nauttiminen taas oli pysynyt miehillä lähes ennallaan ja vähentynyt hieman naisurheilijoiden keskuudessa. Luotettavien tilastointien puuttuessa tarkkoja ikäryhmävertailuja ei voida tehdä. Vaikka asteikkojen hieman erilaisesta luokittelusta johtuen väkevien alkoholijuomien kuukausittaisesta käytöstä ei voi tehdä täysin luotettavia arvioita kuvaavat seuraavat prosenttiluvut varsin hyvin alkoholinkäytön keskinäisiä suhteita. (1987) Huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö myytti vai todellisuutta. Tulokset tukevat myös jo aikaisemmin tehtyä havaintoa (Kannas, Vuolle 1987) siitä, että alkoholia käyttävät urheilijat nauttivat sitä aktiivikautenaan vähemmän kuin vastaavan ikäinen väestö keskimäärin. Nuorten terveystapatutkimus 1998, Helsinki: Stakes Helakorpi, S., Uutela, A., Prättälä, R., Puska, P. Kansanterveyslaitos. Helsinki: Terveyskasvatustutkimuksen yksikkö. Nuuskaamisen yleistyminen tarkastelun kohteeksi Tutkimuksen perustulokset osoittavat, että huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö ja siinä tapahtuneet muutokset vuodesta 1984 vuoteen 1989 olivat suhteellisen vähäisiä. Samanaikaisesti viinin ja muiden mietojen juomien kulutus oli myös kasvanut. Vuolle, P. Nuuskan käyttö oli jo vuonna 1984 huipulla olleiden urheilijoiden keskuudessa selvästi yleisempää kuin heidän ikätoveriensa parissa. Luotettavien vertailutietojen puuttuessa myös ilmiön yleisen merkityksen arviointi on vaikeaa. LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 9. Sen sijaan viinien osalta erot olivat melko pienet. sesti 7 prosenttia. Erot tosin tasoittuvat urheilu-uran jälkeen. Aktiivien naisurheilijoiden keskuudessa taas ei ole lainkaan viikottain väkeviä käyttäviä, kun heitä löytyy 15-34 -vuotiaiden vertailuryhmästä 7 prosenttia. Entisistä mieshuippuurheilijoista kuukausittain väkeviä alkoholijuomia vuonna 1998 nauttivia oli 43 prosenttia ja naisurheilijoissa 17 prosenttia. Sitä vastoin tulisi selvittää perusteellisesti terveyden mutta myös urheilun tapakulttuurin kannalta, mistä urheilijoiden nuuskan käytön voimakkaassa lisääntymisessä oikein on kysymys. Alkoholitottumusten vertailua voidaan tehdä tarkastelemalla ensinnäkin sitä, kuinka paljon urheilijoissa ja heidän ikätovereissaan on niitä, jotka eivät nauti lainkaan alkoholia (Kuvio 5). Raittiita urheilijoissa muuta väestöä enemmän Monella tavalla mielenkiintoinen ja merkittävä kysymys on se, millaisia urheilijoiden alkoholin ja tupakan käyttötottumukset ovat verrattaessa niitä vastaavanikäisen väestön tottumuksiin. (1998) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, kevät 1998. Näyttäisi, että sitä käytetään korvaavan tupakointia, jonka haitat urheilusuorituksen kannalta tiedostetaan selkeästi. Tupakointi ei ole urheilijoiden keskuudessa ongelma. Samana ajankohtana 35-44-vuotiaista ikätovereista väestössä yleensä väkeviä käytti viikottain miehistä 26 ja naisista 8 prosenttia. Erilaisista alkoholikäyttöä koskevista mittaustavoista johtuen tarkkoja tilastollisia vertailuja ei kuitenkaan ole esitettävissä muuta kuin väkevien alkoholijuomien osalta (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1998). Vertailuryhmässä, 20-29 -vuotiaissa nuorissa (Nuorten Terveystapatutkimus 1998) raittiiden määrä oli selvästi vähäisempi, miesten kohdalla 5 ja naisten 7 prosenttia. Kannas, L., Vuolle, P (1989) Sind Leistungsund Freizeitsportler gegen die Anfechtungen des Alltags gefeit. Väestössä yleensä heidän ikätovereistaan , 35-44 -vuotiaista, väkeviä käytti vähintään kerran kuussa 53 prosenttia miehistä ja 25 prosenttia naisista. (1999) Idolit tärkeitä, ihanteet etäisiä. Suhteessa vastaavanikäiseen väestöön käyttivät urheilijat, niin aktiivit kuin jo uransa kymmenen vuotta sitten lopettaneet alkoholia vertaisryhmiään vähemmän. Vastaavat lukemat ovat 15-34 -vuotiailla vertailuryhmillä 49 ja 30 prosenttia. Liikunta & Tiede 4/99, 10-17. Aktiiviuran jälkeen erot tasoittuvat, mutta säilyvät selvinä niin miesten kuin naistenkin kohdalla. Melkoisella varmuudella voi kuitenkin sanoa, että urheilijat käyttävät nuuskaa huomattavasti ikätovereitaan enemmän ja erot ovat koko ajan kasvamassa. Dragalkohol 3, 1989, 149.162. Vertailut osoittavat ensinnäkin, että kun aktiiveista miesurheilijoista nautti väkevää alkoholia vähintään kerran viikossa 4 prosenttia, vastaavasti väkeviä käyttäviä oli urheilijoiden 15-34 vuotiaissa ikätovereissa 18 prosenttia. Onko nuuskalla sitten urheilusuoritusta stimuloivia vaikutuksia on jo toinen, dopingin käytön alueella pohdittava asia. Kuitenkin näyttää siltä, että nuuskaamisesta on tullut erityisen suosittu tapa juuri urheilijoiden keskuudessa. Liikunta ja tiede 2/87. Vastaavat luvut joukkuelajien naisurheilijoiden kohdalla olivat 12 ja 6 prosenttia. Jo vuonna 1984 tehdyn tutkimuksen tulokset osoittivat, että oluen ja väkevien juomien käyttäminen oli tuolloin huipulla olleiden naisja miesurheilijoiden piirissä selvästi vähäisempää kuin nuorilla aikuisilla yleensä. Aktiiveista miesurheilijoista 37 prosenttia ja naisurheilijoista 10 prosenttia ilmoitti käyttävänsä väkeviä juomia vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 1998 noin kymmenen vuotta sitten huippu-urheilun lopettaneista urheilijoista väkeviä alkoholijuomia nautti vähintään kerran viikossa 10 prosenttia miehistä ja 3 prosenttia naisista. Yleinen piirre on oluenkäytön lisääntyminen ja sen kulutuksessa voimakas siirtyminen IV-oluesta keskialueen
Kun ministeriö lupia jakoi, oli selvää, että Suomeen mahtuisi vain yksi urheilukanava. "Jos riittävästi innokkaita löytyy, voisi tietysti maksullisena palveluna saada tilattua omaan vastaanottimeensa oman suosikkijääkiekkojoukkueen kaikki kotiottelut", heittää Lehmuskallio vielä visio-asteella olevan mahdollisuuden. "Urheilukanavan tausta on kansallisen urheilun näkyvyyden nostaminen. "Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että urheilukanava tulee olemaan ensimmäiset vuodet liiketoiminnaltaan tappiollinen. Toimiluvan mukaisesti urheilukanavan tulee olla ilmaiskanava, jossa voi olla maksullisia osuuksia. Digitaalisen urheilukanavan lupa myönnettiin yritykselle, Suomen Urheilutelevisio Oy:lle,josta MTV3 omistaa 50 prosenttia, Ruutunelonen 35 prosenttia, Veikkaus Oy 10 prosenttia, SLU 4 prosenttia ja Suomen Hippos yhden prosentin. Nyt monia lajeja on esitetty vain silloin tällöin, joten niiden kiinnostus ei ole ollut sellaista, mihin säännöllisellä esittämisellä voidaan päästä", korostaa Tatu Lehmuskallio. Alun perin urheilukanavasta kiinnostuneita tahoja oli paljon ja lupahakemuksiakin valmisteltiin omaan lukuun. Omistuspohja on hyvin laaja Uskoa urheilun vetovoimaan ei mediayhtiöiltä puutu. Neuvottelupöydässä istuivat jossain vaiheessa myös Yleisradio ja Eurosport, jotka eivät kuulu omistajiin, mutta yhteistyö molempien kanssa on mahdollista jollain tasolla, kun kanavan toiminta käynnistyy. "Yleisradio voi käsitykseni mukaan olla kahdella tavalla mukana urheilukanavassa. "Peruslähtökohta on se, että nykyiset peruskanavat säilyttävät omat perustuotteensa omilla kanavillaan. 1a me 1a Kun tarjonta kasvaa kuluttaja hyötyy. 10 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 "Periaatteessa mainosrahoitteisuus ei estäisi meidän mukanaoloamme", Vainikka korostaa. Pienenä yllätyksenä voidaan pitää MTV3:n enemmistöosuutta, mutta osapuolet vakuuttavat yhteistyön onnistuvan mainiosti tällä jaolla. Nyt monella urheilulajilla ja lajiliitolla on näytön paikka tehdä omasta lajistaan televisiota kiinnostava", korostaa MTV3-kanavan urheilupäällikkö Tatu Lehmuskallio, joka urakoi päätyönsä ohella koko ajan urheilukanavan valmistelutyössä. Tämä kannusti mediatalot yhteiseen pöytään. Urheilukanavasta tulee uusi resurssi esittää sellaisia lajeja, joille nykyisillä peruskanavilta ei ole ollut tarjota lähetysaikaa. Esimerkiksi suosittuja palloilulajeja voidaan esittää ottelu viikossa tahtia läpi koko sarjakauden. E nsi kuulemalla moni varmasti luulee, että urheilukanava on sen lähetysoikeudet saaneille tahoille kultakaivos. "Tällaisen kanavan pyörittäminen vuositasolla on helposti 200 300 miljoonan markan panostuksen vaativa urakka. Jotta digi-taivas olisi jatkossakin laaja ja avara, täytyy myös muiden kuin kuluttajien hyötyä. Tällaiseen toimintaan ei yksinkertaisesti lupamaksuja voida käyttää", kertoo Yleisradion urheiluohjelmien päällikkö Markku Vainikka. Veikkaus Oy on luonnollisesti kiinnostunut lisäämään urheiluohjelmatarjontaa niillä alueilla, missä lajit voisivat olla veikkauspelien kohteina. Mikäli tämä potti ei tule nykyisen urheilujärjestelmän ulkopuolelta, se on jostain nykyisestä pois." Peruskanavat pitävät helmensä Urheilukanavasta ei tule omistajiensa nykyisten urheiluoikeuksien kokoomakanavaa. Television uudesta kanavakirjosta löytyy digi-TV tuo urheilukanavan digitalisoinnin myötä jatkossa uutisnälkäisille oma kanava, kulttuuritiedeja opetuskanava sekä tietenkin urheilukanava. MTV3:n formulapaketti on varsin kattava jo nyt, mutta kanavan alppilajien ja hiihdon maailmancupin oikeuksista, puhumattakaan jääkiekon SM-liigan oikeuksista voisi olla jaettavaa myös urheilukanavalle, samoin Ruutunelosen oikeuksista jalkapalloilun Mestareiden liigaan. Me voimme antaa kanavalle tuotantoapua tai kanava voi ostaa tiettyjä esitysoikeuksia Yleisradiolta, esimerkiksi jälkilähetysoikeuksia sellaisista tapahtumista, joihin meillä on esitysoikeus." "Yleisradio tuottaa jatkossakin molemmille kanavilleen monipuolista urheiluohjelmistoa, yritämme välttää keskittymistä, sillä juuri monipuolisuus tarjonnassa on Yleisradion perustarkoitus", Vainikka muistuttaa. Urheilun megajulkisuuteen tottuneiden lajien televisio-oikeuksien maksut ovat nousseet huikeasti, eikä urheilukanavalla ole edes tarkoitus lähteä tälle alueelle kilpailemaan. Nykyisellään pääkanavilla tarjotaan merkittävästi urheilua, mutta sen ulkopuolella on paljon kiinnostavaa kansallista tarjontaa, jota pääkanavien tuntiraameihin ei mahdu. Muilta osin urheilu ei vedä miljoonayleisöjä, mutta hankkeessa mukana olevien mielestä kuitenkin riittävästi taloudellisesti kannattavalle toiminnalle. Vielä on kuitenkin ratkaisematta, onko urheilukanava hyvä täydentäjä MTV3:n ja Ruutunelosen omistamille urheiluohjelmaoikeuksille. Kanavasta on tulossa myös mainosrahoitteinen. Urheilukanavahankkeelle Vainikka toivoo menestystä, mutta näkee myös uhkan. Samalla Veikkaus hyödyntää digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia pelata hyvinjatkuu seuraavalla aukeamalla. Näin ei varmasti ainakaan kanavan alkuvaiheissa ole. Tämä ei kuitenkaan ole syy, miksi Yleisradio ei ole mukana hankkeessa
Ensimmäinen vaihe koittaa elokuussa 2001, jolloin ensimmäisessä kanavajaossa oikeudet saaneiden ohjelmatuotannon tulee nykyisen sopimuksen mukaan alkaa. On tarjoajista kiinni mitä tämä voi pitää sisällään. Katsojan kannalta digitalisointi merkitsee huomattavasti monipuolistuvaa tarjontaa, joka väistämättä pirstaloi katsojat nykyistä useammille kanaville. Mahdollisuuksia tulee paitsi laajentuvan kanavavalikoiman kautta, myös oheispalveluista, kuten supertekstitelevision nimellä kulkevan interaktiivisen vuorovaikutuksen mahdollistavan palvelun kautta. Tällöin täydessä laajuudessaan Suomessa näkyisi tusinan verran kanavia puhumattakaan ulkomaisesta tarjonnasta. Kun vuoteen 2015 mennessä Suomeen on tarkoitus perustaa kolme digitaalista multipleksiä, joihin jokaiseen mahtuu nykymuotoisia kanavia vähintään neljä. Ohjelmien tekijöiden kannalta digitalisointi antaa paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Jos uusi urheilukanava ei houkuta katsojia, ei se houkuta mainostajiakaan. Urheilukanava tarjoaa mahdollisuuden sellaisille lajeille, joita nykyisten kanavien rajallisissa ohjelmatuntimäärissä ei hemmotella. Elokuun 27. Muutenkin urheilu on avainasemassa digitalisoinnissa. Oikealla ohjelmarakenteella tämä uhka on voitettavissa, urheiluhulluus kun on suomalainen kansantauti.. Uhkana on katsojien kiinnostuksen hajoaminen monelle kanavalle. Ainakin mikäli tavoitteet muuttuvat konkretiaksi. Television digitalisointi pirstaloi katsojakunnan S uomi on siirtymässä analogisesta televisiotoiminnasta digitalisoituun asteittain. päivä onkin tällä hetkellä päivä, jolloin suurin osa uusista kanavista starttaa, myös uusi urheilukanava. Varmaa ainakin on, että urheilukanavan yhteyteen on tulossa Veikkaus oy:n peleihin osallistumisen kotivastaanottimien välityksellä mahdollistavia toimintoja
Seminaarin keskeiseksi teemaksi nousi kansainvälisen huippu-urheilun muutos liiketoiminnaksi. Siinä tavoitteet ovat henkilöstölähtöisiä ja luonnollisesti haluamme olla aktiivisia osallistujia monella sektorilla siinä yhteisössä, jossa liiketoiminnallisesti toimimme", Kimmo Lipponen toteaa. Luonnollisesti Veikkaus keskittyy omien tuotteidensa yhdistämiseen urheilukanavaan, millaista se lopulta tulee olemaan, ratkeaa hyvin pitkälle teknisten välineiden kehityksen kautta", Ahomaa kertoo. On tapahtunut bisneksen ja urheilun naimakauppa, totesi Tapani Yli-Saunamäki. Viihdettä varmasti urheilukanavallekin tulee, mutta se voisi olla osittain interaktiivinen urheilutietokilpailu tai talk-show", heittää mahdollisuuksia Veikkauksen tv-tuottaja Petteri Ahomaa. Urheilu-uutiset ovat yhä useammin uutisia pelaajapalkkioista, siirtosummista, televisiointioikeuksien hinnoista ja turnausvoittojen palkintorahoista. On kuitenkin muistettava, että eri yritykset hakevat täysin eri tyyppisiä asioita markkinointiviestinnällään", Lipponen muistuttaa. Mainosaikaa myydään ohjelmien yhteyteen ja osittain kanavan tarjonta voi olla maksuperusteista. Vuonna 1988 menimme Volvon ja Skandian rinnalle Stockholm Open -tennisturnauksen näkyväksi sponsoriksi. kin reaaliaikaisesti omien vastaanottimien kautta. Osanottajia oli lähes 80, joista valtaosa urheiluja taloustoimittajia. "Kanava antaa monelle lajille mahdollisuuden. Yrityskuvan parantamiseksi Nokia ryhtyi sponsoroimaan myös urheilua. Jo nyt Veikkaus tarjoaa maailmankin mittakaavassa tasokasta internet-pelaamista. ihepiiriä ruodittiin Jyväskylän yliopiston Mediainstituutin Urheilujournalismista talousjournalismia. Digitaalisen television myötä pelaaminen tulee entistä suuremman kohderyhmän ulottuville. Hän vastasi Nokian urheilusponsoroinnista 1980-luvun lopulta vuoteen 1999. Esimerkiksi ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan MM-titteliottelu ei voi hintansa puolesta koskaan näkyä suomalaisella televisiokanavalla, ellei jokainen tilaaja ole valmis maksamaan siitä erikseen ja tilaajia tulee olla riittävän paljon. 12 LIIKUNTA & TIEDE 2/2rtYJ Urheilujournalismista TALOUSjournalismia. "Veikkauksen olemassa olevat viihdeohjelmat, kuten Speden Spelit ja lottoarvonta tulevat säilymään nykyisillä kanavilla. "Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on yhteinen sisältövastuu. "Nokia esimerkiksi ei niinkään hae urheilun kautta näkyvyyttä itselleen, mutta silti teemme esimerkiksi niillä viidellä paikkakunnalla urheiluyhteistyötä, joilla toimimme Suomessa laajemmin. Eihän miljoonapalkkainen urheilijakaan enää ole mikään sankarillinen Peräseinäjoen Susi, vaan työnantajalleen kuuliainen pr-mies. -seminaarissa marraskuussa. "Ei yleisö kanavaa katso, vaan kiinnostavaa ohjelmaa. "Jos joku ahkera seuraihminen pystyy nyt myymään seinämainoksia x metriä hintaan y markkaa, onhan se ihme, jos sitä samaa ei pystytä hiukan helpommin tekemään, kun tapahtumalle vielä tulee televisiojulkisuutta", kiteyttää Tatu Lehmuskallio peruslähtökohdan. Jos katsoja kokee tarjonnan kiinnostavaksi, hän kyllä löytää kanavan. Urheilu säilyttää sponsorin silmissä asemansa näkyvyyden kautta. Toisaalta maksullisesti voisi ajatella esimerkiksi jääkiekon SM-liigan torstaikierrosten herättävän hyvinkin suurta kiinnostusta." Lajiliitoilla maksuvastuu Urheilukanava ei aio puhtaasti ostaa oikeuksia kansallisiin palloilusarjoihin ja muiden lajien tapahtumiin. Lajiliitto hoitaa perusrahoituksen ohjelmatuotannolle tukijoiltaan, televisioyhtiö toteuttaa tuotannon ja hankkii mainostulot. Jos huippu-urheilu on ison rahan viihdeteollisuutta, eikö tiedotusvälineiden pitäisi käsitellä sitä sen mukaisesti. YliSaunamäki, jos kuka, tuntee kehityksen yritysten vinkkelistä. Suomessa lähimmäksi urheilubisnestä on noussut jääkiekon SM-liiga. Jokainen lajiliitto joutuu tekemään perustyön varainhankinnassa itse, sen jälkeen televisio työn ammattilaiset hoitavat varsinaisen tuotannon. Teksti: SAMU KARVALA Huippu-urheilu on kaupallistunut kukonaskelin 1990-luvun aikana ja urheiluväen, yritysten ja median keskinäiset suhteet ovat muuttuneet entistä kiinnostavammiksi. Kiinnostava ohjelma kanavan tärkein valtti Nokian sponsorointipäällikkö Kimmo Lipponen katselee uutta urheilukanavaa sponsoroinnin ammattilaisena. Kymmenen vuotta sitten Nokia oli Ruotsistakin katsottuna etäinen, epäkiinnostava firma, jolta monikaan ei olisi voinut kuvitella hankkivansa matkapuhelinta. "Palvelutarjonnan urheilukanavalla tulisi mielestäni melko nopeasti olla ympärivuorokautista, vaikka ohjelmatarjonta ei ympärivuorokautista olisikaan", Ahomaa pohtii ja on pitkälti samoilla linjoilla muiden kanavahankkeen omistajien edustajien kanssa. Monet ruotsalaiset al. Yksittäisten tapahtumien sponsorointi nousee kiinnostavuudessa edelleen, kun sponsoroinnin kenttä koko ajan laajenee ja etsitään oman näköisiä ja toisista eroavia tapoja markkinointiviestintään
Jos seuralla on huono talous, niin se tuottaa yleensä kehnon joukkueen, jonka ottelut eivät kiinnosta katsojia. Suomessa urheilusponsorointi on tässä suhteessa vielä lapsenkengissä. Ei voi luoda hyvää brandia, jos sarjasta putoaminen on jatkuva uhka. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin ja yhä enemmän ansaiten, totesi Puronaho. kaivat luulla Nokiaa tennistapahtumien järjestäjäksi, mutta yhtäkaikki näkyvyys lisäsi kontakteja ja työnhakijoiden määrää selvästi, totesi Yli-Saunamäki. Urheilu-uutisessakaan tulos ei ole enää aina tärkein asia; NHL:ssä pelataan paljon otteluita vain siksi, että tv-kamerat löytäisivät tarpeeksi dramaattisia välähdyksiä. Fl:ssä ovat mukana vain maailman megabrandit. 1990-luvun ripeä muutos voidaan rinnastaa antiikin kehitykseen. Toimitusjohtajan mielestä urheilullisuus ja rahan tahkoaminen on mahdollista yhdistää. Heikompien tallien mukaan pääsi heti. Liigan katsojamäärät lasketaan useissa tuhansissa, toisin kuin muissa palloilulajeissa. Urheiluviihteen ajan uudet gladiaattorit Veikkauksen tiedotusjohtaja Risto Nieminen ei hänkään näe loppua huippu-urheilun kaupallistumiskehitykselle. Yli-Saunamäki arvioi, että yritykset miettivät nykyään yhä tarkemmin, keitä muut sponsorit ovat ja millaista arvomaailmaa he edustavat. SM-liiga muuttuukin ensin osuuskunnaksi, minkä jälkeen pohditaan yhtiöittämisen aikataulua. Ei seura voi maksaa suurempia palkkoja, kuin mihin on varaa, totesi Nieminen. mintaa pitää journalistisin kriteerein käsitellä. Yli-Saunamäen mukaan lähetysaikaa herui eniten sen kerran, kun auto syttyi tuleen kesken kisan. Risto Nieminen kummeksui alustuksessaan, miten Uusi, nouseva jääkiekon SM-liigan taloutta on osattukin hoitaa niin huonosti. Kysymys SM-liigan sulkemisesta vaikkapa 12 pysyvän joukkueen sarjaksi on yksi kiekkoväen kuumista perunoista. Nieminen uskoo, että liiga tullaan sulkemaan talouden nimissä. Talli ei menestynyt, eikä näkyvyyttä tullut paljon. Jääkiekko on Suomessa johtava ja ainoa laji, jota voi kutsua bisnekseksi. Yksinoikeudet suoriin lähetyksiin ovat lähitulevaisuudessa kanavalle niin arvokasta materiaalia, että tapahtumia ei kannata lähettää suorina. Me halusimme siihen joukkoon. Nykyisin Nokia on niin suuri, että pr-työtä tehdään eri mantereilla useissa yksiköissä. Kiekkoliiga eturintamassa Suomessa ei urheilemalla rikastu, mutta urheilun avulla se voi olla pian mahdollista. Televisiokanavia tulee jatkuvasti lisää ja yleisöt sirpaloituvat. -Yritykset eivät enää tyydy 20 neliösentin mainostilaan jääkiekkoilijan olkavarressa. Tilanne oli kuitenkin se, että vuonna 1995 neljän huipputallin (Williams, Benetton, Mclaren, Ferrari) sponsorihaluisia varten oli vuosien mittainen jonotuslista. Urheilulliset tavoitteet ja liiketaloudelliset tavoitteet on erotettava toisistaan. Silti yli puolet seuroista tekee tappiota. Talli hoiti pr-tehtävänsä kunnialla, eikä aiheuttanut skandaaleja. laji ja hallitseva Kiekkoilun teollistumiseen on liittynyt monia vaiettuja epäkohtia. LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 13. Myös urheilu yleisöt. Uusi, nouseva laji ja hallitseva sponsoriasema ovat dynaamista yritystä kiinnostava yhdistelmä. Urheilusta hyvä esimerkki on lumilautailun maailmancup, jossa Nokia oli pääsponsorina. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tutkija Kari Puronaho uskoo hänkin, että markkinat ovat saaneet urheilusta pitävän syliotteen. Jos hyväksytään ammattilaisuus ja pelaajapalkkiot, niin olisi hyväksyttävä myös liiketaloudellinen ajattelu. Mediainstituutin tutkimuspäällikkö Kalle Virtapohja vahvisti, että television välittämissä suurissa urheilutapahtumissa on paljon ennalta-arvattavaa, joten katsojalukujen säilyttämiseksi tarvitaan sankaritekoja ja skandaaleja. Liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara myönsi, että ammattilaissarjassa on nykyään oltava kyse liiketoiminnasta. Useimmat urheilutapahtumien järjestäjät myyvät mainostilaa kaikille halukkaille, ja viimeisille vielä ale-hintaan. Jos tv-yhtiö NBC maksaa jääkiekon olympiaturnauksen kulut, eikö se voi vaatia Kanadaa ja USA: ta ainakin välieriin, jotta turnaus saavuttaa varmasti katsojatavoitteensa. Sekä taloudellisesti että urheilullisesti tasaisempi liiga olisi täten kaikkien etu. Valitsimme tästä joukosta Tyrrellin, jonka toinen kuski oli Mika Salo. Kun televisio tarvitsee tapahtumia, ei mikään urheilulaji uskalla kieltäytyä ja luovuttaa vapaaehtoisesti katsojia muille lajeille. Nokian Fl-taival jäi kuitenkin yhden kauden mittaiseksi. Rahan kasvava valta voi myös johtaa siihen, että puheet urheiluhengestä ja reilusta pelistä voidaan unohtaa. Toimittajien tulisi kirjoittaa myös seurojen talousvaikeuksista, sponsorikuvioista ja katsojamäärien kehityksestä. Ne pilkataan osiin ja laitetaan muita sisältöjä väliin, ennusti Risto Nieminen. Näinhän liiketoisponsonasema ovat dynaamista yritystä kiinnostava yhdistelmä. 1990-luvun puolivälissä Nokia alkoi siirtyä Euroopan kentiltä jo maailmanmerkkien liigaan. Ei ole varmaa, että miljönäärikoripalloilijat säilyttävät asemansa amerikkalaisen nuoren sukupolven idoleina, kun nuorilla ei ole enää varaa ostaa lippuja NBAotteluihin. SM-liigan taloudenpitoa ja vallankäyttöä penkonut Helsingin Sanomien toimittaja Teuvo Arolainen sanoi, että liiga on selkeästi osa suomalaista viihdeteollisuutta. Television asema urheilumediana vahvistuu entisestään. Kaupallistumiskehitys sisältää myös riskejä. Nieminen puhuu tyystin uudesta aikakaudesta, urheiluviihteen ajasta. On vaarana, että urheilusta tulee amerikkalaisen wrestlingin tapaan sirkusta, jonka kamppailujen lopputulokset on ennalta sovittu, pohti Nieminen. Kaupalliset piirteet ovat aina kuuluneet urheiluun. Urheilun arvokisojen määrä kasvaa lähivuosina edelleen. Vapaiden miesten huvista tuli sielläkin gladiaattorien työtä, sanoi Nieminen. Yhdeksi apuneuvoksi otettiin Formula-1, maailman suosituin urheilusirkus
Liikuntakulttuurissakin kehitellään erilaisia verkkopalveluja, esimerkkinä vaikkapa sähköiset tapahtumaja kilpailukalenterit. Digitaalisuus tarkoittaa muutosta atomeista biteiksi eli aalloista nolliksi ja ykkösiksi tiedon tallentamisessa, käsittelyssä ja siirtämisessä. Liikuntakulttuurissa järjsetön hallituksen kokous voidaan hiotaa viedoneuvoteluna matakakustannusten säästämiseksi, valmentaja voi lähettää valmennusohjelmansa urheilijalle verkon kautta ja internetin keskustelupalstalla voidaan vääntää kättä liikuntakulttuurin arvoista. Otsikoissa luvattiin: "Internet tuo keinotodellisuuden olohuoneisiin", "Virtuaalikaupungit avaavat oviaan", "Vuoden 2020 koulussa käytössä simulaattorit ja multimediakännykät". Otsikoissa hehkutettiin: "Kansa uskoo internetiin", "Internetiin on vaivaton pääsy jo lähes puolella kansalaista", "Nuoriso vaikuttaa netissä". Merikartta liikuntatiedon valtamerelle: www. Silti päällimmäiseksi jäi: "Tietoverkko muuttaa ihmisen elämää enemmän kuin tieverkko aikoinaan". Kielen syntyminen teki mahdolliseksi symbolisen esittämisen. Otsikoissa varoitettiin: "Sota viiruksia vastaan", "Varkaus verkossa", "Internet helpottaa laitonta asekauppaa". Sen sijaan, että lähetämme ystävällemme atomeista koostuvan postikortin, "mailaamme" sen bitteinä eli sähköpostitse, jolloin ystävämme avaa virtuaalisen kortin päätteellään. Aanelosten muuttuminen CDrompuiksi, mummovainaan kuvan tallentuminen digitaaliseen kuva-arkistoon, ostosten tekeminen kuvaputken ääressä, äänestäminen kunnallisvaaleissa kaapelia pitkin, rakastuminen netin keskustelupalstalla. Kuitenkin, tämän pintavaahdon takaa paljastuu esiin aivan uusi toimintatapa, joka tulee mullistamaan monen yhteiskunnalliset sektorin, toimialan ja organisaation toimintatapoja. internet-selaimen kautta ovat avautuneeet tai avautumassa erilaiset tietokannat, jotka sisältävät tietoa esimerkiksi liikuntapaikoista taia tutkimusartikkeleista. P engoin tämän jutun pohjaksi arkistoihini keräämiäni lehtiä ja lehtileikkeitä. Näissä uusissa tiedon levittämisen mahdollisuuksissa on myös ongelmallinen kääntöpuolensa. Jos ja kun kaikki "itseään kunnioittavat tahot" haluavat olla muLiikuntanet-portaalin testiversio osoitteessa http://salomo.duniversum.com/liikuntanet/. Kirjapainotaito auttoi levittämään kirjoituksia ympäri koko maailman. Tilauslomakkeita voi täyttää omalla päätteellä, matkalaskujakin voi kätevästi rustailla suoraan digitaaliseen muotoon. Tämä koskee tietysti lähinnä sellaisia hyödykkeitä, joiden sisältö voidaan vaivattomasti muuttaa biteiksija muuttaa niin haluttaessa atomeiksi vastaanottajan luona. fi Teksti: JUHA HEIKKALA Räjähdysmäisesti kasvanut tiedon valtameri on alkanut jäsentyä portaaleiksi, tietyn teeman ympärille kootuiksi internetsivustoiksi. Lääkäritkin neuvovat potilaitaan virtuaalisessa ympäristössä ja tekevät diagnooseja ja jopa leikkauksia sähköisen verkon välityksellä. liikun tanet. Tiedon digitaalinen välittäminen verkottuvassa maailmassa vie meidät jälleen uusiin ulottuvuuksiin. Liikuntaku lttuurissakin on alkanut ilmaantua portaaleja, jotka helpottavat nettikansalaista löytämään haluamansa. Ylipäätään on kysymys siitä, että hittien siirtäminen on edullisempaa ja nopeampaa kuin atomien. Myös palvelut muuttuvat biteiksi eli virtuaalisiksi siinä mielessä, että esimerkiksi opettajan tai kouluttajan ei välttämättä tarvitse olla fyysisesti läsnä itse opetustai koulutustapahtumassa. Internet ja ylipäätään tietotekniikka on 'hype'. Mediarummutuksen hyperventilaatiosta huolimatta viestinnän neljäs vallankumous on totta. Viestinnän neljännen vallankumouksen näkyvät hedelmät ovat kirjavia. Kirjoitustaito antoi symboliselle ajattelulle jäsentyneen muodon. Hype niin kuin hypervertilaatio eli tila, jossa hengitys kiihtyy epänormaalin kiihkeäksi. Yksi yhteinen nimittäjä tälle uudelle toimintatavalle on digitaalisuus. Digitaalinen tulevaisuus Nettimaailman kaltaiselle vastasyntyneelle ja kypsymättömälle alalle on tyypillistä se, että keskusteluissa 14 LIIKUNTA & TIEDE 2/2000 esiin työntyvät tämän maailman ääripäät, räväkkäät ja puolipopulistiset puolesta ja vastaan asetelmat, ongelmat ja uhat. Liikuntatietoa etsivälle uusi viitoitettu väylä löytyy kesäkuussa osoitteesta www.liikuntanet.fi. Ruokatai kirjakauppaankaan ei välttämättä tarvitse viedä jalkojaan ja päätään, vaan tilaukset voi tehdä kotona omalta päätteeltä
Liikuntajärjestötietojärjestelmästä (LIITO) löytyvät tiedot urheiluseuroista ja -järjestöistä. Liikuntapaikkatietojärjestelmä (LIPAS) sisältää tietoja liikuntapaikoista, liikuntarakentamishankkeista ja kuntien liikuntatoimen taloudesta. Tiedonkeruu tapahtuu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja se on tarkoitus saada toteutettua valtakunnanlaajuisesti vuoden 2000 loppuun mennessä. Muiden virkistyspalveluiden (maastohiihtokeskus, rinnehiihtokeskus, kalastusalue/-paikka, veneilyn tukikohta, uimaranta/-paikka, retkeilykeskus) osalta järjestelmä tulee sisältämään perustiedot (nimi, sijainti, omistaja, perustaminen, ylläpito) ja käyttötiedot sekä tyypin mukaiset tarkemmat kohdetiedot. Jatkossa järjestelmään ollaan lisäämässä järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tietoja. "Perinteiset" internetsivustot ovat useimmiten olleet yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden suhteellisen staattisia informaation lähteitä, toisin sanoen ne ovat olleet lähinnä sähköiseen muotoon muunnettuja aanelosia. Tietoa voidaan käsitellä myös kartan avulla. Luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmästä (LWI) tulevat löytymään tiedot virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja virkistyspalveluista. Kuntien liikuntatoimen käyttömenot ja -tulot löytyvät LIP AS-järjestelmästä vuodesta 1993 alkaen. Osa WWW-sovelluksista on kaikille internet käyttäjille avoinna. Tämän räjähdysmäisesti kasvaneen maailman ydin on siinä, että sillä ei ole keskitettyä ohjausta harjoittavaa keskusta. kana modernissa hypessä, kansoittuu nettimaailma hallitsemattomalla määrällä informaatiota. Luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmää ollaan rakentamassa ja sen osalta tiedonkeruu on parhaillaan käynnissä. Lisäksi järjestelmässä on vielä kustakin seurasta lajikohtaiset yhteystiedot ja toiminta tiedot (ohjaajat/valmentajat, kansainvälinen toiminta, harrastajat, lisenssit, kilpailu toiminta) Valtakunnallisista ja alueellisista järjestöistä LIITO sisältää yhteysja organisaatiotiedot (hallitus, apuelimet) sekä jäsenjärjestöt ja -seurat. Tiedon valtamerestä portaalien saaristoon Aava tiedon valtameri on kuitenkin jo alkanut organiwww.sport.jyu.fi soitua ja kiteytyä. Tietopankin tietojen katselua ja käsittelyä varten on rakennettu WWW-sovelluksia (www.sport.jyu.fi), joilla voidaan käsitellä tietokannassa olevaa tietoa. L Wl-järjestelmä L WI-järjestelmää ollaan rakentamassa L WI (Luonnon virkistyskäytönvaltakunnallinen inventointi) -tutkimusprojektin yhteydessä.Tutkimuksessa kerätään valtakunnanlaajuisesti sekä sijaintiettä ominaisuustietoa virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja virkistyspalveluista Virkistysalueista järjestelmästä tulee löytymään perustietojen (nimi, sijainti, kaavataso, omistaja, perustaminen, ylläpito) lisäksi alueen palvelut, reitistöt, vetovoimatekijät (luonto, kulttuuri, historia) ja käyttötiedot Ulkoilureittien osalta järjestelmä tulee käsittämään perustiedot (nimi, reittityyppi, sijainti, maanomistus, perustaminen, ylläpito), laatu tiedot, palvelu tiedot ja käyttötiedot. Tämä mahdollistaa toiminnassa olevan liikuntapaikan hankeprosessin etenemisen tarkastelun. LIITO-järjestelmä LIITO-järjestelmä sisältää urheiluseuroista yhteystietoja (seura yhteystiedot, toimihenkilö tiedot), toimintatietoja (jäsenmäärät, toimintamuodot, toiminta-alueet) ja taloustietoja (budjetti, varainhankintatavat, kunnan avustukset). Suomalaisen liikunnan tietopankki on tarkoitettu kaikkien liikunnasta, vapaa-ajantoiminnasta ja luonnon virkistystarjonnasta tietoa tarvitsevien käyttöön. Tietopankki on paikkatietojärjestelmä. Kuka tahansa voi luoda eetteriin oman osatai alamaailmansa. Hanketiedot jäävät liikuntapaikan valmistuttua historiatietoina järjestelmään. Tietojen ajantasaisuudesta vastaavat liikuntapaikkojen ylläpitäjät ja liikuntaorganisaatiot. Samoin tulokset on mahdollista saada kartalla esitettynä tai teemakartta muodossa. Lipas-järjestelmä LIPAS-järjestelmä sisältää liikuntapaikoista perustietojen (nimi, tyyppi, sijainti, valmistumisvuosi, peruskorjausvuosi, omistus, kunto, ylläpitäjä) lisäksi varustustietoa, käyttötietoa (kävijämäärät, käyttöajat) , kulutustietoa (sähkö, lämpö, vesi), taloustietoa (käyttömenot ja -tulot) sekä palvelu tietoa (aukioloajat, hinnat, harrastusmahdollisuudet, majoitusmahdollisuudet, oheispalvelut). Toki moderneimmat saitit pitävät sisällään myös interaktiivisia palveluja eli mahdollisuuden tehdä ostoksia, suorittaa tilauksia tai vastas e u r a a v a 1 1 e ta kyselyihin. Pääomamenot ja -tulot ovat saatavissa järjestelmästä vuodesta 1996 alkaen. Liikuntarakentamishankkeista LIPAS sisältää vuosittaisen valtakunnallisen rahoitussuunnitelman, läänien liikuntapaikkasuunnitelmat sekä liikunta-rakentamisen rahoitusavustushakemukset. Tämä antaa koko väestölle mahdollisuuden hyödyntää tietopankkia. Tietopankin tietojen päivittäjät samoin kuin tietojen hyväksikäyttäjät käyttävät näitä sovelluksia. LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ 15. Valtamereen on syntymässä laaja portaalien saaristo. Suomalaisen liikunnan tietopankki muodostuu kolmesta valtakunnallisesta tieto j ärj es telmäs tä: LIPAS, LIITO ja LWI. s i v u 1 1 e liikunnan tietopankista päivitettyä perustietoa Teksti: SINIKKA HÄNNINEN A jantasalla olevaa käyttötietoa niin liikuntapaikoista, rakentamishankkeista, urheiluseuroista kuin kuntien liikuntataloudestakin etsivä löytää nyt entistä sujuvammin
Jos suomalainen tai ulkomainen nettituristi ei muista tai tiedä kansallisesta liikuntakulttuurista mitään muuta, niin toivottavasti ainakin tämän osoitteen. Palautetta voivat antaa kaikki tavataan siis liikuntanetin testiversion sivuilla osoitteessa: http://salomo.duniversum.com/liikuntanet/. Vaikka resurssit ja visiot olisivatkin liikuntakulttuurissa pienemmät ja vaatimattomammat, myös sen piirissä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa voimakasta kehitystyötä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Jo olemassa olevat esiemerkit liikunnan alueelta viittaavat siihen, että liikuntakulttuuri tulee hyvinkin omaksumaan myös tiedon neljännen vallankumouksen perinnön. www.stadion.fi ] ja monilla muilla tahoilla käytännöllisesti katsoen kaikilla on omat nettisivustonsa tai portaalinsa. Se ei sido toimijaansa aikaan ja paikkaan siinä määrin kuin perinteinen teollinen työ ja palvelutyö. Toisaalta vastassa on yhä enemmän selattavia sivustoja ja etsittäviä nettiosoitteita. www.jyu.fi/liikunta ] , tiedonvälitysyksiköillä [ esim. www.liikuntanet.fi Liikuntakulttuurin Piccadilly Circus Portaali osoitteella www.Liikuntanet.fi on synnytetty tätä tarkoitusta varten. Kirjoittaja toimii projektin koordinaatorina.. Jo olemassa oleville nettipalveluille ja portaaleille se tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen markkinointiin. Toiseksi, portaali on parhaimmassa tapauksessa nettisurffarille niin käyttökelpoinen, että hän asettaa sen selaimensa oletussivuksi eli joka kerta kun internetyhteys avataan, kyseinen portaali avautuu ensimmäiseksi. Lukuisilla liikuntajärjestöillä, vielä useammilla yksittäisillä seuroilla ja jopa henkilöillä on omia sivustojaan. Tästäkin huolimatta digitaalinen maailma on rakenteeltaan hajautettu. Sen taustalla olevan vision mukaan liikuntanetti ennen kaikkea on sateenvarjo, joka kokoaa yhden nettiosoitteen alla keskeiset liikuntakulttuurin www.sivujen ja portaalien osoitteet. JUHA HEIKKALA FT Poliitikan tutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Liikuntanet.fi on osa Liikuntatieteellisen Seuran tutkimushanketta, jonka tavoitteena on rakentaa uudenlainen internet-verkostoon tukeutuva liikunnan tietojärjestelmä. Se on virtuaalinen matkatoimisto tai turisti-info, joka pystyy opastamaan matkamiehen ja naisen tämän haluamien nettinähtävyyksien, sähköisten tavaratalojen ja digitaalisten tietolähteiden äärelle. Osa tästä työstä tapahtuu yksittäisten Pelle Pelottomien ennakkoluulottomina innovaatioina, osa siitä saa tuekseen myös institutionaalisia päätöksiä ja resursseja. Digitaalinen medialukutaito uutena kansalaistaitona Suuret yritykset sijoittavat useita miljoonia markkoja sähköisten kauppapaikkojen synnyttämiseen. Jokainen portaali on tietyssä mielessä myös rajanveto, varsinkin jos niistä muodostuu intranettien kaltaisia, käyttäjätunnuksilla varustettuja valikoidun joukon palvelupisteitä. Se on avoin kaikenlaiselle kehitystyölle. Se ei tule olemaan pelkkä link16 LIIKUNTA & TIEDE 2/2rxJJ kilista, mutta sitä ei ole myöskään tarkoitus paisuttaa raskaan sarjan portaaliksi, joka yrittäisi tarjota samoja tai edes samankaltaisia palveluja kuin SLUn verkkosivut tai LIPAS ja LIITO -tietokannat. Kun saman aikaisesti nettimaailmaa penkovat hakupalvelut ovat osoittautuneet varsin rajoittuneiksi haluttujen kohteiden seulomisessa ja hakusanojen pohjalta löydettyjen osoitteiden käyttäjäystävällisessä esittämisessä, on selvästikin olemassa tilausta tiedon valtamerta kaavoittavista merikartoista. Eläkkeellä oleva isäni sanoi jokin aika sitten, että "en kai minä enää ala opettelemaan tuohon tietokonehommaan". Toinen hyvä esimerkki on Urlinet [ www.urli.org ], Keski-Suomen alueella liikuntajärjestöjä ja -seuroja palveleva portaali. Kehittynein lienee SLUn verkkosivusto [www .slu.fi], joka tarjoaa yhä monipuolisempia sähköisiä palveluja erityisesti liikuntajärjestöille. Portaalejahan liikuntakulttuurissa on toki jo olemassakin. Portaalit ovat interaktiivisia nettisivuja, joiden sisältöä yhdistää jokin tietty teema. Mielenkiintoista on nähdä se, miten tällaisessa rakenteessa osataan toimia maassa ja kulttuurissa, joka on tottunut valtakunnallisiin kokonaisratkaisuihin ja keskitettyyn päätöksentekoon. Erilaisten sähköisten nettisivustojen määrän kasvu ja ennen kaikkea laadun kehittyminen on merkki siitä, että digitaalisen tulevaisuuden mahdollisuus on otettu tosissaan myös liikuntakulttuurissa. Kansallinen haaste myös liikuntakulttuurissa on se, miten saavuttaa kattava digitaalinen medialukutaito kansalaistaidoksi iästä, sukupuolesta ja ihon väristä riippumatta. Se on Piccadilly Circus, markkinapaikka, jonka viittojen mukaan kuka tahansa voi lähteä suunnistamaan eteenpäin tiedon valtatiellä. Jotkut kehuvat siirtävänsä koko palvelutarjontansa verkkoon. Liikuntakulttuurista on helppo keksiä teemoja,jotka voisivat olla tietyn portaalin yhdistäviä tekijöitä: liikuntajärjestöt, tietty urheilulaji, kilpailutapahtuma, erityisryhmien liikunta, liikunta-alan tutkimukset ja niin edelleen. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat sellaiset palvelut kuten esimerkiksi LIPAS ja LIITO -tietokannat liikuntapaikkoja ja liikuntaseuroja koskevine tietoineen [ www.sport.jyu.fi ] . Tiedon neljäs vallankumous ei saa jäädä harvojen vallankumoukseksi. Liikuntanet on kevyt. Tarkoituksena on, että Liikuntanet jalostuu käyttäjien palautteen avulla mahdollisimman toimivaksi jo kevään 2000 aikana. Sähköisen viestinnän ja digitaalisen vallankumouksen uhkana on sukupolvien törmäys, kulttuurinen jakautuminen aivan uudella tavalla. Liikuntakulttuurin kannalta keskeisillä tahoilla kuten opetusministeriöllä [ www.minedu.fi ] , yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla [ esim. Nykyiset ja uudet internetmaailman, tietotekniikan ja tietohallinnon hankkeet voivat asettaa itsensä näytille myös tässä liikuntakulttuurin näyteikkunassa. Liikuntanet on elämänsä alussa ja siinä on vielä paljon kehittämistä. Internetmaailman herkullinen lähtökohta oli sen avoimmuudessa: kaikki tieto kaikkien saavutettavissa. Ylipäätään, (lähes) kaikki se mikä muutetaan liikuntakulttuurissa digitaaliseen muotoon, olisi jokaisen kansalaisen saavutettavissa itse tietolähteenä tai ainakin osoitteena, josta voi kysyä lisää. Liikuntanet on myös liikuntakulttuurin kehätie eli sähköinen väylä, jonka varrelta bittimatkailijat voivat löytää haluamaansa tietoa: osoitteita, karttoja, kilpailukalentereita, salivuorotietoja, tutkimustiivistelmiä, viranomaisten päätöksiä, tulevaisuuden suunnitelmia ja paljon muuta
Eräs tätä sivuava ajankohtainen aiLIIKUNTA & TIEDE 2/20CIJ 17. Esimerkiksi drop out -ilmiönä luopuminen kytkeytyy junioriurheilijoiden varsin laaja-mittaiseen omasta lajista luopumiseen. Etäisyyden päästä liikuntakulttuuria tarkastelevat eivät ole yleensä niin kovin sidottuja heimon omiin totuuksiin. Fyysisesti aktiivisen ihmisen redusoitumiseen passiiviseksi vastaanottajaksi liittyy myös urheilun ylenpalttinen kuluttaminen mediasta. Koin jonkinlaisen ideariihen tarpeelliseksi, koska minua oli alkanut askarruttaa yhä enemmän se, että liikuntaväki on muuttunut 1990-luvulla kovin harmaaksi. moni on edelleen jokapäiväisessä suhteessa suoritusurheiluun. Kilpasuorituksen jalustalle nostaminen sisältää mielestäni myös ajatuksen kovenevan markkinatalouden lakien mukaan toimivasta keskiikäistyvästä tai ikääntyvästä ihmisestä, joka on mukana kilpailun huumassa ainoastaan passiivisesti. Urheilusuoritusten kuluttamista tukee median lisäksi myös omalta osaltaan esimerkiksi Oy Veikkaus Ab. Samoin kuin avioliitossa tai parisuhteessa suhde urheiluun näivettyy ilman näitä perustekijöitä. Voidaankin ajatella, että veikkauksen ja vedonlyönnin harrastaminen nostaa yksittäisen urheilusuorituksen kiinnostusarvoa, minkä seurauksena Luulisi, että mosaiikkimaisen nyky-yhteiskunnan erilaisissa ilmiöissä riittäisi myös liikuntaväelle yhteistä ihmettelemistä, mutta tuoreita ja mielenkiintoisia tarkastelukulmia ei "heimon" kokoon tuessa yleensä esiin nouse. Tämä johtaa väistämättä aihepiirin levenemiseen, ei yksittäisten aiheiden syvenemiseen. Tässä mielessä nuorisotutkija Tommi Hoikkala ja Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stiina Nykänen olivatkin symposiumin virkeimmät alustajat. Suoritus tai sen seuraaminen muuttuu ongelmalliseksi silloin kun siitä katoaa jotain perimmäistä, nimittäin Nykäsen sanoin usko, toivo ja rakkaus. Nämä tuntemukset mielessäni oli huojentavaa havaita, että osa paikalle kutsutuista alustajista oli liikuntaheimon ulkopuolisia . Liikunnasta luopuminen on ajankohtainen teema, jota on jo jonkin verran tarkasteltu. Olisikin mielenkiintoista tarkastella sitä, mikä osuus median kautta tulvivalla urheilun ylitarjonnalla on ihmisten turtumukseen sekä leipääntymiseen myös urheilua kohtaan. Luulisi, että mosaiikkimaisen nyky-yhteiskunnan erilaisissa ilmiöissä riittäisi myös liikuntaväelle yhteistä ihmettelemistä, mutta tuoreita ja mielenkiintoisia tarkastelukulmia ei " heimon" kokoontuessa yleensä esiin nouse. Luopuminen lienee helpointa kun ikää ei ole kertynyt vielä liialti. Tällöin olisi viisainta lopettaa, heittää hanskat naulaan. Inhimilliset tunteet ovat taka-alalla, joten päällimmäiseksi jää suoritus, jota sitten arvioidaan . Vaikkapa orastavia ihmissuhteita tai yksinkertaisesti "vain" mukavaa luuhailua. Pikemminkin pitäydytään tutuissa ja turvallisissa diskursseissa, joissa uusinnetaan yhteiseksi koettua hyvää asiaa. Voitaisiinkin pohtia sitä, olemmeko me aikuiset valmiita tähän, onko meillä oikeasti valmiuksia ymmärtää sitä, mitä nuoret haluavat urheilusta. Tällä hän tarkoitti mielestäni nuorison harrastamaa oleskelua ja hengailua, joka on jotain mikä toteutuu heidän omilla ehdoillaan, ilman aikuisten asettamia normeja ja tavoitteita . Ajoitus tuntui varsin sopivalta, olihan uusi vuosituhat aivan ovella . Kes kustel us i vut lts@stadion.fi .. Tommi Hoikkala aloitti tarkastelemalla murrosikäisten luopumista järjestetystä liikunta-toiminnasta ja nosti vaihtoehtona esiin heidän spontaanin tarpeensa päämäärättömään "luuhailuun". Nuoria urheilijoita ja liikkujia katsellessa tuleekin mieleen, että tuskin monikaan heistä elättelee enää lapsuutensa (tai vanhempiensa ja valmentajiensa) toiveita suuresta menestyksestä, vaan etsii jotain muuta harrastukseltaan . KOHTAAMISIA VUOSITUHANNEN LOPPUMETREILLA Teksti: ARI KARIMÄKI Liikuntatieteellisen seuran tulevaisuussymposiumi järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Erilaiset (urbaanit) alakulttuurit voivatkin tuntua tässä mielessä monasti houkuttelevimmilta kuin säännöllinen liikunnan ja urheilun harjoittaminen perinteisissä liikuntaseuroissa. Pelkästään keskioluen juomisesta kaupunkikeskustoissa ei tässä ole kyse, vaan esimerkiksi skeittaus, musiikin kuuntelu ja lumilautailu nivoutuvat tähän luuhai-luun saumattomasti. Ehkä on käynyt niin, että yritettäessä sulkea liikuntakulttuuriin kytkeytyvän keskustelun piiriin yhä eriytyneempiä teemoja, tapahtuu se kaikessa kiireessä varsin pintapuolisesti ja yksioikoisesti ilman kunnollista pohjustusta ja aikaavievää keskustelua aiheesta. Voidaan tietysti sanoa, että nuoruus on yleensäkin luopumisen aikaa, mutta myös aikuisikäisillä suhde liikuntaan voi muuttua ulko-kohtaiseksi ajan myötä. Seuraavassa esitän joitain heidän esittämiään virikkeitä, joiden pohjalta voisi liikuntaa luontevasti pohdiskella jatkossa enemmänkin. Tätä voidaan tarkastella esimerkiksi Anna-Stiina Nykäsen esityksessään käyttämän "suorituspornografian " käsitteen avulla. Käsite kiteytyy siihen, että senteillä ja sekunneilla mitattu suoritus on nostettu urheilussa sen merkitykselliseksi sisällöksi
Terveysliikunta on liikuntaresepti, joka sopii kaikille ikäryhmille. Työikäisten liikunnan nähtiin kiteytyvän pitkälti terveysliikuntaan. Uhkaksi koettiin vanhuksille suunnattujen liikuntapalveluiden riittämättömyys sekä palvelulaitosten henkilökunnan riittämätön liikuntakoulutus. Senioriliikuntaa tarkasteltiin myös itsen hoitamisena . Pikemminkin se asettaa uusia haasteita päätöksenteolle ja sitä valmistelevalle suunnittelulle. Alustusten lisäksi symposiumissa tehtiin ryhmätöitä osallistujien etukäteen esittämien heikkojen signaalien pohjalta . Seuraavassa joitain esitettyjä ajatuksia pää-teemoittain koottuna . Politiikassa ei jatkossakaan riitä globaalien ulottuvuuksien huomioonottaminen, tarvitaan myös uudenlaista paikallista glokaaliajattelua. ) asettaa paineita kokonaisuuksien arvioinnille ja kansallisvaltioiden sekä eri sektorien rajoja ylittäville menetelmille sekä yhteistoiminnalle. 2) Teemana liikunnan ikäryhmittäinen tulevaisuus: Leikki-ikäisten liikunta koettiin osin laadukkaaseen palvelutarjontaan nojaavaksi, mutta toisaalta kuitenkin riittämättömäksi . Yhdessäolo tiivistetään usein erilaisiin lomiin, eikä se nivoudu enää luontevasti arkipäivään. Heillä on tarve kokea, että heidän omiin ratkaisuihinsa luotetaan ilman että aina on joku aikuinen sanomassa mitä tehdään ja miten ollaan. Ihanne-tapauksessa liikunnan opetuksesta huolehtisi ala-asteella liikunnan aineopettaja, mikä toisi myös lisää arvostusta oppiaineelle . 1) Teemana yhteiskunnan päätöksenteon vaikutukset liikunnan tulevaisuuteen, toisaalta myös yhdyskuntasuunnittelun vaikutus liikunnan tulevaisuuteen: 18 LIIKUNTA & TIEDE 2/200J Ryhmällä oli vahva näkemys siitä, että tulevaisuutta voi tehdä, ei yhteiskunnan muuttuminen ennakoimattomaksi ja pirstaloituneeksi sitä estä. Ihanne-tapauksessa taas lähiympäristö on virikkeellinen ja tarjoaa myös koko perheelle riittävästi yhdessäolon edellytyksiä. Taustalla on yleistä hyvää edistävä traditionaalinen heimoaate, jonka mukaan nuoriso tulee pitää pois pahanteosta järjestämällä sille muuta puuhaa. Yhteisestä liikunnan-harrastamisesta voisi muotoutua tässä tilanteessa eri ikäisten välistä kommunikaatiota luova voima . Luonnollisesti liikuntaan liittyy paljon potentiaalejakin. Oravan pesässä liikuntaan nivoutuvat omakohtaiset tunteet ja tarpeet erilaisten vaihtoehtoisten harrastusmahdollisuuksien myötä. Esimerkkinä tästä on liikuntarakentamis en rahoitukseen kohdistuva epäselvä julkinen-yksityinen rajanveto. Kaikki halukkaat eivät pääse ryhmiin, eikä kaikissa päiväkodeissa ole tarpeeksi resursseja toteuttaa monipuolista liikuntaa. Jokaisella on omat iltamenonsa, esimerkiksi harjoitukset, kokoukset tai iltatyö. Kansakunnan tasolla koettiin uhkaksi liikkujien jakautuminen hyväkuntoisiin, joilla on varaa ostaa hyvätasoisia palveluja, ja toisaalta "tavalliseen kansaan" , jonka kunto voi romahtaa vähäisen liikunnan vuoksi. Näiden aihealueiden lisäksi symposiumissa pohdittiin liikuntaa muun muassa nais/mies -näkökulmista, jolloin esiin nousivat yhteisön asettamat paineet omasta terveydestä ja ulkonäöstä huolehtimiseksi. Eri ikäiset kun eivät kohtaa toisiaan välttämättä enää edes kotona . Liikuntakulttuurin tulevaisuuteen liittyviä signaaleja oli kertynyt varsin runsaasti . he liikuntaheimon keskuudessa on koululaisille järjestettävä iltapäivätoiminta. Ryhmän mielestä laaja-alainen kehittämisnäkemys , jossa asukasnäkökulma on otettu huomioon tulee tämän myötä korostumaan . Toisaalta voidaan kysyä, että onko tässä käynyt niin, että yksinolo koetaan jo sinänsä epäsuotavaksi. Tarkastelisinkin sinänsä ansiokasta iltapäivätoiminnan järjestämistä myös osoituksena nykyihmisen taipumuksesta täyttää tyhjä tila. Tärkeätä on myös priorisoida ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimen-piteiden ja ohjelmien välillä pyrittäessä päätöksenteon keinoin tukemaan asukkaiden hyvinvointia. Tasa-arvoiset liikuntapalvelut koettiinkin tärkeiksi eri ikäryhmien liikuntaa tukeviksi tekijöiksi myös tulevaisuudessa. Kuitenkin on ilmeistä, että myös lapsilla ja nuorilla on tarve olla omissa oloissaan . Ihannetapauksessa heikoimmatkin seniorit saataisiin mukaan monipuolisten palveluiden piiriin, jolloin myös virikkeisen ympäristön merkitys on keskeinen. Liikuntaan liittyvän päätöksenteon ja rahoituksen jakautuminen useille eri tahoille (EU, OPM , STM, TM jne .. Kyseeseen tulevien liikunnallisten harrastusten kirjo onkin loputon. Tähän kytkeytyy myös toivomus kuntien aiempaa selkeämmästä ja avoimemmasta imagopolitiikasta varsinkin huippu-urheilun saralla . Haasteisiin vastaaminen edellyttää kuitenkin uudenlaisia metodeja. Itse aiheet tuntuivat varsin relevanteilta, tosin mitään kattavaa teemakartoitusta ei pyrittykään tekemään. Nämä ovat tarpeen ennen kaikkea eriarvoistumisen uhan torjumiseksi. parkkipaikat ja liikennejärjestelyt) rakentamisen kautta. Kouluikäisten ja opiskelijoiden kohdalla uhkaksi koettiin liikunnan arvostuksen väheneminen, jolloin nuoret eivät enää valitse liikuntaa oppiaineekseen. Toimivan kommunikaation merkitys kasvaa jatkuvasti, esimerkiksi terveyttä edistettäessä tarvitaan aiempaa selkeämpää yhteistyötä ja työnjakoa myös paikallistasolla eri sektoreiden välillä. Eikö tarkoituksena ole myös ehkäistä yksinäisyydestä koituvia haittoja. Myös muissa kouluissa ammattitaitoisen opettajan merkitys on aineen kannalta ratkaiseva . TerEtäisyyden päästä liikunta kulttuuria tarkastelevat eivät ole yleensä kovin sidottuja heimon omiin totuuksiin. Ihannetapauksessa liikunnan pariin voisi syntyä erilaisia "areenoita ", jossa eri-ikäiset kohtaavat toisensa omilla ehdoillaan. Tässä mielessä voidaan tarkas-tella liikunnanharrasta m i sta Hoikkalan esittämän eri ikäisten eriytymisen näkökulmasta. Voisiko iltapäivätoimintaa tarkastella kuitenkin myös organisoituna yksinäi-syyden torjumisena. Vaarana on, että veronmaksajat rahoittavat jatkossa myös voittoa tuottavaa yritystoimintaa esimerkiksi infrastruktuurin (mm. veysliikunta koettiin toisaalta oravanpyöräksi (pakko liikkua, jotta jaksaa), toisaalta mahdollisuudeksi rakentaa omaa "oravan pesää". Uhkakuvaksi koettiin lähiympäristön muuttuminen turvattomaksi (jatkuva rakentaminen ja liikenne), mikä ei kannusta lasta liikkumaan ainakaan kaupunkiympäristössä. Tilan täyttämisen vimma (ajan lisäksi esimerkiksi kulttuurimaisema ja kaupunkitila) on mielestäni myös yksi kanavoitunut tapa paeta todellisuutta (itseä), mille vastareaktion muodostaa kasvanut filosofian ja hiljentymisen suosio. Muodikkaita extremelajeja tarkasteltiin omien rajojen koetteluna, minkä -l Q) Q)
Hurmiota ja kliinistä täsmällisyyttä. Uusyhteisöllisyyden tarpeeseen vastaaminen koettiiinkin seurojen avainalueeksi tulevaisuudessa, sillä lasten ja nuorten liikunta on yhä enemmän painottunut joukkuelajeihin, minkä myötä yhdessäolon ja vuorovaikutuksen painotus nousee jatkossa. Vai onko sittenkään. MARTTI SILVENNOINEN, dosenttitason rata-autoilija Jyväskylä LIIKUNTA & TIEDE 2/200J 19. nähtiin innostavan erityisesti nuoria seikkailijoita. 11 T AALLA MATTI KVLLONEN I" •••• L :::s > C Q) Q) ....c :::s 0.... Kasvaviksi ilmiöiksi nähtiin muun muassa lähiliikunta, jossa yhdyskuntarakentamisen merkityksen oletettiin jatkossa kasvavan . Naisen ilmiselvään piittaamattomuuteen siitä, mikä voi olla suomalaisen elämässä tärkeää, ei kommentaattori ilmeisestikään löytänyt sanoja. Ilmeisesti puita keräämässä, vaiko muuten vain hajamielisen oloisena paikalle sattuneena. Onko eniten rahaa ja julkisuutta tuottavien urheilutekojen ja urheilupuheen merkitys pursuamassa kaiken relatiivisen ihmisten reaalisen elämän yli, monesti jopa irvokkaalla tavalla. Suurista kuljetusautoista purettiin salaperäisiä, muovipeittein verhottuja möhkäleitä, joiden sisältä tv-kameroille paljastettiin uudet, kiiltävät, virtaviivaiset mclarenit ja ferrarit. Muistamme miten Häkkisen, Monacon oman pojan, maailmanmestaruus viime syksyn alkavassa kaamoksessa nosti television näyttämissä ravintolakatsomoissa miesten ja naisten kasvoille huikean innon ja käsivarsiin tuuletukset. Ja nyt taas, viikkoa ennen Melbournen ajoja, tunnelmaa viriteltiin kuin parhaassa draamasarjassa. Voi olla, ettei huomannut koko episodia. ARI KARIMÄKI, Litl Jyväskylän yliopisto Koe kohtaaminen liikunnan tulevaisuussymposio järjestettiin 2-312. Sen liki joka toinen viikko tv-koteihin saapuva media-informaatio taitavat sittenkin olla kuin 'myöhempien aikojen pyhää' rippiä ja inkarnaatiota: rataominaisuuksia, säätilaennusteita, katsojamääriä, autojen ja kuskien fyysistä kuntoa, ellei peräti psykoanalyysia, renkaiden pitoa, tankkauskertojen arvuuttelua, spoilereiden mittauksista järjestettyjä lehdistötilaisuuksia ... Andersenin tunnetun sadun lapsen tapaan; lapsellisesti, mutta kirkkain silmin. Myös kansallisen identiteetin korvautumista globaaliajattelulla pohdittiin. Seuratoiminnan uhkaksi koettiin jatkossa erikoistuminen lasten ja nuorten kasvattamiseksi kilpaurheilun pariin, jolloin aikuiset siirtyvät harrastamaan seurojen ulkopuolella omalla ajallaan. Seurojen kastijako huippuseuroihin ja puuhastelijoihin nähtiin myös yhdeksi ei-toivotuksi tulevaisuudeksi. Tallipäälliköt saattoivat julki miljoonille katsojille oman heimonsa modernit mytologiat; värit, sponsorikuviot ja aerodynamiikan. Uskaltaako tähän urheiluja erityisesti formulaviihteen globaaliseen itsestäänselvyyteen ja maailmanvalloitukseen heittää mukaan yhtään 'pienen ihmisen' välikommenttia vähän kuin H.C. Nousevana signaalina pidettiin puhtaasti harrastuspohjalla toimivia seuroja, joissa entiset urheilijat pelailevat tutulla porukalla. Joskus saattaa särähtää katsojan silmään. Lukemattomia tunteja olivat näiden vauhtikoneiden parissa askaroineet ajattelevat aivot ja osaavat kädet. Alkaessani kirjoittaa tätä kolumnia Suomessa elettiin talvilajien loppuhuipentumaa ja samalla valmistauduttiin vastaanottamaan F1 maailmanmestarikuskin 1999 Mika Häkkisen ensimmäiset tunnot uuden kauden kynnyksellä. Huippu-urheilun arkijournalismi puhetapana suorituksista, tuloksista, ennätyksistä ja rahapalkinnoista on Kun lopullista kisaa edeltävien päivien aikana on kohotettu autojen, kuskien ja katsojien kierroslukuja, tapahtuu ensimmäinen ejakulaatio paalupaikka! universaalia ja globaalia, kuten muotitermi kuuluu. Symposion pohjalta laadittu raportti ilmestyy Liikuntatieteellisen Seuran julkaisemana helmikuussa. Tässä urheilulla koettiin olevan myös asema kansallisia perinteitä edelleen ylläpitävänä instituutiona (esimerkiksi Myllylän hiihtomenestys). Mäkimiesten vielä leijuessa ilmojen halki alkoi maanpinnalla uuden 'happeningin' hehkutus. 1999 Helsingissä. Toisaalta mediassa nämä uudet lajit valtaavat nopeasti lähetysaikaa, mikä luo osaltaan mielikuvan suuresta suosiosta. Ammattimaista insinöörikieltä. .. Kun lopullista kisaa edeltävien päivien aikana on kohotettu autojen, kuskien ja katsojien kierroslukuja, tapahtuu ensimmäinen ejakulaatio paalupaikka! Viimeiset katarttiset spruuttaukset nähdään sitten lopussa palkintopallilla. Talven aikana olin saanut lukea ja kuulla huippuhiihtäjien huulilla pyörivästä alituisesta huolesta 'paikkojen kestämisestä', mäkimiehillä elämäntuskana oli ollut 'ponnistuksen ajoitus', ja jääkiekkoilijoilla 'oman pelin rakentaminen '. Tämän vuoden Safari-rallissa tv-kuva näytti tienpätkää, jota ralliohjus pöllytti vauhdin ja turboäänen vimmalla mutta, kuinka ollakaan piskuisen mäen harjanteella tien varrella kuvassa näkyi yksi ainoa ihminen, tai oikeastaan kaksi, nimittäin äiti ja hänen selkäänsä kiedottu lapsi. Alkanut F1-kausi on urheilun kallein ja tehokkaimmin tuotettu vuotuinen tapahtuma ja 'brändi'. Mika Häkkinen kertoi vitsin, jolle kuulemma Schumacherkin nauroi. Haastatteluihin marssitettujen huippukuskien tehtävänä oli pensselöidä katsojien mielikuviin viimeinen silaus . Tyrkytetäänkö meille niissäkin, kuten Esa Sironen on kysynyt, kokonaista uutta maailmankuvaa sen markkinavetoisen, pörssikeskeisen, kiihtyvillä kierrosnopeuksilla käyvän maailman kuvaa, jonka vöihin meitä entistä tiukemmin sidotaan niin radalla kuin katsomossa. .. Mikan katseet vangitseva uusi, lyhyeksi leikattu tukka sai sanallisen tarkoituksensa: "Tämä kilpailu on niin kovaa, että se vie hiuksetkin päästä!" Sitten seuraavana aamuna joku irvileuka suomalaisessa tv-lähetyksessä meni ja puhui uudesti syntyneestä MAP:sta 'Myöhempien Aikojen Pyhien' -kilvoittelusta
Sille oli Uinon mukaan luonteenomaista särmikkyys, vallattomuus ja usein myös sarkastisen pistävä huumori. Urho Kekkonen 1971 Teksti: KALERVO ILMANEN Urho Kekkonen urheilumiehenä. Olympiamatka lienee ollut nuorelle urheilujohtajalle melkoinen kansainvälisen urheilupolitiikan oppitunti. Siinä presidentti arvosteli. Vi ime vuoden syksyllä oli vuorossa Kekkonen urheilumiehenä. Urheilujohtajana joutui jo paljon urheilupakinoita vaativampien tehtäNimenomaan urheilujohtajana Kekkonen loi ne yhteydet joiden varaan oli hyvä rakentaa myöhempi poliittinen ura vien eteen. Toisaalta taas jotkut tärkeältä tuntuvat teemat jäävät vain ainutkertaisiksi dokumenteiksi kirjan sivuille. Tällöinhän suomalaiset kävivät Kekkosen johdolla taistelua Paavo Nurmen kilpailuoikeuksien säilyttämisen puolesta. Suoraan kysymykseen suora vastaus. Onko niissä onnistuttu. Tässä tapauksessa se ei sitä välttämättä aina ole, koska aikajaksojen pääteemat vaihtelevat kautta teoksen. Lukijan on paikka paikoin vaikea yhdistää jaksoja toisiinsa, koska samat teemat saattavat toistua montakin kertaa. Kaksi kolmasosaa mukaan valituista teksteistä on 1920ja 1930-luvuilta ja yksi kolmasosa sotien jälkeiseltä kaudelta. Toimittanut Ari Uino. UKK:n nuoruutta käsitelleen väitöskirjan jälkeen on Uino toimittanut kirjat "Rakas Häiskä" (1997), "Sodan ja rauhan mies" (1998) ja "Nuori Urho" (1999). Tällaisia olisivat voineet olla esimerkiksi urheilupolitiikka, kilpailutoiminta, kansainväliset suhteet, suhteet muihin urheilujohtajiin, ammattilaiskysymys, järjestöelämä, kuntoliikunta ja liikuntafilosofia. Demokratialla, demokraattisella vastuulla ja kontrollilla, julkisella tiedotustoiminnalla ei heidän työssään ole jalansijaa." ... Pitkiä tekstijaksoja elävöittää selkeä ja pääosin onnistunut kuvitus. Ne olisivat voineet syntyä vain tutkimuksen perustalle. Kronologinen esitystapa on usein historiassa käytetty ja sitä pidetään yleensä selkeänä. .. UKK:n lehtiartikkeleista, muistiinpanoista, kirjeenvaihdosta ja haastatteluista on Uino omilla yhteenvedoillaan höystäen koonnut lähes nelisataasivuisen teoksen, jonka ytimekäs nimi on peräisin Kekkoselta itseltään: "Rillit pois ja riman yli, että Taneli saa taas lusikan." Teoksen tavoitteena on antaa lukijalle monipuolinen käsitys Kekkosen suhteesta urheiluun ja toisaalta kuvata Kekkosen vaikutusta urheilupolitiikassa. Keuruu: Otava 1999. Rillit pois ja riman yli. Se jätti lähtemättömät arpensa, jotka näkyivät vielä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennuksen vihkiäisissä lokakuussa 1971 pidetyssä puheessa. Teokseen valituista dokumenteista piirtyy kuva, että alkuvaiheessa tuleva tasavallan presidentti oli melko tavanomainen urheilukirjoittaja, jonka kilpaurheiluun liittyvät kirjoitukset olivat poikamaisen innostuneita. KEKKONEN KEPEASTI RIMAN .. Pohdinta ja asioiden syvällisempi erittely tulivat mukaan vasta Kekkosen oman urheilu-uran loputtua. Teos keskittyy toista maailmansotaa edeltäneeseen kauteen. Uinon valitsemista dokumenteista saa varsin hyvän käsityksen siitä, kuinka Kekkonen osin jopa taitamattornin keinoin pyrki taisteluaan käymään. Kirjaan on koottu Kekkosen urheilukirjoituksia vuodesta 1918 lähtien milloin vuoden, milloin kahden ja milloin useamman vuoden aikaväliltä. Lisäksi teokseen on valittu myös sellaisia dokumentteja, jotka valottavat UKK:n monitahoista persoonaa. Taistelu oli kuitenkin turhaa, koska ruotsalaisen Sigfrid Edströmin johtama IAAF piti kiinni päätöksestään, jossa se oli julistanut Nurmen kilpailukelvottomaksi liian suurten rahapalkkioiden vastaanottamisen vuoksi. YLI ENTA KUSTANTAJA. Ensimmäisen takaiskunsa urheilujohtajana hän koki Los Angelesin olympialaisten aikaan 1932. Omaa sanomista ja sanottavaa oli harkittava tarkoin. Jokaisen jakson alkuun sijoittuu Uinon aiheeseen johdattava teksti, jossa hän selostaa kirjoituksiin liittyviä laajempia yhteyksiä. Kekkosen urheilujohtajakausi ei ollut pelkkää menestystä. Filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti Ari Uino jatkaa presidentti Urho Kekkosen elämäntyön ja kirjoitusten esittelyä. Teoksen arvioinnin voi aloittaa asetetuista tavoitteista käsin. Valittua esitystapaa toimivampi ratkaisu olisi saattanut olla aiheenmukainen ryhmittely, jolloin Kekkosen urheilua käsittelevät kirjoitukset olisi ryhmitelty eri otsikoiden alle. "Ei ole mikään moite, vaan tosiasian esittäminen, jos sanoo, että pitkäaikaisen ulkopuolista valvontaa vailla olevan vallankäytön vuoksi KOK:n jäsenet ovat vieraantuneet urheiluelämän todellisuudesta, he ovat käpertyneet omiin sääntöihinsä ja rituaaleihinsa. Yhteenveto ja arvio jäävät puuttumaan. Teos on rakenteeltaan aivan liian hajanainen, jotta se kykenisi piirtämään lukijalle jäsentynyttä kuvaa Kekkosesta ur20 LIIKUNTA & TIEDE 2/2WJ heilumiehenä ja erittelemään hänen laajaa vaikutustaan suomalaisessa urheiluelämässä. Viimeisin kirjaan mukaan otettu dokumentti on presidentti Kekkosen puhe TUL:n liittojuhlassa kesäkuussa 1979