Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. TILAA: 63 (1 ) 1/ 26 • 10 eu ro a Liik un ta & Tie de 1/2 6 RI IP PU VU U D ET. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 €, kestotilaus 50 €/vuosi. Antti Heikkinen: ”Halkoja tehdessä on aikaa ajatella” teema: Riippuvuudet Suomalaisen riippuvuuspuheen ristiriitaisuudet Urheilukirjojen julkaisuvirta juoksee vuolaana Tilaa Tuoreinta tutkimusta. Liito ry:n jäsenet 25 €/vuosi Liity LTS:n jäseneksi Jäsenmaksu 45 €/vuosi, opiskelijat 20 €/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Sähköinen LTS-infokirje
Niin aivotutkijoiden tutkimusdata kuin koulujen ja kasvatustyön ammattilaisten kokemus kertovat samaa viestiä. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. www.lts.fi/tapahtumat/ktp26 Liikuntateknologia testauksessa ja valmennuksessa: TKI ja käytäntö Kuntotestauspäiviä vietetään 23.–24.4.2026 Vuokatin urheiluopistolla. Joten, mitä jos kieltäisimme somen myös aikuisilta. 63. Toki voi olla, ettei aikuisten somekielto realismia ole. Että ohimoita jyskyttää, silmiä särkee ja aivoissa on jatkuva sumu. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 6 Kielletään some aikuisilta S uomi on havahtumassa siihen, miten pirullinen riippuvuus meille on kehittynyt. Olisi hyvä havaita, mitä some tekee yksilölle myös aikuisena – ja miten se samalla kääntää yleistä keskusteluilmapiiriä ja koko yhteiskunnan toimintakulttuuria yhä tunkkaisemmaksi. Some aiheuttaa riippuvuutta. Voisimmeko kuitenkin lisätä myös aikuisten ohjausta, valistusta ja kontrollia sen verran, että selkeämmin kaikki ymmärtäisimme mikä on järkevä viikkoannos juuri tätä huumetta. Ihmiskunta on tehnyt itsellään ihmiskoetta 1990-luvulta asti. Ikäraja olisi toki hyvä alku, mutta vie silti samalla huomion liikaakin lapsiin ja nuoriin. Samalla olisi kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään vähän laajemmin. Lapsia ja nuoria on suojeltava, samoin kuin muiltakin koukuttavilta tuotteilta. Päättäjät ja erilaiset somekommentoijat (näemmekö edes mikä ironia tässä on?) ovat aivan viime aikoina alkaneet vaatia somekieltoa alaikäisille. Someriippuvuus on yhteiskunnallinen ilmiö, jolle pitäisi tehdä koko yhteiskuntana jotakin. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. A ustralia ehti jo tempaista verkon kiinni alaikäisiltään ja nyt samaa on alettu vaatia myös meillä. Eikä siinä mitään, asiassa on järkensä. Töissä ja kotona, arjessa ja juhlissa, harrastuksissa ja kouluissa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Tämä yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja yksilöiden hyvinvointia rapauttava ilmiö ei synny nuorten sometuksesta, vaan aikuisten, ennen kaikkea keski-ikäisten aikuisten, tekemänä. Kun asiaan on alettu reagoida, olisi hyvä huomata nekin sukupolvet, jotka ovat digitaalisen kulttuurin luoneet. Sellaista se on, kun olemme koko ajan kiinni kaikessa ja yhteydessä kaikkiin – vaikka samalla vaivaa outo tunne siitä, että emme ole kunnolla kiinni missään emmekä yhteydessä mihinkään. Some kilisee kaikkialla, vie huomiota kaikelta ja kaikilta. Valmennuksen ekstrapäivä 25.4: Hiihdon ja lumilajien valmennuksen työkalut Tulevaisuusnäkymä lumilajien TKI-toiminnassa Olli Ohtonen, LitT, maastohiihtovalmentaja; kehittämispäällikkö, Vuokatin Liikuntateknologian yksikkö, Jyväskylän yliopisto ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka Tutustu Kuntotestauspäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 2.4.2026. Tietoa ja tunnemyrskyä pukkaa, mutta mikään ei tunnu miltään ja kaikkea on niin vaikea käsittää. Nuorisoa on hyvä valistaa, ikärajat ovat hyväksi, mutta on turha luulla, ettei someriippuvuus olisi myös aikuisväestön ongelma. Että emme osaa keskittyä. Eikä vain meille, koko ihmiskunta on jäänyt samaan koukkuun. Tule keskustelemaan ja päivittämään tietosi alan vuosittaiseen verkostotapahtumaan! Kuntotestauspäivien jälkeen pidetään lauantaina 25.4. Some ei tee ihmiselle hyvää. Samalla voisimme kysyä minkälaisia rakenteita, ympäristöjä ja toimintamalleja meidän olisi sen vuoksi syytä itsellemme yhteiskuntana jatkossa rakentaa. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. Päivien teemana on Liikuntateknologia testauksessa ja valmennuksessa: TKI ja käytäntö. Muista varata paikkasi myös ekstrapäivään! Tapahtuma järjestetään Vuokatin Urheiluopistolla (Vuokatti Sport). On nähty, miten koukussa meidän itse kasvattamamme nuoriso on, ja etsitään hätäjarrua. Somevirtoja seuratessa kun ei voi välttyä huomiolta, että monet ongelmat tulevat esiin yli 40-vuotiaiden käytöksessä. Ei ihme, että olemme levottomia. Aikuisten ongelma on ehkä hieman toinen kuin nuorilla, mutta jokin pimeä voima riivaa myös monia somea käyttäviä aikuisia. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Tervetuloa mukaan! 23.–24.4.2026 | Vuokatin urheiluopisto, Vuokatti Sport Resort Ravitsemustilan vaikutus testituloksiin Oona Kettunen, LitT, asiantuntija, Vuokatin Liikuntateknologian yksikkö, Jyväskylän yliopisto & ravitsemusasiantuntija, Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia Testausmenetelmät ja teknologian hyödyntäminen lentopallossa Mikko Häyrinen, LitM, joukkueurheilun asiantuntija, Huippu-urheilun instituutti KIHU PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimitussihteeri: Hanna Vehviläinen Toimituskunta: Eero Haapala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Marja Kokkonen, Markku Ojanen, Eila RuuskanenHimma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. S omeriippuvuus ei tee hyvää yksilöille, mutta ei myöskään yhteisöille, toimintakulttuureille ja tavoillemme elää yhteisellä maapallolla ihmisiksi. ◆. kaikille avoin ja maksuton valmennuksen ekstrapäivä, jonka aiheena on Hiihdon ja lumilajien valmennuksen työkalut. Tästä kulkee keskuudessamme esimerkkeinä lukuisia sellaisia ihmisiä, jotka avasivat matkapuhelimen ensimmäisen kerran täysi-ikäisinä. Pelkkä äkkikielto on somekulttuurin toimintalogiikasta tuttu äkkireaktio asiassa, jossa olisi pohdittavaa enemmänkin
Taivalta voi seurata Instagramissa @suomijuosten -tililtä. Edessä on noin 1500 kilometriä pitkä mielen ja kehon koettelemus, joka kestää viikkoja. Samuli Oja 28 Politiikka näkyy talvikisoissakin Jouko Kokkonen 32 LÄHIKUVASSA – Kirsti ”Titti” Laine-Hendolin: Vaikeiden tilanteiden johtaja Hanna Vehviläinen TEEMA: Riippuvuudet 40 Riippuvuudet ovat sukua toisilleen Jouko Kokkonen 44 Liikunta ja alkoholi – euforiasta riippuvuudeksi Titta Kontro 48 Nikotiinituotteet – liikunnan ja urheilun turhakkeet Kristiina Patja & Katja Borodulin 51 Liikunnan merkitys toipumis matkallani Petri Närvä 54 Kun liikettä on liikaa Susanna Luikku 56 Monopolista markkinoille – rahapeliuudistuksen yhteiskunnallinen tasapainoilu Jouko Vuolle 59 Yksilöllisyys näkyy voimaharjoittelussa Pekka Matomäki 62 Naisten muuttuvat roolit miekkailussa Varpu Wiens 65 Moninainen urheilu-Suomi esittäytyi Tahdossa Malte Gasche & Sami Koskelainen 73 Urheilukirjavuosi 2025 – tasokasta seurahistoriaa ja ymmärrystä ihmisyydestä Matti Hintikka VERTAISARVIOITUA 83 Palautumismenetelmät kestävyysurheilijoilla Heini Wennman, Nikke Vilmi & Tero Kuorikoski 91 Liikunnan harrastaminen yli 77-vuotiailla Heli Peltomaa, Anna-Katriina Salmikangas, Essi-Mari Tuomola, Taina Rantanen & Kirsi E. Hänen mukaansa pitkässä juoksusuorituksessa mielen kestävyys on jopa tärkeämpi kuin kehon jaksaminen. Keskinen Kansi: Jyväskyläläinen 23-vuotias ultrajuoksija Rita Tuononen valmistautuu juoksemaan Nuorgamista Hankoon kesällä 2026. Reino Kärkkäinen 70 Hyvinvointia voi mitata monin tavoin Taina Rantanen 71 OPISKELIJA OUNASTELEE Unohtuvatko peliongelmat rahapelijärjestelmän muutoksissa. Matkan tavoitteena on myös kerätä varoja mielenterveystyöhön. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 3 LIIKUNTA & TIEDE 1/2026 13 Antti Heikkinen: Ihmisen on hyvä olla liikkeessä Jouko Kokkonen 16 Riippuu mistä riippuu Jari Kupila 19 Tarjolla tietoa liikuntaa suuntaavista tekijöistä Saku Rikala 20 Vuoden 2026 kuntoilutrendit: Teknologia, hyvinvointi ja yhteisöllisyys ohjaavat liikkumista Kasper Salin 22 Lapasyöttö liikuntapolitiikalle Kati Lehtonen 25 Antidopingista mallia eettiseen sääntelyyn. Jukka Särmälä 72 VASTINE Horjuvaa holismia Riitta-Ilona Pummi-Kuusela & Antti Kuusela 75 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN. Tuononen innostui ultrajuoksusta pari vuotta sitten, ja sen haastavuus on koukuttanut. Kuva: Juha Laitalainen 2 PÄÄKIRJOITUS Kielletään some aikuisilta Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Ihan lääkkeeksi vaan Jouko Kokkonen 5 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 12 POLTTOPISTEESSÄ Selkä kaipaa liikettä Kirsi Töyrylä-Aapio 34 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Veera Manninen Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Kasper Salin Terveystieto: Kristiina Ojala POHDITTUA 68 Koska ja miten pääsisimme kynnysten yli
Vaelsimme sieltä 150 kilometrin matkan Eaglen kylään Yukonin rannalle. Vip-aition kuohujuomalasi kädessä on helppo taivastella vääränlaista päihtymistä. Kuvissa näkyy myös tupakointia karsastanut Tahko Pihkala, jonka sanotaan tokaisseen toisessa yhteydessä, että savuttelu oikeuttaa hänet piereskelemään julkisesti. ”Pyöräilemään” pääsin, kun kahdeksan viikon täytyttyä kipsikaudella sain alkaa varaaman leikatulla jalalla. Toisaalta Suomessa on siirretty asenteellisesti outoon maailmaan, jossa samaan aikaan lisätään alkoholin saatavuutta ja toisaalta paheksutaan rahvaanomaista humalajuomista. Pyörätuolilla pääsin silloin tällöin ulkoilemaan – avustajan työntämänä. Ei se liikuntalääke ole kaikille likikään samanlainen automaattinen autuudenannos kuin mainospuheissanne paasaatte ja omassa elämässänne nautiskelette. Tahkokin joutui sotien jälkeen 1940-luvulla toteamaan olevan parempi, että nuoret miehet ryyppäävät ja urheilevat kuin vain ryyppäävät. Pelimatkojen pontimena oli varsinkin takavuosina päästä ottelun jälkeen oluelle. Tätä antibioottia ei kannata yhtään maistella, sen ehtii kahden kuukauden kuurin aikana hitaisempikin oppia. Perään saatan kirota pärskäyttää liikunnan ilosanoman toistajille: hyvähän se teidän on terveillä, kun olette terveitä. KONTULASTA 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 Ku va : Ju ha La ita la in en Ihan lääkkeeksi vaan V oin kertoa, että vuoden 2025 loppupuolen suurimmat liikkeet tapahtuivat pään sisällä. Menestyvä eliitti osaa omasta mielestään juoda oikein, luuserit ovat luusereita ja rasite alkoholinkäyttäjinäkin. Katetri kädessä, antibioottipumppu vyöllä ja alipainelaite nilkassa ei juuri liikkumaan pystynyt. Jokainen tietää, ettei ainakaan kuivin suin. Jalassa olivat Nokian Kontiot, jotka eivät olleet ihan parhaat jalkineet paikoin louhikkoisessa maastossa, kun selässä kiikkui alkumatkasta kolmisenkymmentä kiloa. Nilkat olivat kovilla silloinkin. L iikuntaja urheilupiirien perinteisiä päihteitä ovat olleet alkoholi ja tupakka. Yes.” Ennen tupakkalain voimaantuloa vuonna 1977 pantiin palamaan joka käänteessä. Kesällä 1990 olin vaeltamassa Itä-Alaskassa aivan Kanadan rajan tuntumassa kahden ystäväni kanssa. Tänä talvena en vielä hiihtoa pysty kokeilemaan. Tämän lehden ilmestyessä minun pitäisi olla ukki. On sitä osattu liikuntatieteellisissä piireissäkin. Etenkin joukkuelajeissa perinne istuu sitkeässä. Minikitkuttimella polkeminen on paljon tylsempää kuin oikealla kuntopyörällä. Omillakin hiihtoja pyöräreissuilla kuppi kumoutui illalla aika herkästi ja sauna kera mallasjuomien sisältyi ohjelmaan, jos löylyhuone oli käytössä. Hän sanoi olevansa raskaana. Kun minipyörällä polkeminen alkaa jurppia, niin yritän suunnata ajatukseni hauskempiin näkymiin. L oppuriuhtaisuna muistelma omalta ”seikkailijan” taipaleeltani. Olen polkenut vuodenvaihteen jälkeen minikuntopyörällä aika monta minuuttia, nostellut kahvakuulaa ja venytellyt vastuskuminauhaa. Moskiittoinen reissu, mutta tulipahan tehtyä.◆ JOUKO KOKKONEN. Olohuoneen pakkoliikuntaan ei kyllä jää koukkuun. saavat hyvän tavaran ja kartuttavat liittojemme rahastoja. Vaikka kulkeminen on könttäämistä, niin ajatuksissa siintää mahdollisuus päästä pienen pojan kanssa pallonpotkijaksi, hiihtoon opastajaksi ja luontoon johdattajaksi. Savukkeesta saavat eri urheiluliittomme vuosittain menekin mukaan ’prosentteja', joten tupakkamiehet polttaessaan ’Hanneksia’ lyövät kaksi kärpästä yhdellä kertaa, nim. Kieltolakiaikanakin urheilupiireissä ryypiskeltiin, vaikka urheilijat olivat virallisesti raittiuden perikuvia. Isät ja myöhemmin äiditkin saattoivat aikoinaan haista kotiin palatessaan seminaarilta. Vuonna 1967 pidetyiltä ensimmäisiltä liikuntapoliittisilta neuvottelupäiviltä on muistona kuva, jossa yksi herroista polttelee piippua. Juomatarjoilut ovat 2020-luvulla huomattavasti vähäisempiä kuin takavuosina. Varsinaista liikuntariippuvuutta en ole koskaan kokenut, vaikka jotain värähdyksiä sinne suuntaan aikoinaan oli, kun hiihtokilometrejä kertyi monena talvena toistatuhatta. Omat varusteeni hankin bussimatkalta halki mantereen Winnipegistä NATO-ylijäämäkaupasta. Vähemmän motivoituneina hetkinä yritän muistaa, että vain otettu lääke auttaa. Suomen Urheilulehden tupakkamiehet maistelivat toukokuussa 1921 Itämainen Paperossitehdas Oy:n lähettämiä savukkeita ja havaitsivat ne ”hyviksi, miedoiksi ja maukkaiksi”, kuten lehti kertoi 19.5.1921: ”Ja senvuoksi mekin hyvällä omallatunnolla suosittelemme niitä tupakkamiehille. Pitää lähteä vähin erin ja hyvin hitaasti kiiruhtaen liikkeelle. Ennätykseksi jäi 1 400 kilometriä hyvänä lumitalvena 2013–2014. Suomalaiseen liikuntakulttuuriin on kuulunut raskas työ vaatii raskaat huvit -ajattelu, jota luonnehtii alkoholin runsas käyttö palkintona itsensä kurittamisesta. A lkoholia on liikuntaja urheilupiireissäkin kulunut erilaisissa päättäjäisissä ja saunailloissa runsain mitoin. Vaan tähän sopii erittäin kulunut sanonta: parempi kuin ei mitään. Kuten muistettaneen, julkaisi yllämainittu tehdas nimikilpailun tästä savukkeesta ja eniten ääniä sai ’Hannes’. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. K untoutukseen antaa intoa tyttären lokakuussa kertoma todellinen yllätysuutinen. Aikoinaan tupakalla on kerätty varoja urheiluliitoille. Kohtalotoverini Kiuruvedeltä kertoi, että hiihto onnistuu myös jäykistetyllä nilkalla. Tulevaisuuden tavoitteena on liikutella suksia jotenkin. Kyllä liikunta on lääke – ja näin nautittuna aika pahanmakuinen lääke, melkein yhtä äklöttävää kuin suun kautta napattava ciprofloksasiini. Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Maantapa ei ole kadonnut, vaan toimittaja kysyy yhä menestyneiltä urheilijoilta etenkin joukkuelajeissa mestaruuden ratkettua, miten saavutusta on tarkoitus juhlia. Rajapyykkiä piti ihan jahdata. Cessna vei meidät keskelle erämaata kukkulan kupeeseen tehdylle kiitoradalle
Uimahalli on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ilmentymä. Tunnustukseen liittyvän kiertopalkinnon on lahjoittanut nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén. Uimahalli kertoo yhtä aikaa paljon suomalaisesta yhteiskunnasta ja on Suomi pienoiskoossa. • Pirkka Leino sai tammikuussa Vuoden urheilukirja 2025 -palkinnon. Onkin hämmästyttävää, että uimahallien monitahoiseen maailmaan ei ole aiemmin kunnolla sukellettu Suomessa tai maailmallakaan. Kirjailijat nimeävät suomalaisen uimahallin kirjassa Suomelaksi. Kuva: Urheilumuseo Tahto Suomi pienoiskoossa Kieltokylttejä, sosiaalisia käytäntöjä, viranomaissääntelyä, 1970-luvulla rakennettuja betonikolosseja. ”SJHS:n Facebook-ryhmä on hieno yhdistelmä perusteellisen tutkimuksen taitajia, intohimoisia harrastajia – ja mikä parasta, aktiivisina kommentoijina ovat keskusteluissa mukana monet lajin legendaariset suomalaisnimet yli puolen vuosisadan ajalta. https://tiedekirja.fi/fi/suomela. Some ei ole vain nuorison some!” Vuoden urheilupostaus on valittu vuodesta 2015 alkaen. Uimahallirakentaminen on yksi maamme liikuntapolitiikan kulmakivistä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. • Suomela – uimahalli yhteiskunnassa on myynnissä Tiedekirjassa hintaan 25 euroa. Lisäksi voittaja saa Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen lahjoittaman 2000 euron palkintosumman. Suomen Urheilumuseosäätiön perustelee tunnustusta ryhmän monipuolisuudella. Laadukkaan teoksen viimeistelee kaunis taitto ja painoasu.” Pirkka Leino on turkulainen historianopettaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita purjehdusja veneilyaiheisia kirjoja. Pitkä työstöaika ja hyvä taustatiimi mahdollistivat Leinon mukaan hyvän lopputuloksen. Liikuntatieteellisen Seuran kustantamassa kirjassa Suomela – uimahalli yhteiskunnassa yhteiskuntatieteilijät Juho Saari, Mika Pantzar ja Sakari Taipale avaavat tutkimustiedon ja omien kokemustensa pohjalta suomalaista uimahallia ja uimahallikulttuuria. Leino kertoi, että HTPS otti häneen yhteyttä jo viisi vuotta sitten, mikä on juhlakirjojen kohdalla poikkeuksellista. Kilpailun järjestää Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO. Valinnan tehneet Susanna Rahkamo ja Petri Kokko toteavat palkintoperusteluissaan teoksen olevan erinomaisesti toteutettu historiateos, jonka tarina on yhdistetty kiinnostavasti Suomen historiaan. Vuoden urheilukirja on valittu vuodesta 1980 lähtien. ”Teoksen kuvitukseen on panostettu ja se sisältää runsaasti historiallisesti merkittäviä, hienoja kuvia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 5 ajassa Helsingin Työväen Pursiseuran historiateos vuoden urheilukirja Vuoden urheilukirjaksi 2025 on valittu Pirkka Leinon kirjoittama Vapaisiin tuuliin – Helsingin Työväen Pursiseura 1925–2025. Teoksen on kustantanut Helsingin Työväen Pursiseura (HTPS). Vuoden urheilupostaus -palkinnon sai Suomen Jääkiekkohistoriallisen Seuran Facebook-ryhmä. Hallit edustavat liikuntapaikkarakentamisen eri aikakausia, ja sosiaalinen elämä niiden sisällä viestii ympäröivän yhteiskunnan muutoksista
Voittajatutkimuksen otsikko on Kestävyysja lihaskunnon syy-seuraussuhde tervey denhuollon kustannuksiin. Listatuista 285 yliopistolla on liikuntatieteellinen yksikkö. Korkeimmillaan sen ranking on ollut vuonna 2021, jolloin sijoitus oli kahdeksas. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä joulukuussa 2025 järjestettyyn kilpailuun osallistui 44 tutkimusta. Kuva: Hanna Vehviläinen Koululaisten ja varusmiesten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu Syksyn 2025 Move!-mittauksissa niiden oppilaiden osuus, joilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana 40 prosentista 37 prosenttiin. Osallistujista 15 oli mukana nuorena tutkijana. Vuonna tiedekunta 2024 sai sijan 15. Myös varusmiesten kuntotesteissä vuonna 2020 käynnistynyt kestävyyskunnon nousu on jatkunut. Turun yliopiston Paavo Nurmi -keskus on rankingissa tarkemmin yksilöimättömillä sijoilla 51–100. Julkaisutiedot on kerätty Web of Science -tietokannasta viiden vuoden ajalta. Kaupunkimaisissa kunnissa on vähemmän oppilaita, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Yliopistojen järjestys perustuu tieteellisten julkaisujen ja viittausten määrään sekä artikkeleihin laadukkaissa kansainvälisissä julkaisuissa. Kilpailun järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 ajassa Liikuntatieteellinen tiedekunta Shanghai-listan sijalla 25 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sai sijan 25 ShanghaiRankingin vuoden 2025 liikuntatieteellisten yliopistoyksiköiden arviointilistalla. Vuoden nuoreksi tutkijaksi valittiin Tom Mikkola Helsingin Urheilulääkäriasemalta (HULA). ShanghaiRanking julkaisi liikuntatiedelistauksensa ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tuolloin liikuntatieteellisen tiedekunnan sijoitus oli 40. • Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailun finalistit Tiina Föhr, Elina Vettenterä, Mikko Vaaramo ja Laura Joensuu. Vuonna 2025 varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 414 metriä. Joulukuun lopussa 2025 julkaistun rankingin kolmen kärjessä ovat australialaisen Deakinin yliopiston ja Etelä-Tanskan yliopiston liikuntatieteelliset yksiköt sekä Norjan liikuntatieteellinen korkeakoulu. Fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut erityisesti 5.-luokkalaisilla. Edellisen kerran yhtä hyvä tuloskeskiarvo saavutettiin kymmenen vuotta sitten. Listalle on pisteytetty 300 liikuntatieteiden alan yksikköä yliopistoista ympäri maailman. • Mikko Vaaramo voitti Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailun Mikko Vaaramo (ODL Liikuntaklinikka ja Turun kauppakorkeakoulu) tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2025 -kilpailun. Kööpenhaminan yliopisto löytyy viidenneltä ja Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto kahdeksannelta sijalta. Kilpailussa toiseksi sijoittui Laura Joensuu (Gerontologian tutkimuskeskus, GEREC), kolmanneksi Elina Vettenterä (Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta) ja neljänneksi Tiina Föhr (Gerontologian tutkimuskeskus, GEREC). Mukana on lisäksi 15 yliopistoa, jotka keskittyvät kokonaan liikuntatieteisiin. • Move!-mittausja palautejärjestelmä: www.oph.fi/fi/move Kuva: Move!. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on edelleen merkittäviä eroja maaseudun ja kaupunkien sekä hyvinvointialueiden välillä
okm.fi/-/piikkarit-ja-liikkuvat-palkinnot-myonnettiin-tasa-arvonja-liikkumisen-edistajille LTS Tieteiden yössä: Olympiakisat eivät ole kuolemassa Olympiakisat ja Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) säilyttävät elinvoimansa tulevaisuudessa. Kuva Elviira Säkkinen / OKM Opetusja kulttuuriministeriö myönsi Piikkarit-pääpalkinnon yliopistonlehtori ja liikuntafysiologian dosentille Ritva Mikkoselle. Kokkonen ja Vuorio totesivat olympiakisojen kasvaneen jättitapahtumaksi, jonka järjestämiskulut ovat vähentäneet länsimaisten demokratioiden valmiutta hakea kisoja. Hän on merkittävällä tavalla edistänyt sukupuolten tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa. Kokonaisuudessaan KOK:sta on Kokkosen mukaan tullut globaali järjestö, mikä osaltaan varmistaa sen elinvoiman. Mikkonen on nostanut esiin naisten vähäisen näkyvyyden liikuntatieteellisessä tutkimuksessa ja purkanut epätasapainoa, jossa tutkimus on perinteisesti keskittynyt miehiin. Vuorio näki olympialiikkeen olevan osa 1800-luvulla alkanutta yhteiskuntien modernisaatiota. Piikkarit-tunnustuspalkinto myönnettiin Suomen Ampumahiihtoliitto ry:lle. Mikkonen on kehittänyt tutkimusta, joka tarkastelee naisten liikuntafysiologiaa elämänvaiheiden mukaan, erityisesti lisääntymisikäisten naisten osalta. Muutosta ilmentää zimbabwelaisen Kirsty Coventryn valinta puheenjohtajaksi vuonna 2025. Mikkonen toimii Jyväskylän yliopistossa Vuokatin yksikön varajohtajana. Kuva Hanna Vehviläinen. Hänen työnsä on lisännyt ymmärrystä esimerkiksi kuukautiskierron ja liikunnan vuorovaikutuksista, tarjoten tietopohjaa tasa-arvoisempaan valmennukseen ja liikuntasuosituksiin. Liikkuvat-palkinto on myönnetty vuodesta 2021 alkaen esimerkillisestä työstä väestön liikkumisen edistämiseksi eri ikäryhmissä. Liitto pyrkii aktiivisesti luomaan tasa-arvoista lajikulttuuria niin liittokuin seuratasoilla. Halukkaita järjestäjiä löytyy autoritäärisistä maista, joissa kansalaismielipiteen painoarvo on korkeintaan vähäinen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on yksi Ampumahiihtoliiton strategisista painopisteistä vuosille 2021–2026. Lahden kaupunki palkittiin vuoden 2025 Liikkuvat-palkinnolla kokonaisvaltaisesta, vaikuttavasta ja innovatiivisesta liikuntaneuvontatyöstä, joka tavoittaa kaikki ikäryhmät ja yhdistää yksilön, yhteisön ja ympäristön hyvinvoinnin. Näin arvioi dosentti Jouko Kokkonen Liikuntatieteellisen Seuran Helsingissä tammikuussa järjestettyyn Tieteiden yöhön tuottamassa osiossa. Keskustelua johdatellut väitöskirjatutkija Lotta Vuorio (Helsingin yliopisto) toi esiin, että kansainvälisen olympialiikkeen perustaja Pierre de Coubertin oli myös pedagogi, joka halusi urheilun ja olympialaisten avulla edistää ihmisen kokonaisvaltaista kasvua. Kiinnostus olympiakisoja kohtaan on laajentunut ja myös mitalille yltäneiden maiden joukko on kasvanut. Lotta Vuorio ja Jouko Kokkonen pohtivat Tieteiden yössä olympiakisojen merkitystä ja tulevaisuutta. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 7 Piikkaritja Liikkuvatpalkinnot myönnettiin tasa-arvon ja liikkumisen edistäjille Yliopistonlehtori ja liikuntafysiologian dosentti Ritva Mikkonen vastaanotti Piikkarit-palkinnon liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Mika Poutalalta. KOK:n rooli on Kokkosen mielestä muuttumassa ja se tukeutuu toiminnassaan aikaisempaan enemmän erityisesti Aasian väkirikkaisiin Kiinaan ja Intiaan. • Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt Piikkarit-palkintoja vuodesta 1995 lähtien tunnustuksena liikunnan sukupuolten tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä. Hän on ensimmäinen Euroopan tai Pohjois-Amerikan ulkopuolelta tehtävään noussut henkilö
Hankkeen mahdollistaa Suomen Paralympiakomitean Ahos-apuraha osaamisen kehittämiseen. Tämän myötä vahvistetaan heidän asiantuntemustaan osallistua ja vaikuttaa liikkumisympäristöjä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Heistä 18 prosenttia kannustaa paikan päällä otteluissa tai kilpailuissa, 7 prosenttia osallistuu seurojen tilaisuuksiin ja 3 prosenttia osallistuu muulla tavoin. Lisäksi koulutus tuottaa uusia esteettömyyskartoittajia esimerkiksi liikkumisympäristöjen esteettömyyden parantamisen ja peruskorjausten tueksi. Seuroissa tehdään vapaaehtoistyötä 44 000 000 tuntia IHMISTÄ HARRASTAA LIIKUNTAA SEURASSA 570 000 Seurassa harrastavista on jäsenenä seurassa tai muussa liikunatayhdistyksessä 77 % OSALLISTUU SEURAN TOIMINTAAN 951 000 22 % VÄESTÖSTÄ 34 % MUU OSALLISTUMINEN MILJOONAA IHMISTÄ 58 % MIEHIÄ 42 % NAISIA Vapaaehtoistyötä tekevistä 1,46 13 % VÄESTÖSTÄ HARRASTAMINEN 55 % MIEHIÄ 45 % NAISIA Harrastajista VAPAAEHTOISTYÖ IHMISTÄ TEKEE VAPAAEHTOISTYÖTÄ SEURASSA 432 000 10 % VÄESTÖSTÄ 42 % 55 % Seuroissa harrastavista tekee myös vapaaehtoistyötä seurassa Vapaaehtoistyötä seurassa tekevistä myös harrastaa liikuntaa seurassa 55 % MIEHIÄ 45 % NAISIA Osallistuvista Osallistumalla tilaisuuksiin 7 % Kannustamalla paikan päällä otteluissa tai kilpailuissa 18 % Muuten 3 % Viittausohje infograafiin: Mäkinen, J., Hannula, J., Mononen, K,. & Kapustamäki, H. Koulutus lisää sekä liikkumisympäristöjä suunnittelevien, rakentavien ja ylläpitävien että liikuntaa organisoivien toimijoiden osaamista esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Täysin verkko-opintoina toteutettavassa opintojaksossa on huomioitu erityisesti toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tiedot perustuvat Huippu-urheilun instituutti KIHUn vuoden 2025 väestökyselyyn Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025 (n = 4776). Opintojakson laajuus on viisi opintopistettä. Jyväskylän yliopistoon tarjolle opintoja liikkumisympäristöjen esteettömyydestä Liikkumisympäristöjen esteettömyydestä on tulossa opintojakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille lukuvuodelle 2026–2027. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 ajassa Seurojen vapaaehtoistyön taloudellinen arvo on 556 milj. Huippu-urheilun instituutti KIHU, Jyväskylä. Seuroissa liikuntaa tai urheilua harrastaa 13 prosenttia väestöstä, mikä vastaa noin 570 000 suomalaista. • Aikuisväestön osallistuminen seuratoimintaan. Vapaaehtoistyötä seuroissa tekee puolestaan noin 432 000 suomalaista, mikä on 10 prosenttia väestöstä. Liikkumisympäristöjen esteettömyyskoulutusta ei tällä hetkellä tarjota oppilaitoksissa, vaikka sen tarve on tunnistettu suomalaisessa liikuntapolitiikassa. •. Suomalaisen aikuisväestön osallistuminen urheiluseurojen toimintaan. Blomqvist, M,. Seuratoimintaan osallistuu harrastamisen ja vapaaehtoistyön ohella muilla tavoin noin 951 000 ihmistä (22 % väestöstä). Infograafi. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 1,46 miljoonaa ihmistä. € Kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu urheiluseuratoimintaan Urheiluseurojen toiminta koskettaa harrastamisen, vapaaehtoistoiminnan tai muun osallistumisen kautta noin kolmannesta (34 %) 18–80-vuotiaista suomalaisista. 2025. Opintojakso on rakennettu Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2025 käynnistetyssä Liikkumisympäristöjen esteettömyys -koulutushankkeessa
Suomi tavoittelee fyysisen toimintakyvyn tason nostamista 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Huippukokouksen aloitteentekijänä ja järjestäjänä toimi Suomen Olympiakomitea. Suurimmat väestötason muutokset saavutetaan Vasankarin mukaan pienentämällä vyötärönympärystä, parantamalla hapenottokykyä ja lisäämällä liikkumisen tehoa hikeen asti. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 9 Uusi toiminta kykyindeksi julkistettiin tammikuussa Eduskuntapuolueiden edustajat asettuivat yhteiskuvaan toimintakykyjulkilausuman allekirjoittamisen jälkeen. Aamukahvien ääressä juttelemme kuulumiset sekä käymme läpiä päivän työt. Kuva: Kuvakaappaus Yle Areenan lähetyksestä UKK-instituutin kehittämä mittaustapa tuottaa kansainvälisesti uudenlaisen kokonaiskuvan aikuisten fyysisestä toimintakyvystä. Mukavuudenhalu on usein rohkeuden vastakohta. Bullin mukaan Suomessa on tilastoja tutkimustiedon pohjalta hyvät edellytykset tehdä liikettä lisääviä toimia. Hyvä ajatustapa arjen tilanteessa on miettiä, mihin impulsiiviset viettini veisivät ja mikä olisi vähän kivikkoisempi mutta yleisempiä arvoja toteuttava tie.” Teologian tohtori, puhekouluttaja Juhana Torkki, Tiede 14/2025 ”Aloin skeitata lapsena, kun rullalaudat saapuivat kotikaupunkiini Raaheen. Indeksin esitteli UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari Toimintakykyinen Suomi -huippukokouksessa 14. Vauhdit olivat loppuaikoina niin kovia ja riskit suuria, ettei se enää tuntunut järkevältä, ja lopetin.” Laulaja JP Leppäluoto, Hyvä terveys 1/2026 ”Toisilla ideat voivat syntyä äkillisesti, mutta on iso porukka, joka on pitkäjänteisesti tehnyt extreme-juttuja. • Mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksi: ukkinstituutti.fi/fyysinen-toimintakyky/ mitatun-fyysisen-toimintakyvyn-indeksi/ Muualla sanottua ”Keitän kahvit seitsemäksi. WHO:n fyysisen aktiivisuuden osaston johtaja Fiona Bull tarkasteli liikkumista ja liikuntaa maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Muuttujat ovat vyötärönympärys, ennustettu maksimaalinen hapenottokyky, päivän tehokkain liikkumisminuutti, sovellettu punnerrus, askelmäärä, kevyen liikunnan määrä suhteutettuna kuntoon, reipas ja rasittava liikkuminen, pitkäaikainen makuu ja loikoilu, seisomisaika ja runsaasti liikehtimistä sisältävä uniaika. Siinä on vaihtelevuuden hakeminen ja kokemuksen etsintä mukana. Tutkimuksessa on mitattu noin viiden tuhannen työikäisen aikuisen toimintakykyä. Osatekijät on valittu UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimuksen muuttujista vuosilta 2017 ja 2021. tammikuuta 2026. He haluavat koko ajan testata ja haastaa, jolloin kokevat olevansa olemassa ja ihmisten mielissä.” Professori (emeritus) Markku Ojanen, Iltasanomat 14.1.2026. Olemme tiimityöntekijöitä, mutta osaamme toimia myös itsenäisesti ja vastuuta kantaen. Hän pystyy liikkumaan, mutta vaikeasti, kipuillen ja apuvälineiden turvin. Tiimi viihtyy hyvin yhdessä ja huumori lentää. Meitä omin jaloin, mutta apuvälineiden avulla, liikkuvia ei juuri muisteta esimerkiksi esteettömien reittien suunnittelussa.” Kirjailija Kaisa Viitala, IT Invalidiliitto 8/2025 ”Yleisin tapa, jolla ihminen sortuu pois hyveestä, on se, että hän alkaa seurata itsekästä mukavuudenhalua. Hänen mukaansa perheet tarvitsevat myös lisää tukea ja tietoa liikunnan lisäämiseksi arjessa. Ne ovat vahvasti osa heidän persoonallisuuttaan. Hän arvioi niihin löytyvän myös poliittista tahtoa. Se on välttämätöntä, koska päivystämme talvisin liikuntapaikkahuollossa, kenttien aurauksessa ja ladunteossa.” Vuoden liikuntapaikkamestari 2025 Kari Koskinen, Liikunnan ammattilainen 4/2025 ”Agnes on ’puolipahimmoinen’, kuten minäkin. Huippukokouksen avasi pääministeri Petteri Orpo, joka korosti tarvetta kieltää sosiaalisen median käyttö alle 15-vuotiailta. Kaikki eduskuntapuolueet allekirjoittivat huippukokouksessa tähän tähtäävän parlamentaarisen julkilausuman, joka ulottuu yli vaalikausien. Vammattomilla on usein se kuvitelma, että on vain täysin vammattomia ja sitten pyörätuolin käyttäjiä, eikä mitään siltä väliltä. Vielä muutama vuosi sitten harrastin alamäkirullalautailua. Fyysisen toimintakyvyn indeksi tiivistää yhdeksi luvuksi kymmenen erilaista väestötasolla mitattua tietoa. Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti Alexander Stubb
Vihapuhe ja somehäirintä horjuttavat urheilijoiden henkistä hyvinvointia ja voivat pahimmillaan vaikuttaa heidän koko urheilu-uraansa. Reinilä keskittyi erityisesti generatiivisuuteen – haluun huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointiin, ja tarkasteli niiden yhteyksiä terveyteen ja eläketoiveisiin. Myös työelämän muutokset, jaksamiseen liittyvät haasteet sekä mielenterveyden tukeminen asettavat uusia vaatimuksia fysioterapian ja kuntoutuksen tutkimukselle. Urheilijoiden sosiaalisen median kanaviin tutustumalla voi syventää urheilun seuraamiskokemusta, sillä osa urheilijoista paljastaa kulissien takaisia asioita arjestaan. Heillä someseuraajien määrä saattaa paikata urheilija-apurahojen tai palkkatulojen puutteen jättämää aukkoa. Reinilä havaitsi paremmasta mielen hyvinvoinnista ja vahvemmasta halusta tukea seuraavaa sukupolvea kertoneiden halunneen todennäköisemmin jäädä eläkkeelle vasta alimmassa eläkeiässä tai sen jälkeen. Joidenkin urheilijoiden humoristiset sisällöt saattavat hauskuudessaan piristää päivää sopivasti. Lisäksi se osoittautui vahvasti pysyväksi: tutkittavien keskinäinen järjestys hyvinvoinnin suhteen pysyi melko samanlaisena ikävaiheesta toiseen. Hautalan tiimi tutkii muun muassa liikunnan vaikutuksia nivelrikkoon ja ikääntymiseen liittyvään lihaskatoon sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta. Ajankohtaisia teemoja ovat ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen, etäkuntoutus ja digitaaliset palvelut sekä tekoälypohjaiset ratkaisut esimerkiksi palvelujen tehostamisessa. Lisäksi Matikainen-Tervola selvitti eroja kävelyn biomekaniikassa eri ulkoympäristöissä ja tasapainon varmuuden yhteyttä kävelyyn. Jos jo varhaisia liikuntatieteilijöitä on uskominen, urheilijoita tai urheilua ylipäätään ei kannattaisi seurata minkään median kautta, sillä fyysisesti passivoiva penkkiurheilu vähentää ihmisen omaa liikkumista. Reinilän gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Psychological development from middle adulthood to the beginning of late adulthood: Generativity and mental well-being and their associations with health and retirement preferences” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 14.11.2025. Urheilijoita kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa vain, kun ymmärtää, että hekin ovat ihmisiä. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 ajassa Väitösuutiset Tyhmät tiedekysymykset Kannattaako urheilijoita seurata somessa. •. Arto Hautalasta fysioterapian professori LTS:n puheenjohtajanakin toimiva Arto Hautala aloitti marraskuun alussa fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kaikki urheilulajit eivät pääse esiin valtamediassa, joten niiden edustajia seuraamalla voi nauttia monipuolisemmasta urheilutarjonnasta. Osalle urheilijoista some mahdollistaa ammattilaisena urheilemisen sponsorija yhteistyösopimusten kautta. Kävelyn muuttujissa ilmeni eroja sekä eri ympäristöjen välillä että tasapainon varmuuden eri tasoilla. Seuraa siis niitä, joiden seuraamisella on merkitystä. Mielen hyvinvointi säilyi ikävuosina 42–61 varsin korkeana. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa. Fysioterapian ja kuntoutuksen tutkimusala on monitieteinen. Jos ei kykene olemaan kommentoimatta urheilijoita negatiivisesti, kannattaa pysyä pois kaikista sovelluksista. Tulokset osoittivat, että puettavat sensorit soveltuvat kävelyn ajallisten muuttujien, kuten askeltiheyden ja askelparin keston, arvioimiseen ulkona. He halusivat myös ja jatkaa työskentelyä eläkeiässä. Toisinaan saattaa myös vahingossa tulla tietoisemmaksi yhteiskunnallisista tai urheilukulttuurin rakenteellisista ongelmista, sillä urheilija-aktivistit käyttävät somejulkisuuttaan hyödyksi edistääkseen esimerkiksi yhdenvertaisuutta. RIIKKA TURTIAINEN, FT, dosentti Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Turun yliopisto Mielen hyvinvointi säilyy korkeana 42–61-vuotiaana TtM Emmi Reinilä käsitteli väitöskirjassaan keskija myöhäisaikuisuuden alun psykologista kehitystä. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1022-9 Puettavat sensorit tuovat uutta tietoa iäkkäiden kävelystä ulkona TtM Emmi Matikainen-Tervolan tutkimuksen tavoitteena oli validoida puettavia sensoreita ikääntyneiden kävelyn mittaamiseen ulkoympäristössä tasaisessa sekä mäkisessä maastossa. Somen kautta urheilijat tulevat ”lähemmäksi”, mutta on kuitenkin muistettava olla vertailematta itseään ja omaa elämäänsä huippu-urheilijoihin, jotka treenaavat ja palautuvat ammatikseen. Erilaisten alustojen ja koukuttavien algoritmien aikakaudella keskimääräinen ruutuaikamme on kaikkea muuta kuin vähentynyt, mutta silti vastaus kuuluu, että riippuu urheilijasta
Tutkimus keskittyi urheiluun sovellettuun hyväksymisja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuvaan ryhmäinterventioon ja sen vaikutuksiin ja toteutettavuuteen urheilukontekstissa. Lisäksi Lahti havaitsi. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1101-1 Korkeakouluopiskelijoiden psykososiaalinen kuormitus on yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn TtM Heidi Riska tarkasteli väitöskirjassaan psykososiaalisen kuormittuneisuuden ja fyysisen toimintakyvyn välistä yhteyttä korkeakouluopiskelijoilla, jotka hakeutuvat fysioterapian suoravastaanotolle tukija liikuntaelinoireiden vuoksi. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1217-9 Työmatkaliikunta edistää työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja TtM Essi Kalliolahti tarkasteli väitöskirjassaan aktiivisten työmatkatapojen kuten kävelyn ja pyöräilyn sekä työmatkatavoissa tapahtuneiden muutosten yhteyttä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Herrasen väitöskirja ”Polygenic inheritance of muscle strength as a predictor of old-age adversities, recovery, and survival” tarkastettiin 28.11.2025 Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimus osoittaa, että tukija liikuntaelinoireiden, psykososiaalisten tekijöiden ja toimintakyvyn välillä on monisyinen ja dynaaminen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että matala sosioekonominen asema läpi elämän tai sen heikkeneminen oli erityisesti miehillä yhteydessä heikompaan fyysiseen toimintakykyyn vanhuudessa. Associations of active commute with self-rated health, work ability, and sickness absence tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 9.1.2026. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-5862-4 Tutkimukseen osallistujat olivat vähintään 70-vuotiaita keskisuomalaisia henkilöitä. Lisäksi Herranen havaitsi, että vapaaajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää, jos perimä altistaa heikkoon lihasvoimaan. Tutkimuksen perusteella psykologista joustavuutta vahvistava HOT-ryhmäinterventio on vaikuttava ja hyvin urheilijoille soveltuva keino tukea henkistä hyvinvointia ja stressinhallintaa. Lisäksi Kalliolahti havaitsi, että viikoittaisen aktiivisen työmatkan määrän lisäys oli yhteydessä pieniin parannuksiin sekä itsearvioidussa terveydessä että työkyvyssä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 11 fyysisen toimintakyvyn olevan yhtä hyvä miehillä, joiden sosioekonominen asema nousi kuin koko elämänsä korkeassa sosioekonomisessa olleilla miehillä. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1079-3 Sosiaaliset olosuhteet jättävät jäljen vanhuuden toimintakykyyn TtM Anna-Maria Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan miten sosioekonominen asema lapsuudesta aikuisuuteen, sosiaalinen haavoittuvuus ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä toimintakykyyn ikääntyessä. Poikittaisja pitkittäisanalyysien tulokset osoittivat, että suurempi aktiivisen työmatkan määrä oli yhteydessä parempaan terveyteen ja työkykyyn. Psykososiaalisten tekijöiden systemaattinen arviointi ja huomioiminen ovat keskeinen osa korkeakouluopiskelijoiden fysioterapian suoravastaanottoa. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1026-7 Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa toimintakyvyn säilymistä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä TtM Päivi Herranen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin ja pidempää elinikää. Tämä päti myös silloin, kun kukin vastaaja toimi mallissa omana verrokkinaan. Riskan fysioterapian väitöskirjan “Higher Education Student with Musculoskeletal Pain in Direct Access Physiotherapy with Special Reference to Psychosocial Factors, Physical Function and Therapeutic Relationship” tarkastettiin Jyväskylän yliopistolla 19.12.2025. Matikainen-Tervolan biomekaniikan väitöskirja ”Measuring older adults’ walking parameters outdoors using wearable sensors” tarkastettiin 20.11.2025 Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi Riska selvitti, mitkä potilaskohtaiset tekijät ovat yhteydessä terapiasuhteen laatuun fysioterapeutin ja opiskelijan välillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen (HBCS), senioritaloihin keskittyvän BoAktiv-tutkimuksen kyselyaineistoja ja kansallisia rekisterejä ja arkistotietoja. Heillä ei ollut neurologisia tai muita lääkärin diagnosoimia kävelyyn vaikuttavia sairauksia. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-1156-1 Psykologinen joustavuus tukee urheilijoiden hyvinvointia PsM Hannaleena Ronkainen tarkasteli väitöskirjassaan, miten psykologisen joustavuuden harjoittelu voi tukea urheilijoiden hyvinvointia. Ronkaisen psykologian alan väitöskirjan”ACT for athletes’ mental well-being – Evaluating the impact and feasibility of sport-specific acceptance and commitment therapy group intervention for athletes” tarkastettiin 16.1.2026 Jyväskylän yliopistossa. Lahden gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Social Circumstances and Social Environment as Determinants of Physical and Mental Functioning in Older Age” tarkastettiin 3.12.2025 Jyväskylän yliopistossa. Kalliolahden väitöskirja Active commuting for a healthier workforce
Vaikka selkäkipu on hyvin yleistä, selkä on rakenteena vahva ja kestävä eikä se mene helposti “rikki”. Emme muka ymmärrä, etteivät kaikki pidä liikkumisesta – tai ettei liikunta sovi heidän selkävaivaansa. Alaselkäkivussa myös ryhmämuotoinen kuntoutus ja digitaalisesti toteutettu hoito (etäfysioterapia, digitaaliset hoitopolut tai sovellukset) ovat yhtä vaikuttavia kuin tavanomainen yksilökuntoutus. Joka viidennen selkä oireilee vuoden kuluttua oireiden alusta ja alaraajaan säteilevässä selkäkivussa tämä on vielä yleisempää. Ensimmäisen kerran jälkeen ei kannata luovuttaa, liikuntaa on maisteltava useamman kerran kuten uutta ruokalajiakin. Sekä akuutissa että pitkittyneessä selän oireilussa olisi tärkeää pysyä liikkeessä ja kiinni itselle tärkeissä toimissa kohtuullisesta kivusta huolimatta. Raskas fyysinen kuormitus, mutta toisaalta liikunnan vähäisyys kasvattavat alaselkäkipujen todennäköisyyttä. ◆. Kivut eivät ei kuitenkaan yleensä kerro vakavasta selkäkivun syystä. Myös lihavuus, tupakointi ja uniongelmat lisäävät selkäkipujen ilmaantuvuutta. Keväällä 2025 päivitetyn alaselkäkivun Käypä hoito -suosituksen yksi ydinviesteistä kehottaa selkäkipuista jatkamaan liikkumista. Etuna on se, että fysioterapeutilla on hyvin aikaa kuunnella, tutkia huolellisesti ja antaa yksilöllisiä omahoito-ohjeita. Yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kanssa on tietenkin olennaista, jotta työn muokkaus onnistuu tarvittaessa. Myös lämpöpakkaus voi auttaa ainakin pitkittyneissä vaivoissa. Käypä hoito -suosituksen mukaan fysioterapeutille olisi ohjattava etenkin ne selkäkipuiset, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita. Työ itsessään on useimmiten ennemminkin kuntouttavaa kuin tilannetta pahentava tekijä. Selkä pystyy sopeutumaan siltä vaadittavaan rasitukseen, kun sitä totutetaan vähitellen. Omaa tilannetta voi auttaa näkökulman muutos. Kipujen alkua ei voi aina yhdistää johonkin tiettyyn tapahtumaan, vaikka usein muistamme, että syynä oli juuri yksi ”väärä” liike tai toiminta. Silloin selkä pysyy hyvin ”vauhdissa mukana” koko elämänkaaren. Jos asennoituu niin, että selkäkipu on kuin joskus useinkin ilmaantuva flunssa, niin se ehkä auttaa motivoimaan itseä löytämään mieluisan tavan liikkua tai jopa liikuntaharrastuksen. Rentoutusasennoissa on hyvä keskittyä hengittämään rauhallisesti selkä rentona alustaa vasten. Silti noin neljänneksellä selkäkipuisista on jatkuvia tai vaihtelevia oireita vielä kolmen kuukauden kuluessa. Alaselkäkivun ennuste on keskimäärin hyvä ja useimmat selkäkipujaksot helpottuvat nopeasti. Mikään harjoittelumuoto ei ole osoittautunut muita paremmaksi selän ”hoidoksi”, joten tärkeintä ovat jokaisen omat mieltymykset ja toimintakyky. Kipuja ja oireita saattaa esiintyä erilaisten elämään liittyvien fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavien tapahtumien tai muutosten yhteydessä. Töitä tehdäkseen ei tarvitse olla täysin kivuton. Monet paikalliset selkäyhdistykset ja urheiluseurat järjestävät lajikokeiluja, jotka voivat rohkaista ihmisiä kokeilemaan erilaisia liikunnan muotoja ja lajeja. Aina ei tietenkään tarvitse olla liikkeessä. Fysioterapeutin vastaanotto on todettu yhtä turvalliseksi ja tehokkaaksi kuin lääkärin antama selkäkivun hoito. S elkäkivut uusiutuvat valitettavan herkästi. Päivitetyssä hoitosuosituksessa kannustetaan jatkamaan työssä tai palaamaan nopeasti työhön. 12 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 polttopisteessä KIRSI TÖYRYLÄ-AAPIO, TtM, FT LTS:n varapuheenjohtaja toiminnanjohtaja Selkäliitto ry kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Selkä kaipaa liikettä S elkäliitossa saamme toisinaan kuulla sosiaalisen median kanavissamme tuputtavamme liikaa liikkumista ja liikuntaa. Kohtuullinen kipu liikkumisen aikana tai sen jälkeen ei ole merkki selän vaurioitumisesta. Selkä ei myöskään kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille. Useimpia harrastuksiakaan ei tarvitse jättää kokonaan pois selkäkipujen takia, mutta rankempaa liikuntaa voi olla tarpeen keventää hetkeksi. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Monet tekijät vaikuttavat selän kipeytymiseen. Hyvinvoinnista kannattaa huolehtia kokonaisvaltaisesti myös unen, terveellisen painon ja mielen hyvinvoinnin osalta. Hänellä on myös aikaa seurata hoidon toteutumista ja päivittää hoitosuunnitelmaa tarpeen mukaan. H arjoittelu auttaa pitkittyneessä selkäkivussa etenkin, kun siihen yhdistetään kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, kuten tavoitteenasettelua, ohjausta, asteittaista altistamista tai kuormituksen lisäystä. Joskus selkäkipuinen tarvitsee tuekseen terveydenhuollon ammattilaisen. U seimmiten selkäkivun syytä ei voida täsmällisesti osoittaa. Selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa kotona – ja jos mahdollista työpaikalla. Kohtuullinen kipu liikkumisen aikana tai sen jälkeen ei ole merkki selän vaurioitumisesta
L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 13 JOUKO KOKKONEN Kuva: Antti Rintala / Otava Kulttuurin monitoimija Antti Heikkinen liikkuu mieluiten yksin. Ihmisen on hyvä olla liikkeessä. Nilsiän raitilla ja metsissä kulkiessa ajatus liikkuu
Pitkänen vammautui elokuussa 1941 kohtalokkaasti käsikranaatin räjähdyksessä. Nilsiän naapurista Juankoskelta kotoisin ollut Juice oli nuorena miehenä innokas laskettelija. Urheilukenttä oli, mutta se kasvoi jo pajukkoja. Lasse Virénin lahjoittamaa kiertopokaalia oli mukava pitää vuosi hyllyssä Nilsiässä. Se kertoo nilsiäläisen Pauli Pitkäsen tarinan. Asuin silloin Kirkkotiellä ja jaksoin juosta keskustasta kilometrin Laitisenmäen tienristeykseen. Juice Leskisestä tuli nuoruusvuosinaan uimamaisteri. Mopokortin saatuaan Heikkinen ajeli kirkonkylälle teatteriharrastuksen pariin. Hikoilu ja hikilenkit ovat mieluisia. – En oikein tiedä, mistä se johtuu. Heikkinen haluaa välttää turhaa urheilemista terveydellään. Töitä jaksaa kuulemma tehdä, kun ne ovat mielekkäitä. Ja jos ei halua ajatella, niin voi nostaa kuulokkeet korville ja kuunnella podcastia tai radioarkiston ohjelmia. Siinä on aikaa myös ajatella. Iän karttuessa hän on alkanut miettiä, että teatterilla ja joukkueurheilulla on paljon yhteistä. Hän kuului myös Suomen 4 x 10 kilometrin kultajoukkueeseen sekä Lahdessa että 1939 Zakopanessa. "Latu" oli vuoden 2021 urheilukirja Heikkisen kirjoista vuoden 2021 urheilukirjaksi valittu Latu liikkuu hiihdon maailmassa. Hän muistelee olleensa ”helvetin huono” liikunnassa ja urheilussa. Se on itselle tärkeä hyöty liikuntamuoto, koska siinä tulee hiki. Juoksu alkoi kulkea Omimman liikuntamuotonsa Heikkinen löysi parikymppisenä. Tapa tarttui ja Heikkinen lenkkeili seuraavat vuodet säännöllisesti vähintään viisi kilometriä liki päivittäin. Jotenkin pelottaa, että se talvikelillä linksahtaa sijoiltaan, vaikka nastakengät jalassa menisi lenkille. Pitkänen voitti 18 kilometriä Lahden MM-hiihdoissa 1938. Lenkkeily ei ole silti kokonaan jäänyt. Ensimmäistä lenkkiä seurasi toinen ja kolmas. Heikkinen on kirjoittanut elämäkerrat muun muassa Dannystä, Juice Leskisestä, Eila Roineesta, Seela Sellasta, Jaakko Teposta, Heikki Turusesta ja Einari Vidgrenistä. – Kun joku homma on vireillä, niin se voi olla myös työn tekemistä. En osaa pitää esimerkiksi näyttämöllä itseäni kömpelönä. 1985) • Kirjailija ja teatterintekijä • Toimittaja, Pitäjäläinen 2005–2016 • Ylioppilas, Nilsiän lukio 2004 • Kirjallinen tuotanto: – 7 romaania, joista Pelkkää hyvää (2025) yhdessä Laura Malmivaaran kanssa – 10 elämäkertaa tai elämäkerrallista teosta • Kalevi Jäntin palkinto 2013 • Savonia-palkinto 2014 • Pohjois-Savon taidepalkinto 2017 • Vuoden urheilukirja 2021 Kuva: Sabrina Bqain/Otava. Se tietäisi esitysten perumista. Ajatus syventyä jalkapallon tai jääkiekon olemukseen on alkanut kiehtoa. Tietysti puuskututti aika paljon, mutta totesin, että olin tullut kuitenkin ihan reippaalla vauhdilla. Heikkinen sanoo yrittävänsä pitää yleiskunnostaan huolta. 14 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 H eikkinen vastaili kysymyksiini lenkillä puhelimen päässä revontulien leiskuessa komeasti Nilsiän keskustan yläpuolella tammikuisena iltana. – Ei taiteilijan status anna syytä rymytä elämäänsä pilalle, mutta kyllä sitä moni hyvänä tekosyynä käyttää. Hauskaa työn ei aina tarvitse olla, eikä se Antti Heikkinen (s. – En uskalla ulkona enää juoksennella. Heikkinen sanoo kokeneensa palkinnon merkitykselliseksi ja yllättäväksi. Tunnustuksia ei ole hänelle kovin monta usein tullut. Minulla on nilkka sen verran löysä. Hän arvelee olleensa maatilalla kasvaneena sinänsä hyvässä kunnossa, mutta juoksu ei kulkenut kummoisesti, kun painoakin oli kertynyt. Hän ulkoilee mielellään, ja liikuskelun merkitys korostuu jonkin ajatustoimintaa kysyvän työn ollessa menossa. Näyttelijä ei tarvitse olla huippu-urheilija, mutta Heikkisen mukaan alan ihmiset tiesivät jo ennen 1980-lukua ja Jouko Turkkaa, että näyttelijän työtä ei jaksa tehdä, jos ei ole riittävässä kunnossa. Ehkä nuorempana tai lapsena olin keskivertoa kömpelömpi. Liikunta vilahtelee teksteissä toisinaan yllättävissäkin yhteyksissä. Nykyisin juoksumatto on paras paikka päästä hikeen. Muistot kouluvuosien liikunnasta eivät ole Heikkisellä erityisen hehkeitä. Joukkuepelit tai telinevoimistelu eivät häntä innostaneet. Askelmittari tai aktiivisuusranneke kertovat kotitöissä kertyvän hämmentävän ison määrän liikuntaa. – Tutustuinkin Juiceen sillä tavalla, että menin tekemään juttua siitä, kun se oli Tahkon ensimmäisiä laskettelijoita, kertoo Heikkinen Näyttämöllä kysytään kuntoa Näyttelijäelämäkerroissa korostuu Heikkisen mukaan se, että ammatissa vaaditaan hyvää kuntoa. Tarinat rilluttelevista taiteilijoista elävät sitkeästi ja vääristävät kokonaiskuvaa. Eräänä päivänä Heikkinen päätti, että heikon kunnon ajat saavat jäädä taakse. Heikkinen on monessa mukana. Hän lähti silti jatkosodan alussa kesällä 1941 vapaaehtoisena kotirintaman tehtäviin. – Lähdin elämäni oikeastaan ensimmäiselle juoksulenkille. Pitkänen haavoittui vaikeasti talvisodassa. Tahti alkoi hiipua, kun perhettä kertyi. Raitis ilma ja aivotoiminta kulkevat aika lailla käsi kädessä. – Eipä siellä meidän perällä ollut käytännössä minkäännäköistä urheiluseuratoimintaa. Hyötyliikuntaa Heikkiselle kertyy kotiaskareissa, kun hän siivoaa talon pari kertaa viikossa, pesee pyykkiä ja laittaa ruokaa. – Halkoja koitan tehdä. Vapaa-ajan urheilumahdollisuudet olivat joka tapauksessa syrjäkylällä vähäiset. Heikkinen arvelee, että kyseessä saattoi olla rooli, jossa hän heittäytyi esimerkiksi pesäpalloa pelatessaan huonommaksi kuin olikaan. Esikoisromaanistaan Pihkatappi (2013) Heikkinen sai sekä Savonia-palkinnon että Kalevi Jäntin palkinnon. Hän kirjoittaa, laulaa, näyttelee ja ohjaa. Yleensä näiden ihmisten taiteilijanlaadustakin voidaan olla montaa mieltä
Toisen puolesta ei kuitenkaan voi raitistua. Toisen puolesta ei voi raitistua Riippuvuus herättää Heikkisessä ensituntumalta kielteisiä mielleyhtymiä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 1 5 sitä voikaan olla. Heikkinen sanoo joutuneensa sanomaan joskus, että sinun pitää juoda vielä lisää, josko sitten tulisi seinä vastaan. Juttua ei tullut, ja olen ylpeä siitä edelleen. – Tahko on hyvin varteenotettava vapaa-ajanviettokeskus, joka antaa myös leivän aika monelle täkäläiselle. – Olen ollut toista vuotta tupakkaa polttamatta. Silloin nimenomaan täytyy sanoa, että tuen ja autan sen verran kuin pystyn. Missä kohti itselle tulee se raja, että täytyy tunnustaa vaikka alkoholiriippuvuus. – Täällä on totuttu yli puolen vuosisadan ajan siihen, että kaikki vastaantulijat eivät ole tuttuja tai sukulaisia. Kimi oli varmasti tunnetuin suomalainen maailmassa silloin. Jalkanen tuli voittajana maaliin, vaikka hänen oli käännyttävä hakemaan hankeen pudonneet tekohampaat. Myös Siiri Rantasen persoona ja urheilu-ura ovat tehneet vaikutuksen. Kimi Räikkösen Heikkinen kohtasi Tahkolla Syvärijärven jäällä 2000-luvulla. Nilsiän miehelle riittää lapsesta asti haaveena ollutta tekemistä. Tahkon ansiosta Nilsiässä on Heikkisen mukaan muutakin kuin ohiajotie. Toinen voi olla avuksi, jos ihmiseltä löytyy valmiutta todelliseen muutokseen. Hirviporukat eivät ole hänen juttunsa, vaikka niilläkin on paikkansa. Nykyiseen tilanteeseensa hän on tyytyväinen. Hänelle itselleen eivät sovi joukkuepelit, vaikka teatterissa hän nauttii porukalla tekemisestä. Sellaista ihmistä on mahdoton auttaa ja ymmärtää, joka ei apua omasta mielestään tarvitse. Eiväthän pojat ja miehet tai tytöt sekä naiset välttämättä ole lenkille lähteneet enää töiden päälle. Mieleen nousevat alkoholi ja huumausaineet. Tahkovuorella, Rautavaaralla ja Pentinkulmalla Nilsiä poikkeaa monista Savon paikkakunnista siinä, että sen alueella sijaitsee merkittävä matkailukohde – Tahko. Voi kai sanoa, että se on jopa elintärkeää. Kiinnostavista urheilijoista puhuttaessa Heikkisen mieleen juolahtaa ensimmäisenä Kalle Jalkanen. – Jos ihminen itse osoittaa halua muuttua, niin on vihoviimeistä mennä sanomaan, että tuosta ei tule mitään. Heikkinen on tuntenut ja tuntee ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia etenkin alkoholista. Liikuntaan koukuttuminen ei kuulosta niin pahalta, mutta sekin voi mennä liiallisuuksiin. Hänestä Tahkolle lomailemaan tullut Räikkönen ansaitsi olla rauhassa. Räikkönen vastasi, ettei hänellä ole mitään sanottavaa. Nilsiän pohjoisnaapuri Rautavaara on vilahdellut uutisotsikoissa suomalaisen köyhyyden pesäpaikkana. Formulauransa huipulla ollut Räikkönen kilpaili moottorikelkkakisassa 1970-luvun formulalegendalta nappaamallaan salanimellä James Hunt. ◆. Hänen ankkuriosuuden hiihtonsa Garmisch-Partenkirchenin talvikisoissa 1936 on Heikkisen mielestä Suomen historian kovin urheilusuoritus. – Se oli jollakin tavalla hirveän hieno kohtaus. Heikkinen lähtee mieluiten itsekseen lenkille tai metsästämään. Sitä pidettiin turhuutena – ihmeteltiin, eikö töistä saa jo tarpeeksi rasitusta. – Jos joku on yhteissählyvuorolle pyydellyt, niin en ole lähtenyt, koska tiedän sen jotenkin ahdistavan minua. Heikkinen käy pohtimaan, että hänelle läheinen Väinö Linna juoksuttaa Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjassaan urheilun Pentinkulmalle vasta sen kolmannessa osassa 1930-luvulla. Heikkinen sai nuorena toimittajana tehtävän, josta hän ei ollut ensinkään innostunut. – Tein jokunen vuosi sitten periaatepäätöksen, että en tee mulkkujen kanssa töitä. Liikuntaa ja urheilua kirjan sivuilla ei näy, liikettä siitäkin edestä. – Kirjassa ei kyllä paljon urheilla, mutta tehdäänhän siinä töitä. Heikkinen sanoo työn tuntuneen vastenmieliseltä porukoissa, joissa tekeminen on ollut sietämättömyyteen asti raskasta. Hän kertoi saaneensa haastattelutehtävän. Siinä huumassa olen ihan mielelläni mukana, mutta enpä muuten. Jokainen löytää oman liikuntamuotonsa, kun malttaa etsiä. Heikkinen pääsi kelkkaradan keskellä olleelle asuntovaunulle, joka oli Räikkösen tukikohtana. Heikkinen kirjoitti kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi romaanin Rautavaara, jossa hän kuvaa kunnan vaiheita yhden suvun ja maatilan kautta. Olisiko urheilu ennen sitä ollutkaan maaseudulla harrastus. Tahkovuoren ympäristöön kehittynyt yli 50 vuoden aikana Suomen neljänneksi suurin hiihtokeskus. Niin iso julkkis kuin mitä tästä maasta voi lähteä. Eri puolelta Suomea ja maailma tulevat kulkijat eivät herätä kummastusta. – Myöntääkö hän olevansa riippuvainen. Poikkeuksen tekevät ainakin puolta kansaa kiinnostavat finaalipelit. – Liikkuminen on kuitenkin ihmisen hyvinvoinnin kannalta todella tärkeää. Heikkinen tuumasi siihen, ettei kysyttäväkään ole. Tieto oli kulkenut paikallislehti Pitäjäläiseen, jonka päätoimittajan mielestä Räikköstä oli jututettava. Paikkakunnan ilmapiiriin matkailu on Heikkisen mielestä vaikuttanut suotuisasti. Tulosurheilu ei kiinnosta – urheilijahahmot kyllä Heikkinen ei seuraa urheilua käytännössä lainkaan. Töitä Pentinkulmalla paiskitaan paljon läpi trilogian ja se on kunniassaan. Silloin tunnustin olevani riippuvainen siitä. – Niihin lähden mukaan, koska tänä päivänä on niin helvetin vähän asioita, jotka suomalaisia yhdistävät. Omakohtaista kokemusta Heikkisellä on nikotiiniriippuvuudesta. Fokuksen on kuitenkin oltava työnteossa, eikä ylimääräisessä ”jauhingissa”. Tärkeintä on sittenkin liike. – Rautajärvi juoksee lenkkiä ja tehdään urheilukenttää. Jokainen ihminen on liikunnan arvoinen Heikkisen liikuntavinkki on pelkistetty. Kaikilla on ihmisarvonsa, mutta suhtautumiseen vaikuttaa väistämättä riippuvaisen oma käsitys asiasta. Nuoret miehet pitelivät sen jälkeen hetken ilimoja. Se on ollut elämäni paras päätös. Uimassa sentään käydään jo ennen 1930-lukua, jolloin Linna tuo urheilun kylälle yhtenä nykyajan ilmentymänä. Heikkinen sanoo tukeneensa tai yrittäneensä tukea joitakin alkoholiriippuvaisia. Hän arvelee, ettei ole lapsena kasvanut urheilun katsomisen maailmaan
Heiskanen / Wikipedia. Ei ole yhtenäistä strategiaa, jolla voisimme kansakuntana hahmottaa ja kohdata riippuvuuksien kokonaisuuden. 16 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 JARI KUPILA Suomessa on vaikeuksia nähdä riippuvuudet kansantautina. Riippuvuudet kohdataan riippuvuus kerrallaan ja ristiriitaisesti suhtautuen. Kuva: Pekka J. Riippuu mistä riippuu Kaljakellunnan osallistujia elokuussa 2014 lähtöpaikalla Tammistossa, Vantaanjoen ja Keravanjoen risteyksessä kellumassa etelään päin
Mielenterveyden Keskusliiton määritelmien mukaan riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai näitä kaikkia. Pikemminkin on niin, että meissä on jakomielinen taipumus olla yksilöinä yhtä aikaa liberaali ja konservatiivi, riippuen siitä, mitä riippuvuutta milloinkin tarkastellaan. Sitä sattuu kaikenlaisille ihmisille, se ei katso yhteiskunnallista asemaa, ei sosioekonomista tilannetta, ei mitään mikä näkyy päälle. Ei, vaikka ne koskettavat satojatuhansia suomalaisia ja ovat monen kansantaudiksi määritellyn sairauden puhkeamisen yksi keskeinen tausta. Viisasten juoma, jota tyhmät juo Vanha viisaus tiesi kertoa, että viina on viisasten juoma. Ongelma voi kehittyä kenessä tahansa. Tämä suhtautumisen ristiriitaisuus konkretisoituu etenkin siinä, miten erilaisin tavoin suomalainen yhteiskunta on päätynyt tekemään alkoholija huumausainepolitikkaansa. Se on joka tapauksessa jo satojentuhansien suomalaisten arkea. Huumeista puhumme eri tavalla kuin alkoholista, uhkapelaamisesta toisin kuin someriippuvuudesta. Riippuvuuksiin liittyy ristiriitaisia asenteita. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 26 17 O n inhimillistä, se, että ihmiselle voi syntyä riippuvuus. Ne pilaavat henkilösuhteita ja työuria, tuovat talousongelmia, uhkaavat terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Toiset riippuvuuksista tuovat suurempia riskejä kuin toiset, toiset heijastuvat koko yhteiskuntaan rajummin kuin toiset. Niin yltiöliberaali kuin arvokonservatiivi toimintamalli vahvistuvat, riippuen siitä, mitä riippuvuuden lajia milloinkin yritetään torjua. Aito keskustelu puuttuu Riippuvuudet ovat yksilölleen traaginen ja koko elämää mullistava asia. Tässä tulee kuitenkin eteen asia, joka kertoo jotakin suomalaisista. Toki riippuvuuksia ei kansantaudiksi määritellä. Koukkuun jäänyt tarvitsee tukea yrityksilleen päästä koukustaan irti. Tai jos on, kovin moni muuttuu humalapäissään tyhmäksi. Jossakin vaiheessa joku vääräleuka täydensi lauseen muotoon: ”Viina on toki viisasten juoma, mutta kun sitä tyhmätkin juo, viinapullot pitää välillä laittaa lukkojen taa.” Tämä ajatus johti alkoholipolitiikkaa 1900-luvulla. Kaikkia niitä yhdistää silti se, että irti pääseminen on vaikeaa. Luontainen inho koko aihetta kohtaan saa näkemään sen jotenkin ”likaisena”, mikä ohjaa katsomaan muualle ja suhtautumaan riippuvaisuuksiin ja sen pohdintaan aiheena torjuvasti. Samalla nämä ongelmat ovat myös yhteiskunnan ongelma. Politiikkaa sävytti riskitietoisuus ja riskien minimointi. Se, miten iso rooli alkoholilla on väkivaltaja omaisuusrikosten sekä erilaisten Riippuvaisten määrä oikeuttaa puhumaan kansantaudista.. Sama ihminen voi olla toisen asian kohdalla liberaali ja toisen kohdalla konservatiivi, vaikka pohjimmiltaan kaikkien riippuvaisuuksien perusrakenne ja ydin on yleensä aika lailla sama. Eritasoisia rahapeliongelmia on noin 150 000 suomalaisella. Kun riippuvuus on kehittynyt vaiheeseen, jossa uhri itse ymmärtää tilansa, ollaan jo niin pitkällä, että ihmisen oma tahto ei enää pärjää kehon ja mielen vierotusoireille. Tunteet ja asenteet nousevat pintaan. Vaikka ilmiö aiheuttaa kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti valtavan ongelman, riippuvuuksia käsitellään kovin usein yksilötason heikkoutena ja jopa ”omana valintana” – ei sairautena ja yhteiskunnallisen ilmiönä. Epäonnistuneen kieltolain jälkeen viinanhimoa koitettiin hillitä rajoituksen ja säännöin. Some-, nettija digipeliriippuvuuksista on vain suuntaa antavia lukuja, mutta kaikki käytännön kokemukset osoittavat, että juuri tässä kokonaisuudessa on erityisen kasvavan riippuvuuden vyöhyke. Heistä noin 30 000–40 000 lukeutuu ongelmakäyttäjiin. Kaikki mahdolliset tilastot osoittavat yhä, että viina ei todellakaan ole vain viisaiden juoma. Riippuvuuksissa on tiettyä vaikeutta nähdä asiaa asiana. Ei osata viileästi nähdä syiden ja seurausten ketjua, ei kohdata todellisuutta sellaisena kuin se on. Olennaista onkin nähdä yksityiskohtien sijasta kokonaisuus. Pelkästään päihderiippuvaisten määrä on noin 400 000 suomalaista, mutta yli riskirajojen käyttää THL:n mukaan alkoholia noin miljoona suomalaista. Kunnollinen keskustelu jää asiantuntijapiireihin. Riippuvaisten kokonaismäärä nousee joka tapauksesta tasolle, joka oikeuttaa puhumaan kansantaudista. Ytimessä on apua tarvitseva ihminen ja yksilöiden tragediasta kumuloituva yhteiskunnallinen ongelma. Kokonaisuus ei hahmotu Yleisessä asenneilmastossa on menossa kaksi yhtäaikaista ja rinnakkaista kehitystä, jotka tuottavat varsin ristiriitaista kommentointia ja päätöksentekoa. Haitallinen riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa toimintaan tai aineeseen, josta voi saada mielihyvää tai jonka avulla voi päästä pakoon arkielämään liittyviä ongelmia. Huumekyselyiden mukaan lähes miljoona aikuista suomalaista on joskus kokeillut niitä, noin 300 000 käyttää ainakin kerran vuodessa. Myös järkevän ja tasapainoisen maineessa kulkevat kansalaiset saattavat ajautua koukkuun päihteiden, uhkapelien, viihdepelien, somen, syömisen, seksin, kuntoilun, adrenaliinin ja ties vaikka minkä kanssa. Päätöksenteon tasolla ja usein myös mediassa ja kansalaiskeskustelussa lähinnä toistellaan ikiaikaisia asenteita, sen sijaan että aidosti yritettäisiin ottaa haltuun koko aihepiirin kokonaisuus ja tarkastella sitä useammista eri kulmista – ilman ennakolta valmiiksi lukittuja asenteita. Kaikki nämä numerot ovat tietysti arvioita ja moni riippuvainen kärsii yhtä aikaa monista eri riippuvuuksista. Emme kohtaa riippuvuuksia kokonaisuutena, vaan erillisinä riippuvuuden alalajeina. Riippuvuudet kansantaudin mittaluokassa Riippuvuuksista kärsivien suomalaisten määrää on mahdoton täsmällisesti arvioida. Kun näin on, Suomessa käydään hämmentävän vähän aitoa ja avointa keskustelua riippuvuuksista. Suomalaisuus ei oikeastaan jakaudu tässä kahteen leiriin
Mitähän se voisi olla. Sitä käydään lähinnä liberalisointia liberalisoinnin vuoksi vaativien ja sitä uskonnollisin perustein vastustavien välillä. On ikään kuin edistyksellistä se, että vapautetaan kaikki, antaa mennä vaan. Ollaan tilanteessa, jossa huumeiden käytön, vaikkapa vain kokeilumielessä, myöntäneen mahdollisuus päästä tarvitsemansa mielenterveyshoidon pariin vaikeutuu lähes mahdottomaksi, ja ongelma vain syvenee. Käyttöhuoneita ei sallita. Strategisen kokonaisotteen paikka Se, miten Suomi kohtaa riippuvuusongelmat erillisinä ilmiöi nä näkyy myös keskustelussa nuorten somekontrollin tiukentamiseksi. Elämme aikaa, jossa vastuullinen toiminta ja yhteisön edun korostaminen yksilön edun yli on jotenkin vanhanaikaista ja väärää. Samalla mennään yhä kauemmaksi siitä, että aidosti pohdittaisiin yhteiskuntana syitä, joiden vuoksi joku alkaa käyttää huumeita. Koko aiheesta käydyn keskustelun, ja myös päätöksenteon, perusvireenä on ollut saatavuuden helpottaminen. Tämä taas tuo mukanaan monia muitakin ongelmia kuin huumeiden käytön itsensä. Silloin ei tietenkään ole ollut edellytyksiä myöskään aidosti vaikuttavien ratkaisumallien tehokkaaseen kehitystyöhön ja ratkaisukeskeiseen strategiseen päätöksentekoon. Tämä on nähty etenkin huumepolitiikassa, mutta on kysymyksen aihe sekin, riittääkö pelkkä nuorisoon kohdistuva kieltolinja digitaalisten ympäristöjen tuoman ongelmakentän kokonaisuuden hallitsemiseksi. Ei paneuduta myöskään siihen, miksi koukusta on niin vaikea päästä pois – ja miten koko ilmiöön kannattaisi yhteiskuntana jatkossa suhtautua. Näin ollaan tilanteessa, jossa käyttäjät eivät pääse hoitoon silloin, kun ongelmalle olisi vielä tehtävissä jotakin – ja kuolevat lopulta pistettyään yliannoksen ties miltä rikollisjengiltä ostettua sotkua itseensä likaisella neulalla. ◆. Jos haluaa jättää diesel-mersun tyhjäkäynnille marketin pihaan kauppareissun ajaksi, kenenkään ei pidä siitä tulla mussuttamaan. Liberaalin vimman rinnalla kulkeekin toinen kehitys, joka tulee esiin huume keskustelussa. Tätä asennetta näkyy alkoholipolitiikan ohella myös rahapelien viimeaikaisessa käsittelyssä. Isot kauppaketjut tietysti lobbaavat alkoholimonopolin murentamista ja myyntiaikojen pidentämistä, mutta taustalla vaikuttanee myös laajemmin 2000-lukua leimannut ajattelutapa, jossa kaikenlaisiin vapauksiin kuuluvan vastuun korostaminen ei ole kovin muodikasta ollut. Sananvastuun vaatiminen on konservatiivia sensuuripolitiikkaa, cancelointia jopa. Tietoa on, mutta jostakin syystä alkoholipolitiikan peruslinja on 2000-luvulla kääntynyt. Sillekin ollaan sokeita, että suhteessa huumeisiin näkyy sama, mikä oli alkoholitodellisuutta kieltolain vuosina. Kontrollin ylläpitämisen puolesta, sen lisäämisestä puhumattakaan, puhuvien puolueiden ja yksilöiden joukko on typistynyt. Tai sitä, että lainsäädäntöä löysemmäksi muuttaneissa maissa ongelmat ovat usein vähentyneet. Syiden, seurausten ja kaikkien heijastusvaikutusten koko ketjua ei ole yhteisesti hahmotettu eikä kohdattu. Äkkiä on löytynyt asia, josta kaikki puolueet ovat yhtä mieltä. Vastaavasti on riippuvuuksia, joissa vetäydymme yhteiskuntana vastuusta ja ideologisella vimmalla vaadimme liberalisointia. On riippuvuuksia, joiden kimppuun käymme tiukalla ”kielletään kaikki”-asenteella, vaikka näyttävä kieltopolitiikka ei välttämättä asian juurisyihin osuisikaan. Pitää jatkaa ehdottoman tiukkaa linjaa. Viinan haitoista on valistettu Suomessa vuosikymmeniä. Sitä faktaa ei huomata, että samalla kun huumausainepolitiikka on ollut Euroopan tiukinta, huumeet ovat nuorten yleisimpiä kuolinsyitä ja ylipäänsä nuorten huumekuolleisuus on Suomessa Euroopan kärkeä. Tai on sitä tietyissä asioissa. Vaikka ongelmavyyhti on iso kansantaloudellinen ja suomalaisten hyvinvointiin liittyvä tekijä, ei sitä ole sellaisena kokonaisuutena kohdattu. On luotu kasvupohjaa huumemarkkinan laittomuutta hyödyntävälle rikollisuudelle. Koko keskustelua leimaa lähinnä se, miten saataisiin lisättyä median ja urheilutoimijoiden mainostuloja, ei niinkään se, että tarkasteltaisiin pelialan vapauttamisen riskien kokonaisuutta. Tästä huolimatta yritykset keventää lainsäädäntöä johtavat siilipuolustukseen. Viina on yhä viisasten juoma, mutta loppulause on kääntynyt muotoon ”…ei ole viisaiden asia murehtia sitä, jos tyhmätkin juovat”. Kokonaisvaltainen ja asiapohjainen keskustelu on vähissä, päätöksenteosta puhumattakaan. Äänensä saavat enää kuuluviin lähinnä uskonnollisista lähtökohdista liberalisointia vastustavat, mikä polarisoi keskustelun oudoksi. Samalla terveysvaikutusten ja saatavuuden rajoittamisen tarpeellisuutta korostavat puheenvuorot ovat alkaneet leimaantua ajastaan jääneiksi ja luontaisen kehityksen vastaiseksi konservatismiksi. Rokotusta ei tarvitse ottaa ja yhteisön laumasuojasta välittää, koska se on kuulemma ihmisoikeus. Aivan kuin aiheessa ei tarvittaisi terveysja sosiaalipoliittisista näkökulmista tulevia faktapohjaisia näkökulmia! Muodikkaan liberalisointivimman taustalla on monia eri tekijöitä. Tai ainakin sen pitäisi olla. Sinänsä linja voi olla hyväkin, mutta samalla se kuvaa miten me yhteiskuntana toimimme. Huumepolitiikan sokeus Samat ihmiset, jotka ovat leimallisen liberaaleja alkoholipolitiikassa, ovat kaikkien huumeiden kohdalla usein konservatiiveja. Ovat ikään kuin itse tiensä valinneet ja seurauksensa ansainneet. Koko tunnelmaa leimaa ajatus siitä, että huumeet ovat saatanasta ja niiden käyttäjät rikollisia, joiden hyysäämiseen yhteiskunnan ei pidä osallistua. Ideologinen paatos valtaa tilan. Samalla tämä kaikki kuvaa koko riippuvuuksien muodostamaa kokonaisuutta. Some pitää kieltää alaikäisiltä tykkänään. Paatos valtaa tilaa faktoilta Alkoholipolitiikan yleinen liberalisointi saa varsin laajaa kannatusta. Käytön kriminalisointia ei pureta. Samalla luodaan ilmapiiriä, jossa alkoholiongelmat kuitataan sellaisen vähemmistön ongelmaksi, johon mikään yhteiskunnan ohjaus ei vaikuta. Tässä saattaisi olla aihetta hoksata jotakin. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 terveysongelmien ja työkyvyttömyyksien taustalla, on kiistatta kaikkien tiedossa. Sananvapaudesta on tullut asia, joka yhä useammalle tarkoittaa vapautta sanoa mitä tahansa kenelle tahansa ja missä tahansa
Aineisto soveltuu muun valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Katsausta voivat käyttää myös opiskelijat opintojensa tukena. Katsausta voivat hyödyntää monet muut toimijat työkaluna ja keskustelupohjana. Ilmasto 4. Liikkumisen ja liikunnan olosuhteet • Rakentaminen ja liikuntapaikkarakentaminen • Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet • Luontoliikunnan olosuhteet 7. Valtion liikuntaneuvoston tilastoja ennustekatsaus: www.liikuntaneuvosto.fi/tilasto-ja-ennustekatsaus Esimerkki VLN:n tilastoja ennakointikatsauksen sisällöstä. Demografia, elinolot, ajankäyttö sekä arvot ja asenteet 3. Miten talvien lämpeneminen vaikuttaa liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun. Alueja yhdyskuntarakenne 2. Tilastoja ennustekatsaus toimii valtion liikuntaneuvoston toimikauden 2023–2027 ennakointija tulevaisuustyön keskeisenä tietoperustana. Liikunta-alan yritystoiminta 10. Talous ja rahoitus (sisältää yleisen talouskehityksen sekä liikunnan ja urheilun talouden ja rahoituksen) 5. Lumipeitteen kestoajan ennusteet Suomessa Lähde: Protect Our Winters Finland ja Ilmatieteen laitos. V altion liikuntaneuvoston (VLN) tilastoja ennustekatsauksesta voi etsiä vastauksia moniin liikuntakulttuuriin vaikuttaviin kysymyksiin. Väestön liikkuminen, liikunnan harrastaminen ja ulkoilu sekä toimintakyky 6. Katsausta on valmisteltu laaja-alaisessa yhteistyössä liikuntaneuvoston jaostojen sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Entä miten väestön demografiset muutokset vaikuttavat seuratoimintaan tai kuntien liikuntapalveluihin. ◆ Tilastoja ennustekatsaus Tilastoja ennustekatsaus koostuu 11 osakokonaisuudesta ja 13 erillisestä esityksestä: 1. Liikunnan kansalaistoiminta 8. Katsaus kurottaa mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuteen. Huippuja ammattiurheilu Katsauksessa esitetään ensin mittaritietoa kunkin teeman kehityksestä. Havainnoissa kootaan yhteen mittareiden ja muiden lähteiden tietoa teemasta ja sen kehityksestä. Liikunta-alan koulutus, työvoima, osaaminen ja tutkimus 11. Johtopäätöksissä esitetään näkemyksiä kunkin teeman kehityksen vaikutuksista liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun. Se antaa mahdollisuuden tarkastella ympäröivää maailmaa ja liikunta-alan muutoksia esimerkiksi osana omaa ennakointityötä. Tilastoja ennustekatsauksen on toteuttanut valtion liikuntaneuvoston sihteeristö. VLN:n tilastoja ennustekatsauksessa kuvataan keskeisten yhteiskunnallisten muutostekijöiden sekä liikkumisen, liikunnan ja urheilun teemojen viimeaikaista kehitystä. Tarkastelussa ovat myös näiden vaikutukset toimialaan. Kuntien liikuntapalvelut (ei sisällä liikuntapaikkarakentamista) 9. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 19 SAKU RIKALA, HTM erityisasiantuntija Valtion liikuntaneuvosto saku.rikala@gov.fi Tarjolla tietoa liikuntaa suuntaavista tekijöistä Liikkumisen, liikunnan ja urheilun tilastoja ennustekatsaus tarjoaa tietoa liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muutossuunnista työn tai opiskelujen tueksi
Trendi puolestaan viittaa pidempikestoiseen ja syvempään muutokseen, joka heijastaa todellisia, laajempia suuntauksia liikuntaja hyvinvointialalla. Todennäköisimmistä kuntoilutrendeistä muodostettiin yhdeksän kategorian lista, jossa kuvattiin jokainen trendi jonkin pääkategorian alle. A merican College of Sports Medicine (ACSM) on vuodesta 2006 lähtien toteuttanut vuosittain kansainvälisen kyselyn, jonka tavoitteena on kartoittaa tulevan vuoden keskeisimpiä kuntoilutrendejä. Erityisen huomionarvoista on, että vuonna 2016 listalle noussut puettava teknologia on säilyttänyt asemansa trendien kärjessä lähes katkeamatta. Taulukko 1. •. Vastauksista poistettiin ne, jotka osoittivat heikkoa sitoutumista kyselyyn (esimerkiksi vastaus alle 60 sekunnissa, kaikki trendikohdat jätetty tyhjäksi). Vastaajista 49,6 prosenttia oli naisia, 26,8 prosenttia miehiä ja 23,6 prosenttia kuului ei-binääriseen tai muuhun sukupuolikategoriaan. Ikääntyville suunnatut kuntoiluohjelmat ja painonhallintaharjoittelu vahvistavat asemiaan. Harjoittelupaikka Kuntoilun liiketoimintamalli Erityisryhmien liikuntaharjoittelu Harjoittelumuodot Teknologian hyödyntäminen Liikuntaohjelmat Palautuminen Liikunta kliinisessä tarkoituksessa Ohjattu harjoittelu Vuoden 2025 kyselyssä oli mukana yhteensä 50 kuntoilutrendiä. Se on menettänyt ykkössijansa vain kahdesti: vuonna 2018 nopeasti suosiota saavuttaneelle HIIT-harjoittelulle sekä vuonna 2021, jolloin koronapandemia nosti etäja online-harjoittelun tilapäisesti listan kärkeen. Koulutustaustaltaan vastaajat olivat korkeasti koulutettuja: 62,8 prosentilla oli vähintään maisterintutkinto. Vuoden 2026 näkymiä koskevat tulokset noudattelevat pitkälti edeltäviä vuosia: yhdeksän trendiä on pysynyt listalla yhtäjaksoisesti vuodet 2022–2026. Kyselytuloksista on muodostunut merkittävä ja laajasti hyödynnetty tietolähde liikuntaja hyvinvointialan ammattilaisille, jotka pyrkivät kehittämään palveluitaan vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita ja odotuksia. Suurimmalla osalla vastaajista (63,7 %) oli yli kymmenen vuoden kokemus työskentelystä liikunta-alalla, ja yli viidenneksellä (34,6 %) kokemusta oli kertynyt yli 20 vuotta. Vastaajien tuli arvioida kymmenportaisella Likert-asteikolla onko kyseinen väittämä (1) epätodennäköisesti tuleva trendi … (10) hyvin todennäköisesti trendi. Villitys tarkoittaa lyhytaikaista muoti-ilmiötä, joka saa osakseen suurta huomiota ja innostusta, mutta jonka vaikutus jää nopeasti ohimeneväksi. Uutena listalle ovat nousseet aikuisten liikuntaja urheiluseurat. (A.Naja, ym., 2024a). Kyselyä jaettiin ACSM:n sähköpostilistoilla, uutiskirjeenä, kansainvälisten yhteistyökumppanien kautta ja sosiaalisen median kanavissa touko–kesäkuussa 2025. Kyselyn avulla pyritään tunnistamaan vakiintuneiden ja pitkäkestoisten kehityssuuntien lisäksi uusia ilmiöitä, jotka saattavat vaikuttaa alan tulevaisuuteen. Lopullinen otos oli 1540 vastaajaa (76 %). Tulevien vuosien kyselyt osoittavat, vakiintuvatko nämä tulokkaat osaksi alan pysyvää trendikenttää vai jäävätkö ne lyhytkestoisiksi ilmiöiksi. ACSM:n vuosittainen kuntoilutrenditutkimus. Vastaajien keski-ikä oli 43,1 vuotta, ja ikä vaihteli 18–85 vuoden välillä. Kuntoilutrendien luokittelu yhdeksään kategoriaan. Lisäksi dublikaatit poistettiin (esimerkiksi sama sähköpostiosoite). Keväällä 2025 toteutettu kysely oli jo 19. Päätoimisesti liikunta-alalla työskenteli 64,7 prosenttia vastaajista. Vuosittain toteutettavat kuntoilutrendikyselyt, jotka kattavat kaupallisen, kliinisen, yhteisöllisen ja yrityssektorin näkökulmat, vahvistavat ja tarkentavat aiempina vuosina havaittuja kehityssuuntia. Tutkimuksessa tehdään selvä ero kahden käsitteen, ”villityksen” (fad) ja ”trendin” (trend), välillä. Kyselyyn tuli 2038 vastausta. Kategorioita olivat harjoittelupaikka, kuntoilun liiketoimintamalli, liikunta kliinisessä tarkoituksessa, erityisryhmien liikuntaharjoittelu, harjoittelumuodot, teknologian hyödyntäminen, liikuntaohjelmat, palautuminen ja ohjattu harjoittelu. Ammattiryhmistä personal trainerit muodostivat suurimman yksittäisen vastaajajoukon (15,6 %). 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 26 Näin tutkimus toteutettiin KASPER SALIN, LitT apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kasper.salin@jyu.fi Vuoden 2026 kuntoilutrendit: Teknologia, hyvinvointi ja yhteisöllisyys ohjaavat liikkumista Puettava teknologia on säilyttänyt ykkössijansa kuntoilutrendinä. Lisäksi kysely toi esiin kolme uutta nousevaa ilmiötä