Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Teivo Teivainen: Politiikka alkanut muistuttaa urheilua Urheiluseura on yhteiskunnassa korvaamaton Liikuntasuosituksiin yltäminen lihottaa palkkapussia teema: Seuratoiminta Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 62 (1 ) 1/ 25 • 10 eu ro a Liik un ta & Tie de 1/2 5 SE U R AT O IM IN TA Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.”. Sähköinen LTS-infokirje. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta
T ämä urheilussa ja muissa kansanliikkeissä syntynyt toimintakulttuuri synnytti aikoinaan Suomeen kansalaisyhteiskunnan. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 5 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Se syntyi Euroopan takapajulan Venäjään kuuluneessa suuriruhtinaskunnassa, irrallaan virallisesta poliittisesta valtakoneistosta. Se ei olisi onnistunut ilman kansanliikkeitä, yhtenä niistä urheilua. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Toisaalta korostetaan perusliikunnan merkitystä kansanterveydelle ja -taloudelle. Muualla Venäjän imperiumissa kuin Suomessa sekä pienemmässä mitassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa tätä ei tapahtunut, ei ole tapahtunut vieläkään. Toisaalta halutaan huippu-urheilu kuntoon, koska sillä olisi niin paljon suomalaisuutta piristäviä ja innostavia vaikutuksia. Sellaisia kohtaamisia, suomalaisuutta kasassa pitäviä ja erilaisia kuplia purkavia tilanteita, ei ajassamme liikaa ole. Suomessa ja Baltiassa se tapahtui ennen kuin maat olivat edes itsenäisiä. Niitä kasvaa parhaiten urheilun kaltaisissa paikoissa, joissa erilaiset ihmiset voivat samanlaisissa verkkareissaan unohtaa hetkeksi arkiroolinsa ja -tittelinsä sekä keskittyä yhdessä siihen, että saavat seuransa pyörimään niin kuin sen pyöriä pitää. Urheiluseurassa niitä syntyy, ja seuroja on yhä tuhansia. Urheilun historiassa on tapa muistaa menneitä suurvoittoja ja kiehtovia persoonia. Se on näkymätön, mutta tärkeä. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Toisinaan on onnistuttu paremmin, toisinaan huonommin, mutta kun seuraa on jaksettu koko ajan pyörittää, se on tuonut tekijöilleen elämänsisältöä ja opettanut heitä toimimaan yhteisönä – siis luonut kulttuuria siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset voivat yhteisesti hoitaa yhteistä asiaa. On opittu perustelemaan, keskustelemaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Etenkin yksi asia unohtuu liian usein. Se luotiin laulamista, soittamista, näyttelemistä, raittiutta, palokuntatoimintaa, nuorisoseuratoimintaa, valistustoimintaa ja urheilutoimintaa edistäneellä järjestötoiminnalla. Toimiva urheiluseura on paikka, jossa eri taustoistaan tulevat paikalliset ihmiset voivat paitsi kohdata toisiaan, myös toimia keskenään ja kokea olevansa yhteisellä asialla, vaikka monesta asiasta erimielisiä oltaisiinkin. Harvemmin mietitään mikä merkitys on ollut sillä, että maassa on jo yli vuosisadan ajan ollut kattava paikallisten urheiluseurojen verkosto. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita kuntotestausverkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa! 26.–27.3.2025 | Varalan urheiluopisto, Tampere Liikuntaja testauskelpoisuuden arviointi Kerttu Toivo LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tampereen urheilulääkäriasema Tampereen urheilulääkäriasema Tampereen urheilulääkäriasema Fyysisen kunnon merkitys työuran loppuvaiheessa Sari Stenholm kansanterveystieteen ja epidemiologian professori Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Nähdään Tampereella!. Teemana on Työikäisen ja ikääntyvän väestön kunto ja kunnon testaus. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. TULE-kunto: Esimerkkinä UKK-terveyskuntotestit ja ikäihmisten liikkumiskykytestit Olli-Pekka Nuuttila LitT, liikuntafysiologi UKK-instituutti Tutustu Kuntotestauspäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.3.2025: www.lts.fi/tapahtumat/ktp25 Työikäisen ja ikääntyvän väestön kunto ja kunnon testaus Kuntotestaus päivät järjestetään 26.–27.3.2025 Varalan urheiluopistolla, Tampereella. Sille on vaikea laskea euromääräistä arvoa, sitä ei voi laittaa excel-taulukkoon. K oitetaanpa hahmottaa näkymätön historian kautta. Mikään Nato ei tätä maata pelasta, jos emme pidä huolta siitä, että tänne jatkossakin kasvaa erimielisinäkin yhteisen päätöksen muovaamiseen oppineita kansalaisia. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en Seuratyön unohtunut merkitys U rheiluja liikuntaväki koittaa löytää uusia perusteita sille, miksi yhteiskunnan tulisi tukea niitä. Suomalaisuutta ei luotu sodissa. On opittu olemaan erimielisiä ja sovittelemaan, kohtaamaan tosiasioita ja luovimaan niiden kanssa yhdessä. Kun puhumme urheilun ja liikunnan tarpeesta, olisi hyvä muistaa tämä. Siinä kun on muitakin arvoja kuin pelkkä liike ja sen tuoma hyvinvointi. Ihan sama onko seura ollut iso tai pieni, prosessi on ollut sama. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. 62. Tämä sinänsä perusteltu puhe on samalla johtanut liikuntakulttuurin näkemiseen hieman rajautuneesti. Aika moni seura on tuottanut jonkin yksittäisen näkyvän huippuhetken, moni useampiakin, mutta kaikkien seurojen perusarki on sittenkin ollut lähinnä arkista seuratyötä, paikallisten ihmisten yhteistä yritystä tehdä yhteisestä todellisuudestaan hieman miellyttävämpi, antoisampi, innostavampi – ja tarjota nuorisolle reitti kasvaa itsestään ja muista vastuunsa ottavia aikuisia. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. . Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi
Arto Hautala 24 LÄHIKUVASSA Minttu Korsberg: ”Meidän pitää uskaltaa liikunnassakin unelmoida isosti” Jouko Kokkonen 27 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Outi Aarresola Pedagogiikka: Annu Kaivosaari Terveystieto: Kristiina Ojala POHDITTUA 84 Ilman vapaaehtoisia seurat eivät toimisi Matias Häkkänen 85 Pidetään kaikki mukana Taneli Haara 87 Miten kehittää kotikuntoutuksen ja liikuntatoimen yhteistyötä. Hän edusti Suomea Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Georgian Bakurianiassa helmikuussa 2025. Hän on edustanut Suomea talvella 2024 nuorten talviolympiapäivillä Etelä-Korean Pye ong changissa ja nuorten pohjoismaiden mestaruuskisoissa Viron Otepäässä. Birgitta Kervinen 92 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Sukupuolten tasa-arvoa liikuntaan VERTAISARVIOITUA 101 Qatarin MM-jalkapallon studiolähetykset Vesa Kortelainen, Antti Laine & Mihály Szeróvay 12 Teivo Teivainen: Politiikka muuttumassa urheilun kaltaiseksi spektaakkeliksi Jouko Kokkonen 15 Urheilun ja liikunnan sokea piste Jari Kupila 18 Kuntoilutrendit 2025: Teknologia valtaa alaa Kasper Salin 20 Liikuntamahdollisuudet paljon urheilutapahtumia tärkeämpiä kuntien vetovoimatekijöinä Ari Karimäki, Jan Norra, Sara Turunen & Ilari Leskelä TEEMA: Seuratoiminta 34 Toimintaympäristön muutokset haastavat seurojen toimintaa Pasi Koski 38 Palkkatyö osana seuratoiminnan ammattimaistumista Kati Lehtonen, Samuli Oja & Matti Hakamäki 42 Vad gör de annorlunda. Hän harjoittelee usein Jyväskylän Laajavuoressa valmentaja Pertti Huotarin ohjauksessa. Susanna Luikku 45 Kortteliliiga – lahtelainen erikoisuus Jouko Kokkonen 48 Neljäs sektori – käyttämätön voimavara suomalaisessa liikuntakulttuurissa Titta Kontro 51 Spontaaneista käytännöistä kohti kielitietoista liikuntakulttuuria Eva Rönkkö 54 Soveltava liikunta seuratoiminnassa Nina Peltonen 58 Reippaasta Pelicansiin – suomalaisten urheiluseurojen nimet Lasse Hämäläinen 60 Vanhempien ja valmentajan tuki tärkeää nuorten seuraosallistumisen jatkumiselle Katja Rinta-Antila 64 Vuoden 2024 liikuntalääketieteellinen tutkimus 68 Eläköitynyt Esko Ranto – urheiluvaikuttamista kuudella vuosikymmenellä Jouko Vuolle 72 Maltillisella teholla saa maltillisia kestävyystuloksia Pekka Matomäki 76 Suositusten mukainen liikkuminen voi tuottaa merkittäviä yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Hanna Junttila 80 Hypoksialeirin hyötyjen pidentäminen ja optimointi Juha E. Kalle on saavuttanut useita nuorten SM-mitaleita. Virpi Hyytiäinen, Jenni Lehti & Kari Kauranen 88 Lähihoitajakoulutus voi edistää väestön liikkumista Anne-Elina Jokisalo, Miia Länsitie & Ira JeglinskyKankainen 89 EMERITA IHMETTELEE Urheilun suuri murros – kuinka käy vapaaehtoisen seuratoiminnan. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 3 2 PÄÄKIRJOITUS Seuratyön unohtunut merkitys Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Mokkapalat pelastavat Suomen Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 11 POLTTOPISTEESSÄ Yksilölliset liikuntavasteet – totta vai tarua. Kuva: Juha Laitalainen LIIKUNTA & TIEDE 1/2025. Peltonen 90 Komea kattaus – urheilukirjavuosi 2024 Matti Hintikka Kannen kuva: Tikkakoskelaisen hiihtäjälupauksen Kalle Tossavaisen seura on Hollolan Urheilijat-46. Tällä kaudella Kalle on voittanut jo kaksi nuorten SM-kultaa
Toinen kliseinen kuva seuratoimijasta kertoo pyyteettömästä puuhastelijasta. Turnausja pelimatkoja on vuosien mittaan kertynyt aika monta. Määrä ei jakaudu tasaisesti koko maahan, vaan suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Mutta onko se sitä. Vielä kummallisempaa on se, että otteluiden takia tekojäärata oli kolme viikkoa poissa muusta käytöstä. Satakunnan Kansa kertoi jo 11.11.2025, että ”Ässien ja Lukon Talviklassikko sulkee luonnollisesti myös yleisövuorot tammikuussa noin kolmen viikon ajaksi”. Kaikilla ei ole lastenlapsia tai heitä on vähän. Näin nimettyjä otteluita on taas pelattu Porissa. Itse asiassa mokkapalojen leipojat ja makkaran grillaajat tekevät työtä Suomen hyväksi. On se kumma, että ulos pitää päästä pelaamaan, kun hallissakin voisi pelata. Tapahtuman myyntikatosten ja -pöytien kasaamiset tuovat ihmiset yhteen yhteisen tavoitteen hyväksi. Minusta seuratouhussa – sanan myönteisessä mielessä – saa ja pitää olla riittävästi väljyyttä. Mutta sellaistahan elämä on. Pari kertaa pääsin kuuluttajaksi. Sadan esittäjän kirjo ulottui Nina Hagenista Jaakko Teppoon. A iheellinen huoli on kohdistunut 2000-luvulla seuratoimijoiden riittävyyteen. Pyörin pitkään epävirallisena huoltajana, kunnes viisi vuotta sitten uskaltauduin valmennusryhmään. Hölmöjä ovat, kun tekevät ilmaista työtä, voisihan tuon vaivan kuitata helpommin verkkopankin kautta. Hallitalkoisiin olen osallistunut mukana aina kun olen päässyt. Harjoituksissa avitin valmentajia tarpeen mukaan. JOUKO KOKKONEN. Suomen tulevaisuuden kannalta oleellista on myös maahanmuuttajataustaisten vanhempien saaminen mukaan seuratoimintaan. Ja mitä liikunnan kansalaistoiminnan kuihtuminen merkitsisi Suomelle. V apaaehtoistoiminta esitetään usein uhrauksena, joka on jotenkin itseltä pois. Liikunta ja urheilu on tekemistä, ei organisaatiokaavioita, joita meistä moni saa tuijottaa ihan tarpeeksi työelämässään. Jokunen vuosi sitten laadin soittolistaehdotuksen pikkujouluihin, joihin en edes itse päässyt. Suhteesta seuraan tulee puhdas asiakassuhde. Jokaisessa seurassa olen saanut puuhastella yhtä ja toista – ja nähdä liikuntaa ja urheilua sisältäpäin. Sama koskee mitä tahansa talkoita, joissa ihmiset tekevät asioita yhdessä työja perheroolistaan irrallaan. Mikä niitä yhdistää. Lukuisat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa. Aikaa voisi riittää toimintaan toisten liikuntaharrastuksen mahdollistajana. Pystyisihän tuon ulkoistamaan vaikka kahvila-autolla liikkuvalle yrittäjälle. Ja olen tarvittaessa vetänyt maalivahtitreenit, jos varsinainen valmentaja ei ole päässyt paikalle. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Mokkapalat pelastavat Suomen E rilaisiin urheiluseurojen tapahtumiin talkoolaisina osallistuville hymähdellään yhä herkemmin. Tätä kautta mokkapalojen rinnalle voi tulla turnauskahvioon uudenlaisia herkkuja. Toimitsijana olen muun muassa lanannut pituushypyn alastulopaikkaa, liputtanut yliastumisia keihäspaikalla, ottanut käsiaikoja kaiken varalta, ohjannut osanottajia juoksutapahtumissa ja jakanut osanotKu va : Ju ha La ita la in en tomitaleita Helsinki City Maratonilla yhdessä juniorien kanssa. Heistä maahanmuuttajataustaisia on viidennes. Minusta on outoa, kun kesken luistelukauden liikuntapaikka on vajaakäytössä. Sanon senkin, että liike-elämästä ja julkishallinnosta valunut strategiapuhe sekoittaa pahimmillaan seuratoimintaa. Kumpikaan ei vastaa seura-arjen todellisuutta. Kolme seuraa, kolme vähän erilaista roolia. Seuroissa toimii monenlaisia ihmisiä, jotka joutuvat sovittamaan toiveitaan ja tavoitteitaan osaksi kokonaisuutta. Heitä saattaisi löytyä kasvavasta eläkeläisten joukosta. Tämä kasvattaisi pienestä pitäen yhteiskuntamalliin, jossa maailma pyörii vain palveluja ostamalla ja asiakassuhteita solmimalla. Osa niistä on mahtavia, pääosa arkisia ja pieni osa ei niin hauskoja, joskus suorastaan epämiellyttäviä. Minusta ei kuitenkaan ole pahitteeksi, jos uudet sukupolvet oppivat, että tekemistä voi määrittää muukin kuin yksistään raha. Kontupäivillä olen useamman kerran kuuluttanut. L oppukevennyksenä ihmettelen ”talviklassikoita”. Harva meistä pysähtyy miettimään, että mokkapalojen leipomisessa ja myymisessä ei ole pääasiassa varainhankinta. Yksistään lompakkovetoisena seuratoiminnan olemus muuttuu. Ja mikä tyhmintä, kierrättävät omia rahojaan ostamalla kahvia, makkaraa ja mokkapaloja. Ikäviäkin asioita tulee eteen ja niistä selviää. Näinkin voi liikkumisen määrää vähentää. Mokkapalojen tekijä on pienellä panoksellaan osa yhteisöä. Vuosikymmenen lopulla eri lajien urheiluseurat kilpailevat 45 000 lapsen ikäluokista. V U:n toimintaan lähdin tyttäreni kera. . Olen osallistunut aikuisiällä, oikeastaan viisikymppisestä lähtien, aktiivisesti kolmen urheiluseuran toimintaan – Viipurin Urheilijoiden (VU), FC Kontun ja Helsingin Palloseuran (HPS). FC Kontuun lähdin poikieni mukana. Kuulostaa taatusti idealistiselta. Jokainen meistä haluaa kokea olevansa merkityksellinen ja toiminta liikunnan parissa voi tarjota tähän tilaisuuden. Vielä kauemmas yhteisöllisyys karkaa, jos liikuntapalvelutuotteita tarjoaisivat lapsille ja nuorille vain yritykset. HPS:n aikuisfutisryhmässä olen enimmäkseen vain liikkunut mukavassa porukassa. Lumitöitäkin on tullut tehtyä Jakomäen hallilla ja Kurkimäen kentällä. Helsingin ja sen ympäristön seurojen on entistä enemmän mukautettava toimintaansa moninaisista taustoista tulevien lasten tarpeisiin
Tilaisuudessa kuultiin neljän teokseen kirjoittaneen tutkijan alustukset. FM, väitöskirjatutkija RiittaIlona Pummi-Kuuselan (Jyväskylän yliopisto) aiheena oli ihmisen valmentaminen – suomalaisen urheiluvalmennuksen pakollinen paradigma. Teoksen julkaisemisen taustavoimana toimi Liikunnan yhteiskuntatieteiden asiantuntijaryhmä LYHTY. Fyysinen toimintakyky on kuitenkin huolestuttavalla tasolla hiukan yli 38 prosentilla viidesja kahdeksasluokkalaisista. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on selviä alueellisia eroja. Teos avaa urheilun muutosta median, arvojen, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keinoin. LitT, yliopistonopettaja Annu Kaivosaari (Itä-Suomen yliopisto) puhui naishiihtäjän ruumista tuottavien diskurssien muutoksesta. Kirja toimii pelinavauksena urheilun syvempään ymmärtämiseen. Kirjaa myy 40 euron hintaan Tiedekirja. www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kokomaa_helalandet_ move2024.pdf Uutuusteos luotaa urheilun tilaa Liikuntatieteellisen Seuran kustantama Urheilun murros -teos julkaistiin tammikuussa 2025 Jyväskylässä. Tilanne on heikoin maaseutumaisissa kunnissa. Lisäksi maaseudulla asuvien kahdeksasluokkalaisten tyttöjen toimintakyky on huonontunut. Kuva: Kuvakaappaus julkistamistilaisuuden tallenteelta L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 5 ajassa Move! 2024: Koululaisten toimintakyky kohentumassa Syksyn 2024 Move!-mittausten perusteella yhä useamman viidesluokkalaisen toimintakyky on riittävällä tasolla. Yliopistotutkija, dosentti Antti Laine (Jyväskylän yliopisto) käsitteli Suomen urheilumediakentän murrosta. www.tiedekirja.fi/fi/urheilun-murros. FT, intendentti Jouni Lavikainen (Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto) käsitteli amatörismin nousua ja tuhoa suomalaisessa huippu-urheilussa. Urheilun murroksen julkistamistilaisuutta seurasi paikan päällä 52 ja verkon välityksellä 164 henkilöä. Kahdeksasluokkalaisten tulokset ovat pysyneet edellisvuoden lukemissa. Alustajat osallistuivat myös paneelikeskusteluun kirjan teemoista. Riitta-Ilona Pummi-Kuusela (vasemmalla), Annu Kaivosaari, Antti Laine ja Jouni Lavikainen saivat paneelissa pohtia muun muassa suomalaista urheilua eniten muuttanutta tekijää. He totesivat isoimmaksi muutokseksi järjestörakenteen epäonnistuneen muokkaamisen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa järjestetyn julkistamistilaisuuden avanneen Jouko Kokkosen mukaan yhteistieteellistä tutkimusta tarvitaan urheilun ymmärtämiseksi muuttuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa
Vaatii kirjailijalta intohimoa ja uurastusta katsoa saksalaista yhteiskuntaa jalkapallon läpi tai jalkapalloa Saksan läpi.” Meriläinen korosti palkintoperusteluissaan Nordlingin kirjan näkökulmien monipuolisuutta. Vuoden urheilukirja 2024 -finalistit olivat Erkki Vettenniemen Kirjailijan latu – miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio (Warelia), Johanna Aatsalon Paljastus – tarina doping-uutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa (WSOY), Miika Nousiaisen Ratakierros (Otava), Tero Matkaniemen toimittama Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu (Speedo Masters Finland ry) sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu – paikoillenne, valmiit, hep! (Otava). Voittaja saa vuoHuippu-urheilun globaalit muutokset koskettavat myös Suomea Vuoden 2025 Tieteen päivien 2025 ohjelmassa sisältyi Helsingissä Liikuntatieteellisen Seuran toteuttama osio Huippu-urheilun globaalit muutokset ja Suomi. Teoksen sivuilla pääsevät esiin pelaajat, valmentajat, fanit ja seura-aktiivit. Kanava tarjoaa ammattilaistasolla toteutetun mahdollisuuden tutustua huippu-urheilun arkeen. Johanna Nordling on jalkapalloon erikoistunut toimittaja, joka on asunut pitkään Saksassa. Meriläinen nosti esiin erityisesti Itä-Saksan jalkapallon esittelyn ja saksalaisen jalkapallohuumorin käsittelyn. Vuoden urheilukirja on valittu vuodesta 1980 lähtien. Johanna Nordlingin Jalka pallon muotoinen Saksa on vuoden 2024 urheilukirja. Aiheesta keskustelivat tutkija Maria Rantalan (Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) johdolla yliopistotutkija, dosentti Antti Laine (Jyväskylän yliopisto), johtava tutkija Kati Lehtonen (Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) ja varatuomari, urheilujuristi Olli Rauste (Tuomarilan Lakipalvelu Olli Rauste Oy). Kuva: Jouko Kokkonen Jalkapallon muotoinen Saksa vuoden urheilukirja 2024 kapalloa pelannut Nordling valittiin Vuoden urheilutoimittajaksi 2014. Hän luonnehti kirjan kirjoittamisen olleen innostava kokemus, jonka aikana saattoi havainnoida jalkapallotermein syöttösuuntia. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa tekee juuri näin. SM-sarjatasolla jaldeksi haltuunsa kiertopalkinnon, jonka on lahjoittanut nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén. Vuoden urheilupostaus -tunnustuksen sai Joonas Rinteen YouTubekanava, jolla viime vuosien Suomen paras keskimatkojen juoksija on kuuden vuoden ajan kertonut uransa kehittymisestä ja matkastaan kohti 1 500 metrin Suomen ennätystä. Kirjan on kustantanut Bazar. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ajassa Johanna Nordling. Kuva: Hannes Penttilä. Maria Rantalan (vas.) johdolla huippu-urheilusta keskustelivat Olli Rauste, Kati Lehtonen ja Antti Laine. Sosiaalisesta mediasta on tullut osalle urheilijoista ansainnan väline. Mediaoikeuksien kallistuminen ja mediatulojen kasautuminen osalle lajeista vaikuttavat merkittävästi urheiluun. Vuoden urheilupostaus on valittu vuodesta 2015 alkaen. Sometulovirrat eivät perustu kuitenkaan aina urheilukykyihin, vaan sisällöntuotantotaitoihin ja valmiuteen jakaa henkilökohtaisia sisältöjä. Valinnan teki Helsingin Sanominen päätoimittajana vuosina 1991–2011 toiminut Reetta Meriläinen, jonka mukaan Nordlingin teos on hyvin onnistunut tietokirja. Keskustelussa kävi ilmi, että rahan merkitys on korostunut kansainvälisessä huippu-urheilussa. ”Parhaat tietokirjat lisäävät paitsi lukijansa tietoa myös ymmärrystä
www.nuoli.info/julkaisut/leo Helsingin urheilulääkäriaseman HULA:n johtaja Juha Peltonen tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024-kilpailun. Osallistujista 22 oli mukana nuorena tutkijana. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä marraskuussa 2024 järjestettyyn kilpailuun osallistui 50 tutkimusta. Kolmanneksi ylsi Katri Ruutu Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Neljänneksi sijoittui ja Vuoden nuoreksi tutkijaksi valittiin Iida Mustakoski Tampereen urheilulääkäriasemalta ja UKK-instituutista. Koodisto on tarkoitettu alan ammattilaisille ja työnantajille ammattieettisen itsereflektoinnin apuvälineeksi. Kumppaneina olivat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry, Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopisto, Urheiluopistot ry, Kajaanin Ammattikorkeakoulu ja Icehearts. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 7 Liikunnan ammattieettinen koodisto valmistunut Juha Peltonen voitti liikuntalääketieteen tutkimuskilpailun Liikuntatieteellisen tutkimuskilpailun finalistit Iida Mustajoki, Juha Peltonen, Päivi Herranen ja Katri Ruutu. 2020-luvulla ovat laskeneet sekä vuosikertaja kestotilaajien että LIITO ry:n jäsenetua hyödyntävien osuudet. Liikunta & Tiede -lehden levikki laski vuoden 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin jäsenmäärä ja oli 1793 (3,5 %). Kilpailussa toiseksi sijoittui Päivi Herranen Jyväskylän yliopistosta. Oppilaitoksissa koodisto palvelee alan perusopetusta yhdessä hankkeeseen liittyvän julkaisun Viisautta ja välittämistä – Liikunta-alan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin -julkaisun kanssa. Tammikuussa 2025 julkistettiin liikunnan ammattieettinen koodisto, jonka laatimiseen on osallistunut liikunnan ammattilaisia edustavia järjestöjä, alan oppilaitoksia sekä liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Kilpailun järjestivät Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntalääketiede Suomi -verkosto.. Kuva: Hannes Penttilä LTS:n jäsenmäärä laski hiukan 1220 1210 1200 1190 1180 1170 1160 1150 1140 1130 1120 1110 2020 1167 2021 1214 2024 1151 2022 1181 2023 1169 LTS:n jäsenmäärät kaikki Liikuntatieteellisessä Seurassa oli vuoden 2024 lopussa 1151 jäsentä (1,5 %). Voittajatutkimuksen otsikko on ”Jaksoittainen hypoksia säilyttää kestävyysurheilijoilla hemoglobiinimassan sekä parantaa hapenottokykyä ja suorituskykyä palattaessa merenpinnan tasolle hypoksialeiriltä”. Mikko Salasuon ja Minna Rauaksen toimittama julkaisu koostuu kymmenestä asiantuntija-artikkelista, jotka kukin perustuvat koodiston yhteen alakohtaan. Koodiston laatimista on koordinoinut Nuoli ry. Jäsenmäärä on pysynyt varsin vakaana koko 2020-luvun. Heistä henkilöjäseniä oli 1101 ja yhteisöjäseniä 50. Viisautta ja välittämistä – Liikuntaalan ammattieettinen koodisto ja näkökulmia eettisiin kysymyksiin
Muualla sanottua ”Monen lapsen ja nuoren urheilupolku hyytyy alkumetreille. Viisituntiseen rupeamaan sisältyi niin teoriaa kuin käytäntöä tehokkaan kuntofutisharjoituksen toteuttamiseksi. Konferenssi, joka on osa verkoston toimintaa, järjestettiin seitsemättä kertaa. Dosentti Marja Kokkonen otti esille suomalaisen valmennuskulttuurin ongelmat. – Ikäihmisiin investoiminen esimerkiksi kävelytai kuntofutiksen myötä on teko, joka hyödyttää koko paikallisyhteisöä. Käytössä ovat uudet kirjoitusohjeet, jotka löytyvät osoitteesta lts.fi Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit. Englantilaisen urheilukoulutuksen ja kehityksen asiantuntija Stephen Clarkin mukaan jalkapalloseurat voivat tarjota yhden liikuntamahdollisuuden ikääntyvälle väestölle. Kokkonen korosti, että joukkueen valmentamisen ohella myös yksilöt on huomioitava. Kokkosen suurin huoli kohdistui siihen, että valmentamisen ongelmat aiheuttavat pelaajille pahoinvointia, joka heikentää muun muassa taitojen oppimista ja johtaa drop out -ilmiöön eli lajin hylkäämiseen. Lopuksi noin 40 osallistujaa saivat suunnitella ryhmissä oman harjoitteensa. Urheilutoimintojen vireänä säilyttäminen onkin kysymys, johon tullaan tarvitsemaan toimivia vastauksia.” Professori (emeritus) Hannu Itkonen, Vaahtera-lehti, Helsingin Kisa-Veikkojen vuosijulkaisu 2024 ”Kerran koulutukseen tuli henkilö, joka sanoi heti aamulla, että epäilen tämän olevan täyttä p*skaa. Ilman ympärillä olevia ammattilaisia en olisi voinut täysipainoisesti tähdätä kohti omaa huippunopeuttani.” Päätoimittaja Johanna Manninen, Liikunnan ammattilainen 4/2024 ”Univaikeuksista kärsivän kannattaa ehdottomasti kokeilla muiden unta parantavien keinojen rinnalla liikuntakertojen lisäämistä viikkoon. Sen toteuttivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Palloliitto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Kiitin palautteesta ja kysyin, että lupaako hän kertoa julkisesti, jos mieli muuttuu. Monenlaisten huolien ja vaatimusten painiskelevien aikuisten on hankala lähteä mukaan urheilun vapaaehtoisrientoihin. Erityisesti näin kannattaa tehdä, jos arki ei ole aiemmin ollut kovin aktiivista.” Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Janne Viiala, Diabetes 6/2024 Tarjoa tutkimusartikkelia Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien jättöaika päättyy 31.3.2025. Uskon, että suomalaiset jalkapalloseurat yllättyisivät, miten paljon hyvää ihmiset puhuvat niistä silloin, kun ne tekevät hyvää paikallisesti, totesi Clark alustuksessaan. Maailman harrastetuin ja tutkituin liikuntamuoto sopii nykykäsityksen mukaan kaikenikäisille ja -tasoisille ihmisille. Esillä oli myös kriittisiä pohdintoja. Hän muutti mielensä iltapäivällä.” Fysioterapeutti Janne Väyrynen, Fysioterapia 7/2024 ”Omalta urheilu-uraltani on kolmien olympialaisten osallistujamitalin lisäksi muistona verkoston tuki koko olympiaprojektien ajan. Verkostoon kuuluu yli 250 tutkijaa 25 maasta. Konferenssi kokosi yhteen 180 osallistujaa 25 maasta. Ensimmäisen konferenssipäivän aluksi professori Krustrup johti Kuntofutis-koulutuksen (Football Fitness) Jyväskylän Vehkahallissa. Jos tutkimusartikkelien toimitusryhmä päättää ottaa tekstin arvioitavaksi, niin siitä antaa lausunnon kaksi alan anonyymia asiantuntijaa. Professori Peter Krustrup (University of Southern Denmark) perusti ”Football is Medicine” -verkoston vuonna 2018. Valmentamisessa olisikin otettava kokonaisvaltaisesti huomioon pelaajien tietämys, tunteet, henkilökohtainen taitavuus, tavoitteet ja motivaaKuva: Niko Tykkyläinen tio. Otamme vastaan käsikirjoituksia liikuntatieteiden kaikilta aloilta. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ajassa Football is Medicine -konferenssi käsitteli jalkapallon vaikutuksia terveyteen Jyväskylässä tammikuun puolivälissä järjestetty Football is Medicine -konferenssi pureutui jalkapallon terveysvaikutuksiin solutasolta yhteiskunnallisiin näkökulmiin
Väitösuutiset Kestävässä kaupunkiliikenteessä pyöräily kuuluu kaikille LitM Jonne Silonsaari soveltaa väitöskirjassaan realistista toimintatutkimusta selittääkseen pyöräilypolitiikan kykyä tavoittaa lapset ja nuoret. Laakson väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu 45-vuotiseen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimukseen (LISE). Aluksi muutama sana hikoilusta, joka on kehon luonnollinen tapa säädellä lämpötilaa (homeostaasi). Esimerkiksi liikunta nostaa kehon lämpötilaa, mikä saa ihmisen hikoilemaan. Keskiöön tulisikin tuoda ajatus pyörällä liikkumisesta kaikille avoimena yleishyödykkeenä, jolloin paikallisyhteisöillä olisi enemmän valtaa pyöräilyhallinnan prosesseissa. Hiki sisältää suoloja ja aineenvaihdunnan tuotteita, jotka voivat jäädä iholle ja kerätä bakteereita. Väitöskirjan verkkoversio https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98591 Temperamentti ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää vaikuttavat liikkumiseen TtM Anna-Kaisa Karppanen tutki väitöskirjassaan varhaislapsuuden motoristen virstanpylväiden oppimisiän ja varhaisaikuisuuden psykologisten piirteiden, erityisesti temperamentin ja anhedonian yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon keski-iässä ja fyysisen aktiivisuuden muutokseen aikuisuudessa. Jokainen voi sitten päättää käykö suihkussa, vaikka hiki ei tullutkaan. Realist action research on the pluriversal rationalities and representations of collaborative cycling governance.” tarkastettiin 15.11.2024 Amsterdamin yliopistossa. Vaikka hiki ei tulisikaan, voi kuuma, lämmin tai kylmä suihku olla paikallaan, jos tavoitteena on esimerkiksi lihasten rentoutuminen, palautumisen nopeuttaminen tai vireystason lisääminen. Temperamentiltaan sinnikkäät sen sijaan liikkuivat paljon ja myös lisäsivät liikkumistaan. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Temperamentiltaan passiiviset naiset, jotka välttivät vaikeuksia eivätkä etsineet elämyksiä, olivat harvoin liikunnallisesti aktiivisia läpi aikuisiän ja harvemmin myöskään lisäsivät liikkumistaan aikuisuudessa. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut. Tutkimuksen päähavainnon mukaan pyöräilyhallinnalla on haasteita ymmärtää lasten, nuorten, perheiden ja laajempien paikallisyhteisöjen liikkumiskulttuureita huolimatta siitä, miten pitkälle pyöräilypoliittinen konteksti on kehittynyt. Tutkimuksen aineistona oli väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineisto, joka kerättiin tutkittavien varhaislapsuudessa ja heidän ollessaan 31ja 46-vuotiaita. Karppasen tutkimus osoittaa, että naisilla myöhäisempi motoristen taitojen oppimisikä oli yhteydessä runsaaseen kevyeen liikkumiseen ja vähäiseen paikallaanoloon. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto arto.j.hautala@jyu.fi. Tämä voi aiheuttaa hajua ja ihoärsytystä. Silonsaaren liikunnan yhteiskuntatieteiden ja kaupunkisuunnittelun yhtymäkohtiin paikantuva väitöskirja “Reversing the politics of youth velonomy. Tutkimus koostuu kahdesta tapaustutkimuksesta, joista toinen on tehty Jyväskylässä ja toinen Amsterdamissa. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:NBN:fi:jyu-202410306694 Matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi LitM Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Monet muutkin tekijät, kuten ympäristön lämpötila, stressi ja jännitys, hormonaaliset tekijät jotkut sairaudet ja lääkitykset vaikuttavat hikoiluun ja sen määrään, toki yksilöllisesti. Jos tunnet olosi puhtaaksi ja raikkaaksi ilman suihkua, ei suihkua heti liikunnan jälkeen tarvita. Tämä prosessi varmistaa, että kehon sisäinen lämpötila pysyy vakaana, vaikka ulkoiset olosuhteet muuttuisivat. Suihkussa käyminen voi olla hyvä idea, koska liikunnan aikana hikoilusta riippumatta iholle voi kertyä likaa, bakteereita ja kuolleita ihosoluja, jotka on hyvä pestä pois. On selvää, että suihkussa käyminen hikoilun jälkeen on suositeltavaa. Suihku auttaa poistamaan nämä aineet ja pitää ihon puhtaana ja terveenä. Mutta kysymystä voi lähestyä myös muista tulokulmista. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 9 Tyhmä tiedekysymys Tarvitseeko käydä suihkussa, jos ei tullut edes hiki. Karppanen havaitsi myös, että kyvyttömyys Varmaankin tyypillisin syy suihkuun on peseytyminen. Laakson liikuntapedagogiikan väitöskirja Associations of physical activity and fitness at adolescence with future work ability and health outcomes: a 45-year cohort study tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.12.2024. On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja huolehtia hygieniasta tavalla, joka sopii itselle parhaiten
Liikerajoitteista polvitukea käyttäneillä uusintasijoiltaanmenot tapahtuivat aiemmin kuin vapaan liikealan sallivaa tukea käyttäneillä. Etenkin vähemmän liikkuville ihmisille lyhyt välimatka liikuntapaikkoihin saattaa olla liikkumisen edellytys. Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kansallisen ja kansainvälisen tason kilpanaisratsastajien lihasvoima ja kestävyys ovat monelta osin heikot. Ratsastajat suorittivat 12 viikon harjoittelujakson, joka sisälsi kestävyysja voimaharjoittelua. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ajassa kokea mielihyvää kehollisista aistikokemuksista oli naisilla yhteydessä vähäiseen liikkumiseen ja suureen paikallaanolon määrään. Tutkimuksen tulokset perustelevat tarvetta panostaa Rinta-Antilan terveyden edistämisen väitöskirja Sports club Participation Patterns from Adolescence to Emerging Adulthood: Their Determinants and Relationships with Lifestyle Habits and Life Status tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.1.2025. Honkosen mukaan on edelleen kiistanalaista, ketkä hyötyvät leikkaushoidosta jo ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen. Liikelaajuuden rajoittaminen polvituella ei edistä toipumista polvilumpion sijoiltaanmenossa Lääketieteen lisensiaatti Essi Honkonen tutki väitöskirjassaan tekijöitä, jotka auttavat valitsemaan oikean hoitomuodon polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen ja ennakoimaan mahdollisia ongelmia. Tutkimus perustuu suomalaiseen ainutlaatuiseen seurantatutkimusaineistoon. Tämä avaa innovatiivisia tutkimuslinjoja aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa esimerkiksi urheilussa, kuntoutuksessa ja diagnostiikassa. oulu.fi/handle/10024/52935 Uusia menetelmiä aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana MSc, lääketieteellisen tekniikan insinööri Alessandra Giangrande tutki väitöskirjallaan ihmisen aivokuoren toimintaa uudella, liikkumista vain vähän rajoittavalla menetelmällä. Yleisimpiä syitä seuraosallistumisen lopettamiseen olivat opiskelu sekä kyllästyminen ja vammat. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston, UKK Instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten yhteistyönä. Sijoiltaanmenon taustalla on usein altistavia rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten reisiluun korostunut sisäkierto. Leikkausta suunniteltaessa anatomisten poikkeavuuksien huomioiminen on oleellista onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kestävyyspainotteinen harjoittelu paransi hapenottokykyä merkittävästi, mikä näkyi nopeampina suorituksina esteradalla. Tuomolan terveystieteiden väitöskirja Physical environments, activity destinations and out-of-home mobility in old age tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.1.2025. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen. Tutkimus tuotti tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi tehdä liikkumisen aikana ja myös muualla kuin laboratorioympäristössä. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0462-4 Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0416-7 Vanhempien kannustus ja valmentajan tuki saavat nuoren jatkamaan seuratoiminnassa TtM Katja Rinta-Antila tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät edistävät nuorten osallistumista liikuntaseuratoimintaan sekä syitä seuratoiminnassa lopettamiseen. Etenkin keskivartalon ja alavartalon maksimivoima sekä räjähtävä voima jäivät alhaisiksi, vaikka käsien puristusvoima oli keskimääräistä parempi. Honkosen lääketieteen ja kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Non-operative Management of Traumatic Patellar Dislocation – Analysis of Risk Factors and Cartilage Deterioration tarkastettiin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.1.2025.. Ei-leikkauksellisessa hoidossa liikettä rajoittavaa polvitukea käyttäneillä potilailla polvilumpion uusintasijoiltaanmenojen ilmaantuvuus ei ollut kolmen vuoden seurannan aikana pienempi kuin neopreenistä valmistettua, vapaan liikealan sallivaa polvitukea käyttäneillä. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimus paljastaa ratsastajien fyysisen suorituskyvyn puutteet. Tutkimus osoitti, että seuratoimintaan osallistumista ylläpitivät vanhemmilta saatu tuki ja valmentajan aktiivinen keskustelu elämäntavoista. Karppasen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Associations of early-life motor development, young adulthood temperament and anhedonia with physical activity in midlife and changes in physical activity during adulthood – Northern Finland Birth Cohort 1966 tarkastettiin 12.12.2024 ODL Liikuntaklinikalla Oulussa. Kestävyysja voimaharjoittelu voivat parantaa sekä ratsastajan että hevosen hyvinvointia ja lisätä ratsastuksen turvallisuutta. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0449-5 Ratsastajien fyysinen suorituskyky on heikko, valmennukseen tarvitaan kestävyysja voimaharjoittelua LitM Anne-Maarit Hyttisen väitöstutkimuksessa ratsastajien fyysistä toimintakykyä on tutkittu ensimmäisen kerran laajasti sekä laboratorioettä kenttäolosuhteissa. Maksimivoima ei kuitenkaan parantunut merkittävästi, mikä saattoi johtua harjoitusohjelman riittämättömästä toteutuksesta ja ratsastusharjoittelun maksimivoiman kehitystä hidastavista vaikutuksista. Sekä esteettä kenttäratsastajien lihasvoima ja kestävyys olivat jopa heikommat kuin samanikäisten treenaamattomien suomalaisnaisten. Nuoret vastasivat terveyskäyttäytymisen kyselyyn 15-vuotiaina ja uudelleen 19-vvuotiaina. Giangranden väitöskirja Advanced methods and instrumentation to examine sensorimotor integration and corticomuscular coupling tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.1.2025. Kävelyä edistävällä alueella asuvat iäkkäät henkilöt osallistuivat useammin säännöllisiin kulttuurija yksilöharrastuksiin kuin kävelyn kannalta epäsuotuisammalla alueella asuvat. Lisäksi liikelaajuuden rajoittaminen polvituella aiheutti enemmän nelipäisen reisilihaksen surkastumista ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, ja potilaiden toiminnalliset tulokset olivat alhaisemmat vielä kuusi kuukautta vamman jälkeen. Tulokset osoittivat, että langattomat, pienikokoiset ja kannettavat laitteet voivat mahdollistaa häiriöttömän neurofysiologisten signaalien tallentamisen. Hyttisen valmennustieteen väitöskirja Effects of strength, endurance and combined strength and endurance training on riders’ physical fitness profile and riding performance in female show jumping and eventing tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 14.12.2024. https://oulurepo
Unella, levolla, palautumisella ja ravinnolla on varmasti myös merkitystä. Näistä ilmiöistä erinomaisia vaikuttavuuden näyttöjä ovat esimerkiksi professori Claude Bouchardin ja työryhmän julkaisut 1980-luvulta, joissa kaksostutkimuksissa osoitettiin perimän olevan yhteydessä kunnon yksilöllisiin muutoksiin. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 11 polttopisteessä Sopiva konsepti löytyy kokeilemalla – mielellään liikunnan iloa unohtamatta. Professori Sarianna Sipilä työryhmineen toi esiin 1990-luvulla seniorinaisilla kestävyysja voimaharjoittelun yksilöllisiä vasteita lihassolutasolla. Samanlainen harjoittelu – yksilöllinen harjoitusvaste. Uusi asia ei kuitenkaan ole se, että sekä yksittäisen liikuntasession että pidemmän säännöllisen treenijakson jälkeen mitatut vasteet voivat olla hyvinkin erilaisia tarkastellaanpa joko perusterveitä liikunnan harrastajia tai eri potilasryhmiä. Olemme samalla polulla liikunnan yksilöllisessä ohjelmoinnissa kuin esimerkiksi sopivan verenpainelääkityksen löytämisen kanssa. Liikunta & Tiede 2–3/2009.. Vaan miten voi selittää sen, miksi treenikaverin kunto samanlaisella harjoittelulla nousee 40 prosenttia ja minulla ei tapahdu mitään muutosta. Liikuntaharjoittelun jaksottaminen autonomisen hermoston toiminnan (stressin) mittauksilla, johtaa parempaan vasteeseen verrattuna liikuntasuosituksen mukaiseen harjoitteluun. Jos esimerkiksi kahdeksassa viikossa ei synny toivottua muutosta, niin harjoittelua jatketaan vaikka neljä viikkoa ja katsotaan tuottaako pidempi treenijakso paremman vasteen. Oma väitöskirjani 21 vuotta sitten käsitteli autonomisen hermoston toiminnan yhteyttä kunnon muutokseen. Tiedämme, että vaikka ei kunto juurikaan nousisi, niin esimerkiksi verenpaine saattaa laskea huomattavasti tai hyvän kolesterolin määrä nousta. Arvelen, että tulevaisuudessa tutkimuksissa paneudutaan vielä tarkemmin harjoittelujakson keston vaikutuksiin. Ilmiö on siis jo kauan sitten tunnistettu. Mutta ymmärryksen lisääminen ilmiöstä ei yksin riitä, vaan kysymys kuuluu: onko meillä perusteet ohjelmoida liikuntaohjelma, joka tuottaa halutun vasteen juuri sinulle. Vaikka maailma ei ole vieläkään valmis, niin paljon positiivista on tapahtunut. Yleisesti ottaen on toki tärkeä muistaa, että jos lähtötaso on vaatimaton, niin kunnon kohentaminen on helpompaa kuin hyväkuntoisella. Koko perimän laajuiset kartoitukset ja massiiviset biopankkiaineistot avaavat todennäköisesti jatkossa liikuntavasteiden biologisia prosesseja kokonaisvaltaisemmin ja saattavat auttaa yksilöllistämään liikuntaharjoittelua tarkemmin. Varmuutta ei ole. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi H eti aluksi vastaus kysymykseen: totta. Tutkimusmetodiikan kehittyessä on päästy yhä tarkemmin analysoimaan mahdollisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat yksilöllisiin liikuntavasteisiin. Jos resepti ei toimi, niin muutoksia pitää tehdä. Näin on erityisesti, kun tarkastellaan keskimääräisiä liikuntavasteita: kunto nousee, verenpaine laskee ja samalla mielikin voi paremmin. Mutta variaatioita voi olla lukemattomia niin liikuntalajin, annoksen kuin tehonkin suhteen. Kirjoitin myös yksilöllisistä harjoitusvasteista Liikunta & Tiede lehdessä 2–3/2009. Hautala, A. Tutkimuksissa liikuntaohjelmat ovat määrätyn mittaisia ja niissä on toki lähtökunnon ja terveystilan mukaan vakioitu yksilöllistä liikunta-annoksen viikkovolyymiä ja erityisesti tehoa. . Yksilölliset liikuntavasteet – totta vai tarua. Säännöllisen liikunnan myönteinen merkitys ja fysiologiset vaikutusmekanismit terveydelle tunnetaan tutkitun tiedon valossa hyvin. Esimerkiksi elimistön stressitila voi estää kunnon nousun tavoitteellisen harjoittelun aikana. Sopiva konsepti löytyy kokeilemalla – mielellään liikunnan iloa unohtamatta. Omissa töissämme 2000-luvulla havaitsimme lihasvoimaharjoittelun parantavan kestävyyskuntoa tutkittavilla, joilla kestävyysharjoittelu ei tuottanut tulosta
Perintei nen poliittinen logiikka näyttää puuttu van – se, että kaikki miettisivät omia etujaan. Donald Trump ja hänen hallintonsa tekevät eri laisia peliliikkeitä, joista on vaikea hah mottaa, miten tosissaan niissä ollaan. Kehitystä suuntaavat niin Trump kuin Elon Musk. – Politiikka on myös muuttumas sa urheilun kaltaiseksi spektaakkelik si. – Identiteettipolitiikan seurauksena ihmiset saattavat kannattaa jengiään miettimättä, onko jokin asia heidän etu jensa kannalta hyvä tai huono. Tämä koskee Trumpin heittoja Grön lannin ja Panaman kanavan ottamises ta Yhdysvaltojen haltuun. Kokonaiskuvaa sekoittaa myös ih misten jakautuminen intomielisiksi eri poliittisten leirien kannattajiksi. Uudentyyppisiä pe liliikkeitä tehdään maailmassa, peluri ja diilientekijä on tullut Yhdysvaltojen presidentiksi. Kehi tys muistuttaa urheilujoukkueiden fa nittamista: oman joukkueen tekemisiä ymmärretään lähes loputtomiin, ja vas tustajia solvataan pidäkkeettömästi. Huippuurheilusta tutut suuret eleet ja tunnekuohut näkyvät esimerkiksi Donald Trumpin hallinnon tavassa tehdä politiikkaa.. Ajatellaan, että vaikka Piilaak son miljardöörit pääsevät määrittele mään politiikkaa, niin olen kuitenkin tässä joukkueessa. Trumpin voi myös ajatella lähesty vän yhdysvaltalaisia ohittamalla pe rinteisen poliittisen järjestelmän ja ottavan suoraan yleisönsä, joka seu Teivo Teivainen: Politiikka muuttumassa urheilun kaltaiseksi spektaakkeliksi Politiikka on professori Teivo Teivaisen mielestä muuttumassa urheilun kaltaiseksi. 12 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 TEKSTI: JOUKO KOKKONEN KUVAT: HANNES PENTTILÄ P olitiikkaa pelillistetään ja muovataan spektaakkeleiksi Hel singin yliopiston maa ilmanpolitiikan profes sori Teivo Teivaisen mukaan, jolloin vanhat maailmanpolitiikan pelisäännöt ja pe riaatteet ovat jääneet sivuun
Kisojen järjestäjämaa voi tarjota kansalaisilleen leipää ja sirkushuveja, mitä voidaan käyttää hyväksi nationalis min lietsonnassa. Tilanteet saattoivat vaikuttaa Teivaisen mukaan vihamielisiltä, mutta kun niitä seurasi pi tempään, niin samat kiistakumppanit joivat kohta yhdessä olutta. Toki monet menestyvät poliitikot ovat halunneet esiintyä kansan äänenä, mutta Trump on vienyt tämän äärimmilleen. Niihin liittyy sekä val tapoliittisia pyrkimyksiä että kauniisti muotoiltuja jaloja ihanteita, jotka liittyvät maailmanrauhaan ja kansojen vä lisen yhteisymmärryksen lisäämiseen. Ur heilun voi nähdä sympaattisena tapana purkaa nationalis tisia jännitteitä, jolloin se voi vähentää jopa sodan mah dollisuutta. Teivainen näkee kansallisvaltioiden ja maa joukkueiden välisen sidoksen olevan vahva, vaikka sen rin nalle on tullut menestyneimpien seurajoukkueiden ylira jainen fanittaminen. Pettymys suurtappio oli, mut ta se ei johtanut ainakaan kaikkia koskettaneeseen maansu ruun. Lisäksi brasilialaisten sanottiin vihaavan argentiinalai sia yli kaiken, mikä ei Teivaisen mukaan pidä paikkaansa. Englan nissahan on ollut paljon jalka palloon liittyvää väkivaltaa. Kansainväli sen jalkapalloliiton Fifan kongressissa äänivalta on kaikil la 211 kansallisella jäsenliitolla jäsenmäärään ja jalkapal lotasoon katsomatta. Risto E. Maan sotilasdiktatuuris sa elettiin julminta vaihetta, mutta kisat nostivat ainakin hetkellisesti juntan suosiota. Brasilialaiset eivät sen futishullumpia kuin muutkaan Maailmalla liikkuessaan Teivainen on käynyt katsomassa silloin tällöin etenkin jalkapallootteluita. Jalkapallon ja poliittisen vallan liiton uusin ilmentymä ovat Qatarin ja SaudiArabian valtavat panostukset lajiin. Tunnelma muuttui katukatsomossa jo ottelun aikana karnevalistiseksi. Uruguay olisi halunnut järjestää kisat satavuotisjuh lan kunniaksi yhdessä Argentiinan, Chilen ja Paraguayn kanssa, mutta Espanjan, Portugalin ja Marokon yhteisha kemus vei voiton. Herja lensi MMkisojen aikaan esimerkiksi maailmanmes taruuksien määrästä. Esimerkki nä onnistuneesta brändäykses tä Teivainen pitää Helsingin vuoden 1952 olympiakisoja. Argentii nalla on kolme mestaruutta. Urheilijoita tuli kisoi hin Yhdysvalloista, ensi kertaa Neuvostoliitosta ja eri puo lilta maailmaa. Teivainen muistuttaa, että jos jossain, niin Uruguayssa suhtaudutaan jalkapalloon tosissaan. Kyseenalaisessa maineessa olevat maat haluavat suurta pahtumien ja urheilun avulla puhdistaa julkisuuskuvaan sa. Toisaalta ihmisten villiinnyttäminen urheilun areenoilla saattaa johtaa väkivaltaiseen nationalismiin. raa nopeatempoisia tapahtumia ikään kuin urheilukatso mossa. Eurooppalaiset ja suomalaiset lehdet kuitenkin korosti vat brasilialaisten äärimmäisen intohimoista suhdetta pe liin. – Brasilialaiset eivät ole jalka pallossa ainakaan sen enempää fanaatikkoja kuin englantilai set, vaan vähemmän. Penttilältä olen oppi nut sen, että suomalaiset menestyvät erityisesti urheilula jeissa, joissa käytetään kypärää. Pieni Karibianmeren tai Tyynen valtameren saarivaltio saattaa saada edustajansa Kansainväliseen olympiakomi teaan. En kuulu niihin, jotka saavat siitä kiksejä. J. Lohdutuspalkintona Argentiina, Para guay ja Uruguay saavat isännöidä kukin yhden MMottelun. Teivainen muistut taa kulloinkin vallitsevien poliittisten pohjavirtojen vaikut tavan urheiluun. – Näköisiäni tyyppejä ei laitakadulla ollut todellakaan muita. – Oli iso juttu, kun entinen NatsiSaksan liittolaismaa ja sodan hävinnyt osapuoli pääsi osaksi tunnustettua maailman yhteisöä. Maa on väkilukuun suhteutettuna maailman kovin jalkapallokansa. Äänestyksissä 18 000 asukkaan Palaun KOKjäsenen ääni painaa yhtä paljon kuin intialaisjäsenen. Asetelmassa onkin jotain samaa kuin suomalaisten ja ruotsalaisten välisessä naljailussa. Kansainväliseen urheiluun liittyy pienille valtiolle tar joutuva mahdollisuus käyttää valtaa urheilujärjestöissä. Urheilutapahtumat osa maabrändäystä Urheilun suurtapahtumia ei voi Teivaisen mielestä pitää yksiselitteisesti hyvinä tai pahoina. Jutut toistivat käsityksiä brasilialaisista epärationaalisi na ja primitiivisinä toimijoina, jotka menettävät kykynsä ajatel la nähdessään pallon. Toimintaan kietoutuvat myös korruptio ja kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan taloudelliset intressit. 2020luvun ilmapiirissä nationalismin ja urheilun liitto elää ja voi hyvin. Hän seurasi Bra siliassa vuoden 2014 MMkisojen aikana pelejä katukatso moissa. Nationalismissa on Teivaisen mukaan kaksi puolta. – Kai huippuurheilumenestyksestä on joillekin iloa. Hän vastasi nopeasti ”toivottavasti ei kuJos jossain, niin Uruguayssa suhtaudutaan jalkapalloon tosissaan.. Minua tultiin halaamaan ja onnittelemaan olettaen, että olen saksalainen. Teivaisen mukaan tuloksen herättämiä tunteita liioitel tiin länsimaisissa medioissa. Näin tapahtui vuonna 1978, kun Argen tiina järjesti jalkapallon MMkisat. Teivainen muistuttaa, että kyse on myös maabrändäyk sestä, jota tapahtuu sekä urhei lun että muiden kansainvälisten tapahtumien avulla. Suurimmat ur heilupesupanostukset on tehnyt vuoden 2034 MMkisat saa nut SaudiArabia, joka on saanut isolla rahalla asialleen niin Cristiano Ronaldon kuin Lionel Messin. Brasilialaiset näyttivät argentiinalai sille viittä sormea viiden mestaruuden merkiksi. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 13 kaan”, mikä huvitti kuuntelijoita jalkapallosuuntautunees sa maassa. Erityisen mieleenpainuva oli Brasilian ja Saksan vä lieräottelu, jonka isänmaa hävisi 1–7. Ja Suomikin on täyn nä monenlaisia urheiluja. Uruguayssa Teivaiselta kysyttiin radiohaastattelussa, kuka on seuraava suomalainen formulaykkösten maa ilmanmestari. Teivaisen mukaan tämä luo suotuisat edellytykset korruptiolle. Lajin en simmäiset MMkisat järjestettiin Mondevideossa vuonna 1930
Salilla on maailman tylsintä ilman kuulokkeita. Kävelystä on myös pyritty maailmanlaajuisesti eroon elintason noustessa. Kävelyiden pohjalta Teivai nen kirjoitti vuonna 2017 Maailmanpoliittinen kansalliskävely kirjan, joka kertoo Suomen historiasta kävelymetodiin pohjautuen. Maailmanpolitiikasta kävellen Teivainen on järjestänyt vuodesta 2012 Maailmanpoliittisia kaupunkikävelyitä, joissa yhdistyvät kevyt liikunta ja asioi den pohdiskelu. Pelikentällä piti harjoittaa pien tä arvovieraan huomioivaa diplomatiaa. Teivainen muistuttaa brittiläisen kolonialismin tulokse na Pakistaniin ja koko imperiumiin juurtuneen kriketin ole van esimerkki urheilumuodosta, joka suuresta suosiostaan huolimatta on Suomessa lähes tuntematon. – Olihan minun sanottava joukkueelle, että ei kannata taklata, jos Moralesilla on maalipaikka. Uhri kaatui tuskissaan maahan. Maailmalla kävellen liikkuvat Teivaisen mukaan eten kin köyhemmät ihmiset. – Perussa sanotaan, että jos valkoinen ihminen juoksee, niin hän on lenkillä. Pitkälti niiden ansiosta hän tuli tunnetuksi, pääsi kansanedustajaksi ja lo pulta Bolivian presidentiksi. Teivo Teivainen (s. Teivainen löytää kävelystä yhteyden myös meditaatioon, johon toki myös juoksu voi avata polun. – Jos huomaan matkalla kuntosalille, että kuulokkeet ovat unohtuneet, niin en mene sinne. Teivainen on vienyt maailmanpoliittisille kävelyille niin tieteellisten tapahtumien osanottajia kuin historiasta kiin nostuneen polttariporukan. Ottelun jälkeen ohjelmassa oli Tarja Halosen tarjoama illallinen. Hänellä on lajitaustaa juniorivuosilta, jolloin hän muistaa yltäneensä Suomen kymmenen kärkeen omassa ikäryhmässään. Snellman -palkinto 2011 Yalen yliopiston Amartya Sen -palkinto 2015 International Studies Associationin Outstanding Activist Scholar -palkinto 2022 Väitöskirja: Enter Economy, Exit Politics: Transnational Politics of Economism and Limits to Democracy in Peru. 1965) Maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto 2006– Valtiotieteen tohtori, Helsingin yliopisto, 2000 Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja 2023–2027 J. Morales ei kuitenkaan lähtenyt, vaan ha lusi pelata ottelun loppuun. Äänetkin ovat mukana. 14 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Urheilun avulla valtaan Vallan ja urheilun yhteydet ilmenevät maailman eri kolkilla eri tavoin. American Sociological Association palkitsi väitöskirjan vuonna 2000 parhaana maailmanjärjestelmää käsittelevänä väitöskirjana.. Viime aikoina Teivainen on kokeillut virtuaalista pöytä tennistä. Urheilukulttuu rin levittäminen oli olennainen osa brittiläistä kolonialis mia, jonka pysyvänä jälkenä kriketin ja myös jalkapallon suosio näkyy edelleen. La Pazissa hän potkaisi vuonna 2014 ystävyysottelun sa poliittisen kilpailijan joukkueeseen kuulunutta pelaajaa suoraan jalkoväliin kostona pienestä osumasta nilkkaan. Khan joutui lopulta eroamaan pääministerin tehtävästä. V. Suurlähettiläs ei pitänyt ajatusta hyvänä, mutta Moralesia se miellytti, ja ottelu toteutui. Kriketti on maan ylivoimaisesti suosituin urheilumuo to. Siinä tulee ihan hiki. Tuomari ajoi kuitenkin oi keasti vääryyttä kärsineen pelaajan ulos. Boliviassa aimarakansaan kuuluvan Evo Moralesin po liittinen ura alkoi 1980luvulla, kun hän järjesti kokavilje lijöiden liittojen välisiä jalkapallootteluita. Halosen adjutantti tuli pelin aikana muistutta maan Teivaista, että presidentti odottaa jo valtiovierasta Mäntyniemessä. Äänikirjojen ja podcastien kuuntelu onnistuu parhaiten kävelyillä, mutta luonnistuu myös juoksulenkeillä, pyöräillessä tai soutaessa. Rikkaammiksi miellettävät ihmi set harrastavat liikuntaa esimerkiksi juoksemalla. Kansalaisjärjestöjen Reilu peli, samat säännöt kampan jan hengessä järjestetty ottelu päättyi Bolivian voittoon 0–2. Morales ei ole Teivaisen mukaan aina pelannut kovin rei lusti. SMkultaa Teivainen saavutti joukkuekilpailussa. Hän yhdistää usein liikunnan ja työn. Aiheet ovat sidoksissa maa ilmanpolitiikkaan, jonka heijastuksia löytyy Helsingistäkin liki kaikkialta. Mutta jos eivalkoinen juoksee, niin hän on varastanut jotain. American Sociological Association palkitsi väitöskirjan vuonna 2000 parhaana maailmanjärjestelmää käsittelevänä väitöskirjana. Näkökulmia tarjoavat patsaat, muistolaa tat, rakennukset ja kadunnimet. Pakistanin pääministerinä toimi vuosina 2018– 2022 Imran Khan, joka nousi kuuluisuuteen krikettisanka rina. Tilanne saattaa olla muuttumassa. Kuntosalia, kävelyä ja virtuaalipingistä Teivainen käy säännöllisesti kuntosalilla ja rakentelee myös kotiinsa pientä salia, jotta ehtisi harrastaa kuntoilua enem män. Tei vainen näkee, että kävelyn arvostus ja suosio ovat nousseet länsimaissa ja Suomessa. Pöytätennis lehden 3/1982 mukaan Mej lans Bollföreningiä edustanut Teivainen oli Aluokan pelaa ja. . – Yhtäältä tähän vaikuttaa fitnesstrendi. Hän on saanut elokuussa 2023 viiden vuoden vankeustuo mion lahjonnasta ja tammikuussa 2024 kymmenen vuoden tuomion valtiosalaisuuden paljastamisesta. Maan suurlähettiläs pyy si Teivaiselta apua vierailuohjelman järjestämisessä. Moni olettaa, kuten minäkin, että käveleminen on terveellisempää polville kuin juokseminen. Scholar -palkinto 2022 Väitöskirja: Enter Economy, Exit Politics: Transnational Politics of Economism and Limits to Democracy in Peru. Presidenttinä vuosina 2006–2019 toiminut Morales vie raili Suomessa toukokuussa 2010. Toisaalta syy nä on väestön vanheneminen, jolloin tulee esimerkiksi pol viongelmia. – Kun palloa lyö, niin osuma tuntuu oikealta. Tei vainen ehdotti jalkapalloottelua. Kävellessä voi pitää kokouksia, antaa haastatteluja tai ju tella ihmisten kanssa. Ottelu virtuaalivastustajan kanssa lasit päässä antaa aidontuntui sen elämyksen ja tempaisee mukaan
Taas käynnistellään huippuurheiluremonttia. Olkoonkin että se hiki on enemmän kylmää ja ahdistuksesta puristuvaa stres sihikeä, ei niinkään hyvinvointiliikunnan ja tai urheilutekemi sen tuomaa eritettä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 1 5 JARI KUPILA Kuva: Antero Aaltonen Urheilun ja liikunnan sokea piste N olla mitalia olympialaisista. On luotava uusi malli johtaa ja organisoida huipputekemistä. Jo tutuksi tulleeseen tapaan tämä on jälleen vienyt niin julki seen kuin kulissien takaiseen eturyhmätaisteluun, jossa eri ta hot yrittävät perustella omaa tarpeellisuuttaan. Ajankohtaista liikuntaja urheilupuhetta leimaa ylätason järjestelmäpuhe. On koettu katastrofi ja ollaan opetus ja kulttuuriministeriötä myöten hälytystilassa. Siinä on ollut urhei lu ja liikuntajärjestelmän kehittämispuheen konkreet tinen ydin viimeisen puoli vuotta. Urheilu ja lii kuntasysteemin yläkerran portaikossa on hiki. Samalla ollaan oudon hiljaa seuratyön ja ylipäänsä paikallisen arkitoimeliaisuuden edellytysten päivitysja kehitystarpeista.
Eikä varsinkaan siihen, päättä vätkö suomalaiset yksilöinä lähteä työpäivänsä jälkeen len kille, kävelylle, ladulle, salille, uimahalliin vai lähiöbaariin kaljalle. Kaikki tapahtuu paikallisesti Urheilussa ja liikkumissa kaikki tapahtuu paikallisesti ja niissä ympäristöissä, joissa suomalaiset asuvat. Kun Suomi laittaa urheiluaan ja liikuntaansa kuntoon, se tapaa tapahtua erilaisissa yläkerroksissa toimistojaan pi tävien tahojen kesken. Se, miten urheilun tai liikunnan ”järjestelmä” toimii, konkretisoituu aina pai kallisissa ympäristöissä. Yritykset, kunnat ja tavalliset perheet ovat homman tärkein resurssi – paitsi toiminnan pyörittäjinä, myös ra hoittajina. Se ei silti näissä muutosprosesseissa oikein koskaan näy. Seurat toki toisinaan mainitaan, mutta milloin ur heilukeskustelun ykkösaiheena on aidosti mietitty miten arkista perusdynamiikkaa voisi koko ajan muuttuvassa ym päristössä parhaiten edistää. Eikä siksi sekään, että juuri paikallisia edelly tyksiä ja samalla myös paikallista rahoitusta uhkaavat pai netekijät ovat niin uhkaavia kuin ne nyt ovat. Se, myöhästyykö Olympiakomitean puheenjoh taja liikenneruuhkan takia tä nään kokouksestaan ei vaikuta yhdenkään tämän illan harjoi tustapahtuman sisältöön, mut ta jos minkä tahansa seuran minkä tahansa treeniryhmän valmentaja jää jumiin samaan ruuhkaan, koko ryhmän ilta on pilalla. Se fakta, että koko kuvion tärkein osa on paikallisuuksissa, ei pin taan pääse. Ensinnäkin siksi, että urheilun ja liikunnan paikallistoi mijat eivät ole osana tätä keskustelua. Yksi aihe puuttuu agendalta On outoa, miten vähän viime aikojen kehityspuheessa on huomioitu paikallistasojen toimintaedellytysten päivitys tarpeet. Valtion liikuntabudjetin koko ja sen eri momenttien vertailu oh jaa puhetta aivan liikaa. Kuntien merkitys on moninkertainen. Samalla jää kuitenkin hahmottumatta se, että valtioval lan liikuntabudjetti ei ole liikunnan eikä varsinkaan urhei lun rahoittamisessa se tärkein potti. Myös yrityssponsorointi on nykytasollaan hieman valtion liikuntabudjettia isompi. Oikeastaan vain erilaisten jär jestöjen, etunenässä Olympiakomitean, rahoitukselle se on ratkaisevan iso tuki. Dynamiikka tulee rakenteeseen al haalta, ei ylhäältä. Rahoituspuheen sokeus Rahoituskuvio onkin kuvaa va esimerkki urheilukeskuste lun vinosta todellisuuskuvasta. Tärkein ymmärrettävä asia on kuitenkin se, että kun tien, valtion ja yritysten yhteenlaskettukin potti on pienempi kuin perheiden omasta pussistaan urheiluun ja liikuntaan laittama suora rahoitus – seuratoimintaan laitetun vapaaeh toistyön taloudellisesta arvosta puhumattakaan. Toiseksi – ja erityises ti, siksi, että arkisten perustasojen olemassaolo, hyvinvoin ti ja kehitystarpeet eivät ole tämänkään kehityskeskustelun aiheena. Kun puhutaan liikunnas ta, sitäkin tapahtuu seuroissa, mutta myös kouluissa ja muissa kuntien järjestämissä lii kuntapalveluissa sekä yhä enenevissä määrin alan yrityk sissä – ja aivan erityisesti itse kunkin suomalaisen omatoi misessa arjessa. Ei sellaista ehditä riittävällä kokonaisvaltaisuudella miettiä, kun pitää hoitaa palavereita ja kirjoitella ehdotel mia, joissa aiheena on käytännössä lopulta aina yksi kii reinen peruskysymys: miten ministeriön jakamaa valtion rahaa jatkossa jaetaan ja hallinnoidaan niiden samojen toi mijoiden välillä, jotka tässä ovat jo vuosikymmeniä aiem minkin toimineet. Vaikka valtionrahoitus on toki liikuntarakentamisen runkoa ja valtio on osarahoittajana monessa muussakin asiassa, se ei ole se voima, jolla huippuurheilua tai liikun taa Suomessa pyöritetään. Joku etäinen välillinen vaikutus ylätasojen kokoustami silla voi olla, mutta ilman paikallista arkista toimintaa ei ole mitään toimintaa. Olipa ympäristönä seura, kunta, yritys, koulu tai kotipiiri, niitä kaikkia yhdistää paikallisuus.. Urheilun osalta se ratkeaa pitkäl ti seuroissa, liikunnan osalta se ratkeaa pitkälti kunnissa, yrityksissä ja kodeissa. Se on myös median näkökulmista näppärästi otsikoi tava tulokulma. Tärkeiden kokousten asialistalle ei nouse se, että koko urheilun ja liikunnan arkinen toimintaympäristö on muuttunut 2000luvulla, ja muuttuu koko ajan, rajua tahtia. Olipa ympäristönä seura, kunta, yritys, koulu tai koti piiri, niitä kaikkia yhdistää paikallisuus. Silti julkisuus luo mielikuvaa, jossa kaikki on muka kiin ni valtiovallan ja Olympiakomitean valtakunnallisesta joh tamisesta, että siellä on se tärkein kehityspiste. Kun pu hutaan urheilusta, toimitaan seuroissa. Samalla keskustelu tapaa ohjautua suuntiin, joissa organisoidaan ja virtaviivaistetaan huippu vaihetta. On tun tunut koko 2000luvun ja tuntuu yhä. Tämäkin kertoo kaiken paikallisesta perustas ta. Se on tietysti luonnollista, koska val tionrahoitus on olennaista ur heiluhierarkian ylätasojen ja urheilun puhevaltaa käyttävien tahojen omalle rahoituk selle. Sillä mitä Olympiakomitean ja lajiliittojen kokouksissa, ministeriössä tai urheilumediassa tehdään ei ole juuri yh teyttä siihen, miksi tuhannet suomalaiset lähtevät tänäkin iltana vapaaehtoisesti käyttämään vapaaaikaansa urheilu seuransa pyörittämiseen. 16 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 Jos asetelmaa koittaa katsella sieltä päin, missä harjoitel laan, pelataan, kilpaillaan ja valmennetaan – tai leivotaan mokkapaloja, myydään pesuaineita ja vessapaperia sekä pa ketoidaan paikallisen marketin aulassa joululahjoja – tämä stressaantunut muutostouhu tuntuu kovin etäiseltä. Toiminta on paikallista, mutta niin on myös perheiden, kuntien ja suureksi osaksi yritystenkin laittama rahakin. Ministeriökin on julistanut huippuurheilemisen re monttitarvetta, mutta milloin se on vaatinut uudistamaan seuratoimintaa, parantamaan sen laatua
Kaksi eri maailmaa Ministeriön ja Olympiakomitean ulostulot, kapinaryhmien haastot ja sekavaa meteliä hämmentävät mediakiihkoilut eivät ole samasta maailmasta kuin se maailma, jossa arkea tehdään. Ajan ja järjen kanssa. Ratojen, kenttien ja salien maailmaa pyörittävien näkökulmista homma tuntuu täysin päättömältä, mutta se ei pääse esiin, kun järjestelmän ylätasoilla kaavioitaan piir televien organisaattoreiden ja piirtelyä kommentoivien me diatoimijoiden äänekäs puhe vie huomion ja tilan. Lisäksi ikäluokat pienene vät. Ei, mutta kun joku homma ei toistamisenkaan jälkeen toimi, voisi olla ihan ensimmäisenä viisainta lopettaa tois taminen. Pyöriihän se homma näinkin. Ei urheilutouhun ar kipyörittäjä ehdi eikä voi jakaa fokustaan siihen, että alkaa taistella julkisuuden tai järjestöjen tuulimyllyjä vastaan. ?. Noin vuosikymmenen päästä jopa noin joka neljäs pe ruskoulu hiljenee, jos koulujen keskimäärinen luokkakoko pidetään nykyisenä. Sitäkin huolestuttavampi arkinen todellisuuskuva on se, että nekin seuratoimijat, jotka jaksa vat ja jopa viihtyvät hullunmyllyssään, ovat joka tapaukses sa niin täynnä arkista tekemistään, että mitään toimintojen päivityksiä ja toimintaympäristöön reagointeja ei siinä ku viossa kukaan ehdi miettimään. Uusia urheilijoita, valmentajia sekä toimintaa pyörit täviä uhrautuvia vanhempia poistuu myös noin neljännes pelkän väestönkasvun hiipumisen vuoksi. Sinänsä kaikki järjestelmäremonttia taas kerran pohti vat ihmiset ovat varmasti ihan vilpittömin mielin liikkeel lä. Kun nykyistä seuraarkea katsoo, näkee niin paljon jak samisensa ylärajoilla ja aivan selvästi ylikuormittuneitakin toimivia hahmoja, että on vaikea kuvitella, että kuormaa voisi yhtään enää lisätä. 2000-luku on jo pitkällä Tähän monimuotoiseen korjauskohteeseen ei tietenkään ole mitään yhtä kaiken ratkaisevaa oivallusta. Niitä on kaikissa kunnissa ja jokai sen kunnan melkein jokaisessa kylässä, taajamassa ja lähi össä liikkuu joku itsekseen – ja melkein yhtä monessa joku myös ohjaa sitä liikettä. Se on se porukka, joka tätä arkea pyörittää. On outoa, miten vähän tämän ison porukan, siis ur heilun kansanliikkeen valtaenemmistön ja lopulta myös huippuurheilun lahjakkuuksien rekrytoinnin hoitavan ih misjoukon, hyvinvoinnin, olosuhteiden ja toimintojen kehi tysmahdollisuuksien edistäminen – tai edes ylläpitäminen koko ajan koventuvissa ympäristön paineissa – kiinnostaa ketään. Tai 2000lukua. Pariisin mahalaskusta on jo puoli vuotta. Ministeriö sai sentään jonkinlaisen jäsennellyn ehdotuk sen tulevaisuuden vaihtoehdoista tulevaisuudesta, mutta siinäkin näkökulma on kovin perinteinen. Kannattai si silti huomata, että kun koko urheilusysteemin yläkerran ajatusenergia on vuosia kohdistunut huippuurheiluun ja sen erilaisten ministeriörahoituksesta riippuvaisten tuki verkostojen kehittämiseen, yksi asia on jäänyt varjoon. Ei sitä tarvitse isommaksi liioitella. Ei tarvinne erikseen muistuttaa, että huippuvai heen kehittämissysteemit jauhavat tyhjää, jos lahjakkuuk sia kaiken muun touhunsa lisäksi keräävästä perustoimin nasta ei huolehdita. On aito halu keksiä malli, joka alkaa tuottaa teollisen ko neiston kaltaisella varmuudella huippumenestyjiä ja ohjata myös kansakuntaa liikkumaan enemmän. Todellisuus on ihan riittävän isoa sellaisenaankin. Suomalainen tapa elää on kuitenkin muuttunut melkoi sesti 1990luvun jälkeen. Urheilun ja liikunnan porukoissa on taipumusta liioitella erilaisilla numeroilla, joten ilmaistaan nyt varovasti. Mikähän se väärin tehty asia, tai oikean teon väärä koh de, mahtaisi olla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 25 17 Miksi näin. Ei hö pistä 10 000 seuran ja miljoonan ihmisen kansanliikkeestä, ihan konservatiivinen arvio tuhansista seuroista ja sadois ta tuhansista pelkästään seuratyön parissa liikkuvasta on jo ihan riittävä luku. Mutta miten se oikeastaan pyörii – ja kuinka kauan. Vapaaaikaa on enemmän, mutta sitä pitää ja kaa yhä useampaan suuntaan. Mistään ei tule mitään ilman heitä. Pari sataa päi vää. Heidän mo tivoitumisensa, kunnianhimonsa, innostumisensa, jaksa misensa, olosuhteensa, resurssinsa, tavoitteensa, sitou tumisensa – se ratkaisee suomalaisen liikuntakulttuurin tulevaisuuden kaikessa. Lisäksi pienene vän populaation ajasta kilpailee koko ajan niin paljon mui ta asioita, että nykyisenkaltaista sitoutumista vaativa seura toiminta muuttuu yhä vaikeammaksi. Missä on aidosti noussut esiin kysymys siitä, mitä päi vitystarpeita 2030luku tuo seuratoiminnalle ja ylipäänsä koko urheilu ja liikuntatouhun arkiselle perustalle. Siksi, että joka päivä on kuta kuinkin jokaisessa kyläs sä ja taajamassa peli, kisat tai treenit. Ei tämä tahdosta ole kiinni. Homma pyörii, mutta… Nolla olympiamitalia tai ei, tänäkin päivänä on tuhansia harjoitustapahtumia. Suomen urheilujohtamisen kehittäminen on eksynyt si vupolulle, jossa huomion on varastanut Olympiakomiteas ta muodostunut kollektiivinen rampa ankka ja sen loputon kommentointi – joka ei kuitenkaan sinänsä näytä juuri mi tään konkreettista tulosta tuottavan. Ilmeisesti luotetaan siihen, että kyllähän se seuratouhu aina pyörii. Minkä verran selkeämmäksi on saatu kuva siitä, miten Suomi tuottaa jatkossa huippuurheilua. Kysyttiinkö koskaan mitä päivitystarpeita olisi pi tänyt huomata ennen 2020lukua. Joka vuosihan kasvaa uusia hulluja vanhempia siihen ikään, että uhraavat elämästään 5–15 vuotta siihen, että koittavat ylläpitää lapsilleen kotikylän läheisyydessä edes jotakin harjoitus ja harrastustoimintaa. Jonkun kuitenkin pitäisi ehtiä. Aikaa on vähemmän, kiirettä on enemmän. Jos mikään ei muutu paremmaksi, vaikka koko ajan on korjattu niin hemmetisti, lienee se viesti siitä, että on joko toimittu väärin – tai sinänsä oikein, mutta vääräs sä kohteessa. Tai 2010lukua
Kärjessä puettava teknologia, mobiilisovellukset ja ikääntyvien kuntoiluohjelmat Kärkikolmikossa tapahtui vain vähän muutosta vuoteen 2024 verrattuna (A’Naja, ym. Tulevat kyselyt osoittavat, miten vahvas ti tulokkaat säilyttävät asemansa liikuntatrendien kärjessä KASPER SALIN, LitT apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kasper.salin@jyu.fi Kuntoilutrendit 2025: Teknologia valtaa alaa Vuoden 2025 kuntoilutrendeissä korostuu teknologian hyödyntäminen. Trendi määri tellään yleiseksi kehitykseksi tai muutokseksi tilanteessa tai ihmisten käyttäytymisessä (A’Naja, ym., 2024). Puettavalla teknologialla tarkoitetaan erilaisia mittareita, jotka kerotvatt esimerkiksi fyysisestä aktiivisuu desta, kuormitusasteesta ja palautumisesta. – tai kuinka pian ne unohtuvat liikunnanharrastajien mie lestä. Tutkimuksessa erotetaan toi sistaan kaksi eri termiä ”villitys” (fad) ja ”trendi” (trend). Tähän kategoriaan kuuluneista trendeistä peräti kolme sijoittui kymmenen kärkeen American College of Sports Medicine -järjestön (ACSM) vuosittaisessa tutkimuksessa. Koska mittarit kehittyvät nopeasti, ne pitävät hyvin pintansa kuntoilutren dien ykkösenä. ACSM:n vuosittainen kuntoilutrendikysely toteutettiin ke vään 2024 aikana 18. Vaikka vuoden 2025 liikuntatrendit myötäilevät pitkälti aiempien vuosien tuloksia, on 20 trendin listalla muuta ma uusi tulokas. Vuonna 2016 listalle noussut puettava teknologia on pitänyt tiukasti asemansa kärjessä joka vuosi. Se on me nettänyt kärkipaikkansa vain kahdesti: nopean suosion saavuttaneelle HIITharjoittelulle (2018) ja vuonna 2021 ko ronaviruksen takia, kun onlineharjoittelu nousi tilapäises ti ykköseksi. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 ACSM on kartoittanut vuodesta 2006 asti alkavan vuoden kuntoilutrendejä. Villityksessä on kyse lyhytaikaisesta muotiilmiöstä, joka herättää suurta innostusta vain vähän aikaa. Kuva: Freepik. Tulok sista on muodostunut merkittävä tiedonlähde liikuntaalan toimijoille pyrittäessä palvelemaan asiakkaiden toiveita. Vuosittaiset kaupallista, kliinistä, yhteisöllistä ja yritys sektorin toimintaa käsittelevät kuntoilutrendikyselyt vah vistavat käsityksiä aiemmin tunnistetuista kehityssuunnis ta. kerran. Viime vuosien tapaan vuoden 2025 kuntoilutrendien ykköseksi listattiin puettava teknologia. 2024b)
Puettava teknologia 2. Kovatehoinen intervallitreeni (HIIT) 7. ACSM’s Health & Fitness Journal, 28(1), 14–26. Vastaajista 93,9 prosentilla oli jokin korkea-asteen tutkinto. Sisältää neljä erilaista trendiä, jotka kuvaavat teknologian käyttöä joko suorituksen seuraamiseen tai suorituskyvyn kehittämiseen. Vastaajista suurimman joukon muodostivat personal trainerit (18,3 %). Sisältää viisi erilaista trendiä, jotka kuvaavat tietyille ryhmille suunniteltua liikuntaa. Toiseksi nousivat mobiilisovellukset edellisvuoden seit semänneltä sijalta. Vastaajien tuli arvioida kymmenportaisella Likert-asteikolla onko kyseinen väittämä (1) epätodennäköisesti tuleva trendi … (10) hyvin todennäköisesti trendi. S., & Reed, R. Erilaiset mobiilisovellukset ovat nous seet nopeasti suosioon, sillä ne voivat kattaa paljon erilaisia toimintoja. 1. Edellisvuoden listalta 20 ulkopuolelle putosivat työpaikalla tapahtuva ter veyden edistäminen (2.), ulkona tapahtuva kuntoilu (12.) ja onlineharjoittelu (19.). Todennäköisimmistä kuntoilutrendeistä muodostettiin lista, jossa kuvattiin jokainen trendi jonkin pääkategorian alla. N., Batrakoulis, A., Camhi, S. A’Naja, M. Mobiilisovellukset 3. Vastaajista oli naisia 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia. Sisältää viisi erilaista trendiä, jotka kuvaavat organisatorisia puitteita asiakkaiden palvelemiseksi. 2024 ACSM worldwide fitness trends: future directions of the health and fitness industry. Sisältää kymmenen trendiä, jotka kuvaavat asiakkaille tarjottuja erityispalveluita tai ryhmämuotoisia harjoitteita. Harjoittelupaikka Liiketoimintamalli Erityisryhmät Liikuntaohjelmat Teknologia Palautumiseen tähtävät ohjelmat Harjoitusmuodot. Ikääntynvien kuntoiluohjelmat 4. W. Terveysja hyvinvointivalmennus Kuvio 2. Kolmantena listalla oli ikääntyvien kuntoohjelmat, jotka ovat olleet jo useana vuonna suosituimpien kuntoi lutrendien listalla. M., McAvoy, C., Sansone, J. Päätoimisesti liikunta-alalla toimivia oli 64,7 prosenttia vastaajista. Sisältää seitsemän trendiä, jotka kuvaavat erilaisia paikkoja, joissa kuntoilu voi tapahtua. Vuoden 2025 kuntoilutrendien kymmenen kärjessä ei ol lut uusia tulokkaita, mutta top 20 listalle nousivat uusina vaikuttajien tai brändilähettiläiden johtamat kuntoiluohjel mat (12.) ja kylmä ja kuumaterapiat (20.). Tämän lisäksi linkkiä jaettiin ACSM:n sähköisillä alustoilla ja vuosittaisessa tapaamisessa. Dataan perustuva harjoitusteknologia 8. . ACSM’s Health & Fitness Journal, 28(6), 11–25. Kategorioita olivat harjoittelupaikka, kuntoilun liiketoimintamalli, erityisryhmien liikuntaharjoittelu, harjoitusmuodot, teknologian hyödyntäminen, liikuntaohjelmat ja palautuminen. Vastaukset kerättiin sähköistä alustaa hyödyntäen (Qualtrics). Teknologian valtaa kuntoilutrendeissä korostaa se, että listan seitsemäntenä oli dataan perustuva harjoitustek nologia. Nämä ohjelmat vastaavat erityisesti ikääntyneiden yksilöllisiin tarpeisiin ja edistävät voimaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja sydän ja verisuoniterveyttä rää tälöityjen harjoitusten avulla. Painonpudotukseen tähtäävät liikuntaohjelmat 5. L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 19 Näin tutkimus tehtiin Vuoden 2025 kyselyssä oli yhteensä mukana 45 kuntoilutrendiä. Lisäksi erilaiset kuntoilusalihar joittelua tukevat sovellukset ovat nopeasti nousseet suosi tuiksi. Kaikkien vastaajien keski-ikä oli 41,6 vuotta (vaihteluväli 18–72 vuotta). Sisältää 11 trendiä, jotka kuvaavat erilaisia ärsykkeiltään vaihtelevia harjoitusmuotoja. 2024. Niihin voidaan myös linkittää helposti puetta van teknologian laitteita. Sisältää kolme erilaista trendiä, jotka kuvaavat harjoitusmetodeita palautumiseen ja terveyden edistämiseen. Vaikka teknologivetoiset trendit nousevat vuoden 2025 listalla korkealle, on hyvä muistaa, että viime vuosina muutamat teknologiatrendit ovat myös pudonneet nopeas ti alas, kuten onlineharjoittelu. 2024b. Top 10 -kuntoilutrendit LÄHTEET A’Naja, M. Kyselyyn tuli 2 083 vastausta. N., Reed, R., Sansone, J., Batrakoulis, A., McAvoy, C., & Parrott, M. Mielenterveyttä edistävä liikunta 9. Vastaajista 55 prosentilla oli yli 10 vuoden kokemus liikunta-alalla toimimisesta ja 26,3 prosentilla yli 20 vuoden kokemus. Ne eivät ainoastaan paranna fyysisiä valmiuksia, vaan myös lisäävät henkistä hyvinvoin tia ja yleistä elämänlaatua. Kysely lähetettiin maailmanlaajuisesti yhteensä 30 394 vastaanottajalle. Kuvio 1. Toiminnallinen harjoittelu 10. Perinteinen voimaharjoittelu 6. Kuntoilutrendien luokitteluperusteet. 2025 ACSM Worldwide Fitness Trends: Future Directions of the Health and Fitness Industry
Tiebout 1956, 424). 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 25 K unnat ja kaupungit käyttävät brändäystä erot tuakseen ja pärjätäkseen keskinäisessä kilpailus sa uusista asukkaista. Jo pitkään on ollut tiedossa, että mahdolliset uudet asuk kaat pohtivat asuinpaikkavalintojaan tarjolla olevien palve luiden perusteella (esim. ARI KARIMÄKI, LitT johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy ari.karimaki@nsconsulting.fi JAN NORRA, LitM johtava asiantuntija North Sport Consulting Oy SARA TURUNEN, FM maisteriopiskelija Sport Business Management Jyväskylän ammattikorkeakoulu ILARI LESKELÄ, LitM asiantuntija North Sport Consulting Oy Liikuntamahdollisuudet paljon urheilutapahtumia tärkeämpiä kuntien vetovoimatekijöinä Arkija luontoliikuntamahdollisuudet voivat vaikuttaa muuttopäätöstä tehtäessä asuinkunnan valintaan. Kuva: Jouko Kokkonen Myös tapahtumilla voi olla merkittävä rooli kuntabrändin kannalta. Sen sijaan elinvoimatekijöitä tarkasteltaessa koros tuvat kunnan omat vahvuudet ja ominaispiirteet (Viinamä ki 2019,6). Rein & Shields 2007, 4). Liikunta kulttuurin jatkuva eriytyminen näkyy kunnissa muun muassa harrasteliikunnan ja kilpaurheilun erilaisi na tavoitteina ja toimintoina, mikä osaltaan luo brändityöl. (vrt. Kuntaorganisaatiolla tai lakisääteisillä tehtävillä on hieman hankala erot tautua. Liikunnan ja urheilun brändäämistä Suomen kunnissa ja kaupungeissa on tutkittu vähän. Tapahtumat tuovat paikkakunnalle ainakin tun nettuutta ja matkailutuloja. Liikunnalla ja urheilul la voidaan ajatella olevan erityistä potentiaalia, koska ky seessä on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, joka kosket taa monia ihmisiä jollain tapaa. Liikuntaan ja urheiluun liittyvä brändityö on kuitenkin vielä vähäistä Suomen kunnissa. Hyvin toimivat palvelut tuovat paikkakunnalle sekä veto että pitovoimaa