Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 €. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. TEEM A: Tiedolla johtaminen Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Liik un ta & Tie de 1/2 3 TIE D O LL A JO H TA M IN EN 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja
Kaikessa. 60. Aina. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Hiihdonopettajat Jenni Lehtinen (vas.) ja Ida Moisio harrastavat myös e-fatbike-talvipyöräilyä Laajiksen pyöräreiteillä Jyväskylässä. Ei ole Sitran, poliitikkojen tai yritysjohtajien tehtävä määritellä sitä, mihin 2030-luvun Suomessa tarvitaan liikuntaa tai urheilua. Liikunnan ja urheilun on itse osattava rakentaa 2030-lukunsa siten, että sen tarpeellisuus tulee muulle yhteiskunnalle ilmeiseksi. Sen kanssa on siksi syytä käyttää järkeä, notkeaa, joustavaa ja kimmoisaa lähestymistapaa – pelitilanteeseen ei pidä syöksyä raivoisalla vimmalla taistellen, jääräpäisellä uholla heittäytyen. Ainakin toimijalle, joka aidosti pyrkii ennakolta hahmottamaan muutosvoimia ja -suuntia, ja niiden synnyttämiä tarpeita muuttaa omaa toimintaansa. Nindl, University of Pittsburgh Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.3.2023: www.lts.fi/tapahtumat/ktp23 Turvallisuusalojen testaaminen Useimmissa turvallisuusalojen ammateissa vaaditaan hyvää fyysistä toimintakykyä vaihtelevissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Mitä ja miksi testataan vuonna 2023. Silti taisimme kuitenkin täällä lintukodossa jo erehtyä tottumaan ajatukseen, jossa tulevaisuutta kohti edetään jotenkin automaattisesti parempaan vievien voimien kyydissä. Pitäisi. Ei syöksytä suin päin isompia voimia vastaan, vaan otetaan vahvemman vastustajan voima vastaan ja käännetään taitavilla ohjausliikkeillä oman suorituksen tueksi. Tulevaisuutta ei voi voittaa, mutta sen kanssa voi liittoutua. Muutosvoimiin voi törmätä, mutta ne voi kanavoida myös omaksi voimaksi, oman tekemisen energiaksi. Physiological Biomarker Monitoring of Resilience During Arduous Tactical Training: Maintaining Readiness and Occupational Performance Professori Bradley C. Kysymyksen siitä, miten liikuntaja urheiluväki ottaa 2030-luvun haltuunsa, siis miten se hahmottaa uhkansa ja mahdollisuutensa ja sitä kautta muutostarpeensa, pitäisi nyt olla kaiken strategiatyön ja johtamispuheen ytimessä. Tulevaisuus pitää kohdata judosta tutulla taktiikalla. Sitran yliasiamies Jyrki Katainen hahmottelee tässä lehdessä omasta näkökulmastaan tulevaisuutta, jota kohti maailma matkaa. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Tulevaisuus pitää tehdä ihan itse. Maailma, Suomi ja suomalaisen liikuntakulttuurin paikalliset toimintaympäristöt kulkevat kaikki kohti tulevaisuutta, jonka kohtaamiseen ei kannattaisi ajautua ilman ennakointia. Se, että on koettu pandemiaa ja sotaa, ja sen seurauksena inflaatiota ja korkojen nousua, ei sinänsä ole maailman historiassa millään tavalla ihmeellistä. Mutta miten liikuntakulttuuri tätä tulevaisuutensa rakennustyötä oikeastaan tekee. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. E nnustaminen on mahdotonta, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuuteen voisi valmistautua. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Jos varmaa on kaiken epävarmuus, pitää epävarmuutta tutkia, ei kauhistella varmaan tappioon alistuen tai todellisuudelta silmät sulkien ja entisiin ajatuksiin, toimintamalleihin ja rakenteisiin tarrautuen. Kuntotestauskäytäntöjä ja työkykyä tukevia liikuntasuosituksia määrittävät yhä useammin tehtäväkohtaiset vaatimukset. Vastaavaa tehdään monissa muissakin organisaatioissa. Viime vuosina on mieliimme palautettu se tosiasia, että elämme koko ajan muuttuvassa ja yllätyksellisessä maailmassa, jossa mitään ei pidä erehtyä pitämään itsestään selvänä. Tule keskustelemaan ja päivittämään tietosi turvallisuusalojen testaamisesta Kuntotestauspäiville 29.–30.3.2023. Se on hyvä herätys se. Kaikessa tässä tulevaisuuspohdinnassa kuuluu kuitenkin oudon vähän liikuntakulttuurin ihmisten ääntä. ?. Alan huippupuhujia! 29.–30.3.2023 | Arcada AMK, Helsinki Implications for Physical Employment Standards (PES) Professori Sam Blacker, University of Chichester Physical Fitness Assessments & Evidence-Based Training in Tactical Populations Professori Rob Orr, Bond University Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila RuuskanenHimma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Tulevaisuus haltuun L iikuntakulttuuri on täynnä monenlaista kiirettä ja vääntöä, mutta kaiken puuhailun keskel lä olisi syytä pysähtyä hetkeksi ja nostaa katse päivittäin päälle kaatuvien tilanteiden yläpuolelle. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Elämäntapaamme haastavat nyt niin isot muutosvoimat, että moni taho on havahtunut pohtimaan miten niiden voimien kanssa olisi viisainta toimia ja minkälaiseen 2030-lukuun olisi syytä valmistautua. Kaikkien. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. S e, että tulevaisuudessa odottaa monenlaista epävarmaa muutosvoimaa, voi tietysti huolestuttaa, mutta toisaalta muutos on aina myös mahdollisuus. Tapahtumaan voi osallistua myös etäyhteydellä. Tapahtuma järjestetään Arcada ammattikorkeakoulun kampuksella Helsingissä. On syytä kuunnella tutkimuslaitoksia ja muun yhteiskunnan päätöksiä ja linjauksia, mutta lopulta vastuu on kuitenkin omissa käsissä ja aivoissa. Tulevaisuus on asia, johon on viisainta valmistautua. On herättävä siihen itsestäänselvyyteen, ettei elämässä lopulta ole mitään muuta pysyvä kuin muutos. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille
Outi Aarresola 75 POHDITTUA | Tulkinta, tavoitteet ja toimet – kysymyksiä suomalaisten liikunnasta Mikael Fogelholm 77 POHDITTUA | Arviointia huippu urheilun arvioinnista Lauri Tarasti 78 EMIRITUS IHMETTELEE | Liikkumisen lisäämiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia toimia Kari L. Ryba & Milla Saarinen TEEMA: Tiedolla johtaminen 38 Tiedolla johtamisen paradoksi julkisessa liikuntahallinnossa Minttu Korsberg 40 Ovatko kuntien liikuntahallinnot valmiita johtamaan muutosta tiedolla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 3 1/2023 14 Sa lla Ka rja la in en An te ro Aa lto ne n Po liis i 26 62 14 Jyrki Katainen: Johtamisessa tarvitaan tiedon lisäksi arvoja Jouko Kokkonen 17 Tieto ei ratkaise johtamisen perushaasteita Jari Kupila 20 LTS 90: osa 1 Jouko Kokkonen 22 Näin suomalaiset ulkoilevat Marjo Neuvonen 26 Sukupuolinäkökulman huomioimisessa urheilijan uralla tarvitaan monitieteistä otetta Tatiana V. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 13 POLTTOPISTEESSÄ | Tiedolla toimi minen johtamisen tukena Arto Hautala 29 LÄHIKUVASSA | Niko Tynkkynen: "Elintapojen ja epäsuotuisan perimän vaikutus ikään kiinnostaa" Jouko Kokkonen 30 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Elina Hasanen Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Kasper Salin 74 POHDITTUA | Osataanko johtaa tiedolla. Keskinen 81 ARVIOITUA 92 STADION 50 VUOTTA SITTEN VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 95 Ruumiillisuus liikunnan opetussuunnitelmissa. Päivi Pelkonen, Timo Ståhl & Vesa Saaristo 45 Käyttäjälähtöinen toiminta kuntien liikuntapalveluissa Paula Harmokivi-Saloranta & Laura Nokkala-Ikonen 48 Suomi pärjää kansainvälisesti lasten ja nuorten liikunnassa Katariina Kämppi, Piritta Asunta, Milja Leskinen & Tuija Tammelin 51 Ketterä neljäs sektori vahvistuu liikunnassa Harri Raisio, Kati Lehtonen & Harri Jalonen 55 Tiedolla johtamisen avauspotkuja Suomen Palloliitossa Mihály Szeróvay, Hannu Itkonen, Kerkko Huhtanen, Tom Nevanpää & Ville-Pekka Inkilä 58 Valtion liikuntapolitiikka liukunut tulosohjauksesta kohti tiedolla johtamista Jarmo Mäkinen & Jari Lämsä 62 Kyky toimia arvossaan turvallisuusaloilla Sirpa Lusa, Anne Punakallio, Janne Halonen, Mikael Sallinen, Kai Pihlainen, Tommi Ojanen, Jyri Raitasalo, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Jorma Isohanni & Jani Miettinen 67 Epäasiallinen kohtelu jää liian usein piiloon liikuntakulttuurissa Marko Kananen 69 Tietoa tarjolla liikkumisen edistämiseen varhaiskasvatuksessa Katariina Kämppi, Harto Hakonen & Katja Rajala 79 Katsahdus urheilukirjavuoteen 2022 Matti Hintikka 90 Liikunta & Tiede 60 Jouko Kokkonen 2 PÄÄKIRJOITUS | Tulevaisuus haltuun Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Onks tietoo
Ostarille rakennettu uimahalli on harvinaisuus. Liikuntapolitiikalla ei niu kaksi jäävän liikunnan haittoja poisteta. Jos vähäisen liikun nan kustannukset kiinnostaisivat oikeasti, niin SOTEuudis tustakin olisi tehty toisella otteella. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kaikilla aloilla tietoa ei liikaa ollut. Yksi päätuloksista on, että liikuntapalve luiden saavuttavuudessa on otettava huomioon paljon muu takin kuin niiden sijainti, esteettömyys ja hinta. On myös ihmetelty miksi liikuntapolitiikka ei nouse isoksi vaaliteemaksi. Tämä viesti on syytä sisäistää ennen kuin lähdetään liikuttelemaan ihmisiä, joille liikunta saati urheilu ei ole se juttu. Liikuntaa on edistetty niin penteleesti vuosikymmeniä, ja tilanne ei tunnu kohentuvan. Liikkumisen lisäämiskeinoista on puhuttu perin vähän. Kyse oli sananmukai sesti hiljaisesta tiedosta. ”Suomenhevoset on jalostettu tekemään pitkään matalasykkeistä työtä. Koirien ulkoiluttajia tassuttelee tuon tuosta vastaan. Kivikosta, Myllypurosta ja Itäkeskuk sesta löytyy lisää liikuntapaikkoja. . Liikkumisen vähentyminen on yleismaailmallinen ilmiö. Futiskenttiä on kolme teko nurmella ja yksi luonnonnurmella. Tavoitteena on kävellä 15 000 askelta päivässä. P imeää pulloa tiedusteltiin aikoinaan kysäisemällä vai vihkaa ”onks tietoo”. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Liikuntatiedosta ei ole 2020luvulla puutetta. Onks tietoo, miksi näin on päässyt käymään. Suomi on joutumassa täyteen turmioon, jos nyky meno jatkuu. L iikuntapoliittinen keskustelu näyttää vaalien lähestyessä typistyneen älämölöksi liikkumattomuuden hirmuisesta hinnasta. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisen Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö hankkeen tutki jat ovat liikkuneet kotikulmillani Kontulassa ja myös Jyväs kylän Huhtasuolla. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Suomen tilanne ei edes ole maailmanmitassa huono, vaan pikemminkin kohtalainen. Hyvinvointialueet ovat paljastumassa jotenkinvointialueiksi, joilla ennaltaehkäisevä työ uhkaa jäädä pieneen sivuosaan. Kontulassa yli 30 vuotta asuneena, asukas ja urheiluseu ratoimintaan osallistuneena ja aluetta tutkineena voin hyvin olla samaa mieltä tuloksista. Tosin tulevaisuuden ennustaminen vuosikym menien päähän tämän päivän testituloksilla on mahdotonta. Työskentely reippaassa käynnissä polttaa tehokkaasti rasvaa.” Mutulla päättelen, että maltillinen hevoskuuri toimii myös kaksijalkaisella savolaisten kaskenpolttajien ja kivenkerääjien geenit saaneella. Kolmannes kontulalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, koulu tus ja tulotaso ovat alhaisia, työttömyysaste korkea ja ikäih misten osuus on liki 20 prosenttia asukkaista. Vastauk sia voi löytyä lähiöistä. En ihmettele yhtään. Jos ainoana keinona on nykyisen liikuntajärjestelmän lisära hoittaminen, niin suurta muutosta ei ole luvassa. Talojen väliin jää isojakin metsiköitä ja puistoja. Hevoshieroja Miisa Wikman (Helsingin Sanomat 21.12.2022) on havainnut suo menhevosten keventäjäksi sopivan parhaiten rauhallisen lii kunnan. Yleensä oli. Laduille suuntaa varttunutta väkeä tuulipuvuissaan ja muutama vuosikymme nen sitten valmistetut sukset kainalossa. Liikunnan har rastaminen ei välttämättä olekaan likikään kaikille Kontulassa ja Huhtasuolla päällimmäisin asia, kuten Yhdenvertainen liikunnallinen lähiön tutkijatkin ovat havainneet: ”Huolestuttavaa on, että mentaaliset esteet, kuten yksinäisyys ja mielenterveyshaasteet, näyttäisivät ainakin tutkimuslähiöissämme kasautuvan tietyille sosioekonomisille ryhmille: vieraskielisille, pienituloisille kotitalouksille, yksinhuoltajille ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville asukkaille.” Toisaalta erilaisia liikkujia näkyy paljon. Liikkumisen hyödyistä on tarjolla tietoa yhtä paljon kuin olutmerkkejä hypermarketin hyllyillä. Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) 2020–2022. 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Onks tietoo. Eri asia tehosiko se. Silti me suomalaiset emme älyä liik kua terveytemme kannalta riittävästi. Väestönsuo jeluluolista löytyvät sekä skeittihalli että punttisali. Kevyen liikenteen väyliä riittää ja Kivikon ulkoilupuistossa pääsee liikkumaan poluilla ja metsässä. Liikuntaneuvoksikin riitti kehotus ”ylös, ulos ja lenkille”. https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainenliikunnallinenlahio. Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö hanke toi esille miten monimutkaista on yrittää vaikuttaa liik kumisen määrään. Ja liikuntapaikoista ei Kontulassa tosiaankaan ole pula. Jouko Kokkonen . L oppukevennyksenä voin kertoa, että olen aloittanut hevos kuurin. Astelen ajatuksissani hevosten jäljillä
Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto www.lts.fi/ media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/soveltavanliikunnanja paraurheilunsanasto.pdf. Käsitteet on pyritty määrittelemään siten, että niitä voi daan käyttää yhden mukaisesti. – Kunto kohoaa ja vaaratekijöissä, kuten verenpaineessa ja veren rasvaarvoissa, tapahtuu suotuisia muutoksia, tiivistää suo situsryhmän puheenjohtaja ja fysioterapian apulaisprofessori Arto Hautala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiede kunnasta. Kilpailussa toiseksi sijoittui Päivi Herranen, kolmanneksi Niko Tynkkynen ja neljänneksi Laura Joensuu. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Kuva: Laura Kanerva Liikunnallinen sydänkuntoutus toimii Suomen Fysioterapeuttien Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus fysioterapiasuositus on päivitetty. Kuntoilu vähentää mer kittävästi potilaiden sepelvaltimotaudista johtuvia sydäntapah tumia, jolloin elämänlaatu kohenee verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon. . . www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/ammatinkehittaminen/ fysioterapiasuositukset/sepelvaltimotautipotilaanliikunnallinenkuntoutus Soveltavan liikunnan ja para urheilun sanasto valmistunut Sanasto esittelee soveltavaan liikuntaan ja paraurhei luun liittyvien keskeis ten käsitteiden sisällöt. Sanasto on tarkoitettu työvälineeksi soveltavan lii kunnan ja paraurheilun parissa työskenteleville. Voit tajatutkimuksen otsikko oli Pelillistetyn kotiharjoittelun vaikuttavuus ikääntyvien henkilöiden fyysiseen toimintakykyyn ja kipuun polven tekonivelleikkauksen jälkeen: Satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 5 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Maarit Janhunen tutkimusryhmineen voitti Vuoden liikunta lääketieteellinen tutkimus 2022 kilpailun. Liikunnallinen sydänkuntoutus parantaa elämänlaatua ja pie nentää terveydenhuollon kustannuksia. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu ja riittävä arkiaktiivisuus ovat potilaan iästä ja sukupuolesta riippumatta keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumista läpi elämän. Liikuntalääketieteen päivien 2022 yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 36 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Lii kuntatieteellisen Seuran ja Sanastokeskuksen vuonna 2021 aloittaman hankkeen tuloksena valmistunut sanasto on julkaistu saavutettavana pdftiedostona, painettuna sekä Sanastokeskuksen ylläpitämässä TEPAtermipankissa. Se antaa suositukset suomenkielisestä ter mistöstä ja suomen kielisten termien vas tineet ruotsiksi ja eng lanniksi. Kaikki palkitut tutkijat ovat Jyväskylän yliopistosta. Finalistikä sikirjoitukset arvioivat professori Tero Järvinen Tampereen yliopistosta, professori Timo Lakka ItäSuomen yliopistosta ja professori Sari Stenholm Turun yliopistosta. Liikuntalääketieteen tutkimuskilpailun voitti Maarit Janhunen Jyväskylän yliopistosta ajassa Laura Joensuu, Niko Tynkkynen, Päivi Herranen ja Maarit Janhunen palkittiin Vuoden liikuntalääketieteellisessä tutkimuskilpailussa
Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät ItäSuomen yliopistoksi vuonna 2010. Hyvää hallintotapaa räikeästi rikkovat esimer kit urheilumaailmasta nousevat säännöllisesti esille mediassa ja julkisessa keskustelussa. Koulutuksen juuret ovat avoimessa yliopisto opetuksessa, joka alkoi Kuopion yliopiston kesäyliopistossa vuonna 1982 approbaturin laajuisena. 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 ajassa Urheilun hyvän hallinnon tutkimuksen pyöreä pöytä Tampereella Opetusja kulttuuriministeriön Urheilun eettisten asioi den neuvottelukunta järjesti liikunnan ja urheilun hyvästä hal linnosta kiinnostuneille tutkijoille pyöreän pöydän tilaisuuden Tampereen yliopistolla tammikuussa. Jatkoopis kelijoita oppiaineessa on kymmenkunta. Liikuntalääketieteen opetusta 30 vuotta ItäSuomen yliopistossa Ensimmäiset liikuntalääketieteeseen suuntautuneet terveydenhuollon opiskelijat aloittivat Kuopion yliopistossa vuonna 1992. Yhteensä 15 vuotta kestäneen hankkeen loppu yhteenvetona ilmestyi vuonna 1992 Suomi uskoi urheiluun – Suomen urheilun ja liikunnan historia teos. Oppiaineesta vastaa biolääketieteen yksikkö. Koulutuksesta vastasi silloinen fysiologian laitos. Liikuntalääketiede pääaineenaan oli väitellyt syksyyn 2022 mennessä 22 henki löä pääosin fysiologian laitoksen ja Kuopion Liikuntalääke tieteen tutkimuslaitoksen alaisuudessa. Tutkintorakenne muuttui vuonna 2020, jolloin myös uudistettiin terveysliikunnan perus ja aineopinnot. . Kaikkein näkyvimpien tapaus ten ohella hyvä hallinto viittaa monimuotoiseen ja tahoiseen ilmiöön, johon kuuluu päätösten läpinäkyvyyteen, eturistiriitoi hin, sponsorointiin, eriarvoisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Suuri osa opiskelijoista oli suorittanut kuntohoitajan, lää kintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkin non. Professori Vesa Vares esitelmöi naisten jalkapal losta. He toivoivat mahdollisuutta jatkaa opintoja maisteriksi asti. https://blogs.uef.fi/uefllt/2022/11. Tosin Heikki Pekkarinen loi ensim mäisen verkkojakson jo vuonna 2000, muistelee ItäSuomen yliopiston liikuntalääketieteen yliopistolehtori Mika Venojärvi. Liikuntakulttuurin laajuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityk sestä huolimatta urheilun hyvästä hallinnosta on olemassa vain melko vähän suomalaista tutkitustietoa. Yhä useam mat opiskelijat suorittavat opinnot perusopinnoista alkaen päätoimisena tutkintoopiskelijana. Seura kutsui kunniajäsenek seen vuosikirjansa pitkäaikaisen toimittajan Esa Sirosen. Vuonna 1988 koulu tus laajeni 2020luvun aineopintoja vastaavaksi kokonaisuu deksi. Oppiaineen vastuuhenkilönä toimi lähes 20 vuoden ajan dosentti Heikki Pekkarinen. Vilkkaassa keskustelussa osallistujat pohtivat, mitkä ovat kes keisiä kehityssuuntia urheilun hyvässä hallinnossa, ja miten niitä tulisi tarkastella tieteellisestä tutkimuksessa. Paneelikeskustelun aiheena oli Häirintä, valta ja vallankäyttö urheilussa. – Verkkoopetus ei ollut vielä muodissa, vaan opetusta perus ja aineopinnoissa järjestettiin iltaisin ja viikonloppui sin useilla paikkakunnilla. He ovat työllistyneet hyvin aikojen saatossa. Monelle tutkinto on ensimmäinen, vaikka oppiaine on yhä suosittu myös tervey denhuollon AMKtutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Oppiaineesta on valmistunut 239 terveystieteiden maiste ria. ItäSuomen yliopiston liikuntalääketieteen historiaa ja 30vuotisjuhlatunnelmia. Liikuntalääketieteen perus opintoja opiskeltiin parhaimmillaan yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. SUHS perustettiin Liikuntatieteellisen Seuran joh taman Suomen liikuntahistoria hankkeen jälkitunnel missa. Tilaisuudessa alustivat professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja apulaisprofessori Hannele Harjunen Jyväsky län yliopistosta. Mikä selittää hyvää hallintoa tai sen puuttumista liikunnassa ja urheilussa. Oppiaine sai ensimmäisen pro fessorinsa vuonna 2015, kun Heikki Tikkanen aloitti teh tävässä. Puheenjohtaja Heikki Roiko-Jokela kertoi SUHS:n vai heista ja varapuheenjohtaja Kalle Virtapohja esitteli seuran vuosikirjoja. Urheiluhistoriallinen seura täytti 30 vuotta Suomen urheiluhistoriallinen seura (SUHS) juh listi joulukuussa 30vuotista taivaltaan seminaarilla. Kuopion yliopistossa aloitti vuonna 1992 liikuntalääke tieteen suuntautumisvaihto. Samalla koulutus työllisti laajan joukon lii kuntalääketieteen asiantuntijoita
Selvityksen pohjana olleeseen kyselyyn vastasi 114 kuntaa, joissa liikuntaneuvontapalvelu on vakiintunut tai se on aloitettu hankemuotoisesti vuonna 2020 tai aiemmin. Oma varainhankinta ja muu tuki ovat nyt entistä tärkeämpiä oljenkor sia. . Suurimmassa osassa kunnista (72 %, n = 81) liikuntaneu vontaan ohjauduttiin selvityksen mukaan terveydenhuol lon ammattilaisen lähetteellä omatoimisen ohjautumisen lisäksi. Liikkuva aikuinen. Kyselyyn vastanneet henkilöt toi mivat alueellaan joko liikuntaneuvojina tai liikuntaneuvon tapalvelun kehittäjinä. Vuonna 2021 liikuntaneuvontaa järjestä viä kuntia oli yhteensä 168. Tämä vuoksi opetus ja kulttuuriministeriö ei ottanut hakemusta käsitte lyyn. Vastanneista kunnista 48 prosenttia (n = 54) hyödynsi kirjaamiseen potilastietojärjestelmää ja hieman yli puolet tilastoi liikuntaneuvonnan asiakasmääriä vuosittain. Kaikkien iäkkäiden tulisi saada ohjausta kaatumisten ehkäisyyn ja liikuntaan. Paralympiakomitean pää sihteeri Riikka Juntunen jätti valtionavustushake muksensa päivän myöhässä. Suositukset painottavat yksilöllistä riskinarviointia ja ehkäisyn suunnittelua. Age and aging lehden julkaisemien suositusten tarkoituk sena on auttaa iäkkäiden parissa työskenteleviä terveydenhuol lon ammattilaisia arvioimaan ja kaatumisriskiä ja ehkäisemään kaatumisia. . Juntunen toimii myös Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana. Myös terveysarvojen, kuten verenpaineen ja verikokeiden seuranta, oli liikunta neuvonnassa vielä satunnaista. Suurin osa vastanneista kunnista (83 %, n = 84) käytti liikun taneuvonnan arvioinnissa osaa valtakunnallisten suositus ten mittareista, mutta vain neljässä kunnassa olivat käytössä kaikki suositusten mukaiset mittarit. Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022 https://liikuntaneuvonta.fi/wpcontent/uploads/sites/3/2022/11/ Liikuntaneuvonnan_nykytilaselvitys_2022.pdf Paralympiakomitean valtionavustus hakemus myöhästyi Suomen Paralympiakomitea jäi ilman opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämää valtiona vustusta vuodelle 2023. Kotona asuvien iäkkäiden aiemmat kaa tumiset pitäisi selvittää rutiininomaisesti ja säännöllisesti riskin arvioimiseksi. 2022. Hankaluuksia aiheuttivat esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön vaihtuvuus sekä tiedonkulku.. Suosituksiin sisältyvällä mallilla kaatumisriski voi daan luokitella matalaksi, kohtalaiseksi tai korkeaksi, mikä antaa lähtökohtia ehkäisytoimien yksilölliseen suunnitteluun. Vuonna 2022 Paralympiakomitean yleisavustuk sen suuruus oli 2 062 000 euroa ja koko vuosibud jetti 3 360 000 euroa. Global Guidelines for Falls in Older Adults, worldfallsguidelines.com Liikuntaneuvonnan nykytilaselvityksen mukaan liikun taneuvontaa sai koko Suomessa vuosina 2017–2021 lähes 4 000 asiakasta vuosittain. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn maailman laajuinen suositus Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on laatinut ensimmäiset globaalit iäkkäiden kaatumisen ehkäisysuositukset. Heidi Leppä, Essi Nirhamo, Inna Karapalo & Sari Kivimäki. – Jonkin verran toimintaa pystytään toteutta maan hankkeiden kautta, mutta se paikkaa vain pie nen osan kokonaisuudesta. Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen ItäSuomen yliopis tosta osallistui suositusten laatimiseen työryhmässä, joka tarkas teli monilääkityksen ja kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden huo mioimista kaatumisten ehkäisyssä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 7 Selvitys liikuntaneuvonnan tilasta Liikuntaneuvonnan toteuttamisessa oli eroja erityisesti kirjaamis ja tilastointikäytänteissä sekä liikuntaneuvonnan arvioinnissa. Paralympiakomitean halli tus antoi Juntuselle kirjallisen varoituksen, koska virheellä on erittäin merkittävä vaikutus järjestön talou teen ja toimintaedellytyksiin. Hallitus velvoitti Juntu sen käynnistämään viipymättä toimet, joilla pide tään avustuksen saamatta jäämisen aiheuttamat vahingot mahdollisimman pieninä. Sen lisäksi säästämme sieltä mistä voimme, siirrämme joitain asioita tuleville vuosille ja keski tymme vain kaikkein olennaisimpaan, pääsihteeri Juntunen sanoo. Kyseessä on kui tenkin ollut inhimillinen virhe, eikä toimintaan liity väärinkäytöksiä tai rikosta. Osassa kunnista yhteistyö terveydenhuollon kanssa toimi hyvin, mutta monissa kunnissa yhteistyön kehittämi seen kaivattiin tukea
Esimerkiksi katsekontaktit, nyrkkiter vehdykset ja yksinkertaiset kysymykset, kuten miten menee, toimivat mainiosti. 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Vuoden 2022 Move!-tulosten mukaan peruskou lun 5. ja 8.luokkalaisten fyysinen toimintakyky on pysynyt edellisvuoden tasolla. Elinympäristön virikkeet ratkaisevat.” Opettaja Harri Kumpulainen, Twitter 14.12.2022, @harrikumpulaine ”Aina kun mahdollista, valmentajan olisi hyvä kohdata lapset jo ennen treenien alkua. Ikävän vuoksi juok sen 200 kilometriä kuukaudessa, otan kylmiä suihkuja, nostan penkistä sata kiloa ja luen klassikoita. Käynti tiloihin tapahtuu tornin vie ressä sijaitsevan vierailijakeskuksen kautta. Lasten ja nuorten toimintakykyä ja liikkumista on Move!tutkijoiden mukaan tärkeä edistää jatkossa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyönä. Henkilökunnan puhe linnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Lisäksi maaseudulla on monesti pitkät etäisyydet koulu ja harrastuspaikkoihin, mikä aiheuttaa paljon autossa istumista, arvioi Move!järjestelmän kehit tämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yli opiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Teknologian kehitty minen auttaa tässä tiedonsiirrossa, jos se on valjastettu ajoissa käyttöön, mutta tarvitaan myös konkreettista opettamista esim. Uusi postiosoite on Paavo Nurmen tie 1, 00250 Helsinki. Tulosten perusteella maaseutumaisissa kunnissa on enemmän oppilaita, joiden fyysinen toimintaky vyn heikko taso voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Ne auttavat tuntemaan äärimmäisesti, kurkottamaan sinne, minne alkoholi minut aiemmin vei.” Rockmuusikko Ville Malja, Helsingin Sanomat 19.1.2023 ”Olisiko aika myöntää, että seuratoiminta ei ratkaise lasten liikkumattomuuden ongelmaa. Viimeisten viiden vuoden aikana luki jat ovat kuitenkin alkaneet paljon enemmän vaatia syventäviä, pitkiä juttuja, joissa pituus ei ole itseisarvo.” Iltalehden julkaisupäällikkö Tuukka Matilainen Fair Play 4/2022. Seurat tekevät tärkeää työtä, mutta isotkaan seuraharjoitustunnit eivät täytä viikoittaista lii kuntasuositusta. mestari–kisälli mallilla.” Hartola Golfin toimitusjohtaja ja Suomen Liikunnan Amattilaiset SLA ry:n hallituksen jäsen Tere Heinonen, Liikunnan ammattilainen 4/2022 ”Aiemmin verkossa toimi todella hyvin silppumainen nopea ja lyhyt uutisrullatarjonta. ”Tieto on kuin lanta, se vaikuttaa parhaiten levitettynä.” Rovasti Veli-Matti Hynninen, Facebook 11.1.2023 ajassa. Move!mittaustuloksia: www.oph.fi/fi/koulutusja tutkinnot/movemittaustuloksia MOVE!tulokset: arjessa jaksamisessa voi olla ongelmia 40 prosentilla oppilaista Kuva: Jonna Keihäskoski LTS muutti Olympiastadionille Liikuntatieteellinen Seura on muuttanut Olympiastadio nin pohjoiskaarteeseen. Hyvällä valmentajalla on sekä vuorovai kutus että esiintymistaitoa, kykyä olla positiivinen ja samalla vaativa.” Palloliiton nuoruusvaiheen kehittämispäällikkö Markus Paananen, Valmentaja 5/2022 ”Liikuntapaikkojen hoidossa, liikunnanohjauksessa ja liikun tapaikkojen johdossa on paljon hiljaista tietoa, jota kirjataan/ hyödynnetään eri paikoilla vaihtelevasti. – Alueelliset erot fyysisessä toimintakyvyssä voi vat johtua esimerkiksi siitä, että kaupungeissa on enemmän liikkumis ja harrastusmahdollisuuk sia oppilaiden lähiympäristössä kuin maaseudulla. Noin 40 prosentilla oppilaista toimintakyky voi haitata arjessa jaksa mista. . Kuva: Jouko Kokkonen Muualla sanottua ”Ikävöin nousuhumalan kauneutta, krapulan raastavaa rumuutta, haltioitumisen tunnetta, pelottavan sattumanva raisia hetkiä ja orgastista inspiroitumista
Minulla ei ole ratkaisua esittämääni globaaliin uhkakuvaan. Paradoksaalisesti parhaiten on kisaisäntäongelman onnistunut tois taiseksi ratkaisemaan epädemokraattinen KOK. Oppiminen ja tieto eivät saisi jäädä vain yksittäisten henkilöi den omaisuudeksi. Lopuksi lisätään annos yhdenvertaisuutta, tasaarvoa ja läpinä kyvyyttä. Sitä vastaan taistellessa ei kai auta kuin jatkaa amerikkalaisten kolajuomien nautti mista. Joka tapauksessa liikunnan ja urheilun alalla voidaan miettiä myös seuraavia tie dolla johtamisen askelia. Koko maailma ei riennä arvos telemaan Qataria, Kiinaa tai Venäjää, vaikka länsimaissa näitä urheilu kilpailujen isäntiä on perustellusti kritisoitu. Idealistisessa visiossa ei ole vikaa mutta kulkeeko todellisuus parhaillaan aivan eri suuntaan. Olemme vieneet kehitysyhteistyönä demokratiaa, tasaarvoa ja koulutusta, ja toki on tullut onnistumisiakin. Olkoon se vaik kapa oppimisen ekosysteemi. Sama koskee kaikkia isoja kansainvälisiä lajiliittoja. Liikunta ja urheilualan toimintakulttuu rissa arvostetaan tietoperustaista toimin taa. Luemme urheilun suurta kertomusta jotenkin niin, että ensin oli lei kinomaista harrastelua, sitten kilpailtiin ja päädyttiin ammattiurhei luun. Oma etu, oman maan ja sen urhei lun etu sekä oman lajin etu kietoutuvat toisiinsa. Mutta jos myynti kasvaa epädemokraattisissa maissa ohi län simaiden lukemien, markkinatalouden reaktion voi arvata. Jopa dopingpykälien kohdalla siinä on onnistuttu mutta rahan ja poliittisen vallan alueella peli vasta muuttuukin kovaksi. Alan tutkimustoimintakin on melko laadu kasta. Tähän asti bisnekselle on ollut edullista edistää yhdenvertaisuutta ja yksilön oikeuksia. Samalla on todettava, että liikunnan ja urheilun alueella tietoperustainen toiminta on moniin muihin politiikkaalueisiin verrat tuna jopa erinomaista. Oppimisesta tiedolla ja ymmärryksellä johtamisen edellytyksenä ei ole liikunta ja urheilupolitiikassa, kuten ei juuri mui denkaan yhteiskunnan politiikkaaluei den osalta juurikaan keskusteltu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.. JARI STENVALL, HT hallintotieteen professori Tampereen yliopisto jari.stenvall@tuni.fi Väärin äänestetty – menettääkö länsimaailma valta-asemansa urheilussa. Alalla on useita toimijoita (kuten LTS), jotka tekevät hyvää työtä tiedon kokoami sessa, välittämisessä ja viestittämisessä. Poliitti sen vallan lisäksi avainasemassa ovat suuret kaupalliset toimijat. ”Tiedämme siitä vähän, josta emme ole oppineet.” Richard Freemanin viisitoista vuotta sitten esittämä näkemys on epäile mättä ajankohtainen edelleen liikuntapo litiikankin tiedolla johtamiselle. Samalla on uskottu, että valintaprosessia viilaamalla voitaisiin välttää ongelmalliset isäntämaat. Päätöksistä äänestettäessä suuri enemmistö tulee maista, joissa korrup tio kuuluu kiinteästi vallankäyttöön. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 9 Tyhmä tiedekysymys Voiko tiedolla johtaa ilman oppimista. Kolmet seuraavat kesä olympialaiset (Pariisi 2024, Los Angeles 2028 ja Brisbane 2032) sekä tal violympialaiset (Milano 2026 ja vuoden 2030 kisojen hakijat Salt Lake City ja Sapporo) järjestetään ihmisoikeuksien ja korruption kannalta turvallisessa ympäristössä. On silti selvää, että kehitettävääkin on paljon esimerkiksi tiedollisen katvea lueiden täyttämisessä, monitieteellisyy dessä ja tiedon hyödyntämisessä. Freemanin väite sisältää ajatuksen siitä, että hyvä tiedolla johtaminen edellyttäisi systemaattisen oppimista koskevan järjes telmän kehittämistä. MATTI HINTIKKA tietopalvelukoordinaattori Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto matti.hintikka@tahto.com LUKIJAN SANA Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Mutta miten luoda korruptoituneeseen, epätasaarvoiseen ja ihmis oikeuksia rikkovaan maailmaan oikeudenmukainen järjestelmä – edes urheilussa. Demokratian, ihmisoikeuksien ja vähäisen korruption keskellä elää selvä vähemmistö maailman ihmisistä. Valitettavasti Kiina on ajanut vaikutusvallassa ohi: pääoma, infrastruktuurin rakentaminen ja työpaikat houkuttelevat enemmän kuin inhimilliset vientituotteemme. Ettei vain urheilumaailmassa olisi käymässä kuin länsimaailmalle näyttää tapahtuneen monien Afrikan maiden kanssa. Se joka lupaa eniten, saa äänet. Viimeksi mainittu tarkoit taisi, että tiedolla johtaminen kehittyisi ymmärryksen suuntaan. Liikuntaalalle voitaisiin kehittää eräänlainen oppimisen ekosysteemi, jossa hyödynnettäisiin digi taalisuuden, erityisesti tekoälyn mahdol lisuuksia. Tarvittaisiin sekä käy täntöihin liittyvää että ajatteluun kytkey tyvää oppimista. Paraniko tilanne, kun päätös jalkapallon miesten MMkisojen järjes täjästä siirrettiin pois FIFA:n läpikorruptoituneelta hallitukselta järjes tön kongressille
Hän kuului myös Scandinavian Journal of Sport Sciences lehden toi mituskuntaan 1980 ja 1990luvuilla. Hän työskenteli voimistelunopettajana Porin lyseossa vuo desta 1959 ja Helsingin Normaalilyseossa vuosina 1961– 1965. Vuosina 1985–1991 hän toimi Liikunta ja tiede lehden pää toimittajana. Seuran hallitus kutsui hänet tuolloisen käytännön mukaisesti jäseneksi helmikuussa 1966. Telamalle tarjoutui mahdollisuus siirtyä Jyväskylään Kasvatustieteiden tutkimuskeskukseen liikuntatutkijaksi 1965. Kaikissa tehtävissään Telama osoit tautui demokraattiseksi, humaaniksi ja huumorintajuiseksi esimieheksi, opettajaksi ja työtoveriksi, joka halusi tasapuo lisesti kuunnella myös opiskelijoiden mielipiteitä. Vuodesta 1975 läh tien hän toimi eri tehtävissä Association Internationale des Écoles Supérieures d’Éducation Physique järjestössä, joka oli alun perin kansainvälinen liikuntakorkeakoulujen liitto. Risto Telamaa jäivät kaipaamaan vaimo Tuula ja pojat perheineen sekä lukuisat ystävät ja työtoverit. Hän toimi fyysisen aktii visuuden ja liikunnan asiantuntijana monitieteisessä METELItutkimuksessa, terveystieteellisessä Nuorten terveystapatutkimuksessa ja lääketieteellisessä Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin ris kitutkimuksessa (Laseri tutkimus 1980–). AIESEP kehittyi myöhemmin liikuntapedagogisen tutkimuk sen merkittäväksi tiedeorganisaatioksi. Telama oli LTS:n kunniajäsen. Hänen väitöskirjansa Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset valmistui 1972 ja hänestä tuli ensim mäinen Suomessa väitellyt liikuntatieteiden tohtori. Jo ensimmäisillä Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä 1967 Telama piti yhden pääalustuksista otsikolla Liikuntakasvatuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Telama teki mittavan kansainvälisen tieteellisen uran. Kotimaassa Telama osallistui aktiivisesti Liikuntatieteel lisen Seuran (LTS) toimintaan. Risto Telama syntyi 1.8.1936 Johan neksessa Karjalankannaksella. Telaman kaudella yleis tajuisten tekstien määrä lisääntyi leh dessä. LIKEStutkimus keskuksen kanssa Telaman yhteistyö jatkuikin useiden vuo sikymmenten ajan. Projektissa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa samojen yli 2 000 hengen fyysistä aktiivisuutta objek tiivisten mittausmenetelmien avulla vuosina 2007, 2011 ja 2018–19. Telama oli yksi 1980luvulla järjestettyjen Joutsan lapsiliikuntaseminaarien kantavista voimista. Telama oli merkittävä liikuntakasvatuk sen tutkija ja Jyväskylän yliopiston lii kunnanopettajakoulutuksen kehittäjä. 1 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 ajassa IN MEMORIAM: RISTO TELAMA Ensimmäinen Suomessa väitellyt liikuntatieteiden tohtori Liikuntapedagogiikan professori Risto Telama menehtyi 86vuotiaana 14. Tässä virassa hän toimi eläk keelle jäämiseensä saakka. Monipuolinen lii kuntaharrastus vei hänet opiskelemaan Helsingin yliopiston voimistelulaitok selle, ja opiskelutovereiden innoittamana hän aloitti myös psykologian opinnot Helsingin yliopistossa. Telama johti henkilökohtaisesti moniosaista Koululiikun nan sisältötutkimusta sekä Nuorten urheilijoiden sosiaali eettistä kehitystä käsitellyttä tutkimushanketta ja oli keskei sessä roolissa Väestön liikuntakäyttäytymis tutkimuksessa, jossa ensimmäistä kertaa saatiin koko väestöä edustavalla näytteellä monipuolinen kuva suomalaisten liikuntaharras tuksista. Risto Telama ohjasi monen opiskelijasukupolven opin näytetöitä ja lukuisia väitöskirjoja. marraskuuta 2022 Jyväskylässä. Näin tutkimus antoi tulevien liikunnanopettajien koulutukseen käytännönläheistä tietoa koulujen arjesta. LAURI LAAKSO liikuntapedagogiikan apulaisprofessori ja professori 1985–2011 MIRJA HIRVENSALO liikuntapedagogiikan professori 2011–2020 Kuva: LTS:n arkisto. Telaman tutkimusaiheet käsittelivät monipuolisesti liikuntakäyttäytymisen eri osaalueita. Virallisesti työnantaja oli Kasvatustieteiden edistämis seura, jonka jatkajaksi perustettiin vuonna 1970 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES). Perhe muutti evakkona Lahteen, jossa Risto kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1955. Lisäksi hän toimi useaan otteeseen Liikuntakasvatuksen laitoksen johtajana ja myös tiedekunnan dekaanina. Lisäksi hän oli mukana Unescon ja Euroopan Neuvos ton tutkimus ja asiantuntijatehtävissä. Laseritutkimuk sen artikkelit liikuntaharrastuksen pysyvyydestä kiinnosti vat kansainvälistä tutkijamaailmaa ja yltivät hyvin korkeisiin viittausmääriin. Telama valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1959 ja myöhemmin myös humanististen tieteiden kandidaatiksi. Risto Telama oli viime vuosiin asti aktiivisesti mukana tutkimusryhmän toiminnassa. Hän osallistui useisiin vertaileviin hankkeisiin Suomen edus tajana. Vuonna 1974 Telama nimitettiin liikuntapedagogiikan apulaispro fessoriksi ja 1981 professoriksi. Koululiikunnan sisältötutkimus käsitteli opettajien ja oppilaiden toimintaa, liikuntatuntien tavoitteita ja sisäl töjä sekä koululaisten fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa
Käyttäjät haluai sivat kuitenkin myös saada digitaaliselta valmentajalta entistä personoidumpaa ja ohjaavampaa palautetta. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9264-4 Harjoitusja palautumistiedon mittaaminen voi hyödyttää kuntoliikkujaa LitM Olli-Pekka Nuuttila tutki erilaisten kestävyysharjoitus ten ja harjoitusjaksojen vaikutuksia kuntoliikkujien palautu miseen ja suorituskykyyn. Rakennetulla ympäristöllä onkin tärkeä rooli iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumisen ylläpitä misessä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9280-4 Liikunnasta saatava ilo lisää liikuntaa tehokkaimmin TtM Virpi Kuvaja-Köllner tutki väestötasolla kustannusvaikut tavimpia keinoja liikunnan lisäämiseksi. Hankalia ovat tilanteet, joissa koettu palautumistila ja syke mittarin tulos eivät kohtaa. Digitaalisen valmentajan käyttäjät kokivat val mennuksen vaikuttaneen pääosin myönteisesti omaan liikun nalliseen minäpystyvyyteen ja motivaatioon. Olli-Pekka Nuuttilan valmennusja testausopin väitöskirja "Monitoring recovery and training responses from different types of endurance exercises and training protocols in recreational runners – implications for individual training prescription" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 10.12.2022. Hyvinvointiin vai kuttavat muiden osoittama arvostus sekä mahdollisuudet kehittää omaa osaamista ja muokata omia työskentelyta poja. Tulosten mukaan liikunnanopettajat tekevät aktiivisesti töitä työhyvinvointinsa eteen. Erityisesti levähdystauot, apuvälineen käyttö ja kävelyn hidastaminen olivat tutkimuksessa yhtey dessä laajempaan elinpiiriin ja parempaan koettuun ulkona liikkumisen autonomiaan. Vuoden kestäneellä ohjatulla kotiharjoittelulla pystyttiin vähentämään myös sosi aali ja terveyspalveluiden käyttöä harjoitteluvuonna ja sitä seuranneen vuoden aikana henkilöillä, joilla oli lähtötilan teessa gerastenia. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4717-8 Digitaalinen valmentaja vaikuttaa liikuntamotivaatioon ja minäpystyvyyteen KTM, LitM Eeva Kettunen tutki kokemuksia digitaalisesta val mentajasta ja sen vaikutuksista liikuntakäyttäytymiseen ja motivaatioon. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9228-6 Matalatehoinenkin liikkuminen ylläpitää terveyttä ja kävelykykyä ikääntyessä TtM Tiina Savikangas tutki fyysisen aktiivisuuden yhteyttä kehonkoostumukseen ja fyysiseen kuntoon ikääntyvillä, vähän liikuntaa harrastaneilla henkilöillä. Lisäksi hän selvitti liikunta ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia fyysiseen. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9256-9 Pitkäkestoinen kuntoutus kohentaa ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua TtM Sara Suikkasen tutkimuksen mukaan fysioterapeu tin ohjaama kotiharjoittelu parantaa ikääntyneiden fyysistä suorituskykyä ja ylläpitää elämänlaatua. – Experiences of digital coaching supporting physical activity and exercise" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 15.12.2022. Yksitoistavuotinen seurantatutkimus osoitti, että kuntien käyttämät resurssit lii kuntaan eivät automaattisesti lisää liikkumista. Tämä oireyhtymä heikentää toimintaky kyä ja hidastaa esimerkiksi tulehduksista toipumista. Eeva Kettusen tietojärjestelmätieteen väitöskirja "Can my personal trainer be digital. Virpi Kuvaja-Köllnerin terveystaloustieteen väitöskirja ”Economic aspects of physical activity promotion” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 16.12.2022. Niitä enem män liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat yksilötekijät. TtM Heidi Lepän mukaan kävelymodifikaatiot saattavat auttaa ylläpitämään ulkona liikkumista. Heidi Lepän gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Walking Modifications as Facilitators for Mobility in Old Age" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 2.12.2022. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 1 Väitösuutiset Kehittymisja vaikutusmahdollisuudet työssä lisäävät liikunnanopettajien hyvinvointia LitM, KM Henry Lipponen tutki, mitkä seikat ovat pitäneet työhönsä tyytyväiset liikunnanopettajat hyvinvoivina koko työuran ajan. Tulosten perusteella harjoitus ja palautumistiedon mittaaminen voi hyödyttää kuntoliikkujia. Myös hyvä esihenkilötyö on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Väitös kirjan osatutkimusten perusteella liikunnasta saatu ilo kan nustaa liikkumaan ja lisäämään mukavaksi koetun liikunnan joukkoon myös terveyttä edistävää liikuntaa. Henry Lipposen liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Jaksaminen ei ole iästä kiinni! Ammatissa pitkään työskennelleiden liikunnanopettajien keinoja työhyvinvointiin” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 14.1.2023. Yksittäisen mittarin sijaan palau tumista kannattaakin tarkastella laajempana kokonaisuu tena. Sara Suikkasen fysioterapian väitöskirja "Home-Based Physical Exercise Among Older Adults with Signs of Frailty – Emphasis on Days Lived at Home, Utilization of Social and Health Care Services, Quality of Life, Physical Functioning, and Severity of Frailty" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 9.12.2022. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/84173 Kävelyä helpottavat muokkaukset auttavat iäkkäitä ihmisiä liikkumaan ulkona Ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset ja heikentynyt toimintakyky voivat muuttaa liikkumisen tapoja ja vähen tää kodin ulkopuolisen liikkumisen määrää
Tämä sel visi LitM Sari Sloten tutkimuksessa, jossa arvioitiin lasten motoristen perustaitojen, hengitys ja verenkiertoelimistön kunnon ja lihaskunnon yhteyttä painoindeksiin ja kehonkoos tumukseen matalaenergiseen röntgensäteilyyn perustuvalla DXA (dualenergy absorptiometry) menetelmällä. Mata latehoinenkin liikkuminen voi auttaa ylläpitämään tervettä kehonkoostumusta ja kävelykykyä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9212-5 Motorisilla perustaidoilla yhteys lasten kehonkoostumukseen Paremmat motoriset perustaidot ovat yhteydessä pienem pään koko kehon ja vatsan alueen rasvan määrään. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edusta jan, jolla on kaksi (2) ääntä. Tulosten mukaan liikkuminen voi parantaa alakoululaisten hyvinvoin tia ja oppimista, sillä pääosa oppilaista ja opettajista koki lii kunnan lisäämisen myönteisesti. Kokousjärjestelyjen, osallistumislinkin, valtakirjan sekä tarkempien saapumisohjeiden lähettämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen säh köpostitse tuula.valli@lts.fi viimeistään 5.4.2023 mennessä. Yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuo den 2022 ja vuoden 2023 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2023 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja varsinaisella yhteisöjäsenellä. Sirpa Sneckin kasvatustieteen väitöskirja "Moving Maths: effects and experiences of physical activity integrated into primary school mathematics lessons" tarkastettiin Oulun yliopistossa 4.11.2022. Kokousaineiston ja valtakirjan voi tilata seuran toimistosta puhelimitse 010 778 6601/Valli tai sähköpostitse tuula. Henkilöjäsen ei voi äänes tää toisen henkilöjäsenen valtakirjalla. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY Riikka Juntunen Jari Kanerva Riikka Juntunen Jari Kanerva puheenjohtaja pääsihteeri Liikuntatieteellisen Seuran SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS 2023. Käsiteltävät asiat sääntöjen § 8 mukaisesti: • Hallituksen toimintakertomus vuoden 2022 toiminnasta sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myön täminen hallitukselle ja muille tili ja vastuuvelvollisille • Pääsihteerin katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • Jäsenmaksujen vahvistaminen vuodelle 2024 • Tilintarkastajan palkkion, kokouspalkkioiden, matkakor vausten ja päivärahojen vahvistaminen vuodelle 2024 • Vuoden 2024 toimintasuunnitelman ja talousarvion vah vistaminen • Valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä halli tusjäsenet erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukai sesti • Yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta vuodelle 2024 • Yhdistyksen virallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättä minen • Muut hallituksen valmistelemat asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia halli tuksen jäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Jari Kanervaan puhelin 010 778 6603 tai jari.kanerva@lts.fi. Koronatilanteen huomioiden noudatamme erityistä huo lellisuutta kokoukseen paikan päällä osallistujien osalta. KM Sirpa Sneck tutki miten liikkumisen lisääminen kolmasluokkalaisten matema tiikan tunneille vaikutti lasten oppimistuloksiin ja miten oppi laat ja opettajat kokivat liikunnalliset oppitunnit. Tulosten perus teella liikuntaohjelmalla voidaan saada pysyviä muutoksia vähän liikkuneiden iäkkäiden ihmisten aktiivisuuteen. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 aktiivisuuteen sekä tarkasteli toiminnanohjauksen ja moni sairastavuuden yhteyksiä harjoitusvasteisiin. Tiina Savikankaan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Physical activity among community-dwelling older adults: Relationships with body composition and physical capacity, and the effects of physical and cognitive training, multimorbidity patterns, and executive functions" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 4.11.2022. valli@lts.fi. Tutkimus oli osa Likesin Liik kuvaa matikkaa tutkimushanketta. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526234175 ajassa Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen kokous pide tään keskiviikkona 19.4.2023 klo 15.30 Liikuntatieteellisen Seuran toimistolla, Olympiastadionilla (Paavo Nur men tie 1, 00210 Helsinki) sekä etäyhteyden välityksellä. Motoristen perustaitojen ja kehonkoostumuksen välinen yhteys on tärkeä havainto, sillä etenkin vatsan alueen lihavuudella on havaittu olevan epäsuotuisa vaikutus terveyteen jo lapsuudessa. Henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9151-7 Oppitunneilla liikkuminen voi parantaa hyvinvointia ja oppimista Liikkumisen sisällyttäminen koulupäiviin ja oppitunneille on yksi keino lisätä liikettä lasten arkeen. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Sari Sloten liikuntapedagogiikan väitöskirja "Fundamental movement skills, cardiorespiratory and muscular fitness in association with adiposity in eight-year-old children" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 4.11.2022
Jokainen meistä on itsensä johtaja, josta rakentuu perusta sille, miten ja mistä kukin meistä hankkii, analysoi ja hyödyntää tietoa arjen päätöksen teossa olipa kyse sitten henkilökohtai sesta – tai työelämästä. Johtamista on kuvattu myös palveluamma tiksi, jossa muutos ja sen hallinta on ainakin jossain määrin läsnä. Lopulta on tärkeää muistaa, että johtaminen ei ole vain päätösten tekemistä, vaan ylipäätään tärkeä osa vuorovaikutustaitoja ja jaettua ymmärrystä. Pysähdyttävä kysymys kuuluukin: jos et osaa johtaa itseäsi, kuinka voit johtaa muita. Varmastikaan näin ei ole. Ehkä kuitenkin niin, että tiedon systemaattisella analysoin nilla, tiedolla toimimista voidaan käyttää johtamisen tukena. Syntyvän tiedon avulla voidaan kehit tää hoidon ja palvelujen laatua kaikkialla Suomessa. Johtamisessa tieto tuo mukanaan vastuuta ja se voi toimia tehokkaana työkaluna johtamista tukien. Tutkittu tieto ohjaa toimintaa, mutta arkivaikuttavuuden ja arkikus tannusvaikuttavuuden osoittamiseen ja arviointiin tarvitaan myös laaturekistereitä. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat jo ole massa olevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansalliset laaturekisterit. Johtamisen arvomaailma haastaa pohdiskelemaan tie dolla toimimista osana johtamisen prosessia. . Pitäisikö meidän ymmärtää tiedolla johtaminen peruste luksi kaikkien päätösten taakse. Moderni tekninen järjestelmätaso ja koneoppimisen työkalut voivat auttaa halutun tietovarannon eli datan keräämisessä ja ehkä myös osittain tiedon analyysissä ja tulkinnassa. Ja miten arvioimme tiedon lähteitä ja tiedon oikeellisuutta. Niin itsensä kuin muidenkin henkilöiden johtamisessa armollisuus ja lempeä avarakatseisuus voi toimia tärkeänä voimavarana. Tämä onkin varsin selkeä ydintavoite. Hyvässä johta misessa täsmennetään, viestitään ja konkretisoidaan johta misen arvot ja periaatteet yhtenäiseksi tavaksi toimia. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 3 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Tiedolla toimiminen johtamisen tukena T ieto haastaa ja huvittaa meistä jokaista tämän päi vän arjessa. Johtamisen arvomaailmassa korostuvat luottamus, arvostus, innostus ja älyllinen haastaminen.. Yritän kuunnella ymmärtääkseni, en vastatakseni. Kasvavan digitalisaation myötä kaikenkat tavat kanavat pursuavat tiedon tulvaa, mutta mihin tie toa käytämme. Johto päätökset voivat tuottaa ongelmanratkaisun, joka perustelee ja tukee päätöksentekoa. Opin polulla muistutan itseäni myös siitä, että keskustelutaitoon ei kuulu vain oikeiden asioiden sanominen oikeassa paikassa, vaan myös väärien asioiden sanomatta jät täminen tunteiden kuohussa houkuttelevalla hetkellä. Prosessi tuottaakin yleensä lisää tietoa ja rakentaa perus teluja ratkaisujen ja päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi selkärekisterin raportista pääsee vertaamaan selkäleikkauksen aikaisia haittatapahtumia suo malaisissa sairaaloissa. Toimivaan ja laadukkaaseen sosiaali ja terveydenhuol lon palveluiden uudistukseen on kytketty vahvasti tiedolla johtaminen. Ei ole yllättävää, että johtamisen arvomaailmassa korostuvat luot tamus, arvostus, innostus ja älyllinen haastaminen. Myös ongelmanratkaisussa tai haasteellisiin kysymyksiin vastauk sia haettaessa tiedon hankinnan ja sen analysoinnin kan nustin on vahva. Tiedolla johta minen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Johtami nen on vuorovaikutteista tavoitesuuntautunutta toimintaa ihmisten kanssa. Len tokonetermein voitaisiin todeta siten, että laita ensin happi naamari itsellesi ja sitten vasta muille. Käyn itse joka päivä koulua oppiakseni aidon dialogin edellytyksiä paremmin. Tässä yhteydessä tiedolla johtamisella tarkoite taan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa järkiperäistä pää töksentekoa, jossa rutiinit ja toimen piteet on huomioitu. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Sinä itse olet tärkein johdettavasi. Professori Antti Malmivaara toteaa mainiossa tulevaisuuteen katsovassa kirjassaan ”Vaikuttavuus sosiaali ja terveydenhuollossa”, että kaiken sosi aali ja terveydenhuollon toiminnan tulee tähdätä arjen suoriutumisen edistämiseen
Erottamaton osa hyvää päätöksentekoa ovat arvot.. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Jyrki Katainen: JOUKO KOKKONEN Kuvat: Salla Karjalainen Johtamisessa tarvitaan tiedon lisäksi arvoja Tietoperustaisuus on Jyrki Kataisen mukaan korostunut johtamisessa epävarmuuden aikana. Paraskaan tieto ei yksin riitä
Eri puolilla maata toimiviksi havaitut ratkaisut olisi saatava käyttöön kaikkialla. Tämän voi tulkita koskevan myös liikuntaa, jossa keskustelu kiertää kehää liian vähäisen liikkumisen ihmettelyssä. Hän näkee yritysten tehneen jo valintansa. – Megatrendit kuulostavat dystooppisilta. Tulevaisuudessa riittää tekemistä Sitra julkaisi tammikuussa 2023 vuosittaisen megtrendiensä päivityksen, joka tiivistyy viiteen muutosvoimaan. Epätäydellisten ratkaisujen tekeminen vaatii taitoa, jota Kataisen mukaan tarvitaan valtion päätöksenteon lisäksi koko yhteiskunnassa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 5 – T iedolla voi ja sillä pitää voida johtaa. Ilmastonmuutoksen rinnalla korostuu luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Paneelien osallistujat valitaan satunnaisotannalla, ja johtopäätökset kanavoituvat päätöksentekoon. Katainen näkee, että ihmisten kokema omistajuus demokratiaa kohtaan on liudentunut. Kokonaiskuva on ensisilmäyksellä synkkä: kamppailu demokratiasta kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy, talouden perusta rakoilee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja luonnon kantokyky on romahtamassa. Suomesta Katainen ottaa esimerkiksi sote-uudistuksen, joka johti lopulta hyvinvointialueiden perustamiseen. Toisinaan ratkaisuihin kytkeytyvät päättäjien taustaryhmien edut. Tämä aika vaatii paljon tiedolla johtamiselta, sanoo vuodesta 2020 Sitran yliasiamiehenä työskennellyt Katainen. Pääja valtiovarainministerinä Katainen näki, että erityisesti talouspoliittisessa päätöksenteossa tieto ja arvot kamppailevat. Katainen korostaa, että yksin tieto ei riitä päätöksenteossa, vaan siinä tarvitaan ehdottomasti myös arvoja. Liikuntajärjestöissä syntyy sosiaalisia verkostoja ja ne ovat yksi väylä täysipainoiseen elämään. Kansanvaltainen järjestelmä vaatii puolustamista, mutta myös kehittämistä. – Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli radikaali uudistus toistasataa vuotta sitten. Vanhalla mallilla ei voitu jatkaa ja hyvinvointialueet ovat hyvä alku uuteen, mutta eivät ratkaisu kaikkiin alan ongelmiin. Kun isoa ongelmaa ratkaistaan, niin se johtaa ainakin tilapäisesti joihinkin pienempiin, jolloin seurannaisvaikutukset on pystyttävä hoitamaan. – Toiminta liikuntajärjestöissä on sekä fyysistä että henkistä. Kaikkiin on kuitenkin olemassa ratkaisuja. Tarvitaan uudenlaisia tapoja, jolla ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon ja ilmaista mielipiteensä ilman että on pakko radikalisoitua. Yksittäistä keinoa lisätä ihmisten osallistumismahdollisuuksia ei ole, vaan todellisen osallisuuden kasvattamiseen tarvitaan erilaisia tapoja. Katainen ottaa esimerkiksi uudenlaiset kansalaispaneelit, joita Sitra kehittää hyvinvointialueiden kanssa. Talouden perustaa horjuttaa julkisen talouden velkaantuminen, jonka Katainen näkee olevan hoidettavissa. Talouden toimintalogiikkaa on muututtava, jotta kasvu ja ekologinen vastuullinen on mahdollista yhdistää. Demokratia on joutunut autoritääristen hallintojen haastamaksi ja demokraattiset valtiot kipuilevat Yhdysvalloista alkaen sisäisesti. Talouskasvu ja hyvinvointi arvioitava uudelleen Kilpailua digivallasta kiihdyttää datan merkitys nopeimmin lisääntyvä raaka-aineena, jonka hyödyntäminen lisääntyy. Kysymyksestä datan käytön ehdoista tulee yhä tärkeämpi: määrittelevätkö edelläkävijäyritykset ehdot vai pystytäänkö lainsäädännöllä luomaan reilut pelisäännöt datan jakamiseen ja hyödyntämiseen. Vaikka tavoitteista oltaisiin yhtä mieltä, niin keinoista ei. "Toiminta liikuntajärjestöissä on sekä fyysistä että henkistä.". Kaikki ovat yksimielisiä työllisyyden parantamisen tarpeellisuudesta, mutta toimenpiteistä vallitsee erimielisyys. Megatrendit vaikuttavat ihmisiin, yrityksiin ja valtioihin. Katainen ennakoi luontokadon torjunnasta tulevan viiden vuoden sisällä taloudellisesti ja poliittisesti yhtä ison kysymyksen kuin ilmastonmuutoksesta. Vaikkapa ilmastonmuutokseen vastaamisesta tulee jatkossa yhä selvemmin osa taloudellista toimintaa. Rakenteellisesti merkittävämpi ongelma liittyy talouskasvuun. Maailmanlaajuisesti ihmisten, yritysten ja valtioiden keskinäisriippuvuudet vaikuttavat päätöksentekoon. – Toivoisin tietoperustaisuuden saavan enemmän jalansijaa valtion päätöksenteossa niin, että siihen kytketään arvot. Ne haluavat olla historian oikealla puolella ja torjua ilmastonmuutosta ja yhä enemmän myös luontokatoa. Euroopan unionin komissiossa tiedolla johtamisella saa enemmän sijaa, sillä poliittista kamppailua on vähemmän. – Talouskasvun pitää olla kestävää. Etuajattelu on minulle vieraampaa. Silloin se on terveellä pohjalla. Liikunnan kansalaistoiminnalla on Kataisen mielestä merkittävä tehtävä niin yhteiskunnallisen osallistumisen kanavana kuin kansalaisten liikuttajana. Erityisesti tällaisena aikana, jolloin tulee yllätyksiä, pitää johtaa parhaalla käytettävissä olevalla tiedolla. Monimutkaisten ongelmien ratkaisut ovat Kataisen mukaan aina epätäydellisiä. Vaikka on ilmeistä, että vanhoilla keinoilla ei voida lisätä liikkumista kovin paljon, niin niihin takerrutaan. – Maailmassa, joka on mustavalkoistunut ja polarisoitunut, epätäydellisen kompromissin puolustaminen on erittäin vaikeaa, kun tarjolla on populistisia helppoja ratkaisuja. Poliittisessa päätöksenteossa epätäydellinen ratkaisu on yleensä kompromissi, jota poliitikkojen pitäisi puolustaa. Vielä kymmenisen vuotta sitten oli vähemmän muuttujia, jotka piti ottaa huomioon. Kolmannen sektorin rooli on täysin korvaamaton etenkin lasten ja nuorten liikunnassa. Ratkaisut eivät ole yhä monimutkaisemmaksi käyneessä maailmassa helppoja tai täydellisiä. Ne ovat muutosvoimia, joita on mahdollista työntää toivottuun suuntaan, uskoo Katainen. Esimerkiksi vihreä siirtymä aiheuttaa hiilikaivosten sulkemisia, mistä seuraa paikallista kurjistumista. – Se on normaalia poliittista kamppailua
Yhteiskunnallisesti on oleellista pohtia, miten yhteiskunta voisi helpottaa liikkumista. Kataisen arkeen kuuluu tennistä, juoksua, kuntosalia ja kävelyä koiran kanssa. . Tällä hetkellä käyn kuntosalilla. Mustavalkoinen ajattelu hyvästä ja huonosta liikunnasta ei tue Kataisen mielestä muutosta. Omaa elämäänsä Katainen seuraa Oura-sormuksella. – Sormus osoittaa, että arkiliikunnalla, koiranulkoiluttamisella tai ylimääräisellä bussipysäkin välin kävelyllä saa yllättävän paljon hyvää aikaiseksi. Kansalaisjärjestöjen merkitys on suuri. Hän pohtii, että arkiliikunta ei tunnu välttämältä juuri miltään liikuntaa hiukankin enemmän harrastavista. 1971) • Sitran yliasiamies 2020–2022 • EU:n työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari 2014–2019 • EU:n talous ja rahaasioista vastaava komissaari 2014 • pääministeri 2011–2014 • valtiovarainministeri 2007–2011 • Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014 • kansanedustaja 1999–2014 • yhteiskuntatieteiden maisteri 1998 Katainen on ilmoittanut siirtyvänsä kesäkuun alussa suomalaistaustaisen kansainvälistyvän kasvuyrityksen osakkaaksi.. Lisääntyvät mielenterveyden ongelmat ovat suurin liian varhaisen eläköitymisen syy. Syksyllä metsästän. Yritykset tietävät, että vastuuttomuus on erittäin suuri taloudellinen riski. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 – Edelläkävijyys on kasvun moottori. Hyvinvointiyhteiskuntaa onkin Kataisen mielestä uudistettava siten, että hoivaa on tarjolla kaikille. Liikunnan ja urheilun vaikutus luontoon nousee vääjäämättä yhä useampien ihmisten ajatuksiin. – Liikunnassa voi painottaa ekologisesti kestäviä muotoja. Katainen sanoo seuranneensa keskustelua esimerkiksi tekonurmien täytteenä käytettävästä kumirouheesta, jota kulkeutuu paljon kenttien ulkopuolelle ja jauhautuu mikromuoviksi. Palloliitto ja UEFA etsivät rouheelle korvaavia ratkaisuja. Luontokato etenee nopeammin kuin aiemmin, mikä vaikuttaa terveyteen, talouteen ja yhteiskuntiin. Katainen ottaa esiin kevyen liikenteen väylät liikkumisen lisääjinä. Ihmisten tietoisuus elintapojen vaikutuksesta hyvinvointiin on melko hyvä, mutta liikkumisen liittäminen osaksi arkea vaatii mietintää ja usein kompromisseja. Neuvojen kysymistä ammattilaiselta Katainen pitää tärkeänä aloittaessaan kokonaan uuden harrastuksen tai palatessaan vanhan pariin pitkän tauon jälkeen. Yritykset voivat listautua kumppaneiksi ja tarjota pisteillä ostettavia palkintoja. Pienikin liike kannattaa Liikunnalla on iso merkitys Kataisen omassa elämässä. Hän sanoo oman ja perheensä liikunnallisen elämäntavan olevan osa hyvää elämää. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ulkoliikunnan olosuhteisiin. Mittausdata kertoo kuitenkin sen vaikuttavan fysiologisesti ja parantavan esimerkiksi unen laatua. – Jos liikuntajärjestöjen toiminta vähenisi vaikkapa viidenneksellä, niin vaikutus kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen olisi massiivinen. Kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu hyvältä. Hän myöntää, ettei tämä ole kaikille taloudellisesti mahdollista. Ja niitäkin liikuntaja urheilumuotoja, joista syntyy päästöjä tai luontotappioita, voi muuttaa. Vaikka joku haluaisi kääntää junaa toiseen suuntaan, niin yritykset eivät sitä tee. – Tennistä harrastan ympäri vuoden, muita liikuntamuotoja sen mukaan, kun hyvältä tuntuu. Taloudelliset kannusteet voivat osaltaan innostaa työssäkäyviä liikkumaan. Digisovellukset voivat osaltaan Kataisen mukaan tukea liikkumista. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on hyviä esimerkkejä niin hyvistä ja taloudellisesti tehokkaista kuin huonoista ratkaisuista. Asiaa voi Kataisen mukaan miettiä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Hän ottaa esimerkiksi singaporelaisen puhelimeen ladattavan sovelluksen, jolla voi kerätä terveyspisteitä terveellisillä elämäntavoilla, liikunnalla ja haasteita suorittamalla. Haasteista näkyvin on väestön ikääntyminen, joka muuttaa huoltosuhdetta epäedullisempaan suuntaan. Hyvinvointialueiden perustaminen ei yksistään riitä, elleivät sisällöt muutu. Puoli vuotta sitten juoksin paljon. – Tämä voisi kannustaa ihmisiä pienempiin ja suurempiin terveystekoihin, mikä tukisi vapaaehtoista terveyden edistämistä ja liikuntaa. Ylipäätään liikunnan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen pitää Kataisen mukaan löytää ratkaisuja, sillä se on osa yhteiskuntaa. Liikunnan ja liikkumisen laaja-alainen tarkastelu on osa hyvinvointikeskustelua. Luonnon kantokykyä koettelevat maapallon yli kahdeksaan miljardiin noussut väestö, ekologista tasapainoa horjuttava ympäristönmuutos ja globaalin luonnonvaroja käyttävän talouden kasvu suuremmaksi kuin koskaan. Jyrki Katainen (s. Hyvinvointi käsitteenä joutuu Kataisen mukaan uudelleenarvioitavaksi
Pelkkä hokeminen ei riitä Ajatus tiedolla johtamisesta tietämättömyyden sijaan on tietysti kannatettava. Yksi sellainen muotihokema on ajatus tiedolla johtamisesta. Tieto ohjatkoon toimintaamme – asenteiden, luulojen ja tietämättömyyden sijasta. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme tiedolla johtamisesta. Kuva: Pixabay. Se toi tullessaan ajatuksen ja hokeman tiedolla johtamisesta. Onko ajatus tiedolla johtamisesta vain muoti-ilmaisu, ilman mitään yhteyttä todellisiin johtamistilanteisiin. Johtamisen kulttuurihistoria tuntee huonompiakin muoti-ilmauksia kuin tiedolla johtaminen. On varmasti yksilöiden, yhteisöjen, yritysmaailman, julkisen vallan ja kaikkien mahdollisten toimijoiden yhteinen etu, jos päätöksenteko nojaa vahvemmin tutkittuun tietopohjaan. Taustalla ajassamme syntynyt tunnelma siitä, että johtaminen – ja sitä kautta päätöksentekomme ja toimintamme – nojaa liikaa erilaisiin käsityksiin, asenteisiin, tuntemuksiin ja ties mistä syystä vakiintuneisiin käytäntöihin, joilla ei saada aikaan parasta mahdollista toimintaa. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 7 JARI KUPILA I nhimilliseen elämänmenoon kuuluu ilmiö, joka nostaa säännöllisin välein keskustelun pintakuohuihin erilaisia uusia ja ajan henkeen sopivia hokemia. Ilmauksella on sanoitettu 2000-luvulla pintaan noussutta yleistä tarvetta saada johtamista ja päätöksentekoa aiempaa tietopohjaisemmaksi, siis tutkittuun ja täsmälliseen tietopohjaan nojaavaksi – ja sitä kautta argumentaatioltaan kestävämmäksi – kulttuuriksi. Tieto ei ratkaise johtamisen perushaasteita On herännyt tarve nostaa aidon tietopohjan arvostusta, vaatia syvällisempää huomiota siihen, millä perustelemme erilaisia päätöksiä ja valintojamme
Ei tieto sinänsä voi mitään johtaa. Johtaminen ja päätöksenteko perustuu sittenkin aina kokonaiskuvan hahmottamiseen ja sitä kautta syntyviin johtopäätöksiin. Tämä olisi hyvä ymmärtää, kun pyrymme luomaan tiedolla johtamisen kulttuuria. Ei se ota kantaa siihen, mitä sen perusteella pitäisi tehdä. Kun luonnonsuojelualueen lähelle suunnitellaan kaivosta, tapaavat niin hankkeen puolustajien kuin vastustajienkin argumentit olla tietopohjaisia. Se, että tunnistetaan tarve, omassa toiminnassa oleva puute, on vain tarpeen ja puutteen toteamista, ei vielä muutos mihinkään suuntaan. Tavoite johtaa johtajaa Tieto on tietoa ja johtaminen on johtamista. Siksi on jokseenkin harhaisaa ajatella, että arkipäivän päätöksenteko voisi missään muuttua sellaiseksi, missä pelkkä tieto sinänsä ikään kuin automaattina tuottaisi selkeitä linjauksia siitä, miten missäkin tilanteessa on viisainta edetä. Kuulostaako itsestään selvältä. Miten tiedolla ihan käytännön johtamistilanteissa voisi johtaa. Ehkä, mutta näitä sanoja olisi silti hyvä maistella hetki. Jos tässä ristiriitaisen informaation todellisuudessa annettaisiin pelkän tiedon johtaa, ajautuisimme täydelliseen sekamelskaan, tiedonjyvien sisällissotaan, joka ei tuottaisi kokonaisuudelle mitään hyvää. Tieto on vain tieto. Ja kun tavoite johtaa, johtaa se kovin usein käytännön tilanteissa toimintaan, jossa tiedon sijasta aletaan toimia valikoidun tiedon perusteella – siis tavoitetta palvelevan tiedon perusteella. Sitä kautta päätöksenteossa on aina mukana inhimillinen elementti. Löytyy paperia ja laskelmaa, on kalvoa ja käppyrää, joista päästään tasan päinvastaisiin lopputulemiin. Tehdään painotuksia, valintoja. Tätähän näkyy arjessamme koko ajan. Mitä tämä kiva sanapari lopulta käytännön elämässä oikeasti tarkoittaa. Siis pelkkä tieto sinänsä alkaisi näyttää meille mitä milloinkin on tehtävä. Siksi mikään yksittäinen tiedonsiru sinänsä vielä voi ottaa johtajuutta kokonaisuudesta. Tiedeyhteisö on tuottanut hyllykilometreittäin tutkimustietoa, joka kertoo vaikkapa välttämättömyydestä liikkua enemmän, syödä terveemmin ja käyttää maapallon luontoresurssia kohtuullisemmin, mutta ei tämä tieto kovin paljon päätösten perusteiksi valikoidu. Tämä voi tuntua nopeasti ajatellen ihan hyvältäkin idealta, mutta pohjimmiltaan ajatus on melkoisen mekanistinen ja elämälle vieras. Tieto on materiaa Edelliseen liittyy se, että tiedon käyttäminen päätösperusteena on aina luonteeltaan valintaa. Ei se ota kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä.. Ilmastokriisiä ei sillä saada haltuun, että termi kirjataan erilaisiin toimintasuunnitelmiin – eikä tiedolla johtamisen tarpeen mainitseminen vielä tarkoita, että tieto johtaisi toimintaa missään sen enempää kuin ennenkään. Tieto on parhaimmillaankin vain työkalu, päätöksenteon raaka-aine, mutta vähissä ovat tilanteet, joissa se voisi ottaa aidosti johtajuuden. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme tiedolla johtamisesta. Ei, koska niin moni yhteisö tai yksilö tavoittelee arjessaan asioita, jotka tuhoavat maapalloa, kansanterveyttä ja yksilöiden hyvinvointia. Ei tieto sinänsä voi mitään johtaa. Tieto on tärkeä väline tavoitteen tavoittelussa, sitä voi käyttää monin tavoin, mutta ei tieto minkään yhteisön tai yksilön toimintaa sinänsä johda. Tiedolla johtamisen hokemista kun kannattaisi rajoittaa senkin takia, että hokema sivuuttaa kokonaan sen, mitä sanaparin jälkimmäinen osa tarkoittaa. Tieto on vain tieto. Tavoittelemme jotakin, tiedostamme sitä tai emme. Ja vaikka ottaisikin, samaan asiakokonaisuuteen voi liittyä toinen tieto, joka ohjaa toiseen suuntaan. On tärkeää, että se päätöksenteon työkaluna oleva fakta on tutkittua ja kestävää, että sitä kunnioitetaan päätöksenteossa, mutta ei tieto sinänsä silti mikään päättäjä ole. Toki tiedämme, että maito on valkoista ja hiili mustaa, mutta kun jokin organisaatio alkaa kerätä omaan toimintaansa vaikuttavista erilaisista elementeistä tietopohjaa, lisääntynyt ja tarkentunut tieto ei välttämättä helpota päätöksentekoa. Valitaan ensinnäkin sitä, mitä tietoa ylipäänsä uskotaan aidoksi tiedoksi ja mitä ei, mutta sitäkin olennaisempaa on se, miten tietopohjaa päätöksenteossa käytetään ja painotetaan. Tavoite johtaa. Tiedon sijasta kaikkea johtamista johtaa sittenkin toiminnan tavoite. Tieto ei johda, ihminen johtaa Tiedon lisääminen päätöksenteon perusteena on varmasti tarpeen, mutta jos alamme puhua tiedolla johtamisesta, tarkoitammeko siis sitä, että tieto ikään kuin ottaa johtamisen haltuunsa. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 Tästä huolimatta tämänkin hokeman kohdalla olisi syytä muistaa pysähtyä kysymään peruskysymyksiä. Johtaminen on toimintaa, jota pohjimmiltaan ei määritä se, mitä tietoa meillä on käytettävissä, vaan se, mihin sillä toiminnalla, jota johtaminen johtaa, pyritään. Vaikka tiedolla johtamisen vaatiminen yleistyy vauhdilla, ei tämän näppärän sanaparin mainitseminen juhlapuheissa ja julkilausumissa vielä tee mistään johtamisesta aiempaa tietopohjaisempaa. Yksittäinen tiedonjyvä voi olla sataprosenttista faktaa, mutta usein tieto on jo itse itsensä kanssa hieman ristiriitaista – puhumattakaan siitä, miten erisuuntiin ohjaavista tiedonsirpaleista erilaiset asiakokonaisuudet tapaavat koostua. Kaikki yksilöt toimivat jostakin syystä. Ja tässä tulee tämän tiedolla johtamisenkin kohdalla eteen perushaaste. Kaikki organisaatiot ovat olemassa jostakin syystä
Todellinen johtajuus on toiminnan tavoitteella ja se tavoite taas on muodostunut toimintaa pyörittävän taustayhteisön ihmisten arvoperustasta. Se on yhteiskunnallinen muutosprosessi, joka ei valmistu välttämättä koskaan, mutta jota kohti voisi silti kulkea astetta ripeämminkin. Tiedeyhteisö on ollut tiedolla johtamisen lisäämistä vaatiessaan hieman sokea johtamisen arkitodellisuudelle. Ensinnäkin, mitä johtamisen taustakulttuureissa voitaisiin painottaa toisin – ja auttaa siten johtajuutta vastaanottamaan tietoa päätöksensä taustaksi nykyistä tehokkaammin. Tullaan konkreettisiin, arkipäivän johtamisen tee moi hin. Arki on epätäydellinen. On kovin tavallista taivastella johtajien typeryyttä ja ihmetellä miksei jotakin tuhoisaa päätöstä tehtäessä otettu huomioon sitä tai tätä näkökulmaa. Tieto on päätöksenteon materiaa. Arjen epätäydellisyys on fakta Pysytäänpä hetki vielä johtamisen arjessa toisestakin näkökulmasta. Silti pitää ymmärtää, että jos haluamme luoda kulttuuria, jossa tieto alkaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin vaikuttaa päätöksentekoon, ei pelkkä tiedosta itsestään puhuminen riitä. Ja se miksi ollaan tavoittelemassa sitä mitä ollaan tavoittelemassa, taas johtuu arvoista ja niiden eroista, niiden tuottamasta prioriteettijärjestyksen päinvastaisuuksista. Samaa tietopohjaa käytetään erilaisin painotuksin ja se johtaa erilaisiin johtopäätöksiin. Kun johtamisen arki on puutteellisen tiedon ja ajan kanssa painimista, miten tähän todellisuuteen saataisiin lisää tietoa. Tieto ei ole aikamme ongelma. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 3 1 9 Toisten tietopohja tuottaa johtopäätökseksi sen, että kaivos pitää rakentaa, toisten tieto kertoo toista. Toiseksi, kaikessa pitäisi astetta realistisemmin hahmottaa johtamisen arkitodellisuus. Kun tässä kohdin aletaan yhtäkkiä vaatia tiedolla johtamista, huudellaan kyllä aika kunnianhimoista vaatimusta. Se, miksi kumpikin osapuoli on päätynyt painottamaan sellaista tietoa mitä on päätynyt, johtuu tietysti toiminnan tavoitteista. Sivuutan tässä kohdin kokonaan sen, että joku käyttäisi välineenään tietoisesti väärää tietoa. Ja, ennen kaikkea, mitä tietoa tuottava yhteisö voisi itse tehdä toisin saadakseen viestittyä tuottamaansa tietoa päätöksentekoon tehokkaammin – ja herätettyä koko yhteiskunnassa laajaa pohdintaa ja arvokeskustelua siitä, miksi emme käytä tietoresurssejamme nykyistä fiksummin. Kumpikaan osapuoli ei välttämättä valehtele. On helppoa vaatia tutkimuspapereidensa seasta johtamista huomioimaan tietopohjaa paremmin, jos ei nähdä sitä, miten hektistä ja reaktiivista käytännön johtamistilanteissa toiminta sittenkin kovin usein on. Johtamisen suurin haaste tapaa olla siinä, että on koko ajan tehtävä päätöksiä puutteellisen tiedon ja kiireisen aikataulun kanssa. Ensinnäkin pitäisi kaikessa pohtia tiedon luonnetta ja sitä, miten suhtaudumme siihen. Ihmetellään miksi prosessia ei pysäytetty pohtimaan asiaa vähän perusteellisemmin ja varmistettu että päätöksien taustaksi on varmasti kaikki mahdollinen tieto. Jos haluamme lisätä kokonaisvaltaisen tiedon käyttämisen kulttuuria, olisi vaikutettava ennen kaikkea johtamisen kulttuuria ohjaavaan arvomaailmaan. Noukitaanko tiedosta vain omaa ennakkokäsitystä tukevaa materiaalia vai rohjetaanko nähdä tieto kokonaisuutena, myös niiltä osin kuin se sotkee omaa suoraviivaista reittiä toiminnan tavoitetta kohti. Kyllä tiedolla johdetaan jo nyt, turhan usein vain aika puutteellisella. Ristiriita kun voi syntyä aivan rehelliseltäkin tietopohjalta. Päinvastoin, on tärkeää, että johtamisen tietoperusteisuutta lisätään. Tästä herää kysymys kahteen suuntaan. Pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä Tätä kaikkea ei pidä nyt tulkita siten, että vähättelisin jotenkin tiedolla johtamisen ideaa. Johtamisessa, kaikkein vilpittömimmin parhaaseen tietopohjaan pyrkivässäkin, joudutaan kovin usein tekemään päätöksiä puutteellisen tiedon ja puutteellisen ajan kanssa. Johtaminen olisi kovin helppoa, jos erilaiset prosessit voisi noin vain pysäyttää hetkeksi tutkimusprosessin ja sitä seuraavan laaja-alaisen ja syvällisen pohdiskelun ajaksi, mutta johtamisen maailma ei toimi näin. Se pitää ottaa huomioon, jos yritetään uskottavasti tehdä tietopohjaisempaa maailmaa. Haaste on toimintaa ohjaavissa tavoitteissa – ja toimintaa pyörittävien taustatahojen arvomaailmassa. Uuden tiedon pitää haastaa vanhaa, tiedon ja ymmärryksen lisäämisen prosessia pitää koko ajan vahvistaa, mutta silti tieto itsessään ei ole johtamisen tärkein haaste. Jos vaadimme tietopohjaisuutta lisää, pitää hyväksyä tämäkin fakta. Voi kysyä onko tässä järkeä, mutta sellaisen maailman ihmiskunta on itselleen luonut. Tämä ihmettely on usein ihan perusteltua, mutta siinä sivutetaan samalla se, mitä käytännön johtamistyö usein on. Toinen osapuoli vain korostaa enemmän ekonomisia ja toinen ekologisia faktoja. Kun ihminen toimii näin, omista ja omien viiteryhmiensä tavoitteista ja arvoista käsin, ei puhdas arvovapaa tieto – ja siihen liittyvä koko tieto – pääsee koskaan johtamaan yhtään mitään. Toimintaympäristö pakottaa siihen. Jos haluamme tietoa vahvemmin johtamisen ohjaajaksi, olisi myös tiedeyhteisön syytä miettiä toimintamalliensa tarkistamista. Pelkkä tiedon tuottaminen ei riitä tiedon yhteiskunnallisen merkityksen vahvistamiseksi. ?. Jos arkiseen päätöksentekoon halutaan lisää tietopohjaa – minkä suurin osa johtajuutta sittenkin edukseen kyllä ymmärtää – olisi pohdittava konkreettisia keinoja helpottaa tiedon ja päättäjien kohtaamista arjen hektisessä epätäydellisyydessä
Voimistelunopettajat eivät olleet siihen tyytyväisiä ja kokivat tarpeelliseksi perustaa yhdistyksen tekemään näkökantojaan tunnetuksi. Aloitteen tehneestä Vartiasta tuli Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja vuosiksi 1933–1955. LTS:n ensimmäinen julkaisu ilmestyi vuonna 1954 seuran toimiessa vielä Suomen Urheiluakatemiana.. helmikuuta 1933, kun kahdeksan liikunnan asiantuntijaa kokoontui hotelli Charltoniin Helsingin Keskuskadulle perustamaan uutta yhdistystä. Uusille urille seura lähti 1960-luvulla. Voimistelunopettajan koulutuksen saanut Vartia johti tarkastajan virkansa ohella Valtion urheilulautakuntaa. Liikuntatieteellisen yliopisto-opetuksen järjestämisestä ryöpsähti vilkas keskustelu, jossa ehdotettiin muun muassa tiedekunnan perustamista Turun suomalaiseen yliopistoon. Valtiovalta ei kuitenkaan tarttunut esitykseen, vaan tyytyi Voimistelulaitoksen toiminnan pieneen ajanmukaistamiseen. Alkuhistoriaan mahtuu muuttuminen Suomen Urheiluakatemiaksi. JOUKO KOKKONEN Liikuntatieteellinen Seura oli aluksi harvojen ja valittujen keskustelukerho. Mukana oli myös joitakin lääkäreitä. Liikuntakasvatuksellisen Seuran perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1932 Oppikoulukomitean mietinnön seurauksena. Komitea päätyi esittämään tiedekunnan sijoittamista Helsinkiin. Myös muut toiminnan käynnistäjät olivat pääasiassa liikuntakasvatuksen asiantuntijoita. Kouluhallituksen voimistelun ja tervey denhoidon tarkastaja Arvo Vartia kutsui joulukuussa 1932 koolle neuvottelukokouksen. Laitoksella ei tehty tutkimusta, eivätkä siltä valmistuneet voineet edelleenkään väitellä tohtoriksi. Käsite liikuntatieteellinen nousi julkiseen keskusteluun vuoden 1925 lopulla, kun komitea sai tehtäväkseen selvittää alan opetuksen järjestämistä Suomessa. I. Liikuntatieteellinen tuli sanana joka tapauksessa tutuksi. Tuuma kääntyi toimeksi 18. Karjala 28.2.1934 kertoi LTS:n näkemyksistä stadionsuunnitelmista. Seuraan pääsi liittymään kutsuttuna ja jäsenmäärä oli 1930-luvulla enimmillään 27. Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksen toiminta oli jäänyt ajastaan jälkeen. Sorjonen ja Arvo Vartia toimittivat Urheilija-lehteä, jonka numerossa 3/1933 ilmestyi kuva LTS:n perustamiskokouksesta. 2 L I I KU N TA & T I E D E 1 2 2 3 A jatuksen liikuntakasvatukseen keskittyvästä keskusteluseurasta oli esittänyt Suomen Urheilulehdessä Lauri Pihkala vuonna 1920. LTS 90 osa 1 Liikuntatieteellisen Seuran perustajiin kuuluneet Lauri Pihkala, T