58 (1 ) 1/ 21 • 10 eu ro a T E E M A : Liikkujan ja urheilijan mieli ELÄMÄKERRAT JYLLÄÄVÄT URHEILUKIRJOISSA MITEN VOI SUOMALAINEN URHEILUJOURNALISMI. EXTREMEURHEILUN OUTO LUMO KOUKUTTAA
Liiallinen, pakonomainen liikunta uuvuttaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. 58. Erityisesti luonnossa liikkuessa tunnen usein myös kiitollisuutta ja saan voimaa siitä, että voin liikkua itselleni mieluisilla tavoilla, suomalaisissa kauniissa ja puhtaissa metsissä. Edellä kuvatut tuntemukset ovat monelle liikunnanharrastajalle tuttuja. Mielen hyvinvoinnin näkökulmasta näyttäisi tarkoituksenmukaiselta, että urheilijalla olisi hieman ”muutakin elämää” tai ainakin ajatuksia ja suunnitelmia siitä, mitä tapahtuu, jos ura esimerkiksi äkillisesti loukkaantumisen seurauksena päättyy. Se johtaa helposti oireiden peittelyyn tai niiden tunnistamiseen turhan myöhään, jolloin avunsaanti viivästyy. Interventioissa liikunnalla on saatu hyviä tuloksia etenkin masennusoireiden hoidossa ja se onkin sisällytetty osaksi Käypä hoito -suositusta. Valmentajien, läheisten ja terveydenhuollon tuen rinnalle Kaski kollegoineen ehdottaa matalan kynnyksen urheilupsykologista tukea. Kiinnostava havainto raportissa on myös se, että urheilu-uran aikana sisäistetyt normit, käsitykset ja pakot voivat vaikuttaa vielä uran päätyttyäkin. Harmillista on, että urheilussa tuntuu edelleen elävän kapeakatseinen ajatus siitä, että henkinen pahoinvointi on yksilön heikkoutta. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Jos elämässä on paljon muitakin kuormitustekijöitä ja stressiä, on viisasta säätää liikunnan intensiteettiä rauhallisemmaksi ja levätä enemmän. Urheilijoiden oireilu ei yllätä, kun ottaa huomioon sen, millaista itsensä äärimmilleen viemistä huippu-urheilu vaatii ja kuinka moninaisten paineiden alla urheilijat työtään tekevät. Joulukuussa Liikuntatieteellinen Seura julkaisi tutkimusraportin ”Miten huippu-urheilijan mieli voi?” Kirjoittajat Satu Kasken johdolla totesivat, että suomalaiset huippu-urheilijat voivat keskimäärin hyvin, mutta samaan aikaan urheilijoilla näyttäisi esiintyvän varsin runsaasti nukkumisongelmia, ylikuormittumista, masennusta, ahdistusta ja syömisongelmia. Onkin ristiriitaista, että se mitä urheilu-uran aikana pidetään jopa tavoiteltavana eli ”olla urheilija 24/7” voi uran päättyessä olla iso identiteettikysymys: mitä minä nyt olen. Turhat huolet ovat poissa ja kiireet asettuneet mittasuhteisiinsa. Identiteetin muuttaminen urheilijasta ”rivikansalaiseksi” on monelle haastava prosessi ja siksi siirtymävaiheeseen tarvittaisiin tukea. Siinä, miten liikunnan psyykkiset vaikutukset koetaan, on kuitenkin paljon yksilöllisiä eroja, eivätkä kaikki liikuntakerratkaan tuota aina samanlaista hyvää oloa. 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 SANNA PALOMÄKI Keho liikuttaa myös mieltä P Ä Ä K I R J O I T U S Olo on virkistynyt ja tyytyväinen. Mekanismit, joiden kautta liikunta vaikuttaa mieleemme, ovat monimutkaisia eivätkä vielä kaikilta osin selviä. Kuitenkin liikkumisen tiedetään lisäävän aivojen verenkiertoa, nostavan mielihyvää tuottavien hormonien määrää ja vähentävän stressihormoni kortisolin erittymistä. Mikäli suomalaista huippu-urheilumenestystä pidetään edelleen kulttuurisesti arvokkaana ja tavoiteltavana tulisi myös urheilijoiden henkiseen hyvinvointiin panostaa nykyistä enemmän. Psyykkisesti hyvinvoivalla urheilijalla on voimavaroja kovaan harjoitteluun ja paremmat edellytykset suoriutua kilpailutilanteista, käsitellä paineita tai epäonnistumisten tuomia pettymyksiä. Näin voisin kuvailla oloani silloin, kun takana on vaikkapa hyvin kulkenut hiihtolenkki tai yhdessä treenikavereiden kanssa hikoiltu lihaskuntotunti. sanna.h.palomaki@jyu.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Mieli on levollinen, mutta samaan aikaan innostunut ja energinen
Jokin saa kuitenkin osan meistä ylittämään rajansa ja asettamaan itsensä jopa vaaraan. Lumen valkaisema maailma houkuttelee liikkumaan, ja laduilla on tungosta vanhaan malliin. Kirkollisissa piireissä urheilua pidettiin aikoinaan liiankin hauskana. Henkisten rajojen hakeminen kuuluu liikuntaan ja urheiluun. Ilon ja rohkeuden lisäksi liikunnan ja urheilun todellisuuteen liittyy toisenlaisia tunteita, kuten epävarmuutta, riittämättömyyttä, surua ja yksinäisyyttä. jouko.kokkonen@lts.fi Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Keho liikuttaa myös mieltä 3 TOIMITTAJALTA : Liikunnan ilot, urheilun surut. Kun kaikki yleisötapahtumat ovat pakkotauolla ja sosiaalinen elämä on supistunut, niin ulkoilu tarjoaa henkireiän pandemia-arkeen. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. 50 Urheilijan mieli – punakoneesta sisäiseksi sankariksi 53 Näin maailmalla: Arto Gråsten Tasmaniassa moni asia on toisin 56 Kadonneen hiihto-oppaan jäljillä 59 Esteetön rakentaminen on kaunista ja käytännöllistä 62 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen Nappi-hankkeessa 65 Urheilukirjavuosi 2020: Kaunokirjallisuudessa laatua – elämäkerroissa laajuutta 67 POHDITTUA: Hengityslihas harjoittelu – kenelle ja miksi. Lauri ”Tahko” Pihkala intoili ponnistamisen ilosta, eikä aivan väärässä ollutkaan. 68 POHDITTUA: Lipsahtiko suusta sammakko. Toisaalta runsas lumentulo on vaikeuttanut lumilajeja lukuun ottamatta niidenkin lajien harrastamista, joiden harjoituksia on pystytty jatkamaan ulkona. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Kaikki liikkujat ja urheilijat eivät voi hyvin. 9 Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio: Liikunnan moninaisuus ei ole keneltäkään pois 13 Syksyn 2020 Move!-mittaukset: Istuva elämäntapa näkyy tuloksissa 17 Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle 21 Selvitys liikkumisen edellytyksistä kertoo: Keski-Pohjanmaalla kelpaa liikkua 24 Liikuntatutorit opiskelijoiden vertaisliikuttajina 28 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Liikkujan ja urheilijan mieli 36 Huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia kannattaa tukea 38 Miten kilpaurheilu vaikuttaa lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Liikunnan merkityksen henkisen jaksamisen kannalta voi olettaa korostuneen koronapandemian aikana. Arkkipiispa Ilmari Salomiehen väitetään sanoneen lentopallosta, että ”tämähän on niin hauskaa, että jos muut papit tietäis, niin ne varmaan kieltäis sen”. Erityisesti 12–20-vuotiaiden lasten ja nuorten jaksaminen on kovilla. 41 Urheilu voi vahvistaa hyvää mielenterveyttä 44 Psyykkiset voimavarat määrittävät aktiivisuutta vanhuudessa 47 Mitä mieltä on extreme-urheilussa. Rakas harrastus tai ammatti on voinut eri syistä muuttua henkiseksi taakaksi. Oman ryytinsä rokkaan antaa talvi. 4 AJASSA 6 VÄITÖSUUTISET 8 POLTTOPISTEESSÄ: Terveet elintavat, terveempi mieli – vai olisiko toisinpäin. Liikunta ja urheilu tuottavat usein silkkaa mielihyvää. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 3 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. 70 EMERITUS IHMETTELEE: Meitä on moneksi – onneksi on liikunnastakin 71 POHDITTUA: Oppivelvollisuus pani lapset liikkeelle 72 ARVIOITUA 76 Stadion 50 vuotta sitten VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 77 Kaksoisurat ja urheilulukioiden menestystekijät 86 Opiskelupäivän aikainen liikkuminen. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. LTS viestii: @LTSfi @LTSfi JOUKO KOKKONEN Liikunnan ilot, urheilun surut. Hiihto ja luistelu eivät välttämättä nappaa pulkkamäestä puhumattakaan. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Sivusta katsottuna äärisuorituksissa ei aina näytä olevan mitään mieltä. Ääritilojen tavoittelu kertoo ihmismielen moninaisuudesta. Perinteisen käsityksen mukaan liikunta on liki aina hyvä ja suorastaan riemullinen asia
Sosiaalija terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voisivat saada ja analysoida dataa rahapelihaittojen arvioinnissa ja seurannassa, mikä tehostaisi haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Romaani käsittelee seksuaalista hyväksikäyttöä urheilumaailmassa. Vankan pohjan kirjalle antoivat kolme vuotta jalkapallotoimittajana Englannissa. Veikkauksella olisi oikeus käyttää tietoja esimerkiksi haitalliseen pelaamiseen puuttumiseen yksittäistapauksissa. Sundelin työskentelee toimittajana Ilta-Sanomissa. Urheilumuseo on jakanut Vuoden urheilukirja -palkinnon vuodesta 1980 lähtien.. Ulkomaille suuntautuvaa pelaamista on tarkoitus vähentää ottamalla käyttöön maksuliikenne-estot yksinoikeusKoronapandemia on vähentänyt Veikkauksen tuloja satoja miljoonia euroja. Magga on myös SM-tasolla otteleva thainyrkkeilijä. Arpajaislaki tulossa eduskuntaan kesäkuussa Sisäministeriö käynnisti 7.1.2021 lausuntokierroksen raha pelaamista sääntelevän arpajaislain uudistamisesta. Lisäksi dosentti Kalervo Ilmanen sai kunniamaininnan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi. 1976) kirjastaan ”Brittifutis”. 1983) on koulutukseltaan taiteen maisteri ja kirjallisuustieteen maisteri. Raha-automaattien sijoittelussa tulisi erityisesti pitää silmällä rahapelaamisen haittoja alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Arpajaislain uudistuksessa ei oteta kantaa veikkausvoittovarojen jakoon. Kunnianmaininnan sai Saku-Pekka Sundelin (s. Muussa pelaamisessa tunnistautuminen alkaisi viimeistään vuoden 2023 alussa. Arpajaislakiin on tarkoitus kirjata pakollinen tunnistautuminen, jonka Veikkaus otti käyttöön raha-automaattipelaamisessa vuoden 2021 alussa. Laki säätelisi myös tunnistautumisen myötä lisääntyvän pelija pelaajadatan käyttöä. Pelihaittoja on tarkoitus vähentää kiinnittämällä enemmän huomiota peliautomaattien sijoitteluun. Maggan teos on saanut osakseen laajalti kiitosta. Magga (s. Poliisihallitus ylläpitäisi estolistaa niistä rahapeliyhtiöistä, jotka suun taavat markkinointia Manner-Suomeen, ja joiden maksuliikenne pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien tulisi estää. Ånasin mukaan teoksen kaunokirjallinen arvo ei muodostu yksistään sanomasta, vaan nousee ilmaisusta ja tarinan kaaresta. Kirjan on kustantanut Like. Kuva: Jouko Kokkonen järjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen estämiseksi. Markus Ånas arvioi Suomen Kuvalehdessä, että ”Varjonyrkkeilijä on onnistuneimpia kaunokirjoja, mitä Suomessa on urheilusta koskaan kirjoitettu”. Lausuntokierros päättyi 5.2.2021. 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 A J A S S A Inga Maggan ”Varjonyrkkeilijä” on vuoden 2020 urheilukirja Urheilumuseon nimeämä raati on valinnut vuoden 2020 urheilukirjaksi Inga Maggan esikoisromaanin Varjonyrkkeilijä. Hän työskentelee kuvataideja erityisopettajana. Neljä aikaisempaa Urheilumuseon palkitsemaa proosateosta ovat Jukka Pakkasen Viimeinen kilometri (1984) Mika Wickströmin Kunniakierros (1998) Tuomas Kyrön Urheilukirja (2011) ja Karo Hämäläisen Yksin (2015). Raaputusarpojen osalta käytäntö tulisi voimaan vuoden 2024 alussa. Hallituksen esitys uudek si arpajaislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2021. Maggan romaani on viides Vuoden urheilukirja -tunnustuksen saanut kaunokirjallinen teos. Teoksen on kustantanut Tammi. Lähtökohtana on, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin yksinoikeusjärjestelmään
Lehden teemanumero Urheiluja liikuntakulttuurien muutos ilmestyi joulukuussa 2020. Turtiainen avaa teemanumeron pääkirjoituksessa urheiluja liikuntakulttuurin viimeaikaisia, koronapandemian aiheuttamia, muutoksia. Samalla syntyi ajatus aihealueelle omistetusta Kulttuurintutkimus-lehden teemanumerosta. Sipilä arvioi, että liikuntatieteellinen tiedekunta tulee saamaan näkyvyyttä listauksen kautta. Liikunta & Tiede julkaisee tässä numerossa kolme Kulttuurintutkimuksen teemanumerossa julkaistuihin artikkeleihin perustuvaa tutkimusuutista. Tanskalaisen tutkimuksen vahvuudesta kertoo se, että Etelä-Tanskan yliopisto (Department of Sports Science and Clinical Bio mechanics) löytyy sijalta seitsemän. Tiedekunnassa on kehitetty systemaattisesti tutkimustoiminnan laatua ja tutkimustulosten laadukasta julkaisemista kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, sanoo tutkimuksesta vastaava varadekaani, professori Sarianna Sipilä. Turtiainen pitää Kulttuurintutkimuksen ja Liikunta & Tiede -lehden kaltaisten suomenkielisten tiedejulkaisujen panosta merkittävänä, kun halutaan jalkauttaa tutkittua tietoa takaisin ”kotimaiselle kentälle”. Viime vuonna vertailua ei julkistettu. Hänelle uuden tiedon tuottamisen tavoitteena ei ole yksinomaan tutkijakollegoiden käsitysten haastaminen tai vahvistaminen, vaan ympäröivään kulttuuriin ja käytäntöihin vaikuttaminen. ShanghaiRanking julkaisi liikuntatieteitä koskeva listauksen ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin liikuntatieteellisen tiedekunnan sijoitus oli 40. Kulttuurintutkimus-lehden numero 3–4/2020 on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa journal.fi/ kulttuurintutkimus.. Hänen mukaansa tiedekunnan tavoitteena on nousta eurooppalaiseen kärkiviisikkoon. Järjestämällä työryhmän Kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan tutkimuksen päiville joulukuussa 2019 hän halusi kartoittaa mahdollisia uusia avauksia aihepiirin parista. – Menestyminen Shanghai-listalla kertoo tiedekunnan tutkimustoiminnan erinomaisesta laadusta, sen kansainvälisyydestä sekä hyvästä tieteellisestä vaikuttavuudesta. Lehden muiden artikkelien ”kuolemanlinja” oli jo keväällä 2020 valmiuslain käyttöönoton aikoihin, joten niissä ei ymmärrettävästi keskitytä koronan vaikutuksiin, vaan muutostarkasteluja tehdään pidemmällä aikajänteellä. Luetteloon sisältyy 300 liikuntatieteiden alan yksikköä (sport-related units) yliopistoista ympäri maailman. Numeron on toimitanut erityisesti mediaurheilun tutkijana tunnettu Riikka Turtiainen, joka työskentelee digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Rankingin kärjessä on Kööpenhaminan yliopisto (Department of Nutrition, Exercise and Sports Institute of Sports Medicine). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 5 A J A S S A Liikuntatieteellinen tiedekunta korkealla Shanghai-rankingissa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on rankattu yhdeksänneksi ShanghaiRanking-listalla. ShanghaiRanking’s Global Ranking of Sport Science Schools and Departments 2020 www.shanghairanking.com/Special-FocusInstitution-Ranking/Sport-Science-Schoolsand-Departments-2020.html Kuva: Martta Walker/Liikuntatieteellinen tiedekunta Kulttuurintutkimus julkaissut teemanumeron liikuntaja urheilukulttuurin muutoksista Kulttuurintutkimus on monitieteinen aikakauslehti, joka on erikoistunut kulttuuriin kohdistuvaan tutkimukseen. Tällä hetkellä se on eurooppalaisessa vertailussa sijalla seitsemän. Turtiaisen mukaan urheiluja liikunta-aiheiden käsittely on kotimaisen kulttuurija mediatutkimuksen piirissä ollut perinteisesti melko vähäistä. Kärkikymmenikössä on myös kolme australia laista liikuntatieteiden yksikköä. Vuonna 2017 tiedekunta oli listan sijalla 36 ja vuonna 2018 sijoitus oli 29. Toiseksi on rankattu Norges idrettshøgskole. Teemanumero sisältää kuusi tutkimusartikkelia ja kolme katsausartikkelia. Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilta löytyy näiden lisäksi kolme muuta uutista
Varmistetaan laadukas liikuntaneuvonnan palveluketju ja siinä sujuva yhteistyö seurojen ja yhdistysten kanssa. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi arvioineet nuoret liikkuivat välitunneilla vähemmän ja pysyttelivät muutoinkin enemmän paikallaan. 4. www.olympiakomitea.fi/olympiakomitea/ verkostot/liikkujan-polku-verkosto/ yhteinen-vaikuttaminen/ liikkujan-polku-kuntavaalit-2017 V ä i t ö s u u t i s e t Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on LitM Katja Rajalan mukaan yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon Vuorela suoritti vuonna 1972. Vuorela kutsuttiin LTS:n kunniajäseneksi vuonna 2008.. Kuntien merkitys on erityisen suuri liikunnan ja liikkumisen olosuhteiden toteuttajina sekä soveltavan liikunnan järjestäjinä. Väitöskirjan verkkoversio: https://erepo.uef.fi/bitstream/ handle/123456789/24150/ 16098306791827293307.pdf In memoriam: Pertti Vuorela Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1998–2001 toiminut Pertti Vuorela kuoli 2. elokuuta 1943 Rovaniemellä. 3. Samalla hän muistutti Euroopan unionin laajentumisen ja maahanmuuton lisääntymisen vaikutuksista Suomessa. Tämän jälkeen Vuorela työskenteli Kymenlaakson AMK:n ensimmäisenä rehtorina Kotkassa vuoteen 2004, jolloin hän joutui jäämään sairauden takia eläkkeelle. Erja Mustosen väitöskirja ”Telephonebased health coaching for chronic disease patients: evaluation of shortand long-term effectiveness of health benefits and costs” tarkastettiin 15.1.2021 Itä-Suomen yliopistossa. Tuetaan liikunnallista elämäntapaa varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opiskelussa. Puheenjohtajana Vuorela osallistui aktiivisesti strategiatyöhön, jossa hän korosti sähköistä tiedonvälitystä ja liikuntakulttuurin arviointija konsultointityötä. Vuorela kuului LTS:n hallitukseen vuosina 1994–1996. Verkosto on valinnut neljä kuntavaaliteemaa: 1. Hän toimi työurallaan muun muassa Helsingin yliopiston täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen johtajana vuosina 1991–1996. Kahdeksan vuotta kestänyt pitkäaikaisseuranta osoitti, että sosiaalija terveydenhuollon kustannukset pienenivät. Liikunnan ja liikkumisen edistäminen otetaan kunnan hyvinvointityön strategiseksi painopisteeksi. Niissä valitaan 309 kunnan valtuustot. Hän toi seuraan erityisesti yhdyskuntasuunnittelun osaamista. https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/01/Väitöskirja_KATJA-RAJALA_verkkoon.pdf Terveysvalmennus parantaa kroonisesti sairastavien elämänlaatua TtM Erja Mustonen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kokonaisvaltainen, vuoden kestänyt terveysvalmennus parantaa tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden terveyttä ja elämänlaatua. Sosiaalisessa hierarkiassa itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan kuin nuoret, jotka kokivat sosiaalisen asemansa matalaksi. Säästöä kertyi noin viisi miljoonaa euroa. Ne tukevat myös liikunnan kansalaistoimintaa. lokakuuta 2020 Espoossa. Kuva: Anne-Mari Hietanen Vuorela toi strategiavalmistelussa toistuvasti esiin, että liikuntakulttuuri oli sirpaloitumassa. Vuorela oli syntynyt 29. Säilytetään seuraja yhdistystoiminnan elinvoimaisuus. Vuorela kirjoitti ylioppilaaksi Parkanon yhteiskoulusta. Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Hän valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta sosiologia pääaineenaan vuonna 1968. 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 A J A S S A Liikkujan polku -verkoston kuntavaaliteemat Liikkujan polku -verkosto on koonnut verkkosivuilleen kuntavaaleihin liittyvää aineistoa. Seuran toiminnassa 1990–2000-luvuilla mukana olleet muistavat Vuorelan ystävällisenä, ymmärtäväisenä ja kompromissihakuisena puheenjohtajana. 2. Lapsuusja nuoruusvuotensa hän vietti Satakunnan Kihniössä. Liikkujan polku: kuntavaalit. Vuorela väitteli tohtoriksi vuonna 1980 aiheenaan kaupunkimaan omistus ja maankäyttörakenne Suomessa. LitM Katja Rajalan liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja ”Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – Nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen” tarkastettiin 29.1.2021 Jyväskylän yliopistossa
Väitöskirjan tiedote: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/osalla-verenpainelaakkeista-yhteys-akillesjannevammoihin.. Sini Siltasen väitöskirja "Psychological Resources as Modifiers of the Association Between Mobility Decline and Activity in Old Age" tarkastettiin 11.12.2020 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että harjoittelun ja/tai energiavajeen seurauksena syntyvät muutokset kehonkoostumuksessa ovat yhteydessä suotuisampaan sydänja verisuonitautien riskitekijöiden tasoon. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 7 A J A S S A Ylipaino voi johtua häiriintyneestä syömis käyttäytymisestä TtM Marjukka Nurkkalan väitöskirjatutkimuksessa häiriintyneen syömiskäyttäytymisen oireita ilmeni joka kymmenennellä kutsuntaikäisellä miehellä. Ennestään tiedetään, että eräiden antibioottien käyttöön liittyy kohonnut akillesjännerepeämäriski. Oireita oli useimmiten ylipainoisilla. Marjukka Nurkkalan kansanterveystieteen väitöskirja "Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, paino ja fyysinen aktiivisuus. Sovellettu pilates tyyppinen harjoittelu vähentää naishoitajien selkäkipuja Liikuntaharjoittelu on ainoa, yksittäinen keino selkävaivojen kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta oikeanlaisen harjoittelun sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Nuoret miehet ja ylipainoiset työikäiset" tarkastettiin 15.1.2021 Oulun yliopistossa. Jaakko Hentilän väitöskirja "Muscle physiology and proteostasis – Effects of changes in muscle size and exercise" tarkastettiin 12.11.2020 Jyväskylän yliopistossa. THM Annika Taulaniemen kokeellisen fysiatrian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa esitetään selän asennon hallintaan tähtäävä lihaskuntoharjoitusohjelma, joka vähensi tutkimuksessa tehokkaasti raskasta fyysistä hoitotyötä tekevien naisten selkäkipua. LitM Tuuli Nissisen liikuntafysiologian väitöskirja osoittaa, että lihaskadon esto pidentää kokeellista syöpää sairastavien hiirien selviytymistä. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/72512. Väitöskirjan verkkoversio: https://trepo.tuni.fi/ handle/10024/123829. jyu.fi/handle/123456789/72997. Väitöstutkimuksessa todettiin aiemmin tuntematon yhteys verenpainetaudin hoitoon käytettävien lääkkeiden (ACE-II-reseptoriantagonistien) ja akillesjännerepeämän välillä. Voimaharjoittelu lisää solumateriaalin kierrätyskapasiteettia lihaksessa LitM Jaakko Hentilän liikuntafysiologian väitöstutkimuksen mukaan voimaharjoittelulla on suotuisia vaikutuksia lihaskasvun ja -voiman lisääntymisen lisäksi myös lihassolujen toimintaan. Heikki Sarinin väitöskirja "Body composition, exercise training, and energy availability as determinants of immune system and cardio metabolic signatures" tarkastettiin 4.12.2020 Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimuksessa voimaharjoittelu lisäsi lihaksissa ”kierrätysja hajotuskoneistojen” eli autofagosomien määrää, jotka kierrättävät ja hajottavat solujen toiminnan kannalta haitallista solumateriaalia. Osalla verenpainelääkkeistä yhteys akillesjännevammoihin Akillesjänteen repeämä on yleinen vamma ja sen ilmaantuvuus on toistaiseksi tuntemattomista syistä ollut viimeisten vuosikymmenien aikana nousussa. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/320705. Väitöskirjan verkkoversio: http://jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-2813-6 Lihasmassan ylläpidosta lisäaikaa sairauden hoidolle Lihasmassa vähenee merkittävästi monissa sairauksissa, ikääntyessä ja tilanteissa, joissa ravinnonsaanti tai fyysinen aktiivisuus laskevat. LL Timo Nyyssönen tarkasteli lääketieteen väitöskirjassaan akillesjänteen repeämiseen vaikuttavia tekijöitä ja vamman hoitoa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx. Tuuli Nissisen väitöskirja "Molecular and physiological effects of muscle wasting and its treatment by blocking myostatin and activins" tarkastettiin 18.12.2020 Jyväskylän yliopistossa. Annika Taulaniemen väitöskirja "Neuromuscular Exercise for Low Back Pain – Efficacy among female healthcare workers in biospychosocial framework" tarkastettiin 11.12.2020 Tampereen yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72337. Nuorilla miehillä ja etenkin lihavuuden hoidossa syömishäiriöoireet voivat kuitenkin jäädä helposti tunnistamatta. Liikunta, energiavaje ja kehonkoostumus vaikuttavat myös normaalipainoisten sydänja verisuonisairauksien riskiin ETM, LK, Heikki Sarin tutki lääketieteen väitöstutkimuksessaan, miten merkittävä painonpudotus ja painon uudelleenpalautuminen sekä voimaharjoittelu ja siihen liittyvät kehonkoostumuksen muutokset vaikuttavat systeemibiologiaan entuudestaan terveillä normaalipainoisilla ihmisillä. TtM Sini Siltasen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja osoittaa, että ihmisen sisukkuus voi mahdollistaa aktiivisen elämän varhaisen vaiheen liikkumisvaikeuksista huolimatta. Timo Nyyssösen väitöskirja "Achilles tendon rupture" (Akillesjänteen repeämä) tarkastettiin 30.10.2020 Itä-Suomen yliopistossa. Väitöstutkimuksessa hiiriä hoidettiin lihaksia kasvattavalla kasvutekijäreseptorilla, joka esti sekä syövän että kemoterapian aiheuttaman lihaskadon. Sisukkuus pitää ikäihmiset aktiivisina Ikääntyessä liikkumisvaikeudet yleistyvät ja se saattaa rajoittaa arjen aktiivisuutta. Väitöstutkimuksen mukaan mielen sitkeys ja joustavuus lisäävät aktiivisuutta, koettuja liikkumisen mahdollisuuksia ja laajentavat elinpiiriä
Tämä tuo liikunnan ja terveellisten ruokatottumusten edistämiselle mielenkiintoisen ja tärkeän näkökulman: hyvän mielen, stressinhallinnan ja jaksamisen edistäminen eri tavoin tuovat ihmisille voimavaroja, joiden avulla on helpompi tehdä päätöksiä ravitsemuksesta, liikunnasta ja muista elintavoista. Jos tuntuu hyvältä, on ihan ookoo liikkua kymmenen tuntia reippaasti viikossa ja noudattaa vegaaniruokavalioita. Mutta kuinka paljon tämä kertoo syyseuraussuhteesta. Joskus mielen piristyminen alkaa siitä, että on ylipäätänsä saanut itsensä liikkeelle väsymyksestä tai kurjasta säästä huolimatta. Myös vähäisempi sairastelu voi olla mielen terveyden kannalta todella tärkeää. Vaikka uskon vahvasti siihen, että fyysistä terveyttä parantavat elintavat myös edistävät mielen terveyttä, on pari asiaa hyvä pitää mielessä. ”Mens sana in corpore sano” eli ”Terve sielu terveessä ruumiissa” on tuttu sanonta ajanlaskumme alun Roomasta. Joillekin taas tärkeää on sähäkkä peli hyvässä porukassa tai rautojen nostelu salilla. Mutta yhteisen ruokapöydän välitön merkitys varmaan tuntuu, vaikka tarjolla ei olisi kuin olutta ja sipsejä. Kun jaksaa paremmin päivän töissä ja askareissa, tuntuu varmaan paremmalta kuin jos on koko ajan fyysisesti uupunut olo. Kun lähtee ulos metsään, katselee ympärilleen, haistelee kaikkia mahdollisia tuoksuja, liikkuu mäkiä ylös ja alas, pitkin kapeita polkuja ja leveämpiä uria, hengästyy ja palautuu – kaikki tämä on monille kerrassaan voimaannuttavaa. Tämä on kuitenkin vain uusi tulkinta, sillä alkuperäinen teksti kertoo siitä, että Jumalalta tulisi erityisesti rukoilla tervettä sielua terveessä ruumiissa. Mikä on liikaa ja pakkomielteistä, on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Mutta jos hyppään uimahallissa altaaseen ja olen siellä enemmän kuin viisi minuuttia, fiilikseni pikemminkin putoavat. Ruokailu sinänsä on tietysti mitä tärkein yhteisöllinen tapahtuma ja kaikkea muuta kuin mitätöntä terveyden kannalta. 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 P O L T T O P I S T E E S S Ä Terveet elintavat, terveempi mieli – vai olisiko toisinpäin. Kaltaiselleni luonnontieteen tutkijalle syy-seuraussuhteen pohtiminen on kuitenkin aina kiinnostavaa. Monien mielestä se viittaa siihen, että terve ruumis on edellytys terveelle sielulle – toisin sanoen, terveen ruumiin ja mielen välillä olisi syy-seuraussuhde. Reipas kävely on hyvä yleisresepti useimmille fyysisen terveyskunnon kohentamiseksi. Liikuntasuoritus sinänsä voi virkistää mieltä. Mutta virkistyykö mieli, jos ei pidä kävelystä. Fyysisen terveyden ja mielenterveyden yhteydessä on lopulta aina muistettava myös vahva todennäköisyys kaksisuuntaisesta syy-seuraussuhteesta. Mutta ei näitä pidä härkäpäisesti tavoitella. Mahdollisia mekanismeja voi olla useita: Liikunnan ja terveellisen ruokavalion aiheuttama parempi fyysinen terveys ja kunto ehkä edistävät hyvää oloa ja mieltä. On hyvä muistaa, että fyysisen terveyden kannalta jo pari tuntia viikossa liikuntaa kohtuullisella kuormituksella ja joustava kasvisvoittoinen ruokavalio ovat riittäviä. Olen itse tunnetusti intohimoinen kestävyysliikkuja ja saan useiden tuntienkin pyöräilystä valtavia kiksejä. Ystävät ympärillä ovat tässä tärkeämpiä kuin salaatti. Nämä taas parantavat eri tavoin mielen terveyttä. Ensiksikin toimiva ”resepti” lienee hyvin yksilöllinen. Ravitsemuksessa itse terveellisestä suorituksesta ei niin selkeästi ole odotettavissa voimaannuttavia vaikutuksia. Ainakin väestötutkimuksissa tulokset terveyden elintapojen yhteydestä mielen terveyteen ovat melko johdonmukaisia: ne joilla on terveet elintavat ja parempi fyysinen terveys, ovat myös mielen terveyden näkökulmasta vahvempia. Toiseksi on muistettava kohtuullisuuden periaate: jos terveyden tai kunnon tavoittelusta tulee pakkomielteistä, kaikki mahdolliset mielenterveyden hyvät vaikutukset rapisevat nopeasti pois. Parhaimmillaan meillä on käsissä hyvin positiivinen oravanpyörä. Tiedän kuitenkin vesipetoja, joiden tuntemukset ovat ihan päinvastoin. MIKAEL FOGELHOLM ravitsemustieteen professori Helsingin yliopisto LTS:n puheenjohtaja mikael.fogelholm@helsinki.fi Hyvä mielen, stressinhallinnan ja jaksamisen edistäminen tuovat voimavaroja, joiden avulla on helpompi tehdä päätöksiä ravitsemuksesta, liikunnasta ja muista elintavoista.
– Olen inkluusioihminen. Samalla on edistetty liikuntakulttuuria laajalla rintamalla. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 9 Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio: Yhdenvertaisuus on edennyt pitkin harppauksin Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana. Paraurheilijan etu ei ole ristiriidassa koko liikunnan ja urheilun kanssa. Liikunnan moninaisuus ei ole keneltäkään pois Kuva: Iris Rautio. Näin arvioi Suomen Paralympiakomitean uusi puheenjohtaja Sari Rautio. Homma toimii parhaiten silloin, kun me ymmärrämme liikuntakulttuurin moninaisuuden
Rautio on myös kokenut kuntapoliitikko. Rautio arvelee, että pieniä rutinoita voi kuulua, kun kuherruskuukausi on ohi ja arki koittaa. Rautio ponnisti puheenjohtajaksi muutenkin vankalta liikuntajärjestöpohjalta. Suurempi vaikutus oli sillä, että hän oli toiminut Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n hallituksen varapuheenjohtajana 2015–2018. Puoluekannalla ei ole Raution mielestä ollut merkitystä. – Perinteinen suomalainen ajattelutapa lähtee resurssien lisäämisestä. – Toivon, että Paralympiakomitea on entistä kiinnostavampi kumppani niin liikunnan ja urheilun kentillä kuin koko yhteiskunnan yhteisvertaisuuden kehittämisessä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon hän on kuulunut vuodesta 2005. – Huomattiin, että tuen tarpeesta riippumatta edistettävät asiat ovat aika samanlaisia, muistelee Rautio. Pesti jatkui vuoteen 2012, jolloin Nuori Suomi sulautui Valoon. Minulle on tärkeää, että lähdetään tavoitteista liikkeelle. Isona edistysaskeleena Rautio mainitsee sen, että Suomi sai lopulta hyväksyttyä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016. 1 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Suomen Olympiakomitean puheenjohtajavaali oli yksi liikuntakulttuurin isoista uutisaiheista syksyllä 2020. Järjestöjen on mietittävä ratkaisuja, joilla ne pystyvät saamaan lisää niin rahaa kuin myös muita voimavaroja.. Katse suunnattiin voimavaroihin vasta lopuksi. Hän päätyi töihin liittoon, mikä johti yhteistyöhön vammaisurheilujärjestöjen kanssa. Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry, Näkövammaisten Keskusliiton (NKL) liikuntatoimi, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) sekä Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU) olivat yhdistyneet syyskuussa 2009 VAU ry:ksi. Samaan aikaan Suomen Paralympiakomitean vuosikokous valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution. Paralympiakomitea on valmis tekemään yhteistyötä moniin eri suuntiin. Vaikka Suomessa on menty yhdenvertaisuudessa paljon eteenpäin, niin tekemistä riittää. Hän kokee tulleensa valituksi liikuntakulttuurin ja vammaisurheilun osaajana. Rautio näkee Paralympiakomitean ja VAU:n yhdistymisen aikaisemmin tapahtuneen yhdentymisen luontaisena jatkumona. Rautio näkee Paralympiakomitean olevan joka tapauksessa keskeinen osa liikuntaja urheiluyhteisöä. Suomella on myös paljon opittavaa eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen yhteinen vuosi sujui Raution käsityksen mukaan Paralympiakomiteassa hyvin. – Yhdenvertaisuus on yhteinen eurooppalainen näkökulma, jonka merkitys on suuri. Vaalin voitti lopulta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Yhdistymisvaiheissa ratkaisuja ei ole jyrätty läpi, vaan keskustelut ja niiden pohjalta tehdyt valmistelut ovat näkyneet lopputuloksessa. Kahden kokoomuslaisen valinta liikuntaja urheilujärjestöjen johtoon oli Raution mukaan sattuma. Liitossa ei ollut liikuntaja urheilutoimintaa, jota ikänsä liikunnan kanssa touhunneen Raution oli luontevaa lähteä kehittämään. Hän muistuttaa kumppanuuden olevan molemminpuolista. Hän asettuu ehdolle kevään kuntavaaleissa. Raution on myös Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja, Hämeen maakuntaliiton varapuheenjohtaja ja Euroopan unionin alueiden komitean jäsen. Raution kausi kestää tämän valtuustokauden loppuun. Yksi lähiajan tehtävistä onkin uuden puheenjohtajan mielestä varmistaa, että vuorovaikutus kentän kanssa säilyy. Autismija Aspergerliitosta Rautio siirtyi vammaisliikuntajärjestöjen Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeen projektikoordinaattoriksi. Hänen järjestöuransa alkoi 2000-luvun alussa Autismija Aspergerliitossa, jonka toimintaan hän hakeutui halusta auttaa autistista poikaansa. Tehtävään kuului muun muassa vaikuttamisinvestointien tarkastelu kokonaisuutena, jossa tavoiteltava asia purettiin osiin, jotta nähtiin mitä välivaiheita vaikuttavuuteen pääseminen vaatii. – Australialaiset olivat päättäneet, että maassa ponnistetaan kaikille avoimen liikunnan pohjalta. Rautio sanoo tutustumisen Australian inkluusiopolitiikkaan vuonna 2007 antaneen uusia virikkeitä. Liikuntaa kaikille lapsille -hankkeen päätyttyä Rautio siirtyi Nuoren Suomen hallituksesta kehittämispäälliköksi koordinoimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikuntaa. Rautio uskoo, että yhdenvertaisuuden merkityksen kasvun ansiosta järjestö on kiinnostava kumppani myös liike-elämälle. Samaa asennetta toivoisin Suomeen. Yksi hankkeen yhteistyökumppaneista oli VAU ry. Rautio toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2013 ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuodesta 2014 alkaen. Kumppanuksien tarvetta lisää valtion resurssien rajallisuus. Sille on myös tarve, ettemme ala luokitella ihmisiä tai jopa kansakuntia. Vaikuttuvuuden arviointia – ja vaikuttamista Raution työura jatkui Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa (SITRA) vanhempana neuvonantajana. Päätoiminen hallituksen puheenjohtajuus alkoi 2020 alusta. Ylimenokauden 17-jäseninen hallitus jäi vuoden 2021 alussa historiaan ja toimintaa suuntaa seitsemänjäseninen hallitus. Pyytämisen ohella pitää olla valmis antamaan jotakin. Ja urheiluunhan se istuu hyvin, sanoo Rautio. Liikuntakulttuurin puolella Rautio kuului Valtion liikuntaneuvoston ennakointijaostoon vuosina 2015–2019. Paralympiakomitean asiat hyvällä tolalla Suomen Paralympiakomitea syntyi vuoden 2020 alussa Paralympiakomitean ja VAU:n yhdistyessä. Se tie on kuljettu loppuun, koska resursseja voidaan lisätä periaatteessa määrättömästi vanhaan koneeseen, jos emme uskalla muuttaa vanhoja systeemejä. Tie vei myös Nuoren Suomen hallitukseen vammaisurheilujärjestöjen edustajana. Vammaisurheilujärjestöjen yhdistyminen on sujunut Raution käsityksen mukaan hyvin
Menneisyys pitää Raution mukaan tuntea, mutta tulevaisuuden polun määritteleminen on vielä tärkeämpää. Yksin toimimalla tulee vähemmän ja huonompaa jälkeä kuin yhdessä tekemällä. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 1 Yhteistoiminta on suorastaan elinehto, vaikka joku saattaa vierastaa sitä, että lopputuloksen perässä ei seiso hänen puumerkkinsä. Megatrendien ymmärtäminen on tärkeää, mutta yhtä lailla on löydyttävä herkkyyttä heikoille signaaleille, jotka voivat kertoa merkittäväksi nousemassa olevista asioista. Liikunnan ja urheilun toimijoiden yhteistyötä tarvitaan Raution mukaan lisää. – Että ei itkettäisi, kun sukankärjet ovat vähän märät. Kuva: Iris Rautio. Yhteiskehittämisestä seuraa se, että asiat eivät ole kenenkään omia, vaan ne ovat yhteisiä. Vammaisurheilusta liikuntakentän valtavirrassa kulkevat voivat oppia ainakin sen, että on paljon asioita, joista rutiseminen on turhaa. Ja jättävät tekemättä ne asiat, joihin voisi vaikuttaa. – Tulevaisuusorientaatio iskostui päähän SITRAssa. Järjestöt kehittävät hänen mukaan toimintaansa edelleen helposti liikaa historiaansa peilaten. Ihmiset käyttävät valitettavasti paljon aikaa murehtiakseen niitä asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Katse tulevaisuuteen Raution mielestä liikuntakentän toimijoiden on opittava katsomaan yhä enemmän tulevaisuuteen. – Kun maailma on monimutkainen ja muuttuva, niin yksintekemisen aika on ohi
– Kannatan vahvasti ajatusta siitä, että kaikilla pitää olla oikeus liikkua ja urheilla. Hän ihmettelee, miksi liikunnan ja urheilun toimijat puukottavat toisiaan, kun pistely heikentää samalla itseä. Vain mahdollisimman laajalla liikkujajoukolla saamme myös huippuja. Hyvät olosuhteet ovat koko seuran ylpeydenaihe. Paralympiakomitea on omaltaan osaltaan valmis toimimaan tiedonjakajana. Nuoren Suomen perusideologia oli oikea. – Hienoa on, että siellä ei ole mitään parasysteemiä, vaan kaikki ovat samassa paikassa. Rautio ottaa esimerkiksi Hämeenlinnan Ampumaseuran, johon kuuluu paraurheilijoita. Rautio muistuttaa myös, että urheilu kiinnostaa tavalla tai toisella hyvin monia. On vanhakantainen ajatus luulla, että heti nähtäisiin, kenestä tulee huippuja. Rautio näkee, että vaivaton pääsy helpottaa ihan kaikkien liikkumista kansallispuistossa. Asenteet ovat muuttuneet tässä suhteessa ratkaisevasti viimeisimmän 20 vuoden aikana. Tiedonjakaja ja mahdollistaja Käytännön tietoa vammaisurheilusta ja soveltavasta liikunnasta tarvitaan edelleen lisää. Hänen mukaansa ymmärrys liikuntamahdollisuuksien laaja-alaisen tarjoamisen hyödyistä on lisääntynyt. Nuori Suomi sai aikoinaan osakseen paljon kritiikkiä muun muassa jääkiekkotoimijoilta. Nämä ovat asioita, jotka tuottavat ihmisyyden suurimpia riemuja, kun niihin satsataan ja niissä onnistutaan. Tärkeässä asemassa on urheiluseurojen kanssa tehtävä yhteistyö, kuten asiantuntemuksen ja koulutuksen tarjoaminen, jotta paraurheilijat voivat harjoitella lähellä kotipaikkaansa. Metsähallituksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Paralympiakomitean luontoliikuntahanke on Raution mukaan koitunut Hämeessä kaikkien eduksi, kun olosuhteet ovat kohentuneet esimerkiksi Torronsuon kansallispuistossa. Jos pystymme tuottamaan inkluusion hengessä hyvää kaikille, niin se lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja resursseja myös vammaisille. Siitä on mielipide myös niillä, jotka väittävät, etteivät he välitä urheilusta pätkän vertaa. Vaikka vammaisurheilun julkisuus on muuttunut, niin tiettyä turhaa paraurheilusankarien jalustalle nostamista esiintyy. Ei siellä auta remeltää takki auki, vaan on oltava nöyrä, sanoo Rautio. Ne molemmat on tunnistettava, jolloin kumpikin voi viedä liikuntakulttuuria eteenpäin. Sama riitelyherkkyys näkyy usein myös paikallistasolla. Toimiessaan HPK:n juniorijääkiekon hallituksen puheenjohtajana Rautio halusi pitää ajattelutavasta kiinni, vaikka perinteisemmät ”lajiniilot” sitä vastustivat. Liikunnalla ja urheilulla on Raution mukaan sekä itseisettä välinearvo, jotka ovat olemassa yhtä aikaa. Järjestötoiminta on samanlaista yhteistyötä kuin mikä muu tahansa toiminta. Tällaisten positiivisten seuratarinoiden kautta on mahdollista vaikuttaa asenteisiin, sanoo Rautio. – Liikunnassa ja urheilussa ollaan ihmisyyden ytimessä. Liikunta kuuluu urheilun ohella Paralympiakomitean toimenkuvaan. Ollaan valmiita tekemään enemmän kuin on tarpeen ja pistämään itsensä likoon. Sinne on saatu hissi, inva-vessa ja kolme ampumapaikkaa siten, että tauluille ei ole tarpeen lähteä kelaamaan. Jotkut vammaisaktiivit ovat kuitenkin kokeneet, että toimien olisi kohdistuttava vain vammaisille. JOUKO KOKKONEN ”Jos pystymme tuottamaan inkluusion hengessä hyvää kaikille, niin se lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja resursseja myös vammaisille.”. Liikuntakulttuurissa Rautio palaa mielellään Nuori Suomi -ajatteluun, jonka ydin on hänestä edelleen toimiva. Enemmän yhdessä tekemistä liikuntakulttuuriin Raution mielestä liikuntaja urheiluväki kampittaa naapuria ja nahistelee edelleen liikaa keskenään. Aspa-säätiön kanssa toteutettavassa yhteishankkeessa tavoitteena on lisätä palveluasunnoissa asuvien, paljon tukea tarvitsevien vammaisten liikkumista. Ampumaseura on muuttanut sisäratansa esteettömästi saavutettavaksi. Raution mielestä tilanne normaali, kun paraurheilijakin saa olla ihminen kaikkine inhimillisine heikkouksineen ja vahvuuksineen. – Ihmiset, jotka hoitavat oman työnsä hyvin, muuttuvat seuraverkkarit päälle pantuaan ihan pöljiksi. Rautio kuului jonkin aikaa Ampumahiihtoliiton hallitukseen lasten ja nuorten urheilun tuntijana. Toisaalta Suomessa on runsaasti hyvin toimivia seuroja, jotka haluavat tarjota laadukasta seuratoimintaa myös erityistä tukea tarvitseville urheilijoille. Hyvänä esimerkkinä Rautio mainitsee Valtti-toiminnan, jossa vammaisia lapsia autetaan löytämään oma urheilulaji. – Siinä ollaan minusta kansanterveystyön ytimessä. Asukkaiden fyysisen aktiivisuuden ohella myös avustajien liikkuminen on lisääntynyt. Kun laji-ihmiset alkoivat kahista keskenään, niin hän totesi, ettei häntä tarvita jäsentenvälisiin kiistoihin. 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Toisaalta Rautio odottaa aikaa, jolloin paraurheilijoita pidetään ”vain” urheilijoina
Valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn seurantaja palautejärjestelmä Move! otettiin käyttöön syksyllä 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 3 Syksyn 2020 Move!-mittaukset: Istuva elämäntapa näkyy tuloksissa Move!-mittausten kertoma suomalaisten koululaisten fyysisestä toimintakyvystä on karua. Koronakin on voinut osaltaan vaikuttaa vuonna 2020 heikentyneeseen kestävyyskuntoon. Syksyllä 2020 mittaukset toteutettiin viidesluokkalaisille oppilaille viidennen ja kahdeksasluokkalaisille kolmannen kerran. Viitearvot ja tertiileittäin muodostetut tulosluokat on rakennettu Move!-järjestelmän kehittämisvaiheessa pilottiaineistojen pohjalta (Jaakkola ym., 2012). Uudistuneeseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään tallennettiin yhteensä 104 899 oppilaan tulokset. Tässä tuloskoonnissa tarkastellaan viidennen ja kahdeksannen vuosiluokan poikien ja tyttöjen mediaanituloksia sekä oppilaiden jakautumista kansallisiin viitearvoihin pohjautuviin tulosluokkiin. Toimintarajoitteisten oppilaiden osalta mittauksia toteutettiin sovelletusti, mutta varsinaisia tuloksia ei tallennettu valtakunnalliseen rekisteriin tietosuojasyistä johtuen. Lihaskunto junnaa paikallaan ja kestävyyskunto heikkenee. Kuva: Anu Lehikoinen/Pielisjokiseutu. Haastavasta koronarajoitusten täyteisestä syksystä huolimatta mittausten kattavuus oli poikkeuksellisen korkea. On hyvä huomata, että tämän tuloskoonnin tarkastelu perustuu kuvaileviin keskilukutietoiKontiolahden kirkonkylän koulun viidesluokkalaisia viiva juoksutestissä syksyllä 2016. Kolmesta tulosluokasta tässä keskitytään alimmaiseen, jossa asiantuntijaryhmän näkemyksen mukaisesti oppilaan mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja toimintakykyä kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista
luokan oppilaista. Ylävartalon lihasvoiman ja -kestävyyden osalta käytettiin etunojapunnerrusta (Jaakkola ym., 2012), jossa oppilas suorittaa mahdollisimman monta punnerrusta 60 sekunnin aikana. Tulokset ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuosien kanssa (kuvio 3). Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 35 ja poikien 42 toistoa, joka on ilahduttavasti 1–2 yksikköä enemmän edellisiin vuosiin verrattuna. Siinä oppilas makaa selinmakuulla polvet koukistettuna ja käsivarret suorina vartalon vierellä. Kestävyys – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 8. Ylävartalon kohotuksen jakaumaa tarkasteltaessa huomio kiinnittyy voimakkaaseen piikkiin maksimituloksen 75 kohdalla. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa. Kohtalaisen suuri joukko, 39 prosenttia tytöistä ja 41 prosenttia pojista, jäi alimman tulosrajan (?25 toistoa) alle. Alimpaan tulosluokkaan kuului 25,7 prosenttia tytöistä ja 30,6 prosenttia pojista (kuvio 4). Viidennen luokan oppilailla alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus (kuvio 1) on kasvanut viiden vuoden aikana merkittävästi sekä tytöillä (32 % . luokan oppilaista. Tulokset ovat lähes samalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Tytöistä alimpaan tulosluokkaan (?15 toistoa) jäi 23 prosenttia ja pojista (?5 toistoa) 19 prosenttia. Lihaskunto Oppilaiden lihaskuntoa mitattiin kahdella osiolla. Kestävyyden lisäksi osio mittaa myös liikkumistaitoja. Myös koronapandemian aiheuttamat rajoitukset voivat olla yksi osatekijä tulosten laskussa, erityisesti kahdeksasluokkalaisten osalta. Kahtena edellisvuotena (2018 ja 2019) mediaanitulokset ovat pysyneet samoina, mutta syksyn 2020 tuloksissa myös kahdeksasluokkalaisilla nähdään heikennystä. Tytöillä tukipisteenä toimivat polvet, pojilla varpaat. Samalla alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus (kuvio 2) on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna sekä tytöillä (26 % . Yksi keskeinen selittävä tekijä on arjen fyysisten vaatimusten väheneminen. Sekä viidennen että kahdeksannen luokan oppilaiden kestävyyskunto on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Kestävyyskunto Oppilaiden kestävyyskunnon mittarina käytettiin 20 metrin viivajuoksua (Jaakkola ym., 2012). 10 20 30 40 50 20 m viivajuoksu 5.lk / tytöt 20 m viivajuoksu 5.lk / pojat % 2016 2017 2018 2019 2020 Kuvio 1. 41 %) että pojilla (36 % . Tytöillä mediaaniaika on heikentynyt 14 ja pojilla 13 sekuntia. 37 %). Syksyn 2020 tuloksissa tyttöjen mediaani oli 27 ja poikien 22 punnerrusta. Esimerkiksi kahdeksannen luokan pojista noin viidennes on yltänyt tähän tulokseen. Kestävyys – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 5. Alimmassa tulosluokassa viidennen luokan tytöt juoksivat korkeintaan hieman yli 3 minuuttia eli 460 metriä ja pojat korkeintaan noin 4 minuuttia eli 580 metriä. Mikäli. Kahdeksannen luokan osalta tuloksissa ei myöskään näy suuria muutoksia. Keskivartalon lihasvoimaa ja -kestävyyttä arvioitiin ylävartalon kohotuksen avulla (Jaakkola ym., 2012). Syksyllä 2020 viidennen luokan tyttöjen mediaaniaika oli 3 minuuttia 44 sekuntia ja poikien 4,19. Tästä asennosta tehdään ääninauhan mukaisessa tasaisessa tahdissa mahdollisimman monta (max. 75 toistoa) vatsalihasrutistusta siten, että sormet liukuvat mittaliuskan toiseen reunaan. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 hin, sillä tarkempiin tilastollisiin analyyseihin ei ole vielä ollut mahdollisuutta. Osittain tämä selittyy hyväkuntoisten oppilaiden tuloksilla, jotka kasaantuvat maksimituloksen kohdalle, mutta myös mittausosion suorittamisen ja valvomisen haasteilla. 30 %) että pojilla (34 % . Noin neljännes tytöistä ja pojista kuuluu alimpaan tulosluokkaan, jonka yläraja tytöillä on 19 ja pojilla 13 punnerrusta (kuvio 4). Ylävartalon kohotuksessa eli vatsarutistuksessa viidennen luokan tyttöjen ja poikien mediaanitulos oli 30 toistoa. 5 10 15 20 25 30 35 40 2018 2019 2020 % 20m viivajuoksu 8.lk / tytöt 20m viivajuoksu 8.lk / pojat Kuvio 2. Edellisvuoteen verrattuna on kuitenkin nähtävissä lievää positiivista kehitystä (kuvio 3). Punnerruksessa viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 25 ja poikien 17 toistoa. Mittausosiossa oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa kiihtyvässä ääninauhan mukaisessa tahdissa. 45 %). Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 4,26 ja poikien 5,53. Mediaanitulokset ovat laskeneet tasaisesti koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan, yhteensä 28 sekuntia tytöillä ja 27 sekuntia pojilla
Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 8,7 ja poikien 9,5 metriä. Alimpaan tulosluokkaan kuului 38 prosenttia tytöistä ja 41 prosenttia pojista (kuvio 5). Vauhdittomassa 5-loikassa viidennen luokan tyttöjen ja poikien mediaanitulos oli 7,7 metriä. 5-loikka 8.lk / tytöt 5-loikka 8.lk / pojat Heitto 8.lk / tytöt Heitto 8.lk / pojat 5 10 15 20 25 30 35 40 2018 2019 2020 % Kuvio 6. Alimpaan tulosluokkaan jäi 21 prosenttia tytöistä ja 36 prosenttia pojista (kuvio 6). Motoriset taidot – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 5. 5 2016 2017 2018 2019 2020 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 Vatsat 5.lk / tytöt Vatsat 5.lk / pojat Punnerrus 5.lk / tytöt Punnerrus 5.lk / pojat Kuvio 4. Mediaanitulos on pysynyt hämmästyttävän tasaisena koko viiden vuoden mittaushistorian ajan. Lihaskunto – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 8. Motoriset taidot Oppilaiden motorisia taitoja arvioitiin kahden mittausosion avulla. luokan oppilaista. Kahdeksannen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 14 ja poikien 15 toistoa. Myöskään heitto-kiinniottoyhdistelmässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Alimmassa tulosluokassa oli 34 prosenttia tytöistä ja 31 prosenttia pojista (kuvio 6). Kuvio 3. Liikkumistaitoja, dynaamista tasapainoa sekä alaraajojen voimaa mittaavassa vauhdittomassa 5-loikassa oppilas loikkaa yhteensä viisi kertaa siten, että ponnistaa ensimmäisen ponnistuksen tasajalkaa ja tämän jälkeiset vuorojaloin (Jaakkola ym., 2012). Motoriset taidot – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 8. luokan oppilaista.. 2016 2017 2018 2019 2020 5-loikka 5.lk / tytöt 5-loikka 5.lk / pojat Heitto 5.lk / tytöt Heitto 5.lk / pojat 10 20 30 40 50 % Kuvio 5. Lihaskunto – alimpaan tulosluokkaan kuuluvien osuus 5. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 5 Vatsat 8.lk / tytöt Vatsat 8.lk / pojat Punnerrus 8.lk / tytöt Punnerrus 8.lk / pojat 5 10 15 20 25 30 35 40 2018 2019 2020 % suoritettava liike on oppilaille vieras tai ryhmän kanssa toteutetun mittaustilanteen valvonta on vaikeaa, voivat tulokset olla liian ruusuisia. Viidennen luokan tyttöjen mediaanitulos oli 10 ja poikien 12 toistoa. luokan oppilaista. luokan oppilaista. Syksyllä 2020 alimpaan tulosluokkaan jäi viidesluokkalaisista tytöistä 32 prosenttia ja pojista 43 prosenttia (kuvio 5). Heittämistä, kiinniottamista, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa mittaavassa heitto-kiinniotto-yhdistelmässä oppilas heittää 20 kertaa tennispallolla määrätyltä etäisyydeltä (7, 8 tai 10 metriä sukupuolesta ja iästä riippuen) seinään merkattuun neliöön ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen (Jaakkola ym., 2012)
Jyväskylä: PS-Kustannus, 367–387. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. & Sääkslahti, A. (toim.) Liikuntapedagogiikka. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 91,1 prosenttia ja pojista 84,1 prosenttia. Lisäksi tulosten pohjalta on syksyn 2020 aikana kehitetty uusi toimintakyvyn summaindikaattori, jonka laskennassa kestävyyttä, lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta painotetaan yhtäläisesti. Olkapäiden liikkuvuudessa vasen käsi ylhäällä onnistui viidennen luokan tytöistä 82,7 prosenttia ja pojista 68,4 prosenttia. Olkapäiden liikkuvuudessa oikea käsi ylhäällä onnistui viidennen luokan tytöistä 92,9 prosenttia ja pojista 83,9 prosenttia. Kummankin vuosiluokan osalta muutokset kehon liikkuvuudessa ovat pieniä edellisiin vuosiin verrattuna. Punnerruksessa mediaanitulos on tytöillä noussut kahdella (25?27, + 8 %) ja pojilla kuudella toistolla (16?22, + 38 %). Tämän lisäksi Move!-järjestelmän tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää valtionhallinnossa, maakunnissa sekä kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimien kehittämisessä ja seurannassa. Move! – pedagoginen työkalu toimintakyvyn edistämiseen. Opettajilta kerättyjen kokemusten sekä kattavan tiedonkeruun valossa näyttää siltä, että Move!-järjestelmä on hyvin jalkautunut peruskoulujen hyvinvointityön työkaluksi. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 95,2 prosenttia ja pojista 88,9 prosenttia. Yleisesti tulokset osoittavat, että tytöillä on merkittävästi parempi liikkuvuus kuin pojilla. & Iivonen, S. Onkin mielenkiintoista tarkastella, miten tämän ikäluokan tulokset ovat kehittyneet niissä mittausosioissa, joissa suorituskriteerit ovat pysyneet samoina. Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-palvelusta löytyvä indikaattori kuvaa osuuden niistä oppilaista, joiden toimintakyky on heikko. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! on lähtökohtaisesti pedagoginen työkalu oppilaiden toimintakyvyn kehittämiseksi peruskouluissa (Huhtiniemi 2017). 2017. Esimerkiksi viidesluokkalaisten osalta Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tulokset olivat melkein kaikilla osa-alueilla koko maan mediaanituloksia parempia, kun taas Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Lapin tulokset olivat pääosin mediaanituloksia heikompia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2012. Helsinki: Opetushallitus.. Kahdeksannen luokan poikien osalta voidaan kuitenkin nostaa esiin lievä positiivinen kehitys, sillä olkapäiden liikkuvuudessa vasen käsi ylhäällä onnistuneiden suoritusten osuus on noussut 72,4 prosentista 77,6 prosenttiin viiden vuoden aikana. Teoksessa Jaakko, T., Liukkonen, J. Takareisien ja alaselän kireystiloista sekä lonkan alueen liikkuvuushaasteista kertovassa alaselän ojennuksessa onnistui viidennen luokan tytöistä 93,8 prosenttia ja pojista 79,9 prosenttia. Liikkuvuusosioiden tuloksissa näkyy istuvan elämäntavan sekä liian yksipuolisen liikkumisen vaikutukset. Viidennen ja kahdeksannen luokan välillä, kolmen vuoden aikana, on 20 metrin viivajuoksun mediaani parantunut tytöillä 21 sekuntia (4,05?4,26, parannus 9 prosenttia) ja pojilla 73 sekuntia (4,40?5,53, + 26 %). Jatkossa tulisi kuitenkin kiinnittää entistä voimakkaammin huomiota tulosten monipuoliseen hyödyntämiseen. Molemmilla sukupuolilla yläraajojen välillä näkyy selkeitä puolieroja. Tuloksia hyödynnetään monipuolisesti osana liikuntaja terveyskasvatusta, mutta myös esimerkiksi kouluterveydenhuollossa osana viidesja kahdeksasluokkalaisten laajoja terveystarkastuksia. Muutosten tulkinnassa on syytä pitää mielessä, että oppilaat ovat tässä ikävaiheessa murrosiän eri vaiheissa, joka luonnollisesti vaikuttaa heidän fyysiseen kasvuunsa ja kehitykseensä. Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 93,6 prosenttia ja pojista 73,7 prosenttia. 2014. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Suoritukset arvioitiin joko onnistuneiksi tai epäonnistuneiksi. Vauhdittoman 5-loikan mediaani on tytöillä parantunut 7,7 metristä 8,7 metriin (+ 13 %) ja pojilla 7,7 metristä 9,5 metriin (+ 23 %). Tuloksissa on myös selkeitä alueellisia ja paikallisia eroja, joita on syytä analysoida tarkemmin tulevaisuudessa. MIKKO HUHTINIEMI, LitM kehittämispäällikkö liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Move!-järjestelmä ja tulosraportit: www.oph.fi/move Kuntakohtaiset Move!-tulokset: www.liikuntaindikaattorit.fi Toimintakykyindikaattori: www.sotkanet.fi LÄHTEET Huhtiniemi, M. Mittausten toteuttamisesta tulosten laajaan hyödyntämiseen Move!-mittausten tulokset osoittavat, että 5.ja 8.-luokkalaisten oppilaiden kestävyyskunto on heikentynyt, kun taas muilla toimintakyvyn osa-alueilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Move!-tulokset kootaan vuosittain valtakunnalliseen lasten ja nuorten liikunnan tietokantaan (www.liikuntaindikaattorit.fi), jossa niitä voi tarkastella kuntatasolla. Kyykistyksessä, jossa näkyy muuan muassa pohjelihasten ja akillesjänteen kireystilat, onnistui viidennen luokan tytöistä 89,7 prosenttia ja pojista 83,2 prosenttia. 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 Liikkuvuus Kehon normaalia anatomista liikkuvuutta arvioitiin kolmella staattisella asennolla, jotka mittaavat lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuutta, alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuutta sekä yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuutta (Jaakkola ym., 2012). Kahdeksannen luokan tytöistä onnistui 87,4 prosenttia ja pojista 77,6 prosenttia. Kahdeksasluokkalaiset toista kertaa valtakunnallisessa tiedonkeruussa Syksyllä 2020 mittauksiin osallistuneet kahdeksasluokkalaiset ovat osallistuneet mittauksiin kolme vuotta aiemmin syksyllä 2017 ollessaan viidennellä luokalla
Kansallisesti media on seurannut alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä lajeja, kuten Pohjanmaalla painia ja pesäpalloa. Kriittistä sanaakin kaivataan. Kun aiemmin urheilutoimittajat erikoistuivat edustamiensa välineiden luonteen mukaan, niin 2020-luvulle tultaessa ammatillisen osaamisen alueet ovat lähentyneet. Urheilujournalismi on suosinut miesten urheilua, kilpaja huippu-urheilua sekä kansallisesti suosittujen lajien seuraamista naisurheilun, liikunnan ja vähemmän suosittujen lajien kustannuksella. Sittemmin päätoimisuus laajeni radion ja televisioon. Väline on viesti Urheilujournalismia on tehty ammattimaisesti 1920-luvulta alkaen, ensin alan erikoislehdistössä, ja pian myös päivälehdissä. Puhtaiden ”lajiniilojen” aika on ohi. Menestys on kohottanut otsikoihin myös naisia, mistä hyvä esimerkki on ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. Myöhempienkin aikojen urheilutoimittajien on pitänyt vähintään pitää urheilusta, että ovat alalle tulleet. He katsoivat velvollisuudekseen urheilun juurruttamisen Suomeen. Kun urheilun asema on ollut vahva, urheilujournalismille on ollut kysyntää, sitä on kulutettu ja siihen on panostettu mediataloissa. Monet urheilutoimittajat olivat kilpaurheilijoita, jotka saattoivat tehdä juttuja kilpailumatkoiltaan. Teemu Pukin kohdalla suomalainen julkisuus hurahti fanittamaan Valioliigan Norwich Cityssä pelannutta jalkapalloilijaa, kun tämä onnistui hyökkääjänä alkukaudella 2019–20. Tästä sidoksesta nuoremman polven urheilutoimittaja Timo Innanen on käyttänyt termiä ”vanhan liiton fanitoimittaminen” (Fair Play -lehti 2/2019). Urheilu-uutiset olivat keskeinen tekijä muun muassa päivälehtien muuttumisessa seitsemänpäiväisiksi: sunnuntait tuottivat urheilua maanantain lehtiin runsaasti ja helposti. Kun Pukin maalihana tyrehtyi ja Norwich putosi sarjasta, ylisanat vaihtuivat vaivautuneeseen hiljaisuuteen. Juuri menestys on kuitenkin nostanut suosituimpien lajien rinnalle valokeilaan satunnaisesti vähemmän kansallisesti näkyviä lajeja, kuten curlingin 2000-luvun alkupuolella. Urheilutoimittajista valtaosa on miehiä. Tämän päivän urheilutoimittaja kirjoittaa, kuvaa ja tuottaa elävää kuvaa. Yle ja Helsingin Sanomat sanovat kuitenkin panostavansa naisurheiluun ja naisiin urheilujournalismin kuluttajina (Fair Play -lehti 3/2019). L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 7 Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle Suomalainen urheilujournalismi oli pitkään asialleen omistautuneitten toimittajien toimintakenttä. Vasemmistolehdissä tilanne oli sama, vaikkakin painopiste oli TUL-urheilijoissa ja -lajeissa. Yhteen tai muutamaan lajiin perehtyneet journalistit olivat urheilun asialla. Naiskatsojat ja -tilaajat kelpaisivatkin varmasti mediataloille, mutta vaikea on nähdä, että esimerkiksi naisten jääkiekkoliiga saisi yhtä paljon näkyvyyttä ja palstatilaa mediassa kuin miesten Liiga. Suomessa seurattavimmat lajit olivat pitkään yleisurheilu ja hiihto, – lajit, joissa on saavutettu eniten kansainvälistä menestystä. Työn alla olevassa väitöskirjassani silmäilen suomalaisen urheilujournalismin historiaa seuraavasti: se on ollut vahvasti sidoksissa siihen, millainen asema kilpaja huippu-urheilulla on ollut maassamme. Urheilutoimittajat ovat lisäksi olleet monin tavoin lähellä urheilupiirejä. Alan ensimmäisen polven toimittajat olivat osa urheiluliikettä. Otsikoissa näkyvät yleensä miehet Urheilujournalismi on elänyt kilpaja huippu-urheilusta, jolloin tärkeintä eri lajien ja urheilijoiden seuraamisessa on ollut urheilumenestys. 1990-luvulta lähtien urheilujournalismi on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Sittemmin urheilutapahtumien painopiste on siirtynyt perjantaihin ja lauantaihin penkkiurheilijoiden kulutustottumusten vuoksi
Hän puhuu uutisista, mutta on huolissaan, löytävätkö lukijat verkosta ”henkilökuvat ja tutkivan journalismin tuotteet”. Verkkojulkaiseminen koostuu kirjoitetusta tekstistä, kuvista sekä elävästä kuvasta, kuten Aamulehden Elina Paasonen on kertonut (Fair Play -lehti 1/2017). Lisäksi tein kirjoitusta varten sisällönanalyysiä eräiden tiedotusvälineiden urheilujournalismista. 1 8 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 toisiaan monimediatuotannossa. Toinen hyve on ollut nopeus työssä välinekohtaiset vaatimukset muistaen: suoran pelitapahtuman selostaminen radioon ja televisioon on eri asia kuin otteluselostuksen tekeminen ja taittaminen sanomalehteen. Aiemmin urheilutoimittaja saattoi keskittyä vain muutamaan lajiin. Epäkohtien esille nostamisen on oletettu pitävän urheilun terveenä – mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Työskentelen itse tällä hetkellä urheilutoimittajana, joten tiedän jotain suomalaisesta urheilujournalismista vuonna 2020. Lempinen toteaa haastattelussa, että urheilutoimittajuus on hänelle ”elämäntapa” ja ”verkko ykkösasia”. Kuva: Jussi Eskola. Lempisellä on urheilijatausta eikä juuri alan opintoja, mikä on historiallisesti kuulunut urheilutoimittajien alkuprofiiliin. Avaukseksi sopii täydellisesti niin hyvässä kuin pahassa urheilutoimittajien omassa Fair Play lehdessä (1/2017) julkaistu urheilutoimittaja Marko Lempisen haastattelu. Samassa Fair Play -lehdessä (1/2017) Vuoden urheilujournalismi -palkinnon 2016 voittanut Elina Paasonen kertoo, miten hänen tehtävänsä oli ”kehittää Aamulehden digitaalisia kerrontatapoja”. Ja onhan voittava fanittaminen aina parempi asia kuin jatkuva turpiin ottaminen, kysykää vaikka pitkäaikaisilta Huuhkajat-faneilta tai pitkän linjan jalkapallotoimittajilta. Toisaalta lähestymistavasta on varoittanut Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) viestintäpäällikkö Susanna Sokka, joka pelkää kielteisen julkisuuskuvan vaikuttavan urheilun suosioon (Fair Play -lehti 1/2019). Yksi tällainen kerrontataJalkapallon A-maajoukkueen kapteeni Tim Sparv toimittajien haastateltavana elokuussa 2020. Yksi syy tähän ”lajiniilouteen” oli ja on, että urheilutoimittajien ammattihyveenä on aina pidetty urheilutietämystä. Hyviä esimerkkejä ovat Turun Sano mien formulaykkösistä kirjoittanut Heikki Kulta ja Keskisuomalaisessa jääkiekkoon erikoistunut Ilkka Kulmala. Mutta analyysiin pitää lisätä tutkijoiden ja muiden urheilutoimittajien näkemys. Alalle hän pääsi pienempien julkaisujen kautta päätyen lopulta Sanoma Oy:n palvelukseen. Toki toimittajilla on edelleen seurattavia suosikkilajeja. Toimitusten sittemmin ohennuttua ja lajien menestysodotusten muututtua tämä ei enää ole mahdollista. Oletus hyvällä asialla olemisesta Toimittajien on lisäksi toivottu pitävän yllä urheilun hyvää eetosta nostamalla esille urheilun epäkohtia ja urheiluun kuulumattomia ilmiöitä, kuten doping, rasismi, epäurheilijamaisuus ja seksuaalinen häirintä. Useimmille urheilutoimittajille on nimittäin selvää, että urheilussa on yhteiskunnan kannalta myönteisiä ja kannatettavia arvoja, kuten (kansan)terveys, suomalaisen osaamisen (menestys) näkyvyys maailmalla sekä kasvatukselliset tekijät (kuten pitkäjäteisyys, tavoitteellisuus ja yhteisöllisyys). Tätä on toivonut Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani (Fair Play -lehti 1/2019). Siksi urheilua kannattaa suosia ja siitä pitää huolta
Päivittäinen sivutila on kutistunut 10– 16 broadsheet-sivusta 3–5 tabloid-sivuun. Ja aina voidaan kysyä, millaisen ”viestin” Ylen ajankohtaisohjelmissa iltauutisten jälkeen vierailevat, valtaa pitävät poliitikot saavat läpi. Kollegoille ja kustantajille tuntuu olevan tärkeää ainakin puhua tutkivasta journalismista, vaikka todellisuudessa sen osuus julkisuudesta on häviävän pieni. STT täydentää tätä kansallisilla ja kansainvälisillä jutuilla, joita lehdet käyttävät tarpeen ja valintansa mukaan. Kun tutkin tätä kirjoitusta varten seitsemää painettua mediaa (Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kaleva ja Savon Sanomat) analyysin tulos on selvä. Uotilan mielestä objektiivisuus ja riippumattomuus eivät kuulu urheilujournalismiin, kun ”pidetään omien puolta”. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja Panu Uotila kirjoittaa Suomen Lehdistössä (3/2019), miten urheilua ei tarkastella kriittisesti politiikan tapaan. Digijulkaiseminen on tullut urheilujournalismiin jäädäkseen. Tämän ”viestin” esitti muuten aikoinaan jo SUL:n puheenjohtaja (1983–1990) Tapani Ilkka, joka piti dopingista ”kriittisesti” kirjoittaneita urheilutoimittajia ”oman pesän likaajina”. Kun urheilutoimitukset mediatalouden puristuksessa pienenevät, kutistuvat myös mahdollisuudet tutkivan journalismin tekemiseen. Lempinen on toimittajana hyvä ajan kuva. Painettuna aluelehdissä ilmestyy paikallisia urheilujuttuja isot ja suositut sarjat sekä lajit huomioiden. Mutta yhä urheilujournalismissa sallitaan esimerkiksi suomalaisten menestyksen kritiikitön fanittaminen ja urheilijoiden hehkuttaminen, mikä politiikkajournalismissa olisi ennen kuulumatonta. Jälkimmäistä kritiikittömänä ja kantaaottavana riippumatta siitä, ”voittaako” vai ”häviääkö” Suomi Marinin hallitusohjelmalla. Tutkivaksi sanottu urheilujournalismi saattaa täyttää yhteiskunnalliset tavoitteet päätoimittajien ja kustantajien mielestä, mutta asiakassuhteiden hoitoon se on turhan raskas ja tehoton työkalu. Uotilan mukaan urheilutoimittajat ovat hyviä tapahtumaselostuksissa, henkilöjutuissa, tulosuutisoinnissa ja analyyseissä, mutta urheilun rakenteisiin pureutuvat jutut ”vaatisivat toisenlaista työtapaa”. Valtaosa urheilujournalismia on edelleen tuloksia, kilpailuselostuksia, muita uutisia sekä henkilöhaastatteluja kuvineen. Mikä erottaa urheilujournalismin muusta journalismista. Ilta-Sanomien toimittaja Juha Kanerva myötäilee samassa Suomen Lehdistön numerossa Uotilaa toteamalla, että urheilujournalismissa näyttäisi olevan kaksi linjavalintaa, fanittaminen ja hehkuttaminen sekä tutkiva ja analyyttinen. Itse käytän tästä sanaparia, jossa pitkään paino oli sanalla urheilu, nykyisin yhä enemmän sanalla journalismi. Silloin tällöin tehdyt tutkivan journalismin iskut myyvät huonommin kuin päivittäinen lukijoiden, katsojien ja kuuntelijoiden palveleminen. Kaupallisen median osalta vastauksen pitäisi olla kaikille selvä. Vaikka eiväthän urheilutoimittajat dopingia urheiluun tuoneet eivätkä sitä paljastaneet. Samaa harhaa urheilujournalismin painopisteistä pitävät yllä myös tutkijat. L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 1 9 pa on podcast, äänitiedosto, joiden tekemisestä urheilussa on kertonut muun muassa Uusimaa-lehden urheilutoimittaja Toni Degerlund (Fair Play -lehti 3/2018). Edellistä lausetta pidetään normaalina ja jopa toivottavana, kun Suomi voittaa jalkapalloottelunsa. Selostaja Mikko Innanen voi sanoa, että jalkapallomaajoukkueen valmentaja Markku Kanerva oli laatinut otteluun loistavan taktiikan. Kun arkielämässä kulttuuri ja urheilu nähdään usein janan eri päissä, journalistisesti kulttuuri ja urheilu ovat lähellä toisiaan: kumpikin muun muassa arvottaa asioita, ja tietää, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Esimerkki osoittaa, että journalismeille on erilaisia ehtoja ja odotuksia, vaikka esimerkiksi Journalistin ohjeet eivät tätä eroa tee. Uotilan mukaan valtaa pitävien viesti välitetään urheilussa usein ilman tutkivaa otetta. Hän kirjoittaa myös urheiluaiheisia kirjoja, mikä on nykytoimittajille tavallista: kirjankustantajat ovat tulleet median kupille nopeasti tehtävien, henkilökeskeisten urheilukirjojen kautta. Onko Suomessa tutkivaa urheilujournalismia. Helsingin SanoValtaosa urheilujournalismia on edelleen tuloksia, kilpailuselostuksia, muita uutisia sekä henkilö haastatteluja kuvineen.. Onkin syytä kysyä journalismille kaikkein olennaisin kysymys: kenelle ja mitä varten urheilujournalismia tehdään. Ei siis ihme, jos Urheilutoimittajien liitto vastasi vuonna 2018 ”koulutuskyselyn toiveisiin” järjestämällä useita sosiaalisen median koulutuksia. Maksavalle yleisölle, valmentajille, urheilijoille, urheilujohtajille, kasvattajille vai yhteiskunnan suurista linjoista päättäville. Monella tapaa urheilujournalismi on ammattimaistunut. Yksikään television politiikan toimittaja ei voi kuitenkaan lausua suorassa lähetyksessä, että pääministeri Sanna Marin on laatinut hallitukselle loistavan ohjelman. Toinen Lempisen esille nostama asia on tutkiva journalismi
Viime aikoina urheilujournalismi on kohdannut kaksi uutta asiaa, koronan ja e-urheilun. Myös tv-kanavilla on verkkotoimintaa, joka tukee niiden perinteistä ohjelmapalvelua. 2 L I I K U N TA & T I E D E 1 2 2 1 mat, Iltalehti ja Ilta-Sanomat ovat valtakunnallisia julkaisuja, minkä vuoksi ne eivät ole niin paikallisia (pk-seutu). Urheilujournalismia selittävät parhaiten edelleen menestys ja kansallisesti suositut lajit. Viime aikojen lajivoittajia ovat jalkapallo Huuhkajien menestyksen vuoksi ja golf lajin korona-aikaisen suosion kasvun sekä maailmalla aika ajoin voittavien pelaajien ansiosta. Urheilujournalismin pahin vihollinen on muu kuin toimittajien tuottama journalismi ja julkisuus. Vain rotaatiota hän ei käynnistä. Ylen, MTV:n ja Nelosen urheilu-uutisoinnissa korostuvat valtalajit (muun muassa ralliautoilu, jääkiekko, jalkapallo, pesäpallo ja yleisurheilu), tosin Ylellä on mahdollisuus tehdä iskuja myös valtakulttuurin ulkopuolelle. E-urheilu on joutunut lisäksi ”perustelemaan” itsensä urheiluna. E-urheilu liittyy myös digitaalisuuteen, mikä nykyisin on keskeinen osa urheilutoimittajien arkea. Jos välillinen urheilutapahtumien kuluttaminen koronan takia lisääntyy, se on huono uutinen seuroille ja tapahtumajärjestäjille, mutta hyvä uutinen mediataloille. Jos ja kun tällainen viestintä on kohdennettua ja sillä seuraajia tarpeeksi, voidaan kysyä, mihin pian tarvitaan niin sanottua perinteistä urheilujournalismia, joka aikojen alussa oli se ainoa kanava urheiluliikkeelle saada viestinsä julkisuuteen. Ne ovat joutuneet ja joutuvat haastamaan vanhat lajit. Kun esimerkiksi seura julkaisee uutisen Twitterissä, sen ei tarvitse järjestää tiedotustilaisuutta ja se voi näin yrittää saada viestinsä läpi sellaisenaan. Tämä saattaa näkyä jatkossa, vaikka tulosurheilun alettua uudelleen, se palasi myös mediaan. Kun korona lopetti joksikin aikaa kokonaan urheilutapahtumat, toimittajat joutuivat tekemään enemmän henkilöja ilmiöjuttuja. Jo aiemmin tekninen kehitys yhdisti lehdenteonvaiheet niin, että yksi toimittaja voi kerätä aineiston ja kuvata kohteen, kirjoittaa jutun ja saattaa kuvat järjestelmään, taittaa kokonaisuuden sekä valmistaa sivun painettavaksi. Ylen verkkotoimintahan on tunnetusti ollut painetun median hampaissa, koska monopoliyhtiön katsotaan tekevän verovaroilla verkossa sellaista, joka ei kuulu sen toimenkuvaan. Televisiossa aika suosii keskeisten valtalajien rinnalla pienessä tilassa tapahtuvia lajeja, joihin saadaan draamallinen, helposti ymmärrettävä finaali, jos kilpailee mielellään urheilija toista vastaan. Miesten ja aikuisten urheilulla on edelleen enemmän painoa kuin naisten, juniorija senioriurheilulla tai paralympialajeilla. Missä mennään 2020-luvun urheilujournalismissa. Samaan aikaan konserniyhteistyö lisääntyy, kun saman konsernin lehdet tekevät yleisluontoisia juttuja yhteisesti käytettäväksi. Siinä onkin mietittävää Urheilutoimittajien liitolle. Yksi keino uudella lajilla päästä kansalliseen julkisuuteen on ollut kansainvälinen menestys, kuten lumilautailulla. Nekin suosivat valtalajeja ja tunnetuimpia urheilijoita omine mausteineen. Samanlaisia lajeja on ollut aina, esimerkiksi salibandy, futsal, lumilautailu, freestyle-hiihto, frisbeegolf ja kaikki uudet olympialajit. Ilmiö ei ole uusi. Kilpailulla pitää olla rajallinen kesto, ettei se sotke ohjelmakaavioita venymisellään. Ne sitovat työvoimaa, vievät palstatilaa ja ovat osin päällekkäisiä verkkotarjonnan kanssa. Tätä kirjoitettaessa jääkiekko näyttäisi olevan koronan vuoksi Suomessa köysissä, kun yleisö ei uskaltaudu katsomoihin ja arvokisat ovat vaarassa. Yksi tällainen on Keskisuomalainen-konsernin konsepti, jossa Etelä-Suomen Media, Etelä-Suomen Sanomat, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat tekevät yhteistyötä konserniin kuulumattoman Karjalaisen kanssa juttuja sivunvaihdon sekä urheilun suurtapahtumien osalta. Tällä hetkellä Urheilutoimittajien Liitto hyväksyy e-urheilun palkintokategoriaansa mutta vain urheilupelien osalta. Mutta osaa Ylekin hyödyntää kansalliset ja kansainväliset tv-sopimuksensa. Käytännön työssä mennään yhä useammin verkko edellä: uutinen ja juttu julkaistaan verkossa ennen painamista. E-urheilu on tässä jutussa esimerkkinä mistä tahansa uudesta lajista, joka tulee vaatimaan medianäkyvyyttä. Sitä on aiheuttanut myös monimediatuotanto: kun ennen juttu tehtiin vain seuraavan päivän printtiin, nyt aiheesta voidaan tehdä video, radiosähke ja -haastattelu sekä verkkojuttu. Lehtitaloissa pohditaan parhaillaan tulosten julkaisemisen mielekkyyttä. Mutta näin ei ole. Jääkiekon osalta paluu myönteiseen arkeen tapahtuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Urheilussa toimivat tahot, kuten liitot, seurat ja urheilijat tuottavat yhä enemmän itse julkisuutta, pääsääntöisesti verkkoon. Kovimmat haastajat tulevat kehän ulkopuolelta Loppuun voisi viisastella sanomalla, että urheilujournalismin pahin vihollinen on se itse. SEPPO PÄNKÄLÄINEN, FL urheilutoimittaja Keskisuomalainen seppo.pankalainen@keskisuomalainen.fi. Kaupalliset tv-kanavat ovat lisäksi vahvasti sidoksissa niihin lajeihin, joiden tv-oikeudet niillä on. Kun käytössä ovat lisäksi Facebook, Instagram, Youtube, Snapchat ja Linkedin (tällä hetkellä), usein uutinen onkin ensin somessa, josta perinteiset urheilutoimittajat ne siirtävät editoimalla omiin kanaviinsa. Tosin onko niin, että e-urheilun toimijat menestyvät myös – ja ennen kaikkea – ilman perinteistä mediaa. Tämä liittyy liikkuvan kuvan käyttömahdollisuuteen mutta myös kanavan profilointiin ja promoamiseen. E-urheilu on ongelmallinen medialle siksi, että sitä suosivat nuoret – tulevaisuuden maksavat katsojat ja digitilaajat. Samalla tv-tekniikka tuo uusia elementtejä kilpailusuorituksiin, kuten on tehnyt VAR-järjestelmä jalkapallossa. Uutinen monistuu eri muotoihin Kun sanomalehtien urheilutoimituksissa toimittajien määrä ennemmin vähene kuin kasvaa, toimittajakohtaisen työn määrä lisääntyy