_,, un a &TIEDE ISTUMISEN TERVEYSVAIKUTUKSET TUTKIMUKSEN KOHTEEKSI ,if •-11' 1; r r~, r 1 ~.Ai~ •· ~!Ji\fl~ ·,~.;.tu ·suuna~ ri
Liikunnan äärellä riittääkin pohdittavaa, keskusteltavaa ja tutkittavaa. Yhdysvaltain presidentin vaihtuessa koko maapallo tuntuu elelevän suurten odotusten vallassa. Iskusanoina tekstissä esiintyy muiden muassa tasa-arvoisuus, esteettömyys, kestävä kehitys ja laatu. Vielä jokin aika sitten nimittäin googlettamalla sanalla "failure" päätyi Obaman edeltäjän kotisivuille. Voi olla, että pääpaino siirtyy liikuntapaikkojen peruskorjausrakentamiseen, joka sekin asiakirjassa mainitaan ja joka tulee lähivuosina monin paikoin väistämättä ajankohtaiseksi. ~;~ n;n=11,tD"li'lmN ~ b~= C!?:dl . ,b ~ ~~rm nmm,~=mi= ~ ·:.w.:.s.::u,:,""":u,:...,,... ffl" 1 "" •l"' 1I"" =i ... Allekirjoittanut pyrkii lehden uutena päätoimittajana seuraamaan lippua ja tukemaan häntä parhaansa mukaan. Tällä näyttämöllä Liikuntatieteellisellä Seuralla kuten myös Liikunta & Tiede -lehdellä on keskeinen roolinsa. Taantuma tuokin oman varjonsa asiakirjassa esitetyn vision ylle. Asia on ajankohtainen, sillä valtion liikuntaneuvosto on äskettäin julkaissut liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuutta hahmottavan suunta-asiakirjan. Meikäläisille riittää haasteita niin ikään tosin aavistuksen pienemmissä ympyröissä suomalaisen liikuntakuluuurin, -politiikan ja -tieteen äärellä. Paulin ja Katriinan suorituksethan olivat kokonaan asteikon toisesta päästä. MAAILMAN JA SEURAN NIVELKOHDASSA PASI KOSKI uoden 2009 alkupuolella puhalteleva uudet tuulet niin Liikuntatieteellisessä Seurassa, Liikunta ja Tiede -lehdessä kuin maailmallakin. Keskeinen huomio kohdistetaan terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuuden kasvattamiseen, muna kilpaja huippu-urheilukin saavat mainintansa. Uusia ideoita ja toiveita seuraan tai lehteen liittyen otetaankin nyt avosylin vastaan. Liikuntakulttuuriamme ajatellen elämme parhaillaan mielenkiintoisia aikoja. 'wiii®wr-n@ ~ms 1mim !DiJ11H1GJ1J ~ ~~ /.ffl%f:1,~nl!l"'m"'1ffl .... Konkreettisesti nämä tuulet ovat uusia henkilöitä keskeisissä rooleissa: Barach, A11Ui ja Pasi. Lehti voi toimia kantavana keskustelufoorumina, joka hedelmällisimmillään edellyttää lukijoiden aktiivisuutta. Haasteita Obamalla riittää niin maan sisäisissä kuin koko maailmankin asioissa siitä ei ole epäilystä. Heille ei heidän lähtiessään tarjottu helikoplerikyytiä Teksasiin, mutta muutenkin rinnastusta Amerikanmaan suuntaan on heidän kohdallaan syytä välttää. Liikuntatieteellisen Seuran uudelle puheenjohtajalle Anni Uutelalle onkin syylä toivottaa onnea paitsi valintansa johdosta myös valitsemallaan tiellä. 'iiJJmUt'ral .-n~ Imi~ ••• • .@ Kestotilaus: 32 euroa ~~ tffil, ~ IG§II~. ... Tässä yhteydessä on paikallaan esittää suuret ja lämpimät kiitokset seuran edelliselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Pauli Vuolleelle sekä olyrnpiadinmiuaisen jakson lehteä vetäneelle Kalriina Kul1lw11e11-Harjul.alle. @1 131m1~ ~ rmbJ@Jtmml ~~ 11m ~ ~ ~t•l•i#llm Ruuska en-Himma ~ ~r.,r,._,. pasi.koski@utu.fi ~ --~ Il#fflXm) L!i11<untatieteelilnen EmI!m) ~ mr:ll?i: t:Hlå Qlm+lntiOO lil!lilW~ bwwrkJ:mfflD ~n.n ... Vetäjien vaihtumisen myötä syntyvät nivelkohdat ovat usein otollisimpia uusille avauksille. Rosinante on satuloitu. . Väestö ikääntyy ja eläköityy, ilmasto lämpenee, talouden tunnusluvut osoittavat kaakkoon, väki lihoo, nuoriso on rapakuruoista, tekniset innovaatiot pyrkivät passivoiuarnaan meidät lopullisesti, liikunnan kentän ja vapaa-ajan kirjavoiiuminen jatkuu, urheilijoiden menestyksestä ollaan huolissaan jne. Asiakirja on valmisteltu ennen kuin taantuma sai yliotteen, eikä siinä viitata elvyttämiseen, jonka mahdollisuuden julkinen liikuntarakentarninen tässä tilanteessa tarjoaa. Tavoitteeksi on aseteltu, ei enempää eikä vähempää, kuin luoda Suomesta liikuntaolosuhteiden mallimaa. Lehden tässä numerossa pikkulapsia ja koululaisia koskevien tutkimusartikkelien lisäksi teemana on liikuntarakentaminen. Sama pätee seuran toimintaan
Kari Kalliokoski 73 Väitösuutiset TUTKIMUSARTIKKELIT 2008/OSA 11 22 Päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen liikuntatuokioiden avulla. Tai että eteläisen Suomen ainoat eväät ilmastonmuutoksen sopeutumiseen löytyvät hiihtoputkien rakentamista. Leena Nieminen 68 ERIKU-hanke: Kunnissa haetaan yhteistyötä. Keskinen 59 KOLUMNI: Elä hitaammin elä paremmin. Liikuntapaikkojen energiakulutuksessa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Tiedosta on tullut tärkeä päätöksenteon ohjaaja. Samu Tuomaala, Pertti Huotari, Jarmo Liukkonen 57 Tutkimusartikkelit 2009 Käsikirjoitukset toimitukseen 17.4.2009 mennessä. Rakennuskustannuksien ei tulisi olla ainoa vertailukohde liikuntapaikkainvestointeja pohdittaessa. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset täyttyvät Suomessa 34 lajissa. Matti Hintikka 69 Pyöräilystä, dopingista ja hieman hiihdostakin. Kirsti Laine 13 Lämmitettävä ulkokenttä energiasyöppö valaistu pururata energiapihi. Kari L. Arto Saari 16 Suurkisatapahtumat edellyttävät areenansa. Markku Ojanen 60 Dopingaineiden käyttö houkuttaa yhä useampaa nuorta kuntosaliharrastajaa. likka Vuori ja Raija Laukkanen 8 Liikuntarakentamisen suuntana terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet. Toni Piispanen 65 Liikutaan Terveemmäksi Äitienpäivänä 10.5 LUETTUA 69 Hevosia ja herkkiä sävyjä. Istuminen on todennäköisesti myös yksi lihavuusepidemian keskeinen syy. Karoliina Luoto 20 POLTTOPISTEESSÄ: Koululiikunnan kolmas tie. Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen on niskaja hartiavaivojen taustalla jo nuorilla. Tuuli Salospohja AJASSA 66 Antti Uutela: Seuralla vahva rooli liikunnan kehittäjänä. Kuntien palvelurakenneuudistus ja kuntakentän muutokset ovat haaste ja mahdollisuus myös erityisliikunnalle. Olosuhdepuutteita paikataan parhaillaan jalkapallon naisten EM-lopputurnausta varten. Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista. Liikuntatieteellisen Seuran osaamiselle luotettavana liikuntatiedon välittäjänä, kouluttajana ja asiantuntijoiden yhteen saattajana on nyt vankka yhteiskunnallinen tilaus, sanoo seuran puheenjohtaja Antti Uutela. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät Valtion liikunta neuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa. Erkki Vettenniemi TUTKITTUA 71 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Kokonaiskustannusten vertaaminen käyttökertaa kohti kannattaa. Ei saisi olla itsestäänselvyys, että jokaisessa kunnassa tulee olla jää-, liikuntatai uimahalli. Katri Takala, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen 51 Koululiikunnan tilanneahdistuneisuusmittarin suomenkielisen version validiteetti ja reliabiliteetti. Juha Kokkonen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen 30 Iloa suksilla kouluhiihtotapahtuma lasten kokemana. 57 Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien 2009 kirjoitusohjeet.. Sami Kalaja, Timo Jaakkola, Jarmo Liukkonen 45 Yhdeksäsluokkalaisten koululaisten raportoima liikuntatuntien motivaatioilmasto ja koherenssin tunne koetun fyysisen pätevyyden selittäjänä. Tyypillinen dopingaineiden kuntoilijakäyttäjä elää keskiluokkaisen nuoren aikuisen elämää; hän joko opiskelee tai tekee töitä vakituisesti ja ahkerasti keskimäärin lähes 40 tuntia viikossa. Sami Yli-Piipari, Jarmo Liukkonen, Timo Jaakkola 36 Motoriset perustaidot peruskoulun seitsemäsluokkalaisilla oppilailla. Arja Sääkslahti 72 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Pasi Koski 4 Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää. Istumme pääosan päivää jo lapsuudesta alkaen. Kirsti Laine 12 Liikunnankin ekologista jalanjälkeä voi pienentää. 2 Pääkirjoitus. EM-kilpailuja voitaisiin olosuhteiden puolesta järjestää 39 lajissa, ilmenee lajiliitoille tehdystä olosuhdeselvityksestä
. å . Teksti: ILKKA VUORI, RAIJA LAUKKANEN ,. olotila. .,./;.', ,·. f~tufhrn'e'\pääosan päiv· ~~~--~-Päivittäinen runsas ja yhtäjaks haritiavalvojeQlaustalla jdlfluorTiia . Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää. -~" ls urrusen Ja·. Istuminen enlähes lepoa vasta_ :~ .......... i ·---~~ '-•···-··~ ... , näköis·ettifruyös ijksi lihav_uusepjp~QJtan · . ~!':"' ' · in ora · mmarrettyk ~-: -:"10'' . ~t,c.,,. ~ n ynteyksien selvittä ·---M'::'l .
2006). Pojilla vastaavaa yhteyttä ei todettu (Auvinen ym. Vastaavia tuloksia saatiin aikuisilla myös Australiassa (Healy ym. 2008). 2007), on näiden vaivojen itsenäinen vaaratekijä myös lapsilla ja nuorilla (Prins ym. Istumisen keston ja selkävaivojen välillä on todettu yhteys jo lapsilla ja nuorilla useissa, joskaan ei kaikissa tutkimuksissa (Auvinen ym. Haastattelutietojen mukaan Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia (Sjöström ym. Myös nuoret istuivat merkittävän osan päivästään; 6-11-vuotiaat lapset ja nuoret istuivat 14 tunnin aikana 6,1 tuntia, 16-19 -vuotiaat 8,0 tuntia. Uusilla tekniikoilla istumisen kokonaismäärä ja jaksottuminen voidaan mitata tarkasti. 2007). Suomalaisessa tutkimuksessa 15-16 vuotiaitten tyttöjen alaselän vaivoilla ja niiden takia tapahtuneitten vastaanottokäyntien määrällä oli yhteys istumisajan pituuteen, kun istumista oli yli neljä tuntia päivittäin. 2008). Istumisen tutkiminen on tarpeellista useista syistä; istuminen on yleistä, runsasta ja jatkuvasti toistuvaa läpi elämän ja sillä on lukuisia vaikutuksia toimintakykyyn ja terveyteen kaikissa ikäryhmissä. I stuessa energiaa kuluu vain 1-2 kertaa levossa makuulla mitattua perusaineenvaihduntaa suurempi määrä. Tällaisten mittausten mukaan Yhdysvaltojen aikuiset viettivät päivittäin 14 tunnin rekisteröintiajasta istuen 55 prosenttia (7,7 tuntia) (Matthews ym 2008). Työhön liittyvät niska-hartiavaivat ovat yleisiä erityisesti toimistotyötä tekevillä. Kyselyillä ja haastatteluilla saadaan useimmin likimääräistä tietoa istumisen kokonaismäärästä ja joihinkin toimintoihin kuten työhön tai television katseluun käytetystä ajasta. Niskaja hartiavaivat lisääntyvät istumisen myötä jo nuorilla Täsmälliset mittaukset antavat mahdollisuuksia selvittää luotettavasti esimerkiksi istumisen ja terveyden yhteyksiä. Koko valveillaoloaikaan suhteutettuna istuen käytetty aika oli 8,5 tuntia päivittäin. 2008). Niitä esiintyi kuuden kuukauden aikana lähes puolella suomalaisista 15-16 -vuotiaista tytöistä ja pojista noin kolmanneksella (Auvinen ym. 2009), mutta iäkkäillä henkilöillä runsas ja iän mukana lisääntyvä istuminen todennäköisesti kiihdyttää erityisesti alarajojen luiden haurastumista. 2008). Niska-hartiavaivat ovat yleisiä jo lapsilla ja nuorilla. 2007). Niiden ilmenemiseen vaikuttavat monen tekijät, joista pitkään istuminen toimistoja pääte töissä on yksi ( Cote ym. Istumisen tutkimusta on haitannut sitä mittaavien menetelmien epätarkkuus. Siihen on syytä ehkä enemmän kuin on ymmärrettykään. Jo työiässä runsas istuminen työssä lisäsi 50 vuotta täyttäneillä naisilla kaatumisista johtuvien luunmurLIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2fXJ9 5. Esimerkiksi television katsominen sohvalla kaukosåädintä käyttäen lisää energiankulutusta vain kahdeksan prosenttia perusaineenvaihduntaa suuremmaksi (Levine 2007). 2007), mutta runsas istuminen kyfoottisessa, kyttyräselkäisessä asennossa saattaa rappeuttaa selän rakenteita (Pynt ym. läk kåil lä runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä. Istuminen ei varmasti vahvista lasten ja nuorten luustoa, mutta epätavallisen matalan luuntiheyden itsenäiseksi vaaratekijäksi sitä ei ole osoitettu. 2008). Sitä se ei ole myöskään 40-60 -vuotiailla naisilla (Waugh ym. 2000, Lis ym. Runsas staattinen istuminen, esimerkiksi television katselu, lukeminen ja tietokoneen käyttö (Auvinen ym. Ikääntyneillä vastaavat osuudet olivat 8,4 tuntia päivittäin 60-69 -vuotiailla ja 9,3 tuntia päivittäin 70-85 -vuotiailla. Aikuisilla työssä istuminen ei yksinään ole alaseIän pitkäaikaisten vaivojen riskitekijä (Hartvigsen ym
2005). Näyttää siltä, että lihavat henkilöt valitsevat useammin istumisen seisomisen ja kävelyn sijaan ja lihominen johtaa seisomisen ja kävelyn vähenemiseen. Mitä useammin on istumista katkaisevia taukoja, sitä hoikempi on vyötärö ja sitä paremmat laboratorioarvot saadaan veren rasvoista triglyserideille ja veren sokerille sokerirasituskokeessa. 2005, Ford ym. 1998). Runsas istuminen toistuu suurella osalla väestöstä lähes päivittäin viikosta, kuukaudesta ja vuodesta Loiseen esimerkiksi työssä (Mummery ym. Tämä antaa aiheen pyrkiä vähentämään istumisen määrää ja yhtäjaksoisuutta kaikissa ikäryhmissä. 2005) ja television katselussa (Tucker ja Friedman 1989, Tucker ja Bagwell 1991, Ching ym. Istumisen yhteys metaboliseen oireyhtymään ja sen komponentteihin on monissa tutkimuksissa ollut riippumaton myös fyysisen aktiivisuuden määrästä (Hamilton ym. 2008). lstumisajan vähentäminen ja seisoen tehtäviin toimintoihin ku1 uvan ajan lisääminen on merkittävä mahdollisuus myös lihomisen ehkäisyssä. 2008 b). Erittäin kiintoisia ovat tuoreet havainnot, joiden mukaan istumista katkovien taukojen määrän kasvu vähentää itsenäisesti, istumisen kokonaisajasta ja fyysisestä aktiivisuudesta riippumattomasti, istumisen epäedullisia yhteyksiä vyötärön ympärysmittaan, painoindeksiin sekä veren rasvoista triglyserideihin ja kahden tunnin plasman glukoosiin (Healy ym. 2008 a Healy ym. Niiden perustana on erilaisia biologisia, psykologisia, teknologisia, taloudellisia ym. Myös 65 vuotta täyttäneillä naisilla lonkkamurtumien vaara kasvoi istumisen lisääntyessä (Gregg ym. 2006, Sardinha ym. 2003). Se edellyttää tehokkaiden keinojen kehittämistä ja vahvojen ohjelmien laatimista muutosten laajamittaiseksi 6 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2009. Istuminen lisää painoa lisäpaino lisää istumista Istuminen on todennäköisesti yksi lihavuusepidemian keskeinen syy (Prentice ja Jebb 1995, Hill ym. Vastaavia yhteyksiä on todettu jo lapsilla (Ekelund ym. 2007). Useissa tutkimuksissa istumisen yhteys näiden sairauksien riskiin ja niiden metabolisiin riskitekijöihin on ollut riippumaton painoindeksistä. Näistä fyysisen käyttäytymisen alueista istumista on tutkittu vähiten. 2006, Andersen ym. Jo edellä esitetyt poiminnat osoittavat istumisen tärkeäksi tekijäksi mm. Seisom isen kesto n kasvu pienesi tässäkin tutkimuksessa itsenäisesti lonkkamur tuman riskiä (Feskanich ym . Jos kyseessä on syy-seura ussuhde, selityksenä saattaa olla ru nsaan istum isen lihasten voi maa ja koordinaatiota sekä tasapainoa heikentävä vaikutus. Samassa tutkimuksessa lihavat henkilöt kävelivät yhtä monta kertaa mutta hitaammin ja lyhyempiä matkoja. Katkot vähentävät istumisen haittoja Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa istumiseen käytetyn ajan piteneminen on ollut yhteydessä suurentuvaan kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiin (Hamilton ym. 2008 c). Television katselun lihomista edistävä vaikutus selittynee osittain runsasenergisten välipalojen ja juomien nauttimisella (Cleland ym. 2003). 2005, Dunstan ym. terveydelle. lstumisajan ja television katsomiseen käytetyn ajan piteneminen ovat yhteydessä epäedullisiin rasvaja hiilihydraattiaineenvaihdunnan riskitekijöihin, verenpaineeseen ja vyötärön ympärysmittaan (Healy ym. Niillä on osittain samoja, mutta eri suuruisia biologisia, psyykkisiä, terveydellisiä, sosiaalisia jne. Istumisen vaikutuksista tarvitaan tietoa Fyysinen passiivisuus (istuminen), kevyt aktiivisuus (lähinnä seisoen tapahtuva liikehdintä ja verkkainen liikkuminen lyhyinä jaksoina päivittäisissä toiminnoissa) ja kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittava liikunta (osa töistä ja koritoimista, työja asiointiliikunta, terveysja kuntoliikunta, liikuntaharjoittelu) ovat biologisesti ja kåyttäytyrnisenå kolme eri aluetta. 2007). 1996, Hu ym. Seisoessa ihmiset eivät yleensä ole paikallaan vaan liikuskelevat verkkaisesti. Pienikin ylimääräinen energia voi silloin johtaa vähittäiseen lihomiseen. Tämä käyttäytymistapa näyttää olevan osittain biologisten tekijöiden säätelemää (Levine 2007). 2008). vaikutuksia. tu mien vaara a (Verm a ym. Yli 40-vuotiaista saira anhoitajista vapaa-aikanaan hyv in vähän energiaa kuluttaneilla eli todennäköisesti paljon istuneilla lonkkam urtuman vaara oli 12 vuoden seur ant atutkimuksessa suur em pi kuin fyysisesti aktiivisem m ill a saira anhoitajilla. Reippaankin liikunnan suuri energiankulutus kestää kerrallaan useimmiten korkeintaan tunnin ja se toistuu vain joitakin kertoja viikossa. 2008), kun taas seisomisen m äärä työssä pienensi vaara a. 2005) Myös lapsilla ja nuorilla istuen tapahtuvat toiminnat kuten television ja videoiden katselu lisäävät lihomisen ja lihavuuden todennäköisyyttä useimpien joskaan ei kaikkien tutkimusten mukaan (Must ja Tybor 2005, Must ym. Australialaisessa seuraruatutkimuksessa laskettiin, että siihen osallistuneiden naisten keskimäärin 0.5 kg lihominen vuodessa selittyi noin 10 kcal päivittäisellä energian yli määrällä (Brown ym. Istumista voimakkaasti suosivissa ja edistävissä koulu-, työ-, liikenneja vapaa-ajan ympäristöissä istumisen merkittävä vähentäminen on haastava tehtävä. Eräässä tutkimuksessa mittaukset osoittivat, että normaalipainoiset henkilöt kävelivät toimissaan päivittäin verkkaisesti viitisenkymmentä kertaa lyhyinä jaksoina yhteensä noin 11 km. Runsaan television katsomisen arvioidaan kaksinkertaistavan metabolisen oireyhtymän riskin (Bertais ym. Heillä kävelyn kokonaisaika kokonaismatka jäi 5,6 km lyhyemmäksi. Diabeteksen esiintyvyyden laskettiin kasvavan naisilla 26 prosenttia jokaista päivittäistä television katsomiseen käytettyä tuntia kohti (Dunstan ym. 2007). tekijöitä, jotka ovat erilaisia eri ympäristöissä ja muuttuvat nopeasti. 2002). Kahdeksan viikon "lihotuskuurin" jälkeen normaalipainoisten päivittäinen kävelymatka lyheni 2,2 km ja lihavien 2,6 km. 2007, Healy ym. 2005)
2006 TV viewing and physical activity are independently associated with metabolic risk in children: The European Youth Heart Study. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Cerin E, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. 2008 Associations of physical activity and inactivity with low back pain in adolescents. 2009 Risk factors for low bone mass in healthy 40-60 year women: a systematic review of the literature. Hartvigsen J, Leboeuf-Yde, Lings S, Corder EH. 2007 Objectively measured light-intensity physical activity is independently associated with 2-h plasma glucose. 2007 Association between sitting and occupational LBP Eur Spine J 76:283-298. 1007/s79389-006-0031-y Verma SK, Sorock GS, Pransky GS, Courtney TK, Smith GS. Am J Public Health 81 :908-911. 40:639-45. Diabetes Care 31 360-371. Obesity 15:1774-1781. 2008 A systematic review of posture and psychosocial factors as contributors to upper quadrant musculoskeletal pain in children and adolescents. Am J Prev Med. 2000 ls sitting-while-at-work associated with olw back pain. Scand J Med Sci Sports 18 788-194. 1996 Activity level and risk of overweight in male health professionals. Tucker LA, Friedman GM.1989 Television viewing and obesity in adult males. Diabetes Care 30:1384-1389. MummeryWK, Schofield GM, Steele R, Eakin EG, Brown WJ. Am J Public Health 79 516-518. JAMA 88 2300-2306. Prentice AM, Jebb SA. BMJ 311 437-439. Feskanich D, Willett W, Colditz G. PLoS Med. PhysiotherapyTheory and Practice 24:221-242. ILKKA VUORI, LKT Professori emeritus Kansallisen tukija liikuntaelinohjelman koordinaattori Sähköposti: ilkka.vuori@koti.soon.fi RAIJA LAUKKANEN, FT Dosentti, liikuntatieteellinen johtaja Polar Electro Oy Sähköposti: raija.laukkanen@polar.fi LÄHTEET Andersen LB, Harro M, Sardinha LB, Froberg K, Ekelund U, Brage S, Anderssen SA. 129:87-88. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. 2007 Activity, inactivity, and screen time in relation to weight and fatness over adolescence in girls. Sedentary behaviors, physical activity, and metabolic syndrome in middle-aged French subjects. 262:273-287. 13 936-944 Brown W, Willaims L, Ford JH, Bali K, Dobson AJ. 2007 Nonexercise activity thermogenesis liberating the life-force. 2005 AusDiab Steering Committee: Associations of TV viewing and physical activitv with the metabolic syndrome in Australian adults. 2005 ldentifying the energy gap: magnitude an determinants of 5-year weight gain in midage women. Levine JA. Hamilton MT, Hamilton DG, ZdericTW. 2008 Kyphosed seated postures: extending concepts of postural health beyond the ottice. Ekelund U, Brage S, Froberg K, Harro M,Anderssen SA, Sardinha LB, Riddoch C, Andersen LB. 1998 Physical activity and osteoporotic facture riskin older women. 2008 c Breaks in sedentary time. J Occup Rehabil. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Cerin E, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. Diabetes Care 31 569-575. Cote P, van de Velde G, Cassidy D, Carroll LJ, Hogg-johnson S, Holm LW, Carragee EJ, Haldeman S, Nordin M, Hurwitz EL, Guzman J, Peloso PM. Hill JO, Wyatt HR, Reed GW, Peters JC. 2005 Sedentary behavior, physical activity, and the metabolic syndrome among U.S. Dunstan DW, Salmon J, Owen N, Armstrong T, Zimmet PZ, Welborn TA, Cameron AJ, DwyerT, Jolley D, Shaw JE. toteuttamiseksi. Spina 33:S60-S74. Pynt J, Mackey MG, Higgs J. Diabtes 56:2655-2667. Sjöström M, Oja P, Hagströmer M, Smith B, Bauman A. 18:35-45. 13:1431-1441. J lntern Med. Lis AM, Black KM, Korn H, Nordin M. Beneficial asoociations with metabolic risk. Tähän tarvitaan luotettavaan ja syvälliseen tutkimukseen peru stuvia tietoja istu m isen vaikutuksista ja sitä käyttäytymisenä määrittävistä tekijöistä. 2005 Physical activ.tv and sedentary behaviour: a review of longitudinal Studies of weight and adiposity in youth. Obes Res. 2008 b Television time and continuous metabolic riskin physically active. Am J Epidemiol 167:875-881. 2003 Obesity and environment where do we go from here) Science 299:853-855. Ford ES, Kohl HW 3rd, Mokdad AH, Ajani UA. lnt J Obes. 1995 Pbesity in Britain gluttony or sloth. Scand J Public Health 28:230239. Tucker LA, Bagwell M. 2008 Object.velv measured time spent sedentary is associated with insulin resistance independent of overall and central body fat in 9to 10-year-old Portugese children. Must A, Tybor DJ. 2006 Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (the European Youth Heart Study). 20:1-21. Hercberg S, Oppert JM 2005. 2008 a Objectively measured sedentary time, physical activity, and metabolic risk. 3:e488(-500, tätä ei viitteessä, mutta 72 sivua). 13 608-614. 1991 Television viewing and obesity in adult females. Ann lntern Med. 2008 Amount of time spent in sedentary behaviors in the United States. Koska istuminen on osa fyysisen aktiivisuuden jatkumoa ja jatkuvasti valittavissa oleva vaihtoehto , on sitä tutkittava osittain kiinteästi fyy siseen aktiivisuut een liittyvänä liikuntatieteiden alueena. Hu FB, Li TV, Colditz GA, Willett WC, Manson JE. Cleland VJ, Schmidt MD, Dwyer T, Venn AJ. Sardinha LB, Andersen LB, Anderssen SA, Ouiterio AL, Ornelas R, Froberg K, Riddoch CJ, Ekelund U. lnjury Prevention 13:32-36. 2008 Occupational physical demands and same-level falls resulting in fracture in female workers: an analysis of workers compensation claims. Must A, Bandini LG, Tybor DJ, Phillips SM, Naumova EN, Dietz WH. adults. Ching PL, Willett WC, Rimm EB, Colditz GA, Gortmaker SL, Stampfer MJ. Am J Clin Nutr 87:1148-55. JAMA 289 1785-1791. 29:S84-S96. Prins Y, Crous L, Louw OA. Lancet 368:299-304. Osteoporosis lnt. 2008 Television vIewing and abdominal obesity in young adults: ist he association mediated by food and beverage consumption during viewing time or reduced leisure-time physical activity. Neck and shoulder pains in relation to physical activity and sedentary activities in adolescence. J Public Health DOI 10. 2008The burden and determinants of neck pain in workers. Gregg EW, Cauley JA, Seeley DG, Ensrud KE, Bauer DC. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. Diabetologia 48:2254-2261. 2005 Occupational sitting time and overweight and obesity in Australian workers. 2006 Health-enhancing physical activity across European Union countries: the Eurobarometer study. 2007 Role of low energy expenditure and sitting in obesity, metabolic syndrome, type 2 diabetes, and cardiovascular disease. Obes Res. A systematic, critical literature review. Diabetes Care 31 :661-666. 2003 Television watching and other sedentary behaviors in relation to risk of obesity and type 2 diabetes in women. 29:91-97. Bertrais S, Beyeme-Ondoua JP, Czernichow S, Galan P. Obesity Res. Spine 32: 1038-1044. Med Sci Sports Exerc. Am J Public Health 86:25-30. Waugh EJ, Lam M-A, Hawker GA, McGowan J, Papaioannou A, Cheung AM, Hodsman AB, Leslie WD, Simonski K., Jamal SA. 2008 Walking and leisure-time activity and risk of hip fracture in postmenopausal women. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. 2007. Matthews CE, Chen KY, Freedson PS, Buchowski MS, Beech BM, Pate RR, Troiano RP. 2003-2004. UIKUNTA& TIEDE46• 1/2(()9 7. Healy GN, Wijndaele K, Dunstan DW, Shaw JE, Salmon J, Zimmet PZ, Owen N
Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on etenkin Vanhasen 11 hallituksen ohjelma, jossa liikuntapolitiikan painopisteeksi nostetaan lasten ja nuorten liikunta. Kuva: ANTERO AALTO Teksti: KIRSTI LAINE Liikuntapaikkarakentamisen suuntana terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät Valtion liikuntaneuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa. L iikuntaneuvosto nostaa tulevien vuosien liikuntapaikkaraken tamisen painopistealuei ksi lasten ja nuorten liikkurnisyrnpäristöjen kehittämisen, terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden lisäämisen, kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun keinojen huomioimisen sekä liikuntapaikkojen laadun kehittämisen. Liikuntapaikkarakentamisessa korostetaan laatua, esteettömyyttä, saavutettavuutta sekä hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä. Käytännössä 8 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Laadun varmistaminen korostuu myös siksi, että liikuntapaikkarakentamishanke on rakennuttajalleen usein ainutkertainen hanke. Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista
Ohjausta valtionavustuksia kohdentamalla Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueet on otettava huomioon liikuntapaikkarakentamiselle osoitetuissa resursseissa. Laadun varmistaminen korostuu myös siksi, että liikuntapaikkarakentamishanke on rakennuttajalleen usein ainutkertainen hanke. Liikunnan olosuhteita sivuten toimikunnan loppuraportissa esitettiin toimenpidesuosituksia mm. Rakennetu t liikuntapaikat ovat usein m onikäyttötiloja, joissa järjestetään yleisötapahtum ia. Tutkimus ja kehittämistoimintaan on vuosittain ohjattu noin 750 000 euroa. Liikuntalain 8 §:n säädöksiä tulisikin täsmentää. Noudatettava opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki sisältää liian yleisluonteisen määritelmän siitä, mitä hankesuunnitelman tulee sisältää. Esimerkiksi uimahallit palvelevat laajoja käyttäjäryhmiä. lasten ja nuorten liikkum isym päristöjen kehittäm inen tarkoittaa kotipiha-, päiväkoti-, puistoja koulualueita, joita tu lee ra kentaa ja kehittää liikunt a-aktiivisuutta lisääviksi. Hallinnonalarajat ylittävistä hankkeista esimerkkejä ovat varsinkin liikuntaja koulutoimen yhteishankkeet. Myös lähiliikuntapaikkakäsitteen alla kulkevat kohteet ovat näitä. Opetusministeriö ohjaa liikuntapaikkarakentamista muun muassa lakien ja asetusten sisältöön vaikuttamalla, antamalla määräyksiä, rahoittamalla tutkimuksia ja julkaisemalla liikuntapaikkarakentamisen oppaita. Liikuntapaikkojen laadulla suunta-asiakirjassa tarkoitetaan toim innallista, terveydellistä, taloudellista, tur vallista, ekologista ja m yös esteettistä laatua. Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan esimerkiksi sellaista päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella ja on käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Käytännössä tällä painopisteellä tavoitellaan lähiliikunt aja arkiliikuntam ahdollisuuksien lisääm istä osana yhdyskuntarakennetta. Opetusministeriöllä tulisi olla oikeus antaa erillisiä määräyksiä asiakirjoista, joilla voidaan arvioida liikuntapaikkahankkeiden toiminnallisuutta, turvallisuutta, terveellisyyttä sekä taloudellisesta ja ekologisesti kestävää käyttöikää. Näin ollen liikuntatilojen hengitysilm an on oltava erityisen puhdasta ja terveellistä, jotta liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset todentuvat m yös käytännössä. Niitä ovat liikuntapaikat, joita käytetään tehokkaasti eri vuorokaudenaikoina ja jotka palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä eri vuodenaikoina. Lisäksi on huom ioitava, että liikuntasuorituksessa ihm iset käyttävät om aa fyy sistä kapasiteettiaan m yös sen äärirajoilla. Liikunnan olosuhteiden suuntaviivoja laadittaessa on perustana ollut myös kansallisen liikuntaohjelman toimikunnan työ. Tärkeää m yös on, että ra kennetut liikuntapaikat sijoittu vat yhdyskuntara kenteeseen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Julkisten rakennusten ja valtion avustamien muiden liikuntaympäristöjen tulisi toimia esimerkkeinä innovatiivisista hankkeista tai hyvistä ratkaisuista. Taustalla poliittiset linjaukset Lähtökohdat liikuntaneuvoston laatimalle liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjalle tulevat ajankohtaisimmista poliittisista ohjelmista ja tavoitteista. Sillä ja muulla informaatio-ohjauksella on tarkoitus vahvistaa liikunta-paikkojen rakentamista ja ylläpitoa koskevaa tietoperustaa ja tiedon käytettävyyttä. Opetusministeriö koordinoi myös liikuntapaikkarakentamisen tutkimusja kehittämistoimintaa. Tulevaisuudessa yhteistyötä voidaan lisätä myös siten, että laajoissa rakentamishankkeissa kulttuurin eri muodoille löytyy harrastuspaikkoja samasta rakennuskokonaisuudesta. Liikuntalain 8 §:ssä määritellään, että valtionavustuksilla on edistettävä erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista. & TIEDE 46 • 1 /'2fJYJ 9. Toimikunta laati julkishallinnon ohjauksen näkökulmasta ehdotuksensa kansalliseksi liikuntaohjelrnaksi. Tutkimus, kehitys ja neuvonta tukevat tekijöitä Liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista. Avustamista puoltavia muita kriteerejä ovat muun muassa: liikuntapaikan kysyntä on tarjontaa merkittävästi suurempi, hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan tai hallintokunnan välillä ja hanke voidaan hyväksyä yleiseksi malliksi ympäristöystävällisestä ja energia tehokkaasta liikuntapaikkarakentamisesta. LIIKUNTA. Liikuntapaikkarakentajia ja -suunnittelijoita palvelevat myös opetusministeriön koordinoimat neuvontaja tietopalvelut. Terveyttä edistävät liikuntaolosuhteet painopistealueena tarkoittaa sitä, että liikunt apaikkaraken tam isen keinoin pyritään lisääm ään om an terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien m äärää ja m adalletaan liikuntaharra stuksen aloittam iskynnystä. Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittel un huom ioim inen puolestaan tarkoittaa sitä, että liikuntaolosuhteiden kehittäm inen on osa suur em paa kokonaisuutta ja että tarkoitu ksen m ukainen liikkum isym päristöjen ra kent am inen m ahdollistuu kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Liikuntalain paikkarakentamishankkeiden valtionavustuksen hakuasiakirjat eivät nykymuodossaan anna valtionapuviranomaisena toimivalle opetusministeriölle riittävästi tietoa hankkeiden laadun arvioimiseksi. Näitä ovat pääministeri Matti Vanhasen 11 hallituksen ohjelma sekä hallituksen käynnistämät kolme politiikkaohjelmaa: työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma; terveyden edistämisen politiikkaohjelrna sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Liikuntalain 1 §:ssä määritelty arvoperusta kestävän kehityksen tukemisesta korostaa liikuntasektorin vastuuta energiatehokkuuden lisäämiseksi rakentamisessa. Vuoden 2009 talousarviossa liikuntapaikkarakentamiseen on varattu noin 20 miljoonaa euroa
Lisätietoja: marjatta.hara-pietila@proark.fi Vuonna 2006 palkinnon sai Kemiön Amospuisto (KUVA 2), joka on sijainniltaan erinomainen, maisemaansa hyvin istutettu ja toiminnallisesti monipuolinen pienen kunnan lähiliikuntapaikka. Vuonna 2005 palkittiin rakennusteknisesti vaativa ja toiminnallisesti monipuolinen Joensuu Areena (KUVA 1 ). Muuttuva toimintaympäristö Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa on pohdittu mitä vaikutuksia muuttuvalla toimintaympäristöllä on liikuntapaikkarakentamiseen. Liikuntapaikkarakentamiselta vaaditaan yhä enemmän ympäristötietoisia valintoja ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. llmaston lämpeneminen tulee todennäköisesti muuttamaan myös liikuntapaikkarakentamista. Hallin ovat suunnitelleet Marjatta Hara-Pietilä (arkkitehti SAFA) ja Pentti Värälä (RA). Vuoden Liikuntapaikka -palkinto on jaettu neljä kertaa. Entä miten liikuntapaikat vastaavat eri käyttäjäryhmien tarpeisiin ja miten liikuntapaikan käyttöpolitiikkaa toteutetaan. Olennaista on suunnata avustuksia sellaiseen rakentamiseen, joka tukee liikunnallisesti passiivisten aktivoimista sekä lisää harrastusmahdollisuuksia lajeissa, joilla on eniten potentiaalisia harrastajia. Se on myös Suomen suurin puurakennus, jossa on käytetty innovatiivisia rakenneja perusratkaisuja. Mielenkiintoisia kysymyksiä on useita. Esteettömyys palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä. Tieto liikuntapaikkarakentamisen ohjauksen vaikutuksista kertoo, miten ohjauskeinoja tai asetettuja tavoitteita pitäisi jatkossa muuttaa. Lisätietoja: Vapaa-aikatoimenjohtaja Bo Ahlgren, Bo-Eric.Ahlgren@kimitoon.fi 10 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Miten liikuntalain tavoite laajoja käyttäjäryhmiä palvelevista liikuntapaikoista toteutuu. Liikuntapaikat vaativat lähivuosina laajamittaista peruskorjausta. Eri tavalla liikkumisja toimimisesteisten määrä tulee väestön ikääntyessä lisääntymään olennaisesti. Tällöin on olennaista, että peruskorjaukset tehdään energiatehokkailla ja esteettömillä ratkaisuilla. päiväkotien liikuntaedellytysten edistäm iseksi, koulujen m oninaiskäytön lisääm iseksi, yhteistyön lisääm iseksi kaavoitu ksesta ja ra kentam isesta vastaavien vira nom aisten kesken sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja tavoitteiden soveltam iseksi liikuntakulttuuriin. KIRSTI LAINE, KM Pääsihteeri Valtion liikuntaneuvosto Sähköposti: kirsti.laine@minedu.fi Julkaisu löytyy opetusministeriön internet-sivuilta (www.minedu.fi)
Opetusministeriö on tehnyt avustuspäätökset hankkeista, joiden kustannusarvio on yli 700 000 euroa ja lääninhallitukset tätä pienempien hankkeiden avustamisesta. Valtion liikuntaneuvosto on liikuntalain nojalla asetettu opetusministeriön asiantuntijaelin, joka liikunta-asetuksen mukaisesti antaa lausunnot mm. Vuonna 2007 palkinnon sai Ylöjärven Liikuntakeskus. Se on monipuolinen ja laajoille käyttäjäryhmille soveltuva kuntoliikuntapaikka. Avustusten myöntäminen perustuu liikuntalain, opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja valtionavustuslain säännöksiin sekä valtion talousarvion ehtoihin. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 l iikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 on valtion liikuntaneuvoston hyväksymä asiakirja, joka on valmisteltu yhteistyössä liikuntaneuvoston ja sen jaostojen, erityisesti rakentamisjaoston sekä opetusministeriön liikuntayksikön kesken. Opetusministeriö ja lääninhallitukset ovat myöntäneet vuosittain valtion talousarvioon otetun määrärahan puitteissa avustuksia liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Lisätietoja: rakennusneuvos Risto Järvelä, OPM, risto.jarvela@minedu.fi LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009 11. Valtion talousarvioon on otettu vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen, hankkimiseen ja varustamiseen. liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista sekä käsittelee liikunnan ja liikuntakulttuurin kannalta laajakantoisesti ja periaatteellisesti tärkeitä asioita. Vuoden 2008 Liikuntapaikkana palkittiin Lahden koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoiluja luontomatkailuhanke (KUVA 3). Valtion talousarviosta on myönnetty avustusta myös liikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön kohdistuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Liikuntaneuvosto esittää opetusministeriön ottavan suunta-asiakirjan periaatteet ja painotukset huomioon ohjatessaan liikuntapaikkarakentamista ja liikuntapaikkarakentamisen tutkimusta. Lähes 2300 kilometrin pituinen reitistö koostuu melonta-, vaellusja luontomatkailureiteistä sekä pyöräily-, moottorikelkkailuja sauvakävelyreiteistä
Teksti: KIRSTI LAINE Liikunnankin ekologista jalanjälkeä voi pienentää letko mitannut oman ekologisen jalanjälkesi. Meidän liikunnan harrastajien ja aktiiviliikkujien ekologisessa jalanjäljessä on varmasti pienentämisen varaa. Painotukseni on jälkimmäisessä. Niissä on vaativat ilmanvaihtojärjestelmät ja lisäksi energiaa kuluu tietyissä liikuntapaikkatyypeissä myös kylmän tuottamiseen. Meillä pitäisi olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa ilman suurempaa huonoa omatuntoa ekologisesti laadukkaasti toteutetuissa liikuntapaikoissa. Eri lajien parissa on varmasti luotu hyviä eko-käytäntöjä ja liikuntapaikkojen osalta on myös toteutettu ekologisista näkökulmista katsottuna innovatiivista rakentamista. Yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta valtionhallinnossa edellyttää toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutokseen on syytä varautua sekä sopeutumalla sen aiheuttamiin muutoksiin että pyrkimällä tavoitteellisesti hidastamaan käynnissä olevaa ilmastonmuutosta. Liikuntapaikkarakentaminenkaan ei jää huomiotta. Lisäksi pitäisi harkita tarkkaan liikuntapaikan sijaintia; onko sinne välttämätöntä kulkea yksityisautoilla, vai olisiko taloudellisinta ja ekologisinta, että liikuntapaikka sijaitsee lähellä asutusta tai vähintään hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Neljä vuodenaikaamme, säävaihtelut, eri lajien tarpeet ja myös suomalaisten liikunnan harrastajien ja etenkin kilpaja huippuurheilun tarpeet asettavat vaatimuksia rakennetuille liikuntapaikoille. Minä en. Ei silti saisi olla itsestäänselvyys, että jokaisessa kunnassa tulee olla jää-, liikuntatai uimahalli. Alalla on tästä huolimatta paljon tutkimustarpeita. Useat rakennetut liikuntapaikat ovat energiasyöppöjä ja ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii päästöjen leikkaamista. Merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi ja Suomessa yli puolet siitä tulee energiantuotannosta ja liikenteestä. Liikuntapaikkarakentamisessa päästöjen vähentäminen voisi olla helppo tavoite saavutettavaksi, mikäli kaikilla osapuolilla on yhteiset tavoitteet ja suunnitelmat konkreettisista toimenpiteistä. Tästä syystä on myös arvioitava, miten alkuperäiset suunnitelmat ja lopulta toteutunut uudisrakennus tai peruskorjaus vastaavat toisiaan: mistä esimerkiksi tingitään rakentamisvaiheessa ja miksi. Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maaja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. En väheksy sitä, että maamme on erityisasemassa sijaintinsa kannalta. Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta liikunnan alueella on sen verran vähän, että kaikki alaan liittyvä tutkimus on plussaa. Valtion liikuntaneuvosto on kuluvalla toimikaudellaan ottanut harppauksen kohden lakisääteisen arviointitehtävänsä toteuttamista. KIRSTI LAINE, KM Pääsihteeri Valtion liikuntaneuvosto Sähköposti: kirsti.laine@minedu.fi 12 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /'IOC/J. Vuoteen 2011 mennessä on tarkoitus luoda järjestelmä, jolla valtionhallinnon toimenpiteitä ja vaikutuksia liikunnan alalla voidaan mitata ja arvioida. Suomalaisten ekologinen jalanjälki ei enää uusimman laskutavan perusteella ole maailman kolmanneksi suurin. Pelkään, että tulokseksi koituu hävettävän suuri jalanjälki, vaikka oikeassa elämässä kulutankin asfalttia numeron 36 kokoisella kengällä. Nämä molemmat liittyvät olennaisesti myös liikuntakulttuuriin ja liikuntapaikkarakentamiseen. Olennaista onkin löytyykö valtionhallinnosta, kunnista, yksityissektorilta ja eri lajien parista yhteinen tahto päästöjen vähentämiseksi. Jotta ekologinen jalanjälkemme liikunnan harrastajina voisi olla pienempi, on liikuntapaikan tarve selvitettävä huolella. Tai että eteläisen Suomen ainoat eväät ilmastonmuutoksen sopeutumiseen löytyvät hiihtoputkien rakentamista. En uskalla. Rakennettuja liikuntapaikkoja lämmitetään, kuten kaikkia muitakin rakennuksia. En näe mitään vaikeutta siinä, että uusia liikuntapaikkoja ja olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjauksia suunnitellaan siten, että niissä lisätään energiatehokkuutta, siirretään energiantuotannon painopistettä fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin ja minimoidaan liikennetarve. On tarpeellista arvioida, mikä merkitys veikkausvoittovaroista myönnettävällä valtionavustuksella kullekin rakentamishankkeelle on ja mitä liikuntapaikan rakentamisella todellisuudessa saadaan kunnassa aikaan: lisääntyvätkö liikunnan edellytykset ja lisääntyvätkö liikkujat. Ehkä suurin yksittäinen asia, jolla liikkujien ekologiseen jalanjälkeen voidaan vaikuttaa, on liikuntapaikkarakentaminen. Liikuntapaikkarakentamisessa, kuten monissa muissakin isoissa rakentamishankkeissa, ketju ensimmäisistä suunnitelmista hallin avajaistilaisuuteen on pitkä. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei pienentämisen varaa olisi. Eikä pelkästään pitkä vaan myös kiemurainen
Kuva: ANTERO AALTONEN Lämmitettävä ulkokenttä energiasyöppö valaistu pururata energia pihi Rakennuskustannuksien ei tulisi olla ainoa vertailukohde liikuntapaikkainvestointeja pohdittaessa. Energiantuotannosta aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia. . Liikuntapaikkojen elinkaaren aikana kuluu myös runsaasti energiaa. Fossiilisten polttoaineiden poltossa muodostuu kasvihuonekaaLIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009 13. Rakennusmateriaalien sisältämien raaka-aineiden ottaminen luonnosta sekä rakennustarvikkeiden valmistaminen, kuljettaminen ja hävittäminen vaikuttavat monin tavoin ympäristöön. Rakennuksen purkamisen jälkeen tapahtuva rakennusmateriaalien kierrättäminen tai sijoittaminen kaatopaikalle rasittavat nekin osaltaan ympäristöä. L iikuntapaikkarakentamisesta aiheutuu monenlaisia ympäristövaikutuksia. Teksti: ARTO SAARI . Liikuntapaikkojen energiakulutuksessa ja ympäristövaikutuksissa on eroja. Kokonaiskustannusten vertaaminen käyttökertaa kohti kannattaa
liikuntapaikkojen ympäristövaikutukset selvitettiin elinkaariarvioinnin periaatteita noudattavalla laskentamenetelmällä. I toteutunut kävijämäärä . Liikuntapaikoille selvitettiin kunkin elinkaarivaiheen energian kulutus sekä hiilidioksidi-, rikkidioksidija eteeniekvivalenttien määrät, joilla kuvataan seuraavia ympäristövaikutuksia: ilmastonmuutosta, happamoitumista ja alailmakehän oksidanttien muodostumista. 600 ... QI ~ 500 c >, 400 :co .:,,:, -, 300 ::i: 200 127 100 45 40 11111 Liikuntahalli Harjoitusjäähalli • Vain kiinteistönhoito huorrioitu. /teoreettinen maksimikävijämäärä 14 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /20'.)9. Uusiutuvat energianlähteet, kuten auri nko-, tuuli-, vesija bioenergia, ovat kotimaisia ja niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset. Mikään energiantuotantomuoto ei kuitenkaan ole täysin haitaton ympäristön kannalta. Elinkaareen sisällytettiin rakentaminen, kunnossapito ja rakennuksen käytöstä aiheutuva lämmitysja sähköenergian kulutus sekä purkaminen. -Liikuntahalli HarjoitusUi1T0halli • jäähalli 150 • Lärmitettävä kenttä (lämkausi) . Liikuntapaikkojen elinkaarenaikainen energiankulutus käyntikertaa kohden laskettuna. supäästöjä sekä happamoittavia päästöjä. Tutkimuksessa vertailtiin liikuntapaikkojen käyntikertaa kohden laskettuja energiankulutuksiaja ilmastovaikutuksia. Elinkaariarvioon rakentamis-, kunnossapito-, käyttöja purkukustannukset Tutkittaviksi liikuntapaikoiksi valittiin liikuntahalli, harjoitusjäähalli, uimahalli, tekojääkenttä, lärnmitettävä jalkapallokenttä sekä kuntorata. 0,2 0,0 • Vain kiinteistönhoito huorrioitu. Niitä hyödyntävien tekniikoiden ympäristöriskit ovat myös pieniä. I toteutunut kävijämäärä . /teoreettinen maksimikävijämäärä Tekojääkenttä (jäähd.kausi) 4 Tekojääkenttä (kesä) CO 2 ekvivalentit 4,6 1 2 ~ 0,3 0,0 695 10 5 Lärmitettävä kenttä (kesä) 0,3 0,2 5 Kuntorata KUVIO 2. Tekojääkenttä Tekojääkenttä Lämmitettävä Lämrritettävä Kuntorata (jäähd.kausi) (kesä) kenttä kenttä (kesä) (läm.kausi) . Teknillisen korkeakoulun rakenneja rakennustuotantotekniikan laitoksella analysoitiin vuosina 2001-2005 erityyppisten liikuntapaikkojen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Energia 800 700 .... Liikuntapaikkojen elinkaaren aikana syntyvät hiilidioksidiekvivalentit käyntikertaa kohden laskettuna. Kunkin liikuntapaikan elinkaari oletettiin laskelmissa 50 vuoden pituiseksi. 40 CI) .:,,:, .:: C: 30 >, :n, .:,,:, 20 CI .:,,:, 10 2,2 2,0 5,3 3 1 4,9 4,0 ... Laskelmissa käyKUVIO 1. Elinkaariarvioinnissa määritetään ensin elinkaaren aikana kuluvat luonnonvarat, energiankulutus, päästöt maahan, veteen ja ilmaan sekä muut mahdolliset ympäristökuormitukset, ja sen jälkeen arvioidaan näiden kuormitustekijöiden vaikutuksia ympäristöön. 84 69 Urrahalli • 60 50 n, .
6. Valaistu kuntornta: Kuntoradan leveys on 3,5 m. Tekojääkentän ja lämmitettävän kentän kesakäytössä kuluu erittäin vähän energiaa. Myös kuntoradan elinkaaren aikana kuluu erittäin vähän energiaa. Savitaipaleen jäähalli: halli on tyypillinen nykyaikainen harjoitusjäähalli. Kirkkonummen uimahalli: hallissa on kolme uimaallasta sekä lasten kahluuallas. Huolehdi siitä, että ilmanvaihdon käyntiaikaa voidaan säätää tarpeen mukaan. Mitoita liikuntapaikkarakennus harkiten. Saunoja on kaikkiaan seitsemän. Isossa allashuoneessa sijaitseva pääallas on kuusiratainen ja 25 metriä pitkä. Hallissa on myös kuntoutusallas. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /'20CJ9 15. Kartoita palvelujen tarve ja sijoita liikuntapaikat siten, että niiden käyttöaste korkea. Harjoitusjäähallissa, uirnahallissa ja tekojääkentällä kuluu seuraavaksi eniten energiaa kåyntikertaa kohden. Käpylän telwjääkentät: alueella on kaksi jäädytettävää kenttää. Sijoita liikuntapaikat lähelle asutusta ja joukkoliikennettä. 8. 10. Monitoimialtaassa on vastavirta-alue ja vesisieni, ja siihen voidaan myös laskea 42 metriä pitkällä vesiliukumäellä. Radan pituus on 2,4 km. 5. Energiankulutus kuriin hyvällä suunnittelulla Lämmitettävän liikuntapaikkarakennuksen käytön aikainen energian kulutus aiheuttaa pääosan rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilidioksidi-, rikkija eteeni päästöistä. liikuntahallissa on myös erillinen 200 neliömetrin suuruinen kuntosali, samoin kahvio ja sosiaalitilat. tettiin kaukolämmön ja sähkön tuotannon päästöinä Suomen keskimääräisiin kaukolämmön ja sähkön valmistuksen päästöjä vuodelta 1998. 7. Vertailu laskelmat laadittiin Pajamäen teräsristikkohallille ja Myllypuron ylipainehallille. ARTO SAARI, TkT Rakentamistalouden dosentti Teknillinen korkeakoulu, Rakenneja rakennustuotantotekniikan laitos Sähköposti: arto.saari@tkk.fi KYMMENEN EKOASKELTA LIIKUNTAPAIKAN RAKENTAJALLE 1. Lisäeristä ja tiivistä vanhojen rakennusten ulkovaippa. Alueella on näiden lisäksi vielä kolmas kenttä, joka on vain kesakäytössä. Kenttiä lämmitetään tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana noin 100 vuorokautta. Kesäisin kentillä pelataan jalkapalloa. Älä ylimitoita rakennuksen ilmanvaihtoa. Hallissa on kaukalo, pelaaja-aitiot, katsomotilat 500 henkilölle sekä kahvio, toimisto, varastona toimiva väestönsuoja sekä pukuja peseytymistilat. Pienemmälle kentälle asennetaan talveksi jääkiekkokaukalo ja isompi on varattu luistelijoille. Isossa allashuoneessa sijaitsee myös monitoimiallas. Töölön lämmitettävät pallokentät: kohde sisältää kaksi lämmitettävää jalkapallokenttää (kentät nro 6 ja 7). Tutkituista liikuntapaikoista lämmitettävä kenttä kulutti selvästi eniten energiaa ja eniten aiheutti päästöjä kun ne suhteutettiin kävijämääriin. 4. Vältä korkeita allasveden ja sisätilojen lämpötiloja. Sen vuoksi on jo tärkeää rakennussuunnitteluvaiheessa huolehtia siitä että rakennus kuluttaa kohtuullisesti energiaa. Vältä turhia tiloja. Uimahallissa on kahvio, samoin liikuntaja kuntosali sekä moni toimitila ja kokoustila. Sen aiheuttama ilmastovaikutus on vain 20 prosenttia lämmitettävän kentän ilmastovaikutuksesta.Tosin teräsristikkohallin elinkaarikustannus, joka siis sisältää myös rakentamisja kunnossapitokustannukset on yli 50 prosenttia korkeampi kuin lämmitetyn ulkokentän ja ylipainehallin elinkaarikustannus puolestaan yli 150 prosenttia sitä korkeampi. Pääaltaan yhteydessä on kolmen metrin korkuinen hyppytorni ja ponnahduslauta. Tutkimuksen kohteena olivat seuraavat liikunt apaikat: Pirkkalan liikuntahalli: liikuntahallissa on 1100 m2 suuruinen liikuntasali, jossa on siirrettävä katsomo 265 henkilölle. Ulkokenttien ja kuntoratojen kävijäkohtaiset päästöt olivat murto-osa muiden tutkittujen liikuntapaikkojen päästöistä. Se on tarkoitettu koripallon pelaamiseen. Suosi uusiutuvia polttoaineita. Varusta ilmanvaihto korkean hyötysuhteen omaavalla lämmön talteenotolla. 9. Sen energiankulutus ja ilmastovaikutus on moninkertainen verrattuna muihin liikuntapaikkoihin. Samoin sen yhteydessä on 100-paikkainen katsomo. 2. 3. Käytä jäähallin lauhdelämpö tehokkaasti hyödyksi. Uimahalli, harjoitusjäähalli ja tekojääkenttä olivat kävijäkohtaisilta päästöiltään samaa tasoa keskenään. Talvijalkapalloa voi pelata myös kylmässä teräsristikkohallissa. Sen molemmin puolin on 1,5 111 raivattua tilaa. Lämmitettävät jalkapallokentät, harjoitushallit, uimahallit listan kärjessä Kun verrataan liikuntapaikkojen koko elinkaarenaikaista energiankulutusta ja ilmastovaikutusta yhtä käyntikertaa kohden nousee selvästi suurimmaksi energiasyöpöksi lämmitettävä jalkapallokenttä
"' , _., , Arvokilpailujen järjestäminen 'öifrrlyifs~yv,ij--til~isu~~-~ •~'5/A kehittää lajin olosuhteita. l ::;. ·~ ·•·•··.·J . ..... .,,,.... . .; .· . ' 16 LIIKUNTA & TIEDE 46, 1 /2@. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset lf "Vtat Suomessa 34 lajissa. . ...... EM-kilpailuja voitaisiin olosuhteiden puolesta järjestää Suomessa 39 lajissa, ilmenee lajiliitoille tehdystä olosuhdeselvityksestä. ' ,. : . ~ z <( . ' ~··At ~, ·e.!il ',. Yhtälö toimii parhaiten,·kunrt~ ~ ~~ kehittämistarpeef ovat tiedossa hyvissä ajoin, jolloin i B liikuntapaikkarakentamista voidaan toteuttaa osana ~ kestävää liikuntapolitiikkaa. . !i. Teksti: KAROLIINA LUOTO Suurkisatapahtumat edellyttävät areenansa ' ·~ ,t': . ~ ., ,. ... ' -,:i'' i:'J'. . "
karsinnat) vaatimukset, mutta kuudella prosentilla lajeista MM-tason arvokilpailuihin soveltuvat olosuhteet puuttuvat kokonaan. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset täyttyvät 34 lajilla (53 prosentilla). Lähes 20 prosentilla lajeista olosuhteet ovat puutteelliset. Tarkempaa analysointia varten on poimittu lajit, joiden arvokilpailujen katsottiin täyttävän suurtapahtuman kriteerit. Yli kymmenellä lajilla (19 prosenttia) MM-kilpailujen olosuhteet ovat puutteelliset. Lajiliittojen lisäksi kyselyyn vastasivat Invalidien Urheiluliitto, Paralympiakomitea, Olympiakomitea ja Opiskelijoiden liikuntaliitto. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestämisestä käydään monissa lajeissa alati kovenevaa kilpailua. Olosuhteilla tarkoitetaan tässä suorituspaikkoja, eli mm. pintamateriaalit) ja määrää, katsomokapasiteettia sekä mediatiloja. Lajiliittojen ( 43 kpl) vastaukset käsittävät 64 lajia tai lajiryhmää, jossa järjestetään omia arvokilpailuja. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) toteutti yhteistyössä opetusministeriön kanssa selvityksen Suomen edellytyksistä isännöidä kansainvälisiä arvokilpailuja liikuntapaikkarakentamisen näkökulmasta. Kysely osoitettiin kaikille lajiliitoille ja se toteutettiin kesä-elokuussa 2008. MM-tasolla aikuisten sarjojen olosuhdevaatimukset täyttyvät 53 prosentilla lajeista. Lajikohtaisten olosuhdetietojen kerääminen Olosuhdeselvitys perustuu lajiliitoille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin arvokilpailujen järjestämisen olosuhde-edellytyksiä liiton edustamissa lajeissa. Vastauksia on analysoitu kahdella tasolla. pikaluistelu, jääpallo). Lisäksi sen järjestämisellä arvioidaan olevan myönteistä, pitkäaikaista vaikutusta myös itse tapahtuman jälkeen". Olosuhteet MM-kisakunnossa yli puolella lajeista EM-kilpailuja voitaisiin olosuhteiden puolesta järjestää Suomessa 39 lajissa (60 prosenttia vastanneista). Kyselyn avulla selvitettiin, mitä ovat eri lajien merkittävimmät suorituspaikat Suomessa ja minkä arvokilpailujen järjestämiseen ne soveltuvat. Olosuhdepuutteista pyydettiin nimeämään merkittävimmät sekä arvioimaan tarvittavien toimenpiteiden laatua ( väliaikainen rakentaminen, uusinvestoinnit, perusparannus). Noin 11 prosentissa lajeista olosuhteet täyttävät nuorten MM-kilpailujen tai kilpailun osan (esim. Tapahtuman suuruuden kriteereitä voivat olla osallistujamäärä, medianäLIIKUNTA & TIEDE 46, 112009 17. Lajin olosuhdetilanteen ja lajiliiton hakusuunnitelmien perusteella on laadittu listaa potentiaalisista suurtapahtumista vuoteen 2020 mennessä sekä niiden edellyttämistä olosuhteiden kehittämistarpeista. Suomen suorituspaikkojen tasoa on kartoitettu vuoden 2008 aikana osana suurtapahtumien edistämistyötä. Niiden osalta on kuvattu lajin pääareena tai -areenat sekä olosuhdevaatimusten täyttyminen ja kehittämistarpeet. 18 lajissa (28 prosenttia vastanneista) EM-kilpailujen järjestäminen edellyttää olosuhteiden kehittämistä. kulkuyhteydet ja hotelli kapasiteetti on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Kehittämistarpeiden ennakoinnin parantamiseksi suurtapahturnatyössä pyritään tarkastelemaan tilannetta aina vuoteen 2020 asti. Kansainvälisille suurtapahtumille tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa kansainvälinen hakuprosessi, säännöllisyys ja toistuvuus sekä järjestelyjen aiheuttama lisärahoitustarve. Vaatimukset koskevat tyypillisesti mm. karsinnat) vaatimukset. Siinä menestyminen ja järjestämisoikeuden saaminen edellyttää osaamisen ja maineen lisäksi hyviä puitteita kilpailujen järjestämiselle. Kaikkien lajien osalta on kuvattu EMja MM-kilpailujen olosuhde-edellytykset, eli onko arvokilpailuja mahdollista järjestää maamme suorituspaikoilla. Yhtälö toimii parhaiten, kun kehittämistarpeet ovat tiedossa hyvissä ajoin, jolloin lii kuntapaikkarakentamista voidaan toteuttaa osana kestävää liikuntapolitiikkaa. Suurten lajiliittojen osalta vastausprosentti oli 93 ja keskisuurten osalta 86. Arvokilpailujen järjestämisoikeuden saaminen on usein myös hyvä tilaisuus kehittää lajin olosuhteita. Myös soveltuvien suorituspaikkojen keskinäistä sijaintia koskien voidaan asettaa vaatimuksia. Selvityksen on tarkoitus tukea opetusministeriön suurtapahtumatyötä, joten erityistarkasteluun nostettiin sellaiset tapahtumat, joita voidaan pitää sekä laajuutensa, vaikutustensa että kansallisen merkityksen johdosta kansainvälisinä suurtapahtumina. Lisäksi kahdeksassa lajissa olosuhteet täyttävät tai lähes täyttävät vähintään EM-tasolla nuorten arvokilpailujen tai kilpailun osan (esim. Kyselyyn vastasi 43 lajiliittoa 74: stä (vastausprosentti 58). Tavoitteena oli selvittää maamme suorituspaikkojen taso suhteessa niihin edellytyksiin, joita kansainväliset laji liitot edellyttävät MMja EMkilpailujen suorituspaikkojen osalta. korkeatasoiset suorituspaikat urheilijoille, työskentelyedellytykset medialle, riittävät katsomoja palvelutilat yleisölle, hyvät liikenneyhteydet ja riittävä majoituskapasiteetti. Lajiliittoja pyydettiin arvioimaan kansainvälisen laj iliittonsa arvokilpailujärjestäji l tä edellyttämien olosuhdevaatimusten täyttymistä sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Muutamien lajien kohdalla aikuisten arvokilpailujen olosuhdevaatimusten täyttyminen edellyttää kilpailuareenan rakentamista (mm. SLU valmisteli kyselyn yhteistyössä opetusministeriön ja lajiliitoista kootun työryhmän kanssa. suorituspaikkojen mitoitusta, laatua (esim. T avoite parantaa Suomen valmiuksia hakea ja järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia on kirjattu maamme hallitusohjelmaan. Suurtapahtumat erityistarkastelussa Vuonna 2006 valmistuneen suurtapahtumatyöryhmän ehdotuksen mukaan "kansainvälinen suurtapahtuma on tapahtuma, jolla on kansallista merkitystä ja jossa valtiolla on perusteltu syy olla mukana. Kilpailujärjestäjän on pystyttävä tarjoamaan mm
Olosuhteet ovat kansainvälisten kilpailujen järjestämisen edellyttämällä tasolla 15 tapahtumalla kahdeksassa eri lajissa. Tällaisia ovat mm. Osa vaatimuksista voidaan täyttää tilapäisrakentein. Suurtapahtumiin on luettu 18 lajin arvokilpailutapahtumia: 17 MM-tason ja 12 EM-tason kilpailua sekä yksi muu lajin suurtapahtuma. Tiukentuneet vaatimukset edellyttävät hyvienkin olosuhteiden kehittämistä Suurtapahtumanäkökulrnasta tarkasteltujen lajien osalta aikuisten arvokilpailujen olosuhdevaatirnukset täyttyvät hieman alle joka toisen lajin kohdalla. Olosuhteiltaan puutteellisten lajien joukossa on myös sellaisia lajeja, joiden arvokilpailuja on aikaisemmin järjestetty Suomessa. Olosuhteiltaan puutteellisten lajien joukossa on myös sellaisia lajeja, joiden arvokilpailuja on aikaisemmin järjestetty Suomessa. Nuorten arvokilpailuista kertyvää järjestämiskokemusta pidetään monissa lajeissa tarpeellisena ennen aikuisten arvokilpailujen hakemista. Olosuhdepuutteita paikataan parhaillaan jalkapallon naisten EM-lopputurnausta varten. Tarkastelluista suurtapahrumisra 15 edellyttäisi olosuhteiden kehittämistä. Jako varsinaisiin suurtapahtumiin ja muihin arvokilpailuihin ei siten ole yksiselitteinen. Massiiviset väliaikaisrakenteet tulevat kuitenkin järjestäjälle kalliiksi ja ovat pidemmän päälle sekä taloudellisesti että ekologisesti kestämätön ratkaisu. kyvyys, vaikuttavuus ja tapahtuman kokonaiskustannukset. Hakusuunnitelmia tai niiden puuttumista selitettiin usein myös muilla kuin suorituspaikkoihin liittyvillä syillä. Arvokilpailuista neljä on nuorten sarjan tapahtumia. Vastausten perusteella lajiliitoissa on halukkuutta arvokilpailujen järjestämiseen. Vastanneista lajiliitoista 35 piti mahdollisena edustamansa lajin arvokilpailujen hakemista. Kaikkiaan suurtapahtumatarkastelu koski 35 kilpailutapahtumaa. Olosuhteiden kehittämistarpeet johtuvat osittain tiukentuneista vaatimuksista. Näin ollen suurtapahtumien määrittely perustuu osittain subjektiiviseen arvioon. Kahdeksan lajiliittoa ei aio hakea arvokilpailuja. Tulevien suunnitelmien ja kilpailuhakujen ennakointimahdollisuuden arvioimiseksi kysyttiin kilpailustrategian ajallista ulottuvuutta ja arvioitavuutta vuoteen 2020 saakka. Lajeille tarvitaan riiuåvästi korvaavia suorituspaikkoja. Lajiliitoissa tehdään suunnitelmia kilpailuhausta yleisimmin 1-5 vuoden jänteellä. Hakusuunnitelmat tehdään kuitenkin useimmissa lajeissa suhteellisen lyhyelle aikavälille. Lajiliittojen tämänhetkisiin hakusuunnitelmiin on kirjattu yhteensä 29 lajin aikuisten EM-kilpailut ja 30 lajin aikuisten MM-kilpailut. Tapahtumien järjestämishalukkuuden selvittämiseksi kyselyssä pyydettiin luettelemaan kansallista lajiliittoa järjestämismielessä kiinnostavat lajin arvokilpailut ja suurtapahtumat. Suurtapahtumien hakemisen ja saamisen edellytyksinä pidettiin ensisijaisesti taloudellisten edellytysten täyttymistä (kilpailujen järjestämisestä perittävät lisenssit ja muut maksut) lajin urheilu menestystä ja lajiin kohdistuva kiinnostusta kotimaassa sekä muita kuin liikuntapaikkoihin liittyviä olosuhdetekijöitä (kansainväliset kulkuyhteydet, majoituskapasiteetti) Suurtapahtumien ja pienempien arvokilpailujen edistämisessä olennaisena pidettiin myös tapahtuman järjestämisen ja olosuhteiden käytön aikataulutusta. Suurtapahtuman järjestämisen realistisuus edellyttää, että Suomessa on kilpailujen vaatimat olosuhteet tai vähintään rakentamisvalmius lajin arvokilpailujen vaatimille Iasiliteeteille ja rakentamistarve on "kohtuullinen" ja että lajiliitoilla on valmiuksia ja kiinnostusta hakea tapahtumia. Tapahtumat kilpailevat samoista paikoista mm. Tällaisia ovat mm. Tulevaisuuden suurtapahtumatarjotin Olosuhde-edellytysten selvitystyön perusteella on tarkoitus laatia lista niistä urheilumuodoista, joissa suurtapahtuman järjestäminen Suomessa on realistista olosuhteiden osalta. Lisäksi tarkastelussa ovat nmkana seuraavat monilajiset urheilukilpailut: nuorten olympiafestivaalit, nuorten talviolympialaiset, talviuniversiadit sekä talviolympialaiset. jääkiekon ja yleisurheilun MM-kilpailut. Tapahtumat edustavat 10 lajia. 18 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1 /2009. Alle neljännes vastanneista piti mahdollisena arvioida kilpailuhakuja vuoteen 2020 asti. Tapahtumien laajuudelle ei kuitenkaan ole määritelty absoluuttisia arvoja, joiden täyttyessä kyse olisi suurtapahtumasta. kotimaisten kilpailusarjojen kanssa. turvallisuus, media). Myös tässä työssä tapahtumien rajaaminen varsinaisiin suurtapahtumiin ja muihin arvokilpailuihin oli haasteellista suurtapahturnakriteerien väljyyden takia. Olosuhteiden kehittämistarpeet johtuvat osittain tiukentuneista vaatimuksista (mm. Kaikilla lajeista arvokilpailuhaku ei ole vielä ajankohtainen tavoite, mutta kilpailujen hakemista pidetään mahdollisena vuoteen 2020 mennessä. jääkiekon ja yleisurheilun MM-kilpailut. Suurtapahtumina tarkasteltavien tapahtumien valinnassa hyödynnettiin myös lajiliittojen näkemystä
Rajalliset resurssit edellyttävät priorisointeja Olosuhteisiin kohdistuvien vaatimusten kasvaessa suurtapahtumien järjestäjämaana kehittyminen edellyttää nykyresursseilla selkeitä valintoja. KAROLIINA LUOTO, MMM Asiantuntija Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sähköposti: karoliina.luoto@slu.fi KIRJALLISUUS Kansainväliset suurtapahtumat Suomessa, suurtapahtumatyöryhmän ehdotus kansalliseksi strategiaksi (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 27/2006) Huippu-urheilutyöryhmän muistio (OPM 22/2004) Suurkisat ja olosuhteet Suomi isännöi ja hakee lähivuosina useita urheilun arvokisoja. Jalkapallostadionien turvarakenteita kehitettävä. Edellyttää Lahden hiihtostadionin perusparannusta ja laajennusta. Edellyttää mm. Edellyttää Olympiastadionin laajaa perusparannusta. • Uinnin pitkän radan EM. Kaikkien tapahtumien osalta kisapaikat eivät nykyisellään vastaa kansainvälisten liittojen niille asettamia vaatimuksia. Tapahtuman hakemiseen kiinnostusta, toistaiseksi ei ajankohtainen: • Talviolympialaiset. Useimpien suurtapahtumien järjestäminen edellyttää pääasiassa urheiluareenojen säännöllistä perusparannusta ja kilpailujen ajaksi vuokrattavia tai rakennettavia väliaikaisrakenteita. Edellyttää soutu-/melontastadionin kehittämistä. Tapahtuman haku käynnissä tai suunnitteilla: • Ampumahiihdon MM, Kontiolahti/Lahti. Useimmiten tämä on tarpeellista myös niiden tapahtumien osalta, joissa olosuhdevaatimukset täyttyvät. • Ratamelonnan nuorten MM Tampere, Kaukajärvi. Edellyttää yleisurheilun sisähallin rakentamista. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 1/2009 19. • Rata-ajon MM. Kilpailujen saamisen edellytyksenä pidetään purjehduskeskuksen rakentamista. Edellyttää väliaikaisrakenteita. VAATIMUKSET TÄYTTYVÄT Myönnetyt tapahtumat: • Nuorten Olympiafestivaalit, Tampere 2009 • Jääkiekon naisten MM, Hämeenlinna 2009 • Taitoluistelun EM, Hartwall Areena/Helsingin jäähalli 2009 • Purjehduksen EM (olympialuokat}, Helsinki 2011 • Alppihiihdon me (pujottelu ja suurpujottelu} Levi myönnetty 2013 saakka • Rallin MM vuosittain Tapahtuman haku käynnissä/suunnitteilla: • Muodostelmaluistelun MM, Hartwall Areena/Helsingin jäähalli 2011 • Taitoluistelun MM, Hartwall Areena 2015 • Gymnaestrada (voimistelu), Helsinki 2015/2019 • Jääkiekon U20 MM, Hartwall Areena/Helsingin jäähalli • Yleisurheilun nuorten EM/MM, Tampere Ratinan stadion Tapahtuman hakemiseen kiinnostusta, toistaiseksi ei ajankohtainen: • Koripallon EM, Hartwall Areena/LänsiAuto Areena • Lentopallon EM, Hartwall Areena/LänsiAuto Areena OLOSUHTEISSA PUUTTEITA Myönnetyt tapahtumat: • Jalkapallon Naisten EM-lopputurnaus, Olympiastadion, Finnair stadium, Lahden stadion, Tampere/Ratinan stadion, TurkuNeritas stadion 2009. • Lentomäen MM, Suomu 2014/2016. Olympiastadion ja suuret jäähallit, ovat keskeisiä tapahtumapaikkoja usean eri lajin suurtapahtumien järjestämisessä. • Purjehduksen MM (kaikki lajit), Helsinki 2015. • Jääkiekon miesten MM, Hartwall Areena 2012. Niihin kohdistuvat kehittämistoimenpiteet heijastuvat siten monien arvokilpailujen järjestämisrnahclollisuuksiin. Osa maamme urheiluareenoista, mm. Myös sponsoreiden ja tapahtumapaikkakuntien näkökulmasta ajoituksen huolellinen suunnittelu ja päällekkäisyyksien välttäminen on tärkeää. Suomessa järjestettävien arvokilpailujen määrää voidaan lisätä kehittämällä sellaisten lajien olosuhteita, joissa kilpailujen hakeminen on kiinni ensisijaisesti olosuhteista. Katsomokapasiteettia lisättävä Ii-halleissa. Edellyttää katsomokapasiteetin kasvattamista ja mahdollisesti 25 metrin verryttelyaltaan rakentamista. Suurtapahtumastrategian mukaisesti etusijalle nostetaan kansallisesti merkittävät lajit, joissa Suomi on saavuttanut urheilumenestystä ja joissa on yleisöpotentiaalia. tilojen lisärakentamista ja lisävalaistuksen rakentamista stadionalueelle sekä kamerapisteisiin (Kontiolahti) / ampumataulurakenteiden ja sähköisen tulospalvelun uusimista, tv-kaapeloinnin siirtoa ja valaistustason nostoa (Lahti). Priorisoitavien tapahtumien osalta tulee varmistaa riittävä tuki sekä suorituspaikkojen kehittämiseen että kilpailujen hakemiseen. Edellyttää lentomäen rakentamista. pikaluistelu, jääpallo ja ratamelonta. Edellyttää huoltoym. Edellyttää soutu-/melontastadionin kehittämistä. • Ratamelonnan EM Tampere, Kaukajärvi. Helsinki Mäkelänrinteen uintikeskus 2014. Tällaisia lajeja voisivat olla mm. OLOSUHDEVAATIMUKSET EIVÄT TÄYTY Tapahtuman haku käynnissä /suunnitteilla: • Yleisurheilun halli EM/MM, Messuhalli. • Hiihdon pohjoismaisten lajien MM, Lahti 2015. • Yleisurheilun EM, Olympiastadion 2014 / 2018. alppihiihdon vauhtilajeille sopivan suorituspaikan löytymistä sekä katetun pikaluisteluareenan ja kelkkaradan rakentamista
Urheiluseurojen kontolle jää aivan liikaa tehtävää eivätkä ne saa toimintansa piiriin suurinta osaa ikäluokista niin kuin pitäisi. Kolmannella tiellä on ideologinen pohjansa Suomen poliittisessa elämässä. Keskitien kulkeminen on perinteisesti liittynyt keskustalaisuuteen, joka on pyrkinyt välttämään niin vasemmalla kuin oikealla laidalla kulkemista. Tämä ei valitettavasti ole enää tulevaisuutta vaan jo täyttä totta. Se näkyy erityisesti varusmiesikäluokkien astuessa palvelukseen yhä huonommassa fyysisessä kunnossa. KESKINEN Koululiikunnan kolmas tie K un yksi tie loppuu ja toinen on mahdoton kulkea, on aika etsiä kolmas tie. KARI L. Tällä olisi jo tuntuva vaikutus ja jos isä tai äiti tai molemmat ottaisivat osaa läksyntekoon, saisi koko perhe tuhdin kuntoannoksen. Perheiden vastuu lapsistaan ei myöskään näytä toteutuvan eikä ainakaan kohdistuvan lasten riittävän liikkumisen varmistamiseen. Mistä löytyy koululiikunnalle kolmas tie kun liikunnalle varattu tuntimäärä on niin pieni, ettei sillä saada toivottua kuntovaikutusta aikaiseksi. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 20 LIIKUNTA & TIEDE 46 • l /2.009. Seuran työvaliokunnan vuoden ensimmäisen kokouksen alkulämrnittelypuheissa etsittiin myös kolmatta tietä. Sen toivoisi olevan suora ja leveä, mutta yleensä se on kivinen ja kaita sekä monenlaisia mutkia täynnä. Jos normaali arkiaktiivisuus on samalla minimissään, jää koululaisten fyysinen kunto kokonaan kehittymättä. Kolmas tie voisi löytyä niinkin yksinkertaisella tavalla että liikunnanopettajat alkaisivat antaa niin paljon liikunnallisia kotiläksyjä että oppilaiden kunto alkaisi kohentua. POLTTOPISTEESSÄ Teksti: KARI L. Läksyt pitäisi kuitenkin tehdä säntillisesti, ettei lääkärin tarvitsisi kirjoittaa omaa reseptiään silloin kun vähäisen liikkumisen aiheuttamat oireet yltyvät sairaudeksi. On arvioitava myös mihin suuntaan on mahdollista kulkea. Kolmannen tien etsintä on vaatinut erityistä taitavuutta presidentti Kekkoselta aikanaan kun koko Suomi etsi tietään idän ja lännen välissä. Mikäli suunta jatkuu samana, on seurauksena rapakuntoinen aikuisuus. Keskustelussa kannettiin huolta Suomen koululaisten fyysisen kunnon jatkuvasta heikkenemisestä ja siitä mihin tilanteeseen päädytään kun koulut on käyty Ja on aika ottaa vastuu koko Suomen kehityksestä. Miltä tuntuisi jos lapset saisivat koriläksynä esimerkiksi 10 km juoksulenkin maanantaina, kahden tunnin pallopelin tiistaina, 3 km uinnin keskiviikkona, puolentunnin kuntopiirijumpan torstaina ja 20 km pyöräilylenkin perjantaina. Myöhemmin kun mahdollisuuksien ovet aukenivat, valitsi Suomi nopeasti toiveidensa mukaisen suunnan. Maailmantalouden myllerryksissä Suomi ei voi edetä vain omien toiveidensa mukaan