Me kotimaassa voimme nauttia lopputalven lumesta ja sen tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa liikunnan terveysvaikutuksista, ja käytännön työhön on tulossa monia työkaluja. Suomen Urheiluopisto, Päijät-Hämeen Liitto ja Turun yliopisto ovat perustaneet Suomen ensimmäisen terveysliikunnan professuurin. Reseptin avulla asiakkaan on mahdollista saada entistä yksilöllisempiä liikuntaneuvoja. Liikuntatieteen päivät 24-25.5. Näissä hankkeissa Lääkäriseura Duodecim on keskeinen toimija. kukkonen-harjula@uta.fi PS. Lahdessa tarkastelevat liikuntatieteen saavutuksia terveyden edistämisessä. Ruusl<anen-1:-limma. Tässä numerossa käsitellään myös liikkumisympäristöjä ja esitellään uutena alueena työnohjausta valmennustyön tukena. Palaute on tervetullutta. katriina. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä terveydenhuollon ja liikunnan asiantuntijoiden yhteistyötä. Olin talvilomalla San Franciscon seutuvilla Kaliforniassa enkä nähnyt ensimmäistäkään sauvakävelijää. Mutta haasteellisia kukkuloita ja komeita maisemia riittää. Liikunta & Tiede -lehti käsittelee monipuolisesti liikuntakulttuuria ja -politiikkaa, erityisesti liikuntatieteitä. Kansa on liian kiireinen jalkautuakseen jättikokoisista maastoautoista toki myös jalkakäytävät ja pyörätiet ovat harvassa. Itse edustan liikuntalääketiedettä ja siitä erityisesti terveysliikuntaa ja sen edistämistä. Päätoimittaja on vaihtunut, ja myös toimituskunnassa on uusia asiantuntijoita, jotka edustavat psykologiaa ja valmennusta. 2 Liikkumaan te·rveydeksi KATRIINA KUKKONEN-HARJULA iikunta & Tiede -lehden vuosi on nyt lähtenyt liikkeelle osin uusin voimin ja vankalla ja monipuolisella kaksoisnumerolla. Liikkumisresepti -hankkeen loppuraportti on valmistumassa. Terveysliikuntaa edistetään tänä vuonna valtakunnallisesti sekä Yleisradion Suomi liikkeelle -hankkeella että Liikuntatieteellisen Seuran koordinoimalla Liiku terveemmäksi -viikolla, josta kerrotaan tässä numerossa. Uudistettu terveysliikuntakirja on ilmestynyt, liikuntalääketieteen oppikirjan laaja päivitys on tekeillä, ja liikunta on lähivuosina saamassa oman LIIKUNTA & TIEDE 1·2/2005 tieteelliseen näyttöön perustuvan Käypä hoito -suosituksensa. Näkökulma vaihtelee kasvatustieteellisestä yhteiskuntatieteelliseen ja terveystieteelliseen. Tarkastelemme myös dopingia ja fair playta niin juridisesta kuin kielitieteellisestä näkökulmasta. Toimin tutkijana UKKinstituutissa Tampereella. Sosiaalija terveysministeriön Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta korosti parisen vuotta sitten mietinnössään terveysliikunnan koulutuksen lisäämistä terveydenhuoltohenkilöstölle
Esa Rovio 44 Toiminnasta oppiminen luo mahdollisuuksia. Kuntotestituloksen perusteella maksettavat palkanlisät ovat eettisesti arveluttavia. Liikuntatieteellinen Seura järjestää XI Liikuntatieteiden päivät Lahdessa 24. Anna Venejärvi 85 Näkövammaisen oppilaan koululiikunnassa yhteistyö on voimavara. Olavi Paronen 9 Lähiliikuntapaikoilla lisää liikettä koulupihoille. Kari Korhonen 86 Väitökset. Myös kuntotestauksen piirissä näiden ikäryhmien tarpeet on huomioitava entistä paremmin. Satu Kaski 51 Olisiko aika katsoa erityisliikuntaa uudesta perspektiivistä. Jouko Kokkonen 77 Liikuntahallinnon ja -kulttuurin historiaa Heikki Roiko-Jokela 78 Itkosen kirjallinen Varkaus. Olli Salmi ja Esa Rovio 48 Työnohjaus opastaa oman viisauden äärelle Valmentaminen on sekä johtamista että vaativaa ihmissuhdetyötä. Rakentamisen esteettinen köyhyys on myös sosiaalisen eristäytymisen ilmaus. Keskinen LUETTUA 68 Ajan vanki ennätysten herra. Ville Virsu 39 Työnohjaus urheiluvalmennuksessa. 41<s . Erkki Vettenniemi 74 Mitä vehreää voi löytyä pyykkikorista. Essi Kinnunen 32 Fair play on vaikea laji myös oikeudellisesti. Esa Sironen 75 Kemppi rakentaa Viron urheilujärjestöjen tutkimuksen kivijalkaa. Tiina Heinonen 62 Lisääkö kuntotestaus dopingia työpaikoilla. Työnohjauksen tarkoituksena on ammatillisen kasvun edistäminen ja tutkivan työotteen oppiminen. Opettaja ja opiskelija löytävät tarvittavat ratkaisut liikuntakurssin toteuttamiseen parhaiten yhdessä neuvotellen. 25.5.2005. Samanlaiset ongelmat voivat olla avain yhteiseen ratkaisuun. Kurikan ja Ilmajoen yhteinen erityisliikunnan ohjaaja aloittaa työnsä huhtikuussa 2005. Osalliseksi kaavaprosessiin pääsee, jos sitä huomaa vaatia. Keravalla rakennetaan kaupungin kattava kahdeksan lähiliikuntapaikan verkosto. Siirtyykö vastuu sallitun ja kielletyn välisen toiminnan rajanvedosta urheiluliikkeen sisältä tuomioistuimille ja lainsäätäjälle. Keravalla toteutettu koulupihaprojekti osoittaa, että vuorovaikutus käyttäjäkunnan kanssa tuottaa jo kuukaudessa valtavan määrän uutta ja oivaltavaa suunnittelumateriaalia . Aija Saari L/1 ' I TERVEEN/Nl~ u IIL . Koulupihat voisivat soveltua myös iltapäivän ja alkuillan liikunnallisiin leikkeihin. Leena Nieminen 57 Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06: Yhdessä kehittäen paikallisiin ratkaisuihin . Vastuuta liikkumisesta heitetään ympäriinsä kuin kuumaa perunaa . Huoli keski-ikäisten ja ikääntyneiden kunnosta ja toimintakyvyn säilymisestä on suuri. Kimmo Suomi 17 Lähiliikuntapaikkoja kannattaa kaavoittaa varastoon. Kuusela, Rissanen, Surakka. Alexander Holthoer AJASSA 64 Liikunnan ammattilaisia työterveyshuoltoon 65 Jyväskylän yliopistoon Liikuntatieteiden laitos 66 Impulssi sarjalle kunniamaininta Vuoden · urheilukirja -kisassa 89 Tutkimuksesta hyvinvointia. TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Liikkumiseen kannustava ympäristö rakentuu valinnoilla. LTS, Kuntotestausvaliokunta 63 Kulttuuriremontti edessä. Rakennettu ympäristö vaikuttavaa omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin voimakkaammin kuin yksilön asenteet. Urheilu oikeudellistuu ja sen normitus tiukkenee. Yhä useampi erityisliikkuja saattaa jo olla mukana aivan tavallisessa urheiluseurassa. Toni Piispanen 59 Kunnon keski-iästä vahvaan vanhuuteen. Miikka Leppänen 24 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja: Liikunnan raameista kunnissa tarvitaan tarkempaa tietoa 26 Liiku terveemmäksi -päivä 10.5. Teijo Pyykkönen 80 Ajantasaista perustietoa terveysliikunnasta Heli Valkeinen TUTKITTUA 82 Ylös, ulos ja leikkimään. Onko valmentajilla toimintaympäristössään riittävästi ammatillista kasvua tukevia rakenteita. Arja Sää ks lahden väitöstutkimus kannustaa perheitä reippaan ulkoliikunnan pariin . Niko Matikainen 35 Maansurua ja melodraamaa. Kari L. Dopingjulkisuus yhdistää estoitta urheilun mahtipontisen kuvakielen, kansalliset stereotypiat ja myyttien sekä asiallisen uutisgenren tyylipiirteet. Vesa Rajaniemi 21 Hyvä liikuntapaikka hyödyntää kulttuurisia ja yhteisöllisiä mahdollisuuksia. Kaavoittajat eivät välttämättä itse näe liikunnan tarpeita. Työnohjaus tarjoaa paikan tutkia omaa arkeaan. 2005 28 Dopingdiskurssi oikeuden pelikentällä. Mikael Fogelholm, Jan Norra 13 Käyttäjää kuulemalla koulupihasta liikuntaaktivaattori. Fair playn sisältö nousee käytännön ratkaisuista. , / ~ 55 Kaksi kuntaa yhteinen ratkaisu
Merkittävä osa käyttäytymisestämme on mukautumista fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöömme. Terveyden edistämisen mukaisesti väestön liikkumisaktiivisuuteen ja harrastusliikuntaan pitäisi pyrkiä vaikuttamaan psykologisten tekijöiden, kuten ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden avulla, palveluja kehittämällä, ympäristöä ja yhdyskuntarakennetta muokkaamalla sekä terveysja liikuntapoliittisella päätöksenteolla. Rakennettu ympäristö sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin voimakkaammin kuin yksilön asenteet. Päivittäiset rutiinit ja tottumukset sekä elinympäristön ominaisuudet ohjaavat voimakkaasti oheisja hyötyliikuntaa. Jokapäiväisten rutiinien, tottumusten ja mukautumisen alue on huomattavan tärkeä terveysliikunnan kannalta. Uusin tutkimustieto vahvistaa käsitystä, että liikunnan edistämisessä tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että suuri osa päivittäisestä elämästämme sujuu rutiinien ja totunnaisten toimintojen varassa ja kiinnittyy tiettyihin ympäristöihin ja käyttäytymiskehyksiin ( Owen ym. Näyttö liikunnan monista myönteisistä vaikutuksista ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin on vahva (ks. Liikunnan edistäminen onkin osa terveyden edistämistä niissä toiminnoissa, jotka tähtäävät ensisijaisesti väestön tai rajatun ihmisryhmän terveydentilan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen liikunnan avulla. Liikunta-asenteistamme riippumatta emme ajattele tekevämme valintoja joka kerta, kun lähdemme kävellen töihin tai käymme pyörällä lähikaupassa. L iikunnalla on tunnetusti erityinen sija terveyden edistämisessä. 2002). Mukautuminen on mielekästä, koska siten saamme perustan varsinaisille päämääriin tähtääville toimille kuten esimerkiksi tietoiselle liikunnan harrastamiselle. Fogelholm&: Vuori 2005). 2000; Humpel ym. Se kattaa merkittävän osan perusliikunnaksi käsitettävää fyysistä aktiivisuutta ja oheistoiLIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 5. Liikunnan edistäminen vaatiikin entistä enemmän ympäristötekijöiden tutkimista ja moniammatillista otetta
Sukkulointia erilaisissa liikkumisympäristöissä Elämisen tarpeiden monimuotoistuessa ja liikkumisen lisääntyessä liikunnan ja liikkumisen eri muodot sijoittuvat useaan erilaiseen ympäristöön. Seuraavassa muutama näkökulma ympäristölähtöiseen liikunnan edistämiseen osana laajempaa terveyden edistämistä. Kevyt liikenne on liikenneliikkumista varsinkin kävelyja pyöräteillä. Terveysliikunnan paikalliset suositukset (2000), Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö (2001) ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tähtäävä Jaloin-hanke (2004) korostavat mm. kaikkien väestöryhmien mahdollisuutta käyttää esteettömiä, turTaulukko 1. Liikkumista rajoittavia ja tukevia ympäristötekijöitä. Fyysisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on sellaisen liikkumisen muotoutumisessa ja toteutumisessa varsin voimakas ohjaava osuus. Liikkumista tukevan ympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia mielen elpymiseen. Tuloksena voi olla entistä suurempi fyysinen aktiivisuus ja erilaisten ympäristöjen hyödyntäminen omatoimiseen liikkumiseen tai turvautuminen fyysisesti passiiviseen ja autoriippuvaiseen elämäntyyliin. 2002). On kuitenkin muistettava, ettei fyysinen ympäristö yksinään määrää käyttäytymistä. 1997). Ympäristöstressi ilmeisesti lisää ihmisten halua välttää altistumista epämiellyttäviksi koetuille tilanteille ja vähentää liikkumista kodin ulkopuolella. Arjen eri toiminnot, kuten työ , koulut, päiväkodit ja palvelut eivät välttämättä enää sijaitse kodin lähellä, vaan edellyttävät liikkumista paikasta toiseen. Vapaa-ajan liikuntaharrastuksille on tavallisesti omat rakennetut liikuntapaikkansa. Ulkoiluun ja retkeilyyn sopivat alueet ja reitit löytyvät kaupunkien ja taajamien ulkopuolelta. Samoin asiointiliikunta kuten kauppamatkojen kävely on vähäistä psykofyysisesti kuormittavassa ympäristössä (King ym. Pikemminkin ympäristö asettaa ihmisen toiminnalle puitteet, jotka suuntaavat toimintamahdollisuuksia ja valintoja. Esimerkiksi vilkas ajoneuvoliikenne ja pelko liikkua asuinalueella vähentävät kävelyteiden ja julkisten piha-alueiden käyttöä ulkoiluun. Niinpä ympäristö voi rajoittaa tai täysin estää omatoimista liikkumista, mutta ympäristö myös mahdollistaa ja parhaimmillaan kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen. 6 mintoina toteutuvaa liikuntaa sekä hyötyliikuntaa. Näkökulma ympäristöön Liikkumista rajoittavat Fysikaalinen ja kemiallinen päästöt, ilmansaasteet, melu, maaperän ympäristö ja vesien epäpuhtaudet Psyykkinen ympäristö koettu ympäristön epämääräisyys, hoitamattomuus, ankeus, paikkojen pelottavuus vallisia ja liikuntaan houkuttelevia liikkumisväyliä ja -paikkoja päivittäisissä toiminnoissa. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuus, työ-, harrastusja asuinalueiden läheisyys, ympäristön esteettisyys ja turvallisuus ohjaavat väestötasolla varsin pitkälti näitä toimintoja. Myös liikunnan harrastaminen on vähäistä niiden ihmisten keskuudessa, jotka altistuvat omassa asuinympäristössään stressitekijöille. Ympäristöstressi ja pelot rajoittavat liikkumista Ympäristöstressin kokeminen seuraa yksilön ja ympäristön huonosta yhteensopivuudesta. Tällöin yhdenkin päivän aikana liikutaan useassa erilaisessa ympäristössä eikä liikkuminen ole sidottu vain yhteen paikkaan. Lähiympäristön epämiellyttävien paikkojen ja häiriöiden synnyttämä väkivallan tai rikollisuuden Liikkumista tukevat ympäristön puhtaus, miellyttävä äänimaisema, puhdas vesi ja ilma koettu ympäristön kauneus, luonnonläheisyys, myönteinen "paikan henki'; "mielipaikat Sosiaalinen ympäristö sosiaalinen eriarvoisuus, epäluottamus, riidat, tasa-arvoiset sosiaaliset suhteet, naapurisopu väkivalta ja sen uhka, suvaitsemattomuus ja keskinäinen luottamus, alueellinen yhteishenki, suvaitsevaisuus Toiminnallinen ympäristö palveluiden puute, vaikeasti saavutettavat hyvät virkistysja liikunta-mahdollisuudet, toimivat liikuntapaikat, liikenneyhteyksien puutteet, palvelut, alueen hyvä saavutettavuus eri kulkuomatoimisen liikkumisen esteet muodoilla, ympäristön esteettömyys LIIKUNTA & TIEDE 1·2/2005. Pitkäaikainen altistuminen ympäristön stressitekijöille kuten melulle, ilmansaasteille, suurelle asumistiheydelle, liikenneruuhkille tai väkivallan pelolle voi johtaa ylirasittuneisuuteen, uupumukseen ja heikentyneeseen elämän hallinnan tunteeseen (Aura ym. Liikkumisympäristöt onkin nostettu näkyvästi esiin uusimmissa terveysliikunnan ja kevyen liikenteen edistämisen ohjelmissa ja asiakirjoissa. Jotkut toimintatavat ja valinnat ovat tietyissä ympäristöissä todennäköisempiä kuin toiset (Stokols 1996). Sukkulointi erilaisten ympäristöjen välillä tuo liikkumiseen sekä mahdollisuuksia että riskejä
Turvallisuuden tunnetta vähentävä tila on yhteydessä väkivallan, ilkivallan tai epäjärjestyksen pelkoon, joka puolestaan vähentää julkisten tilojen ja alueiden käyttöä ulkona virkistäytymiseen (Perkins ym. 2001) . Tällainen ympäristö tuntuu luotaan työntävältä ja vieraalta, ja saattaa herättää jopa pelkoa tai vastenmielisyyttä. LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 7. Tällöin terveyttä edistävän suunnittelun lähtökohtana on laaja ympäristöterveyden käsite. Toisaalta huono ympäristösuunnittelu voi heikentää asukkaiden tunnetta "hallittavissa olevasta tilasta" ja oman asuinympäristön kontrolloitavuudesta. Esimerkkejä tällaisista ympäristöistä ovat isot ja ahtaasti rakennetut asuintalot sekä sellaiset ulkoalueet, joissa ei ole riittävästi vapaata tilaa ja joista ei näe lähialueille. Nämä tunteet vähentävät halua olla kosketuksessa lähiympäristöön ja ulkoilla siellä. Yhdyskuntasuunnittelulla fyysiseen aktiivisuuteen Yhdyskuntasuunnitteluun perustuva liikunnanedistämisote keskittyy niihin suunnittelun piirteisiin, joilla voidaan joko tukea tai ehkäistä fyysistä aktiivisuutta ympäristön avulla. mitattavat ohjeja raja-arvot) lisäksi elinympäristön laatu tekijät, ihmisten toimintojen ja kokemusten huomioon ottaminen sekä yhdyskuntarakenne ja asuinalueen ominaisuudet (Korpela ym. Mielipaikat valitaan usein luonnosta tai ovat Kuva 1. rentoutuminen, virkistyminen ja vaihtelu, mahdollisuus omissa oloissa olemiseen sekä turvallisuuden tunne. Yksi tällaisen terveyttä ja liikuntaa edistävän ympäristösuunnittelun tavoite on esteetön ympäristö , jossa liikkuminen on kaikille mahdollista ja turvallista. Luontoympäristön virittämät positiiviset tunnetilat yhdessä liikunnan fysiologisten vaikutusten kanssa saavat aikaan kokonaisvaltaisen hyvinvointikokemuksen. Esimerkiksi rakennusten särkyneet ikkunat, huonokuntoiset kadut ja jalkakäytävät, graffitit tai epämiellyttävät näkymät tulkitaan ympäristön antamiksi viesteiksi ja vihjeiksi, jotka synnyttävät kielteisiä ympäristökokemuksia (Perkins ym. Elvyttävät ympäristöt koetaan usein myös mielipaikoiksi, jotka ovat erilaisia kuin muut paikat ja jotka ovat yksi keino vaikuttaa omaan oloon ja mielialaan. 1993). Käsitys hallittavissa olevasta tilasta perustuu ajatukseen, että mm. rakennusten sijoittelulla, yhteisten ulkoalueiden jäsentelyllä ja valaistuksella voidaan tehostaa sosiaalista kontrollia ja siten lisätä alueella liikkuvien turvallisuuden tunnetta. 2001). pelko on tärkeä fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttava tekijä. Ympäristöterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat fysikaalinen ja kemiallinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen ympäristö Laajaa ympäristöterveyttä ohjaavat määrällisten tekijöiden (mm. Tällöin tärkeitä asioita ovat mm. Edelliseen liittyy läheisesti luonnehdinta epäystävällisestä ympäristöstä, joka perustuu yksilön omiin ympäristöhavaintoihinsa liittämiin merkityssisältöihin. Liikkumisen eri ympäristöt • Koti • Päiväkoti • Koulu, oppilaitos • Työpaikka • Kauppa • Palvelut • Ulkokentät • Sisäliikuntakentät • Uimalat • Maastoliikuntapaikat • Erityisurheilupaikat • Lähiliikuntapaikat • Kevyen liikenteen väylät • Kävelyreitit • Pyörätiet • Jalankulkupaikat • Katuympäristö • Puistot • Vaellusreitit • Retkeilyreitit • Kävelyreitit • Pyöräilyreitit • Luontopolut • Melontaja soutureitit • Kansallispuistot • Luonnonsuojelualueet siihen jotenkin kosketuksissa ja lisäävät halukkuutta luonnossa virkistäytymiseen. Esimerkki kaupunkija liikennesuunnittelun merkityksestä liikuntaa edistävän tai raJolttavan ympäristön luomisessa on pelkistetty kahtiajako Myös liikenneja maankäytön tutkijat ja suunnittelijat on syytä ottaa mukaan terveyttä edistävän liikunnan edellytysten rakentamiseen. Elvyttäviä ympäristöjä luonnehtivat monet luontoon liittyvät piirteet kuten vesi, puut, pensaat ja avoin tila sekä muut esteettiset ominaisuudet, jotka saavat ihmiset irtautumaan arkipäivän paineista ja tavallisista arkiympäristöistä (Korpela ym. 1993). Oleskelu elvyttävissä ympäristöissä, kuten luonnossa liikkuminen, vähentää fysiologista stressiä, rentouttaa ja parantaa mielialaa. Elvyttävät ympäristöt houkuttelevat liikkumaan Liikkumista tukevana tekijänä ympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia psyykkiseen säätelyyn, mielen elpymiseen
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Suomessa. Ympäristöpsykologian perusteet Porvoo: WSOY Ewing, R., Schmid, T., Killingsworth, R., Zlot, A. M. 1993. The physical environment of street crime: defensible space, territoriality, and incivilities. & Sallis, J.F. Terveysliikunta. American Journal of Health Promotion 18, 4 7-57. Terveysliikunnan paikalliset suositukset. & Raudenbush, S. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö.. Jyväskylä: Duodecim ja UKK-instituutti . Komiteanmietintö 2001 :12. Translating social ecological theory into guidelines for community health promotion. sopivat liityntämatkat ja pyöräpysäköinti). Jaloin-hanke 2001-2004. 2003. Perkins, D., Wandersman, A., Rich, R. 1997. Journal of Environmental Psychology 15, 169-182. Melukylä vai mansikkapaikka 7 Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä asuinalueiden terveellisyydestä. Owen, N., Leslie, E., Salmon, J. King, A.C., Stokols, D., Ta Ien, E., Brassington, G.S. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. & Taylor, R. & Killingsworth, R. Myös lähiympäristön konkreettiset ominaisuudet ja kevyen liikenteen suunnittelu vaikuttavat kävelyn tai pyöräilyn valintaan kulkumuotona. 1996. American Journal of Public Health 93, 1386-1388. 2003). Lavizzo-Mourey, R. & Wiik, M. Humpel, N., Owen, N. American Journal of Preventive Medicine 22, 188-199. KIRJALLISUUS Aura, S., Horelli, L. J. Terveyttä edistävän toiminnan tavoin myös fyysistä aktiivisuutta tulee edistää monitasoisilla otteilla ja monitieteelliseen näyttöön perustuvilla strategioilla. & Korpela, K. Terveyttä ja liikuntaa edistävän ympäristösuunnittelun tavoite on esteetön ympäristö, jossa liikkuminen on kaikille mahdollista ja turvallista. American Journal of Health Promotion 10 (4), 282-298. & McGinnis, J. Theoretical approaches to the promotion of physical activity. Environmental determinants of physical activity and sedentary behaviour. Understanding environmental influences on walking . "autoilulähtöiseen" ja "kevytliikennelähtöiseen" ympäristöön. Fyysistä aktiivisuutta suosivat kaupunkiympäristöt suunnitellaan esteettömiksi liikkumisympäristöiksi, joissa jalankulku ja pyöräily ovat kaikille mahdollisia ja turvallisia tapoja liikkua (Lavizzo-Mourey & McGinnis 2003). Owen, N., Humpel, N., Leslie, E., Bauman,A. Fogelholm, M. Helsinki: Edita. Environmental factors associated with adult's participation in physical activity. OLAVI PARONEN, YTM Erikoistutkija UKK-instituutti sähköposti: olavi.paronen@uta.fi Artikkeli perustuu kirjoittajan ja Ritva Nupposen julkaisemaan tekstiin Terveyden ja liikunnan edistäminen, julkaisussa Terveysliikunta (Mikael Fogelholm & likka Vuori, toim), Duodecim, UKK-instituutti, Jyväskylä 2005. Forging a transdisciplinary paradigm . Korpela, K., Päivänen, J., Sairinen, R., Tienari, S., Wallenius, M. Exercise and Sport Sciences Reviews 28, 153-158. 2004). 8 LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 Tällainen laaja käsitys edellyttää myös uusien yhteistyötahojen, kuten liikenneja maankäytön tutkijoiden ja suunnittelijoiden mukaan ottamista terveyttä edistävän liikunnan edellytysten rakentamiseen. 2002. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen lisäämiseen tähtäävien vaikuttamiskeinojen, liikunnan kansalaistoiminnan sekä helposti saavutettavissa olevien liikuntapalvelujen rinnalle tarvitaan myös fyysisen aktiivisuuden mahdollistavaa ympäristöä. Stokols, D. Autoiluympäristö on ensisijaisesti liikenneympäristö, ei niinkään liikkumisympäristö. Tilanteessa, jossa suuri osa väestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, ympäristöön suunnatut toimenpiteet ja interventiot sisältävät suuren mahdollisuuden ja välttävät yksilöiden syyllistämisen. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 467. Tavoitteena on, että kaikki paikat, joissa ihmiset asuvat ja toimivat, voidaan saavuttaa mahdollisimman helposti ja esteettömästi kävellen tai pyöräillen tai kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteensovittamisella (mm. 2002. 2004. Relationship between urban sprawl and physical activity, obesity, and morbidity. 2001. Se on suunniteltu turvaamaan tehokas ja turvallinen autoliikenne. 2000. 2003. & Leslie, E. Making the case for active living communities. Alueet ovat tiiviisti rakennettuja ja sekoittuneita asuin-, palveluja työssäkäyntialueita, jotka suosivat päivittäistä jalkaisin tai pyörällä liikkumista ja vähentävät autoriippuvuutta. Ajoväylät ja paikoitusalueet määräävät asuinalueiden ja palvelujen sijoittelun, mikä tekee jalankulusta hankalan ja turvattoman liikkumismuodon. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Julkaisuja 2000 1. American Journal of Preventive Medicine 23(2S), 15-25. Maankäyttöä leimaa yksiulotteisuus ja hajanaisuus: asunnot, kaupat, koulut ja työpaikat on rakennettu omille erillisille alueilleen, jotka ovat kaukana toisistaan ja jonne on vaikea kulkea kävellen tai pyöräillen. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 29. American Journal of Preventive Medicine 27, 67-76. 2004. & Vuori, 1. (toim.) 2005. Tällainen yhdyskuntarakenne vaikeuttaa erityisesti lasten ja iäkkäiden itsenäistä liikkumista, vähentää arkiliikunnan määrää ja on yhteydessä myös väestön lihavuuteen ja kohonneeseen verenpaineeseen (Ewing ym. Esimerkiksi lähiympäristön esteettisyys, kävelyja pyöräteiden mukavuus ja turvallisuus, kohteiden saavutettavuus ja kävelyreittien soveltuvuus eri käyttäjäryhmille ovat yhteydessä kävelyn yleisyyteen omassa asuinympäristössä ( Owen ym. Fyysisesti aktiivinen elämä yhdistää päivittäiset rutiinit ja laajentaa näkökulmaa vapaa-ajan liikunnasta kaikkeen omatoimiseen liikkumiseen erilaisissa ympäristöissä. & Fotheringham, M
Kodin ja koulun lyhyen etäisyyden vuoksi koulupihat voisivat soveltua myös monille iltapäivän ja alkuillan liikunnallisiin leikkeihin. Lapsen elinpiiri koostuu lapsen päivittäisten toimintojen edellyttämistä toimintapisteistä sekä leikin ja muun omaehtoisen toiminnan näkökulmasta kiinnostavista paikoista. Lähiliikuntapaikat liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä Valtion liikuntapaikkarakentamisen toimenpltem edellä kuvattuun haasteeseen on pyritty viime vuosina vastaamaan ns. Eniten lasten liikuntaa vaikeuttaviksi tekijöiksi nousivat "välimatkat liikuntapaikoille" sekä "sopivien liikuntapaikkojen puute". Lasten elinpiirien rajoja kartoittaneiden tutkimusten mukaan vielä ala-asteikäisenkin lapsen omaehtoisen toiminnan reviiri on yleensä vain muutamien satojen metrien säteellä omasta kotiovesta. Tätä ei liikuntapaikkojen suunnittelussa ole riittävästi osattu huomioida, kuten liikuntapaikkapalveluiden tasa-arvo -tutkimuksen tulokset osoittavat. Teksti: MIKAEL FOGELHOLM, JAN NORRA KERAVAN LÄHILIIKUNTAPAIKKAPROJEKTI Lähiliikuntapaikoilla lisää liikettä koulupihoille V uonna 2000 julkaistussa valtakunnallisessa "Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo" tutkimuksessa (Suomi, 2000) selvitettiin liikuntapaikkapalveluiden tasoa Suomessa eri väestöryhmien näkökulmasta. Myös kuljetusongelmat olivat tutkimuksessa viiden eniten liikuntaa vaikeuttavan tekijän joukossa. Lapsen itsenäisen kulkemisen ja liikkumisen rajoja hänen elinympäristössään kuvaa käsite "elinpiiri". Välimatkojen ja kuljetusongelmien nouseminen tutkimuksessa merkittäviksi lasten liikuntaa vaikeuttaviksi tekijöiksi osoittaa liikuntapaikkojen sijainnilla olevan keskeinen merkitys lasten liikuntaan. Kaukana oleville liikuntapaikoille lapsi ei voi itsenäisesti, ilman kuljetusongelmia kulkea toisin kuin aikuinen liikunnan harrastaja. Nuori Suomi on tutkimuksessa koulupihojen liikuntaolosuhteista kuitenkin todennut, ettei suurin osa niistä pysty vastaamaan lasten liikuntatarpeisiin. lähiliikuntapaikkarakentamisen edistämisen kautta. Koulupiha on yksi keskeinen lapsen arkeen kuuluva toimintapiste. Koulupihat voivat houkutella välituntiliikkumiseen. Asia on hyvin myös arkiymmärryksellä tavoitettavissa. Lasten arkiliikunta edellyttää lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä lähiympäristöistään. Lasten omaehtoinen toiminta tapahtuu heidän päivittäisissä lähiympäristöissään, heidän omien elinpiirirajojensa sisällä. Projektin prosessin ja vaikutusten arvioinnin toteuttavat UKK-instituutti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos ja Nuori Suomi ry. Keravalla ryhdyttiin vuonna 2002 viisivuotiseen projektiin, jonka tarkoituksena on rakentaa kaupungin kattava kahdeksan lähiliikuntapaikan verkosto. (Allas, A., 1982). Tutkimuksen mukaan lasten liikuntaa eniten vaikeuttavat tekijät liittyivät liikuntapaikkoihin. Osana tutkimusta selvitettiin myös lasten liikuntaa vaikeuttavia tekijöitä. Lasten maailman rajoja voi hahmottaa myös elinpiirien laajuuksien kautta. Vuonna 2000 valmistuneessa valtion liikuntapaikkarakentamisen strategiassa lähiLIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 9
Tyypillisesti opetustuntiin liittyy keskimäärin 15 minuutin välitunti, jolloin voidaan arvioida jokaisen ala-asteikäisen lapsen viettävän 30-60 minuuttia päivittäin välitunneilla. korotettuun valtionavustusosuuteen. Tutkimuksen mukaan selvästi suurin osa ala-asteikäisten lasten liikuntakerroista tapahtui kotipihoilla ja -kaduilla sekä koulunpihoilla, toisin sanoen muualla kuin varsinaisilla virallisilla liikuntapaikoilla. Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä noin 300 ala-asteikäisen lapsen liikuntaan käyttämiä paikkoja Hämeenlinnassa ja Nurmijärvellä. Ensimmäiset valtionavustusten vauhdittamat ja niiden asettamien "kriteerien" ohjaamat lähiliikuntapaikkahankkeet valmistuivat Suomessa vuonna 2000. Koulupihan keskeisyys lasten arkiliikuntaympäristönä on todennettavissa myös tilastollisesti. Tuntimäärä on suurempi kuin minkään yksittäisen oppiaineen parissa vietetty aika!. Vuoteen 2003 mennessä hankkeita on käynnistynyt kaikkiaan 123. Kuva: Antero Aaltonen 10 LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 liikuntapaikat asetettiin painopistealueeksi (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2004, 2000). (Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta, 2003) Koulupihat hyviä lähiliikuntapaikkakohteita Osana Nuoren Suomen Lapsi ja liikuntapaikka -kehittämishanketta toteutettiin ala-asteikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden paikantumista selvittänyt Missä lapsi liikkuu -tutkimus (2000). Lähiliikuntapaikkoja koskevat valtionavustusten hakemusmäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikan ominaisuuksien tarkkaa määrittelyä ja normittamista on haluttu välttää ja jättää tilaa luovuudelle ja paikallisille ratkaisumalleille. Mallia strategiavalinnalle saatiin erityisesti Norjasta, jossa 1990-luvun aikana toteutettiin voimakasta lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelmaa ("Närmiljöanleggsordning"). Yksittäisistä liikuntapaikoista selvästi eniten käytetty oli koulunpiha. Strategiaan kirjatun painopisteaseman ansiosta lähiliikuntapaikoilla on ollut mahdollisuus mm. Lähiliikuntapaikat on kuitenkin määritelty seuraavasti: "Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kuntoja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja tai alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä" . Yhden koulupäivän tuntimäärä vaihtelee näin ollen keskimäärin 4-6 tunnin välillä. Lähiliikuntapaikkojen osalta valtionavustusviranomaisena toimivat lääninhallitusten sivistystoimet. Koko peruskoulu-uransa aikana lasten on arvioitu viettävän välitunneilla yhteensä 2000 tuntia. Ala-asteikäisen lapsen kouluopetuksen minimituntimäärä on luokkatasosta riippuen 19-24 viikkotuntia. Toisin kuin Norjassa, Suomessa lähiliikuntapaikkarakentamisen toteutusmalleja ei kuitenkaan ole haluttu valtionhallinnon toimenpitein tiukasti säädellä. Yli kolmannes kaikista lasten liikuntakerroista tapahtui omalla koulu pihalla. Valtionavustusten vauhdittamana syntyi Norjassa vuosien 1993 -1999 välisenä aikana yli 2000 lähiliikuntapaikkaa eri puolille maata Qones ym. 2000, 11). Lisäksi lähiliikuntapaikkoihin on määritelmissä liitetty erityisesti seuraavia tavoiteltavia ominaisuuksia: liikunnallinen monikäyttöisyys ( =ei lajiliikuntapaikka), ympärivuotisuus, vapaa käytettävyys (ei käyttövuoroja), soveltuvuus kaikille ikäryhmille ("vauvasta vaariin"), käyttömaksuttomuus sekä rakentamisja käyttökustannusten edullisuus
Toinen tämän artikkelin kirjoittajista (MF) ehdotti Keravan kaupunginjohtajalle kesällä 2002 projektin laajentamista ja koko kaupungin lähiliikuntapaikkoja koskevan verkostoprojektin toteuttamisesta. ja 6. Ennen tätä yhteydenottoa oli yksi yrityssponsori (McDonalds Oy) osoittanut kiinnostusta tulla mukaan projektin osarahoittajaksi. Koulupihojen käyttö ei yleensä perustu koulutoiminnan ulkopuolella käyttövuoroihin, vaan pihat ovat alueen asukkaiden vapaasti käytettävissä. 2003: Useita kertoja viikossa kouluajan ulkopuolella tietyissä paikoissa liikkuvien osuus 3. Vuosittain pystytään rakentamaan 2-3 paikkaa, joten koko hankkeen rakentamisaikataulu kattaa vuodet 2003-2006. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa kaupunkikeskustaja lähiökouluissa. Koulupihoissa on aina jo olemassa olevaa liikuntaja leikkipaikkavarustusta sekä pallopelialueita, joten monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen ei edellytä niiden yhteydessä totaalista uudisrakentamista. Tutkimuksen perusteella noin kolmasosan Suomen koulupihoista voidaan arvioida vaativan välittömiä kunnostamistoimenpiteitä. Toisaalta toimintamahdollisuuksien vähäisyys ilmenee myös liikuntaja leikkipaikkojen perinteisyytenä ja koulupihojen standardimaisuutena. Koulupihat soveltuvat myös varustuksensa ja käytettävissä olevan tilansa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi. Lisäksi ala-asteiden koulupihat sijaitsevat lähes aina asuinalueiden keskellä, joten ne ovat helposti lasten ja muiden alueen asukkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin. hojen kehittämisellä lähiliikuntapaikkanäkökulmasta on ympäristöpsykologisten, yhdyskuntasuunnittelullisten ja toiminnallisten perusteiden lisäksi siten myös vahva yhteiskunnallinen tilaus. Alustavan, noin 20 kohdetta sisältäneen suunnitelman jälkeen ohjausryhmä rajasi tavoitteeksi 8 kohdetta, joiden suunnittelu ja toteuttaminen käynnistyvät välittömästi. Tutkimukseen osallistui 1850 ala-asteen koulua eripuolilta Suomea. luokkalaisilla. Hyviä lähiliikuntapaikkaesimerkkejä on viime vuosina syntynyt useita kymmeniä eri puolille Suomea (ks. Syksyn 2002 aikana ohjausryhmä kartoitti kaikki Keravalla mahdolliset lähiliikuntapaikat, erityisesti koulujen pihat ja niiden lähiympäristöt. 2003: Kodin etäisyys koulusta tutkituilla 3. www.lah iliikuntapaikat.info). Huolimatta koulupihan keskeisestä merkityksestä lasten liikuntaympäristöinä suuri osa niistä ei kuitenkaan vastaa lasten päivittäisen liikunnan tarpeita. Koulupikoulut. Ensimmäinen lähiliikuntapaikka avattiin vuonna 2003 ja kaksi seuraavaa vuonna 2004. Esimerkkihankkeista saatujen kokemusten perusteella erityisesti ala-asteiden koulupihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi mm. ja 6. Suurin ongelma koulupihoilla on tutkimuksen mukaan liian vähäinen määrä liikuntaja leikkipaikkoja. Keravan kaupunginjohtaja siirsi asian liikuntatoimen johtajalle ja ensimmäinen projektin ohjausryhmän kokous pidettiin elokuussa 2002. Ajatuksena Keravan lähiliikuntapaikkaprojektissa on rakentaa koko kaupungin kattava lähiliikuntapaikkojen verkosto. ka. hyvän käyttöasteensa takia. Alle 500 m 41 % Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin peruskartoitus v. Tällöin maansiirtotöitä ei yleensä tarvita ja toisaalta lähiliikuntapaikoilla on käyttäjiä myös ja jopa etenkin koulupäivien aikana. luokkalaista. Lisäksi koulupihojen käyttöperinne luo hyvän pohjan omaehtoiseen toimintaan painottuville lähiliikuntapaikoille. uimahalli leikki puistot luontoalueet koti piha 10 20 30 40 50 60 % vastanneista Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin peruskartoitus v. Keravan kaupunki teki vuonna 2001 päätöksen, jonka mukaan lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen varataan kaupungin määrärahaa vuosien 2002-2004 aikana yhteensä 150 000 euroa. LIIKUNTA& TIEDE 1-2/2005 11. Lasten liikuntaharrastusten trendit saatikka paikalliset erityispiirteet eivät tutkimuksen mukaan juurikaan näy koulu pihojen suunnittelussa. esimerkkihanketoiminnan kautta. Koulupihaan sijoitettu lähiliikuntapaikka palvelee niin koulun välituntija opetuskäyttöä kuin kouluissa yleistä iltapäiväkerhotoimintaa. Keravasta lähiliikuntapaikkojen mallikaupunki. Tämä käy ilmi Nuoren Suomen yhdessä opetusministeriön kanssa vuonna 2003 toteuttamasta valtakunnallisesta "Koulupihojen liikuntaolosuhteet" tutkimuksesta (2004). Hyvin usein kunnissa on panostettu yhden erittäin hienon lähiliikuntapaikan rakentamiseen, mutta Keravalla haluttiin alusta saakka suunnitella lähiliikuntapaikat kattamaan koko kaupungin. Niillä oli tarkoitus rakentaa iso skeittipaikka ja monitoimikenttä Lapilan koulun yhteyteen sekä kaksi muuta pienempää lähiliikuntapaikkaa. Nuoren Suomen, läänien liikuntatoimien sekä opetusministeriön yhteistyönä on lähiliikuntapaikkarakentamista edistetty viime vuosina mm. Lähiliikuntapaikat rakennetaan eri puolille Keravaa, yleensä ala-asteiden pihoille. Maansiirtotyöt voivat kaksinkertaistaa lähiliikuntapaikan kustannukset ja siksi Lapilan suurta liikuntapaikkaa lukuun ottamatta suunnitelmassa on koulupihojen hyödyntäminen
Vuoden 2003 otoksen alustavien tulosten mukaan lähes puolet lapsista asui 500 m säteellä koulusta (kuva 1), mikä jo sinänsä antaa hyvän mahdollisuuden käyttää koulun pihaa myös koulun jälkeen ja viikonloppuisin. Suomi, K. MIKAEL FOGELHOLM, ETT, dosentti Johtaja UKK-instituutti, Tampere sähköposti: mikael.fogelholm@uta.fi JAN NORRA, LitM Kehityspäällikkö Nuori Suomi ry sähköposti: jan.norra@nuorisuomi.fi LÄHTEET Allas,A. Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo. Etukäteen on arveltu, että koulupihojen kehittäminen kannustaa kolmas12 LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 luokkalaisia vielä enemmän kuin kuudesluokkalaisia ja että lähiliikuntapaikat innostavat enemmän poikia kuin tyttöjä. Valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella. Tuotoksen (product) arvioimiseksi tutkitaan Keravan kolmasja kuudesluokkalaisia syksyllä 2003 ja 2006. View-points on educational and human service evaluation. Tutkimuksessa selvitetään intervention toimintaympäristön, mekanismien ja toteutuksen sekä tulosten yhteyksiä Stufflebeamin CIPP-evaluaatiomallin ( Context, Input, Process, Product) pohjalta (Stufflebeam 1983, Suomi 1998). Stufflebeam, DL. Oppimisympäristön tuottamaa tietoa hyödynnetään tämän jälkeen Keravan kaupunkisuunnittelussa, joka vastaa lähiliikuntapaikan luonnosten piirtämisestä. 1998 Liikunnan yhteissuunnittelumetodi, Studies in Sport, Physical Education and Health no 58, University of Jyväskylä. Tällä tavoin on tarkoitus yhdessä pohtia, minkälaiseksi koulun pihaa tulisi kehittää liikunnallisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. The CIPP model for program evaluation. jäähallit, jalkapallohallit, suuret sisähallit) (Valtion liikuntaneuvosto 2002). (www.minedu .fi/julkaisut/pdf/liikuntapaikkarakentamisensuunta2004.pdf) Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta, 2003. karikot ohittamaan, mutta onnistumista voidaan mitata vasta toisen kyselykierroksen jälkeen vuoden 2006 lopussa. Tutkimus mukana alusta alkaen Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti on alusta saakka rakennettu myös tutkimushankkeeksi. Kuvan 2 koulujen keskiarvotulos pitää sisällään koulukohtaisen vaihteluvälin 2,6 ja 8,4 % välillä. Lähiliikuntapaikan suunnittelussa käytetään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen suunnittelemaa ja toteuttamaa elektronista yhteistoimintaja oppimisympäristöä. 1989 Liikuntasuunnittelun uudistaminen yhteissuunnittelulla, Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja no B 58. Koulun pihasta otetaan kuvia eri puolilta ja keskustelua käydään järjestelmällisesti näistä osista. Mukaan tulee yhteensä noin 500 lasta, joita puolet tyttöjä ja puolet poikia. (http://www.intermin.fi / julkaisut) Missä lapsi liikkuu. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus, julkaisuja B70, Espoo 1993. Teoksessa: GF Madaus, M Scriven ja DL Stufflebeam (toim.). Kuitenkin koulupihan käyttö liikuntapaikkana ei ole sen runsaampaa kuin Keravan ainoan uimahallin (Kuva 2). Otos kohdistuu kaikkiin ala-asteisiin, joista kustakin arvotaan mukaan yksi kolmas ja yksi kuudes luokka. Nyt kun terveysliikunnan positiivinen yhteiskunnallinen merkitys on nostettu esille, olisi tärkeää alkaa ymmärtää niitä edellytyksiä, joiden avulla yritykset kiinnostuisivat myös lasten ja nuorten liikuntaa sekä terveysliikuntaa palvelevien rakennushankkeiden rahoittamisesta. Suunnittelu tapahtuu internetin välityksellä. Nuori Suomi ry: Nuoren Suomen julkaisusarja 2004:1 Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2004. Yhteissuunnittelun avulla pyritään molemmat em. Nuori Suomi ry: Nuoren Suomen julkaisusarja, 2000: 1 Salmi kangas, A-K. Suomi, K. Moniste 6.3.2002. Lapsi ja ympäristö. Suunnittelukeskustelua ohjaa professori Kimmo Suomi ja hänen lisäkseen siihen osallistuu oppilaita, heidän vanhempiaan, opettajia ja Keravan kaupungin edustajia. Suurin "useita kertoja viikossa" raportoitujen osuus oli koulupihalla, joka myös sai lapsilta korkeimman (keskiarvo 7,85) kouluarvosanan sopivuudesta liikkumiseen. Suomi, K, 2000. Teoksessa Lapsi ja arkkitehtuuri, Lapsiraportti A36, Mannerheimin lastensuojeluliitto 1982 Jones, K., Stokke, K.B., Halvorsen Thoren, A., Stigen, I.M 2000. NIBRprojektsraport 2000:18 Koulupihojen liikuntaolosuhteet. Evaluation models. Tutkimuksessa on päätarkoituksena selvittää kontrolloimattomassa asetelmassa lähiliikuntapaikkaverkoston rakentamisen merkitystä ala-asteikäisten fyysiseen aktiivisuuteen. Fysisk aktivitet I närmiljöet evaluering av kulturdepartementets narmiljöanleggordning. liikunta-aktiivisuudesta, liikuntapaikkojen käytöstä ja eri koulu pihojen soveltuvuudesta liikuntaan. Boston: Kluwer-Nijhoff, 1983:23-43. Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti (LLPP) toteutetaan yhteissuunnittelun periaatteita noudattaen (Suomi 1989, Salmikangas 1993). He vastaavat kysymyksiin mm. Valtakunnallinen tutkimus 2003. Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisu no 1/2000 Jyväskylä Valtion liikuntaneuvosto. Tähän mennessä yritysrahoituksen osuus on ollut vähäinen ja se on koskenut pääasiassa erityisiä, lähinnä kilpaurheiluun soveltuvia kohteita (esim. Valtion liikuntaneuvosto. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvalitatiivisia (tarkkailu, haastattelu, kertyneen materiaalin läpikäyminen) että kvantitatiivisia menetelmiä. Kainuun liikunnan yhteissuunnitteluhankkeiden arviointi. Näiden alustavien tulosten mukaan Keravan koulupihojen kehittämiseen on tarvetta ja tällaisella työllä on suuri mahdollisuus kannustaa kaupungin lapsia lisäämään omaehtoista, ohjatun seuraja järjestötoiminnan ulkopuolista liikkumista. Yksi sekä tutkimuksen että käytännön kannalta kiinnostava näkökohta liittyy liikuntapaikkarakentamisen rahoitukseen. Erityiskiinnostus on iän ja sukupuolen merkityksessä
Koululaiset ja perheet saivat ilmoittautua mukaan projektiin antamalla kodissaan toimivan sähköpostiosoitteen. Opettajat antoivat pääasiassa työssään käyttämänsä sähköpostiosoitteen. (Horrigan, J .B. Opettajat keräsivät kouluista nimet ja sähköpostiosoitteet ja mukaan otettiin käytännössä LIIKUNTA & TIEDE 1·2/2005 13. Hajautetuilla ryhmillä tarkoitetaan tässä suhteellisen pysyviä oppilasryhmiä, luokkia ja perheitä, jotka työskentelevät yhteisen toimeksiannon pohjalta tavoitteen saavuttamiseksi käyttäen apunaan etätyön ja joustotyön periaatteita soveltaen. Tieteellisenä tarkoituksena on kehittää hajautettujen ryhmien suunnittelun apuna käytettävää suunnittelumetodologiaa (Helminen, N. Onhan 9-vuotisessa peruskoulussa keskimäärin 600 tuntia liikuntaa, mutta 2 000 tuntia välitunteja. Käytännön liikunnallisena tarkoituksena on parantaa peruskoulujen pihoja siten, että ne toimisivat sekä välituntiliikunnan, koululiikunnan että vapaa-ajan liikunnan aktivaattoreina. Lisäksi mukaan tuli tutkijoita Jyväskylän yliopistosta, UKK-instituutista, Nuori Suomi ry: stä ja Keravan kaupungin suunnittelijoita. (2001) Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos, UKKinstituutti ja Nuori Suomi ry OPM:n avustamana selvittävät lähiliikuntapaikkojen vaikuttavuutta. Keravalla toteutettu koulupihaprojekti osoittaa, että vuorovaikutus kohteen käyttäjäkunnan kanssa tuottaa jo kuukaudessa valtavan määrän uutta ja oivaltavaa suunnittelumateriaalia. T ämän artikkelin tarkoituksena on kuvata osallistuvan suunnittelun prosessia, johon ovat ottaneet osaa Keravan kouluyhteisöt, suunnittelijat, alan tutkijat Qyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos ja UKK-instituutti) ja keravalaiset perheet sekä Nuori Suomi ry. Ryhmätyöjärjestelmän piiriin tuli kaikkiaan 56 sellaista jäsentä, joilla oli käytännössä vähintään 256kbpsnopeuksinen ADSL-liittymän laajakaista kotona tai työssä. Mukaantulo ryhmätyöjärjestelmään oli täysin vapaaehtoista. Kuva: Antero Aaltonen Teksti: KIMMO SUOMI Käyttäjää kuulemalla koulupihasta liikunta-aktivaattori Asukkaiden kuulemista pidetään usein vain aikaa vievänä ja hankalana osana suunnittelua. Koulupihan käyttäjien intressit kuuluville Tutkimuskohteena ovat Keravan koululaitoksen kolmasja viidesluokkalaiset Killan, Ahjon ja Keravan keskuskouluista (N=614 ). 2004)
Jäseniä pyydettiin työstämään virtuaalitilaan kokonaisia lauseita; ei luetteloita tai tekstiä ranskalaisilla viivoilla. Osallistuvaa suunnittelua tehdään siis sekä suunnittelijoita että suunnittelukohteen käyttäjiä varten. Tuokiot aloitettiin verkkopedagogiikan perusteiden opettamisella. Useat opettajat kuitenkin lisäsivät edustavuutta siten, että kaikki luokkien oppilaat osallistuivat tekemällä luokkakohtaisia koulupihojen arviointeja ja kehittämisehdotuksia. Lisäksi Keravan kaupungin viheralueyksikön suunnittelijat vierailivat kouluissa ja keräsivät aineistoa manuaalisesti. Keinuja pitäisi olla myös paljon enemmän ja ympäri pihaa. Yhtä koulupihaa varten varattiin aikaa yksi kuukausi ryhmätyöympäristössä työskentelyä varten. 2001) Virtuaaliympäristöön työstettiin kysymyksiä yhdessä ammattisuunnittelijoiden kanssa, jotka todellisuudessa osallistuvat pihojen suunnitteluun Keravan teknisen viraston viheralueyksiköstä. Opettajille ja oppilaille oli oma yhteinen tilaisuus koulupäivän aikana ja vanhemmille oma iltatilaisuus. Killan koulun virtuaaliympäristössä työskentely toteutettiin keväällä 2004 ja Keskuskoulun ja Ahjon koulujen työstäminen 21.1.2005 20.2.2005. Lisäksi toiminnoista opetettiin vain järjestelmään kirjautuminen internet-verkossa, suunnittelukuvien avaus, suunnittelukuvien kommentointi, dialogin käyminen verkossa, viestien lähettäminen järjestelmässä ja viestien lukeminen. Käytännössä suunnittelijat elävät niin kovassa työpaineessa, että ilman ulkopuolista tutkimusapua suunnitteluprosessissa ei useinkaan ole aikaa vuoropuheluun suunnittelukohteen käyttäjien kanssa. (Karimäki, A. olisi keinujen paikka jossain muualla parempi. Vain 38 prosentilla perheistä oli kotonaan käytössä laajakaistayhteys, joista vain puolet tuli mukaan ryhmätyöjärjestelmään. Täten suunnittelijoiden ei tarvitse lukea kaikkia yli tuhatta tarinaa vaan alan tutkijat seulovat aineistosta kuvaavimmat tarinat tulkintoineen (Suomi, K. Kustakin koulupihan segmentistä eli koulupihan osa-alueesta laitettiin suunnittelukohteen digitaalikuva Optima-virtuaaliympäristöön. Järjestelmän jäsenille järjestettiin yksi koulutustilaisuus kutakin työstettävää pihaa kohden, jossa opetettiin ja selostettiin tutkimuksen ja suunnittelun tarkoitusta ja kohdetta sekä opetettiin käyttämään järjestelmää. 2004). Optima ympäristö antaa monipuolisen mahdollisuuden suunnittelutiedon keräämiseen suunnittelunkohteen käyttöön osallistuvilta. Puolentoista tunnin perehdyttäminen oli täysin riittävä aika kaikkien oppimiselle ja käyttämään virtuaaliympäristöä. seuraaviin kysymyksiin: onko keinujen paikka hyvä ja turvallinen. Killan koulun virtuaaliympäristö tuotti 338 puheenvuoroa, Keskustan koulun 428 ja Ahjon koulu 312. Keskimäärin kuhunkin vastaukseen saatiin 24 puheenvuoroa tai kommenttia, joista tyypillinen on oppilaan vastaus: Keinut ovat kyllä hyvässä kunnossa, mutta niiden paikka on typerä. Pari keinua voisi varata pelkästään eka ja toka luokkalaisille. Yhtä viikkoa kohden piti työstää keskimäärin neljä segmenttiä. Tarkoituksena oli narratiivista tutkimuksen tulosten tulkintatapaa varten saada pelastettua kvalitatiivisia tarinoita suunnittelukohteen käyttöön osallistuvilta. Ne häiritsevät pallon peluuta ja niiden pitäisi olla keskemmällä pihaa. Hyvä paikka keinuille olisi koulun eteläpääty, jos pyörät siirretään pois. Keinujen lähellä pitäisi olla nurmikkoa ja puita. (Gretschel, A. tarvitaanko tässä jotain muita laitteita muille toiminnoille. Osallistuva suunnittelu palvelee käyttäjiä ja suunnittelijoita Ryhmätyöjärjestelmän tuottamien tulosten siirtäminen suunnittelijoiden pöydille on tutkimuksellinen ja suunnittelumetodologinen haaste. Virtuaaliympäristöön tallennettiin suunnittelukohteet segmentoituna siten, että Killan koulun piha jaettiin 13, Keskuskoulun piha 18 ja Ahjon koulun piha 12 segmenttiin. Oppituokiossa esiteltiin vain Optima-ympäristön keskeisimmät toiminnat. onko tulo piha-alueelle turvallinen. (poikaoppilas 3-luokka) Järjestelmä tuottaa siis valtavan määrän suunnittelukohteen käyttäjien vastauksia, kommentteja ja kysymyksiä. Virtuaalisuunnittelu madaltaa kynnystä lähestyä käyttäjien elämysmaailman näkökantoja. 2002) Fakta-analyysi on yksinkertaisimmillaan narratiivien eli jäsenten tarinoiden jakamista kolmeen pääasialliseen luokkaan, joista voidaan poimia kutakin suunnittelukohdetta parhaiten edustava 1) myönteinen, 2) kielteinen ja 3) neutraali kuvaus sekä tiheällä kuvauksella sellainen narratiivi, joka kertoo samassa kuvauksessa myönteisen, kielteisen ja neutraalin kuvaksen. Tiedonsiirrossa suunnittelijoille käytetään fakta-analyysiä ja thick description menetelmää ("tiheä kuvaus"). häiritseekö huoltoliikenne tässä kohdalla. 14 LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 kaikki halukkaat. yhden kuukauden aikana. Kolmesta koulusta saatiin kaikkiaan 1078 puheenvuoroa huom. Eräs ongelma on mukaan tulevien jäsenten edustavuus. Tässä auttaa oivallus, että käytännön suunnittelijat pääsivät itse etukäteen työstämään kysymyksiä ja vaikuttamaan keskustelualueen muotoutumiseen. Järjestelmän jäseniä pyydettiin kysymysten avulla kommentoimaan suunnittelukohdetta. Optima-ympäristön jäsenten oli tarkoitus vastata mm. Järjestelmään osallistuminen vaati siis jäseniltään suurta sitoutumista yhden kuukauden ajaksi. Suunnittelun pohjaksi tietoa ryhmätyöllä Suunnittelutiedon keräämiseen käytettiin lähinnä elektroniseksi/digitaaliseksi oppimisympäristöksi tarkoitettua Optima -nimistä ympäristöä ( Optima Discendum Oy) , jonka virtuaalitilan allekirjoittanut muokkasi soveltuvaksi suunnitteluympäristöksi. Näitä luokkaistuntoja pidettiin normaalien koulutuntien yhteydessä koulujen ATK-luokissa
Miten on mahdollista, ettei hyppyaltaan ponnahduslautaa saada äänettömäksi vaikka alueen asukkaat ovat sitä vuosia toivoneet. ja joskus jopa ihan vain pyörän osia. Pahinta on ollut, että jotkut varastavat sieltä pyöriä ... Suunnittelukokouksissa tai ns. parakkikoulun päätyä koskevasta kommentista: Jo aiemmissa keskustelukohdissa on tullut kivoja ideoita tähän pihan kolkkaukseen. koululuokka muodostaa virtuaaLIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 15. Perinteinen postitai puhelinkyselymenetelmä on aina rajallinen kvantitatiivisen luonteensa vuoksi. Katsomo voisi jatkua vielä nykyisestä portaikosta etelämmäs ja nousta siinä ylemmäs. Sitten tulee loistava ehdotus. Tutkijoiden tekemiä suunnittelukuvia ja keskustelualueita sekä ilmoitustiloja tytöt käyttivät vielä enemmän eli 71 prosenttia. asukastilaisuuksissa puhuvat yleensä muutenkin aktiiviset ja kunnan edustajat. (tyttöoppilas 5-luokka) Neutraalikuvauksen tulkinta on mm. 16.3 prosenttia aikuisväestöstä ei pidä hyvänä äänekkäitä uimahyppylautoja vaan suunnittelijat saavat oheisesta kuvauksesta tyypillisen suunnitteluratkaisun negatiivisen luokituksen kautta: Jäähallin läheisyyteen on suunniteltu nyt monta eri toimintoa. Suunnitteluratkaisu oheen on pyörätelineiden paikan muuttaminen näkyvämmälle paikalle ja valaistuksen lisääminen tärkeille pihan alueille. (5-luokkalaisen äiti) Myönteinen vahvistus saadaan esim. Tässä piilee narratiivisen tulkinnan mielekkyys. Koulun päätyyn ehdotettu palloseinä voisi olla tässä kohden aivan toimiva ei ole ikkunoitakaan vaaravyöhykkeellä. Myös maauimala tulisi siirtää lähemmäs jäähallia, pois Kullervonpolun päästä. Tässä sisäänkäynnissä on hienot rappuset ja katos. seuraava: Koulun pihaa ja lipalla katettua pääsisäänkäyntiä kehutaan. Tietokonetuettu ryhmätyö esim. Olisiko sillä suosiota. Kaikkia viestejä keskuskoululla luettiin 2076 kpl, joista tyttöjen osuus oli 59 prosenttia. Keskuskoulun virtuaalisuunnitteluun osallistui tyttöjä ja poikia lähes saman verran, mutta tuotoksesta 6 308 kilotavua, 62 prosenttia oli tyttöjen tuottamaa tietoa. Siinä puututaan kokonaisvaltaisesti ongelmaan, joka liittyy koulun ulkopuolisiin pihan käyttäjiin. Järjestelmä suosii selkeästi tyttöjä, jotka ovat kirjoittamisessa kehittyneempiä kuin samanikäiset pojat. hengaa meijän koululla. Mut se seiniinkirjoittelu, roskaaminen ja kiipeilyverkon narujenkatkailu on kyllä yli rajojen. Tutkija ei raportoi, että esim. Maauimalan käyttö kesäöisin häiritsee lähialueen asukkaita ja tämä käyttö tulee lisääntymään, kun liikunta-alueen muita toimintoja lisätään. Jotkut yläluokkalaiset tulee ja hajottaa toisten pyöriä. Näin voisi pihassa järjestää esityksiä ja pitää vaikka kevätpäivänä oppitunteja. (5-luokkalainen tyttöoppilas) Verkossa ääni kuuluu Kyberavaruus on keskustelutilana houkutteleva. Se on demokraattinen. Lähiaikoina on tapahtunut aivan kaikkea hirveää, josta on keskusradiossakin puhuttu. Virtuaaliympäristö antaa kaikille saman mahdollisuuden, se ei suosi ekstroverteja puhujia. Toisena vaihtoehtona mieleeni tulee kiipeilyseinä. Koska portaikko aukeaa keskelle pihaa, saa siitä katetun amfiteatterimaisen katsomon sekä sateen että auringon suojan! Ulkoilmaoppitunnit! Ei olisi monen suunnittelijan mieleen ensimmäisenä tullut! Tämä on koulun pääsisäänkäynti, joten sen on oltava tilava, turvallinen ja toimiva, mutta myös kaunis ja arvokas. No onhan se ihan kivaa, että tyypit tykkäävät Osallistuva suunnittelu sopii projekteihin, joissa halutaan kehittyä oppivan ja tutkivan suunnittelun avulla. Kun kulttuurija urheiluministeriössä halutaan nostaa myös liikuntakulttuurissa sukupuolivaikutukset entistä selkeämmin esiin, on virtuaalisuunnittelu nähtävä yhtenä keinona tuottaa sukupuolispesifisesti parempaa liikkumisympäristöä. Ja mikä onkaan parempaa liikuntaa kuin portaiden juoksentelu ylös ja alas. Hyvä esimerkki hiljaisesta ponnahduslaudasta löytyy Tuusulan uimahallista. (3-luokkalaisen isä) Tiheän kirjoittamisen kuvaus on ohessa. Esim ykkösten oven eteen on kirjoitettu vähän kaikkea höpönlöpön älämölöä, joka ei ole ykkösten silmillekkään ihan kivaa. Ohessa esimerkki kielteisestä ympäristövaikutuksesta, johon yhdistyy myös tiheä kuvas metodin piirteitä eli todetaan alueella kielteinen piirre, mutta esitetään jo ratkaisukin ongelmaan. Kaupunki toivoo, että koulukiinteistöjä voisi käyttää koulua ympäröivä väestö, mutta se tuottaa myös ongelmia, joihin voidaan pureutua suunnittelijoiden keinoin. seuraavasta ns. Virtuaaliyhteisössä erilaiset intressit kohtaavat Asukkaat ja liikuntapaikkojen käyttäjät edustavat erilaisia ryhmiä ja intressejä. Toinen selkeä puhekokousten osallistujajoukko on yhdenasian ajajat, jotka eivät omilta ehdotuksiltaan juurikaan muita näe. Virtuaaliympäristön ryhmätyöjärjestelmä tarjoaa oivan foorumin erilaisten intressien yhteensovittamiselle. Saisiko juuri tähän paikkaan suunnitelluksi portaikkoa hyödyntäen katetun katsomon
William Gibsonin luoma käsite kyberavaruus tarkoittaa tilaa, jossa ihmiset kommunikoivat sähköisesti Internetissä käyttäen sähköpostityyppisiä palveluita (Gibson, C. & Anttila, T. Human Computer lnteraction 15, 139-178 Pratt, J.H. Kumppaniverkon tarkoitus on parantaa organisaatioiden välistä kommunikaatiota ja tiedonsiirtoa esim. Suunnittelutyöhön otetaan mukaan rakennettavaa kohdetta käyttäviä erilaisia ryhmiä kuten urheilijoita, valmentajia, kansalaisaktiiveja jne. M. London : SpringerVerlag. 12002) Success for the new global manager San Francisco, CA: Jossey-Bass. Ed.2003). 2000) Kyse ei ole ns. 12000) Distance Matter. (2003) Teleworking Comes of Age with Broadband. Understanding and evaluating collaboration technology. Creating condition for Virtual team Effectiveness. Telework America Survey 2002. & Konradt, U. & Cohen, S.G. Nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaiktussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. & Itkonen, T. lisen yhteisön, jonka intressi olla mukana ei liity pelkästään työhön vaan jäsenten omaan innostukseen ja kiinnostukseen. 16 LIIKUNTA& TIEDE 1-2/2005 Teksti: KIMMO SUOMI Tieto talteen vuorovaikutuksella verkossa Yhdyskuntasuunnittelua on kehitetty viime vuosina yhä osallistuvampaan suuntaan. & Anttila, T. (2004) Informaatioteknologia antaa uusia mahdollisuuksia elämänkaaren mittaisessa inhimillisessä työssä. IEds) (2003) Virtual teams that work. Helminen, N. & Nätti, J. San Francisco. & Konradt, U. A Telework America Research Report of International Telework Association & Council. 12004) Hajauta ja hallitse verkostomaisen tuotekehityksen ryhmätyökalut Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy. koulun, oppilaiden, perheiden, urheiluseurojen, asukasyhdistysten ja kansainvälisten koululiikunta-asiantuntijoiden välillä. No 58. Olson, G. Studies in Sport, Physical Education and Health No 85.Jyväskylän Yliopisto. 12004) Aikanyrjähdys. 12001) Online communities: networks that nurture long distance relationship and local ties. Tällöin puhutaan humaanista teknologiasta , jolla asiayhteydestä riippuen on erilaisia merkityssisältöjä (Pratt, J,H. 2003), että ammattisuunnittelijat saavat näin käyttöönsä eri käyttäjäryhmistä nousevaa elämystietoa. Siksi suunnittelumetodi sopii hyvin liikuntasuunnittelun kehittämiseen, samoin kuin urheilujärjestöjen ja kuntien liikuntatointen kehittämisprojekteihin, joissa halutaan kehittyä oppivan ja tutkivan suunnittelun avulla. B. Germany. Nyt tällaista käytetään apuna myös suunnittelussa, jolloin ryhmätyöjärjestelmillä luodaan sosiaalista pääomaa, joka rakentuu luottamuksen varaan. Rheingold, H. (Hertel, G., Orlikowski, B. 12003) Working with groupware. Dalton, W., Ernst, C., Deal, J. Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisu no 1/2003. KIMMO SUOMI, LitT, dosentti Liikuntasuunnittelun professori Jyväskylän yliopisto sähköposti: kimmo.suomi@sport.jyu.fi LÄHTEET Andriessen, J.H.E. Pew Internet & American Life Project http://wwwpewinternet.org/ Julkunen, R. M. & Cohen, S.G. & Nätti, J. Studies in Sport, Physical Education and Health No 79. S. University of Muenster. habermasilaisesta puhtaasta osallistuvan suunnittelun ideaalista (Suomi, K. Qulkunen, R. & Leslie, J. European Journal of Sport and Society no 1/2004 European Association for Sport Sociology. & Olson,J, S. (2004) Multiple Constituence Evaluation in Sport Policy. Suomi, K. (2003) kuten vaikkapa terveysteknologia tai opetusteknologia. B. 2001) Usein suunnittelussa tietokonetuetun ryhmätyön avulla tehty suunnittelutyö (Andriessen, j.H.E. 2003) ja kasvokkain tapahtuva face to face suunnittelu nähdään vastakkaisina vaikka glokalisaatio laajentaa sosiaalista verkostoa (Dalton, W., Ernst, C., Deal,J. (2003) Seniorikuntoliikuntasali esteettömyys ja käytettävyys. CA: Jossey-Bass. Kts wwwworkinf romanewhere .org. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health. (19981 Liikunnan yhteissuunnittelumetodi. Samalla kun ollaan tiiviisti kiinni omassa suunnittelukohteessa, voidaan kumppaniverkkoa laajentaa eri paikkakuntien tai jopa maailmanlaajuiseksi yhteisöksi. Vastapaino. http://wwwrheingold.com/Associates/ Suomi, K. Tästä olotilasta käytetään erityisesti elämysmaailman elämys"tietojen" tuottamisessa virtuaalisesti käsitettä "virtuaalinen kolmas paikka", joka tarkoittaa tilaa, joka on kodista ja työstä erillinen kuten liikuntaja vapaa-aikatoimintakin pääasiallisesti on. Tampere. 120021 Kunta nuorten osallisuusympäristönä. Olson, J. Wirtschaftspsycholigie 10, 4, 2834) Horrigan, J.B. 12001) Virtuelle Teams elfolgreich managen. 12001) Sosiaalisten vaikutusten arviointi liikuntarakentamisessa . Suomi, K. Gretschel,A. Keskiluokka työn puristuksessa. Hertel, G., Orlikowski, B. Jyväskylän yliopisto. maanpinnan jalostamisesta kaavoituksen avulla eri käyttötarkoituksiin vaan siitä (Suomi K. 1998) tai perinteisestä systeemimaailman suunnittelutiedon tuottamisesta esim. & Leslie,J, 2002) ja sosiaalinen pääoma lisääntyy myös verkostojen tietoverkostojen avulla. Karimäki, A. Gibson, C. lnsititut fur Sportkultur und Weiterbildung. (Olson, G. (Rheingold, http://www.rheingold.com/Associates/). Jyväskylän yliopisto
T utkimukset ja muut selvitykset ovat osoittaneet lähiliikuntapaikkojen tarpeellisuuden kaupunkiympäristössä asuvien henkilöiden aktiivisen liikunnan harrastamisen kannalta. Suomen (2000, 191) mukaan "Liikuntarakentamisessa tulee noudattaa entistä suurempaa hajauttamista ja hajakeskittämistä sinne, missä ihmiset asuvat eli asuntoalueille." Maankäyttöpolitiikka ohjaa maankäyttöä. LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 17. Kaavaratkaisu voi muodostua liikunnan kannalta epäedulliseksi, koska kukaan ei yksinkertaisesti kiinnitä koko asiaan huomiota.Osalliseksi kaavaprosessiin pääsee, jos sitä huomaa vaatia. Lähiliikuntapaikkojen muodostamisen kannalta tärkein maankäyttöpoliittinen prosessi on asemakaavoitus, jonka perusteista ja käytännön toteuttamisesta säädetään maankäyttöja rakennuslaissa (MRL). Kaavoittajat eivät välttämättä itse näe kaikkia liikunnan tarpeita. Teksti: VESA RAJANIEMI Lähiliikuntapaikkoj a kannattaa kaavoittaa varastoon Lähiliikuntapaikat kannattaa merkitä laadittaviin asemakaavoihin, vaikka niiden rakentamiseen ei vielä olisi taloudellisia mahdollisuuksia
Tulkinta siitä, onko jokin yhteisö oikeutettu osallistumaan kaavahankkeeseen ja esittämään siitä mielipiteitään, on maassamme omaksutun käytännön mukaisesti väljä. Vuorovaikutteisuutta korostavaa lakia sovelletaan siten, että vähänkin relevantit toimijat tulkitaan osallisiksi näiden sitä halutessa (Rajaniemi 2005; Bäcklund 2002; Nyman 2000). Kaavoittajat eivät välttämättä kykene näkemään kaikkia liikunnan tarpeita suoralta kädeltä. Lain 62 § kuuluu: "Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimijoihin ollaan yhteydessä kaavaprosessin edetessä. Tahot ja ryhmät, joita kaavoitusprosessiin tulee ottaa osalliseksi esitetään lain säätämässä osallistuVuorovaikutteisuutta korostavaa lakia sovelletaan siten, että kaikki vähänkin relevantit toimijat tulkitaan osallisiksi ja heihin ollaan yhteydessä kaavaprosessin edetessä. (Rajaniemi 2005) Erityistä huomiota vaativa palaute koski kaavoittajien aloitteellisuutta yhteydenpidossa kunnalliseen liikuntatoimeen ja muihin liikuntatoimijoihin. 18 LIIKUNTA & TIEDE 1·2/2005 misja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 §). Suunnitelma sisältää selvityksen prosessissa käytettävästä vuorovaikutusmenettelystä ja kaavan aiheuttamien vaikutusten arvioinnista. Tämä asettaa vaatimuksia liikuntasektorin omalle aktiivisuudelle. Liikunnan kannalta hyvä asia tällaisissa riitaisissa ja erilaisia intressejä sisältävissä vuorovaikutusprosesseissa on se, että liikuntamahdollisuuksien kehittäminen on varsin yleisesti hyväksyttyä. Eri tahojen kuulemisessa esiintyi kahdenlaista tapaa. Asemakaava on yksityiskohtaisin MRL:n mukaisista kaavoista. Yleensä valmisteluvaiheen kuulemisessa on käytössä myös kaavaluonnos, jonka pohjalta koko hanketta on mahdollista arvioida. Tämä on mahdollista, vaikka toiminnan etiikka olisi moitteetonta ja tavoitteet kaikin puolin onnistuneeseen lopputulokseen pyrkiviä. Maankäytössä ja sen järjestämisessä on jatkuva kilpailutilanne. Vuoropuhelu kaavoituksen lähtökohtana Eräs vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain merkittävimpiä uudistuksia oli suunnitteluprosessien vuorovaikutteisuuden korostuminen. Kunnallisen liikuntatoimen kanssa käytiin hankekohtaisia yhteispalavereja ja liikuntatoimen edustajia kutsuttiin myös mukaan laajempiin työryhmiin. Laki velvoittaa kaavojen laatijat kuulemaan erilaisia asiaan kuuluvia tahoja. Kunnallinen liikuntatoimi nähtiin vastauksissa poikkeuksetta tärkeänä yhteistyökumppanina erilaisissa kaavahankkeissa. Tällaiset toimijat voidaan siten liittää osallisiksi hankkeeseen nähtäville asettamisen jälkeen. Kaavoittajaan kannattaa olla yhteydessä Kesällä 2002 tehdyssä asiantuntijakyselyssä (N 94) suomalaisilta kunnallisilta kaavasuunnittelijoilta tiedusteltiin heidän yhteydenpitoaan kunnalliseen liikuntatoimeen sekä yleisesti suhtautumistaan liikuntaintressin omaaviin toimijoihin, kuten liikuntaseurat, asukasyhdistykset, liikuntabusiness ja yksittäiset kansalaiset, erilaisissa kaavasuunnitteluprosesseissa. Siksi onkin tärkeää, että kunnallisessa liikunta. Lain 55 §:n mukaan tämä esitetään kartalla, "jossa osoitetaan kaava-alueen sekä siihen sisältyvien eri tarkoituksiin varattujen alueiden rajat; ne yleiset ja yksityiset tarkoitukset, joihin alueet on aiottu käytettäviksi, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoittumista ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet." Lisäksi kaava sisältää asianmukaiset kaavamääräykset (Ekroos ja Majamaa 2000, 252 258). Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, jonka päätösvaltaa voidaan vähäisissä tapauksissa kunnan johtosäännöllä delegoida kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Erittäin moni kyselyn vastaajista ilmoitti olevansa yhteydessä liikuntatoimijoihin niissä hankkeissa, joilla on "liikunnan kannalta merkitystä". Kyseinen kaavasuunnittelijan valmistelema asiakirja asetetaan MRL 62 §:n mukaisesti kaavan laatimistyön alkuvaiheessa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (ns. Osa kaavoittajista pyrki kunkin tahon kanssa suoraan yhteyteen. laatimisvaiheen kuuleminen). Kaavaratkaisu voi muodostua liikunnan kannalta epäedulliseksi, koska kukaan ei yksinkertaisesti kiinnitä koko asiaan huomiota. Monet näkivät kuitenkin parhaaksi menettelyn, jossa yhteydenpito liikuntatoimijoihin järjestetään kunnallisen liikuntatoimen välityksellä. Kaavoitusprosessin tässä vaiheessa liikuntaviranomaisilla, liikunnan etuja ajavalla yhteisöillä tai yksityishenkilöillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaratkaisusta. Eri intressiryhmät argumentoivat tärkeiksi koettujen näkökohtien puolesta ja käsitykset onnistuneesta lopputuloksesta kaavoituksessa saattavat poiketa toisistaan huomattavasti
Hyvänä käytännön ohje myös, että hankkeeseen kannattaa ottaa mukaan paikallispolitiikassa toimivia luottamushenkilöitä. Tällainen menettely edustaa lainsäätäjän käsitystä niistä tavoista, joiden avulla ihmiset voivat vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen (Leskinen, Paldanius ja Tulkki 1998, 56 57). Menettely, jolla lähiliikuntapaikkasuunnittelua alettaisiin toteuttaa jo rakennetulle asuinalueelle ilman tarkkaa tietoa liikuntapaikan aiotusta käyttötarkoituksesta sekä paikan tarkasta sijainnista, voidaan nähdä todella pitkän ja resursseja vaativan kaavoitusprosessin alkusoittona. Tällainen NIMBY (not in my backyard) -tyyppinen hankkeiden vastustus on kaiken kaavasuunnittelun arkipäivää. Vuorovaikutteisuus ja avoimuus jo kaavoitusprosessia edeltävässä liikuntapaikan suunnittelussa LIIKUNTA& TIEDE 1-2/2005 19. Suurin osa (55 %) vastaajista suhtautui kyseiseen menettelyyn myönteisesti, eivätkä he nähneet tällaisen pienen asemakaavamuutoksen toteuttamiselle minkäänlaisia esteitä. Liikunnan tarpeisiin ajatellulle paikalle saattaa olla muuta käyttöä ja koko hanke voi tämän vuoksi osoittautua toteuttamiskelvottomaksi. Vastauksista 9 % oli kielteisiä ja loput 36 % varauksellisia tai sellaisia, että näissä ei ilmaistu mielipidettä tavalla, jonka perusteella olisi voitu tehdä johtopäätöstä vastaajan mielipiteestä. Tällöin myös hanketta mahdollisesti vastustaville tahoille olisi täysin selvää mistä siinä on kyse. " Ensin tehdään aloite kaavan laatimiseksi ja laaditaan kaavamuutos lain säätämässä järjestyksessä. Prosessissa selvitetään muut kyseisen alueen käyttöä koskevat intressit, ja vasta kaavan ollessa vireillä tai sen vahvistuttua voidaan toteuttaa liikuntapaikkasuunnittelu." Liikuntapaikkaa tavoittelevien paikallisten Kuva: Antero Aaltonen ihmisten näkökulmasta katsottuna esiin tulee tällöin maankäytönsuunnittelutyön ikuinen pulma. "Ei minun takapihalleni" Uusien lähiliikuntapaikkojen suunnittelun keskeisin ongelma on yleinen vastustus, jota ilmenee lähes aina, kun vakiintunutta maankäyttötilannetta asutuissa taajamissa aiotaan muuttaa. • toimessa seurataan aktiivisesti kaikkea kaavoitusta. Kaavoitusprosesseilla on paha taipumus pitkittyä. Ilman heidän myötävaikutustaan hanke ei etene. Käytännössä tämä tapahtuu kirjallisesti kunnanhallitukselle osoitetulla hakemuksella. Osalliseksi kaavaprosessiin pääsee, jos sitä huomataan vaatia. Heiltä on myös mahdollista saada hyviä asiaan liittyviä käytännön ohjeita ja neuvoja. Kielteiset vastaajat perustelivat kantaansa lähinnä sillä, että kaiken maankäytön suunnittelun tulee edetä kaavasuunnitteluvetoisesti. Kaavasuunnittelijat haluavat muutenkin olla perillä maankäyttöön liittyvästä toiminnasta. Edellä mainitussa kaavasuunnittelijoille osoitetussa asiantuntijakyselyssä mielipidettä tiedusteltiin sellaisesta hankkeesta, jossa paikalliset asukkaat suunnittelisivat ensin itse tai konsultin avustuksella lähiliikuntapaikan ja tekisivät tämän jälkeen aloitteen asemakaavan muuttamiseksi sellaiseksi, että aiottu hanke on mahdollista toteuttaa. Yhteissuunnittelu soveltuu hyvin juuri tässä tarkoitettujen pienten konkreettisten hankkeiden työstämiseen. Täydennyskaavoituksella liikuntapaikkoja Lähtökohta lähiliikuntapaikan toteuttamiselle on, että liikunta toimi, taloyhtiö , asukasyhdistys tai muu liikuntaintressin omaava toimija näkee liikuntapaikan tarpeelliseksi. Ihmiset kannattavat liikunnan harrastamisen toimintaedellytysten parantamista, "kunhan hankkeet eivät tule asuinpaikan lähi puistoon." Uusia liikunta paikkoja vastustetaan niiden aiheuttaman melun ja muun häiriön tai jossain tapauksissa jopa maisemallisten seikkojen vuoksi. Suunnittelussa on välttämätöntä, että hankkeessa ollaan alusta asti kiinteässä yhteydessä kunnan kaavoitustoimeen. Yksinkertaisempaa olisi, jos edellä kuvatut asiat olisivat selvillä jo kaavan laatimisprosessiin lähdettäessä. Kuntalain 28 §:n mukaan kansalaiset voivat tehdä aloitteita asemakaavan laatimiseksi
ja Karppinen S. Suomi K. Varsinkin nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla liikkuu runsaasti erilaisia toimijoita,jotka ovat kiinnostuneita rakentamaan asuttujen alueiden välisille vielä rakentamattomille viheralueille. Virkistysalueita ei voi privatisoida liikuntapaikoiksi Muutama asiantuntijakyselyyn vastanneista kaavasuunnittelijoista pohti vastauksissaan mahdollisuutta toteuttaa lähiliikuntapaikat ilman erityistä kaavavarausta puistoja muille viheralueille. Miten kuulla asukasta. ja Tulkki K. Maankäyttöja rakennuslaki (132 / 19991 Nyman K. Jos valtaosa paikallisista asukkaista haluaa lähiliikuntapaikan alueelleen ja vain muutama asukas vastustaa kiivaasti, voidaan kaava kaikesta huolimatta hyväksyä normaalilla tavalla kunnan luottamuselimissä. Ympäristöministeriön julkaisu, Ympäristöministeriö, Edita Oy, Helsinki. Hanketta vastustavien tahojen kanssa on myös mahdollista päästä yhteisymmärrykseen itse liikuntapaikan tekniseen suunnitteluun liittyvin muutoksin ja korjauksin. Rajaniemi V. Erikseen on kuitenkin vielä syytä tuoda esiin, että kaavahanke voidaan toteuttaa mahdollisesta vastustuksesta huolimatta. 2003. Tällainen eheyttävän suunnittelun nimissä etenevä toiminta on arkipäivää kaikissa suurissa kaupungeissamme. Liikuntapaikkoja kannattaa siis kaavoittaa vaikka varastoon. (ks. 2000. 2002 . VESA RAJANIEMI, Dl Kaavoitusinsinööri Jyväskylän maalaiskunta sähköposti: vesa.rajaniemi@jklmlk.fi Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta Liikuntapaikkarakentaminen ja maankävtön suunnittelu KIRJALLISUUS Bäcklund P. Esimerkkinä mainittiin muun muassa golfin harjoituslyöntipaikat, joita on rakennettu taajamien yleisille viheralueille ilman tarvittavaa lupaa. 141-157. Tämä saattaakin olla jossain tapauksissa mahdollista. Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisu 1 / 2000. Myös tästä syystä paikallisten poliitikkojen "tuumaan suostuvaisuutta" voidaan pitää tärkeänä hanketta edistävänä asiana. Maankäyttöja rakennuslaki. hälventää ulkopuolisia ennakkoluuloja. 2000. Asemakaavan laatiminen poistaa epäluuloja ja saattaa jossain tapauksissa jopa vähentää koko hanketta kohtaan tunnettua vastustusta. Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu, Väitöskirja, Julkaisematon käsikirjoitus. Vaikka lähiliikuntapaikkojen toteuttamiselle ei vielä olisi taloudellisia mahdollisuuksia kannattaa ne merkitä laadittaviin kaavoihin. Kun haluat vaikuttaa, Osallistu ympäristösi suunnitteluun. Jyväskylän yliopisto.. 1998. Maankäyttöja rakennuslaki: henki vai kirjain. Kaupunkitila ja asumisen haasteet. Ekroos A ja Majamaa V. Menettelyllä vältytään myöhemmältä edellä kuvatulta NIMBY -tyyppiseltä toteuttamisen vastustukselta. Lampinen, Saarto, Vehmas ja Karppinen, 2003.) Asemakaavaan merkintä takaa varsin hyvin lähiliikuntapaikan pysyvyyden. Eheyttävän suunnittelun tavoite on hyödyntää rakennettu kunnallistekniikka ja valmiit kadut sekä tehdä kaupunkirakenne kompaktimmaksi. Mahdollinen valitus kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä pitkittää prosessia pahimmillaan ehkä pari vuotta. Tässä tulee kuitenkin eteen aiemmin kuvattu tilanne. 2005. Suomen ympäristö 595, Ympäristöministeriö, Helsinki. Teoksessa Osalliset ja osaajat, kansalaiset kaupungin suunnittelussa, Bäcklund P, Häkli J_ ja Schulman H. Yhdyskuntasuunnittelu 2 / 2000, 6 -16. Yleisiä puistoja viheralueita ei ole mahdollista edes vähäisessä määrin privatisoida, vaikka toiminnan tarkoitus olisi kuinka ylevä. Kaavaan merkitty lähiliikuntapaikka on suojattu Tärkein syy asemakaavaan merkitsemiselle on kuitenkin kilpailutilanne eri maankäyttömuotojen välillä. Tällainen menettely saattaa kuitenkin osoittautua ajan kuluessa ongelmalliseksi. Kun asemakaavaa laaditaan rakentamattomalle alueelle, on lähiliikuntapaikan sijoittaminen kaavaratkaisuun melko ongelmatonta. (toim.) Gaudeamus, Helsinki. Koska kaikki kaavoittajat eivät ole kiinnostuneita liikunnasta, täytyy nimenomaan kunnallisen liikuntatoimen aktiivisesti seurata asuinalueiden kaavoitusta ja tarvittaessa esittää toiveita tai vaatimuksia liikuntapaikkojen merkitsemisestä kaavoihin. Se on selkeästi lain vastaista. 2000. Jossain tapauksissa asukkaat voivat yhteistuumin hoitaa rakentamishankkeelle myös rahoituksen tai edistää sen toteutumista talkootyöllä. Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo. Leskinen A., Paldanius J. 20 LIIKUNTA & TIEDE 1-2/2005 Alueen merkitseminen asemakaavaan yleisenä liikuntapaikkana osoittaa kohteen kuuluvan kaikkien kansalaisten käyttöön. Mikäli lähialueen asukkaat ovat hankkeen suhteen yksituumaisia ja mikään ulkopuolinen taho ei vastusta lähiliikuntapaikan rakentamista, on tällainen luonnollisesti mahdollista toteuttaa kunnan suhtautuessa myönteisesti hankkeeseen. Niiden muuttaminen johonkin muuhun tarkoitukseen vaatii asemakaavamuutoksen, jossa liikuntaviranomaisilla, muilla liikuntatoimijoilla samoin kuin alueen asukkailla on vahva asianosaisasema. Tällöin on mahdollista, että tekijöille samalla syntyy myös väärä kuva oikeuksista kyseessä olevan alueen käyttöön. Myös paikan täsmällistä sijaintia pienalueella on mahdollista tarkistaa. Kun liikuntapaikka on merkitty kaavaan, kaikki kaavan mukaisen tontin ostajat ovat tietoisia tällaisen aluevarauksen olemassa olosta, ja myöhempi vastustus on perusteetonta. Kaupunkirakenteen tiiviys vähentää liikennesuoritetta ja tätä kautta turhaa energian kulutusta. Se parantaa myös mahdollisuuksia tarjota väestölle erilaisia julkisia (ja myös yksityisiä) palveluja. Oy Edita Ab, Helsinki Kuntalaki (365 / 19951 Lampinen S., Saarlo A., Vehmas A. Osallistuminen eheyttävässä suunnittelussa