885 660 U u t t a H u n a j a a Puutarha suljettu 1 . 8-21 • la 8-18 • su 12-1G P L U S S A K O R T IL L A L O K A K U U S S A : Atria Kytösavu Q Q A keittokinkku 150 g /p k t...*/*W ilman korttia 11,90/pkt Atria UUNIE Q A LENKKI 400 g .................« 'V V ilman korttia 6,90/pkt Serla TALOUSPYYHE 4 QA 4 rll tai WC-PAPERI6 rll.l 4 .3 U ilman korttai 14,90/pkt LÄHIKAUPPA LAMPINTORI 69300 TOHOLAMPI Puh. -29.9. 95 tkm koneella.............14.900,VW Polo 1.4 Dsl, -87 asiallinen, hinta vain......7.900,Ford Sierra 2.0 Laser, -84 5-ov., hyvä korinen........ 113 tkm, comfort varust....................118.000,VWGoff 1.9TD5-OV. 1 . KARJALAN PAISTI POSSUN SISÄFILE Naudan PALAPAISTI 5935 45% NAUTA JAUHELIHA Kotim ainen ja Venäläinen Ranskan Royal Gala OMENAT Maitokolmion VIILI ja KEVYTi VIILI 200 g M entos ' * PASTILLIT 38 g kg MEETWURSTI * * 100 g Espanjan SATSUMAT Töysäläisen KÄÄRETORTUT 250 g tkoa^ Erika KELLOKANERVA VAIN PERJANTAINA Norjan TAIMEN 291 ° 31% C90 V 100 190 *» J 9 050 J kpl 149S n D • Nauta-sika JAUHELIHA kg. 203 tkm, tosi hyvä .78.000,Mazda 3231.8 Doch Forte -97 Hinta.........................79.000,Peugeot 205 junior, -90/91 hyväkorinen. 1 . LÄHELTÄSI-HELPOSTI! Pollarilta pe-ke Chick Broilerin RINTAPALATkg Q Q Valio ARKIJUUSTO kg 29,90 Espanjalaiset SATSUMAT kg Q Q /1 1,67 € ___________ Avoinna: ark. Kannus, puh. vain 180 tkm, supersiisti, aluvanteet ym........................... 1 2 . Saksan tummat LUUMUT kg ........ M A U N U L A 0400 561 884* (06) 885 292 RAHOITUS/TAKUU. 28.90 m 9.90 Avoinna: ark. R uokaideat Norjan lohifile ja medaljongit 39,90 R 71 € Lr, Sam a hinta joka päivä: Atria Chick m arinoidut broilerin rintaleikkeet n. pikkuauto aj. 06-8743 600 K IK M A R K E T www.k-market com A V O I N N A ma-pe 9.00-21.00, la 9.00-18.00 PIZZAT 1-2 täytteellä 3 5 ,SVEITSINLEIKE 3 täytteellä 3 8 ,savujuustolla ja kinkulla täytetty / • PORSAANLEIKE, ¿ v » • 4 täytteellä 40, ^R A V IN TO LA CAVAUERE 1 Valtakatu 7. 59.000,A U T O V Ä L I T Y S H . 500 g ilman korttia 34,90 Hellefors mustikkaja hedelmäkeitot ilman korttia 7,90 o ,99 € 29,90 5,03 € kg 5,90 € B prk KANNUS Puh. Pöntiön POSSUNk9 KINKKU Ma-to 1.-4.10. 34.500 Kevari Aprillia Red Rose 125 cm3, custom-malli...12.500,P-AUTOT: "Löytö" VW Transporter 2.4.Dsl 91 ikkunapaketti, aj. UJUvanti#, KANNUS, puh 870 486 V____________________________ ^ L¿Vc ’ 'KzJc ^ o v i J m U Ü Kirkkotie S. V1IIKRKSKUS KARPIN PUUTARHA. p a n tit 3 6 ,9 Lauantaina tarjoamme kahvit klo 9-15 -tumma f a vihreä 1 f 67 € Espanjan satsumat esipaistetut sämpylät w £ S kpl/300 g kpl f (16,33/kg) o,82 € ^ A n te llin 4,90M $r 10,90 0,82 € W kg ^ M 183 € P$ Valio Jogy jogurtit 150 g (8,33/kg) Portin lenkki 400 g (12,25/kg) Fazerin Sininen maitosuklaa 200 g (50,00/kg) Pirkka perunasipuiisekoitus 500 g (9,80/kg) Bona ja Piltti 4 kk lastenruoat 125 g (15,60/kg) 0,33 € 10,00 1.68 € 8 prk 4.90 0,82 € kpl 1 10,00 1.68 € kpl 4.90 0,82 € ps 1,95 ' prk Syyskuussa Plussa-kortilla Valio maustetut kermajäätelöt 11 ilman korttia 12,90 1,83 € Maitokolmion täysja kevytviilit 200 g (6,25/kg) 1>68€ ilman korttia 1,80/prk HK:n meetvursti 250 g (39,60/kg) ilman korttia 11,90 J 57 ¿ 10,90 ,83 € * pkt 10,00 9,90 € pkt Poutun possunsuikaleet n. SIPULI kg ................ -96 aj. 6.900,Toyota Corolla 1.3 XSi LB -92 aj.202 tkm, supersiisti. . T O H O L A M P I puh.06-885 654 M E S S I v « HUIPPUHYVAT O IKEA A N HINTAAN! VW Possat 1.8 Turbo, 20V -97, met. musta, aj. 873 500 kerm lohk Syksyiset herkut! Tarjoukset pe-la 28.-29.9. • Porsaan ETUSELKÄ ja LAPA kg ................. 750 g 29,90 5,03 € » 13,44 € ~ kg 1,16 € Hartwall Legenda ja Lapin Kulta 6-Pack sis. 9-19 la 9-18 E X T R A P O L L A R I = 870 122 • H I M A N K A • K A N N U S • L E S T I J Ä R V I • L O H T A J A • T O H O L A M P I • i ¥ 283998 Tarjoukset voimassa pe-la 28
ELOKUVAT ^ ^ 7 3 PE 28.9. . Torstaina 4.10. j.r. 1 6 9 j r j ^ j 2 6 5 * pe 7/12 la 13/10,3/11,24/11 alk., Sis. mennessä 870 927/ Katri, 873 156/Helli. klo 17.30 O. Myös vieraat ter vetulleita! Toholammin Martat. vanhustenta lon kerhohuoneella klo 18.30. T uloksia: Luokka I, SRL Kouluohjelma/aikuisliikunta: 3) Laura Eskeli/ Susanna, Torpan Ratsastajat 110/52.38. Heidän toimintansa tarkoitus on lujittaa meidän ihmisten uskoa ja luottamus ta kaikkivaltiaaseen Herraan ja toteuttaa hänen tahtoaan maailmassa. pe 5/10,12/10, C 1 C D 4 19/10, 26/10, jne. Usko enkeleihin on ny kyisin jo p a m uodikasta. bussimatkat. Jär jestämme retken Sotkamon Tulikettuun la 13.10.2001. 9-17 ja La 10-13 Sunnuntaipuhelinmyynti klo 10-14 Puh. bussim atkat SILJA L IN E Finnjet 23 h Tallinnaan 3/10, 7/10,10/10, 14/10,17/10, 21/10, > % 7 Q D 2 24/10, jne. Kaikki mukaan! Toholammin Silmu. alk. Seuraava kokoontuminen Beauchalet 'n uuden sadon maa pallolla tapahtuvan yhteisjulkistamisen aikaan marraskuun 8. Tulossa kouluikäisten “iltapäiväparkki”. Su 30.9. perh. Käsitellään yri tysneuvontaan liittyviä asi oita sekä syyskauden toi mintaa. klo 16.30Marko Lehojärven ryhmä. Kannattaa kuitenkin muistaa R aam atun opetus, jo n k a mukaan enkelit eivät ole ole massa kerätäkseen huomio ta ja kunnioitusta itselleen. Mikkelinpäivä julistaa, että Jum ala ei ole luonut iloksemme ja voim anläh teeksemme vain näkyvää to dellisuutta vaan myös näky mättömän maailman enkelijoukkoineen. 4H-kerhot ovat osittain jo käynnistyneet (Välikannus, Märsylä, Mutkalampi, Korpela ja Roikolassa lähiai koina). klo 11.00. klo 18.30tytöt 6-10 v. klo 18.00. bussimatkat TALUNK HOTELLIMATKAT 282 Tallinna 3 pv pe-su Tallinna 2 pv pe-la/la-su 12/10,13/10,19/10, 20/10,27/10, jne. Kaikki ryhmät urheilutalol la. Luokka HI, H elppo B:0: 1) Johanna Autio/Susanna, Torpan Rat sastajat 166/61.48. klo 13.00. MUISTA PASSI! 654 Miniristeily Silja Europa to 18/10 alk. Löytyy niitäkin, jotka sano vat omin silmin nähneensä enkelin. klo 17.30 tytöt ja pojat 11 15v. uksen asioita. URHEILUSEURAT Kannuksen Ura U R H E IL U K O U L U T alka vat. -K7/5 L30,r Koivu ja tähti ELOKUVATEATTERI KANNUS, p. Kannuksen Martat. Tapio Luoma Kirjoittaja on vuoden pappi ja Ilmajoen seura kunnan kappalainen. 0400 768 617 www.lestinjokMehti.fi . Luokka II, Helppo C: 1: 3) Niina Huuki/Susanna, Torpan Ratsas tajat 1 20/60.00. 2.10. Kannuksen 4H. Lestijokilaakson Viininmaistajat. Karjalaisseurojen E-P:n pii ri on saanut Lomayhtymältä va rauksia tuetulle lomalle Kylpy lä Kivitippuun Lappajärvelle ajalle 1.1.-6.1.2002 (5 vrk). (06)870 141 PE 28.9. Kokoon numme pe 28.9. -K11L42,YR IT T Ä JÄ INFO Kannuksen Yrittäjien hal lituksen kokous kaupunginvirastolla to 27.9.2001 koi 19.00. 4.10. Lisäksi ovat jo aloittaneet harjoituskauden: M aanan taisin klo 17.30-19.30 Katri Sämpin ryhmä (sekä oma ehtoisia harjoituksia muina p ä iv in ä ). Tule mukaan. 4H kysy myksiin vastaa toimistolla Sai ja Kartano p. (Paula Epäilys). 75 mk jne. Arvotun lomavii kon onnetar suosi Olavi Korpe laa. (Sari Ihalai nen). (06) 822 4022 Avoinna ark. klo 19.00heittäjien (1116 v) koulu (Tapani MäkiPetäjä, H annu Paavola, Markku Koivisto). Ihminen kaipaa pyhyy den ja rakkauden kosketus ta. (H e len a Mottinen, Tuom o Uusioja, Veijo Le minen). Mikäli on halukkuutta, soita heti pikemmin ja tiedustele siht. LUOMAN AUTOKOULU KY Puh. Meidän seura voi siitä käyttää kaksi kappaletta. Kouriintuntuvampia ko kemuksia enkeleistä ovat saaneet monet erilaisista on nettomuuksista pelastuneet. Tervetuloa kaikki kiinnostuneetjuttelemaan kahvikupin ääressä tiistaisin sa maan aikaan. Kannuksen eläkeläiset ry. Toholammin Urheilijat N aisten itse p u o lu stu sk u r s s i H erm an O jalan koululla alk. Onnittelut! Tervetuloa taas tiistaina! Määttälän kylätoimikunta. M a a n a n t a iperjantai klo 18-20 Team K össi + kest. (06) 8785200 KOKKOLA, Ristirannankatu 7 Puh. Sis. Arpavoittoja otetaan mielellään vastaan. Su klo 19. Muistat tehan syyspäivä! liset 30.9. Aiheena viini ja sa laatit. B IN G O ! B I N G O RAUTION Ns:n talolla SU 30.9.2001 klo 19 OSTOKORTTEJA..IRTOLEHDELLÄ 5 .0 , -/PR 52 Tervetuloa! Raution Ns/kantri B I N G O . MATKAILU VEKASTA RISTEILYLLE VIKING LINE Päivä Tukholmassa 222 Mariella / Gabriella ti 2/10,9/10,16/10, ^ A f t C4 23/10 jne. 2.10. Rautamikon tiistaikökät jatku vat 2.10. Käsityöilta Ritva-Liisa Laaksosella ti 2.10. Enkelit kuuluvat “näky m ättöm ään m aailm aan” , joka väistämättä jää meille käsittämättömäksi. 870 736. koko harj. alk. J. AUTOKOULUJA JKl AUTOKOULU T O H O L A M M I L L A Uusi kurssi alkaa ma 1.10. 4 -7 6 1 143 Eläkeliitto Kannus. Ilmoit taudu 2.10. He ovat Jumalan, Luojansa asialla. LESTINJOKI T o r s t a i n a 2 7 . 525,-/715,hlö NOUDA ESITE! HIHII MKIOSKI matkaa m vakka KANNUS, Puh. klo 14. klo 12.00. vuosi, 300 mk/150 mk yli 15v. Muistattehan myös hengitysjumpan tiistaisin klo 14.00. Kokoontuminen Rosmarinissa huomenna perjantaina klo 19.00. klo 11. Eivät ainoastaan muuta mat maineeseen nousseet urheilijat kilpa-autojen oh jaimissa tai toisenlaisilla ki sakentillä vaan myös lukui sat muut ihmiset kaikkialla maailmassa ovat saaneet ni mensä ylienkeli Mikaelin mukaan. Valmennusryhmäläiset 200 mk/100 mk alle 15v. Kuiten kin sen vakavasti ottaminen tarjoaa elämällemme rik kaan ja valoisan ulottuvuu den meille tutumman näky vän maailman keskellä. klo 18.30-20.00. (Huom! muuttu nut aika) Helena emäntänä, arpavoitto mukaan. K l o I I e î t a Pentti Kullervo Pasa nen nukkui pois keskiviik kona Toholammin terveys keskuksen vuodeosastolla 49 vuotiaana. klo 19. päivänä klo 23.00. . Tiistaina 2.10. Tervetuloa! Toholammin kk:n maa-ja ko titalousseura. Maria Niemelä puh. 8 8 5 590, A u to p u h . Pikku pa ketti mukaan. Seuraa ilmoittelua kou lusi ilmoitustaululta. Useita hotelleja alk. Monen lastenhuoneen seinällä väri käs taulu kuvaa suojelusen keliä seisomassa jyrkänteen reunalle saapuneiden tai synkkää jokea ylittämään lähtevien lasten takana. Ja kun arjen keskel lä koetaan lähim m äisen osoittamaa huolehtivaa rak kautta, voi todeta oikein en kelin käyneen vierellä. Mikkelinpäivänä seurakuntatalolla. vuosi. Kaikki asiasta kiinnostu neet tervetuloa! Lestijokilaakson Karjalaiset ry. Enkeleistä puhuessamme joudumme tekemisiin sellai sen todellisuuden kanssa, jota on vaikea hahmottaa jär jen tai viiden aistimme avul la. Perjantaina 5.10. klo 16.30M arko L:n ryhmä. p n ä s y y s k u u t a 2 1 SUNNUNTAIKSI Näkymätön maailma keskellämme Enkelit kulkevat mukana arkisessa eläm ässäm m e enemmän kuin usein tulem me ajatelleeksikaan. Seu rakunnasta L. Urheilukoulum aksu: ur h e ilu k o u lu la is e t 1 5 mk/loka-huhtikuu/2. Maisemanhoidon neuvoja Tuija Forsström luen noi: Kylätieltä kotiovelle -kult tuurimaisemat kuntoon, Lahna lammin kylätalolla 8.10. Valmistellaan syyskokoKouluratsastuksen seurakisat H aapajärveltä 23.9.2001. Tied. klo 18.pojat 6-10 v. Kaipaamaan jäivät omaiset ja laaja ystä väpiiri. Johto kunta kokoontuu vanhustenta lon kerhohuoneella ti 2.10. Tu tustumme Katinkultaan. Puheenjohtaja Koulujen ruokalista Himanka Ma: Spagetti, kastike, porkkanaraaste Ti: Kalapihvi, muusi, kreik kalainen salaatti Ke: Napolin pata, kurkku To: Pinaattiohukkaat, muusi, karviaismarjahillo, tonnikalasalaatti Pe: Lihakeitto, leipä, juusto Toholampi Ma: Punajuurijauhelihakastike, perunat, salaatti Ti: Uunimakkara, perunaso se, salaatti Ke: Janssonin/kirjolohikiusaus, salaatti To: Lihamureke, juustoperunat, salaatti Pe: Hernekeitto, leipä, juus to Lestijärvi Ma: Makkarakasvispata, sa laatti Ti: Lihakeitto, sulatejuusto, leipä, 1/2 omenaa Ke: Lohiperunalaatikko/tonnikalalaatikko, herkkusalaatti To: Jauhelihaperunamuusi, värikkäät salaattivihannekset Pe: Hernekeitto, leipä, juus to Kannus Ma: Kinkkukiusaus, salaatti Ti: Nakit, perunasose, sa laatti Ke: Palapaisti, perunat, sa laatti To: Uunikala kastikkeessa, perunat, salaatti Pe: Maitoperunat/pinaattikeitto, lihapiirakka, tuore mehu. 3 I D /h“ Sis. K iitoksia äm m in iitos teille kaikille, jo tka m uistitte minua m erkkipäiväni johdosta S u ! ° ' J o ö llö V ih it t y jä Valokuvaamo Vähärautio A nnika K eski-V ähälä ja Jake Nylund vihitty avioliit toon Ullavan kirkossa. ja la klo 21. (03) 625 5240 42.-/varaus wwwjnatka-vtkln.fi . Veikko Haapalehto kertoo kirjoittamas taan kirjasta. Eläkeliitto Toholampi. alk. Kujanpää. ja ma klo 19. Pekka p. Omavastuu tulee olemaan 120130 mk/vrk. Kahvitilai suus srk:lla ti 2.10. ko ko harj. 870 117. Kössi, Vesa Nybacka (m yös lau antaisin ja sunnuntaisin erikseen sovittuina aikoi na). 2.10
871 514 A vo in n a : to, pe 11-18, v tOP/ KEUnÖT Keittiökalusteet, huoneistokomerot, kylpyhuoneja wc-kalusteet A rto Mäkitalo GSM 0500 668 761 . Vielä ehdit maalata ennen talven tuloa! Rakennuseristeiden hinnat nousevat, tilaa eristeet nyt! Filmivaneria 4 -3 mm Rumpuputkia 1 10 -400 mm VPK:n laskuun 10 000 kpl erä kattotiiliä! Tervetuloa kaupoille!^ Kotiseudulla tapahtuu... 885 007 KUKKA-HUONE P U H . lolyesteriä 50 %. S I S U S T A M I S E N I U O A ! KALUSTE-ASS P U H . . maljakot, lampunjalat ja käyttöastiat. LESTINJOKI Onnittelumme 25-vuotiaalle paikallislehdelle! Toholampi puh. P N Ä S Y Y S K U U T A 2 1 LESTIN JOKI Tee helppo keitti H elkam a perheliesi 50 cm + H elkam a jääv iileäk aap p i yhteishintaan 5885 ,Paketin ostajalle vielä mikroaaltouuni 50 mk:lla! TOHOLAMPI ) 885032, 0500-863937 Rakennustarvikkeita syyshintaan! Poistomyynnissä Black&Decker sähkötyökalut poistohintaan , mm. aa a a a a a a KALUSTE-ASSA ja KUKKA-HUONE OVATTAYSI-IKAISIA! T e rv e tu lo a 1 8 -v u o tis s y n ty m ä p ä iv ä k a h v ille p e 2 8 .9 . Varaa aika! PARTURI — KAMPAAMO i T I I I I I t TUIJA MANNINEN Ohenneva, Kannus, p. S y k s y n u u tu u s k a lu s to F o g u s Alcantara tyyppinen Tara-kangas. hiomaja porakoneita ym . 885 351 Erä ISO JA MATTOJA (norm, jopa yli 600 mk) H y ö d y n ^ J U o n t a i n 200 ,Uusille K atei|ju«toastakkalie ^ yrottprpost/ , väteisitrptof „KS Isot punaiset KANERVAT 4 kpl p. o ^ * € ' i M a a la u s ta rv ik k e e t ja v ä rit -10% V , ( ^ ^ poslumipaja E n g la n tila in e n k iilto k u lta 1 1 9 ,fy J PIRKKO AHO, Toholammintie 363, Kannus # } ^ puh. Helppohoitoinen ja erinomaiset tekniset omainaisuudet: • hankauskesto yli 50000 • valonkesto 7 (1-8) • puhdistus vesi ja neutraali saippua c m Saatava myös lepotuoli PEITE 150x200 cm wm ^ € 4,8 8 (69:-) Täyte pallokuitua 450 g päällinen puuvillaa 50%. (06) 8 8 19 700 • wwrw.kortesjarvensaastopankki.fi Unohda hetkeksi kiire j a arki j a tule rentoutumaan. Kudottu mikrokuitukangas, johon on erikoisviimeistelyllä aikaan saatu ' ' miellyttävän pehmeä pinta. T O R S T A I N A 2 7 . 06-871 447 ^IDSAPÄIVÄT 27,-23.V, ja 4.-5.10.^V Id e o ita kesän kursseilta o p itu is ta ,^0 Saksalaista laatuposliinia hyvät valikoimat ?\oAoV^ c^v ’ esim
Taakseni katselen kiitol lisena, tulevaisuuteen luot tavaisesti. S u ru t o n n ee n h a u d a ta a n , m u rh e e t m ere en h eitetä ä n . 3 * 1 $, K a rttu u le ip ä leveä m p i, vilja a m u ille vietäväksi. Jos pa sen nyt osaan tai sitten en. Aina niis sä on toinen puoli totta ol lut, jos joku ilmaisu onkin hieman sivuraiteille lipsah tanut. Nyt kuvat otetaan tietole vykkeelle ja levyke työnne tään kuvanlukijaan, joka on vastaavasti tietokonepäät teessä kiinni. Muutama ehti siirtyä manan majoille, mut ta näinhän se on, ettei yksi mies m aailm aa rakenna. Ja tuskinpa paperilehti koskaan häipyy kuvioista pois. Arvion mukaan jopa 50 000 ihmistä aikoo muuttaa ja palata maalaismaisemiin eläkepäivilleen. Tieto on valtaaja tiedon välittäjiä lisätään k aikkialla yhteiskunnan osa-alueilla. V_________________________________________ J r Suom i neito 'N S u o m i n e ito p o h ja n tyttö, k a le v a la n k a u n is im pi. Viime vuosina kesämök kien muuttaminen talviasuttaviksi on laajentunut hyvin paljon. Joskus nämä roolipellet ovat avautuneet ja se onkin sellainen toinen maailma, johon on ollut mielenkiin toista iskeytyä. Ensimmäisiä lehden jut tuja kiikutettiin kirjoitusko neella kirjoitetuilla arkeilla ja kuvia kuvanegatiiveina autolla kirjapainoon, Kiuruveden Kirjapainoon. Luovutan avai met ja kaikki kamat, joten minun kautta on turha yrit tää vaikuttaa lehteen tämän päivän jälkeen. Joskus on pitänyt olla hiljaisena hiiru laisena, maan matosena ja joskus on pitänyt ottaa ohjat käsiin ja komennella jouk koja. Vaasan yliopistossa on valmistumassa tutkimus 1940-luvulla syntyneiden asemasta. Joidenkin varpaille olen as tunut, mutta tavallisen ihmi sen varpaita olen varjellut kuin kyy karhua. A v a im e t m y ö s a ita n oveen, a n ta a su lh o su u re n talon. M ie h e lä ä n k ö m ie lit m ennä, k o s io ita ka tso m a h a n . Pappi papinpuvussa on toisenlainen persoona kuin sisimmässään. Se ihmismäärä, presi denteistä ministereihin, pää johtajiin, tavallisiin mökin mummoihin on valtava. Jo kaisesta heistä pystyisi ro maanin kirjoittamaan, josko sen teenkin. Paljon olisi ehkä voinut jättää sanomatta, mutta mi tään en oikeastaan ole sanomisistani katunut. E u r o o p a ssa iso t tilat, ra h a rik k a a t su u r e t p ih a t. Kiire leivän syrjään oli niin kova, jotta lisäopiskelut jäivät eikä työ ole sen jälkeen antanut mah dollisuutta opiskella täyspai noisesti. Josko Luojani terveyttä pitää niin luonnos sa liikun ja aivojani ajatuk silla pommitan. Vielä en tiedä, pestejä on lu vassa ja myöntävätkö nuo eläkettäkään, sitäkään en vielä tiedä. Minä teen sen nyt ja siirryn 'eläköitymään*. Ja väärän tiedon on aina saanut korjattua, sensu rointia siinä suhteessa ei ole ollut. Paljon on teks tiä suoltunut aivokopasta, paljon jäi varastoon ja ehkä pä jotakin olisi voinut jättää kiijoittamattakin. Muuttovirran on arvioitu alkavan laajemmin vuonna 2003 ja kestävän ainakin vuoteen 2010 asti. n r* . Vielä on vanhaakin tal lella. Noin 2000 pääkiijoitusta on kertynyt tä hän ja Kalajoen Seutu leh teen niiden noin 15 vuoden aikana, joiden aikana pääkir joituksia on kirjoitettu. Lehti tulee autokulje tuksena ja jaetaan vielä pa perimuodossa. Tällaista se elämänjuoksu on. Pal jon on tainnut tullut kirjoitet tua samaa asiaa mutta var masti siinä on aina uuden leilin ja ajan maku. Suorastaan tällä hetkellä nautin kirjoittami sesta. K u n e t h u o li S ve a n p o ik a a , e tk ä va n ja a v a ljo m iestä. K aksikym m entä viisi vuotta olen ollut mukana aluksi vähemmän aktiivise na kirjoittajana mutta vii meiset 18 vuotta lähes joka viikkoisena. Maallemuuttajat ovat sitä sukupolvea, jolle on kertynyt hyvä eläketurva, joten he ovat myös varakasta väkeä. Erilaisuus on rikkaus ja sen on toimittaja nakin huomannut. Kiitos vielä ystävät, luki jani, tuttavat, ja myös varpailleastumani ilman tei tä olisi ollut sangen ankea ta aikaa. Vielä useammat kansalaiset aikovat viettää vähintään neljä kuukautta vuodesta kesämökeillään. Useimmille pitää palvelut, kulkuyhteydet olla kunnossa sekä miellyttävä ympäristö. Paljon jäi mielenkiintoi sia persoonallisuuksia haas tattelematta. > ________ P a a vo R e k ilä Kukapa olisi uskonut, että kirjoittamisesta tuleekin ammattini, sen jälkeen kun sosiaalivakuutukseen nuore na ampauduin. Siinäpä joidenkin kuntien mahdollisuus lisätä hyvätuloista eläkeväkeä kunta ansa. Lestinjoki lehti astuu aikaan ’’jälkeen Purasen”. Paljon hel pompi kuin tietokonepäät teen kuvaruutu. Joitakin tiensopukoita jäi koluamat ta näinä vuosina, mutta nyt aion senkin tehdä ja käydä katsomassa, mitä missäkin on. Hyvin harva heistä muuttaa erämaamökkiin. Samaan formaattiin pykätyt linssiluteet, arvoasemansa nosta mat kellokkaat ovat pahim pia, joita toimittaja pyrkii välttämään. Tosin suurin opiskelupaine on ollut jatkuva muutos, mitä lehden tekemi sessä on näinä 25 vuotena ta pahtunut. p n ä s y y s k u u t a 2001 O ~\ Paluumuutto alkamassa 27.9.2001 Paljon on sanottu, paljon jäi sanomatta, paljon olisi pitänyt jättää sanomatta... Toimittajakollega sanoi kin, että onneksi lukijatkin unohtavat, mitä on tullut kir joitettua. Kovan kotikasvatuksen saanena omat kasvatusja koulutusmenetelmäni ovat saattaneet joidenkin sielun rauha järkyttää. Eläkööt persoonat, heitä kin vielä on. v L — \ X A n o p illa silm ä t kostuu, o n n ee n su u re en a p p i uskoo. Tavoite on ollut kuitenkin yhteinen hyvä. Tulee aika joskus luo pua. P aljonkin. LESTINJOKI f T o r s t a i n a 27. Ja jos fyysinen paperi lehti häviää, niin toimittajia ja lehden tekijöitä tarvitaan edelleen. Sivut kootaan elektronisessa muodossa tie tokonepäätteellä ja lähete tään sähköisesti kirjapai noon. Se on niin helppo lukea. ’’IIPEE” ja ’’Nurkkahuoneen näpäykset” ovat kuol leet. Mitäkö olen oppinut. Ilkka Puranen (elää vielä). Omaan synnyinkuntaan palaaminen ei ole ensisijainen valintakriteeri, koska harvalla on enää lapsuu denaikaisia tuttuja tai ystäviä synnyinpaikalla. T oim ittaja tahtoessaan ja joskus tahtomattaankin joutuu todelli sen elämän kanssa tekemi siin ja se opettaa. Joskus olen miettinyt, millainen on sel lainen ihminen, joka esiin tyy luomansa formaatin mu kaan tekokoreasti ja pyrkii olemaan parempi kuin taus talla ja sisimmässään vello vat ajatukset. P eriaatteita, jotka olen aikoinaan asettanut, olen noudattanut. Vaasan yliopiston ’’Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali” tutkimus julkistetaan ensi kuussa. Näissä suhteissa joku isokenkäinen on saattanut joutua nuuhkai sem aan sieraim eensa ja nostam aan kulm akarvo jaan. Ennakkotietojen mukaan nuo eläkepäivilleen valmistautuvat ihmiset suunnittelevat suurin joukoin paluumuuttoa lapsuuden aikaiseen maalaisympäristöön tai kesämökeilleen
Puuha oli kuitenkin jäänyt kesken. Innostaako tämä nyt näin nuorta väkeä, jää näh täväksi, hän pohdiskelee. Yleensä saldo jää alle sa dan markan. Naiset eivät ole tottu neet asumaan niin isojen rahojen kanssa kuin miehet. Nyt erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen kannattaa ryhdis täytyä. Poliisilla on tiedossa pistosahalla ja k ite e llä ukkoa silpunneet pojat. R ahaa on kuuden vuoden aikana jaossa peräti 24 miljoonaa markkaa. Palosaari-Pentti lä kertoo juuri vierailleensa Toholammin lukiolla kerto massa mahdollisuudesta. Rahaa on tarjolla, kunhan on hyvä idea tai aja tus, jota voi lähteä viemään eteenpäin. Lestijokilaaksossa Lestijärvellä on rahaa jo saatu kylätoimikunnan hankkee seen "Bongaa Yli-Lesti”. Vaivaisukko ilkivallan kohteeksi Kannuksessa. Väitöskirja on tehty Oulun yliopis tossa. kun nanjohtaja Erkki Hirsimäki (-42), Kalajoen hal lintojohtaja Pekka Ollila (-48) sekä Suomussalmen elinkeinojohtaja Jari To lonen (-64). Palosaari-Penttilä sanoo, että tässä Toholam min lisäksi voisivat olla yh teistyössä esimerkiksi Lesti järvi ja Ullava. 15-vuotias poika jou tuu vastaamaan teoistaan, mutta 14-vuotias kaveri jou tuu vain korvaamaan aiheut tam ansa aineellisen vahingon.Vanhempaa poi kaa tullaan syyttämään va hingon teosta ja varkauden yrityksestä. toi terveiset Yli-Lestiltä Pajamäen tilaisuuteen. Toholampi Jorma Rekonen Leader, Kotikylä + puu haa naisten osaamiskeskuk sia. Ne otti heti tuoreeltaan vastaan Pirjo PalosaariPenttilä. Tilan päärakennuksella ja ruumisaitalla on ympäris tökeskuksen mukaan kult tuurihistoriallista merkitys tä rakennusten korkea iän, rakennustavan ja -taiteen sekä ympäristöarvojen ta kia. Tilus (-49), Hi mangan hallintojohtaja Pirjo Mansikkamäki (49), Vampulan vs. Se voi läh teä liikkeelle paikallisista tarpeista; koulutuksesta, johtamistaitojen oppimises ta, oman minän kasvattami sesta, tyylikursseista, yleen sä siitä, mitä naiset tuntevat tärkeiksi asioiksi itselleen, Palosaari-Penttilä luettelee listan esimerkkejä. Kunnanhallitus ja -val tuusto haastattelevat eh dokkaita tiistaina 9. Vaivaisukon lipas tyhjenne tään kerran vuodessa. Entinen kannuslainen väittelee Oulu K annuksen y h teis koulusta ylioppilaaksi vuonna 1955 valmistu nut Kalevi Lämsä väit telee ensi perjantaina tohtoriksi. Mitä osaamiskeskuksis sa tehdään, se on aivan nais ten päätettävissä. Työpaikkoja ja työtä ih misille aina tarvitaan. V äitöskirja liittyy kasvatuksen histo riaan ja aihe on ’’Jonas Lagus kasvattajana ja opettajana”. päivä lokakuuta olevan valtuus ton kokouksen jälkeen. Poliisi sai pojat vereksel tään kiinni yleisövihjeen an siosta. Suojeluesityksen teki Eskolan Kyläyhdistys. Toholam m in P ajam äellä kuitenkin kokoontui joukko naisia harkitsemaan oman osaamiskeskuksen käynnis tämistä. Oma rahoitus tällaisissa pie nimuotoisissa hankeissa on 28 prosenttia. H ankkeet yleensäkin pyörivät kohKannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kannuksen tapulin kyl jessä seisova vaivaisukko joutui tiistai-iltana vähän ennen puoltayötä ilkivallan kohteeksi. sesti ylimääräisen taskura han toivossa anastaa vaivaisukolle annettuja almuja. Tiettävästi seuraavassa jul kaistavassa rahaa saavien listassa ovat mukana myös Sykäräisen kylätoimikun nan ja Pajamäen hankkeet. Kaksi kannuslaista poikasta yritti ilmeiKannuksen tapulin kyljessä liikennettä seurannut vaivaisukko joutui ilkival lan kohteeksi tiistai-iltana. Pirjo Palosaari-Penttilä nostaa esiin varsin mielen kiintoisen näkökohdan,kun puhe kääntyy avustuksiin. Kut sun ovat saaneet Kannuk sen k aupunginsihteeri Riitta A. Apuna oli käytetty myös jonkinlaista kirveentapaista esinettä, kertoi seura kunnan suntio Esko Pihlajakangas. Nyt rahaa oli kertynyt lippaaseen vajaa 70 markkaa. Toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä uskoo ajatukseen ja naisten voi maan. Suntio Pihlajakankaan m ukaan seurakunnan omaisuus joutuu harvoin ilkivallan kohteeksi. Jaossa 24 miljoonaa markkaa Naiset saavat pienelläkin rahalla aikaan Marketta Similä vas. Ilmeisesti pojat olivat yrittäneet saada ukkoa kahteen osaan. Kannuksen tapuli on vähän aikaa ilman vaivaisukkoa, sillä se on nyt ukon aikaisemminkin enti söineen Risto Pöllän kä sittelyssä. Ala-Leppilammen tila suojeluun Kannus, Eskola Länsi-Suomen ympäris tökeskus on m äärännyt Leppilammen kylässä si jaitsevan Ala-Lepilammen tilan suojelukohteeksi. Päätös uudesta kun n anjohtajasta tehdään luultavam m in m arras kuussa pidettävässä kun nanvaltuuston kokoukses sa. Hän ei pidä pahana, vaikka hank keen ympärille muodostuisi yritystoimintaakin. He saavat pienemmälläkin rahalla näpsästi aina jotain aikaan, Palosaari-Penttilä tietää. tuullisen pienillä markka määrillä. Pistosaha ja kirves Pojat olivat sahanneet pistosahalla ukon rintake hää. Kohderyhminä ovat ni menoman nuoret ja naiset, Palosaari-Penttilä korostaa. Viisi haastat teluun Himangalla Himanka Himangan kunnanjoh tajan virkaa haki määräai kaan mennessä 11 haki jaa, joista kunnanhallitus päätti kutsua viisi ehdo kasta haastatteluun
Jyrki Kangas toimii Kannuksesta käsin Joensuun yliopiston professorina ja on ollut aikaisemmin Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusaseman johtajana. Tila alkaa järjestäytyä uusien teknologioiden mukaisesti. Kaikki muu tehdään ilmakuvasta soveltaen tietokoneella ja käsittelyohjeet lähetetään sähköisesti monitoimikoneen kuljettajalle. Käytännössä tulevai suus näyttää luovan valtavan paljon mahdollisuuksia osal listuvaan m etsäsuunnitte luun. Paikkojen kirjo on laajaa. Selvästi katseen vetäviä maisemakohteita on käsiteltävä metsänhoidollisesti varovai sesti, jottei kokonaismaisema kärsi metsänhoidosta. Cyper-tila Me elämme cyper-tilassa, missä tila reagoi itse. Esitelmässään hän käsitteli tietoa tilassa, pai kassa ja maisemassa. Hän avasi mielenkiintoisia uu denlaisia näkymiä, kun tie toa ja tiedonkulkua pohdi taan ajassa, paikassa ja mai semassa. Verkossa liikkuu tekstin lisäksi, ku vaa, ääni, grafiikka, toteaa Ilkka Luoto. Tosin stressiä pitää aina olla, koska täysin stressitön eläin todennäköi sesti kuolee, totesi Teppo FT/. Sen E ” 'aa irtipäässeet , joita on jouduttu pyydystämään viikkokau sia. Maakunta muuntuu hitaasti ja hiljaa koulutusyhteisöksi. Digitaaliset tilat muo dostavat tilojen verkon. Ihmisen paikka verkossa muovautuu uudelleen. Lehmää ihminen on hyödyntänyt jo lähes 10 000 vuoden ajan, eikä lehmä tunnu vieläkään sopeutuneen ihmiseen. Voimme vierailla jopa paikoissa, jotka eivät ole todellisuut ta, jatkoi Luoto.. Se mah dollistaa median eri toi mintojen yhdistämisen sa maan verkkoon. Se on fakta, jota on uskominen. Hopeaketulla sopeutu miseen ihmiseen ei tarvita tuhansia vuosia kuten on väitetty, vaan muutama ket tusukupolvi riittää. E nsim m äistä kertaa maakunnassa järjestettiin näin laajana maakunnan tiedeja tutkimusorgaanien välinen tapaaminen se minaareineen ja vapaam uotoisine tapaam isineen illalla Lehtorannan saunassa. Käytännössä se tarkoit taa teledemokratian mahdol listamista. Internetin avul la kansallispuiston maise mat voidaan tuoda olohuo neeseen ja tarjota erilaisia vaihtoehtoisia malleja met sänkäsittelystä tuolla alueel la, toteaa tutkija Ron Store Metlan Kannuksen tutki musasemalta. Tuona ai kana valikoimalla siitokseen tarhan seurallisim m at ja kontaktihaluisimmat ketut on aikaansaatu aivan erilai nen pelkoefektiä kokeva kettusukupolvi. Tieto ja viisaus sekä sen • • • • • • maara yllättää! Kannus Ilkka Puranen Kannuksessa tiistaina järjestetty KeskiPohjanmaan tiedepäivän anti, vaikka kaikki tahot eivät tuloksiaan esitelleetkään, paljasti, että maakunnassa on paljon tutkittua tietoa ja paljon mahdollisuuk sia tieteelliseen opiske luun ja tutkimusten tekemiseen. Metla on jo tehnyt koetut kimuksia, missä veneilyreitiltä on mitattu rannoilla ole vien metsiköitten ja maisemakohtien havaitsemista ja sitä kautta on voitu arvioida, millainen merkitys kullakin kohteella on maisemaan. Merkit tävä on havaita, että pelkää mätön kettu syö paremmin kuin pelkäävä ja alkaa heti syödä kun ruokaa tarjotaan. Tieto on valtaa ja sitä hyödyntämällä maa kunta myös vaurastuu. p n ä s y y s k u u t a 2001 Tutkija Teppo Rekilä ‘Tarhaeläimillä on parempi sopeutumiskyky kuin ihmisillä ” Kannus Ilkka Puranen Kannuksen Turkistutkimusaseman johtaja filosofian tohtori Teppo Rekilä totesi Kannuksessa pidetyssä tiedepäivässä, että ihmisil lä on paljon vaikeampi sopeutua eläimiin kuin elämillä ihmisiin. Turkistarhausta on harjoitettu vasta 100 vuotta, joten ei ihme, että ongelmia myös tarhaukses sa on. omistuksessa olevien metsi en suunnitteluun. ’’Mielikuvitus liikkeelle” C hydenius-Instituutin tutkija Ilkka Luoto halusi ensimmäisellä esitelmällään saada noin 40 kuulijan jou kon mielikuvituksen liik keelle tietoverkkoja esitel lessään. Erityisen hyvin tällainen suunnitteluun osallistuminen soveltuu yhteismetsiin, yhty m ien, perikuntien yms. Tietoverkkojen kais tojen tehon ja kantojen kasvu on suurempi muu tos kuin itse tietokoneiden tulo maailmalle. Kansalaiset voi vat tulevaisuudessa osallis tua vaikkapa jonkin kansal lispuiston suunnitteluun ja mielipiteen vaihtoon inter netin kautta ilman että mat kustaisivat paikan päälle katsomaan. Näin ei välttä mättä ole, siitä ovat viime vuotisen esimerkit metsiin karanneista lehmistä osoi tuksena. Metía uudistaa metsäsuunnittelua Tietokoneja internet laajentavat suunnittelua Tutkija Ron Storen tietokonesovellutukset antavat viitteitä siihen, ettei metsään kohta mene kuin monitoimikone. Tiedepäivillä olivat edustettuina ja vasta sivat järjestelyistä Chydenius-Instituutti, Kansanmu siikki-instituutti, K eski pohjanmaan am mattikor keakoulu, Kokkolanseudun elintarvikeja ympäristölaboratorio, Länsi-Suomen ympäristökeskus Kokkolan toimipaikka, Metsäntutki muslaitoksen Kannuksen tutkimusasema ja Turkistutkimusasema Kannuksesta. Eläinten pelkoa tutkimusten mukaan on ja se pysyy, mutta ketuilla esi merkiksi Venäjällä on 40 vuodessa saatu aikaan mel koisia muutoksia. Pelokkuuden vähene minen vähentää myös kettu jen stressiä. Tiedepäivillä esitelmöinyt Rekilä totesi kettujen sopeu tuneen tarhaoloihin. Voi tuota nykyai kaa! Kannus Ilkka Puranen Metsäntutkimuslaitos on jo vuosia kehitellyt ja mal lintanut metsäsuunnitelmien tekem istä tietokoneiden avulla. Ti lassa tieto liikkuu valokaapeleita myöten valon nopeudella, tosin kaikki tietävät, ettei tietä intemetissäkään näin nopeasti lii ku, mutta se on mahdollis ta. Oleminen on jääjäämättä tilassa olemista. LESTINJOKI O T o r s t a i n a 27 . Ihmisen pelko. Tutkijoita eri kohteis sa maakunnassa on kym meniä henkilöitä, joka tar koittaa tutkijanvakansseja ja ra h o ittajia olevan myös kymmenissä. Emme tiedä edes maantieteellisesti, missä keskustelukaverimme on, eikä sillä verkossa niin väliä olekaan. Pesäkoppia ja hyllyä on ketulla tutkittu useassa tut kimuksessa ja niiden tutki musten hyvinvointimittarit ovat olleet vääriä tai liian epätarkkoja, pesäkoppi ja hylly ovat olleet liian pieniä muutoksia ympäristöön ai heuttaakseen hyvinvointimuutoksia ketulle ja nykyi sin kettujen hyvinvoinnissa ei ole puutteita, joita pesäkopilla ja hyllyllä voitaisin parantaa. Miten eläimet suhtautu vat ihmiseen, on yksi tutki muksen kohde ollut monil la eläimillä. Domestikaatiolla tar koitetaan eläinten sopeutu mista kasvatusoloihin sekä kasvattajaansa ihmiseen. Teknologia on kehitty nyt niin nopeasti, että perin teinen maantiede on mullis tunut. Tietokoneohjelman mu kaan kansalaiset voivat ää nestää vaihtoehtoisten me netelmien puolesta ja tätä kutsutaan teledemokratiak si. tri Teppo Rekilä johtaa Kannuksessa Turkistutkimusasemaa ja maat.ja metsät, tri Rekilä. Lehmää on väitetty kettua dom estikoituneem m aksi eläimeksi. Vuosikym men pari sitten tehdyt panostukset tiedollisen opetuksen lisäämiseksi ovat tuomassa tulosta
Lehden lisäksi yritys tekee myös painotuotteita, joten se on kasvun myötä monipuolistanut Kannuk sen yrityselämää. Paikallislehtien uutisointiin eivät kuulu albaanit, nasdaqit ja ops tockit, vaan paikallislehtien on pu huttava paikallisista asioista pai kallisella kielellä. On tärkeää vertailla, miten asiat ovat meillä ja miten ne ovat muualla. Paikallislehti on myös kuntalaisille tärkeä vaikutta misen kanava ja väline. Lestinjoki-lehden saavuttama ikä on lehtialalla kohtuullisen korkea. Toimittajien on saatava taus tatietoja kunnista, jotta he voivat kirjoittaa asioista oikein. Arvostan myös sitä, että Hi mangalle saatiin aikanaan lehden oma toimipiste. Moni paikallislehti on siinä ajassa syntynyt ja kuollut. Keräsimme pienen lähe tystön ja kävimme valittamassa asiasta Keskipohjanmaan toimitus johtajalle ja päätoimittajalle. Kan nuksen työpaikkaomavaraisuus on korkea. kuntien vaikea välittää tietoa kuntalaisilleen. Lehtien tulevaisuudenhaasteena on rajata tietoa ja kertoa se so pivassa muodossa lukijoille. Perhossa katsottiin, että lehti kertoi liian vähän kunnan asioista. Onnea Lestinjok Lestinjoki-lehti täyttää 25 vuotta. Siksi Pu rasen lehti-idea oli hänestä toteut tamisen arvoinen. Him anka Eliisa M y lly k a n g a s Kun Kelan työt jättänyt Ilkka Puranen alkoi puuhata 70-luvun puolivälissä jokilaaksoon uutta paikallislehteä, Jo rm a Tikkanen puolsi hanketta. Ilkkaa on joskus moitittu lii an kriittisestä ja jopa ilkeilevästä kirjoitustavasta. Lehtikään ei voi kertoa kaik kea. Paikallislehden rooli ja merkitys on tärkeä. Lehden jutut ovat hyvin yleinen keskuste lun aihe. Tätä tehtävää ei mikään muu lehti voi ottaa eikä saavuttaa. Tikkanen ei kuitenkaan arvoste lusta hätkähtänyt, ja Perhonjokilaakso-lehti sai alkunsa. Tikkaselle lehtiasiat olivat olleet läheisiä jo aikai semmin. Tiedon määrä on nykyään raja ton. Nykyään kysymys ei niinkään ole valistuksesta vaan tiedon oi keasta välityksestä.. Paikallislehti voi vai kuttaa siihen ilmapiiriin, mikä paikkakunnalla kulloinkin on. Vaikka Lestinjoki ei saanut va rauksetonta kannatusta kaikilta ta hoilta, sen perustamissopimus laa dittiin joulukuussa 1975. Paikal lislehti julkaisee ruohonjuuritason uutisia tavallisilta ihmisiltä tavalli sille ihmisille ja sen seula on pal jon tarkempi kuin maakuntalehti en, Himangan pitkäaikainen kun nanjohtaja arvioi. Lehti nostaa asi oita yleiseen keskusteluun ja ottaa kantaa. Il man paikallislehteä olisi esim. Miten meillä, miten m uualla. Poliittiset kärhämät kaatoivat Lostijokiseudun Muutettuaan Himangalle Jorma Tikkasesta oli tärkeää, että pienten ihmisten ääni saadaan kuulumaan myös Lestijokilaaksossa. Tar vitsemme paikallislehteä, josta voimme lukea kotipitäjän uutiset ja jonka avulla voimme tiedottaa ja mainostaa. Paikallislehti on arvo sinänsä. 60-luvun perholaiset eivät ol leet tyytyväisiä Keskipohjanmaan uutisantiin. Aktiivisen ja kantaa ottavan päätoimit tajan jutut innostavat ja toisinaan ärsyttävät. Tärkeänä profiilinnostoa Tik kanen pitää Lestinjoen toimituksen muuttoa Kannuksen ydinkeskus taan muutama vuosi sitten. Varsinkin kun sen edeltäjä, Lestinjokiseutu, oli kaatunut poliittisiin kärhämiin. Vas taukseksi he esittelivät meille tilas ton, jonka mukaan Perhosta välite tään uutisia suhteessa asukaslu kuun yhtä paljon kuin Kokkolasta. Paikallislehteä luetaan ahkerasti ja se tilataan lähes kaik kiin kotitalouksiin ja yrityksiin. Kannuksessa toimivat yritykset ovat kehittyneet ja menestyneet hyvin 25 vuoden aikana, työpaikkojen määrä on kasvanut. Meillä on Ilkan kanssa ollut aina hyvät välit enkä koskaan ole puuttunut hänen kirjoitustensa sisältöön, vaikka emme aina ole olleet kaikesta sa maa mieltä. Ja silloin kun hän on moitti nut, hän on myös esittänyt paran nusehdotuksia vallitsevaan tilan teeseen, Tikkanen pohtii. Keskipohjanmaan kanta ei tyy dyttänyt kuntalaisia. Ilman omaa leh teä on paikkakunta näkymätön ja kuulumaton. Lehden jutuista puhutaan, sitä ar vostellaan ja kiitetään. Lehti elää mukana ajassa. Minusta hän on kuitenkin aidosti huolestunut kun tien asemasta, maaseudun elinvoi masta ja työpaikkojen säilyttämi sestä. Lehti personoitunut Puraseen Lestinjoki on lehden historiaa seuranneen Tikkasen mukaan per sonoitunut voimakkaasti päätoi mittaja Ilkka Puraseen. Paikallislehti, arvo sinänsä Vaikka Tikkanen myi lehtiosakkeensa myöhemmin pois, Lestinjo ki on edelleen hänen mukaansa tärkeä paikallisten uutisten julkai sija. Myös kun nansihteeri asettui lehtikannattajien riveihin, vaikka tuolloin pidet tiin sopimattomana, että keskusta lainen Tikkanen ajoi kilpailijan perustamista keskustalaiselle Kes kipohjanmaalle. Toimittajien työssä näkyy heidän paikallistuntemus ja ammattitaito. Kannuksen kaupunki toivot taa lehdelle parhainta menestystä ja onnea nyt ja tulevaisuudes sa! Paikallislehti on tärkein alueellinen ja paikallinen tiedon vä littäjä. Yksi pe rustajajäsenistä ja lehden osakkais ta oli Jorma Tikkanen. Pieni aktiivi nen joukko alkoi puuhata alueelle omaa paikallislehteä. Hänestä luottamuksellisten suh teiden luominen paikallislehden ja kuntien päättävien elinten välillä on tärkeää. Lestinjoki-lehti on yksi hyvin toimineista yrityksistämme. kun hän toimi Perhon kunnansihteerinä. Päivi L aajala kaupunginjohtaja ”Albaanit, nasdaqit ja opstockit eivät kuulu paikallislehteen” Lestinjoen historiaa kunnanjohtajan silmin Jorma Tikkanen on yksi Lestinjoki-lehden perustajajäsenistä. Lestinjoki-lehti täyttää kaikki paikallislehden tunnusmerkit. Se on alueen silmä ja korva
Manna Mattila-Numminen katsoo sen läpi. Rekosella oli mielessä useampi kin henkilö. Torstaina ilmestyy juhlalehti, jon ka tiimoilta on vielä monta kysy mystä auki. Toimittaja tarttui puhelimeen ja pirautti leskirouval le. Pari korjausta ja juttu on valmis. Sitten hän lukee haastattelun vielä pari kertaa läpi. Teksti ja kuvat tottelevat Tiinan hiiren käskyjä ja taipuvat sivulle kauniiseen järjes tykseen. Lopusta emme sitten Puoli tuntia ja haastattelu on selvä. Kannuksen toimituksessa säh köposti piippaa uuden viestin mer kiksi. Onko DNA:n ilmoitus jo tullut. Onko rouva ollut kauan leskenä. Pian Sylvin kuvakin on jo tietokonelinjoja pitkin matkalla kaupun kiin. Toimittajan ideasta lehden painomusteeksi Toholampi Eliisa Myllykangas Jokilaakson johtotähtiä -tee maan kuuluu ehdottomasti jonkun vanhan, elämää nähneen ihmisen haastattelu. pnä syyskuuta 2001 ’X V J Miten lehti syntyy. Ääni tosin hukkuu yleiseen hälinään. Kiitellään ja toivotetaan hyvää jatkoa. Puoli tuntia ja sivu on val mis. Onko minulla mitään sanot tavaa... Sylvi lupaa keittää kahvit, mutta Rekonen kiel täytyy kohteliaasti. Lehtiö ja kynä kädessään toimit taja esittää Löllölle kysymyksiä. Tulee toimituk sessa juotua niin paljon... Kysymykset soljuvat läpi ver kalleen. Käydään läpi entisaikoja, lapsuut ta ja nuoruutta. Juttu sähköisesti Kannukseen Keskiviikkoaamuna Jorma is tahtaa Toholammin toimituksessa koneensa ääreen. Vanha nainen oli empivällä kan nalla. Lopulta hän päätyi Sylvi Löllöön. Miltä sota-aika tun tui. Jorma Rekonen tekee työtään kokeneen toimittajan ottein. Jossain välissä taittaja Anja Jus sila avaa sähköpostin ja tallettaa Jorman jutun ja kuvan toimittajien tietokonekansioon. Myöhemmin juhlalehden taitos ta vastaava Tiina Fors klikkaa ju tun auki ja säätää kuvan. 8 LESTINJOKI Torstaina 27. Vielä illalla I jokilaakson talouksiin | jaettavat Lestinjoet tu levat Kannukseen, jos ta kaksi eri kuljetuspal velua vie ne Toholammille, Himangalle ja | Lohtajalle. Pahuksen lyöntivirhe Tiina tulostaa sivun ja vie sen toimittajien pöydälle. enää tiedäkään... Puolen tunnin kuluttua Jor ma sulkee lehtiönsä. Neuvotellaan sivumää rästä. Välillä työ katkeaa, kun puhelin soi tai asiakas tuiee käymään. Haastateltavana on Sylvi Löllö. Haastattelun jälkeen toimittajal la on kiire toisen jutun tekoon. Millaista työnteko oli aikaisemmin, entä nyt. Samalle sivul le Löllön kanssa tulee Sinikka Ju tilan haastattelu. Mille sivuille otetaan värit. Samaan syssyyn hän purkaa levykkeen kuvat tietoko neen ruudulle ja valitsee sopivan. Yksi lyöntivirhe on korjattava. Pitääkö hän paljon yhteyttä naapureihinsa. Torstaiaamuna avataan tietokonelinja Ouluun, jossa sivu käy len kin, ennen kuin se painetaan Py häjokiseudun KirjapaiI nossa. Sitten al kaa sivun 16 taitto. Maria-Lena Siirilä, Katja Haka ja Maija-Liisa Kattilakoski miettivät mainossivun tekoa. Mahtuuko kaksi palstaa mainoksia jollekin juhlalehden sivulle. Henkilöä haettiin ensin Himan galta, mutta kun pari puhelinsoittoa ei tuottanut tulosta, asia siirtyi To holammin toimituksen eli Jorm a Rekosen hoidettavaksi. P ainosta valmiit o so itte e llise t lehdet i menevät postiin odotta; maan seuraavan päivän \ kuljetusta. Lopulta Löllö lupautui. Työ al kaa. Sisällä tuoksuvat ruusut juuri vietetyn 90-vuotispäivän muistona. Jorma ja Sylvi kättelevät. Jorma oli kuitenkin sinnikäs. Viimeisen silauksen hoitaa levikkialueen 16 j jakajaa,jotka iltahämä| rässä kolauttavat tuo! reen hengentuotteen [ laatikkoon. Hän naputtelee näppäimiä kiivaasti. > f. Toimit taja onnittelee pirteää leskirouvaa. Kun se on tehty, valmis kokonai suus jää koneelle odottamaan. Sitten käydään istumaan. Toimittaja jättää tekstin oleentumaan ja juo välillä kahvia. Syl vin haastattelun kirjoittaminen jää seuraavaan päivään. Toimituksessa on kiire. Juttu valmistuu kuitenkin alle tunnissa. Tohinaa toimituksessa Anja Jussila avaa Kannuksen toimituksessa Jorman sähköpostin ja tallettaa sen odottamaan sivutaittoa. Puolen tunnin puristus Tiistai-iltapäiväliä Toholammin toimittaja kaartaa peltoja halkovaa tietä Nisulaan. Sylvi asuu somassa mummon m ökissä niin kuin mummon kuuluukin. Jorma klikkaa sähköpostin auki ja lähettää tekstin Kannuksen toi mitukseen. Niin päätettiin toimit tajien palaverissa
Juuson kanssa touhuamiseen jää Ilkalla nyt entistä enemmän aikaa.. Kodin keittiössäkään isännällä ei ole peu kalo keskellä kämmentä. Kun ei homma heti luontu nut, niin mies ryhtyi itse hommiin. Jokilaaksossa opittu ravisteluun Tavalliset alueemme asukkaat ovat ottaneet kuitenkin lehden omakseen eli Ilkan tyyli on ollut sellainen, josta on opittu tykkää mään, ymmärtämään. Kun muutama viikko kuluu, tiedä mitä sitten taas syntyy. On pakko kysyä, onko radikali soituminen siirtynyt van hemmille sukupolville. Sanoma on ymmärretty. Se on koneisto, johon pi täisi saada uutta virtaa, vipellystä ja sykettä. Eihän se var masti alkujaan kovin hyvin istunut tähän rauhalliseen ja ravisteluja pelkäävään jokilaaksoon. Päätoimittaja on joskus ottanut Juuson mukaan pakinoihinsakin varsin hellyttävällä tavalla. Siinä ei ole jäänyt tulkinnan varaa. Uusia ideoita ja ajatuksia tulee lähes liukuhihnalta. Lehden menestyminen valtakunnantason kilpailuissa on myös viesti siitä, että päätoimittaja on saanut sen niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin hyvään kuosiin. pnä syyskuuta 200 i LESTINJOKI 9 Hyvät ja pahat tasapainossa Ilkka ravistellut jokilaaksoa kaksi vuosikymmentä Kannus Jorma Rekonen "Jossakin ikävaiheessa muis tan ihmetelieeni suomalaisen nuorison radikalisoitumista ja ainaista vallitsevien olojen arvostelua. Sama pätee kukkien suhteen kuu leman mukaan myös kotioloissa. Paikat ovat ojennuksessa. Tämä on tehnyt Ilkasta persoonan, josta on joko tykätty tai katsottu nenänvart ta pitkin. Kun joskus aikaisena talviaamuna pistäytyi Kannukseen, Ilkka laasi lumet portailta ja pisti paikkoja ojennukseen työhuoneeseen kii rehtiessään. Ilkasta ei ole eläkemieheksi ’’Paljon tuli ihmisiä haukuttuakin, anteeksipyydettyä ei keltään, tosin vaimolta joutui noin parisataa kertaa pyytämään, ainakin. Työntekijän kannalta Ilkka on esimiehenä ollut esimerkillinen. N y t kun alkaa itse lähestyä sitä vaihetta, että kih ti on joka jalassa, veto vaivaa niveliä, ähellys kuuluu pienestäkin ponniste lusta, askel lyhenee ja ju o k sukin on vain hölköttelyä, niin mieli tuntuu vain radikalisoituvan ja sellainen äkäinen olo vain lisääntyy. Sitä me hänelle päällimmäise nä toivomme. Päätoimittaja on seissyt ryhdikkäänä ja puolustanut työntekijäänsä. Nuorisosta ei tunnu oikein löytyvän tehoja asioiden ravisteluun. Olen miettinyt, kuuluuko se vanhenemiseen ja todennä köisesti näin onkin. Kun kuvaan astuvat isot asiat, silloin taas isännän liikevaisto ja asiantun temus tulevat apuun. Eläkkeelle ei tästä miehestä sanan varsinaisessa merkityksessä ole. Mies pistää heti tuulemaan Näin kohtuullisen läheltä ja pit käänkin miehen liikkeitä seuran neena nousee Ilkasta esiin yksi piir re ylitse muiden. Ei ainakaan jos terveyttä pii saa. Innostuksen syttymi seen ei mene tuntikausia. Juuso muuttanut isää Merkittävän muutoksen mie heen on tehnyt myös perheen nuo rimmaisen eli Juuso-pojan synty minen runsaat neljä vuotta sitten. Maa nantaina astuvat remmiin uudet voimat. Antoipa aina joskus naisväelle nuhteita kukkienkin hoi dosta. Kauppareissuilla ei ainakaan riidellä, sillä karkkipäi vä on likipitäen joka kerta. Päätoimittaja on poikkeuksetta asettunut puolusta man tämän alueen ihmisiä, tavalli sia mökin mummoja ja pappoja. Ruoka syntyy helposti ja on vieläpä hy vää. Politiikan puolelta harmittaa tämä tönkköjaloilla seisovan aasin, kaupungin hallinnon, jämähtyneisyys, vaikka veri on vuotamassa kuiviin. Sen liikenteen huolehtii vaimo. Palautetta tulee niin jutun tekijälle kuin pää toimittajallekin. Taidettakaan ei seinil tä puutu. Sanotaan, että kun ikää tulee lisää, sitä muuttuu lapseksi jälleen. Eivät tarvitse edes min käänlaista reseptiä, kun lähtevät ruokaostoksille. Työpaikalla kukat ja viherkasvit kukoistavat. Enpä usko, että takki on miehellä vielä tyhjä. Mutta kun mikään ei lii kahda niin toivottomalta tuntuu.” Näin Ilkka Puranen pakinassaan vuoden 1999 alussa. ” Näin kirjoitti päätoimittaja Dkka Puranen tammikuun alun paki nassaan vuonna 1999. Tuli myös moni onnelliseksi eli olisiko hyvien ja pahojen tekojen yhtälö tasapainossa, tiedä häntä. Ilkka on sanonut, että tak ki tuntuu nyt tyhjältä. Hän ei ole myöskään ensimmäise nä tyrmäämässä sitä, joka esittää jotain uutta. Mies on ra vistellut ja pitänyt herroja osin pe lonkin vallassa tässä jokilaaksossa ja laajemminkin. Hyvin usein miehet tekevät yhteisiä kaup pareissuja. Aina kun kirjoitetaan, tulee arvos telua, eikä kaikki miellytä varmas tikaan jokaista lukijaa. Se tapah tuu tässä ja nyt-periaatteella ja sil loin pistetään tuulemaan. Perheen talousasiat vaimon hallussa Talousasioissa laskujen maksa mista ei isännälle kuulemma uskal la uskoa, sillä ne saattavat sen jäl keen löytyä milloin mistäkin. Hän ei ole silotellut sanakääntei tään, kun hän on ilmaissut asiansa. Torstaina 27. Nyt mies on jättämässä Lestinjoki-lehden. Miehen kynä sauhuaa tästä eteenpäin Kalajoen Seudussa
Parhaimmillaan Kannuk seen perustettiin yhtenä vuotena 9 vähittäiskaupan erikoisliikettä. Lehdestä voidaan nähdä historiallinen kehitys ja poimia sieltä ne merkki paalut, jotka selvästi ovat vaikuttaneet alueen ihmisten hyvinvointiin tai pahoin vointiin. Tästä laitoksesta m uodostunee m aakunnallinen kompostointilaitos, jos varsinkin Lestijoen jätevedet vielä siellä ja lostetaan kompostiksi. Kunnat aktivoituivat Kun olen elänyt tämän lehden 25 vuotta, aluksi takapiruna ja vuo desta 1983 päätoimisesti lehden töissä, on minulle selkeästi muo dostunut kuva Lestijokilaakson alueen kehityksestä ja niistä merk kipaaluista, jotka ovat vaikuttaneet tämän alueen kehitykseen tuona aikana. Mutta mitä tapahtui Himangan elinkeinoelämässä, kun Joensuun Leevin ’’konserni” päästettiin kon kurssiin. Asuntoja ra kennettiin par haim m illaan yli 100 vuosivauhtia. Jo tuolloin tajuttiin, että väestön vähenemä vähentää myös verotu loja, vaikka tuolloin vielä valtion osuudet olivatkin joissain kunnis sa suuremmat kuin verotulot. Prosentuaalisesti nousu ylsi valta kunnan tasolla aivan kärkeen. Osuuskuntatoiminnan hyytymi nen maaseudun teollistajana sattui myös 50-60 -lukujen vaiheeseen. Uutta ajattelua edustaa kompos tointilaitos, jonka vetovastuu on Vapo Biotecilla. Kun Poutun noin 35 hengen työntekijämäärä 70-luvun alusta alkaen alkoi kasvaa voimakkaasti aina 350 henkeen viime vuosikym menen alkuun mennessä, sen hei jastusvaikutukset näkyivät tuolloin 5050 asukkaan kunnassa. "Kannuksen ihme" Yksityiset yritykset pelastivat Kannuksen Himanka aktivoitui ensinnä Synkkä 60 luku! Lestijokilaakso, kuten muutkin maatalousvetoiset kunnat kokivat synkän 60-luvun, jolloin horsma ja Himangan kunta aktivoitui 1970 luvulla silloisen uuden kunnanjoh tajansa Jorma Tikkasen johdolla ja Himangalle syntyi kunnan toimin Targa Oy ja Miss Design Oy, jot ka työllistivät parhaimmillaan yli 200 henkeä. Kannukses ta alkoi muodostua kaupallinen keskus 1975 vuoden jälkeen ja nousua kesti aina 1980 luvun vaih teen yli. Lehtimiehet eivät juttuja tehdessään tiedä vielä mikä merkitys kullakin tapahtumalla alueelle on. Kunnan tukipäätös on osoittautunut onnis tuneeksi. Syntyväisyys oli kaikesta huolimatta valtakunnan tasolla ai van huippua, mutta se ei riittänyt estämään väkilukujen alenemaa. Kunnan takkiin tuli vain vähäi siä naarmuja. Uusimäki -yhtiöt työllistivät parhaimpina rakennusvuosina yli 100 henkeä ja Eskopuukin on tiukasti pysynyt 100 hengen vauhdissa. Mielialat olivat maassa ja syn kistyvä kehitys johti ensimmäiseen suureen maaltapakoon. Historia sen vasta kirjaaja tulevaisuudessa sen vasta näkee. 70-luvulla näi den toimien kautta kunnan asukas luku kääntyi kasvuun. Katsottiin, että kunnilla on varaa verotusoikeutensa kautta satsata myös elinkeinoelämään, joko suo ranaisina satsauksina tai sitten ak tivoimalla elinkeinopolitiikkaansa. pnä s w '® < £ TR ' ’ : • Elämä on taistelua ja tasapainoilua lyhyessä ja pitkässä trendissä. Kannus ylpistyi Henkisellä tasolla voimakas elinkeinopoliittinen ote vaikutti ylpistävästi kannuslaiseen poliitti seen ajatteluun ja se johti selvään ristiriitaan naapurikuntien kanssa. Takkiin taisi tulla noin 1,1 miljoo naa markkaa. ole senkään jälkeen pystytty täyt tämään pysyvästi. Nämä heijastusvaikutuk set saattavat olla rajuja. Käsittelen yh teiskuntakehitystä kokonaisuutena ja poimin sieltä mielestäni ne tär keimmät paalut, joilla on ollut joko positiivinen tai negatiivinen sykähdys tulevaan kehitykseen. Poutun imussa rakennustoimin ta takasi työpaikkoja niin Uusimäelle kuin Eskopuullekin. 10 LESTINJOKI Torstaina 27. Kunnan toimin pelastettu Kensapuu on nyt täysin yksityinen yri tys ja saattaa olla himankalainen timantti tulevaisuudessa. pajukko alkoivat vallata pakettipel toja. Lestijokilaakso Ilkka Puranen Paikallislehti on yksi elämäntorvi, joka kirjaaja huomioi alueen ja kuntansa asiat ylös. Nyt puhutaan naapurikunnan ’’Sievin ihmeestä”, samanlainen kehitys kuin Kannuksella parikym mentä vuotta sitten. Ihme se olikin, sillä 5050 hengestä aloi tettiin ja väkiluku nousi viime vuo sikymmenellä yli 6300 asukkaan. Se, mitä osuuskunnat aikoinaan tekivät, siirtyi kuntien tehtäväksi. Tässä kirjoituksessa pyrin niitä naulaamaan. Orastanut yhteistyö terveyskeskuskuntainliitossa ajautui karille ja ku kin kunta erosi omaksi yksikök seen.. Kummankin yrityksen ura päät tyi myöhemmin konkursseihin ja samalla hävisivät työpaikat, joita ei Kannuksen kunnassa herättiin Himangan jälkeen aktiiviseen elin keinopolitiikkaan. Nuorta Kun Kannuksen väkiluku vas toin muun maaseudun väkilukukehitystä vain nousi, elettiin valta kunnan ja maakunnan tasolla pu hua ’’Kannuksen ihmeestä”. Silkkikutomo ehti kylläkin yli 10-vuorisena toimintaaikanaan työllistää keskimäärin 100 henkeä. Heijastusvaikutus valtava Kannuksen teollisuuden voima kas ja terve kehitys johti myös val tavaan heijastusvaikutukseen muu hun elinkeinoelämään. Kunnan satsa ukset Himankaan verrattuna olivat kuitenkin pieniä. Samaan aikaan voima kas turkistalouden nousu loi uusia tarhaajia kymmenittäin ja Himan ka nousi yhdeksi Pohjanmaan mer kittävimmäksi turkispitäjäksi. Kunnan takaus Suo men Silkkikutomolle on pahin ’’va hinko” , mutta summaltaan vaati maton verrattuna muihin kuntiin. Oli pa nousukautena jopa kolme uusia autoja m yyvää autoliikettäkin paikkakunnalla, nyt ei yhtään. Tulokset ovat nähtävissä valitettavasti vasta tulevaisuudessa. Kuntien väestökehitys aktiivisesta ’’sänkypolitiikasta” huolimatta oli negatii vinen. Kannuksen kun nan pelastivat Sakari Pöyhtärin johtama Eskopuu Oy, Poutun veljessaijan Jorman, Arvon ja Kaukon voimakas luottamus omaan osaa miseensa Pouttu Oy:ssä sekä Rai mo Uusimäen rakennusliikkeen ja sittemmin Kannustalot Oy:n kehit tyvä nousu. väkeä muut ti kuntaan ja sy n ty v ä is y y s nousi yli 130 lap seen vuo ri e s s a
Kuntainliittoero on vaikuttanut sen jälkeen muuhunkin kunnalli seen yhteistoimintaa negatiivises ti aivan näihin päiviin asti. Sodanjälkeisen ajan osuuskuntia on fuusioitu ja ajettu kiihtyvästi yhteen. Koko alueen yritystoiminta saa koon kiitoksensa. Mielestäni tuo Hirviset Oy on ehkä oivallisin esimerkki kunnallisen elinkeinoasiamiehen onnistumi sesta. Toholampi, maidon jalostuksen keskus. Suurimmat munaukset Lestijo kilaaksossa on tänä 25 vuoden ai kana olleet säästöpankkien fuusi ointi ja terveyskeskuskuntainliiton hajoittaminen. 77 o n ä syyskuuta 2 1 LESTINJOKI J A K j I € “ c r 1 ^ 1 mm O y korvana 25 vuotta Lesti jokilaaksossa Se oli suuri virhe, sen to distavat nykyiset terveydenhoito menot, joihin kunnat ovat suoras taan sortumassa. Tuota negatiivista kehitystä avitti noin kymmenen vuotta kes tänyt Kannuksen kaupunginjohtajakausi, jolloin kaikki suhteet naa pureihin katkesivat. "Markka on kova konsultti" Valitettavasti Lestijokilaakson hyvän hallinnollisen yhteistyön hedelmät on syöty erilaisin pouk koiluin. Kaustisen seutukunnan luomi nen ja näiden kahden kunnan liit toutuminen siihen suuntaan oli isku, josta on jäljellä vain valtion hallinnon rippeitä Lestijokilaaksossa. Toholammin ja lestijärven välistäveto! Toholampi ja Lestijärvi tekivät valtionhallinnon muutosten yhtey dessä tempun, jonka vaikutuksia on vielä vaikea arvata lopullisesti. Kyllä se voidaan tehdä, mutta onko se alu een kannalta järkevää ja viisasta, onkin jo toinen juttu. Aktiivinen elinkeinoasia mies suorastaan pakotti Erkki Hirvisen perustamaan tuon yrityksen. Ja nyt kunta nauttii tuloksista. Ja olihan Lampilla maidonjalostuksessa työpaikkoja pitkälti yli 200 työpaikkaa. Tuo eropäätös on paljastumassa todellisek si kasvavaksi pommiksi, jonka vai kutukset eivät vielä ole tasaantu neet. Himanka, Kannus ja Lohtaja vie läkin haukkovat henkeään ja miet tivät omaa olemistaan. Nyt se havaitaan, kun kun tien budjetteja keritään negatiivisvoittoisin kattein. Yli 50 työpaikkaa tarjoava yritys vastaisi asukaslukuun suhteutettuna Kan nuksessa yli 250 hengen yritystä. Eniten siinä askarruttaa, kuinka luontainen historian mukai nen asiointiliike ja elinkeinoelä män yhteistyö voidaan katkaista ja suunnata uuteen suuntaan. Elinkeino elämää ja koko hallintoa ylläpitä vät voimakkaat, työllistävät ja kan nattavat yritykset ja voimaperäinen maatalous, mutta kunnallishallinto ja valtion hallinto nilkuttavat. Missä ovat entiset osuuskunnat. Vai oliko takana nousukau den aikana tart tunut ahneus. Paikkaamista näissä suhteissa nyt on. Näin sitä laskeskeltiin vielä 1970 luvulla. O suus pankkien ja säästöpankkien ylläpi tämä kilpailutilanne on nähtävä elinkeinopoliittisesti positiivisena. Samaan aikaan mo nilla tasoilla niin elinkeinoelämäs sä kuin hallinnossakin päätösvalta on livennyt pois alueelta. Missä nuo työpaikat nyt ovat. Siis mitähän tässä tehtiin. Kun kilpailua oli, niin silloin myös elinkeinopolitiikassa tapahtui. Poliisit yhdistettiin, verotoi mistot lakkautettiin, Kelan toimis tot fuusioitiin, tiemestaripiirit yh distettiin, -y li 25 valtionhallinnon työpaikkaa on poistunut jo tähän mennessä Lestijokilaaksosta, eikä kehitykselle ole loppua näkyvissä. Ja tule vaisuuteen katsoen suuri munaus tulee olemaan kuntien välisen yh teistyön takkuaminen. Yhteiskunnan rahaa Kaustisen seutukuntaan on kyllä satsattu runsain mitoin, mut ta kestääkö sen vaikutus vuoden 2006 jälkeen, onkin jo mielenkiin toinen kysymys. Ne ovat kummallista kyl lä kaupunkikeskuksissa tai niiden naapureissa. Tosin m uutam in kymmeniä menestyviä maataloja olisi näkyvissä. Tilanne onkin aika hämmästyt tävä. Sitten tapahtui se fuusio ja päätösvallan myynti Helsinkiin ja sen jälkeen epävarmuus maidonjalostuksen työpaikoista on ollut vuosittainen salaisuus. Jokilaak sossa olisi v i e l ä k i n vahva ja v o i m a k a s sekä itsenäi nen säästöpank ki, jos säästöpan kit olisivat löytäneet toisensa. Kuntaliitos Kokkolaan on odottamassa koko aluetta?. Väestöä olisi 1970luvun ennusteiden mukaisen vä hän. Etteikö kävisi kuin itäisessä naapurissa, että ont to pohja romauttaa koko talon. Vuosisadan alussa osuuskunnat olivat niitä, jotka pelastivat maa seudun ja teollistivat maaseutua. Eli jos elinkeinoelämä voi hy vin, pitäisi hallinnonkin voida hy vin, koska hallinto on riippuvainen elinkeinoelämän tuottamista tulois ta, veroista. Lestijokilaakson, osin myös koko maaseudun, kummallisuus on osuuskuntatoiminnan merkityk sen ja ideologian raju muutos. Aluksi todellisia menoja yritettiin kunnissa peitellä ja todistella pienemmiksi kuin to dellisuudessa olivat, nyt todelli suus kuitenkin näyttää toiselta. Tuo jokilaakson säästöpankki ei vieläkään olisi kärsinyt mainittavia luottotappioita ja kannattavaisuus olisi varmasti vahvaa tasoa. Se olisi kaikilla mittareilla mitaten ylivoi mainen pankki. Samalla maaseudulta tapet tiin teollisuustyöpaikkoja kymme nin tuhansin. Nyt ei ole käytännössä pankki kilpailua alueellamm e. Sitä ennen oli maakunnan pie net meijerit ’’tehokkuuden lisäämi sen ” perusteella nuijittu kylmik si. Tämä ristiriita pitäisi ymmärtää, koska se on vastoin yleisiä käsityk siä. Peruspilarit pitävät pystyssä Lestijokilaaksossa on kaksija koisen mieletön tilanne. Yksityiset yritykset ylläpitä vät edes jonkinlaista elinkeinopo liittista vireyttä maaseudulla, eivät enää ne osuuskunnat, jotka aikai semmin pitivät. Kumma kuitenkin, että Lohtajan meijerissä toimii kannattava yksi tyinen inaidonjalostusyksikkö. Mutta kun sa mat henkilöt, jotka eivät kun nallispolitiikassa löytäneet toisi aan, toimivat pankkien hallinnos sa, niin eihän siitä mitään tullut. Jos yksityisiä yrityksiä olisi sa massa vauhdissa fuusioitu kaupun kikeskuksiin, olisi maaseutu mel koisen autio. Pankkikuviot ujutettiin väärin! Lestijokilaaksolaisten jääräpäisyyttäkö lie, mutta pankkifuusiot ujutettiin nain jälkiviisaasti täysin väärin. Mielenkiintoinen hanke tämä Kaustisen seutukunta kokonaisuu dessaan. Hirviset pitävät lestijärven pystyssä! Lestijärveläinen Hirviset Oy pi tää koko kuntaa pystyssä
Targa Oy: Itä jäänyt tyhjä halli häiritsi Himangan perin aktiivista kunnanjohtajaa Jorma Tikkasta, joka kysyi Sauli ja.Pertti Kurikkalalta, josko hallille pitäisi tehdä jotain. Kera), Pertti Kurikkala ja Juhani Sykkö, joka on hallituksen puheenjoh taja. Jokilaakson ^ Himanka Ilkka Puranen Hillilän vanhassa koulusta 1980 luvun alkupuolella alkanut 'puusepän'yrittäjä toiminta on pullahtanut melkoisiin mittoihin. Varastotavarana on hyvin vähän levyjä. Niinpä homma pyöräytettiin käyntiin ja alettiin tehdä veneteollisuudelle puisia osia, mutta venelama iski ja oli etsittävä uusia toi mintamuotoja. Niin pä tehtiin suuret koneinvestoinnit, mutta tehtaan käynnistäminen ja iskeminen uusin tuottein markki noille kostautui. 500, pää osin suomalaisia • Vientiä n. 60 70 henkeä, jois ta 10 on Kaustisella • Toimitiloissa tilaa Himangalla 8 neliöä ja Kaustisella 1000 neliöä • Yritys käy kahdessa vuorossa. Yritys löysi saksalaisperäisen tavan valmistaa MDFkalusteovia, joita tuolloin valmisti vain yksi suomalainen yritys. • ISO 200 sertifikaatti jo 1997, ympäristösertifikaatti valmistuu loppuvuodesta • Ostavia asiakkaita n. Kensapuun kaapinovia käyttävät lähialueiden yritykset kuten Topi-Kalusta^ja , Kannmtalot jne.. Markkinat ovat eteläs sä ja raaka-ainelevyt tulevat Sak sasta parin rekan viikkovauhtia. Sen tässä on oppinut, että hel pointa on olla markkinoilla halvin. Firma ajautui vai keuksiin. "Halvin on helpoin olla" Toimitusjohtaja Sauli Kurikkala, joka tällä hetkellä omistaa yrityksestä yli 60 prosenttia, ei kiis tä sitä, etteikö Himangan kunnan toimet pelastaneet yritystä tuolloin. Siellä ihmiset ovat kylläs tyneet muotoiltuihin oviin. Muodin suuntaa on nuuskittava Keittiön-ja kaapinovien muoti virtaukset ovat eurooppalaisia ja siksi muodin suuntaan on haettavat virikkeitä Euroopan huonekalumessuille. 700 00 yksikköä vuodessa • Omistajat: Sauli Kurikkala n. Joku teknokraatti laskisi todennä köisesti tarkkaan, mitä kustannuk sia syntyy sijaintikunnasta. mk/v • Valmistaa MDF-ovielementtejä (maalattuja ovia, kalvopinnoitettuja ovia ja laminaattiovia) n. Eikä yritystoiminta tuonkaan jäl keen ilman ’’enkeleitä” olisi onnis tunut, toteaa toimitusjohtaja tyyty väisenä. 8-10 miljoonaa markkaa Levyt pinnoitetaan suurina elementteinä ja leikataan erilleen vasta myöhemmin. Me emme ole halvin vaan panos tamme laatuun ja etsimme aina sen suunnan, mihin ihmisten maku on menossa ja kehittelemme heti tuot teita, joita testaamme ensin omas sa piirissä ja sitten markkinoilla. 40 milj. Toimitusjohtaja Sauli Kurikkalalla yksi aihio edessään. Kyllä se naapurista ostetaan, vaikka olisi vähän kalliimpi, mitä m uualta tilattuna. Pojat nyökkäsivät ja olivat samaa mieltä. H yvinvointi maakunnassa on yritykselle myös tärkeää, siksi tuemme maakunnan yrityksiä ja teemme heidän kans saan yhteistoimintaa, korostaa toi mitusjohtaja Kurikkala. • Palkkapotti n. Kensapuu Oy • Liikevaihto n. Sama muoti on varmaan vuoden kuluttua Suomessa, toteaa Kurikkala. Suurin osa ovielementeistä tehdään tilauksen perusteella. 10 prosenttia liike vaihdosta Ruotsiin, Norjaan, Vi roon ja Venäjälle • Perusraaka-ainelevyt ostetaan Saksasta, 2 rekallista viikossa • Töissä n. Kunta ja Kehitysaluera hasto saivat sopimuksen aikaan ja niin Kensapuu pidettiin pystyssä ja samaan aikaan kun toinen suuri valmistaja meni kanttuvei, avautui vat markkinaportit. 60 prosenttia, Wedeco (ent. pnä syyskuuta 2 1 LESTINJOKI ’’Enkeleitä tässä on mukana ollut” Kensapuu Himangan jalokivi. Nyt ovat Saksassa muotia si leät ovet. "Maakunnan hyvinvointi on yritykselle tärkeä" Kotiseuturakkaus on toimitus johtaja Sauli Kurikkalan mielestä yksi tärkeä syy, miksi Kensapuu on Himangalla. Torstaina 27. Onnek si Kensapuu on onnistunut saa maan uskollista ja hyvää työväkeä Himangalta
1000 hehtaaria metsää. Vuonna 1768 Lohtajalle val mistuneella kirkolla oli edeltäjä, joka sijaitsi ilmeisesti vain lyhyen matkan päässä nykyisestä raken nuksesta. Niistä käy tettiin nimitystä kappelikirkko, koska ne toimivat emäkirkon alai suudessa. Silti minun tuloni aikoihin ta loustilanne näytti heikolle. Kirkon katossa roikkuu suuri sotalaiva. Kultakoristukset ja värikylläiset maalaukset tuovat mieleen mel kein ortodoksisen kirkkotyylin. Kirkko itsessään edustaa ro kokoo ja barokkityyliä, sanoo Hi manka. p n ä syyskuuta 2 1 Suur-Lohtajan emäkirkolla oli väkevä vaikutus ihmisiin Kirkko valvova silmä s° ^ i ä j u Z t SSa tnia, Vrin / n° s tor ju ,K_rteC0 Pr‘n8 6ergiä uLz**** ,4 ä s2^* p ls:tT äikussa. Hän oli Lohtajan viides kirk koherra vuosina 1642-1647. Asukkailla oli velvollisuus kul jettaa pappia virantoimituksessa ja he joutuivat osallistumaan myös kirkkoherran palkanmaksuun. Mieluisa paikka kirkkoherroille Kirkossa on pylväitä, joiden tekstit entistettiin muutama vuosi takaperin. Hänestä tuli kirkon seuraava pappi, Himanka tietää. Joka kunnas sa kyläjaot eivät ole yhtä selviä ja siksi toiminnan vastuunkantajista on pulaa. Vain yksi poika säilyi hengissä. LESTINJOKI T o rstain a 27. Lohtajan kirkon jumalanpalve luksiin osallistuu tavallisina pyhä päivänä 5 -1 seurakuntalaista.. Uusi kirkko vuonna 1768 Kun uutta kirkkoa alettiin ra kentaa, maassa oli hyvä aika. Tälle alueelle valmistui kymme nen vuoden sisällä kolme kirkkoa. päivä 1745. Lohtajan kirkko on ollut nokkamiehilleen mieluisa paikka: vain yksi kirkkoherra on lähtenyt töihin muualle. Sama suun taus näkyy Lohtajallakin. Kirkkoherra Mikko Himanka on johtanut Lohtajan seurakuntaa 1970-luvun alkupuolelta saakka. ” M atti Kallelan poifca oli täällä tänään minun kuona ni Lohtajan pappilassa ja sai toisen kerran vakavan varoituksen ottaa Jumalan armon kautta vaarin hänen viime aikoina harjoittamastaan juoppoudesta, mistä hänen nuoren vaimonsa (Briitta Junhontyttären kerrotaan hätääntyneen ja tulleen niin raskasmielisek si, että talonväki on suurella vaivalla saanut hänet rauhoittumaan”.(Kirkkoherra A itan tammikuun 9. Sen tehtävä oli myös katsoa, että ihmi set elivät säädyllisesti ja kunnial lisesti. Muut 20 ovat palvelleet siellä virkauransa loppuun. Lohtajan kirkkoa on aina pidet ty vauraana. Sen lahjoitti kokkolalainen suurporvari Anders Roos. Kirkkoherroja on minua en nen ollut 21. Kyllä Suur-Lohtajan alueella oli paljon kanssakäymisestä, sen todistaa jo meidän murteemme, joka on jokilaaksossa hyvin yhte näinen. Seurakuntalaisten aktiivisuus on laskenut koko maassa. taPpe~ Lohtaja Eliisa Myllykangas Puhuttaessa jokilaaksosta ja en tisestä Suur-Lohtajan alueesta, on syytä mainita Suur-Lohtajan emäkirkko, joka säteili vaikutustaan periteisten kirkollisten tehtävien lisäksi monille muille elämänaloil le. Jotkut heistä kokivat jokilaakson Kirkossa näkyy sekä rokokooettä barokkityyli. Eteläja Pohjois-Pohjan maan puhetapa poikkeaa meistä selvästi, sanoo Lohtajan nykyinen kirkkoherra Mikko Himanka. Vanhasta kirkosta siirret tiin uuteen komea saarnastuoli, joka on säilynyt entisellään tähän päivään saakka. traagisen kohtalon. Lohtajan lisäksi Toholampi ja Les tijärvi saivat omansa. Alttarin etuosassa roikkuu kat tokruunu, jonka antoi EricusGranberg. Li säksi ihmiset velvoitettiin talkoo työhön, kun Lohtajan uutta kirkkoa rakennettiin 1760-luvun loppupuo lella. Oi aikoja, oi tapoja Moni muistorikas esine on säi lynyt kirkossa, joka jo itsessään on täynnä historiallista arvoa. Velvollisuuksia kirkkoväelle Puhdasoppinen kirkko ei olisi ollut kristillisen elämän keskus, jos se olisi tyytynyt valvomaan vain seurakuntalaisten pyhäpäivän viet toa ja hartauden haijoituksia. Vaikka kirkko seisoo muistutta massa menneistä ajoista, moni asia sen sisällä ja piirissä on muuttunut. Samanlaisilla laivoilla tuotiin Suomeen maustelasteja kauko mailta. Meidän tilannettamme ovat tosin auttaneet aktiiviset kylät, joi den piirissä järjestetään pyhäkou luja, kinkereitä, ompeluseuroja ja kotikäyntitoimintaa. Pilareihin on kirjoitettu vanhalla fraktuurityylillä kaikkien Lohtajan kirkkoherrojen nimet sekä kunnan kirkkohistoria. Onnek si ajat ovat parantuneet ja esimer kiksi uusia virkoja ja kokopäivätoi mia on pystytty järjestämään. Esimerkiksi ensimmäinen kirkkoherra Jacobus Erici perheineen hukkui. Se omistaa mm. Epäkristilliset ilmiöt oli kit kettävä, ja kansalaiset saatava käy mään kirkossa joka pyhä. So tia ei k äy ty jä talous oli kunnossa
onnittelevat v-*v flA O nnittelem m e 2 5 vuotiasta Lestinjoki-lehteä ja toivomme yhteistyön sujuvan jatkossa yhtä.mukavasti kuin tähän saakka! aumankarin <3^?ötkötoimish Puh. (06) 870 457 Avoinna: ma-pe 9.00-17.30, la 9.00-14.00 M u k a n a e l ä m ä n e r i k ä ä n t e i s s ä O 'n'n ¿ ¿ te le m m e 2 5 -v u o tia ita h a v l a ¿ ¿ ¿ b l e i t e ä / HIMANKA KANNUS LOHTAJA TOHOLAMPI puolestapuhujalle1 Kannuksen kaupunki Himangan kunta Lohtajan kunta Toholammin kunta Lesttijärven kunta VUOTTA STINJOKI Lestinjoki-lehti kiittää lukijoita ja lukemattomia yhteistyökumppaneita kuluneista ?7 u J i mS&Mi '. (06) 875 906, fax 875 908 • TB:n talo, Himanka raumankarin @ matkatoimisto.kpnet.com S-Markettia vastapäätä, p
Tapahtumasta tuli yksi opetta jan elämäntehtävistä, kun hänen miehensä Unto Jutila kuoli vuon na 1992. Se oli sen ajan tapa. Jutilan harteille jäi lähin nä viikon taiteellinen johtaminen. Se valloittaa lehmien kunnan taas ensi vuonna.. Usein pelattiin paimenta. Tuolloin Kalajoella vietettiin vuosittain Särkät soi -tapahtumaa, jonka johtohahmona Unto toimi. Elimme 80-luvulla omituista elämää. Tapasimme vain yöaikaan. Tai ihmetel lä sitä teknistä taituruutta, joka soittajilla on. Siitä se lähti. Tulevan miehensä vanavedessä Sinikka al koi tutustua harmonikan soiton maailmaan. Hän pyysi minua ensimmäisen ker ran mukaan vuonna 1975. Vähän on samanlaista pelkoa. Että minussa on joku vika. Olen tuosta Nikusel ta, Sylvi sanoo. Viimeisten viikko jen terrori-iskuista löytyy ilman muuta sodanaineksia, joita saa pe lätä. Lähdin Kalajoelle mielessäni rentoutumi nen hiekkarannalla hyvän kirjan seurassa. Huoli myös tulevasta Sylvi Löllön muistikuvat muut tuvat äkkiä ja ryöpsähtävät tähän päivään. Tästäkin on tul lut hiljainen kylä, kun tätä verra taan entiseen, Sylvi sanoo. Olen oikeasti ujo ihminen. P irteä vanhus näkee hyvin tuttuun m aise maan. Sylvi Löllön muistot kiintyvät oman kotikylään. Se si sälsi arkisten asioiden lisäksi mo nenlaista filosofointia. Se on hänelle rakas paikka. M ieleen on jään y t elävästi myös se, kun nuori tyttö opetteli aja maan pyörällä. Ne olivat kuitenkin vä hän toisenlaiset kuin tänä päivänä. Opettaja ja kulttuuripersoona "Oikeasti olen ujo ihminen" Sinikka Jutila on toholampilainen kulttuurivaikuttaja. Se avautuu L e s t i j o k il a a k s o n suuntaan. Maataloudesta on leipä otettu. Nyt tuli jo yhdeksän vuosikym mentä mittariin. Rakastunut nainen Sinikka ja Unto Jutila tapasivat 1970-luvun alkupuolella. Silti hän sanoo, ettei ymmärrä läheskään kaikkea, mitä kuulee. Työpäivän jälkeen m inua odotti kotona kirje Untolta. Tietokoneista ei edes osattu nähdä unta. Mutta toisaalta ei kaikkea tar vitse ym m ärtääkään. Jutila itse on vuosien saatossa oppinut harm onikkam usiikista yhtä ja toista. pnä syyskuuta 2 1 ’’Täm ä on paras paikka” Sylvi on juurtunut maisemaan Toholampi teksti: Jorma Rekonen kuva: Eliisa Myllykangas Alkuun säpsähdän. Aivan perimmäisiin vuosiin on liian pitkä matka. Annoin vain pyörän hiljaa rullata itsekseen. Näin ne ajat muuttuvat. Äitiäni en muista, sillä minä olin vastan neljän vuoden, kun hän kuoli. Nisulankylälläkään eivät ihmiset enää ole sillä tavalla kanssakäymi sissä toistensa kanssa kuin ennen. Aina töissä mukana Jo nuorena tietysti piti ottaa osaa maatalon töihin. Välillä kul kee maantie, jossa nyt autot kiitä vät kovaa vauhtia. Aluksi tosin ajattelin, että kat sotaan nyt pari kolmen vuotta, mitä tästä tulee. Tällaista tämä maisema on aina ollut. Kun tulin ilta päivällä opettamasta, Unto oli jo lähtenyt linja-autolla kaupunkiin. Sii nä oli viisi kiveä. Heille viikko merkitsijä merkitsee edelleen mahdollisuutta saada huippuopetusta ja tavata sa manhenkisiä ihmisiä. Tämän vuoden tapahtumassa Sinikka jakoi ensimmäisen kerran enemmän järjestelyvastuuta muil le. Tapahtumassa oli tuona vuonna mukana kuuluisa musiikkialan luennoitsija, jota kuuntele maan Unto pyysi minua. Se ilmapiiri, se tunnelma, kaikki ko timaiset ja kansainväliset soittajat. -Toholammilla minullekin siir tyi enemmän vastuuta, Sinikka sa noo. Hyvä tapa, sillä Sylvi muistuttaa myös tämän ajan nuo ria työnteosta. Voi vain kuunnella ja nauttia. Ihminen, jolla on selvä tavoite: antaa panos kun nan kulttuurielämään. Heistä ei ole kuulunut nyt mi tään. Tulimmeko väärään paikkaan. Ehkä asia on kuitenkin niin, että konsertit ja harmonikkamusiikki tuntuvat heistä vieraille. Kun katsomme ulos ikkunasta Laitalan suuntaan, näkyvät syksyiset vilja vainiot. Unto aloitti musiikin opet tajan työt Kokkolassa ja minä ope tin Toholammilla. Kirjeiden liitto Jutilat avioituivat vuonna 1977. Sinikka oli asunut Toholammin jo muutaman vuoden, ja naimisiin menon jälkeen Untokin muutti sin ne. Toholammin harmonikkaviikko henkilöityy selvästi Sinikka Ju ti laan, vaikka ajatus ei häntä itseään miellytä. Harmonikkaviikon kunnian ansait sevat soittajat, Jutila miettii. Kehityksen myötä huonoakin Jos on m aailm a mennyt pitkälle parem paan suuntaan Sylvin elämän vuosikymme ninä, silti siitä löytyy huonojakin puolia. Vaikka Sinikka ei pidä yhteyt tä soittajiin ympäri vuoden samalla tavalla kuin Unto piti eikä hän voi ymmärtää soittamista niin kuin soittaja ymmärtää, harmonikkaviikko on hänelle tärkeä juttu. Sai sen jäl keen ruveta jo polkemaankin. Minulle on ker rottu, että Sylvi Löllö on jokin aika sitten täyttänyt 90 vuotta. Siitä alkoi opintieni musiikkiin ja löhöilyn sain unohtaa, Sinikka muistelee. Toki lapsena piti olla myös las ten leikit. Aikaisemmin ajattelin, että toholampilaiset eivät käy harmo nikkaviikon konserteissa minun takiani. Tapahtuma valloitti paikkansa alueen kulttuurielämässä, ja erityi sen tärkeä siitä tuli harmonikkaleiriläisille. Tuohon aikaan ei pyöräkään ollut vielä joka talon nurkalla. Ensin kokeilin myötämäessä. Sylvi Löllö sanoo työnteon pitäneen kunnossa. Minä olen ikäni asunut Nisulankylällä. Toholampi Eliisa Myllykangas Saanko esitellä: Sinikka Jutila, äidinkielen opettaja. Ihmiset arastelevat tulla tapahtumaan, jon ka musiikista eivät etukäteen tie dä, opettaja miettii. Sylvillä on muistot myös mei dän sodistamme. Varsinaista vastuuta en toi minnasta kuitenkaan kantanut. Antti Koskela otti hoitaakseen viikon tiedotuksen, ja T a r ja Huuhkasta tuli harmonikkaviikon sihteeri. Elämäntyö on su junut maatalouden parissa. Toki jo kaikki ka verit ovat kuolleet. "Onko vika m inussa?" Vaikka harmonikkaviikko on kansainvälisesti tunnustettu mu siikkitapahtuma, aitiopaikalla asu vat ihmiset eivät osallistu konsert teihin erityisen hanakasti. 6 LESTINJOKI Torstaina 27. Tähän päivään asti on jat kettu ja ensi kesää suunnitellaan jo. Ensi alkuun, kun tuossa meni autoja, hypättiin tienvarteen katso maan, Sylvi nauraa. Hän kertoo olevansa huolissaan myös veljen lapsistaan, joita asuu terroritekojen tapahtumapaikkojen läheisyydessä USAissa. Mies kuoli, kun nuorimmainen oli kym menen vuoden ikäinen ja vanhan kin oli vasta täyttänyt viisitoista. Kauniit kukat olohuoneen pöydällä todistavat kuitenkin paikan oikeaksi. Eipä ihme, jos hän sanoo mielellään asuvansa juuri tässä, Nisulan kylällä. Haluan olla luomassa tapahtu maa, mutta en halua olla sen pää osassa. Soitto soi Lampilla Särkät soi -tapahtuma tuli pää tepisteeseensä vuonna 1985, ja heti seuraavana vuonna Unto Jutila jär jesti ensimmäisen kerran Toholam min harmonikkaviikon. Kiven sai joskus pistää suuhunkin, Sylvi nauraa, kun hän muistelee laps u u d e n le ik k e jä ä n . Nainen, joka puhuu seitse mää kieltä, rakastaa teatte ria ja tuntee kirjallisuuden. Henkilökohtaisten tapaamisten korvikkeena Jutilat alkoivat käydä kirjeenvaihtoa. Hän elää kiinteästi elä mässä mukana. Väki, kolme tytärtä, on lähte nyt jo ajat sitten maailmalle. Sylvi muistaa sil loin olleen siinä kymmenen ikäi nen. Kyllä varmasti työnteko on ollut se yksi keino, että olen säily nyt näinkin hyväkuntoisena, Nisulankylän pirteä 90-vuotias haas taa. Kokonaisuus, joka kuuluu äidin kielen opettajan kesään. Taiteellinen johtaja Unton poismenon jälkeen Sinik ka ei hetkeäkään epäröinyt jatkaa harmonikkaviikon järjestämistä. Syntymäpäiväsankari kuitenkin näyttää päällepäin ainakin pari vuosikym mentä nuoremmalta. Muistot asuvat kotikylässä Sylvi on juurtunut tähän maise maan. Hänestä tuli satunnainen Särkät soi -konserttien juontaja, ulkomaa laisten vieraiden tulkki ja taksikus ki. Minä, rakastunut nainen, tietysti menin
Jari Kangasvieri sai asioiden ol lessa kiihkeimmillään himoluonnonsuojelijan maineen. Metsähallituksen lähtem inen m u kaan M etsäpeuranmaa-hankkeeseen oli yksi Jari Kangasvieren työvoitoista. pnä syyskuuta 200 i LESTINJOKI 7 Lestijärvi, Toholampi Jorma Rekonen "Nyt kalpaa enemmän erämaahan" Seutukunta]ohtaja Jari Kangasvieri on eittämättä noussut siihen kaartiin, joka vankasti puolustaa tämän alueen hankkeita. Työtun teja ei ole laskettu. Ensimmäinen yö täällä oltiin kuusi vuotta sitten. Kangasvierten koti on kau niilla paikalla Lestijärven ranta maisemassa. Luonto on mitä par hain elementti luomaan aisteja ja tuntemuksia myös päätöksente koon. Ei Lestijärvelläkään oltu haettu mitään äärilaitoja vaan oli etsitty keskitietä. M etsäh a lli tuksessa on ym märretty asiat oi kein. Monesti varmasti on miehestä tuntunut asioiden eteenpäinvieminen betonipaaluun potkimiselta. Sinne lähtee m uutam aksi päiväksi m ukaan myös seutukuntajohtaja ja suuntaa matkansa korsulleen. Isä nikin on kertonut yöpyneensä täs sä korsussa aikanaan. Kangasvieri on taistelussaan pistänyt itsensä likoon täydellisesti. Toholammin sydänmaat ovat tulleet tutuiksi. Monesti ovat rahahanat kuitenkin -auenneet ja hankkeille on löytynyt muutakin kyin ymmärtä mystä. Metsähallituksen avohakkuut ja rankat uudistustoimenpiteet saivat Jarin nousemaan suurta isäntää vastaan. Kuulijaa vain jää hymyi lyttämään tuo tunnin myöhästymi nen. Ihminen työstää paljon alita junnalla. syksy alka massa tässä hommassa, mies tuu mii. Siinä on vaadittu sinnik kyyttä, peräänantamattomuutta, taistelijan luonnet ta. Raikoharjun kupeella seisoo korsu, jossa on lämmintä. Maalikylien tuoksut ovat tipotiessään. Jari sanoo metsästysvietin vuosikymmenien aikana ilman muuta vähentyneen. Olin minä täällä viime viikol lakin yhden yönseudun. . Sitä hän oli jo myös Lestijärven kunnanjohtajana. Jari ei röyhistele rin taansa vaan istuu vaatim attom asti erämaan keskellä ja lausuu kiitok sensa valtion suuntaan. Taitaa olla jo 32. On lähdetty oikealle linjalle ja hyväksytty luon non monimuotoi suus, Jari kiittelee. Niinpä tuo ta meidänkin rakennusta sanotaan korsuksi, vaikka ei se sitä tyyppiä olekaan, Jari selventää. Astelemme muutaman kymmenen metriä kor sulta haljun laelle. Jännittyneisyys katoaa. 5 5 Kaikoharjun isäntä Uutta voimaa luonnon keskeltä arjen jaksamiseen Luonnon äänet antavat uusia ulottuvuuksia. Enemmänkin se on luonnon kuuntelua.Hän kuitenkin kiistää olevansa metsästäjänäkään mikään kettutyttötyyppi, vaikka ymmärtääkin heidän ajatusmaailmaansa.. Helpottava lausahdus tuli kuitenkin vuosien kuluttua erään metsäammattimie hen suusta, kun oli oivallettu ja nähty tilanteen koijaantuminen. Kuulijan suupielet venyvätkin pieneen hymyyn, kun kävelemme kohden Raikohaijun erämaata Toholammilla. Siellä on miehen kor su, jossa on hyvä nauttia luonnos ta, kuunnella sen ääniä, lepuuttaa siinä samalla hermoja, laskea pai neita. Päätöksen teossa tunteet ja aistit näyttelevät tietoisesti tai tietämättä aina jon kinlaista osaa. Se herättää. Tässä on ollut metsämiehillä korsu, jossa he ovat yöpyneet. Siinä taistelussa hänet lei mattiin jos miksikin. Vaimo on muka na ja poikakin on kiiruhtamassa Oulusta Raikohaijun korsulle. Syijäyttääkö luonto tässä saunan aseman tulevaisuudessa, jää nähtäväksi. Sanoin toimistolla, että myöhästyn aamul la tunnin töistä, mies sanoo vaka vana, mutta selvästi olostaan naut tineena. Viikonloppu on alkanut. Metsän raiskaajahan tuo Jari taitaakin olla. Runsaan viikon kuluttua alkaa hirvenm etsästys. Mies on tullut tunnetuksi luon nonarvojen vaalijana ja taistelijana. On peijantai-ilta. Koruako erämaa saunan. Torstaina 27. Erä maan rauha saa ihmiseen uusia ulottuvuuksia. 55 TT *1 1 • . Näissä hommissa ei ole aina voinut toimia matalalla profiililla. Paikka on kuitenkin jo sammaloitunut. Häntä luon nehdittiin yhteistyökyvyttömäksi ja jopa sopimattomaksi hoitamaan silloista kunnanjohtajan virkaa. Hyviä päätöksiä on todettu mo nesti tehdyn saunassa. Siitä Ja ri Kangasvieri oli haaveillut jo pitkään. Sisällä korsussa on mukava vaimon kanssa istuskella ja tuumitella tai sitten vain olla Luonto on Jarille tärkeä ele mentti. Mutta kuinka onkaan nyt, tilanne on muuttunut. Uusia ulottuvuuksia Kun pääsemme perille, ei jää ihmettelemään miehen hinkua erä maahan. Nyt kaipaa ehkä enemmänkin erämaahan kuin mökille, Jari tote aa. Mies laskeutuu poteroon. Paikka on var sin mielenkiintoinen
On myös oppinut anteeksipyytämään kotona. "Uskottiin itseemme" Poutun voimakas laajentaminen ja uudelle tuotantosuunnalle, mak karanvalmistukseen, vaatii uskoa tekijöihinsä. Meillä oli hyvät työntekijät, joista osa on vieläkin töissä. Sitten meil lä veljeksillä oli selkeä työnjako. Jormalle taijottiin siirtymismahdollisuutta toiseen yksityiseen teurastamoon, mutta tämä Kannus olisi meille kahdelle ollut liian raskas, joten Jormakin jäi tänne, kertoo Arvo eräästä valinta tilanteesta yrityksen historiallises sa kulussa. Markki nat tuntuivat olevan selvät, kertoo talousneuvos Arvo Pouttu kasvu vaihetta. Kaksikymmentuntisia päiviä kun aikansa painaa niin stressiä siinä tulee ja perheet kärsivät. Talousneuvos Arvo Pouttu viettää onnellisia eläkepäiviään Kannuksessa Ypyänojan kinkamalla omakotitalossa. Pitkän työrupeam an, yli 60 vuotta teurastajana, tehnyt Arvo tunnustaa näin jälkiviisaasti, että Outokummun teurastamon raken tamiseen satsatut rahat olisi ehkä ollut parempi keskittää tänne K annuk sellainen tilanne, että sinne olisi joku toinen mennyt, kun Joensuun teurastamo suljettiin, niin me sinne mentiin. Ei silloin kukaan ulkopuolinen tullut kieltäm ään ylitöitä, kuten nyt. "Oli siinä kotiseuturakkauttakin" Kyllä siinä oli kotiseuturakkauttakin. Poutun nousun yksi tekijä, talousneuvos Arvo Pouttu, 7 lv . Kotona isä ja äiti pitivät mei tä samanarvoisina. Jormalle luotettiin toimitusjohtajan tehtävät, minä hoidin hankintapuolen ja tuotantopuolen ja Kauko suunnittelija rakensi laajennuksia. Jokainenhan meistä virheitä tekee ja niin mekin tehtiin, mutta niistä ei puhuttu sen jälkeen kun asia oli tehty selväksi, eivätkä ne saaneet toimintaa haitata jälkeen päin. Emme arvostelleet toisiamme vaan tuimme. Poutun heijastusvaikutuksista johtu en Kannus alkoi kasvaa voimakkaasti ja asukasluku kääntyi nousuun. Kannuslaiset tukivat ko vasti laajennusvaiheessa, se oli sel laista henkistä tukea. S iellä oli kuitenkin Jokilaakson j)®te. Kyllä meillä suunnitelm ia makkaratehtaan rakentamisesta oli ollut jo vuosia. Silloin avautui Poutulle mahdollisuus laajentaa tuotantoaan ja lihaa oli markkinoil la. Miten Arvo koki nuo ajat, sitä kyselimme. Se harmittaa, että me taidettiin itse tehdä liian pitkiä päiviä ja nyt on sydänvikoja siitä seurauksena. Yksi siitä veljessarjasta, joka pani itsensä likoon ja nosti Pou tun voimakkaimmaksi yksityiseksi teurastamoksi maassamme, on Arvo Pouttu veljessarjan vanhin. Toisaalta se opetti tiettyä nöyryyttä, jota nyt osaa hyödyntää kaikissa ihmissuh teissa. Ja päätettiin että eiköhän me työllä ja ahkeruu della pärjätä siinä missä muualla kin. Turku, vaikka se onkin nyt lopetettu, on ollut meille hyvä paikka ja siellä olemme turvanneet lihanhankinnan. Yritystoiminnasta vetäytyneen Arvon mielestä he ovat saaneet säilymään hyvän hen gen tekemällä yhteisiä retkiä ja pi tämällä palavereita Lapset taso-arvoisia Poutun veljessarja kasvoi koto na yrittäjyyteen ja itsestään selvästi oman teurastamon töihin. Päätökset pitivät, eikä niitä toiset veljet voineet muuttaa, tote aa Arvo. Ostomiehiä li sättiin voimakkaasti ja siitä se laa jentuminen alkoi. Silloin me oltiin menestytty ja usko itseen oli kas vanut, joten päätimme lähteä teh taan perustamiseen. Sitten meillä veljeksillä oli ehdoton luottam us toisiim m e. Nousun hetket ajoittuvat niihin aikoihin kuin Helsingin Kauppiai den teurastamo ja makkaratehdas myytiin TLKille. Hänen mielestään vielä uuden kin polven vetäjillä on selkeät työnjaot ja se on menestystekijä perheyrityksessä. Pitkää päivää silloin tehtiin. Harmittaako. Työpaikalla sitä oppi pyytämään anteeksi myös työntekijöiltä, tilittää Arvo Pouttu. Tuohon aikaan toimitimme kuudelle eri yksityisel le makkaratehtaalle lihaa. seen, kuten nyt onkin t a p a h t u nut. "Kyllä sinä oli kotiseutuhenkeä mukana" Kannus Ilkka Puranen Pouttu Oy:n nousu ajoittuu Lestinjoki -lehden alkuajoille ja oli varmasti yksi sellainen avittaja, johonka lehdenkin menestys perustuu. Ei meillä oike astaan lihasta pulaa ollut, mutta mentiin kolmatta jalkaa perusta maan
Siinä oli pieni näyttöruutu ja näppäimistö. Kun Kossu jäi hymyilemään lehden taittopöydälle Kannus Marja-Leena Mattila-Numminen Kun kuuntelee graafinen suun nittelija Tiina Forsin (40 v) tari noita uransa alkuajoilta, huomaa, että lehti-ilmoitusten teko on ollut monimutkaisen työlästä. Tämän päivän ilmoituksen teossa ongel mat liittyvätkin lähinnä tiedon siirtoon, kertoo Fors. Pape ria koneeseen vaihdettiin aina il moituksen koon mukaan. Lehden päätoimitta jana toimi jo silloin likka Pura nen. Kadonnut kuva löytyi seuraavana päivänä erään työntekijän kengän pohjasta. Oikean muotoiset väriläiskät aseteltiin siirtokalvon tavoin ilmoi tuksen päälle. Yleensä lehden viimeisten si vujen valmistus oli sekuntipeliä. Usein kävi niin, että pienet paperin palaset pyöräh tivät vahakoneeseen. pnä syyskuuta 200 i TINJOKI 19 Teippejä, saksia, veitsiä... Ennen kuin ilmoitus oh valmis, tarvittiin vielä mehiläisvahaa, teippiä ja saksia. Torstaina 27. Harmaasävyiset rasterit ja värikalvot aseteltiin sivupohjien pääl le laitettaviin läpinäkyviin kalvoi hin. Kun ilmoitusta alkoi rakentaa taittopöydällä, materiaali saattoi olla pientä silppua. Ainakaan mehiläisvaha ei ole enää syyllinen tarttuvan tahmeiden ilmoitus materiaalien katoa misiin. Isommissa ilmoituksissa markat ja pennit saatiin koodaamalla eri tasolle. Myös mus tasta villapaidasta tippuneita kar voja näkyi joskus painetun lehden sivulla. Sen jäl keen ne koottiin ja liimattiin sivupohjille mehiläisvahan avulla. Ennen huippunopeita, nyt tylsil täkin tuntuvia tietokoneita ilmoi tukset ladottiin jättisuurilla valolatomokoneilla. Lähes kymmenen vuoden ajan lehden kaikki sivut ovat siirtyneet kirjapai noon linjoja pitkin. Yhden palstan ilmoitukset ladottiin yhden palstan paperille ja kahden palstan ilmoitukset kahden palstan paperil le. Kuvat kengän pohjassa Veitsitaitto aiheutti ainakin näin jälkeen päin ajatellen koo misia ja hauskojakin tilanteita. Osa ilmoituk sista tulee valmiina sähköisessä muo dossa suoraan asiakkaalta. Säästöpankkiin siirtynyt Seppo Ypyä opasti Forsia valolatomokoneen käytössä. Sekunnit ratkaisivat Sivujen sähköisestä siirtymises tä painoon tuskin paljon edes tie dettiin 80-luvun alussa. Kuvat skannataan skannerilla säh köiseen muotoon. ____. Ja koko ilmoitus kasa taan tietokoneruudulla. Mutta hauskaakin. Silloin ei auttanut muu kuin viedä lehden sivut pikkuautolla painoon asti. Asemointi oli joskus veristä puuhaa, sillä terävää taittoveistä heiluteltiin kiireessä. Tuolta ajalta on jäänyt mieleen monia hupaisia muistoja. M arket-ilm oitukset ladottiin tuoteryhmittäin allekkain. Kansanedustaja Esko Aho ai heutti ainakin kerran päänvaivaa Lestinjoki-lehden ilmoitusten teki jöille. Asemoijan tarkkuus tai vapise vat kädet näkyivät armotta lehden sivuilla. Kun leh den sivut olivat valmiit, ne asetel tiin laatikkoon, joka matkasi pai noon junalla. Lestijär ven avustajana toimi Jorma Rekonen, Lohtajalla Paavo Hukari ja Himangalla Jukka Heikkilä. Hinnat tai koko ilmoitus saattoivat olla vinossa. Toimittajina olivat Riitta Si pilä ja Tapio Honkamaa. Kerran kun lehden sivut olivat jo matkalla rautatieasemalle, valopöydältä löytyi Konepisteen ilmoi tukseen kuuluvan, iloisesti hymyi levän Lamun Kassun kasvot. Niitä joutui sitten kaivelemaan veitsen kärjel lä vahan seasta. Joskus siinä hässäkäs sä kananmunien ja jauhelihojen hinnat vaihtoivat paikkaa. Jokainen osaväri tehtiin omal le kalvolle. Ensiapukaapin ovi kävi myös silloin tällöin. "Kuin palapeliä" Tiina Fors kuvaa 80-luvun alun ilmoituksien kokoamista palapelin rakentamiseen. W Vannoutuneena ratsasta ja jana Tiina Fors nousi tottuneesti lehden 18 vuosikerran selkään. Vuosikertomuksia ja esitteitä Jo yli kym m enen vuoden ajan Tiina Fors on ollut yhtä kuin Mai nostoimisto Taikahattu. Jokainen väri omalle kalvolle Jos ilmoittaja halusi ilmoituk seensa väriä, hankaluusaste nousi heti. Ja usein kävi niin, että kun laatikkoa oltiin viemässä rautatieasemalle, junasta näkyi enää viimeinen vau nu. Kova juttu oli myös se, kun ilmoitusten ympärille osattiin koo data kehykset. Kone oli isompi kuin nykyi nen työpöytäni. Suurin osa työajasta menee kui tenkin siviilitöiden, kuten vuosikerto musten ja esittei den suunnitteluun ja toteutukseen. Fors osallistuu edel leen lehden ilmoitusten suunnitteluun. M ehiläisvahatun Ahon kuva oli kateissa lehdentekopäivänä. Paperi ilmoituksen koon mukaan Tiina Fors tuli Lestinjoki-lehden palkkalistoille valolatojaksi kesäkuussa 1983 Pyhäjokiseudun Kirjapainosta. Tänä päivänäkin suurin osa mainos m ateriaalista tulee paperilla. Sekä tark kaa kättä, luettelee yli 18 vuotta Lestijokilaakson Kirjapainossa työskennellyt Fors. Lehdentekijöitä ei silloin nau rattanut
Mikä tässä työssä kiehtoo. Käärmeitä. Oletko vanhoillinen. Kannus Jorma Rekonen Lestinjoki-lehden uusi päätoi mittaja Eliisa Myllykangas on aina ollut kiinnostunut kirjoittami sesta. Vihreä. Hyvä pihvi. Pidätkö eläimistä. Lempivän. En. M illoin ensim m äisen kerran ajattelit, että voisihan sitä tehdä lehtityötäkin. Mitä harrastat. Työssä ta paa mielenkiintoisia ihmisiä. Ala tuntui heti houkuttelevalta ja vaihtelevalta. Ehdottomasti vastustan. 20 LESTINJOKI Torstaina 27. Pelkäätkö mitään. Tässä työssä ei ole koskaan valmis, aina oppii jotain uutta. Se, ettei lupauksista pidetä kiinni. Nyt on pakko sietää hyvin. Koti, uskontoja isänmaa ovat perinteiset arvot, joita kunnioitan. Luonne. Horoskooppimerkkisi. Oletko pitkävihainen. Realisti. Eliisa on toki ollut lehdessä töissä huhtikuusta alkaen ja sitä ennenkin kesäaikoi na. En erityisemmin. Miten siedät paineita. Siitä, että elämä jatkuisi hyvänä ja tasaisena. Mitä mieltä olet kuntaliitoksista. Hyväluontoinen. Jo aivan ala-asteelta lähtien, Eliisa tarkentaa. Kala. Saako sinulle sanoa päin naa maa. Minkälainen tausta ja minkälai set mielipiteet eri asioihin uudella päätoimittajalla on, sitä selvitimme jo näin etukäteen. Ihan oikeasti. Perhe, terveys ja uuden työn muka naan tuomat tehtävät. Koulutukseltaan hän on filoso fian maisteri.Jyväskylän yliopis tossa Eliisa on opiskellut suomea, venäjää, kirjallisuutta, kasvatustie dettä ja taloustietoa. Pakko on pelätä juuri tässä maailmantilan teessa myös sotaa. Paras paikka. päälaelleen. Luen ja kuntoilen. Voi ottaa kantaa ja vaikuttaa. Ikä ei häntä vielä paina, sillä elämän kokemuk set ulottuvat vasta 27 vuoden taak se. Koti. Mitä mieltä olet homoliitoista. En tosin usko horoskooppimerkkien kertovat ihmisestä mi tään. Nyt tuntuu siltä. Halusin olla pankintäti. pnä syyskuuta 200 i Lestinjoki-lehden uusi päätoimittaja Eliisa Myllykangas pelkää käärmeitä ja juuri tässä maailman tilanteessa sotaa. Kaksi vuotta sitten olin kesä töissä Lestinjoessa. Terveellä tavalla. Lempiruoka. En haluaisi koti eläimiä. No, ehkä vähän kärkäs. Mikä elämässäsi on tärkeintä. Mielenrauha. Uskotko projekteihin. Ehdottomasti. Mikä sinua ärsyttää. Hektinen ala. Kannatan. Tuntuuko, että tämä on nyt se oi kea. Parasta juuri nyt. Mieluummin niin kuin selän taka na. Vastuu painaa. Mistä haaveilet. Ja sitten asiaan. Eliisan kanssa Toholammin Perkkiön kodissa asuvat aviomies ja runsaan vuoden ikäinen tyttö. Ei kaikkia asioi ta ja perinteisiä arvoja voi pistää -0801 niitto»,. Olen aina tykännyt kirjoittamises ta. Mistä ammatista haaveilit piene nä tyttönä. Onko meillä muita vaih toehtoja. Nyt hän katsookin olevansa mielenkiintoisten haasteiden edes sä