BomPon PERUNAT 50 g 6.95 ?M€IM JOGURTIT -------------P a a h ' ° 1 L;...................V , ' / W RuiSValion VAN. KAHVIPANNU KUUMANA KOKO PÄIVÄN! TOHOLAMPI PUH. KARJANKASVATTAJAT HUOM! Palvelen T eitä ja tk o s s a u u silla tu o tteilla: — VITAMIINIVALMISTEITA — TERVEYSREHUJA — HIVENRAVINTEITA Pikkuvasikoille, em akoille, porsaille j a hevosille erik o isv alm isteita. SAUNAPALVI 100 i TUOREET PORSAANKYLJYKSET Broilerin KOIPIREISIPALAT kg 8 _ _ Paahton ^ QQ |e'Pä.........6-70 Ruisr * c r t jussi........... Oikea hinta TORSTAINA-LAUANTAINA ILMAN OSTORAJOITUKSIA 15-vuotiasta paikallislehteä onnitellen! C itizen-kellot alk. 968-850 17 tai 851 51 —. 4 LESTIN JOKI N:o 6 Torstaina 24. 2 4 5 , Kannuksen Kello ia Koru ~th. ....... jussi pkt KERMAJÄÄTELÖ 1 L. .O .O U 10.80 hi. 700 40 älviän Kello ja Koru JO ALENNETUISTA NAISTEN, MIESTEN JA LASTEN TALVIKENGISTÄ LISÄALENNUS LITRAN LIMSAT VALION VOI 500 g 1 oi 1 m ITIKAN KÄRISTEET JALOSTAJAN PIZZAT 21 10.00 Valion Viva JUOMAT 1 L, 2 prk... Laatu. Iloisiin tap aam isiin ! TTTTMATNI 'T T T A P A I W T TT JL A Jt Ji ^ JL t I JL JL JEdJL «I l JL < JLjkJLmd jf TIINA KIVELÄ T ied. puh, 9 6 8 -5 6 k o ti, 9 4 9 -3 6 1 9 1 8 au to Tuoreus. pnä tammikuuta 1991 irtonumero 3 mk Lestijokiseudun paikallislehti TAMMIMARKKINAT TOHOLAMMILLA PE 25.1.1991 Mukana: — Alfa Laval, Eino Koskela — Massey Ferguson, Timo Välikangas — Työkoneet, Matti Ruokoja — Kalkitussuunnitelma tietokoneella hetkessä "Kalkkineuvosohjelmalla" veloituksetta (viljavuustutkimus mukaan) M yym älässä tarjouksia: Agritarjoukset Tilaa polttoöljyä meiltä % Rehujokeritarjoukset Tarjouskoreja eri tavaroista ¿KTorjunta-aineet talviehdolla RAKENTAJAT: Piirustukset mukaan ja pyytämään edullisia talviehtotarjouksia
Tervetuloa! KTV1-NELIO OY 43800 KIVIJÄRVI PUH. 'Paavo Maavii&g _ — C/) _ C CD <-*CD to r r Qx co CD 0) 3 W _ . Puh. 2 9 5 , 98-134 koko... Kokkola. Auto 949-385869 sen teki! Telefaxiin, johon et tarvitse ERILLISTÄ PUHELINLINJAA! SHARP FO-100 tunnistaa, onko tuleva puhelu telefax yhteys vai tavallinen puhelu! KANNUKSEN KONTTORIKONE JA PAPERI ^ ik ld t^ 6 jJ < a n r u is ^ u h ^ ^ ^ ^ ^ ^ T A L V I A L E ! Kaikki myymälän normaali hintaiset V A LA IS IM E T Erä valaisimia poistohintaan! Esim. Porakaivo, kylm äja läm m in ve si, s ä h kö istys. 100 ,Kannus 70 148 B ONNIMANNI " TEKSTIILI KESÄ ON MEILLÄ, OIÄ SE VASTAAN! Hae uusi ensi kesän esite JFRfTfDSRfSORrr ESIMERKKEJÄ ALKAEN HINNOISTA KESÄKAUDELLA 91 MARMARIS alk. Tupa, m a kuuhuone, sauna, pukuhu one. FRITIDSRESOR S U R / PO HJOISM AISES klo 11.00—17.00 Sykäräisen Unionilla. pöytäja seinä* valaisimet VALAISTU PEILIKAAPPI .... 2.095-/vko F1GUE1RA DA POZ alk 2.045-/vko RIMINI____________alk. 944-811 18 Nyt paikat kuntoon! SOITA: / 13 59 HIERONTAPISTE Leila Kattilakoski, Kannus 'Diktatuuri aikaa aina hyvin. Koivujärven Lomarakennus Oy Puh. 1.595 -/vko LISSABON alk. (984) 23587 Jalkanen, myös iltaisin. 1.845,-/vko HG TREE BAY alk 1.995,-/vko AY1A NAPA alk. h o M e ta lli 69340 Purontaka, puh. 1 4 5 , LÄMPÖHOUSUJA Lasten... PIELA VED E LLÄ N IL A K A N R A N N A L L A K e s ä m ö k k ito n tte ja 5000— 7000 m 2. 23 9 5 ,-/vko LONTOO alk. ‘Eäeiiiset vaiianpitäjät tuho taan, toivo herää. ONNIMANNIN ALEMYYNNISTÄ EDULLISESTI! 30 % ULKOILUPUKUJA NAISILLE 195 ,ja 295 ,Lasten 120-170 koko... 1.695,-/vko SIDE alk. pariston L f Ide Line 2000W LÄMPÖPUHALLIN NYT Halogeeni VALÖN HEITIN 3 m johdolla 500W VOLTEK KY Siltakatu 69100 KANNUS Puh. 1.795,-/vko KREETA-HAN1A alk 1.595,-/vko NIZZA alk. 1.695-/vko ALGARVE alk. Ä ysko ske lle 15 km. 1.695,-/vko ALANYA alk. 3 ~ O 3 % % <o' O CD X « 5 : a. V ielä jo ita k in to n tte ja m yytävänä N ila kka jä rve n H irv in ie m e s s ä to n ttie n ra jo ille s ä h k ö is ty s v a lm is tuu h u h tik u u s s a 1991 m ennessä. 295 ,Nyt tosi edullisesti! "Koululaisille" HOBBY PÖYTÄVALAISIN Joka kodin turvaksi PALOHÄLYTIN sis. 1.795,-/vko KOS alk. 968-23645. 1.495-/vko Ensi kesänä peräti 33 lomakohdetta. 9 5 , Aikuisten... c ft) W TT TT Q) {D CD CO 3 => 3 $. 968—623 532 TUNNETTU JA TURVALLINEN RATKAISU SINULLE JA PERHEELLESI OMAKOTITALO PYYDÄ TARJOUS SE KANNATTAA! OY MADE-INN AB T A L O T E H D A S Rytimäentie 18. 1.895,-/vko PARIISI alk. 968-704 94 K E S T Ä V Ä Ä , T O IM IV A A T E R Ä K S E S T Ä Teräsovet, liukuovet, ikkunat, erilaiset metallirakenteet, hitsauskorjaukset ym. 5000 m 2/to n tti PIELA VED E LLÄ N IL A K A N R A N N A L L A H IR V IN IE M E S S Ä UUSI M Ö K K I Uusi ke sä m ö kki 50 m 2, 6000 m 2:n to n tilla . N Y T V A IH T O E H T O V A P A U T U V A L L E R A H A L L E ! SAAT V A R M A N K O R O N O S TA E S S A S I K E S Ä M Ö K K IT O N T IN TAI V A L M IIN M Ö K IN MYYTÄVÄNÄ PUHDASVETISTEN JA SAASTEETTOMIEN JÄRVIEN R A N N O ILLA KESÄM Ö KKEJÄ JA TONTTEJA K IU R U V E D E L L Ä K O IVUJÄ RVEN R A N N A L L A V a lm iita ke sä m ö kke jä ja s a a rito n tte ja n
"Eihän se voi kannattaa, kun se ei kannattanut Keski pohjanmaankaan omistuksessa", oli lau sahdus, joka lausuttiin syvin äänenpai noin hyvin monen suusta. vener an§alle fitteja r^kistys. Paikallislehti kertoo paikallisista pienistä asioista, maa kuntalehti maakunnallisesti merkittävistä tapahtumista. öön käytti RafcS?* w'^"ven ma, iän•Jonka vesi dcssa Kaía/ je n k a n . Tuona samana vuonna ehti ilmestyä 14 numeroa. Us komme kuitenkin, että synergia säilyy ja vahvistuu ja voimme elää henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa koko Lestijokiseudulla. Lestinjoki -lehti painettiin alkuvuosina Kiuruveden Kirja painossa. Lehteä jaettiin jokaiseen kotiin Kannuksen ja Hi mangan kuntien alueella. Vuoden 1975 aikana paikallislehteä ryhdyttiin uudelleen puuhaamaan. Tämän vuosituhannen viimeisen vuosi kymmenen alkaessa voimme todeta Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:stä kehitty neen monipuolisen paikallispainoja leh titalon, joka työllistää tällä hetkellä 17 päätoimista lestijokilaaksolaista ja lähes 10 sivutoimista kantajaa. Näin Lestijokilaaksossa voidaan todeta paikallislehtihistoriaa taapäin katsottaessa. Toi minnallisesti lehti on kunnossa ja tekni sesti ajan tasalla. Olemme saavuttaneet murrosiän, joka tänä nopeiden liikkujen ja nopeasti synty vien ja kuolevien yritysten aikakautena tuntuu ruhtinaallisen pitkältä ajalta. Jo alusta alkaen lehtiyhtiönä aloitta neen yhtiön toimenkuvaan kuului kirja painotoiminta. Kaikki tuotot on käy tetty investointeihin ja laajennuksiin. Sitten siirryttiin Oulaisiin Pyhä jokiseudun Kirjapainoon ja sieltä muuta maksi vuodeksi Kokkolaan Keski-Pohjanmaan Kirjapainoon. Varsinaisesti ensimmäi nen painokone hankittiin vasta vuonna 1983 ja siitä lähtien myös ns. Murrosikäisen taival vuotta. Lehtiyhtiömme historia on ollut voi makkaan kasvun aikaa. (ehkä myös muidenkin instituu tioiden) johtajien toimiaika ei saa olla liian pitkä koska heistä tulee narsistisia taistelijoita. Tämän lehden historia ulottuu viidentoista vuo den taa. Omistajavaihdosten jälkeen Lestijokiseu tu -niminen lehti lopetti ilmestymisensä vuonna 1974, jolloin lehti oli Keski-Pohjanmaan kirjapainon omistuksessa. Uutta tietotekniikkaa on käytetty jo vuosia. Lehden tekijät tarvitsevat se kä yritysten että lukijoittensa tuen. Eli päätoimittaja lähtee nyt etsimään luovuutta, jottei tartteis alkaa narsistista taistelua ja varsinkin kun näitä fuusioita on jo tullut aivan riittämiin tälle tal velle. Tosin pal jon tuon aikaisia suunnitelmia on vieläkin suunnitelmina. Vuoden 1977 alusta alkaen lehti ilmestyi viikottain ja ti lauspohjaisena. Ensimmäisten vuosien kovimmat hen kiset taistelut jouduttiin käymään maakuntalehteä vastaan, joka asettautui heti vastustamaan lehden julkaisemista. ¿ “unniicL Sfääri . Leh den tekijät, yrittäjät ja lukijat elävät pai kallislehden kautta tiiviissä synergiassa. „ päätöksen S e n i» » ¡ ¡ S • -oouvvn fu tontito siinä /ka* hät äin a jälkef.y\sten pitän • -«.s' dess,Kan K Ain ma «otóte ua ^'?asri f.,n*ka\aista talot _ Häh, tapP»**4 Kolmas kerta toden sanoo. Paikallisen tie tokanavan tarve kuitenkin koettiin kun tien taholta tarpeelliseksi. Mutta vasta vuonna 1966 alkoi ilmestyä paikal lislehti, jonka nimi oli Lestijokiseutu. Tilausmaksuista kertyy vain 25 prosenttia. Vaik ka ottelu olikin osin korrektia, paloi maa kuntalehden päätoimittajan sappi syys kuussa, kun Kannuksen kunnanvaltuusto päätti kesken vuotta ottaa Lestinjoki -leh den viralliseksi ilmoituslehdekseen. aiheesta tulee jossakin seuraavista lehdistämme olemaan myös pääkirjoitus, mutta en malta olla lainaamatta tässä vai heessa niitä näkemyksiä, joita Parta huurussa, posket kalpeana t H H Viime sunnuntain Kaleva -lehdessä oli ansiokas haastatte lu psykoanalyytikosta. Jos synergia toimii, kaikki menestyvät. ‘valair' f'us«j“',cn UOU'“' ien \un Kyliltä . Vasta viime vuosina paikallislehdet on hyväksytty myös maakuntalehden taholta ja toimituksellisesti ollaan päästy jo kumpaakin tyydyttävään tulokseen. Ullavaakin yritettiin välillä pitää mukana, mutta ullavalaiset eivät lämmen neet ajatukselle. siviilipainon toiminta on laajentunut. Psykonanalvytikoiden mu kaan siinä vaiheessa, kun ihmi seltä loppuu luovuus, hän alkaa ’tapella' ja taistella asemastaan. Uutiskynnykset ovat asettuneet sille tasolle kummassakin lehdessä, mitä muissa maakunnissa oli jo aikaisemmin tapahtunut. Asialle uskovaisia oli varsin vähän. Ensimmäinen uuden perus tetun osakeyhtiön julkaisema Lestinjoki -lehti ilmestyi 27.4.1976. Nyt ollaan jälleen Oulaisissa. Kun silmäilin niitä viiden toista vuoden takaisia lehtemme numeroita, täytyy tunnustaa, et tä aluellamme on tuona aikana saatu paljon aikaan. Toivon mukaan parin vii kon päästä ei tätä yhtiötä ole fuusioitu, vaan kuka sen tietää. Paikallislehden onnistuminen tällä ker taa haluttiin varmistaa mahdollisimman laajalla tuella. Maakuntalehden kanssa kisailua jatkui sitten ensimmäiset 10 vuotta. < otsaan -%s>* Hirn. Alkuvuosien kahden kunnan levikkialue on lehden osalta laa jentunut viiden kunnan, Kannus, Toho lampi, Himanka, Lohtaja ja Lestijärvi, alueelle. Lestinjoki -lehden parhain ja voimak kain tuki on koko 15-vuoden toimintaaikana on tullut jokilaakson yrityksiltä ja erityisesti vähittäiskaupalta. Tuosta tuo psykoanalyytikko esitti. Lehti ei kuitenkaan voi toi mia, jollei sillä ole aktiivisia lukijoita ja tilaajia. Tämä lehtemme numero on omistettu sille 15-vuotiselle tai paleelle, minkä ajan tämä avusi on jakanut tietoa ja osin ehkä tiedottomuuttakin tämän alueen tapahtumista, ihmisistä, puhee naiheista, suunnitelmista, pää töksistä ja ennen kaikkea yhteis kunnastamme, joka hyörii ym pärillämme mitä erilaisimmissa muodoissa. Toiminta on ollut myös tuloksellista. Painopaikan on ratkaissut yleensä hinta ja painoaika. Toiseksi, kun myös kulttuurisih teeri Veikko Väntänen puuttui vähän samaan aiheeseen, on sitä syytä selvitellä näin päätoimit tajan pallilta. Ilmoitustulot ovat lehden tuotoista ne tärkeimmät eli 75 prosenttia. Osasta toteutuneita asioita ei tuolloin osattu edes haaveilla. Myös 1930-luvulla toden näköisesti on ilmestynyt ainakin neljä kertaa lehti nimeltään "Lestijoki". Lestinjoki -lehdellä on niitä ollut jo alusta alkaen. Heidän mukaansa valtakunnan Soromnoo, partaa kärvennettäväksi! viedään IIPEE. Myös taloudel linen nousu ja elinkeinoelämän vilkastu minen, varsinkin Kannuksessa, tuohon ai kaan edesauttoivat tilannetta ja paikallislehdelle oli selvä aukko olemassa. Sodat ovat tämän seurausta. Ennen Lestijokilaakson Kirjapai no Oy:n perustamista näillä alueilla oli tehty ainakin kaksi paikallislehden perustamisyritystä. Lehtiyhtiö on parhaimpia esimerkkejä siitä, kuinka yhteistyöllä saa daan aikaan
Si säasianministeriön aloit teesta tehty projekti poiki eniten tuloksellista toimin taa Lohtajalla, sekä luku määräisesti että markkajektijohtaja Juhani Järvelä. Osumaprojekti tähtää myös elin keinoelämän kehittämi seen. Lisäksi kunnat toivo vat, että Valio toimisi objek tiivisena erotuomarina meije reiden välillä, jotta neuvotte luja käytäisiin maltillisesti. Sen avulla on tullut lisää kanavia pääkaupunkiseudun yrityksiin. Maaseutuyritysten kehittämi seen tähtäävää koulutusta ja konsultointia sai peräti 9 lohtajalaista yrittäjää. markkaa. Jouko Klemolan mukaan Osuma on poikinut jo pari yh teydenottoa. Kunnilla on nyt meneillään kaksi päällekäistä projek tia, kun syksyllä aloitettiin elinkeinoelämän monipuolistamisprojekti. Lestijärvi ja Toholampi mukana Osumassa Lestijärven ja Toholammin kunnat ovat mukana Osu ma-projektissa joka on Suomenselkäkuntien markkinointiprojekti. Tarkoitus on kehittää erilaisia kampanjoita ja teemoittaa ne. Maaseudun pienyrittäjätoiminnan kehittäminen Lohtaja innolla mukana. Tähän menessä on kartoitettu kunnissa olevia yri tyksiä ja koottu tietorekisteri, jossa on tiedot pääasiassa tuo tannollisista laitoksista. Tätä varten on Helsingistä vuokrattu toimitilat (kauppa huone), jossa työskentelee proMaaseudun kehittämispro jektin Keski-Pohjanmaan maaseutupiirin projekti on loppurutistusta vailla. Myös Toholammilla ei ntoa riittänyt, vain 3 yrittäjää oli mukana saaden 60 100 mark kaa avustusta. Lestijärven kunnanjohtaja J a ri Kangasvieri näkee Osu ma-projektin hyvänä markki nointikanavana etelään. Kannuslaiset ovat itsellisiä, vain 2 yrittäjää osallistui saaden 59 200 markkaa avustusta. Osum a-projekti päättyy kahden vuoden kuluttua, m utta mikäli kaikki menee odotusten mukaisesti, projektia saatetaan jalkaakin. Lestijärvellekin on tullut muutamia kyselyjä pienyritys toiminnan sijoittamisesta kun taan. Kuntien edustajat Valiossa Toholammin, Lestijärven ja Sievin kuntien edustajat kävi vät maanantaina tutustumassa Valioon Helsingissä. Valion kanssa käytiin kol metuntinen keskustelu, jonka aikana kunnat toivat omia nä kemyksiään esille. Tällä hetkellä kunnalla ei tosin ole hallitilaa tarjottava naan. Lestijärvellä oli mukana 2 yrittäjää saaden avustusta peräti 101 500 mahdollisesti TV-mainonnan ja tiedotusvälineiden avulla. Työvoi maministeriön avustusosuus on 645 000 markkaa. Taloushal linto hoidetaan Soinin kunnan toimiesta. Järvelä tekee Suomenselkäalueeseen kuuluvia kuntia ja eli nolosuhteita tunnetuksi sekä avustaa yrityksiä sijainnin oh jauksessa ja markkinoinnissa. Hänen tehtäviin kuuluu lisäksi alueen elinkeinopoliittinen edunvalvonta pääkaupungissa. / ------------------------------------\ Pakolaiset alkavat lämmittää Pakolaisten vastaanottami nen alkaa jo vähitellen läm mittää lestijokilaaksolaisiakin. Hankkeen kehittämiseksi on valittu projektiryhmä, johon kuuluu Keski-Pohjanmaan edustajana elinkeinotoimenjohmääräisesti. Kuntien johtohenkilöt ovat jo aikaisemmin kuulleet Osuuskunta Maitokolmion ja Normilk Oy:n toimitusjohta jien selvitykset meijereistään. TV:stä on jo pyydetty tarjous. Ajalle 1.8.199031.7.1992 talousarvio on 1,3 milojoonaa markkaa. Yhteensä tässä Ylivieskan maatalouspiirin alueella järjes tetyssä projektissa jaettiin avus tuksia 4, 2 milj. Myönnettyjä maaseutuelinkeinoavustuksia maksettiin näille yrittäjille yh teensä 484 900 markkaa. Kuntien mielestä on tärkeää työpaik kojen säilyminen, jalostuksen säilyminen ja tuotteiden saa tavuus. Jatkossa tehtostetaan mark kinointia kampanjoilla sekä puolistamiseen tähtäävässä pro jektissa ei ollut yhtä vilkasta kuin Lohtajalla. Sen avulla Etelä-Suomen yritykset saavat tiedot toholampilaisista ja lestiläisistä yrittäjistä ja voi vat tehdä suoria yhteydenottoja. Yrittäjien ohella kauppa huonetta käyttävät myös kun tien elinkeinoasiamiehet eri pro jekteissa. Kou lulautakunta katsoo pystyvän sä jäljestämään riittävän kou lutuksen pakolaisille ja kult tuurilautakunta katsoo pako laisten pikemminkin rikastut tavan kulttuurielämää. Valion hallituksesta talousjohtaja Heikki Halkolahti ja tuontoja kenttäjohtaja Pentti Paloranta selostivat kuntien edus tajille meijeritoimintaa. P rojektijohtaja Juhani Järvelällä on meneillään kaksivuotinen urakka, jonka aikana pitäisi saa da 19 kunnan elinkeinoelämään vauhtia. Muissa alueemme kunnissa into tähän elinkeinojen monitaja Jouko Klemola. Projektijohtajasta on ollut apua Parannan alueen mainosta misesta Helsingissä ja sitä markkinoidaan jatkossakin pro jektin avulla. markkaa. Kauppahuone palvelee tässä mielessä myös muita Suomenselkäalueen projekteja, joi hin haetaan aktiivisesti yhteyk siä. Kannuksen kirjastoja kulttuurilautakunta ja koulu lautakunta ovat antaneet myönteisen kannanoton kau punginhallitukselle tämän pyytämään lausuntoon. Loput kustan nuksista jaetaan kuntien kesken suhteessa verojen äyrikertymään. Himankalaisis ta 5 yrittäjää osallistui ja sai avustusta 113 370 markkaa. Vaasan läänin Suomenselkäkunnista 19 kuntaa on mukana projektissa, jonka tehtävänä on tehdä kunnat tunnetuksi pääkau punkiseudulla ja Etelä-Suomes sa
Kun paikallislehtien tuotosta n. Vii meaikainen kehitys tosin on vie nyt siihen suuntaan, että suuret maakunnalliset lehtitalot ovat ostaneet hyvin usean lehden osake-enemmistön tai osan siitä. Pienet ta lot ovat jo tehneet, kun isot vas ta neuvottelevat. Oman sivunvalmistustekniikan käyttöönotto on tuonut työpaikat suurista kir japainoista pienille paikkakun nille. Rakkikoiramainen piruilu ei johda mihinkään, jol lei lehti myös kanna omaa kort taan kekoon. Monen lehtiyrityksen sii vessä rouskuttaa oma kirjapai nokin, joka omalta osaltaan on virkistänyt paikkakuntaa ja tuo nut uudenlaista yritystoimintaa sinne. Hy vin usean paikallislehden pää toimittajana tälläkin hetkellä on opettajan peruskoulutuksen saa nut henkilö. Tämä kaikki viesPaikallislehtien ilinestymispaikkakunnat vuonna 1929. Onpa viime vuo sina ollut havaittavissa, että pie net paikallislehdet ovat toimitustekniikaltaan vertailukelpoi sia suuriin valtakunnallisiin ja vahvoihin maakunnallisiin leh tiin. Paikkakuntia oli 53. Joskus vuosikymmeniä sitten saattoi paikallislehdestä sanoa sen olevan ns. ovat hyvässä iskukunnossa tällä hetkellä. Perustamis vaiheissa kunnat ovat tosin ol leet mukana, mutta vähitellen niiden omistusosuus on vähen tynyt. Siksikö he myös oli vat niitä henkilöitä, jotka olivat innolla mukana lehtityössä. Tämän vuosisadan alkupuo lella perustetut paikallislehdet lähtivät hyvin usein pappien ja opettajien toimeksiannosta. Onpa vertailuissa väitetty paikallislehtiä luettavan rivien kin välistä. Näyttöpäätteet, valoladontalaitteet, linjasiirrot, reproproduktiot ovat jokapäiväistä työtä myös paikallislehdissä. Kritiikin esittäminen on antanut myös paikallislehdille vastuuta. Niinpä paikallislehtien toimituksellinen ja tekninen ta so on noussut huimasti viimeis ten vuosikymmenten aikana. Pienet lehtitalot ovat olleet jous tavampia kuin isoisimmat jäykkine organisaatiohippuineen ja neuvottelukuntineen. Viime vuosikymmenen kuu ma kysymys olivat paikallisra diot, joiden alkuunpanijana pai kallislehdet kunnostautuivat. Ehkä ammattitoimittajien mielenkiinnottomuus onkin joh tanut siihen, että opettajat ovat hyvin monen lehden toimituk sen taustalla. Paikallistelevisiotoimintakin kolkuttelee monen lehtitalon nurkalla. M utta erojakin varm aan oli. Hyvin harvan lehden taustaomistajana on kunta. Maalaiskunnat on käy tännössä kyllästettyjä paikallislehdillä. tilattua lehteä ja yli 3 milj. Noin 40 paikallislehteä on vielä kin mukana paikallisradioissa. tii siitä, että paikallislehdistö on vastannut tulevaisuuden haas teisiin. MAALAISKUNNAT TÄYNNÄ ESIKAUPUNGEISSA TILAA Paikallislehdiksi luokiteltavia lehtiä on tällä hetkellä Suomes sa noin 180 190, joista noin 170 on Paikallislehtien liiton jä seninä. LESTIN JOKI — TUTTU JO 15 VUODEN TAKAA Lullukka, lepsu vai pihapiski. Ny kyaikaisin muoto on osakeyhtiö. Yh teiskunnassa tapahtuneet muutokset johtivat siihen 1800 luvulla, ettei enää riit tänyt kirkonkokouksissa is tuneiden maallikkojen tie donvälitys eikä pappien ju malanpalveluksissa ja k a mat tiedotukset. Paikallisleh tien menestys perustuukin tiu kasti sidottuun paikalliseen perspektiiviin kerrotaan vain oman alueen asioista. Onpa erään lehden takana opintora hayhdistys, joka vuosittain ja kaa huomattavan summan leh den tuotosta paikallisille opiske lijoille stipendeinä. Tekniikan taso hakkaa mo nen heikon maakuntalehden ta son. Papit ja opettajat tuntui vat olevan vuosisadan alun ai rueita, joille kirjoittaminen so veltui tuon ajan yhteiskunnassa parhaiten. Paikallislehtiä kustantavat yksityiset ihmiset, perheet. POLIITTISUUSKIN PAISTOI Paikallislehdet tätä nykyä ovat yleensä poliittisesti riippu mattomia. Uusia lehtiä alkanee syntyä suurten kaupunkien lä hiöihin. TIETO, TAITO JA TEKNIIKKA Viime vuosikymmenten kehi tys on paikallislehdissäkin joh tanut selvään tiedon ja taidon kohoamiseen. Paikallislehdet Paikallislehtien ilmestyin ispaikkakunnat vuonna 1979. En simmäisiä lehtiä tuotettiin ns. Suurin osa paikallislehdistä onkin omalla alueellaan aivan ylivoimainen mediatekijä lukuarvoilla mitat tuna. Merkittävim piä yhdistyksiä ovat kotiseu tuyhdistykset, Lions Clubit, Ro taryt, urheiluseurat jne. Paikkakuntia oli 158. Asiallisen kritiikin kautta voi lehti myös ohjata ke hitystä oman toiminta-alueensa hyväksi. Ammattitai don kohotessa, taloudellisen aseman vahvistuttua on myös paikallisten lehtien toimituksiin tullut uutta otetta ja painavuutta. Tietojen hallinta ja käsittely on kanavoitu tietokoneille. Melkoinen joukko paikallislehdistä on erilaisten yhdistys ten kustantamia. Myös omalla panoksellaan he ovat hy vin useissa tapauksissa merkit täviä työllistäjiä. Oli tarve saattaa tieto perille toisin keinoin. si vutöinä muutamia kertoja vuo dessa. Paikallislehdet ovat menestyessään vaikuttaneet monin ta voin paikkakuntansa elinkei noelämän virkistymiseen. perseennuolija vailla omaa linjaa. Paikallislehtien perus tamistarve lähti maalais kuntien ilmoitusten ja uu tisten välittämisestä. Osakkeet ovat yleensä paikallis ten yhdistysten, yritysten ja yk sityisten ihmisten hallussa. Monet paikallisleh det ovat yrittäneet laajentaa ajat telutapaansa maakunta ja yleislehden suuntaan kuitenkin huo noin tuloksin. Paikallislehdellä ymmärre tään pääasiassa levikkialueensa asioiden tiedottamiseen keskit tynyttä 1 7 kertaa viikossa il mestyvää, tilattua, sitoutuma tonta ja tasapuolisesti toimitet tua sanomalehteä. 75 prosenttia muodostuu il moitustuloista ja loput tilaus maksuista, vaatii lehti ympäril leen jonkinasteista virkeää elin keinoelämää, jonka tarpeita leh ti voi tyydyttää. Kriittinen, voimakas, kantaaottava kirjoittelu on li sääntynyt. Värien käyttö, ku vien taso, piirroskuvitus ovat antaneet uutta ilmettä myös paikallislehdille. Lukutaidon yleis tyessä seurasi lehdistön laa jeneminen. Kriittinen ote toimitustyössä on myös lisännyt paikallisleh tien lukuarvoa. Paikallislehtien liiton jäsenlehdet ovatkin suurin valtakun nallinen media Suomessa yli 1 milj. Ilkka Puranen. LIPEREISTÄ AMMATTITOIMITTAJIIN Paikallislehtien toimittajakunta on vaihtunut sodan jäl keen selvästi papinlipereistä ammattitoimittajiin. Paikallislehti alueensa äänitorvi Kun Suomen vanhin pai kallislehti, Tyrvään Sano mat, vuonna 1894 perustet tiin, sen tehtävät ja synty mään johtaneet syyt olivat pääosin samoja kuin nykyi siltäkin paikallislehdiltä vaaditaan tai odotetaan. Tosin toimittajakoulutuksen saaneiden toimittajien sydäntä ovat olleet lähempänä suuret maakuntaja valtakunnantason lehdet. Hämmästyttävää, vaikka lehtiyritykset ovat olleet suh teellisen hyviä bisneksiä. Pieniä paikallislehtiä on kartettu josta kin syystä, vaikka edut ovat sa malla tasolla kuin suuremmissa kin lehdissä. lukijaa. Taitaa olla muuten harvoja ammattikuntia, mihin opettajakoulutus soveltuu erit täin hyvin. Paikallislehtien liiton järjestämä koulutus on säännönmukaista ja korkeata soista. Kuitenkin 1920-30 luvuilla moni paikallislehtikin kokeili sitoutumista, joutuen sii tä kuitenkin luopumaan jossain vaiheessa. OPPI EI OLE KAATANUT OJAHAN Paikallislehdet ovat satsan neet viime vuosina ratkaisevasti koulutukseen. SEKAHEDELMÄSOPPAA Paikallislehtien omistuspohja on todellinen sekahedelmäsop pa. Hyssyttely ja herrojen nuolemi nen eivät ole enää paikallisleh tien toimituksellisen tason merkkinä. Pelkkien tilausmaksutulojen varaan lehtiyritys tä enää voi perustaa
L äh eiset a s ia t k iin n o stav a t, s e h ä n on se l vä. L estinjoki v ä littä ä tie d o t koko jo k i la a k so n ta p a h tu m is ta , k u n tie n p ä ä tö k s is tä j a e sity k sistä , s e u ra k u n tie n ta p a h tu m ista , ta v alliste n ih m iste n k u u lu m is is ta j a p a ljo sta m u u s ta . K er ro m eille ju ttu v in k k is i, m e k erro m m e se n muille! • • • LESTINJOKI. T o im ittajia on k o u lu te ttu j a lisätty k in . K eskim äärin lehti oli 18-sivuinen. U n o h ta a ei sovi m y ö sk ä ä n k a u p p o je n j a liikkeiden t a r jo u k sia , jo tk a löytyvät sä ä n n ö llise sti Lestin jo esta. 1990 Kerrottavaa • • piisaa aina 15 ilm esty m isv u o te n sa a ik a n a Lestinjokileh ti on s a a v u tta n u t v a n k k u m a tto m a n a s e m a n koko L estijo k ilaak so ssa. L estinjoen sis ä ltö ä p y ritä ä n ja tk o s s a k in k e h ittä m ä ä n siih e n s u u n ta a n , e ttä lu k i joille k e rro ta a n a s io ista ta s a p u o lis e s ti j a k iin n o s ta v a sti "ru o h o n ju u rita so lta ". L estinjoki on p a n o s ta n u t to im itu k se lli siin asio ih in . V uosi v u o d elta lukijoille v älitettäv iä a s i o ita on k erty n y t e n e m m ä n j a en em m än . • V u o n n a 1990 ilm estyi 101 le h te ä j a s i v u ja y h te e n s ä 1 812 kpl. Y hden esim erk in siitä a n ta a siv u m ä ä räm m e k asv u v u o d e sta -89 v u o te en -90. T o h o lam m in j a L estijärven a lu e tta h o ita a M inna R issa n e n , H im a n g a n j a L o h tajan s e u d u s ta h u o le h tii M a n n a M attila-N u m m in en j a K a n n u k se n a s ia t ovat Ilkka P u ra s e n h arte illa . % • V u o n n a 1989 ilm estyi 102 le h te ä j a s i v u ja y h te e n s ä 1 671 kpl. K eskim äärin lehti oli 16-sivuinen
Me suomalaiset olemme tarpeen tullen sitkeä ja neuvokas kansa. Lisäksi heillä on vuosisatai nen kokemus keski-eurooppalaisten kanssa asioimisesta. Kyseessä on uusi suurvalta, 330 mil joonainen Euroopan Yh dysvallat. Puhumaan emme suostu mistään hinnasta edes äidinkie lellä saati sitten vieraimmilla. Nor jan ja Islannin odotetaan seuraavan nopeasti veljeskansojensa Tanskan ja Ruotsin esimerkkiä. Me voimme aset taa EY:lle ehtoja, varaumia on laadittu pitkä lista. Tilanne herättää Euroopan no peaa kehitystä seuraavien kes kuudessa huolestumista. Länsi-Euroopan maista vain yksi on jättäy tymässä voimakkaan yh dentymiskehityksen ulko puolelle syrjäinen, pahoin velkaantunut, kasvavan työttömyyden, yksipuolisen tuotantorakenteen ja syn kistyvien vientinäkymien kanssa kamppaileva Suo mi. Nyt ei taistella asein vaan tiedolla, taidolla ja laadul la. Ja kuten voimak kaassa liikkeessä oleva massa pyrkii vetämään puoleensa kaiken irrallisen ympäristöstään, vetää EY kasvavalla voimalla puo leensa EFTA:n rippeitä ja Itä-Euroopan vauraimpia maita. LESTINJOKI — 15 VUOTTA Näkymiä Euroopan yhdentyessä Euroopan yhdentyminen on vääjäämättömässä liik keessä kohti seuraavaa suurta askelmaa. Ja mistä johtuvat kasvavat taloudelliset vaikeutemme. Suomi voisi toimia sillan rakentajana ja kauppatienä teol lisesti kehittyneen Keski-Euroopan ja valtavat markkinat omaa van Neuvostoliiton välillä. Puolueettomuuteen vahvasti si toutuneen Ruotsin vanavedessä olisimme välttyneet törmäilemästä ulkopoliittisen asemam me moniin salakareihin, eikä uusia meriselityksiä olisi tarvin nut antaa kölinhipaisuista. Päinvastoin, EY:n ulottuminen Suomen kautta Leningradin alueen kupeeseen avaisi merkit täviä mahdollisuuksia tämän alueen taloudelliselle kehityk selle. Kahden toista Länsi-Euroopan maan ön määrä poistaa 31.12.1992 keskuudestaan kaikki taloudellista toimin taa säätelevät rajat. Kuitenkin kuvittelemme itses tämme suuria. Sveitsi on taloudellisesti yksi maailman vauraimmista maista ja sijaitsee EY:n keskellä. Todellisuus on päinvastainen. Ruotsin ulkoministerin taan noinen esitys Pohjoismaiden yhteisestä EY-hakemuksesta olisi ansainnut äkkipikaisen ja turhamaisen suuttumuksen si jasta viileän harkinnan ja hy väksymisen. Myös Suo men on anottava jäsenyyttä, eri asia on myönnetäänkö se. Kun vielä muistamme, että Ruotsi on tärkeimpiä kauppakumppanei tamme ja kilpailee KeskiEuroopan markkinoilla merkit tävimmän vientialamme puun markkinaosuuksista, olisi tarjot tuun yhteistyöhön pitänyt tart tua. Erityisesti Neuvosto liitto nykyisessä tulenarassa ke hitysvaiheessaan kaipaisi ki peästi voimakkaita taloudellisia ja teollisia impulsseja. Työnteko ja säästämi nen ovat saaneet väistyä lomai lun, keinottelun ja velkaantumi sen tieltä. Tämän jälkeen Yhteisö muodostaa kokonaisuuden, jossa tava roiden, palveluiden ja työ voiman liikkeet ovat vapai ta. Olemme samoja Jukolan veljeksiä kuin ennen kin. Vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa on aina viisainta hakea lähinaapurien keskuudes ta. Ahkera ja kyvykäs työmies on aina ky sytty ja palkkansa ansainnut. Istumme takapenkkiin ja kyyristymme toisten selän taak se. Kansallisessa yhdentymiskes kustelussa asetetaan mahtiponti sia ehtoja ja edellytyksiä otta matta huomioon, että vastapuo lena on suurvalta ja että myös Saksan, Ranskan ja Englannin on ollut pakko niellä paljon sel laista, mikä ei hiiden suussa ole maistunut puhumattakaan Yh teisön pienimmistä maista, jotka Luxemburgia lukuunottamatta ovat kaikki Suomen kokoisia tai sitä suurempia. Nyt olemme tuudittautu neet keinotekoiseen ja taloudel lisesti kestämättömään hyvin vointiin. Neuvostoliitto on äsket täin virallisesti ilmoittanut, ettei se näe mitään estettä puolueetto mien maiden liittymiselle Eu roopan Yhteisöön. Ottaen huo mioon, että EY on Neuvostolii ton merkittävin kauppakumppa ni ja voimakas taloudellinen tu kija sen vaikeassa demokratisoi tumiskehityksessä, niin vastus tukselle ei todella ole perusteita. Ka dun mies Brysselissä, Lontoossa tai Pariisissa ei edes tiedä, missä Suomi sijaitsee. Ehkä jälleen ulkopoliittinen sinisil mäisyytemme ja syrjäinen ase mamme estää meitä näkemästä, että Ruotsin ja Itävallan päätös ten jälkeen ETA on menettänyt merkityksensä. Eu roopassa vallitseva ennennäke mätön kehityksen, rakentamisen ja yhdentymisen innostus ei kaipaa tuekseen pientä ja syrjäistä Suomea. Mitä lä hemmäs sen sydänalueita nämä impulssit kyetään tuomaan, sen parempi on vaikutus. On selvää, että Pohjoismaiden yhteishakemus olisi tuonut mukanaan parem mat ehdot kuin nyt yksitellen si sään pyrkiminen. Euroopan maista Malta ja Kypros liittyvät Yhteisöön vuonna 1993 ja Turkki vuonna 1995. Syyt tilanteem me virhearviointiin johtuvat ymmärrettävästi maantieteelli sestä asemastamme Euroopan ulkolaidalla ja Neuvostoliiton naapurina, kielija kulttuurimuurista sekä jo mainitusta eris täytymiseen taipuvasta kansan luonteesta. Ruotsi kyke nee korkeatasoisen ja monipuo lisen teollisuutensa sekä raakaainevarojensa turvin neuvottele maan yksinkin kohtuulliset eh dot. Ku koistava jä,elinyoimainen talous on rauhan vakauden tae aina ja kaikkialla. HERÄTKÄÄMME TOKKURASTA On selvää, että Euroopan Yhtei sön mahdollinen jäsenyys tuo meille myös vakavia haasteita. Kos ka Ruotsin tekemä ehdotus on Suomen kannalta vilpitön ja etumme mukainen, tulisi sitä vakavasti harkita uudelleen. TARVITAAN VUOROVAIKUTUSTA YLI RAJOJEN Menestyminen riippumattoma na ja itsenäisenä kansana edel lyttää tämän päivän maailmassa tiivistä kanssakäymistä, yhteis toimintaa ja vuorovaikutusta yli rajojen kaupan, teollisuuden, teknologian, tieteen ja kulttuu rin aloilla. Itävalta ja Ruotsi ovat päättä neet hakea jäsenyyttä. Lainsäädäntö yh denmukaistetaan. Mistä johtuu Suomen eristäytymisha lu. Yhteisön alueella tulee voimaan yhteinen rahayk sikkö. Taloutemme on pahan kerran repsahtanut. Mahdol lisuuksien mukaan toteute taan yhteistä uikoja puo lustuspolitiikkaa. Meidän on tartuttava selvään haastee seen yhtä rohkeasti kuin meitä edeltänyt sukupolvi tarttui oman aikansa haasteeseen ja taisteli raskaissa sodissa kansallemme vapauden. Meiltä edellytetään nyt Euroo pan tilanteen nopeaa ja totuu denmukaista arviointia. Meidän on herättävä tokkurastamme ja läh dettävä Jukolan veljesten lailla muiden mukaan, ei kiukutellen ja vastaan hangoitellen, vaan ot tamalla auliisti oma tehtäväm me Euroopan yhteisessä talou dessa ja hoidettava osamme mahdollisimman hyvin. Mutta sa manlaisia impulsseja kaipaa kii reesti myös Länsi-Euroopan ikäneidoksi jäävä Suomi. Harri Kavanterä. Ehkä eniten toimintaky kyämme lamaannuttaa Mosko van mahdollinen reaktio, ilman että siltä suunnalta olisi odotet tavissa perustellusti mitään kiel teistä. Helposti saa vastauksen, että "sinne on kah deksan tunnin lentomatka", mi kä sijoittaa maamme jonnekin Mongolian ja Tiibetin välimaas toon. Pu huminen tässä yhteydessä Eu roopan talousalueesta ETA:sta on nähtävä yksistää Suomen si säpolitiikkaan tarkoitettuna kei nona viivyttää väistämättä eteen tulevaa vaikeaa ratkaisua. Myös Ruotsi, Kanada ja Yhdysvallat voivat toimittaa Yhteisön tarvitseman sanoma lehtipaperin ja sahatavaran. Niitä saavat varautua vastaan ottamaan yritykset, kaupat, pal velulaitokset, pankit ja maata lous. Kansanluonteemme on tunne tusti sulkeutunut ja eristäytymishaluinen
3 9 , Hyvä myös korkeisiin kolesteroleihin ja verenpaineisiin. 716 61 (f P P POHJANMAAN TILITOIMISTO NY HMhdanM. Nyt Toyota-liike on täynnä tuhtia talvista toimintaa. JA SUNNUNTAINA 27.1. 1h + k + s 39 m2 2h + k + s 44 m2 3h + k + s 70 m2 'm Sijoita luxuslaatuun luxuspaikalla — rahasi ei mene hukkaan. 10 L E STIN JO K I Torstaina 24. Todella korkeatasoisia, yksilöllisiä kerrostalohuoneistoja Kannuksen ydinkeskustassa terveyskeskuksen ja Myllärin päiväkodin vieressä, viihtyisä ja rauhallinen sijainti. 706 09 Myy VEIKKO HEIKKINEN puh. 715 75 ®> TOYOTA TV:stä tutun dosentti Matti Tolosen kehittämä C Q Bio-Kuitu pkt.... Tulo ja koe aja meillä joku vahvoista Titaani-vaihtoautoista. Loppuviikon tarjous to-pe: Flunssan torjuntaan vanha kunnon Vogelin Echinaforce (auringonhattu) 4 pii..........1 00,tai pH..................................3 , Hajuton Kwai valkosipulikapseli (ovh. 45,-) nyt... Lähde mukaan pitämään hauskaa paikkakunnan Kahvitarjoilu! suurimpaan autoHutapahtumaan! AVOINNA: LA 10-14 SU 12-15 Käy kiinni uufoon torallaan tai Carinaan! Saat kaupan päällo jopa 4.600 markan lisävarusteet. 706 50 TALVIPÄIVÄN TAPAUS LAUANTAINA 26.1. 81,90) nyt........... S, «8100 HIM ANKA V 908-55 113 F«X 968-55990 28 vuotta luotettavaa palvelua ^ m * kirjan pitoa * kon su ltoin tia * p a lk k a la s k e n t a a * A TK-laite ja * tilin tark astu sta ohjelm istom yynti * lask en tasu u n n ittelu a K A U K O K O R P I * A T K -palv elu a toim itusjohtaja H TM -tilm tar K a sta ja É Ê L \. Hae ilmaiset oppaat meiltä. 6 9 , 100 kpl (ovh. OP-KIINTEISTÖKESKUS KANNUS puh. 20 % KANNUKSEN LUONTAISTUOTE TEKST1IUPU0DIN TALO P. pnä tammikuuta 1991 f — V lijj .vuotta.7 Y H T E ISE L L Ä A SIA LLA 1 5 VUOTTA -j Onnea ja ruusu hyvästä yhteistyöstä! Tämäkin lehti tehdään Norsk Datan järjestelmällä. Näki olot mukana taMajokilpailussa, jossa ar vomme liikkeessämme 2.000 markan arvoisen 6¿u6¿tte fauAtjäcU e! Tesivetuío*,! A U T O T A L O S IN U L L E J A P E R H E E L L E S I <S£> T O Y O T A NYSTEDT KANNUS, ASEMATIE 4 PUH. HEIKKINEN KY KANNUS puh. Tartu tukeviin talvitarfouksiin! Runsaasti ajan kohtaisia tuotteita taivon autoiluun. ••• ••• ••••••• •••• ••• •••••••• ••••• ••• ••••••••• ••••••••• ••• ••• ••••••••• ••• ••• ••• ••••• ••••••••• •••• •••••••• NorskData MALTA VIELÄ HETKI! Helmikuussa kiire hellittää, ja juuri Sinun kotisi on valmis. IDÄTTÄMISEEN HYVÄ VALIKOIMA • siemeniä • papuja ja • idätysastioita Loput Bioteekin Dja E-vitamiinit 30 % Angoralämmittimet 20 % Miehet, kehonrakentajat: LOPUT PROTEIINIJAAMINOHAPPOVALMISTEET (ei turbot)................... Toimi nopeasti, näitä huoneistoja on odotettu, ne menevät pian! R a k e n ta a : RakennusJa LVI-työt V. 968-706 09, auto 949-263 190 myös ilt
Erän lopulla Tiikerit olivat sen verran vahvempia että Veikot onnistuivat vain otta maan kolmannen erän pisteet it selleen. Ennen heillä oli erilaisia uskomuksia; hyvää onnea yritettiin pop pakonstien avulla. Puhuttiin, että emännät on kahden tynnyrin välissä kahreisin ja lehmät kulkee välistä. Aikain päästä vasta selvisi, miten asia oli. Kangasvierellä kerrottiin, mitä oli tapahtunut, mutta eihän ne meitä uskonut Kirkossa tehtiin silloin re monttia. Seuraavat erät kulkivat pa remmin. Kangasviereltä oli päässyt iso sonni kylälle ja men nyt läpikäytävään. Toisinaan ne olivat aika karmivia ja jo pelkkä kuun teleminen pelotti, ennen kuin ta rina edes oli kunnolla alkanut. Hän tuntee Les tijärven historian ja ihmiset perinpohjin. Ennen sota-aikoja oli raittiusseurantalolla iltamat. Aholan Otto oli kortteerissa Kangasvierellä ja tuli sinne mei dän perään. Nuoremmat kuuntelivat niitä silmät pyöreinä, milloin huvittu neena, milloin peloissaan. Väinön mukaan lestiläisetkin ovat vuosien varrella muuttuneet. Peli kulki helpon tuntuisesti. Tarinan kertominen on jäänyt nykyään kokonaan. Viimeisessä erässä raahe laiset olivat vähällä ottaa eräja otteluvoiton mutta Juha Salme nin esitys erän lopulla pelasti ti lanteen. Kotijoukkue Roima voitti ottelun selvin nu meroin 3-0, erät 15-7, 15-5, 16-14. Täsmennys Viime lehdessä kerroimme Kannuksen Roikolan kevyen lii kenteen alikulkutunnelista. Trullit olivat yleensä isontalon väkeä. Raahe sai vietyä joka toisen erän eräpisteet itsel leen. Me jatkettiin peloissaan matkaa ja pysähdyttiin välillä kuuntele maan. Väinö Laakso on ollut Matti lankylällä maanviljelijänä. Taas kuului koputuksia. Emäntä jäi portaalle seisomaan ja katselemaan ympärilleen. Omallekin kohdalle on sat tunut pelottavia reissuja. Var sinkin ruumislautaa kartettiin. Himangan Urheilijat kohtasi vat Raahessa Raahen lentopal lon viikonvaihteessa. Mattilan kyläläinen, Unti sen Toivo, tuli kerran riiuuhommista Änäkkälän kylältä suksil la. Jaakolan Kal le lähti katsomaan, että mitä ta pahtuu. Sen uskottiin tuovan hyvää onnea koko vuodelle. Aholan Otto ja Lintilän Riku olivat olleet sisällä töissä, mutta me ei tietty sitä. Lesty ärveläinen Väinö Laakso on kuin kävelevä perinnetietosanakirja. keen Veikot löysivät pelivireensä. Toi vo meni sukset kädessä olkitökkyrää kohti, mutta ei uskaltanut mennä viereen. Ihmisiä oli liikkunut kirkon ohi, ja he olivat kuulleet kolinaa. Silloin oli syksy ja pimeä myöhäinen ilta. Ta lonväki ihmetteli, että miksi se ei jo tule. Opetus suunnitelmat antavat kunnalle mahdollisuuksia opettaa oppi laille paikallista perinnetietout ta, jolloin edes osa tarinoista jää elämäään. Hän muistaa tarkasi vanhoja asioita ja paikkoja, joita ei enää ole olemassakaan. Harva enää muistaakaan, minkälaisia juttuja kerrottiin. Hän huomasi navetan edessä olkitökkyrän, joka liikahti. Sonni oli pistänyt päänsä oviaukosta ulos. .. Trullina olo tahtoi olla sukuvi ka. TRULLIT VARKAISSA 60-70 -vuotta sitten trullit liikkuivat kylillä navetoissa. Taval laan ihmiset yrittävät niin vieläkin, mutta keinot aina kin olivat erilaisia. Kirkkojen lisäksi riihet ovat olleet pelättyjä paikkoja, koska ruumiita säilytettiin siellä. Ker roimme putkesta, joka porataan tien alle eikä kaiveta, kuten ta vallisesti. Sitä kautta vietiin myös ruumiit hau tausmaalle. Toivo meni sisälle navettaan ja trulli pääsi karkuun. Roimalaisilla oli kotikenttäetu ja kannustus puolellaan. Me lähdettiin porukalla sieltä Kan gasvierelle kävellen. Tiikerit voittivat ottelun 1-3, erät 7-15, 9-15,15-12,14-16. Hänkään ei oikais sut meidän kertomusta, vaan ky seli myös, että mikäkähän siellä kirkossa koputtelee. Tilalle ovat tulleet harrastukset, televisio ja radio. Kylällä usein tiedettiin, ket kä ovat trulleja, mutta siitä ei us kallettu puhua. Kahdessa ensimmäisessä erässä lohtajalaisten esitys oli heikko. KIRKOSSA KOPUTELTIIN Minulle jutut ovat jääneet mieleen. Mattilankylällä talonväki meni Marian päivänä navettaan. Kummitusjuttuja kerrottiin paljon, mutta yleensä niille löy tyi aina jokin luonnollinen seli tys. Lapin M atti ja Pihlaisen Viljo saivat trullin kiinni Mäntylän talon kohdalla olleessa reissutallissa. Syöttöjä ei saatu nostet tua eikä hyökkäyksiä saatu ra kennettua. Hu voitti ottelua 3 2 * .erät -15,-6,. He keräsivät tavarat pussiin ja polttivat pääsiäisenä kokossa. Armas M attila sa noi aikoinaan kansakoulussa opettajalle, että Kangasvierellä noidutaan lehmätkin, kun ne päästetään ulos. Kyllä Kalle lähti kiireesti karkuun... Ennen vietiin eläimet vapaa na laitumelle. SONNI KÄYTÄVÄLLÄ Kirkot olivat pelottavia paikkoja. Kirkon ympärillä oli kiviaita ja yhdessä kohden läpi käytävä, josta pääsi sisälle. LEHMÄT NOITUEN LAITUMELLE Kun lehmät laskettiin ke väällä metsiin laitumelle, piti tehdä monenlaisia hommia ja noituuksia. Lentopallo miesten kolmossarja Lohtajalla kohtasivat miesten kolmossarjan ottelussa viime viikonlopulla Lohtajan Veikot ja Kokkolan Tiikerit H. Kyllä me tultiin mäkeä alas Kangasvierelle kovaa vauhtia. Kun päästiin kirkon kohdal le, sieltä kuului koputuksia. Emäntä odotti, että nä kee harakan, ennen kuin voi mennä navettaan. Alkukangertelun jäi-. Roima ratkaisi erän itselleen varmoilla hyök käyksillä .................... Tarkoitimme poratta valla putkella vesijohtoputkea. L0bL5, 15-9, 14-16,17-15. Se tuo hyvää onnea. Si ten ne tulee illalla laitumelta ko tiin. Viimei sessä erässä Kuula tuntui hie man piristyvän. Urheilijoitten peliesitys oli ailahtelevaa. Pahoittelemme. Himangalla kohtasivat toi mensa Himangan R oim a ja-Yli-, vicskan Kuula. Väinön tarkkaa muistia hyödynnetään jatkossa ehkä myös kouluissa. He lähtivät laskiaisena liikkeelle ja pääsiäiseen saakka kävivät ke ritsemässä lampaita, leikkaa massa hevosen hännästä jou hia... Nyt hän on viimeiset viisi vuotta asunut Kirkonkylän palvelua sunnoissa. ASIAA LESTIJOKIVARRELTA 15 VUOTTA Entisajan ihmiset olivat taikauskoisia Harakka toi onnen Marian päivänä Väinö Laaksolla on kadehdittavan hyvä muisti. Väinö muistaa, miten ennen vanhat miehet kokoontuivat yh teen ja rupattelivat tarinoita
713 96 HAASTEET Varsakellojen tukiyhdistys haastaa Kannuksen nimismiespiirin alueella 16.1.31.3.1991 yksityisiähenkilöitä vähintää 40 mk/hlö ja yhteisö jä väh. 968—8 5 6 50 v ___________________________ / G a lle ria A in o Puh. Jorma Pouttu: Voitto Liedes, Tapani Pokela, Olli Roiko-Jokela, Mirja Luostarinen. Pankkisiirtolo makkeeseen voivat haastee seen vastaajat merkitä uusien haastettavien nimet. Likeh + varasto 115 m2 Vapaa. 709 34 UUDET AUKIOLOAJAT: . 700 46 LOHTAJA PUH. 300.000,-. Tontteja Parsiaiassa. ^ D % » F t.KAMHUS «. Enimmäishinta 409.013,-. SÄÄSTÖPANKIT HIMANKA PUH. m . C OSAKEHUONEISTOT ) Q As Oy Säästöpuisto, 3h+k -74.5 m2. Nyl edullisella rahoiluksella: kor jauslainaa 125.000,-, jossa pysyvä 3%:n korko. Siisti. Tervetuloa asioimaan! O n n itte lu m m e 1 5 -v u o tia a lle L e s tin jo k ie h d e lle ! OMA TUPA, OMA LUPA. Remontoitu. Tule säästöpankkiin tekemään investointitalletus mahdollisimman pian. 70 785 M a Hyvän tuulen MITTAHOUSUJA kaikenkokoisille! ik LP-asuste Lauri Penttilä Luomala Puh. Järjestämme kiinnostuneille edullisen tutustumis-/lomamatkan. Jo vain, kaikki tämä on mahdollista — edullisesti ja luotettavasti! Costa Blancan kohteistamme löytyy mm. 9 6 8 —708 93 6 9 3 T oholam pi p u h . OP 510802-29021 SP 485510-435145 KOP 106610-33388 SYP 201920-37896 Varsankellojen haastekeräys: Juha Saikkonen: Pentti Haka salo, Tapani Salomaa, Pekka Honkala. Laa toitukset, parketit. Ilt. 968-708 51 Telefax 968-734 20 Jokivarren OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Valtak. Varausta vastaavan investointitalletuksen voit tehdä säästö pankissa. Likeh varasto 88,5 m2 Vapaa. 9< t 8-706 20 r ------------------------------------------^ m KOTISEUTUSI OMA VAKUUTTAJA PALVELEE SINUA Vielä löytyy • hameita • takkeja • puseroita • jakkuja * housuja • haalareita • jakkupukuja LÄHELLÄ. Pekka Saari: Maija & Reijo Paasila, Päivi Mattila, Harri Lehojärvi. ^vuottay 1 TUTTU JA TURVALLINEN LESTIN JOKI PAKOON RÄNTÄSATEITA! Mieti hetki miltä tuntuisi hemmotella itseään aurinkoisessa Espanjan lämmössä, rentoutua golfin tai tenniksen parissa tai tehdä laskettelumatka Sierra Nevadan vuoristoon. P.S. 1, 69100 KANNUS 968-716 50 (auto 949-364 623) _ _ _ _ _ OP:n talo, 69300 TOHOLAMPI 968-859 00 MÄÄRÄAIKAISTALLETUS 75 % * SÄÄSTÖPANKISSA VOIT VIELÄ TEHDÄ 7,5% INVESTOINTITALLETUKSEN ILMAN VEROA Vuoden 1990 maatilatalouden veroilmoituksessa voit vielä tehdä investointivarauksen. As Oy Manskkakuja, 2h+k+s -6 m2. 160.000,-. 150 mk/yhteisö ke räykseen Varsankellot -yh tyeen laite-, soitinja esiinty misasujen hankintoja varten.Haasteeseen vastanneet voi haastaa yhteensä 1-4 henkilöä tai yhteisöä. 270.000,-. 345.000,-. 160.000,-. Varaus kannattaa tehdä hyvän satovuoden jälkeen tuloksen tasaamiseksi, mikäli tilallasi on edessä suunniteltuja investointeja. Erit. Heti vapaa. siisti. C VUOKRATTAVANA T Asuinhuoneisto 2h+k 61 m2 Heti vapaa. Auto katos. Mikäli kaupat tehdään 28.2.91 mennessä myymme huoneiston täysin kalustettuna (sisältää huonekalut, kodinkoneet, väri-tv, astiastot, lakanat, pyyhkeet...) Aurinkoisin terveisin! Aurinkorengas Oy KANNUS Puh. 856 22 Me palvelemme Sinua Säästöpankin talossa Kannuksessa. Uu denveroinen. Ota yhteyttä, niin lähetämme Sinulle VIDEOFILMIN ja ESITTEEN kohteistamme. 295.000,-. As Oy Lestkatu, 2h+k-61 m2. As Oy Riihlpuisto, 3h+k+s -76,5 m2. Pauli Laurila: Esko Peltola, Es ko Oravainen, Paavo Erkkilä, Arvo Kuppinen. Huomioi edulliset maksuehtomme: 40 %:n käsiraha, lopulle koroton kahden vuoden maksuaika. M A . T H 8 , P E H 9 , U H < 1 L e s t i j o k i l a a k s o n T .Ä H T V A K in iT IIS J u i i l l l VXTiVU U 1 U VJ A sem atie 4, 6 9 1 K a n n u s p u h . tk + 8 4 ,5 m2 254.000,2h + k + s -6 ,0 m2 349.040,m M k OMAKOTITALOT ) L e stka tu 24, 1,5-kerroksinen 1986 perus korjattu. 551 40 KANNUS PUH. As Oy Juhlakartano, 2h+k+s -5 4 m2. 290.000,-. Keskeisel lä paikalla. Auto katos. 731 10 A v o in n a : PE 1 2 .0 — 18.00 LA ja SU 1 2 .0 — 16.00 • M a a la u k s ia • a k v a r e lle ja • g r a f iik k a a N y t S p o rttik u lm a s ta / j K A IK K I m < L U IS T IM E T .............. p-ala 119 m2. J. 218.000,-. As Oy Takalonpulsto, 1h+kk-32 m2. Edullinen, lähellä pahrel. Hyvä varustelu. As. As Oy Säästömetsola, 2ti+k+s 60 m2. Kannaksen „ K J ) KIINTEISTOPISTE OT Asematie 4, Säästötalo, KANNUS puh. Metsäpalstoja Kannuksessa ja ympäristö kunnissa. Siispä pankkiin. Huviloita Lohtajalla ja Himangalla. Uudessa As Oy Parsialanpihassa vtel! vapaana 1h . Lago Jardin: oh + mh+ kk + terassi = 38 m2 hinta noin 160.740,FIM oh + mh k + terassi = 42 m2 hinta noin 179.797,FIM 2mh + oh + k + terassi = 61 m2 hinta noin 254.100,FIM Taloyhtiöllä oma uima-allas, tenniskentät. Kirsti Hokka nen: Sisko & Seppo Salmela, Tuula Saari, Heli Vedenpää. As Oy Aravatalo, 1h+kk-35 m2. Perillä Sinua odottavat asiantuntevat suomalaiset edustajamme, jotka esittelevät kohteemme sekä alueen palvelut. Rahoitettava osuus VAIN 284.013,-. Investointivarauksen suuruus voi olla enintään 30% maata louden puhtaasta tulosta ennen investointivarauksen vähen tämistä, kuitenkin vähintään 10 000 mk ja enintään 40 000 mk. Parketit. UUSIA ERIÄ ALENNETTU! j | TAAVETTI & TIINA KANNUS PUH
Tykkään edelleen samoista asioista, eli liikunnasta ja musii kista. Miten suhtaudut julkisuu teen. Pohjalainen luonne kaipaa aina kotiin. Mitä Keski-Pohjanmaan ja Himanka sinulle merkitsevät. Yksi lapsi saa eh kä liikaa huomiota. Olen aika sujut julkisuuden kanssa. Jos olisin 19-vuotias tyttö menisin varmasti mukaan. Teen päätökset itsenäisemmin kuin ennen. Jouluaaton vietin Munkkivuoressa. Se voi myös ah distaa. Mikä on Anna-Liisa TilusVäisäsen tulevaisuus. Mis sivuoden rumba oli kovaa. Iinalle olisi kivaa saada kaveri. Se tulee aikanaan eteen. Hirvittää kun vaipoista syn tyy niin paljon jätettä. Vii meksi kävin Himangalla syys kuussa. Ei ole tulossa. Minulla on oma pieni seurakunta ystävien kanssa. Antti koristeli kuusen Iinan kanssa. Leikkautin hiuksenikin muilta sen enempää kyselemättä. En minä* vaan tiä. Väisäset asuvat Helsingin Munkkivuoressa. Uudenvuodenlupaus. Puhun nykyään yleiskiel tä. On ollut kausia, jolloin en ole sietänyt sitä lainkaan. Olen tasapainoinen 26-vuotias nainen. Koe, että ihminen kaipaa seura kuntaa. Matka on niin pitkä. Luonteeltani en koe muuttuneeni; olen aina ollut op timisti ja olen sitä edelleen. Tuskin olisin tavannut Anttia kaan ellen olisi mennyt. Ny kyään minuun suhtaudutaan ta savertaisemmin kuin aikaisem min. Pääsin Sibeliusakatemian laulupedagogiikan oppilaaksi, ja olen todella ylpeä itsestäni. En. Iinan kanssa on kyllä helppo matkustaa. Rauhoitun merellä vasta-aallokossa. Elämän tarkoitus. (Ainoäidin mielestä tyttären uuden vuoden lupaus olisi pitänyt olla; käyn useammin Himangalla.) Anna-Liisa Iinaa nukuttamassa pihalla. Minulla on kaksi kotia. Aattohartauteen en päässyt, koska Iina otti juuri torkut siihen aikaan. Joulunpyhät vietimme Ryttylässä, mum molassa. On. En koe, että se loukkaa yksityisyyttäni. Meillä ei käynyt joulupukkia. Eli onko missivuosi ja julkisuus muuttaneet luonnettasi. Koti, jonka eteen haluan satsata. Tällä hetkellä oikein hyvää. -—— r ^ + * f*V V ' * * * * . Avioliitos ta lapsi; Iina Aliisa, ikä vuosi ja kolme kuukautta. Koti. Ystävät merkitsevät mi nulle paljon. Anna-Liisa Tilus-Väisänen, tyttömme maailmalta: "Rauhoitun merellä” Anna-Liisa Tilus-Väisänen, 26-vuotias nuori nainen. Olen edelleen impulsiivi nen ja ehkä turhan romanttinen. Lehdistö on osa julkisuutta, toi saalta sitä tarvitaan. Entä perheenlisäystä. En koe, että minun tarvii repäistä it seäni irti lapsuudenkodista. Kävimme haastattele massa Anna-Liisaa hänen lapsuudenkodissaan Hi mangalla. Ja sen jälkeen tulin Ii nan kanssa Himangalle. Liian harvoin. Tosi paljon. Vuosien aikana kokemukset ovat vain karttuneet. Pohjalainen on pohjalainen, murteestakin sen jo kuulee. Kohtasin vanhan mummun, joka kantoi raskaita kasseja. Miss Suomi vuodelta 1984. En käy kirkossa. " J Aino Tilus sai tyttärensä ja tyttärentyttärensä joulun jälkeen vieraakseen Himangalle. Kotoisin Himangalta. Mitä kuuluu. Kirkko an taa ihmiselle mahdollisuuden hakea turvaa. Harrastan laula mista. Kuinka usein käyt Himangal la. Onko lapsi muuttanut sinua. Miten vietit joulun. Ei minua haittaa, vaikka ihmiset tulevat juttelemaan kadulla. Ennen joulua olin tulossa Ii nan kanssa kaupasta. Rahaa Anna-Liisa kerää yhteiseen kassaan pr-ja mallin töillä. Nyt ajattelen, että tuskin menisin. Toivottavasti tulee joskus. Autoin mum mua. Viimeistään kesällä aion ru veta käyttämään flanellivaippoja. Kaipaan kiireetöntä, rauhal lista ilmapiiriä, joka vallitsee Keski-Pohjanmaalla. Iina kävelee ja oppi jou luna sanomaan "AUUAA".. Tämä ele merkitssi paljon hänelle, ja minullekin tuli mie lettömän hyvä olo. Kirkko. Matkustamiseen me nee puoli päivää. Mi nulla on myös lämmin ajatus omasta kodistani Helsingissä. Tuo tapahtu ma oli muistutus itselleni, kuka on kuka ja mitä varten täällä ol laan. Vasta valittu Miss Suomi An na-Liisa Anna-Liisa tänä päivänä. Vi hitty lailliseen avioliittoon Antti Väisäsen kanssa vuo den 1989 alussa. Harmittaa kun tuo poh jalainen murre on minulta unoh tunut. Oletko katunut osallistumista si Miss Suomi -kilpailuun
markkaa. Osakkeista on viimeisten vuo sien aikana maksettu osinkoa 20 prosenttia ja tarkoituksena on jatkaa vahvaa osingonmaksupolitiikkaa. ( g " H ® § 2000000 1000000 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 kone hankittiin viime vuoden lopulla. Yhtiössä on osakepääomaa korotettu yhdep kerran ja tuol loin yhtiö sai emissiovoittona 135 000 markkaa osakkeista. Yhtiön toimintojen laajentumisvauhtia kuvaa se, että nykyi nen toimipaikka on jo neljäs toi mintapiste Kannuksessa. Uusin 2-värinen paino L e stijo k ila a k s o n K irja p a in o Oy:n tu lo ja k a u m a 2 ,1 % g Muut tu o to t 0,1 MH).mk L e s tijo kila a kso n K irja paino Oy:n m e n o ja k a u m a 3,8 % B L iikevaihto vero 0,19 MllJ.mk 'LiSTUOfClLÄÄGCS® •UOÜCISWñOIKlT® BCÄVTTdCCÄfl '11 § . Aluksi osakkeenomistajia oli 183 kappaletta, yksityisiä sekä yhteisöjä. Kuumien lehtitaisteluvuosien aikana myös tämän yhtiön osakkeista tuli tavoitel tua kauppatavaraa ja niinpä osakkeenomistajien lukumäärä supistui 65 kappaleeseen. Tämän lisäksi Toholammin aluetoimi tus on toiminut jo vuosia ja vii me vuoden lopulla avattiin oma aluetoimitus myös Himangalle. Edessä vasemmalta maan viljelijä Antti Vehkoja Toholammilta, rehtori Aulis Ketoja, toimitusjohtaja/päätoimittaja Ilk ka Puranen, viimemainitut Kannuksesta. Aluksi Kan nuksessa ja Himangalla ilmesty nyt Lestinjoki -lehti levittäytyi pari vuotta perustamisensa jäl keen myös Toholammille, Lestijärvelle ja Lohtajalle. Talousja hallintotietoa Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:stä Markka menee ja tulee Lestijokilaakson Kirjapaino Oy on osakeyhtiö, jonka nor maalin markkinatalousmekanismin mukaan tulee toimia kan nattavasti. Oma siviilikirjapainotoiminta aloitettiin vuonna 1983 ja tämä osa onkin laajentunut viime vuosina. Takarivissä vasemmalta hallintojohtaja Olli RoikoJokela, maataloussihteeri Heikki Hanhineva ja toimitusjohtaja Pertti Roos.. Yhtiö on myös ollut kannattava yhtä poikkeuksellis ta vuotta lukuunottamatta. Taseen loppusumma on hie man yli 3 milj. Omaan atk-pohjaiseen sivunvalmistukseen siirryttiin jo vuonna 1978 ja tällä hetkellä koko talo on tietokoneistettu varsin pitkälle. Henkilökuntaa on yhteensä 17 päätoimista, joista 2-3 maksaa veronsa Toholammille, 2 Hi mangalle, 1 Kokkolaan ja loput Kannukseen. Osa kepääoma on 45 000 markkaa jakautuen 450 osakkeeseen, joi den nimellisarvo on 100 mark kaa. 'P vuo «¡7 LESTINJOKI — MATKA JATKUU... Oma mainostoimisto, oma jakelujärjestelmä, osak kuudet matkatoimistossa ja konttorikoneliikkeessä sekä atk-palveluja myyvässä yrityk sessä ovat tulleet yrityksen toi menkuvaan täydentämään ja edesauttamaan toiminnan ratio nalisoimista, samalla on luotu uutta yritystoimintaa paikka kunnalle. Yhtiön toiminta on laajentu nut varsin laajaksi. Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:n hallitus nykykokoonpanossaan
Iltarituaali rikkou tuisi. Edes jossakin määrin. LESTIJOKISEUDUN PUOLESTAPUHUJA Amerikan raitilta Yhä ylväänä sykkien Lestijärviläinen Anni Tuikka m uutti neljä vuotta sitten miehensä Jim Trueblood* in m ukana USA:han. Sitä aja tellen on helpottavaa tietää, mitä odottaa siellä; paikallislehti Lestinjoki pitää minut turvalli sesti ajan tasalla. Lestijoki laakso on minulle yhä vahvasti olemassa. Jos olisin paikkakunnalta tai maasta kauan pois, eikä minulla olisi säännöllistä informaatiokana vaa, minun olisi vaikea vuosien päästä ymmärtää, miksi tehtiin niin tai näin, miksi ihmiset toi mivat eri tavoin kuin silloin, kun minä vielä asuin siellä. Suuret maailmanlehdet anta vat minulle tietoa suuresta, etäi sestä maailmasta, jonka kuohu jen pärskeitä me itse kukin koemme, missä sitten asummekin. Minun on tehtävä se. Lisäksi tilai suudessa on mukana ilmaammuntaa ja kalustonäyttely. Lehti, jonka jokai sen numeron säilytin vuosikau sia, kunnes viimein uskoin, ettei se ole museoitavaa historiaa, vaan elävää nykypäivää. Lehti, joka merkitsee mi nulle eniten. Ellen illalla näe CNN:n uuti sia televisiosta, tuntuu kuin oli sin mennyt nukkumaan hampai ta pesemättä. Kahta sosiaalityöntekijän vir kaa haki kolme epäpätevää ha kijaa; Yht. Jokaisella on koulun jälkeen omat polkunsa. Paitsi niitä, jotka vai kuttavat Lestijokilaaksossakin. Viikonloppua ei voi olla il man Champaign'en paikallislehteä, The News-Gazette, sillä muuten ei tiedä, mitä uusia elo kuvia ja muita tapahtumia on meneillään. Heti tai 30 vuoden päästä. Kahta päiväkotiharjoittclijan tointa haki yhteensä viisi haki jaa.. Mutta se kävi ajan mittaan niin kalliisi, että luovuin siitä. Haluan tuntea hallitsevani sen. TV-uutiset ovat kuin ilta satu aikuiselle; ei rentouttava ja tyynnyttävä, kuten lapsen iltasa tu, vaan ahdistavaa elämänkamppailua täynnä. En voi antaa itseni hukkua kontrolloimattomaan välinpitämättömyyteen ympä rilläni olevaa maailmaa koh taan. Sitten on Lestinjoki. Sen sijaan päivän uutisjano on vihdoin sammutettu. Se tieto rauhoittaa, ja iloitsen siitä siellä asuvien kanssa. Sitä paitsi radion uutiset ovat tuoreita, eivät viikon tai useankin vanhoja, kuten Uuden Suomen uutiset minulle asti eh tiessään. Usein ostan lounastauolla tai illalla kotiin mennessäni The New York Times'in, sillä se kä sittelee koko USA:n ja maail man tapahtumia laajemmin kuin Chicago Tribune. Leh ti, jonka luen ensiksi ja tarkim min. Saatat sanoa sen liennyttävän ulkomailla asuvan koti-ikävää. Lestinjoki pitää minut jat kuvassa, elävässä yhteydessä siihen pieneen maailmaan, jon ka kasvatti minä olen, joka on minulle tutuin ja läheisin. Kulutan päivittäin paljon energiaa pääs täkseni tulvan herraksi. Aion tänä vuonna tilata sen Tribunen si jaan. Aamuseitsemältä se alkaa, kun lyhytaaltoradioni napsahtaa päälle Suomen Yleisradion uuti sineen ja ajankohtaisohjelmineen. Champaign, IL 61820 USA "N Kikka Lohtajalle Psykologin virkaan ei yhtään hakijaa Puolustusvoimien SA-INT -show nähdään ja kuullaan ensi heinäkuun viimeisenä viikon loppuna Lohtajan ampumaleiril lä. Mikä sitten on Lestinjokilehden sija jokapäiväisen elä mäni tiedontulvassa. Mistäpä muual ta saisin tietää Lestijärven ja ko ko Jokilaakson kuntien kehityk sestä kuin Lestinjoki-lehdestä. Käymään tai pysyvästi. Sen lisäksi olen utelias näkemään sarjakuvasivulta, mihin liemeen näsäviisas nykyajan kakara Calvin ja hä nen lelutiikerinsä Hobbes tänä aamuna ovat itsensä saattaneet. Viihdyn mainiosti USA:ssa, m utta am erikkalaista minusta ei tule. Ratkaisut muuttuvat. Siksi luen mielelläni muutamia maailmanpolitiikkaa käsittele viä viikkolehtiä, kuten The Eco nomist (jonka näkökulma asioi den tarkasteluun on eurooppa lainen) ja Time. Tosin se saattaa myös kasvattaa hai keutta ja koti-ikävää. Havahdun puolihereille englanninkielisten uutisten ai kana, mutta varsinaisesti herään kuuntelemaan vasta, kun uutiset ja aamunpeili tulevat suomeksi. Mikään henkilökohtainen kir jeenvaihto ei voi kattaa seudun asioita yhtä laajasti kuin paikal lislehti. Lehti, jota odotan innokkaimmin. Lehden an siosta en ole tähänastisilla käyn neilläni yllättynyt. Lestinjoki-lehden seurakuntailmoitukset kuulutukset, vihkimiset, kastetut ja kuolleet luen säännöllisesti ja mielen kiinnolla. Shown järjestää Helsingin 11matorjuntarykmentti ilmator junta-ampumaleirin yhteydessä. Niistä löytyy usein myös muiden tuttujen ja tunne tuksi tulleiden jokilaaksolaisten nimiä. Tiedän synnyiseutuni voivan hyvin ja kehittyvän vahvasti. Samalla saa pääpiir teittäin selville kotikaupungin yleistapahtumat ja suunnitel mat. El len ymmärtäisi, luultavasti vie raantuisin pikku hiljaa koko seudusta. Ihmisenlapsi voi kuitenkin olla ja toimia yhtä aikaa vain yhdessä paikassa, ja maailma on suuri ja minä olen utelias kokeilemaan... Kannuksen psykologin virkaan ei tullut määräaikaan mennessä yhtään hakijaa. Vain joskus harvoin jonkun pol ku leikkaa yllättäen omani mi ten kiva onkaa silloin vaihtaa kuulumisia! Pieneltä osin myös Lestinjoki auttaa "pitämään yh teyttä": silloin tällöin huomaan lukevani nuoruusvuosilta tutun, luokkatoverin tai opettjan, naa purin tai muuten vain tutuksi tulleen jokilaaksolaisen ajatuk sista, saavutuksista, elämänvai heista. Eivät sen mainokset kosketa mi nua. Kikka ja Puolustusvoi mien varusmissoittokunta jaKauko Simonen. Minusta koti-ikävää poteva tun tee tavalla tai toisella menettä neensä kotinsa ja synnyinseu tunsa jotakin sanomattoman arvokasta siis ja pelkää ehkä, ettei koskan enää saa kokea niitä miellyttäviä, lempeitä elämyk siä, jotka hän muistikuvissaan lapsuusmaisemiinsa liittää. Minulle se informaa tiokanava on juuri Lestinjoki. Tuntuu rauhoittavalta alkaa päi vä, kun tietää, miten isänmaa makaa. Aamupalan painikkeeksi täy tyy pihapolulta hakea lehtipojan heittämä Chicago Tribune; en voi lähteä töihin, ennen kuin olen silmäillyt Illinoisin, nykyi sen "kotimaani kotivaltion", päätapahtumat. Pikku hiljaa myös asukkaiden asenteet muuttuvat. Kouluaikojen jälkeen olen menettänyt yhteyden useimpiin luokkatovereihini. Minä en kuitenkaan tunne menettäneeni synnyinseutuani ja -maatani, vaikka muutinkin pois Lestijärveltä ja Suomesta. Varusmiehille ja yleisölle esiin tyy mm. Ennen kuin ostimme lyhytaaltoradion, tilasin Uuden Suomen sunnuntainumerot, jot ta pysyin ajan tasalla Suomen tapahtumista. Sil loin Lestinjoki-lehti saattaa tuodakin lämpimiä, ilahduttavia viestejä synnyinseudulta. Ei siinä esitetä maailmanpo liittisten tapahtumien kannanot toja, mitä nyt IIPEE joskus in nostuu ruotimaan niitä nurkkahuoneessaan. Menettämisen sijaan olen rikas tunut suunnattomasti uuden ko timaani tuomista kokemuksista, mutta se ei suinkaan tarkoita, et tä olisin "hylännyt" juureni. Onnea ja menestystä, Lestin joki! Anni Tuikka 203 South New St. Anni Tuikka kirjoittaa, että syynä muuttoon oli uteliaisuus miehensä kotim aata koh taan. kand. Elän jokapäiväisessä kiihkeärytmisessä tiedontulvassa. Ei siitä saa juuri kaan selville edes Suomen ta pahtumia. Avoinna olevaa Lastentalon päiväkodin johtajan virkaa haki kaksi hakijaa; Lastentarhano pettaja Helinä Läng (-56) Kan nuksesta ja lastentarhanopettaja Kaisa Hirvi (-66) Kannuksesta. Tiedostan hyvin juureni ja ar vostan sitä tietoisuutta. Mutta olen turtunut siihen, siksi se ei vie yöuntani. Seppo Mattila (-54) Kälviältä, johtava kodin hoitaja Lea Pyykkö (-58) Kan nuksesta ja päiväkotiapulainen Merja Hakala (-62) Kokkolasta. Tulen aina pitämään itselläni mahdol lisuuden palata sinne, jos ha luan. Ajan myötä Jokilaakson kun nat muuttuvat, niiden ongelmat muuttuvat, kuten koko yhteis kunnan. Maailman päätapahtumien taustaa ei saa juurikaan selville pelkästään päivälehdistä
Lähestyitpä lehteämme puhelinsoitolla tai henkilö kohtaisella käynnillä, tapaat ensimmäisenä Annen. TEKIJÄT ESIIN Lestinjoki, Anne Mäkinen, eli lehtitalomme ystävällinen "ääni". M aritan motto: "Terveisii Turuust, tois’ puolt jokkee." Kirjapainon esimies Päivi Peltola huolehtii painotöiden käytännön järjestelyistä, eli laskee painotöiden tarjoukset ja sopii asiakkaiden kanssa toimitusajoista. Tyttöjen motto: " 10 600 nettolyöntiä puolessa tunnissa." ,v T V IL Opiskelija Ojala kuului hes vakiokal vuoden ajan kinoita kirj tuurannut t ja äitiyslomia Jarin mot eikö olla, opiskelijako' Painotöiden! jälkeen jatki väriasemoija Anja asemoi suunnitelma! metripaperil moinnissa Ai eri filmeille. Lisäksi painotöistä vastaa Sari Maunula, joka on äitiyslomalla. Toimittajana Ilkka haistelee Kannuksen elämää. Hänen toimenkuvaansa kuuluu painotöiden myynti. Minnan motto keskiviik koaamuna: "Mitä, eikö leh dessä ole tilaa enää?" Tiina Fors vastaa lehden ja kirjapainon kokonaismarkkinoinnista. IP:n motto: "Mikään idea ei ole kylliksi hullu, ettei sitä voisi toteuttaa." Toimittaja Marja-Leena Mattila-Nummisen työkent tää on Lohtaja ja Himanka. 1 lehdet tulevat junalla Kannukseen. Annen motto: "Soitel laan!." Uusin työntekijämme on myyntipäällikkö M aritta To nkka. Kannuko Toholammin keskusta.« joki -lehti jaetaan tilaajien laatikkoon jo laua»ä,na ja torstain lehti kesk kannosta huolehtivat lehtemme omat jakaja* Uvassa Niemen Teemuja! numeroa Kannuksen Pappilankadulla.. Myös painotöiden suunnittelu on Tiinan ja Mai nostoimisto Taikahatun käsia laa. Kes kuksen lisäksi Anne ottaa vas taan pienempiä ilmoituksia ja vastaa laskutuksesta. Tytöt huolehtivat myös lehteen tulevien ilmoitusten ladonnasta ja asemoinnista. Tiinan motto: "Suunnitellaanpas mitä seuraavana suunnitellaan." Kun painotyöt on suunniteltu, alkaa ladonta, josta vastaavat M arjukka Märsylä ja Raija Heittola. Anjan m elämään." Kun sivupohjat ovat valmiit, on Pyhäjokiseudun Kirjapainon vuoro, jonne sivut matkaavat pai nettavaksi junalla. pnä tammikuuta 1991 Torstaina 24. Kolmas latojamme Maija-Liisa Kattilakoski palaa äitiyslomalta tammi kuun lopulla. 16 LESTINJOKI Torstaina 24. Kuvassa viime torstain lehden sivut laatikossa, jonka vastaanotti oululainen konduktööri Kalevi Konttinen Kannuksen rautatieasemalla liikennemestari Ralf Sandbergiltä. Taittopäivinä Manna taittaa lehden, eli kokoaa lehteen tu levat jutut ja kuvat, ja laittaa ne omille paikoilleen. Päivin motto: "L a atu ja no peus ratkaisevat." Lestijokilaakson Kirjapai no Oy:n ja Lestinjoki -lehden " isä", toimitusjohtaja, päätoi mittaja Ilkka Puranen vastaa lopullisesti siitä, että firma ke hittyy ja menee eteenpäin. Mannan motto: "Onks ku kaan keittänyt kahvia?" Toimittaja Minna Rissanen on tuttu lestiläisille ja IamppiIaisille. Minna muutti Toholammille Nivalasta reilu vuosi sitten. Lestinjoki -lehden painaminen Oulaisissa k^|a n°in puolisen tuntia. Maritan lisäksi painotöiden myynnistä vastaa talouspääl likkö Pirkko Kero-Kangasluoma, joka on tällä hetkellä hoitovapaalla
Annikan motto: "Talvella tavataan rinteessä!" Yleismies Jantusena Toholammilla toimii Toholammin toimistonhoitaja, ilmoituskonsultti Maria-Lena Siirilä, joka vastaa sekä ilmoituksista että muista lehteen liittyvistä asioista. Paikallislehti on luettuja lukutapoja on monia...................... imlkuuta 1991 Torstaina 24. Kannuko la Toholammin keskustassa maanantain Lestinen laatikkoon jo lau»a,na ja torstain lehti keskiviikkoiltana. Repron jälkeen filmi kuva taan alumiinilevylle, jonka jälkeen painotyö on valmis painettavaksi. Anja asemoi tekstit ja kuvat suunnitelman mukaan milli metripaperille. Anjan motto: "Neliväriä elämään." Anjalta työt menevät filmiasemoija, reprokuvaaja Raimo Paanaselle, joka kuvaa työt reprokameralla filmille. Jarin motto: "Ollakko vai eikö olla, toimittajako vai opiskelijako?" Vasta avatussa Himangan toimipisteessä työskentelee toimistonhoitaja, ilmoituskonsultti, toimittaja Annika Rah konen. Eli Katri ottaa vastaan lehteen tulevat ilmoitukset. Kolmas •malta tammiunnissa." Painotöiden tekstien ladonnan jälkeen jatkosta huolehtii 4väriasemoija Anja Jussila. Raimon motto: "Pilapiir rostako tarvitaan..." Lopullisen muodon asiakkaan työ saa painossa, jossa työsken televät Harri Liedes ja oppisopimuksella Mika Hietamäki. Painon jälkeen valmiit innukseen. Varhaistemme omat jakajat’Uvassa Niemen Teemu jakamassa viime torstain ppilankadulla. Maria-Lenan motto: "Kii tos, ei enää pikavoittoja lii kenteessä Kannuksen ja To holammin välillä." Ilmoituskonsultti Katri Lä vulin on tuttu lehden ilmoitta jille. Syk syllä 90 Lestijokilaakson Kirjapaino Oy hankki entisen 1-väripainokoneen lisäksi uudenaikaisen 2-väripainokoneen, jolla saadaan entistä laadukkaampia ja monipuolisempia painotöitä. Eli kirjanpidon lisäksi Marin työhön kuuluu palkan laskenta. Eli viimeisenä on lukijoiden vuoro. Katrin yksi tärkeimmistä työ välineistä on puhelin. Poikien motto: "Potkua koneeseenpa pelit soimaan." Mari Puranen huolehtii to sitteet kreditja debetpuolille. Mari on suosittu tyttö tilipäivänä. Isosisko lukee lehden ensin, ja sitten on mun vuoro... Oottelen tässä vuoroani. pnä tammikuuta 1991 LESTINJOKI 17 E S I I N inna Rissanen ille ja Iamppimuutti Tollo sta reilu vuosi to keskiviikitä, eikö lehlää?" Opiskelija, toimittaja Jari Ojala kuuluu lehtitalomme lä hes vakiokalustoon. Katrin motto pienen ope tuksen jälkeen: "Kotoa Kok kolasta töihin liukkailla keleil lä junalla ja bussilla." 4 )sta vastaavat lehtivat myös inistä. Marin motto: "Kilometri korvaukset ajoissa!!!" uninen Oulaisissa k^!a n°in puolisen tuntia. Jo usean vuoden ajan Poikamiehen pa kinoita kirjoittava Jari on tuurannut toimittajien kesäja äitiyslomia. Neliväriasemoinnissa Anja erottelee värit eri filmeille
Aulikki Kerola ja Saimi Kangas sattuivat yhtä aikaa Lestinjoki-lehden laatikolle. a N, Irja Ahonen lukee lehteä useaan kertaan. Ihan kaikkia juttuja en yleensä lue yhtä hyvin. Uuno Kunelius hakee aina lehden jo lauantaina. Jos minulla on aikaa, aloitan lukemisen alusta saakka. 18 ?tf r LESTINJÖKl _________________ ________ Torstaina 24. Etenkin keskustan läheisyydes sä asuvat ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, että lehden voi ha kea jo lauantaina. OMAN KUNNAN ASIAT Irja Ahonen lukee lehteä, koska sen avulla saa tietää pai kallisista asioista. Etukannesta aloitan katseleen lehteä. Päätoimittajan pakinan luen ensimmäiseksi; ne ovat te räviä kirjoituksia. LUKEMINEN ON AJANKULUA Kauko Lintilälle lehden lu keminen on ajankulua. Järjestöpalsta on tärkeä ja kaikki jutut luen tarkkaan. Hän lukee lehdestä myös naapurikuntien asioista. SUNNUNTAINA HERKUTELLAAN Saimi Kangas on tilannut lehden alusta saakka. Sunnuntaina luen lehden rauhassa ja herkuttelen sillä. Olen nähnyt elämäni aikana, että moni lehtiyritys ei ole kes tänyt kauaa. TAKASIVULTA JÄRJESTYKSESSÄ Aulikki Kerolan mukaan Lestinjoki-lehdestä näkee heti paikkakunnan asiat. Koska heiltä on lyhyt matka laatikolle, uusi järjestely sopii hänelle hyvin.. Saatan lukea lehden useampaankin ker taan. Tästä näkee tärkeim mät uutiset. Klemola Oy hakee lehden Kannuk sen juna-asemalta perjantai-iltana, ja lehti on Sykä räisen laatikossa lauantain pikkutunneilla yhden ai kaan. Vierailu Sykäräisen postilaa tikolla osoitti, että paikallislehti luetaan yleensä kannesta kan teen ja moneen kertaan. Saatan lukea leh den useaan otteeseen. Tämä lehti on elä n y t Se on sisukas ja vetää luki joita puoleensa. Oman kunnan asiat kiinnos tavat eniten. Toisella kerralla luen tarkkaan kaikki jutut. Kuljetus M. Lehteä lukiessa kuluu aika hyvin. Eniten kiinnostavat henkilöhaastatte lut, jutut tutuista ihmisistä ja kirkolliset ilmoitukset. Yleensä lauantaina on kiireitä. Kauko Lintilä kuluttaa ai kaansa lukemalla lehteä. Eläkeläisille varsin kin järjestöpalsta on tärkeä. Kunnalliset asiat kiinnosta vat myös. Lehti pitää tilata, vaikka ei olisi rahaakaan. Etukannesta aloitan. Viikonlopun aikana ehtii lukea lehden tarkkaan. Lestinjoki tulee luettua aina ensimmäiseksi. Luon nollisestikin oman paikkakun nan asiat kiinnostavat lukijoita eniten. JÄRJESTÖPALSTA ON TÄRKEÄ Uuno Kunelius hakee lehden mielellään jo lauantaina laati kosta. Luen sitä monta kertaa päivässä. Osa kyläläisistä saa Lestinjoen edelleen maanantaina pos tin mukana, ellei järjestely ole jostakin syystä sopinut heille. pnä tammikuuta 1991 LESTIN JOKI — TVTTU JO 15 VUODEN TAKAA _________________________________________________________ ___ ________________________________________ > --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\ Lestinjoki-lehti luetaan moneen kertaan "Pitää tilata, vaikkei olisi rahaakaan" Toholammin Sykäräisen kyläläiset ovat saaneet syk systä lähtien Lestinjokilehden lauantaisin KPO:n seinässä olevaan laatik koon. Aloitan takasivulta ja luen kaikki järjestyksessä. Kannesta lähtien aloitan lehden lukemisen. Kunnan asiat katson perus teellisesti ja melkein joka juttu tulee luettua. Jos aikaa ei ole, selaan lehden läpi. Molemmat ovat tyytyväisiä, että maanantain lehden saa lukea jo lauantaina
Näin on laita erityisesti nyt, kun koulujen opetussuunni telmissa korostetaan erityisesti lähiympäristön asioiden käsitte lyn tärkeyttä. Olisi hyvä, jos levik kialueen historiaa voitaisiin leh dessä vastakin käsitellä riittävän laajasti ja monipuolisesti. Toisaalta muutaman kesän jälkeen ja useiden keskusteluiden ammattitoimittajien ja toimittajaopiskelijoiden jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että paras paikka saada kunnon tun tuma toimittajan työhön on juuri paikallislehdessä. Meidän aikamme pienperheet viettävät vapaa-aikansa harras tustensa ja television parissa. Varsin mie lelläni lähdin takaisin lukemaan. Nyt jälkikäteen voin julkisesti tunnustaa, että se ainakin oli , cmävalc. Välivuodessa eniten harmit taa se, että se tosiaan oli väli vuosi. Toisaalta paikallislehti luo it se historia-aineistoa kertomalla levikkialueensa ajankohtaisista asioista. Näin he voivat saada syvälli semmän käsityksen uudesta asuinpaikastaan kuin vain työympäristö ja naapurit mah dollistaisivat. TURINAA LESTI JOKILAAKSOSTA JO 15 VUOTTA wi V yuotta / 7 Aulis Ketoja Paikallislehti historian palveluksessa Paikallislehti palvelee his toriaa erityisesti paikallis historiaa monella tavalla. Sattuneista syistä palasin myös seuraavana kesänä Lesti njoen palvelukseen, paikka ja po rukat alkoivat vasta nyt käydä tutuksi. Kun sitten seuraavaksi syksyksi satuin pääsemään Jy väskylään historiaa lukemaan, jäi ensimmäinen tutustuminen lehtityöhön yhden kesän varaan. Paikallislehtien kotiseudun menneisyydestä kertovat jutut ovat yleensä lyhyitä, sujuvasti ja elävästi kerrottuja tarinoita, jol laisia lehden luettavuus edellyt tää ja jotka lukija ahmaisee leh den muun aineiston ohella kuin huomaamattaan. Tieto tulee aivan liian suurena kerta-annok sena, jotta kiinnostus heräisi. Si täpaitsi ne ovat usein erityises ti varsinaisen paikallishistorial liset tutkimukset tieteellisyy teen pyrkiessään hyvin raskasta ja kuivaa luettavaa. Paikallislehden tehtävänä on tuoda esiin juuri noita taustatie toja. Sen enenpää haavekuin har hakuviakaan ei allekirjoittaneel la lehtityöstä ollut ennenkuin ensimmäistä kertaa jutuntekoon lähdin. V Kun päätoimittaja löi työ paikkahaastattelussa Canonin kouraan ja vaati näyttämään, et tä asia tosiaankin on niin kuin hakemuksessa väitin, meni sor mi suuhun ja samantien toiveet kesätöistä. Nykyajan elämäntyyliin eivät enää kuulu sellaiset vapaa-ajan iltahetket, jolloin tummut ja tuorat kertoilivat menneistä ajoista, sen ihmisistä ja tapahtumista. Lestinjoki-lehden historialli set artikkelit voivat olla myös hyödyllisiä koulujen oppimate riaaleja. Toisaalta yliopiston vapaa opiskelu antaa^. Tällöin vanhat asiat eivät saa osakseen sitä huomiota kuin en nen vanhaan. senaattori Tokoista, valtiopäivämies Sahlgrenista, vanhoista jokimyllyistä, Pohjanlahden kalas tuksesta ja hylkeenpyynnistä, Eskolan metsäradasta, Kannuk sen suurpalosta tai muusta vas taavasta juuri tämän lehden kir joituksista. päätöspöytäkirjo ja, joista eivät ilmene köytetyt puheenvuorot ja osanottajien mielipiteet tai monet muut tär keät taustatiedot. Lisäksi on kerrottava ihmisistä heidän jo kapäiväisessä työssään ja har rastuksissaan, kuten lehtemme tekeekin. Että ei siinä sitten muuta kuin hakemus vetämään. Jos on vuoden pois, ei voi odottaa valmistuvansa muiden kanssa samaa tahtia. Kun Lestijokilaakson histo riaa tästä ajasta aikanaan kirjoi tetaan, Lestinjoki-lehden vuosi kertoja tutkija ei voi olla läpikäymältä, ja niistä hän on saava paljon elävää lisävalaistusta ku vattaville asioille. Eipä tällainen toimittajan työ mitenkään vakavasti ollut käynyt mielessä, sen verran kui tenkin, että maakuntalchdessä tuli vierailtua lukion työelämääntutustumispäivänä. Kunnallisten viranomaisten ja eri yhdistysten pöytäkirjat ovat usein ns. Useimmat Lestinjoki-lehden lukijat lienevät saaneet pääasial lisesti tietonsa esim. Väli vuosi sai, ainakin periaatteessa, kiinnostumaan tiiviimmin opis kelusta. Jari Ojala. Mutta eipä silti. Tuon kesän jälkeen tuli vastaan uusi haaste, pitkän mietinnän tu loksena päätin jäädä vuodeksi töihin, viransijaiseksi, ja jättää koulutien väliaikaisesti sivuun. Näin lu kijat saavat tietoja paikka kuntansa historiasta. Ei riitä selostaa vain tehty jä päätöksiä, vaan on kerrottava myös taustoista ja asioiden taka na olevista ihmisistä. Ilmeisesti satuin kerrankin lyömään jalkani oikeassa välis sä ovenrakoon, nyt halukkaita toimittajanalkuja on pyrkimässä kesätoimittajiksi ja toimitushar joittelijoiksi kasapäin. Levikkialueen historialliset jutut ovat erityisen tärkeitä muualta tänne muuttaneille ih misille, joita on yhä enemmän. väljääkin väljemmät raamit opintojen suunnitteluun ja aika tauluihin, joten mitään korvaa matonta en menettänyt. Mutta taas joululomaksi palasin tutun päätteen ääreen ja sitten taas opiskelemaan ja sitten... Levikkialueen mennei syyteen kuuluuvat asiat ovat keskeinen osa paikal lislehden sisältöä. Että eipä tässä välillä tiedä it sekään kumpaa on enemmän, paikallislehden toimittaja vai opiskelija. Ei missään muussa mediassa saa tehdä jut tuja niin laajalla sektorilla kuin pienessä lehdessä; täällä eri koistutaan vain yhteen asiaan: kaikkeen. Vuosi vaihtui jälleen, vuoden 1989 kesän huomasin jälleen viettäneeni Lestinjocssa. Tullessani Lestinjokeen en simmäistä kertaa olivat omat yo-kirjoitukseni kahden viikon takana. Ilmeisesti osasin pi tää kameraa ainakin oikein päin, kun töihin pääsin. Työtä ja opiskelua opiskelua ja työtä Liekö se sitten oli mahdottoman hyvää tai huonoa tuuria, kun vuoden 1987 kevättalvella sil mään osui Lestinjoesta ilmoitus, jossa haettiin toimitusharjoitte lijoita. Tällä tavoin ko tiutuminen uuteen asuinseutuun käy helpommaksi. Neljännestä maailman mahdista puhuttiin, mutta tie tenkin tässä tapauksessa oli ky seessä paikallislehti ja resurssit olivat sen mukaiset. Se on sitäpaitsi usein ainoa tapa tutustua kotiseudun men neisyyteen. Omien juuriensa tunteminen olisi kuitenkin jo kaiselle tärkeää. Sen jälkeen kun maallisten asioiden kuuluttaminen kirkois sa lopetettiin 1925, paikallisleh ti on oikeastaan ainut tietolähde, josta jälkeenpäin voi saada taus tatietoa kotiseudun tapahtumil le. Tuntuu jotenkin hassulta, että toimittajan työ on nuorten haaveammateissa nykyään ykkössi jalla. Myös tuulcttumincn ta vallisen elämän pyörteissä nel jäntoista kouluja opiskeluvuo den jälkeen ei ainakaan tuonut huonoja kokemuksia. Tarkkaa sa namuotoa en enää muista, mutta muistan maininneeni, että jär jestelmäkameran käyttö on allekiijoittaneelle tuttua puuhaa. Tätä hetkeä ajatellen työelä mässä olemisen tulos oli jok seenkin plusmiinusnolla. On tosin erityisiä paikallis historiallisia julkaisuja, mutta harvalla on riittävästi viitseliäisyyttä hankkia niitä käsiinsä. Opiskelun lopettamista, vaik kakin väliaikaista, eivät kaikki arvostelijat ole sulattaneet en kä osittain itsekään. Päinvas toin, luulenpa, että vuosi lehti miehenä opetti paljon enemmän kuin vuosi pölyisten kirjojen pa rissa voi koskaan opettaa. Kaikkein positiivisemmin välivuoteen suhtautuivat opiskelijatoverit, ehkä vain siksi, että olivat kyl lästyneet tylsiin kirjoihin ja luentoihin
Miehet 45 v. Miehet yleinen 15 km: 1) Esa Mäkelä PieHi 41.21 2) Simo Tömwall HU 41.25 3) Marko Tyynelä Yr 41.50 10) Kauko Himanka HU 42.44. Lohtajalla viime viikonvaih teessa pidetyissä avoimissa kan sallisissa 50-vuotisjuhlahiihdoissa alueemme hiihtäjät Simo Tömvvall ja Pekka Rantakangas sijoittuivat parhaiten omissa Saijoissaan vapaalla tyylillä. Konsertoimalla porukka kerää esiintymiskokemusta sekä rahaakin tulevaa matkaa varten. Kannuksen Uran Petri Heinonen sijoittui kolmanneksi samassa sarjassa jääden voittajasta yhdeksäntois ta sekunttia. 15 km: 1) Jorma Erkkilä NU 41.44 2) Rainer Ni kula YK 42.28 3) Rauno Heino nen Ura 43.54 10) Raimo Orjala LoVe 45.59. Pojat 12 v. Leirin painopisteenä oli soun dien kypsyttelyä ja yhteistyön hiominen. 5 km: 1) Ari Koivukangas EU 22.59 2) Hannu Huhtakangas AV 23.21 3) Jani Sammalmaa NU 23.28 6) Mar kus Suhonen SS 24.03. 10 km: 1) Markku Sillanpää KP-V 28.47 2) Eero Isokangas KV 30.44 3) Stig Knutar IF Brahe 31.26 5) Timo Kalliokoski SS 32.32. Hi mangan Urheilijoissa hiihtävä Simo Tömvvall hävisi ainoas taan neljä sekunttia Esa Mäkelälle, joka voitti kilpailuin mies ten yleisessä sarjassa viidellä toista kilometrillä. Ran takangas hävisi voittajalle viisi toista sekunttia. Miehet 20 v. Pojat 16 v. Poikien 14-vuotiaitten sarjas sa viidellä kilometrillä Pekka Rantakangas Toholammin Ur heilijoista sijoittui toiseksi. Soittoja lauluporukan suun nitelmissa on tehdä kulttuuri matka Saksan Bayeriin huhti kuussa. Miehet 50 v. Miehet 40 v. Pojat 14 v. ?N Konservatorion oppilaat leirillä Himangalla Keski-Pohjanmaan konservato rion lauluyhtye ja Jazzvvorkshopband johtajanaan oopperatähti Hannu Ilmolahti pitivät leiriään Himangalla Sautinkarilla viime viikonvaihteessa. Kuvassa osa lauluryhm ästä esittämässä laulua "Saariston Yö". 5 km: 1) Outi Pihakari KV 16.08 2) Marika Suni KaJu 16.17 3) Tanja Löytynoja NU 16.26. 10 km: 1) Jari Kalliokoski HT 28.12 2) Jonas Nyman SK Äsen 29.00 3) Teijo reinikaine HU 29.07 7) Janne Jukkola TU 30.19 8) Teemu Or jala LV 30.33. 5 km: 1) Tomi Huusko HT 15.12 2) Pekka Rantakangas Tu 15.27 3) Petri Heinonen Ura 15.31. Miehet 35 v. L ASIAA LESTIJOKIVARRELTA 15 VUOTTA Lohtajan 50-vuotishiihdoissa Törnwall ja Rantakangas kakkostiloille Tomi Palola, Eliina Jukkola, M arkus Korvela, M aarit Korvela ja Suvi Palola Lohtajan Veikko jen nuorim pia hiihtäjiä kisassa. Tytöt 12 v. 10 km: 1) Keijo Kenakkala SaSa 29.21 2) Erik Kalander Oravais IF 29.31 3) Eero Savela HK 29.46 10) Veikko Peltola HU 32.13. Himankalaiset saivat kuulla ryhmän esittämiä kotimaisia ja ulkomaisia laulel mia. Tytöt 14 v. 5 km: 1) SuviPäivikki Paavola HK 15.06 2) Annika Anttiroiko KaJu 15.37 3) Katja Ojala KaJu 15.50 8) Virpi Mäkinen HU 16.51. 3 km: 1) Petri Sep pälä PieHi 9.16 2) Ville Löytynoja Into 9.31 3) Vesa Rahkolin YK 9.44 5) Kari Saarikoski Ura 9.53 6) Jouni Heinonen Ura 10.02 10) Toni Jääskä Ura 10 . Naiset 5 km: 1) Päivi Saari YK 14.52 2) Anne Piispanen RP 15.05 3) Eija Löytynoja YK 15.19. Ennen matkaa ryhmä esiintyy vielä kahdessa isommassa kon sertissa Kokkolassa.. Viihdekonsertin päätteeksi kuultiin myös opperatähden Hannu Ilmolahden esittämän laulun "Rakkauden Elämää". 5 km: 1) Terhi Pi nola OuHu 15.31 2) Tarja hernetkoski NU 16.08 3) Satu Kattilakoski KV 16.19. Naiset 20 v. 22 . Tulokset: Miehet 18 v. 15 km: 1) Kimmo Kalliokoski HT 43.04 2) Jari Aho RP 43.16 3) Jyrki Markkinen RP 43.48 4) Timo Peltola HU 44.35. Laulelmia ryhmä harjoitteli yläasteen salissa perjan taina ja lauantaina. 3 km: 1) Tanja Kal liosaari Into 10.03 2) Sanna To lonen AV 10.20 3) Anette Äbacka SK Äsen 10.24 9) Elina Puusaari HU 11.30 10) Marika Järvenpää Ura 11.47. 10 km: 1) Mikko Kinnunen KP-V 29.40 2) Veijo Vainio PieHi 29.52 3) Reijo Lukkarila LV 30.06. Tytöt 16 v. Naiset 18 v. 3 km: 1) Mirva Aho KT 9.19 2) Päivi Rahkola PieHi 9.33 3) Pia Hautamäki PieHi 9.40 4) Maria Penttilä HU 9.40. Lauantai-illan huipentumaksi ryhmä järjesti viihdekonsertin himankalaisille