Tervetuloa viettämään rentoa hetkeä kanssamme kahvikupin äärellä. 050 552 8185 • www.kodinkonehuoltokannus.fi. Lestijoki 50 vuotta TO IM I T TA JA K A IS A S UOMALA JA PÄÄTOIMITTAJA JO NI M Ä K IP E TÄ JÄ M US IIK I S T A VAST A A À la TA I S TO K E PA -K AR H U KLO 13 —13 .30 JA 15 .30 — 1 6 K AN NUK S E N U R A N M IIKA KES KIP E T Ä J Ä P AI KA LL A KL O 1 5— 16 MARRASKUUN TARJOUS ! MARRASKUUN TARJOUS ! Midea Oasis Plus 12 Midea Oasis Plus 12 hinta hinta 1250 € 1250 € heti varastosta heti varastosta LÄMMITTÄÄ -30 °C, VIILENTÄÄ, SÄÄSTÄÄ, LÄMMITTÄÄ -30 °C, VIILENTÄÄ, SÄÄSTÄÄ, Heti toimitukseen myös muita malleja! Heti toimitukseen myös muita malleja! ILMALÄMPÖPUMPUT ILMALÄMPÖPUMPUT asennettuna jopa 6 vuoden takuulla, Email: tarjouspyynto@kodinkonehuoltokannus.fi Meiltä JOKILAAKSON KONEMYYNTI JA HUOLTO OY JOKILAAKSON KONEMYYNTI JA HUOLTO OY Asematie 9, 69100 Kannus · P. Haluamme jatkossakin kertoa ennen kaikkea paikallisista ihmisistä. klo 12–17 | Valtakatu 1, 69100 Kannus Tule juhlimaan kanssamme kakkukahvien merkeissä! Alueen ja asukkaiden äänitorvena jo 50 vuotta – sitä on syytä juhlia yhdessä. Tilaisuudessa on luvassa myös arvontaa, digiopastusta sekä tarjouksia. Meille sinä olet tärkein, ja siksi haluamme juhlia ja kahvitella juuri sinun kanssasi. Voit samalla jakaa muistojasi paikallislehdestä sekä antaa juttuvinkkejä. KANNUS TOHOLAMPI LESTIJÄRVI HIMANKA LOHTAJA Nro 16 lestijoki.fi Perustettu 1976 Torstai 23.4.2026 Perjantaina 24.4
Hän kannusti ottamaan työn vastaan. USEIDEN KESÄTOIMITTAJA jaksojen ja työpätkien jälkeen hänet vakinaistettiin Keskipohjanmaan urheilutoimitukseen vuonna 2015. Toimittajan työn monipuolisuuden lisäksi Mäki-Petäjä kertoo olevansa vahvasti kotiseutuhenkinen. – Lestijoen päätoimittajuus oli tietynlainen päämäärä, jonka halusin saavuttaa. Lopulta hän teki radikaalin ratkaisun ja irtisanoutui liikuntaja nuorisosihteerin virasta. Koulusta hän valmistui vuonna 2010, ja toimittajan työt jatkuivat sivutoimisina. Haasteitakin työssä on ollut, esimerkiksi koronapandemia, joka alkoi juuri silloin, kun Mäki-Petäjä ei ehtinyt olla tehtävässään vielä kauaa. Mäki-Petäjä pääsi Kalevaan kesätoimittajaksi, ja journalismi alkoi vetää puoleensa yhä vahvemmin. Kokkola-lehdessä hän toimi kolmen eri päätoimittajan alaisuudessa. Toimituksen aina niin tiivis yhteisö ja avoin ilmapiiri auttoivat selviämään pandemiasta. Tätä asennetta hän pääsee työssään hyödyntämään päivittäin. Mäki-Petäjä jatkoi kirjoittamista avustajana ja freelancerina, ja jopa myi välillä mainoksia joululehtiin. Mikä on pitänyt hänet lopulta Lestijoessa kiinni. – Monet odottivat, mistä he ovat tällä kertaa keksineet kirjoittaa. Ilman muuta sillä oli vaikutusta, kun Jormakin kannusti minua pestiin. – Lestijokilaakso on minulle tärkeä alue, vaikka tähän työhön kuuluu myös tarkastella kriittisesti alueen kehitystä. Meliina Anias Lestijoen päätoimittaja Joni Mäki-Petäjä kertoo melkein syntyneensä Lestijoki-lehti kädessään. Lestijoeksi, Mäki-Petäjä nauraa. – Vaikka Antsa oli jo siihen aikaan todella paljon julkisuudessa, hän on sellainen jalat maassa -tyyppi. Mäki-Petäjä on syntyisin lähes Himangan rajalta ja Toholampi oli tullut tutuksi entisen työn ajalta. Lestijoki on aina ollut minulle “se oikea” lehti, hän kertoo. Joni Mäki-Petäjä on syntynyt samana vuonna kuin paikallislehti on perustettu. He olivat paljon tekemisissä ja kävivät usein läpi päivän puheenaiheita. ASTUMINEN päätoimittajan saappaisiin sujui häneen mukaansa luontevasti – ja samalta se on tuntunut myös vuosien jälkeen. Eräiden kurssien vetovastuu oli selostajalegenda Antero Mertarannalla, joka oli Mäki-Petäjän mukaan varsinainen elämys. “Urheilufriikiksi” itseään tituleeraava Mäki-Petäjä innostui ajatuksesta tehdä lisäkeikkaa viikonloppuisin. Siitä se innostus lähti kasvamaan, hän kertoo. Lestijoki // Torstaina 23. Erityisesti hän odotti lukevansa Ilkka Purasen ja Jorma Rekosen tekstejä, jotka tunnettiin kantaaottavina ja välillä hyvinkin provosoivina. Hän alkoi kirjoittaa juttuja iltapainotteisesti silloin tällöin Lestijokeen. – Kerran toimituksen illanistujaisissa työkaverit nimittivät minut Mr. MÄKI-PETÄJÄ jäi palkattomalle opintovapaalle liikuntaja nuorisosihteerin töistä ja lähti Vierumäen opistolle opiskelemaan urheilujournalismia. Mäki-Petäjä toteaa, ettei paikallislehden 50-vuotisjuhla ole tänä päivänä itsestäänselvyys, sillä paikallislehtien levikkialueilla väkimäärät ovat laskeneet huomattavasti, joka vai”Joskus on hyvä laittaa jalat pöydälle ja mietti uusia ideoita”, Lestijoki-lehden päätoimittaja vuodesta 2019 toiminut Joni Mäki-Petäjä tuumii. – Jossain vaiheessa iltaja viikonloppupainotteinen työ alkoi olla hankala yhtälö, ja itseäni alkoi kiinnostamaan myös muutkin kuin urheilupainotteiset juttuaiheet, hän sanoo. Samalla kurssilla opiskeli muun muassa televisiosta tuttu urheilutoimittaja Petra Manner. – Minulla ei ollut silloin vielä tietoa tulevasta, ja jotkut ihmettelivät ratkaisua irtisanoutua vakituisesta työstä, hän muistelee. Niitä luettiin todella tarkkaan, Mäki-Petäjä muistelee. PALUU KOTIKONNUILLE tapahtui vuoden 2019 joulukuussa, kun Lestijoen silloinen päätoimittaja Manna Mattila lähti hyvin ansaituille eläkepäiville muutosneuvottelujen päätteeksi ja Mäki-Petäjä valittiin päätoimittajan sijaiseksi nopealla aikataululla. LESTIJOKI-LEHTEÄ Mäki-Petäjä on seurannut lapsuudesta asti. Jouko Pensaarilta, Simo Kattilakoskelta ja Outi Airolalta Mäki-Petäjä oppi paljon nykyiseenkin tehtävään. Kaksi samanikäistä: Lestijoki-lehti ja Joni Mäki-Petäjä. huhtikuuta 2026 2 // UUTISET Mr. Puolen vuoden jälkeen Mäki-Petäjä vakinaistettiin Lestijoen päätoimittajaksi. Hän ystävystyi Rekosen kanssa jo oltuaan töissä Toholammilla. Lestijoeksi.. Mäki-Petäjän toimittajauraan on mahtunut monenlaisia työtehtäviä, kuten viime syksynä ollut Keskipohjanmaan päätoimittajan sijaisuus. Media-ala on elänyt murroksessa viime vuosikymmenet, ja esimerkiksi digitalisaatio on muuttanut myös paikallislehtien työskentelytapoja. MELIINA ANIAS " Kerran toimituksen illanistujaisissa työkaverit nimittivät minut Mr. Mäki-Petäjä tuntee kotikaupunkinsa kuin omat taskunsa. Hän antoi paljon käytännön oppeja omaan selostusja toimittajatyöhöni, Mäki-Petäjä sanoo. – Kirjoittaminen on ollut minulle aina hyvin luontevaa. Ennen toimittajauraansa Mäki-Petäjä ehti työskennellä kymmenisen vuotta Toholammin kunnan liikuntaja nuorisosihteerinä, jolloin hän huomasi Lestijoen hakevan urheiluavustajaa. – Taisin soittaa Jormalle silloin kun minulle tarjottiin Lestijoen päätoimittajan pestiä. Lestijoesta tuli lopulta lehden päätoimittaja Nyt juhlitaan Lestijoen 50 vuoden taipaletta. Erityiseksi toimituksen vahvuudeksi hän mainitsee huumorin, jonka myötä vitsiä on voitu heittää monenlaisista aiheista. Keskipohjanmaan urheilutoimituksen lisäksi Mäki-Petäjä ehti työskennellä Kokkola-lehdessä useamman vuoden ajan. Lehti on ollut aina osa Välikannuksen Petäjästä kotoisin olevan Mäki-Petäjän elämää. Rekonen oli Mäki-Petäjälle ammatillisesti tärkeä tukipilari
Mäki-Petäjän mukaan palsta kuvastaa vahvasti alueen identiteettiä ja halua ottaa kantaa. Tarkoituksena on palvella paikkakunnan asukkaita ja kertoa, missä mennään. Lestijoki pyrkii tekemään juttuja kaikille levikkialueen asukkaille vauvasta vaariin. PAIKALLISLEHDEN toimittajan työ eroaa valtakunnallisen median toimittajan työstä muun muassa siinä, että lehti henkilöityy usein sen toimittajiin. Jospa saisin hänet rentoutumaan niin, että hän kertoisi yllättäviä kokemuksia elämästään, Mäki-Petäjä naurahtaa. MELIINA ANIAS MELIINA ANIAS. – Kun ihmiset uskaltavat lähestyä, se kertoo siitä, että työssä on onnistuttu, hän sanoo. 1 Käynyt Välikannuksen kyläkoulua 1983–1989. – Myös sellaiset juttukeikat jäävät mieleen, joissa henkilö avautuu rohkeasti omasta elämästään. huhtikuuta 2026 UUTISET // 3 kuttaa myös tilaajamääriin. 1 Kaksi lasta: Antti (s. KUKA. 1 Siirtyminen Lestijoki-lehden päätoimittajaksi joulukuussa 2019. 1 Valmistunut Vierumäen urheiluopistosta urheilujournalismin erikoistumisopinnoista 2010, opinnäytetyö dokumentti Mikael Granlundista. ”Joskus on hyvä laittaa jalat pöydälle ja mietti uusia ideoita”, Lestijoki-lehden päätoimittaja vuodesta 2019 toiminut Joni Mäki-Petäjä tuumii. Lestijoki // Torstaina 23. Mieleenpainuviksi juttukeikoiksi hän mainitsee muun muassa Mutkalammin tuulipuiston avajaiset vuodelta 2023 ja vuotta myöhemmin järkyttäneen uutisen ihmisen raajasta, joka löytyi Toholammin pururadalta. Mäki-Petäjän mukaan yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa on pääsääntöisesti sujuvaa, mutta toisinaan on hyvä muistuttaa, että paikallislehti on itsenäinen toimija eikä mikään kuntien tiedotusjatkekanava. Lehteä ohjaavat journalistiset ohjeet ja toimitukselliset tavoitteet, ja sisällön tulee olla puolueetonta. Paikallislehtien kehitys antaa uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi digilehden myötä voidaan tehdä uutisointia reaaliajassa. – Joka päivä pitää lunastaa lukijat lehdelle. – Vaikka mielipiteitä voi nykyisin esittää somessa, ehkä ihmiset kokevat, että lehteen painettuna sana pääsee vielä paremmin kuuluviin, hän pohtii. Mäki-Petäjää kiinnostaisi tehdä Lestijoen omaa podcastia. PARASTA TOIMITTAJAN työssä on Mäki-Petäjän mukaan se, että pääsee todistamaan hetkiä, jotka eivät toistu. Myös vaikeista aiheista kirjoitetaan. – Se olisi varmaan sellainen, että kutsuisin paikallisen henkilön vieraaksi ja kysyisin kysymyksiä ajankohtaisista aiheista. Mäki-Petäjän mukaan ihmiset ottavat rohkeammin yhteyttä ja antavat juttuvinkkejä suoraan toimituksen henkilökunnalle. Pyöreitä tänä vuonna juhlii myös päätoimittaja Joni Mäki-Petäjä, joka tokaisee pilke silmäkulmassa, että “hän ja Lestijoki on perustettu samana vuonna”. Paikallislehtien haasteena Mäki-Petäjä pitää erityisesti sitä, miten nuoret saadaan kiinnostumaan paikallisista asioista. 1 Käynyt armeijan Pohjois-Suomen Viestipataljoonassa Oulussa 1996. JULKISET ORGANISAATIOT ovat paikallislehden tärkeä yhteistyökumppani. 1 Toholammin kunnan liikuntaja nuorisosihteerinä 2001– 2010. 2010) ja Laura (s. – Kaupungit ja kunnat tuntuvat ymmärtävän paikallislehden roolin hyvin. 1 Muuta: kuuluttaa Kannuksen Uran Ykköspesisotteluja. Joni Mäki-Petäjä uskoo, että paikalliset tarinat ja ilmiöt pitävät lehden elinvoimaisena myös tulevina vuosikymmeninä. Hänen mukaansa tällaisina aikoina on tärkeää uskoa omaan tekemiseen sekä alueen vetovoimaan. Emme jää niin sanotusti laakereille lepäämään, Mäki-Petäjä toteaa. Lehdessä on tehty konkreettisia uudistuksia, kuten toimituksen muutto uusiin tiloihin pari vuotta sitten. Keskusteluyhteys on ollut todella hyvä, hän sanoo. On tärkeää, että voidaan olla mukana ihmisten arjessa, hän sanoo. Jutut löytävät lukijansa, kunhan pidetään paikallisia asioita, ilmiöitä ja ihmisiä esillä. 50-vuotista taivaltaan juhlistava Lestijoki elää vahvasti ajassa ja kehittyy sen mukana. Ehkä nuorten kiinnostus paikallisiin asioihin kasvaa ajan myötä, kun ikää tulee lisää, hän pohtii. 2006), avovaimo Heidi Alahäivälä. Joni Mäki-Petäjä 1 Syntynyt 8.10.1976 Kannuksessa. 1 Vapaa toimittaja ja freelancer ennen vakinaistamista Keskipohjanmaa-lehden urheilutoimittajaksi 2015. 1 Ylioppilaaksi Kannuksen lukiosta 1995. Lestijoki-lehden ja lukijoiden välistä vuoropuhelua voi seurata erityisesti tekstaripalstalla, jossa käydään aktiivista keskustelua ajankohtaisista aiheista. VAIKKA AJAT muuttuvat, paikallinen uutisointi kiinnostaa hänen mukaansa ihmisiä yhä samalla tavalla. 1 Valmistunut vapaa-ajanohjaaksi Haapaveden Opistosta 2000. – Toivon, että lehteä tilataan jatkossakin. 1 Useampia jaksoja Kokkola-lehdessä vuoteen 2019 saakka. – Pyritään ideoimaan nuorille suunnattuja juttuja, mutta unohtamatta suuria ikäluokkia, jotka ovat tilanneet Lestijokea 50 vuoden ajan. " Myös sellaiset juttukeikat jäävät mieleen, joissa henkilö avautuu rohkeasti omasta elämästään. Resurssit kuitenkin rajoittavat monikanavaisen sisällön tekemistä
LEHTI OLI MYÖS ajan hermolla ja ilmoitusmyynti oli vahvaa. Harva kokee tarpeelliseksi säilyttää lehtileikkeitä maailmanpoliittisista käänteistä, mutta lapsen urheilusaavutus, juttu paikallisesta juhlasta tai koululuokan tempauksesta halutaan leikata talteen. Lestijoen perustajan Ilkka Purasen nimeä ei voi sivuuttaa. Muisto vaikkapa siitä, kun päätettiin ilmoittaa koko jokilaaksolle lapsen syntymästä tai naimisiinmenosta. Lestijoki // Torstaina 23. Olen saanut työskennellä Lestijoki-lehdessä useaan otteeseen ensin kesätoimittajana ja myöhemmin erilaisia sijaisuuksia tehden. Yksi omista lehtileikeaarteistani on juttu tyttöjemme keppihevostallista, joka julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa. sähköpostitse toimitus@lestijoki-lehti.fi Pienistä uutisista suuria muistoja Kolumni Elina Hirvinen Löytyykö sinunkin piironginlaatikostasi tai päiväkirjasi välistä lehtileikkeitä. Erityisen arvokasta on ollut myös se, mitä olen saanut elämäni evääksi lukuisilta haastateltaviltani. Myös kirjapaino ja messualaa yhdisteltiin onnistuneesti. Väki vähenee Lestijokilaaksossa, mutta lehti on pysynyt elinvoimaisena. Toholampi, Himanka, Lohtaja ja myös Lestijärvi kasvoivat ja tulevaisuususko oli kovaa. huhtikuuta 2026 4 // • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi • p. 020 750 4469 (ma–pe klo 9–15) • asiakaspalvelu.hillagroup.fi Asiakaspalvelu Ota yhteyttä: • hillalogistiikka.fi/palaute • 24/7 p. Perusidea on pysynyt täysin samana; mielenkiintoisia paikallisia juttuja luetaan nyt ja aina. Uutiserämaat ovat osassa Suomea jo totta.. 1990-LUVUN ALKU oli vähintään yhtä kiihkeää kasvua kunnes lama-aika alkoi jarruttaa myös Lestijokilaakson menoa. Omissa muistoissani lehdellä ja työkavereillani on erityinen paikka – olihan se ensimmäinen oikea työpaikkani nuorena, aloittelevana toimittajana. Puranen ihastutti ja vihastutti, mikä oli eittämättä IIPEEn tarkoitus. Lukijan kuvat Kaksin rannalla. Lähetä kuva Lestijoki julkaisee lukijoiden kuvia ja videoita lehdessä sekä sosiaalisen median kanavissa. Jo se, että uskaltaa kertoa henkilökohtaisen tarinansa lehden palstoilla, rakentaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Sitä ennen oli lyhytkestoisia paikallislehtiviritelmiä, mutta ajoitus oli juuri oikea 50 vuotta sitten. Siitä haluan lähettää lämpimät kiitokset teille jokaiselle. Lestijoki-lehti on pitänyt oman alueemme puolia jo 50 vuotta. Pouttu kasvoi kohinalla ja muutenkin Lestijokilaaksossa oli viriämässä elinkeinoelämässä myönteiset tuulet. 1980-luvulla niin yksityisen kuin julkisen puolen rakentaminen oli hengästyttävän kiivasta. Paikallislehti ei siis kerro vain uutisia, se on pitkällä aikavälillä yhteisönsä muisti. Paljon on erilaisia juttuja, uutisia, ilmiöitä ehtinyt tulla ja mennä. HELENA OJATALO Tärkeintä on paikallinen sisältö 50 vuotta on pitkä aika. Maailman muuttuessa globaalimmaksi on helpottavaa kääntää katse välillä ihan tähän lähelle. Sen näkee jo ihan selaamalla alkuvuosien Lestijoki-lehtiä. Ilman Lestijokea Lestijokilaakson asiat jäisivät varmasti pimentoon. PAIKALLISLEHDEN julkaiseminen ei ole kuitenkaan enää itsestäänselvyys. Toki ymmärrän paperisenkin lehden arvon, ja lehteä varmasti painetaan niin kauan kuin se on mahdollista. IRMELI MÄKINEN Himangan satama. Toisin kuin suurista valtakunnallisista medioista, paikallislehdestä löytyy tilaa myös pienille uutisille, joista ajan saatossa saattaa kasvaa suuria muistoja. Ehkä lehtileike muistuttaa menetyksestä läheisen kuolinilmoituksen kautta tai palauttaa mieleen hetken, kun sinua tai läheistäsi haastateltiin lehteen. Jokainen euro tulee tilauksista ja ilmoitusmyynnistä. Kertomalla itsestämme ja toisistamme opimme tuntemaan toisemme. TÄRKEINTÄ ON kuitenkin paikallinen sisältö, ei formaatti missä se julkaistaan. 020 750 4007 Jäikö lehti tulematta. PAIKALLISUUS ja paikallinen kulttuuri syntyvät ennen kaikkea ihmisistä, jotka välittävät kotiseudustaan. Näitä kohtaamisia on yhdistänyt lopulta sama asia: paikallisuus ja halu edistää oman alueen elämää. Toimittajan työ on avannut minulle oven monen ihmisen kotiin tai työpaikalle, erilaisiin tapahtumiin sekä monenlaisten tunteiden ja elämäntilanteiden äärelle. Eläköön kotiseutuylpeys niin Lestijoki-lehden palstoilla kuin meidän täältä lähtöisin olevien ihmisten sydämissäkin. Senkin takia digiversio on hyvä vaihtoehto Lestijoelle. Lukijoita juurrutettiin vahvasti ja tehtiin oman näköistä paikallislehteä. Jakeluja painokustannusten nousu näkyy myös lehden hinnassa. Lestijoen tilauksen voi nähdä myös kotiseututekona, koska lähtökohtaisesti Lestijoen julkaiseminenkin on liiketoimintaa. LESTIJOEN ILMESTYMINEN alkoi vuonna 1976. Me emme käytä verorahoja lehden julkaisemiseen niin kuin joskus joutuu oikaisemaan. Paljon on pysynyt ennallaan mutta paljon on myös muuttunut. Onnea Lestijoki-lehdelle! " Paikallislehti ei siis kerro vain uutisia, se on pitkällä aikavälillä yhteisönsä muisti. Myös Lestijoki-lehdessä julkaistut pikkuilmoitukset lastemme syntymästä ovat tärkeitä ja tarkoin vaalittuja muistoja. PAIKALLISUUDEN ARVO – ja se, että kokee olevansa jostakin kotoisin – on itselleni päivä päivältä tärkeämpää. Juttuja luetaan yhtä ahkerasti ja tarkkaan kuin ennenkin. Joni Mäki-Petäjä Pääkirjoitus " Suomessakin on kolkkia, jossa ei enää omaa paikallislehteä ole. Kannuksesta tuli kaupunki vuonna 1986, mikä osaltaan myös kiihdytti kasvua. PAIKALLISLEHTI TALLENTAA usein arjen historiaa. Olen juhlavuoden kunniaksi mennyt läpi Lestijoen eri vuosikertoja. Suomessakin on kolkkia, jossa ei enää omaa paikallislehteä ole. Uutiserämaat ovat osassa Suomea jo totta. Esimerkiksi hääkuvia on turha enää lehdestä etsiä
Ei ilmoittautumista, maksuton. Omatoimikirjasto käytettävissä klo 7–21. 06-870650 Nykyään pääpaino on ruokailuja majoitustoiminnassa. suljettu. Vaikuttavaa näkyvyyttä ulkomainostauluissa. (Kitinkuja 2) Seppeleenlaskut klo 13:00 Kannuksen sankarihaudoilla. Vapun poikkeusaukiolot To 30.4. avoinna klo 10–15, 1.–3.5. Lestijoki // Torstaina 23. huhtikuuta 2026 // 5 OSTETAAN TEURASNAUTAA KASVATUSVASIKOITA Myös RAHTITEURASTUS SOITA: 0400-251127 KOTILAAKSO ELÄÄ Lampilla tapahtuu www.toholampi.fi Kirjasto Kirjaston satutuokiot vappuaattona 30.4.: Sykäräisen kirjastossa klo 9.15 Pääkirjastossa klo 10 Pääkirjaston aukioloajoissa poikkeuksia vappuviikolla: to 30.4. suljettu Omatoimiaika joka päivä klo 7–21 Kansallista veteraanipäivää vietetään ma 27.4.2026. klo 14-18, pe 1.5. 044 4745 573 www.kannus.fi Kirjasto Centrian Arkidigi-ilta ti 28.4. fi Tee sopimus kätevästi sivuillamme tai soita p. Suljettu Liikuntahankkeen uudet ryhmät toukokuussa KitinVaparilla: Palloilutreenit erityisryhmille (ma 4.–25.5. 040 5740 671 Kirjasto puh. Maittava, monipuolinen lounaspuhvetti tarjolla ma-pe klo 10.30-14.00 Tervetuloa syömään! Ajassa kiinni, katukuvassa esillä. Ohjaaja Lassi Lokasaari, p. Hauskaa vappua! Kulttuuri Toholammin kunta onnittelee 50-vuotiasta Lestijoki-lehteä! Korpela Valo ja Valo Kiinteä Hinnat laskevat 1.5.2026 alkaen Uusi hinta: 7,53 snt/kWh Saatavilla Korpelan alueen käyttöpaikoille! k o r p e l a n v o i m a . klo 14–15) ja Yhteistreenit työelämän ulkopuolella oleville (ti 5.–26.5. älypuhelimen tietoturva ja ruudunkaappaus. 044 4745 450 Kulttuuri puh. (Valtakatu 2) Lisätiedot osoitteesta: kannus.fi/40vuotta KitinVapari ja liikunta Vapun aukiolopoikkeukset: to 30.4. TAVOITA TIELLÄLIIKKUJAT mainostajalle.hillagroup.fi KAUPPAPÄIVÄTARJOUKSET 1188 9900 Tukkitie 6, Kannus Avoinna: ma-pe 7.30–17.00 la 9.00–13.00 MULTASORMI PUUTARHAMULTA 40 L ESKARO PUUÖLJY AQUA 2,7 L, väritön ULKOMAALIT KAIKKIIN KESÄN PROJEKTEIHIN! ASENTAJAN KÄSINEET (7€/L) PARI 10.1.MEILTÄ MULLAT, KALKIT JA LANNOITTEET Max 12 pr/ asiakas KESTOPUU vihreä 21 x 95 LAAJA VALIKOIMA PUUTAVARAA JA TERASSILAUTOJA! 11 1199 m 4 SK HYVINVOINTIPALVELUT Kansalaisopisto puh. klo 13–14). KanTo kansalaisopisto KANNUS ke 15.4.–to 23.4. 044 4745 440 KitinVapari puh. 040 1955 231. Kahvikuppi & kevyttä liikettä yli 65-vuotiaille (ke 6.–27.5. klo 13.00 Karaokekurssilaisten viihdekonsertti, Hoivakunnas (Kitinkuja 2) TOHOLAMPI ma 20.4.–su 3.5. klo 14–18 Kevätnäyttely: kädentaito, keramiikka ja kuvataide, Topiantalo (Mäkikuja 11) ti 21.4.– to 30.4. Asematie 2, Kannus www.hotellijokihelmi.fi Puh. Ratsumies) on syöty ja (juotu?) hyvin. klo 18.00 Toholammin karaokepiirin kevätkonsertti, Toholammin kulttuurisali (Lampintie 5). Kevätnäyttely, Toholammin kirjasto (Kirkkotie 2) to 23.4. 06 874 7340 Jo liki 50 vuotta nykyisessä Hotelli-Ravintola Jokihelmessä (ent. klo 17 Aiheina mm. klo 18.00 Kevätmatinea, Toholammin kulttuurisali (Lampintie 5) pe 24.4. Nuorten kuvataidekurssilaisten kevätnäyttely, Kannuksen kaupunginkirjasto (Valtakatu 27) su 26.4. Kulttuuri Kansallinen Veteraanipäivä 27.4.2026 Kahvitus ja juhlatilaisuus alkaen klo 9:30 Hoivakunnaksen tiloissa. klo 10–16 pe 1.5. klo 12–13.30): tuolijumppaa, kehonhuoltoa ja kevyitä pelejä, lopuksi kahvit. 040 3593 504 Nuoriso puh. Tammenlehvän Toholammin perinnetyöryhmä muistuttaa liputuksesta veteraanien muistopäivänä
> HIENOSTI HOIDETTU homma, nyt meni nappiin. SE on komia ja tulee keväällä. täyttävälle Lestijoki-lehdelle. Monipuoliset laitteet ja painoja helppo säädellä. Se näyttää olevan aivan alkuvaiheessa oleva ”start up” -yhtiö, jonka liikevaihto oli vuonna 2025 63 000 euroa. On kuitenkin runsaasti asioita, mihin me kaikki voimme edelleen vaikuttaa! TÄMÄ MEIJÄN OMA kotoseutu on ja pysyy juuri niin hyvänä ja valoisana kuin sen itse pidämme. Ne olisivat aika vaatimattomia, koska ne olisivat tontin ja rakennusten sekä mainittujen työntekijöiden palkkoja, jos heidän kotikuntansa on Toholampi. Muutoksen tuulet puhaltavat sen verran kovaa ja laajalla rintamalla, ettei taida pienen ihmisen voimat riittää niitä vastustamaan. Päivittäin voi tehdä sen tärkeimmän valinnan ja käyttää lähipalveluita, suosia lähiruokaa, asioida oman alueen kaupoissa. Ei aluevaltuusto voi olla vain jokin kumileimaisin, joka siunaa kaikki aluehallituksen päätökset. KUUDES SEIKKA arveluttaa, kun katsoo, mikä yhtiö tämä Greensky on. Ei tule korkeakoulutetuille tarjottavia paikkoja. Kiitos järjestäjälle sekä kiitos Märsylän hyvinvointikeskus ry:lle. Ulla-Riitta Harju, Toholampi Aluevaltuutettu (sd.). Ne rakennetaan aikanaan. Laiminlyödyn koiran louskutuksesta puhumattakaan. Samoin Microsoft ostaa vihreän sähkönsä Fortumilta, jolla sitä on eniten Suomessa. Talvihorroksesta on jo herätty, nyt kirmaten kevätväsymyksen kourista hellimään ja hoitamaan sitä lähikuplaa! Jukka Oravainen Kirjoittaja on kannuslainen positiivari, kotolaitumilla kirmaava lähikuluttaja ja lähikuplan kiillottaja Datakeskus-hanke ei realistinen Tätä mieltä Mielenkiinnolla luin kirjoituksen Lestijoki-lehdestä, jossa Toholammille suunnitellaan 100 Mw:n teholla pyörivää datakeskusta. Seuraava sauma lähisuosimiseen on nyt. Yhteiskuntamme on vakaa ja järjestynyt. JUTUSSA MAINITTIIN muun muassa, kuten aina tällaisia asiota: Ensiksi työpaikat. Vattenfal rakentaisi varaamansa merialueiden tuulipuistot. Niiden lähellä ovat 500 Mw:n Oulujoen vesivoimat. Tekstarit Aluevaltuustoon vähäinen rooli Tätä mieltä Mielenkiinnolla luin oman kuntamme Mika Lintilän haastattelun, jossa hän kyseenalaisti mitä päätäntävaltaa on aluevaltuustolla ja sitä, onko kaikki päätösvalta siirretty aluehallitukselle. On vahvat kaavat jäljellä. Monille isoille datakeskusten omistajille kelpaa vain vihreä sähkö. Eli tämä hanke ei näytä olevan realistinen. Usiasti hyvä pistetään myös kiertämään, hymy ja hyvä mieli tarttuu, ja ystävällisyydestä ja auttamisesta pääsee näin nauttimaan koko jokilaakso. Lamppi pystyisi käyttämään vain kymmenyksen 100 Mw:stä. Tarviiko tulla iso onnettomuus ennen kuin reagoidaan. Ensi syksynä jatketaan, näin toivoo ainakin nelikko kreisjärven rajalta. KIRJOITA MIELIPIDESIVULLE Sähköposti toimitus@lestijoki-lehti.fi Tekstarit puh. > PARHAIMMAT ONNITTELUT 50 v. Meiltä löytyy vaikka ja minkälaista osaamista, yrityksiä ja yrittäjiä – käytetään niitä kaikki. Se on ollut hyvä side synnyinseudulleni, josta elämä vei pois lähes 60 vuotta sitten. Ydinvoima ei kelpaa Microsoftille. Voi päästä vaikka verolistoille! > TAKA-TAKA-TAKATALVI. Meillä on viileää usein kesälläkin. Ne ovat kaukana ulkomailla. NELJÄNNEKSI. Hymy, ystävällisyys, toisten auttaminen, tai vaikka roskien kerääminen, eivät maksa mitään, mutta parantavat sekä omaa että toisten päivää. On hölmöä, että me myymme halvalla sähkömme näille USAlaisille valtaville yhtiöille. > ISO KIITOS Kallion Raimolle kehonhuoltoja vesijumppatreeneistä. Rakennustyötkin tekevät muut kuin lamppilaiset. TEKSTARIT: 044 5741 505 Kiitä, purnaa, kerro, kysy, ihmettele! Toimituksella on oikeus lyhentää tekstejä tai jättää kokonaan julkaisematta. Toinen tulonlähde olisivat verotulot. Pitänee soittaa poliisi paikalle. Kiitos ja kumarrus Kosti! > LAMPIN PÄÄTTÄJÄT: Kannattaisiko kuunnella datakeskushuumassa F-securen Risto Siilasmaata?! > OLI SE. Varsinaista yhtiöveroa eivät nämä tule maksamaan, kun Toholammille perustettava yhtiö näyttää aina tappiota korkeakorkoisilla konsernilainoilla. Niistä saadaan kaikki hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Lestijoki // Torstaina 23. Turha siellä netin keskustelupalstoilla on valittaa ja mököttää. Eli sopii kaikentasoisille kunnon kohottajille. Kannuksen Kauppapäivillä. Varsinkaan keskellä kevätväsymystä. Yhteinen matkamme jatkuu…Tapani Syri > JOS EI LOPU ympäristön terrorisoiminen jatkuvalla mönkijäillä ja mopolla iltakaudet rälläämiselle niin..Melun ja sisälle tulvivan polttonesteen hajua. Se olisi ensivaihe moninkertaiseksi tulevaisuudessa. Mutta ei nyt, kun sähkön hinnan pitäisi tuplata, jotta esim. Tai sitten pitää olla varakas sponsori takana. Ja seuraavaksi paras tulee 23.-25.4. Lähes kaikki ostokset voi edelleen tehdä omassa kotijokilaaksossa. Täällä me Keski-Pohjanmaan maaseudulla eletään edelleen kuin herran kukkarossa, niin lähellä lintukotoa kuin nykyään on edes mahdollista… PAIKALLISESSA lähikuplassa voimme vaikuttaa suoraan myös siihen, mitä palveluita meillä on ja pysyy. Dataterveisin Tapani Syri " Turha siellä netin keskustelupalstoilla on valittaa ja mököttää. Meidät aluevaltuutetut valitaan alueen ihmisten äänillä ja mistä me lopulta päätämme siitäkö, että juommeko kokouksissa kahvin mustana vai maidolla. Julkaisemme myös lukijoiden runoja, tekstareita ja kuvia. Himangantie on aivan kammottavasti paikattu. Nämä hankkeet aloitettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Ylijäämähukkalämmöstä voidaan Muhokselta yhdistää Oulun lämpöverkostoon, jolloin saadaan hukkalämpö talteen. Siis tuuli, vesi ja aurinko ovat energialähteinä. Eipä risuakaan ole kaadettu. Siellä on hyvät puitteet pitää minkälaista juhlaa ja tapahtumaa vain, saatiin viime viikonloppuna kokea hyvät juhlat. Heti tänään. Ota kantaa keskusteluun – lyö löylyä! Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta nimesi ja osoitteesi tulee olla toimituksen tiedossa. Tästä toivoisin lisää keskustelua. Hienoa asia, et Märsylän koulu jäi oman kylän yrittäjäin omistukseen. Kirjoituksessani kysyin, onko viranhaltijoilla nykyisin liian paljon valtaa. Taka-taka-takatalvi. Nämä ovat ainutlaatuisia asioita, joita etelämmässä ei ole. Espooseen on juuri rakenteilla kaksi Microsoftin suurta datakeskusta. ELETÄÄN JONKIN sortin muutoksen aikoja; joka aamu alkaa lukemalla, mitä oranssipäinen kostaja on viime yönä keksinyt, suurvallat pelaavat Monopolia ja Riskiä kovin panoksin, kaupanteko ja kommunikointi siirtyvät kiihtyvällä tahdilla netin ihmemaailmaan älylaitteiden kautta hoidetavaksi. Eli se ei kykene edes tämmöisen projektin viemään suunnitteluja yva-vaihetta. Pidetään porukalla omasta lähikuplasta huolta. Tosissaan ollaan oltu ja hauskaa pietty. Näitä ei ole Toholammilla. huhtikuuta 2026 6 // LUKIJAN LÖYLYT MIELIPITEET, RUNOT JA KUVAT: toimitus@lestijoki-lehti.fi Lestijoki-lehti, PL 1, Valtakatu 9, 69101 Kannus LUKIJAN LÖYLYT -sivuilla pääosassa olette te, hyvät Lestijoen lukijat. Hopi hopi. Suositaan raakasti omia! Ostetaan läheltä. Tätä ”ylellisyytä” ei monessa paikkaa maailmassa ole. Se on siinä, älä valita. > NYT KAIKKI asiasta kiinnostuneet jättämään tarjouksia kunnan talonmiestehtävistä. Ne ovat lähinnä vain siivousja vartiointitöitä. > MAHTAVA ULKOKUNTOSALI Kannuksen S-marketin takana. INSTAGRAM Instagramissa @lestijoki-lehti jakaa kuvaja videotunnelmia viikon varrelta. VIIDENTENÄ mainitaan hukkalämpö. Talvesta puhumattakaan. Olenhan ollut tämän lehden lukija ja tilaaja koko tämän ajan. Jopa valtion tukiaisilla höystettynä. En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta: TÄLLÄKIN HANKKEELLA saattaa olla ”kivinen tie”, jos ajattelemme miten Lampin tuulipuistojen hankkeille on käynyt. Omassa lähikuplassa kaikki se, mitä teemme ja miten suhtaudumme omaan ympäristöön, vaikuttaa suoraan sen samaisen lähikuplan ilmapiiriin. Kannattaa mennä testaamaan! > KIITOS LESTIJOKI-LEHTI! Teette arvokasta työtä. > NYT ON KYLLÄ Elyltä kunnon rimanalitus. Maailmanpolitiikan mittelöihin eivät katajaisen kansan mielenliikkeet uletu. Pitäisi kantaa huolta koko maailmasta – ja samalla haravoida nurmikko, leikata marjapuskat, pestä ikkunat, tomuttaa matot, entrata talven rikkoma leikkikalulaatikko… WIISAS MIES aikoinaan muistutteli minulle, että on paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa, eikä niiden takia kannata lähteä nostamaan omaa verenpainetta. Kirjoitin itse tästä samasta asiasta jokin aika sitten. Muut menee taivaan tuuliin tai Lestijokeen. Fortum on ilmoittanut, ettei se tule rakentamaan yhtään uutta ydinvoimalaa ilman rakennusaikaisia tukia ja takuuhintaa. ! Talvihorroksesta kirmaten lähikuplaan Kirje kyliltä Keikutteli kevät hanget ja nietokset pois aiemmin kuin moneen vuoteen. Muhokselle ja Kajaaniin tulee suuret Googlen datakeskukset. 044 5741 505 SEURAA FACEBOOKISSA Facebookin kautta jaetaan uutisia tai videoita alueen tapahtumista. Aikamoista kotirauhan rikkomista mukamas hiljaisella kujalla. Paikkaa on paikan päällä ja kunnon kengurupomppua tie täynnä! Naurattas ellei itkettäs! Nyt jotain rotia tähän maaseudun alasajoon. Sehän meille sopii, kuulemma tänä vuonna voisi koittaa jopa neljää satoa pelloilta… jos oli toissatalvi pitkästä aikaa kunnon lumitalvi, oliskohan tämä kesä pitkästä aikaa sellainen piiitkä ja lämmin – sopivilla kesäkuuroilla höystettynä. KOLMANNEKSI
Aluksi yhteiseen valmistukseen yhdistettiin Lestijoki ja Perhonjokilaakso. Työpiste löytyy yhä ajoittain Valtakadun varrelta. Tomi Kurikkala: ”Toivoisin, että ihmiset rohkeasti ottaisivat yhteyttä toimittajiin”. Monesti kuulee, että ei ollut siitäkään lehdessä, mutta kyse on siitä, että ei toimitus aina tiedä. Lestijoen konttorin seinien sisäpuolelle Kurikkala päätyi töihin syksyllä 2004. – Se oli hyvä koulu. Lestijoessa oli ilmoitus, jossa haettiin mainosvalmistukseen työntekijää. – Aikaisemmin jokaisessa yksittäisessä lehdessä oli yksi tai kaksi ihmistä, jotka vastasivat mainosvalmistuksesta. Lestijoki oli yksityisomistuksessa ja Mari Puranen toimitusjohtaja. Vaikka Kurikkala ei itse ole toimittaja, hän tekee työnsä lähellä toimitusten arkea ja näkee sen pullonkaulat. Esihenkilöt olivat yrittäjiä ja siitä on jäänyt sellainen tietynlainen asenne, jota tarvitaan sanomalehden teossa. 25-vuotias nuorimies otettiin konkarien joukkoon hyvin vastaan. Perjantai 24.4. Lauantai 25.4. – Toimittajat haluavat vilpittömästi ottaa tietoa vastaan. – Toivoisin, että ihmiset lähestyisivät rohkeasti toimittajia ja näkisivät sen mahdollisuutena vaikuttaa asioihin joko itse kirjoittamalla tai ottamalla yhteyttä, ja että ihmiset rohkeasti kertoisivat omia tarinoitaan. On tiukkoja deadlineja, asiat muuttuvat, virheitä tulee mutta niitä ei jäädä märehtimään. Kurikkala ehti olla Lestijoessa vain puoli vuotta ennen kuin silloinen KPK-konserni osti sen. Ihmisillä on nykyisin hyvät välineet, itsekin voi ottaa kuvan tapahtumasta ja laittaa toimitukseen vinkkiä. Kun on töissä, katsontakanta on eri, silloin on katsottava asioita konsernin näkökulmasta kokonaisuutena. Lestijoki // Torstaina 23. Keskiviikko 29.4. Sunnuntai 26.4. Maanantai 27.4. Ihmisten ja organisaation johtamista Kurikkala on oppinut kahta kautta. Ajattelin että voisi kokeilla, miten siitä lähtisi elämä eteenpäin. Manna Mattila oli lehden päätoimittaja. – Aina Eskolassa on luettu Lestijoki-lehteä, hän sanoo. Maanantai 27.4. Lauantai 25.4. Hieno työpaikka, mutta ei vastannut koulutusta. Keskiviikko 29.4. 23:4 Päivän sana Eeben Lestijoki opetti yrittäjäasennetta ja antoi suunnan uralle Kaisa Suomala Tuotantojohtaja Tomi Kurikkala Hilla Mediasta sai ensimmäisen kosketuksensa sekä Lestijokeen että media-alaan painomusteisesta paperista kotipostilaatikolla Eskolassa. Ps. Tiistai 28.4. Kurikkala toivoo, että lukijat pitävät Lestijoen osana arkeaan jatkossakin, ja pitävät lehteä yhteisenä asiana. Yhteistyöllä siihen saatiin leveämmät hartiat. Hän muistuttaa, että kaikkia asioita toimituksessa ei tiedetä. Pertti, Altti, Albert Markku, Marko, Markus Terttu, Teresa, Tessa Merja, Meea Ilpo, Tuure, Ilppo Teijo Aurinko Kannus Torstai 23.4. Sunnuntai 26.4. Esihenkilöksi tuli Alpo Ohtamaa, joka nappasi mainosvalmistajaksi tulleen insinöörin kehittämään mainosvalmistusta ja lehtien tekemistä tehokkaammaksi koko konsernin mitassa. Hän on reservin upseeri, joka on saanut johtajaoppia puolustusvoimien ja maanpuolustusharrastuksen kautta, mutta myös työnantaja on tarjonut esihenkilöja johtamiskoulutusta. Jyrki, Yrjö, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä Perjantai 24.4. KAISA SUOMALA. KUN KANNUKSESSA asuva Kurikkala lukee Lestijokea vapaa-ajalla kotona, hän katsoo sitä lukijan silmin. Tiistai 28.4. – Siinä on tärkeitä asioita kotikaupungista ja lähikunnista, seuraan sen kautta ympäristöä ja maailmaa. Pikkupoika ei siinä vaiheessa kuvitellut, että joskus tekisi töitä saman lehden ilmestymisen eteen, mutta niin kävi. – Opiskelin Ylivieskassa viestintäteknologian insinööriksi ja pääsin valmistumisen jälkeen töihin Eskopuulle. huhtikuuta 2026 // 7 Nimipäivät Torstai 23.4. Kurikkalan mielestä on hyvä, että ensimmäinen alan työpaikka ei ollut iso konserni, vaan työpaikkaa hallitsi yrittäjän näkökulma. 05:25 21:20 05:21 05:18 05:14 05:11 05:08 05:04 21:23 21:26 21:29 21:32 21:35 21:38 Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Lestijoen toimitus oli Tomi Kurikkalalle ensimmäinen kosketus media-alaan. Työkavereita olivat myös Timo Ruuska, Marja-Leena Siirilä, Tiina Fors, Kati Jylhä, Jorma Rekonen, Maija-Liisa Kattilakoski ja Anja Jussila. OMAN PAIKKAKUNNAN paikallislehti osoittautui ensimmäiseksi askeleeksi kohti uraa puolen Suomen kokoisen mediakonsernin johtoportailla
Onnittelut 50-vuotiaalle! MAT TI P OSIO Juho Niemelä, Toholammin kunnanjohtaja: Sinä aikana, kun itse olen kuntapuolella työskennellyt, on minulle uudella tavalla noussut esiin kuinka suuressa roolissa paikallismedia on siinä, että nostetaan esiin asioita, joissa kunnilla on haasteita, mutta myös onnistumisia. Se on ilmennyt, kun sain esimieheltäni poliisipäällikköä kuvaavasta sadusta vakavasta varoituksesta, jonka virkamieslautakunta toki kumosi, ja Julkisen sanan neuvoston aiheettomasta huomautuksesta. Tein lehteä julkaisevan Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:n kanssa 1980 kirjallisen sopimuksen, jonka mukaan toimin sivutoimisena toimittajana ja laadin erilaisia kirjoituksia. Uskon kentän mielipiteen vaikuttaneen siihen, että Lestijoki pääsi 1.2.1987 voimaan tulleeseen Koskiensuojelulakiin. Teemanumeron pääkirjoituksessa, yleisönosastossa ja laatimissani artikkeleissa käsiteltiin joesta saatuja lohisaaliita ja kalastuskunnan kokousta, jossa vaadittiin Lestijoen saamista erityissuojeluun (Komiteamietintö 1977:49, Erityissuojelua vaativat vedet). Lehti lähetettiin päättäville viranomaisille ministeriötä myöten. Merkkivuoden johdosta esitän onnittelut siitä, että lehti on löytänyt pakinoitsijan, jossa perusteltu ylpeys omasta ja keskipohjalainen vaatimattomuus puhkeavat kukkaan kuin metsätähti varjoisan kuusikon sammalikossa. LEHTI OLI EHTINYT neljän vuoden taaperoikään, kun silloinen päätoimittaja oli havainnut vakavan kasvuhäiriön ja soitti hätäpuhelun. huhtikuuta 1996 Juhlapakina Varamies Mistä kiitetään ja onnitellaan, kun vuodet ovat pyöreitä. Lehteä kehuessaan rupeaa luulemaan oman kirjoittamisen vaikuttaneen tulokseen. Se on harhaluulo, vaikka harrastus on muuttunut työksi ja lopulta elämän tarkoitukseksi. Keskipitkän harkinnan tuloksena keksin, että elämästä, elossa pysymisestä ainakin juhlavuoteen asti. Vireillä oli hankkeita Lestijoen voimatalouskäytön lisäämiseksi tekoaltailla ja uudella voimalaitoksella, samalla väheksyen joen kalataloudellista merkitystä vaelluskalojen lisääntymisalueena. Pelkkä yrityskin järkevänä pitämänsä esille ottamisesta tuntuu hyvältä. Gallup Jussi Niinistö, Kannuksen kaupunginjohtaja: Lestijoki on tuiki tarpeellinen ja jos sitä ei olisi, se pitäisi keksiä. Huumori on hyvä työkalu. 12.02 Sää 30 vuotta sitten Lestinjoki 23. Kysymys ei osunut tien oheen, kalliolle tai ohdakkeisiin vaan hedelmälliseen päähän. Tarkempi uutisointi asioista, joista muut eivät kertoisi, on paikallisille ihmisille todella suuressa arvossa. OLIN KIRJOITELLUT parikymmentä vuotta vaihtelevilla nimimerkeillä itselleni kelpaavaa, omaa tyyliä etsien, menestynyt kirjoituskilpailuissa ja keksinyt monimielisen nimimerkin. Lestijoki // Torstaina 23. Mitä ajattelet Lestijoesta. Lukijoiden älykkyyttä ja huumorintajua pitää kunnioittaa. huhtikuuta 2026 8 // UUTISET Sää Tänään Huomenna Himanka Lohtaja Kannus Toholampi Lestijärvi Himanka Lohtaja Kannus Toholampi Lestijärvi Himanka Lohtaja Kannus Toholampi Lestijärvi Selkeää Puolipilvistä Pilvistä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Torstaina Perjantaina Lauantaina +4 +2 +6 +8 +4 +5 +6 +8 +8 +5 10 +8 -1 -3 +2 +4 +1 +4 +4 +5 +7 +5 +9 10 6 4 5 5 5 6 3 6 Helsinki To 10 Joensuu 5 Jyväskylä 7 Kajaani 5 Kemi 6 Lahti 7 Oulu 5 Pori 9 Rovaniemi 6 Tampere 8 Turku 11 Vaasa 8 Pe 10 4 6 4 4 8 3 8 3 7 12 6 La 6 3 3 4 4 6 5 5 3 5 7 3 +6 +7 +7 +7 +6 +4 +4 +4 +5 +5 +3 +2 +3 +4 +2 Ennuste laadittu 22.4. KAISA SUOMALA. Se ei ole kaikkein suurin lehti, mutta kirjoittaa ajankohtaisista sen hetken asioista. Tyhmien takia tasoa ei kannata laskea. Hän kertoi kuulleensa kyvystäni kirjoittaa pakinoita ja kysyi voisinko rikastuttaa taidoillani lehden sisältöä. Aloitteestani lehdessä julkaistiin Lestijoki-teemasivut. Nykyhetki pyörii potkupallona menneisyyden ja tulevaisuuden rajalla tietämättä osuuko maaliin. KYSEINEN VUOSI oli nimetty valtakunnalliseksi ympäristövuodeksi. PITKÄAIKAINEN kirjoittaminen samaan lehteen, 760 julkaistua pakinaa, saa kuvittelemaan olevansa kiintokaluste toimituksessa. KUVITELMAT mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin saivat mainion alun. Ironian puolelle mentäessä kaikki eivät tajua tai ymmärtävät väärin tai ei ollenkaan. LIISA ÄNGESLEVÄ Päivi Rautio, Lestijärven kunnanjohtaja: Minun mielestäni se on tarpeellinen paikallislehti, joka käsittelee Lestijokilaaksossa asuvia ihmisiä paikallisesti koskettavia asioita
Mikäli et voi teknisistä syistä ilmoittautua, olet kuitenkin lämpimästi tervetullut! RUOKAA JA KAHVIA | LIVEMUSIIKKIA | ILMAPALLOJA | POPPARIA Tervetuloa juhlistamaan Suomen suurimman tuulipuiston valmistumista Lestijärvelle upeaan koko perheen tapahtumaan. Ilmoittaudu QR-koodista. 050 552 8185 www.kodinkonehuoltokannus.fi Asematie 9, 69100 Kannus, p. Lestijoki // Torstaina 23. Klo 13-15 | Hittiseneva, Lehdonkankaantie, Lestijärvi, voimala H 13 Tapahtuma on maksuton ILMOITTAUDU TAPAHTUMAAN! Suosittelemme ilmoittamaan seurueesi tapahtumaan 15.5. mennessä, jotta voimme varautua ruokailijoiden määrään. MUTKALAMPI KANNUS 050 5966311 www.kannuksenkauppapuutarha.fi Asematie 9, 69100 Kannus, puh. 050 384 8924 Salaojasoraa, seulontakiviä ym. +358 45 126 7188 www.sahkoliikekannus.fi VUOKRATAAN VUOKRATAAN HENKILÖNOSTIMIA! HENKILÖNOSTIMIA! 6m 26m AUTON AUTON ILMASTOINTIILMASTOINTILAITTEIDEN LAITTEIDEN HUOLLOT HUOLLOT Huollon hinta 49 € + aineet LESTIJÄRVEN TUULIPUISTON AVAJAISET 23.5.2026 Tapahtuman tarjoavat Lestijärven tuulipuiston omistajat Kymppivoima ( Kymenlaakson Sähkö Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, Savon Voima Oyj, Oulun Seudun Sähkö, Iin Energia Oy, KSS Energia Oy, Ounastuotanto Oy, Pohjoiskarjalan Sähkö Oy ja Torniolaakson sähkö Oy), Oulun Energia sekä Kuopion Energia. huhtikuuta 2026 // 9 Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info kuljetuspalvelusyrjala.fi @ Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info kuljetuspalvelusyrjala.fi @ Kuljetukset päivittäin ympäri maakuntaa Nosturi / vaihtolava-auto OSTETAAN AUTOJA JA MATKAILUAJONEUVOJA Ostamme kaikenlaiset autot: – henkilöautot, pakettiautot, maasturit – myös katsastamattomat, vialliset ja seisonnassa olevat Lisäksi ostamme: – asuntoautot ja asuntovaunut Nopea ja helppo kauppa! Raha heti! Nouto onnistuu! Tarjoa rohkeasti! p. ILMAINEN BUSSIKULJETUS Lestijärvi Kunnanvirasto Tapahtumapaikka Lestijärvi Lähtö klo 12.40 & Paluu klo 15.00 Suosithan bussikuljetusta, tapahtuma-alueella on pysäköintitilaa rajallisesti. JANINA SUIHKOLA
– Hain ensisijaisesti arkkitehtuurikoulutukseen, mutta en päässyt sinne, koska en ollut tarpeeksi hyvä piirtäjä. Varasijalta pompsahti paikka yliopiston toimittajakouluun, Suomala kertoo. Jotkut saattavat olla puhumatta tietyistä asioista toimittajan läsnä ollessa, koska eivät ole varmoja, päätyvätkö asiat vahingossa julkisuuteen. Ennen Lestijokea Suomala työskenteli muun muassa Keskipohjanmaassa ja kahdessa Ylen maakuntaradiossa. Opintojen aikana hän työskenteli muun muassa Kalajokilaakso-paikallislehdessä, joka oli hänen ensikosketuksensa Hilla Group -konsernin alueen lehtiin. Se osoittaa myös sen, että ihmiset tekevät päätöksiä siitä, miten asiat kerrotaan lukijoille, hän pohtii. Se tekee näkyväksi sen, että journalismi on ihmisten tekemää. Kirjoittaminen tuntui hänestä luontevalta, kuten myös tiedonhankinta juttuja varten. Suomala muutti perheensä kanssa puolison työn perässä Ylivieskaan vuonna 2007. Siellä hän pääsi Keskipohjanmaa-lehteen töihin, jossa teki erilaisia sijaisuuksia ja projektiluontoisia töitä, kunnes hänet vakinaistettiin. – Pari vuotta vakinaistamisen jälkeen käytiin YT-neuvottelut. Ennen opintoja hän oli ollut TET-harjoittelussa Siilinjärven paikallislehti Uutis-Jousessa ja kirjoittanut sinne muutamia juttuja. – En meinannut silloin löytää oman alan töitä. Silloinen Lestijoen toimittaja Kati Jylhä halusi siirtyä puolikkaalle työajalle. Suomala pääsi ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kesäharjoitteluun alan töihin, ja siitä lähtien hän on kokenut toimittajan työn omakseen. PAIKALLISLEHTIEN kerrotaan usein henkilöityvän sen toimittajiin. – Se, mikä on pitänyt alalla tähän päivään asti, ovat ihmiset ja että pääsee paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Vaihdoimme hänen kanssaan töitä päikseen vuonna 2015. Olin jo pestautunut siivoamaan Teivon raviradan vessoja, kunnes minulle soitettiin, että voisitko tulla töihin alennetulla harjoittelijan palkalla, Suomala muistelee. huhtikuuta 2026 10 // Meliina Anias Kaisa Suomala lähti lukion jälkeen opiskelemaan toimittajaksi Tampereelle. Olimme siinä vaiheessa jo muuttaneet perheen kanssa Toholammille, joten työmatka lyheni alle puoleen, hän kertoo. Keikalle lähtiessä ei koskaan tiedä, mitä odottaa, hän sanoo. Henkilöitymisen myötä ihmisillä on matala kynnys ottaa yhteyttä paikallislehden toimittaKaisa Suomalalla tuli viime marraskuussa täyteen kymmenen vuotta Lestijoen toimittajana. Toisaalta toimittajaan saatetaan suhtautua juttukeikoilla hyvin tuttavallisesti. TOIMITTAJAN työssä häntä kiehtoi aluksi monipuolinen kirjoittaminen: sekä nopeat uutiset että kuvailevat reportaasit. – Pääasiassa paikallislehden henkilöityminen toimittajiin on kuitenkin etu. Suomala on itse havainnut kahdenlaisia lähestymistapoja aiheeseen: osa lukijoista ei kiinnitä huomiota siihen, kuka jutut kirjoittaa, vaan aihe on heille tärkeämpi. Se tekee näkyväksi sen, että journalismi on ihmisten tekemää.. ”On etuoikeus, että ihmiset, jotka eivät muuten ole julkisuudessa, avaavat elämäntarinaansa ja ajatuksiaan paikallislehden haastattelussa.” Ihmiset, tarinat ja kohtaamiset pitävät Kaisa Suomalan Lestijoen toimittajana MELIINA ANIAS " Pääasiassa paikallislehden henkilöityminen toimittajiin on kuitenkin etu. Lestijoki // Torstaina 23
– Hienoa nähdä, että lehti on pysynyt näin elinvoimaisena. – Muutaman kuukauden päästä minusta tulee nelinkertainen mummu. Siitä oli välillä vääntöä ja äkäisiä puheluja sai ottaa vastaan. Aion tulla myös kahvittelemaan perjantaina, Mattila lupaa. Keikalle lähtiessä ei koskaan tiedä, mitä odottaa. Mattila pitää elämässä mukana kulttuuririentojen lisäksi Melli-koira, liikunta, mökkeily, kaikenlainen värkkäily, lapset ja lasten jälkikasvu. – Kun olemme katsoneet vanhoja lehtiä, siellä on ollut tekstaripalsta jo ennen varsinaista tekstiviestipalstaa. jiin. Usein paikalliset uutiset ovat esimerkkejä suuremmista ilmiöistä ja kehityskuluista, jotka näkyvät muuallakin yhteiskunnassa. Usein saattaa vaikuttaa siltä, että mediatalot liikkuvat hitaasti jatkuvasti kasvavassa informaatiotulvassa. Ei tarvitse miettiä kuvakulmia ja kiirehtiä kirjoittamaan juttua tilaisuudesta. Suomalan mukaan Lestijoen toimituksessa on sovittu selkeät käytännöt, jotta lukijoille ei synny käsitystä puolueellisesta journalismista. Uusia tapoja tuottaa journalistista sisältöä kehitetään jatkuvasti. Ilkka Puranen minua haastatteli pääasiassa. Välillä koin, että isot lehdet meni paikallislehtien edelle. Lestinjokeen haettiin toimittajaa ja Manna päätti hakea. Keikalle lähtiessä ei koskaan tiedä, mitä odottaa, Kaisa Suomala sanoo. – Median myllerrystä seuraan ja hiki tulee jo pelkästä ajatuksesta. Ne muodostavat instituution, joka toimii laadukkaan tiedon takeena. Paikallisuutisissa tulee vahvasti esiin inhimillinen näkökulma ja juttuja tehdään siitä perspektiivistä, miten käsiteltävä asia vaikuttaa alueen ihmisiin. Mattila seuraa mediaa, mutta nyt tyytyväisen lukijan roolissa. – Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. LESTIJOKI käy avointa keskustelua lukijoiden kanssa, minkä voi havaita konkreettisesti esimerkiksi Lestijoen tekstiviestipalstalta. Muistan kun Ilkka lähetti minut Lohtajan kunnantalolle ja antoi työtehtäväksi kysellä viranhaltijoilta kuulumisia. Meni kyllä jonkin aikaa ennen kuin opin konserteissa olemaan ilman työajatuksia. Kyllä sieltä aina juttu tuli, Mattila naurahtaa. En kaipaa sinänsä enää toimittajan työtä. Hän kokee, että paikallislehdessä on vapaus toteuttaa erilaisia juttuja. MANNA MATTILA nostaa Ilkka Purasen roolin isosti esille, sillä lehti oli hyvin pitkälle hänen näköisensä. Tykkäsin kyllä työstäni, mutta nykyisin kyllä nautin täysin siemauksin Pyhäjoen kulttuuritapahtumista. Ihmiset soittivat toimitukseen ja halusivat nimettömänä antaa mielipiteensä asiaan. En kaipaa sinänsä enää toimittajan työtä. Hänen mukaansa Lestijoki-lehden vahvuus on aina ollut se, että lukijoiden mielipiteille on annettu tilaa. Sovimme haastattelun seuraavalle päivälle. Nyt hän nauttii lukijan roolista. – Kyllä sitä sai kulkea Lestijoen logo otsassa. Manna Mattila aamulenkillä Melli-koiran kanssa Kaukon kalasatamassa. MAAILMASSA tuotetaan jatkuvasti käyttäjille ilmaista sisältöä. MELIINA ANIAS " Kun olemme katsoneet vanhoja lehtiä, siellä on ollut tekstaripalsta jo ennen varsinaista tekstiviestipalstaa.. Jos Lestijoella oli jokin oma uutinen, se olisi pitänyt heti antaa isommalle lehdelle. Ihmisten aktiivinen halu ottaa kantaa voi Suomalan mukaan johtua siitä, että lehden alkuvuosina oli useita kantaaottavia kirjoittajia, jotka herättivät paikallista puhetta. Mattila toivoo pelkkää hyvää Lestijoelle myös jatkossa. – En tiennyt Kannuksesta mitään. Manna Mattila kuvattuna Lestijoen toimittajauransa alkuaikoina. Manna Mattila sai alkuun vastuualueekseen Himangan ja Lohtajan. LESTIJOEN PÄÄTOIMITTAJA Mattilasta tuli vuonna 2003. – Me pidämme kiinni journalismin periaatteista, joihin lukeutuu esimerkiksi tietojen tarkistaminen ja lähteiden kunnioittaminen. Paljon on hyvää isossa konsernissa toimimisessa, mutta olihan se iso muutos. – Kun tultiin esimerkiksi valtuuston juttukeikalta, niin mentiin usein kotiin. " Se, mikä on pitänyt alalla tähän päivään asti, ovat ihmiset ja että pääsee paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. – Tuntuu etuoikeutetulta, että ihmiset, jotka eivät muuten ole julkisuudessa, avaavat elämäntarinaansa ja ajatuksiaan paikallislehden haastattelussa, hän sanoo. Sitten seuraavana päivänä aikaisintaan tehtiin juttua. Aikansa kutakin. Suomala toivoo, että Lestijoki olisi tulevaisuudessa entistä enemmän mukana ihmisten arjessa, esimerkiksi puhelimella katsottavien live-videoiden kautta. Aikansa kutakin. – Aina oli pieni jännitys päällä, pääseekö perille. – Kyllä pienellä alueella asuvien ihmisten tarinat saattavat olla mielenkiintoisia. huhtikuuta 2026 // 11 Toimittajana vuodesta 1984 vuoteen 2019 Joni Mäki-Petäjä Lestijoki-lehden edellinen päätoimittaja Marja-Leena ”Manna” Mattila vastaa puhelimeen kiireen keskeltä. Ilkka haki myös usein tarkoituksellista vastakkainasettelua Nurkkahuoneen näpäytykset -palstallaan. Suomalan mukaan ajan ottaminen tietojen tarkistamiselle on osa ammattimaisen journalismin toimintatapoja. – Suurin muutos oli Lestijokilaakson Kirjapainon myyminen Keski-Pohjanmaan Kirjapainolle 2004. Lestijoki // Torstaina 23. Ihmisten kohtaaminen on parasta hänen työssään. Tietokoneet hankittiin Lestijokeen ensimmäisten paikallislehtien joukossa, Mattila muistelee. – Tulin silloiseen Lestinjokeen 15.12.1984. Media-ala mukautuu muuttuvan maailman kanssa. Hän oli edelläkävijä monessa mielessä. Manna Mattila on nähnyt median monet murrokset. Alkuaikoina Mattilan mukaan työtahti oli leppoisampi kuin sitten myöhemmin, kun digiaika tuli kuvioihin mukaan. Mutta kerran Vallivaara suutahti jostain Ilkan kirjoituksesta. Nyt sitä mennään toimistoon ja tehdään juttu jo valmiiksi saman illan aikana, Mattila vertaa. Juuri sopivasti palkkapäivänä, Mattila naurahtaa. PAIKALLISLEHDEN toimittaja tunnistetaan paikkakunnalla hyvin. Mitään ei oltu sovittu etukäteen vaan menin sinne kunnantalolle. LESTINJOKI " Median myllerrystä seuraan ja hiki tulee jo pelkästä ajatuksesta. – Ilkan toiminta oli lennokasta ja innokasta. Hän on menossa juuri vaihtamaan rengasliikkeeseen kesärenkaita. Ei ollut kännyköitä ja jos välille jäi, niin sitten vain koputtelemaan talojen oville ja pyytää saako soittaa lankapuhelimella. Nykyinen tekstiviestipalsta on luonnollinen jatkumo sille, ja on hienoa, että samanlainen henki on säilynyt, hän toteaa. Saattoi siinä muitakin olla, mutta Ilkka jäi mieleen. Suomalan mukaan kauppareissulla ihmiset saattavat nykäistä hihasta ja ehdottaa juttuaihetta tai antaa kehuja jo julkaistuista artikkeleista. Vallivaara uhkasi laittaa Lestijoen virtaamaan Reisjärvelle. Langan päässä kuuluu tuttu iloinen ääni. Vaikka ei vielä tiedetä, millaisena ja kuinka usein Lestijoki ilmestyy tulevaisuudessa, hän uskoo lehden säilyttävän perusperiaatteensa muuttumattomina vielä vuosikymmentenkin päästä – Jos jotain saan toivoa tulevaisuudelle, toivoisin, että ihmisten ajatukset, näkemykset ja erilaiset äänet näkyisivät jutuissamme entistäkin monipuolisemmin, hän sanoo. Lestijoki on hänen mukaansa oman alueensa instituutio, joka on tärkeä Lestijokilaakson ihmisille. Olin Pohjalaisessa Seinäjoella vuoden toimittajan pestillä. Mattila meni keikoille usein ”apinadatsunilla” eli Datsun 100A:lla. Tietenkin vakipaikka kiinnosti. – Muistan, kun Lestijärven silloinen kunnanjohtaja Pasi Vallivaara oli kyllä hyvää pataa Ilkan kanssa. Toimittajan työ paikallislehdessä ei loppujen lopuksi poikkea työskentelystä muissa medioissa, Suomala sanoo. Kuten valtamedioissa, myös paikallislehden toimittajan on pidettävä journalistiset periaatteet mukana työssään, vaikka juttuaiheet koskettaisivat lähipiiriä. Hänen mukaansa median kanssa säännöllisesti tekemisissä olevat ihmiset ymmärtävät, että toimituksen työskentelytapaa ohjaa journalistin ohjeet. Uskon, että juuri jatkuvuus ja arvot kannattelevat ammattimaista journalismia myös tulevaisuudessa, Suomala pohtii
KYLLÄ se oli hurlumheitä se 1980-luku, Mari Puranen sanoo. – Kerran menin viemään roskia. Vanhojen valokuvien selailu kahvipöydässä kirvoitti muistoja. TYÖNTEKIJÖITÄ oli paljon, sillä tekemistä riitti. – Meillä on hyvä henki täällä, tänä päivänäkin vielä. – Kaksi viikkoa olin aamut terveyskeskuksessa ja iltapäivät Lestijoessa, hän kertoo. TYÖYHTEISÖ oli 1980ja 1990-luvuilla todellakin yhteisö. Sanomalehtipaperille painettu Lestijoki taitettiin Kannuksessa, ja sivupohjat lähetettiin junalla lehtipainoon Kokkolaan tai Oulaisiin. Mari Puranen oli muun muassa kunnallisvaaliehdokkaana, että näkyvä esimerkki innostaisi vastaehdokkaat ostamaan ilmoitustilaa. Sama minkälainen on ollut tilanne, työntekijät on olleet sellaisia, että kaikkien kanssa on tullut toimeen, Maija-Liisa Kattilakoski sanoo. Tietopalvelun omistama Nixdorfin tietokone oli toimitustalon kellarikerroksessa, ja sitä käytti kirjapainon lisäksi muutama muukin yritys. – Aina perustettiin joku firma, että nyt tehdään tämmöistä, hän sanoo. Tänä päivänä Puranen on töissä Hilla Groupin palkkahallinnossa. Kun häntä ei valittu, hän pääsi kesätöihin terveyskeskukseen, jossa hän purki saneluita konekirjoittajana. Sitten jäi Sari, sitten Pirkko oli raskaana, sitten minä. Niitä olivat esimerkiksi monet joululehdet, joiden painoaikaan päivät venyivät ja kaikki osallistettiin ylimääräiseen työhön. Siinä oli Lestijokilaakson kirjapaino osakkaana, ja järjestettiin messuja. Junan kulkua kytättiin radan toisella puolella sijaitsevasta lehtitalosta, koska ehtiminen oli joskus tiukilla. Julkaisut eivät tulleet painoon valmiiksi taitettuna tiedostona muistitikulla tai linjaa pitkin, vaan painossa valmistettiin esimerkiksi joululehtien ilmoitukset ja hoidettiin taitto. Kesken työsuhteen Ilkka Puranen soitti ja kysyi, voisiko Kattilakoski sittenkin tulla painoapulaiseksi. – Nousukausi. Mari Puranen ja Maija-Liisa Kattilakoski ovat olleet työkavereita Lestijoessa viidellä eri vuosikymmenellä, vaikka tiet välillä erkanivat. – Siellä painettiin kaikkea mitä siviilipainossa voi painaa: kirjoja, matrikkeleita, kirjekuoria, Puranen kertoo. Mari Puranen ja Maija-Liisa Kattilakoski ovat olleet työkavereita viidellä vuosikymmenellä: 1980-, 1990-, 2000-, 2010ja 2020-luvuilla. Molemmat tunsivat toisensa jo kouluajoilta. Hoidin tilausasioita, laskutusta, pankkiasioita, puhelinkeskusta. Lestijoki // Torstaina 23. Paino siirrettiin Viron Põlvaan vuonna 1995. – Ajattelin, etten ikään opi tätä hommaa, Maija-Liisa Kattilakoski muistelee. Oman isän johtamalle työpaikalle tuloon liittyi väistämättä paineita, jotka nuori tekijä tunsi niskassaan joka päivä. Se toi yhteenkuuluvuutta, Maija-Liisa Kattilakoski sanoo. Lestijoen toimituksen kylkeen perustettiin kirjapaino, mutta se ei palvellut omaa lehteä vaan ulkopuolisia asiakkaita. Syynä perheiden mukanaoloon saattoi hyvinkin olla se, että samanikäiset työntekijät saivat lapsia samoihin aikoihin. – Meillä aina on ollut hyvä porukka. – Ilkalla oli paljon ideoita, Maija-Liisa Kattilakoski toteaa. Siksi kai siitä on jäänytkin päälle se tuntu, että koko ajan pitäisi tehdä, koko ajan on kiire vaikkei olisikaan, Maija-Liisa Kattilakoski sanoo. KAISA SUOMALA KAISA SUOMALA " Kaksi viikkoa olin aamut terveyskeskuksessa ja iltapäivät Lestijoessa.. – Silloinhan perustettiin Lestijokilaakson Messu ja markkinointi. – Ei se aina ehtinyt! Joskus lähdettiin taksilla perästä, Mari Puranen sanoo. Pikkujouluihin kutsuttiin puolisot mukaan, ja välillä tehtiin porukalla bussireissuja, joilla mukana olivat myös lapset. Maija-Liisa Kattilakoski alkoi tehdä myös Perhonjokilaakson ilmoituksia, ja töitä oli mainosvalmistajan Tomi Kurikkalan kanssa ylitöiksi asti. – Sittenhän ne loppui ne painotyöt. Käytössä oli isot valolatomakoneet, joilla toimittajien tekstit kirjoitettiin taittokuntoon. Hän siirtyi työskentelemään Kalajoen Seudussa, jonka KPK osti myöhemmin ja sulautti yhteen Kalajoki-nimisen lehden kanssa. – Olivat ne mieleenpainuvia, mukavia ne reissut. – Aina piti onnistua, hän kuvailee. Yksi kyyditsijöistä oli Mari Purasen isä, Lestijoen pitkäaikainen päätoimittaja Ilkka Puranen. Samanikäinen Maija-Liisa Kattilakoski astui riviin kaksi vuotta myöhemmin, 24-vuotiaana vuonna 1987. Mari Puranen oli pääkäyttäjä, jonka vastuulla olivat varmuuskopiot. Etäpäivinä tie vie kahvitunnilla tuttuun seuraan Lestijoen konttorin kahvihuoneeseen. – Manna oli äitiyslomalla kun minä tulin töihin. Aina. Puranen luettelee esimerkkejä: matkatoimisto, messuja markkinointifirma, tietotekniikkapalvelu... Oli luontevaa pitää lapsetkin mukana vanhempien työelämän kuvioissa, asuihan suurin osa heistä Kannuksessa. Kun se oli muuten syöty, pää jäi kotiinviemisiksi. – Tulin äitiysloman sijaiseksi. Mari Purasen ja Lestijoen tiet erosivat, mutta vain hetkeksi. – Onneksi en päässyt! Se oli näitä isän aivoituksia. Kun minä olen tullut 1985, jo ennen sitä oli perustettu Lestijokilaakson tietopalvelu. Ja koneet siirrettiin Viroon. Palkkahallinnon asiantuntija Mari Puranen ja mediapalvelujen toteuttaja Maija-Liisa Kattilakoski tulivat Lestijokeen töihin 1980-luvulla. – Kyllä siinä kiirettä piti, töitä oli. He olivat kulkeneet samoissa porukoissa, jotka notkuivat koulupäivien jälkeen Kannuksen Kahvibaarissa ja kulkivat yhteisillä kyydeillä Himangan Urheiluhallin keikoilla ja tansseissa. 1980ja 1990-lukuja värittivät yrityskokeilut, reissut ja sikajuhlat. huhtikuuta 2026 12 // ”Se oli hurlumheitä se 80-luku” Kaisa Suomala Mari Puranen tuli Lestijoen konttoriin ensimmäisen kerran 22-vuotiaana vuonna 1985. Muistan, kun menin Ilkalle sanomaan, että näin on nyt käynyt, ja Ilkka puisti päätään, ”Voi teidän kanssanne.” Meitä oli tosiaan neljä yhtä aikaa äitiyslomalla. Maija-Liisa Kattilakoski huomasi paikallislehden hakevan painoapulaista, kun hän oli valmistumassa kauppaopistosta. Nousu katkesi yhtäkkiä. Kuvat kehitettiin, vedostettiin paperille ja reprottiin painamista varten. Mikä lemu sieltä tuli, kun se sianpää oli siellä säiliössä! KOKEILUKULTTUURI on 2020-luvun työelämän muotisana, mutta Lestijoen ympärillä sitä elettiin todeksi 1980ja 1990-luvuilla. Sidosryhmien iloksi järjestettiin kerran esimerkiksi sikajuhla, jossa grillivartaassa pyöri kokonainen sika. Lehden kokoaminen vaati nykyistä enemmän käsityötä. Kun painotöitä oli paljon, tekemistä oli valtavasti. Paikkaan alun perin valittu oli lähtenyt talosta. Suurin muutos koettiin vuonna 2004, kun Lestijoki myytiin Keskipohjanmaan kirjapainolle. Täällä oli yrityksiä, lehdissä oli ilmoituksia, painotöitä meni kaupaksi
Voit muuttaa meille mistä vain. huhtikuuta 2026 // 13 TAULU-TV:t TAULU-TV:t ILMAINEN TOIMITUS, ASENNUS JA VANHAN KONEEN POISVIENTI • • LELUT LELUT • • TALOUSTAVARAT TALOUSTAVARAT • • MUOVITUOTTEET MUOVITUOTTEET • • YM. 14.900€. SOITA P. Voit asua noin 24 neliön huoneessa, jossa on oma wc sekä suihku. Sijainti Toholammin keskustassa, lähellä ovat mm. Tarjolla huoneita myös pariskunnille. merkkihuoltokirja (Lexus), met.harmaa, Suomi-auto, eritt. Uusi kotisi täällä meillä voisi olla mahdollisuus siihen. KOY Toholammin Torikeskus vuokraa huoneistoja suoraan vuokralaisille. 390,Tervetuloa asumaan Toholammille entiseen KORJAAMO/ VARAOSAT Leppäojantie 8, KANNUS Avoinna: MA–PE 8.00–17.00 044 9785 018 • NOPEASTI • EDULLISESTI EXEL-AUTOKEIDAS Katso ajankohtaiset tilaajaedut Tee lahjatilaus ja tulosta lahjakortti Jätä ilmoitus helposti asiakaspalvelu.hillagroup.fi mainostajalle. HELKAMA HELKAMA PESUKONEE T PESUKONEE T GRAM GRAM PESUKONEE T PESUKONEE T MIELE MIELE PESUKONEET PESUKONEET SÄHKÖSÄHKÖHELLAT HELLAT GRAM KODINKONE ET GRAM KODINKONE ET 5 VUODEN TAKUU! 5 VUODEN TAKUU! SÄHKÖPYÖRÄT Meiltä työsuhdepyörät! Meiltä työsuhdepyörät! MAASTOPYÖRÄT Meiltä Meiltä lahjakortit! lahjakortit! MYÖS MYÖS RAHOITUKS ELLA! RAHOITUKS ELLA! Kaipaatko elämääsi lisää turvaa ja elämänlaatua. 0400 587 645 Seppo Annala p. Yhteisissä tiloissa ovat sauna-, ruokailuja kokoontumistilat sekä keittiö. apteekki, kirjasto, taxi, kaupat ja pankit. 0400 562 393 www.auto-assa.com AUTO-ÄSSÄ Seppo Savinainen, Puistotie 4, TOHOLAMPI TOHOLAMMIN UKOLTA!!! VOLVO V90 D3 Inscription Geartronic -21 musta, tod. 0440 663 422 Tervetuloa tutustumaan! Sovitaan aika ja käydään katsomassa tiloja. YM. hieno! 14.500€ TOYOTA AVENSIS 1.8 Valvematic Active Edition -15 Multidrive S autom., runs.varust., upea Suomi-auto, met.harm. hyvä, Suomi-auto alv.väh.kelp. Yhteiset tilat ovat kaikkien käytössä. -19 neliveto, musta, Suomi-auto, hyvä 17.300€ LEXUS IS 300H EXECUTIVE -14 1 om., täyd. 23.500€ VOLVO XC60 D5 AWD Summum Geartronic -11 tosi siisti, Suomi-auto, neliveto vain 8.900€ VOLVO V40 Cross Country T5 AWD Summum -13 254 hv, neliveto Geartronic, erik.varust, Suomi-auto, erikoinen 19.900€ MERCEDES BENZ E 220D 4matic pro, autom. jumppaja lauluhetkiin sekä vain viettämään aikaa yhdessä. Edulliset hinnat alk. Lestijoki // Torstaina 23. Tarvittaessa Soiten kotihoito normaaliin tapaan. Niissä voi kokoontua esim. SENIORIASUMISTA TOHOLAMMILLA Entinen Katariinan kamari, Kaartotie 2 Ota yhteyttä asumiseen liittyen: Lasse Annala p. hillagroup.fi Voimme toteuttaa myös oman julkaisusi ideasta jakeluun saakka
Rautiola Bar-Kellari FysioSport HalpaHalli Kannussähkö KitinVapari K-Market Herkku Koivusaari Konemyynti ja Huolto Kukkatalo Ruusunen Lyylin Grilli Motorset Nikor Paussin Paikka Rauhala Rautapohja Ravintola Jokihelmi Ura-Kaluste Veikon Kone, Kannus Paussin Paikka HERKKU • Kannuksen Yrittäjät tarjoavat makkaraa ja myyvät lättyjä • Hevosajelua (Usvakosken tila) • Torimyyntiä ja arpajaisia • Klo 11 paneelikeskustelu teemalla ”250 vuotta yhteistä historiaa ja yhdessä KANNUStaen myös eteenpäin”. huhtikuuta 2026 14 // KAUPPAPÄIVILLÄ mukana olevat liikkeet: Nimi Puh. PALKINTOJA YHTEENSÄ 1000 € ARVOSTA! Täytä arpalipuke ja palauta Kauppapäivillä mukana olevaan liikkeeseen. Lestijoki // Torstaina 23. YHTEISTYÖSSÄ: KANNUS KESKI-POHJANMAA 23.-25.4. Paneelin kysymyksiä on toteutettu osittain yhteistyössä Juhani Vuorisen koulun ja Kannuksen lukion kanssa. • Klo 12 Kannuksen Korvenkävijät järjestävät pehmoeläimille Match Show’n eli lelunäyttely Lämpimästi tervetuloa mukaan! La 25.4. 20 26 Kannus lahjoittaa FINLUX 32” Android TELEVISION Kannuksen Kauppapäivien arvontaan. klo 10–14 ohjelmaa uudistetulla torilla. Käy täyttämässä oma arpasi! Apteekki Autohuolto M. Paneelissa: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Kivioja, Kannuksen vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Päiviö Vertanen, Lestijoki-lehden päätoimittaja Joni Mäki-Petäjä, Kannuksen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jonna Koivisto ja YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen
Paneelissa: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Kivioja, Kannuksen vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Päiviö Vertanen, Lestijoki-lehden päätoimittaja Joni Mäki-Petäjä, Kannuksen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jonna Koivisto ja YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen. Paneelin kysymyksiä on toteutettu osittain yhteistyössä Juhani Vuorisen koulun ja Kannuksen lukion kanssa. Rautiola Bar-Kellari FysioSport HalpaHalli Kannussähkö KitinVapari K-Market Herkku Koivusaari Konemyynti ja Huolto Kukkatalo Ruusunen Lyylin Grilli Motorset Nikor Paussin Paikka Rauhala Rautapohja Ravintola Jokihelmi Ura-Kaluste Veikon Kone, Kannus Paussin Paikka HERKKU • Kannuksen Yrittäjät tarjoavat makkaraa ja myyvät lättyjä • Hevosajelua (Usvakosken tila) • Torimyyntiä ja arpajaisia • Klo 11 paneelikeskustelu teemalla ”250 vuotta yhteistä historiaa ja yhdessä KANNUStaen myös eteenpäin”. • Klo 12 Kannuksen Korvenkävijät järjestävät pehmoeläimille Match Show’n eli lelunäyttely Lämpimästi tervetuloa mukaan! La 25.4. klo 10–14 ohjelmaa uudistetulla torilla. YHTEISTYÖSSÄ: KANNUS KESKI-POHJANMAA 23.-25.4. Lestijoki // Torstaina 23. 20 26 Kannus lahjoittaa FINLUX 32” Android TELEVISION Kannuksen Kauppapäivien arvontaan. huhtikuuta 2026 // 15 KAUPPAPÄIVILLÄ mukana olevat liikkeet: Nimi Puh. PALKINTOJA YHTEENSÄ 1000 € ARVOSTA! Täytä arpalipuke ja palauta Kauppapäivillä mukana olevaan liikkeeseen. Käy täyttämässä oma arpasi! Apteekki Autohuolto M
Toim.huom.) Siihen aikaan lehden toimitus oli samassa Osuuspankin talossa kuin nytkin. Kotikunnan paikallislehti on kutsunut hetkeksi töihin pariin otteeseen myöhemminkin, viimeksi vuosi sitten, kun palasin eläkeläistoimittajana juurilleni. Välillä jopa väittelimme siitä pitäisikö lehdessä olla myös tavallisten ihmisten haastatteluja. Ainakin ensimmäisenä ilmestymisvuotena lehteä jaettiin joka kotiin Kannuksessa ja Himangalla. On oikeastaan aika hämmästyttävää kuinka samanlaisia aiheita lehdessä käsiteltiin 50 vuotta sitten kuin tänä päivänäkin. Lestijokilaaksossa oli vuoden 1977 alussa yli 500 työtöntä. MURHEET OVAT OLLEET pitkälle samanlaisia kuin tänäkin päivänä. Nykypäivän klikkiotsikoilla halutaan herättää mielenkiinto, että lukija avaisi koko jutun puhelimen tai tietokoneensa sovelluksessa. TALOUSELÄMÄN kuulumisia kerrottiin ja juuri 1976 ja 1977 on seurattu Poutun makkaratehtaan rakentamista, valmistumista ja toiminnan alkamista. OMA TYÖURANI lähti käyntiin niin, että olin kesätoimittajana Keskipohjanmaassa. Ala-Petäjä muistelee toimittajauransa alkuvaiheita Lestinjokilehdessä. Hienoisista näkemyseroista huolimatta lehden tekoon oli varsin vapaat kädet, mikä on melkoinen luottamus 19-vuotiaalle edelliskevään ylioppilaalle. Vuoden 1977 alusta se alkoi ilmestyä viikoittain. Ihan ei kesätoimittajan pesti riittänyt meriitiksi, vaan tein näytejutun Sylvi Keski-Petäjästä, kotikylän pitokokista. huhtikuuta 2026 16 // Sinä senkin lurjukseni ja kullanmuruseni Eipä sitä nuori ihminen osaa ajatella olevansa jonkin tärkeän äärellä, kun ryhtyy huikealla reilun neljän kuukauden kesätoimittajakokemuksella tekemään paikallisjuttuja kotijokilaaksosta. Jakelua on suunniteltu myös Toholammille ja Lestijärvelle, mutta samaan aikaan on myyty tilauksia. Aikojen päästä kuulinkin, että lehtileikettä oli tutkittu myös verotoimistossa. Nykyisen Paussin paikan tiloissa oli Matkahuolto ja sen vieressä pienessä huoneessa paikallislehden toimitus. Vientituotteella helpotettiin sodan jälkeistä rakennustuotantoa kaukana Kannuksesta. Lähdin oppimaan lisää ammatista, mutta sivistyminen jääköön muiden arvioitavaksi. Mutta niinpä vain työttömyysjaksoni taisi jäädä viikkoon, kun paikallislehti hakikin toimittajaa. Liisan näytejuttu pitokokki Sylvi Keski-Petäjästä. Tämä monen toimen nainen oli niin vaatimaton, ettei olisi millään halunnut tulla jututetuksi, sillä ”minähän olen tavallinen ihminen, ei niin millään saa minusta kirjoittaa”. NUOREN JA AINOAN palkatun toimittajan työ ei ollut pelkkää jutuntekoa ja lehden sivusuunnitelmien tekemistä. Yksi hiukan hämmentävä Kyliltä kuultua -palsta kertoo enemmän tai vähemmän juoruja, mutta on epäilemättä ollut vähintään yhtä suosittu kuin tekstaripalsta tänä päivänä. Onneksi muistin tueksi voi selailla vanhoja vuosikertoja ja lueskella, mitkä asiat on silloin nähty jutun arvoisiksi. Liisa Ängeslevä Liisa Ala-Petäjä arpomassa. Juttu myös julkaistiin ja se kertoi ihmisestä, joka oli 17-vuotiaasta hoitanut emännän tehtäviä äitinsä sairastumisen jälkeen. Lähes 50 vuoden takaiset ajat ovat mielessä vain välähdyksinä ja muutamina tapahtumina. Vähintäänkin nykyotsikoissa pyritään kertomaan jotain jutun sisällöstä. Edeltäjä vain on päättänyt siirtyä muihin hommiin muutaman kuukauden kokeilun jälkeen. Vuodeosastot ovat kärsineet sairaanhoitajapulasta ja 1977 jo kolmatta kesää peräkkäin osasto suljettiin kuukaudeksi ensin Kannuksessa ja sitten Toholammilla. Itsekin olen ansiokkaasti kirjoittanut juttuun, että tuotanto aloitetaan lenkkimakkaralla ja myöhemmin tuotantoon tulevat myös pötkymakkarat. Tarina kertoo, että Lestinjoki-lehden perustaja ja päätoimittajuutta oman virkatyönsä ohella hoitanut Ilkka Puranen oli sopinut Arto Ojakankaalle jonkun virkamieshaastattelun ja tämä päätti, ettei sitä tekisi. Hagströmin nahkatehtaan uusi johtajisto ei sen sijaan ymmärrystä saanut, kun Kannuksen toimipiste päätettiin lopettaa ja 27 työntekijää jäi sieltä työttömäksi. Kunnanhallitusten ja -valtuustojen päätökset kerrottiin, mutta niiden merkitystä kuntalaisille olisi toki voinut avata enemmänkin. Kannuksen työttömyysaste oli reilut kahdeksan ja Himangan yli kymmenen. Harmi kyllä puoli vuosisataa sitten ei ollut tapana nimikoida juttuja eli ihan varmaksi ei voi sanoa, kuka minkäkin jutun on kirjoittanut. LEHDESSÄ KERROTAAN ensimmäisen toimintavuoden aikana myös kansalaisopiston toiminnasta, maatalouden kehittämissuunnitelmista ja urheilusta. Molemmat herrat ovat edesmenneitä ja niinpä asian paikkansapitävyyttä ei enää pysty tarkistamaan. Sylvi kertoo jutussa, että ”Nisulan Martan kanssa olimme aina häissä ja hautajaisissa keittämässä. Yhtä lailla naputtelin tilauslaskuja ja serkkupojan kanssa laitoimme ne kirjekuoriin. Kunnanjohtaja Jorma Tikkanen vetosikin, että kunta saisi tietoon tyhjillään olevat talot ja ne saataisiin asuntokäyttöön. Hagströmin tehtaalle oli varattu tontti ja koko tuotanto oli ollut tarkoitus siirtää Kokkolasta Kannukseen. Puoli vuosisataa sitten uskottiin, että juttu luetaan lehdestä, vaikka otsikko olisi niinkin laimea kuin ”Kannuksen kunnanhallitus kokousti” tai ”Kannuksen valtuustosta”. Pääsin muuten maistamaan sitä ensimmäistä lenkkimakkaran koe-erää. " Kovin suuria toiveita työllistymisestä ei ollut, sillä taitoni riittivät juuri ja juuri kasvimaan perkaukseen, vasikoiden juottamiseen, tonkkien pesemiseen ja juttujen tekemiseen.. Lestijoki // Torstaina 23. Kovin suuria toiveita työllistymisestä ei ollut, sillä taitoni riittivät juuri ja juuri kasvimaan perkaukseen, vasikoiden juottamiseen, tonkkien pesemiseen ja juttujen tekemiseen. PÄÄTOIMITTAJA halusi kertoa kuntien ja viranomaisten tekemistä päätöksistä ja ehkäpä hiukan avata niiden merkitystä kuntalaisille. Yhdessä hersyvän hauskassa ilmoituksessa toivotaan muun muassa, että ”sinä lurjukseni, kullanmuruni ja senkin rakkaani” tilaisit Lestinjoen. Lieneekö asuntopula enää tämän päivän polttavin ongelma Himangalla. Sitä hyvää periaatetta Lestijoki-lehtikin toteuttaa edelleen. Syksyllä ei ollut opiskelupaikkaa ja ilmoittauduin työnhakijaksi työvoimatoimistoon Kannuksessa. J.W. Henkilöjuttuja on tehty ja kyläkuulumisia kerrottu. Samaan aikaan Himangalla oli asuntopula, sillä yhtä vapautuvaa asuntoa kysyi peräti 17 perhettä. Sen lisäksi hän hoiti pihamaan kukkaloiston ja teki käsitöitä. Vajaan vuoden toimittajapestin jälkeen lehdessä kerrotaan Liisan lähteneen sivistymään. Huhtikuussa 1977 on tuotettu makkaraa 15 000 kilon päivävauhtia ja lajikkeita on ollut 25. Mistään suuresta historian siipien havinasta ei ole kyse siksikään, ettei se nuori ole edes ensimmäinen palkattu toimittaja tuoreessa paikallislehdessä. Kuntajohtajat ovat pakinoineet ja rikostilasto on kerrottu tasan tarkkaan yksilöiden. LESTINJOKI LESTINJOKI Liisa Ängeslevä o.s. Samoihin aikoihin Eskolassa on aloitettu Egyptin parrun tekeminen. LEHDEN NIMI oli pitkään Lestinjoki joen historiallisen nimen mukaan. Hän oli päivittäisten navettatöiden lisäksi ruokkinut tuvassa ensin 25 suuta ja myöhemmin ”enää ”11. Vanhat pitokokit sanoivatkin aina, että opettavat minut ja Martat niin, että osaamme olla kokkeina, kun heistä aika jättää.” Aloittelevana toimittajana, ja itsekin kotikylän monissa juhlavalmisteluissa mukana olleena, en huomannut jutussa mainita, että pitokokkihommat ovat puhtaasti talkootyötä, josta ei makseta palkkaa. Snellman lupasi Saima-lehden syntysanoissa 1840, että lehdessä tulee olemaan ”kaikenlaista ja sitäpaitsi yhtä ja toista”. Sekin iloinen talousuutinen on kerrottu, että lättähattu jatkaakin liikennöintiään Kokkolan ja Ylivieskan väillä ja niinpä Eskolan asemalle jää lipunmyynti. (Serkkupoika auttoi ihan talkoomeiningillä. Jostakin tunnistaa edelleenkin oman tyylinsä kertoa ja jotkut keikat ovat jääneet mieleen
VAPPUNA klo 12-16 UraKaluste Avoinna: MA-PE 9-17 1190,1190,TERVETULOA KAUPPAPÄIVILLE TERVETULOA KAUPPAPÄIVILLE URA-KALUSTEESEEN URA-KALUSTEESEEN TORSTAINA JA PERJANTAINA! TORSTAINA JA PERJANTAINA! Lauantaina suljettu! Lauantaina suljettu! GustavGustavkirjakaappi kirjakaappi ERÄ ERÄ RetroRetrotarjoiluvaunu tarjoiluvaunu ERÄ ERÄ Jos olet harkinnut Jos olet harkinnut sohvan tai sängyn sohvan tai sängyn ostoa... ostoa... 0440 860 301 Onnea Lestijoki 50 v! Onnea Lestijoki 50v. NOSTO-OVET soita ja pyydä tarjous ! 044 773 0003 044 773 0002 myynti@lametek.fi www.lametek.fi NOSTO-OVET soita ja pyydä tarjous ! 044 773 0003 044 773 0002 myynti@lametek.fi www.lametek.fi NOSTO-OVET soita ja pyydä tarjous ! 044 773 0003 044 773 0002 myynti@lametek.fi www.lametek.fi NOSTO-OVET soita ja pyydä tarjous ! 044 773 0003 044 773 0002 myynti@lametek.fi www.lametek.fi Marko Pottala Puh. Kysy lisää! Kaivinkoneurakointi Tukkipuun sahaus TAPIO SAARIKOSKI Ky Ylikannus P. Kannus LAMETEK NOSTO-OVET AUTOTALLIN NOSTO-OVET MOOTTORILLA ASENNETTUNA. 044 584 7514 johannan_putiikki Johannan Putiikki PUTIIKKI AVOINNA TI-PE 10-17, LA 10-14 Asut arkeen ja juhlaan Putiikilta! Asut arkeen ja juhlaan Putiikilta! Ilahduta äitiä Ilahduta äitiä lahjakortilla! lahjakortilla! Lahjakortt i Lahjakortt i Avoinna myös 1.5. 0440 997 330 Kaivinkonetyöt 3-26 tn Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua lestijoki.fi johannanputiikki.fi Saunapellontie 6, 69300 Toholampi puh. Lestijoki // Torstaina 23. NYT KAIKKI NYT KAIKKI MALLIMALLIKAPPALEET KAPPALEET -20% -20% esiltä esiltä HETI MUKAAN! HETI MUKAAN! 99,99,25,25,EBBA vuodesohva 599,599,Muhkea Muhkea 60x80 60x80 jättityyny jättityyny 3 3 kpl kpl ERÄ ERÄ. huhtikuuta 2026 // 17 • Huolto • Korjaus • Varaosat • Huolto • Korjaus • Varaosat • Päällisrakenteet • Päällisrakenteet • Raskaan kaluston katsastukset yhteistyö • Raskaan kaluston katsastukset yhteistyösssä sä Plus Katsastus Oy: kanssa Plus Katsastus Oy: kanssa Lammasojantie 6, 69100 KANNUS • www.kuljetustekniikka.fi KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY TARJOUS isompi koko! Ilmoitusehdotukset Harri Kuusisto 050 567 1825 • harri@hakumet.fi HAKUMET Lietteen käsittelyyn teräksiset ratkaisut • CNC plasmaleikkausta HAKUMET Käyntikortti 90x55 mm 895 € Käyntikortti 90x25 mm 560 € TARJOUS isompi koko! Ilmoitusehdotukset Harri Kuusisto 050 567 1825 • harri@hakumet.fi HAKUMET Lietteen käsittelyyn teräksiset ratkaisut • CNC plasmaleikkausta HAKUMET Käyntikortti 90x55 mm 895 € Käyntikortti 90x25 mm 560 € LIETTEEN KÄSITTELYYN TERÄKSISET RATKAISUT • lietepumput • pumppukuormaajat • vaunujen modernisointia • kaikki alan tarvikkeet ja komponentit LISÄKSI • metallirakenteet • traktoreiden ja maatalouskoneiden huollot • ilmastoinnin huollot, testaukset ja varaosat • puimureiden varaosat • CNC plasmaleikkausta Harri Kuusisto 050 567 1825 • harri@hakumet.fi UUTTA Suoritamme laserpuhdistusta, siirrettävällä laitteistolla myös paikan päällä. Puhdistus soveltuu lähes kaikille materiaaleille metallit, puu, kivi ym
Tällä hetkellä yritys käyttää vuodessa noin 120 000 litraa kevytpolttoöljyä. JONI MÄKI-PETÄJÄ Varamieheltä ilmestyi kirja erätarinoista Joni Mäki-Petäjä Kannuslaiselta Mauno Mäki-Petäjältä, 85, on ilmestynyt uusi kirja: Suuri kettujahti. Erätarinoita usein saatetaan kaunistella. Elstoren Power-to-Heat -lämpövarastojärjestelmää koeponnistetaan toukokuun aikana ja tuotannossa se on suunnitelmien mukaan jo kesäkuussa. Valtakunnallinen e-kirjasto on käytössä myös sulun ajan, sillä e-kirjastoon kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella eikä kirjastokortilla. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa hankkia lisätonttia vierestä, joka mahdollistaisi liikennöinnin terminaaliin paremmin. MAUNO MÄKI-PETÄJÄ on luetuttanut tarinoita metsästyskavereillaan. – Kaverit ovat lukeneet ja tykänneet. Samalla se lisää toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyden vahvistamista, Liedekset kertovat. Anders Finna -verkkokirjasto on pois käytöstä 21.5.– 10.6. Itse olen kertonut kaikki epäonnistumisetkin mutta en ole rumemmaksikaan vääntänyt, hän linjaa. Siinä on kettu ja metsästysseuran Mannilan kämppä eli Kolhoosin kämppä. UUDEN OHJELMISTON käyttöönoton vuoksi kirjastopalveluihin tulee noin kahden viikon käyttökatko. Tämä on yksi konkreettinen teko kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Liedekset huomauttavat, että Clewor on Suomessa ensimmäinen yksityisessä omistuksessa oleva alan tuotantolaitos, joka pystyy Elstoren Power-to-Heat -lämpövarastojärjestelmän valmistuttua tuottamaan palvelunsa höyryntuotannon osalta päästöttömästi. Heti kirjan nimikkotarina on ainakin metsästysmielessä laiha saalis, kun kettujahdissa ei nähty yhtään kettua. Se oli yllätys, mutta myönteinen, Mäki-Petäjä naurahtaa. TYÖMAALLA työskentelee haastatteluhetkellä viisi Elstor Oy:n työntekijää. CLEWORILLA on mietitty pitkään päästöttömyyttä. Yritys työllistää tällä hetkellä 28 henkeä ja suunta on ylöspäin. Kirjastojen e-aineistopalveluista eivät ole käytössä Cineast, Naxos eikä PressReader. – Minulla oli neljästä kirjasta kustannussopimus, mutta puheet eivät pitäneet. Anders-kirjastot eli Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven ja Toholammin kirjastot ottavat kesäkuussa käyttöön Axiell Finland Oy:n uusimman kirjastojärjestelmän Qurian. LÄHEMPÄNÄ järjestelmänvaihdosta lainojen eräpäivä muutetaan automaattisesti pidemmäksi siten, että se ylittää kirjastojen käyttökatkon. Väyläkirja tuli apuun, kun kustantaja oli hakusessa. Myös uusille kirjoille tarinat olisivat valmiina. Tarinat tapahtuvat todellisissa paikoissa. Kirjastojen asiakkaita muistutetaan noutamaan varaukset ennen sulkua ja lainaamaan riittävästi aineistoa sulun ajaksi. Urakka on sujunut suunnitelmien mukaan. Tarinat sijoittuvat kotikylälle ja Lestijokilaaksoon; metsiin ja Lestijoelle. Ruohio kertoo asennusporukan majoittuneen Kannuksen Metsäkartanossa ja Ylivieskan hotellissa. Se on se viitekehys, mutta ihmiset ovat pääosassa. Kaikki kirjastojen palvelut kuten lainaus, palautus, omatoimijärjestelmät ja verkkokirjasto ovat poissa käytöstä 21.5.– 2.6.2026. Myös terminaaliin tulee jatkossa muutoksia, mutta mennään askel kerrallaan, Liedekset sanovat. Osa Anders-kirjastoista on suljettu käyttökatkon aikana kokonaan ja osa on auki rajoitetusti esimerkiksi siten, että lehtisali on käytössä tiettyinä kellonaikoina. Tekstiilien huolto voidaan jatkossa toteuttaa ympäristöystävällisesti ja päästöttömästi, Cleworin toimitusjohtaja Kristiina Liedes sanoo. Lukijoita erätarinoille olisi kyllä. Uuden Elstoren järjestelmän myötä öljyn käyttö loppuu kokonaan. Kirjastot tiedottavat aukioloistaan ja palveluistaan omilla kanavillaan. Kyllästyin ja olin jo ajatuksissa tekemässä omakustannetta. – Viisi vuotiaana menin isän ongen kanssa Petäjän myllylle mutta isä meinasi, että olin vielä kelvoton. Alastuloa ei ole välttämättä ollenkaan, Varamiehenäkin tunnettu pakinoitsija sanoo. Investoinnin jälkeen laajentuu myös yrityksen parkkialueet. Nämä kaikki toiminnot ja järjestelmät toimivat kirjastokortilla, jolla todennetaan asiakkuus. Tarinoiden hyvin vahva rakennusaine on huumori. Mäki-Petäjän mukaan erätarinat eivät ole kustantajien silmissä muodissa. – Prosessihöyry on keskeinen osa tekstiilihuollon tuotantoprosessia. Kirjoitukset ovat odottaneet julkaisua jo jonkin aikaa. Takana näkyy uusi investointi, jonka myötä öljyn käyttö loppuu kokonaan. – Nyt on menossa prosessiasennuksia ja viimeistelytöitä. – Tämä tukee meidän strategiaa ja vastuullisuusohjelmaa. Quria tukee uusimpia kansallisia sekä kansainvälisiä kirjastoalan vaatimuksia ja se on käytössä useissa kirjastoissa Suomessa ja Euroopassa. – Tätä investointia varten riitti nykyinen tonttialue. Clewor Oy:n Kristiina ja Milko Liedes. – Onhan tämä myös vahva panostus niin paikallisesti kuin maakunnallisesti. – Perikunnalle en halua paperikasoja jättää, mutta kansien väliin niitä voi lisääkin tulla. Sen koommin ei oltu yhteydessä kunnes kirjat olivat postissa. – Joka tarinassa ponnistuslauta on todellinen mutta ilmalento on kuviteltu. Metsästys ja kalastus ovat olleet elämän ajan tärkeimmän asiat. Mäki-Petäjälle itselleen metsästys ja kalastus ovat aina olleet rakkaita harrastuksia. Lestijoki // Torstaina 23. Elstoren järjestelmän myötä öljyn käyttö loppuu kokonaan. – Pää menisi täyttä vauhtia mutta jalat ei pysy följyssä, Mäki-Petäjä veistelee tuttuun tyyliinsä. Mauno Mäki-Petäjän mukaan erätarinat kiinnostavat lukijoita, mutta eivät enää kustantajia. Henkilöt ovat todellisia henkilöitä, sivupersoonia ja keskittyjä, ja kaikki sulassa sovussa, Mäki-Petäjä kertoo. Olemme pysyneet hyvin aikataulussa, asentaja Matti Ruohio kertoo. Clewor ja lappeenrantalaisyritys Elstor Oy solmivat yhteistyösopimuksen jo loppuvuodesta 2024, ja nyt on päästy kunnolla laittamaan kuokkaa maahan. Kirjan kannen on tehnyt Maunon tytär Tiina Mäki-Petäjä.. Sitten Väyläkirja tuli mukaan ja lyötiin kättä päälle. Sitten mentiin äidin kanssa onkimaan kuitenkin. Tällä hetkellä yritys käyttää vuodessa noin 120 000 litraa kevytpolttoöljyä. CLEWORIN KATSE on edelleen vahvasti tulevaisuudessa ja kasvussa. – Kirjassa on erätarinoita metsästyksestä ja kalastuksesta. VARAMIES ON TEHNYT pakinoita Lestijokeen vuodesta 1980 eli 46 vuotta. Muutoksen taustalla ovat nykyisen järjestelmän rajoitukset ja tarve kehittää kirjaston palveluja. – Tämä on yrityksen yhdeksäs tämäntyyppinen asennustyö, hän kertoo. – Kirjan kansi on tyttäreni Tiinan tekemä. Clewor tekee merkittävän ympäristöteon Joni Mäki-Petäjä Kannuslaisen teollisen pesulayrityksen Clewor Oy:n pihamaalla on riittänyt vilskettä vuoden alussa. – Aikanaan Karisto kustansi paljon ja Otavalla oli oma eräkirjasto. Olin kaksitoista, kun ammuin ensimmäisen koppelon. Tähän asti höyry on tuotettu kevytpolttoöljyllä, mutta uuden järjestelmän myötä energia tuotetaan uusiutuvalla sähköllä hyödyntäen vuorokauden edullisimpia sähkön hintoja, Cleworin Milko Liedes hallinnosta kertoo. huhtikuuta 2026 18 // Anderskirjastojärjestelmä uusitaan keväällä Joni Mäki-Petäjä Lainaaminen, palauttaminen, varaaminen, omatoimikirjautuminen, verkkokirjasto sekä osa e-aineistoista eivät ole sulun aikana käytössä. Kunto on pysynyt ikään nähden vähintäänkin kohtuullisena. Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven kirjastojen palvelut tauolla 2.1.5.– 2.6
Onni Kujala hävisi niukasti SM-kisoissa Joni Mäki-Petäjä Kannuslainen Kokkolan Kickboxing Teamia (KBT) edustava Onni Kujala osallistui viikonloppuna potkunyrkkeilyn SM-kisoihin. Lisäksi suostumuksen virkaan on antanut Pertti Severinkangas, joka on Keminmaan hallintojohtaja. Sitä ennen hän oli mm. Siunaustilaisuus tapahtui sotilaallisin kunniamenoin. Tarjoushintaiset jaksot tulee käyttää 16.8.26 mennessä.. Lestijärven kunnan rehtori/sivistystoimenjohtaja. Kinnula hakee uutta johtajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Sammalkangas kuoli 10. Aihion lisäksi mm. Pronssia Lohtajalle toi 50-vuotiaiden 88 kilon sarjassa kilpaillut Tero Rauma 169 kilon yhteistuloksella. Sammalkangas oli syntyisin Toholammilta ja asui viimeiset vuotensa Hoivakunnaksessa, Kannuksessa. Kysy lisää tai tule käymään! Toholampi • 0400 265 992 • www.luomankorjaamo.fi LUOMANKORJAAMO KY – Määräaikaishuollot – Jakohihnojen vaihdot – Nelipyöräsuuntaukset – Ilmastointihuollot ja -korjaukset – Autosähkötyöt – Katsastustarkastukset – COja savutusmittaukset – Diagnostiikka Autocom järjestelmällä AUTOHUOLTO JA -KORJAUS Traktori/maatalouskonehuolto VARAOSAT KORJAAMOPALVELUT KIRKKOJÄRVEN RANNALLA Joni Mäki-Petäjä Keskustan Toholammin kuntayhdistys esittää toholampilaista kansanedustaja Mika Lintilää eduskuntavaaliehdokkaaksi. Menossa on seitsemäs kauteni, Lintilä kertoo. 1 5 8 € / V R K ) Lue lisää: www.hoivakunnas.fi HOIVAJA VIRKISTYSJAKSO HOIVAKUNNAKSESSA J A K S O S I S Ä L T Ä Ä : M a j o i t u s 1 H H / p a r i s k u n t a h u o n e R u o k a i l u r a v i n t o l a K u n n a k s e s s a H o i t a j i e n a r j e n a p u j a t u k i S u o l a h u o n e h o i t o t a i k u i v a v e s i h i e r o n t a Tarjous voimassa 10.5.26 saakka. Hopealle nosti myös Alaviirteen Nuorisoseuran Urheilijoiden Hannu Karhula. Määräaikaan mennessä virkaa haki 15 hakijaa. 65-vuotiaiden 71 kilon sarjassa kilpaillut Karhula tempaisi 44 ja työnsi 61 kiloa, joista yhteistulokseksi tuli 105 kiloa. maaliskuuta 102-vuotiaana. Paikalla oli Kainuun prikaatin varusmiehistä koottu kunniavartio, jossa alueen varusmiehiä. Rauma tempaisi 74 ja työnsi 95 kiloa. Ähtärin talousjohtaja Sirpa Soukka on hakijoiden joukossa. Lehtonen on eläköitymässä. Piirikokous valitsee ehdokkaat syksyllä. huhtikuuta 2026 // 19 TUIJAN FI UPESU Juha 045 111 7034 • Tuija 045 111 3525 Harjutie 1, Toholampi www.tuijanfixupesu.com NYT ON OIKEA AIKA HANKKIA NYT ON OIKEA AIKA HANKKIA UUDET JA LAADUKKAAT KESÄRENKAAT! UUDET JA LAADUKKAAT KESÄRENKAAT! Renkaanvaihdot ja muut huoltopalvelumme. Lintilä on lisäksi Toholammin kunnanvaltuuston jäsen ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu. Niko Aihio hakee kunnanjohtajaksi Risto Puolimatka Sotaveteraani Väinö Sammalkangas siunattiin viimeiselle matkalleen Nivalan kirkossa perjantaina. Siunaustilaisuudessa esiintyivät baritoni Esa Ruuttunen ja kanttori Liisa Katajala, kuoro Laulumiehet ja Nivalan Puhallinorkesteri. – Vapautta vaalikaamme, kansallamme kaunis maa. Tiukka ja vauhdikas ottelu Tampereen Jujutsukoulun Benjamin Barclayta vastaan kääntyi lopulta Kujalan tappioksi tuomariääni 1-2. Paavola tempaisi 63 ja työnsi 85 kiloa, joista yhteistulokseksi tuli148 kiloa. Toholammin Urheilijoiden Jorma Jokela saavutti hopeaa 60-vuotiaiden 110 kilon sarjassa 174 kilon yhteistuloksella. Siunauksen toimittivat rovasti Heikki Hurskainen ja kirkkoherra Sanna Jukkola. Soita ja kysy lisää: 044 475 4523 / Info L A H J A Ä I D I L L E H Y V I N V O I N T I A J A V I R K I S T Y S T Ä T A R J O U S 3 V R K 1 2 5 € / V R K ( N O R M . Ruuttunen ja Laulumiehet esittivät yhdessä Veteraanin iltahuudon. Lintilä, 60, on ollut eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1999. Lintilä oli Sipilän hallituksen elinkeinoministeri 2016–2019 ja Marinin hallituksen elinkeinoministeri 2019-2023. Väinö Sammalkangas haudan lepoon Simo Paavola nosti mestariksi Järvelä Seppo Lohtajan Veikkojen Simo Paavola voitti 50-vuotiaiden 71 kilon sarjan painonnoston Gran Masters SM-kilpailuissa Kouvolassa. Kuntaa vuodesta 2023 johtaneen Marja Lehtosen määräaikainen johtajasopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Järjestävä seura oli Espoon Kehähait ry. Lestijoki // Torstaina 23. Mika Lintilä hakee jatkoa eduskuntaan Joni Mäki-Petäjä Toholampilainen Niko Aihio on hakenut Kinnulan kunnanjohtajan tehtävää. Väinö Sammalkankaan arkkua kantoivat Nivalan Reserviupseerit. – Olen antanut heille tähän esitykseen suostumukseni. Kisat iskettiin Matinkylän liikuntahallissa Espoossa. Aihio on toiminut Kinnulan sivistysjohtaja/rehtorina vuodesta 2023. Hän tempaisi 72 ja työnsi 102 kiloa. Rauhassa jos elää saamme, aarteemme on Isänmaa, Hurskainen siteerasi siunauspuheessaan Sammalkankaan kirjoittamaa runoa
TEKIJÄ MYÖNSI oikeudessa valtaosan teoista mutta kiisti syytteen sillä perusteella, että hän ei pitänyt niitä oikeudettomina. TEKNISTEN PALVELUIDEN lautakunta kokoontui keskiviikkona 15.4.2026 ja päätti yksimielisesti laittaa kiinteistön jätelain mukaisen teettämisuhkamenettelyyn ja määrätä teettämisuhan toimeenpantavaksi. Rangaistukseen liittyy kahden vuoden koeaika. Lisäksi siivouksesta ei olisi saatu ulosottokelpoista. Muuten käräjäoikeus katsoi tekijän syyllistyneen vainoamiseen ja lähestymiskiellon rikkomiseen. Kaupunki voi velkoa jälkikäteen omistajilta ulosottokeinoin siivoustyön kustannukset. Kaupunki hoitaa nyt tämän siivoamisen. Päätöksestä kuitenkin valitettiin hallinto-oikeuteen 29.2.2024. Tässä haluttiin mennä tarkasti lain kirjaimen mukaan. VAINOAJAN 60 PÄIVÄN vankeusrangaistus määrättiin ehdollisena, koska hänellä ei ole aikaisempaa rikosrekisteriä. Syyte lähestymiskiellon rikkomisesta jäi yhden, julkisessa tilaisuudessa tapahtuneen tapaamisyrityksen osalta toteen näyttämättä. Päätöksessä velvoitettiin asianosaisia siivoamaan kiinteistö jätteistä 7.4.2024 mennessä, sillä uhalla, että tekemättä jätetty siivoamistyö tehdään heidän kustannuksellaan. Vainoamisesta ehdollista vankeutta Nainen sai tuomion vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta Pohjanmaan käräjäoikeudessa Kokkolassa. TEKNISTEN PALVELUIDEN lautakunta päätti kokouksessaan 17.1.2024 hallintapakon asettamisesta kiinteistölle. Palojätteiden todettiin rikkovan jätelakia, ympäristönsuojelulakia ja rakentamislakia. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kokonaisuudessaan 25.11.2024. Teettämistyöstä aiheutuneet kustannukset voidaan periä asianosaisilta uhkasakkolain mukaisesti siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perinnästä ulosottotoimin on säädetty. Päätös annettiin tiedoksi todisteellisesti toiselle asianosaiselle 12.9.2025 ja toiselle asianosaiselle päätös saatiin vasta 21.1.2026. Syytteen mukaan tuomittu oli muun muassa seurannut, tarkkaillut ja ottanut yhteyttä kannuslaiseen naiseen ja hänen sukulaisiinsa siten, että teko oli aiheuttanut uhrille pelkoa ja ahdistusta. Tämä on aiheuttanut kiukkua ja ihmetystä siitä, että miten tämä prosessi voi näin kauan kestää. JUKKA LEHOJÄRVI Eskolan palojätteet askeleen lähempänä hävittämistä Joni Mäki-Petäjä Eskolan tulipalojätteissä on ollut useita vaiheita ja asiaa on puitu monelta kantilta oikeutta myöden. Miksi tässä on kestänyt näin kauan. Tuomittu oli tehnyt uhrista myös lukuisia lastensuojeluilmoituksia, jotka osoittautuivat perusteettomiksi. Teknisten palveluiden lautakunnan puheenjohtaja Reetta Kolppanen, mitä tämä päätös käytännössä tarkoittaa. Se on kuitenkin tosiasia, että juhannuksen 23.6.2022 palaneen rakennuksen tulipalojätteet ovat edelleen paikoillaan. Parin viikon kilpailutus ja siihen parin viikon valitusaika päälle niin kuin asiaan kuuluu. Syyte vainoamisesta hylättiin sukulaisiin tehtyjen yhteydenottojen osalta. Miksi kaupunki ei vain siivonnut heti palojätettä. Eskolan tulipalojätteet ovat aivan rautatien vieressä. Päätös annettiin todisteellisena tiedoksiantona haastemiehen välityksellä asianosaisille 1.2.2024. Lautakunta päätti 7.5.2025 kuulla asianosaisia uhasta, että kiinteistö siivotaan heidän kustannuksellaan. Ne ovat nyt lojuneet paikoillaan kohta neljä vuotta. Lestijoki // Torstaina 23. Lisäksi lautakunta päätti, että päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta uhkasakkolain perusteella. Voiko jätteet siivota pois kuinka nopealla aikataululla. huhtikuuta 2026 20 // Kaisa Suomala Nainen sai tuomion vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Jos saadaan pikaisella aikataululla kilpailutusasiakirjat tehtyä, noin kuukauden päästä voisi aikaisintaan siivouksen aloittaa. Teknisten palveluiden lautakunta: Kannuksen kaupunki voi siivota alueen ulosottokelpoisena. Hänet määrättiin myös maksamaan vahingonkorvauksena kärsimyksestä 2000 euroa ja reilun 3000 euron oikeudenkäyntikulut. – Jos kaupunki olisi siivonnut jätteet ja ohittanut lain, niin se olisi ollut todennäköisesti erillinen oikeusjuttu. Siivoustyö tulee olemaan ulosottokelpoinen työ. – Se tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt on prosessi on edennyt nyt siihen loppupisteeseen, että lain mukaan kaupunki voi siivota jätteet Eskolasta. JONI MÄKI-PETÄJÄ. Päävelvoitteen mukaiset toimet tulevat uhkasakkolain mukaisesti Kannuksen kaupungin teetettäväksi. Tekijälle määrättiin lähestymiskielto, joka yksilöidysti kielsi häntä ottamasta yhteyttä uhriin, mutta hän rikkoi sitä puhelinsoitoilla, kirjeillä ja tapaamisyrityksellä vuosina 2023–2024. Jätettä hallinnoi kuitenkin aina sen omistaja, eikä voida tässäkään kävellä lain yli. Teot tapahtuivat Kannuksessa vuosina 2022–2024. – Siivousurakointi täytyy ensin kilpailuttaa asianmukaisesti. Menettelyn katsottiin jatkuneen varsin pitkään, ja lastensuojeluilmoitukset olivat erittäin loukkaavia. – Ensinkin tämä ei ole ollut mukava juttu