Elämänliekin valon sairaisiin. Marjo Kristiina Stenberg leikkaus-ja aneste siasairaanhoitajaksi. Toivotamme kaikille rauhallista Joulun aikaa! -TERVETULOA! Linja-auto kulkee normaalisti!. Saamelais alueilla juhlavuoteen liittyy se lisäaihe, että tämän vuoden alussa julkistettiin Uu den testamentin uusi pohjoissaamenkielinen käännös. Päivän aikana mietti varemaan moni pienoinen piltti, Saankohan pukilta lahjoja, olenko ollut tarpeeksi kiltti. Siksi Agricolan perinpoh jaiset kehotukset Uuden testamentin tutkisteluun ja noudattamiseen ovat oikeita joulukehotuksia. Pukki sisään tuli, hän kilteistä lapsista puhui, no mistäs muusta. 873 420 t VALMISTUNEITA Jämsän terveydenhuoltooppilaitoksesta on valmistu nut 19.12. Jo alkoi kuulua ääniä ja pukin kellokin jossain kaukana soida. Siinä muistot mielen herkistää, ne paljosta kertoo ja lämmittää. B IN G O ! Kannuksen vapaa-aika keskuksessa BINGO su 27.12.1998 alkaen klo 19.00 Kannuksen Ura Palkintoina ostokortteja: irtolehdellä 4 , palloraj. (06) 873 511, f. B a p tistise u ra k u n ta Joulupäivänä 25 . Ilon, lämmön antaa lähimmäisiin, rientäen luokse rikkinäisiin. Sieltä täältä kuului huudahduksia, voi kun on mukava sentään. Sukupolvien saatossa, aina vuosi vuodelta, siirtyy omaisia sinne Rajan taa ikiunta nukkumaan. Valm istuneet: Fordell Tuija Kannus, Joensuu Si nikka Himanka. Olkoon esikuvamme Maria, ihana Jumalansynnyttäjä, joka en simmäisenä jouluna kätki Jumalalta tulleet sanat sisimpäänsä ja niitä sydämessän sä tutkisteli. Hän oli kuollessaan 87 vuo den ikäinen. Yhdessä nyt kiittää saamme suurta joululahjastamme, Vapahtajastamme. KIITOKSIA Kannuksen Yhteiskristillinen kirpputori kiittää lämpimästi kaikkia työtekijöitä, ostajia ja lahjoittajia kuluneesta vuodesta ja toivottaa Jumalan siunaamaa joulua ja alkavaa uutta vuotta. Nyt pienet jalat kiireesti Isän luokse ravas, mitä mahtaa olla paketeissa, jota hän verkalleen avas. (50), lisäksi 1000,, kahvia + kylkiäiset. Kellon viisareiden hitaasti kiertyessä seitsemää kohti, jännitys kasvoi, tuskin enää ääneen puhua tohti. (1:14) Apostolinen todistus tuosta Sanasta, Jeesuksesta Kristuksesta, on talletettu meille Uudessa testamentis sa. Edesmennyttä jäivät lähinnä kaipaamaan lapset. Kaino Karoliina Kopsala Jouluna 1998 J sa n o in ja sä v e lin K a n n u k s e s s a M e tso la n tie 8. JOULU TERVEHDYS Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville Ritva ja Eero Halmetoja KuolleiTA Otto Aukusti Häkkilä kuoli perjantaina 18.joulukuuta Kannuksen terveys keskuksen vuodeosastolla. p n ä j o u l u k u u t a 1 9 9 8 Joulutervehdyksen! Vuosi 1998 on ollut Uuden testamentin juhlavuosi. % Valon Joulua hautausmaalla Joulujuhlaa odotellessa, päivät on pitkät ja pimeät. Oli Äiti leiponut, siivonnut ja kinkunkin ehtinyt paistaa, saunan jälkeen pöydän herkkuja saatiin joukolla maistaa. Jokainen sydän iloitsee, joka jouluvalon kohtaa. Porstuaan oli tuotu laatikko joka vallan suurelta näyttää, Sen pukki kilttien lasten lahjoilla täyttää. Teille paljon kiitosta ja hyvää joulua. Uskonpuhdistajamme Mi kael Agricola julkaisi 450 vuotta sitten Uuden testamentin suomeksi. 12 . Nyt jokainen lahjapakettinsa vuorollan käteensä saa, joulupukki pimeään iltaan poistuu ja hyvää joulunjatkoa toivottaa. Kannuksen Yhteiskristillinen Kirpputori ry . ” Kettukankaan kumpareella, täällä Toholammilla, valot on laitettu ympäri hautausmaan. (Luuk. Kun lahjat oli auikaistu. Isä meitä rauhoitteli, pukki naapuriin lahjat ensin vie, Hänen vastaan täytyy mennä, ja näyttää mistä meille kääntyy tie. klo 18 J o u lu k ir k k o Su 2 7 . Valot pirtistä sammui ja tasainen hengitys huoneen täytti, oli nukkujien suut hymyssä, ainakin siltä tontusta näytti. Agricolan kirjoittama Uuden testamentin “alkupuhe” päättyy näin: “Mutta se olkoon jokaisille viisaille ja oppimattomille neuvottu, olkoonpa se pappi, kappa lainen, teini, koko yhteinen kansa ja kukin hänen virassansa, että hän Jumalan sa noista, jotka tässä kirjassa seisovat, visusti vaarinottaisi, niissä alati valvokoon, niitä ajatelkoon, muistakoon ja niitten jälkeen alati eläköön siihen iankaikkiseen elä mään saakka, jonka meille kaikille Jeesus Kristus antakoon. 2 LESTINJOKI K e s k i v i i k k o n a 2 3 . Jo alkoi narut aukeilla ja paperit kääröin päältä lentää. Jokainen sydän ylistää joka Jeesuslasta rakastaa. Aamen”. t MATKAILU Hyvää ¡Joutua ja Siunausta Vuodelle 1999! rilT4H41K4T M A T K A T Y T Ö T O Y Valtakatu 22, 69100 Kannus p. Oli vatsassa tunne kuin alkaisi aivan pahoin voida. k lo 12 E h t o o llis iu h la • Toivotamme Siunattua Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta. Siviä Känsälä. Oulussa adventin aattona 1998 Olavi Rimpiläinen _______________________________________________________ J — Joulu on aikaa kiitoksen Joulu on aikaa kiitoksen, joulu on aikaa tuoksujen, jolloin syttyvät valot kynttilöiden. Vielä hetkisen, jo alkoi kellot meidän potin luona kilistä, hetkessä meidän lapset löydettiin penkiltä suorasta rivistä. Niin alkoi jännittävä päivä veroansa kanta, yksi ja toinen joutui viimein nukkumatille periksi anta. Avaavat ovet sydämiin ja mieliin. Mutta kumma juttu Isää ei-näy hän poissa on tutusta paikasta tuosta, Ei hätää, pukki kertoi, hän ulkona poroa vahtii, ettei karkuun voisi juosta. 12 . Kokkolan Kauppaoppi laitoksesta, suuntautumis vaihtoehtona taloushallinto. lasten ilmeet hymyyn suli, silloin tuvan ovi aukeni ja Isäkin viimein sisälle tuli. “Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme”. Hän naruja hiljalleen aukoi ja taitavasti papereita oikoi, saksia hänelle tarjottiin, näin nopeuttaa avaamista voiko. Johanneksen jouluevankeliumin mukaan joulu on Sanan lihaksi tulemisen juh la. Se ristit saa kirkkaana loistamaan. Kiitos loistaa kasvoiltasi, kiitos asuu sydämessäsi. Se on joulun Herran tuntemisen ylivertainen lähde. 2:19). Sieltä holvista ylempää kirkko katselee tätä kaunista näkymää... Kyllä oltu on, tuli vastaus kuin yhdestä suusta. Täyttä totta sanonta: “Kesä talven keskellä. t TAPAHTUM IA ILOSANOMAA Lapsuuden joulu Nuo aattopäviän tunnit kyllä tuntuu niin pitkiltä ja piinaavilta, Voi kun tulis pian se kauan odotettu ilta. On rauhaa vainajain majoissa, lumivaippa valkoinen peittona
(06) 870 450, 050-5170 273 r R a iiA a i& a a ^ o i i / u a j a clù i t t a i h o t t a / C TOHOLAMMIN VESIHUOLTO O Y _ Puh. Aapeli Lukumäärä: 2.396. • elintarviketeollisuus ia maaseudun uudet elinkeinot metalli ja elektroniikka mekaaninen puunjalostus ja huonekaluvalmistus uudet alat kuten bioteknologia, informaatioteknologia ja uusi materiaaliteknologia | Innovatiivisista ideoista menestyviä! A------Ae 23 J2. k lo 16. ^ P Kälviä puh. K E S K I V I I K K O N A 2 3 . K iitäm m e asiak kaitam m e k u lu n eesta vuod esta ja toivotam m e H yvää J o u lu a ja O nnea U u d elle Vuodelle. “ Pikku Pietarin pihan” . é é Kiitäm m e kuluneen vuoden yhteistyöstä ¡a toivotam m e ( i ^ v ä ä r ^ c u l u a J a Q ^ n n m Q / u M q 1 9 9 9 OKO Eiri Oy Sonera Kesko Oy Ilmarinen A f r f r . 1919) syntyi Kuhmoi sissa. Rauha tuli al manakkaan jo 1908. Taavi Kassila (s. Lisäksi löy tyy 25 Sylvester -nimistä naista. Tästä etunimestä juontuu sukunimi Vesterinen. 1 2 . Tiistai 29.12. TOHOLAMMIN AGRI t f M ARKET M Y Y MÄ L Ä P. RULLAN TUOJALLE KAUPAN PÄÄLLE 1 6 sivuinen virallinen suomenkielinen nimipäivätiedoilla varustettu K i r i K u v a VUOSIKALENTERI ja 20x30 cm SUURKUVA E i r i ^ j ^ K u v a valokuvausliikkeistä kautta maan • Tl RATSASTUS— \ A h o u s u t R A T S A S T U S ______ T A R V I K E L I I K E f S T F L K A L L E N T O R i p f î l « KOKKOLA A i i i e m m e J o u l u n a Aatto 7.30-13.00 Joulupäivä suljettu Tapaninpäivä 12.00-18.00 Makeat paketit Kikinkonttiin Marabou, Fazer, Panda d/7>to otasnsne a&laAAcu//esrisri& i/tav/Aia/A/xta TOHOLAMPI H. LESTINJOKI “ .......... Sylvester, Silvo Lukumäärät: 943, 223. Daavid on hepreaksi “rakastettu” . . A in e isto v iim . /c /o i b . LESTINJOKI ei ilmesty: la 2.1. BIC-Botnia auttaa Sinua testaamaan S 'Dteuttomaan haaveesi. 885 007___________ Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppanejamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua sekä Menestyksellistä Uutta Vuotta! f Joulutervehdysvarat olemme lahjoittaneet Toholammilla sotain validien hyväksi ja Kälviällä virastotalon nuorisotilan hankintoihin. Elmo, Elmeri Lukumäärät: 461, 902. 8 8 5 1 7. 4, 671 Kokkola, p. Sylvester, Silvester on latinan “ metsäläinen” . Teemme Sinulle toisen palvelupaketin, jossa käymme läpi I hankkeeseen liittyvät ongelmat ¡a haemme yhdessä niihin ratkaisut. S e u r a a v a le h ti ilm e s ty y K E 3 . 1953) on toisen polven elokuva-ohjaaja. 885 3 5 1_______________________puh. Elmerin saksalainen merkitys on “erinomainen". Rauha Lukumäärä: 17.454. Juhani Pel tosen (1941-1998) Elmo oli urheiluaiheisen parodian ennätyksiä rikkova päähenkilö. liike avoinna normaalisti 8.30-16.30. 6-8 8 5 071 A A X X X h h h h Ù BIC BOTNIA 8IC Botnia ry, Talonpojank. Aapeli on hepre an Aabel, “ henkäys” . Daavid, Taavetti, Taavi Lukumäärät: 138. 020 8 365 036 IDEA ON, MITEN SEN TESTAISIN. Näyttelijä Rau ha Rentola (s. Jäväjä K y Valtakatu 11, Kannus puh. 8 .3 14.00, seuraavasti: Aattona suljettu, 28.-31.12. 885 248 Toivotamme asiakkaillemme ja liiketuttavillemme Jiyvää Joulua ja Onnellista U utta Vuotta! Palvelemme loppuvuoden i, la 27.12. Torstai 31.12. 832 6300 •Toholampi puh. Raha-Automaattiyhdistys Kauppapuutarhaliitto ja Kukkakauppiaat Väestörekisterikeskus Öljyalan Keskusliitto Tarmo LähiKauppias Suomen Posti Oy . Sunnuntai 3.1. Italian Pio on miespuolinen “ pyhä” ja Pia eli Piia vastaava naisennimi. Kirjailija Aapeli (Simo Puupponen, 19151967) kirjoitti mm. m a 28.12. Uudenvuodenpäivä E i nimipäivää. Määftälä Ky puh. Perjantai 1.1. Lauantai 2.1. P N Ä J O U L U K U U T A 1 9 9 8 Ensi viikon nimi päiväsankarit Maanantai 28.12. j?" Näkömestari Toivotamme asiakkaillemme yvää oulua ja enestystä ^U udelle ^33uodellel LÄHIVAKUUTUS KANNUS, 870 893 TOHOLAMPI, 885 650 RAKETTIMYYNTI alkaa ma 28 t a / n / f i e a s ia Á Á d K t yHuma/li&ta jfmi/imaAÂwaja Onnea uuc/e//e ouoi/e/le. Piia Viattomien lasten päivä Väestörekisterikeskuksen tilastoima lukumäärä: 7.237. 881 9700 T i l a a p u h d a s t a H t e r m o S h e l l . ,.w Suomen Yrittäjät Paperinkeräys Oy HPY-Finnet-Yhtiöt / ; \ ^Räikille asiakkaille ^¡jFFyvaä fflou/ua ja mieliisi a R iutta d u o tta K U K K A H U O N E K A L U S T E A S S A __________ puh. Keskiviikko 30.12. • • • • • • • • • • • l a m p o a p ä i v ä n h i n t a a n . 5.178, 2.173. Soita tai tule k äym ään ! J U M O N t l / T O T A R V n C E K
Ny kypäivänä ovat hävinneet sellaiset kovansortin runnaajat, Tikkasen Jorma vielä tuolla Himangalla on näitä. On, jos on. Tulisiko taloon työskentelyn tehoa enemmän, kun tähän kin asti vaikutelma on jäänyt valjuksi. IIPEE pesiytynyt herkkähipiäisiä olioita, joiden tekemisistä pitäisi olla hiljaa. Pankkitililläkään ne rahat eivät tuota. Jostakin syytä melkein arvasin, että näin tulee käymään. ### Se on sitten tämän vuosi tuhannen toiseksi viimeinen joulu. Sitten jo u lu aatto n a lysähdetään gnnen unelm aiseen h u u maan on joulu ja meillä on niin mukavaa. Sinne Ylivieskaan voisi vinkata, että pankaas ne mil joonat, mitkä saatte Radiolinjasta poikimaan sinne Yli vieskaan ja tänne muuallekin osuuskunnan alueelle näitä uuden teknologian työpaik koja. Kännykkäkauppa on hurahtanut ennen näkemät tömiin mittoihin. M ieli heltyy valolle, siin on juhla kaikille. K uiville kalkkunaa suolasillin kera. Jos ei muuta, niin pankaa mies kuukau deksi Fidzi-saarelle siinä vaiheessa kun eläkepaperit käteensä saa. Ja jostain syytä kunnallisbunkkereihin on Kinkullista ryystämistä kaikille rasvan ja sian ystä ville. Paavo Rekilä Tämän runon kirjoittaja on kannuslaissyntyinen, nykyisin Salossa asuva pitkäaikainen lehtemme lukija. Ihme kös tuo, jos motivaatio lop puu ja eteläinen Suomi vetää puoleensa. Ei 40 mil joonan markan kysymystä voi niin vain ohittaa. # # # Kunnanjohtajan tärkeim mät avut ovat kova karisma, sosiaaliset neuvottelutaidot sekä riittävästi voimaa viedä visioita päätökseen. P N Ä J O U L U K U U T A 1 9 9 8 Joulu Hyvä ruoka vatsalle sana hellä korvalle. Voisihan siellä salaisia kykyjä löytyä, mutta löytyy kö otetta saada muu poruk ka kuriin onkin vaikeampi kysymys. Onkohan niin, että suomalaiset aikovat vuosituhannen viim eisen vuoden maailmanennätysluetteloon puhumalla känny köihin koko vuoden ja tule van tuhatluvun vaihteessa. Kovin näytti paikallisen puhelinosuuspuulaakin viik sekäs pomo tyytyväiseltä. Veronmaksajien kannattaa olla nyt tarkkoina. Kun nanjohtajiakin on vähän mo nenlaisia. Hänelle ja muille kaukolukijoillemme aina Uutta-Seelantia, Amerikkaa, Saksaa ja Australiaa myöten lähetämme joulutervehdyk sen. Toivon lunta, jotta saan työntää hikilaudat Kitinkankaalle. Muuten pelkään pahoin, että asia peitetään ja peitel lään ja nostetaan mappiin Ö. Ne varmasti revähtävät. On pullasorsia, kokoushyörijöitä, filosofeja, ylijumalia ja nahjuksia. Kysymys onkin, pitääkö paikallisleh den vaieta asiasta, joka kos kee lapsia ja nuoria ja hei dän terveyttään vain siksi, että johtavien virkamiesten töppäykset eivät tulisi julki suuteen. Lemmenluritukset radioaal loilla ovat niin vietävästi tuoneet rahaa, ettei puulaaki oikein tiedä, mitä niillä teki si. Itse aion syödä kinkkua ja kalkkunaa oikein urakalla. Kassan pohja kolisee tyhjyyttään ja into täyttää paikka talon si sältä on ilmeinen. Joskus aikaisemminkin on kunnallisbunkkereista heitetty ajatuksia, että kai kesta kunnallisesta toimin nasta pitäisi jakaa vain kii tosta, ruusuja ja ylikehumista. Ja vaikka se tuo H onkolan poika ylpiä on muutenkin, niin niin hyvin on poika puulaakinsa hoita nut, että kyllä se pienen op tion sietäisi. Totuus taitaa olla unelmia ihmeellisempää. # # # Noh, ei nyt manata pahin ta. siili.. Tonttulakki päähän ja isällinen ilme pos kilihaksiin! Sitä vaan jou luun, kansalaiset. Jos lunta ei tule, sitten on syytä huoleen. Vaan pulma on melkoi nen, kuinkako mersumiehen paikka täytetään. Saakoon onnensa kuka milläkin taval la. Aika ennen joulua, aej Kielitoimistoa soveltaen, on täynnä erilaista mössöä ja puuhastelua. Ihmiset juokse vat tuli kannikan alla vii meistä päivää. Sääli vyötärön mitoille. On han todella naurettavaa, että juuri kunnostetun koulun ti loissa sädesieni alkaa rellestääja 10 miljoonaa markkaa viimeisessä remontissa tun tuu hukkaanheitetyltä. vaan. Hänestä tuleekin kohta fos### Toholammin kunnantuvalla on käyty kipakka kes kustelu paikallislehden uuti soinnista. Kiisken Eero ei saanut näistä meidän poliitikkojynkyröistä oikein otetta. Toivotaan hyvää sielulli sesti täyteläistä. ### K annuksessa päästään sitten miettimään aikaa Ee ron jälkeen, lyhennettynä aej. A LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 2 3 . Onnea saa etsiä ja jäljelle jää jupinan jälkeinen väsymys. Koti kaunis silmälle, lämmön tunne keholle. m Olen muuten sitä mieltä, että kunnallisen demokratian kannalta on erittäin tärkeää Toholammin koulutapauksissa selvittää rakennusval vonnan ja -suunnittelun asi allisuus ja osaaminen. Taas on voimaa matkalle, kauas kevät hangille. Sellaistahan se on aina tainnut olla. Vaan asi assa on muttansa. Kaikki menee näissä yh teisissä asioissa kuin tanssia Yhtä monta kertaa olen selvittänyt, että meille on paljon tärkeämpiä tavallis ten kansalaisten asiat ja hei dän etunsa kuin virkako neistojen salailuun pyrkivät kähminnät. Kysymys kuuluukin, kuinkas sitten, jos sieltä Riitta, Juhani, Rei jo, Sirpa tai jokin muukin nostetaan Eeron paikalle
Hänen kanssaan suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia vanhusten palve luiden kehittäm iseen ja viihtyvyyden parantam i seen liittyviä asioita laitosja avohuollossa. J. SPR :n T oholam m in osasto toimittaa myös ruo kaja vaateapua Venäjän puoleisen Karjalan alueel le. -Sain ittestäni niin paljon irti, että jaksoin viimeistel lä työn hyvin. Valtuusto jätti jälkensä Lestijärvi hankkii säiliöpaloauton Lestijärvi Jorma Rekonen Lestijärven kunnan valtuusto muutti hie man kunnanhallituksen esittämää kunnan ta lousarviota vuodelle 1999. K aiho Kotila. -Firmat hakevat näin uu sia ideoita, Antti selvittää kilpailun järjestäjien motii veja. Backman opiskelee La pin y lio p isto n teo llise n muotoilun laitoksella. Tehtävänä oli suunnitella keittöveitset. Mikä li toholam pilaiset saavat tuen, osasto vuokraaja ka lustaa yhden huoneen Mir jamin tuvan hoivakodista toimintakeskukseksi. Valtuusto ajoitti lii kuntaja urheilukohdassa olevan yhdysladun rakentamisen va laistulle ladulle vuo delle 2001. Verenluovutustilaisuuksia osasto järjestää kaksi vuodessa eli keväällä ja syksyllä. Backman suunnittelemat veitset ovat nyt M artinin omaisuutta, sillä viisi palkit tua ovat tuotteiden jatkoke hittelyssä mukana. Myös tämä esitys äänestettiin yksimielisesti päätökseksi. Mar tinin järjestämä kilpailu oli suunnattu teollisen muotoi lun opiskelijoille. SPR :n T oholam m in osaston puheenjohtajana jatkaa Veikko K aitola ja varapuheenjohtajaksi valit tiin M aija K ortetm aa. Veitset markkinoille. SPR tehostaa vanhusten palvelua. Yhdek si vuodeksi valittiin Anna Je s h o i, H e le n a H jelm roos, T a rja R a n n ik k o ja Lea K aartinen. Martini hakee uusia ideoita opiskelijoilta Antti voitti veitsillään suunnittelukilpailun Kannus Suvi Koskenmaa K annuksesta kotoisin oleva Antti Backman on voittanut Martinin järjestä män suunnittelukilpailun. tuotannolliset kriteerit ja viimeistellään muotoilu, Backman selos taa. Ykkönen monella alueella Omaa voittoaan Antti kuvailee jokseenkin vaati mattomasti. -Eri firm at järjestäv ät usein vastaavia kilpailuja, jo ih in o piskelijat voivat osallistua yksityisinä henki löinä tai joukkueina, Back man kertoo. Antti Backman ja voittoisat keittiöveitset. -Jatkokehittelyssä tarkis tetaan mm. Määräraha merkittiin avustuskohtaan. Toholampi Jorma Rekonen SPR :n T oholam m in osasto on tehnyt 10000 markan anomuksen SPR:n neuvostolle vanhusten va paaehtoisen palvelutoimin nan laajentamiseen. Li säksi hallitukseen valittiin A ntero K e rttu la . Valtuutettu Ju k k a T uikka esitti T a rja K angasvieren kannattamana samaan koh taan varattavaksi suunnitel mavuodelle 2000 800000 markan määräraha kyseisen paritalon rakentamiseen. Äänestyksessä Untisen esitys sai 5 ääntä ja kunnan hallituksen esitys 10 ääntä. Juk k a Tuikan esittämä nä ja Tuula H jelm in kan nattamana valtuusto lisäsi äänestyksen jälkeen yksi mielisesti 10000 markkaa elinkeinoelämän edistämi seen. Om ien sanojensa m u kaan Antti haki suunnitte lussaan hyvää ergonomiaa, erilaisuutta ja jotakin myy vää. Valtuusto peuka loi myös joiltakin osin ta lo u ssu u n n itelm aa, jo k a ajoittuu vuo sille 1999 2001 . Sihteerin tehtäviä tulevalla kaudella hoitaa Antero Kerttula. O sm o H a a s io m ä k i puolestaan esitti R aim o Savolaisen kannattamana investointiosaan 80000 säi liöpaloauton hankkimista varten. Sen sijaan Jukka Tuikan esi tys paritalon rakentamisek si vuonna 2000 sai valtuus ton tuen ja se hyväk syttiin uutena talous suunnitelm aan vuo delle 2000. Martini puolestaan ar vosteli työt ykköseksi lähes jokaisella suunnitteluun liit tyvällä alueella. Piakkoin taiteiden kandi daatiksi valmistuvan Antin suunnittelemat veitset saat tavat olla muutaman vuoden k u lu ttu a m ark k in o illa. Aila M arjakangas ja Veijo S än tti kahdeksi kalenterivuodeksi. P e n tti U n tin e n esitti K alervo P a rk k o se n kan nattamana investointiosan kohtaan muut talonraken nukset lisättäväksi 20000 markan määräraha Yli-Lestin paritalon suunnitteluun. Kaikki tietysti riippuu jatko kehittelyn tuloksista. Osasto palkkaa työvoi matoimiston tuella osa-aikaisen henkilön vuoden ajaksi
Suomalaisethan pyhittä vät aattoillan ja joulupäivän perheen parissa. P N Ä J O U L U K U U T A 1998 Elva Nurmi, kannuslaistunut kanadalainen ” Joulukuusi tuotiin jo viikkoa ennen sisälle” Kaksikymmentä kolmevuotiaana maailmalle Kalliovuorten syleilystä lähtenyt Elva Nurmi on suomalaistunut niin, ettei tuntematon häntä erottaisi edes puheesta. Sukurakkaus Ka nadassa ilmenee nimen omaan jouluna, jolloin käydään sukuloimassa paljon ja liikutaan jatku vasti. Laa tikoita ei ollut, ei rosollia. M i nulla on haaveissa sel lainen koko perheen unelm am atka, jo n k a voimme ehkä toteuttaa myöhemmin. Kanadalainen perinne on teini-ikäisten muodostamat kiertävät lauluryhmä, jotka kiertävät sairaaloissa, van hainkodeissa ja vanhusten luona laulamassa joulusta. Sitä ennen ehti kulua kuusi vuotta ja yhdeksän kuukautta edellisestä käynnistä. Omassa lapsuudessani olin tyytyväi nen yhteen nukkeen ja yleensä meillä ei ollut pal jon lahjoja kotona, mutta joissakin perheissä oli, tun nustaa Elva Nurmi. Papuja, salaatteja ja keitet tyjä vihanneksia oli paljon. Minäkin lähetän noin 50 monistettua kirjettä j serkuilleni sekä sedille \ ja tädeilleni, kertoo ; Elva Nurmi, o.s. ’’Rasvainen kalkkuna” Kanadalaisen joulupöy dän pääruoka oli ta v a n om aista rasvaisem pi kalkkuna.Jouluna kalkku nan p iti o lla rasv ain en , muulloin syötiin vähäras vaisia. Kallio vuorten huiput ovat ikilu men peitossa, vaikka laak soissa on kesäisin kuumaa kin. Glögiä ei tunneta Alkoholin käytöstä kana dalaisissa perheissä Elva ei osaa tarkoin kertoa, koska hänen perheen jouluun al koholi ei kuulunut. Vancouver on samalla leveyspiirillä kuin Pariisi Euroopassa. Jouluaamu on vähän ankea Jouluaamu on vanhem mille vähän ankea, kun lap set alkavat aikaisin kinuta, että m illoinka, m illoinka lahjat saa avata. Onhan tämä jo 17. Pojat pu huvat suomen lisäksi englantia kotona Kan nuksessa. Opiskelu ja lopputut kinnon suorittaminen O ulun y lio p isto ssa sekä omakotitalon ra kentaminen ovat talou dellisesti olleet niin ko via, ettei m atkailuun ole riittänyt rahaa. Silloin kun lunta tuli niin sitä tuli niin paljon, että kaikki py sähtyi ja koulutkin suljettiin pariksi kolmeksi päiväksi ja kaikki olivat sisällä. Siellä esitetään näy telmiä ja muuta ohjel maa, vähän samaan ta paan kuin Suomessa kym meniä vuosia sitten. Näitä ryhmiä on paljon. Nyt sielläkin on tullut järki päähän ja tyydy tään vähempään. Eri tyisesti jouluaattona myö hään illalla ilahdutetaan vanhuksia kotonakin käy mällä laulamassa ja esiinty mässä heille, Lahjat vasta jouluaamuna! Kanadalainen jouluaatto on puolittain työpäivä ja jo u lu n v alm istelu p äiv ä. | Äiti oli kotona hoita massa lapsia. Kauneimmat joulu laulut, jouluaaton ves per, hautausmaiden va lomeri, ne ovat parasta suomalaisessa joulussa ja niitä olen oppinut ra kastamaan, tunnustaa Elva Nurmi Meidän perheessä vietetään sellaista ”sekoitusjoulua”, missä on kanadalaista ja suoma laista sekaisin. Mi nun mieliruokani oli punai nen hyytelöity salaatti, joka kumottiin lautaselle, kertoo Elva. Suomalaismallisia pikkujouluja ei Pikkujouluja ennen joulua ei suomalaisessa merkityksessä jäljestetä. Harvoin siellä lumi pysyi. Ei siel lä ole aurauskalustoa kuten täällä. Joulukuusi tuodaan sisälle jo viikkoa ennen ja koristel laan värillisin kynttilälampuin. Tammihelm ikuussa saattoi olla huuraaa ja vähän silloin täl löin lunta. Myös hanhia ja ank koja syötiin. Vanhempi en on yleensä noustava ai kaisin tämän vuoksi. Kokonaista kinkkua ei syödä, m utta kinkkurullaa kylläkin. Tosin internetin kautta käymme keskusteluja.. Kanadalainen joulunalus on täynnä ruuan ympärille koottuja ta pahtum ia ’’C hristm as banquet” tapahtum ia. Per heisiin pukki ei tule. Metsäntutkijamies Juha on töissä Metsäntutkimuslaitoksella ja Elvalla on opettajan vakanssi Kannuksessa | Kannus I Ilkka Puranen Kyllä jouluna aina I kaipaus iskee mieleen kaukaiseen Kanadaan, \ Kalliovuorten kaina loon Brittiläiseen Columbiaan Chiellivvackin kaupunkiin, noin 120 kilometriä Vancouveristä itään. K äydään vuorotellen sukulaisten luona ja yövytään siellä. Sydän on kuitenkin meillä kaikilla ihmisillä syntymämaassa, niissä maisemissa, kivissä, leikkipaikois sa, joita me maailmankuvaa avartaessamme lapsena miellämme muistiimme ja jotka eivät sieltä hevin häviä. Liian harvoin olen kotiseudullani käynyt.. Serk kuja Elvalla on isän puo lelta 53 ja äidin puoles ta 25. Lahjat kuusenjuurelta saa avata vasta joulupäivä nä aamiaisen jälkeen. Saattoi olla jälkiruokailtoja ja erilaisin teemoin, toteaa Elva. Valkoviiniä ja boolia käytettiin. Lumi Vancouverin seu dulla ja Elvan kotiseudulla on jatkuvasti läsnä. Se yksikin lahja oli ar vokas ja siitä piti. Järjestöt ja yhteisöt jär jestävät niitä maksulli sina ja niissä on esiinty jiä mm. Glögi oli tunte maton. Elva Nurmen per heeseen kuuluu Juhamiehen lisäksi kaksi poikaa Matias, 10 vuot ta, ja Tuomas, 11 vuot ta. Valkoinen joulu. Ne ruoat olivat sellaisia, että ne syötiin kerralla kaik ki. Sekä ’’Väinö” kissa, jonka tehtävänä on pi tää metsän keskellä si jaitsevan omakotitalon yölliset rapinat kuris sa.. Naapurei ta K anadassa m uistetaan joulukortein ja joulukukin. joulupukki ja sitten ruoka on pääasias sa. Pojat eivät ole päässeet vielä kertaakaan. jou lu, mitä olen Suomes sa. Meillä kanadalaisilla on ollut aina sellainen tapa, että lähetämme jouluna sukulaisillem me kirjeen, missä yleensä kerromme vuoden tapahtumat ja \ toivotamme tietysti hyvää joulua. Unelmamatka toteutumatta Marraskuussa Elva kävi K anadassa v ii meksi. Aina me lapset toivot tiin valkoista joulua. Joulu pukkia ei kanadalaiseen ko tiin tule, kuten suom alai seen. Räystäille pan naan värillisiä lamppuja ja oikein kilpaillaan naapureit ten kanssa. Niitä ei lämmitetty, ku ten Suomessa vielä monta päivään aterian jälkeen. Lahjoja oli paljon ennen Kanadalaisen joulun ta varamerkki oli valtavat lahjavuoret. I Hiebert. Vancouverissa käydään bussilasteittain kat somassa pelkästään jouluvaloja. Jouluaattona koristel laan talot. Joulupukki on tosin tuttu. Hiebertin suku on iso suku. Joulu K anadassa eroaa suomalaisesta juu ri siinä, että kanadalaiset ovat jouluna jatkuvasti liik k e essä. <v>Äiti oli onnelli nen Ä itini kävi pari vuotta sitten viimeksi täällä ja hän tuntui ole van helpottunut , kun huomasi, että juureni ovat syvällä Suomessa ja m inulla on kaunis koti ja elämä näyttää valoisalta. Sitten juotiin munatoteja. Se esiintyy ennen jou lua kaikissa pikkujouluun verrattavissa tapahtumissa, mitä siellä järjestetään. Isä taas toivoi vesisadetta, jottei tar vinnut luoda lunta. Mutta itse koen, että liian harvoin enää tapaan sukulaisiani. ’’Alan pitää....” Alan pitää suomalaisis ta joululauluista mitä enemmän niitä kuulen. Lahjat avataan kuitenkin vasta aa miaisen jälkeen, kertoo Elva Nurmi kanadalaisesta jou lusta. Elva Nurmi on 5-lap| sisen kirvesmies maan| viljelijän perheen lapsi. 6 LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 23
Lastaustyötkin teh tiin käsipelissä. 11 jaostoa Kaikkiaan 11 eri jaostoa pyörittää Uran toim intaa seuraavan vuoden aikana. Tätä MTK ei halua, enkä kyllä minäkään. Lisäksi Tuomo Oinonen ihmetteli sivukoulujen lakkauttamisintoa. Vesi on ennenkin ollut tärkeä käyttövoima. P N Ä J O U L U K U U T A 1 9 9 8 LUKIJAN t e % LÖYLYT MTK:n roolin ailahtele vaisuudesta Mitähän päätoimittaja Ilkka Puranen mahtoi tarkoit taa sillä, kun hän kirjoitti (Lestinjoki I9 .l2 .l9 9 8 ) MTK:n roolin ailahtelevuudesta. K u n to u rh e ilu : Pj Heikki Koivisto, Raija Keski-Säm pi, S irk k a-L iisa L intilä, R iitta L aasonen, M ikko Mattila, Erkki Mäkelä, Ka levi Niemi, Tuomo Pajala, Susanna Lehtonen, Simo Annala. K annuksen U ran p u heenjohtajana jatkaa seuraavat kaksi vuotta Jouko Le vänen. P esäp allo : Matti Salmela, Seppo Sylander, Raimo Keski-Sämpi, Arto Helenius, Liisa Leppänen, Osmo K annussaan, Elisa Manninen, Raija Lyly, Aija Mäki-Petäjä, Anna-Maija Suominen, Juha Arkkukangas, Asko K eski-Petäjä, Simo Porkola. Jalkapallo: Pj Raimo Märsylä, Timo Lindqvist, Matti Puranen, Teuvo Sarisalo. Tennis: Pj Osmo Kohtala, Juhani Lamu, Kalervo Lamu. Svoli: Pj Kirsi Mäki-Petäjä, Susanna Lehtonen, Päivi Roiko-Jokela, R iitta Pernu, Kaisa Yrjänä, Satu Vesisenaho, Aija Karppi, Päivi Simula. Sahalai tos on toiminut jo 1870-luvulla. Ei tarvitse välttämättä lain kaan rakentaa miljoonien auditorioita. Jaostojen kokoonpanot: Hiihto: Pj Jaakko Hautamä ki, Petri Erkkilä, Harri Iha lainen, Urpo Haasala, Rau no Heinonen, Kari Ilmen, T uula Järv en p ää, M atti Jääskä, Eija Korpela, Mark ku Koivisto, Pauli KeskiO jala, Tapio N iem onen, Markku Leppänen, Hannu Paavola, Aila Niemonen, Tommi Rahkonen, Harri Rantala, Olli-Matti Airola. PALSTA Kylät näivettyvät Tuomo Oinonen Toholammilta soitti toimituk seemme ja ihmetteli, etteikö nykyisistä tiloista löy dy salia, joissa voisi saada akustiikan pelaamaan. Junnolan saha 1930-luvulla. Suunnistus: Vilho Moisio, M arkku T örm ä, P ekka Nyyssönen, Asko Korpijärvi, Eero Junkala, Pauli Keski-Ojala, Kari Mäki-Ullak ko, Johan Niemelä, Simo Kattilakoski, Risto Posio, Harri Rantala. Myös jaostojen jäsenet valittiin syyskokouksessa. Kuvassa Aarne Määttälä hevosmiehenä, Taito Poikonen, M atti Pekkanen, Kalle Piispala, Vilho Määttä lä, Kalle Kiviaho, Armas Määttälä, Lempi Poikonen, Aaro Määttälä, Väinö Laine ja Vilpas Tuikka. Ammattihenkilöt varmasti saavat sen pienillä muu tostöillä toimimaan. T oisesta 1930-luvulla otetusta kuvasta näkee kuin ka puutavaraa kuljetettiin nykyistä pienemmissä kuor missa. M ikko Herlevi sähkönostaja ja maidontuottaja, Lohtaja j j u n u l i n . LESTINJOKI mammaaamaamam 7 Metsät ovat antaneet työtä Puunjalostuksella pitkät perinteet Toholampi Jorm a Rekonen Toholammin Määttälän kylällä on ollut ennen ai kaan monenlaista toimin taa. Hän sanoi olevan aivan selvää, että kylät näivettyvät tällaisten päätösten myötä. Lentopal lo: Juha Lundström, Tapio Hirvi, Jouko Yli-Arvo, Pek ka Salmela, Tapio Mäkelä, Arto Ranta-Ylitalo. Kuvassa olevan Junnolan sahan toiminnot siir rettiin Toholammin keskus taan 1930-luvulla. Varajäseniksi va littiin Marja-Leena MattilaNumminen, Arto Isohanni, Petri Erkkilä, Katri Sämpi (u u si), M arkku T örm ä, Osmo Kohtala (uusi). Johtokuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Alli Kannussaan, Pekka Huovi nen, Matti Salmela, Heikki Laasonen, Juha Lamu, Mat ti Jääskä. Heitto “jakomieliseen” käyttäytymiseen maitopuolella on samaa linjakkuutta. Uin ti: Tapani Salomaa, Maijo Martikainen, Pentti Pouttu, Jussi Luhala, Arto Helenius, Tapani Norppa, Kirsi Kive lä, Sirja Isokungas, Kaisa Kolppanen, Hannu Latvala, Carita Honkonen. Kalevi M äättälällä on vanhoja kuvia kotikyläl tään. Kun Vattenfall teki edullisimman tarjouksen, on se pakottanut myös maakunnalliset sähköyhtiöt samaan hintakilpailuun, ja omalta kohdaltani on oma sähkön hinta (edelleen samalta henkilöltä kuin ennenkin) n. S alibandy: Tuo mas K arppinen, M arkku W idgren, R aim o K eskiSämpi, Reijo Karppinen, K alle T o ivonen, Pekka Hanni, Miikka Lamu, Kai Luom ala, Petri Salonen, Tero Fordell, Jaska Viherkari.. Määt tälän Loukkuunojan varrel la on aikojen kuluessa ollut useita vesimyllyjä. Nyt on käynyt vain niin, että keskittynyt kauppa käyttää haja naista moneen eri osuuskuntaan hajonnutta tuottajakenttää hyväkseen ja vie sitä kuin “pässiä narussa”. Rinnastus Suomen ar meijan näkkileivän ostoon, ja sähkön kilpailuttamisen välillä on aivan looginen. Veljekset Määttälän komea Chervolet-merkkinen kuorma-auto täydessä lastissa vuonna 1936. K E S K I V I I K K O N A 2 3 . Kuorman päällä Arvo Määttälä vas., Matti Puuska ja Reino Seppälä. K okouksessa valittiin seuralle puheenjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet. Mau ri Sylander, V eli-P ekka Tuikka, Lauri Pannula, Ju hani Asiainen, Taisto Hak karainen, Niina Lamu. MTK:n tehtävänä on tässäkin olla viljelijän asialla, kun maidon tuottajan pi täisi saada työstään kohtuullinen toimeentulo. Saamieni tietojen mukaan ei kovinkaan moni maatila ole vaihta nut Vattenfallin sähköön, mutta hintavaikutus on mel koinen. Kummassakin on kyseessä suomalaisten viljelijöiden etujen ajaminen, elikkä se mikä on juuri etujärjestön tehtävä. Uran syyskokous 18.12-98 Kannus Kannuksen Uran syysko kous pidettiin torstaina Kan nuksessa. Y leisurhei lu: Pj Heikki Laasonen, Katri Sämpi, Sari Ihalainen, Veli-Matti Järvenoja, Kari Kangas, K irsti Luostari, Tapani Mäki-Petäjä, Erkki Ranto, Paula Saari, Tuomo Uusioja, Raija Ypyä-Saarenpää. 3500 markkaa halvempi kuin vuonna 1998
Piha on autoja täynnä, joten auto täytyy jä ttä ä kauem m as. Raili Iso-Oja käy lu nastamassa kaksi kinkkua. Viereises sä pöydässä istuu 90vuotias himankalainen Hanna Tapio, jo k a kertoo käyvänsä neljä kertaa viikossa bin„ gossa. Joillakin se onni potkai si, mutta pieni bingokärpänen puraisi minuakin tappi osta huolimatta. Olen todista nut aloittelijamaisen turha maisuuteni. Roiman bingosta sikaa saa vain “Nyt on kinkut koko sakille” Raili Iso-Oja lähti bingosta kaksi kinkkua kainalossa. Roiman talo on myöskin täynnä eri ikäisiä ihmisiä, 90-vuotias Hanna Tapio on varsinainen bingokonkari. B ingossa ei kenelläkään kännykkä soi. Ollaan saatu jo yksi kinkku aikaisemmin tänä vuonna, Raili hymyi lee. Vanhan aikainen talo, kaikki ihmi set ja ilmassa leijuva jänni tys tem paavat m inutkin Tunnelma 20 vuoden takaa m ukaansa ja ju tu n te k o unohtuu. Hän käy pelaamassa neljä kertaa viikossa. Ullavalainen kierros Uusi kierros alkaa jälleen ja bingoisäntä kuuluttaa “ullavalaisen” kierroksen alka neeksi. P öydässäm m e istu v at isännät, Uuno Konu Ala vieskasta ja Väinö Mattila Kannuksesta, tuntuvat ole van vanhoja taitajia ja myö hemmin käykin ilmi, että miehet käyvät 2-3 kertaa viikossa bingoilemassa. Tuntuu kuin olisimme palaneet 20 vuotta taakse päin. Kannus, Hi m anka ja L ohtaja ovat tuttuja paik koja Hannalle bingopaikkojen osal ta. Lappujen numerot eivät sano minulle mi tään, mutta onneksi joukossa on konka reita bingoalalla, jo ten saan opastusta. Suljen puhelimen vaivih kaa ja jatkan pelaam ista. Joka toinen muti see itsekseen hyvää tai huonoa onneaan. Apua, kännykkä! Itselläni ei tunnu täysiä rivejä löytyvän. Siis Mitä?! Pöytä seurue selostaa avuliaasti ullavalaisen kierroksen eri koisuudet ja jupina salissa alkaa jälleen käymään. Yhtäkkiä salin täyttää pirinä. -Nyt kinkut koko per heelle, hän jatkaa. Joku huuta aina bingo, kun rivini al kavat täyttymään. Missäkö hän on bingo seuraavaksi. Bingoilta loppuu ja uudet onnelliset kinkunomistajat ryntäävät hakemaan saalis taan. -Minä sain toisen ja mies sai toisen. Bingoisäntä alkaa kuuluttaa numeroita ja samalla alkaa muti na. mutta ensi silmäyksellä vanhempia on kuitenkin enemmän. Apua, se on oma kännykkäni! -Vastaa jo, kuuluu ärty nyt miehen ääni. Hiukan ihmiset kui tenkin ihmettelevät tuom moista “hiimailijaa”, joka ei bingoa osaa pela ta. Ei, ei ja ei., onni ei potki. -Nyt sitä pääsee menemään, Hanna tuumailee.. Himanka Teksti: Suvi Koskenmaa Kuvat: Sari Passoja Tiistai-ilta ja Roiman ta lolla kinkkubingo. Väliajan jälkeen alan jo menettää toivoni
Ä . /O y < tf/'Ácr/i /riiiiJite/if/nooat ,v. . /( murrkf oitm fm oat mimti/ttmfitöÄÄim s. f \ iin_! X, ¿ >f*h\ '^ ;:::^ i0 Ñ IÉ É É * f aurat/i/oitat/a/i/aa oi/ofeiaa/t ai/ta i/t/iofla *w / / m* ette . # s / a *s « è * i/ 'i’/Aät/e o(f/)aa//ejoif/u/t'St «y. / /
Ensimmäisten vapaiden Riitta uskoo menevän joulun valmistelupuuhissa. M ikko Annala oli joh taja. On eletty markan aikakautta R iitta H ietala m uistaa pankissa 32 vuotta sitten ol leen töissä hänen lisäkseen viisi henkilöä. Nyt määrä on lähes kolminkertainen. Perinteisesti viemme haudoille kynttilät aattoilta na. Riitan aikana on eletty Riitta Hietala jää eläkkeelle Toholammin Osuuspankista vuoden vaihteessa, mutta viimeinen työpäivä oli perjantaina. Aina niin aurin koinen ja lämmin asiakkai den palvelija on jättän y t pankkityönsä ja siirtynyt vapaalle. Perustellusti näin voi sanoa myös Riitan kohdal la, vaikka hän onkin vielä kovin nuorekkaan näköi nen. Mutta jo sitä ennen hän ehti olla Oravalan ja Keski-Pohjanmaan Osuus kaupan palveluksessa. Oravalalle menin töihin jo 15 vuotiaana. Työ vuosia vieraan palvelukses sa on ehtinyt kertyä 40. Jakajina olivat Ilpo Nissi ja Aarne Lohi. Lisäksi olivat Taisto V irk k a la , L iisa R au tio , K a a r in a H a a s a n e n ja Aune K erttula, Riitta luettelee. Seuraavana on vuorossa eu roon siirtyminen. Vapaan ensimmäiset päi vät sujuvat hujahtaen jouluvalm isteluissa. LESTINJOKI 10 K E S K I V I I K K O N A 23. Monet ovat silti muutokset pankkityössä vuosikymmenien ai kana olleet, eikä loppua nii den suhteen ole näkyvissä. Jaettava summa oli 11 000 markkaa. Eeva ja Armas Ainalin rahastosta jaettiin Huomattavia stipendejä K annuslaisten Eeva ja Armas Ainalin Kannuksen Lions Clubin hoidettavaksi Stipendijakotiloisuuden päähenkilöt, edessä Eeva Ainali ja takana Riitta Pannula, vas., Erja Ristiluo ma, Minna Ainali ja Johanna Törmä. Tyttösenä töihin Monesti kuulee sanotta van, että kyllä siinä työru peamaa yhdelle henkilölle oli, kun joku on jäänyt eläk keelle. Stipendin ja k o tila isu u tta vietettiin sunnuntaina Vanhainkoti Kotirannassa, jossa Eeva Ainali on hoidettavana ja hän kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Toki hän vielä lisää, että nythän sitä voisi ryhtyä jotakin muuta kin harrastamaan. PNÄ J O U L U K U U T A 1998 Alku menee jouluvalmisteluissa ’ ’Monesti sitä varmasti kuitenkin vielä nousee töihin’ ’ Toholampi Jorma Rekonen Varmasti moni ihmette lee Toholammin Osuuspan kissa asioidessaan, että mi hinkä Hietalan riitta on ka donnut. Hänen palvelualt tiutensa ja ystävällisyytensä noteerattiin kuutisen vuotta sitten, kun Riitta äänestettiin parhaaksi asiakaspalvelijaksi. Ulkoilu ja luonnossa samoilu ovat meille tärkei tä, Riitta sanoo. Ja kyllä joulupukkikin käy, Riitta kertoo aaton oh jelmasta. Riit ta sanoo aina tekemistä löy tyvän. Hän on palvellut asiak k aita O suu sp an k issa 32 vuotta. Pankki toimi alussa ny kyisen Autovaraosan koh dalla silloista kunnantaloa eli nykyistä M inttutaloa vastapäätä. Miehensä kanssa hän suuntaa etenkin kesäaikaan entistä useammin mökille Lestijärven rannalle. J. Töihin sitä on varmasti lähdössä. Ei ole lähtenyt yk sistään kotiin joulua valmis telemaan, vaikka siihen nyt aikaa riittä äk in en tistä enemmän. markka-aikakautta. Ajan hän ei kuitenkaan usko tulevan pitkäksi. Lestijärvi vetää kesällä Pääkassanhoitajan tehtä vää pankissa hoitanut Riit ta sanoo, että varmasti me nee vielä monta aamua, että pitää nousta kuudelta ylös. S tipendien saajien puolesta kiitti Minna Ai nali. Lääketieteen opiskelija Minna Ainali sai 5000 markan ja sairaanhoitaj aksi opiskelevat Johanna Törmä, Riitta Pannula ja Erja R istiluom a saivat kukin 2000 markan sti pendin. Joulua he viettävät perhepiirissä. antamastaan rahastosta jaet tiin ensimmäisen kerran sti pendejä
Täksi jouluksi niitä on valmistunut 1 8 kappaletta.. Koko ikänsä himmelintekijänä tunnettu Sirkka ei tänäkään jouluna malttanut olla erossa lempiaskareestaan. En voi kuin ihaillen seu rata, miten näppärästi him meli rupeaa muotoutumaan. He ovat halunneet jättää taloonsa vanhan hirsita lon vaikutelman ja näin I 'ouluna Sirkan tekemät limmelit luovat sinne entisajan tunnelmaa. Itse teen kyllä m ie luummin kokonaan uuden himmelin, kuin rupean van haa korjaam aan, Sirkka naurahtaa ja päättää mieles sään, että ensi vuonna en enää tee yhtään himmeliä. Perinteisen mallin ohelle Sirkka on itse kehitellyt omia luomuksiaan. K E S K I V I I K K O N A 23 . Useimmiten ne ovat lyttyyn painuneita eli pilalla jo valmiiksi. Niin myös himmelin teossa. Paras himmeli tulee eh dottomasti meriheinästä. Pöytähimmeli on myös kuusen mallinen ja nimensä mukai sesti sitä voi pitää pöydällä. Pa ras säilytyspaikka on varas to, johon himmelin voi ri pustaa. Himmeli ikkunaan Ylikoskien tuvassa on monia erilaisia himmeleitä. Oljista on poistettava päällyskuori ja sitten ne on vie lä katkottava saman mittai siksi palasiksi. Paras himmeli meriheinästä Sirkka kauhistelee kau passa muovipusseissa myy täviä olkia. Tuvan katosta riippuu myös eri kokoisia himme leitä; pitkiä ja kapeita, levei tä ja näyttävän isoja, ihan pieniäkin. Jos olkia on mennyt poikki, ne voi kor jata. Sirkka ei suo si olkien liottamista, koska sitten him m elin teko on melko sotkuista touhua. Jos oljet ovat eri mittai sia, himmelistä tulee väki sinkin kiero, Sirkka opastaa. Tie tysti him melin voi tehdä myös rukiin tai vehnän oljesta. Se on jykevää ja kestää parem min vuodesta toiseen. Meriheinästä tehty him meli kestää hyvin kosteutta ja kesän aikana kertyneet pölyt voi helposti huuhtoa pois suihkulla. Kuusen muotoinen litteä himmeli sopii hyvin ikkunaan, sen voi ripustaa vaikka ikku noitten väliin suojaan. Sirkka Ylikoski on tehnyt himmeleitä koko ikänsä. P N Ä J O U L U K U U T A 1998 LESTINJOKI 11 Kannus Sari Passoja Sirkka ja Matti Ylikosken tupaan astuessa tuntuu kuin palaisi vuosikymme niä ajassa taaksepäin. Vuodesta toiseen Hyvin säilytettynä him meli säilyy vuosikausia. Sirkka ja Matti hakevat heinät merenrannasta vasta vähän ennen joulua ja säi lyttävät niitä ulkona kasvi huoneessa, jotta ne pysyisi vät kosteina. Valmistelu työläintä Kuten kaikessa käsityös sä valmistelu on työlästä. -18 himmeliä tuli tehtyä, vaikka ajattelin, että nyt en tee yhtään. Sirkka pujottaa luonnon valkoisen puuvillaisen virkkauslangan toppaneulan sil mään ja aloittaa himmelin ’’om pelem isen.” Ensim m äisen neliön voi tehdä pöydällä, mutta sitten työ on ripustettava naruun
8 7 2 1 y ---------------------------------------------------------------------------------Kannuksen AUTO-EXPERT Asematie, 69100 Kannus, puh. 873 480 Kannuksen Kuljetus Puh. 06-871 410 • Fax 06-871 430 y -----------------------------------------------------------------------------------j ^ Q p p ^ L A KorPe,an Vo' ma puh. 870 635 H LESTIJOKI LAAKSO N femmgmjATEHUOLTO T. 06-873 644, fax 873 244 u lje tu s p a lv e lii . 6 -8 7 211, 871 921 Korjausja maalaustyöt Manu Kumpulainen Puh. (06) 870 812 tai GSM 0400-779 263 « K A N N U K S E N .TYÖKESKUS Puh. (06) 870 860 VähämuUo V A L O K U V A A M O V alta katu 1, 69100 KANNUS, ^ ( 6 ) 871 544 ------------------------------------------------------------------------------------«------------------------------------------------------------------------------------. a k a t e m i a 06-874 8111 Puh. 06-872 039 VINTERSPORT S h o p s f o r W i n n o r s • • • • •• Hannun SAASTOMYYNH P a lv e le v a s ä ä s tö k a u p p a ^ V a l t a k a t u 2 4 , K a n n u s p u h . 872 038, 0400-199 2 y HIUSPISTE KANNUS P. (06) 8 7 93 3 AutoKone ky Asematie 28, 69100 Kannus Puh/fax. LESTINJOK1 K e s k i v i i k k o n a 2 3 . Kattilakoski Suojatie 2, Kannus puh. 871 789 Junnola Ky ja kauppa-autot E S K O L A , puh. 872 666 y ------------------------------N Ompeluja Pienkone Untinen Kannus , p. 0400 561 202, 822 7100 Erikoishammas teknikko PERTTI PELTOKANGAS p. Lestijokilaakson VARTIOINTI Kannus, puh. 06 871 447 AUTOHUOLTO T. 873 447 Lestijokiseudun SÄHKÖ OY Valtakatu, 69100 Kannus puh. (06) 873 463 Auto 0400-664 583 P A R T U R I — K A M P A A M O T U I J A M A N N I N E N OHENNEVA, KANNUS P. 068 7 7 2 LIIKENNEKOULU MÄNNISTÖ KY KANNUS Puh.06-822 3634, 0400 746 145 LAITISEN LASI Maalaus Lehojärvi Ky 0400-568 105 873 473 KDLPMSBt SEMENmaWNO 69150 Eskola, puh. (SD RENGASCENTER K O I V U S A A R I Puh. K lem o la Oy M ikko K lem o la K ann r 6 Puh. p n ä j o u l u k u u t a 1 9 9 8 vääjftöw/aja (^nnslli& ta K uxlta 793S a ita A /ca i/lem /m e^ yA ^ei^yö A u m tjtjtu n eiA /e m a ^e tä/cä ¿¿¿/cefodfaviM eM vm e / ~\r H ietalan y v . ISOKUNGAS • KANNUS puh. 871 784, 0500 564 402 Koivurannan kissa-ja koirahoitola puh. (06) 873 578 j s j m \ B E O m KANNUS Puh. 870 765 V ___________________ y K -Valinta ja Grilli-Baari ANTI NO JA Eskola p u h . 072 608 K IL U N M U S I IK K I M A K A S I I N I Valtakatu 1 1, Kannus, puh. 871 362 U R H E Ik U P U O T I T u kkitie 8, K an n u s, puh. 873 560, 049 395 364 Puhtaamman ilman puolesta K an n u ksen O KAUKOLÄMPÖ K au ko läm p ö Y Puh. 870 363 KANNUKSEN URA 69100 Kannus, puh. 872 702 rilV Puh. 870 136 H A M M A S L Ä Ä K Ä R IP IS T E A V Asematie 4 A 4, Kannus Puh. (06) 874 7311 KIINTEISTÖHUOLTO J a n n e R oiko-Jokela KANNUS 0400-362 538 , 870 216. 872 682 M A A S E U T U Puhelin ... 06-871 540 dry Siipikarjat*uraifu» E e v a J o k i s a l o W VP
Kakkosluokkdaisten possurunon vaaleanpunaiset röhkljät eivät joutuneetkaan joulupöytään. Illan makeimmat naurut sai kakkoslu o k k alaisten possuruno. Humorististen näytelmi en ja kauniiden lauluesitysten jälkeen illan kruunasi perinteinen jouluevanke Esikoululaiset kajauttivat ilmoille No onkos tullut kesä. Joulujuhlista jaloin Possua ei pistettykään joulupöytään Lestijärvi Kaarina Uusitalo Koulujen syyslukukau det on tapana päättää joulu juhlaan. Evankeliumilla ha luttiin kertoa joulun sano maa ja muistuttaa kiireen ja hulinan keskellä miksi vie tämme joulua. Ja sekös teki runosta kaksin verroin hilpeämmän. Jouluevankeliumissa enkeli ilmestyi kedolla laumaansa vartioi ville paimenille ilmoittaen Kristuksen syntymästä.. Kyllä se paras joulunäytelmä kuitenkin aina tulee olemaan se perinteinen jou luevankeliumi... Runossa lapset olivat saaneet possun hoi dettavaksi ja joulun alla he eivät olleetkaan valm iita luopumaan possusta. Kun tuli teurastuksen aika lapset suojelivat possua eivätkä antaneet sitä joulupöytään. Runon huvittavin osio oli lavalla röhkivät possut. liumi, jonka esittivät keski lu o k k aiset. Ykkösluokkalaiset lausui vat runon tontusta, esikou lulaiset esittivät laululeikin Leipuri Pulla ja yläasteen ilmaisutaidonryhmä oli val mistanut iltaa varten näytel män Noiduttu joulupukki. Pie niksi porsaiksi olikin kaik kien yllätykseksi puettu ala luokan opettajat. Evankeliumis sa oli mukana kaikki oikean evankeliumin osaset, maria ja Josef sekä paimenet ja enkelit. Jo u lu ju h lassa kaikki pääsivät estradille. Illan juonsivat lumihiuta leiksi sonnustautuneet tytöt Heidi Kalliokoski ja Tarja Heikkilä. Lestijärvellä lyö tiin tänä vuonna kolme kär pästä yhdellä iskulla ja jär jestettiin kirkonkylän alaasteen, yläasteen ja päivä kodin esikoululaisten yhtei nen joulujuhla
872 201 H uuskon T a k si Sykäräinen, p. (06) 873 175 'N V ' RAKENNUS-JA REMONTTIPALVELU J. klo 13-18 • 28.12.-30.12. ISORINNE Puh. (06) 870 029 Toivotamme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Petri Janne Antti Pekka Tuomas. Teitä kiittäen muistelen mennyttä vuotta, Hyvää Uudelle toivotan, en kai suotta! • • •• joulurauhaa AUTO-ASSA kaihille toivoo: om. KINES 050 5237 999 Puusepänliike Aki Erkkilä Puhdistamontie 5 Kannus 873 642 K T V 7 4 6 toivottaa jäsenilleen Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! L a m p i n Grilli-Kioski P irk k o Lo u kk a a n h u h ta Toholam pi, p. 8 8 5 9 4 Kiitän lämpimästi asiakkaitani kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille valkoista ja rauhallista joulua! Ompelimo Kati Ranta-Nilkku Eero A U T O K O R JA A M O SfcSL" Eero N iem i-Korpi Koutosentie 10, K annus, puh. klo 14-21 • 31.12. ANTIN RAUTA JA RAKENNUS K Y 69300 TOHOLAMPI ~ PUH. Sirkkelisahaus Ruokaja kahvipaikka Juhani Laakso &ya jJ ta n i, e tu a jo Jfo tu tta a iio KANNUKSEN ^ A A VAPAA AIKAKESKUS Avoinna: • 23.12. 985 047 Ö nnellida i^u&tta d999 | a s ia h / c a v l/ e v m ie j äe/eä /u/ceftitfa viUe^nme f Teille toivotan ystävät, Hyvän Joulun Taas pyhien jälkeen aloitan touhun. ( 6 ) 8 7 3 3 7 EP I K K U N A N T E K I J Ä ESKOPUU OY 69150 ESKOLA puh. 870 441 ¿{yitääjoulua ja vuolta 1999 tleivottaa asiakkaille, lukulaisi/le jäytäville. 8623 027 ?___________________________________________' "" N Joulurauhaa ja n n ea vuodelle 1999/ Toivottaa: H IU S M U O T I ja Niirasen N IIR A N E N _____ r f ia / r / c a £ s ’ AUTOHUOLTO A s e m a tie 28, 6 91 00 K A N N U S P u h . (06) 870 620 MAATILAKORJAAMO E. Seppo Savinainen JOUKO RAHNASTO KY Sykäräinen, P. (06) 8744 111, fax (06) 8744 220 P. 8623 164 KANNUKSEN TILITOIMISTO ^ 7 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta ! yf|j Asematie 5, 69100 Kannus, P/F (06) 870 642 Kannuksen „ KIINTEISTOPISTE OY ASEMATIE 4, 69100 KANNUS Puh. ja 2.1.1999 klo 13-18 Toivotan asiakkailleni Rauhallista Joulua ja terveyttä uudelle vuodelle! U r h e i l u h i e r o j a Margareetta Haavisto Vaenmaantie 69, Kannus, 0400 564 316 3£nfeöinti j§>ami ^¿Hanninen Kannus, 050-359 3302 JOKILAAKSON PELTI KY HANNU PORKOLA KANNUS PUH
LESTIN JOKI K E S K I V I I K K O N A 2 3 . K annuslainen J a a k k o Huhtala palaa muistojen jouluissaan lapsuuteen. Sain pienenä tram poliinin ja se jäi mieleen. Karoliina ei eksotiikkaa jouluun kaipaa, vaan myön tää joulun olevan paras Suo messa. Joululahjoista hä nelle ei ole jäänyt mieleen mitään erityistä, ainakin vil lasukkia pukki on tuonut joka joulu. Huhtala ei pidä joulun kaupallisuudesta nykypäivä nä vaan sanoo jouluvalmistelujen tuovan joulun tunnel man. Hän tykkää hiihdellä ja Lapissa saisi hiihtää hie noissa maisemissa. Niistä koos tuu tunnelma. -Ennen kokoonnuttiin suuremmalla porukalla yh teen, kun omat vanhemmat olivat nuorempia. -Aina sitä koettaa elää joulut sen mukaan kuin sil loin, Eila paljastaa. Hä nen mukaansa joulun on ol tava erittäin rauhallinen. Jaakko Huhtala. -Silloin oli tunnelmallisempaa, nyt markkinointi on vienyt sitä pois. -Silloin pitää päästä pois arkisesta aherruksesta. Karoliina Isorinne. Ella Niemelä. S eppo v iettää jo u lu n m ieluiten oman perheen kanssa. Sepolle joulun tekee pe rinteisyys ja perheen yhtei nen aika. Seppo Pahkala. Tarja Luuru. -Joulu on monien asoiden kokonaisuus, johon liit tyy perinneruoat, joululau lut ja sellaista. Elämäni joulu on ollut ehdottom asti silloin, kun pääsin armeijasta ja samaan aikaan syntyi vanhin poika ni. -Mieleen on jäänyt omi en lasten joulut. Seppo Hokunti. jouluun liittyvistä asioista. Himankalaisen Anni Sa velan mielestä joulun tun nelma tulee joulukuusesta, jouluvaloista ym. -Lapsuuden jo u lu t oli jänniä. Kälviäläinen Seppo Hakunti oli asioimassa Lohta jalla ja kertoi viettävänsä mieluiten perinteisen jo u lun. L ahjoja T arja ei pidä niinkään tärkeänä, vaan joulu tulee muusta. Lapista kai se paras joulu löytyisi, arveli himan kalainen Reino Kulia. PNÄ J O U L U K U U T A 1 9 9 8 Reino Kulia. Hänestä nuoruuden jou lut ovat olleet ne parhaat, silloin sai vähän lahjoja, mutta aitoa joulutunnelmaa sitäkin enemmän. L ohtajalain en Tarja Luuru haluaa viettää jou lunsa mieluiten rauhallisesti perheen parissa kotona. Hän viettäisi joulun mie luusti rauhallisesti. -Kinkku, piparit ja sellai set tekevät joulun.. Anni Savela. -Parhaiten on jäänyt mie leen kouluvuosien kuusi juhlat. Se oli vuonna 1990, to tesi himankalainen Seppo Pahkala. Eila sanoo viettävänsä joulun mieluiten rauhalli sesti kotosalla. Nyt ol laan yhdessä pienemmällä porukalla. Kälviäläinen Eila Nie melä oli myöskin Lohtajal la asoimassa ja kertoi lap suuden joulujen jääneen eri tyisesti mieleen. -Y leensä me mennään aina mummolaan jouluksi, lo h tajalain en Karoliina Isorinne kertoo. H artaana toiveenani on, että mieheni saisi tämän joulun olla terveenä
Se on ainakin miesten mieleen, hän tietää. Veteliläinen M ari Hieta la kulkee töissä Toholammilla. Silloin koko kylä hiljen tyy. Lahjat on jo ostettu, Mari paljastaa. -Tärkeintä ovat perintei set asiat kuten joulun sano ma ja joulukirkko. Kannuslaiselle Siskolle mieleen on jäänyt kolmen vuoden takainen joulu, kun hänen miehensä sairasteli. Sitä eivät ole pudottaneet ohjel masta edes joulukiireet. Kannuslainen S a ra Karppi viettää joulun koto na. Lapset tietysti saavat lahjoja. Siivoukset ja leipomiset ovat olleet Melendereillä viime päivien ohjelmassa, kun jouluun on valmistau duttu. Pekka sanoo joululau lujen ja musiikin virittäneen jo osaltaan joulutunnel maan. Hanna sanoo aattohartauden lopullisesti hil jentävän jouluaikaan. Sisko Alanko. Enää ei pukkia odota sil la tavalla kuin lapsena, mut ta pienet lahjat vaihdetaan. H anna K oski-V ähälä työntää Lestijärven raitilla rattaita, joissa istuu lapsen lapsi Jussi. K E S K I V I I K K O N A 2 3 . Ei se nyt enää tosin näin vanhempana ole niin nuukaa siivoustenkaan kanssa, An nikki Tuorila nauraa. Sisko A lanko viettää joulunsa tänä vuonna koto salla, mutta Tapanina koko perhe lapsenlapset mukaan lukien kokoontuvat Esko laan maatilalle viettämään yhteisiä hetkiä. Pakkanen paukkui 15 asteen lukemissa, mutta se ei silti säikäyttänyt toholampilaista Aino M elenderiä, joka aloittaa päivänsä var haisella aamulenkillä. Vanhempien luo me nemme syömään, kun olem me vielä nuori pari, Mari sa noo. Mutta hän sanoo, että jou lulla on oma arvonsa aina. Etukäteen on vähän ky selty toiveita, jotta tulee hyö dyllistä ja tarpeellista, Aino toteaa. Kinkku kuuluu myös Me lendereillä ehdottomasti jou lupöytään. Jännitys pukkihommasta on kadonnut, Lauri nauraa. ' " * v Lauri Paievaara Lauri Paievaara on asi oimassa kaupassa. Pekka Kauppinen. Mukavinta joulussa Sa ran mielestä on joulupukin tuloja piirrettyjäkin on kiva katsella jouluaattona. Mari Hietala. Kauppisella joulu kirkko kuuluu ohjelmaan kuin myös se, että lapset tu levat kotiin syömään. Aino sanoo lah jojakin ostetun. Pukille on myös välitetty lahjatoivomuksia. Hän kertoo jouluvalojen ja kuusten sytyttäneen joulumielen.. Sara Karppi. Hän kertoo kauneimpien joululaulujen kirkossa virit täneen hyvästi joulutunnel maan. Siinä vanhemmatkin saavat iloita heidän kanssaan. Hän toteaa kinkun kuulu van pöytään jouluna. Aattona huoltoasema on vielä auki yli puolen päivän, mutta sitten perhepiirissä aletaan hiljentymään jou luun. Lestijärveläinen huoltoasemayrittäjä Pekka Kaup pinen mittaa auton nestei den pakkasen sietokykyä ja uskoo tulevan melkoisen kylmän joulun. Hanna Koski-Vähälä ja kyydissä Jussi Koski-Vähälä. Joulukinkku ostetaan valmiina, kun sitä niin vähän menee, Annikki sanoo. Mies on tulossa sairaalasta kotiin jouluksi ja lapset tulevat käymään kotona. P N Ä J O U L U K U U T A 1 9 9 8 LESTINJOKI 17 Aino Melender. Hän asuu Lestijärvellä, mutta lähtee viettämään joulua Toholammille. Hän sanoo leipomis ten ja siivousten kuuluvan ilman muuta joulun alla teh täviin hommiin. Toholampilainen Annik ki Tuorila on myös siivoillut viime päivinä tavallista ahkerampaan. Hanna kertoo jouluna syötävän tietysti kinkkua. Hän kertoo aattohartauden hiljentävän lopullisesti Annikki Tuorila. Haluaisin barbeja, Sara sanoo hieman ujostellen. Näin niiden hankkiminen ei jää viime tungokseen
885 154 S ä h k ö a s e n n u s Esa M ä ä ttä lä K y puh. 873 476 K o ulutettu hieroja ULLA HÖYKINPURO Toholampi p. 885 080 Kannus, puh. 885 036 Toholammin Kelloliike Puh. 0400-589 340 Toholammin FYSIOTERAPIA Puh. 862 3003 LEPPÄSEN Sykäräinen KONELIIKE * Sykäräinen, puh. Oikemus , Puh. S A A R IS E N N A H K A ja V A L J A S L IIK E Nahkurintie 122 MÄÄTTÄLÄ, puh. 8623 161 r Toholammin APTEEKKI Puh. 885 530 050 525 1604 TILIPALVELU Järvenoja Ky Toholampi p. 885 018 f --------------------------------' ‘ToftoCammin ‘Kuivaamo “ Ky S a tu 3{afifq)(a , Puh. 885 205 0400-849 000 Parturi-Kampaamo Paula S y k ä rä in e n , 8 6 2 3 2 4 7 HIRVIKOSKEN KURSSIKESKUS P. 885 977 ' ' ' ( 1 ) «>6> ^ 885 854 X LampiSiivous * ......... 885 356 Kosmetologi Tuula Hakala Toholampi, Puh. 885 505 V ____________________ J TOHOLAMMIN AUTOVARAOSA Puh. 885 898. 885 044 V ___________________y T A K S I Teijo Mäki-Asiala P. 8623 610 Kam paam o VUPERI Puh. 885 101 I V I KELLOSALO KY TOHOLAMPI Puh. 885 059 PARTURI-KAMPAAMO Kaarina ja Carita Toholampi, puh. 885 084 Väreen P u u tarh a Sykäräinen puh. 885 210 P artu ri-k a m p aa m o TARJA UEHKOJA Toholampi. 885 056 JORMA HAUTAKOSKI ky Toholampi puh. TOHOLAMPI Keskuskahvio TOHO LAM PI Puh. 885 288 Taina, Pekka, Seppo ja Lasse puh. p n ä j o u l u k u u t a 1998 (O nm eZ/ufoi aT¿a/c/ca¿//eyn m e , á e Á x i /¿ ¿ / c e / a / / « u i f / e m / m e i r K I R J O R I I N A OP:W TALO 69300 Toholampi Puh. 885 8J7 , NESTE TOHOLAMPI PUH. 885 045, 049-269 930 M ja H VÄLIKANGAS Ky Hannu Välikangas perh. 06-8623 086 M A S A N K O R J A U S P A L V E L U Nahkurintie 159 69330 MÄÄTTÄLÄ Puh/fax. (06) 862 3629 049-764 099 Toholammin IT3PA Kirjaja Paperikauppa v puh. 0400-557 608, 0400-926 242 LUOMAN KORJAAMO Toholampi puh. 885 040 a r s a n o a n a i t t a SP:n talo Puh. p. 885 575 AHOSEN MYLLY Sykäräinen, puh. 885 6T0 M . 862 3033 JUU2T0PUR0N PUU Eero Laine Määttälä. 0400 69300 TOHOLAMPI 867 827 o P A L V E L U K S E S S A N N E ! PUKU-LINNA TOHOLAMPI, p. LESTINJOKI K e s k i v i i k k o n a 23. 8623 333 0500 843 224 r finnSsPRING L yly n tie 29, 69410 S Y K Ä R Ä IN E N P u h . 862 3041 V . n Mäntykuja 2, Toholampi i 4 : T o h o la m m in RTV-HUOLTO Puh. 885 308. 862 3005 T:mi JiiPeen Valinta SYKÄRÄINEN, puh. 885 499 Maalausliike MUJUNEN & VÄLIKANGAS Toholampi puh. 885 678 LAMPIN MONIPALVELU A n n e ja P ä iv i TOHOLAMPI , pu
a VU vsta o tta Yfiteistyökum * 9 LUK ftille Ppan LESTIJOKILAAKSON KIRJAPAINO O Y _ 4. Ei tämä ole matka eikä mikään ajella. Oman mökin nyt vielä Palosaarten mökissä on vain yksi huone, alkovi ja pesutilat. Olemme perustelleet muuttoamme sillä, että tääl tä ei ole pitkä minnekään eikä tämä ole missään kor vessa. Seinät oli vat tosin m yrkynvihreät, mutta teimme sisäremontin ja vaihdoimme väriä. 19 K e s k i v i i k k o n a 23 . Tykkään touhuta luon nossa ja olen jo aloittanut metsäpalstan pudistamisen. Ikkunoihin on ripustettu jouluverhot ja jouluvalot, por taan kaiteella on kanervia ja punainen lyhty heiluu tuu lessa. Siinä riittää työtä vielä pit käksi aikaa. Terttuja Veikko valittelevat, etteivät voi nyt viettää joulua omassa mökissään, Aurinkoista Uutta koska he olivat jo aikoja sit ten luvanneet mennä pojal leen Kokkolaan eläimiä hoi tamaan etelänmatkan ajaksi. Naapurin isäntä oli jo käynyt kääntämässä hy vän kokoisen peltoläntin val miiksi. Kaupungissa sama aika menee liikenneva loissa saikatessa. Jos sisällä rupeaa ahdista maan, oven takana on oma piha sekä vähän peltoa ja metsääkin missä myllätä. He vaihtoivat kerrostalokaksion omaan mök kiin. Punaisesta mökistä ja pe runamaasta haaveillut kokkolaispariskunta T erttu ja Veikko Palosaari ovat vih doinkin toteuttaneet haa veensa. Mökki oli yllättävän hy vässä kunnossa, saunassakin oli lattialämmitys. Outokummulla työrupea mansa tehnyt Veikko on ol lut lukuisissa luottamusteh tävissä kaupunginvaltuustoa m yöten. Mutta ensi vuonna py rimme olemaan joulun tääl lä Himangalla. Olen myös inno kas hiihtäjä. ymmärtää, mutta että vielä Himangalle, jossa ei ole ke tään tuttujakaan, naurahtaa Veikko siteeraten ihmetteli jöitä. Terttu ja Veikko Palosaari tekivät radikaalin päätöksen ja muuttivat Kokkolasta Himangalle pieneen mummon mökkiin. Terttu kulkee vielä ensi syksyyn asti Kokkolassa ter veyskeskuksen kuntayhty mällä töissä laitosapulaisen. p n ä j o u l u k u u t a 1998 eiHe, 1 K A I N O S T O I M I S T d TÄIIO u J at T u y l LESTjm Palosaaret vaihtoivat kerrostalon mummonmökkiin Himanka Sari Passoja Kannuksesta Himangalle päin mentäessä juuri Himan gan rajan jälkeen on pieni punainen mökki, joka on joulun alla herännyt henkiin. Metsätöitä ja kasvi maalla mylläämistä Pariskunta vakuutti ettei heille taatusti tule aika pit käksi pienessä mökissään. M yytävänä olevasta mummonmökistä Terttu ja Veikko kuulivat syksyllä radiosta ja kiinnostuivat heti asiasta. ”Ja vielä Himangalle!” Tertun ja Veikon päätös tä ovat ihmetelleet niin suku laiset kuin tuttavat. Eläkepäivillä Terttu ai koo keskittyä punaisen mö kin perunamaahan ja kasvi maahan. Sairaseläkkeelle jäämisen myötä hän luopui niistä. Täällä on hyvä viettää eläkepäiviä ja lapsenlapsille kin on tarjota m um m ola maalla. Veikko on jo eläkkeellä, Tertulle eläkepäivät alkavat tulevan vuoden elokuussa
Vaikka Ulpu Rutanen on iskenyt silmänsä pesäpal loon jo nelivuotiaana, silti hän on ehtinyt olla mukana myös monissa muissa har rasteissa. Polku kulkee Korpelan Voiman omista m alla m aalla. Alueelle tulee Juk ka-Pekka Leppäsen mukaan neljä erilaista levähdystai tukipistettä. Mahtavia korkeuseroja Lopullisen silauksen po lulle antoi Salon Olavi kai vurinsa kanssa. Itse raivaustöissä on ollut mukana kak si miestä. Intoa ja työpanosta Sykäräisen kylän pintaan ovat uskaliaimmat puuhaa massa jopa kajakkikilpailuja, joten luontoon sopivaa toimintaa kylän virkistyk seksi on esillä monenlaista. Sievistä hyviä muistoja P esäpalloilijan uransa Ulpu Rutanen aloitti Toho lammin Urheilijoiden jouk kueessa. Mörönpuron alueelle on suunnitteilla pal jon mielenkiintoista toimin taa. K ylätoim ikunnan p u heenjohtajaksi on seuravalle vuodelle valittu Suvi Ho takainen ja varapuheenjoh tajaksi Eero Hakala. Esimerkiksi T oh o lam m illa oli hyviä heittoharjoituksia. Siitä lähti Ulpu Ru tasen nousu pesäpallon eliittiin. Toholammilla pesäpallouransa aloittanut Ulpu Rutanen pelaa tulevalla kaudella naisten superpesiksessä Lapuan Virkiän joukkueessa. Viime syksynä maailman luonnon säätiön leiriläiset kunnosti vat puolestaan jo Mörönpu ron lähteen, jota nyt voidaan käyttää. P N Ä J O U L U K U U T A 1998 Kajakkikisoista Mörönpuron luontopolulle Lestijoen ympäristön maiseman hyödyntämiseen on Sykäräisessä hyvät mahdollisuudet. Valmentaja Ari RintaRahko tarkkailee vielä. Siinä ei auttanut mikään muu kuin isän ja äidin hank kia tytölle kunnon pallo ja maila. Tuota minäkin haluan tehdä, oli tytön toteamus. Siinä joutui moni syöttäjäksi Ulpu nauraa Kajaanissa kin olleen palloa syöttämässä monien sellaistenkin, jot ka eivät ikinä paljoa pesä pallosta olleet piitanneet. Nyt on meneillään peruskuntokausi. Lapualla rooliaan Ulpu ei tiedä. Reitille kyläläiset ovat rakentaneet laavun. Sievissä harjoitukset olivat monipuolisia, Ulpu kehuu. Luontopolun li säksi aluetta varmasti ja t kossa hyödynnetään palve lemaan myös hiihdon har rastajia. Polku lähtee aivan kylän keskustan tuntumasta. Rinteissä piti vielä teh dä vaikeita ratkaisuja, jottei luontoa raiskata, martti sa noo. J u k k a P e k k a L e p p ä n e n ja M a r tti N u o ra la sanovat paikalle tulevan asianmu kaiset opasteet, jotka ohjaa vat uralle. Ennen V eteliin siirtymistään hän ehti pela ta kolme vuotta Sievissä ja Kajaanissa. Ulpu sanoo jokaisesta seurasta jääneen jotain hy vää mieleen. K yläläiset k iitte le v ä t sähköfirm an myötämielistä suhtautumis ta heidän hankkeeseensa. Rooli vielä avoin Viime kaudella Ulpu ty kitti Vetelin jokerina kotiin juoksijoita kolmoselta yk köspesiksessä parhaiten. Opiskelukaveri Hanna-Maria Järvenojakin oli monesti, ja hän syötti vai keita, Superiin itsensä iske nyt sanoo kiitosta jakaen. Ulpu Rutanen on viime vuodet opiskellut Kajaanis sa. Kun sitten jokerilyöjän rooli Vetelissä selkiintyi, ei auttanut muu kuin harjoitel la paljon lyöntejä. Hän sanoo Sievistä olevan paljon hyviä muisto ja. Pesä pallo on kuitenkin ollut se ykkönen, jonka eteen on tehty töitä. Asiantuntija on löyty nyt omalta kylältä. Keväällä hän saa käteen opettajan paperit. Martti Nuorala sanoo siellä voitavan jä rje stä ä metsätaitokilpailuja ja sauvarinneharjoitteluun se so pii myös hänen mukaansa mainiosti. Polku kulkee parhaim millaan runsaat 30 metriä Lestijoen pinnan yläpuolel la, joten näköalat ovat mah tavat. Ensi kaudella tyttö pelaa Lapuan Virkiän jouk kueessa superpesistä. 20 LESTINJOKI K E S K I V I I K K O N A 23. Hän itse pelaisi ulko kehällä mieluiten kakkospuolella joko polttolinjassa tai kopparina. Kylätoimikuntaa vetänyt Jukka-Pekka Leppänen sa noo, ettei tähän saakka ole hankkeisiin käytetty min käänlaisia projektirahoja, joten monesti on se on vaa tinut kyläläisiltä innokasta työpanosta. Martti Nuorala kertoo homman ol leen mielenkiintoisen, sillä siinä on pitänyt ottaa huo m ioon varsin m onia eri seikkoja luonnon moninai suus säilyttäen. Parhialassa innostus iski Ensimmäiset lyönnit lähtivät jo nelivuotiaana Toholampi Jorm a Rekonen Nelivuotiaana pieni tyttö katseli Parhialan koulun ik kunasta, kun pihalla pelat tiin pesäpalloa. Toholampi, Sykärälnen Jorm a Rekonen Toholammin Sykäräises sä on raivattuja tasattu run saat kaksi kilometriä luonto polkua L estijokivarteen. Työ sarkaa uusille vetäjille var masti piisaa. Mörönpuron luontopolku lähtee aivan kylän välittömästi läheisyydestä. Lapua sijoittui viime kaudella sarjassa viidenneksi. Se työ on kanta nut myös hedelmää.. Martti Nuorala ja Jukka-Pekka leppänen sanovat työn vaatineen kyläläisiltä varsin runsasta työpanos ta, sillä hommaan ei ole käytetty minkäänlaisia projektirahoja. Jokivarsimaisemaa on myös raivattu ja siistitty, Jukka-Pekka Leppänen sa noo. Pikkutanhuajat, juoksuja hiihto ovat lukeu tuneet myös tytön harrastei siin vuosien aikana