Lempäälän-Vesilahden Sanomat 20.7.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta N:o 29 Suppaa hei! SUP Lempäälä järjestää Höytämöjärvellä suppauskursseja. sivu 10 Kunnanjohtaja vastaa Päättäjät -juttusarjassa on vuorossa Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi. sivu 20 ERIKA VIKMAN ”Viikko on ollut elämäni kiireisin.” – sivu 12–13 Seuraa meitä Instagramissa!. s. 15 Mikä mättää mopoilijoissa. 1 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Irtonumero 3 euroa keskiviikko 20.7.2016 86. Vaaratilanteet liikenteessä sytyttävät keskustelun liekkeihin somessa. sivu 5 Vastakohtia Merunlahdella Yötön yö -näytelmässä sisarukset kuin yö ja päivä viettävät juhannusta. sivu 14 Koris vei Teresan 14-vuotias lahjakas koripalloilija treenaa paljon ja haaveilee pelipaikasta ulkomailla
Tulipa mieleeni, että olisiko kyse suomalaisten (ja yleisesti valkoisten) miesten kateudesta muslimimiehiä kohtaan, kun näiden naiset tottelevat niin kiltisti tässäkin asiassa. Olen nyt asunut parikymmentä vuotta Sääksjärvellä Sipilän alueella enkä tervehdi kadulla, kun vastaan tulee henkilö, jonka tiedän aivan varmasti asuvan samalla alueella, usein jopa talonkin ja joskus nimenkin. Muistuu mieleeni tapaus kouluajoiltani. Vaikka tehdäänhän sitä näinkin. ”Lempäälä-taloon” aikanaan siirtyy kunnan virastotiloja Tampereentien varresta. Tervettä järkeä siis kaipaan turhan kohkaamisen sijaan. Näin tehkäämme mekin! . Mikähän siinä on, että joitakin tuntuu kauheasti kiusaavan se, että jotkut musliminaiset ja -neitoset peittävät hiuksensa hunnulla. Omassa olemisessanikin on paljon puutteita. Yhtä vanhaa rouvaa aloin tervehtiä, ja nyt me jo vaihdamme mielipiteitä kulloisestakin säätilasta tavatessamme. Tapahtumat ja kohtaamisen mahdollistava aukio sinänsä ovat hiljaiseloa viettävään kuntakeskustaan tervetulleita, mutta miten torin käy kauppapaikkana. Ne voi ”vahingossa unohtaa”. Hyvä niin, oikeaa toria ei ole aikoihin kuntalaisten iloksi ollutkaan. Luulisi itsekin ymmärtävänsä, että leipomossa ja keittiössä pitkät liuhuvat hiukset pitää laittaa huppuun, ettei niitä olisi pullassa ja sopassa. Kun mamma tuli meidän kohdalle, meiltä koulupojilta tuli reipas ”Päivää”. kolumni Tapio Eronen TORIA PARKKIPAIKOILLA Aika näyttää, käyttääkö Erdogan saamansa tuen kansanvallan perusperiaatteita kunnioittaen. Vammaisten syrjintää ei ole, jos pahasti änkyttävä cp-vammainen ei pääse puhelinkeskuksen hoitajaksi. Riittääkö se kuitenkaan muuttamaan kuluttajien kulutustottumuksia. Ei siinä henkilökohtaiseen yksilönvapauteen puututa, vaan ollaan järkeviä. Yksi myy jotakin tuolla, toinen jotain muuta muualla, yleensä markettien ja muiden liiketilojen paikoitusalueilla Tampereentien välittömässä läheisyydessä. Anneli Jäätteenmäki, Uusi Suomi Jotain rajaa Kärpäsestä tehdään härkänen . Nykyisellään torikauppa Lempäälässä on atomisoitunut koko nauhataajaman alueelle Sääksjärveltä Lempäälän keskustaan. Omaa akkaa kun ei saa tottelemaan pienemmissäkään asioissa. Jos kaikki vuoden kierron mittaan eri puolilla Lempäälää tuotteitaan myyvät tienvarsikauppiaat keskitettäisiin samaan pisteeseen, jo siitä saataisiin sinällään pienehkö tori aikaiseksi – ehkä kauppakin piristyisi keskittämisestä. Niin kuin nyt esimerkiksi siitä työelämän perusperiaatteesta, että työnantajalla on direktiovalta työntekijään nähden. Hoitakoot muut omat alueensa. Vain elävä kaupunki voi kukoistaa ja kasvaa, sillä kuka nyt haluaisi muuttaa kuolleeseen kylään. Siis pomo eli työnjohtaja määrää, mitä työpaikalla tehdään ja miten. Edessämme kulki tuntematon mies. Meitä ei vain ole esitelty. Mitäpä se itse asiassa meille kuuluu. Houkutteleeko se enää asiakkaita niin kuin entisaikaan. Väärin vedottu! Valtion ja kuntien hommissa ei aina mielletä, että ollaan samalla tavalla töissä kuin tehtaan duunaritkin. Tilaa torille järjestyisi, kun radan itäpuolelle toteutettavaan ns. Poimintoja . Ja hänkin tietää samoin minusta. Vastaan tulee paikallinen mamma, huikkaa miehelle ”Hyvää päivää”. Mamma kääntyy taakse päin ja huutaa selkeällä äänellä ”Otan hyvät päiväni takaisin!”. Kaikki tapahtumat eivät voi kasvaa Pori Jazzin tai Suomi-Areenan kaltaisiksi mammuteiksi, eikä niiden tarvitsekaan. No, on siinäkin nyt jotain ehtoja: ei kirjanpitäjää pitäisi käskeä kahvinkeittäjäksi eikä sorvaria pesemään pomon autoa. Oikeastaan piti kirjoittamani siitä, että ei tämä direktiovallan käyttäminen kiusantekoa ole. Olen jo pidemmän aikaa ajatellut olevani ihan hölmö. Silloin vedotaan siihen, että työnkuvauksessa viimeisenä on lause ”ja muut esimiehen määräämät tehtävät”. Selvistä asioista tehdään sekavia. Ensitahdeista päätellen kehitys on kaikkea muuta kuin toivottu. Käveltiin jossakin metsäisellä pikkutiellä. Jos joku ei siitä pidä, niin se on enempi hänen murheensa. Lempääläläisten ”tori” on jo kymmenen vuoden ajan ollut Ideaparkissa. Olihan Pori Jazzkin alkujaan teollisuuskaupungin musiikki-ihmisten kohnonpuoleinen idea, joka kasvoi vuosikymmenten saatossa kovan rahan ja isojen ihmismassojen festivaaliksi. Niiden tekemistä voi hiukan viivyttää tai sabotoida ymmärtämällä väärin. Porin kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin raha on tapahtumien tuoma vire ja elämänmeno. Erdogan tiukentaa otettaan vallankahvasta. Sitä paitsi, oletteko huomanneet, kuinka kasvojen kauneus korostuu, kun muuta ei näy. Nykykiinteistöt radan länsipuolelta on tarkoitus purkaa pois, ja niiden tilalle muodostuvalle aukiolle tulisi tori, jonka on määrä kytkeytyä radan ylittävällä kevyenliikenteen väylällä ”Lempäälä-taloon”. Kimmo Lehto, Porilaine. Ei nilkkapituinen hame saa jäädä liukuhihnan rattaisiin, vaikka kuinka olisi kansallisvaate. Voidaan kuvitella, ettei kaikkia määräyksiä tarvitse ihan oikeasti noudattaa. Jos tai kun tori aikanaan tulee, jää nähtäväksi, millaisen vastaanoton se saa. tätä mieltä L empäälän keskustan kehittämisen visioihin sisältyy torin rakentaminen kunnan keskeiselle paikalle. Turkin historia on heinäkuun viidennentoista jälkeen siirtynyt uuteen, synkkään kappaleeseen. Olin kesällä viikon päivät lomalla naapurin poikien mummolassa Pohjaslahdella. Nyt olenkin päättänyt alkaa tervehtiä muitakin ja yritän vetää kampanjaan muitakin ihmisiä tällä alueella. Mies ei vastaa, jatkaa vain matkaansa. Kuntalaiset, kuluttajat, on syytä jo heti alkuvaiheessa ottaa mukaan ideoimaan heille suunniteltavaa toria. Ei se tietysti yleistä ole, mutta tapahtuu silloin tällöin
KLO 10 ALKAEN Tervetuloa uudistettuun tavallista parempaan ruokakauppaan. Hei täy stil aaj a! Ka ikk i etu ku po ng it ja mu ut mo bii lis isä llö t ov at kä ytö ssä si ilm an lis äm ak su a.. Suklaatehdas Dammenberg, Lempäälä K U L J U N K A R T A N O Tampereentie 272, 37560 LEMPÄÄLÄ hanna.salminen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PE 8-21 ja LA-SU 9-21. Saat edun, kun näytät etukuponkia älypuhelimestasi kaupan kassalla. ksu pe rm ar ke t.fi HERKKUTORILTA Lempäälän-Vesilahden Sanomien tilaajan etukupongit Kesäisiä etukuponkeja tilaajillemme – lataa Digilä ja hyödynnä etusi! Viikon etukupongit: Kupongit löydät Digilästä! Pirkanmaan Fysiocenter 20 % alennus liikuntakorteista. ww w. Avaa sovellus ja kirjaudu sisään.* Klikkaa Kupongitosioon ja näytä kuponkia kaupan kassalla! *Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, saat ne osoitteesta digila.fi/aloita Kupongit näkyvät vain tilaajille kirjautumisen jälkeen. Ikaalisten Luomu, Ikaalinen Siikli Solist OHJELMAA: Tampereen jäätelötehtaan JÄTSKIKIOSKI pihassa klo 10-18 Nukketeatteri Nirunaru Lempäälästä esittää näytelmän Hannan nimipäivä klo 14 Mukana myös paikalliset urheiluseurat Sääksjärven Loiske sekä Leki-Futis Ståhlbergin MANSIKKAKAKKUA Lempäälästä sekä KultaKatriinaa tarjolla klo 10-18 KAHVITARJOILU Lähituottajista paikan päällä ovat tuotteitaan esittelemässä klo 10-16: . Buffalo Foods, Hämeenlinna . Huomioi etukuponkien määrä-/aikarajoitukset. Voimassa heinäkuun loppuun) Kuljun Kartanon Vohvelikahvilasta Mansikkahillovohveli + kahvi 5 € (Voimassa elokuun loppuun) 1. (Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. 3 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Virikemunat Oinon kanalasta Ylöjärveltä, 10 kpl rasia 580g, (2,91/kg) Leivon Arinarievä 500g (3,78/kg) Antilan tilan perunat Ritvalasta: Tapolan Mustamakkara 1,69 rs 1,89 kpl 2,99 kg 1,29 kg 4,99 kg Tarjoamme Tervetuloa maistelemaan paikal lisia herkkuja! samalla juhlitaan Hannan päivää sekä kaupan 1v-synttäreitä: TORSTAINA 21.7. Puhdistamo, Lempäälä . 3. Gluteeniton leipomo Ilona, Lempäälä . Toivottaa K-ruokakauppiaasi Hanna Salminen ja koko K-supermarket Kuljun Kartanon henkilökunta! . 2. Lihapalvelu Keijo Renfors, Sastamala . Veljekset Mattila, Ylöjärvi . Lataa ilmainen Digilä-sovellus älypuhelimeesi sovellus kaupasta
Verkkokauppa helpottaa lupa-alueen luvanmyyntiä ja parantaa merkittävästi luvan lunastajien ostomahdollisuuksia kellonajasta riippumattomaksi. Kauppiaat ja ravintoloitsijat eivät mielellään ota alle 10 sentin mittaisia rapuja. kalatalo.fi. Vuosimaksun suuruus on 39 euroa, seitsemän vuorokauden 12 tai yhden vuorokauden hinta viisi euroa. Enää ei tarvitse valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi lunastaa läänikohtaista viehelupaa. heinäkuuta kello 12 alkaen. – Pois lukien kieltoalueet, täsmentää Pirkanmaan kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen. Varat käytetään muun muassa kalaistutuksiin ja kalavesien kunnostukseen. Ravustuskausi kestää lokakuun loppuun. Pekka Vuorinen korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää suorittaa kalastonhoitomaksu. 4 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 Kesälomalaisen on nyt aiempaa helpompi tarttua vapaan ja lähteä luvan kanssa kalaan. Ne ovat historiaa. Kalatalouskeskus myy Kalapassin kautta kalastusalueiden, osakaskuntien, kuntien ja muiden yhteisöjen lupia netin kautta ja käteismyyntipisteiden kautta, Vuorinen ?UUTISET Uutisvinkit: toimitus@lvs.fi : 03 342 9000 Tuoreimmat uutiset myös www.lvs.fi Kalastonhoitomaksu kattaa koko Suomen Kalapassin verkkomyynti laajenee sanoo. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse myöskään suorittaa alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet viehekalastajat. TEKSTI: Erkki Koivisto KUVA: Erkki Koivisto TAULUKKO: Irina Kauppinen. Kuhan alamitta on noussut 42 senttiin. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla. Lupajärjestelmä on yksinkertaistunut aikaisemmasta käytännöstä. Ravulla ja täpläravulla ei ole lakisääteistä alamittaa. Mistä sitten tietää, kuka on vuokramökin lähivesien omistaja. – Verkkokauppa on helpotus niin kalastajalle kuin lupa-alueelle. Luonnonvesissä ravun ja täpläravun ravustusaika alkaa torstaina 21. Se on terveellistä, Vuorinen kehottaa. Lupamääräyksiin on myös tullut rajoitus, jonka mukaan täplärapua ei saa enää istuttaa vesistöihin. Onkimiseen ja pilkkimiseen sekä silakanlitkaukseen ei lupaa tarvita. Luvan voi maksaa monella eri tavalla: verkossa Eräluvat.fi, Metsähallituksen luontokeskuksissa, R-kioskeissa tai soittamalla arkisin virastoaikaan numeroon 020 692 424. Herralankoskella vaapulla kirjolohia narraava Raine Koskela Sääksjärveltä on tyytyväinen siitä, että 65 vuotta täyttäneillä on maksuton yleiskalastusoikeus. kalapassi.fi). Sen sijaan jos kalastaa useammalla kuin yhdellä vavalla, ravustaa tai kalastaa pyydyksin, tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa – iästä riippumatta. – Syökää kalaa. Nykyinen kalastonhoitomaksu kattaa Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko Suomen. Kuokkalankoskeen hän on erikseen hankkinut luvan. Pirkanmaalla vesialueen omistajien ja kalastusalueiden luvat on saatavissa Kalapassista (www. Kalastus on oiva harrastus, jonka ei soisi siirtyvän historian hämäriin. Hän pitää tärkeänä, lupajärjestelmä on aiempaa yksinkertaisempi. Luvan voi entiseen tapaan ostaa joko koko vuodeksi tai viikoksi sekä nyttemmin myös vaikka vain yhdeksi päiväksi. Kalastusrajoitukset on keskitetty osoitteeseen www.kalastusrajoitus.fi. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla koko maassa paitsi Ahvenanmaalla. – Kalapassi on Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kehittämä keskitetty luvanmyyntijärjestelmä. Yleisesti kuitenkin suositetaan, ettei alle 10 sentin mittaisia rapuja pyydettäisi ruokaravuksi. Muun Suomen vesialueiden kalatalouskeskukselle ilmoitettuja luvanmyyntipisteitä löytyy osoitteesta www
Mopolla on yli kymmenen kertaa todennäköisempää joutua vakavaan onnettomuuteen kuin henkilöautolla. Pirkanmaan valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla levätilanne on ollut ajankohtaan nähden keskimääräistä rauhallisempi. Verkossa ehdotetaan vaarallisten kuskien kuvaamista, ja kuvien jakamista netissä. Aikuiset äityvät arvostelemaan mopoilijoiden kotikasvatusta, ja nuoret kyseenalaistavat ”jatkuvan valittamisen”. Heidi Salmiselle myönnettiin Pro Viva la Dancen ja Vaganova Ballet Academyn Master Class kurssien päätteeksi Mercedes benz -koulutusstipendi kyseiseen oppilaitokseen. Autoilijat ja moponkuljettajat kiistelevät netissä esimerkiksi keulimisesta ja vierekkäin ajamisesta. Osa mopokeskustelun nettiviesteistä on varsin kärkkäitä. Hän ohjeistaa mielummin soittamaan paikalle poliisipartion. Nimettömänä pysyvä vesilahtelainen 16-vuotias mopoilija kertoo, että kaveripiirissä on keskusteltu ohitustilanteiden vaarallisudesta. Vesilahden yläaste ja poliisi ovat antaneet mopoilijoille luvan ajella koulun pihassa. TEKSTI: Ida Nieminen KUVA: Sanna Suonpää /L-VS:n arkisto. Mopoilijat ja autoilijat kiistelevät liikenneturvallisuudesta Vesilahdessa. Suomen kirjakielessä menninkäiset mainitaan ensi kertaa vuonna 1548. Tallennetun materiaalin julkaiseminen on myös kyseenalaista. Moni aikuinen toteaa Facebook-keskustelussa, ettei huolimaton mopoilu lopu, ennen kuin sattuu jotakin vakavaa. Silloin tilanne voi näyttää erilaiselta kuin se todellisuudessa oli. Vesilahtelaiset tienkäyttäjät kertovat Facebookin ryhmissä kokemuksistaan, joissa vastapuoli on heidän mielestään aiheuttanut vaaratilanteen. Oppilaan pääsy Vaganovaan on tanssiopistolle myös hieno saavutus ja kertoo siitä, että pienemmällä paikkakunnallakin asuvan on mahdollista saavuttaa haaveensa, kun on ammattitaitoista opetusta saatavilla. heinäkuuta iltaseitsemän aikaan VT 3:lla Lempäälässä moottoripyörää 168 km/h alueella, missä on 120 km/h nopeusrajoitus. Alkukesästä järjestetyssä Helsingin kansainvälisessä balettikilpailussa hän oli ensimmäinen yksityisestä tanssioppilaitoksesta kilpailuun valittu suomalainen tanssija. Koko Pirkanmaalla mopo-onnettomuuksien määrä on lähes puolittunut viidessä vuodessa. Pahimmillaan tällainen toiminta voi johtaa kunnianloukkaussytteeseen. Mopoilijat eivät saa sijoittua liian lähelle pientaretta, kertoo ylikomisario Veikko Stolt Sisä-Suomen poliisista. Onnettomuuksien yleisin syy on mopoilijan vaarallinen ajotapa. Esimerkiksi Vesilahdentiellä mopoilija saattaa joutua ahtaalle, jos vastaan tulee auto ja samaan aikaan takana oleva ohittaa mopon. Mopoilu kismittää Vesilahdessa Poliisin mukaan tärkeintä on turvallisuus Mopoileminen on kirvoittanut viime aikoina runsaasti keskustelua Vesilahdessa. Mopoilijoiden henkilövahinkoja on sattunut Liikenneturvan mukaan viime vuosina aiempaa vähemmän. Uhri jäi rekan alle yrittäessään ohittaa sitä. Tanssiopistolla hän aloitti 6-vuotiaana. Turvavälin täytyy olla riittävän suuri. Riski johtuu Liikenneturvan mukaan esimerkiksi mopoilijan puutteellisesta liikennesääntöjen hallitsemisesta, näyttämisenhalusta ja piittaamattomuudesta. Mopoilija on syypää suurimmassa osassa mopo-onnettomuuksista. Hakijoita Vaganovaan on vuosittain huikea määrä eri puolilta maailmaa. Myös suomen vanhassa kirjakielessä tunnetaan mönni tai mönninkäinen karhun tai jonkinlaisen uskomusolennon nimityksenä. heinäkuuta klo 11. – Ohittaminen on sallittua, mutta se pitää tehdä turvallisesti. Moottoripyörällä ylinopeutta Vuonna 1960 syntynyt mies kuljetti torstaina 14. Hän on monipuolinen tanssija, sillä balettia pääaineenaan opiskellut Heidi Salminen on treenannut myös jazztanssia 9-vuotiaasta lähtien ja myöhemmin myös nykyja showtanssia sekä osallistunut useisiin tanssialan tapahtumiin ja kilpailuihin. Ylikomisario ja viestintäpäällikkö Nina Juurakko-Vesikko SisäSuomen poliisista ei silti suosittele kuvaamista. Poliisin kanta on, ettei vierekkäin saa ajaa missään tapauksessa ja yleisellä tiellä keuliminen on vakava asia. Yleisöhavaintoja sinilevästä on tullut Lempäälästä Hulauden vesialueelta ja Mäyhäjärveltä. 5 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 Heidi Salminen Vaganova Ballet Academyyn Pietariin Sinilevähavaintoja tehty vähän MISTÄ TULEE SANA.... Vesilahdessa menehtyi 17-vuotias poika vuonna 2011 mopo-onnettomuudessa. Hieman levää on havaittu Pyhäjärvellä Lempäälässä Mäyriänrannalla. Heidi Salminen tuli valituksi myös Tukholman kuninkaallisen baletin ja Suomen Kansallisoopperan ammatilliseen koulutukseen, mutta opiskelupaikka Pietarissa on ollut Heidi Salmiselle suuri haave. – Julkaisija saattaa muokata videota. Loukkaantumisia tilastoidaan lähes 700 vuodessa, ja kuolemantapauksia sattuu keskimäärin kolme. Sisä-Suomen poliisin mukaan Vesilahdessa ei ole tapahtunut mopoonnettomuuksia vuoden 2011 jälkeen. – Vanhemmat ovat sanoneet, ettei saa keulia ja pitää seurata liikennettä. Auto oli palon syttyessä jakeluasemalla. Miestä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Pirkanmaan Tanssiopiston oppilas 15-vuotias Heidi Salminen aloittaa syksyllä opinnot yhdessä maailman arvostetuimmista tanssialan oppilaitoksista Vaganova Ballet Academyssa. Menninkäinen = Peikon tapaisia uskomusolentoja tai jonkinlaisia henkiolentoja merkitsevän menninkäinen-sanan vastineeksi on arveltu karjalan sanaa mönni, joka on karhuun viittaava kierotilmaus. Kuorma-auton hytti tuhoutui Kelhontiellä Liinavaatelastissa olleen kuorma-auton hytti tuhoutui tulipalossa Kelhontiellä keskiviikkona 13. Jakeluasema ei vaurioitunut palossa ja myös henkilövahingoilta säästyttiin. haastateltava sanoo. Ylikomisario Veikko Stolt kiittelee nuoria siitä, että lähes kaikki käyttävät nykyään kypärää mopoillessaan. Se voi vaarantaa liikenteen. Julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua. Autoilijoiden pitää tarkistaa, että viereinen kaista on vapaa. Valtavasti työtä ja myös omaehtoista treeniä sekä tanssille omistautumista on kaiken takana
Näkyvyys on ruovikoissa parhaimmillaankin vain kaksi metriä, ja pesän saattaa ohittaa aivan läheltä. Vaikka ruskosuohaukka on saalistamisessaan näkyvimpiä haukkojamme, pesänsä ”ruskis” piilottaa taitavasti lintujärvien ja rehevien rantojen tiheisiin järviruokokasvustoihin, joissa kulkeminen on erittäin vaativa ja vaarallinen tehtävä. Ruskosuohaukka on linnustomme uusia tulokkaita, jonka ensi pesintä todettiin vasta 1920-luvulla. lokakuuta jo Espanjaan, missä se valitettavasti löytyi kuolleena. Vanhat ruskosuohaukat palaavat jo huhtikuussa tarkastelemaan usein vielä jäiden otteessa olevia pesimäkaislikoitaan. Naaras on tummanruskea. Monesti on kaislikossa tullut vastaan ensin kurjen tai kaulushaikaran pesä, sillä lajit saattavat pesiä aivan ruskosuohaukan naapurina. Keväällä Ahtialanjärven ensimmmäinen ruskis havaittiin todella aikaisin 29. lukurenkaat, joiden suurikokoinen numerokirjainyhdistelmä on hyvällä optiikalla luettavissa kaukaakin ja helpottaa yksilöiden tunnistamista maastossa ja muuttomatkoilla. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai -iltaisin klo 20. ASENNA APP Lataa ja asenna Digiläsovellus maksutta sovelluskaupasta. Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 2. heinäkuuta kaksi isoa poikasta, jotka parin viikon päästä lähtevät ensi lennolleen. maaliskuuta. Vesilahdella ruskosuohaukka pesii Vähäjärvellä, Onkemäenjärvellä, Mantereenjärvellä, Sakoistenlahdella ja Laukon rantaruovikoissa. ajankohtaista rengastamani ruskosuohaukan poikanen oli ehtinyt 10. Kyseessä on ruskosuohaukka, joka hidastempoisesti tähystelee saaliikseen pikkujyrsijöitä, sammakoita tai linnun poikasia. päivä Lukurengastus selvittää järvien ruskean haukan muuttoreittejä Rantapeltojen yllä matalalla hidastempoisesti liihotteleva vanha ruskosuohaukkakoiras on helppo tunnistaa hopeanvärisistä siivistään ja mustista siivenkärjistä. . 6 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 TEKSTI: Hannu Järvinen KUVAT: Kari Isokivijärvi ja Keijo Ruuskanen Ruskosuohaukalla vahva pesimäkanta Rantojen ja peltoaukeiden yllä matalalla liihotteleva, hätkähdyttävän iso ruskea haukka on nykyään tavallinen näky Lempäälässä ja Vesilahdessa. Lajin elinvoimaiseksi pesimäkannaksi arvioidaan 800–850 paria. Etualan naaraspoikasen Keijo Ruuskanen rengasti lukurenkaalla C7J, mikä voidaan lukea hyvällä optiikalla kaukaa. Nykyään laji kuuluu lähes jokaisen pirkanmaalaisen kunnan pesimälajistoon. Ahtialanjärvellä pesäpoikasena rengastettu ruskosuohaukka tunnistettiin lukurenkaista muuttomatkallaan Helsingissä 69 vuorokautta rengastuksesta. Työ on raskasta, hikistä ja likaistakin, mutta lopulta pesän löytyminen on aina unohtumaton elämys! Ruskosuohaukalla oli Ahtialanjärvellä 9. Haukan poikasille laitetaan perinteisten renkaiden lisäksi jalkaan ns. Rengastajat sukeltavat kahluusaappaineen näihin pari metriäkin korkeisiin ruovikkorytöihin suksisauvoineen, jotka ovat mukana estämässä uppoamista pohjattomiin liejuansoihin. Heinäkuun 5. Syysmuutolle ruskosuohaukat lähtevät elo-syyskuussa. 1. Lempäälän Ahtialanjärvellä pesi viime vuonna ennätykselliset viisi ruskosuohaukkaparia ja Kylämmella yksi pari, ja tänäkin vuonna pesintöjä on useita. Uutiset Ajankoh taisimm at paikalli suutise t Lataa mobiilis ovellus. Keijo Ruuskaselle tulivat Ahtialanjärven kaislikot tutuiksi rengastaessaan viime kesänä Lempäälässä 32 ruskosuohaukan poikasta. Pirkanmaan kokonaiskanta on noin sata paria. Maamme ruskosuohaukat talvehtivat läntisessä Afrikassa Saharan eteläpuolella Guineanlahden tuntumassa. Lempäälän-Vesilahden alueilla ruskosuohaukalla on vahva pesimäkanta, todellinen tiivistymä
Koko Pyhän Birgitan kirkon itäpäädyn mittainen hauta kuuluu Palanderin suvulle. Hänet on haudattu samaan sukuhautaan. Yrjö Kokko oli eläinlääkärinä Sysmässä ja Muoniossa, kunnes hän 1950-luvulla ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän oli 1800-luvun alussa Hakkarin kartanon isäntänä. Sankarihauta-alueella Kirsti Isotalo kertoo, että alueen ja muistoristin on suunnitellut Ilmari Wirkkala. Hakkarin kartano rakennettiin 1800-luvun alussa empiretyyliin. Myöhemmin Yrjö Kokosta kehittyi luonnonsuojelija ja hän puhui voimakkaasti laulujoutsenten säilyttämisen puolesta, mikä oli erityisen merkittävää, sillä laulujoutsen oli tuolloin uhanalainen. Hän oli mukana Lempäälän ensimmäisessä kunnallislautakunnassa sekä perustamassa ensimmäistä koulua ja Säästöpankkia Lempäälään. Väinö Rich. Kirsti Isotalon mukaan hän oli monipuolisesti lahjakas, innostava ja innostunut kirkkoherra, joka huolehti sekä seurakunnan hengellisistä että aineellisista tarpeista. elokuuta. Hautaa koristaa tyypillinen pronssireliefi. Kirsti Isotalo kertoi Suomen sodan (1808–1809) veteraaneista ja heidän kohtelustaan. – Ihmettelen, kuinka iso paikkakunta Lempäälä onkaan ollut. Tällä veistoksella kuvanveistäjä Rautalin osallistui kilpailuun Aleksis Kiven muistomerkistä. Pekka Korkeakoski kiittelee, kuinka historia tuli hyvin eläväksi tällä kierroksella. Tänä aamuna, poikani, lähden kohti tuskien rintamaa. Sinun, äitis ja veljies tähden minut kutsuvi isänmaa... Hän oli vuonna 1772 valtiopäiväedustajana Tukholmassa ja teki aloitteen Tampereen kaupungin perustamisesta Tammerkosken partaalle. Se on olennaista. Hän maalasi Lempäälän kirkon alttaritaulut, jotka 1980-luvun remontissa siirrettiin urkuparvelle ja pohjoissakaraan. Hautausmaakierroksella pysähdyttiin monen lempääläläisen merkkihenkilön haudalle. – Osa asioista oli kertausta, mutta opin myös paljon uutta. Pienessä valurautaristissä lukee teksti: ”Tässä lepää talon vaari Juha Matinp. Hän oli Lempäälän ensimmäisen kunnallislautakunnan puheenjohtaja. Hänestä on tärkeää, että ihminen tuntee historiansa. Kyllä on paljon tuttuja nimiä näissä kivissä! Kirsti Isotalo kertoo pitävänsä kierroksista. – Ristikirkoksi tämä muutettiin 1800-luvulla, ensin tehtiin etelän puoleinen sakara aivan 1800-luvun alussa ja pohjoinen sakara 1830-luvulla. Hänen töitään on mm. Isotalo.”. Lempäälän Pyhän Birgitan kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa, katolisella ajalla. Se on satakuntalaishämäläinen keskiaikainen kivikirkko. Osa heistä on haudattu muualle tai sukuhautoihin. Risti kertoo siitä, mihin aikaisemmat sukupolvet ovat uskoneet ja mihin me uskomme. Kaarlo Enqvist-Atra (1879–1961) oli Kuljun myllärin poika, mutta opettaja huomasi hänen lahjakkuutensa, ja häntä kannustettiin jatkamaan opintoja ja hän opiskeli maalausta mm. Täällä on rauhoittava ilmapiiri. Satakuntalaisuuteen viittaa päätykolmioiden koristelu, suuret nurkkakivet taas ovat hämäläinen piirre. Firenzessä. He olivat 1830-luvulta 1910-luvulle saakka Kuljun kartanon omistajia. Muistomerkki on Iluksen sukuhaudan vieressä, sillä kirjailijan vaimo oli Iluksen tyttäriä. Uotin sukuhaudalla Kirsti Isotalo kertoo Uotin luontaiskylpylästä ja sen perustajista Kauko ja Sirkka Uotista, mutta myös Hilja Kotisuosta (1904–1999), joka oli perheen palvelija ja myös koulutti kaikki uudet luontaishoitajat. Frederik Wilhelm Palander (1787–1852) osti kartanon suvulle. Testamentti pojalleni -runon hän kirjoitti vuonna 1939. Seuraava kirkkohautausmaan kulttuurikierros Lempäälässä on 11. Hän myös luki katkelman Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista runosta Sotavanhus: … Hän ruoturina muuten eleli vanhoillaan; sodista muinaisista jäi saaliiks arvet vaan… Havaksen sukuhaudalla Kirsti Isotalo kertoo suvusta ja hän lukee myös Väinö Havaksen (1898–1941) runon Testamentti pojalleni. Tampereen Aleksanterin puiston Kevätsuihkulähde ja myös Lempäälän kirkkotorin vapauden patsaan nyrkki on hänen tekemänsä. 7 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Kirkkohautausmaan kierroksella TEKSTI: Päivi Aikasalo KUVA: Päivi Aikasalo Lempäälän kirkkohautausmaa kätkee olennaisen osan Lempäälän historiaa. – Hautausmaa on ristien merkitsemä. Täällä näkyy kuitenkin vanha historia, kertoo Kirsti Isotalo. Anomuksen liitteeksi tuli kuudentoista lempääläläisen talonpojan puumerkit. Palanderin talo Tampereen Keskustorin laidalla kuului Karl Verner Palanderin (1861–1932 ) omistukseen. Gustaf Johanssonin poika Gustaf Johansson nuorempi oli arkkipiispana vuosina 1899–1930 ja tämä poika Eino Kaila (1890–1958) oli aikansa johtava suomalainen filosofi ja kulttuurivaikuttaja. Kirkon eteläpuolella huomio kiinnittyy korkeaan Tapolan muistokiveen. Hän kuoli nuorena, mutta hänen vaimonsa Elin Hyvärinen (1875–1960) jatkoi kauppiaana toimimista perustamalla kirjakaupan. Haudat ovat tavallisesti suvun ja perheen hautoja, mutta joskus hautaan voitiin haudata myös kotiapulainen tai taloudenhoitaja – ehkä heidät laskettiin perheenjäseniksi. Rautalinin (1891–1943) haudalla huomio kiinnittyy veistokseen Runoilija ja muusa. Snellmanin ansiosta suomen kieli sai virallisen aseman. Kirjailija Yrjö Kokon (1903–1977) muistomerkki on pieni pronssinen patsas Poika ja joutsen. Kaivauksissa löytyi myös 1000-luvun lopulla valmistettu ristiretkiaikainen hopeareunuksinen vuorikristalliriipus. Tuo kirjakauppa toimi Lempäälässä yli sata vuotta. Rautalin oli tuottelias kuvanveistäjä. Samalla reunakiviä poistettiin, jotta hautausmaiden hoito olisi helpompaa. Hän oli opettajien Oskari Havaksen (1858–1935) ja Augusta Havaksen (1870– 1941) poika, virsirunoilija ja ainut kansanedustaja, joka kuoli rintamalla. Lempäälän kirkkoherra Erik Ednerin (1718–1779) muistokivi on aivan kirkon eteläoven vieressä. Tämä koru on ollut Kalevala-korun uustuotannossa. Vanhimmat haudat ovat kirkon lattian alla. Juha Matinpoika Isotalo (1811–1882) oli rusthollin isäntä, laamanni ja lautamies. Laurilan sukuhaudalla Kirsti Isotalo kertoo oikeusneuvos Otto Johannes Laurilasta (1886–1973) Hän oli töissä oikeusministeriössä oikeuskanslerina ja vuonna 1919 hän oli esittelijänä tilaisuudessa, jossa valtionhoitaja Mannerheimin johdolla vahvistettiin Suomen hallitusmuoto. Myös arkkipiispa Mikko Juva (1918–2004) kuului samaan perheeseen. Hän oli kuitenkin aikaansa edellä: senaatti hylkäsi anomuksen ja vasta 1860-luvulla J.V. Kirkon itäpuolella on rovasti Gustaf Johanssonin (1810–1872) hautakivi. Taiteilija matkusti paljon, mutta hänellä oli ateljee Hauralassa. – Minua on kulttuurihistoria kiinnostanut aina, samoin taiteet ja kirjallisuus. Jalkaväen kenraali ja Mannerheimristin ritari Kustaa Anders Tapola (1895–1971) ja hänen vaimonsa Emilia Tapola (1899–1977) olivat molemmat rintamalla, ja muistokivi on aseveljien pystyttämä Merkittävä valurautaristi on kirkon luoteiskulmalla oleva risti, jossa on teksti: ”Tässä lepää viimeinen Lempäälän pitäjän 1808 vuoden miehistä Eric Johan Poika Storm” (1779–1862). – Hautausmaa on surutyön paikka ja rauhoittava paikka. Hänestä tulikin merkittävä taiteilija ja kirjailija. ajankohtaista tyksellinen monissa asioissa, kuten kartanoiden isännät yleensäkin. Työssään lautamiehenä hän huomasi, että virkamiehet eivät osanneet riittävän hyvin suomea ja tämä aiheutti monenlaisia vaikeuksia. Lisäksi pidän hautausmaan tunnelmasta. Ernst Kingelin (1836–1909) oli paitsi kartanon isäntä myös metsänhoitaja ja hyvin edis. Sankarihautausmaalla on 142 laattaa, mutta haudattuja on hiukan enemmän, sillä joitain vainajia on haudattu myöhemmin. 1780-luvulla kiellettiin kirkon lattian alle hautaaminen ja käytäntö loppui myös Lempäälässä. Kingelinin suku omistaa Lastusten kartanon. – 1960-luvulla pyrittiin siihen, että kaikki hautakivet olisivat samanlaisia ja samankokoisia. Vuonna 1846 hän teki anomuksen senaatille, että suomen kieli pitäisi saada virkakieleksi. Sekatavarakauppias Antero Hyvärisen (1872–1910) haudan kohdalla pysähdytään myös. Moni käy täällä puhumassa asioitaan edesmenneille läheisilleen. Heinäkuisena torstai-iltana kirkkohautausmaan kulttuurikierroksella Kirsti Isotalon johdolla pysähdyttiin monen hautakiven äärelle. Kirkon koilliskulmalla on valurautaristi, jossa on kolmen Penttilän talon lapsen nimi. Hautausmaakierrokselle kokoontuneet kuuntelevat Kirsti Isotalon (keskellä) selostusta.. Usein heidän hautakivensä ovat suuria, jolloin hauta voi kertoa ihmisen sosiaalisesta asemasta. Yhteensä Lempäälän sankarivainajia on 183. Vuonna 1944 hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon teoksella Pessi ja Illuusia, jonka hän oli kirjoittanut lapsille joululahjaksi rintamalta. Lempäälän kirkkohautausmaan vanhin hautakivi on Gustav Svinhufvudin (1774–1830) haudalla. Muutostöiden yhteydessä 1980-luvulla osa vanhoista haudoista jätettiin sellaisenaan paikoilleen kirkon alle, mutta löytyneitä vainajien luita siirrettiin ja siunattiin kirkon ulkopuolelle. Lempäälän kirkkohautausmaa on moni-ilmeinen ja vaihteleva. Hautamuistomerkit kertovat sekä yksilön että myös koko yhteisön historiaa. Kierroksella mukana ollut Tuula Sivusaari kertoo, että kierros on ollut hyvin mielenkiintoinen. Hän oli Lempäälän kirkkoherrana, mutta tämän hautakiven kohdalla Kirsti Isotalo kertoo arkkipiispoista. He kaikki, Frans, 11, Oskar, 8 ja Ida, 3, kuolivat vuonna 1892 paikkakunnalla riehuneeseen tulirokkoon. Lempäälän kirkkohautausmaalla on paljon kartanoiden omistajia. Perinnöksesi, poikani, annan tyhjät taskut ja isänmaan, kalasaunani välkkyvän rannan, pyhän uskoni Jumalaan
0400 419 096 tai poikkea dia koniatoimistossa ti tai to klo 10–12. Syksyyn siunaamiskirkko klo 18 kirkossa (kaikenikäisille, erityisesti esikoululaisille ja ekaluokkalaisille perheineen). Usein elämämme aikana me joudumme kysymään, mihinkäs minä jätinkään itseni. 0400 838 486 www.muistokivikaila.fi Muistokivi Oy M. klo 12 Keskipäivän keitto Puistolinnassa. Kaila lempääläläinen yrittäjä Kiviveistämössä laaja arkku sekä uurnavalikoima! Meiltä myös lisänimikaiverrukset ja entisöinnit, suoraan paikalliselta valmistajalta Lempäälästä. Nuoret: Kesänuortenillat tiistaisin klo 1720 seurakunnan nuorisotilalla Kesäkissoina Topi ja Salli. klo 18 avoimet pihaseurat Mattilassa Korpelalla (Rasalantie 5), Jorma Kantola. Muut seurakunnat Meiltä edullisesti kaikki HAUTAUSTOIMISTOPALVELUT • Arkut • Uurnat • Vainajan kuljetukset MUISTOKIVI OY M. lasikaappitai rooliusko on koko usko. Jaana. klo 18.30 Rukouksen majatalo Olkkarissa. Mukana Harri ja SanSa:n Kroatian entinen lähetti Seija Uimonen. Kahvila Olkkari (Tampereentie 4) avoinna ma–pe klo 10–14. On myös uskonkriisejä, joissa joku ratkaisee kohtansa ja lähtee vajavaisuutensa kanssa kohti valoa, toinen jää varjoihin omin voimin yrittämään. kirkkoherranvirasto. Kirkkoherranvirasto avoinna ma ti klo 9-15, ke 9-12, to 12-18 , pe 9-13, p. 03 373 8023. Ke 27.7. Vapaaehtoinen maksu. Vesilahden srk:n 670vuotisjuh la su 28.8. lempaala@evl.fi. klo 10 messu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa. To 28.7. Lähtö klo 12 Vesilahdesta ja takaisin lähdemme klo 20 Helsingistä. Nuorten menot verkossa: www.facebook.com/hopelempaala www.facebook.com/riparilempaala Varhaisnuorisotyö: www.varkkari.fi Lähetyskirppis Toivontori (Atrantie 2) avoinna 1.6.–31.7. klo 13 kesän viimeiset kesäkahvit Puistolinnassa (Himminpolku 13). Paavot, Akut, Urhot ja Uurakset tulivat tutuiksi, mutta jotain puuttui vanhatyylisen vaateparren alle kiristyneestä sydämestä. Pe 22.7. Diakoniatyöntekijät: Minna Alajoki p. 18.7.–23.8. Kastettu: Sofia Susanna Mikkolainen, Venni Jonatan Hakkarainen, Maret Anelma Lamminaho, Vilho Toivo Isak Sydänheimo ja Saima Helmi Edith Vuori. 050-3078146. klo 18–21 naisten kesäsauna Vanhan pappilan rantasaunassa (Rovastintie 3). To 21.7. Ehtoollisjumalanpalvelukset eli messut Su 24.7. Ke 3.8 Sotiemme veteraanien Pirkan maan kirkkopäivän jumalanpalve lus klo 11 kirkossa, minkä jälkeen juhla Vesilahden koulukeskuksessa. klo 10 messu Pyhän Birgitan kirkossa, n. Avioliittoon kuulutettu: Karl Oskar Aleksander Virras ja Taru Liisa-Maria Santa, Niko Aleksi Laakso ja Taina Talvikki Talja. Kaila Kuivaspääntie 150 Lempäälä p. Välillä tuli otettua riskiä hyvän marikon perään, mutta isän ääni huudon kantaman päästä ohjasi oikeaan ja toi turvallisuutta. Toimitamme kuolinilmoitukset myös muihin kotimaisiin lehtiin. Äiti oli ripeä marjastaja, ja nopeasti sanko täyttyi kukkuraan. Ps. Pappilantie 1): Harri ja Jaana. Tai että uskon salaisuus ei kestä arkea. Kun eri ikäkausina teemme uskonelämässä löytöjä, on turvallista tietää, että Taivaan Isä kulkee kanssamme ja pitää huolta suunnasta. Muusta ajankohdasta sovittava erikseen p. 0405112444. Kirkkokahvit, joidenka jälkeen n. To 21.7. Monikin tietää, että ylivoimaisesti parasta uskonelämässä on ollut se, kun Jumala on etsinyt ja kerta toisensa jälkeen löytänyt minut. Armoa oli se, että Jumala samaan aikaan odotti ja iloitsi, josko ihminen pysyvästi ja sydämestään ymmärsi kääntyä oman tahdon, synnin ja vääryyden tieltä. koululaisten leiri päivät pappilassa , hinta: 10e/ päivä, ilm. 050 544 3314 ma, ti, ja to klo 10–15 sekä pe 10–12. Ti 26.7. Eri reittejä Lempäälässä, lähtöjä myös Vesilahdesta ja Metsäkansasta. 050-521 0327. 10. Talkoolaisia kaivataan päivän aikana erilaisiin tehtäviin, ilmoittaudu virastoon p. ”Sanaa ja Säveliä kesäillas sa” ilta klo 18 Tarja ja Martti Sorrin kesämökillä. klo 11.45 pappilan pihapiirin hyväksi huutokauppatilaisuus. Ma 25.7. Halutessasi jättää huutokaupattavaa tavaraa torstaisin klo 1518 Pappilan pihapiirissä olevaan pihavarastoon. Keskustelu taloudellisesta avustamisesta vain ajanvarauksella. Kirkkokahvit kirkossa. Mukana Harri. Dia koniaavustaja: Helena Autti p. Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja hautausmaantoimisto ovat kiinni kesäkeskiviikkoisin 1.6.–31.8. Retki Tubecon tapahtumaan Helsinkiin. Ti 26.7. Ilm. Keittolounas ja kahvit. sunnuntai helluntaista – Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. (03) 289 5111, sp. Päivystävä pappi tavattavissa virastossa ma, ti, to ja pe klo 9–12 sekä ti klo 15–17, ke klo 9-12 puhelinpäivystys viraston numerossa. lempaalanseurakunta.fi) tai puh. Pappilassa järjestetään pappilan pihapiirin hyväksi huutokauppa tapahtuma su 31.7. Su 24.7. klo 18 avoimet pihaseurat Kuljun vanhalla srk-talolla eli Toisella kodilla, mukana Mikko Leijo ja uudet nimikkolähetit Marjut ja Jaakko Tikkanen. Sorvilla ja kirkossa sama ihminen – on niin erilainen! Jonkun mieleen voi nousta se kelmeä uskonmuisto, että ajatteli Jumalasta – Hän toimii kuin hätäjarru! Elämän tyylinä oli lasketella täysillä ja itse, mutta hädän uhatessa rikottiin vipulasi ja vedettiin kahvasta. Halutessasi esiintyä konsertissa, ilmoita virastoon 1-2 kappaletta, jotka haluaisit esittää kirkossa. opastuksen ja ruokailun. Isän ääni, joskus huudon kantaman päästäkin, on vetänyt, ohjannut oikeaan ja tuonut turvallisuutta. Skeittiker ho lauantaisin klo 13 Skeittiparkilla kerho-opena Lauri. 050 544 3342. 8 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Hiljaisia hetkiä Eksyksissä, etsiikö kukaan. Merjalle, p. 11.30 kirkkokahvit ja leppoisaa ohjelmaa Lempoisten srk-talossa.. Huom! Ei vaatteita eikä kirjoja eikä elin tarvikkeita. Elämä ei ole ne päivät jotka ovat menneet, vaan ne päivät jotka muistamme. (os.Ouluntie 206). 040-8049109 (ma-ke) ja Tiina Hiltunen p. Ke 27.7. Su 31.7. On kehityskriisejä, isoja muutoksia, iloja ja suruja, jotka asettavat meidät kysymyksen eteen, olenko tallessa. Kun hän on vastannut eksyneen pyyntöön ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen”! Kun olen Jumalan armon avulla taas löytänyt lapsenuskoni, täydellisen luottamuksen suureen Jumalaan ja Hänen mahdollisuuksiinsa elämässäni. saakka ma–pe klo 10–16, opas paikalla. Liturgi ja saarna Jorma Kantola, kanttori Kaisa Naukkarinen. Oiva Paloheimon taiteilijakoti myös avoinna. Ompeluseura ko 10 Narvan kyläkirkossa. Hän pitää sinusta huolen”. Ti 26.7. Pappilan avoimet ovet ja torstaikahvit klo 13-15 pappilassa. Juhla huipentuu klo 14 alkavaan ”Musiikkia kirkon tähti taivaan alla” konserttiin, joka koostuu vapaaehtoisten esiintyjien musiikkitervehdyksistä. Isä piti poimijat koossa ja suunnassa. www.lempaalanseurakunta.fi www.facebook.com/lempaalanseurakunta vapaaehtoistyo.fi/lempaala Kuollut: Sigrid Aune Väliaho 78 v ja Reino Johannes Tallus 74 v. Ennakkotietoa: Ma–ke 8.–10.8. Ei ennakkoilm., sateella ei kerhoa. Lisätietoja: Päivi Aikasalo, p. Hinta 30e sis. Hetki Sanan äärellä arkisin klo 12. La 13.8. Meklarina Harri. Messu klo 10 kirkossa: lit. Ilm. Vesilahden seurakunnan nettisivut: www.vesilahdenseurakunta.fi Lempäälän srk Pyhän Birgitan kirkko on avoinna tiekirkkona 5.8. 050 330 0494. Klo 18.30 Lähelle Jumalaa -rukousilta, Sirpa ja Kalevi Järventausta. Pihajumalanpalvelus klo 10 pappilassa (os. netissä: www.vesilahdenseurakunta.fi/koululaisille Ke 10.8. seurakunta Lempäälän Helluntaiseurakunta Rypyntie 8 www.betel.fi Su 24.7. Messun jälkeen kirkkokahvit ja ohjelmaa srk-talossa. To 21.7. Kiitos Taivaan Isä siitä, että Sinä etsit. Vesilahden srk Ke 20.7 Kivisakastihartaus ”keski ajan hengessä” klo 18 kirkon vieressä olevassa kivisakastissa. Että usko on tarkoitettu juhlakäyttöön, vitriiniin ihasteltavaksi kuin esine tai hieno ase. Maksu 10 € , sis. Sanotaan että: ”Ei puhuta näistä julkisella paikalla”. (03) 3738023. Diakonia: Joka ti ja to klo 10–12 päivystys Lempoisten srk-talon diakoniatoimistossa. sisänpääsylipun ja bussikuljetuksen. Lapsena marjassa useinkin ihmetteli, miksi isä on mukana, vaikka hän oli porukan hitain poimija. klo 18–20 miesten kesäsauna Vanhan pappilan rantasaunassa. Birgitan kirkkovaellus la 27.8. Joku ehkä nuorempana ajatteli, että ns. Ensio Partanen Lempäälän eläkkeelle jäävä kappalainen . nettilomakkeella (www. Kristitty on arkena haalareissa ja pyhäksi heittää pukua päälle. ma, ti, ke, to klo 11–14. klo 10-15 kirkossa ja kirkon mäellä. Poimiessaan äiti kuitenkin unohti kaiken muun, ja pian ilman isää olisimme olleet eksyksissä. Klo 12 Jumalanpalvelus, Jouni Salminen. Kesämökkiläisten kirkkopyhä. Toimintaa: Vapaamuotoinen rukoushetki Pyhän Birgitan kirkossa ma ja ti klo 8–9. Harri, saarna Arto Auranen RKY:stä, kant. Onhan ehkä tuttu sekin kuiva erämaataipale, kun oltiin monumenttija perinneuskossa. www.lempaalanseurakunta.fi Kesämökkiläisten kirkko su 24.7. 37:5 sanoo: ”Anna tiesi Herran haltuun, turvaa Häneen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma klo 9–12 ja 13–15, ti klo 9–12 ja 13–17, ke suljettu, to klo 9–12 ja 13–15 sekä pe klo 9–12, p. Soita p
(03) 375 2300 Tampereentie 22, 37500 Lempäälä www.lempaalanfysiocenter.. Puh. Osmo Lepola Osmo Lepola ikuisti tiekarhun Kehrossa. kaatti PERTIN REMONTTIAPU Lempäälä 044-357 6373 KIINTEISTÖKEHITYS PITKÄNEN R E M O N T T I N E L I Ö * REMONTIT * RAKENTAMINEN * 050 344 8495 * remonttinelio.fi Siivouspalvelut SIIVOUSTA PAIKALLISIN VOIMIN! Kysy rohkeasti tarjous! Muista kotitalousvähennys. LAURILAN BETONI FI Eläinpalvelut KOIRATRIMMAUSTA Salla-Mari Kuusinen, Lempäälä 040-833 9796 . Betonit PARHAAT BETONIT . Joustavaa palvelua kohtuullisin hinnoin. 040-583 8422 raija.marttila@ kirjanpitopalvelu.eu www.kirjanpitopalvelu.eu Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen • Energiahoito • Selvänäkö (myös puh.) • Kurssit ja valmennus KIRSI GREN 040-5807610 www.aurinkohoitola.fi Lempäälän Höytämössä Kauneus ja terveys Rakentaminen ja remontointi Rakennusja remontointityöt Vedeneristysserti. On kukkia, marjoja ja hedelmiä ja tietysti uusia perunoita. Näkymät ovat kauniita; liriseviä pikkupuroja, hyvin hoidettuja asumuksia ja kukkeita pihamaita. Soita tai poikkea, kysyminen ei maksa mitään. 03 3753 533 • www.vesasto.. 0400-831 790 siivousninajamarita@gmail.com Vesi, viemärit ja LVI w w w . Otsikko ehkä hämmentää lukijoita, mutta yhtä hämmentyneitä olivat paikalliset asukkaat, kun peräti maantiekarhu monien vuosien, ehkä vuosikymmenen, jälkeen tasoittaa tietä liikennöitävään kuntoon. Tätä odotamme. Siitä ensin aamukahveelle ja paakkkelsille. 040-524 4762 www.juhakilpi.. Mielipiteet. PALVELUN PAIKAT Autopalvelut Rakentaminen ja remontointi Autopalvelut Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi Auktorisoitu tilitoimisto 25 v. On taas se aika, että päästään palvelubussilla aamusta torille. Mennään palvelubussilla torille... 9 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Autopalvelut www.liikenneopisto.com AJOKORTIT MOPOSTA REKKAAN TAMPEREENTIE 2, 0400-621 090 Tilausajot Asiointipalvelut Tampereentie 25, 37500 LEMPÄÄLÄ Puh. k a i v o p u m p p u . Ehkä muutamien ”karhu”vierailujen jälkeen tie saavuttaa pinnaltaan sellaisen muodon, että vesi ei soratien pinnalla viihdy. kuljetukset ja pumppaukset edullisesti ?. Kiva kesää kaikille! Oili Sirén Lähetä mielipidekirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@lvs.fi tai kirjeitse osoitteeseen Lempäälän-Vesilahden Sanomat PL 38, 37501 Lempäälä Muista liittää mukaan yhteystietosi. Piristävää kesää, vaikka noi ilmat ei aina suosineetkaan. Kirjanpitopalvelut Tampereentie 490, 33880 Lempäälä p. 040 769 0032 www.kanavantilipalvelu.fi Tilitoimistot Lempäälän Kaivin ja Kuljetus Oy Kalliomurskeet ja sepelit, Maankaivuut ja kuljetukset. Iloinen puheenporina käy autossa. aina onnistuu, kun soitat! -myös lauantaisinTurkkilajärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. f i • Viemäreiden avaukset • Likakaivojen ja muiden kaivojen tyhjennykset • Viemäreiden kuvaukset ja kuntotarkastukset • Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset 24H päivystys 0400 232 640 HUOM. Koulutettu trimmaaja Fysikaalista hoitoa Puh. 03 371 6106, 371 6536, 371 6756 laurilanbetoni@laurilanbetoni.. Torilla tulee väkisinkin hymyä huuleen. Kukaan ei voi olla tuppisuuna. Vuoden 2012 kiinteistönvälittäjä Esko Vesasto LKV 0400 630 440 KIINTEISTÖNVÄLITYS • PERUKIRJAT • OSITUSja JAKOKIRJAT • KAUPPAKIRJAT • TESTAMENTIT • ARVIOT ym. Vähän vieraatkin temmataan juttuun mukaan. Jotta ollaan talsittu kaatosateessa vettä kengässä toriostoksilla. Tätä logoa käytetään vain osoitteen kanssa HUOM. Hyväntuulinen kuljettaja heittää väliin kommentteja. Auto kiertelee pikkuteitä hakien kyytiläisiä. 1989 Tervetuloa palveltavaksi HENKILÖKOHTAISESTI! yli Antenniasennukset omakotitaloihin, signaalimittaukset, huollot ja asennukset. Mahtavaa, kun jo alkumatkasta saamme tuntumaa kotiseutukierroksella. SIIVOUS NINA JA MARITA OY p. 0400 287 290 Maanrakennusta Hieroja/Urheiluhieroja JUHA KILPI Lempäälän Aleksi1 Lempäälä ajanvaraus puh. Tapahtumaa olemme odottaneet vuodesta toiseen. Suuret kiitokset tästä hienosta palvelusta. Tätä logoa käytetään ilman osoitetta Perinteinen palveleva tilitoimisto Kanavatie 18 A 1, Lempäälä p. 0500-512 501, 03-375 1953 Tampereentie 20, Lempäälä TV-palvelut Lukijan mielipide Harvinainen ilmiö Kehron paikallistiellä Arto Arola karhuineen täytti paikallisten asukkaiden toiveita. Yhdessäolo on tärkeää, saahan sitä kotona sitten olla itsensä kanssa. Kaikki rodut
Keskustelussa ei sanoja säästellä. Koulutettu, tarkka ja jämpti Sinikka on laatinut tarkan ohjelman juhannuksen vietolle, mutta tunteella ja tuulella toimiva omakustannerunoilija Seija ei taivu siskonsa saneluun. Videot Uusimm at videojut ut Lataa mobiilis ovellus. Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 2. Päättäväisesti Sinikka ilmoittaa sisarelleen, että mökki lähtee myyntiin ja sillä sipuli. – Ei se niin paha oo, jos lapsena on ollut kauheeta, mut aikuisena ei oo, tuumaa Seija kuitenkin. Sinikalla on omat huolensa lievästi masentuneen ja kaihileikkauksen läpikäyneen miehensä kanssa. ASENNA APP Lataa ja asenna Digiläsovellus maksutta sovelluskaupasta. Kaksi siskoa, Sinikka (Eija Vilpas) ja Seija (Tiia Louste), ovat kuin yö ja päivä. Sisarukset ovat karrikoituja, mutta jokaisen tuttavapiiriin tai sukuun kuuluu yksi Seija tai Sinikka. Naurua ja hyvää tuulta riittää, vaikka pohjavire on aika-ajoin vakavakin. 10 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 TEKSTI: Katariina Onnela KUVA: Katariina Onnela Osapäiväpuuman ja opettajattaren juhannus . Onnellisuuden mysteeriä pohtiessa havahtuu itsekin ajattelemaan, pitäisikö meissä kaikissa olla vähän enemmän Seijaa. Opettajan työkään ei enää ole niin kuin ennen. Kitkaa aiheuttaa muun muassa pojan valinta siviilipalveluksen ja armeijan välillä. ajankohtaista . Aikoinaan ei paljon juteltu, ja nyt sanottavat sanotaan hautausmaalla. Hän saa siskonsa korvien lisäksi myös yleisön korvat punehtumaan lukemalla valikoituja otteita vastajulkaistusta runokirjastaan. Mukana kaksikkoa tasapainottamassa on Valdemar Virtasen esittämä Sinikan poika Sampo. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai -iltaisin klo 20. Perintöriidat ovat myös useimmille valitettavan tuttuja. 1. Näytelmässä käsitellään siskosten keskinäisten välien lisäksi heidän suhdettaan vanhempiinsa. ajankohtaista Kesäteatterissa sukelletaan sukulaisuuden sävyihin Merunlahdella vietetään heinäkuussa juhannusta parhaassa tapauksessa kahdesti päivässä. Mainio oivallus on osallistaa yleisöä näytelmään. Rakkautta riittää, mutta riittääkö se. Ehtaa tunnelmaa luovat muun muassa hyttyset, joiden karkottamiseen on ystävällisesti lipunmyyntikioskille aseteltu useampi pullo Offia. He saapuvat perheen kesämökille ensimmäistä kertaa yhdessä sitten äitinsä kuoleman. Eija Vilppaan käsikirjoittama näytelmä Yötön yö sopii paikan maisemiin kuin nenä päähän. Ongelmaton ei ole hänenkään suhteensa vanhempiinsa. Luonneroolista ruusupensaana tai marjapuskana riittää kotona kerrottavaa. Vaikka näytelmä on kokonaisuudessaan hauska, ovat hauskimpia pienet eleet ja ilmeet, joita lavalla nähdään. Kontulan osapäiväpuumaksikin kutsuttu Seija ehtii esityksen aikana käydä suunnilleen kaikki ihmiselon kirjoon liittyvät tunteet läpi. Tiia Lousteen esittämä Seija esittelee siskolleen Sinikalle (Eija Vilpas) uunituoretta omakustannettaan. Näyttelijöiden taitavuus tulee selville viimeistään niissä yksityiskohdissa. Eija Vilpas, Tiia Louste ja Valdemar Virtanen tarjoilevat kesäteatterikansalle sitä, mitä kansa on tullut hakemaan. Nuoren poikaystävänsä kanssa tekstaileva Seija odottaa Anssiaan mökillä helmat korvissa
Näyttelen oman päivätyöni ohella. Vaikka näytelmässä on rajuja juttuja, ilkeitä hahmoja ja alatyylin kieltä, se on kuitenkin pohjimmiltaan hyvän mielen näytös, pohtii Timo Allinniemi. Muun muassa Puhtaat paperit -yhtyeeni kanssa olemme kiertäneet kausiluonteisesti. Tämä on jo ihan mahtavaa. Työ mahdollistaa osaaikaisen näyttelijäntyön ja musiikkihommat. – Minusta teatteriversio on tv-versiota hieman hyväntuulisempi. Minut valittiin vuonna 1998 iskelmäprinssiksi. Pyynikille mies päätyi Uusi päivä -sarjassa näytelleiden kollegoiden suosituksesta. ajankohtaista Pyynikillä musisoidaan myös näytösten välissä. Hän opettaa nyt Tampereen teknillisessä yliopistossa. Uuden päivän lisäksi Timo Allinniemi on nähty myös Tampereen Työväen Teatterin Pitkäjärveläisissä ja Mustalaisruhtinaassa. Timo Allinniemen kesätyö on unelmien täyttymys. Syksyllä hän palaa jälleen opettajan töihin. Ei tästä tarvitse päästä mihinkään. Esityksessä Timo Allinniemen laulu päättää näytöksen. Taivaan tulet ei ole mikään röhönaurettava näytelmä, vaan siinä on monia tasoja. Timo Allinniemi viettää kesänsä Pyynikin mahtavissa maisemissa näytellen ja laulaen.. – Olen tehnyt musakeikkaa 15 vuotta. Nautin keikkailun sosiaalisuudesta, yhdessäolosta ja juttujen kertomisesta. Pyörivän katsomon edestä löytyy myös lempääläisedustusta, kun juoppona Nilkki Muukkosena lavalla heiluu ja laulaa Timo Allinniemi. 11 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 Kesäteatterityö on kuin luokkaretki TEKSTI: Katariina Onnela KUVA: Katariina Onnela . Kahden tunnin aikana Pyynikillä nähdään 54 kohtausta. – Pyynikin ryhmä on aivan mahtava. – Elämäni vaikein rooli oli näytellä kuusi vuotta avaruusinsinööriä, hän nauraa. Hän ei pidä roolia Pyynikin kesäteatterissa ponnahduslautana, vaan hän kuvaa olevansa nyt perillä. Muutaman ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Timo Allinniemi kouluttautui opettajaksi. Taivaan tulet perustuu samannimiseen tv-sarjaan, jossa konstaapeli Rauni Väänänen palaa kotikonnuilleen Kemijärvelle. Hänellä ei ole vielä tietoa siitä, mikä hänestä tulee isona. Kielenkäyttö on kyllä sellaista, että kotona harjoitellessa molempien poikieni korvat punoittivat. Kahden näytöksen päivinä näyttelijät istahtavat Pyynikin kiville rantamaisemiin ja soittelevat yhdessä akustisilla kitaroilla. Elokuvamainen toteutus takaa, että koko ajan tapahtuu. – Pohjatyö siihen oli yhtä huonoa kuin juopon näyttelemiseen, Timo Allinniemi jatkaa. Käsittelyssä on isän ja tyttären suhde, joka on mutkikas muun muassa laittoman itäviinan myymisen ja äidin kuolemaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Pyynikin kesäteatterilla liekehtivät tänä kesänä Taivaan tulet. – Olen on-off -näyttelijä. – Pyörivässä katsomossa istuminen on vähän kuin istuisi Särkänniemessä, Allinniemi naurahtaa. Olen saanut olla sarjassa mukana alusta asti. – Saan laulaa kaikille näille 45 000 ihmiselle. Uusi päivä -sarjassa näyttelen matematiikan opettajaa. Täällä näytteleminen on kuin olisi luokkaretkellä, Timo Allinniemi hehkuttaa
Kiintotähdille riittää kysyntää, mutta muuten . Pirkanmaan ammattiopistossa kuusi vuotta pop/jazz-linjalla laulamista opiskellut kuningatar alkoi 15-vuotiaana tekemään tosissaan töitä sen eteen, että laulamisesta tulisi ammatti. Kuljussa seitsemän vuotta asunutta, nykyisin tamperelaistunutta Vikmania oli markkinoille kerääntynyt kuulemaan ennätysyleisö. Tangolaulukilpailun voitto on toiminut monille ponnahduslautana maineeseen. Vuoden 2015 tangomarkkinoilla Vikman sijoittui toiseksi. – Kevyen musiikin alalla menee tällä hetkellä huonosti. Esimerkiksi Jari Sillanpää nousi vuoden 1995 tangokuninkuuden myötä koko kansan huulille. ajankohtaista Kuljusta kuningattareksi TEKSTI: Tuomas Koivisto KUVAT: Tuomas Koivisto Tangokuningatar Erika Vikmanilla riitti onnittelijoita ja nimikirjoitusten pyytäjiä Kuokkalankosken markkinnoilla.. Ehkä meitä pidettiin vähän outoina, Vikman nauraa. – Siteet ovat tietenkin vahvat. Nautin tästä erittäin paljon, mutta ihmiset eivät ehkä aina ymmärrä, kuinka kovaa työtä tämä on. Oli aivan erityistä esiintyä Lempäälässä varsinkin, kun yleisössä oli paljon tuttuja ja kaikki kannustivat, Vikman intoutuu. Harvat koulussa olivat yhtä kiinnostuneita musiikista, joten vietimme kaksin kaikki välitunnit musiikinluokassa. Nostetta on tarjolla kesän ja syksyn keikkojen myötä Kuljun kuningattarelle. Kotitaloni on Kuljussa moottoritien varressa, joten vanhemmilla tulee poikettua usein. Vikmanilla on tänä vuonna noin 200 keikkaa. Lavalla oleminen ja esiintyminen on tässä työssä parasta, Vikman pohtii. – Olen aina tykännyt laulaa muun muassa erilaisissa bändikokoonpanoissa, ja pianistiystäväni Heinimari Herkkolan kanssa teimme hääkeikkoja ja vastaavia. – Voittoa seurannut viikko on ollut elämäni kiireisin. 12 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 Vastavalittu tangokuningatar Erika Vikman vuosimallia 2016 esiintyi viikonloppuna Kuokkalankosken markkinoilla. Menestys poiki keikkoja ja tunnettavuutta, mutta tuoreen kruunauksen jälkeen vasta kiireet alkoivat
. Haluan nähdä, kuinka korkealle rahkeeni riittävät. – Tajuttiin, että markkinat ovat tänään. Ihailtavan innokkaasti ihmiset ryhtyivät toimeen, Westerberg kertaa. Keikkailun ohella Vikmanilla on monia rautoja tulessa. Halusin kokea tunnelman ja pakko sanoa, että tämä on oikein ihastuttava tapahtuma, kertoo turkkilainen Merve Öztas. Haluan kasata lahjakkaista nuorista soittajista koostuvan taustayhtyeen, jonka kanssa vain maailma on rajana, tällä hetkellä viihdemusiikin monitoimiyhtyeen Taivaankaaren kanssa kiertävä Vikman päättää. Nyt klubiimme on liittynyt nuorempia innokkaita ihmisiä, joiden turvin toiminta toivottavasti jatkuu yhä edelleen, Lehtinen sanoo. Se edellyttää, että saan yleisön joka ilta puolelleni, Vikman suunnittelee. Jokavuotinen keskustelu siitä, onko markkinoille järjestäjää seuraavana vuonna, jatkuu yhä, mutta kunta on kaavaillut tulevansa mukaan järjestäväksi tahoksi, mikä osaltaan loisi jatkuvuutta. Voin tuoda nuorekkuutta lavoille. Kuokkalankosken markkinoiden perusvire on pysynyt vuosikaudet muuttumattomana, mikä ilahduttaa kävijöitä. Kyseessä oli leikkimielinen kisa, jossa oli tarkoitus lypsää Ahlmanin ammattija aikuisopistolta lainatusta 50 vuotta vanhasta, opetuskäytöstä poistetusta lehmän utareita simuloineesta laitteesta vettä kahden minuutin ajan. Voiton myötä ehtivän sorttisella Vikmanilla resurssit kasvoivat ja mahdollisuudet moninkertaistuivat. Kilpailuun osallistuneiden taso oli vaihteleva, mutta yllättävän kova. – Meille kehuttiin, että kyseessä on perinteiset maalaismarkkinat. Taiteellista intohimoa minulta löytyy. Viime vuosina kävijämääräksi on arvioitu kolmesta neljään tuhatta vierailijaa. – Minulla oli muutaman vuoden tauko, etten päässyt käymään. Itse aion nousta viihdemusiikin tähtikaartiin. Tänä vuonna on vaikuttanut olevan viime vuosia enemmän kävijöitä, riemuitsee Lempäälän Rotaryklubin julkisuuskuvakomitean puheenjohtaja Jorma Lehtinen. Soveltaminen on sallittua. – Voittaminen tuntui tietenkin hyvältä. Pidän Laila Kinnusesta ja toisaalta minulla on rockyhtye Uniklubin kappaleesta rumbasovitus, joka on kerännyt kehuja, Vikman sanoo. – Tarkkaa kävijämäärää on mahdotonta sanoa, kun kyseessä on ilmainen tapahtuma, eikä lippuja tai muuta kulunvalvontaa ole. Auringonpaiste ja lempääläläinen tuore tangokuningatar olivat pääsyitä sille, miksi markkinoilla oli jälleen tuhansia kävijöitä ja hymyt herkässä. Joka tanssilajille löytyy, mistä valita. – Haluan esittää hyviä tanssikappaleita. Lisäksi tarkoitus on tehdä levy ja saada radiosoittoa. Uutuutena tänä vuonna ohjelmistossa oli lypsykilpailu, jota emännöi Jaana Westerberg. Kuljusta maailmalle ponnistanut tuore tangokuningatar Erika Vikman tanssitti markkinayleisöä Kuokkalassa. 13 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 Kuljusta kuningattareksi Viime vuosina sää on suosinut perinteisiä Kuokkalankosken markkinoita. Meillä oli kaksi sarjaa. – Markkinoita järjestää kymmenisen henkeä vuoden mittaan ja itse markkinapäivän tilaisuutta toteuttaa nelisenkymmentä henkeä. Se tarkoittaa, että on saavuttanut tietyn aseman – meriitin, jonka puitteissa pääsen vaikuttamaan imagooni. ajankohtaista artisteilla on vähän keikkaa. Minusta tuntuu, että ennen täällä kävi vähemmän väkeä, Reetta Oikarinen sanoo. Suurin osa Vikmanin tulevista keikoista on tanssipaikoilla. Jotkut voittajat ovat vuoden jälkeen kadonneet parrasvaloista. Markkinakansa nautti olostaan Tangokuningatar Erika Vikmanilla riitti onnittelijoita ja nimikirjoitusten pyytäjiä Kuokkalankosken markkinnoilla. Kilpailuun osallistuminen oli maksullista ja maksut ohjattiin hyväntekeväisyyteen. Iloa ja aurinkoa Kuokkalankosken markkinoilla Hämeenlinnasta asti Kuokkalankosken markkinoille tulleet Mikael Fred (vas.), Merve Öztas ja Jaakko Oikarinen olivat vakuuttuneita Mansikin kammarissa paistetuista vohveleista.. Tämä vuosi ei ollut poikkeus. Vaikka markkinat mielletään paikallisten kohtaamispaikaksi, vierailee Kuokkalan idyllissä pidemmältäkin tulleita. Niissä tärkeintä on huomioida eri tanssilajit. Haluan korostaa, että genre-rajat ovat keinotekoisia. Kiireen vilkkaa lähdettiin tulemaan pääasiassa vohveleille, mutta mukava täällä on myös vanhoja tuttuja nähdä, siskonsa kanssa markkinoiden tunnelmasta nauttinut Jaakko Oikarinen miettii. Yleinen ja kunnallisten päättäjien välinen. Mukava huomata, että jotkin asiat pysyvät ennallaan. – Konserttikiertueen ohessa tehdään kuninkaan kanssa yhteisiä keikkoja. Teen lujasti töitä, jotta työt jatkuvat vielä ensi vuonnakin. – Tällaista oli pyydetty jo aiemmin ja nyt se järjestyi
1990-luvun alussa kirjoitettu kirja sijoittuu osin EteläAfrikkaan. Yhteiskunnalliset tehtävät ovat aina kiinnostaneet minua. Mikä paikka Lempäälässä tai Vesilahdessa tuo sinulle mieleen erityisiä muistoja. Tulevaisuudessa haluan lukea enemmän. Pelaan lentopalloa ja sulkapalloa ja harrastan muutakin liikuntaa penkkiurheilun ohella. Oman lisänsä raitin hienouteen tuo se, että olemme omistaneet raitin varrelta keskeltä kylää liikekiinteistön noin 20 vuoden ajan. Täällä se oli valkoinen. Pojan perheeseen odotellaan elokuun alkupuolella esikoista, joka on ensimmäinen lapsenlapseni. Miksi haluat tehdä juuri tätä työtä tai hoitaa tätä virkaa. Virassani valmistelen asioita ja vaikutan taustalla. Erkki Paloniemi on työskennellyt Vesilahden kunnanvirastossa vuodesta 1983 asti. Pidän Vesilahdessa asumisesta ja siitä, että saan tehdä työtä kaikkien vesilahtelaisten hyväksi. Sen saavat arvioida muut ihmiset. Minusta tulee siis pian ukki. Olen Koillismaan ja Tampereen yliopiston hallintotieteiden kasvatti. Ja nallekin kelpaa. Kuin kaksi laivaa, jotka kohtasivat öisellä merellä, ajattelin runollisesti jatkaessani matkaa. Luotan ihmiskunnan pärjäämiseen maailman myllerryksistä huolimatta. Mikä on ruokabravuurisi. Vinski huomaisi, pani popcornit omiin korviinsa ja meni korttiautomaatille. Mitä teet vapaa-ajallasi. Töötit soivat, kun kuskit tahtoivat tankkaamaan. Minua ärsyttää muutamien päättäjien epäjohdonmukainen toiminta niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Täysikuun aikaan, hyräilin ja päivän murheet unohtuivat. Millainen maailmankatsomus sinulla on. Olisi tärkeää sitotua siihen, mitä valmistellaan ja sovitaan yhdessä. Olen Erkki Paloniemi, 61-vuotias Vesilahden kunnanjohtaja. Mistä haaveilet. Mikä sinua ärsyttää, huolestuttaa tai suututtaa tällä hetkellä. Kaipaan myös tavalla tai toisella runojen pariin. Tai sitten ei." Salaliittoja ja jännitystä Henning Mankell Valkoinen naarasleijona Jännäreiden ystävät eivät Henning Mankellin kohdalla esittelyjä kaipaa. Mitä aiot tehdä lomalla. Kirjojen olisi hyvä olla sellaisia, joita itsekin voisi ottaa mukaan vaihtokirjahyllystä. Uutta luettavaa. Se viehätti alusta alkaen, ja sen maisemat ovat ehostuneet vuosien varrella. Valmistan uusia perunoita, kirnuvoita ja grillattuja broilereita kera salaattien. Minulla oli treffit Vinskin kanssa parin päivän päästä. Seuraamme vaimon kanssa saksalaista tv-sarjaa. Täällä tarvittaisiin lisää luottamusta ihmisten kesken. Olen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Siellä on muun muassa vaimoni työpaikka. Asemalle ajoi kaksi karvanoppadatsunia ämyrit täysillä ja ikkunat levällään. Aulassa sijaitsee kirjanvaihtohylly, jossa on luettavaa jokaiseen makuun. " Onkohan yhtään lasta, joka ei olisi jossakin vaiheessa toivonut itselleen omaa kissaa tai koiraa. Minulla on kaksi aikuista lasta, poika ja tytär. Minkä hyvän teon olet tehnyt viimeksi. Siispä näyttely pystyyn syntymäpäivänä!" KU KA TÄÄLL Ä P Ä Ä T T Ä Ä ?. Nyt kun hän seisoi rannalla sumun keskellä, hän tajusi, että sen väri vaihteli. Mikä estää järjestämästä omaa näyttelyä. Pyöräilen ja liikun muutenkin. Sekin auttaisi, ainakin paikallisesti, jos ilkeät ja pahansuovat somekirjoittelut loppuisivat. Ymmärrän silti sen, että sopimusten pyörtäminen on osa demokratiaa ja kunnan toimintaa. Kaikki lapset omistavat pehmolelukissan tai -koiran. Vesilahden Kirkonkylän raitti on minulle tärkeä. Tempoileva päätöksenteko vaikeuttaa muun muassa omaa työtäni ja henkilöstön työtä. Lempäälän-Vesilahden Sanomien kirjanvaihtohyllystä voi käydä kierrätyshengessä hakemassa luettavaa lomapäiviin Jos kirjavarastot ovat sadepäivinä huvenneet eikä mitään kiinnostavaa luettavaa enää hyllyjen kätköistä löydy, kannattaa poiketa L-VS:n toimitukseen. "Kurt Wallander oli aina kuvitellut, että kuolema oli musta. ajankohtaista ''Kaipaan runojen pariin'' ihmisten teeskentely. Tästä kirjasta löytyy vinkit kutsuista ohjelmaan ja tarjottaviin. Kissatai koiranäyttely on myös jäänyt haaveeksi monen kohdalla. Suurin osa ihmisistä on rauhaa rakastavia ja erilaisista näkemyksistä huolimatta yhteiseen hyvään pyrkiviä. 14 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 TEKSTI: Ida Nieminen KUVA: Erkki Koivisto/L-VS:n arkisto Kuka olet. Sumu kietoi hänet kokonaan sisäänsä, hän oli kuulevinaan rannasta laineiden vaimean loiskeen, mutta vain sumu merkitsi jotakin, ja se vahvisti sitä tunnetta, ettei hänellä ollut mitään paikkaa mihin mennä." Avuksi lastenjuhliin Halonen – Järvenpää – Lankinen Meillä on lastenjuhlat Lastenjuhlat tulossa ja ideat vähissä. Millaisia. Viranhaltijan rooli on minulle sopivampi kuin puoluepoliittinen päättäjän rooli. Kunnanjohtajana voin olla monipuolisesti vaikuttamassa yhteisten asioiden hoitamiseen. Vaihdossa saa tuoda omia kirjoja kiertoon. Yleisesti minua suututtaa . Välillä olettaa tekevänsä aidon ja vilpittömästi hyvän teon, mutta saa ainakin kuntayhteisöstä vastakaikuna arvostelua. Oleilen lähinnä kotimaisemissa. TOIMITUKSEN KIRJAVINKIT Hömppää ja pömppää Tuija Lehtinen Mies taskussa Suomalaisen chick lit -kirjallisuuden kuningatar Tuija Lehtinen ripustaa autuaasti aivosi narikkaan ja johdattaa Anni Tuiskun miesongelmien ja erikoisen suvun pariin. Miten maailmasta tulisi parempi paikka. "Varpaissani alkoi kutista, mutta siihen se jäikin. Haaveilen tasapainoisesta elämästä nyt ja tulevaisuudessa
Isommilla järvillä puhaltavat tuulet voivat olla pelottaviakin. 044 988 1260 www.ttrakennus.. – Höytämöjärvi on myös puhdasvetinen, eikä täällä ole pahoja aaltoja ja kovia tuulia. Suppaus onkin tekniikkalaji. Rippuu paljon ihmisestä, miten nopeasti tekniikan oppii. Höytämöjärven maisemat ovat suppaajalle henkeäsalpaavat. Suppaus kehittää hienosti tasapainoa ja kehonhallintaa, Kaija-Leena Karppinen kertoo. Suppaus sopii KaijaLeena Karppisen mukaan monille. • Saanut aikunsa Hawaijilta. 045 121 5526 Ville Mesiranta p. Kurssille hänen kanssaan lähti kilpauintia ja jollapurjehdusta harrastava tytär Kamilla, 14. Pyydä oma remonttitarjouksesi osoitteesta myynti@ttrakennus.fi tai soita: Antti Lipasti p. Kamilla oli ohjaajakurssilla oikein tähti. Jos suppausharrastajien innostus kasvaa, voi valikoimaan tulla toinenkin ranta. ajankohtaista www.ttrakennus.. Hänellä on mielettömän hyvä tekniikka. Kaija-Leena Karppinen aloitti lajiin tutstumisen lähes suoraan ohjaajakurssilta. Suppaamaan lähdetään Paunun uimarannasta. • Suppailla voi meressä, järvissä ja joissa. Ollaan hieman etukenossa ja vartalo taipuu lantion kohdalta. Kamilla Karppinen suppaamassa.. Kaija-Leena Karppisen toiveena on, että yritys pystyy jatkossa tarjoamaan kesätyöpaikan hänen tyttärelleen. Jokapäiväistä liikennettä sinne ei kuitenkaan ole luvassa vaan SUPPAILU • Suppaus eli stand up paddle boarding on isolla surffilaudan näköisellä laudalla seisten melomista. Uusia maisemia löytyy siis reittejä vaihtelemalla, ja saarilla riittää lintuja bongailtaviksi. Vedot ovat kuin hiihdon tasatyöntövetoja ja kädet pidetään suorina. Vauhti kiihtyy tekniikan kehittyessä. – Alaikäisetkin voivat tulla aikuisten luvalla kokeilemaan. Laudalla ei ole hankalaa pysyä pystyssä, mutta uimataito on tärkeää. Vesi on ollut hänelle aina läheinen elementti, ja hän on kouluttautunut muun muassa aikuisten uintitekniikan opettajaksi. 15 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Suppaile Höytämöjärvellä TEKSTI: Katariina Onnela KUVAT: Kaija-Leena Karppinen . Melko suuressa järvessä on lahtia ja saaria ja lähes 17 kilometria rantaviivaa. Suppailuun ja järven maisemiin voi tutustua Kaija-Leena ja Kamilla Karppisen opastuksella SUP Lempäälän järjestämillä kursseilla. • SUP Lempäälä nettisivut: www.suplempaala.fi kursseja järjestetään säiden mukaan. Myöhemmin suoritamme kansainväliset standardit täyttävän ASI-ohjaajakoulutuksen. Polvet pidetään hieman koukussa. Yhteinen harrastus mahdollistaa sen, hän kertoo. Suppailu vei äidin ja tyttären mennessään heti ensikokeilulla. Henri Tiusanen p. – Yhtenä syynä yrityksen perustamiseen oli, että halusin viettää aikaa tyttäreni kanssa. – Tärkeää on asento. Höytämöjärvi on suppaukseen ihateellinen. Kaija-Leena Karppinen kertoo olleensa valtavan innostunut suppauksesta jo ennen kuin hän oli kertaakaan sitä kokeillut. – Meitä ei voitu ottaa suoraan ohjaajakurssille, joten kävimme ensin nopean introkurssin. Liikkeet tehdään koko keholla, muun muassa hartialihaksilla, isoilla selkälihaksilla ja vatsalihaksilla. 045 639 3550 Katto kuntoon ja kylpyyn! Arvomme 23.4.-31.7.2016 välisenä aikana remonttitarjouksen pyytäneiden kesken laadukkaan KIRAMI-kylpytynnyrin! Äiti ja tytär opettavat yhdessä suppailusta kiinnostuneita Höytämöjärveä on pian mahdollista päästä tutkimaan myös SUP-laudan päältä
Vasemmalta takaa: kanttori Salmela, palvelustyttö Edla, seminaarilainen Elina Kupila, pastorska Uoti, pastori Uoti. Askaisten pappilan portilla noin vuonna 1910. Juhon isoäiti eli siellä aina vuoteen 1877 saakka. ajankohtaista osa 6/7 Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 2. Juho elätti itseään tekemällä savesta kukkopillejä ja kävi myöhemmin puusepänopin. Sittemmin hän idealistina liittyi ensimmäisenä Suomen kirkon pappina sosialistiseen puolueeseen. Some Mitä paikkak unnan somessa tapahtu u. 16 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Miten vesihoidot tulivat Lempäälään Isoisäni Juho Henrik Uoti(la) syntyi 14. . 1. Fennomaanina hän kuitenkin ajautui sen ajan kieliriitoihin ruotsinkielisessä tiedekunnassa Juho Uoti toimi aktiivisesti suomalaisessa puolueessa ja piti suomen kielen merkitystä tärkeänä. Parille syntyi seitsemän lasta, joista neljä eli aikuisiksi. Lataa mobiilis ovellus. Hänen ollessaan 16-vuotias perustettiin Poriin lyseo, ja Juho oli ensimmäisten joukossa ilmoittautumassa opintielle. ASENNA APP Lataa ja asenna Digiläsovellus maksutta sovelluskaupasta. Edessä vasemmalta: kanttorin tytär, Uotin pojat: Oiva Lahja, Arvo Insar, Jalo Aarre, Kauko Johannes ja Ensio Ilmari. tammikuuta 1862 Nakkilassa Tattaran kylässä. Nälkävuosien aikaan 1860-luvulla Johan Uotila oli mennyt takaajaksi naapurinsa pankkilainaan ja kun tämä ei pystynytkään maksamaan velkaansa, Uotila menetti kaikki tilansa ja kuoli pian sen jälkeen 38-vuotiaana. Mariana oli vanhempiensa Esaias Markunpojan ja Esther Lovisan kymmenes lapsi ja hän solmi avioliiton Johan Uotilan kanssa vuonna 1854. Hän pääsi ylioppilaaksi 25-vuotiaana ja suvussa kulkevan perimätiedon mukaan kirjoittautui Helsingin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Juho otti aikanaan sukunimekseen Uoti ja Frans-veli sukunimen Tamminen. Vanhin sisaruksista Eva avioitui Poriin Karl Renforsin kanssa ja Juho jäi kunnan hoidokiksi Leistilän Jokelaan, joka oli Johan Uotilan äidin kotitila. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai -iltaisin klo 20. Hänen isänsä Johan Uotilan (1830–1968) suku oli ollut nakkilalaisia maanviljelijöitä monessa sukupolvessa taaksepäin. Mariana pääsi kahden nuorimman lapsen kanssa takaisin kotitaloonsa Kiukaisten Erkkilään. Juhon äiti Mariana Erkkilä (1835–1918) oli kotoisin Kiukaisista Laihian rusthollista, joka on ollut saman suvun hallussa ainakin 1500-luvulta asti
Erilaisista keskieurooppalaisista vesihoitomenetelmistä oli silloin jo Suomeen tullut tietoja ja osaamista, ja niinpä Juho Uoti alkoi kokeilla kylmiä pyyhkeitä, vilpoisia ammekylpyjä ja kylmiä puoliammekylpyjä. Juho Uoti teki tilalle suuria investointeja, mutta sairastui Raisiossa tuolloin endeemisenä tautina liikkuneeseen malariaan. Pojatkin olivat tulleet kouluikään, joten hän anoi siirtoa Porvoon hiippakuntaan. Seuraavassa tarinassa kerrotaan Lempäälän Luontaiskylpylän perustajasta, pastorska Augusta Uotista. Juho Uotin mielessä siinteli sosialistinen, uuttera ja suorastaan askeettisen vaatimaton ihanneyhteisö, jossa jokainen jäsen sitoutuu toimimaan yhteisen hyvän puolesta. Neuvontamatkalla Kuopiossa hänet pidätettiin ja vietiin Maistraatin myöntämä lupa Juho Uotille (ryhtyminen luontaisen terveydenhoidon neuvojaksi 1911). Yhdistys piti säännöllisiä kokouksia ja julkaisi omaa lehteä, jonka nimi oli Luonnon Apu. Juho Uoti oli jo opiskeluaikoinaan suorittanut opintoja teologisessa tiedekunnassa ja päätyi nyt opiskelemaan papiksi. Tolstoin aatteiden mukaan ihmisen piti elämänsä tarpeissa mahdollisimman vähän turvautua toisten apuun. Hoidot saattoivat tuolloin olla hyvin pitkäkestoisia: yksistään erilaisia käärehoitoja saatettiin antaa 5–7 kertaakin toistettuna peräkkäin, vaivan laadusta riippuen. Pari avioitui vuonna 1896. Kylmillä ja kuumilla kääreillä, höyryhoidoilla ja valeluilla Juho Uoti sai itselleen avun, ja kun vielä naapurin vaivoihinkin tuli helpotusta näillä keinoilla, heräsi Juhon kiinnostus luontaisiin menetelmiin terveyden hoidossa. Samoihin aikoihin Aamulehti kertoo maisteri Uotin keksineen sähköurut. Opintomatkalta palattuaan Juho Uoti julkaisi vuonna 1912 oppikirjan Kotiopas terveydenhoidossa. Sitten tulivat mukaan vaihtuvalämpöiset kylvyt kuumasta kylmään ja päinvastoin. Sittemmin hän idealistina liittyi ensimmäisenä Suomen kirkon pappina sosialistiseen puolueeseen ja osallistui mm. Seuraava virkapaikka oli Ahlainen ja sitten Askainen. Helsingin yliopiston keskusarkistosta huhtikuussa 2016 saatujen tietojen mukaan Edvard Lybeck oli tullut pari vuotta ennen Juho Uotia yliopistoon ja opiskellut ensin matemaattisluonnontieteellisessä osastossa 1884–1887 filosofian kandidaatiksi. Toisin kävi. lokakuuta 1920. Viimeinen Juho Uotin suurista suunnitelmista oli tällaisen ihanneyhteisön perustaminen. Pastorska Augusta Uoti oli jo vuosia toiminut vastuunkantajana miehensä rinnalla ja ryhtyi nyt uotilaisen luontaishoitoaatteen johtoon tarmokkaasti. Jo aiemmin oli joku potilaista ennustellut, että ilman Juho Uotia hoitomenetelmä ajautuisi perikatoon. Perhe sai väliaikaiseksi asunnoksi Piikkiön Tuorlan kartanon pehtorin asunnon. Juho Uoti toimi aktiivisesti suomalaisessa puolueessa ja piti suomen kielen merkitystä tärkeänä. Lehdessä käsiteltiin myös esiin nousseita ongelmia; esimerkiksi jos julkisessa saunassa annettiin noita pitkäkestoisia kylpyja käärehoitoja ja kylpijällä oli vielä hoitaja mukana, herätti se muissa saunojissa närkästystä. Eri puolilla Suomea ihmiset olivat saaneet tietää Juho Uotin parantajanlahjoista, ja hänelle lähetettiin kirjallisia kyselyjä kotihoitoohjeista. Suomessa 1900-luvun alkuvuodet olivat myös poliittisen epävakauden aikaa. Myös Arvid Järnefelt osallistui samaan tilaisuuteen. Juhon elinaikana oli jo keksitty esperanto vuonna 1880, ja Suomen ensimmäinen esperantoyhdistys perustettiin Jyväskylään 1904. Hoitajia saatettiin lähettää yksityiskoteihin hoitamaan tai he perustivat omia hoitolaitoksia koteihinsa ja hoitoja annettiin myös julkisissa saunoissa. Sen jälkeen hän siirtyi lääketieteelliseen tiedekuntaan, suoritti kandidaatin tutkinnon 1890 ja lisensiaattitutkinnon 1895. Juholla oli myös haaveena kehitellä uusi maailmankieli, jota kaikki voisivat ymmärtää. Kun sitä ei hänelle myönnetty, hän päätyi luopumaan papintoimesta ja anoi Helsingin maistraatilta vuonna 1911 lupaa saada ryhtyä luontaisen terveydenhoidon neuvojaksi. Pahaniemen tila ajautui Juhon sairastamisen vuoksi pakkohuutokaupattavaksi. Juho myi osuutensa vuonna 1901 ja osti Raisiosta Pahaniemen kartanon. Huolimatta virallisesta luvasta toimia luontaisen terveydenhoidon neuvojana Juho Uoti kohtasi vastustusta viralliselta taholta. Merkintöjä lääketieteelliseen tiedekuntaan kirjautumisesta ei yliopiston matrikkelista löydy. Kirsti Uoti Kirjoittaja on sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri. Juho kirjautui matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan 1888 ja valmistui siis 1893. Vuonna 1902 löytyy lehtitieto, jonka mukaan ”herra Uoti oleskelee paraikaa Venäjällä siellä tutustuakseen kananhoitoon sekä ottaakseen selkoa tähän hoitoon tarvittavista rakennuksista”. Koulutetut luontaishoitajat liittyivät perustettuun Luontaisen Terveydenhoidon yhdistykseen. poliisikuulusteluun. Tolstoin innostamana mm. ajankohtaista ja vaihtoi matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan, josta hän valmistui vuonna 1893. Kävi kuitenkin ilmi, että omatoimisesti voitiin ottaa vain hyvin yksinkertaisia hoitoja, ja syntyi tarve ryhtyä kouluttamaan luontaishoitajia toteuttamaan vaikeampia ja monimutkaisempia ohjeita. Ilmajoella Juho Uoti sai ensimmäiset sakot valelääkärinä toimimisesta. Oppikirjan lisäksi hänellä oli kirjallisessa muodossa puolivalmiita hoito-ohjelmia. Arvid Järnefelt luopui hyväpalkkaisesta lakimiesurasta ja perusti maatilan Lohjalle ja siten elätti perheensä omien kättensä työllä. Juho Uoti oli paitsi vesihoitojen kehittelijä myös useiden teknisten keksintöjen tekijä. Erilaisia hoitolajeja oli mm. Perheessämme aina 1960ja 70-luvuille asti silloin tällöin mainittiin kunnioittaen tohtori Lybeckin nimi ja hänen karrieerinsa luontaishoitoaatteen parissa. Parin vuoden päästä Juho Uoti myi tehtaansa ja perhe muutti Poriin, missä Juho perusti tuttavansa kanssa kirjankustannusliikkeen Uoti & Grönroos. Juho Uoti ei näissäkään pitäjissä pitänyt hoitotaitojaan vakan alla ja sai ”kiivasluonteisuutensa” vuoksi itselleen vaikeuksia. Pastoraalitutkinnon Juho suoritti vuonna 1906 ja hänet määrättiin Koivulahdelle kappalaiseksi. Siinä on tarkkaan kuvattuna uotilaisen vesihoitojärjestelmän silloiset hoitomenetelmät. pyyhintä, aurinkokylpy, kasviuuteliuokset, hieronta, ilmakylpy, voimistelu, valelu, höyryhengitys, kuumennus, kylpy, villavaatekääre, ruokavalio (paastokuurit, kasvisruokavalio) sekä kääre. Se hänelle myönnettiinkin, ja Juho oli vapaa tekemään hänelle jo rakkaaksi muodostunutta neuvontatyötä. Niitä hän auliisti jakeli ja neuvoi hoitojen ottamista kotioloissa. Juho Uoti Ja Edvard Lybeck, Vilppulan Elämänmäen perustaja (1904–1917) ja myöhemmin Kirvun luonnonparantolan ylilääkäri (1917–1919), lienevät kuitenkin tunteneet toisensa. Erään Luonnon Apu -lehden kertomuksen mukaan muut kylpijät ”pelkäsivät uotilaisia enemmän kuin bolshevismia”. Tämän aatteen saarnamatkalla Juho Uoti tapasi kohtalonsa. Juhon maailmankielestä ei ole jäänyt muistiin kuin yksi sana – hän antoi nuorimmalle pojalleen nimeksi Insar, joka kyseisellä kielellä tarkoittaa ”jatkaja”. Papin toimen ohella hän neuvoi seurakuntalaisia myös terveydenhoidossa, ja seuraavana vuonna Ilmajoelle siirryttäessä oli pappilan ovella jo potilaita odottamassa parantajapappia. Pukinmäen asemalla Tikkurilassa hän jäi rataa ylittäessään junan alle ja menehtyi 4. Juho Uoti oli aikansa sivistyneistön tapaan Leo Tolstoin filosofian ihailija. Nimenä yhteisölle oli Herran kansan tasavalta ja se perustui hyvin perhekeskeiseen kristilliseen rakennelmaan. Valmistuttuaan Juho Uoti perusti Säkylän Korvenkylään tervaja tärpättitehtaan, ja Säkylästä löytyi myös elämänkumppani, perniöläissyntyinen kansakoulunopettajatar Matilda Augusta Laurila (1862–1936). Näistä episodeista ei kuitenkaan sen vakavampia seurauksia ollut. Lisäksi hänellä oli muitakin vaivoja, joihin ei sen ajan lääketieteeltä löytynyt apua. Hän on oiminut kolmannen polven yrittäjänä Lempäälän Luontaiskylpylässä vuodesta 1981 lähtien Juho Uotin ja Augusta Laurilan kihlakuva vuodelta 1896.. kesällä 1917 puhujana Jean Boldtin järjestämään poliittiseen joukkokokoukseen Helsingin Nikolainkirkossa. Noin 3-4 kuukauden mittaisilla kursseilla 1910–1920-luvuilla Helsingissä koulutettiin hoitajia anatomiassa ja fysiologiassa sekä opetettiin uotilainen vesihoitojärjestelmä hierontoineen, kylpyineen, valeluineen, käärehoitoineen ja höyrytyksineen. Toimitettiinpa hänet kerran myös Nikkilän sairaalaan. Liike siirrettiin myöhemmin Tampereelle nimellä Kirjan Kustannus OY Sampo. Lopulta hänet määrättiin Velkualle, joka oli Suomen pienin seurakunta siihen aikaan, mutta huolimatta palkkatason nostosta Juho Uoti katsoi, ettei hän Velkualla pystynyt elättämään perhettään. 17 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Miten vesihoidot tulivat Lempäälään . Juho Uoti omaksui ajatuksen, että terveydenhoidossa voisi myös olla itsenäinen ja käyttää omatoimisia hoitomenetelmiä. Suvussa kerrotaan tarinaa, jonka mukaan Juho olisi keksinyt myös maalta merelle ammuttavan torpedon ja joutuneensa vaikeuksiin, kun erehtyi lähettämään piirustukset tsaarille. Boldt pidätettiin tässä yhteydessä, ja kun Juho Uoti ei saanut järjestäytynyttä työväkeä lähtemään Boldtia vapauttamaan, hän pettyi myös tähän yhteisöön. Jo opiskeluvuosinaan 1891 hän haki patentin keksimälleen ilmajohtimelle ja vuonna 1904 tuulikoneelle. Se siirtyi Juho Uotin omistuksesta pois vuonna 1905. Juho Uoti sovelsi keski-eurooppalaisia menetelmiä suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi. Samana vuonna hän teki opintomatkan Keski-Eurooppaan tutustuakseen vesihoitomenetelmien alkulähteille
LUE Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai-iltaisin klo 20. 18 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 Lempäälän-Ves ilahden Sanomat vihdoin myös mobiilissa! 1. ASENNA APP Lataa ja asenna Digiläsovellus maksutta sovelluskaupasta. 044 755 7204 (arkisin klo 9–15), sähköposti: asiakaspalvelu@digila.fi Lataa Digilä ja lue vaikka mökillä! Runsaasti sisältöä kesääsi: • uusi digilehti joka viikko • kesälehti 2016 • tuoreimmat paikallisuutiset • tapahtumavinkkejä • kiinnostavia somesisältöjä • videoita ja kuvagallerioita • digilehtien arkisto • tarjouskuponkeja alueesi liikkeisiin Hei täy stil aaj a! Ka ikk i Di gil än sis äll öt ku ulu va t til au ks ee si ilm an eri llis ma ks ua .. Lue lisää: digilä.fi Asiakaspalvelu puh. 2
Lapset voivat ihastella viimevuotiseen tapaan rämsööläisen Utun tallin eläimiä. Festarit jäävät nyt väliin, mutta lasten tapahtuma ei. Tapahtumaan ei ole sisäänpääsymaksua. Tavoitat meidät puhelimella sekä www.nuohous.com. Tarjolla on myös ilmaista jäätelöä ja ilmapalloja. – Toivon, että tänä vuonna tulisi myös vpk kalustoineen paikalle, mutta se on aina hälytystilanteesta kiinni. Pöytävarauksia voi tehdä Ravintola Tikankoloon. Ja sinä voit nauttia kesästä turvallisin mielin! MEILTÄ MYÖS ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukset ja huollot sekä hormien massauskorjaukset osaavasti ammattitaidolla ja vuosien kokemuksella! VESILAHDELLA SINUA PALVELEE KAKSI MIKAA Mika Sihvo 050 3700 257 Mika Joukainen 050 4321 728 Tänä kesänä kierrämme alueet VAKKALA, PALHO, LAUKKO JA RÄMSÖÖ, Tarvittaessa tulemme muallekin Vesilahden alueella. Hän on järjestänyt neljänä kesänä peräkkäin Tapolan alueella musiikkitapahtuma Kurki-festarit. Olemme myös Facebookissa! Lapsekkaasti Tapolassa Sanna ja Pasi Kivelä mökinpystytyshommissa.. Säännöllinen nuohous pitää tulisijat ja hormit puhtaana. – Vaikka Vesilahdessa ja maalla ollaankin, kana on lapsille eksoottinen tuttavuus tänä päivänä, on Kivelä huomannut. – Näitä somisteeksi tulevia pahvimökkejä on kaksi. Lapset voivat myös kavuta kuorma-auton hyttiin ihmettelemään kojetaulun namiskoita. 19 Lempäälän-Vesilahden Sanomat keskiviikko 20.7.2016 TEKSTI: Erkki Koivisto KUVA: Erkki Koivisto Pasi Kivelä kokoaa yhdessä puolisonsa Sanna Kivelän kanssa pikkulasten pahvista leikkimökkiä Tapolan aukion liittymään Vesilahden Kirkonkylässä. Kuvateksti . Taikuri-jonglööri Jani Suihkonen esiintyy kahteen otteeseen. heinäkuuta viidettä kertaa koittavaa lasten tapahtumaa. Lapset pääsevät – ilmaiseksi – pomppimaan pomppulinnoissa, joita tulee kolme tai kaksi höystettynä yhdellä megaliukumäellä. – Minulta on kysytty paljon, miksi baarinpitäjä järjestää lasten tapahtumaa. ajankohtaista Onneksi olkoon! Kesä saapui ja mökkikin lämpenee! Muista paloturvallisuus myös kesämökillä. Kun tulin Vesilahteen, täällä oli kesäisin vain yksi vuotuistapahtuma, Rämsöön Kowan Teknolokian päivät, Kivelä muistelee. Toinen on viety väritettäväksi Peiponpellon päiväkotiin, Pasi Kivelä sanoo. Baarin päätyyn tulee katettu alue maksuttomalle kirpputorille. Vaikka Vesilahdessa ja maalla ollaankin, kana on lapsille eksoottinen tuttavuus tänä päivänä. Ravintola Tikankolon yrittäjäpariskunta valmistelee sunnuntaina 24. Tiesithän, että mökkien tulisijat on nuohottava kolmen vuoden välein. Kivelä painottaa, että iltapäivätapahtuma on luonteeltaan aidosti ilmaistapahtuma. Siksi, kun kukaan muu ei järjestä
Joukkue kohta seuraavan koitoksensa Tampereella Delfin basketissa heinäkuun loppupuolella. Toistaiseksi ulkomaanmatkat sisältävät harjoitusten ja pelien lisäksi rentoa yhdessäoloa joukkueen kanssa. Hän pelaa yleensä takamiehen paikkaa, mutta on alkanut harjoitella pelaamista myös laidalla ja sisäkentällä. Hän on saanut esimerkiksi Pyrinnön C-tytöissä SM-pronssia vuosina 2015 ja 2016. Seppälän vahvuuksia kentällä ovat nopeus ja muuntautumiskyky. vain neljä kertaa viikossa, mutta kouluvuoden aikana Seppälä treenaa joka arkipäivä. Maaottelut Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan olivat Seppälän mukaan opettavaisia kokemuksia häviöistä huolimatta. Olen menestynyt koulussa hyvin, vaikka koripallo vie aikaa. urheilu Muutama vuosi sitten Teresa Seppälän, 14, piti päättää, alkaako hän pelata tosissaan jalkapalloa vai koripalloa. Olisi hienoa, jos saisi kiinnityksen ulkomaille ja tienaisi pelaamisella jotain, hän sanoo. Viikonloppuisin on yleensä ainakin yksi peli. divisioonassa. Molemmat olivat hänelle tärkeitä harrastuksia. Vanhempia tarvitaan pelimatkoilla esimerkiksi kuljettamiseen ja buffetin pitämiseen. Kesälomalla harjoituksia on TEKSTI: Ida Niieminen KUVAT: Ida Nieminen Teresa Seppälä on 177,5 senttimetriä pitkä. Seppälä valittiin tänä vuonna WU14-maajoukkueeseen, jonka riveissä hän kilpaili Baltic cup -turnauksessa Tallinnassa kesäkuussa. Maailmassa on vain kourallinen sellaisia naiskoripalloilijoita, jotka saavat lajista elantonsa. Pystyin jo lapsena pelaamaan pitkään. Virta pelasi itse aikoinaan koripalloa SM-sarjatasolla. Sen vuoksi Seppälä haluaisi pelata jatkossakin ammattimaisesti, mutta kuitenkin muun työn ohella. – Olen kentällä yleensä läpi koko pelin, koska minulla on hyvä kestävyyskunto. Lajiharjoittelun lisäksi treeneissa tehdään paljon esimerkiksi lihaskuntoa. Minua jännitti päästää tytär valtameren toiselle puolelle, koska hän oli vasta 12-vuotias, kertoo Seppälän äiti Maarit Virta. – Haluan, että koripallo on minulle aikuisena keino pysyä hyvässä kunnossa. Pikkuveli Topias harrastaa myös koripalloa, ja äiti pelaa ”höntsäjoukkueessa”. Koko perhe lähtee usein viikonloppuisin mukaan Teresan peleihin. Seppälä toivoo, että hän pääsisi joukkueensa kanssa tulevaisuudessa pelaamaan eri maihin. Omena ei pudonnut kauas puusta, vaikka tytär harrasti lapsena monia eri lajeja. Parhaimmat ystäväni pelaavat samassa joukkueessa, joten ehdin näkemään kavereitakin paljon, Seppälä kertoo. – Harjoitusten, koulun ja vapaa-ajan yhdistäminen ei tunnu raskaalta. Koripallo löytyi vasta 8-vuotiaana, mutta siitä tuli heti Seppälän laji. 20 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.7.2016 Teresa otti koripallosta kopin Suomen seuraava koripallotähti saattaa asua Lempäälässä . Pituudesta on hyötyä koripallokentällä, mutta pelaajalta vaaditaan myös nopeutta ja hahmotuskykyä. Tavoitteellinen urheiluharrastus vie paljon aikaa. Jälkimmäinen vei mennessään sekä Seppälän että hänen perheensä. Seppälä on kerännyt koripallourallaan useita mitaleita. Isä on Topiaksen joukkueenjohtaja. Häntä kiinnostavat esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin tai liikunnanopettajan ammatit. Hän voimisteli, tanssi, yleisurheili ja pelasi lentopalloa. Urheiluun voi suhtautua tosissaan, vaikka ottaisi välillä rennosti.. Seppälä pelaa koripalloa kilpatasolla Tampereen Pyrinnön B-tyttöjen 1. – Teresa kävi jo viime vuonna Yhdysvalloissa New Orleansissa pelimatkalla. Koripallo on vahva osa koko Seppälän perheen elämää