Lempäälän-Vesilahden Sanomat 20.01.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Irtonumero 3 euroa. s. sivu 5 Arto Sivén Kauneus & terveys-teema ensi viikolla ilmoitukset@lvs.fi N:o 3 Keskiviikko 20.1.2016 Luistelurata hetken aikaa J-P Kiiskinen teki itse luistelubaanan järven jäälle Lahdenkylässä. sivu 4 Etenkin nuoret hyötyvät Uudistus tuo bussiliikenteeseen uudet vyöhykkeet ja hinnat. sivu 6 Kirjastorahaa kuntiin Sekä Lempäälä että Vesilahti saivat kirjastorakentamiseen valtion avustukset. sivu 7 Arvokohde: Vesilahti Vesilahden kulttuurimaisemaa ehdotetaan valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden joukkoon sivu 19 Olet rakas Sirpa Ahola lähettää ja myös saa joka viikko käsinkirjoitetun kirjeen. 12 85. . ?Tilanteet muuttuvat nopeasti, eikä jemmaan tehdä mitään.
Ahdistelun taso saattaa vaihdella kopeloinnista aina raiskaukseen saakka. Jos yhdistyksen tai liikkeen toiminta ei kuulu ei näy, osalliset saati muut eivät siitä tiedä. Jokainen yhdistys ja jokainen liike tarvitsee tunnettuutta, muuten se hiipuu ennen pitkää pois. Jos EU:lle kerran annetaan mahdollisuus kerätä veroa, unioni kyllä löytää jatkossa uusia rahareikiä, joita tilapäisveroilla ryhdytään paikkoamaan. Suomessa suhtautuminen Unkarin ja Puolan tapahtumiin on oireellisesti ollut kaksijakoista. Kari Pusa Minä en ole laiska, etkä sinäkään ehkä ole. Jos muutama avainhenkilö lopettaa, yhdistyksen tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla. 1990-luku oli kyläaktivismin kasvun aikaa. Johan meillä kotimaassakin tilapäisiksi markkinoidut verot ovat lopulta tulleet jäädäkseen. EU kitisee ja natisee nyt vähän joka kulmasta. Rajattoman unionin ulkorajat vuotavat ja sisärajoilla on hätätoimena otettu käyttöön rajatarkastuksia. Britit valmistelevat kansanäänestystä siitä, jatkaako saarivaltakunta jäsenyyttään. Sen sijaan ne ovat keskittyneet johonkin asiaan tai tavoitteeseen. Monen tavoitteen tiimoilta onkin syntynyt aivan uusia yhdistyksiä ja vapaamuotoisia liikkeitä kuten vaikkapa Pro Onkemäki. Some-maailman ilmiöt jäävät monesti pienen piirin tietoon, nousevat ja katoavat nopeasti, ja myös siksi saattaa tuntua siltä, ettei ympäristössä tapahdu mitään. Lempäälän-Vesilahden Sanomissa alkoi viime torstaina uuden MeNyt-palvelun esittely ja koulutus yhdistyksille. Palvelu tuo yhdistysten käyttöön ihan uusia työkaluja, joilla yhdistys voi koota ja jakaa monenlaista aineistoa somesta verkko- ja printtiuutisiin. Esittely- ja koulutustapahtumia on lisätty kysynnän vuoksi. Kaiken toiminnan ytimessä on näkyvyys. Moni silloinen aktivisti on sittemmin lopettanut. Kylissä ja lähiöissä riittää edelleen toimeliaita yhdistyksiä, mutta maantiede ei määritä niiden toiminnan tarkoitusta tai rajoja. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ehdotti ylimääräistä polttoaineveroa, jos jäsenmaat ja EU eivät muuten selviydy pakolaiskriisin aiheuttamista kustannuksista. Saksalaisministerin mukaan kriisi ei saa rahapulan vuoksi jäädä ratkaisematta, vaan EU:n on turvattava Schengen alueen ulkorajat. Hänen mielestään Kölnin uudenvuodenaaton joukkoahdistelut osoittavat, että toimia tarvitaan. Jos luulee toisia ihmisiä laiskaksi, tulee oltua heitä kohtaan epäkunnioittava: ei uskalla antaa vastuuta, ei saa ihmisistä sitä kaikkea irti, mitä ilon kautta olisi Tarvetta kylätoiminnalle saatavissa. Ihmiset ikään katsomatta nauttivat siitä, kun tekevät työnsä hyvin. Rosa Meriläinen, Helsingin Sanomat Saksan mediassa nousi sunnuntaina esille termi ?taharrush gamae?, jonka kerrotaan olevan arabimaissa jo kauan tunnettu käsite. Die Weltin mukaan termi tarkoittaa naisten ahdistelua, johon miehet joukolla osallistuvat. Jos toiminta ei näy, sitä ei ole olemassa. ?tätä mieltä Kari Pusa eu-verolle kiitos ei H uh, huh. Kaupungeissa tämä kehitys on nähty. Omakoti- ja asukasyhdistysten elinvoima riippuu pitkälti aktiivisista yksilöistä. Se ei löydä uusia jäseniä, ei varoja, ei uutta suuntaa maailman muuttuessa. Toimeliaille ihmiseille on tässä maailman ajassa tilaus. Kuntien toiminnoista leikkaantuu sote-uudistuksen myötä iso osa pois ja elinvoimaisina pysyvät pidemmän päälle vain ne kunnat, joissa on vilkasta yhdistys- ja muuta toimintaa. Aika on siten kypsä myös kylä- ja asukasyhdisten uudelle tulemiselle.. Samassa yhteydessä uhri saatetaan myös ryöstää. Vähintäänkin EU joutuu tekemään briteille lisää myönnytyksiä asiassa jos toisessa. Poimintoja ?kolumni Oma huolenaiheensa EU:lle ovat entiset Itä-Euroopan sosialistivaltiot Unkari ja Puola, joissa nyt puoluekartan toisessa päässä olevaa äärioikeistoa edustavat ryhmät ajavat kovin tutun kuuloista agendaa parin vuosikymmen takaa. Puolueiden tavoitteena on miehittää avainpaikat, rajoittaa sananvapautta ja sitä kautta opposition toimintaa. Länsimainen demokratia ei tosiasiassa ole lyönyt itseään läpi entisissä neuvostomaissa. Lempäälässä nauhataajamaa reunustavat kylät ovat pikku hiljaa muuttunut asumislähiöiksi, missä asutaan ja mistä käydään koulussa ja töissä. Lähiöasukkaat eivät välttämättä tunne tarvetta muodostaa yhteisöä ja olla mukana sen toiminnassa. Usein uhria saatetaan hämätä ensin esimerkiksi tanssimalla joukolla tämän ympärillä. Iltasanomat Moni kyläaktivisti on näillä tienoilla huolestuneena seurannut kylien palveluiden kutistumista. Kun palvelut vähenevät tai lähtevät kokonaan, ajatellaan, että asukkaat pikku hiljaa hivuttautuvat toisaalle eikä uusia tule. Näin voi käydä mutta se ei välttämättä ole ainoa uhkakuva. Toimeliaisuus ja kanssakäyminen voi hiipua myös muista syistä. Jos itseään luulee laiskaksi, saattaa ajansaatossa muuttua sellaiseksi. Ministerin mukaan ongelma on ratkaistava EU-tasolla. Schäublen ehdotus on vaarallinen
sa t n -2 m 4. ai 1. ni ta KESKIVIIKON EXTRAHINTA 20.1. klo 11-17 7 LOPPUUNMYYNTI! pois! Kaikki varastotuotteet TI AS AV LT VA norm. hinnoista kineita, kevät-, kesä- ja syysjal ineita talvikenkiä ja muita jalk IHAN HULLUILLA mm. 1,5 kg 4 95 kg Etu Plussa-kortilla Valio Hyvä Arki JUUSTOVIIPALEET - 31 % 400-500 g 2 99 pkt 5,98 7,48/kg Tampereentie 272, 37560 KULJU . 03 375 2223 PURKU- Suomalaisten Tyylikalusteiden Y T! N A A A LK jopa -20% LEMPÄÄLÄN Manttaalitalolla -50% Manttaalitie 1 ALE paikallinen tarjonta. Sijoita laatuun... Jatka lukemista. HUOMENNA to 21.1. 010 504 2200 markus.tuomi@k-supermarket.? 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ostettuja tuotteita koskevat yhteydenotot sähköpostitse Ilman korttia 4,35/pkt (8,70-10,88/kg). ranskanrokokoo, barokki, myöhäisbarokki, chippendale, jugend, empire, kustavilainen, hepplewhite, talonpoikaisrokokoo... o.... HINNOILLA! Kotim. f i 39,- 17,- Perkkoonkatu 1, Multisilta, TRE ma-pe 9.30-17, la 9.30-15 www.kenkamatti.fi T ell TO- vo arjo ei SU im uk to 2 as se isi 1. l v s . lämpimät TOPPATO KENGÄT KEN koot 22-38 Suomalaista käsityötä ötä ... Tutust Tutustu: sttu:: www s www.tyyliart.? ty yyliart ? Naisten vet.ket. huopasaapikkaat w w w. 0,39/prk (2,60/kg) talous K U L J U N K A R TA N O (6,96/kg) Classic 72-78 g, Dumle snacks 53 g, Pingviini isot tuutit 106 g, Puffetit 62 g, Fazer puikot ja tuutit 54-72 g, Pingviini laktoosittomat tuutit 68-73 g ja Aino tuutit 70 g rajoitus: yhteensä 10 kpl/talous Maatiaispossun ULKOFILEE Suomi, n. 2 erää/ 150 g (1,67/kg) yks. Keskiviikko 20.1.2016 3 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Nimi muuttui, mutta tutut ammattilaiset pysyvät. ät. Fysios on uudenlainen fysioterapiaketju, joka auttaa sinua kaikissa tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvissä kysymyksissä. 24/7 päivystävä puhelin 010 237 7900 Äkillinen kova kipu. klo 10-18 Vain keskiviikkona! 9 90 Omasta grillistä kg HERKULLINEN GRILLIKYLKI TO-SU 21.-24.1. Snellman Kunnon kuoreton NAKKI 280 g 195 pkt Pirkka Luumutomaatti 500 g (2,00/kg) Espanja 1,00 rs Jonagold Omena Hollanti/Belgia 1,00 kg Hunajameloni Kokonainen Brasilia Pirkka Snellman Parsakaali 400 g (2,50/kg) Espanja ERÄ! JÄÄTELÖITÄ 1,00 kpl 1,00 kg 54-106 g (9,43-18,87/kg) Apetit 1? Keittojuures 200 g ja Vihannessekoitus 250 g (1,32-165/kg) pakaste 3 ps Yksittäin 0,49 ps (1,96-2,45/kg) Arla 1? Perinteinen JOGURTTI 1? kpl 4 prk raj. JOKA PÄIVÄ KLO 9-21 www.k-supermarket.? . Kysy neuvoa ja ensihoitoa. Varaa aika verkosta fysios.? FYSIOS LEMPÄÄLÄ Tampereentie 12,
päivä tammikuuta jäällä pohjan urakoinut ja vielä lauantaina baanan viimeistellyt Kiiskinen. Jää kesti hyvin 300-kiloisen mönkijän ja kuskin painon. Omatoimisesti luisteluradan auraamassa käynyt Kiiskinen sanoo tietävänsä, että kunnan resurssit liikuntapaikkojen ylläpitämiseksi ovat rajalliset. Itse pistän retkiluistellessa aina pelastusliivit päälle ja otan mukaan naskalit. Turvallisuus ennen kaikkea. Kiiskinen muistelee, että siitä on useampi vuosi taaksepäin, kun on päässyt näin hyvin järven jäälle luistelemaan. Varsinaista isompaa luistelubaanaa ei tässä aiemmin ole ollut. Retkiluistimilla luistelu tuo oman viehtymyksensä silläkin, että pitkässä terässä pienet jään epätasaisuudet eivät tunnu. J-P Kiiskinen painottaa, että vaikka hän radan aurasikin, kaikki käyttävät sitä omalla vastuullaan. . Kova työ tulee vasta sitten, jos auraa tiiviisti jään pintaan kiinni tarttuvan pakkaslumen pois. Heti viikonloppuna baanalla oli muutamia luistelijoita ja muita reippailijoita. J-P Kiiskinen kävi itse luistelemassa jäälle vetämällään baanalla vielä viime viikon tiistaina. . Johtuisiko juoksutuksista vai mistä, mutta edellisinä talvina on jään päälle muodostunut sohjoinen vesikerros. Hänen mukaansa baanan teko oli helppo homma vähään lumeen. . Traktorimönkijällä sen pystyi tamppaamaan, sanoo torstaina ja perjantaina 7. Hän peräänkuuluttaa talkoohenkeä laajemminkin. . Kolalla olen käynyt työntämässä pienen luistelualueen ja pulkkamäen lapsille, sanoo Kiiskinen, jonka koko perhe luistelee ja pitää ulkoilusta. . Oikea asenne talkoomiehellä. Harmittavan lyhyeksihän tuon käyttöikä jäi, vain neljä, viisi päivää kesti. . Lempäälän liikenteessä näkee paljon traktorimönkijöitä. Ajelut voisi yhdistää hyödylliseen tarkoitukseen . Jaettu ilo on paras ilo. Hyvä mieli tuli, kun sai positiivista palautetta.. Järven jäällä luistelemisessa vauhti kiehtoo. Turha odotella, kun menee ja tekee itse, Grönlund kehui, ja aika moni tykkäsi ja peukutti. Joku ilmoitti aikovansa lähteä retkiluistinkaupoille. Lahdenkylän asukas Jukka-Pekka Kiiskinen tunnustaa, että kyllä, näin tuli sinne baana vedettyä, talkoilla ja omaksi hyväksi mieleksi. Rata tosin jo seuraavalla viikolla lumettui niin, ettei luistelu enää tiistain jälkeen onnistunut. . 4 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?UUTISET Keskiviikko 20.1.2016 Uutisvinkit: toimitus@lvs.fi : 03 342 9000 Tuoreimmat uutiset myös www.lvs.fi Teksti: Erkki Koivisto Kuva: Ari Grönlund Toissa viikoloppuna ennen lumisateita Lahdenkylässä pääsi luistelemaan jäälle auratulla baanalla. Jiipee urakoi luistelubaanan Somekommentti omatoimisuudesta: Eivät ne ladut itsekseen synny S unnuntaina 10. tammikuuta lempääläläinen Ari Grönlund välitti sosiaalisessa mediassa kiitoksia JP:lle komeasta luistelubaanasta järven jäällä Lahdenkylässä: . turvallisuus huomioiden. Omalla vastuulla Luisteluradan pituus oli noin 750 metriä, ja kaksi mahtui menemään hyvin rinnakkain. ja 8. Paras paikka lähteä luistelukierrokselle oli Lahdenkylän uimarannan parkkipaikalta.
Tilanteet muuttuvat nopeasti, eikä jemmaan tehdä mitään. Koneet pääsivät metsään lyhyen pakkasjakson ansiosta, mutta puuta ei kertynyt paljoa. Parisataa mottia tästä tulee päivässä. Pakkanen on kovettanut tiet ja metsäpohjat nopeasti. Tästä voi tulla huippuvuosi. Eri aikoina halutaan erilaista. Erona aiempaan tosin on, että tänä päivänä käänteet ovat nopeita. Nyt talvikorjuussa eletäänkin kiireisiä aikoja. . Kaukana ollaan vuoden 2007 huippuhinnoista. . Sana- vartalon alkuperä on epäselvä. Kuusikuidusta saa nyt 18,50, tuolloin siitä sai 28 euroa, hän vertaa. . Sesonkina saa painaa, parikymmentä vuotta metsäkoneurakointia Mhy:lle tehnyt Markus Kallio toteaa.. Jos hommia voi sään puolesta jatkaa pääsiäiseen asti, eivätkä pakkaset äidy mahdottomiksi, niin hyvältä näyttää. . Keskiviikko 20.1.2016 5 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Mistä tulee Sana...? Pakkanen = Pakkasen vastineita ovat mm. Päälle tulevat muut yhtiöt, joista Sivénin mukaan ainakin Westas Groupilla ja UPM:lla on koneet töissä. Puukauppavuodesta voi Arto Sivénin arvion mukaan tulla hyvä. inkeroisen pakkain, karjalan pakkaine ja viron pakane. Käytössä ovat mitat kolmesta ja puolesta metristä kuuteen metriin, mutta mahdollisimman pitkään tukkiin pyritään. . Teemme tilauksesta määrätynlaista. Teksti: Katariina Rannaste Kuvat: Katariina Rannaste Kuusitukkia tulee Markus Kallion käsittelyssä. Aiemmin hommia saatettiin tehdä syksystä asti samoilla ohjeilla. Kausi alkoi hyvin. Paras olisi, jos sää pysyisi lähellä nollaa. Viime vuonna kausi jäi lyhyeksi. Paljon kuitenkin riippuu säästä ja muun maailman tapahtumista, suhdanteista. . Yhden selityksen mukaan vartalo yhdistyy vanhaan halkeamista merkitsevään verbivartaloon, jonka johdok- siin kuuluu esim. Meillä on energiapuulle hyvät kanavat, mutta lauhojen talvien vuoksi energiapuuta ei mene toivotusti. Varsinkin lehtipuu mätänee, jos se pitkään seisoo, Arto Sivén toteaa. Nelisenkymmentä vuotta Mhy:llä hommissa ollut Arto Sivén toteaa olevan tavallista, että haluttu puulaji vaihtuu tämän tästä. Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos pölkkyä tai pökkelöä merkitsevästä murresanasta pakka tai pakko. Hyvä hetki hakata Metsäpohjat ovat jäässä, joten talvikorjuussa eletään kiireisiä aikoja. Hyvänä vuonna puuta hakataan Vesilahdesta noin 70 000 kuutiometriä. Kuusitukilla on hyvä menekki Tällä hetkellä puukauppa käy verkkaisesti. Kovat pakkaset ovat ongelmallisia, koska koneet eivät pakkasessa ylettömiä kestä, eivätkä sahat ota jäistä puuta. Se ei kovin montaa vuorokautta tien varsilla seiso. Meiltä jäi puuta viime talvelta kaatamatta vain vähän, joten pääsemme nopeasti uusiin kohteisiin. Tukkipuussa kysyntä kohdistuu tällä hetkellä lähes yksinomaan kuusitukkiin. Meillä on töissä kaikki, ketkä vaan kynnelle kykenee, Sivén toteaa. Mhy:n puuta hakkaa Vesilahdessa parhaillaan kolme koneketjua. Mäntytukkia meni alkusyksystä, mutta suhdanteet ovat muuttuneet. Energiapuun menekki niin ikään laskee. . Tämä on hyvä metsä sikäli, että puu on hyvärunkoista, eikä lahoa juuri ole, metsäasiantuntija Arto Sivén Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta arvioi. Talven ja pakkasten tulo on helpottanut puiden korjuuta. Saadaan nopeasti puuta sinne, minne tarvitsee, Arto Sivén toteaa. . Nyt uudistushakkuista kuusitukista saa 53 euroa kuutiolta, kun vuonna 2007 yli 70 euroa. Nyt toivotaan pitkää, tasaista pakkasjaksoa. Kuusikossa käy rytinä, kun Markus Kallio laittaa Vesilahden Kivilahdessa puita poikki ja pöllejä pinoon. . Varastoissa ei ole rahaa kiinni. Nyt asiat voivat olla kahdessa viikossa päälaellaan. . pakahtua. Kunnon kysyntää on Arto Sivénin mukaan lähinnä kuusitukilla, mutta kuitupuulla on vaikeuksia
Jatkossa 7-16-vuotiaat matkustavat edullisemmalla lastenlipulla, kun tähän asti lapsiksi on luettu vain alle 12-vuotiaat. Tieto lämmittää etenkin niissä kuljulaisperheissä, joissa nuori käy Sääksjärvellä koulua, eikä hän ole oikeutettu kunnan ilmaiseen koulukuljetukseen. Nuoret maksavat nykyisellään vyöhykkeet ylittävistä matkoistaan saman verran kuin aikuiset. kesäkuuta niin, että muun muassa matkalippujen hintoihin ja lasten ikärajoihin on tulossa muutoksia. Uudistus hyödyttää eniten esimerkiksi ympäristökunnissa asuvia nuoria, jotka ovat tähän asti maksaneet lipustaan aikuisen hinnan. Perinteinen lasten yläikäraja on ollut 12 vuotta eli 11-vuotias on vielä lapsi. Tarkempaa karttaa vyöhykerajoista ei vielä ole julkaistu, mutta sen pitäisi tulla Tampereen joukkoliikenteen sivuille piakkoin. Kesä tuo busseihin vyöhykehinnat Tampereen seudun joukkoliikenne uudistuu 6. lapselta yhdeksän euroa. Pelkkää iltatupaa käyttävältä perheeltä peritään 15 euroa lukukautta kohti. Lempäälän sosiaalityön johtaja Sisko Vesanderin mukaan uuden maksun taustalla on tiukentunut kuntatalous. . Tämä ikäraja on valtakunnallisen joukkoliikenneuudistuksen myötä vakiintunut uudeksi lasten ikärajaksi useilla kaupunkiseuduilla, Periviita selvittää. Myös pienten lasten vanhemmat ovat ilahtuneet tiedosta, että jatkossa rattaiden kanssa bussissa liikkuminen on Lempäälässäkin ilmaista. Uudessa mallissa Tampereen seutu on jaettu kuuteen, A?F-kirjaimilla kuvattuun vyöhykkeeseen. Tampere on keskus, josta muut vyöhykkeet erkanevat syittäin kuin puun vuosirenkaat ikään. Lippujen hinnat perustuvat kesäkuusta lähtien vyöhykkeiden määriin. Edullisin hinta sisältää kahden vyöhykkeen matkan, kallein kaikki kuusi vyöhykettä. Esimerkiksi Lempäälän keskustasta Tampereen keskustaan on kolme vyöhykettä. Hanne Tamminen kertoo, ettei kyseistä lipputuotetta olla hylkäämässä. . Kuukausilippu maksaa aikuiselta jatkossa 69 euroa. Tarkemmat lippuhinnat löytyvät joukkoliikenteen nettisivuilta, jonne on myöhemmin myös tulossa vyöhykerajat esittelevä sähköinen kartta. . 6 ?uutiset Pysäköintitalo meluesteeksi Piiponpellossa Lempäälän kunnan rakennus- ja kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle Piiponpellon asemakaavan muutoksen hyväksymistä Ryynikässä. Lempäälän kunta ja YH Kodit Oy ovat tehneet asemakaavoitusta koskevan aiesopimuksen vuonna 2013. Alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen tontti, jonka Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.1.2016 Teksti: Katariina Rannaste Kuva: Tampereen joukkoliikenne kymmenentuhannen neliön rakennusoikeudesta osa on varattu senioriasumista varten. Pysäköintitalo toimii radan ja asuntojen välisenä meluesteenä. Omaishoidon palkkioihin pieniä korotuksia Lempäälä korottaa omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita 0,73 prosentilla. Mielestäni maksut ovat maltillisia, kun puhutaan kuitenkin koko lukukaudesta, Vesander toteaa. . Tarkkaa vyöhykejakoja näyttävää karttaa meillä ei valitettavasti vielä ole. Julkaisemme sen heti, kun se valmistuu, vahvistaa Tampereen joukkoliikenteen viestintäsuunnittelija Hanne Tamminen. Mika Periviidan mukaan esimerkiksi Kuljun kohdalla vyöhykeraja on samalla kohtaa kuin nykyinen maksuvyöhykkeen 1 ja 2 raja Kiillon kohdalla. Uudistus tuo muutoksia lippuvalikoimaan, ja kesäkuussa 30 vuorokauden työmatkalippu, 90 ja 180 vuorokauden kausiliput, seutu- ja joustoseutuliput sekä sarjaliput poistuvat käytöstä. Moni t yömatkalainen on miettinyt, kuinka jatkossa käy Seutu+Vr -lipulle, jolla on voinut matkustaa myös junassa Lempäälän ja Tampereen välillä. ja 3. Reppupäivänä vanhempi voi jättää lapsen kolmeksi tunniksi hoitoon. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä uusi maksu peritään käyttöpäivien mukaan. Tontille saa sijoittaa senioriasumista palvelevia palvelu- ja liiketiloja. Piiponpellon kaava-alue on laajennettu ulottumaan rautatiehen saakka. Kuntatalous ei ole niin vahvoilla kuin aiemmin. Meidän on täytynyt miettiä tulokohtia ja että mistä kunnan palveluista maksuja voidaan periä. Hoitopalkkio nousee ensimmäisessä hoitoisuusryhmässä kolmella eurolla 393 euroon, toisessa hoitoisuusryhmässä viidellä eurolla 635 euroon ja kolmannessa hoitoisuusryhmässä seitsemällä eurolla 917 euroon. Myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkiot nousevat hieman. Reppupäiville tulossa maksu Perhetuvan asiakkaana olevilta lempääläläisiltä lapsiperheiltä peritään jatkossa reppupäiviltä lukukausimaksu. Hintaa koulumatkalle on tullut jopa 10 euroa päivässä. Joukkoliikennepäällik- kö Mika Periviita kertoo, että Tampereella on ollut jo pitkään nuorten ikäryhmä joukkoliikenteen hinnoittelussa. Seutu+VR -lipusta käydään vielä neuvotteluja VR:n kanssa, mutta tavoitteena on säilyttää lippu valikoimassa, Tamminen kertoo.. Ensi kesänä nostamme lasten ikärajaa niin, että vielä 16-vuotias on lapsi. Maksu on ensimmäistä lasta kohti seitsemän euroa, kun 2. 10?18 reppupäivää lukukaudessa käyttävän lapsen kohdalla maksun suuruus on 15 euroa ensimmäiseltä lapselta, ja 2. Pysäköintipaikat sijoitetaan radan varteen. Jos perheen tulotaso estää toimintaan osallistumisen, maksusta voidaan neuvotella vapautusta. Vuonna 2010 ikäraja nostettiin 19-vuotiaista 24-vuotiaisiin, ja nyt tästä käytännöstä tehdään seudullinen. . Jos lapsi käyttää 1?9 reppupäivää lukukaudessa, peritään maksua seitsemän euroa. ja 3. lapselta maksu on viisi euroa. Asia arvioidaan perhekohtaisesti, hän painottaa. Syys- ja kevätlukukauden laskut lähetetään aina lukukauden loppupuolella. Ohjausryhmä tasapainotustoimiin Vesilahti on käynnistämässä kolmatta talouden tasapainottamisohjelmaansa. Kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa 2016-2018 ei päästä kuntalain edellyttämään tasapainoiseen tai ylijäämäiseen talouteen. Kunnanhallitus esittää valtuustolle talouden tasapainottamisohjelman nu- mero kolme laatimista ja ohjausryhmän nimeämistä. Ohjelman puitteissa muun muassa lautakuntien kanssa käydään keskusteluja säästökohteista ja kunnanjohtaja ja hallintojohtaja käynnistävät yhteistoimintaneuvottelut ammattijärjestöjen ja henkilöstön edustajien kanssa. Joukkoliikenteen lippu-uudistus tuo uudet vyöhykkeet ja hinnat. Toiminnasta kertyy meille tilavuokria ja matkakorvauksia
Me Nyt -saitin ansiosta tapahtumat näkyvät molemmissa ja aikajärjestyksessä, Inkinen kertoi kuulijoilleen torstaina 14. tammikuuta. . Valkeakosken kirjastohanke. Teksti: Erkki Koivisto Kuva: BSA-Arkkitrehdit Oy Maanantaina kokoontunut Lempäälän kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Lempäälä-talo -hankkeen käynnistämistä. Lempäälä-talon laajuus on noin 7 300 kerrosneliömetriä ja kokonaiskustannukset 20 miljoonaa euroa. Talo sijoittuu kunnan keskustaan, radanvarressa olevaan kortteliin. Lempäälä-talon rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Vuonna 2019 valmistuvaan Lempäälä-taloon tulee uusi kunnan pääkirjasto, kunnan ja seurakunnan virastoja sekä kaksi liiketilaa ja ravintola. tammikuuta. Viimeiseksi jääneen rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jäi mm. Autohallipaikkoja rakennukseen tulee 50.. tammikuuta kello 15.30 aikaan. Rakennuksessa alkoi palo, kun säteilykaasulämmitti- mellä oli sulatettu putkia. Tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Pirkanmaan pelastuslaitos kävi sammuttamassa palon ja suorittamassa jälkiraivauksen. Hulevedet huolehdittava huoltamolla Lempäälän kunnan kaavoitus- ja rakennusjaosto edellyttää, että Realparkin alueelle suunnitellun polttoaineen jakelupisteen vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä on viivytettävä alueella. Meillä on jäseniä Lempäälän ja Vesilahden lisäksi ympäriinsä, Forssasta, Kangasalta, Tampereelta, Akaasta... Sen tilalle tulevan Me Nyt -palvelun käyttöohjeet, hinnasto julkaisuohjeet sekä muut tiedot löytyvät osoitteesta menyt. fi/#menyt. Areenakadun ja Ideaparkinkadun risteysalueelle on mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Lempäälä-talo etenee valtuustoon Lempäälän uusi kirjasto sijoittuisi radan varteen sen itäpuolelle rakennettavaan Lempäälä-taloon. nisteriö ei myöskään vahvistanut vuosille 2015?18 uutta rahoitussuunnitelmaa. tammikuuta. . Keskiviikko 20.1.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Me Nyt: Yhdistykset ottavat käyttöön uuden palvelun Päivi Möykky (vas.) ja Jukka Riihimäki istahtivat Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimituksessa hetkeksi Milla Sirénin viereen, ja pian oli yhdistyksen Me nyt -saitti sekä kotisivut pystyssä. Lempäälän-Vesilahden Reumayhdistyksen puheenjohtaja Jukka Riihimäki ja varapuheenjohtaja Päivi Möykky ovat juuri istahtaneet toviksi Pirkanmaan Lehtitalon kehityskoordinaattori Milla Sirénin kanssa saman tietokoneen ääreen. Tontilta tulevista hulevesistä on ero- tettava öljy ja hiekka. Kaavoitus- ja rakennusjaosto hyväksyi Marjamäen alueen polttoaineen jakelupisteen asemakaavan muutoksen. Poliisi otti kiinni teosta epäillyn miehen tapahtumapaikan läheisyydestä pian Lempäälän ja Vesilahden kirjastohankkeille mittavat valtionavustukset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vuonna 2015 Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yleisille kirjastoille valtionavustuksia kirjastojen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin yhteensä 7 608 000 euroa. Avustusta myönnettiin kuudelle hankkeelle. Yhdistysväki saa myös ohjeita ja käyttövinkkejä sähköpostilla: mennyt.tuki@gmail.com. . Illan aikana jokaiselle yhdistykselle luodaan omat sivut ja ensimmäiset ilmoitukset, Inkinen lupaa. ja Vesilahden kirjaston uudisrakennushanke 943 000 euroa. tammikuuta murhan yrityksestä todennäköisin syin epäiltynä. Putken sulatuksesta omakotitalon palon alku Vesilahdessa Sakoisten kylässä Saunavainio-tiellä oli omakotitalossa palon alku sunnuntaina 17. Uhri oli teon aikana vakavassa hengenvaarassa, mutta hänen vammansa ovat lopulta melko lieviä. Poliisi esitti Pirkanmaan käräjäoikeudelle vaatimuksen epäillyn vangitsemisesta. Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksellä epäilty vangittiin orstaina 14. Samalla se saa kotisivut ja tilaston saitin kävijämääristä. Rahoituspäätökset tehtiin syksyllä 2013 vahvistetun rahoitussuunnitelman perusteella. Lempäälän kirjastohanke sai uudisrakennusavustusta 2 666 000 euroa ?uutiset teon jälkeen. Sekä uhri että rikoksesta epäilty ovat kotoisin Pirkanmaalta. Sinne saa laittaa vuosikokousilmoituksetkin, jos yhdistyssäännöt vain sen sallivat. ja Lempäälän Karjalaisilla sekä Lempäälän Martoilla . Pirkanmaalla lisäksi Nokia sai 2 680 000 euroa kirjaston uudisrakennushanketta varten ja Parkano 992 000 euroa kirjastonrakennuksen ostamista varten. Vuoden 2015 jälkeen aluehallintovirasto ei enää myönnä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionavustuksia. Rahoituslakia koskevien muutosesitysten johdosta opetus- ja kulttuurimi- 7 Murhan yritys Lempäälässä Nuori mies sytytti 65-vuotiaan toisen miehen palamaan Nuoren miehen epäillään sytyttäneen toisen miehen palamaan L empäälässä maanantaina 11. Poliisi epäilee, että noin 20-vuotias mies sytytti noin 65-vuotiaan miehen tahallaan tuleen palavaa nestettä käyttäen. Teko tapahtui Lempäälässä yksityisellä paikalla maanantaina noin kello 14. Nyt 230 jäsenen yhdistyksellä . Kaiken lisäksi reumayhdistyksellä on nyt vihdoinkin omat, toimivat kotisivut. . Uusi Me Nyt -saittisivu on mielenkiintoinen, helppo ja erittäin kätevä, sanoo Möykky tyytyväisenä. Korvaa perinteisen yhdistyspalstan Takana on laatuaan ensimmäinen toimitusjohtaja Sami Inkisen vetämä Me Nyt -ilta Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimituksen tiloissa. Lempäälän ja Vesilahden alueen yhdistyksille tarjottava Me Nyt -palvelun vuosimaksu on 60 euroa. Sen edestä yhdistys voi julkaista tulevia tapahtu- miaan ja tuoreimpia tarinoitaan. Lähes joka viikko meillä on ollut paikallislehdessä yhdistyspalstalla ilmoitus, ja joka sunnuntai käymme uimassa Kuntoutumiskeskus Apilassa, sanoo aktiivisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Riihimäki. . Osa väestä hakee tietoa netistä, osa suoraan lehdestä. Yhdistys voi lisäksi kytkeä sivunsa Facebookiin tai muuhun sosiaaliseen mediaan ja linkittää jo olemassa olevat kotisivunsa Me Nyt -saittiinsa. Yhden julkaisukerran veloitus Lempäälän-Vesilahden Sanomissa on Tulevat-palstalla yhden euron ja kaksi euroa Tuoreimmat-palstalla. Vanha Yhdistys-palstakäytäntö poistuu kevään mittaan Lempäälän-Vesilahden Sanomista. Me Nyt -sivuille voi syöttää miten paljon tapahtumia tahansa ja niitä voi julkaista lehdessä sitä mukaa, kun ne tulevat ajankohtaiseksi. Seuraava ja järjestyksessään toinen täyteen varattu Me Nyt -ilta on torstai-iltana 21. on tulossa Lempäälän-Vesilahden Sanomiin kokonaan uudenlaiset yhdistysilmoitukset, Me Nyt -ilmoitukset. Ilmoitukset alueellisen reumayhdistyksen puheenjohtajan kahvitilaisuudesta Lempostuvalla ja linja-auton lähtöaikataulu teatterimatkalle Nokialle eivät näy ainoastaan L-VS:n paperilehdessä vaan myös karttapohjalla ja tapahtumalistauksessa internetissä Me Nyt -sivustolla
klo 15?17 monikulttuurinen kahvila Perheverstaalla (Tampereentie 2). Ti 26.1. Messu klo 10 kirkossa: Soila, Merja, Satu. Raamattupiiri klo 18.00 Narvan kyläkirkko. Ke 27.1. Kylmä ja sattumanvarainen kohtalo muuttuukin inhimilliseksi ja rakastavaksi johdatukseksi. Ihmeitä tapahtuu joka päivä: me elämme ihmeessä ja Kutsu tää ei tullut tietämättä. Ovi rauhan maahan oli raollaan. Vaan arvaamaton oli se päivän hetki, kun Herra tarttui käteen väsyneen. Kiittäen ja kaivaten Tatu Leena, Kalevi, Kari ja Heidi Hannu, Leena ja Tuomas Joni, Anu ja Eemeli Tiina, Ville, Jenna ja Julia Heikki ja Taina Mika muut sukulaiset ja tuttavat Siunattu hiljaisuudessa. Surullisinta oli, että kaikki energia ja aika meni tuon epäselvän kohdan tutkintaan ja samalla nuo kaikki muut yhdeksän selkeää ohjetta jäivät täysin huomiotta ja toteuttamatta. Vierailijana: Pieni Kirsik- kapuu. Ma 25.1. Perhekerho klo 9.30 pappilassa. To 21.1. 040-5112444. Diakonia-avustaja: Helena Autti p. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Pe 22.1. Tervetuloa entiset ja uudet jumppaajat! To 21.1. Uurnat . Raamattu kertoo meille, kuinka tuo Suuri Tuntematon tulee ihmissilmin nähtäväksi ja kohdattavaksi Jeesuksen elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. 040-8049109 (ma-ke) ja Tiina Hiltunen p. Usein olemme vain sokeita, koska järki ohjaa meitä näkemään ympärillämme vain arjen aina samoina toistuvia lainalaisuuksia ja lapsenomaisen ihmettelyn tukahduttavia itsestäänselvyyksiä. Järjen maailma rakastaa oikeassa olemisen vaatimusta ja kiistelyä siitä, kuka sanoo viimeisen sanan. klo 17.45 . Pelkkä järkeily ja tieteen teoriat eivät tyydytä ihmisen sisäistä tarkoituksen etsintää. Ihmisen sielussa on ?Jumalan sormen jälki?: kaipuu järjellä selittämättömän, kaiken luonnollisen takana, ympärillä ja sisällä olevan suuren Salaisuuden puoleen. Ansaitsematon armo. 050 544 3344. Lapset ja perheet: Ma 25.1. Topin & Patun leffahetki klo 12 srk-talossa. Ma 25.1. 24.12.2015 Lempäälä Niinpä uusi vuosi on alkanut: pakkasten merkeissä. Edes yliopistosta ei löytynyt viisasta selittämään kohtaa, vaan se jäi kovasti tulkinnanvaraiseksi ja epäselväksi. 22.1, 23.1, 24.1, maalarit Lempäälästä. klo 18.30 naisten avoin raamattupiiri Kuljun vanhassa srktalossa, jatkuu joka toinen pe. Ma 25.1. Sääksjärven kerhotalossa (Asuntotie 9). Ti 26.1. klo 18 Miestenilta, Sanaa, rukousta ja yhteyttä. Ke 27.1. ja ilm. klo 17.30 Taivaallinen tanssi Kuljun vanhassa seurakuntatalossa (Seurakuntatalontie 12), jatkuu joka toinen to. Ikoninäyttely Vanhassa pappilassa (Rovastintie 3), avoinna ke ja la?su klo 12?18: 20.1. klo 12.30 eläkeikäisten piiri Kuljun Kulkuset Kuljun Majakassa. Ti 26.1. Liturgi ja saarna Emmi Korpi, kanttori Kaisa Naukkarinen. Vainajan kuljetuksett Kaikki kivialan työt, lisänimikaiverrukset, myös entisöinnit, suoraan paikalliselta valmistajalta Lempäälästä. Muistokivi Oy M. Hakkarin yrittäjätalon nuori- sotilassa (Kaakisentie 1). Pe 22.1. Arkut . 3. Taipaleenmäki s. Kaila lempääläläinen yrittäjä MUISTOKIVI OY M. 21.6.1935 Kestilä k. ?Harrasta jumppaa Harrin kanssa. Oppikiistojen keskellä unohtuu se tärkein, minkä Jeesus halusi jättää meille elämäohjeeksi: Rakasta Jumalaa yli kaiken sekä lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (03) 289 5111. Päivystävä pappi tavattavissa virastossa ma, ti, to ja pe klo 9?12 sekä ti klo 15?17, ke klo 9-12 puhelinpäivystys viraston numerossa. www.lempaalanseurakunta.fi www.facebook.com/lempaalanseurakunta vapaaehtoistyo.fi/lempaala Kuollut: Ritva Eliisabet Ulkoniemi 80 v ja Heikki Hell 75 v. Kastettu: Ilari Armas Kauppinen, Inga Amalia Ronkainen, Hugo Aatos Eklöf, Touko Tapio Tervonen, Antti Eemeli Soininen, Tiia Noora Virtanen, Silja Anneli Hämäläinen ja Lilja Josefiina Hyvärinen. Kuollut: Jorma Aaretti Luukkaala 87v Latomaasta Diakoniatyöntekijät: Minna Alajoki p. Niitä tapahtui raamatunajan ihmisten elämässä ja niitä tapahtuu nykyaikanakin. Leivän jako päivystysaikoina jatkuu. To 21.1. Perhekerho klo 9.30 pappilassa. To 28.1. Vetäjänä Harri, 5?/ hlö/kerta. Ompeluseura klo 10 Narvan kyläkirkossa. To 28.1. klo 16 Lempäälän Rauhanyhdistyksen ehtoolliskirkko Pyhän Birgitan kirkossa, Paavo Luukka ja Eero Lumijärvi. Ke 27.1. Kaila Kuivaspääntie 150 Lempäälä me itse olemme se suurin ihme. (03) 3738023. Vesilahden seurakunnan nettisivut: www.vesilahdenseurakunta.fi. Me ja meidän elämämme voivat parhaimmillaan olla Jumalan kasvot tässä maailmassa tuolle toiselle ihmiselle: Ihmeellinen Elämä! Talviterveisin, p. klo 14 Sääksjärven lähetyspiiri Ritokalliolla (Hakatie 2 C as 2), Ensio Partanen. Pe 22.1. Elämä on kuitenkin liian arvokasta tuhlattavaksi loputtoman kiistelyn ja väittelyn maailmassa. Kierkegaardilta löytyy seuraavanlainen kertomus. Hän kun oli lähdössä pienelle reissulle. Talviriparin vanhempainilta klo 18 srk-talossa. To 28.1. Yhteislauluja. Luntakin vihdoinkin on eikä vain sitä iänikuista vesisadetta. Nykyään on muotia kiistellä siitä, mihin Raamatussa voi ja kehtaa moderni ihminen enää uskoa. klo 13 Svenska klubben kahvila Olkkarissa. Ma 25.1. Perhekerho klo 9.30 Narvan kyläkirkossa. Su 24.1. sunnuntai ennen paastonaikaa . 3 ?:n paketin. Ke 27.1. Suuresta kysymysmerkistä tuleekin kaikkialla ja kaikkialle kuuluva huutomerkki. Ihminen saa luottamukselleen perustan ja varmistuksen: sittenkin Jumala on kaikessa ja kaiken takana. klo 10 Raamattu ja rukouspiiri, Marja-Leena Salonen. klo 18.30 Lähelle Jumalaa rukousilta, Harri Johansson. Lempäälän srk Jumalanpalvelukset: Su 24.1. klo 18 isä?poika-parkki Tervajärven leirikeskuksessa (Ketkantie 247). Perhekerhot klo 10?12: To 21.1. 0400 838 486 www.muistokivikaila.fi Harri Henttinen Vesilahdesta Korhonen. Toimintaa: Vapaamuotoinen rukoushetki Pyhän Birgitan kirkossa arkisin klo 8?9. Ke 20.1. Pappilan avoimet ovet ja torstaikahvit klo 13-15 pappilassa. Lämpimästi tervetuloa. To 28.1. 0400 419 096 tai poikkeamalla diakoniatoimistoon. Nuori nainen antoi rakastetulleen ohjeet, miten tuli menetellä hänen poissa ollessaan. Perhekerho klo 9.30 Narvan kyläkirkossa. Ennakkotieto: Su 31.1. Pappilan avoimet ovet ja torstaikahvit klo 13-15 pappilassa. p. Arpajaiset. Voit tuoda tullessasi n. Luonnollisen yläpuolella, ympärillä ja sisällä on yliluonnollinen, selittämätön ja mystinen ulottuvaisuus. Tanskalaisen eksistenssifilosofin Søren Kierkegaardin (v. 1813?1855) mukaan uskon lähtökohta on syvää luottamusta osoittava uskon hyppy. Olopäivät klo 11-14 srktalossa: Minna ja Satu. Mutta kukaan ei osannut antaa varmaa ja selkeää tulkintaa tuolle epäselvälle kohdalle. Lapsille pyhäkoulu ja kouluikäisille raamattuklubi. Su 24.1. klo 12 Jumalanpalvelus, Harri Johansson, Betel kids lapsille. Su 25.1. Tiede ja tekniikka eivät todellakaan voi ja osaa vieläkään selittää kaikkea. Vetäjänä Harri, 5?/ hlö/kerta. Soila alus- taa Efesolaiskirjeestä. Pe 29.1. Meidän elämämme arjessa toiselle ihmiselle tehdyt teot ja sanotut sanat todistavat parhaiten uskostamme ja sen aitoudesta. klo 9 Yhteisvastuukeräyksen postitustalkoot Lempoisten srktalossa. Pe 22.1. Kässäkerho klo 18 pappi- lassa: ?Äidit ja tyttäret, tehdään nukkekotiaskarteluja?. Ke 27.1. 19.00 Narvan liikuntasalissa. ?Harrasta jumppaa Harrin kanssa. Illan sana Harri. Naistensauna klo 18 pappilassa. klo 18.30 Rukouksen majatalo kahvila Olkkarissa. To 28.1. Vapaaehtoinen ohjelma 10 e. Nuorten menot verkossa: www.facebook.com/hopelempaala www.facebook.com/riparilempaala Varhaisnuorisotyö: www.varkkari.fi Lähetyskirppis Toivontori (Kirkkopolku 1, kirkon takana) avoinna ma, pe, la klo 11?14, ke klo 11?18. Kahvila Olkkari (Tampereentie 4) avoinna ma?pe klo 9?16.30, la klo 10?14. Kirkkoherranvirasto avoinna ma?pe klo 9?12, ma, ke ja to klo 13?15, ti klo 13?17. klo 16 Majakkamessu Kuljun Majakassa, Mikko Oikarinen, musiikki: Pietari & Kalat. klo 10 ehtoollisjumalanpalvelus eli messu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet jumppaajat! Ke 27.1. Lempoisten srk-talossa, Nurmen rukoushuoneella ja Säijän monitoimitalossa. Ma 25.1. klo 18 kirkossa: Mikko Haapaniemi, urut ja piano, Johanna Ellenberg-Haapaniemi, viulu. klo 18.30 Slaavilaisten laulujen ilta Vanhassa pappilassa, mukana Klaarat-kuoro ja Kaisa Naukkarinen. Kirkkokahvit kirkossa. Su 31.1. ilta klo 18 Narvan kyläkirkossa. 19.00 Narvan liikuntasalissa. 050-3078146. Kirkkoherranvirasto avoinna mati klo 9-15, ke 9-12, to 12-18, pe 9-13, p. 13.?22.1: Saila Munukka, p. klo 18.30 messu Hauralassa Kivala-kodin kappelissa (Hauralantie 48), Matti Vehviläinen, Pietari Vesilahden srk Ke 20.1. Kirkkokahvit. Su 24.1. klo 14 Säijän diakoniapiiri monitoimitalossa. Ke 27.1. klo 10 kirkkoherran aamukahvit Olkkarissa, Mikko Oikarinen. Kahvit jatkuvat viikoittain koko ke- vään ajan. Ti 26.1. Perhepäivä klo 10-14 pappilassa. Ma 25.1. Konsertti ?Musiikkia kynttilänpäivän iltaan. klo 19 Nuortenilta. Su 24.1. klo 17.45 . Valokuvia ikoneista Ideakappelissa. Raamattua rukoillen -pienryhmä Vanhassa pappilassa 28.1.?19.5 parillisen viikon to klo 17?18.30. Tied. Meitä ympäröi oikein sellainen vanhanajan kaunis, kuulakas pakkastalvi. Rippikoululaisilla kirjallinen tehtävä messun aikana. Tule ajoissa ja ota kynä mukaan. Rippikouluopetusta klo 14 asti. Su 24.1. Kiitos kaikille osanotosta. Slaavilaisten laulujen ilta Vanhassa pappilassa (Rovas (Rovastintie sti tint intie 3) 3). Mukana Klaarat-kuoro ja Kaisa-kanttori. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. www.lempaalanseurakunta.fi Muut seurakunnat Lempäälän Helluntaiseurakunta, Rypyntie 8 - www.betel.fi Pe 22.1. Pidetäänkö minua huru-ukkona, jos tunnustan oikeasti uskovani siihen, että ihmeitä tapahtuu. klo 10 eläkeikäisten piiri Sääksjärven Säkenet Sääksjärven nuorisotalossa. To 28.1. Lämpimästi tervetuloa. Keskiviikko 20.1.2016 Meiltä edullisesti kaikki HAUTAUSTOIMISTOPALVELUT . Kuljun Majakassa (Tampereentie 262). Vauvakahvila Pikku Nuppu joka ma klo 14?15.30 Vanhassa pappilassa (Rovastintie 3). Diakonia: Joka ti ja to klo 10?12 päivystys Lempoisten srk-talon diakoniatoimistossa. Keskustelu taloudellisesta avustamisesta vain ajanvarauksella. Varaa aika päivystysaikana (ti ja to 10?12) soittamalla p. Raamattu tutuksi . Itse olen se peili, joka heijastaa joko uskoa tai epäuskoa, toivoa tai epätoivoa, rakkautta tai rakkaudettomuutta. Meidän tavallinen elämämme voi olla parhaimmillaan koskettavin todistus Jumalan ja hänen rakkautensa todellisuudesta tässä maailmankaikkeudessa. Kynttilänpäivän messu klo 10 kirkossa: Harri, Satu. 8 ?seurakunta Lempäälän-Vesilahden Sanomat Hiljaisia hetkiä Rakkaamme Ritva Eliisabet ULKONIEMI Elämä ihmeessä o.s. Kuten lopulta jäi toteuttamatta se kymmeneskin, koska tuon mustetahran arvoituksesta ei koskaan päästy yksimielisyyteen. Näin käy Raamatun tulkinnankin kanssa. Ohjeita oli kymmenen, mutta kymmenes ohje oli mustetahran tahrima, joten siitä ei saanut mitään selvää. Nuori mies kyseli kiusaantuneena tulkintoja ystäviltään ja naapureiltaan
Keskiviikko 20.1.2016 9 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Lukijan mielipide KKI-ladut jäivät Työeläkkeisiin palkkatasoindeksi Niin kuin L-VS:sta 13. tammikuuta sai lukea, KKI (kunnossa kaiken ikää-)-latuja ei enää tehdä Ahtialantialanjärvi - Sarvikasjärvelle, golfkentälle eikä järveltä Sarvikkaan suuntaan. Kansalaisaloitteella on jo yli 30 000 allekirjoitusta, mutta tarvitaan 50 000, jotta eduskunta ottaisi sen käsittelyyn. Kimmo Kiljunen VTT, tietokirjailija Tilausajot PERTIN REMONTTIAPU Lempäälä 044-357 6373 (ENE/Y PAIKKAISELLALINJA AUTOLLA RENNOSTIJAEDULLISESTI (ENRI,AUTJËRVI. Näin lisättäisiin ostovoimaa ja verotuloja sekä pienennettäisiin asumistuki- ja toimeentulomenoja. Rahat saataisiin ulkomailta eläkesäästöistä. Olemme käynnistäneet kansalaisaloitteen (kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591) työeläkeindeksin palauttamiseksi alkuperäiseksi palkkatasoindeksiksi. Kun 65-vuotiaista 7 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista jo 20 %, 85-vuotiaista 30 % ja 100-vuotiaista lähes puolet. Eläkejärjestelmässä mättää. Toisin kuin useimmissa muissa EU-maissa, Suomessa eläkeindeksi painottaa hintoja, ei palkkatasoa. Esimerkiksi Hollannissa, Irlannissa ja Tanskassa on käytössä puhdas ansiotasoindeksi. Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso. Nyt näin ei ole, vaan taitetun indeksin vuoksi eläkkeen ostovoima heikkenee elintason noustessa. Suomi on poikkeuksellinen Länsi-Euroopan maa. Meillä ikäihmiset köyhtyvät vanhetessaan. Näin oli Suomessakin alun perin vuosina 1962-77. Ruotsissa korotettiin viime vuonna eläkkeitä 4,5 % eläkerahastojen tuottojen ollessa hyvät. Ne kasvavat vuosittain 12 miljardia euroa. Jo riittää eläkerahastojen kasvattaminen. sunnuntai- ja seniorihiihtäjille, jotka eivät isoja mäkiä kaipaa. Allekirjoittanut teki noita reittejä noin kymmenen vuotta, aina riippuen tietysti lumi- tai muusta kelitilanteesta. Voimme korottaa eläkkeitä, joka olisi kustannustehokkainta elvytystä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti. Eläkevaroja on niin paljon, etteivät rahat mahdu Suomeen, vaan yli 130 miljardia on siirretty ulkomaille. Tavoitteena ei ole eläkkeiden korotus, vaan niiden laskun estäminen. Uudistus maksaisi vuodessa 312 miljoonaa. Suomessa taas eläketasoa on kahdenkymmenen vuoden ajan heikennetty. Meillä hillitään eläkemenoja ja kartutetaan rahastoja. Samanaikaisesti kun suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle, eläkerahastot kaksinkertaistuivat. Eläkeyhtiöihin on kasautunut Suomen jät- Eläinpalvelut Kauneus ja terveys Rakentaminen KOIRATRIMMAUSTA Hieroja/Urheiluhieroja Kaikki rodut Koulutettu Lempäälän Aleksi1 - Rakennus- ja remontointityöt - Vedeneristysserti?kaatti JUHA KILPI 040-833 9796 Lempäälä ajanvaraus puh. Nyt ikä ja pienet krempatkin sen lopettivat. Kiitos runsaista kiittämisistä, joita vuosien varrella sain lukuisilta tyytyväisiltä hiihtäjiltä. Toivon, että noiden latujen tekemiseen löytyisi jatkaja. 040-524 4762 www.juhakilpi.? trimmaaja Salla-Mari Kuusinen, Lempäälä Autopalvelut Fysikaalista hoitoa timäisin pääomakeskittymä, 183 miljardia euroa. Ne olivat todella suosittuja latuja kaikille, mutta erityisesti ns. Siihen riittää 2,5 % eläkerahastojen tuotosta. Hiihtäjiä kyllä riittäisi. Tapani Kauppinen Kirjoituksesi Lukijan mielipide -palstalle voit jättää: sähköpostitse: toimitus@lvs.fi postitse: Tampereentie 19 37500 Lempäälä PA LV E LUN PA IK AT Työeläke on ansiosidonnainen etuus
PERUKIRJAT . f i HALUATKO ILMOITTAA PALVELUN PAIKOISSA? 044 3477 405 | ilmoitukset@lvs.?. TESTAMENTIT . Viemäreiden avaukset 24H . ARVIOT ym. Auktorisoitu tilitoimisto Kaivurityöt Pertti Keskimaa Iisakintie 24, Lempäälä puh. Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset w w w . 0400-831 790 siivousninajamarita@gmail.com Tilitoimisto Tervetuloa palveltavaksi HENKILÖKOHTAISESTI! Puh. KAUPPAKIRJAT . Likakaivojen ja muiden päivysty s kaivojen tyhjennykset 0400 232 640 . HENE HENE FI Siivouspalvelut SIIVOUSTA PAIKALLISIN VOIMIN! Kysy rohkeasti tarjous! Muista kotitalousvähennys. Paikalliset osaajat läheltä. SIIVOUS NINA JA MARITA OY p. k a i v o p u m p p u . 040-583 8422 raija.marttila@ kirjanpitopalvelu.eu www.kirjanpitopalvelu.eu Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Maanrakennus z kuljetukset ja pumppaukset edullisesti z aina onnistuu, kun soitat! LAURILAN BETONI Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi Kirjanpitopalvelut KIINTEISTÖNVÄLITYS . www.vesasto.? Joustavaa palvelua kohtuullisin hinnoin. 03 371 6106, 371 6536, 371 6756 laurilanbetoni@laurilanbetoni.? -myös lauantaisin- Maanrakennus Seppo Formisto Oy 0400 635 854 seppo.formisto@maanrakennus-sf.fi www.maanrakennus-sf.fi yli 25v. 1989 Vesi, viemäri ja LVI Vikkiniityntie 5 B 2 (2krs.) 33880 Lempäälä p. 040 545 4932 . 03 3753 533 . (03) 375 2300 Tampereentie 22, 37500 Lempäälä www.lempaalanfysiocenter.? Asiointipalvelut Vuoden 2012 kiinteistönvälittäjä Esko Vesasto LKV 0400 630 440 Tampereentie 25, 37500 LEMPÄÄLÄ Puh. Soita tai poikkea, kysyminen ei maksa mitään. Betoni PARHAAT BETONIT FI Turkkilajärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. Viemäreiden kuvaukset ja kuntotarkastukset . OSITUS- ja JAKOKIRJAT
Huonoa on se, että työntekijämme kokevat olonsa epävarmaksi. Onneksi väkemme on kuitenkin hyvin pysyvää, seutujohtaja kiittelee. Päivi Nurminen sanoo, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaympäristö on muuttunut rajusti kymmenen viime vuoden aikana. . Niin kutsutun elinvoimakunnan olemuksen pu- "Keskinäinen kyräily on muuttunut saumattomaksi luottamukseksi." reskelu on siis vielä kesken, hän herättelee. Nurminen korostaa, että seututyö on ollut tavoitteiltaan elinvoimatyötä koko ajan eli jo vuosikymmenen ajan. . Kaupungistuminen ja väestön sekä työpaikkojen kasvu on jatkossakin suurinta suurilla kaupunkiseuduilla. Suurten kaupunkiseutujen merkitys voimistuu edelleen. Eikä vähiten siksi, että uudistus on aloitettu sosiaali- ja terveyspalveluista ja on päädytty siihen, että kunnan on mietittävä roolinsa, tehtävänsä ja voimavaransa kokonaan uusiksi, Päivi Nurminen toteaa. . Kasvun ilmapiiriin on satsattava tulevaisuudessakin, hän teroittaa. Nurminen korostaa, että menestyvillä kaupunkiseuduilla on paljon annettavaa alueuudistukselle. . Esimerkiksi Tampereen seudulla korkeakoulut tuottavat jatkuvasti uutta osaamista. Uudistukset hämmentävät meitä kuntayhtymäläisiä siinä missä kuntienkin toimijoita. Kunnille jäävät tehtävät ovat siis tuttuja. Seutujohtajan mukaan Suomen kakkoskeskuksen elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä ja liikennettä on hoidettu merkittävän paljon yhteistyönä. . Myös liitosten määrä jäi olemattomaksi. Päivi Nurmisen mukaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän jäsenkunnat ovat rakentaneet tiivistä kumppanuutta. . Valmista olisi oltava vielä tämän vuoden loppupuolella, seutujohtaja kertoo. Nurminen odottaa, että uuden strategian työstäminen syventää kahdeksan jäsenkunnan kumppanuutta entisestään. . Seudullamme kunnat ovat oppineet, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Näen uudistuksissa paljon myönteistäkin. . Yhteistyön on kuitenkin oltava paljon nykyistä rohkeampaa, Nurminen neuvoo. Päivi Nurminen julistau- tuu sote- ja itsehallintoalueuudistuksen suhteen myös optimistiksi. . Näen, että sote- ja itsehallintoalueuudistus voivat johtaa alueiden tasapäistämiseen, Päivi Nurminen varoittaa. . Eri tahojen on huolehdittava siitä, ettei kasvavia kaupunkiseutuja käsitellä samalla tavalla kuin väestökatoa potevia kuntia tai alueita, hän vaatii. Seutujohtajan mielestä eri alueiden tasapäistäminen koituisi isoksi vahingoksi, sillä Nurmisen mukaan Suomen kasvun eväät ovat suurilla kaupungeilla ja niitä ympäröivillä alueilla. . Kun käynnistelimme toimintaamme, Suomessa valmisteltiin historiallista kuntauudistusta, jonka tavoitteena oli kuntien määrän raju vähentäminen. . Kun raskaat sotepalvelut siirtyvät kunnilta pois, vapautuu kunnilta paljon henkistä kapasiteettia hyvinvoinnin kehittämiseen, hän innostaa. Nurmisen mukaan kunnat pääsevät menojen hallinnasta ja hampaiden kiristelystä tulojen kasvattamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Kunnat eivät saa tasapäistyä Uudistukset synnyttävät uhkia. . Työmme on katkolla joka vuosi. Urbaaneja ilmiöitä on jo kehyskunnissakin: kerrostaloja nousee paljon, ja joukkoliikenne yleistyy. Seutujohtaja muistuttaa Tampereen kaupunkiseudun kansainvälisyyden merkityksestä. Seutustrategia uusiksi Kaupunkiseudun kuntayhtymä ei odota tumput suo- rina, miten alue muotoutuu mittavien valtakunnallisten uudistuksien vanavedessä. Päivi Nurminen kertoo, että seutuhallitus on jo päättänyt jäsenkuntiensa yhteistyötä ohjaavan seutustrategiatyön käynnistämisestä. Hän iloitsee siitä, että seutuyhtymä on saavuttanut pääsääntöisesti edellisen strategian tavoitteet. . Valjastamme jäsenkuntamme erittäin tiiviisti strategiatyöhön mukaan. Minua huolestuttaa eniten se, miten kuntien voimavaroille uudistuksessa käy, hän esittää hätänsä. Seutujohtaja kysyy, miten kunnat selviytyvät niille jäävien peruspalveluiden ja tulevien kasvuinvestointiensa tekemisestä yli puolitetulla veroprosentilla. . Nyt me kaikki tiedämme, ettei silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen kuntauudistus toteutunut. Kuntaliitoksia ei syntynyt toivotussa tahdissa. 10 ?ajankohtaista Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.1.2016 Teksti: Matti Pulkkinen Kuva: Matti Pulkkinen Seutujohtaja innostaa kuntia rohkeaan yhteistyöhön Sote- ja itsehallintoalueuudistus merkitsee elinvoimakunnalle sekä suurta haastetta että ainutkertaista mahdollisuutta. Seutujohtaja Päivi Nurminen näkee, että esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän omistavat kahdeksan kuntaa tarvitsevat tulevaisuudessa nykyistä enemmän yhteistyötä. Kuntayhtymään kuuluvat kahdeksan kuntaa Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi muodostavat Suomen kakkoskeskuksen. Yhtymää sen perustamisesta lähtien luotsannut seutujohtaja Päivi Nurminen nostaa organisaationsa tärkeimmäksi saavutukseksi kahdeksan jäsenkunnan yhteistyön virittämisen ja vahvistamisen. . Yhteistyön tarvetta on jatkossakin, Nurminen uskoo. . Verkostostrategian valmistelu on mittava hanke, ja se on erittäin tärkeä työ seudun yhteisen tulevaisuuden kannalta. Keskinäinen kyräily on muuttunut saumattomaksi luottamukseksi, hän tiivistää. Nurminen muistuttaa, että kuntayhtymä on toiminut koko ajan määräaikaisesti. . Yhteistyö on yksi mahdollisuus saavuttaa taloudellisia hyötyjä. Pätkäluonteisuudessa on niin myönteiset kuin kielteiset puolensa. Hyvää on se, että tiimimme työskentelee koko ajan määrätietoisesti ja tuloksellisesti, jotta lunastamme olemassaolomme oikeuden. Yhteistyö syventyy ja saa uusia muotoja, hän kehuu. Maan hallituksen uudistus hämmentää Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus vie määrätietoisesti eteenpäin sote- ja itsehallintoalueuudistusta. . Meillä on parantamisen varaa, vaikka olemme seutuyhteistyössä jo tällä hetkellä Suomen parhaita, hän myöntää. Nurminen toteaa, että Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuutta on hah-
Tämä vuoropuhelu on erittäin tervetullut, hän kannustaa. "Urbaaneja ilmiöitä on jo kehyskunnissakin: kerrostaloja nousee paljon, ja joukkoliikenne yleistyy.". Tulevaisuuden kaupunkiseutu on kasvava, kaupungistuva ja kansainvälistyvä, seutujohtaja aistii. Entä kansalainen? Historialliset hallintouudistukset hallitsevat keskustelua politiikassa ja tiedotusvälineissä. Seutujohtaja Päivi Nurminen kaipaa kansalaisten mielipiteitä asioista, jotka heidän jokapäiväisessä elämässään ovat merkittäviä. . Näin kunnat valmistautuvat yhteisvastuullisesti kasvun kustannuksiin ja vetovoiman ylläpitoon, seutujohtaja tarkentaa. Päivi Nurmisen mukaan kaupunkiseudun kuntayhtymän on pidettävä nykyistä enemmän ääntä toiminnastaan ja tuloksistaan. . Keskiviikko 20.1.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?ajankohtaista 11 Päivi Nurminen on toiminut seutujohtajana kymmenen vuotta. Meidän on saatettava hyvän yhteistyömme tulokset ja viriävät mahdollisuutemme kaikille näkyviksi. Ratkaisut, jotka koskevat meidän seutuamme, tehdään suureksi osaksi pääkaupungissa. Millaisia toiveita seutumme ihmisillä on tulevaisuuden suhteen? . Ruudin on löydyttävä . Seuraavaksi olemmekin käynnistämässä muun muassa strategisten yleiskaavojen laatimisen kunnissa. Keskinäinen mustasukkaisuus tai epäluuloisuus tekisi haittaa vain meille itsellemme, hän huomauttaa. Päivi Nurminen pitää erittäin tärkeänä maan hallituksen tilausta, jolla hallitus jatkoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän MAL3-sopimuksen valmistelua. . Meidän elämämme on jäsenkuntiemme käsissä, hän muistuttaa. . Uskon, että Tampereen seudun lukiot tunnistetaan jo parin vuoden kuluttua Suomessa niin sanotusta välkystä lukioyhteistyöstä. Nurmisen mukaan lu- Uutta rakentamaan meistä jokaisesta tampereenseutukuntalaisesta, hän haastaa. Nurminen sanoo, että tulevaisuutta ovat muun muassa hallinnon rajoista vapaat hyvinvointia ja hyvää arkea edistävät kansalaisten palvelut. . Hänen mukaansa kahdeksan kunnan muodostama yhtymä on tärkeä toimija tulevaisuudessakin, sillä sote- ja itsehallintoalueuudistuksen jälkeen kunnat tarvitsevat nykyistä enemmän yhteistyötä. "Minua huolestuttaa eniten se, miten kuntien voimavaroille uudistuksessa käy." moteltu jo joiltakin osin Rakennesuunnitelma 2040 -asiakirjassa. . Jatkotilaus on mielestäni myös viesti isojen kaupunkiseutujen erityisaseman tunnustamisesta. kioyhteistyö tuo kunnille taloudellisia hyötyjä ja opiskelijoille nykyistä sujuvampia mahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hyödyntämiseen. Lukioyhteistyö kantaa hedelmää Seutujohtaja Päivi Nurminen on vakuuttunut siitä, että kuntayhtymälle riittää töitä toiseksikin vuosikymmeneksi. . Yksi keskeinen hankkeemme on MAL-sopimus eli maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus. Kaupunkiseutumme yhteistoiminta poikii hyvää tiivistyvänä lukioyhteistyönä, Nurminen kiittää. Nurmisen mukaan toimintamallina on rehtorivetoinen tavoitteellinen lukioiden yhteistyö, jota lukiot syventävät opetuksessa, yritysyhteistyössä sekä seudullisessa profiloitumisessa ja Tredu-yhteistyössä. . Jokaisen kahdeksan jäsenkuntamme valtuustot ovat hyväksyneet Rakennesuunnitelma 2040 -asiakirjan. Kymmenen viime vuoden aikana kahdeksan jäsenkuntamme yhteistyölle on rakennettu luja pohja. Tulkitsen jatkotilauksen Suomen hallituksen tunnustukseksi suurten kaupunkiseutujen tekemälle edistykselliselle yhteistyölle. Tarvitsemme vahvaa yhteisöllisyyttä, digitaalisuutta, kansainvälistymistä sekä kestäviä kulkumuotoja ja laadukasta asuinympäristöä. . Nyt on aika tehdä uusia kerroksia, seutujohtaja katsoo tulevaisuuteen. Hän korostaa, ettei Tampereen kaupunkiseutu saa uutta ruutia toimintansa ylläpitämiseen alueen ulkopuolelta. . Tampereen kaupunkiseudun yhteistä ääntä ja edunvalvontaa on voimistettava
Kirjeenvaihtosuhde on jatkunut siitä alkaen. "Kun tähän itseni könttään" . Käsin kirjoitetun viestin lähettäjä on ajatellut minua, kun on ostanut ja valinnut postikortin ja -merkin ja vielä silloin, kun on vienyt postiin. . Hän haluaa tänä sähköpostin aikakautena herätellä muitakin perinteisen, omalla käsialalla varustetun "etanapostin" äärelle. Kirjeenvaihto on Aholan mukaan kuin kohtaisi toisen kasvotusten. Kirjeiden kirjoittaminen totta kai hyödyttää postimerkkien keräilyä, sanoo parikymmentä vuotta sitten filateliaan hurahtanut Ahola pidelleen käsissään painotuoretta Lempäälän 150-vuotisjuhlavuoden omakuvapostimerkkiä, jonka Lempäälän Postimerkkikerho on julkaissut. Jotkut Aholan tuttavat ovat hymähdelleet hänelle, kun kuulevat hänen yhä edelleen kirjoittavan kirjeitä. . Niihin on toisinaan kirjoitettu sellaista, joka on tarkoitettu vain meille kahdelle. Vaikka kirjeet tuhotaan- kin, kuorien ja postimerkkien kanssa Ahola on säästäväisempi. Jos kirje ei ole perillä tiistaina, Iiris kysyy sähköpostitse, mikä on, kun kirjettä ei kuulu, Ahola naurahtaa. Vastaus tulee loppuviikosta. Neljä vuosikymmentä kestänyt viikottainen vuoropuhelu on syventänyt ystävyyssuhdetta niin, että jossain vaiheessa molemmat alkoivat päättää kirjeensä sanoihin "Olet rakas". Olen tässä Iriksen kanssa. Maanantaina Ahola kiikuttaa kirjeensä postiin. . Siitä on tullut tapa. Niinpä, en minäkään aikoihin. Lempääläläinen Sirpa Ahola sen sijaan kirjoittaa yhä edelleen joka viikko kirjeen ja myös saa sellaisen. Toiset saattavat puhua pitkäänkin ystäviensä kanssa puhelimessa. Kirjeistä muodostuisi melkoisen mittavat niput, jos ne olisivat tallessa. . Kun tähän könttään, mieli rentoutuu, syntyy yhteys. Siitä jää saajalleen lämmin olo pitkäksi aikaa. Jos kirje ei ole perillä tiistaina, Iiris kysyy sähköpostitse, mikä on, kun kirjettä ei kuulu.. Parhaat keräilijä ottaa talteen. . Kaksikon kirjeitse tapahtuva vuorovaikutus sai alkunsa 40 sitten vuonna 1976, kun Ahola sai tyttären. Olen minäkin mukana sosiaalisessa mediassa ja käytän Messengeriä, WhatsAppia, Facebookia ja Skypeä. Minä istun joka sunnuntai lempituolii- Sirpa Ahola on istahtanut lempituoliinsa kirjoittamaan kirjettä ystävälleen. ni ja alan kirjoittaa kirjettä sylityynyn päällä. Ne yleensä toimivat Afganistanissa, Itä-Timorissa ja muuallakin kehitysmaissa, joissa kirje ei välttämättä löydä vastaanottajaa, sanoo Ahola, jonka nykyisin IsoBritanniassa asuva tytär on toiminut parinkymmenen vuoden ajan Punaisen Ristin palveluksessa eri puolilla maailmaa kehitysmaakohteissa. . Kirjeet ovat kolisuttaneet kummankin osapuolen postilaatikkoa runsaat 2 000 kertaa. Toisin kuin pelkkä sähköposti tai tekstiviesti, paperille kirjoitettu kirje ei unohdu hetkessä. Olemme luvanneet toisillemme, että kun kirje on luettu, se revitään. Kanssakäymisen hän kokee läheiseksi ja lämpimäksi, kun taas tekstiviestit ja sähköpostitekstit luonteeltaan kylmiksi. . 12 ?harrastus Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.1.2016 Teksti: Erkki Koivisto Kuvat: Erkki Koivisto ''Rakas kirjeenvaihtokaveri...'' Kirje kolahtanut luukkuun joka viikko 40 vuoden ajan Käsi sydämelle: Joulukortit on vastikään vaihdettu, kyllä, mutta koska viimeksi kirjoitit kirjeen, siis sellaisen vanhan ajan käyttöliittymän mukaisen kynällä paperille raapustetun. Postikorttitaitelija Marjaliisa Pitkärannan (1941?2003) muistoa vaalivan, 300 jäsenen MLPFanit ry:n sekä Lempäälän Postimerkkikerhon jäsen katsoo tarkkaan, millaisella merkillä lähetys on varustettu ja millainen leima siihen on osunut. Some palvelee tätä aikaa. Hoidan pankkiasiat ja luen iltapäivälehdet netissä. Mutta on vain asennekysymys, että hoitaa ihmissuhteitaan muutenkin kuin tekstiviesteillä, kirjoittamiseen tykästynyt ja maaliskuun alussa eläkkeelle jäänyt Ahola peräänkuuluttaa. Ahola lähettää käsin kirjoitetut kirjeensä yleisimmin yhdelle ja samalle henkilölle. Hänen rakas kirjeenvaihtoystävänsä on yli 80-vuotias ex-anoppipuoli Iris Pöllänen Kouvolassa
Luostarin pesutupa toimi vuosia kylpylänä, kunnes vuonna Isä Kneippin seurassa Itävallan arkkiherttuat Josef ja Franz Ferdinand. Silloin hän sai käsiinsä sata vuotta aiemmin julkaistun, jo unohtuneen kirjasen, joka kertoi kylmän veden käytöstä sairauksien hoidossa ( Johann Siegmund Hahn, 1738). Seuraavan vuosikymmenen aikana kaupunkiin alkoi rakentua majoitustilojen ja ravitsemusliikkeiden verkosto palvelemaan kylpylävieraiden tarpeita. Hän oli veljensä kanssa suurin toivein emigroitunut Amerikkaan tarkoituksella ryhtyä siellä yrittäjiksi. Hän käytti myös parantavia yrttejä. Nämä olivat yleensä syntyneet mineraalipitoisten tai termaalisten lähteiden ympärille. Benedict sairastui kuitenkin keuhkotautiin ja hänet lähetettiin takaisin kotimaahansa ja perheensä pariin viimeisiä päiviään viettämään. Seuraavassa jaksossa kerrotaan Benedict Lustin tarina. Kneippin Amerikassa julkaistun kirjan alkulehdiltä; kyseessä on englanninkielinen käännös 118. Hänen mielestään ?se mikä parantaa sairauden, voi myös säilyttää terveyden?. Vuonna 1920 Wörishofenin eteen liitettiin sana Bad. Yhdistyksiä koordinoi vuonna 1897 perustettu Kneipp-liitto. eikä kirjan ensimmäisissä painoksissa mainita sanallakaan Priessnitzin nimeä. Kneipp alkoi toistuvasti ottaa lyhyitä säikkykylpyjä talvikylmässä Tonavassa ja sai taudin häädettyä. Siellä perheen etäinen sukulainen, kappalainen Matthias Merkle, alkoi huolehtia pojasta ja opetti hänelle latinaa ja siten valmisti Sebastiania lukiota varten. Kneipp pääsi Dillingenin lukioon 23-vuotiaana ja suoritti vajaassa neljässä vuodessa opinnot erinomai- sin arvosanoin aloittaen samoihin aikoihin myös teologian opiskelun. Euroopassa oli toki ollut hienoja kylpylöitä jo 1600-luvulta lähtien. Tästä Priessnitzin perhekunta pahoitti mielensä ja Priessnitzin vävy, eversti Ripper, kirjoitti Kneippille kohteliaan, mutta tiukkasävyisen kirjeen kertoen, että Kneippin omiin nimiinsä omaksuma hoitomuoto on alun alkuaan Priessnitzin kehittelemä. Kneipp sai elämänsä aikana monia huomionosoituksia. Perhe oli köyhä ja poika joutui jo 11-vuotiaana aloittamaan kutomisen omien kangaspuiden äärellä. Kuva on Benedict Lustin toimittamasta Naturopatian vuosikirjasta 1918-1919 (Universal Naturopathic Directory ). Sebastian Kneipp (17.5.1821-17.6.1897) Sebastian Kneipp syntyi Stephansriedissä Baijerissa pellavankutoja Xavier Kneippin ja hänen vaimonsa Rosinan perheeseen. Hän sai muun muassa vuonna 1893 paavilta salakamariherran arvonimen. Seuraavana vuonna hän teki yksityisen vierailun Vatikaaniin ja sai sen aikana antaa hoitojaan paavi Leo VIII:lle. Kneipp hoitomenetelmä alkoi kylmäkäsittelyistä, mutta vuosien kehittelyn myötä hän liitti siihen tarkkaan säädeltyjä lämpötilojen vaihteluja. Vuonna 1890 perustettiin ensimmäinen Kneipp-yhdistys, tällä hetkellä niitä on Saksassa yli 600 ja jäseniä kaikkiaan 160 000. Keskiviikko 20.1.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?historiallista 13 Teksti: Kirsti Uoti Miten vesihoidot tulivat Lempäälään 3. Nuorempi arkkiherttua oli kruununperijä ja hänen murhansa vuonna 1914 oli käynnistämässä I maailmansotaa. Kneipp paransi vanhemman arkkiherttuan tämän sairaudesta vuonna 1892 ja sai Wörishofenin kaupungille lahjana 150 000 floriinia puiston perustamista varten. Kneipp ryhtyi urheasti taistelemaan tautia vastaan ja hänen ansiokseen luettiin 42 henkilön paraneminen. Tästäpä hän ruvettiinkin nimittämään kolerakappalaiseksi. Vuonna 1855 Sebastian Kneipp siirtyi rippipapiksi dominikaaninunnien luostariin Wörishofeniin. Siellä hän uudisti muun muassa koko luostarin maanviljelyksen, rakensi uuden kuivatusjärjestelmän kosteille niityille, opetti nunnille puiden jalostusta ja mehiläisten hoitoa. Samana vuonna ylä- 1889 rakennettiin ensimmäinen kylpylaitos. Sen jälkeen hän pääsi vapaaoppilaaksi Münchenin Georgianumiin lukemaan teologiaa. Jo vuonna 1846 Kneipp oli sairastunut keuhkotuberkuloosiin, joka vuonna 1849 paheni. Kirjan levikki oli muutamassa vuodessa miljoonaluokkaa ja sitä luetaan yhä vieläkin.. Bad Wörishofenin Kneipp-kylpylä toimii edelleen ja sen ohella Saksassa toimii lukuisia muitakin Kneipp-kylpylöitä. Yksinkertainen talonpoikaisruoka kuuluu kneippilaisuuteen ja tyypillistä on täysjyväleipä, jota esimerkiksi Norjassa kutsutaan kneippleiväksi. Kneippin tunnuslause oli ?niin miedosti kuin mahdollista, mutta niin voimakkaasti kuin on tarpeellista?. Kneipp ei myöskään halunnut erottaa sairauksien hoitamista ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta. Vuosina 18521855 hän toimi kappalaisena Biberbachissa, Boosissa ja Augsburgissa. Vuonna 1853 Kneipp sai ensimmäiset sakot puoskaroinnista, kun hän oli hoitanut koleraan sairastunutta tyttöä kuumilla kääreillä. Seuraavana vuonna eräs apteekkari teki valituksen Kneippin toimista, rikosnimikkeenä oli ammatinharjoittamisen vahingoittaminen ja vaikeuttaminen. Kneipp puolustautui kertomalla, että hän oli ottanut hoidettavakseen ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka lääkärit ja apteekkarit olivat jo hylänneet tai joilla ei ollut varaa hakeutua näiden hoitoon. Elokuussa 1889 asiakkaita oli 4000, kesällä 1890 noin 6000 ja vuoden 1893 aikana Wörishofenissa oli kylpyvieraita 33 130 sekä vielä 100 000 muuta kävijää ja ohikulkijaa. ja kuuli Gräfenbergissä jo 30 vuotta toimineesta Priessnitzin hydroterapialaitoksesta. Vuonna 1852 Kneipp vihittiin papiksi. Vuonna 1894 perustettiin kansainvälinen Kneipp-lääkäreiden yhdistys, johon tällä hetkellä kuuluu lähes 1000 lääkäriä. Kneipp kulki ympäri Eurooppaa kertoen vesihoito- menetelmistään ja sanotaan, että pohjois- Amerikassa hän oli maineeltaan Bismarckin jälkeen kuuluisin eurooppalainen. Puoskarisyytöksiäkin hän sai yhä edelleen, mutta niistä hän yleensä selvisi kunnialla. Hän kävi muun muassa Itävallassa luennoimassa ja kävi aivan lähellä Vincent Priessnitzin kotikylää Gräfenbergiä, mutta ei suostunut menemään sinne vierailulle, vaan sanoi asiasta kysyttäessä: ?minulla on oma gräfenbergini Wörishofenissa?. Kirjansa nimeksi Kneipp oli antanut ?Minun vesihoitoni. Paljain jaloin lumessa tai kasteisessa nurmikossa kävely on ?kneippia?. Myös liikuntaterapia kuului hoitoihin. Münchenissä hän myös kävi ?vesihoidon ystävien seurassa. osa Baijerin ja Schwabenin alueella puhkesi koleraepidemia. Hän toimi myös kylän karjapaimenena. Kun kotitalo paloi ja Sebastianin 70 guldenin säästöt tuhoutuivat, hän lähti rengiksi Grönenbachiin. saksalaisesta painoksesta. Vuonna 1886 Kneipp oli julkaissut kirjansa ?Minun vesihoitoni?, joka levisi laajalle. Kylpyvieraiden joukossa nähtiin aatelisia ja aikansa kuuluisuuksia. Kylpylässä oli luentosali, Sebastianeum, jossa Kneipp piti säännöllisesti esitelmiä terveellisistä elintavoista. Priessnitzin käänteentekevä idea oli, että veden laadulla ei ole merkitystä, vaan lämpötila on oleellinen asia. Vuonna 1890 Wörishofeniin tuli hoidettavaksi Schwarzwaldista syntyisin oleva Benedict Lust-niminen nuorukainen. Pari vuotta aiemmin hän oli saanut työtoverikseen nuoren lääkärin Bernhuberin, jonka kanssa hän piti yhteisiä luentotilaisuuksia yleisölle. Muutenkin Kneipp toimi mielellään yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Kylpylävieraiden virta Wörishofeniin kasvoi nopeasti. Pari vuotta myöhemmin Münchenissä hän omista kokemuksistaan rohkaistuna salaa paransi tuberkuloosiin sairastuneen opiskelutoverinsa. Sitä on käännetty monille kielille ja siitä on otettu kymmeniä uusintapainoksia. Kaikkiaan Saksassa on 350 erilaista terveyskylpylää, joista osa perustuu mineraalipitoisiin vesiin, osa sijaitsee meren äärellä ja niissä annetaan thalassoterapiaa, osassa annetaan ilmastohoitoja, joissakin turvehoitoja. Kneipp-kylpylöitä on Saksassa kaikkiaan 61. Sanotaan, että Vincent Priessnitz on modernin vesihoitoterapian isä ja Sebastian Kneipp jatkoi siitä, mihin Priessnitz pääsi. Kneippin perässä luostariin saapui myös parannusta etsiviä
Vastauksia haettiin ja saatiin myös Laskujensa mukaan miljoona annoasta valmistanut soppamies Ilkka Leino keitteli jälleen makoista keitot.Viime vuonna tilaajat saivat hernekeittoa, tänä vuonna lohisoppaa. Ulkona oli mukava alle kymmenen asteen pakkaskeli ja ilmassa leijui kevyttä pakkaslunta.. Moni kävi soppamiestä varta vasten kiittämässä herkullisesta annoksessa. Soppa maistui lämmitetyssä teltassa. Täällähän on ihan kuin kesä, huikkasi tyytyväinen ruokailija. lehden uudesta MeNytpalvelusta. Asiat hoituivat hymyssä suin. 14 ?ajankohtaista Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.1.2016 Lohisoppa maistui lehden tilaajille Parkkipaikka täyttyi ja risteyskin ruuhkaantui ajoittain, kun Lempäälän-Vesilahden Sanomien tilaajien soppapäivää vietettiin perjantaina lehden pihassa. Soppakierroksella oli ruokailun lisäksi mahdollisuus hoitaa lehden tilausasiat kuntoon ja antaa juttuvinkkejä toimitukselle. Päivän päällimmäinen puheenaihe oli sää, mikä suosi tapahtumaa. Moni äkkäsi ottaa eteisen kirjanvaihtopisteestä ilmaista luettavaa mukaan- sa
Viime vuonna rekisteröitiin 46 953 pentua, joka on noin 500 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 rotukoiraa. Määrä on edelleen ennätystasoa, sillä vuosina 2007 2011 syntyivät kaikkien aikojen suurimmat koiraikäluokat. . Kuva: Katariina Onnela Koirien määrä huippulukemissa Rekisteröityjen koirien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan. Keskiviikko 20.1.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?ajankohtaista 15 e perjantaina Lapinkoira Numa saapui Vesilahteen Autin perheeseen jouluksi. Viime vuonna rekisteröityjen pentujen määrä on samalla tasolla kuin pentujen määrä kymmenkunta vuotta sitten eli koirien määrä pysyy ennallaan kun syntyvä ja poistuva ikäluokka on yhtä suuri, arvioi Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola. Verrattaessa rekisteröintimääriä vuoden 2014 määriin, huomataan, että monen rodun rekisteröinnit ovat nousseet. Koiranpentujen rekisteröintimäärät ja taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat Suomessa viimeisten 30 vuoden ajan kulkeneet käsi kädessä. Helena Autti kertoo, että lapinkoira on ollut oiva valinta lapsiperheeseen. Suositumpi vuoteen 2014 verrattuna on esimerkiksi suomenajokoira, jota rekisteröitiin 272 pentua enemmän vuonna 2015. Myös jackrussellinterrieri kasvatti suosiotaan ja nousi sijalta 11 kymmenen suosituimman rodun joukkoon. Labradorinnoutaja jälleen suosituin rotu Teltasta löytyivät juomat, leivävät sekä työvälineet. Taloudellisesti hyvinä aikoina hankitaan kuitenkin selvästi vähemmän koiranpentuja kuin lama-aikoina, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä, pohtii Eerola.. Rodun suosio laski kymmeniä vuosia ja mahdollisesti aallonpohja on nyt ohitettu, sillä pentuluvussa on selvää nousua edellisvuoteen verrattuna, huomauttaa Eerola. Hirvenmetsästyksestä tuttu rotu, jämtlanninpystykorva, on 1611 pennulla vuoden 2015 kolmenneksi yleisin rotu. . Toiseksi yleisin rotu oli suomenajokoira 1681 pennulla. . Labradorinnoutajan pentuja syntyi viime vuonna 1992, ja määrä on nousussa edellisvuoteen verrattuna. Teltta riitti kuhinaa ja vapaat paikat täyttyivät nopeasti. Suomen yleisin koirarotu on labradorinnoutaja
Sisätautien erikoislääkäri Tapani Salonen liittyy joukkoomme maaliskuun alussa. Pikkupöllökanta on elinvoimainen ja maan kokonaiskannaksi arvioitiin vuonna 2010 5 800 paria. Pirkanmaalla oli vuonna 2014 varpuspöllölle asennettuja erikoispönttöjä maastossa 979 kpl ja niissä todettiin kaikkiaan 125 pesintää. Satakunnankatu 28, 2. kerros, 33210 Tampere ZZZ MRKDQQHNVHQNOLQLNND ¿ Tilaa aik a, kysy lisä ä palveluis tamme 020 70 70 00. Näillä eväillä pöllö selviää pitkälle kevääseen! Vielä 60-luvulla varpuspöllötietämys oli vähäistä ja lintu luokiteltiin uhanalaiseksi lajiksi, kun sen elintapoja ei tunnettu hyvin. Lintuharrastajien kehitettyä varpuspöllölle soveltuvan erikoispöntön tietämys varpuspöllöstä on kokonaan muuttunut. Klinikkamme on aidosti suomalainen, taatusti tamperelainen! Toimintamme on alkanut marraskuussa. Tällä hetkellä lääkäreinämme ovat aloittaneet korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jukka Heinijoki ja ortopedi Jyri Lepistö. Kolopula on edelleenkin kova! Varpuspöllöllä on muista pöllöistä poiketen erikoinen ja järkeenkäyvä tapa varastoida saaliseläimiään talven varalle pönttöihin ja pesäkoloihin. 16 ?luonnollista Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.1.2016 Varpuspöllöllä Lempäälässä ja Vesilahdessa kolme pesintää Varpuspöllö on hämmästyttävän pieni. Pikkupöllö munii tavallisesti 5?8 valkoista, sokeripalan kokoista munaa, mutta huippumyyyrävuonna pöntöissäni on ollut jopa 10 munaa. Talvivarastointi alkaa loka-marraskuulla ensimmäisillä pakkasilla, jolloin myyrä- ja lintusaalis ! i s e s k e d rvey Teksti: Hannu Järvinen Kuvat: Hannu Järvinen Hyvää hoitoa jokaiselle Te Johanneksen Klinikka on uusi yksityinen lääkäriasema, Tampereen ydinkeskustassa. Lääkärikuntamme kasvaa koko ajan. Lääkäriasema Johanneksen Klinikalla Sinua palvelevat muun muassa erikoislääkärit. Puutarhakatu Satakunnankatu Kuninkaankatu Näsilinnankatu Puuvillatehtaankatu Hämeenpuisto VALTAKUNNALLISESTI ARVOSTETTU KORVA-, NENÄ- ja KURKKUTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI JUKKA HEINIJOKI ottaa asiakkaita vastaan palvelevassa, asiantuntevassa ja kodikkaassa toimipaikassamme. Tervetuloa korkeatasoisen hoidon taloon. jäätyy pönttöihin. Aina ihmettyttää, miten tämä pikkupallero pystyy hautomaan moisen munamäärän pienen vatsansa alla. Varpuspöllöpöntötyksen todellisin hyötyjä on kuitenkin talitiainen, sillä omissa 130:ssä varpuspöllön pöntössäni oli viime kesänä kuusi varpuspöllön pesintää, mutta talitiaisella 96 pesintää sekä muutama kirjosiepon ja ampiaisen pesintä. On tärkeää, että maaston viedään runsaasti erikokoisia linnunpönttöjä. Pienen tovin jälkeen naaras palautettiin jatkamaan kahdeksan munan haudontaurakkaansa Pikkupöllö varustautuu talveen pakastamalla saaliinsa Vain punatulkun kokoinen varpuspöllö on koostaan huolimatta tehokas tappokone, joka ilmestyessään talvisille ruokintapaikoille saa tiaiset paniikkiin. Pöllönaaras katsoo tuimailmeisenä, kun haudonta on keskeytetty hetkeksi tutkimusta varten. Ainoana pöllönä varpuspöllö tyhjentää pesäkolostaan myyränkarvoja ja syöntijätettä isoksi kasoiksi pesäpuun juurelle, mistä voi helposti todeta, missä vaiheessa pesintä on. Viime kesänä sekä Lempäälässä että Vesilahdessa pesi kolme varpuspöllöparia erikoispöntöissä. Pikkupöllön poikaset rengastivat lempääläläinen Keijo Ruuskanen ja Vuoreksessa asuva Annika Rossi. Pikkupöllö ei nirsoile ruokansa suhteen. Ruokalistalla on myyriä ja päästäisiä, mutta myyrien katovuonna saalistus koh- distuu pääasiassa pikkulintuihin. Varpuspöllö viettää pesimäaikaan hiljaiseloa vanhoissa havumetsissä pesien pohjantikan ja käpytikan pesäkoloissa tai nykyään yhä useammin rengastajien rakentamissa vaateliaissa varpuspöllön erikoispöntöissä. Varpuspöllön pesän pal- jastaa varpuspöllönaaraan siisteys. Varpuspöllö sulattaa nälän yllättäessä pakastamiaan varastoja syömäkuntoon ruumiinsa lämmöllä. Hyvänä myyrävuonna pöntöt ovat pullollaan saaliseläimiä, mikä kertoo pikkutappajan saalistuskyvyistä. Suurimmasta varpuspöllön talvivarastosta on löydetty Pirkanmaalla yli 300 myyrää. Varpuspöllötutkija Timo Salmela tarkasti joulukuussa varpuspöllön talvivarastoja saadakseen ennakkotietoa tulevasta pöllövuodesta. Parhaaseen pönttöön varpuspöllö oli varastoinut 20 metsämyyrää, kuusi peltomyyrää, 18 metsäpäästäistä, neljä vaivaishiirtä, yhden sinitiaisen, kaksi puukiipijää ja yhden hippiäisen
Lempääläispariskunnat käyvät nykyisin yhdessä salilla treenaamassa. "Marjo, 35, ja Mika, 38, ovat entinen fitnesspari Lempäälästä. Parit kokevat uskomat- toman muodonmuutoksen, ja jaksojen loppuhuipennukset liikuttavat ja hämmästyttävät, Aki Manninen lupaa. Sarjan jokaisessa jaksossa nähdään yksi pariskunta. Akin ja Ritan rakkausdieetit alkoi Livillä keskiviikkona 13. Tällä reseptillä Wiiwi ja Make ovat kerryttäneet yhteensä 50 ylimääräistä kiloa. Mikan unelma kisoista kuitenkin murskaantui nivustyrän puhkeamiseen, ja valtava pettymys alkoi kerryttää ylipainoa erityisesti Marjolle. Kaksikko kaipaa entisiä aikoja myös parisuhteen osalta, sillä intohimo palaa nykyään hyvin hiljaisella liekillä." Rakkausdieetit, Liv-kanava.. Pariskunta on valmis tekemään kaikkensa saadakseen parisuhteen ja terveyden kuntoon." Rakkausdieetit, Liv-kanava. tu moottoripyörätouhuista vuosien takaa. Virve ja Markku laativat yhdessä hakemuksen, ja haastattelujen ja koekuvausten jälkeen heidät otettiin mukaan ohjelmaan. . Monenlaisia dieettejä on kokeiltu itsekseen ja niissä on helppo repsahtaa ilman apua. Vielä kaksi vuotta sitten Mika treenasi body building -kisoihin ja kuntosalitreenaaminen oli parin yhteinen harrastus. Tässä oli se ajatus, että on pakko laihtua, kun kamera seuraa, Virve Joensuu kertoo. Ohjelmaan hakemisen kynnystä madalsi se, että pariskunta tunsi ennestään ohjelman toisen vetäjän, Aki Mannisen, joka oli tut- "Lempääläiset Wiiwi, 44, ja Make, 49, ovat viettäneet viimeiset kymmenen vuotta sohvalla: Parin arki on kaavoihin kangistunutta, eikä kumpikaan enää muista, koska suhteessa olisi viimeksi ollut romantiikkaa. tammikuuta, jolloin ohjelmassa nähtiin lempääläiset Marjo ja Mika Hautakorpi. Virve Joensuun ja Markku Eskolan treeniä ja sen tuloksia päästään seuraamaan 2. maaliskuuta. Liikunta ja muukin aktiivisuus ovat jääneet ja illat kuluvat telkkaria katsellen ja herkkuja napostellen. Keskiviikko 20.1.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?ajankohtaista 17 Teksti: Kari Pusa Kuvat: pyryantero.com On pakko laihduttaa, kun kamera seuraa koko ajan Peräti kaksi lempääläistä pariskuntaa on mukana Liv-kanavalla alkaneessa Rakkausdieetit-sarjassa. Mitä enemmän pariskunnat saavat kiloja pudotettua, sitä pidemmälle he pääsevät lomailemaan. Lempääläinen Virve Joensuu haki yhdessä puolisonsa Markku Eskolan kanssa ohjelmaan, kun laihduttaminen ei omin konstein ottanut onnistuakseen. . Ohjelman tekeminen oli mukavaa ja jännittävääkin, Virve kuvailee kokemusta. Lopputulos hämmästyttää Rakkausdieetittien vetäjänä on Temptation Island Suomi -sarjasta tuttu pariskunta Aki Manninen ja Rita Nie- mi, joka panee kymmenen sohvaan juuttuneen ja intohimon kipinästä haaveilevan parin elämän remonttiin. Akin ja Ritan käsittelyssä korjataan paitsi fysiikka myös rakkauselämä, sillä timmit porilaiset ovat vakuuttuneita siitä, että suhde voi hyvin, jos osapuolet satsaavat itseensä. Palkintona ohjelmassa pudotetut kilot muuttuvat kilometreiksi: mitä enemmän pariskunta saa yhdessä laihdutettua, sitä pidemmälle he pääsevät lomalle.
Kaikista havainnoista voi ilmoittaa suoraan Nikuloille puhelinnumeroon 040 576 1591. . Apuna ovat olleet niin Suomen etsijäkoirat kuin vapaaehtoiset, jotka ovat käyneet läpi metsäalueita sinnikkäästi. Erityisen tärkeänä tukena etsinnöissä on ollut Koirakamuille Jeesiä ry, joka otti Nikuloihin itse yhteyttä ja tarjosi apua koirien etsintään. Joulusta ei ollut tietoakaan myöskään meidän perheessämme. Evita tuli luokseni Koirakamujen kautta Romaniasta, kertoo Evitan omistaja Sanna Kujansuu. . Lähes parikymmentä ihmistä on ollut mukana koirien hakemisessa ja töitä on tehty välillä yötä päivää. Koulutetut etsijäkoirat ovat olleet hyvin yksimielisiä siitä, mihin Nikuloiden koirat ovat katoamispaikalta lähteneet. Jos ihmiset voisivat pitää silmällä kaikkea epätavallista ja seurata, jos lumessa näkyy koiranjälkiä, Tuuli Nikula sanoo. . En ole uskonnollinen ihminen, mutta olen rukoillut hiljaa mielessäni, että metsänjumala Tapio olisi pitänyt pojistamme hyvää huolta, antanut poikien lähteä kivuttomasti, Jouni Nikula sanoo ääni särkyen. Pieni toivonkipinä koirien löytymisestä elää kuitenkin yhä, eivätkä etsijät aio luovuttaa. Lisäksi olemme grillanneet järven jäällä ja Särkijärven mökkialueella jos pojat vaikka haistaisivat ruoan ja tulisivat luoksemme, hän lisää. Mäyräkoirat ovat Jouni ja Tuuli Nikulalle perheenjäseniä. On ollut päiviä, että jo pelkkä sängystä nouseminen on tuntunut ylivoimaiselta. Unettomat yöt tekevät tehtävänsä ja ne vaikuttavat myös päivien kulkuun, Kujansuu huokaa. Tärkeää olisi soittaa meille heti, kun jotakin havaintoa saadaan, hän pyytää. Kadonneet mäyräkoirat ovat 3- ja 4-vuotiaita, väriltään punaisia ja ne ovat pitkäkarvaisia. Toivoa antaa muun muassa Evita-koiran ihmeellinen löytyminen Tarja Nuuttinen (vas.), Tuuli Nikula ja Sanna Kujansuu ovat etsineet kadonneita mäyräkoiria sinnikkäästi. Olimme pimeässä, kosteassa metsässä grillaamassa ja toivoimme näkevämme edes pienen jäljen rakkaistamme. Toivo koirien löytymisestä on välillä hiipunut. . Myös kameroita on valvomassa tiettyjä kohtia, Tuuli Nikula kertoo. . Polvesta otettiin juuri puolitoista desilitraa nestettä pois, hän lisää. Joulua ei Nikuloiden perheessä tänä vuonna ollut, eikä uuttavuotta. . Vieraat ihmiset ruokkivat Evitaa ja laittoivat lämmintä petiä terassilleen. Millaista apua Tuuli ja Jouni Nikula toivovat nyt omille koirilleen vaikeassa tilanteessa? . Meillä olisi taas jokin kohta, josta lähteä etsijäkoirien ja vapaaehtoisten kanssa liikkeelle.. Sydämeni operoitiin vuosi sitten ja nyt olen saanut vakaviakin sydäntuntemuksia koirien katoamisen jälkeen. Koirakamujen puheenjohtaja Mari Lahtinen, Tuija Halme ja Tuikku Sinikunnas auttoivat minua etsinnöissä, samoin monet vapaaehtoiset. Pahinta oli epätietoisuus siitä, miten kaikki lopulta päättyy. . Etsinnät päättyivät tuloksettomina. Tämän jälkeen kahta elämäniloista mäyräkoiraa on haettu yötä päivää jo kuukauden ajan. Olemme jakaneet katoamisilmoituksia ihmisten postilaatikoihin ja asettaneet alueelle loukkuja paikkoihin, joissa pojat voisivat mahdollisesti liikkua. 18 ?lemmikit Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 20.1.2016 Teksti: Annika Eronen Kuva: Annika Eronen Kun perheenjäsen katoaa, epätoivo on syvää Tuuli Nikula katsoo otsalampun valossa pimeään, lumiseen metsään. Hän etsii katseellaan kahta tuttua hahmoa, vilahdusta puiden lomassa, jälkiä maassa, jotakin, mikä kertoisi, että vielä on toivoa. Kello on kolme yöllä ja pakkasta on ulkona lähes kaksikymmentä astetta. Nikulan kasvoilta kuvastuu väsymys, niin henkinen kuin fyysinenkin. Toivoisimme myös, että ihmiset kävisivät tarkistamassa tyhjillään olevat kesämökkinsä alueella, katsoisivat varastoihin ja vajo- jen alle. Se ehti olla minulla vasta kaksi ja puoli viikkoa, kun se karkasi. Jounin ja Tuulin tilanne on siinä mielessä pahempi, ettei havaintoja ole tullut. Toisaalta metsässä kuusen suojassa voi olla myös lämmintä. Jo sekin auttaisi, jos joku löytäisi pudonneen koiran heijastinliivin maasta ja ilmoittaisi siitä meille. . Koirat olivat kadonneet. . Kaksijalkaiset etsijät on kerta toisensa jälkeen johdatettu samalle, isolle metsäalueelle, joka sijaitsee Vuoreksen, Uuden Euroopan ja Särkijärven välissä. . Ne oli peruttu, Tuuli Nikula sanoo itkien. . Alueella on paljon supikoiria, joten todennäköisesti koirani lähtivät sellaisen perään, Tuuli Nikula sanoo hiljaa. Tuuli etsi miehensä Jouni Nikulan kanssa koiria metsästä yöhön asti ja seuraavana aamuna etsintöjä jatkettiin yhdessä Nikuloiden ystävän kanssa. Auttamishalu oli valtavaa ja pyyteetöntä. Yhtäkään varmaa näköhavaintoa kadonneista koirista ei ole tehty. Olemme aivan lopussa ja ilman Koirakamuille Jeesiä -yhdistyksen jäseniä ja vapaaehtoisia emme olisi jaksaneet. Karkuun lähtiessään niiden päällä olivat heijastinliivit, mutta on todennäköistä, että liivit ovat karkumatkan aikana irronneet. Elämä on koirien katoamisen jälkeen täyttynyt suuresta tuskasta, epätoivosta ja surusta. . Minä olen laihtunut yhdeksän kiloa, Tuuli parisenkymmentä, Jouni Nikula kertoo. . päivä, kun Tuuli Nikula oli kahden nuoren, pitkäkarvaisen mäyräkoiransa kanssa ulkoilemassa Paunun metsässä Höytämöjärven rannassa, lähellä Hirvi-Simunan luolaa. Äkkiä koirat haistoivat jotakin merkillistä ja rimpuilivat itsensä talutushihnoista irti. Hetken kuluttua kuului kauempaa lyhyt ajohaukku. Sitä seurasi hiljaisuus. Lisäksi satutin etsinnöissä polveni, kun kaaduin silkasta väsymyksestä metsässä olleeseen karahkaan. Mittasin erään kuusen suojissa parinkymmenen asteen pakkasilla vain parin asteen pakkaslukemia. Sekä Mari Lahtinen että Sanna Kujansuu Evitansa kanssa ovat olleet mukana auttamassa myös Nikuloiden mäyräkoirien löytymisessä. Kujansuu uskoo, että monet ihmiset ovat huolissaan Nikuloiden koirien löytymi- sestä, samalla tavalla kuin he olivat sitä myös Evitan karkumatkan aikana. . Voimat alkavat olla vähissä. Oli joulukuun 12. Joulupöydästä lähdettiin kesken kaiken, kun tuli soitto, että koira on nähty, Kujansuu kertoo. . . Koko joulu oli pelkkää mustaa, Jouni Nikula täydentää. . Mukana etsinnöissä on ollut myös aikaisemmin karkuteillä ollut Kujansuun Evita-koira. Tampereella kolmen viikon karkureissun jälkeen.