Lempäälän-Vesilahden Sanomat 16.09.2011

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Juhlalehti Perjantai 16.9.2011 81. vuosikerta Irtonumero 2 euroa vuotta 1 9 3 1 2 0 1 1
Sosiaalisessa mediassa ei näy ammattilaisten kädenjälki. Paperilehdillä oli vuosisadan ajan paikallisessa tiedonvälityksessä ykkösasema, eikä sitä Sirénin mukaan mobiilitiedonvälitys hetkessä horjuta. 46 Pietilä on kansainvälistänyt koulunsa .................. Hän muistuttaa, että esimerkiksi sosiaalinen media ei ole pystynyt tyydyttämään paikallista tiedon tarvetta. Lehden ilmoitusasiakkaiden tyytyväisyyden taustalla on toimitusjohtaja Sirénin mukaan se, että Lempäälän-Vesilahden Sanomat pystyy tarjoamaan asiakkailleen monimediaratkaisun, jossa oman lehden ja netin lukijakunnan lisäksi tavoitetaan konsernin muiden paikallislehtien, kaupunkilehden, radion ja television kanssa koko Pirkanmaa ja sen lähiseudut. Viime vuonna Pirkanmaan Lehtitalo Oy ryhtyi myös televisiotoimijaksi, kun kaupunkitelevisio Wave100 aloitti toimintansa Tampereella. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat tottuneet käyttämään kännykkää ja muita mobiililaitteita tiedon hankinnassa. Myös lehden ilmoitusmäärät ovat kasvussa, sillä olemme osanneet palvella vanhat ja uudet asiakkaamme. 44-45 Opetus on koneellistunut ......................................... Olen kiitollinen myös hänen neuvoistaan. 52-53 Vaivaistaloisita palvelutaloja ...................................... 50-51 Vapaaehtoisuuden vuoden tekijöitä ..................... 22-23 Osa lapsiperheen arkea .............................................. 28-29 Aarteemme ovat Kansallismuseossa .................... Jatkamme vanhalla polulla uudet vaelluskengät jalassa. Lempäälän-Vesilahden Sanomat muuttaa syksyn aikana uusiin tiloihin. Lisäksi Pirkanmaan Lehtitaloon kuuluvat kaupunkilehdet Pirkanmaan Sanomat ja Ideapark Uutiset. Mobiili on kustannustehokas vaihtoehto etenkin, jos valtio mättää lehtien jakelukustannuksiin yhdeksän prosentin arvonlisäveron. päätoimittajaksi. Nyt sille on haettava erilaisia jakelukanavia, sillä paperilehti yksin ei enää riitä. Lehden vetovastuu siirtyy Toimitusjohtaja Olli Sirén on tehnyt yli 20 vuotta töitä perheyhtiön hyväksi yhdessä isänsä Martti Sirénin kanssa. Otan yhtiössä tekemisen vastuun yhdessä veljieni Akin ja Ilkan kanssa, Olli Sirén kertoo. Luotettava ja uskottava tiedonvälitys edellyttää, että tiedon tuottajina ovat ammattitaitoiset toimittajat sekä osaava ja vastuullinen markkinointiväki, toimitusjohtaja Sirén painottaa. Isä jää eläkkeelle myös lähinnä kiinteistöyhtiönä toimivan Kauppahuone Hyvärinen Oy:n johdosta. Paikallislehtiyhtiön toimitusjohtaja Olli Sirén korostaa, että kiinteä yhteistyö lehden lukijoiden ja ilmoittaja-asiakkaiden kanssa on ollut lehden elinehto ja se myös turvaa lehden tulevaisuuden. Satu Lehtonen Jakelukanavat muuttuvat Pirkanmaan Lehtitalo -konsernin toimitusjohtaja Olli Sirén uskoo vahvasti paikallisen tiedonvälityksen kysyntään. Paikallislehdellä on vahva asema paikallisen tiedontarpeen tyydyttäjänä. Lempäälän-Vesilahden Sanomat on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa Lempäälän ja Vesilahden merkittävimpänä tiedotusvälineenä. He ovat löytäneet avullamme ratkaisuja omiin tarpeisiinsa, Olli Sirén kertoo. Lähellä olevat asiat ovat heille tärkeitä, mutta paperilehti on jäämässä nuorille vieraaksi. Lehden ja sen yhteistyökumppaneiden keskinäinen kunnioitus näkyy hänen mukaansa myös tässä Juhlalehdessä. Paikallislehtien toimintaidea ei ole muuttunut miksikään niiden yli satavuotisen olemassaolon aikana. Asiakkaan ei tarvitse käyttää aikaansa moniin yhteydenottoihin. Salli Saastamoinen Toimitusjohtaja Olli Sirén sanoo, että sähköinen tiedonvälitys ei ole onnistunut tekemään paperilehtiä tarpeettomiksi. 34 Palander kehittää Lempäälää .....................................36 Kaveri lähellä .............................................................37 Lamavaltuutettu ajaa nuorten asiaa ...........................38 Päivä kuvina ........................................................ 48-49 Paljon nähty 80 vuodessa .................................... Olennainen osa lehden sisällöstä koostuu ilmoittajaasiakkaiden aineistoista. 16 Sisältö sähköistyy ...................................................... Mobiilitarjonta vahvistuu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa viimeistään ensi vuonna. Kiitän isääni uskomattoman pitkästä ja pitkäjänteisestä työstä yhtiössä. Myös Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittaja vaihtuu. Hän on varma, että mobiili tulee vahvaksi osaksi paikallislehtien toimintakulttuuria. 56 Lehdentekijät unelmoivat vapaasta ........................... Vero ja jakelukustannusten jatkuva raju nousu pakottaa meidät jatkuvasti miettimään Lempäälän-Vesilahden Sanomien kustannusrakennetta, Olli Sirén pohtii. Pyrimme yhä paremmin toimitettuun paperilehteen samalla kun lisäämme tiedon jakeluteitä. Yhteistyökumppanimme ovat vuosien aikana varmistuneet, että vaikka maailma ympärillä muuttuu ja vapisee, LempäälänVesilahden Sanomat ei järky. 80-vuotias paikallislehti juhlii silloin uusien tilojen avajaisten merkeissä. vuotta 1 9 3 1 2 0 1 1. 2 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Mobiili lisää paikallista tiedonvälitystä 80 vuotta Martti Sirén puolustaa kalavesiä...................................3 98-vuotias lukee lehden rivi riviltä ...........................6-7 "Kunkuilta" jyrkkä ei suur-Tampereelle ........................9 Useita kasvojen kohotuksia....................................10-11 Kehyskunnille riittää seutuyhteistyö......................12-13 Ritva Mäkelä on elävä historiankirja ....................14-15 Sinikka Nopola oli kesätoimittajana ......................... päätoimittaja Satu Lehtonen linjaa. Hänet on nimitetty paikallislehden vt. 20 Ideapark täyttää viisi vuotta.................................. 26 Näyttelijä painuu navettaan........................................27 Punkari on brändi ............................................... 40-41 Nuoruutta on ollut ennenkin .............................. Hän luotsaa Pirkanmaan Lehtitalo Oy:tä, johon kuuluvat neljä paikallislehteä, 80-vuotias Lempäälän-Vesilahden Sanomat, 95-vuotias Akaan Seutu, 82-vuotias Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneellä ja 77-vuotias Ylöjärven Uutiset. Kaksipäiväinen lehtemme viisipäiväistyy, kun voimme tarjota mobiililaitteisiin paikallisesti mielenkiintoisia tuoreita uutisia joka päivä. 24 Ola Laihon arvorakennukset .................................... Toimimme heidän tarpeidensa pohjalta ja autamme heitä menestymään, vt. Loistavinta tässä on se, että lehden ilmoitusasiakas saa monimediapalvelut Lempäälän-Vesilahden Sanomista yhdeltä luukulta ja yhdellä laskulla. 68 Tänä vuonna 80 vuoden ikään varttunut Lempäälän-Vesilahden Sanomat on ja pysyy. Lehden sisällön kehittäminen on meille jatkuva kumpareinen maasto, jossa pyrimme nostamaan sykettä tasaisesti ja tuotettamme vahvistavasti. Nyt on aika ottaa vastuu koko konsernista omille harteille. Isä säilyy keskustelukumppaninamme edelleen, perheyhtiön kolmatta sukupolvea edustava Olli Sirén sanoo. Siksi sen arvostus ja uskottavuus on kyseenalaistettu. 30-31 Vastarannankiiski ei kaunistele ................................. Sähköisessä tiedonvälityksessä ei Olli Sirénin mukaan ole vielä onnistuttu tekemään pysyviä paperilehden vallankaappauksia. Lehden tilaaja- ja lukijamäärä seuraa paikkakuntiensa kasvulukuja. Martti Sirén on jäänyt eläkkeelle ja lehden vetovastuuseen on siirtynyt toimituspäällikkö Satu Lehtonen. Lehtitalo on osakkaana SUN-radiota ylläpitävässä Pohjois-Satakunnan Viestintä Oy:ssa. Me emme tule ja mene edestakaisin, emmekä myöskään näytä perävaloja silloin, jos se hetkellisesti voisi lehden edun mukaiselta tuntuakin, Olli Sirén painottaa
Minut aikanaan kastettiin isäni kotitalossa Lempäälässä, ja olemme perheeni kanssa viettäneet siellä kaikki kesät. Hän ei sitä kuitenkaan yksin jaksanut, kun hoidettavana oli sekatavarakaupan laaja valikoima aina ruudista tervaan, elintarvikkeisiin ja kumiteräsaappaisiin asti. Lukijahan sen päättää. Lempäälän jätevedenpuhdistamon saisi hänen mielestään lopettaa kokonaan. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 3 Toutosen selällä syntyi merkittävä paikallislehtiajatus Päätoimittaja Martti Sirén puolustaa kalavesiä herkeämättä Paikallislehti ja kalavedet ovat Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittajalle Martti Sirénille elämäntyö, jonka kantavana voimana ovat avoimuus ja rehellisyys. Martti Sirénillä oli kuusi sisarusta ja heille kaikille riitti kesätöitä isän yrityksissä. 1920-luvun alussa isä Lukija on kuningas Paikallislehden tehtävä on Martti Sirénin mukaan tuoda esiin oma alueensa hyvine ja huonoine puolineen. Kalamiesten pohdiskelu tuotti tulokseksi näytenumeron nimeltään Lempäälän Sanomat vuonna 1928. -nimisen yhtiön liiketoiminnan Aarne Sirenille. Yhtä tärkeää Sirénin mukaan on, että jokainen mielipiteen esittäjä myös itse vastaa sanoistaan. Liikaa kärjistämistä hän neuvoo välttämään. Martti Sirén pohtii, että teknologian kehitys johtaa siihen, että suuret mediatalot toimivat omalla pelikentällään ja pienet omallaan. Työsarkaa meillä on riittävästi. Painetun sanan tulevaisuutta hän ei lähde ennustamaan, vaan jättää teknologian kehittymisen ratkaisemaan tiedonvälityksen haasteet. Aarne Sirénin liikeura alkoi, kun hän lähti kaupunkiin juoksupojaksi ja asui siellä siskonsa luona. Hyvärisen Seur. Martti Sirén on tullut töihin Lempäälään vuonna 1965 ja osallistui sivutoimisesti lehtityöhön, kun Rantavaaran osakkeet siirtyivät hänelle. Kauppias Antero Hyvärinen aloitti kauppiaana uransa vuonna 1895 Lempäälän keskustassa. Elin Hyvärinen jatkoi ainoastaan kirjakaupan pitoa. Oven on oltava avoinna kaikille, hän täsmentää. Päätoimittajana hän arvostaa päivänvalon kestäviä asioita. Satu Lehtonen Kalamiesten jutuissa visio paikallislehdestä Martti Sirénin mukaan täkäläisillä kalavesillä ja paikallislehtityöllä on pitkä yhteinen taival. Niinimäki oli veneessä heittänyt ilmoille ajatuksen paikallislehden perustamista. Hän on harrastajakalastaja, jonka mielestä ihmisten toimien on kestettävä päivänvalo myös kalojen ja rapujen aluevesillä. Lehti ei ole rehellinen ja avoin, jos se jättää kertomatta asioita, jotka lukijoiden kuuluu tietää. Mutta sitä en halua. Lehden intohimoinen tukija Niilo Niinimäki siirtyi sittemmin Pohjois-Suomeen VR:n palveluksessa, jotta saisi kalastaa ja metsästää entistä enemmän. Mutta eipä onnistunut, kun vesialueet olivat vihdoin järjestäytyneet. Näin samalla mitätöitiin järven ainoa viileä paikka kesähelteillä Kuokkalankosken luusuassa, Martti Sirén sanoo. Samoin pitäisi uusia heikkokuntoiset viemäriputket. Nyttemmin lapsista kolmanneksi vanhin Olli Sirén on Pirkanmaan Lehtitalo -konserniksi muuttuneen yhtiön toimitusjohtaja. Kaupan kasvatti Martti Sirénissä on tamperelaisuutta vain hitusen. Hän on syntynyt Tampereen synnytyslaitoksella, käynyt Tampereen suomalaisen yhteiskoulun ja perustanut kaupungissa perheensä. Varhaisen kuoleman jälkeen leski Elin Hyvärinen jatkoi kauppiaana. Leski myi kuolinpesän nimissä olleen A. -nimiseksi ja lopulta Kauppahuone Hyväriseksi. Paikallislehti-innostus syttyi erityisesti Lempäälän kunnassa, jolla oli siihen aikaan tarvetta määrittää lehden tehtävä: jakaa tietoa kuntalaisille muun muassa jo päätetyistä asioista. Kirkkojärvi on kuitenkin kauttaaltaan hyvin matala. Ravun hengitys vaikeutuu, kun järven pohjassa pöllyää jatkuvasti hienojakoisia aineksia, Martti Sirén painottaa. Sittemmin yhtiön nimi muuttui A. Hyvärisen jälk. Nykyään lehdet linjaavat itse tehtävänsä. Se sai alkunsa yli kahdeksankymmentä vuotta sitten, kun Lempäälän silloinen kunnansihteeri Vihtori Rantavaara ja rautatievirkamies Niilo Niinimäki ystävineen kalastelivat Toutosenselällä.. Yhtiöllä oli myös oma leipomo, jonka tiloissa Lempäälän-Vesilahden Sanomat nykyisin toimii. Lämmennyt vesi palautettaisiin järveen takaisin joko pinta- tai pohjaputkella. perusti oman yrityksen kauppahalliin Tampereelle. Nyt näin ei ole. Sen jälkeen lehdillä ei enää olisi eväitä ylihuomiselle, Martti Sirén korostaa. Sirén vaanii vaaraa viisaan hauen lailla. Tunnen olevani lempääläinen ja vesilahtelainen, sillä isoisäni on syntynyt Vesilahdessa. Kun laivavaylä ruopattiin joskus neljäkymmentä vuotta sitten, tapahtui se pohjaproomulla, mikä tyhjennettiin avaamalla pohjaluukut järven ainoan syvänteen kohdalla. Hänelle on tärkeää, että lehden palstoilla mahdollisimman moni voi ilmaista mielipiteensä. Jos lehdet yhä kumartaisivat vain yhteen suuntaan, ne tulisivat samalla pyllistäneeksi moneen muuhun suuntaan. Olemmehan EteläSuomessa, ja täällä on ihmisiä. Hän jatkaa, että seuraavan kerran laivaväylää ruopattaessa ruoppaaja oli menetellyt samoin Toutosen syvänteiden kanssa. Martti Sirén ärhäköityy vääryyksistä ja hutiloinneista. Lempäälän terveyskeskuksen laajennuksen yhteydessä aiotaan ottaa Kirkkojärvestä vettä ilmastoinnin tarpeisiin kesällä enemmän ja talvella vähemmän. On syytä harkita, heikennetäänkö täpläravun istutusten onnistumista tietoisesti. Myös hänen omat lapsensa ovat hakeneet ensituntumansa työelämään kaupasta. Kuuluvatko paikallisuus ja pienuus pian menneisyyteen, sitä en tiedä. Hänen isänsä Aarne Sirén kävi muutaman vuoden kansakoulua Lempäälässä. Lehti on kuin kauppa. Hän on kauppiaan poika. Martti Sirén vannoo ehdottoman puolueettoman toimituspolitiikan nimeen. Viiden lapsen isä jäi leskeksi viisi vuotta sitten. Työt yksityisen palveluksessa ensin juoksupoikana, ja myöhemmin myyjänä antoivat Aarne Sirénille oppeja, joiden turvin hän pääsi myymälänhoitajaksi Voiman Osuusliikkeeseen Siuroon. Hänen sisarensa piti kahvilaa samalla tontilla olleessa sivurakennuksessa. Se ei ole hyväksi kalavesille eikä järvien muulle virkistyskäytölle. Aarne Sirén rakennutti puiseen kaupparakennukseen 1930-luvulla toisen kerroksen
Vesilahtelaiset ja lempääläläiset alkoivat seuraavana vuonna perusteellisiin neuvonpitoihin yhteisestä lehdestä. Näytenumero ilmestyi loppuvuodesta 1933 ja lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti seuraavan vuoden alusta perjantaina 5. Lehden vastaavana toimittajana aloitti oman toimensa ohella kansakoulunopettaja Akseli Nopola, menestyneiden kirjailijasisarusten Sinikka ja Tiina Nopolan isoisä. Nähtiinpä vuonna 1932 hetkellisesti vielä toimittaja K. Suomen urheiluliitto perustetaan 5.9. Kunnankirjuri Vihtori Emil Rantavaaran toimiessa vastaavana toimittajana ja rautatiekirjuri Santeri Saukon vastaavasti Lempäälän-Vesilahden Sanomien 50-vuotishistoriikki julkaistiin 30 vuotta sitten. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Nopolan lisäksi kansakoulunopettaja K. P. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Oy perustettiin 31. Ensimmäinen palkattu toimittaja oli tammikuussa 1966 aloittanut Tapani Saarikoski Helsingistä. syyskuuta vuonna 1931. Suomessa alkaa neuvoa antava kansanäänestys kieltolaista Hannulat. Svinhufvud (kok.) valitaan presidentiksi 7.3. Perkiö. Paperipula tosin haittasi lehden ilmestymistä sotavuosina. E. Lehden pitkähkö nimi on aikojen saatossa ollut parinkymmenen vuoden ajan vieläkin pidempi. Vesilahden osaston päätoimittaja oli Nopola ja Lempäälän Rantavaara. Sanoista tekoihin päästiin keskellä maan- ja maailmanlaajuista suurta lamaa, suomalaisittain pula-aikaa. Lieslehto) Tampereelta. Erkki Koivisto Yhdistynyt LempäälänVesilahden Sanomat Vuoden 1934 alusta lehden ilmestyminen jatkui sen nykyisellä nimellä Lempäälän-Vesilahden Sanomina. Lempäälän-Vesilahden Sanomien toimituskunta oli lehden alkuvaiheissa jaettu kahteen osastoon Lempäälän ja Vesilahden. Vuoden 1957 alusta Tottijärvi yhdistyi levikkialueeseen, ja lehti alkoi ilmestyä nimellä Lempäälän-VesilahdenTottijärven Sanomat. Lempääläläinen lehtiponnistus päättyi kuitenkin kolmen vuoden jälkeen vuonna 1931. Pula-ajan lapsen, LempäälänVesilahden Sanomien katsotaan saaneen alkunsa, kun kolmen näytenumeron jälkeen Vesilahden Sanomien nro 1 ilmestyi 5. 4 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Pula-ajan lapsi Jo 1910-luvulla Vesilahdessa alettiin puuhata omaa lehteä, ja vähän myöhemmin sama tarve nousi esiin Lempäälässä, jossa sielläkään asukkaat eivät olleet kaikin osin tyytyväisiä edellisen vuosisadan puolella perustettujen, Tampereella ilmestyvien ja paljolti kaupungin tapahtumiin keskittyvien sanomalehtien tarjontaan. Lempäälän ja Vesilahden seudulle haluttiin oma paikallislehti. Eerola, neuvoja Johannes Poukka ja Kristillisen Työväen kirjapainon johtaja Fr. E. elokuuta 1942. elokuuta 1931. Historiikin kirjoitti lehden silloinen päätoimittaja Ritva Mäkelä. Vuonna 1931 16.2. Alava), insinööri Hannes Kiehelä, säästöpankin kirjanpitäjä Armas Ahonen, kunnankirjuri K. joulukuuta 1928 alkaen. Talkoohengessä perustettu Lempäälän-Vesilahden Sanomat ilmestyi yli 35 vuoden ajan ilman päätoimista toimittajaa. Yhtiö otti hallintaansa ja kustantaakseen lehden, joka on edelleen yhtiön hallinnassa. Tuolloin päätettiin perustaa kerran viikossa ilmestyvä Vesilahden Sanomat -niminen kunnallinen ja seurakunnallinen uutis- ja ilmoituslehti. Lundén (myöh. taloudenhoitajana Lempäälän Sanomat alkoi ilmestyä säännöllisesti kerran viikossa 1. tammikuuta 1934. Kuljun alulle panema Lempäälän Sanomakin. Vaikka yhdistynyt Lempäälän-Vesilahden Sanomat näki päivänvalon tuolloin, pitäjänlehtitoive oli saatu toteutetuksi Lempäälässä toviksi jo aikaisemmin. Vesilahden Sanomat n:o 1 ilmestyy 29.12. Vuoden 1976 alusta nimi palautui takaisin Lempäälän-Vesilahden Sanomiksi, kun Tottijärvi liitettiin Nokiaan. Eduskuntatalo vihitään käyttöön Helsingissä 15.8. Naapurikuntien lehtitoiminnassa oli alkanut uusi vaihe. Tottijärvi ensin mukaan ja sitten Nokiaan Toiminta jatkui sujuvasti ja lehden ilmestyessä säännöllisesti kerran viikossa. Toivonen, maanviljelijät Lauri Penttilä ja Esaias Ärölä, poliisikonstaapeli Arvid Tuominen, paikallispäällikkö Lauri Alanen (myöh. Perustavassa kokouksessa olivat Nopolan ja Rantavaaran lisäksi Urho Hakuni, Niilo Niinimäki, Lauri Alava, Sirkka Kauppila, Anja Ahonen ja Oiva K. Oman lehden säännöllisestä ilmestymisestä kokoonnuttiin Vesilahdessa neuvottelemaan kunnanhuoneelle 24
Pienen lehden rytmi on myös leppoisampi kuin päivälehtien. He kehittävät koko ajan työtä kokoonpanolinjoilla ja puhelinmyyntiyrityksissä. Se lopettaa niitä tehtäviä, joiden tekijä ei tuota omaa lisäarvoa. Pieni lehti tarjoaa kuitenkin kuntalaisille mahdollisuuden käsitellä tapahtumia eri lailla: henkilökohtaisemmin ja kiireettä. Vaikka hän olisi lääkäri, lakimies tai toimittaja, hänen työnsä menee, jos hän ei anna siihen henkilökohtaista lisäpanosta. "Nerous ei ole koskaan ollut niin halpaa kuin nyt," kirjoittaa globalisaatiokirjailija Thomas Friedman. Rahojen vastaanottaminen vastineeksi luovutetusta tavarasta ei riitä. Välillä sen lukemisesta ei ehkä viisastu paljonkaan, mutta se tarjoaa pienen tauon muun median tiukasta faktasta. Lauta pitää nähdä itse. Yrittäjän vahvin ase voi olla hänen puhelinluettelonsa, siis kontaktiverkkonsa. Tämä lahjakkuus lopettaa työpaikkoja kaikkialla. Entisellä tavalla tekeminen ei riitä. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 5 Kolumni Leppoisa arjen virkistäjä Paikallislehti on leppoisaa luettavaa. Paikallislehden kautta voi myös kertoa mielipiteensä, ilmoittaa asioistaan muille kunnan asukkaille ja joku köyhä opiskelija saattaa ehkä saada julkaistuksi omiakin tekstejään. Meille kotiin postilaatikkoon kolahtaa yhä kummankin vanhempani kotikuntien paikallislehdet ja niitäkin on välillä hauska lukea, vaikka en välillä ymmärräkään mistä lehdissä puhutaan, koska lehteä ei ole suunnattu minulle, ulkopaikkakuntalaiselle. Paikalle tuleminen ei riitä. Jotta poliitikko toimisi oikein, hänen on ymmärrettävä yrittäjiensä bisnestä paremmin kuin kukaan muu. Jotta yrittäjä ymmärtäisi asiakkaan tuskaa, hänen on kyettävä sanomaan enemmän kuin "taitaa olla lopussa enkä tiedä milloin tulee" tai "tuntuu vähän vaikealta". Korvaamaton tunne, muuten. Tämä tarve ei katoa vähään aikaan, enkä tule koskaan tilaamaan viiden tuuman lautaa internetistä kiinalaiselta tavarantoimittajalta. Helppoa. Matti Apunen Vesilahdelta kotoisin oleva kirjoittaja opiskelee Åbo Akademissa Turussa. Hän ei istu palaveria mykkänä ja pahantuulisena; hän kuuntelee mitä asiakas kaipaa, hän on notkea, hän ehdottaa. Läksy on tämä: Keskinkertainen ei riitä. Saa selville asioita lähiympäristön tapahtumista, toiminnasta ja yrityksistä. Poliitikko poistaa kitkaa yrittäjän tieltä ja yrittäjä poistaa kitkaa Apusen mökin kattoremontista. Maailman ihanimmat sanat ovat: "Hoidetaan huomiseksi." Kauppiaalla ja poliitikolla on viime kädessä sama tehtävä poistaa kitkaa. Johanna Uitto Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja, joka viettää vapaa-aikaansa Lempäälän ja Kangasalan rajan tuntumassa Lempäälä vastaan muu maailma Kun Lempäälän-Vesilahden Sanomat pyysi minulta kirjoitusta tähän juhlanumeroon, sain vaatimattomaksi tehtäväkseni kertoa lyhyesti, mitä globalisaatiosta seuraa. Sen mahdollista kieroutta pitää katsoa päästä ja tuhahtaa kerran asiantuntevasti. Jos lähialueella sattuu jotain suuremmankin median uutiskynnyksen ylittävää, niin pienen lehden tehtävänä on katsoa asiaa kuntalaisen näkökulmasta. Uskokaa Friedmania. Hannun hommaksi jää kysellä ja kuunnella ja hankkia sitä lämpökäsiteltyä puuta, jota ekologinen ajan henki vaatii. Ihmiset tulevat tutummaksi ja koko kunta läheisemmäksi. Ajan usein Savontietä ostamaan Lauta Oy:n Hannu Kalloselta puuta, ruuveja ja erilaisia työkaluja puun ja lautojen parittamiseen. Kun suurista lehdistä ja uutisista saa koko ajan kuulla sodista, onnettomuuksista, terroriteoista, murhista ja katastrofeista, paikallislehti tarjoaa enemmänkin juttuja arjen pienistä iloista. Tutummaksi molemmat kunnat ovat kuitenkin näiden lehtien myötä tulleet. Paikallislehden asema ja tehtävä ovat ehkä muuttuneet näiden 80 vuoden aikana, mutta edelleen se toimii tärkeänä kuntalaisten välisenä tiedotusvälineenä ja ennen kaikkea leppoisana arjen virkistäjänä. Jos hänellä on osoittaa tavaran lisäksi tekijöitä, aina parempi. Tärkeät asiat ja suuret uutiset kun saa selville nopeasti internetistä, televisiosta tai viimeistään seuraavan päivän Aamulehdestä. Jos jotain tapahtuu tänään, juttu siitä ilmestyy ehkä aikaisintaan viikon päästä, eikä se häiritse ketään. Globalisaatiossa ei ole kysymys siitä, että köyhä kiinalainen tai intialainen tekee yksinkertaista työtä olemattomalla palkalla. Hintaan tämä tuhina ei tietenkään vaikuta, mutta saa ostajan kuvittelemaan, että häneen suhtaudutaan hiukan enemmän alan miehenä. Globalisaatiossa on kysymys siitä, että kiinalaisella ja intialaisella on aika usein loppututkinto. Minulta Lempäälän-Vesilahden Sanomien lukeminen on jäänyt vähemmälle muutettuani pois kotoa, mutta aina kun menen kotiin, luen uusimmat lehdet pysyäkseni hiukan mukana kotikunnan menossa. Sillä joka kerta kun nämä sanat lausutaan, jossain loppuu suomalainen työpaikka. Toisaalta innoittunut mekaanisen työn tekijä voi pelastaa työnsä sillä, että ei ole töissä vain paikalla vaan myös läsnä. Ilmoituksia lukiessani olen huomannut monta kertaa esimerkiksi konsertteja, joista en muuten olisi saanut tietoa lainkaan
Lautakuntatehtäviä tuli lukuisia, samoin luottamustoimia seurakunnassa. jumalanpalvelukset, mikäli niitä ei televisio välitä. Karjalaisista siirtolaisista lehden avustajana Vesilahdessa toimi Kaino Rytty, Lempäälän puolella Santeri Ollikainen, toteaa Raaska. Tekniikka kehittyy, ja ainahan nuoret ovat sen perään kärttäneet. Aika moneen oli tilattu myös Maalaisliiton lehti, Maakansa, muistelee Raaska. Lehdet ja televisio pitävät ajan tasalla Lempäälän-Vesilahden Sanomat Yrjö Raaska lukee tänä päivänä hyvin tarkkaan. Ajatellessaan lehden antimia vuosikymmenten taakse, oli aviisi tuolloin pienempi ja kuvia vähemmän, myös ilmestyminen vain kerran viikossa. Osa muutti sitten muualle asumaan, mutta paljon meitä jäikin. Lehteä Raaska on lukenut aina miten tarkkaan, on riippunut omista kiireistä. Televisio on, mutta loppujen lopuksi en siitä paljoa välitä. Sen listauksen mukaan karjalaisia oli 1940-luvun lopulla Vesilahdessa noin 500. Toimittajalla on tietysti omat mielipiteensä ja halut niiden esiintuomiseen, mutta niitä ei saa sekoittaa haastateltavan sanomisiin. Yrjö Raaska haluaa toivottaa "onnea ja hyvää jatkoa Lempäälän-Vesilahden Sanomille". Sähköurakointeja tehdessään hän käytti monesti LempäälänVesilahden Sanomien palveluita otattamalla lehden konttorissa kopioita sähköpiirustuksista. Nykyisin on hyvin aikaa niiden lukemiseen; kiireisinä vuosina ehti lukea vain kiinnostavimmat aiheet. * Suomen Yrittäjät: Elinkeinopoliittinen kysely / kevät 2010 Lempäälä on tutkitusti*yrittäjyyden ykkönen Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti kakkonen! Suomen luovimmaksi kunnaksi valittuun Lempäälään on helppo tulla, ja kannattaa myös tulla! Lempäälä on hyvä valinta yrityksesi kotipaikaksi tai asuinpaikaksi, sillä tutkitusti täällä on viihtyisä asua hyvien palveluiden ja kauniin luonnon äärellä. Marjamäessä on ideaa! Marjamäen yrityspuiston II-vaiheen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Muuta mediaa 98-vuotias käyttää myös säännöllisesti. Mitä siitä muuta voisi sanoa, hymähtää Raaska, jonka oma urheilulaji oli aikanaan suunnistus. Likimain kaikissa yhdistyksissä Vesilahdessa olen ollut mukana. 040 572 7931 Toimisto: Puh. Pitkään mukana oli Tottijärvenkin asioita. Evakkoperhe sotien jälkeen Vesilahteen Kun Lempäälän-Vesilahden Sanomien ensinumerot ilmestyivät 80 vuotta sitten, Yrjö Raaska asui aivan toisaalla Suomenmaassa: tuolloin 18-vuotias nuorukainen eli kotiväkensä kanssa synnyinkunnassaan Karjalan kannaksella, Sakkolan pitäjässä. Joskus televisio saattaa olla auki Salattujen elämienkin aikaan, mutta Big Brother -ohjelmasta hän ei ole katsonut jaksoakaan. Aikanaan, kiireisinä vuosina, luin ne asiat, mitkä enemmän kiinnostivat, toteaa Raaska. Nyt kun on tuo liikkuminen jo rajoitetumpaa, niin ainakaan nuorempaa väkeä en enää tunne. Pian hänet valittiin valtuustoon, jossa vierähti kolmisenkymmentä vuotta, myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävissä. Maakunnan päivälehti tulee kotiin, samoin reserviläis- ja karjalaisia julkaisuja. Henkilö, joka ottaa haastateltavan toiveet huomioon. Ole mukana ja tee valtauksesi! Lempäälän Kehitys palvelee: - Lempäälän kunnan elinkeinotoimen palvelut - yritysten tontti- ja toimitila-palvelut - yritysneuvonta - yritysrekisteri Lisätietoja: Kari Löytty toimitusjohtaja Puh. Vesilahden Karjalaseuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja kertoo, kuinka kunnasta annettiin hänelle vuonna 1948 listaus karjalaisjuurisista henkilöistä valtiollisia vaaleja varten karjalaiset saivat tuolloin äänestää omana vaalipiirinään, omia ehdokkaitaan. Siellä ihmisiä piti ajan tasalla Käkisalmen Sanomat. Kun torstaisin tulee kotiin isompi postinippu, siitä ensimmäiseksi syyniin pääsee Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Koneessa on kirjoitusohjelma ja shakkipeli, jota Raaska toisinaan pelailee. Kotiutuminen Vesilahteen sujui hänen mukaansa hyvin. Kun karjalaiset evakot talvija jatkosodan jälkeen joutuivat asettumaan uusille asuinsijoille, Raaskan perheen sijoituspaikaksi tuli Vesilahti. man polven intoa sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin. Niitäkin on arvattavasti ollut paljon, sillä hän on ollut vuosikymmenet mukana niin kunnallisissa, seurakunnallisissa kuin eri järjestöjen luottamustoimissa. Näin puhuu Raaska tänään kotinsa pirtissä; Vesilahden vanhin asuu edelleen samassa talossa, minne 1940-luvulla asetuttiin. Luottamustoimien myötä häneltä on silloin tällöin kysytty juttuihin kommentteja ja tehty haastatteluja. Usein mukana oli vanhoja valokuvia, joista hän halusi kopioita. Tulin vaimon ja tyttärien kanssa Vesilahteen 1947. Internetissä hän ei surffaile eikä sähköpostia ole käytössä. Näiden "harrastusten" lisäksi Tietokone shakinpeluun kumppanina Tietokonekin hänen kodistaan löytyy. Sähköteknikko perusti oman yrityksen, Raaskan Sähköliikkeen, ja sen hoitaminen yhdistettynä lukuisiin luottamustoimiin vei aikaa. Raaska teki sähköistyksiä niin yksityisiin kuin julkisiin rakennuksiin kouluista pankkitaloihin ja pappilaan. Joskus oli yritykseni ilmoituksiakin lehdessä, mutta ei vakituisesti. MM-kisat menivät Suomen osalta todella mönkään. Aiemmin tunsin likimain kaikki pitäjän perheet. Millainen muuten on hyvä toimittaja. Sodat kokeneena miehenä erityisen ilahtunut hän on jutuista, joissa kerrotaan veteraanien tai reserviläisten toiminnasta. Aikaansa hän kuluttaa muun muassa järjestelemällä arkistojaan. 6 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Vesilahden vanhin lukee paikallislehden tarkkaan ilman silmälaseja Kun 98-vuotias pitäjänneuvos Yrjö Raaska ryhtyy lukemaan paikallislehteä, ei silmälaseja tarvita. Silti hän ei ihmettele nuorem- Vesilahden vanhimman, 98-vuotiaan pitäjänneuvos Yrjö Raaskan pirtin pöydällä on iso pino lehtiä. Vesilahden vanhin näkee "normaalivalossa" hyvin ilman lasejakin. Se tuli lähes jokaiseen taloon. Erityisesti karjalaisuuteen liittyvää materiaalia on kertynyt paljon, valokuviakin pari tuhatta. Asuimme yhteistaloudessa vanhempieni kanssa, jotka olivat vuotta aikaisemmin ostaneet tilan Mantereesta. Vesilahti on ollut oikein hyvä kunta asua ja elää, hän kiittelee. Valtaosaa Vesilahden asioista uutisoi kirjeenvaihtaja Tarmo Tanni, vesilahtelaisia syntyjään. Vesilahti tuli tutuksi yrittäjän työn myötä. 040 133 7420 Tutustu tyytyväisten yrittäjien tarinoihin internetissä osoitteessa: yritykset/yritysesittelyt/. Nykyisin luen lehden hyvinkin tarkkaan. Toteuta unelmasi ja tuo yrityksesi Marjamäkeen! Tarjoamme erinomaiset mahdollisuudet teollisuuden, liikerakentamisen ja logistiikan tarpeisiin. Raaska on parhaillaan mukana Sakkolan Kiviniemestä kirjaa työstävässä toimituskunnassa, ja monet muutkin tahot käyttävät häntä asiantuntijana, muisti kun on edelleen hyvä. Televisiosta hän katsoo etupäässä uutiset, urheilut ja luontokuvauksia radiosta kuuntelee Sähköurakoita pitkin pitäjää 1950-luvun alulla Raaska lähti mukaan luottamustoimiin; ensinnä kutsu kävi verolautakuntaan. Sakkolan kirjojen lisäksi esimerkiksi sotahistorioiden kirjoittajat ovat käyneet veteraania haastattelemassa. Marjo Ristilä-Toikka Paikallislehti tilattiin heti Paikallislehti on tullut kotiin Vesilahteen asettumisesta alkaen. Yrityspuiston maamerkki on Liikekaupunki Ideapark, josta lähes viidessä vuodessa on kehittynyt ostosmatkailun johtava keskittymä
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 7 Marjo Ristilä-Toikka
K-SUPERMARKET KULJUN KARTANON HENKILÖKUNTA ONNITTELEE 80-VUOTIASTA LEMPÄÄLÄN-VESILAHDEN SANOMIA! Tampereentie 272, 37560 KULJU, 0400 155 171, marko.laaksonen@k-supermarket.fi www.k-supermarket.fi K U L J U N K A R TA N O Palvelemme ark. 8 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 PALJON ONNEA VAAN, PALJON ONNEA... 9-21, la 9-21 ja su 9-21 Lämpimät onnittelut 80-vuotiaalle paikallislehdelle! Pito- ja Lounaspalvelu Satu Luukas Syksyyn Narvasta MOOTTORISAHAT HYVIÄ SAHOJA MS170D MÖKKISAHA SYYSPOISTOJA MS250E 199 MS192CE STIHLIN KEVEIN 399 449 1KPL KÄRPPÄ K 125-261 LJ SPV PERÄVAUNU 700 RUOHONLEIKKUREIDEN MALLIKONEET MYYDÄÄN NYT POIS! KYSY TARJOUSTA! STIGA PARK COMPACT 14 STIGA ESTATE TORNADO HST 17 AMMATTILAATUA MS260 FARM BOSS 519 MS241 C-M 579 MS261 KYSY TARJOUSTA. RAIVAUSSAHAT FS240 MONIKÄYTTÖINEN RAIVAUSSAHA MS201 FS410 AMMATTIRAIVAAJALLE FS460 HUIPPUMALLI AMMATTI RAIVAAJALLE KYSY TARJOUSTA. STIGA VILLA 14 HST 579 765 870 RAIVAUSSAH AT TOIMITETAAN 3 TERÄLLÄ! STIGA ESTATE GRAND TORNADO HST 19 MA-PE 9-17, LA 9-13 Tarjoukset voimassa 31.10.2011 asti tai niin kauan kuin tarjouserän tuotteita riittää.
Erkki: Jos olisi taloudellisia resursseja, parantaisin tieoloja. Työssäkäyntialue on hankkeelle heppoinen perustelu. Kun kunnat onnistuvat, kuntalaiset voivat paremmin ja sen myötä myös paikallislehti saa tukevammat onnistumisen eväät. Paikallislehden merkitys ei 10 vuoden aikajänteellä ainakaan vähene, sitä tarvitaan. Kuntaministeri Henna Virkkunen on alkanut kovilla teeseillä ajaa kuntia yhteen, muun muassa Tampereen seudulla. Erkki: Sen aika ei ole ainakaan vielä. Erkki: 8½. Erkki: Nopeasti muuttuva kuntakenttä, kuntien tiukka talous, valtiovallan lisääntynyt ohjaus, kriittisemmät kuntalaiset, muutamissa kunnissa luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajien näkemyserot, matalahko palkkataso yksityissektorin johtajiin verrattuna. Miksi näin. Pitkän kunnallisen tien kulkeneita, rauhallisia, kuivan huumorin taitajia, yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä, kolmella sanalla sanottuna: rautaisia hallinnon ammattimiehiä. Ei näihin tehtäviin kovin suurta tungosta ole ollut pitkään aikaan. Mitä itse ajattelet suunnitellusta "suur-Tampereesta". Sen sijaan on syytä katsoa, mitä Tampereen seudun kuntien lisääntyvän yhteistyön kautta saadaan aikaan. Olli: Ministerin perustelut ovat puutteelliset. Olli: 8 on sopiva arvosana. Olli: Toivottavasti. Lempäälän-Vesilahden Sanomat ahdisteli kunnankunkkuja seitsemän kysymyksen patterilla, johon Viitasaari ja Paloniemi vastasivat sähköpostilla, toinen toisensa vastauksia näkemättä ja kuulematta. Meillä on laadukas henkilökunta, eikä puoluepoliittisia riitoja ole. Kunnan peruspalvelut ovat hyvällä tasolla. Millaista "jytkyä" povaat oman kuntasi vuoden päästä olevista kuntavaaleista. L-VS juhlii 80-vuotista taivaltaan, millaiset ter veiset haluat lehdelle lähettää ja millaisena näet paikallislehden roolin 10 vuoden tulevaisuusjänteellä. Nopeasta kasvusta huolimatta peruspalvelut on pystytty pitämään kilpailukykyisinä. Anna kunnallesi kouluarvosana (410) ja perustele antamasi numero. Lempäälä on noussut viimeisinä vuosikymmeninä Suomen kuntien eturiviin. Ikävä kyllä valtuuston koko on säädetty kuntalaissa, 43 valtuutettua on suuri määrä tämän kokoiseen kuntaan. Lempäälässä ja Vesilahdella on hyvin samanoloiset kunnanjohtajat, jo pitkään viroissaan viihtyneet, Olli Viitasaari ja Erkki Paloniemi. Erkki: Molemmat ovat itsenäisiä. Minkä uudistuksen/muutoksen toteuttaisit itse kunnassasi. Joukossa on räiskyviä persoonia, vahvoja ideamaakareita, lennokkaita visionäärejä ja ties mitä. Tätä mieltä kuntiensa nykyisyydestä ja ennen muuta tulevaisuudesta ovat Olli ja Erkki. Yritysjohtajiin verrattuna palkka on pienempi ja päätösvalta vähäisempi. Olli: Pelkään, että hallituksen ajamalla kuntauudistuksella on vaikutusta, joten muutoksia tulee valtuustoihin. Tässä liuta perusteluita. Olli: Suurta muutosta ei mielestäni ole tapahtunut. Olli: Tervehdin ja onnittelen 80-vuotiasta paikallislehteä. sillä niin kova kuin jokunen vuosi sitten. Loistava sijainti Tampereen eteläpuolella, pääradan ja Helsinki-Tamperemoottoritien varressa on pystytty hyvin hyödyntämään. Lehden rooli on tärkeä myös 10 vuoden päästä. Erityisen tärkeä se on, mikäli suur-Tampere toteutuu. Lukuja on turha yrittää ennakoida. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 9 Viitasaari ja Paloniemi yhtä mieltä: "Ei suur-Tampereelle" Kunnanjohtaja on kunnallisten viranhaltijoiden johtaja, "kunnankunkku", kuten sanotaan. Erkki: Haluan onnitella tärkeää paikallista toimijaa ja hyvää yhteistyökumppania. Suuri koko ei takaa tehokkuutta ja taloudellisuutta. Olli: Pienentäisin valtuuston, hallituksen ja lautakuntien jäsenmääriä tehokkuuden lisäämiseksi. Juha Raunio. Pahimpana miinuksena isojen investointien mukanaan tuoma velkakuorma. Erkki: Reippaat muutokset ovat mahdollisia. Onko Lempäälä/Vesilahti itsenäinen kunta vielä vuonna 2020. Eri tahoilta on kuulunut tietoa, että halu kuntien ylimmiksi virkamiehiksi, esimerkiksi kunnanjohtajiksi, ei ole enää ihmiMarkku Helin Lentopalloilevat kunnanjohtajat Lempäälän Olli Viitasaari (vas.) ja Vesilahden Erkki Paloniemi olivat hiljattain yhdessä seuraamassa Suomen miesmaajoukkueen otteita lentopallon EM-kisoissa Innsbruckissa. Suomen 336:ssa kunnassa on tasan yhtä monta kunnan/kaupunginjohtajaa ja pari pormestariakin mahtuu pitkään, joskin kaiken aikaa lyhentyvään, kuntapomo-luetteloon
Tuo on itse asiassa todella hyvännäköinen fontti. Punaista on Maria Väänäsen, Sakari Houhalan ja Päivi Kuokan mielestä käytetty jo liikaakin. Ensimmäisenä tarkastelussa olevassa vuoden 1930 lehdessä logo vie heti kolmikon huomion. Logo erottuu Väänäsen ja Houhalan mukaan edukseen, koska etusivulla ei ole kuvia, ja mainoksiakin on vain muutama. Tässä ei ole selkeää linjaa, vaan on menty aineiston ja ehkä tekniikankin ehdoilla, Kuokka analysoi. Aika iloisen näköinen etusivu, kun se on punaisia räiskeitä täynnä. Oranssi pistää silmään. Etusivun koostuminen erillisistä mainoksista oudoksuttaa kolmikkoa. Eri fonttien käyttö juttujen otsikoissa tekee sivusta hieman levottoman, Maria Väänänen huomauttaa. Lehden etusivu vuodelta 1991 on räiskyvä. Muutos 30-lukuun ei ole suuri. nittelemattomasti. Kuvien käyttö oli myös uutta aiempaan verrattuna. Logo on aika sympaattinen. Etusivulla ei ole yhtään uutista tai toimitettua juttua. Vuonna 1971 Lempäälän-Vesilahden Sanomien etusivulla käytössä oli jo yksi lisäväri, oranssi. Miten logo ja etusivu sitten ovat eläneet vuosikymmenten aikana. Tekstiä on kyllä hieman liikaa, Maria Väänänen arvioi lehden taittoa. Lehden edeltäjän etusivu vuodelta 1930. Sivulla on enemmän mainoksia kuin 30-luvulla, mutta ne on sijoiteltu jotenkin suun- Etusivu vuosimallia -51. Värillä korostetut mainokset huomaa ja lukee ensimmäisenä, Sakari Houhala pohtii. Lisäksi mainokset ovat siirtyneet etusivun alalaitaan ja toimitettu teksti on noussut pääosaan, ylemmäs etusivulle. Muu sivunsuunnittelu saa kolmikolta kritiikkiä. Sellainen jämäkkä, Päivi Kuokka toteaa. He pitävät sen muotokieltä miellyttävänä. Lehden ulkoasu on kokenut 80 vuoden aikana useampia muutoksia. Pyysimme Pirkanmaan ammattiopiston Lempäälän toimipisteen audiovisuaalisen viestinnän opettaja Päivi Kuokkaa sekä ensimmäisen vuoden avviestinnän opiskelijoita Maria Väänästä ja Sakari Houhalaa arvioimaan lehden ilmeen muutoksia. Muotokielessä on nähtävissä hieman jugendin henkeä. 10 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Vuosikymmenten kuluessa lehden Lempäälän-Vesilahden Sanomien ulkoasu on elänyt ajan hengessä Lempäälän-Vesilahden Sanomien ilme on muuttunut ajan myötä. Logo on typografialtaan suoraviivainen. Otsikoitakaan ei ole paljoa. Sitä ei ole käytetty liikaa, mutta se vie silti huomion. Logoa on yksinkertaistettu ja etusivulla on enemmän mainoksia. Logo voisi sopia hyvin tähän päiväänkin, Päivi Kuokka pohtii. Oranssi onkin kolmikon mukaan tehokas huomioväri. Kun vertaa 30-luvun koukeroisiin kirjaimiin, tämä on siihen verrattuna jo moderni, Kuokka toteaa. Raikas ja tasapainoinen nykylehti 1990-luku erottuu aiemmista vuosikymmenistä lisääntyneenä värien käyttönä. Lehdellä on selkeä logo, mutta se hukkuu, Päivi Kuokka toteaa. Tämä on varmaan käsin piirretty, kun katsoo a-kirjaimen silmukoita, ne ovat aivan erikokoisia. Päivi Kuokan mielestä logo ei ole aikansa elänyt, vaikka vanha onkin. Lempäälän-Vesilahden Sanomia on sen 80 vuoden eliniän aikana uudistettu monet kerrat enemmän tai vähemmän. Modernimpi ilme ja värit tulevat sanomalehtiinkin Pari vuosikymmentä myöhemmin, 1950-luvulla logosta on hävinnyt koukerot, ja se on muuttunut yksinkertaisemmaksi ja modernimmaksi. 1970-luvulla lehteä uudistettiin jälleen, ja silloin käytössä oli jo yksi lisäväri. Logoa ei melkein edes huomaa, kun mainosten punainen väri vie kaiken huomion. Vuoden 2001 etusivun logo on Maria Väänäsen, Sakari Houhalan ja Päivi Kuokan suosikki, vaikka meinaa jäädä nelivärikuvien jalkoihin.
Tulevaisuuden lehden ulkoasua Päivi Kuokka toivoo suunniteltavan kohderyhmälähtöisesti. Vuonna 2001 lehden etusivulla on värikuvia otsikoineen ja kuvateksteineen sekä oikeassa laidassa nostoja sisäsivujen juttuihin. Esimerkiksi 70-luvulla ei ollut kuin lisävärimahdollisuus, mutta pikku hiljaa tulivat neliväripainokoneet yleisemmiksi, Päivi Kuokka kertoo. Päivi Kuokan mielestä nykylehti on kuitenkin selkeämpi. Vuoden 2001 ja 2011 lehdissä on suunnilleen saman verran kuva-alaa, mutta koska vuoden 2001 etusivusta puuttui toimituksellinen teksti ja ilmavuus, niin sillä on Ulkoasun palveltava lukijaa Vaikka ensimmäisinä vuosikymmeninä tahti oli verkkaisempaa, muutoksia Lempäälän-Vesilahden Sanomien ulkoasussa on tapahtunut koko ajan ja tietyin väliajoin on tehty isompi remontti. Parannusehdotuksiakin heillä on.. Päivi Kuokan mukaan lehden logot ja ulkoasut ovat olleet oman aikansa lapsia. Ne kuvastavat myös painotaidon kehitystä. Ulkoasun on tuettava sisältöä ja lisättävä juttujen luettavuutta. PILAANTUNEET MAA-ALUEET VESI- JA JÄTEHUOLTO UUSIUTUVA ENERGIA Doranova Oy | Valkkistentie 2, 37470 Vesilahti Puh. Tähän päivään tultaessa lehden ulkoasu on jälleen erilainen, vaikka samoja elementtejä kymmenen vuoden takaisen lehden kanssa on. Tavoitteena on aina oltava se, että muutokset palvelevat lukijaa aiempaa paremmin. Nyt sanat kilpailevat toistensa kanssa niin, etten oikein tiedä kumpaa riviä katsoisin. Tässä on menty rahan ehdoilla, he toteavat. Ulkoasun uudistus ei koskaan saa olla itsetarkoitus. Lehti saisi Päivi Kuokan mielestä uutta ilmettä, jos logosta kirjoittaisi sanat Lempäälän-Vesilahden gemenalla, eli pienillä kirjaimilla. Parannusehdotuksiakin nykylehteen on. Tämä on raikas ja tasapainoinen monella tapaa. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 11 ilme muuttunut Katariina Rannaste Kotimaisia tuotteita jo vuodesta 1919 Maria Väänänen, Sakari Houhala ja Päivi Kuokka muutoksiin perehtymässä. www.kiilto.com aivan erilainen luonne. Tällä kertaa valokuvat vievät lukijan huomion. Kymmenen vuotta myöhemmin lehti on jälleen ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Nelivärikuvat ovat vahva elementti ja helposti hukuttavat kaiken muun. (03) 3143 1111 | www.doranova. Katariina Rannaste Nykylehteä Maria Väänänen ja Sakari Houhala pitävät ulkoasultaan hyvänä. Se olisi typografisesti parempi. Etusivu on vähän niin kuin lööppi, siinä on oike- astaan vain otsikoita ja kuvia
Näin voitaisiin päästä keskustelussa konkreettisemmalle tasolle. Kummatkin kunnat ovat merkittäviä vaikuttajia seutuyhteistyössä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen käytti Tampereen seutua esimerkkitapauksena alueesta, jossa muutos on ollut riittämätön. 3) Millainen on mielestäsi ollut Lempäälän ja Onko toiminta tuonut säästöjä ja etuja. Toisaalta pienen kunnan näkökulmasta seutuyhteistyössä on erillisiä hankkeita jopa liiankin kanssa. On hyvä muistaa, että onnistumisiakin on saatu aikaiseksi, ja monet täällä seudulla asuvat käyttävät jo nyt useita palveluita sujuvasti yli kuntarajojen. Seudulla on perustettu kuntien yhteinen joukkoliikennelautakunta, jolla on viranomaisasema. 4) Lempäälän vahvuuksia on sen erinomainen sijainti Tampereen ja Helsingin välissä. Yhteistyö on ollut sujuvaa, ja siinä on ollut tekemisen meininki. Yhteistyön ilmapiiri on ollut rakentava ja keskustelut esimerkiksi kuntajohtajien kesken avoimia ja rakentavia. Olisi jo kohtuullista luopua siitä vallalla olevasta ajattelusta, että Tampere haluaisi jotenkin nielaista kaikki kunnat. Nokia, kaupunginjohtaja Tapani Mattila 1) Yhteistyö on tuonut sellaisia laadullisia ja taloudellisia hyötyjä, joita tavoitellaan kuntaliitoksilla mutta mahdollistaen silti kuntien itsenäisyyden. En osaa määritellä mitään erityistä heikkoutta Lempäälälle ja Vesilahdelle. Nyt keskustelu on enemmän tunnetason keskustelua sekä erilaisia näkemyksiä eduista ja haitoista. Suur-Tampere voitaisiin myös nähdä rohkeammin mahdollisuutena kuin isona uhkana. Ihmiset tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja asua, sillä kaikki eivät halua asua ison kaupungin keskustassa tai sen lähiössä. Toki olemme tarkalla korvalla kuunnelleet valtiovallan ajatuksia. heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Tampereen kaupunkiseutu on tässä uranuurtaja. TampereHämeenlinnaHelsinki-yhteyden kehittäminen mahdollistaisi Lempäälälle ja Vesilahdelle kasvua. Yhteistyön ei pidä olla pakkopullaa vaan tuottaa jotain lisäarvoa.. Näin ei ole. Kaikilla kunnilla on heikkoutensa. Yhteisen joukkoliikenteen järjestäminen on hallinnollisesti edennyt aimo harppauksen. 2) En kannata, jos sillä tarkoitetaan vain nykyisten hallintojen yhdistämistä. 12 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Kehyskunnille riittää seutuyhteistyö suurkuntaan liittymisen sijasta Tavoitteena on ollut palvelujen parantaminen ja rahalliset säästöt Tampere ja ympäristökunnat ovat tehneet tiivistä 1) Miten seutuyhteistyö on mielestäsi toiminut. Uhkana voisin nähdä välillä liiankin nopean väestönkasvun. 2) Tampere ei vastusta mutta ei myöskään aja suur-Tampereen perustamista. tareilta miten seutuyhteistyö on sujunut. Se tarkoittaa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvää hanketta, joka on sovittu kuntien ja valtion välillä. Tosin on rehellistä myöntää, että seutuyhteistyössä meillä on vielä paljon työtä. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö sopisi oppikirjaesimerkiksi koko Suomelle. Kumpikin kunta elää ajassa ja on nopealiikkeinen. Meillä voisi olla esimerkiksi vaikka alueellisia lautakuntia. Kunnissa on upea luonto. Kysyimme Onko yhteistyöllä saatu säästöjä aikaan. Kaupan ja etenkin Ideaparkin uusien suunnitelmien houkuttelevuus ja esimerkiksi Ikea lähialueineen ovat kunnille mahdollisuuksia, samoin Tampereen suuntautuminen juuri etelän suuntaan. Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen ei kannata suur-Tamperetta, jos sillä tarkoitetaan nykyisten hallintojen yhdistämistä. Olisi hyvä laatia kattava selvitys suur-Tampereesta. Yhteistyö on tiivistä, eivätkä kunnat kilpaile keskenään. Heikkoudet pitää osata kääntää vahvuuksiksi, ja mielestäni tässä Lempäälä ja Vesilahti ovat olleet hyviä. Koko seutuyhteistyöalue on vetovoimaista Suomen ydinaluetta. 3) Lempäälän ja Vesilahden panos on ollut hyvin rakentava ja yhteistyötä edistävä. 3) Kaikki kunnat ovat olleet hyvin mukana yhteistyössä. Nieminen toivoo selvitystä ja konkreettisempaa keskustelua suur-Tampereesta Tampere, pormestari Timo P. 4) Vahvuuksia ovat hyvä sijainti sekä vahva keskittymiskyky ja -tahto. Lempäälä ja Vesilahti tarjoavat vaihtoehtoisen asumisympäristön kaupunkiasumisen rinnalle. Nokian kaupunginjohtaja Tapani Mattila sanoo, ettei Nokia lähde mukaan mahdolliseen suur-Tampereeseen. Hallitusohjelmassakin nämä asiat ovat esillä, ja yhteistyötä kuntien ja valtion välillä halutaan vahvistaa. Vesilahden kuntien panos seutuyhteistyöhön? Tampereen pormestari Timo P. Voisimme palvella seudulla asuvia paremmin, jos palvelut eivät olisi sidottuja maantieteellisiin rajoihin. Nieminen 1) Seutuyhteistyö on toiminut hyvin. 4) Nimeä Lempäälän ja Vesilahden vahvuuksia, yhteistyötä muutaman vuoden ajan. Seudun väkimäärän oletetaan kasvavan 90 000 uudella asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, ja sitä varten on laadittu muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamissuunnitelma MAL. Ylöjärvi, kaupunginjohtaja Pentti Sivunen 1) Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin ja parantunut viime vuosien aikana, kun nykymuotoinen seutuyhteistyö on ollut olemassa. Kyseessä on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Toiminta on vielä alkuvaiheessa, mutta siltä odotan paljon. Säästöjäkin on luonnollisesti tullut. Kummassakin kunnassa on puhdas luonto, monipuoliset asumis- ja harrastusmahdollisuudet sekä laadukkaat palvelut. Peruspalveluiden järjestäminen johtaa taloudellisiin haasteisiin sekä mahdolliseen lisävelkaantumiseen. Erityisesti nostaisin esille MAL-aiesopimuksen tekemisen. Meillä on poikkeuksellisen korkea työpaikkaomavaraisuus, ja Nokia on luonteeltaan ihan oikea pikkukaupunki, jolla on vahva paikallisidentiteetti. Se on seutukunnan vahvuus: jokainen kunta on mukana sellaisella panoksella kuin sen voimavaroille sopii. Niin Tampereen kuin muidenkin seudun kuntien intressinä on järjestää hyviä ja laadukkaita palveluita sekä mahdollistaa seudulla asuminen, opiskelu ja yrittäminen. Vesilahti on varmaankin yksi Suomen kauneimmista kunnista. Jos johtamisjärjestelmiin tai seutukunnan arjen palveluiden järjestämiseen saataisiin jotain uutta, niin asiaa voitaisiin harkita. Kummassakin kunnassa on ollut rohkeutta edistää juuri oman kunnan vahvuuksia. Lempäälän ja Vesilahden ympäristöpaikkakun2) Mitä mieltä olet mahdollisesta suur-TampeVivikka Monto tien kunnan- ja kaupunginjohtajilta sekä pormes- reen perustamisesta. Ne ovat myös muuttovoittokuntia. Sekä Lempäälä että Vesilahti ovat elinvoimaisia kuntia. 3) Lempäälä ja Vesilahti ovat olleet Tampereen suunnalta katsottuna todella hyviä yhteistyökumppaneita. Juuri tämän tapaisia asioita voitaisiin selvityksessä pohtia. Jos suur-Tamperetta lähdettäisiin tosissaan suunnittelemaan, olisi ehdottoman tärkeää miettiä hallinnon järjestämistä siten, että kansalaisten ääni kuuluu. 4) Vesilahti on tyypillinen maaseutupaikkakunta Ylöjärven tapaan ja tuo sitä näkökulmaa vahvasti esille. 2) Jos suur-Tampere perustetaan, niin Nokia ei ole siinä mukana
4) Lempäälän erinomainen vahvuus on sen mahdottoman hyvä sijainti. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 13 Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu kattaa kahdeksan kuntaa, jotka ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Pieneksi kunnaksi sillä on ollut merkittävän vahva aktiivinen ote kehittämiseen. Silloin perustettiin vetovoimaa. Meillä kaikilla Tampereen kehyskunnilla on sama uhka: jos meistä tehdään yksi iso kaupunki, kehyskunnat näivettyvät tulevaisuudessa. Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto kaipaa valtiolta käytännön esimerkkejä siitä, mitkä suur-Tampereen edut olisivat. Siellä on myös esimerkillistä yhteistyötä yritysten ja kunnan välillä. 2) Suur-Tampereen hyödyllisyys ei perustu mihinkään asiapohjaiseen tietoon. Näiden kuntien elinkeinoelämässä on potentiaalia, joka tuo verotuloja tulevaisuudessa. Myös edunvalvonta suhteessa valtioon on vahvempaa, kun koko kaupunkiseutu toimii yhdessä esimerkiksi liikennehankkeissa. Yksittäisen kunnan ei esimerkiksi kannata perustaa omaa koulua aistivammaisille, vaan tehdä se yhteistyössä useamman kunnan kesken. Meidän kaikkien suurin vahvuus on mielestäni hyvä sijainti, joka luo kaikissa kunnissa mahdollisuuksia esimerkiksi elinkeinoelämän kehittymiselle. Jutun taustakuvana on Pyhäjärvi-näkymä Näppilän sillalta Lempäälän ja Vesilahden rajan tuntumasta. Mielestäni seutuyhteistyön säästöt eivät ole niin mittavat kuin annetaan ymmärtää. Etuja ja perusteluja ei ole konkretisoitu. Asioita yritetään kuitenkin tehdä liian paljon samaan aikaan eikä osata priorisoida. 2) Suur-Tampere on noussut esille maan hallituksen kuntauudistushankkeesta. Toki seutuyhteistyö on tuonut säästöjä muun muassa opetustoimessa. Jos yhteistyöstä on konkreettisia etuja, niin se on ilman muuta kannatettavaa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, johon kaikki kuulumme, toimii koordinaattorina yhteistyössämme. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on kuntarajat ylittävä mahdollisuus jatkaa päivähoitopaikan käyttöä vielä muuttamisen jälkeen. 4) Kuntien vahvuuksia ovat niiden hyvä imago sekä se, että ne ovat kasvukuntia. Seututason yhteistyötä toteuttaa kuntien yhdessä perustama Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, hyväksyttiin ensimmäinen seutustrategia ja Seutuyhteistyötä on tehty Tampereen valittiin ensimmäinen seutuhallitus. Tässä on edistytty viime vuosina, ja näin ollen kuntaliitosta (suur-Tampere) ei ole nähty lisäarvoa tuottavaksi. 3) Kaikki kaupunkiseudun kunnat osallistuvat samalla tavalla seutuyhteistyön hyvään kehittämiseen. seudulla erillishankkeissa 1960-luvulta alkaen. Kangasalan kunnanjohtajan Jukka Mäkelän mukaan koko Suomen kannattaisi olla yhtä suurta kuntaa, jos kunnan suuruus olisi jokin etu. Yritteliäs väestö mahdollistaa toimintojen kehittämisen monipuolisesti. Orivesi, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto 1) Seutuyhteistyö on toiminut aktiivisesti, hyvässä yhteistyöhengessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Vesilahdelta nostaisin esille yhteen hiileen puhaltamisen, jonka aistii heidän kanssaan asioidessaan. Kuntien yhdistäminen ei sinällään tuo alueelle lisää voimavaroja. Talouden kantokyky nopeasta kasvusta aiheutuvassa palvelujen ja infran rakentamisessa voivat olla uhkia. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen sanoo, että Tampereen kaupunkiseudun kannattaa jatkaa ja tiivistää yhteistyötään. Jos kunnan suuruus olisi jokin etu, niin eikö Suomen kannattaisi olla yhtä suurta kuntaa. Mahdollinen toteutuminen edellyttäisi vahvaa lainsäädännöllistä ohjausta valtiolta, vapaaehtoisin päätöksin suur-Tampere ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa syntymässä. He tuovat hyviä ja tasapainoisia näkökantoja keskusteluihin. Muun muassa jo toteutunut tietohallinto- ja dataliikenneyhteistyö sekä yhteishankinnat ovat tuoneet säästöjä. 3) Lempäälä ja Vesilahti ovat olleet aktiivisia ja yhteistyökykyisiä toimijoita seutuyhteistyössä. Seutuyhteistyössä on tavoiteltu sitä, että asukkaiden arki ja palvelut toimisivat sujuvasti siten, että kuntarajat eivät olisi hyvän ja järkevän yhteistyön esteenä. Luotan siihen, että joukkoliikenteen yhteistyö parantaa kansalaisille tarjottavia palveluja. Pitkällä tähtäimellä säästöjä syntyy. Hyödymme toinen toisistamme ja samalla turvamme kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Kaikkia maailman asioita ei tarvitse ratkaista juuri nyt. Pirkkala, pormestari Helena Rissanen 1) Seutuyhteistyö toimii kaupunkiseudulla hyvin ja monipuolisesti. Olemme kohtuullisen tehokkaita kuntia muutenkin. Yhteistyön tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista Nykymuotoinen seutuyhteistyö käynriippumatta sekä vahvistaa yhdessä seudun nistyi vuonna 2005. Kangasala, kunnanjohtaja Jukka Mäkelä 1) Seutuyhteistyö on toiminut kohtuullisen hyvin. 4) Kiinnittäisin mieluimmin huomiota koko kaupunkiseutuun: olemme Suomen toiseksi suurin kasvukeskus, jota tukee erinomaisella tavalla alueen monipuolinen koulutustarjonta. 3) Sekä Lempäälän että Vesilahden kunnanjohtajat ovat avoimia, oivaltavia ja hyvin asiantuntevia. Kaupunkiseudun kunnista Nokia, Pirkkala ja Tampere jakavat järven rantaviivaa yhdessä Lempäälän ja Vesilahden kanssa.. 2) Tampereen kaupunkiseudun kannattaa jatkaa hyvää ja tiivistä yhteistyötään, joka synnyttää vetovoimaa meille kaikille
14 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Anu Kuusisto Saat parhaat edut. Ja jotain vieläkin arvokkaampaa. Teemme sen mahdolliseksi Tampereentie 21 Lempäälä nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj
Työ vei päätoimittajan mukanaan, ja Mäkelä oli tuttu näky tapahtumassa kuin tapahtumassa. Palopäällikkö on pyytänyt lausunnot vakinaisen palokunnan tarpeellisuudesta pariltakymmeneltä paikalliselta teollisuuslaitokselta ja lisäksi lähiseudun palopäälliköiltä. Toinen iso muutos oli 90-luvun alussa, kun toimitus sai ensimmäiset tietokoneet. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 15 1970-luvulla Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina, syyskuun 18. Vuosien varrella Mäkelä on tehnyt kolmisenkymmentä kirjaa, joista valtaosa kertoo paikkakunnan historiaa pala palalta. Mäkelä on tullut tunnetuksi Lempäälän tietopankkina ja kävelevänä historiakirjana, ja hän on herättänyt henkiin varsinaisen historia- ja kotiseutubuumin ympäri Lempäälää. Muistan kuinka pyysin häntä joskus ottamaan kuvan rakennustyömaan nostokurjesta, mutta hän ei tiennyt, mikä nostokurki on eikä kai kehdannut kysyä. Vuonna 1994 päätoimittajaksi valittiin Martti Sirén, ja Ritva Mäkelä siirtyi freelance-toimittajaksi ja tietokirjailijaksi. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina, syyskuun 21. Lehti ilmestyi siihen aikaan kerran viikossa torstaisin useimmiten kahdeksansivuisena. Vakinaisen palokunnan perustamista edellyttää myös uusi palolaki, sanoo palopäällikkö Veikko Kivelä. Paikallislehti on lähellä ihmistä, ja etenkin henkilöhaastattelut olivat tärkeä osa lehden sisältöä. Tein koko ajan paljon juttuja, ja taitto meni siinä sivussa. Myöhemmin palokuntaan tulisi 1213 miehen vahvuus. Mäkelä muutti Lempäälään asumaan ja sukelsi kunnan elämään ja kulttuuriin. Olin suunnitellut lähteväni vielä muualle töihin, mutta pidin kyllä paikallislehtityöskentelystä 1,5 milj. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Torstaina, syyskuun 16. Vuosien varrella päätoimittaja sai törmätä monenlaisiin ihmisiin. Lehti painettiin silloin Toijalan kirjapainossa, mutta heti seuraavan vuoden alusta se siirtyi Kangasalle. Työ olisi varmasti alkanut 20 vuoden jälkeen jo toistaa itseään. Lehden konttorissa työskenteli myös ilmoitusmyyjä Anni Kaunisto, josta sittemmin tuli toimistonhoitaja. Kaikissa lausunnoissa puolletaan palokuntaa. Olin täynnä intoa ja itsevarmuutta, Mäkelä kertoo. Konsertit, näytelmät, taidenäyttelyt ja monenlaiset juhlatilaisuudet voidaan nyt pitää Ehtookodon uudessa salissa tilaa riittää kahdellesadalle hengelle 200 neliötä. Jutut lähetettiin tiistaina painoon ladottaviksi tekemäni taittosuunnitelman mukaan. Ensimmäinen iso muutos oli, kun lehti siirtyi kaksipäiväiseksi 1980-luvun puolivälissä. Silloin toimituksen henkilömäärää nostettiin kolmeen. Uusi sali mahdollistaa monenlaisen toiminnan, jota kunnassamme ei ennen ole voitu tehdä. Ikinä en kyllä olisi uskonut, että pääsen tekemään näin paljon kirjoja ja että lähes jokainen Lempäälän kylä haluaa tilata oman kyläkirjansa, Mäkelä tuumaa. Mäkelä lisää, että yleensä toimittajaharjoittelijoille muistutettiin alusta alkaen, että jutut on syytä kirjoittaa heti juttukeikalta tultua. Palolautakunta esittää: Vakinainen palokunta Lempäälään Lempäälän palolautakunta esittää, että Lempäälään perustettaisiin vakituinen palokunta. p:nä 1978 Lähellä ihmisiä Lempäälän-Vesilahden Sanomien entinen päätoimittaja Ritva Mäkelä kertoo, että paikallislehdessä työskentelyssä parasta olivat läheiset suhteet alueen ihmisiin ja se, että oppi huolehtimaan lehdenteosta kokonaisuudessaan. Mäkelä toteaa, että päätoimittajana oli mukava työskennellä, mutta oli myös hyvä jäädä hektisestä työstä pois. Lisätalousarvion loppusumma on menojen kohdalta 1.489.650 markkaa ja tulojen 1.304.214 markkaa. Samaa oppia hän hyödyntää nyt työssään tietokirjailijana. Aina joka keskiviikko kävin painossa tarkastamassa taiton etenemistä, Mäkelä kertoo. Kolme kuukautta Lempäälässä venyi ensin puoleksi vuodeksi, sitten vuodeksi, ja vuonna 1976 Mäkelä valittiin lehden päätoimittajaksi 24-vuotiaana. Se edellyttää lopullisen veroäyrin hinnaksi 16 penniä, mikä oli myös ennakko ja on hyväksytty ensi vuodenkin ennakoksi. Joustavaa palvelua www.tyvi.com. Sinikka tuli kuvauskeikalta takaisin kaivurikuvan kanssa, Mäkelä nauraa. Kun lisätalousarvio lisätään varsinaiseen talousarvioon, saadaan budjetin loppusummaksi 9.178,467 markkaa. todella eikä sitä silloin tullut työaikoja laskettua. p:nä 1976 Ehtookodosta monitoimitalo Lempäälän Ehtookodosta tulee oikea monitoimitalo, nyt kun uusi laajennusosa saleineen on valmistunut. Vihkiäisjuhla on kulttuuriviikolla. Esimerkiksi kirjailija Sinikka Nopola oli ensimmäistä kesäänsä kesätoimittajana Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 1970-luvulla. Mutta opin paljon paikallislehtityössä ja nykyisin teen kirjoja vähän samalla tyylillä kuin aikanaan lehtikirjoituksia. p:nä 1975 Välillä oppi meni perille nopeasti ja välillä hitaammin. Lehden pitkäaikainen toimittaja Marjo Ristilä-Toikka kyllä oppi lehdenteon todella nopeasti, se oli ihan uskomatonta. Opiskelujaan hän ei kuitenkaan halunnut jättää kesken, vaan gradu syntyi töiden lomassa Lempäälän-Vesilahden Sanomien historiasta. Vesilahdesta juttuja toivat kirjeenvaihtajiksi kutsutut toimittajat Tarmo Tanni ja Kaino Rytty. Oli siinä vähän opettelua, kun yhtäkkiä jutunteko ja taitto alettiin tehdä tietokoneilla. Mutta nopeasti sitä oppi, kun oli pakko ei ollut aikaa opetella kauhean pitkään. Lehdessä oli 70-luvulla Mäkelän lisäksi yleensä yksi toimittajaharjoittelija, mutta välillä päätoimittaja teki lehteä pitkiä aikoja yksinkin. Anu Kuusisto Elävä historiankirja kylillä tunnetaan Kun Ritva Mäkelä saapui toimittajaksi Lempäälän-Vesilahden Sanomiin vuonna 1973, kyseessä piti olla kolmen kuukauden harjoittelujakso. Lehden toimitus sijaitsi tuolloin Sirvalahdessa ensin kakkoskerroksessa ja hieman myöhemmin nykyisissä kameraliikkeen tiloissa. Mäkelä opiskeli Tampereen yliopistossa lehdistöja tiedotusoppia, ja opintoihin kuuluvan ensimmäisen harjoittelujakson hän oli tehnyt Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Sen jälkeen siirryttiin vähän matkan päähän Hyvärisen puutaloon. Ensi vuoden alusta palolautakunta esittää perustettvaksi kolme palomiehen virkaa. Marjo tuli suoraan lukiosta, ja keikalta tultua jutut valmistuivat salamannopeasti, Mäkelä kertoo. Ei päätoimittajan paikka tuntunut yhtään hankalalta eikä sitä pidetty mitenkään ihmeellisenä, että niin nuorena valittiin päätoimittajaksi. lisätalousarvio Vesilahdessa Myönteinen äyrimäärän kasvu, verolautakunta ilmoittaa kasvuksi 12,3 prosenttia, on antanut Vesilahdessa mahdollisuuden lisätä investointeja lisätalousarvion puitteissa
Hän antoi työrauhan toimittajille. Kesällä 1932 Narvan kansakoulun pihassa.Vas. Uskon, että tuona aikana opettajiksi opiskelleet valettiin täyteen kansanvalistushenkeä. Päätoimittajuuden lisäksi hän oli vuosikaudet lehden pakinoitsija Tornihaukka, Sinikka Nopola kertoo. Ritva Mäkelä ihmetteli innostustani kuvata kaivuria, mutta oli tyytyväinen, kun olin yhdessä otoksessa osunut oikeaan. Hän haluaa tietää kesäpaikkakuntansa asioista. Muistelen, että hän mainitsi suosikkibändikseen Deep Purplen, mahdollisesti myös Procol Harumin. Siinä on tietoa tapahtumista, kuten esimerkiksi teatteriesityksistä ja konserteista, Narvan kesätorin aukioloajoista ja Lempäälän Kirjakaupan uutuuksista, Sinikka Nopola luettelee. Satu Lehtonen "Luulin, että syrjäkylällä ei olla selvillä trendeistä" Päätoimittaja Ritva Mäkelä ja toimistonhoitaja ja ilmoituspäällikkö Anni Kaunisto olivat kannustavia ja välittömiä työtovereita. alakoulun opettaja Anni Jaakkola, Risto Nopola, Akseli sylissään nuorimmainen Reino, Anna Nopola 11-vuotiaana kuollut tytär Anna-Maija ja lastenhoitajana toiminut Iida Alava, sittemmin Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittajan Lauri Alavan puoliso. Merkitys valkeni aikuisena Vaikka Sinikka Nopola oli Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesätoimittajana nuorena aikuisena, paikallislehden syvin olemus ja merkitys valkenivat hänelle lopullisesti vasta myöhemmin. Jos toimittaja nykyisin häiritsisi ihmisiä pyrähtämällä yllättäen heidän pihoilleen ja navettoihinsa, häntä pidettäisiin hulluna. Akseli halusi välittää tietoa ja näkemyksiä, ja hän oli kiinnostunut kaikista tiedotusvälineistä, myös kaikkein uusimmasta, radiosta. Nosturin kuva saatiin lehteen. Usein lehdessä vilahtaa Nopolalle tuttu kasvo Vesilahdesta tai Lempäälästä. Kesällä paikallislehdestä on hyvin konkreettista hyötyä. Sellainen hankittiin Nopolaan vuonna 1931, ensimmäisenä Narvassa. Hän halusi uudistaa lehden ulkoasua. Isoisälleni Akseli Nopolalle paikallislehti oli hyvin tärkeä. Raportoin nurmelaisten elämästä kuvien kera aukeaman verran. En usko, että isällä oli paljon aikaa puuttua lehden sisällön yksityiskohtiin. Sinikka Nopola oli Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesätoimittajana vuonna 1974. Hän oli kasvanut Narvan koululla, jossa molemmat vanhemmat olivat olleet opettajina. Klassisin väärinkäsityksistäni oli keikka terveyskeskustyömaalle. Sain Eerolta herätyksen ryhtyä kuuntelmaan "epäkaupallista poppia". Nauroimme paljon eikä vähiten minun, aloittelevan toimittajan mokille. Ensimmäisessä jutussa haastattelin lempääläistä kampaajaa. Otin sitten useita kuvia tyhjästä "nosturista". Graafikko Hannu Ojala piirsi tapahtumatunnukset, joita käytettiin lehdessä monta vuotta. Luulin, että syrjäkylällä ei olla selvillä trendeistä. Montun reunalla oli työkone, kaivuri. Pitihän päätoimittajan olla ajan tasalla. Hän oli opiskellut "Suomen Ateenassa" Jyväskylän seminaarissa kansallisen nousun vuosina. Sinikka Nopola Lempäälän-Vesilahden Sanomien kesätoimittaja vuonna 1974 Sinikka Nopola tuli kesätoimittajana tietoiseksi myös "epäkaupallisesta popista". En olisi muistanut asiaa, mutta juttu on säilynyt arkistoissani. Akseli oli vanhan ajan valistushenkinen kansakoulunopettaja. Tapasin koulun opettajan Erkki Sipilän ja hänen poikansa Eeron, joka kertoi soittavansa Mirror-nimisessä bändissä. Risto Nopolalla oli tarkka tyylitaju. Hän on isältään kuullut, että Akseli Nopola kirjoitti käsin lehtijuttuja ja pakinoita pitkille liuskoille. Arvelin sitä nosturiksi, siinähän oli nostokauhakin. Rupesin tilaamaan lehteä, koska mökkeilen Vesilahdessa, Helsingin Lauttasaaressa asuva kirjailija mainitsee. Hänellä oli aina toinen jalka Vesilahdessa. Kävelin Nurmen kylän raitilla päivän, koputtelin ihmisten oviin ja soitin ovikelloja. Ilman reissua Nurmen "syrjäkylälle" en olisi näistä bändeistä innostunut. Isä oli muuttanut Tampereelle jo nuorena ja perustanut sinne sittemmin mainostoimiston. Sinikka Nopolan isä Risto Nopola jatkoi lehtityötä isänsä jalanjäljissä. Alkukesästä aloitin sarjan "Minun työni". Hänen isoisänsä Akseli Nopola oli 1920-luvun lopulla yksi silloisen Vesilahden Sanomien perustajista ja lehden ensimmäinen päätoimittaja. Ritva sanoi, että sinne on tullut nosturi ja "voisit käydä ottamassa siitä kuvan". Sanoin tauolla istuskeleville työmiehille: "Voisiko teistä joku kiivetä tuohon nosturiin, niin saisin elävämmän kuvan." Kukaan ei liikahtanut. Joku lukija soitti päätoimittajalle: Satu Lehtonen "Lehdessä on tänä kesänä liian lapsellisia juttuja." Sisuunnuin ja päätin tehdä yhteiskunnallisen reportaasin "Mitä Nurmelle kuuluu". Lempäälän-Vesilahden Sanomien aikoja muistellessaan hän pistää levylautaselleen Procol Harumin musiikkia.. Bändin muut jäsenet olivat basisti Raimo Liius ja rumpali Tapio Savolainen. Erehdyin. 1950-luvulla isästäni tuli kesävesilahtelainen, Sinikka Nopola toteaa. Kauempana huomasin nostokurjen ja näppäsin siitä varmuuden vuoksi yhden kuvan - olin alkanut epäillä työkoneiden tuntemustani. 16 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Tornihaukka, mainosmies ja kirjailija Kirjailija Sinikka Nopola oli kolmannen polven paikallislehden tekijä kesällä 1974 Vesilahdessa kesiään viettävällä kirjailija Sinikka Nopolalla on hyvin läheinen suhde alueen paikallislehteen. Narvan koulun oppilaat saivat sitten kerääntyä ikkunan taakse kuuntelemaan tuon ihmekoneen lähetyksiä. Nopoloiden perhealbumi Isä uudisti ulkoasua Kotiseuturakkaus oli myös Akseli Nopolan pojan Risto Nopolan pontimena, kun hän oli paikallislehden päätoimittajana. Sinikka Nopolan mukaan hänen isoisälleen oli tärkeää, että pitäjien asukkaille tiedotettiin asioista
Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 17 Kun isoisä talon osti... Helena Jaana Hilkka Hannele Paula Mirja Vuodet vierivät, mutta onneksi hyvät asiat säilyvät kuten Tampereen Seudun Osuuspankin hyvä ja asiantunteva palvelu sekä ilmoitus Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Saat samalla rahoituksen ammattilaisten vinkit ja neuvot. Yhdessä hyvä tulee. Lempäälän konttori, Tampereentie 12 B, 37500 Lempäälä · Vesilahden konttori, Kesontie 2 A, 37470 Vesilahti. 010 254 6011 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www.op.fi. Varaa aika neuvotteluun, puh. Autamme mielellämme nuoria ja vähän vanhempiakin omasta kodista haaveilevia
Yritysten liiketoiminnan tehostaminen ja kehittäminen 4. Olemme mukana yrittäjän arjessa. Pirkanmaan Yrittäjiin kuuluu nyt yli 10 000 yrittäjää ja pk-yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 50 000 työntekijää. Yrittäjyyskasvatus ja nuorten sekä alkavien yrittäjien toiminnan kehittäminen, nuorten työllistyminen ja osaavan työvoiman saatavuus 5. Järjestö on yrittäjien ja pk-yritysten puolestapuhuja. Tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kasvu-, kehitys- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, parantaa asiakaslähtöisyyttä sekä luoda uusia markkinoita ja palveluvientiä · Vaikutamme nuorten työllistymiseen, edistämme yrittäjäkasvatusta sekä kehittämme nuorten ja alkavien yrittäjien toimintaa · Haluamme edistää yrittäjien työkykyä ja terveyttä. Lempäälän yrittäjäyhdistys ajaa yrittäjien etuja kotikunnassasi ja tarjoaa monia yrittäjien yhteistyömahdollisuuksia. Käytettävissäsi ovat laajat asiantuntijapalvelumme. toimimalla aktiivisesti kunnan ja yrittäjien välisen ELPO-ryhmän kautta Kari Tolonen Puheenjohtaja Lempäälän Yrittäjät Lempäälästä valitut Maakunnalliset Vuoden Yrittäjät: 2006 Pertti ja Ari Nuora, Putkiliike P. Tehtäviimme kuuluu ajankohtaisista asioista tiedottaminen, yrittäjien välisen yhteistyön edistäminen ja verkostojen luominen. Yrittäjäjärjestö on vahva vaikuttaja. 18 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 Lempäälän Yrittäjät ry onnittelee 80-vuotiasta yhteistyökumppania, joka on ollut vahvasti edistämässä yksityisen yrittämisen asemaa Lempäälässä Lempäälän Yrittäjät ajaa yrittäjien etuja Järjestö vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja edistää yrittämisen edellytyksiä Lempäälässä. Kuulumalla Lempäälän Yrittäjiin olet osa kasvavaa verkostoa, joka ulottuu kotipaikkakunnaltasi koko Suomeen ja kansainvälisille kentille asti. Pirkanmaan talouskasvun tukeminen vahvistamalla yrittäjyyden edellytyksiä koko maakunnassa 2. Järjestöllä on siis painoarvoa, sen ääni kuuluu ja toiminta näkyy Lempäälässä laajasti. Tartu sinäkin tilaisuuteen ja liity Lempäälän Yrittäjiin! Kätevimmin se tapahtuu kotisivuiltamme www.lempaalanyrittajat. Vuonna 2011 · Tuemme Lempäälän talouskasvua vahvistamalla yrittäjyyden edellytyksiä kunnassamme · Edistämme yrittäjyyttä ja parannamme yrittäjien asemaa mm. Tavoite on aktivoida yrittäjiä ja yrityksen työntekijöitä omaehtoiseen terveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitoon sekä kehittämiseen. Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien aseman parantaminen kaikissa Pirkanmaan kunnissa ja seutukunnissa 3. · Tuemme pk-yrityksiä liiketoimintojen kehittämisessä. Yrittäjien äänen kuuluminen kunnissa ja koko Pirkanmaalla on tärkeä asia. Yrittäjäjärjestö on ainoa elinkeinoelämän järjestö, jolla on verkosto joka kunnassa ja Tampereella joka kaupunginosassa. Tarjoamme yrittäjille virkistäytymismahdollisuuksia ja järjestämme tilaisuuksia, joissa yrittäjät voivat kohdata muita yrittäjiä, solmia uusia, hyödyllisiä ja kiinnostavia yhteistyösuhteita. Yrittäjän jaksaminen ja yritysten työhyvinvointi 1978 Pekka Väyrynen 1977 Matti Hopponen 1976 Rauno Tuominen 1975 Viljo Kajomeri Lempäälän Yrittäjät ry · Pirkanmaan paras paikallisyhdistys 2004 · Suomen paras paikallisyhdistys 2009 · Juhlii 65-vuotistaivalta huhtikuussa 2012 Lempäälän Yrittäjät ry Piiponraitti 1 / Ideapark Lempäälän kehitys Oy www.lempaalanyrittajat.fi. Lempäälän Yrittäjiin kuuluu 500 jäsenyrittäjää, jotka työllistävät Lempäälässä noin 3000 työntekijää. Nuora 1984 Lammin Kauppapuutarha 1982 Aro-Yhtymä Oy Lempäälässä valitut vuoden yrittäjät 19752010 Harri Sjöholm 2009 Raili ja Reijo Tanni 2008 Matti Vuorinen 2007 Heikki ja Hannu Hakala 2006 Kati Korkeakoski 2005 Markku Mikkola 2004 Ismo Paananen 2003 Pirkko Fors 2002 Jouko Rintala 2001 Jari ja Pirkko Viskari 2000 Olavi ja Jari Helin 1999 Kari Tolonen 1998 Jari Lundán 1997 Pertti Pirhonen 1996 Markku Kulmala 1995 Antti Timari 1994 Jorma Lehtinen 1993 Riitta Halme 1992 Martti Sirén 1991 Liisa Jortikka 1990 Anne ja Hannu Lehtonen 1989 Kirsti Uoti-Reilama 1988 Reijo Joutila 1987 Pekka Molin 1986 Pertti Nuora 1985 Reijo Lehtiniemi 1984 Tuula Ruohonen 1983 Esa Seppälä 1982 Aarno Mäkelä 1981 Kalevi Kallonen 1980 Martti Salmi 1979 Osmo Ahma-Aho Yrittäjäjärjestön painopisteet Pirkanmaalla 2011 1. Jäsenenä saat rahanarvoisia etuja, neuvoja ja koulutusta. Kerromme ajankohtaisista asioista ja jaamme uutta tietoa säännöllisesti
Yleisönosasto pitää ehdottomasti pitää elossa resurssien ja materiaalin puitteissa. Vaikka Sari Peltoniemi ei koskaan tietoisesti ajatellut ryhtyvänsä isona kirjailijaksi, kirjojen maailmasta tuli hänelle tärkeä asia. Niiden avulla hän käsitti, mikä voima pelkissä sanoissa voi olla. Sen ansiosta hän on pystynyt tekemään suunnitelmia pidemmälle tulevaisuuteen. Toisaalta se on todella kiva piirre, enkä halua sitä mitenkään paikallislehdestä poistaa, hän toteaa. Lukeminen oli niin hirvittävän mukavaa. Tarinat ovat meille ihmisille tärkeitä, se on minusta lajityypillinen piirre. Toivon toki, että kirja olisi se väline, jolla tarinoita välitetään, mutta voi se olla aivan jotain muutakin. Katariina Rannaste Sari Peltoniemi kertoo olevansa innokas tuurilukija. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka kirjoittamiseen. Se tulee vaikuttamaan myös siihen tapaan, miten kirjoja markkinoidaan ja kuinka kirjakaupat toimivat, hän toteaa. Jos naapurilla kasvaa jättikokoinen mansikka, niin kyllähän se kiinnostaa meitä kauheasti.. Kirjoittavalle on välttämätöntä lukea paljon, hän toteaa. Huomaan lehdistä, ihmisten puheista ja maisemasta siihen liittyviä asioita. Ystävän kanssa pyöritellystä tarinasta sai alkunsa myös muun muassa Peltoniemen ensimmäinen kirja, vuonna 2000 julkaistu Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen. Kun en ollut urheilullinen lapsi, kirjoista sain hupia aina. Narnian tarinat oli elämys. Raamit ovat omasta elämästä, mutta kuvat tulevat usein muualta. Esimerkiksi henkilöhahmot saavat suunnittelemattomia piirteitä, mutta kirjailija myös tietoisesti hakee niille tiettyjä ominaisuuksia. Itse kirjoittaminenkin vie aina oman aikansa. Hän uskoo sähköistymisen kestävän vielä useamman sukupolven ajan, sillä ihmiset ovat tottuneet paperikirjaan ja sen ominaisuuksiin. myös kirjoittamisen aikana. Myös kirjat, kuten Joel Lehtosen Tarulinna ja C. Monien ominaisuuksien inhimillisiä henkilöitä. Asiaan vaikuttavat myös asenteet ja laitteiden hinta. Kaikista Yhdysvalloissa viime vuonna myydyistä kirjoista sähköisiä oli 8 prosenttia, arvioi The Association of American Publishers. Sari Peltoniemi on tähän mennessä julkaissut kuusi lastenromaania, neljä nuortenkirjaa, novelleja eri julkaisuissa sekä Kirjat, kuten Joel Lehtosen Tarulinna lisäsivät Sari Peltoniemen kiinnostusta kirjoitettua tekstiä kohtaan. Myös uutiskynnys on paikallislehdessä erilainen kuin isommissa lehdissä, ja se on Sari Peltoniemen mielestä hyvä asia, vaikka välillä vähän huvittavaakin. Kirjoja luetaan yhä paljon. Nyt minun ei tarvitse ajatella pelkästään seuraavaan syksyyn, joten sillä tavalla se on tuonut turvallisuuden tunnetta. Haluan, että henkilöt ovat jollakin tavalla ristiriitaisia. Lapsuudessa 1960-luvun maaseudulla virikkeitä ei ollut niin paljon tarjolla kuin nykylapsilla on. Katariina Rannaste "Paikallislehti on omakohtainen" Lempäälän-Vesilahden Sanomat on tuttu lehti Sari Peltoniemelle jo parinkymmenen vuoden ajalta. S. Lewisin Narnian tarinat lisäsivät kiinnostusta kirjallisuuteen. Uusi nuortenkirja, fantasiasävytteinen Kuulen kutsun metsän peittoon, ilmestyy lähiaikoina. Yleisönosastoa Sari Peltoniemi pitää lehden tärkeimpänä asiana. Vaikka Sari Peltoniemi lähtee lähes kaikessa jollakin tavalla omista kokemuksistaan, tutuista ihmisistä ja paikoista sekä tunnelmista, sattumuksista ja repliikeistä, taiteilijan vapaudella hän voi muokata, vääristää, suurentaa tai pienentää niitä mielensä mukaan. Kun joku idea alkaa elää, alan kerätä siihen liittyvää tietoa. Kun ajatellaan miten hyvin internetkin on lyönyt itsensä läpi, niin kyllä tämä linja jatkuu kirjojen ja lehtien julkaisussa. Olen tottunut pitämään paikallislehteä tärkeänä, sillä se on aina omakohtaisempi kuin vaikka maakunnallinen lehti. Uskallan ehkä vapautuneemmin työstää sellaisiakin tarinoita, joita täytyy kypsytellä kauemmin, hän pohtii. Perjantai 16.9.2011 · Lempäälän-Vesilahden Sanomat 19 Tarinat säilyvät, vaikka kirjan muoto ja jakelutavat muuttuvat "Kirjojen maailma on tärkeä", toteaa viisivuotisen apurahan saanut Sari Peltoniemi Sähköisten kirjojen myynti kasvaa vauhdilla Yhdysvalloissa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 5 prosenttia. E-kirja onkin Sari Peltoniemen mukaan vielä toistaiseksi vain hyvä lisä tavalliselle kirjalle. Suomessa e-kirjojen markkinat ovat vasta kehittymässä. Paikallisuutensa takia Lempäälän-Vesilahden Sanomille on sijaa myös tulevaisuudessa, sillä paikalliset asiat kiinnostavat ihmisiä aina. On tärkeää kuulla ja tietää, mitä ihmiset ajattelevat asioista. Siellä on tiedot lääkäreistä, muskareista ja muista asioita, joita me emme Tampereen lehdistä löydä. Peltoniemen mielestä Lempäälän-Vesilahden Sanomat on pirteä paikallislehti. Tuntumaa kirjoittamiseen Sari Peltoniemi otti jo varhain, 9-vuotiaana hänen raittiuskilpakirjoituksensa julkaistiin synnyinseudun, Kauhavan, paikallislehdessä. Sitä löytyykin hyvin, koska olen ikään kuin herkistynyt aiheeseen liittyville asioille. Vaikka tekniikka kehittyisi miten, niin eiväthän tarinat koskaan kuole, eikä ihmisten himo niihin. Oikeassakin elämässä ihmisillä on aina merkilliset pikku yllätyksensä, hän selvittää. Sitten annan keräämäni kasan hautua jonkin aikaa, hän kuvailee. lukuisia laulutekstejä Noitalinna huraa! ja Musta köksä -yhtyeille. Lempääläläinen kirjailija Sari Peltoniemi suhtautuu alan sähköistymiseen myönteisesti, vaikka myöntääkin kirjojen julkaisutavan muuttuvan vielä perin pohjin. Toisinaan tuntuu, että lehdessä on ollut uutisista puutetta, kun jutut ovat tyyliin: "kahvipannun muotoinen peruna löydetty Narvasta" tai "mopo kaatui Moisiossa". Että sellaisiakin tarinoita voi olla! Luulen, että siitä jäi jonnekin tuonne takaraivoon tykyttämään ajatus siitä, että haluan kokeilla kirjoittamista joskus itsekin. Harkitsemattoman ja harkitun liitto Sari Peltoniemi on aina pitänyt tarinoiden sepittämisestä. Yritän kuitenkin aina tehdä jonkinlaisen ylimalkaisen rungon ja päämäärän, johon tarina tulee päättymään. Kun alan kirjoittaa, tietyt asiat ovat alusta asti minulle hyvin selviä, mutta hyvin paljon asioita loksahtelee kohdalleen Kirjoittaminen on pitkäjänteistä työtä Kirjailija Sari Peltoniemelle myönnettiin elokuussa Taiteen keskustoimikunnan viisivuotinen apuraha. Välillä teen paljon käsitöitä, mutta toisinaan tulee sitten tiukkoja lukukausia. Valmis tarina on Sari Peltoniemen mukaan harkitsemattoman ja harkitun liitto. Mutta loppujen lopuksi Sari Peltoniemen mielestä väliä ei ole niinkään välineellä. Tärkeintä ovat tarinat. Tarinan saaminen tekstiksi vaatii Peltoniemeltä kuitenkin aina kypsyttelyä
Jyrki Jyrkiäisen mukaan ihmisten tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden selvittämisessä sosiaalinen media on yksi mahdollinen kanava. Paikallislehti ei voi kilpailla valtakunnallisilla uutisilla, eikä naapurikaupungin iso lehti voi palvella kiinnittämällä huomiota ympäristökuntien pieniin asioihin. Sosiaalisen median käytön laajentaminen tarjoaa lehden tekijöille uutta tietoa siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa ja minkälainen heidän arkensa on. Ennusteiden mukaan mainostajat lisäävät panostuksia digitaaliseen mediaan, ja lehtimainonta laskee selvästi aiem- paa alemmalle tasolle, Jyrkiäinen pohtii. Myös nuorten itsensä kirjoittamia juttuja toivottiin. P. L-VS:n "perusjutuissa" vilahtelee aika paljon samoja ihmisiä, ja arvelenkin, että Lempäälästä ja Vesilahdesta löytyy monta sellaista talenttia ja persoonaa, joista riittäisi kerrottavaa: paikkakuntalaisia, mökkiläisiä, muualle lähteneitä ja takaisin tulleita. Paikallislehden suurin vahvuus on paikallisuus, senhän sanoo jo nimikin. Niin voimakasta muutoksen kautta viestintäalalla eletään. Suuri joukko palautteen antajista oli myös sitä mieltä, että lehdessä voisi olla enemmän juttuja nuorista tai nuoria kiinnostavista asioista, kuten harrastus- ja ajanviettomahdollisuuksista. Voisiko lukijoita haastaa mukaan: "kuka sinun mielestäsi olisi jutun arvoinen", esitti eräskin lehden lukija. Hän uskoo, että nimenomaan paikallislehdillä on mahdollisuus saada lukijat maksamaan sähköisestä sisällöstä, koska paikallisuutisia ei löydy ilmaiseksi verkosta. Muun muassa näin vastasivat lehden lukijat, kun LempäälänVesilahden Sanomat tiedusteli, mitä lukijat toivovat lehdeltä tulevaisuudessa. Päälinjana palautteissa oli toivomus, että lehteen pitäisi saada lisää henkilöhaastatteluja "meistä tavallisista Lempäälän ja Vesilahden asukkaista". Varastotilojen vuokrausta. Suomessa on jo nyt nuoria kotitalouksia, joissa on luovuttu lehtien tilauksesta ja uutiset luetaan verkosta. Aiemmin ajateltiin, että painetusta lehdestä vain lapioidaan sisältöä verkkomediaan, mutta tällä hetkellä trendi on niiden eriyttäminen. Median täytyy olla vahva sähköisellä puolella, jotta se tavoittaa tällaiset perheet ja palvelee samalla vanhempaakin ikäluokkaa. Lehtien luonne pysyy samana Digitalisoituminen vaikuttaa lukijoiden lisäksi myös mainostajien käyttäytymiseen. Vaikka monet olivat tyytyväisiä sivujen nykyiseen linjaan ja kehottivat toimitusta "jatkamaan samaan malliin", kehittämisehdotuksiakin annettiin kiitettävän monipuolisesti. Sähköisiin sisältöihin ollaan kuitenkin yleisesti siirtymässä yhä enemmän. Eli markkinatilaa löytyy kyllä, Jyrkiäinen toteaa. Katariina Rannaste Valikoimissamme laadukkaat: · Lauta- ja mosaiikkiparketit · Korkkilattiat · Laminaatit ym. Meiltä myös asennuspalvelut sekä lattioiden hionnat ja lakkaukset! PALVELEVA ASIANTUNTIJALIIKE Lampipolku 2 b, 33880 LEMPÄÄLÄ (Sääksjärvi) Tule tapaamaan meitä ASTA Koti-messuille 30.9.-2.10.11 osasto A40 Lukijat toivovat: lisää juttuja tavallisista ihmisistä, etenkin nuorista Toivon juttuja paikallisista tapahtumista ja osaajista. Menossa pärjätäkseen myös paikallislehtien on huolehdittava omasta tuotekehityksestään ja oltava mukana uusien viestintämuotojen kehittämisessä. Lukijat tunnettava paremmin Tällä hetkellä moni lehti tarjoaa netissä uutisia ja juttuja luettavaksi ilmaiseksi. Hänen mukaansa toimituksissa ja lehtijohdossa pitäisi voimakkaammin ja selvemmin miettiä, miten painettu lehti ja sähköinen media eriytetään. Lehdellä on kulttuurinen merkitys yhteisön muistin tallentajana eikä lehti voi luopua juttujen kirjoituksesta ja tarinoiden kerronnasta, vaikka sähköiseen muotoon siirrytäänkin. Lehden nuoren lukijakunnan edustajana lukisin mieluusti nykyistä hieman epämuodollisempia lehtijuttuja. Myös piharakenteet ja saunat. Siihen ei vielä ole kunnon ratkaisua keksitty. Haastetta onkin Jyrkiäisen mukaan siinä, miten verkosta saadaan samanlainen ansaintamalli kuin paperisesta lehdestä, jossa osa tuloista tulee mainostajilta ja osa tilaajilta. 044 722 5100 Fax (03) 3143 3230 www.hit-nordic.com Miltä Lempäälän-Vesilahden Sanomat näyttää 20 vuoden päästä. Heikki Hult 040 3528 929 www.thh-palvelut.fi Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä työskentelevä yliopistonlehtori Jyrki Jyrkiäinen uskoo, että lukijat ovat valmiit maksamaan sähköisestäkin sisällöstä, jos sitä ei saa ilmaiseksi muualta. Oy Laadukkaat ja edulliset -ikkunat ja -ovet Hämeenkyröstä Hämeenkyrön Ikkunatehdas Oy Mustajärventie 21, 39100 HÄMEENKYRÖ Puh. 20 Lempäälän-Vesilahden Sanomat · Perjantai 16.9.2011 laadukkaasti ja sopimuksen mukaisesti! puh. Jotta maksavia lukijoita saadaan myös sähköiselle puolelle, yleisö on tunnettava tulevaisuudessa yhä paremmin. Hieman yli 30 lukijaa vastasi kyselyyn osana viime viikolla järjestettyä musikaalilippujen arvontaa. Vaikka viestintämaailmassa tapahtuu parhaillaan monia muutoksia, lehtien luonne pysyy tulevaisuudessakin samana. Kun aiemmin toimituksissa tehtiin juttuja vain yhteen mediaan, täytyy niissä nyt esimerkiksi miettiä, miten jutut sopivat verkkoversioon ja mitä vaatimuksia puhelimesta luettavat jutut aiheuttavat, hän kuvaa. Jyrki Jyrkiäinen pitää mahdollisena, että kun käyttäjiä ja kuluttajia tulee lisää, alkaa ilmaispalvelujen määrä vähetä. (03) 3672 604, 040 584 9962 www.parkettiherala.fi www.lvs.fi. Digitalisoitumisella tavoitetaan Jyrkiäisen mukaan ihmisiä, joita paperilehdellä ei tavoiteta. Uudet tekniikat ja digitalisoituminen ovat siis heittäneet ison haasteen painetulle medialle. Lehden painettu ja sähköinen versio kasvavat erilleen ja niillä on kummallakin omat piirteensä ja vahvuutensa, hän toteaa. Tämä tarkoittaa Jyrkiäisen mukaan myös sitä, että lehtitaloissa täytyy osata synkronoida mainostajien näkyvyys sekä lehdessä että verkossa. 010 5488130 fax 010 5488139 PUTKITYÖT www.nuoraoy.fi Isot ja pienet Paikallislehtien tulevaisuus murroksessa Sähköisiin sisältöihin ollaan siirtymässä yhä enemmän Katariina Rannaste LUOTETTAVAA PALVELUA! Asuntojen ja kiinteistöjen rakennus-, korjaus- ja kunnostuspalvelut yms. Sitä on Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä työskentelevän yliopistonlehtori, dosentti Jyrki Jyrkiäisen mukaan mahdotonta varmuudella sanoa