Lempäälän-Vesilahden Sanomat 13.04.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 5. Keskiviikko 13.4.2016 1 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?Perhetuvat jopa osin korvaavat terveyspalveluja.. . vuosikerta Irtonumero 3 euroa Omavaraisuus heikkeni 2015 Lempäälän kunta jatkaa talouden tasapainottamista. Viime vuosi tuotti 4,8 miljoonan alijäämän. sivu 4 Opisto tekee muuttoa Pirkan opiston muutto Kanavan koululta Lempoisten koululle on alkanut. sivu 11 Vanhat kuvat talteen Tuore käsikirja kertoo, miten vanhat valokuvat saadaan pelastettua jälkipolville. sivu 13 Sukellus arkistoon Lempäälän kunnalla ei ole vain yksi vaan monta arkistoa ja hyllymetreittäin papereita. sivut 14?15 Ministerien edessä Puheenvuoro ja suullinen kysymys ministereille. 15-vuotiaalla Anette Länsipurolla on perjantaina jännät paikat. sivu 6 JUHO PULAKKA Lempäälän-Vesilahden Sanomien KOTITEEMA 20.4. Ilmoittaja! 044 3477 405 ilmoitukset@lvs.fi N:o 15 Keskiviikko 13.4.2016 86
Vaarana on, että he ovat saattaneet altistua jollekin neulan välityksellä leviävistä terveyttä uhkaavista yli 20 veriperäisestä sairaudesta, joista vakavimpia ovat B- ja C-hepatiitit sekä ihmisen immuunikatovirus eli hiv. Lempäälän labrassa palkanlisää ei saa, vaikka yksi ja sama henkilö ottaisi 120 näytettä. Kun kuuntelin viime viikolla ministeri Juha Rehulan (kesk) polveilevaa selvitystä Terkkarilla terävänä aiheesta, putosin kyydistä niin monta kertaa, etten lopulta erottanut sosiaalia terveydestä. Matti Apunen, Helsingin Sanomat Yritysveroprosentti on Suomessa ennätysalhaalla: vielä 80-luvulla yritysten tulovero oli 50?60 prosenttia, mutta viimeisten 12 vuoden aikana sen korvannut yhteisövero on laskettu 29 prosentista 20 prosenttiin, isoimpina laskijoina valtiovarainministerit Antti Kalliomäki (sd) ja Jutta Urpilainen (sd). Nordea joutui nyt yksin tikun nokkaan, mutta samaa palvelua tarjoavat monet lakitoimistot ja sijoitusyhtiöt pää- Poimintoja kaupunkiseudulla. Verovälttelyn tiimoilta järjestetään tämän tästä isoja seminaareja ja koulutuksia esimerkiksi naapurissa Tampereella. Palmun alta löytyy melkoisen sekalainen seurakunta: mafiapomoja, diktatuurimaiden poliitikkoja, huumekartellien pomoja ja kaiken jatkona rehtejä suomalaisia urheilijoita ja liikemiehiä. Vielä. Ajatus on hyvä ja parantaa henkilökunnan työturvallisuutta, sillä perinteistä neulaa käyttävän henkilön on ainakin teoriassa mahdollista pistää vahingossa itseään esimerkiksi otettuaan ensin näytteen asiakkaasta. Hutiloinnista tapaturmassa tuskin oli kyse, vaikka HUSin laboratoriossa onkin käytössä suoritepalkkiojärjestelmä, jossa hoitaja saa palkanlisän otettuaan 40 näytettä päivässä. kuten neulansuoja . Tällaisen puoliparatiisin aikaan- saaneet demarit noudattivat omien oppiensa mukaista suhdannepolitiikka... Marku Leikola, Apu He (Kreikka) pärjäävät kesään saak- ka, mutta sitten tulee seinä vastaan. Heidi Schauman, Iltasanomat HUSin laboratoriossa sattuneessa neulavahingossa näytteenotossa käytettiin virheellisesti niin sanottua turvaneulaa eikä tavallista perinteistä neulaa, jollaisia vielä on käytössä muun muassa Lempäälän terveyskeskuksessa. Kertakäyttöneula otetaan pakkauksestaan käyttöön ja poistetaan käytöstä asiakkaan silmien alla. Terävät lääketieteelliset instrumentit ovat käyttäjälleen aiempia turvallisempia, kun ne on suunniteltu ja valmistettu siten, että jokin niihin sisäänrakennettu ominaisuus tai turvamekanismi . ?tätä mieltä Kari Pusa MIKÄ MERKKI KAUPAN KATOLLE? N ordea-pankki on saanut viikon ajan rapaa niskaan hoidettuaan ns. Näistäkö tulee nyt Kkauppoja? Sääksjärvellä toimi aiemmin K-kauppa, mutta asiakasvirta ei riittänyt toimintaa pyörittämään. Siinäkin asiakasturvallisuus vaarantuu, kun iäkäs tai muuten huonokuntoinen potilas ensin turhaan paikkaa autolleen etsittyään mahdollisesti lumessa ja tuiskussa liukastelee jalan pitkähkönkin matkan hoitoa saamaan.. Niin kuin aina, esille tulevat nimet ovat pikkutekijöitä. Wahlroosin yritti korvat heiluen vakuuttaa olevansa tietämätön pankin Luxemburgin konttorin Panama-bisneksistä. Esityksestä ei Venloja heru. Rahaa on Suomesta kuskattu Panamaan ja muihin veroparatiiseihin kassikaupalla jo vuosikausia. Ne isot kalat uivat syvällä sameissa vesissä. Kesko on saanut luvan ostaa Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot. Nyt Sääksjärvellä on Siwan lisäksi uusi S-Market, mikä varmasti vaikuttaa tuleviin valintoihin. Entä Moision ja Lempäälän Siwat. Kilpailuvirasto edellyttää kuitenkin, että 60 liikettä myy- ?kolumni dään kilpailijoille. Lempäälässä on kolme Siwaa: Sääksjärvi, Moisio ja Lempäälä. Jos Siwojen katoille nostetaan K-merkit, kasvaa K-kauppojen määrä viiteen. Pahimmillaan pistotapaturmasta saatavaan vakavaan tartuntatautiin ei ole olemassa rokotetta tai parantavaa lääkitystä. Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi vuonna 2013 laaditun EU-direktiivin mukaisesti laboratorioissa ollaan siirtymässä käyttämään turvaneuloja. estää tai minimoi tapaturmaisten viilto- ja pistohaavojen riskin. Sitten tarvitaan myös lisää kaupan alan yrittäjiä. Oli vaihtoehto mikä tahansa toivottavasti liikkeet jatkuvat ja työpaikat pysyvät. Erkki Koivisto Sote-uudistusta seuratessa mielessä ailahtelevat tunnetilat ovat ällistys, sekavuus ja hauras toivo. Kyseessä on Euroopan unionin puitesopimus, jonka tarkoituksena on suojata terveydenhuollon työntekijöitä terävien instrumenttien kuten neulojen ja leikkausterien aiheuttamilta tapaturmilta. Kun varasto on käytetty loppuun, niitä ei näillä näkymin jatkossa jossain vaiheessa enää ole saatavilla. seen. Muutoksesta ei kuitenkaan millään muotoa saisi koitua vaaraa tai riskiä asiakkaalle kuten pääsi käymään HUSissa, jossa käytettiin näytteenotossa jo kertaalleen käytettyä neulaa useaan muuhun asiakkaa- Enemmän kuin piikki, Lempäälän terkkarilla jumittaa paikka, nimittäin autopaikka ja niiden puute. Arkena jo aamuyhdeksältä paikoitusalue laajennusosineen saattaa olla viimeistä paikkaa myöten käytössä. Toinenkin iso toimintatapaero näiden kahden laboratorion välillä on: Vaikka piikittäjä olisi kuinka huolimaton, Lempäälässä käytettyä neulaa ei saa roskiksesta mitenkään epähuomiossa poimittua takaisin käytettäväksi. private banking asiakkaiden rahoja palmujen suojaan Panamaan. Pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on etevä sijoittaja mutta onneton näyttelijä
ASUMISOIKEUSASUNNOT Lempäälä, Maakalan kylä | Maakalantie 22 Uu di sk oh de Huoneistot Arv. valmistuminen 8/2016 ja 10/2016 Lempäälä, Sarapisto | Keskuskatu 36 A 2h+k+s 3h+k+s 3h+k+s 4h+k+s 4h+k+s Pinta-ala m² 49,0 66,0 74,0???75,0 78,0 85,0 Asomaksu alk. 21.609 ? 26.813 ? 28.890 ? 32.061 ? 32.845 ? Vastike alk./kk 514 ? 665 ? 686 ? 762 ? 781 ? Yhteydenotot Iris Alahuhtala, puh. Uusi katto 2 päivässä! . 045 7734 3718 LEMPÄÄLÄN AUTOTARVIKE OY Realparkinkatu 1, 37500 Lempäälä p. Tehokas ja laadukas asennuskonsepti . Kodinkonehuollot . 045 7734 3812 leena.peltola@ta.fi As um Asumisoikeuden plussat ik eu s Pinta-ala Huoneistot m² 4h+k+s 80,5 Vastike yleistä vuokratasoa alhaisempi Taloudellisesti turvallinen, ei suurta pankkilainaa Saat asua kodissasi niin kauan kuin haluat Ei jälleenmyyntiriskiä Ei tulorajoja Aso sopii hyvin myös yli viisikymppiselle! vain TÄLLÄ KUPONGILLA SAAT - 10 % OSTOKSISTASI. Tarjous voimassa 30.4.2016 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Alennus lasketaan kaupan loppusummasta. Voimassa 30.5.2016 asti. 24,90 Asumisoikeusasunnoissa yli 55-vuotiailla ei ole varallisuusrajoja. KATSO TARKEMMAT TIEDOT KAIKISTA KOHTEISTA TA.FI Haku asumisoikeusasuntoihin: www.ta.fi/asunnon-hakeminen Asiakaspalvelukeskus Puh. Sähköasennukset K Mitä eroa on . (03) 585 0860 avoinna ma-pe 8-16.30 www.vlk-kodinkonehuolto.fi Toiseen sopii reiät ja home. Sulava lumi valuu aina jonnekin. Keskiviikko 13.4.2016 3 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Jään eläkkeelle. LOPPUUNMYYNTI jatkuu ous ä tarj Pyyd ta ja voi Kaikki tuotteet vähintään -50% Valtuutettu Kodinkonehuolto palveluksessasi AINENTI! ILTM MONT fi TORE emontti. KAatso laatur . Kattopellit omalta tehtaalta . 045 7734 3777 info@ta.fi CASTROL MAGNATEC C3 5W40 4 l kannu TA-Yhtiöt Tuomiokirkonkatu 34 B, 2. Ei kai talosi yläpohjaan? . 045 7734 3812 leena.peltola@ta.fi AVATTU REALPARKIIN AUTOVARAOSALIIKE! As um iso ik eu s Huoneistot Lempäälä, Moisio | Niemenkoskentie 1 Asomaksu alk. 26.629 ? Vastike alk./kk 710 ? iso Yhteydenotot Leena Peltola, puh. Ilmalämpöpumput Valkeakosken Kodinkonehuolto Oy katolla ja juustolla? Honkiniementie 19, 37600 Valkeakoski P. 045 7734 3841 iris.alahuhtala@ta.fi 3h+k+s Pinta-ala m² 65,0 Asomaksu alk. 25.316 ? Vastike alk./kk 614 ? 4h+k+s 89,0 33.385 ? 814 ? Yhteydenotot Leena Peltola, puh. Kysy myös rahoituksesta Tervetuloa viettämään yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa Vesilahden seurakuntatalolle (Rautialantie 213) 24.4.2016 JUHLAPÄIVÄN OHJELMA Klo 10.00 Jumalanpalvelus Vesilahden kirkossa Klo 11.15 Kunniakäynti sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä Klo 11.30 Tervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoilu seurakuntatalolla Klo 12.30 Vesilahden Sotaveteraanit ry:n 50-vuotisjuhla seurakuntatalolla Ei lahjoja eikä kukkia, mahdolliset muistamiset Vesilahden Sotaveteraanit ry:n tilille FI15 5511 3620 001144 Asu: Tumma puku/paraatipuku, kunniamerkit Vesilahden Sotaveteraanit ry Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA Lempäälä, Himminpolku 1 03 375 0220 ma-pe 9-17, la 9-13 Paikalliset pojat! 03 3398 6722 Runopursu kukkii! Runomaraton la 16.4.2016 klo 14 - 22 Lempäälän työväentalolla Pirk a n m a a n y ksik kö Tervetuloa! www.laaturemontti.fi www.runosana.fi TA.fi . Kylmälaitehuollot . krs, 33100 Tampere Puh. 03-3753 711 www.lempaalanautotarvike.fi
Valmistelut talouden tasapainottamisohjelman numero 3 laatimiseksi on aloitettu. . Kyseessä oli neljäs peräkkäinen erittäin raskas investointivuosi, mikä näkyy Lempäälän taloudellisten tunnuslukujen nopeana heikentymisenä. Vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 66,0 miljoonaa euroa ja 2 968 euroa kutakin asukasta kohti. Myös koko kuntakonsernin velka kasvoi kertomusvuonna ollen vuoden lopussa 116,4 miljoonaa euroa eli 5 162 euroa asukasta kohti. Vuotta aiemmin koko kuntakonsernin velka oli 105,7 miljoonaa ja 4 756 euroa asukasta kohden. Kunnan omavaraisuusaste heikkeni viime vuonna edelleen ollen 36,7 %, kun se oli edellisvuonna 42,8 %. Vanhuspalvelujen menot ylittyivät noin 117 000 eurolla. Samoin heikkeni myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku, joka oli 71,7 %. 4 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?UUTISET Keskiviikko 13.4.2016 Uutisvinkit: toimitus@lvs.fi : 03 342 9000 Tuoreimmat uutiset myös www.lvs.fi Talouden tasapainottamista jatketaan Lempäälässä Lempäälän kunnanhallituksen käsittelyssä ollut kunnan vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa viime vuoden alijäämäksi runsaat 4,8 miljoonaa euroa. huhtikuuta vuoden 2015 tilinpäätöksen, joka etenee tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan valmistelun jälkeen hyväksyttäväksi toukokuun kunnanvaltuustoon. . Muut sote-menot pysyvät Erkki Paloniemen arvion mukaan asetetuissa raameissa. . Hyvää oli, että toimintamenot ilman sote-menoja laskivat 0,3 prosenttia ja henkilöstökulut, pääosin henkilökunnan supistumisen kautta, vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 prosenttia eli noin 260 000 euroa. Vaikka tilinpäätös on talousarviota hieman parempi, tulos oli loppuvuoden odotuksiin nähden pettymys, myöntää kunnanjohtaja Erkki Paloniemi. Isoimmat ylitykset tulivat Pirkkalan yhteistoimintaalueen sote-menoissa. Vanhojen lainojen lyhennykset olivat 8,9 miljoonaa euroa, joten edellisvuoden tavoin Lempäälä nettovelkaantui vuonna 2015 lähes 12,2 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä vuoden lopussa oli 78,1 miljoonaa euroa eli 3 467 euroa kutakin asukasta kohden. Toimintakulu- jen taso ylittyi alkuperäisestä talousarviosta 2,9 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnanhallitus allekirjoitti maanantaina 4. Meneillään on kunnan uusi talouden tasapainottamisohjelma, jonka kautta niin sanotut juoksevat menot ja toimintamenot/netto puristetaan sille tasolle, että kunnan tilinpäätös kääntyy kuntalain edellyttämällä ja kunnanvaltuuston päättämällä tavalla ylijäämäiseksi. TEKSTI: Katariina Rannaste KUVA: Katariina Rannaste. Alijäämä oli viides perättäinen. . Väestö kasvoi 309 asukkaalla (1,4 %). Rahoitustarpeen kattamiseksi Lempäälän kunta nosti pitkäaikaista lainaa 19,5 miljoonaa euroa. Muuten talousluvuista ei järin mukavaa kerrottavaa ole. Lähes viisi miljoonaa kustantava erikoissairaanhoito ylitti toimintamenonsa noin 237 000 eurolla. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa heikkoja lukemia: vuosikate oli 491 424 euroa ja alijäämä 1,29 miljoonaa. Erikoissairaanhoito on jatkuva kysymysmerkki, vuotuiset kulut voivat toki laskeakin. Lempäälän työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousi edellisvuoden 10,7 %:sta 11,6 %:iin. TEKSTI: Erkki Koivisto Vesilahden tilinpäätös ei kehuja saa Vesilahden kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksestä löytyy jokunen hyvä asia: muun muassa toimintamenot ja henkilöstökulut laskivat. Lempäälän kunnan vuosien 2016?18 taloussuunnitelman valmisteluprosessissa talouden tasapainottaminen on ollut korostetusti esillä. Kokonaistalouden terveh- dyttäminen jatkuu myös tänä vuonna valmisteltavassa vuosien 2017?19 taloussuunnitelmassa, Auvinen sanoo. Bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2015 suuruudeltaan 19,6 miljoonaa euroa. Kuluva vuosi ja myös tulevien vuosien ko- konaistalouden suunnittelu perustuu oleellisesti alhaisempaan investointitasoon, johon toki pyritään varautumaan myös paremmin etukäteen, toteaa Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Hänen mukaansa kokonaistalouden tasapainotavoitteiden saavuttamiseen ei ole nopeaa ratkaisua. . Käyttötalouden toimintakulut olivat 133,3 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta 2,9 prosenttia. Vuonna 2019 tulevan soten vaikutusta on vaikea arvioida. Myönteisistä signaaleista huolimatta tehdyt toimenpiteet eivät riitä. Ilman sotemenojen kasvua kunnan tilinpäätös olisi lähennellyt nollatulosta. Talouden tasapainotustoimet alkavat Paloniemen mukaan kuitenkin purra. . Se oli edellisvuonna 63,9 %. Lempäälän väkiluku oli viime vuodenvaihteessa 22 542. Positiivista myös oli, että talousarviolainat per asukas laskivat. Aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä on taseessa vajaat 18 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnan käyttötalouden nettomenot kasvoivat viime vuonna 2,3 prosenttia. Plussaa on myös Yksi Vesilahden viime vuoden isoimpia investointeja oli Vesauskodin palvelutalon laajennus ja saneeraus. verotulojen 1,8 prosentin kasvu, mutta negatiivista valtionosuuksien 4,4 prosentin, eli 375 000 euron supistuminen. Tulevaisuudessakin erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun menot ovat vaikeasti ennakoitavia. Näin valtuuston toukokuussa 2014 hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma tuotti tulosta. Suunta on oikea.
Aion puheessa tuoda esille muun muassa, mistä nuorten hyvinvointi koostuu, mikä sitä heikentää ja miten sitä voi parantaa. Hieman jännittää, Anette Länsipuro myöntää. MIKÄ NUORTEN PARLAMENTTI? - Nuorten parlamentti antaa eväitä kansanvallan ja yhteiskunnan ymmärtämiseen - Toiminta perustuu yläkoulujen parlamenttikerhoihin hiomista vaille valmis. . Toisaalta on arveltu, että räkä saattaisi olla germaaninen laina. Alkumuodoksi on rekonstruoitu varhaisgermaani- Anette Länsipuro, 15, puhuu eduskunnassa Koulupäivä on perjantaina kolmelle täkäläiselle nuorelle hieman erilainen Eduskunta kokoontuu perjantaina nuorten parlamentin täysistuntoon, jossa ministerit vastaavat nuorten esittämiin kysymyksiin. 199-jäseniseen nuorten parlamenttiin osallistuu edustajia myös Lempäälän Hakkarin ja Sääksjärven sekä Vesilahden koulusta. Hakkarin koulun oppilas, 15-vuotias Anette Länsipuro pitää nuorten parlamentin ajankohtaiskeskustelussa Länsi-Suomen puheenvuoron ja esittää täysistunnossa suullisen kysymyksen. Toinen oppilasedustaja täysistunnossa on Ella Virtanen ja toimittajaoppilaana on mukana Janika Paukkuri. Kolmikkoa pääkaupunkiin seuraa Hakkarin koulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Pate Nikulainen. Tavoitteena on viedä viestiä nuorten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä. . Yöunia en ole puheen takia menettänyt, mutta hieman perjantai jo jännittää, hän myöntää. Suullinen kysymys koskee pakolaiskriisiin liittyvää Schengenin so- - Nuorten parlamentti huipentuu joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, joka toteutetaan eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan. Maanantaina se oli sanamuotojen 5 Lempäälän-Vesilahden Sanomat nen sana, jota vastaa nykyruotsissa murteellinen råke, 'sylki'. Suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran mainittu 1637. Ydinkeskustakortteille valittu kaavavaihtoehto Lempäälän kunnan kaavoitus- ja rakennusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa Lempäälän keskustan Ryynikän ja Lempoisten ydinkeskustakortteleiden asemakaavan muutoksen nähtäville. Alueelle sijoittuu kirjastovirastotoimitilahanke eli ns. Lempäälä-talo. Rakennusoikeutta on osoitettu 34 230 kerrosneliömetriä., josta asumiselle noin 16 400 kerrosneliömetriä. Tenkasen myllylle on soitettu suojelumerkintä. TEKSTI: Erkki Koivisto Tontteja myyntiin Kiviahossa Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaosto asettaa haettavaksi kahdesta korttelista yhteensä 10 omakotitalotonttia Kiviahon luteiskulman asemakaava-alueelta. Tontit sijaitsevat Ruusurinteen molemmin puolin. Tonttien koot ovat noin 1 100?1 300 neliömetriä ja hinnat noin 53 000?80 000 euroa. Tontit voidaan myös vuokrata 50 vuodeksi. Vanhalle asemalle ja ns. inkeroisen räkä, karjalan rekä ja viron rögä. Vastineissa on äänteellisiä variaatioita, mikä viittaa onomatopoeettiseen alkuperään. Uusia asuntoja tulisi hieman yli 200 ja noin 350 asukasta. Vuo- sivuokra on 8,5 prosenttia myyntihinnasta. Kiviahon luoteiskulman asemakaava-alueen kadut ja muu kunnallistekniikka valmistuvat kuluvan kevään aikana, jonka jälkeen alueen tontit ovat luovutettavissa. Alueella on yhteensä 26 kunnan omistamaa tonttia. Loppujen 16 tontin myynti tapahtuu vuoden 2017 aikana. Kissa sai jäädä vielä tolppaan Puheenvuoro ja suullinen kysymys ministereille. Istunnon lisäksi eduskunnassa on runsaasti muutakin ohjelmaa. pimuksen raukeamista. Vaikea aihe aikuisellekin, muttei niinkään Länsipurolle, jota päivänpolitiikka kiinnostaa. Keskiviikko 13.4.2016 MISTÄ TULEE SANA...? Räkä = Sanalla on vastineita kautta itämerensuomen, esim. Siitä todisteena yhteiskuntaopin numerokin on täysi kymppi. Nuorten parlamen- tin täysistunto pidetään Sibelius-Akatemiassa Eduskuntatalon peruskorjauksen vuoksi, ja se on katseltavissa suorana netissä osoitteessa: www. eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta Pelastuslaitos sai hälytyksen sähkölinjan tolppaan kiivenneestä kissasta Lempäälässä Säijässä Riukulantiellä keskiviikkona 6. Nuorten hyvinvointiin vaikuttaa moni asia alkaen fyysisestä kunnosta ja elintasosta, mutta sitä heikentävät koulu-, työ- ja nettikiusaaminen, työttömyys sekä yhteiskunnan antamat ristiriitaiset kannustimet, hän mainitsee. Puhettaan Anette Länsipuro on työstänyt maaliskuun lopulta asti. Puhe saa kestää korkeintaan kolme minuuttia, Länsipuro kertoo. . Uudet rakennukset olisivat kerrosluvultaan 2?6. Pysäköintipaikkoja tulisi noin 250. Radan länsipuolella Tampereentie 6:n kohdalle on kaavassa osoitettu torialue, joka avaa näkymän vanhan aseman ja kirkon välille sekä johdattaa uudelle kevyen liikenteen sillalle. huhtikuuta iltakahdeksan aikaan. Pelastuslaitos ei kuiten- kaan voinut auttaa, sillä jännitteisten sähköjohtojen väliin ei ollut menemistä. Sähkölaitokselta luvattiin käydä seuraavana päivänä tarkistamassa, oliko kissa vielä pakopaikassaan. Tulvakorkeudet jäävät mataliksi Vähälumisen talven takia Pirkanmaan järvien tulvakorkeudet jäävät tavanomaista matalammiksi, näillä näkymin noin 20?30 senttiä tavanomaisista lu- oinnontilaisten järvien kevään tulvakorkeuksista. Lunta oli talvella parhaimmillaankin enintään puolet tavanomaisesta vesimäärässä mitattuna..
Muutos koskee Lempäälässä noin 150 perhettä. Lempäälän perhetuvilla lainmuutos saattaa lisätä kävijämääriä, arvioivat perhetupa Pikkuketun sosiaaliohjaajat Katriina Mikkonen ja Mirkka Kortehisto. . Kerhotoiminta täydentää palveluvaihtoehtoja niin, että perheet saisivat sitä, mitä tarvitsisivat.. Suunnitelmien edetessä keväällä tarkentuu muun muassa kerhotoiminnan muoto, mutta toiminta alkaa elokuussa, vakuuttaa Pietarila. Kerhotoimintaa aiotaan järjestää Lempäälän kes- kustassa, Moisiossa, Sääksjärvellä ja Kuljussa, lähtökohtaisesti päiväkotien tiloissa. Kerhoihin haetaan päivähoitohakemuksella. . Kahvin saa juoda rauhassa, Pulakka sanoo. . Perhetuvilta saa apua arkeen. Kunta on järjestämässä myös uudenlaista kerhotoimintaa. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittava laki astuu voimaan elokuussa, jolloin päivähoito-oikeus supistuu 20 tuntiin viikossa, mikäli ainakin toinen vanhemmista on kotona. Vaikka toisinaan on ollut tiivistä, työntekijät ovat järjestelleet asioita niin, että meidän perheen tarpeet on otettu huomioon, kahden lapsen isä Juho Pulakka kertoo. Lainmuutoksen mahdollisesti tuomaan kävijälisäykseen vanhemmilla on kehittämisehdotus. . Perheiden kanssa käytävässä palveluohjauskeskustelussa käymme myös läpi, ovatko he harkinneet kevyenä hoitomuotona kerhoa, Pietarila kertoo. Kerhor yhmässä olisi enintään 10 lasta ja ohjaajana yksi työntekijä. Maksu on osallistumiskerroista riippuen joko 40 tai 80 euroa lukukaudessa. . Reppupäivät helpotta- vat arkea monessa asiassa, kun lapsen voi jättää perhetuvalle kolmeksi tunniksi hoitoon esimerkiksi pienemmän sisaruksen lääkärikäynnin ajaksi. Halukkaita esimerkiksi reppupäiviin on toisinaan enemmän kuin mukaan voidaan ottaa. . Tuvalla pääsee juttelemaan tavallisista vanhemman arjen asioista. . tuki arjessa ei Päivähoito-oikeutta rajataan elokuussa myös Lempäälässä. Jos pohtii lapsen terveydellisiä ja kasvatuksellisia asioita, täällä voi kysyä. Kerhojen kaavailtiin ensin olevan maksuttomia, mutta kasvatus- ja opetuslautakunta linjasi, että kerhotoiminnalle tulee perhetupien lukukausimaksun suuntainen maksu, Pietarila kertoo. Kerhotoimintaa tuodaan päivähoidon rinnalle vaihtoehdoksi niille, joilla ei työn tai opiskelun puolesta ole tarvetta päivähoidolle. Ajatusta kerhotoiminnan järjestämisestä on kypsytelty jo ennen valtiovallan kaavailemaa päivähoitooikeuden rajaamista. . 6 ?uutiset Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 TEKSTI: Katariina Rannaste KUVA: Katariina Rannaste Päivähoito-oikeus supistuu . Viimeisten kolmen vuoden aikana meillä varhaiskasvatuspuolella on vahvistunut käsitys, että tällaista kevyttä ja joustavaa hoitomuotoa kaivataan. Meidän mielestämme tässä oli palveluaukko. Vanhempien mielipiteitä asiasta kartoitettiin tammihelmikuussa kyselyllä. Mutta perhepäivät palvelevat paremmin siinä, että työntekijöiltä voi kysyä mieltä askarruttavia asioita, Juho Pulakka toteaa. . Tuvalla on iisimpää olla, kun on myös hoitajia ympärillä. Kävijämäärät ovat muutenkin kasvaneet Lempäälän kaikilla neljällä perhetuvalla muutaman viime vuoden aikana, he toteavat. Lempäälän keskustassa sijaitsevan Pikkuketun perhepäiviin saapuu perheitä tavallisesti kymmenkunta. Tupa on täynnä etenkin Moision Pyrstötähdessä, jonne toisinaan paikalle osuu samanaikaisesti jopa 50 kävijää. Ehkä päivähoito-oikeuden vähentyessä reppupäivien määrää voisi lisätä kahteen viikossa, he esittävät. "Vertaisia ympärillä" Perhetuvat tarjoavat lempääläläisille lapsiperheille muun muassa perhepäiviä, reppupäiviä, ryhmätoimintaa ja Akuliina-vertaistukiryhmiä. Perhetuvat jopa osin korvaavat terveyspuolen palveluja, hän näkee. Kahden lapsen äiti Sanna Tanni yhtyy näkemykseen: perhetuvilla tuetaan perheitä ja apua saa melkein huomaamatta, ainakin ilman, että asioita täytyy erikseen ryhtyä selvittämään. Perhetupien toiminta on tietysti myös tervetullut tuokio pienten lasten vanhempien arkeen. Tuvalla ohjaajat ovat tulleet tutuiksi, lapsille on samanikäistä seuraa ja lapset oppivat olemaan ryhmässä, Tanni toteaa. Perhetupien toiminta on monimuotoistunut kotiin tehtävän perhetyön myötä. Tupien työntekijöiden te- kemä perhetyö on uuden sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jossa perhettä tuetaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä vaikkapa neuvolan ja päivähoidon kanssa. Uusi kunnallinen kerho on kevyt hoitomuoto Lempäälä kehittää avointa kerhotoimintaa päivähoidon rinnalle. Kunnan varhaiskasvatuspalveluiden järjestämä kerhotoiminta käynnistyy ensi syksynä ja on tarkoitettu 3-5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. . Toiminnan keskiötä ovat perhepäivät. . Mukaan otetaan ilman vaippaa pärjääviä 2-vuotiaitakin. Vastauksista kävi ilmi, ettei hoitojärjestelmä palvele nykyistä työelämää. Kerhotoiminnan tarve tuli hyvin voimakkaasti esille. . Vastaukset vahvistivat Mirva Pietarilan mukaan ajatusta siitä, että varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä nykyaikaa vastaaviksi. . Asiasta on puhuttu ja muutos saattaa näkyä meillä lisäyksenä, mutta se jää nähtäväksi. . Kun tulee 2-vuotias Iida Tanni on käynyt perhetuvalla perhepäivissä kolmiviikkoisesta lähtien. tuvalle, sitä vain on lasten kanssa, Anni Koskela toteaa. . Ei tarvitse olla yksin kotona ja on vertaisia ympärillä. Olisin mennyt lasten kanssa Pyrstötähteen, koska se on meitä lähin perhetupa, mutta reppupäivät olivat niin täynnä, ettei ollut mahdollista saada viikottaista reppupäivää. Siksi aloimme käydä Pikkuketussa, kahden lapsen äiti Anni Koskela kertoo. Tilanahtaudesta huolimatta Koskela ja kaksi muuta lempääläläisvanhempaa, Säpinässä viikoittain käyvä Sanna Tanni ja Pyrstötähden aktiivikävijä Juho Pulakka, ovat hyvin tyytyväisiä perhetupiin. . Kevään päivähoitohakemuksessa voi valita kerhovaihtoehdon. Lapsillekin perhetupa on tärkeä. Kun on kotona, siellä silmissä ja mielessä ovat aina kotityöt. Esimerkiksi joulukuussa kolme vuotta täyttävä pääsee kerhoon, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Mirva Pie- tarila mainitsee. Aamupäivisin järjestettävään kerhoon voisi osallistua kolmesti viikossa. Kestoltaan ne ovat kolme tuntia. ?Kerhotoiminnan järjestäminen on vielä valmistelussa
Oman kunnan terveyskeskussairaalassa toteutettu hoito on myös kustannustehokasta ja mielekästä. Tampereen klääkäripäivillä 16.?18. Ruotsin kieli alkaa jattoimimaan yhdessä. . Oppimiskokonaisuuk- kossa kuudennelta vuosiluosia voi toteuttaa eri tavoin, kalta joka koululla. Kaikille oppilaille asetetaan syyslukukaudella henkilökohtainen pitkän tähtäimen vuositavoite. Opetussuunnitelman valtakunnallinen tuntikehys on 222 tunnin tarjonta. Lempäälässä tunteja on 226, ekstrana on liikuntaa, kuvataidetta, musiikkia sekä käsitöitä, Lehtinen luettelee. Arviointiin otetaan aiempaa kannustavampi ote. Safe-house -avohoitomalli esillä lääkäripäivillä Palkittu ja valtakunnallista kiinnostusta herättänyt psykiatrinen hoitomalli kehitetty Lempäälässä Lempäälän terveyskeskuksessa on kehitetty mielenterveyspotilaiden kriisitilanteiden hoitoa yhdessä perusterveydenhuollon, psykiatrian yksikön ja terveyskeskussairaalan kanssa vuodesta 2011 alkaen. Opetussuunnitelmassa lähestyä niin fysiikan, terkorostetaan vahvasti oppi- veystiedon kuin musiikin misen taitoja, kuten moni- tunnillakin, mikä puolestaan lukutaitoa. Työ on loppusuoralla. Laaja-alaisia osaamisen oppimiskokonaisuuksia on seitsemän: "Ajattelu ja oppimaan oppiminen", "Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu", "Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot", "Monilukutaito", "Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen", "Työelämätaidot ja yrittäjyys" ja "Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen". muun muassa toteuttamalla monialaisia, pitkäkestoisia oppimiskokonaisuuksia ja integroimalla oppiaineita. Ideana on hälventää oppiaine-eroja, sanoo oppiainetyöryhmän jäsen, Hakkarin koulun opettaja Jukka Kohtamäki esittäen käytännössä esimerkiksi sellaisen ilmiöHälventämään kokonaisuuden kuin äänen. oppiaine-eroja Sitä voisi opetuksellisesti . "Yhteinen tulevaisuus", 7. Tavoitteena on, että oppilaat "arjen taitoja", 8. Artikkelin ovat kirjoittaneet Lempäälän psykiatrian yksikön psykiatrian erikoislääkäri Jaana Rajakangas, vastaava sairaanhoitaja Minna Salonen sekä Lempäälän terveyskeskuksen sairaalaosaston geriatrian erikoislääkäri Taina Hellsten. yhteistyötä. Jokaiselle vuosiluokalTapa, jolla opiskellaan, on tässä se iso juttu, sanoo Kul- le tulevat omat teemansa. jun koulun vararehtori Jussi Oppimiskokonaisuuksien aiheet ovat vuosiluokittain Karjalainen. Oppilaiden opintoihin si- 0.?1. Keskiviikko 13.4.2016 ?uutiset Lempäälän-Vesilahden Sanomat 7 Uusi opetussuunnitelma tuo monialaisia oppimiskokonaisuuksia Muutoksia arviointeihin, ruotsin kielen opetus alkaa jo kuutosluokalla Opetussuunnitelma muuttuu Lempäälässä siten, että ruotsin kielen opettaminen alkaa kuudennella vuosiluokalla. Sillä toteutetaan valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotettua avohoidon kehittämistä, jota edellytetään ennen kuin sairaalahoitoa voidaan vähentää. Vuodesta 2012 alkaen hoitomalli on alkanut muotoutua nykyisen kaltaiseksi. "Aktiidonalojen tietoja ja pääsevät vinen vaikuttaja". . Mahdolliset muut toiminnot ovat avoinna. "Koti Lempääsisältöjä ja työtapoja yhdis- lässä", 4. 6. "Ihminen oppivat yhdistämään eri tie- ja ihmisyys" sekä 9. "Oma ajattelu ja tään yksi, eri oppiaineiden viestintä", 3. Hoito on nimetty Safe-house -hoitomalliksi. Sen avulla on Lempäälän terveyskeskussairaalassa pystytty turvaamaan kriisitilanteissa psykiatristen potilaiden hoito erikoissairaanhoidon laitospaikkojen vähentyessä Kaivannon sairaalan lopettaessa toimintansa. Safe-house -hoitomallin tarkoituksena on kotiutustyöparin toimintaa vastaavalla tavalla vähentää psykiatrisen sairaalan käyttöä ja ohjata potilas joustavasti tarkoituksenmukaiseen avohoitoon. Safe-house -toiminnassa potilas otetaan akuutissa tilanteessa omaan terveyskeskussairaalaan ja tuotetaan sinne psykiat- risia palveluita kunnan omasta psykiatrisesta yksiköstä. Potilaat ja henkilökunta ovat olleet Lempäälässä hyvin tyytyväisiä uuteen hoitomalliin. Safe-house -hoitomalli mahdollistaa saumattoman hoitoketjun, vähentää psykiatrisen potilaan leimautumista ja mahdollistaa nopean hoitoon pääsyn. Se miten hyvin tavoite toteutuu, arvioidaan arviointikeskustelussa. 3.?4.-luokilla on sanallinen arviointi lukuvuositodistuksessa, johon kirjataan myös oppilaan vahvuuksia. 5.?9.-luokkien lukuvuositodistuksissa on numeroarviointi sen lisäksi, että todistukseen kirjataan oppilaan vahvuuksia. Oppilaan tuen järjestelyissä kiinnitetään uudessa opetussuunnitelmassa erityisesti huomiota joustaviin arviointitapoihin. TEKSTI: Erkki Koivisto KUVA: Erkki Koivisto Seurakunta mukana Lempäälä-talossa L empäälän seurakunta suunnittelee uusia hallintoja osin toimitiloja Lempoisten keskustaan kaavailtuun Lempäälä-taloon. Kirkkoneuvosto tutki alustavaa, seurakunnan työntekijöiden ehdotusten pohjalta tehtyä tilankäyttösuunnitelmaa kokouksessaan 22. "Minä, me ja ympärissältyy vastaisuudessa vähin- tömme", 2. Opetussuunnitelma tuo kouluelämään ja oppimiseen myös monialaiset oppimiskokonaisuudet. Uusi opetussuunnitelma otetaan Lempäälässä käyttöön reilun vuoden valmistelutyön jälkeen asteittain tänä syksynä 1. Artikkeli on herättänyt suurta mielenkiintoa, mikä näkyy luennointipyyntöinä sekä tutustumisvierailuina. Jatkuvan kannustavan palautteen lisäksi myös itsearviointi korostuu. Työ on tehty valtakunnallisten perusteiden eli 520-sivuisen perusopetuksen opetussuunnitelman pohjalta seudullisena yhteystyönä. Alkavaa Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtinen kokousti opetussuunnitelman laaturyhmän kanssa perjantaina Lempilehtopöllön valvovan silmän alla. kieltä Lempäälässä opettavat pätevät aineenopettajat, sanoo sivistysjohtaja Nina Lehtinen. . Hanke liittyy koko Lempäälän keskustan kehittämiseen. Suuri ja monia osapuolia koskettava kokonaisuus etenee neuvottelujen kautta asia kerrallaan. Seurakunnan toimintojen mahdollinen siirtyminen tulevaisuudessa Lempäälätalon toimisto- ja toimintatiloihin merkitsee luopumista Lempoisten seurakuntatalon toimistotiloista sekä niistä toimintatiloista, jotka eivät siirry uudisrakennukseen. Helmikuun periaatepäätöksessään kirkkovaltuusto sitoutui siihen, että seurakunnan viranhaltijat etsivät uutta, paikan arvon ymmärtävää toimijaa seurakuntatalolle. Lähtökohtana on, että seurakunnan ja seurakuntalaisten käytössä säilyvät jumalanpalveluksiin ja toimituksiin liittyvät tilat, kuten seurakuntasali sekä hautaustoimen kannalta välttämättömät suojat ja kulkuväylät.. maaliskuuta esillä ollut Safehouse -hoitomallista tehty posteri eli johdan- to ja esittely Safe-house -tutkimusaiheeseen palkittiin lisäksi yhtenä parhaista. Palkittuja postereita oli kaikkiaan neljä. Safe-house -hoitomallista on kirjoitettu artikkeli Suomen lääkärilehteen vuonna 2015. Paikallisesti päätettävät asiat on Lempäälässä valmisteltu parikymmenhenkisessä laaturyhmässä, jossa on viranhaltijoiden lisäksi huoltajien ja oppilaiden edustus. helmikuuta. elokuuta alkaen. Kunnan luotsaama prosessi on ollut vireillä jo kauemmin. Myös kuvallisen edellyttää opettajien välistä viestinnän merkitys kasvaa. Suunnitelmat voivat muuttua. Seurakunnan ylin päätöksentekoelin, kirkkovaltuusto, teki periaatepäätöksen lähteä mukaan Lempäälä-talohankkeeseen kokouksessaan 9. "Ulos oppimaan", televä monialainen oppimis- 5. maaliskuuta. Seurakunnan osalta uudisrakennukseen olisi tulossa seurakunnan hallinto- ja toimistotiloja sekä lapsi- ja nuorisotyön tiloja. "Elämää eri aikakausina", kokonaisuus lukuvuodessa
Perhekerho klo 9.30 pappilassa. To 21.4. 1918 Lavia k. 19.00 Narvan liikuntasalissa. Jumalan kansan koti-ikävä. klo 12 Kaikki saa Herralle laulaa-tilaisuus. Vienola s. 14.3. 2016 Lempäälä Kiittäen ja rakkaudella kaivaten Ilona Kari ja Tuire Mirja ja Kari Hanna, Kari, Juho ja Väinö Heidi, Mikko ja Minnea muut sukulaiset ja ystävät Niin kuljimme elämämme käsi kädessä, sinä ja minä. Niin jaoimme jokaisen päivän. Rakkautemme oli meidän rikkautemme. Nyt sinä olet poissa, käteni on tyhjä. Tyhjä on myös paikkasi kotona. Raskas on jatkaa tietäni yksin. Nyt kuiskaan ne sanat, kauneimmat jotka tiedän: ?Rakastin sinua eläissäni, rakastan sinua aina.? Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Pertti Kaarlo Juhani KOPRA s. 14.3.2016 Kauvatsa Lempäälä Kaipaamaan jäi Anja Ismo perheineen sukulaiset ja ystävät Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Lempäälän srk Ehtoollisjumalanpalvelukset eli messut: Su 17.4. 2016 Lempäälä #KylläKirkoille - konsertti Pyhän Birgitan kirkossa su 24.4. Lausuntaa Esko Salonen. MUISTOKIVI OY M. Pappilan avoimet ovet ja torstaikahvit klo 13-15 pappilassa. Ruokamaksu 2. ei Majakkamessua eikä pyhäkoulua. Toimintaa: Vesilahden srk Ke 13.4. klo 14 Sääksjärven lähetyspiiri Kuljun Majakassa, Partanen ja Korhonen. Pe 15.4. Perhesunnuntai ja per- hejumalanpalvelus klo 10 PVY:n talossa Krääkkiössä. klo 16 miesten A-Men-retki Kangasalan Heinäkallioon miesten leirille, lähtö pikkubussilla Lempoisten srk-talolta klo 16, eväsraha 10?. Ma 18.4. klo 18 Pyhän Birgitan kirkossa. Vuorovaikutteinen ehtoollisjumalanpalvelus kutsuu mukaan erityisesti uskostaan epävarmoja ?tuomaita?. klo 10 messu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa. / aikuinen, 1. Seppo Korkeila, mukana Sotaveteraaniliiton edustajat sekä Narvan soittokunta. Lempäälän rauhanyhdistys. Pe 21.4. klo 18 isä?poika-parkki Tervajärven leirikeskuksessa (Ketkantie 247). Perhekerhot klo 10?12: To 14.4. 19.00 Narvan liikuntasalissa. Perhekerho klo 9.30 Narvan kyläkirkossa. Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 TUOMASMESSU Rakkaamme, sukumme vanhin Hilja Vilhelmiina PIRHONEN su 17.4. Perhekerho klo 9.30 pappilassa. To 14.4. Varaukset: ti ja to klo 10?12, p. Naistensauna klo 18 pappilassa: ?kevään kuuntelua?. Ke 20.4. Pyhän Birgitan Laulajat ja Peter Joukainen duo. Vetäjänä Harri, 5?/ hlö/kerta. klo 12-16 Naistenpäivä, opettajana Annukka Suonpää. Su 17.4. klo 18 miesten A-Men-saunailta Tervajärven leirikeskuksessa, George Pindua (Tansania). Kyllä kirkoille -konsertti su 24.4. Topin ja Patun vierailu Tolvilan tilalle Viialaan. Tervetuloa entiset ja uudet jumppaajat! Ke 20.4. Ei lahjoja! Mahdolliset muistamiset joko etukäteen Vesilahden srk:n tilille FI54 5511 3610 0001 30 (viestiksi Inka 50) tai paikanpäällä (diakonia-, lähetystyö, nuorisovaltuusto). Kiitos osanotosta. ihmiset eivät laske kiitäviä Toimitamme kuolinilmoitukset myös muihin kotimaisiin lehtiin. minuutteja. - Kiinalainen sananlasku Muut seurakunnat Lempäälän Helluntaiseurakunta Rypyntie 8 - www.betel.fi Pe 15.4. 8 ?seurakunta Rakkaamme Väinö KAASALAINEN s. Uurnat . klo 18 Lastusten lähetyspiiri Vanhassa pappilassa, Aino Vesamäki. Ke 20.4. Pappilan avoimet ovet ja torstaikahvit klo 13-15 pappilassa. ?Harrasta jumppaa Harrin kanssa. Juhla srk-talolla: puhe evl. evp. klo 13 Svenska klubben Kahvila Olkkarissa. Ma 18.4. (03) 3738023. Vesilahden seurakunnan nettisivut: www.vesilahdenseurakunta.fi. klo 18. Lämmöllä muistaen Pertti, Tuula, Henna ja Inna Panu, Iiris, Vieno ja Pietu Matti ja Pirkko Ilari, Nelli ja Martti Eerika ja Sakari Kaija ja Joona muut sukulaiset ja ystävät Pyhän Birgitan Laulajat ja Peter Joukainen duo. 8.12.1945 k. 040-8049109 (ma-ke) ja Tiina Hiltunen p. Lähetysseurat klo 18.30 srk-talossa. Sointu-Siltanen & kuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlaskut sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Kaila Kuivaspääntie 150 Lempäälä p. klo 17.45 . 0400 419 096 tai poikkeamalla diakoniatoimistoon. Pe 15.4. klo 10 Kirkonmäellä (srk.talossa ja kirkossa). Nuorten järjestämä ehtool- To 14.4. Järj. 040- 5112444. Lempoisten srk-talossa, Nurmen rukoushuoneella ja Säijän monitoimitalossa. Ma 18.4. Messussa mukana partiolaisia. Kirkkokahvit. Su 17.4. toimikunta ja Inka. Su 17.4. Vapaa pääsy, kolehti Ylivieskan seurakunnalle. www.lempaalanseurakunta.fi Ei koske kuolema silloin, kun sielu taivasta halaa. Ei vangitse musta multa, kun toivo kirkasna palaa, iäisyystoivo. Onnelliset Siunaus toimitettu 9.4.2016 läheisten läsnä ollessa. Kiitämme Himminkodon ja kotipalvelun henkilökuntaa Hiljan hyvästä hoidosta. 23.8. Arkut . Lämpimästi tervetuloa! Pe 15.4. klo 18 Pyhän Birgitan kirkossa. Kuljun Majakassa (Tampereentie 262). Vauvakahvila Pikku Nuppu joka ma klo 14?15.30 Vanhassa pappilassa (Rovastintie 3). Diakonia: Joka ti ja to klo 10?12 päivystys Lempoisten srk-talon diakoniatoimistossa. Keskustelu taloudellisesta avustamisesta ajanvarauksella. Perhesunnuntai kestää klo 14.00 asti ja sisältää ruokailun. klo 18 Tuomasmessu Pyhän Birgitan kirkossa, liturgi Päivi Aikasalo, saarna Vihtori Leskelä, kanttori Terhi-Tuulia Keränen, Tuomaskuoro. Su 17.4. p. klo 19 Nuortenilta. La 16.4. Diakonia-avustaja: Helena Autti p. 050-3078146. Kirkkoherranvirasto avoinna ma-ti klo 9-15, ke 9-12, to 12-18 , pe 9-13, p. Kaila lempääläläinen yrittäjä Vapaamuotoinen rukoushetki Pyhän Birgitan kirkossa arkisin klo 8?9. To 14.4. Ompeluseura klo 10 Narvan kyläkirkossa. To 14.4. Lämpimästi tervetuloa! To 21.4. 3. sunnuntai pääsiäisestä . Vainajan kuljetukset Kaikki kivialan työt, lisänimikaiverrukset, myös entisöinnit, suoraan paikalliselta valmistajalta Lempäälästä. Muistokivi Oy M. klo 17.45 . Raamattupiiri klo 18 Narvan kyläkirkossa. Ma 18.4. Sanajumalanpalvelus, Vesilahden sotaveteraanit ry:n 50 vuotisjuhlapyhä klo 10 kirkossa: saarna Simola, liturgi Henttinen, kant. ?Harrasta jumppaa Harrin kanssa. klo 10 aamuhetki Sanan ääressä Sääksjärven nuorisotalossa, Seppo Lappalainen. Pe 15.4. Hakkarin yrittäjätalon nuorisotilassa (Kaakisentie 1). Pe 15.4. klo 10 Raamattu ja rukouspiiri, Marja-Leena Salonen. klo 18.30 Lähelle Jumalaa rukousilta. Meiltä edullisesti kaikki HAUTAUSTOIMISTOPALVELUT . 0400 838 486 www.muistokivikaila.fi päivystys viraston numerossa. www.lempaalanseurakunta.fi www.facebook.com/lempaalanseurakunta vapaaehtoistyo.fi/lempaala Kuollut: Hilja Vilhelmiina Pirhonen 97 v, Väinö Kaasalainen 81 v, Pertti Kaarlo Juhani Kopra 70 v, Pirkko Helena Laukkala 64 v Uudenkaupungin srk:sta ja Jaana Piritta Rajala 31 v. Kastettu: Ilmari Aatos Lahti, Matias Nissilä, Jonna Marja Susanna Pajula, Aleksandra Vilhelmiina Riikola ja Joonas Olavi Jokiranta. Kastettu: Joel Antti Sebastian Linjama Valkkisista Diakoniatyöntekijät: Minna Alajoki p. Messu klo 13 Halkivahan kirkossa. Konsertti on osa valtakunnallista Kyllä kirkoille -tapahtumaa. Vapaa pääsy, kolehti Ylivieskan seurakunnalle. Lapset ja perheet: Ma 18.4. Liturgi ja saarna Päivi Aikasalo, kanttori Kaisa Naukkarinen, musiikkiryhmä Partiokööri. 6.2. Vetäjänä Harri, 5?/ hlö/kerta. 24.3. Ehtoollishartaus klo 14 Kirkonkylässä Kurjenpolvessa. Mukana Simola. La 16.4. Perhekerho klo 9.30 Narvan kyläkirkossa. Pe 22.4. Mukana Harri ja Satu. Ma 18.4. Mukana Harri, Satu, Mari-Anne ja Merja. klo 18 Miestenilta. Ke 20.4. (03) 289 5111, sp. kirkkoherranvirasto.lempaala@ evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastossa ma, ti, to ja pe klo 9?12 sekä ti klo 15?17, ke klo 9-12 puhelin- lishartaus klo 19 kirkossa: Simola. Su 24.4. 1935 Pyhäjärvi Vpl k. Kässäkerho klo 18 pappilassa. To 21.4. Inka Valtamon synttärikutsu kaikille: Inka Valtamon 50-synttärijuhlat alk. Lähtö srk-talolta klo 11.30. Ma 18.4. Sääksjärven kerhotalossa (Asuntotie 9). Ti 19.4. / lapsi tai 5? / perhe. Su 17.4. klo 12.30 eläkeikäisten piiri Kuljun Kulkuset Kuljun vanhassa srk-talossa (Seurakuntatalontie 12), Ensio Partanen. Nuorten menot verkossa: www.facebook.com/hopelempaala www.facebook.com/riparilempaala Varhaisnuorisotyö: www.varkkari.fi Lähetyskirppis Toivontori (Atrantie 2) avoinna ma, pe, la klo 11?14, ke klo 11?18. Kahvila Olkkari (Tampereentie 4) avoinna ma?pe klo 9?16.30, la klo 10?14. Kirkkoherranvirasto avoinna ma?pe klo 9?12, ma, ke ja to klo 13?15, ti klo 13?17. Teejatkot srk-talossa. o.s. #inkamessu klo 16 kirkossa: saarna Inka ja muut muissa tehtävissä. Lisätietoja: http://bit.do/inka50. Tervetuloa! Järj. Tervetuloa entiset ja uudet jumppaajat! To 14.4. klo 15 monikulttuurinen kahvila Perheverstaalla (Tampereentie 2). Ke 20.4. Marika Haapala. Ma 18.4
03 371 6106, 371 6536, 371 6756 laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi LAURILAN BETONI Puh. Se ei ole heikkouden eikä tahdottomuuden merkki vaan se on ihmisyyden merkki. Siinä äänessä ei ole itsekkyyttä eikä oman edun tavoittelua. (03) 375 2300 Tampereentie 22, 37500 Lempäälä www.lempaalanfysiocenter.fi -myös lauantaisin- Tampereentie 490, 33880 Lempäälä p. Myymme vähintään puolen vuoden sarjoja. Autopalvelut moniin asioihin. Monella on pelko siitä, että seurakuntaan kuuluminen ja Kristuksen laumassa eläminen tekee meistä samaa muottiin valettuja, tahdottomia ja nujerrettuja lampaita. Kuullaanpa mitä Jeesus tästä sanoo: ?Hän voi vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen.. Kurssit ja valmennus KIRSI GREN 040-5807610 www.aurinkohoitola.fi Lempäälän Höytämössä 0400 635 854 seppo.formisto@maanrakennus-sf.fi www.maanrakennus-sf.fi Kaivurityöt Pertti Keskimaa Iisakintie 24, Lempäälä puh. www.vesasto.fi Joustavaa palvelua kohtuullisin hinnoin. Keskiviikko 13.4.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Hyvän Paimenen lauma PA LV E LUN PA IK AT Haluatko ilmoittaa Palvelun paikoissa? Ota yhteyttä 044 347 7405 tai sähköpostilla ilmoitukset@lvs.fi. Se on sitoutumista rakkauteen ja toisten huomioonottamiseen. Hyvän Paimenen ääntä kannattaa kuunnella. Selvänäkö (myös puh.) . 040 769 0032 www.kanavantilipalvelu.fi Asiointipalvelut Siivouspalvelut Tilausajot KIINTEISTÖNVÄLITYS . 03 3753 533 . PERUKIRJAT . Messuja on ollut viime vuosina Pyhän Birgitan kirkossa kerran tai kaksi vuodessa, seuraavan kerran sunnuntaina 17. Jumalan lapsi kuitenkin muistaa, että vapaus kulkee aina käsi kädessä vastuun kanssa. Lauman jäsen ei myöskään ole kahlehdittu vangiksi, vaan hänellä on vapaus kulkea. ARVIOT ym. SIIVOUSTA PAIKALLISIN VOIMIN! Kysy rohkeasti tarjous! Muista kotitalousvähennys. Vuoden 2012 kiinteistönvälittäjä Esko Vesasto LKV 0400 630 440 Tampereentie 25, 37500 LEMPÄÄLÄ Puh. Koulutettu JUHA KILPI Kirjanpitopalvelut HUOM. Tätä logoa käytetään ilman osoitetta Perinteinen palveleva tilitoimisto PERTIN REMONTTIAPU Lempäälä 044-357 6373 Kanavatie 18 A 1, Lempäälä p. Jokainen lauman jäsen tunnetaan nimeltä ja jokainen saa olla erilainen yksilö, oma itsensä. Soita tai poikkea, kysyminen ei maksa mitään. Betoni PARHAAT BETONIT FI Turkkilajärventie 6, 39200 KYRÖSKOSKI Puh. 040-583 8422 raija.marttila@ kirjanpitopalvelu.eu www.kirjanpitopalvelu.eu SIIVOUS NINA JA MARITA OY p. Se ääni on täynnä rakkautta. Mikko Oikarinen Eläinpalvelut Kauneus ja terveys KOIRATRIMMAUSTA 040-833 9796 trimmaaja Tampereentie 12 Gynekologit, gynekologinen ultraääni, yleislääkärit, ihotautilääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Myös ajokorttitodistukset. Salla-Mari Kuusinen, Lempäälä Puh. Kauneus ja terveys Hieroja/Urheiluhieroja Lempäälän Aleksi1 Lempäälä ajanvaraus puh. Vapaaehtoisia on mukana kuorossa, 03-3752 006 . Öljyllä voitelussa otsaan piirretään risti. Merkki on kuin rukouksen näkyvä merkki. Tuomasmessun alussa ja lopussa on myös esirukouspalvelua eli joku tehtävään koulutettu vapaaehtoinen keskustelee ja rukoilee ihmisten kanssa. Yhteinen ilta ei ole ohi messun päätyttyä vaan Lempoisten seurakuntatalolla on teejatkot. Maanrakennus Maanrakennus Seppo Formisto Oy . OSITUS- ja JAKOKIRJAT . Kristus on sellainen paimen, joka oli valmis antamaan oman henkensä lauman jäsenten vuoksi. Laumassa on tilaa erilaisuudelle ja persoonallisuudelle. huhtikuuta kello 18 alkaen. Tuomasmessu sy nt y i vuonna 1988 Helsingin Agricolan kirkkoon. TESTAMENTIT . Hänen äänensä voi kuulla kaiken hälyn alta ja kaikkien epämääräisten kutsujen takaa. Oikean paimenen ääni on erilainen kuin kaikki muut äänet. Kaikki rodut . 040-524 4762 www.juhakilpi.? Tuomasmessu on kotiutunut Lempäälään. 040 545 4932 Remontointi KIINTEISTÖKEHITYS PITKÄNEN HUOM. REMONTT Nkäytetään E LvainIosoitteen Ö kanssa TätäIlogoa * REMONTIT * RAKENTAMINEN * 050 344 8495 * remonttinelio.fi Rakentaminen - Rakennus- ja remontointityöt - Vedeneristysserti?kaatti Fysikaalista hoitoa esirukouspalvelussa, tekstin lukijoina ja ohjelmalehtisten jakajina sekä iltateen vastuuhenkilöinä. Itse messussa on runsaasti tilaa rukoukselle. Kristuksen seuraaminen, usko, on mitä suurimmassa määrin sitoutumista. Ajatuksissa oli ehtoollisjumalanpalvelus eli messu, jossa olisi aidosti tilaa seurakuntalaisille. KAUPPAKIRJAT . Vaihtoehtoinen, vuorovaikutteinen, musiikiltaan reipas ja tavoiltaan ekumeeninen messu kutsuu mukaan erityisesti uskostaan epävarmoja ?tuomaita?. Tekijöinä tavalliset ihmiset Tuomasmessu on avoin uusille tekijöille jo valmisteluvaiheessa. Energiahoito . Rukoushetkessä voi rukoilla sytyttämällä kynttilän tai hiljentymällä erityisten rukousalttarien luona. Messussa saa myös katolisesta kirkosta tutun öljyllä voitelun sielun ja ruumiin terveydeksi. Lauman jäsen tuntee aina vastuuta paitsi itsestään ja omista tekemisistään, mutta myös muista lauman jäsenistä. Hyvän Paimenen laumaan kuuluminen on etuoikeus. 0400-831 790 siivousninajamarita@gmail.com (ENE/Y PAIKKAISELLALINJA AUTOLLA RENNOSTIJAEDULLISESTI (ENRI,AUTJËRVI. Se on sitoutumista sille paikalle, jolle Jumala meidät loi
k a i v o p u m p p u . HENE HENE FI Vesi, viemäri ja LVI Kirjanpitopalvelut . Jeesus on aivan toisenlainen paimen. Seurakunnassakin saatetaan joskus sortua samanlaiseen vaatimiseen. Viime pyhänä kirkoissa puhuttiin kristittyjen laumasta ja Jeesuksesta sen paimenena. Sen sijaan monia muita ääniä kuunnellessaan täytyy miettiä tarkoin, laskea etuja ja haittoja, punnita eri puolilta. Itsensä korostaminen, kehittäminen, kaunistaminen ja oman onnellisuutensa tavoitteleminen ovat tämän päivän muotisanoja. Likakaivojen ja muiden päivysty s kaivojen tyhjennykset 0400 232 640 . Ero toisiin paimeniin ja paimentajiin on valtava. Ei ole mitään omituista siinä, että tutun äänen kuullessaan lampaat seuraavat paimenta. Tuntuu usein siltä, että aina tulisi ottaa kantaa ja vastata moniin vaatimuksiin. Lampaat seuraavat häntä koska ne tuntevat hänet. Viemäreiden kuvaukset ja kuntotarkastukset . Emmehän me halua olla määkivä lammaslauma, joka tahdottomana poukkoilee sinne tänne ilman omaa tahtoa. käyttäytymisessämme, pukeutumisessamme, kielenkäytössämme jne. Me pelkäämme sitoutumista ja kuitenkin sitoudumme ?seurakunta Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen . Hyvin moniin eri suuntiin meitä kaikkia kuitenkin halutaan paimentaa ja ohjata. Viemäreiden avaukset 24H . Kaikki keinot ovat sallittuja. On sangen epämuodikasta kuulua mihinkään laumaan. Joskus tuntuu, että näiden asioiden tavoitteleminen on elämän pääsisältö ja se saa tapahtua muiden kustannuksella. Monen mielestä se rajoittaa vapautta. Ja kuitenkin samaan aikaan me tiedostamattamme kuljemme joko enemmistön tai jonkun karismaattisen johtajan mukana esim. Suurtehoimuroinnit ja -puhallukset w w w . f i. kuljetukset ja pumppaukset edullisesti ?? aina onnistuu, kun soitat! 9 Pyhäiltana Tuomasmessu Lempäälässä Hiljaisia hetkiä Moni kammoksuu puhetta laumaan kuulumisesta saatikka sitten laumasieluisuudesta
Kuulo alkaa usein huonontua 50-ikävuoden jälkeen. Parasta olisi, jos puhuttaisiin kasvotusten niin, että keskustelijat näkisivät toistensa kasvot ja suun liikkeet. Toinen vaatimus on se, että pitää ymmärtää lukemansa. Hänen näkemyksensä mukaan yhteiskuntaa on liikaa, koska kunnanvirastoja on usein muutamaa tuhatta asukasta kohden. Se on tosiasia. Kun hyvä- ja huonokuuloinen kävelevät kadulla, viisainta olisi, että hyväkuuloinen kulkee liikenteen puolella. Kun rekka kulkee ohi, sen meteli huonokuuloisen korvassa on kova. Sitten toivomuksia meil- le huonokuuloisille. Meteli oli sanoinkuvaamaton. Kuulokojeiden kehitys on nopeaa. Nykyaikaiset kojeet auttavat paljon asiaa. Vaikka käytössä olisi kuulokoje, ei se auta asiaa. On huomattava, että kun kuulokoje saadaan, sitä ei suinkaan saa laittaa piirongin kaappiin, vaan korvaan. kysymys on hyvin tavallinen huonokuuloisen suusta. Ei ihme, että kotiväkeä ja ystäviä kyllästyttää samojen asioiden jatkuva toistaminen. Yhteiskunta olisi paljon muutakin, jos sitä ei leikattaisi jatkuvasti. Jutila mainitsee Hesarissa kirjoittaneen professorin, joka oli sitä mieltä, että sellaisen vanhuksen, jolla on omaisuutta, pitäisi realisoida se ja käyttää terveyspalvelujensa rahoitukseen. Kirjoittamalla on erittäin vaikea tuoda asiansa esille siten, että kaikki sen ymmärtäisivät. Sen maksavat veronmaksajat, sairaat ja eläkeläiset. Maailmanmeno on osoit- tanut oikullisuutensa aina ja aina se oikullisuus tulee yllätyksenä. Kun kuulo heikentyy, niin se heikentyy. Jos hyväkuuloisten mielestä asia pitäisi olla kunnossa, niin aina ei näin ole. Tärkeiden asioiden kohdalla on viisainta esittää asiat kirjallisesti, silloin väärinkäsitysten vaara eliminoidaan pois. Sitten toivomuksia hyvän kuulon omaaville. Huono kuulomme kyllä ymmärretään. Me emme missään tapauksessa saa vetäytyä syrjään murjottamaan itseksemme, vaan rohkeasti tulemme Sellaista sanotaan porvaripolitiikaksi Seppo Jutila kirjoitti LVS:ssä mainiten minut, entisen naapurinsa, kirjoituksessaan. Tai sairaalassa tiedottomassa tilassa ja tarvitsisi yhteiskunnan apua hoitoonsa, jos yhteiskunta olisi olemassa. Jutilan keskusteluun vetämät SAK ja vappupuheet eivät kuulu mitenkään kirjoitukseeni. Martti Lindroos yleiseen kanssakäymiseen mukaan. Huono kuulomme saa apua monella tavalla. Jos läheiset nauravat, niin he eivät naura meidän kustannuksellamme. Onko kunnanvirastojen määrä yhteiskuntaolon mittari? Ei niitä kunnantaloja ole missään kunnassa useita. Yhteiskuntaolon mittari ei myöskään ole terveyskes- kus. Kuva on otettu Lempäälässä Herralansuvannossa pienestä saaresta Hääkivellä.. Tämän tietäen huonokuuloinen usein on hiljaa, vaikka ei käsittänyt, mitä asioita nyt puhuttiin. Voin sanoa, että kulutusjuhlia ei näillä roposilla järjestetä. Puoliso keksiköön itselleen elannon lähteen, koska laitoshoidossa olevan omaisuus on realisoitu tai realisoidaan hiljalleen, vaikka omaisuus olisi yhdessä hankittu. Jutila kehtaa kadehtia köyhiä ja sairaita. Kyllä nykymeininki pitää siitä huolen, että ns. yhteiskunta ottaa kaiken omaisuuden itselleen hoitopalkkioiksi, vain lakisääteinen pieni taskuraha on asiakkaalle jäätävä, jolla tämä kustantaa vaatteensa, lääkkeensä ja muut henkilökohtaiset menonsa. Korvalääkärit ovat varoittaneet musiikkimetelistä monta kertaa. maaliskuuta kuvan lentävistä joutsenista. Huono kuulo ei missään tapauksessa ole hävettävä asia. Itse ei sitä huomaa, läheiset kylläkin. ?Mitä. Älkää puhuko väärässä kulmassa huonokuuloisille. Kuulokoje ottaa puolueettomasti kaikki äänet huomioon ja korvan sisäinen meteli on kova. Hän kyselee, millä tämä kaikki rahoitetaan. On aivan liikaa hänen kaltaisiaan, jotka määräävät köyhän ja sairaan viimeisimpien elonvuosien kohtelun. Sellaista sanotaan porvaripolitiikaksi. Ei ole liioittelua, kun sanotaan, että monelle kuulokoje on avain parempaan elämään. Sitten toive nuorille: Olen kerran ollut nuorisokonsertissa ja läksin sieltä ensimmäisen kappaleen keskivaiheissa pois. Se pilaa tehokkaasti kuuloa. Käytämmehän me silmälaseja ja pidämme sitä luonnollisena. Tärkeä on muistaa, että emme tule epäluuloisiksi, vaikka emme kuule kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. Hänelle piti puhua äänekkäästi. Huono kuulo on usein perinnöllistä. Omaa kuuloa ei pidä ehdoin tahdoin pilata. Vielä lämmin kiitos Lempäälän terveyskeskukselle. Tässäkin asiassa se on hoitanut erittäin hyvin asiansa. Siitä olemme hyvillämme. Heikki Miettinen Lempoisten seurakuntatalon puolesta Lehtori Mirja Miettisen kirjoitus tämän lehden 31. maaliskuuta numerossa havahdutti meidät. Ollaanko seurakuntalaisilta viemässä oma, erinomaisella paikalla sijaitseva seurakuntatalo, joka on monimuotoisen hengellisen toiminnan keskus? Lehtori Miettinen esitti erittäin hyviä kysymyksiä, joihin mekin haluamme vastauksia tämän lehden palstoilla. Koska asia on todella merkittävä sekä taloudellisesti että hengellisen elämän kannalta ja koskee tavalla tai toisella kaikkia seurakuntalaisia, odotamme, että seurakunta järjestää mahdollisimman pian yleisen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, jolloin seurakuntalaiset voivat esittää heitä askarruttavia lisäkysymyksiä. Terttu Hangisto Asta Hilavuo Raija Johansson Inkeri Jokela Maija-Liisa Kosola Lahja Salminen Jari Söder Reino Uimaniemi Lukijan kuva Jopa on hevosten hyvä pitää tauko Lentävät joutsenet koskella Niall O'Donoghue otti kuvan pitkäperjantaina 25. Huonokuuloinen osaa myös huulilta lukua - se taito kehittyy ajan kanssa. Toiseksi, älkää puhuko suuren väkijoukon keskellä, koska puhe on pelkkää sekasotkua huonokuuloisen korvassa. Alussa se tuntuu korvassa outona, mutta kun siihen tottuu, se on luonnollinen osa meissä. Kuulokoje avaa meille tien maailmaan, joka kenties on välillä kadonnut. 10 Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 Lukijan mielipide Ymmärtäkää meitä huonokuuloisia Muistan lapsuudestani, kun jouduin kuuntelemaan radiosta uutisia ja säätietoja ja kertomaan ne huonokuuloiselle isälleni. Tänään joku voi olla epäilemässä, onko hallitus oikean tai väärän värinen. Huomenna tämä epäilijä voi hyvässä tapauksessa olla entinen epäilijä. maaliskuuta Hakkarin Nesteellä, kun hevoset pitivät taukoa. Ari Tapaninen Lempäälästä otti 22
Tää ilta -kappaletta on striimattu reilusti yli miljoona kertaa ja siitä on tullutkin yleisön kestosuosikki. Vuosien saatossa yhtye on vakiinnuttanut paikkansa suomen konepop-skenessä. Tanssittava kappale kertoo kuinka jokainen kaipaa elämäänsä välillä muutosta. Kymmenen vuoden ikään ehtinyt Retropop on aiemmin julkaissut kolme studioalbumia. Retropopin debyyttisingle Pieni ja ihmeellinen nousi radiohitiksi ja siitä tehty musiikkivideo voitti Yleisö-Muuvi -palkinnon. Tommi ja Saila Ojala perustivat Retropopin kymmenen vuotta sitten. Lisäksi molemmat hyötyvät kun toiminnot ovat saman katon alla. Lempoisten koululla opistolaisten käytössä ovat muun muassa uudet metalli- ja puutyöluokat ja vastaavasti koulu saa käyttöönsä opiston soittimet. Ensin käydään uusissa tiloissa mittailemassa hyllyjä ja kaappeja, ja kun ne ovat paikallaan, alkaa tavaroiden siirto, kertoo suunnittelijaopettaja Anne Sallinen. Sallinen sanoo Lempoisten koulun ottaneen opiston vastaan sydämellisesti. Virkkaamme ja neulomme paloja, joista kootaan peittoja hyväntekeväisyyteen. Iltapäivän ohjelmassa on myös kolme Kristiina Suojakarin pitämää tietoiskua tekstiilijätteen kierrätyksestä. Taidon päivänä voi myös tutustua lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityönäyttelyyn sekä jättää jäähyväiset Kanavan koululle kahvittelun merkeissä. Retropop ihmettelee Suomen nykytilaa musiikkivideolla Lempääläinen Retropopyhtye ottaa kantaa maan nykytilaan uudella musiikkivideollaan Pakko muuttuu. Videolla kummastellaan ihmisten syrjintää, maahanmuuttoa, rasismia, tv-ohjelmatarjontaa, silikonitissejä, taloustilannetta, politiikkaa ja Venäjä-pelkoa. Monille ikäihmisille on tärkeää, että he pääsevät opiskelemaan päiväsaikaan. Suunnittelijaopettaja Anne Sallinen esittelee komeaa kiinanruusua, jolle etsitään uutta sijoituspaikkaa Pirkan opiston muuttaessa Lempoisten koululle. Näyttelytila haussa Lempäälä opisto on toiminut Kanavan koululla 80-luvun alkupuolelta asti. huhtikuuta opisto järjestää Kanavan koululla Taidon päivän tem- pauksen, jonka ohjelmassa on käsityötarvikkeiden tyhjennysmyynti sekä hyväntekeväisyystalkoot. . Kanavan koulu on ollut erinomainen paikka meille sijaintia unohtamatta. Bändiltä on tullut uusi sinkku Pakko muuttuu.. Tämä on varmasti yksi kauneimmista opistopaikoista sa opisto on voinut järjestää näyttelyjä, joten niille etsitään uutta paikkaa. Anne Sallisella tulee täyteen 30 työvuotta opistolla lauantaina 16. Opiston opetus saadaan nivottua koulun rytmiin mutkattomasti. Keskiviikko 13.4.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?ajankohtaista 11 TEKSTI: Kari Pusa KUVA: Kari Pusa Pirkan opiston muutto alkaa Pirkan opisto muuttaa kevään aikana Kanavan koululta Lempoisten koululle. Tämä on varmasti yksi kauneimmista opistopaikoista, Sallinen sanoo viitaten kanavan varren maisemiin. Uusista tiloista ei löydy nykyisen kaltaista aulaa, jos- Kanavan koulu on ollut erinomainen paikka meille sijaintia unohtamatta. Samoin kotia etsii aulassa oleva suuri kiinanruusu, joka aikanaan siirtyi opistolle sivistysjohtaja Heli Väissin huoneesta hänen jäätyään eläkkeelle. Torstaina 14. huhtikuuta. . Kaikki muu siirretään uusiin tiloihin paitsi opiston aulassa oleva komea kiinanruusu, jolle etsitään uutta sijoituspaikkaa. Kanavan koulun lisäksi Hääkivellä ja Kanavankulmassa olevat opiston toiminnot siirtyvät Lempoisten koululle. . Painavin muuttorumba on opiston pianojen siirrossa. Erityisen ilahtunut Anne Sallinen on päiväopetuksen jatkumisesta. . Yhtye nauraa musiikkivideolla myös itselleen. Musiikillisesti Retropop jatkaa omalaatuisella tyylillään sekoittaen eri musiikkityylejä keskenään. Pakko muuttuu edustaa drum?n?bass-genreä popotteella, mitä harvemmin kuulee suomenkielisessä musiikissa. Ota mukaasi virkkuukoukku, neulepuikkoja sekä villalankoja tai kerien loppuja
Aidan matalimmasta kohdasta ei kannata mennä. Toivottavasti tämä projekti auttaa lempääläisiä ja vesilahtelaisia nuoria pääsemään työelämään paremmin käsiksi ja jatko-opiskelupaikan valinta helpottuisi, kun tietää mitä haluaa tehdä, Lehtinen ajattelee.. Tässä taloudellisessa tilanteessa myös alan työllisyystilannetta kannattaa tarkkailla, Asikainen neuvoo tulevia hakijoita. Lukion rehtori Erkki Hytönen korosti, että nykyaikana kannustus huokuu kaikesta tekemisestä ja unelmien tavoitteluun rohkaistaan enemmän. Ongelma jatko-opiskelupaikkaa pohtivalle voikin tulla, kun unelmat ja realismi eivät täysin kohtaa. Kaupallisen alan pelisäännöistä kertonut Silta Oy:n Virpi Hämäläinen muistuttaa sitkeydestä. Päivän tarkoitus oli jalkaannuttaa kaikki oppilaat ja antaa heille etulyöntiasema työelämään pääsemiseksi. Ohjaavan opettajan Jarmo Lehtisen mukaan työstä saatava kokemus on äärimmäisen tärkeää nuorille, jotka pyrkivät saamaan jalkaansa työelämän oven väliin. ? Työllisyystilanne nuorilla on valitettavan heikko ja lukion ongelma on, ettei siellä voi kokeilla työntekoa. Pitäisi pystyä tekemään eri asioita, eikä niin välittää palkasta. Hän toteaa, että aina ei voi jahdata mitä tahansa unelmia, mutta ehdoton asia tulevaisuuden työssä on sen mielekkyys. ? Kun opiskelija pohtii, mihin hakea, kannattaa muistaa muutama perusasia: mistä pitää ja mihin kykenee. Silloin ei tarvitse turvautua mielikuviin, kun tekee päätöstä opiskelupaikasta, kaupalliselle alalle pyrkivä Asikainen kertoo. ? Työelämä-projekti on tuonut siihen osallistuville lähestymispintaa työntekoon, mutta huomasimme, ettei se levinnyt koko kouluun. Juuri tähän päätökseen asiantun- tijavieraat halusivat antaa lukiolaisille lisätietoa. Kuvassa Virpi Hämäläinen kertoo omista kokemuksistaan. kelija Anton Asikainen on ollut yksi työelämä-projektin päävetureista. Lukiolaisten syksyllä starttaama työelämä-projekti huipentui lukuvuoden osalta maanantaina 11. Nykyaikana etenkään kielitaitoa ei voi tarpeeksi korostaa, Hämäläinen tuumii. Opiskelijoiden voimainponnistus #114-nimellä kulkenut tapahtuma oli lukion opiskelijoiden pitkälti ideoima ja toteuttama tempaus, jonka avulla myös kanssaopiskelijoille haluttiin antaa tuntumaa työelämän vaikuttajiin, ja kuinka polku valmistumisesta työnteon pariin kulkee. ? Meidän mielestämme on tärkeä saada suorittajien näkökulma työelämästä meille, jotka sinne ovat pian siirtymässä. Unelman eteen täytyy tehdä töitä. 12 ?ajankohtaista Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 TEKSTI: Antti Raunio KUVAT: Antti Raunio Toisen vuoden lukiolaiset Anton Asikainen ja Helmi Sivula ovat niin sanottuja ryhmänjohtajia työelämäprojektissa ja he kantoivat isoa vastuuta #114-tapahtuman järjestelyissä. Unelmat ja realismi ohjaavat uravalintoja Lempäälän lukiolla eri alojen ammattilaiset luennoivat työelämän saloista jatko-opintopaikkoja pohtiville lukiolaisille. Yhteishaku sekä toiselle asteelle että korkea-asteelle on juuri loppunut, mutta Lempäälän lukiossa katseet suunnattiin jo tuleviin ikäluokkiin. Kunnon päätöstä ei voi tehdä ilman taustatietoja. Omia tietojaan oli jakamassa asiantuntijoita niin kaupalliselta alalta, musiikista, urheilupuolelta kuin puolustusvoimista. Lelun toisen vuoden opis- Teemapäivän tarkoitus oli, että opiskelijat ilmoittautuivat kahden ammattilaisen luennoille, joista saivat tietoa alasta. huhtikuuta kou- lulla pidettyyn #114-teemapäivään, jossa 12 eri alan ammattilaista kertoi omista urapoluistaan ja työstään. Päätös, mihin hakea peruskoulun tai toisen asteen opiskeluiden jälkeen, on asia, jota kannattaa pohtia kerran jos toisenkin. Yhä useammin ensimmäinen työpaikka ei ole sama kuin eläkepapereita odotellessa. ? Kannattaa muistaa, että päätös opiskelupaikasta ei ole lopullinen. Ansioluettelon kartuttaminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää.
Mikä parasta tämän kaiken Jarkko Viljanen osaa avata lukijalle käytännönläheisellä ja innostavalla tavalla. Kaiken kaikkiaan erinomainen käsikirja, johon jokaisen valokuviensa kohtalosta kiinnostuneen kannattaa tutustua. Keskiviikko 13.4.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?kuvauksellista 13 TEKSTI: Kari Pusa KUVAT: Kari Pusa & arkisto Ajankohtainen käsikirja arvokkaiden kuvien ja muistojen pelastamiseksi Vanhat valokuvat talteen P iironginlaatikon pohjalla lojuu sekalainen pino albumiin siirtoa odottavia kuvia vuosikymmenten varrelta. Alkuun pääsee laadukkaalla kamerakänny- källä. Kuvien skannaamiseen ja reprokuvaamiseen kirjasta löytyy erinomaiset ohjeet. Viljanen opastaa lukijaa vaihe vaihteelta kuvien tallentamisessa ja tallennusvä- lineiden valinnassa. Ohessa kirja opastaa lukijaa alan termistöön mutkattomasti. Digitoidut kuvat tarvitsevat eriasteista korjailua. docendo.fi -sivulta. Kirjasta löytyvät ohjeet skannaus- ja kuvankäsittelyohjelmien käyttöön sekä hyviä käytännön vinkkejä.. Tuoreen käsikirjan neuvoin voit tallentaa ja parannella vanhat kuvat niin, että niitä voivat katsella myös tulevat sukupolvet. oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Ar vokkaiden muistojen pelastusoperaation voi aloittaa varsin yksinkertaisin välinein. Vanhan albumin muovitaskuissa värikuvat ovat alkaneet haalistua. Lisäksi teoksessa paneudutaan digitoidun kuvan paranteluun. Tyypillisesti kuva saattaa olla taittunut tai muuten kärsinyt tai siihen on voinut tulla ajan patinaa ja värien vääristymiä. Kirja on jäsennelty niin, että aiheeseen voi paneutua Aika nakertaa vanhoja valokuvia. Vaihtoehtoina ovat kovalevyt, optiset mediat ja pilvipalvelut. Kirjassa esitellään vaihtoehtoja ja niiden ominaisuuksia sekä hyviä ja muita puolia. Mainittakoon vielä, että kirjan marginaaleista löytyy QR-koodeja, jotka johtavat kutakin aihetta koskevan mielenkiintoisen lisätiedon äärelle. Lisäksi Jarkko Viljanen on kuvannut videoita, jotka löytyvät sekä linkkien että QR-koodien kautta. Kirjasta välittyy tekijän syvä ammatillinen osaaminen ja perinpohjainen perehtyminen kirjan aiheisiin. Kirjassa käsitellään korjailua pääasiassa Photoshop Elementsillä, mikä onkin hyvä valinta, sillä Elements on hintansa puolesta myös tavallisen kuluttajan ulottuvilla. Elementsin lisäksi esimerkkejä löytyy Photoshopin ja Lightroomin käyttömahdollisuuksista. Entä sitten kun kuva on digitoitu ja käsitelty valmiiksi? Oma kokonaisuutensa ovat digitaalisten kuvien säilytysmahdollisuudet. Tärkeä paperikuva on jossain elämänkaaren vaiheessa taittunut keskeltä. Vesilahtelaisen valokuvaajan ja alan yrittäjän Jarkko Viljasen tuore Vanhat valokuvat talteen -käsikirja kertoo, miten vanhat kuvat pelastetaan olipa kyseessä siten paperikuva, nega tai dia. Viljanen käy läpi kuvien digitointiin sopivia laitteita sekä kuvien skannausta ja jäljennöskuvausta. Kirjan avulla voit takasivun sanoin antaa vanhoille kuville uuden elämän. Jarkko Viljanen: Vanhat valokuvat talteen, sidottu, 150 sivua, Docendo. Kirjan voi tilata esim
Samanlaiselta kuin appiukon säilyttämät, toistasataa vuotta vanhat torpan kontrahtikirjat. ?Niin, kyllä tämä on sellainen tyypillinen arkiston haju, Sinisalo myöntää ja astelee sivuhuoneeseen. Siellä, järeiksi opuksiksi sidottujen kunnanvaltuuston pöytäkirjojen vieressä, on kosteusmittari ja lämpömittari. Siitä on todisteena 500-sivuinen järkäle, Sinisalon lopputyö muutaman vuoden takaa. Hän suoritti asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena. ?Olen koulutukseltani luokanopettaja, ja ehdin työskennellä 13 vuotta Lastusten koululla, aluksi opettajana ja loppuvuodet rehtorina. Vanhojen aineistojen tutkiminen on arkistonhoitajankin mielestä mielenkiintoista. 14 ?arkistoitavaa Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 TEKSTI: Sanna Suonpää KUVAT: Sanna Suonpää 1800-luvun pöytäkirjasta selviää opettajattaren palkka Arkisto loikkaa digiaikaan Rappuset alas kellarikerrokseen, vaaleita betoniseiniä, suljettuja paloovia. Ja viimein. . Kun niitä lähtee availemaan, huomaa, etteivät kaikki käsin kirjoitetut tekstit olekaan yhtä helppolukuisia. ?Välillä mietin, että pitäisi kai olla farmaseutin koulutus, että näistä saisi selvää. Toisaalta, kyllä myös opettajan työssä oppi lukemaan persoonallisia käsialoja, Arkistonhoitaja Markku Sinisalo tutkii hyllyä, jossa säilytetään arkiston vanhimpia asiakirjoja. Hän näyttää esimerkkinä erästä kuntakokouksen pöytäkirjaa vuodelta 1896. ?Eräs sukututkija halusi tietoja kansakoulusta, joka 1800-luvun lopulla sijaitsi Lempäälässä. Nykyään alue on Viialaa, ja hän kysyikin ensin tietoja Akaasta. Sieltä ei löytynyt mitään, eikä maakunta-arkistostakaan paljon, mutta meiltä sitten löytyi, Sinisalo kertoo. Kävi ilmi, että sukututkijan edesmennyt sukulainen oli työskennellyt kyseisellä koululla opettajana. Sitten sain tapaturmassa pysyvän kuulovaurion, ja piti etsiä joku hiljaisempi työympäristö. Onhan näitä mielenkiintoista katsella. Hän painotti, että viralliset asiapaperit allekirjoitetaan aina sinisellä, arkistokelpoista mustetta sisältävällä kuulakärkikynällä. Samalla huomattiin sellainen kiintoisa yksityiskohta, että lisäksi koulun tilat oli vuokrattu sukututkijan suvulta. ??palkattiin naisopettaja. 300 markkaa, Sinisalo tavailee vanhaa pöytäkirjaa. Vähän epäselväksi jää, oliko palkka 300 markkaa lukukaudessa vai millä ajanjaksolla. Paljonkohan markan arvo oli 1800-luvun lopulla? Mäkelän Elsan oppi sinikynästä Arkistonhoitaja huolehtii siitä, että paperiaineistot säilytetään oikeissa olosuhteissa ja oikeassa järjestyksessä. Aineisto on pääsääntöisesti nidottuina kirjoina tai nimikoituihin arkistokoteloihin pakattuna. Jotakin vanhempaa arkistoaineistoa on myös mikrofilmattu. Vanhimmat aineistot ovat peräisin 1800-luvulta. Arkiston helmiä ovat muun muassa kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan pöytäkirjat 1860-luvun puolivälistä alkaen, veronkantokirjat vuodesta 1881 alkaen sekä lainojen ja sijoitusten luettelot vuodesta 1897 alkaen. Vanhimpien kirjojen ja koteloiden selkämyksiin on kauniilla ja täsmällisellä käsialalla merkitty, mitä ne sisältävät. Hän tietää, millaista on arkistokelpoinen liima, arkistokelpoinen paperi ja arkistokelpoinen tulostimen muste. Olin ensin muutaman vuoden suunnittelutehtävissä sivistystoimessa, kunnes siirryin osittain tänne arkistopuolelle.. Allekirjoituksen kohdalla saattaa olla p joittaa, hän toteaa. hymyilee Sinisalo, joka on aiemmin työskennellyt luokanopettajana. Sukututkijat, historiikkien kirjoittajat ja yliopistotutkijat pyytävät silloin tällöin tietoja Lempäälän kunnan arkistosta. Ei koskaan mustalla kynällä, Sinisalo muistaa. Mäkelän Elsan kynäopin jälkeen mies on opiskellut ahkerasti arkistoalaa. maksetaan samaa palkkaa kuin kunnan muillekin opettajattarille. Arkistonhoitaja Markku Sinisalo, 46, sovittaa avaimen lukkoon ja avaa paksun metallioven. Edessä avautuu matala, varastoa muistuttava tila, joka on täynnä kiinteitä avohyllyjä ja kirkkaanoransseja, siirrettäviä arkistohyllyjä. Olemme Lempäälän kunnan päätearkistossa, jossa asiakirjoja säilytetään pitkään tai pysyvästi. Tuoksuu vanhalta paperilta. Arkistotilassa kuuluukin olla hiukan viileämpää kuin normaalihuoneissa, Sinisalo toteaa. Päätearkistossa on aineistoa yhteensä noin 470 hyllymetriä. Hän huolehtii siitä, että niitit ja klemmarit poistetaan ennen arkistointia. ?Ensimmäisen oppini arkistonhoidossa sain rehtoriaikanani sivistystoimen osastosihteeriltä Elsa Mäkelältä. Ilmankosteus näyttää olevan 58 prosenttia ja lämpötila +18 astetta. ?Ihan hyvät lukemat
Tulostan esimerkiksi laskujen kuitit ja järjestän ne mappeihin. Se taisi olla vuonna 1995, hän muistelee. Tietotekniikan lisäksi arkistonhoitaja harrastaa rullaluistelua ja hiihtoa. Hän on pääkäyttäjänä oppilashallintajärjestelmässä eli työskentelee muun muassa Wilman parissa. Entä jos palvelimet kaatuvat? Entä miten varmuuskopioita säilytetään? Jos perinteisiä paperiarkistoja uhkaavat tuli, vesi ja kosteus, niin sähköisten arkistojen uhkana on katoaminen bittiavaruuteen. Tietokoneohjelmat ja -laitteet muuttuvat koko ajan, ja asiakirjahallinnan on pysyt- Lempäälän kunnan asiakirjoja toisen maailmansodan ajalta. Lempäälän kunnalla on arkistotiloja monessa eri rakennuksessa, muun muassa Aleksinviraston alakerrassa sekä osoitteissa Tampereentie 6, 8 ja 10. Ja tietysti pieni siivu vapaa-ajasta kuluu kotiarkiston ?Olen aika järjestelmällinen myös kotioloissa. ?Mutta se, että kaikki aineisto olisi pelkästään sähköisessä muodossa, ei tapahdu vielä lähitulevaisuudessa, uskoo arkistonhoitaja Markku Sinisalo. Lempäälän kunnalla on monta arkistoa pelkkä puumerkki, sillä ennen vanhaan kaikki eivät osanneet kir- Mies ei ole joutunut jättämään koulumaailmaa kokonaan taakseen. Aiemmin käytössä on ollut paperinen arkistoluettelo eli hakukortisto, mutta vuonna 2015 aloi- tävä kehityksessä mukana. Järjestelmällinen myös kotioloissa Lempäälässä on meneillään Digiloikka, jonka tavoitteena on siirtää arkistointia ja palveluja digitaaliseen muotoon. Saadaanko vanhat tiedostot auki tulevaisuuden tietokoneohjelmilla. Se kuitenkin edellyttää sähköisen arkistoinnin lupaa, jota ei helposti myönnetä. Lempäälän lähikunnista vain Pirkkala on saanut Arkistolaitokselta sähköisen arkistointiluvan. Kun osa aineistosta on Keväisin, yhteishaun aikaan yllättävän moni peruskoulun jo vuosia sitten päättänyt henkilö huomaa peruskoulun päättötodistuksen olevan kateissa. Keskiviikko 13.4.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?arkistoitavaa 15 Lempäälän kunnan arkistoissa on hyllymetreittäin kirjoja ja arkistokoteloita.Tulevaisuudessa paperiaineisto vähenee ja asiakirjoja aletaan säilyttää sähköisessä muodossa. Siihen kuuluu muun muassa entisen kunnanjohtajan, Jussi Peltomäen yksityisarkisto. sähköisessä muodossa, säästyy kallista arkistotilaa. Mitenkään ongelmatonta sähköinen arkistointi ei kuitenkaan ole. ?Täytyy huolehtia säilyvyydestä. Jo opettajavuosinani olin kiinnostunut tietotekniikasta: työpaikkani Lastusten koulu oli Lempäälän ensimmäinen koulu, jolla oli omat nettisivut. On muun muassa laadittu sähköisiä arkistoluetteloita ja otettu käyttöön sähköinen kokousmateriaali kunnanhallituksen kokouksissa. Julkisia asiakirjoja ei lainata, mutta niistä voidaan ottaa valokopioita. Hän on esimerkiksi luonut Lempäälän sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän esikouluun ilmoittautumisessa. Sivistystoimen tehtävät vievät työajasta vajaan kolmasosan. Sinisalon työ vaatii paljon tietoteknistä osaamista ja intoa kehittää sähköisiä järjestelmiä. Jos siis haaveilee vain historian siipien havinasta ja vanhojen asiakirjo- jen selailemisesta pumpulihansikkain, ei ehkä kannata ryhtyä arkistonhoitajaksi. Tulevaisuuden arkisto on nimittäin sähköinen. ?Paperiaineiston arkistointi vie paljon hyllymetrejä, ja arkistotilojen rakentaminen on kallista. Pitkän tähtäimen tavoitteena onkin sähköinen arkistointi. Kunnan arkistosta voi pyytää todistusjäljennöksen omasta todistuksestaan. Omia potilastietoja ja lääkereseptejä voi katsella Omakantaverkkopalvelussa, johon pääsee omilla verkkopankkitunnuksilla. Lempäälässä otettiin käyttöön sähköinen potilastiedon arkisto vuonna 2014. Osa kunnan asiakirjoista on salaisia, osa julkisia. Julkisiin asiakirjoihin voi tutustua kunnan tiloissa. Kunnan eri toimielinten arkistojen lisäksi Lempäälän kunnalla on kotiseutuarkisto. Uusin arkistotila on sosiaali- ja terveystoimen arkisto terveyskeskuksessa. Pysyvästi ja yli kymmenen vuotta säilytettävät asiakirjat luetteloidaan. Asiakirjoja hävitettäessä huolehditaan siitä, että tietosuoja on varmistettu. Luottamuksellinen hävitettävä aineisto kerätään lukollisiin tietosuoja-astioihin, jotka tietoturvapalveluyhtiö tyhjentää. tuksessa ja tietoteknisessä hankkeessa, että viimeisetkin mielikuvat paikalleen jämähtäneestä arkistoalasta karisevat. ?Tässä pitää koko ajan oppia uutta, kouluttaa itseään ja solmia kontakteja. Lisäksi kehitetään kansalaisen asiointitiliä, jonka avulla kuntalaiset voivat välittää tietoja kuntaan. Markku Sinisalo on mukana niin monessa uudis- tettiin sähköisen arkistoluettelon laatiminen. Hävitettävät asiakirjat erotellaan vuosittain. Vero- ja muutkin paperit ovat järjestyksessä. Lisäksi säilytän auto- ja tietotekniikka-alan lehtiä aikajärjestyksessä lehtikoteloissa, Lempäälässä asuva virkamies paljastaa. Tällä suutarin lapsella on siis kengät.. Viime talvena kertyi peräti 1 000 hiihtokilometriä
Vesilahden Mantereelle. Vesilahden Kaakilanniemessä Mikkolat näkivät 28. Mäkelällä riitti 3. Naurulokki on äärimmäisen tärkeä kosteikkoluonnon avainlaji, jonka pesimäyhdyskuntien suojiin hakeutuvat pesimään sotkat, nokikanat ja silkkiuikut. Naurulokit tarvitsevat kuitenkin apua kasvaneita petokantoja vastaan. maaliskuuta tuulihaukan ja kaksi kurkea, Hinsalansalmella kolme kiurua, neljä töyhtöhyyppää, kuusi isokoskeloa ja 20 telkkää, Rämsöössä ensimmäisen lehtokurpan 2. Kannan suuruudeksi arvioidaan 7?9 miljoonaa paria. Ensimmäinen peippokoiras saapui Vesa Haapaniemen ruokintapaikalle Vesilahden Saastojärventielle 26. maaliskuuta. Yksinäisen töyhtöhyypän kyyhöttäminen lumisella Lempäälän Ahtialanjärvellä 23. huhtikuuta. Västäräkki saapui yllättävän aikaisin 30.3. Ensimmäinen . Ahtialanjärvelle ensimmäinen tavipari palasi pääsiäispäivänä. Hopeatiu'ut helisevät taas kuusikoissa Ridibundukset avasivat Ahtialanjärven kevään Tuoreissa kuusikoissa soi taas illan hämyssä ? hopeatiukujen ? helinä.Punarinnan hauraat ensi soinnut Jani Vastamäki kuuli 29. Järkevä lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyö petojen, erityisesti vieraslajien minkin ja supikoiran tehopyynnissä on välttämätöntä kaikilla lintuvesillä . Vanhojen uskomusten mukaan västäräkki saapuu kurjen selässä, sillä molemmat lajit talvehtivat samoilla alueilla ja palaavat maahamme samoihin aikoihin. Vesilahden Saarikunnan Köpinsillalla Erkki O. maaliskuuta oli merkki pian alkavasta muutosta. Pääsiäispäivän lämpö ja sopiva etelätuuli ylitti lintuharrastajien parhaimmatkin odotukset: Lintuja tulvi taivaan täydeltä. ?Ridibundus on tullut!?. Vanha lintumiesten ilonhuudahdus kävi toteen, kun Tatu Itkonen näki naurulokkien (Larus ridibundus) palaavan ja tuovan pääsiäispäivänä kevään Ahtialanjärvelle. Lintu ikään kuin kutoo liverrykseensä uusia aihelmia joka hetki, Pertti Koskimies kuvailee. Pellonreunoissa ja puistoissa soi duurissa puolestaan peipon riemukas ja ponteva laulu, sillä peippo on Etelä-Suomen yleisin lintu ja koko maan toiseksi yleisin lintu pajulinnun jälkeen. 16 ?ajankohtaista Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 TEKSTI: Hannu Järvinen KUVAT: Kari Isokivijärvi Kauniin punarinnan hauras hopeatiukujen helinää muistuttava väreilevä viserrys kaikuu jo iltahämärissä kaikkialla tuoreissa kuusikoissa. Laulu on hyvin korkeaa ja haurasta, väreilevää viserrystä, joka jatkuu minuutti- kaupalla, pikkuisin tauoin tuntejakin aina täyspimeään saakka. maaliskuuta Vesilahden Kuuliantiellä. on paitsi kaunis, myös osuva. ja erityisen tärkeää se on Pirkanmaan parhaalla lintuvedellä. Edesmennyt Leo Lehtonen, joka teki elämäntyönsä Helsingin Vanhankaupunginlahden lintujen suojelemiseksi, havainnoi kahden minkin tuhonneen yhdessä päivässä 650 naurulokin pesää ja poikasta. Ritva, Risto Mikkola ja Kirsti Vaden seuraavat aktiivisesti Lempäälän ja Vesilahden linnustoa. Pääsiäispäivänä löydettiin Säijänselällä kaksi merikot- kaa, Ahtialanjärvellä kaksi kanadanhanhea sekä 12 punasotkaa. Ahtialanjärvi on punasotkan, jo kansainvälisesti uhanalaisen lajin, tärkein ja pian lähes ainoa pesimäpaikka Pirkanmaalla. Pääsiäispäivänä Ahtialanjärvellä kirjattiin saapuneiksi myös silkkiuikku, uivelo, tavi, kanadanhanhi ja taivaanvuohi. Kolme päivää myöhemmin järveltä laskettiin jo 60 naurulokkia, 10 nokikanaa, tukkakoskelopari ja metsähanhi. huhtikuuta mielenkiintoista seurattavaa. 35 arktista läpimuuttajaa tundrahanhea kierteli kahden metsähanhen kanssa, järvellä näkyi uivelopari, kolme tavia sekä Saarikunnan Kurkelassa vielä sinisuohaukka, ruskosuohaukka ja uuttukyyhky. ?Ridibundus on tullut!?. Vanha lintumiesten ilonhuudahdus kävi toteen, kun Tatu Itkonen näki naurulokkien (Larus ridibundus) palaavan ja tuovan pääsiäispäivänä kevään Ahtialanjärvelle.. kuultiin 29. maaliskuuta Vesilahden Kuuliantiellä. Tavikoiras (alla) on koristeellinen näky kevätpuvussaan. Tämä pieni puolisukeltajasorsa on sinisorsan ohella runsaslukuisin sorsalintumme. Robin. Tämän englantilaisten kansallislinnun ?Robinin? laulua on kuvattu kirjallisuudessa hopeatiukujen helinäksi, ja punarinnan konsertointia voi verrata satakielen laulutaituruuteen. . Kaunis punarinta on runsaslukuinen laji, ja muutamassa päivässä sen liverrystä kuuluu kaikkialla. Punarinnan vanha nimitys ?punarintasatakieli
kalaturoja kalojen houkutteluun. Tie päättyi veräjälle. Suonojärven loma-asunnoissa käytetty rakennustavara oli pääasiassa kierrätystavaraa: naulat niitä "kakkoskokoa" ja eristeenä käytettiin hirsien välissä nuorten kiviltä ja kallioilta keräämää sammalta. Mökissä oli pirttikamarin lisäksi sauna eteisineen sekä yläkerrassa matalat makuutilat koko järvenpuoleista verantaa unohtamatta. Rakennusluvat oli siihen aikaan ns. Mökkien määrä oli seitsemissäkymmenissä 1970-luvun alkupuolelle mentäessä. Kulkeminen helpottui. Kansantaloudellista merki- Mökkityömaalle. tystäkään ei voi kiistää. Keskiviikko 13.4.2016 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ?tarinan tiimoilta 17 ''Veräjän kautta reittimme kävi'' Kesämökkiläisen muistelmia Vesilahden Suonojärveltä Elettiin 1950-lukua, jolloin ensimmäiset mökin rakentajat aloittelivat Vesilahdella Suonojärven rannoilla rakennuksiaan kasaamaan, mitä sen ajan lyhyiltä lomilta ja vapailta kerkesivät. Rakennukset tehtiin pääasiassa kesäkäyttöisiksi. Järven keskellä ns. Vesistön varrelta saivat elantonsa lukuisat tilalliset. TEKSTI: Pentti Lehtonen KUVAT: Pentti Lehtosen kotialbumi Kuvassa kirjoittajan perheen kesämökki, jonka rakentaminen ajoittuu 1950-luvun loppupuoleen. omassa harkinnassa, mahdollisimman lähellä rantaviivaa. Lappalaisperäisiä sanoja ovat suono (kenkäheinä), lana (kalapyydys) ja saasto (koivuvanne). Jo varhain 1540-luvulla Suonojärven alueella tiedetään olleen suurehkoja taloja ja Lanajoen varressa lukuisia myllyjä. Painava hirsitavara kuljetettiin miesvoimin tien päästä rakennuspaikalle vasta illan viilettyä. Mieleen ovat jääneet myös ahkerat paikalliset kalamiehet, jotka olivat rakentaneet järvelle sopiviin paikkoihin ns. Tosin eihän lauantaina tarvinnut olla enää koko päivää töissä. Veräjän kautta reittimme kävi ranta-/viljelypalstalle niin sanottuun moisioon Vesilahden Rämsöön kylässä. Valtaosa mökkeihin käytetystä rahasta meni kotimaisiin palveluihin tai tuotteisiin. Suonojärven rannoilla kesäasuntojen tämän hetken lukumäärä on yli 160:n luokkaa vuoden 2011 ilmakuvausten pohjalta tehtyjen karttojen mukaan. isolla selällä olevassa saaressa on joidenkin tietojen mukaan ollut ensimmäinen kesäasunto Suonojärvellä. Suuri merkitys mökkien rakentamisen lisääntymiseen 1960-luvulla oli perheiden autoistumisella, jota edesauttoi tieverkoston uudistaminen ja asfaltointi. Sittemmin mökki on purettu ja päivitetty uudempiin versioihin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, sanoo sananlasku. Tervattuun soutuveneeseen oli tyytyminen matkanteossa. Matka maantien laidasta Lanajoen yläosaa myöten tehtiin veneellä, joka oli tavaroiden kuljettajille apuna.. Maansiirroissa käytettiin muun muassa niin sanottuja kantopaareja paremman puutteessa. Lukumäärä riippuu laskentatavoista ja siitä, mikä on rantamökkien sijainti mitattuna järven rannasta. Vapaa-ajan asunnoista on Mökkibarometri 2016 -tilastojen mukaan Suomessa noin 85 prosenttia veden äärellä tai sen läheisyydessä. Tilastot kertovat myös, että maamme rannoista noin 13 prosenttia on mökkikäytössä. Suonojärven aluetta alunalkaen asuttaneiden lappalaisten vaikutus näkyy nimistössä. Matka maantien laidasta Lanajoen yläosaa myöten tehtiin veneellä, joka oli tavaroiden kuljettajille apuna. Kottikärryjä ei ollut. Tervattuun soutuveneeseen oli tyytyminen matkanteossa. Pitkätsiimat, rysät, verkot ja katiskat olivat ahkerassa käytössä sekä monenlaista "luuppia". Tietojeni mukaan vilkkainta kesäasuntojen rakentaminen on Suonojärvellä ollut ehkä 1960-luvulla. Tilastotietoa asiasta ei ole, vain karttatietoja ilmakuvineen
Rausse-nimellä hän kirjoitti paljon vesihoitoihin liittyvää kirjallisuutta. Francken tärkein oppilas ja seuraaja oli apteekkari Theodor Hahn. Louis Kuhne oli koulutukseltaan puuseppä ja hänellä oli toiminnassa 24 vuotta oma tehdas, joka Kuhnen oman kertoman mukaan toimi menestyksekkäästi. Kuhnen suvussa kulki perinnöllisenä ongelmana suolistoa ja keuhkoja koskeva pahanlaatuinen sairaus, johon hänen isänsä oli menehtynytkin. Laukon kartano, Vesilahden kirkko ja Paloheimon taiteilijakoti. Lempäälän kaksi naislionsklubia, LC Lempäälä/ Sääksjärvi ja LC Lempäälä/Birgitta, kävivät yhdessä tervehtimässä ja kertomassa lahjoituksesta mummonkammarilaisille. . Vuonna 1848 hänestä tuli Fichtelgebirgeen, Alexanderbadiin perustetun kylpylaitoksen johtaja. Samainen kirjanen oli sittemmin Sebastian Kneippin pelastus ja innoittaja. Heinrich Francke alias J.H. huhtikuuta Kuljun työväentalolla, peräkonttikirppis 22. toukokuuta Lempäälän S-marketilla. Toiminnan tarkoituksena on torjua yksinäisyyttä ja dementian tuloa, kertoo toiminnan vetäjä Anni Kaunisto. Kokoontumisiin osallistuu yli 30 mummon ja papan ryhmä keskustelemaan, laulamaan, jumppaamaan sekä pelaamaan bingoa. LC Lempäälä antoi mummoille ja papoille lahjoituksen jo viime syksynä. Mummon kammari kokoontuu Sääksjärvellä maanantaisin Ehtoopirtillä. . Vaikka olemme kaksi erillistä klubia, teemme mielellämme yhteistyötä, kertovat klubien presidentit Anita Pylkkönen Sääksjärveltä ja Marja Rissanen Birgitasta. Mukana tervehdyskäynnillä olivat myös Aira Sulonen Sääksjärveltä ja Liisa Siltanen Birgitasta. Klubit keräävät lahjoitusvarat erilaisilla aktiviteeteilla. huhtikuuta Anita Pylkkönen, Liisa Siltanen, Marja Rissanen ja Anni Kaunisto sekä muita mummonkammarilaisia. keväisen lahjoituksen merkeissä. Annetuilla ohjeilla hän saikin omiin vaivoihinsa merkittävästi apua. Muutama vuosi myöhemmin hänen vanhempi veljensä sairastui vakavasti, mutta aiemmin saaduilla luontaisilla opeilla ei tullutkaan toivottua tulosta. Kuhnen teoriaan liittyy ns. Tänä vuonna retki suuntautuu Vesilahdelle, jossa tutustumiskohteita ovat mm. ekaluokkalaisten stipendeihin. TEKSTI: Erkki Koivisto. Tulevan kevään aktiviteetteina ovat "Punainen sulka" -tanssit 23. Kahvituksesta vastaa alusta asti mukana ollut Martta Järvi. Kammarissa on usein ulkopuolinen esiintyjiä. Näin ollen kaikkia Kuhnen hoitolaitos Leipzigissä. sairauksia voitiin hoitaa periaatteessa samalla tavalla. Vieraat tautia aiheuttavat aineet tulivat elimistöön joko suun tai nenän kautta ja alkoivat sitten kertyä elimistöön, ensin erityselimien ympäristöön ja sitten ylemmäs kehoon. toukokuuta Sääksjärven koulun pihassa ja vihtamyynti juhannusviikolla. vuonna 1891 ja se levisi nopeasti käännöksinä ympäri maailmaa. Kuhnen teorian mukaan kaikki sairaudet saivat alkunsa samasta syystä ja ne olivat vain yhden ja saman perustaudin eri ilmenemismuotoja. Sitten veli kääntyi Theodor Hahnin puoleen ja muutaman viikon kuluttua palasi tämän hoidoista merkittävästi parantuneena. Sääksjärven klubi järjestää perinteisen joulutorin Sääksjärvellä adventtiviikonloppuna. Birgitan klubi osallistui syksyllä Birgitan markkinoille ja Sääksjärven joulutorilla myyden riisipuuroa. Birgitan kevään viimeinen aktiviteetti on simamyynti 29. Hoitomenetelmiä olivat mm. höyrykylvyt, aurinkokylvyt, vartalohierontakylpy. Sitten karkealla pyyhkeellä hierottiin hiljalleen alavartaloa. Kylvyn kesto oli yleensä 10-60 minuuttia iästä ja ruumiinvoimista riippuen. Kuhne kiinnitti erikoisesti huomiota suoliston toimintaan ja oli ehdottomasti kasvisruokavalion kannalla. Hän piti ihmistä rakenteeltaan hedelmien syöjänä ja kehotti välttämään kiihottavia nautinto- ja ravintoaineita ja erityisesti suolan ja sokerin käyttöä. Louis Kuhne luopui tehdasyrityksestään ja perusti oman kylpylaitoksen Leipzigiin vuonna 1883. Rausse tutustui vesihoitoihin 1838 Priessnitzin kylpylässä Gräfenbergissä ja innostui asiasta niin paljon, että perusti ensimmäisen oman kylpylänsä vuonna 1844 ja sitten vielä toisen ja kolmannenkin. Tästä vesihoitokokemuksesta rohkaistuneena Louis Kuhne alkoi kehitellä omaa hoitomenetelmäänsä ja kehitti myös aivan uuden teorian sairauksien synnystä. Hän julkaisi kirjansa ?Uusi lääketiede. Hänen laitoksessaan hoidettiin tuhansia potilaita ja sitä laajennettiin vuonna 1892. Kuhnen liiketoimintaan kuului myös kylpyvälineiden ja kirjallisuuden myynti. Hyvistä hoitotuloksista huolimatta Kuhnen hoitometodi ja erikoinen teoria sairauksien synnystä herättivät suurta vastustusta ja istumahierontakylpyä pidettiin jopa siveettömänä ja koko hoitomenetelmää Leijonat avustivat Sääksjärven mummon kammaria Lempäälän naislionsklubit, LC Lempäälä/Birgitta ja LC Lempäälä/Sääksjärvi, kävivät tervehtimässä Sääksjärven mummon kammaria maanantaina 11. ?Kasvojen ilmeoppi?, mikä tarkoittaa, että kertyneet kuona-aineet nousevat päähän asti ja kasvojen ilmeistä saattoi etukäteen huomata ihmisessä tulevien tautien siemeniä. Tauti oli ehkäistävissä ajoissa aloitetulla hoidolla. Tärkeää oli saada vieraat aineet erittymään ihon kautta hikoilemalla ja suolen toimintaa edistämällä. Vieraina ovat olleet niin päiväkodin lapset kuin Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen. Mummonkammarilaiset käyttävät toiminta-avustuksen perinteiseen kevätretkeen. Suuren kuuluisuuden saavutti Kuhnen hierontaistumakylpy, missä istuttiin ammeessa jakkaralla ja 10-15 asteinen vesi ulottui vain istumatasolle. 18 ?historiallista Lempäälän-Vesilahden Sanomat Keskiviikko 13.4.2016 TEKSTI: Kirsti Uoti Vesihoidot rantautuvat Suomeen Kuinka vesihoidot tulivat Lempäälään, osa 5 Kun keskiaika oli peittänyt roomalaisten edustaman kylpyläkulttuurin pimentoonsa, saatiin odottaa aina uskonpuhdistuksen aikakauteen asti, ennen kuin vesihoidot alkoivat uudelleen saada merkitystä. Schweidnitzissa Sleesiassa vaikuttivat isä ja poika, Siegmund ja Johann Siegmund Hahn, molemmat lääkäreitä. Isä Hahn aloitti vesiterapian käytön sairauksien hoidossa, poika Johann Siegmund julkaisi vuonna 1738 kansantajuisesti kirjoitetun teoksen kylmän veden käytöstä sairauksien hoidossa. Kuhne meni vuonna 1864 ?luonnonlääkintätaidon ystävien? kokoukseen ja siellä rohkeni kysyä neuvoa keuhkovaivojensa hoitoon. Kirjasta julkaistiin neljä eri painosta, mutta se painui kuitenkin unohduksiin, kunnes Ansbachista kotoisin oleva saksalainen lukion professori E.F.C. Oertel antikvariaatista ostamansa kirjan innoittamana rupesi ajamaan vesihoitoasiaa ja perusti ensimmäisen saksalaisen vesihoitoyhdistyksen. Simamyynnin tuotot käytetään mm