— ?. Pelkkä o lemassaoloni on aktivismia. L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I . – Sofie + NUORTEN USKO TULEVAISUUTEEN HORJUU TUNNETAIDOT HALTUUN KOTI SIJAISPERHEESSÄ KAHDEN KULTTUURIN LAPSET
Kun lastensuojelusta keskustellaan, fokus on usein sijaishuollossa – vaikka suurin osa lastensuojelun asiakkaista saa apua avohuollosta. Sitä tarvitaan etenkin nyt, kun käynnissä on lastensuojelulain kokonaisuudistus. Lastensuojelun Keskusliiton selvitys ilmestyy tammikuussa, ja sen julkaisutilaisuus järjestetään 28.1.2026 Helsingin Tiedekulmassa. Lastensuojelun avohuolto tarkoittaa tukitoimia, kuten sosiaalityön tukea, tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta, joilla tuetaan lapsia ja perheitä heidän omissa elinympäristöissään. Tervetuloa paikalle tai seuraamaan tilaisuutta etänä! MAINOS. -selvitys tarjoaa kaivattua tietoa avohuollon nykytilasta. Avohuollolla ehkäistään lasten pidempikestoista sijoittamista kodin ulkopuolelle. ARKI PALSTAN NIMI NRO 5 / 25 2 Tiesitkö, että suurin osa lastensuojelun asiakkaista saa apua avohuollosta. Mitä kuuluu lastensuojelun avohuolto
Sisältö ?—?. "Syyriassa isän odotetaan auttavan lapsiaan menestymään, saamaan opiskeluja työpaikan sekä asunnon." SIVU 6 3 LAPSEN MAAILMA
30 Pakolaisuus antoi Fatin Alcheikhille mahdollisuuuden unelmoida. 12 Täysi-ikäistyminen voi mullistaa sijaishuollossa kasvaneen perhesuhteet. 34 Julia ajatteli saaneensa pojan, kunnes tämä kertoikin olevansa tyttö. NRO 5 / 25 4 ARKI 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Mitä voimme oppia kasvatuksesta eri kulttuureista. 45 KOLUMNI Anna Ruohonen ihmettelee median kielteistä tapaa puhua lapsista ja perheistä. 19 POIMINNAT Lapsen leikki innoitti Hannele Lampelan tekemään kirjan ensiaputaidoista. 50 KANNESSA Sofie on ihana juuri näin. 40 Unohda vanhat neuvot ja anna tunteiden tuntua. 47 Tukea psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemmille. YHTEISKUNTA 38 Venäjä käyttää lapsia sodan pelinappuloina. Julialla oli kaksi poikaa, kunnes kävi selväksi, että toinen kokee itsensä tytöksi. 46 Ruutuaika ei riitä suojaamaan lapsia. 23 KULTTUURIKARUSELLI TOIVO JA TULEVAISUUS 24 Nuorten horjuva tulevaisuususko on yhteiskunnan ilmapuntari. 48 GRAFIIKKA Näistä asioista nuoret haaveilevat. 34 Sisältö ?—?. 16 Siru Hyvönen haluaa poistaa lastensuojelun negatiivista mielikuvaa. 16. 22 Minna Haapalainen: Suhtaudu avoimesti nuorten yökyläilyyn
09 2313 4772 tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti: Reetta Salo / Kruunu Media 050 530 0044 reetta.salo@kruunumedia.fi Paino: PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0166 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kannen kuva Kuva Konsta Leppänen Tyyli Ida Jokikunnas Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Toimitus www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Päätoimittaja Ulla Siimes Toimituspäällikkö Elisa Miinin Ulkoasu Pia Ettala / Berry Creative AD Oona Niskanen Tilaajapalvelu: ma–pe 8–17 p. 84. Tulevaisuususkon ylläpitämiseksi jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla ympärillään aikuisia, jotka rakastavat, tukevat ja luovat turvaa. Hyvinvointivaltion lellikkinä on helppoa ajatella, että yhteiskunnassamme jokaisella on mahdollisuus menestyä. Kuulun ikäluokkaan, joka on saanut nauttia jatkuvasti parantuneesta sosiaaliturvasta sekä vahvoista palveluista. Meidän aikuisten on päätöksillämme käännettävä suunta ja annettava aihetta uskoa tulevaan. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Terveisin, ULLA SIIMES Päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole enää totta. vuosikerta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Rakas lukija, nuorten tulevaisuususko horjuu. 5 LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema moni kanavainen media. Ei ihme, eläväthän he kriisien keskellä. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on auttaa, kun omat tai läheisten keinot eivät riitä. Sosioekonominen tausta vaikuttaa entistä enemmän muun muassa oppimistuloksiin ja sen myötä nuorten tulevaisuuteen
Tarek oppi Syyriassa, että isän tehtävä on auttaa lastaan menestymään. Annabella haluaa poikiensa unelmoivan kuin amerikkalaiset. TEKSTI KAISA HATAKKA JA HANNA HIRVONEN KUVAT KAISA HATAKKA, MARJAANA MALKAMÄKI JA UTE-CHRISTIN PHOTOGRAPHY Kahdessa Ifestä on hauskaa puhua kolmea kieltä kotona. PERHE KASVATUS 6 kulttuurissa NRO 5 / 25
Yleensä isä laittaa ruuan, kun äiti kirjoittelee enemmän tietokoneella eikä jaksa, mutta ruoka on jotain ihan tavallista, esimerkiksi spagettia ja jauhelihakastiketta, lohta tai nugetteja. PERHEEN KAKSIKULTTUURISUUS ei juuri näy Ifen arjessa. – Mun mielestä on kivaa osata puhua useita kieliä. Isovanhempien kohdalla kulttuurierot näkyvät selvemmin. Äiti ja isä puhuvat keskenään englantia, joten se on mulle aika tuttu kieli. Isä on kertonut, että siellä kasvaa appelsiineja ja on enemmän eläimiä mutta vähemmän karkkeja kuin Suomessa. "Erilaista on vain kieli" isällä on samat säännöt ja elämä tuntuu samanlaiselta kuin kavereillakin: kuunnellaan musiikkia, tykätään samoista ruuista, harrastetaan kavereiden kanssa, vietetään samoja juhlia ja pukeudutaan suunnilleen samalla tavalla. Hän on viidennellä luokalla, harrastaa partiota ja tykkää muun muassa karkeista, mutta ei siitä, kun joku haluaa koskea hänen hiuksiaan. IFE PUHUU äidin kanssa suomea ja isän kanssa jorubaa. Äidillä ja I femi Akinyemi , 11, asuu Espoossa pikkuveljen, äidin ja isän kanssa. – Me ei olla ikinä käyty Nigeriassa, mutta haluaisin mennä. IFEMI AKINYEMI:. Siinä missä suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat monet makeat tarjottavat, nigerialainen perheenjäsen pitää huolen, ettei kunnon ruokaa unohdeta. – Isä tekee joskus nigerialaista ruokaa. Juhliin Ifen isä loihtii suomalaisittain eksoottisia herkkuja. Isä käyttää joruban sanojen lisäksi englanninkielisiä sanoja ja jorubassa on myös jotain samoja sanoja kuin englannissa. LAPSEN MAAILMA 7 ARKI Erilaisista kulttuuritaustoista huolimatta Ifemi Akinyemin vanhemmat kohtelevat häntä yleensä samalla tavalla. Ifen isä on kotoisin Nigeriasta ja äiti Suomesta. Se on tulisempaa kuin suomalainen. Myös äiti ymmärtää jorubaa, joten kovin hyvä salakieli se ei Ifelle ja isälle ole, ainakaan kotona. On ollut aika helppo oppia koulussa englantia, koska olen aina puhunut kahta eri kieltä
Suomessa isiin ei Tarekin mukaan kohdistu samanlaisia odotuksia. Nigeriassa ei ole saunoja, koska siellä on niin lämmin. Kun Nigerian-mummi tulee käymään, häntä kunnioitetaan toisella tavalla kuin suomalaisia isovanhempia, joiden kanssa oleminen on rentoa. – Suomalaiset isovanhemmat ovat hoitaneet mua, kun olen ollut pieni. Syyrialaisen sanonnan mukaan lapsen myötä elämään tulee muitakin hyviä asioita.. Isä muistuttaa useammin nukkumaanmenoajasta ja pakottaa pukemaan enemmän vaatteita, koska sille itselle tulee niin helposti kylmä. Syyrialaisen sanonnan mukaan lapsen myötä elämään tulee muitakin hyviä asioita. Hän oli paennut kotimaassaan Syyriassa käytyä sotaa Jordaniaan ja tavannut siellä niin ikään pakolaisena elävän Housanan . Hänen talonsa oli valmistunut, mutta sodan takia hän ei koskaan ehtinyt asua siellä. Syyriassa isän odotetaan myös auttavan lapsiaan menestymään, saamaan opiskeluja työpaikan sekä asunnon. Perhe asuu Tampereella. Täällä alkoi uusi elämä. sikin, että siitä on jo paljon kokemusta. – Täällä ajatellaan enemmän niin, että lapset hoitavat itse itselleen nuo asiat. – Sara syntyi Jordaniassa, ja tulimme Suomeen pian sen jälkeen. Isänä oleminen on vuosien myötä helpottunut sik”Syyriassa isällä asioiden pitää olla järjestyksessä” TAREK ALDABOU: vaan siitä, että äiti on äiti ja isä on isä. Erojakin on, mutta mun mielestä se johtuu T arek Aldabou tuli isäksi vaikeassa tilanteessa. – Työ auttaa tuntemaan oloni paremmaksi. Me puhutaan aika samoista asioista ja tehdään samoja asioita. – Tarkkailen, ettei ole häiriöitä, kiusaamista tai muuta erityistä. SYYRIASSA ISÄKSI tulevalta mieheltä odotetaan, että hänen asiansa ovat järjestyksessä. Saran, 11, ja Samin, 4, isällä riittää touhua. Ja kun minusta tuntuu paremmalta, haluan olla enemmän lasteni kanssa. Ifen mielestä erityisen suomalaista taas on esimerkiksi salmiakki ja se, että on sauna. Tarekin elämä uudessa maassa oli kuitenkin alussa vaikeaa erityisesti siksi, ettei hän puhunut suomea. TYÖLLISTYMISELLÄ ON ollut iso merkitys isänä olemisen kannalta. – Oikeastaan äidin ja isän kanssa erilaista on vain kieli. Nyt hän osaa kielen ja voi järjestellä lastensa asioita suomeksi. 8 NRO 5 / 25 ARKI Nigerialainen kulttuuri näkyy Ifen kotona muutamissa esineissä ja nigerialaisissa soittimissa. Äiti taas muistuttelee, että pitää puhua, jos on jotain huolia. Isä on esimerkiksi paljon tarkempi karkkiasioissa ja kyseenalaistaa aina, onko nyt varmasti herkkupäivä. Myös Tarek oli omaksunut ajatuksen, eikä siksi vielä synnyinmaassaan haaveillut isäksi tulemisesta. Nigerian-mummi ei ole koskaan antanut mulle karkkia, mutta on taas opettanut mua laittamaan hiuksia. Pitää esimerkiksi olla koti, johon vaimo ja lapset voivat tulla. Äiti ei ole herkkujutuissa ihan niin tiukka. Tarek itse on isänä halunnut pitää huolta siitä, että lapsia ei kiusata koulussa. Myös tiedot siitä, mitä palveluita ja tapahtumia kotikaupungissa järjestetään lapsiperheille, karttuvat koko ajan. Vanhemmassa sukupolvessa eron huomaa paremmin
Lapset haluavat kokeilla ja tehdä paljon, kuten pelata jalkaja koripalloa, uida ja kalastaa. Kuvassa Tarek Aldabou tyttärensä Saran ja poikansa Samin kanssa. Vaikeimmilta isänä tuntuvat tilanteet, joissa lapset ovat mustasukkaisia toisilleen. Sitten, kuuden vuoden jälkeen, Sam tuli. Se oli mahdollista, koska valta Syyriassa on vaihtunut ja sota sen myötä loppunut. Sitä, että he saavat tulevaisuuden ja esimerkiksi ammatit, joista haaveilevat.. Perheellämme on nyt kaksi mahdollista tietä, Suomi ja Syyria. Niin käy esimerkiksi silloin, kun molemmat lapset haluavat leikkiä isän kanssa, mutta eri leikkiä. – Olimme kokeilleet monta kertaa saada toista lasta, mutta lasta ei tullut. VIIME KESÄNÄ lapset pääsivät käymään ensimmäistä kertaa vanhempiensa kotimaassa. Ennen kaikkea Tarek toivoo lapsilleen tavallista, hyvää elämää. Hänestä ehdittiin haaveilla pitkään. Suurin yllätys isänä on ollut perheen toinen lapsi, Sam, Tarek sanoo. Synnyinmaan uusi tilanne näyttäytyy Tarekille uutena mahdollisuutena. LAPSEN MAAILMA 9 ARKI Isänpäivä on Tarek Aldaboulle mieluinen juhla. – Tällä hetkellä olemme Suomessa, mutta emme tiedä, missä olemme kymmenen vuoden jälkeen. Tukea Tarek saa ystäviltään – isät kyselevät toisiltaan, miten he ovat erilaisia tilanteita ratkoneet. Hänen toisessa kotimaassaan Syyriassa sitä ei vietetä
NRO 5 / 25 10 ”Yhdysvalloissa lapsia suojellaan kaikelta” A nnabella Daily muutti parikymppisenä Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja päätyi unelmatöihinsä muun muassa Condé Nastin ja Hearstin arvostettuihin lehtitaloihin sekä kommentaattoriksi CNBC:lle ja Fox Newsiin. Sitten hän perusti perheen ja romahti paineiden alla. ANNABELLA DAILY: ARKI. Yhdysvalloissa se on kadonnut”, sanoo journalisti ja vaikuttaja Annabella Daily. ”Suomessa on säilynyt usko lapsen kykenevyyteen
Vanhemmat puhuvat lastensa puolesta, esittelevät heidät uusille ihmisille ja tilaavat ruuat ravintolassa. – Yhdysvalloissa lapsia suojellaan kaikelta. Kun nuorin poikani oli pieni, olin ihan loppu kuten melkein kaikki amerikkalaiset äidit. Lapset kuljetetaan kaikkialle, heitä pidetään paljon sisällä ja järjestetään aktivitteetteja. – Lapset saavat leikkiä ja olla rauhassa lapsia. Täällä epäonnistuminen ei ole noloa, koska aina voi yrittää uudelleen. – Yhdysvalloissa urheillaan jo nuorena tosissaan. "Asumme neljän minuutin kävelymatkan päässä koululta, mutta naapurustossa on meidän poikiemme lisäksi vain yksi lapsi, jota ei kuljeteta kouluun.". Huolehditaan niin lujaa, että viedään mahdollisuus kyetä itse. Samalla seurasin somessa, miten suomalaiset tuttuni nauttivat pikkulapsiajasta. AMERIKKALAISET VANHEMMAT haalivat lapsille mitattavaa menestystä ja sitä kautta merkityksellisyyttä. Pojat ovat 11-, 10ja 4-vuotiaita. Vasta kun lähdetään opiskelemaan, annetaan vastuuta. Yhdysvalloissa lapset pysyvät vanhempien lähellä pidempään. Heihin luotetaan ja heidät kasvatetaan itsenäisiksi. Myös vanhemmuutta mitataan lasten menestyksen kautta. Vanhemmat tekevät kaikkensa lastensa menestyksen eteen ja jopa alakoululaisille palkataan tutoreita. Vanhemmat ja lapset vertailevat urheilusaavutuksia ja kouluarvosanoja keskenään. Muutama vuosi sitten muutimme syksyksi Suomeen ja sen jälkeen olemme viettäneet siellä vuosittain pitkiä pätkiä. Monelle asetetaan tavoitteet yliopistoon asti ihan pienenä. Lasten suojeleminen verkon vaaroilta ei ole ihan helppoa, joten lapseni saavat pelata padilla vain kerran viikossa. Onneksi olen ymmärtänyt sen arvon. – Haastattelin lasten kavereilta sekä uusia ystäviäni. Yksi pojistani haluaa olla jalkapallotähti, toinen yhtä hyvä golffari kuin Tiger Woods. Annoin pojilleni pikkuhiljaa lisää vastuuta ja hämmästyin, miten helposti he oppivat, miten upeasti toimivat ja kuinka paljon se helpotti vanhemmuutta sekä muutti minua ja lapsiani. Annabella ehdotti miehelleen, että he selvittäisivät, miten maailman onnellisimmaksi valittu kansa elää lastensa kanssa. Suomessa lapset ovat itsenäisiä myös älylaitteiden käytössä. Toisaalta menestyksen arvostus yhteiskunnassa antaa kaikille luvan haaveilla isosti. Yhdysvalloissa asioita myös tehdään enemmän perheen kesken kuin Suomessa, ainakin, jos perheellä on siihen varaa ja mahdollisuuksia. Paineet olivat tosi kovat ja terveyteni kärsi suorittamisesta. LAPSEN MAAILMA 11 ARKI – Olin saavuttanut amerikkalaisen unelmani, uran, perheen ja lapset, mutta en saanut elämää toimimaan. On ihanaa, kun voi rohkeasti tavoitella menestystä. Annabellan näkökulmasta Suomessa teinit ovat niin itsenäisiä, että vanhempien ote voi kadota kokonaan. Kaikessa on kuitenkin puolensa. Suomessa suhtautuminen on Annabellan kokemuksen mukaan paljon rennompaa. SUOMESSA ANNABELLA oivalsi, että suomalaisen kasvatuksen ydin on antaa lasten tehdä itse. Täällä lapsilla ei ole älypuhelimia, mikä on minusta ihanaa. Silloin itsenäistyminen on monelle vaikeaa. – Olin ollut yli kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa enkä ollut nähnyt, miten ikäiseni ihmiset kasvattavat lapsia. Siihen olisi Suomessakin hyvä antaa mahdollisuus. – Yhdysvalloissa se on hallitumpaa. Miten paljon lapsen itsetuntoon vaikuttaakaan se, kun huomaa pystyvänsä vaikka mihin! Nyt perhe asuu Westportissa Conneticutissa. Suomessa leikkitreffeilläkin voidaan roikkua puhelimilla. – Voi häpeilemättä sanoa haluavansa olla maailman paras jossain. Annabella opetteli suomalaista vanhemmuutta kyselemällä vinkkejä somessa, päiväkodissa ja koulussa
ARKI PALSTAN NIMI NRO 5 / 25 12 Tämä on minun kotini LASTENSUOJELU PERHE
Nythän meillä ole enää mitään papereitakaan, koska Vilma on täysi-ikäinen. LAPSEN MAAILMA 13 O n lämmin kesäpäivä, kun 6-vuotias Vilma ja hänen pikkusisaruksensa käyvät ensimmäistä kertaa tulevan sijaisperheensä kotona. Sannan perheen luona hän on aina ollut yksi lapsista ja tervetullut myös aikuisena.. Syksyllä heidän on tarkoitus muuttaa perheeseen asumaan. Silti mietimme, voimmeko ryhtyä ensimmäistä kertaa sijaisvanhemmiksi ja onnistuuko se, kun perheessä on jo ennestään monta pientä lasta. Sijoitettujen lasten kohdalla mietitään tasaisin väliajoin, onnistuisiko paluu biologisten vanhempien luokse ja milloin tämä voisi tapahtua. Jo ennestään luonnollinen perhesuhde on pysynyt ennallaan ja jatkuu yhä.” Vilma sai 6-vuotiaana kodin sijaisperheestä, jossa asui täysi-ikäisyyteen asti. Aina näin ei ole. Vaikka virallinen perhehuoltajuus päättyi, Vilma on edelleen tervetullut lapsuudenkotiinsa. Ehkä pysyvästi, miettii Vilma. Olimme toimineet puolisoni kanssa jo aiemmin tukiperheenä eri-ikäisille lapsille. TEKSTI OUTI GYLDÉN KUVAT TIMO VILLANEN "Joskus nuori itsenäistyttyään miettii, uskaltaako pitää perhehuoltajaansa yhteyttä", Vilma kertoo. Saimme luotua Vilman verkoston kanssa yhteisen ymmärryksen siitä, että hän kasvaa aikuiseksi meillä. Mokkapaloja ja keksejä. Perheessämme oli tuolloin 8ja 6-vuotiaat lapset sekä 3-vuotias adoptiolapsi. Tämä harmittaa vieläkin. VILMA, 20: ”Olin ensimmäisessä tapaamisessamme niin jännittynyt, etten pystynyt syömään kahvipöydässä mitään, vaikka oli herkkuja tarjolla. Vilman sopeutumista helpotti se, että hänen mummonsa oli paljon läsnä. Olin tavannut psykologia ja kuullut uudesta perheestä. Meidän mummo on aina ollut paljon mukana elämässämme, ja hän tuli mukaan myös uuden perheen tapaamiseen. Ja niinhän siinä kävikin. Meitä oli valmisteltu hyvin tapaamiseen. Myös molemmat biologiset vanhemmat asuvat lähellä. Tiesimme kaikki jo silloin, että yhteistyö mummon kanssa tulisi jatkumaan tiiviinä.” SANNA SAVONEN, perhehoitaja: ”Kyllä meitäkin jännitti tavata lapset. Vilmalla oli alusta asti toive ja halu asua meidän perheessämme 18-vuotiaaksi saakka
Olemme Sannan ja koko perheen kanssa edelleen tosi paljon tekemisissä. Saimme hoidettua ylioppilaskirjoitukset pois alta ja muutenkin varmistettua, että Vilma on valmis asumaan omillaan. Isovanhemmat ovat tekemisissä kaikkien lasten kanssa, eikä siinä erotella, että kuka lapsista on tullut mistäkin perheeseen. "Olisi voitu kysyä, miten kotona menee. Kun hoitaa lasta joka ikinen päivä, kyllä siitä syntyy tiivis suhde. Tällä hetkellä asun Jyväs kylässä ja opiskelen sairaanhoitajaksi. Biologinen suku voi nousta erityisen tärkeäksi murrosiässä. Sen muistan, että en ikävöinyt vanhaa kotia. Minulla ei ole paljonkaan muistikuvia ajalta ennen sijoitusta. Opintoja on jäljellä vielä kolme vuotta. Tapaamisissa teimme aika arkisia Pitäisi olla avointa keskustelua siitä, millaista yhteydenpito voisi olla, kun sijoitus päättyy. Vilma on aina ollut hyvin vastuuntuntoinen ja järkevä, mutta nuorilla saattaa olla aluksi vaikeuksia esimerkiksi rahankäytössä. Minun ja puolisoni lisäksi lasten elämässä on tiiviisti mukana Vilman mummo, minun vanhempani, puolisoni äiti sekä Vilman isotäti ja tietysti myös Vilman biologiset vanhemmat. Joskus tapaamisiin liittyi myös ristiriitaisia tunteita, varsinkin teini-iässä. Vaikka samalla tuli paljon uutta – uusi perhe, uudet sisarukset, uusi koti – paljon pysyi myös ennallaan: kotikaupunki, tutut puistot ja kaupat, ja paras ystäväni tuli kanssani samalle luokalle. Vilman kohdalla on ollut onni, että meillä on ollut aika. Mieli varmaan suojelee tietyiltä asioita. Jälkihuolto jatkuu vielä 23-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen hän muutti omilleen harjoittelemaan itsenäistä elämää meidän lähelle. Sijaisperhe voi alkaa tuntua vieraalta ja siihen halutaan ottaa etäisyyttä. NRO 5 / 25 14 ARKI VILMA: ”Menin sinä syksynä ekalle luokalle kouluun. Vähitellen saimme vakiinnutettua tapaamisrytmit, ja ne alkoivat sujua hyvin. Kun Vilma täytti 18 vuotta, hän jäi ensin puoleksi vuodeksi jälkihuoltoon asumaan perheeseemme. Vilma toivoo, että sanavalintoihin kiinnitettäisiin huomiota. Äitiä näimme tapaamispaikoilla, ja isän luona kävin kotilomilla. Ei adoptiolapseltakaan kysytä, miten adoptioperheessä menee." asioita, kävimme pihalla valvotusti ohjaajan kanssa, teimme ruokaa ja leivoimme piparkakkutalot joulun aikaan. Kun tulin takaisin biologisten vanhempieni tapaamisista, tulin kotiin.” SANNA: ”Ollaan puhuttu, että meillä on kaikkien lasten ympärillä aikuisjoukko. Tämä ei ole aina itsestään selvää, eivätkä kaikki 18 vuotta täyttävät nuoret ole vielä valmiita itsenäiseen elämään. Pidin silti aina Sannan perhettä kotinani
Äitiys ei lopu siihen, kun nuori täyttää 18 vuotta, mutta perhehoitajuus toki loppuu. Täysi-ikäistyminen vapauttaa ehkä Vilmaa enemmän kuin minua. Minulla on ollut samat kaverit pienestä pitäen, eivätkä he ole koskaan kiinnittäneet erityistä huomiota perhetilanteeseeni. Nuori toivoo, että perhehoitaja pitäisi yhteyttä ja näyttäisi selvästi, että haluaa pitää yhteyttä. Jälkihuollossa pitäisi olla avointa keskustelua sosiaalityöntekijän, perhehoitajan ja perhekodissa kasvaneen nuoren kanssa siitä, millaista yhteydenpito voisi olla, kun sijoitus päättyy.” VILMA: ”Meidän perheessämme kaikkia lapsia on aina kohdeltu samalla tavalla ja samanarvoisina. Kutsun Sannaa äidiksi. Korkeintaan ikäryhmän mukaan välillä erotellaan: on isot ja pienet, ja välillä tehdään vähän erilaisia juttuja isojen tai pienten kanssa. Kun hoitaa lasta jokainen päivä, kyllä siitä syntyy tiivis side. Ei adoptiolapseltakaan kysytä, että miten siellä adoptioperheessä menee. Kaikki lapset eivät sano minua äidiksi, mutta Vilma on halunnut sanoa niin alkumetreiltä asti. Joskus alakoulussa joku saattoi kysyä, miksi minulla on eri sukunimi kuin sisaruksillani, mutta ei sekään ollut sen kummempaa.” SANNA: ”Vaikka äitiys kaikkien lasten suuntaan on aina ollut samanlaista, on siinä toki se ero, että biologisten lasten kohdalla vanhemmuutta ei tarvitse jakaa kenenkään muun kanssa. Olisi voitu kysyä vaan, että miten kotona menee. Ollaan leikitty yhdessä ja käyty kylässä toistemme kodeissa. Meille kotiin hän on aina tervetullut, kun muilta menoiltaan ehtii. Tämä on minun kotini.”. Ajattelen, että lapsen synnyttäminen ei ole se juttu, ja lapseen rakastumisen ei tarvitse tulla geeneistä.” VILMA: ”Tässä perheessä meitä lapsia ei ole koskaan eroteltu toisistamme, ollaan aina samaa porukkaa. "Äitiys ei lopu siihen, kun nuori täyttää 18, mutta perhe hoitajuus loppuu." samanlainen arvopohja hänen ja biologisten vanhempien kanssa. Kukaan ei päätä enää hänen puolestaan, ketä tapaa ja milloin. Äitiyden jakaminen ja ammatillisuus yhteistyökumppanien kanssa tuo erilaiset haasteet vanhemmuuteen. Sanavalinnat ovat tärkeitä. Minulle on ollut helppo pitää yhteyttä ehkä juuri siksi, kun en ole kokenut Sannaa perhehoitajana, vaan äitinä.” SANNA: ”Minulle perhehoitajuus on ammatti ja elämäntapa, mutta ennen kaikkea olen lapsille vanhempi. LAPSEN MAAILMA 15 ARKI Sannalle perhehoitajuus ammatti ja on elämäntapa. Minulle perhehoitaja on yhä vähän vieras käsite. Joskus viranomaisten kanssa on joutunut selittelemään, kun on kysytty ja korostettu, että miten teillä nyt menee siellä sijaisperheessä. Ei ole ollut tarvetta hylätä omia arvoja tai kulttuuria.” VILMA: ”Olen kuullut, että joskus nuori itsenäistyttyään miettii, uskaltaako pitää perhehoitajaansa yhteyttä. Siihen asti olen tehnyt lastensuojelun alaisuudessa sitä työtä ja heidän valvonnassaan
TEKSTI IDA VALPAS KUVA KAISU NIKKI LASTENSUOJELU. NRO 5 / 25 16 ARKI Perhekodissa kasvanut Siru Hyvönen sai kasvaa siskojensa kanssa perhekodissa. Hyvönen sai työstään Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon. Puhumalla asiasta hän haluaa poistaa häpeää ja lastensuojelun negatiivista mielikuvaa
Hyvönen muistuttaa, että tarvitaan vain yksi ihminen katkaisemaan ylisukupolvinen kierre. – Olen tänäkin päivänä kiitollinen siitä, että meidät sijoitettiin samaan paikkaan. Äiti oli varoitellut, ettei pahoihin sossuämmiin voinut luottaa. – Jos mielessä käy edes ajatus, että pitäisikö sellainen tehdä, niin se on jo tehtävä. – Haluan viestiä mahdollisimman laajasti, että sinun polkusi ei tarvitse olla sama kuin vanhempiesi. PÄIHDEPERHEESSÄ VARTTUMINEN näkyy Siru Hyvösen mukaan hänessä edelleen. Halu auttaa johti myös lähihoitajaja sairaanhoitajaopintoihin. – Kymmeneltä perheessä voi olla aivan eri tunnelma kuin keskellä työpäivää, kun paikat on ehditty laittaa kuntoon. Silti tuntui pelottavalta ja sekavalta lähteä ensi kertaa lastensuojeluviranomaisten mukaan. – Kotona olin todistanut vanhempien välistä väkivaltaa, joten en sietänyt mitään kosketusta. Lastensuojeluilmoituksia pitäisi hänen mielestään tehdä ennemmin liikaa kuin liian vähän. SISARUKSET PÄÄSIVÄT asumaan pieneen kodinomaiseen perhekotiin ja myöhemmin heidät otettiin pysyvästi huostaan. NIIN KIITOLLINEN kuin tyttö perhekodista olikin, hän häpesi sitä eikä puhunut asiasta esimerkiksi koulussa. Vaikka Hyvönen sopeutui uuteen arkeen, hän oli pitkään vaitonainen ja totinen. Tarvitaan vain yksi ihminen katkaisemaan ylisukupolvinen kierre. Häpeän poistaminen on ollut Hyvöselle yksi tärkeimmistä syistä kertoa omista kokemuksista. – Onneksi minut sijoitettiin ennen kuin ehdin itse aloittaa päihdekokeiluja. Hän joutui jo varhain ottamaan aikuisen roolin, mutta kokemus ei kovettanut häntä. – Lopulta ei ole väliä, seuraako minua Instagramissa 10 vai 10 000 ihmistä. Hän ei halunnut puhua asioistaan kellekään eikä kaivannut läheisyyttä. – Haluan, että kaikkien muiden asiat ovat hyvin, varsinkin lasten. Lastensuojeluviranomaisten pitäisi myös jalkautua kouluun, jossa lapsi pääsisi juttelemaan tälle rauhassa. Hän ymmärtää myös sen, että omilla vanhemmilla ei ollut tietoa ja taitoa katkaista kierrettä. Hyvösellä oli lapsena elämässä monta luotettavaa aikuista, muttei ketään, kelle olisi voinut jutella rehellisesti kotioloista – tai kuka olisi osannut niistä kysyä. Tämä on minulle intohimo ja toivon, että siitä hyötyvät niin lapset kuin ammattilaiset. Lastensuojelun Keskusliiton myöntämä palkinto antaa Siru Hyvöselle uutta motivaatiota kokemusasiantuntijan työhön. Vuodessa Hyvönen muuttui iloiseksi ja ulospäinsuuntautuneeksi tytöksi, joka kertoi perhekodin aikuisille kuulumisiaan ja osallistui yhteiseen toimintaan. Äiti ja isäpuoli käyttivät kotona runsaasti päihteitä, ja Hyvönen oli tottunut pitämään sisaruksista huolta. – Mietin, miksi muilla on tavalliset, normaalit vanhemmat ja he saavat asua omissa kodeissaan. Kokemusasiantuntijan työt hän aloitti vuonna 2023 tuodakseen esiin sen valoisamman puolen ja poistaakseen tabuja. Lastensuojelu oli ollut tiiviisti läsnä perheen elämässä jo pitkään. He tekivät sen minkä pystyivät. Viranomaiset voisivat esimerkiksi käydä vierailuilla iltaisin ja ilmoittamatta. Perhekoti oli todella ihana. Sinun polkusi ei tarvitse olla sama kuin vanhempiesi.. Omien kokemustensa vuoksi Hyvösellä on ideoita, miten lastensuojelua voisi kehittää. Hän uskoo olevansa sen vuoksi empaattisempi. – En ole heille vihainen tai katkera. Nykyään Hyvönen työskentelee Kauhajoen kunnan hankkeessa koululaisten hyvinvointiohjaajana. LAPSEN MAAILMA 17 ARKI S iru Hyvönen oli 11-vuotias, kun hänet sijoitettiin pikkusiskojensa kanssa kiireellisesti. – Toivon, että lapset ja nuoret uskaltaisivat antaa äänensä kuulua ja että ammattilaiset antaisivat sille tilaa. Hän kokee, että uutisointi lastensuojelusta on usein negatiivista
IS TO C K KANNANOT TO YMPÄRISTÖ ARKI POIMINNAT 18 NRO 5 / 25 Lähde: Reilukauppa ry Lapsityövoima on lähes puolittunut 25 vuodessa nykyiseen 138 miljoonaan. Ohjelma sopii hyvin keskustelun tueksi koteihin ja kouluihin. Sekin selvisi, mitä hyviä puolia ilmaston lämpenemisestä on. Intersukupuolisten lasten oikeudet turvattava Lasten ja nuorten suuressa ilmastoja luontokeskustelussa koululaiset pääsivät kysymään ministeriltä ja asiantuntijoita mieltään askarruttavia asioita. YK:n ihmisoikeusneuvosto kehottaa valtioita ryhtymään välittömiin toimiin intersukupuolisten henkilöiden, erityisesti lasten, suojelemiseksi. Suklaan tuotannossa ongelma on edelleen valtava: suurimmissa tuottajamaissa jopa kolmasosa työvoimasta on lapsia. Yle Areena > Suuri luontoja ilmastokeskustelu Onko ilmastonmuutoksessa mitään hyvää. Yle Areenasta löytyvässä keskustelussa lapset halusivat tietää muun muassa kuinka paljon ka svisruokaa pitäisi syödä ja liittyykö Titanicin uppoaminen ilmastonmuutokseen. Lastensuojelun Keskusliitto vaatii yhdessä muiden järjestöjen kanssa, että Suomessa kielletään lailla kaikki lapsen sukupuolipiirteitä muokkaavat lääketieteelliset toimenpiteet, joita voidaan lykätä kunnes lapsi voi antaa toimen piteelle tietoon perustuvan suostumuksensa. LAPSEN OIKEUDET J A K E O L IM B , I ST O CK
L astenkirjailija Hannele Lampela on työssään nähnyt, kuinka myönteinen vaikutus leikillä on sekä lapsiin että aikuisiin. O TA V A /N IK I ST R B IA N P H O TO G R A P H Y Kun pehmolelu putosi keinusta Lapsen leikki innoitti Hannele Lampelan tekemään kirjan ensiaputaidoista. Lapsensa innoittamana Lampelan pariskunta teki kirjan Päiväkodin pelastaja – Liikerin hätätapaus. ”Haluan kannustaa lapsia mielikuvituksen ja leikin säkenöivään maailmaan.”. – Teimme ohjeita ensiapuun lapsentasoisesti pelkistetyllä kielellä sekä lempeillä esimerkeillä, kuten pehmolelun tippumisella keinusta. Hanne Lampelan puoliso Markus Lampela on ensihoitaja, ja myös hän oli pannut merkille, että hänen ajopelinsä ja ammattinsa kiehtoivat monia lapsia. Lasta leikkiin rohkaisi myös isän esimerkki. Päiväkodissa odottivat työkaverit, jotka olivat mukana pelastajaleikissä. Ninni Sandelius Hannele Lampela tunnetaan Prinsessa Pikkiriikki ja Paavali Pattinen -kirjoistaan. – Mukana kulki oikea ensiapulaukku. Markus Lampela neuvoo harjoittelemaan ensiaputaitoja lapsen kanssa. Hän lähti joka päivä päiväkotiin kuvitellen, että menee töihin pelastajaksi. Kirjaan haluttiin paitsi tarina leikin voimasta, myös oikeaa tietoa siitä, millaisia varusteita ambulanssissa on ja miten pieniä haavereita hoidetaan. Tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi haavan tyrehdyttäminen ja avun pyytäminen aikuiselta – myös muulta kuin perheenjäseneltä – ja hätäkeskukseen soittaminen. Siten myös herkemmät lapset voivat omaksua hyödyllistä tietoa, esimerkiksi miten naarmuja hoidetaan. Heidän perheessään leikki myös innoitti vanhempia työssään, kun Lampela huomasi, kuinka kiinnostunut kuopus oli ambulansseista. KIRJAT ARKI POIMINNAT 19 LAPSEN MAAILMA Kirjailija toivoo, että kirjan tieto tarttuisi myös lasten mieleen tarinan ja siitä seuraavan leikin siivillä
Työn merkityksellisyys houkuttelee nuoria yrittäjyyteen Kasperin podcastissa ääneen pääsevät vanhempien eron kokeneet lapset. Kolme vuotta sitten myönteisesti yrittäjänä työskentelemiseen suhtautui 38 prosenttia nuorista. 2 Melun ja rauhattomuuden kokemukset ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden raportoimaan pääsärkyyn, väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin. 3 Melua lähes joka päivä kokeneet alakoululaiset raportoivat noin kolme kertaa useammin päivittäistä väsymystä ja päänsärkyä verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kouluympäristöä meluisaksi. HYVINVOINTI. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan lasten ajatuksia aikuisten riidoista. Myös huonetilojen akustiikka vaikuttaa siihen, kuinka meluisiksi tilat koetaan. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria, selviää EK:n teettämästä kyselystä, johon vastasi lähes 4 900 yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevaa nuorta. Lapset kertovat kokemuksiaan kahden kodin arjesta, vanhempien riitelystä ja siitä, miten heidän mielipiteensä on otettu huomioon. Yrittäjyydessä nuoria houkuttelee mahdollisuus tehdä itselleen merkityksellistä ja omien arvojen mukaista työtä. Lasten ajatuksia erosta Nuorista 51 prosenttia voisi ajatella työskentelevänsä yrittäjänä. Erityisesti nuoria kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi jo olemassa olevaan yritykseen. 4 Kouluissa melua syntyy erityisesti oppilaiden äänistä, mutta myös esimerkiksi kalusteista, teknisistä järjestelmistä ja käytävillä liikkumisesta. suomenkasper.fi > eroauttaminen O M ZI , IS TO C K I STO C K TULEVAISUUS PODCAST ARKI POIMINNAT 20 NRO 5 / 25 Melu + rauhattomuus = päänsärky + väsymys 1 THL:n kyselyn mukaan 70 prosenttia peruskoululaisista kokee koulun meluisaksi ja rauhattomaksi ainakin joskus
12 OIKEUS TULLA KUULLUKSI Lastensuojelulain mukaan tuomioistuin voi kuulla 12-vuotiasta esimerkiksi huostaanoton käsittelyssä. 16 VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA 16-vuotias voi vaikuttaa evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa ja allekirjoittaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen. Huoltajat eivät voi muuttaa 12 vuotta täyttäneen etutai sukunimeä ilman hänen suostumustaan. 7 OPPIVELVOLLISUUS ALKAA Suurin osa aloittaa koulutiensä sinä vuonna, kun täyttää seitsemän. Ikä ei ole vain numero Ikä tuo mukanaan oikeuksia ja vastuita. 12-vuotiaalla on myös merkittävää sananvaltaa siihen, kumman vanhemman luona hän haluaa asua. Vesiskootterillakin saa päristellä. Nuori voi tehdä testamentin ja määrätä oman omaisuutensa jaosta, liittyä huoltajien luvalla liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä ja perustaa yhdistyksen tai liittyä sellaiseen. Seksuaalista kanssakäymistä koskeva suojaikäraja päättyy 16-vuotiaana. 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. 15-vuotias saa tehdä täyspäivätyötä, jos on suorittanut peruskoulun. Poikkeustapauksissa koulun alkua voi aikaistaa tai myöhentää vuodella. Täytettyään 14 vuotta nuori voi tehdä kevyttä työtä puolet koulun loma-ajoista ja koulutyön aikana tilapäisesti. 15 AJOLUPA TASKUSSA Nuori voi hankkia esimerkiksi mopon, traktorin tai moottorikelkan ajoluvan. TEKSTI ANU VALLINKOSKI KUVITUS OONA NISKANEN IKÄRAJAT ARKI POIMINNAT 21 LAPSEN MAAILMA. Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista lapsella alkaa esiopetus. 13 SAA SOMETTAA Sosiaalisen median maailma avautuu 13-vuotiaalle. Rippikoulun käynyt nuori kelpaa kummiksi. Koulukyydin sallittu enimmäispituus kasvaa 2,5 tunnista 3 tuntiin. 17-vuotiaana lapsilisän maksaminen loppuu, mutta oikeus hakea opintorahaa ja -lainaa avautuu. Työnantajan pitää pidättää 17-vuotiaan palkasta työeläkemaksu. Osa ikärajoista perustuu lakeihin, osa esimerkiksi yritysten sopimusehtoihin
Kysy nuorelta, älä oleta. Perustele huoli avoimesti ja ymmärrettävästi. Jos päätös ei ole lopullinen, kerro se. Seurustelukumppanilta voi kysyä vaikka mitä hän haluaa aamiaiseksi. K Jos suostun, annanko samalla luvan seksiin. V Nuoren kanssa pitää puhua asiasta silloin, kun hän ottaa sen puheeksi. Epäreilu ja perustelematon kieltäminen voi haitata nuoren itsenäistymistä sekä vanhemman ja lapsen suhteen luonnollista muutosta. V Jos syy kieltoon ei ole lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin suojelu vaan esimerkiksi vanhemman tunteet, kielto ei ole reilu. V Vanhemmalla on oikeus kieltää yökyläily, jos se aiheuttaa huolta lapsen turvallisuudesta tai hyvinvoinnista. K Milloin yökylän kieltäminen on viisasta, entä salliminen. K Mistä nuoren kanssa on hyvä puhua ennen yökyläilyä. Miten toimin. NRO 5 / 25 22 ARKI ASIANTUNTIJA K Nuori haluaa yökyläillä seurustelukumppanin kanssa. Käytännön asioista puhuminen luo turvallisen ilmapiirin. K Koska kieltäminen on liioiteltua suojelemista. Kaisa Hatakka Suhtaudu avoimesti nuorten yökyläilyyn M IN N A H A A PA LA IN EN MLL:n asiantuntija Minna Haapalainen:. Kerro kumppanien tasavertaisuuden tärkeydestä, omien ja muiden rajojen tunnistamisesta, ehkäisystä ja seksuaalisuudesta nauttimisesta laajemmin, vaikkei yökylä tarkoittaisikaan seksiä. V Vanhemmilta on hyvä varmistaa, että yökyläily sopii heille. K Pitääkö puhua myös seurustelukumppanin ja tämän vanhempien kanssa. Yritä aidosti ymmärtää nuorta. V Yökylä ei ole ainoa mahdollisuus seksiin eikä yökylä välttämättä tarkoita seksiä vaan askeleita itsenäisyyteen, läheisyyttä ja ekstrakivaa myöhään valvomista niin kuin ystävienkin kanssa. Kun tiedät, että seurustelusuhteen osapuolet ovat tasavertaisia, luottavat toisiinsa ja mieliala on positiivinen, yökyläilyn aloittamista on helppo harkita. V Puhu seurusteluun liittyvistä asioista kannustavasti ja nuorta kunnioittaen
Paavalin Pappa, supersankari hänkin, on lavastanut oman kuolemansa, ja vain Paavali tietää, että hän on elossa. Kirjan kieli on ihastuttavan rikasta, ja visuaalisuus ja tarkat yksityiskohdat on tärkeässä osassa arvoituksen ratkaisun kannalta. Itse tarina on tosi hauska, koska Paavali toheloi milloin missäkin asiassa. ?. HASSUISSA JA jännittävissä tarinoissa Peppunen ja apurinsa Brown ratkaisevat konnien kataluuksia nokkelalla päättelykyvyllä sekä jo tavaramerkiksi muodostuneilla jättimäisillä pieruilla. ?. Seikkailuja maan päällä ja avaruudessa KOONNUT ELISA MIININ PAAVALI PATTINEN on tavallinen poika, kunnes saa tietää olevansa supersankareiden sukua. ?. ?. ?. Tällä kertaa Peppunen ja Brown lähtevät K aukavuorenperän laskettelukeskukseen kylän asukkaita pelottelevan lumimiehen jäljille. Paavali joutuu huijatuksi ja melkein kadottaa supervoimansa. ARKI KULTTUURIKARUSELLI 23 LAPSEN MAAILMA. ?. Kirjassa on kuvia, aivan todella mielenkiintoista tietoa ja hauskoja vitsejä. Papasta paljastuu asioita, jotka saavat miettimään, osaavatko aikuisetkaan aina tehdä oikein. Kirjassa on paljon kuvia. Kirjassa on hieman enemmän jo tekstiä, mutta sitä on jaettu pienempiin pätkiin. ?. ?. ?. Sarjan neljännessä osassa pahis Sir Jekku on kateissa ja arkkivihollinen Mortemkin vaanii jossain. Peppunen sopi erinomaisesti luettavaksi ekaluokkalaiselle, mutta toiminee vanhemmillekin lukijoille. TÄSSÄ ON mahtava ja erittäin mielenkiintoinen tietokirja. Kirjasta jäi erityisesti mieleen se, että muutamaan ihmiseen on osunut pieni meteoriitti. Pidin siitä, kuinka ihanasti tähän kirjaan pystyi uppoutumaan pitkäksi aikaa. ?. Tämä sopii kaikille, jotka osaavat lukea aika sujuvasti, mutta kiinnostaa varmasti kaikenikäisiä. PAAVALI PATTINEN – KATALA KÄTYRI MESTARIETSIVÄ PEPPUNEN LUMIMIESTÄ ETSIMÄSSÄ NATIONAL GEOGRAPHIC: METEORIT KIRJAILIJA HANNELE LAMPINEN KUVITTAJA PASI PITKÄNEN KUSTANTAJA OTAVA KIRJAILIJA TROLL KUVITTAJA TROLL KUSTANTAJA NEMO KIRJAILIJA MELISSA STEWART KUSTANTAJA TAMMI ARVIOINUT: MEI, 9 VUOTTA ARVIOINUT: FILIP, 6 VUOTTA, ÄIDIN KANSSA ARVIOINUT: RAFAEL, 11 VUOTTA ?. ?. ?. ?. ?
TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 24 NRO 5 / 25 Mikä Nuorten uskoa tulevaisuuteen ovat horjuttaneet suuret kriisit koronapandemiasta luontokatoon. KUVITUS ANGELINA BAMBINA, ISTOCK TEKSTI ELISA MIININ NUORET meitä NRO 5 / 25. Tulevaisuususkon palauttaminen on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä ja jokaisen aikuisen tehtävä
TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 25 LAPSEN MAAILMA odottaa?
Nuorten Nuorten tulevaisuususko on yhteiskunnan ilmapuntari. Seurauksista kärsivät sekä yksilöt että yhteiskunta. T ulevaisuususkon heikkenemisellä on merkittäviä vaikutuksia. – Tulevaisuususko on inhimillisen hyvinvoinnin kivijalka. Oleellista on säilyttää usko siihen, että ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja lopulta kääntää kehitys parempaan. Otto Tähkäpää kuvaa nuorten tulevaisuususkoa yhteiskunnan ilmapuntariksi. Tähkäpää vertaa nuorten ajattelua yritysmaailmaan. Viime vuosien tapahtumat näyttävät vaikuttaneen erityisesti juuri nuorten tulevaisuususkoon. – Jos ajatellaan vaikka ilmastonmuutosta, nykytilanteessa olisi hullua suhtautua siihen optimistisesti. Suomen tulevaisuuden suhteen nuorten näkemykset ovat kuitenkin heikentyneet rajusti muutamassa vuodessa, ja ihmiskunnan tulevaisuuden näkee nykyistä synkempänä lähes puolet Tulevaisuusbarometrin 15–24-vuotiaista vastaajista. Se kertoo, miten aiemmat sukupolvet ovat onnistuneet.. Jos uskoa tulevaisuuteen ei ole, investoinnit, ideat ja kasvaminen lakkaa. Tomi Kiilakoski kiinnittäisi huomiota kaveritaitojen ja vertaissuhteiden vahvistamiseen. 26 NRO 5 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS TEEMA: MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUS H ieman faktoja alkuun: Yhä harvempi nuori uskoo, että tulevaisuus on nykyisyyttä parempi. Motivaatio hankkia korkeakoulututkinto heikkenee, jos näkymää työllistymismahdollisuuksiin ei ole. Tämä voi kohdistua sekä itseen että maailmaan. Syntyvyys laskee, kun oma ja maapallon tulevaisuus näyttää epävarmalta. Nyt johtopäätös on se, että eivät ehkä kauhean hyvin. Kiilakoski määrittelee tulevaisuususkon sisäistettynä näkemyksenä, jossa tulevaisuus hahmottuu optimismin ja toivon kautta. Jo ennen koronaa epävarmuus oli alkanut kasvaa monissa nuorille keskeisissä elämänpiireissä, kuten opiskelussa ja työelämässä, ystävyyssuhteissa, taloudenja maailmantilanteessa sekä ympäristössä. – Nuoret olivat pandemia-ajan maksajina. – Se kertoo aika hyvin, miten edelliset sukupolvet ovat onnistuneet. Mikä siis neuvoksi. N uorten tulevaisuususkoa on selvitetty eri tutkimuksissa, mutta syvällinen kokonaiskuva puuttuu. Syitä siihen on useita, sanoo Nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että tulevaisuususko on vähintäänkin kolhiintunut. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi syrjäytyneitä nuoria yhdistää se, että heille tulevaisuus näyttäytyy synkkänä ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on olematon. Ennakoinnin asiantuntija Otto Tähkäpää Sitrasta lisää mukaan kokemuksen siitä, voimmeko yksilöinä, yhdessä tai yhteiskuntana vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Tulevaisuutta pelkäävien osuus on hieman pienentynyt kuuteen prosenttiin. Tulevaisuutta odottaa innokkaasti 29 prosenttia nuorista, kun vuonna 2023 luku oli Sitran tulevaisuusbarometrissä seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi
Meillä on paljon perusasioita, jotka pitää laittaa kuntoon, kuten mielen. TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 27 LAPSEN MAAILMA toimintaa niin yhteiskunnassa kuin omaehtoisestikin pitäisi tukea. N uoria pitäisi kuulemisen lisäksi myös kuunnella. T ärkein toimenpide on, että me aikuiset päätöksillämme ja valinnoillamme rakennamme tulevaisuutta, johon nuoret haluavat ja voivat uskoa. Aiemmille sukupolville esimerkiksi omistusasunto, vakituinen työpaikka tai elinkelpoinen planeetta ovat näyttäytyneet itsestäänselvyyksinä. Yhteiskunnan tasolla pitäisi kehittää rakenteita ja ylisukupolvista päätöksentekoa, joka huomioi demokratiavajeen, jota väestön ikääntyminen entisestään pahentaa, Tähkäpää pohtii. Nuorten pitäisi päästä vaikuttamaan asioihin konsultaatio-osallisuutta laajemmin. Nuoret ovat menettämässä uskonsa siihen, että voisivat ikinä saavuttaa näitä asioita. Nyt lasku kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti jää nuorten maksettavaksi. Sekä Kiilakoski että Tähkäpää nostavat esiin nuorten osallisuuden. Siinä missä 50-luvun nuori sai kokea hyvinvointivaltion rakentamisen ja talouskasvun ajan, nykynuori ei luota siihen, että yhteiskunta auttaa vaikeiden aikojen yli. Tällä hetkellä moni nuori kokee sukupolvien välistä epäoikeudenmukaisuutta. Kyse on yhteiskunnallisesta ja yhteisestä ongelmasta, joka ei ole nuorten vika eikä ratkea pelkästään yksilötasolla. – Yhteiskunta ja hyvinvointi on ikään kuin ostettu taloudellisella ja ekologisella velalla
Tulevaisuudesta kannattaa puhua lasten ja nuorten kanssa. Olemme aika tehokkaasti sillä ruokkineet kriisitietoisuutta ja voimattomuutta. 28 NRO 5 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS TEEMA: MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUS terveyskriisi ja lapsiperheköyhyys. Suhtautuuko väheksyen nuoriin, joiden mielenterveys horjuu epävarmuuksien edessä. – Yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa on viimeiset 15 vuotta ollut synkkää ja näköalatonta. Se ei poista ongelmia, mutta antaa hallinnan tunnetta. Suhtautuuko nuorten hätään planeetan tulevaisuudesta naureskellen vai heitä kuunnellen. M eistä jokainen voi valita, miten puhuu tulevaisuudesta, Tähkäpää muistuttaa. Maailman uudistaminen vaatii uskoa mahdollisuuksiin, Tomi Kiilakoski muistuttaa. – Tämän lisäksi yksilötasolla kyse on rohkeudesta omaan hyvään elämään.. Syyllistääkö nuoria siitä, että he eivät perusta perhettä. Tutkimusten mukaan se vähentää siihen liittyvää pelkoa ja epävarmuutta. Nuorten pitäisi myös esimerkiksi saada helpommin kesätöitä ja päästä sitä kautta kiinnittymään yhteiskuntaan. Jokainen aikuinen voi tässä katsoa peiliin
– On tosi pelottavaa ajatella, että karkotetut maahanmuuttajat ovat ihan tavallisia ihmisiä, joilla pitäisi olla samat oikeudet kuin muillakin. TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 29 LAPSEN MAAILMA ”Aikuiset eivät ajattele ilmastokriisiä yhtä vahvasti kuin nuoret” ILONA MÖTTÖLÄ näkee tulevaisuudessa sekä toivoa että pelkoa ja ahdistusta. – Haluaisin jo äänestää. Hän opiskelee peruskoulun 9. KAKSI VUOTTA sitten Möttölä haki mukaan Planin lastenhallitukseen, johon kuuluu noin kaksikymmentä 11–18-vuotiasta nuorta eri puolelta Suomea. Samalla häntä harmittaa, että juuri nyt, kun hänellä olisi asioista paljon sanottavaa, viesti ei välttämättä mene perille. Aluksi aiheesta puhuminen tuntui aralta ja nololtakin, mutta kun pääsin puhumaan Eduskuntatalon edessä, uskalsin avata suuni. Möttölästä tuntuu, etteivät aikuiset ajattele tasa-arvokysymyksiä tai ilmastokriisiä yhtä vahvasti kuin nuoret, joiden tulevaisuuteen ilmastonmuutos tulee eittämättä vaikuttamaan. – Toivoa tuovat ilmastotoimet sekä se, että sotiin ja konflikteihin neuvotellaan ratkaisuja. . Nuoret pääsevät vaikuttamaan lapsen oikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseen maailmassa. He kutsuvat Yhdysvaltoja kodikseen, ja se elämä riistetään heiltä. S A LL A M E R IK U K K A LAPSEN MAAILMA. Siksi hän haluaa olla äänessä myös muiden puolesta. – Se oli mielenosoitus menstruoinnista ja siihen liittyvistä oikeuksista ja terveydestä. Tällä hetkellä ahdistusta aiheuttaa esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanne; se, kuinka demokraattinen valtio on monessa asiassa ottanut takapakkia viime vuosina. Möttölä tuntee vahvasti, että asioihin voi vaikuttaa. Kuvassa vasemmalla Anniina Kaila. Myös monet ystävät haluavat keskustella politiikasta. luokalla Helsingissä. Erityisen ylpeä Möttölä on menkkamarssista, jota hän on ollut Lastenhallituksessa järjestämässä. Ymmärrän, miksi ikäraja on 18 vuotta, mutta pelottaa, mitä ehtii tapahtua ennen kuin olen täysi-ikäinen. Möttölä seuraa myös naisten tilannetta Afganistanissa ja on huolissaan siitä, mihin suuntaan naisen asema on menossa globaalisti. Möttölä seuraa uutisia ja puhuu niistä vanhempiensa kanssa. Venla Seuri Jos 15-vuotias Ilona Möttölä saisi päättää, nuoret pääsisivät äänestämään jo ennen täysi-ikäistymistään. – Tiedostan saaneeni vaikuttamiseen hyvät lähtökohdat kotoa ja koulusta. Möttölä kokee, että nuorten asema Suomessa on ihan hyvä. Ilona Möttölä (oikealla) pitämässä puhetta Eduskuntatalon edessä Planin lastenhallituksen järjestämässä menkkamarssissa. Möttölä mainitsee ihmisoikeusloukkaukset ja maahanmuuttajien rajut karkotukset. Jos näin voi käydä Yhdysvalloissa, voisiko niin käydä myös Suomessa
30 NRO 5 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS TEEMA: MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUS Fatinin unelma NUORET LAPSEN OIKEUDET
Syyrian Aleppossa syntyneelle tytölle se oli pelkkä kuvitelma, josta ei olisi voinut tulla totta. 31 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS TEEMA: MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUS P ikkutyttönä Fatin Alcheikhilla oli unelma: hän halusi isona lääkäriksi. – Turkkiin oli saapunut pienessä ajassa paljon Syyrian pakolaisia, ja turkkilaiset suhtautuivat meihin vihamielisesti. Opiskelun ja työn sijaan Fatin olisi todennäköisesti päätynyt alaikäisenä pakkoavioliittoon, jossa elämän tarkoitus on miehen palveleminen. TEKSTI ANU VÄLILÄ KUVAT SUVI ELO Fatin Alcheikh uskoo, että Syyriassa hän olisi päätynyt alaikäisenä naimisiin ja palvelemaan miestä lasten ja kodin hoitajana.. Koimme paljon rasismia ja fyysistä väkivaltaa. VAIKKA MUUTOS oli järisyttävä, Fatinin puheissa toistuu usein, miten kaikki oli “täydellistä”. Se on myös kiitollisuutta siitä, että yhtäkkiä on maassa, jossa unelmista voi tulla totta. He olivat tuki ja turva. Sitten tutustuimme naapurin vanhaan pariskuntaan, mammaan ja pappaan. He auttoivat oppimaan suomen kieltä, uimaan ja tekemään läksyjä. Fatin tuli Suomeen kiintiöpakolaisena 12-vuotiaana vuonna 2017. Pakolaisuus on muistoja synnyinmaasta ja vaarallisesta matkasta sieltä pois ja tunnetta, että ei pärjää eikä kuulu tänne. – Jos olisimme jääneet Syyriaan, emme olisi enää elossa. Kerros talossa, josta saimme asunnon, kuulimme vain koirien haukuntaa. Elämä Turkissa oli kuitenkin kaoottista. Suomessa oli turvallista, ja perheelle oli järjestetty oleskelulupa, asunto ja muut elämän edellytykset. Vilkkaisiin kaupunkeihin ja ihmismassoihin tottuneille pieni kylä tuntui hiljaiselta ja autiolta. – Ihmettelimme, missä kaikki ihmiset ovat. Jos jotenkin olisinkin jäänyt henkiin, olisin ollut jo vuosia naimisissa ja minulla olisi monta lasta. Kolme vuotta aiemmin hänen lapsuudenperheensä oli lähtenyt Syyriasta sisällissotaa pakoon Turkkiin, jonne se pääsi vaikean ja vaarallisen matkan jälkeen toisella yrittämällä. Elämäni rajautuisi lastenja kodinhoitoon, Fatin pohtii. Haimme kiintiöpakolaisina muualle, jolloin meille tarjottiin Suomea, maata, josta emme tienneet mitään. SEITSENHENKINEN PERHE saapui Kittilään kesäkuussa
Vuoden kuluttua he muuttivat Rovaniemelle, jossa oli enemmän ihmisiä ja vanhemmille työharjoittelumahdollisuuksia. Sinnikäs Fatin ei kuitenkaan antanut periksi.. Samaan aikaan perhe suunnitteli muuttoa Turkuun, jonne he asettuivat kesällä 2021. Opinto-ohjaajan mielestä Fatin kielitaito ei ollut riittävä lukion käymiseen. Hän suositteli menemään ammattikouluun tai käymään kymppiluokan. Tänä syksynä hän pääsi opiskelemaan suuhygienistiksi. – Vaikka kielitaitoni ei ollut kovin hyvä, olin sanavalmis ja puolustin meitä. Fatinia ja hänen sisaruksiaan myös kiusattiin, koska he olivat erinäköisiä kuin muut. Hän oli päättänyt mennä lukioon, ja oli valmis toteuttamaan haaveensa. – Elän unelmaani. Suomessa saan opiskella, tehdä työtä ja valita itse puolisoni. Yhteishaun lähestyessä opinto-ohjaaja oli sitä mieltä, ettei hänen kielitaitonsa ollut riittävän eikä hän pärjäisi lukiossa. Se oli hänen haaveensa ja ykköshakuvaihtoehtonsa. Kiusaaminen jatkuin pitkään, mutta loppui vähitellen, kun asetin rajat ja sanoin kiusaajille vastaan. Hän oppi nopeasti suomen kielen ja sai kavereita. Lopulta soitin Liedon lukion rehtorille ja kysyin, pääsisinkö opiskelemaan. Fatin suoritti lukion neljässä vuodessa ja kirjoitti ylioppilaaksi. Jo pikkutyttönä haaveeni oli auttaa isona Fatin sisaruksineen meni kouluun. Puolen tunnin päästä hän soitti, että saan paikan. – Otin selvää Turun ja lähialueen lukioista. Rehtori sanoi, että hän käy läpi todistukseni ja osaamiseni. Olin niin innoissani. Siellä Fatin aloitti yläkoulun. 32 NRO 5 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS TEEMA: MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUS Fatin ei aikonut hukata yhtä vuotta elämästään. Fatin halusi jatkaa peruskoulusta lukioon
"Jo pikkutyttönä haaveeni oli auttaa ihmisiä ja työskennellä sairaalassa." ihmisiä ja työskennellä sairaalassa. Fatinista tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että jopa Suomen hallituksessa on ministereitä, jotka niputtavat kaikki maahanmuuttajat yhtenäiseksi ryhmäksi. – Täällä saan opiskella, tehdä töitä ja valita itse puolisoni. FATIN KOKEE, että muutto Suomeen antoi hänelle elämän, josta hän ei olisi voinut Syyriassa haaveillakaan. Haluan päästä töihin ja maksaa veroja. Nuoren maahanmuuttajan silmissä Suomi on tasa-arvoinen oikeusvaltio, jossa yhteiskunta rakentuu lakien ja sääntöjen varaan, ihmisoikeudet suojelevat niin lapsia kuin aikuisia, ja tytöillä ja naisilla on mahdollisuus koulutukseen ja työntekoon. Kyseessä on hanke, joka on suunnattu 18–29-vuotiaille pakolaisja turvapaikanhakijataustaisille nuorille. Hän epäilee, että ulkomaalainen nimi sulkee ovia. En aio koskaan muuttaa pois Suomesta. Ja kun yksi tekee jotain väärin, kaikkia syyllistetään. Eiväthän kaikki kantasuomalaisetkaan ole samanlaisia. – Koen, että pakolaisja maahanmuuttajanuorilla on Suomessa samanlaiset mahdollisuudet kuin kantasuomalaisilla nuorilla, mutta heidän pitää olla rohkeita ja puhua suomea sekä oppia hyödyntämään mahdollisuuksia, opiskella ja kehittää itseään. TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 33 LAPSEN MAAILMA Täysin ongelmatonta elämä Suomessa ei ole. – Välillä häpeän sitä, että olen maahanmuuttaja ja ajattelen, etten voisi kuulua Suomeen, koska olen erilainen. Fatin haluaisi tehdä töitä opiskelun ohella, mutta työnsaanti on vaikeaa, vaikka hänellä on työkokemusta päiväkodista ja vaatemyymälästä. – Se tuntuu epäreilulta, pahalta ja kuormittavalta, sillä olen hyvä työntekijä, minulla on hyvät sosiaaliset taidot ja puhun hyvin suomea. FATIN HALUAA esimerkillään rohkaista maahanmuuttajanuoria kotiutumaan ja tavoittelemaan unelmiaan sekä auttaa kantasuomalaisia kohtamaan erilaisuutta. Hän toimii erityishuoltojärjestöjen liiton Ehjä ry:n Kuule minua -ryhmän kokemusasiantuntijana. Suuhygienistiksi opiskeleva Fatin elää unelmaansa. On väärin, että kaikki maahanmuuttajat laitetaan samaan pakettiin. Se on tapani kiittää ja antaa takaisin hyvää, jota olen Suomesta ja suomalaisilta saanut.. Se on vienyt hänet puhumaan niin eduskuntaan, vanhainkoteihin kuin Stop Racism -kampanjaan. Lääkärin ja sairaanhoitajan ammatin sijaan halusin jotain siistimpää ja löysin suuhygienistin koulutuksen
Siitä alkoi perheen tutkimusmatka sukupuolten moninaisuuteen ja translapsen elämään.. TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 34 NRO 5 / 25 Sittenkin tyttö PERHE LAPSEN OIKEUDET Julian lapsi kysyi neljävuotiaana, miksi hänellä on pippeli vaikka hän on tyttö
Hän halusi tietää, miksi hän ei ole syntynyt tyttönä, voiko hänestä tulla tyttö, miksi hänellä on pippeli eikä pimppiä, voiko hänestä aikuisena tulla nainen ja äiti ja voiko hänelle silloin kasvaa tissit ja pimppi. – Siinä kohtaa aloimme miettiä lapsemme sukupuolta. Kun lapsi pukeutui päiväkodin roolileikeissä prinsessamekkoihin, siinä ei ollut vanhempien mielestä mitään ihmeellistä. Vanhemmille translapsen kasvattaminen on tarkoittanut TEKSTI ANU VÄLILÄ KUVAT GIANNETTA PORTA. Sanoin myös, että jos hänestä tuntuu siltä, että oma sukupuoli-identiteetti ei ole se, joksi olemme sen ajatelleet, se on ihan okei. Jätimme puheesta pois pojittelun, ja aloimme puhua lapsista tai kutsuimme heitä nimeltä. Juhlamekko hankittiin, ja lapsi piti sitä sitkeästi juhlien jälkeenkin. Tähän on kasvettu pikkuhiljaa. Lapsi oli Ryhmä Hau -fani ja hän sai mekon, jossa oli Kajan kuva. Kolmevuotiaana lapsi ihasteli kaupassa mekkoja ja halusi saada oman. – Kysymykset olivat todella spesifejä. Ajattelimme, että katsotaan, mihin asia johtaa. Googletin, mitä niihin pitäisi vastata ja vastasin parhaan tietoni mukaan. Hän oli mekosta niin onnellinen. Lapsi oli niin pieni, ettei hän osannut aluksi sanoittaa kokemustaan. PIAN NELJÄ vuotta täytettyään lapsi yllätti äitinsä kysymystulvalla. – Ostin hänelle yöpaitamekon. Heidän esikoisensakin oli leikkinyt nukeilla ja pukeutunut mekkoihin. Niin kätilö ilmoitti Julialle ja hänen puolisolleen, kun heidän toinen lapsensa syntyi kuusi vuotta sitten. – Muutos ei tullut yhdessä yössä. Emme vielä puhuneet lähipiirille asiasta. Siitä alkoi perheen yhteinen tutkimusmatka transsukupuoleen. Lapsen pohdinnat vahvistivat vanhempien aavistuksia siitä, ettei heidän lapsensa koe olevansa poika. Perheessä pojat olivat poikia, kunnes vähitellen kävi selväksi, että nuorempi kokee itsensä tytöksi. Heistä tuli kahden pojan vanhempia, ja seitsemänvuotias esikoinen sai pikkuveljen. Kolmeja puolivuotiaana lapsi ilmoitti, ettei hän voi mennä parhaan ystävänsä syntymäpäiville ilman juhlamekkoa. Pikkuhiljaa vaatekaappi alkoi täyttyä mekoista. Samoihin aikoihin lapsi halusi kasvattaa pitkät hiukset, samanlaiset kuin äidillä. 35 LAPSEN MAAILMA S e on poika. Vanhemmille asia avautui lapsen vaateja hiustoiveiden kautta
Tähän asiaan kaivataan selkeitä ohjeita ja toimintamalleja. Joudumme siis etsimään yksityiseltä puolelta psykologin, joka toteaa, että nimenmuutos on lapsen edun mukaista. – Tärkeintä kuitenkin on, että hän kokee sen omakseen. Pitkään hän halusi kuitenkin pitää nimensä. Tulevaisuudessa edessä saattavat olla muun Lapsi valitsi itselleen äitinsä toisen nimen. Jos hän aikuisena kiroaa nimeään, voin sanoa, että itse päätit sen. – On ihanaa, että on paikka, jossa voimme turvallisessa tilassa jakaa toisille samassa tilanteessa oleville vanhemmille omia ajatuksia, huolia ja huomioita. Se on hänen päätöksensä. Päiväkodin henkilökunta etsi tietoa, keskusteli, auttoi ja tuki. Mielessä kävi kaikki kauhuskenaariot koulukiusaamisesta väkivaltatilanteisiin. YKSI ISOIMMISTA vanhempia mietityttäneistä asioista oli se, miten muutoksesta kerrotaan ystäville, sukulaisille ja muille lähi-ihmisille. Koen kuitenkin, että jokainen heistä on tehnyt parhaansa asian hyväksymiseksi omalla tavallaan. Julian mukaan kaikki ovat ottaneet sen hienosti vastaan. Se oli pieni järkytys.. Sitä edelsi vaihe, jossa lapsi näytti tytöltä, mutta käytti pojan nimeä. 36 NRO 5 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS TEEMA: MAHDOLLISUUKSIEN TULEVAISUUS paitsi tiedon etsimistä myös uuden opettelua, byrokratiaa, huolta ja pelkojakin. Sitä kautta hän osallistui muunsukupuolisten translasten vanhempien ryhmächattiin. Viisi kuukautta perhe on yrittänyt muuttaa nimeä viralliseksi. Uusi nimi ilmoitettiin läheisille ja päiväkotiin. Isovanhemmille vanhemmat kirjoittivat kirjeen, ja antoivat heille aikaa sulatella asiaa. Neuvolassa ja päiväkodissa asia otettiin Julian mukaan avoimesti vastaan. Varsinkin oma äitini, jolla on vahva uskonnollinen vakaumus. Julia etsi tietoa ja päätyi Sukupuolen moninaisuuden oppimiskeskuksen (Smok) sivuille. Lapsi valitsi äitinsä toisen nimen. – Joillakin nimenmuutos on mennyt vaivatta läpi, toisilla muutos ei onnistu millään. Varhaiskasvatuksen opettaja on seurannut lapsen kasvua monta vuotta, mutta hänen lausuntonsa ei kelpaa. Silloin sisälläni heräsi pieni aktivisti. JULIA TIEDOSTAA, että translapsen elämänmuutoksessa nimiasia on vasta alkua. Viimeisimmän päätöksen mukaan nimen muuttaminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisen, käytännössä psykologin, lausuntoa. – Olin aika skeptinen sen suhteen, miten he tähän asiaan suhtautuvat. Toinen suuri muutoskohta oli noin vuosi sitten, kun lapsi halusi luopua pojan nimestä ja ottaa käyttöön tytön nimen. Perhe on osallistunut myös translapsille ja heidän perheilleen suunnattuihin perhetapaamisiin, joissa vanhemmat pääsevät keskustelemaan muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. – Kun lapsi mietti, miksi hänellä on pojan nimi, vaikka hän kokee itsensä tytöksi, kerroimme, että nimen voi muuttaa. Ajattelin, että ihmisten on hyvä nähdä, että tällaistakin on, ja se on ihan normaalia. Mietin, miten voin suojella lastani. Kun julkisella paikalla huusin pojan nimellä tytön näköistä lasta, huomasin, miten se käänsi katseita ja herätti ihmetystä. Siten hän sulautuisi muiden joukkoon. Julia myöntää, että se oli hänelle pieni järkytys; hän ei itse olisi valinnut lapselle tätä nimeä. – Aluksi, kun en tiennyt asiasta juuri mitään, oli jonkinlainen pelko siitä, minkälainen lapsen tulevaisuus on ja miten me tästä selviämme. Se aiheutti hämmennystä vieraissa ihmisissä. Se on osoittautunut hitaaksi ja vaikeaksi prosessiksi. Kun lapsi halusi muuttaa nimensä, hän sai valita sen itse. Juliaa raivostuttaa se, miten mielivaltainen ja translapsia eriarvoistava nimenmuutosprosessi on. – Sapettaa suunnattomasti, sillä kuntamme alaikäisten lasten mielenterveyspalvelut eivät suostu sellaista kirjoittamaan siitä syystä, että lapsi voi muuttaa mieltään. Julia mietti, että lapselle olisi helpompaa, jos hänellä olisi tytön nimi. Tuntuu, että kyse on siitä, kenen pöydälle hakemus päätyy, ja se on todella väärin
Kuopus aloitti syksyllä esikoulun. TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 37 LAPSEN MAAILMA muassa hormonihoitojen saantiin ja sukupuolen korjaukseen liittyvät haasteet. En usko, että hän olisi sellainen, jos olisimme pakottaneet hänet johonkin muottiin. Itseäni mietityttää, kärjistyykö tilanne ja tuleeko kiusaamista, jos asia tulee ilmi. Esikoulussa lapsen taustoista tietävät vain aikuiset. Se oli iso muutos, sillä päiväkodista tutut kaverit ja aikuiset vaihtuivat uusiin. – Suomessa prosessit ovat hitaita. Tuntuu naurettavalta, että ihminen, joka on kolmevuotiaana tiennyt olevansa tyttö, joutuu odottamaan vuosia, että joku hänelle täysin vieras henkilö määrittelee, onko se todellista vai ei. Mutta olen yrittänyt olla ajattelematta liikaa näitä tilanteita. – Lapsemme on tullut nähdyksi ja kuulluksi, ja hän on saanut aina olla sellainen kuin on. Hänestä on kasvanut ihastuttavan avoin ja energinen, iloinen ja sosiaalinen lapsi. Julian perheessä eletään tällä hetkellä ihan tavallista lapsiperheen arkea, jossa lapsen sukupuoli-identiteettiin liittyvät asiat eivät ole jatkuvasti esillä. Toivon, että ajan myötä asiat muuttuvat ja transihmisten hoitoon pääsy helpottuu. Lue asiantuntijoiden neuvot translapsen vanhemmille: lapsenmaailma.fi. – Hänellä on nyt tilaisuus olla ihan tavallinen pieni tyttö. Muille samassa tilanteessa oleville vanhemmille Julian neuvo onkin, että ole avoin, anna lapsesi esittää kysymyksiä ja olla oma itsensä, tue häntä ja ole aina hänen puolellaan. Julian mielestä perhe on ollut onnekas, kun heidän lähipiirinsä on suhtautunut translapseen niin avoimesti ja hyväksyvästi. Se on lapsen oma toive. – Olen tosi kiitollinen siitä, että olemme osanneet olla lapsillemme sellaiset vanhemmat, joille lapsi uskaltaa kertoa mitä vain, ja voi luottaa siihen, ettei häntä torjuta ja hylätä
Hyökkäyksen alettua tahti kiihtyi: venäläiset joukot kuljettivat lapsia kaikessa hiljaisuudessa busseilla rajan yli. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan noin 35 000 ukrainalaista lasta on pakkosiirretty Venäjälle, usein ilman heidän tai vanhempiensa suostumusta. – Sodan kestettyä jo neljättä vuotta pienimmät lapset eivät enää muista menneisyyttään. 38 NRO 5 / 25 YHTEISKUNTA Venäjä käyttää lapsia sodan pelinappuloina TEKSTI ELISA MIININ Noin 35 000 ukrainalaista lasta on pakkosiirretty Venäjälle vastoin vanhempien tahtoa. K un Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ensimmäisten joukossa kärsijöiksi joutuivat lapset. Todistusaineisto kertoo musertavasta tulevaisuudesta: lapsia aivopestään propagandalla ja heidän identiteettinsä pyyhitään pois. Osa lapsista lähti vapaaehtoisesti ”virkistysleirille”, mutta paluuta kotiin ei enää ollut. Venäjän kaappaamat ukrainalaislapset ovat saaneet Euroopassa yllättävän vähän huomiota, sanovat Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat Taina Martiskainen ja Julia Kuokkanen. Mitä pidempään kaappaus kestää, sitä kauemmas juuristaan he erkanevat. LAPSEN OIKEUDET A LE X E Y YA R E M E N KO , IS TO C K JU LI A KU O K K A N E N. Heidät on sijoitettu venäläisiin perheisiin Pienimmät lapset eivät enää muista menneisyyttään Ukrainassa, Julia Kuokkanen sanoo. Kuokkanen kertoo, että jo ennen laajamittaisen hyökkäyksen aloittamista miehitettyjen alueiden lastenkotien lapsia siirrettiin Venäjälle. Osa lapsista on onnistuttu jäljittämään, mutta etsintä uhkaa hiipua rahoituksen puutteeseen
Yalen yliopiston Humanitarian Research Lab on jäljittänyt tuhansien lasten olinpaikkoja lasten lähettämien valokuvien, puhelinten paikannustietojen, sosiaalisen median sekä satelliittikuvien avulla. TÄMÄ EI ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä ryöstää lapsia. Ukrainalaisia lapsia suojaavat vuonna 1949 solmitut Geneven sopimukset sodan oikeussäännöistä sekä Lapsen oikeuksien yleissopimus. Osa lapsista on jo löydetty taistelemasta omaa maataan vastaan, Kuokkanen kertoo. 39 LAPSEN MAAILMA YHTEISKUNTA tai laitoksiin ja heidän nimensä on muutettu. EU ei ole kyennyt järjestämään rahoitusta parlamentin myönteisestä päätöslauselmasta huolimatta. Venäjällä vuonna 2023 säädetyn lain mukaan miehitettyjen alueiden asukkaat, jotka eivät ole hankkineet Venäjän kansalaisuutta, luokitellaan ’ulkomaalaisiksi tai ilman kansalaisuutta oleviksi henkilöiksi’. Lasten pakkosiirrot määriteltiin kansainvälisessä tuomioistuimessa sotarikokseksi, kun Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Venäjän lapsiasiavaltuutettua Maria Lvova-Belovaa vastaan nostettiin syytteet. HRL:n toiminnan jatkaminen vaatisi noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Näin Venäjän sotilaat toimivat jo 300 vuotta sitten Isovihan aikana Suomessa ja myöhemmin esimerkiksi Tšetšenian sodissa. Jatkossa Ukrainan kansalaisuus voi tarkoittaa yhä vaikeampia elinolosuhteita miehityksen alla, mukaan lukien riski menettää lapsensa. Asiaa täytyy pitää esillä, sillä jokainen kaapattu lapsi on liikaa, Kuokkanen sanoo. Tehtävä ei ole ollut helppo, sillä Venäjä siirtelee lapsia ja peittelee jälkiään. – Sopimusten toimeenpano vaatii päättäjiltä kuitenkin enemmän kuin juhlapuheita. VENÄJÄN MIEHITTÄMÄLLÄ alueella elää edelleen noin 1,6 miljoonaa lasta, joista osa on vaarassa joutua pakkosiirretyksi ennen sodan päättymistä. Kansainvälinen yhteisö ei ole kuitenkaan pystynyt pelastamaan lapsia. Lasten pakkosiirroilla on pitkät perinteet venäläisessä sodankäynnissä.. Vanhemmat lapset käyvät venäläisiä kouluja, joissa heitä kasvatetaan sotilaallisesti ja isänmaallisesti. Nyt HRL:n toiminta on hiipumassa, sillä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto lakkautti sen rahoituksen. Tarvitaan vahvoja instituutioita, aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja riittävää rahoitusta
YHTEISKUNTA PALSTAN NIMI 40 NRO 5 / 25
Alkuun pääsee, kun unohtaa vanhat neuvot ja antaa rohkeasti tunteiden tulla. YHTEISKUNTA PALSTAN NIMI 41 LAPSEN MAAILMA TEKSTI ANU VALLINKOSKI KUVITUS OONA NISKANEN VANHEMMUUS PERHE Antaa tuntua vaan Tunnetaitoja opetetaan lapsille jo päiväkodissa. Tämä voi hämmentää vanhempaa, joka itsekin vasta opettelee tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan. LAPSEN MAAILMA
Ne kertovat tarpeistamme. Tämän jälkeen voi edetä tunteiden. Monet meistä yrittävät torjua tai peitellä ikäviä tunteitaan. Poisopittavaa on enemmän kuin pienillä lapsilla. Tunnetaitoihin kuuluvat taito säädellä omien tunteiden voimakkuutta sekä kyky lukea muiden ihmisten tunteita. Psykologi Heidi Livingston ei pidä ajatusta lainkaan hulluna. H eidi Livingston määrittelee tunnetaidot joukoksi monenlaisia taitoja. Surun taustalla voi olla vihaa ja vihan taustalla häpeää. Tuohon aikaan tunteiden käsittelemisestä eivät puhuneet sen paremmin pedagogit kuin vanhemmatkaan. T unnetaitojen kehittyminen on monen asian summa. Miten aikuiset ovat suhtautuneet voimakkaisiin tunteisiimme. Nykyään tunnetaidot mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Pitäisikö siis vanhempienkin opetella käsittelemään tunteitaan entistä paremmin. T unnetaitojen opettelu kannattaa aloittaa kaiken perustasta, erilaisten tunteiden sallimisesta. 42 NRO 5 / 25 YHTEISKUNTA M oni vanhempi muistaa lapsuudestaan tilanteen, jossa aikuinen on kehottanut lopettamaan itkemisen tai pysymään rauhallisena, kun kiukuttaa. – Perusta on kaikenlaisten tunteiden salliminen. Ajatuksena on, että hyvät tunnetaidot ovat osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä – kuin kansalaistaito. Vasta sallimisesta voi alkaa seuraava askel: tunteiden tunnistaminen ja omien tunteiden nimeäminen. Tunnetaitojaan voi kehittää vielä aikuisenakin. Lisäksi traumaattiset kokemukset ja hankalat elämäntilanteet vaikuttavat siihen, kuinka turvallisiksi koemme erilaiset tunteet. Livingston järjestää tunnetaitokoulutuksia ja on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että moni muuttuu kärttyisäksi nälkäisenä. Hieman vaikeampaa voi olla ymmärtää oman alakulon johtuvan siitä, että ei ole päässyt toteuttamaan tarvettaan olla osa yhteisöä. Aikuisilla taas on painolastina erilaisia selviytymiskeinoja, jotka voivat estää tunteiden kokemista tai vaikeuttaa niiden tunnistamista. Livingston arvioi, että tunteiden tunnistaminen voi olla vaikeampaa kuin äkkiseltään luulisi, sillä usein koemme monenlaisia tunteita samanaikaisesti. Se, että huomaa vaikkapa häpeävänsä tai olevansa vihainen. Onko tunteitamme ymmärretty vai onko kehotettu piilottamaan ne. Taustalla vaikuttaa muun muassa kasvatuksemme: Olemmeko saaneet lapsena lohdutusta sitä kaivatessamme. Meitä on voitu opettaa kätkemään kyyneleemme ja nielemään vihamme, käyttäytymään hillitysti ja hyvin. Kyse on samoista taidoista kuin päiväkoti-ikäisten lasten tai koululaisten harjoituksissa. Palettiin kuuluu myös ymmärrys siitä, että kokemamme tunteet ovat viesti itsellemme. Päiväkoti-ikäinen tosin näyttää ja kokee tunteensa varsin puhtaasti mitään peittelemättä ja vasta etsii erilaisia toimintatapoja. Toisaalta aikuiset voivat olla lapsia taitavampia itsetutkiskelussa. – Kun oppii ymmärtämään tunteitaan, ymmärtää paremmin myös tarpeitaan
Nyt, kun itse olen paneutunut tunnetaitoihin, ymmärrän, että itkun ja kiukun takana on jokin syy, ja yritän saada sen selville. Tiedon haalimisen lisäksi Amper on tehnyt konkreettisia harjoituksia. – Odotusaikana aloin lukea aiheesta lehtija somejuttuja sekä kirjallisuutta. Laura Amperin mukaan omien tunnetaitojen kanssa askartelu on ollut hyödyksi ennen muuta vanhemmuudessa. Etua siitä on ollut myös työelämässä. Esimerkiksi yksinkertainen konsti, syvään hengittäminen, on osoittautunut hyväksi tilanteissa, joissa hän huomaa hermostuvansa vaikka lapsen marinaan. ?. – Tuommoinen tokaisuhan ei lasta auta. Henkilöstöalalla työskentelevä Amper sanoo ymmärtävänsä nyt paremmin myös muiden ihmisten käyttäytymistä. LAURA AMPERILLA oli aiemmin vain pintapuolinen käsitys siitä, mitä tunnetaidoilla tarkoitetaan. Hän tähdentää, että hänellä ei ollut omassa lapsuudessaan erityisen vaikeita kokemuksia. Ajan tavan mukaan vanhemmat saattoivat kuitenkin kehottaa kiukuttelevaa pikku-Lauraa rauhoittumaan tai lopettamaan itkemisen. LAPSEN MAAILMA 43 YHTEISKUNTA ”Tunnetaidoista on hyötyä äitinä ja työelämässä” Kahden lapsen äiti Laura Amper, 36, kiinnostui tunnetaitojensa kehittämisestä odottaessaan nyt viisivuotiasta esikoistaan. Mietin, mitä haluan tehdä omien lasteni kanssa eri tavalla kuin 1990-luvun vanhemmat
Oppiminen vaatii itsetutkiskelua, tietoista huomion kiinnittämistä omiin tunteisiin. – Tieto auttaa ymmärtämään, mutta se ei yksin riitä. Kaikki aistit kannattaa ottaa käyttöön, Livinsgston konkretisoi. Kun tunnetaitojen oppimisessa on jo verrattain pitkällä, voi omista säätelykeinoistaan tehdä turvasuunnitelman. Ja toisin kuin usein kuvitellaan, viilipyttymäisyys ei välttämättä kerro hyvistä tunnetaidoista tai räiskyvyys huonoista. Kun nimeää lapsen kokemia tunteita tai vaikka satukirjan hahmon tunteita, oppii samalla omista tunteistaan. 44 YHTEISKUNTA NRO 5 / 25 tunnistamiseen ja nimeämiseen ja vähitellen mutkikkaampiin taitoihin. Ainainen rauhallisuus voi kieliä tunteiden torjunnasta ja räiskyminen temperamentista tai väsymyksestä. Tunteiden tunnistaminen voi olla vaikeampaa kuin äkkiseltään luulisi: surun taustalla voi olla vihaa ja vihan taustalla häpeää.. Livingstonin mukaan hyvät tunnetaidot auttavat vanhempaa olemaan paremmin lapsensa tukena. Livingstone huomauttaa, että monesti tunteita miettiessämme unohdamme niiden kehollisen puolen. – Konstit ovat monenlaisia. Tunteet tuntuvat kehossamme esimerkiksi jännityksenä, vatsakipuina ja sydämen tykytyksinä. Omaa kehonlukutaitoaan voi opetella esimerkiksi rentoutusharjoituksilla, jotka auttavat kokemaan eron jännittyneen ja rentoutuneen kehon välillä. Yhdelle auttaa kylmän veden juonti, toiselle musiikin kuuntelu tai luonnossa kävely. T utkimus on löytänyt yhteyden hyvien tunnetaitojen ja hyvinvoinnin väliltä. – Taitoja voi opetella yhtä aikaa oman lapsensa kanssa. Siinä pohditaan etukäteen, miten kannattaa toimia, jos huomaa hermostuvansa, suuttuvansa tai vaikka ahdistuvansa. Ne lisäävät myös kykyä ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja auttavat ylipäätään tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa. Lapselleen tunnetaitoja opettavan vanhemman ei tarvitse olla itse tunnetaituri. Tunnetaitoja on vaikea oppia kokematta tunteita
Sitä tuovat ilmiöjutut, jotka saavat aikaan tunteita. Kuvitellaan se: Vanhemmat on nykyään niin tajuttoman hyviä. Mutta niin ei tehdä. Silloin otsikot kertovat ”paljonko lapsesi sinulle maksaa” ja että ”vauvan hinta on 1,03 euroa grammalta”. Median aloittaman pöyristymisen ja suuttumuksen kohteena ovat myös lapset ja vanhemmat. YHTEISKUNTA PALSTAN NIMI 45 LAPSEN MAAILMA V anhemmat ovat pilalla, ääliöitä, kykenemättömiä ja vastuuttomia. USEIMPIEN DIGITAALISTEN medioiden liiketoiminta perustuu mahdollisimman suureen yleisöön. Omituinen katse lapsiin jatkuu, kun mediat kertovat lapsiperheiden kulutusmenoista. Vuosien 2023 ja 2025 tulokset kertovat esimerkiksi, että melkein kaikki lapset ja nuoret harrastavat jotakin viikoittain. Mikä tahansa media voisi yhtä hyvin tehdä jutun tällaisista asioista ja avata sitten somekeskustelun. Joka toinen vuosi lähes 300 000 koululaista, ammattikoululaista ja lukiolaista vastaa kouluterveyskyselyyn. Hakemuksista myös julkaistiin katkelmia. Sen sijaan lasten ja nuorten elämäntapaa, osaamista, harrastuksia ja käyttäytymistä sekä vanhemmuutta käsitellään usein siten, että joku muu kertoo niistä mielipiteensä. Halutessaan luoda ilmiöitä media yleistää yksittäisiä tapahtumia koskemaan isoa osaa lapsista ja perheistä. Tämä ei kuulosta vanhempien virheeltä, karhunpalvelukselta, kasvatuksen pieleenmenolta tai siltä, etteivät vanhemmat uskaltaisi kohdata lapsiaan. Mikä vanhempia vaivaa! Tämä on ote uutismedian somekeskustelusta. Asiantuntijapuheesta valitaan kriittinen, paheksuva kärki. Näin tehtiin uutisissa koulujen kännykkäkiellosta sekä esimerkiksi Helsingin Sanomien jutussa, jossa yhden pienen yrityksen edustaja kertoi, miten huonoja työhakemuksia nuoret tekevät. Sen toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja tulokset kertovat pitkältä ajalta siitä, mitä lapset ja nuoret itse ajattelevat hyvinvoinnistaan. Lapset ja nuoret kertovat, että he voivat keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. Lapset ovat pumpulissa kasvatettuja lumihiutaleita. Ei tällaista välittämistä ja läsnäoloa ollut, kun mä olin nuori. Sama media kertoo arvoikseen antaa realistisen kuvan yhteiskunnasta ja journalismissa äänen myös lapsille. Ihania uutisia. On vaikea kuvitella, että media julkaisisi katkelmia aikuisten työhakemuksista ja kysyisi, voiko niitä edes kutsua hakemuksiksi – tai laskisi vaikkapa puolison kilohinnan. Otsikot kertovat, että nykyvanhemmat tekevät kohtalokkaita virheitä ja lapsilleen karhunpalveluksia, menevät täydellisesti pieleen ja kasvattavat lapsista tyranneja. Mediat kutsuvat itseään vastuullisiksi, mutta eivät pysähdy miettimään, onko vastuullista kertoa lapsista ja nuorista tavalla, jolla aikuisista ei ole hyväksyttyä puhua. Usein media valitsee näkökulmakseen sen, miten eri tavoin huonoja lapset, nuoret ja vanhemmat ovat. Voi rakkaus <3 Lapsista puhutaan mediassa liian kriittisesti ANNA RUOHONEN Media-alan ammattilainen YHTEISKUNTA KOLUMNI 45 LAPSEN MAAILMA. Vanhemmat ylineuvottelevat mutta eivät keskustele, eivät ole läsnä mutta silti liikaa paikalla. TOTUUDENMUKAISEEN KUVAAN kuuluu muuta
– Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata, millaisia sisältöjä lapset kuluttavat verkossa, sanoo Pelastakaa Lasten digitaalisen hyvinvoinnin tiimivastaava Lauri Sundberg tutkimuksen tiedotteessa. Pahimmillaan verkko voi normalisoida vahingollisia käyttäytymismalleja sekä hämärtää empatian ja vastuun rajoja. Hieman yli puolet lapsista kertoi kohdanneensa ikävää tai pelottavaa sisältöä verkossa. Verkkoväkivalta lasten silmin -selvitys.. Kyselyyn vastasi noin tuhat 9–15-vuotiasta lasta ja nuorta. – Lasten kohdalla on vaarana, että sotaja itsetuhoisuussisältöjen seuraaminen vääristää maailmankuvaa ja heikentää tulevaisuususkoa. Keskustelkaa aiheesta lapsen kanssa. Tunnista ja tunnusta myös digin hyvät puolet ja ole tietoinen siihen liittyvistä riskeistä. Lähes viidesosa kyselyyn vastanneista 13–15-vuotiaista kertoi hakeutuneensa verkossa tietoisesti sotasisältöjen pariin, ja useampi kuin joka kymmenes oli etsinyt itsetuhoisuutta käsittelevää sisältöä. Puhu rohkeasti myös vaikeista ilmiöistä ja aiheista lapsen kanssa . M oni kasvattaja valvoo lapsensa ruutuaikaa, mutta ei kiinnitä tarpeeksi huomiota sen käyttämiseen. Näytä esimerkkiä ja tarkastele kriittisesti, millaista mallia annat digin äärellä. Luokaa perheelle digisäännöt, joihin kaikki voivat sitoutua. 46 NRO 5 / 25 YHTEISKUNTA TUTKITTUA TIETOA O O N A N IS K A N E N Ruutuaika ei riitä suojaamaan lapsia TURVALLISUUS 3 X VIISAAMMIN VERKOSSA . Ole kiinnostunut lapsen mediankäytöstä. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan joka viides lapsi altistuu tahtomattaan itsetuhoisuutta ja sotaa käsittelevälle sisällölle. Elisa Miinin Pelastakaa Lapset.
Ilmiö on hyvin yleinen, sillä jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveysdiagnoosi. Vankemmaksi-hanke tarjoaa vertaistukea maksutta ympäri Suomea. Vankemmaksi-hankkeessa pohditaan vanhempien kanssa keinoja selvitä haastavista tilanteista. Puhuminen ja vertaistuki ovat yksi tapa jaksaa kuormittavassa tilanteessa. – Työmme ytimessä on vähentää vanhempien kokemaa häpeää ja yksinäisyyttä. 47 LAPSEN MAAILMA YHTEISKUNTA TUKEA VANHEMMUUTEEN V anhempien viesti on usein samankaltainen: Avun hakeminen psyykkisesti oireilevalle nuorelle vie aikaa ja voimia. Meidän tehIS TO C K tävämme on auttaa vanhempi yli tästä. Maria-Akatemian hanke tarjoaa 12–24-vuotiaiden nuorten vanhemmille maksutonta keskusteluapua Helsingissä ja Tampereella sekä verkon välityksellä koko Suomessa. HYVINVOINTI. Usein käy niin, että kun vanhempi alkaa voida paremmin, se heijastuu myönteisesti myös nuoreen. Silti vanhemmat pohtivat vertaistapaamisissa kriittisesti lähinnä omaa käytöstään. Hankkeen koordinaattori Henriikka Laurola näkee, että juuri vanhempien tukeminen on yhteiskunnankin kannalta viisas sijoitus. Toivon, että tukea vastaanottamalla vanhempi löytää myötätunnon ja lempeyden myös itseään kohtaan, Laurola sanoo. Mahdollisia syitä voi etsiä esimerkiksi yhteiskunnan ilmapiiristä, suurista yhtenäiskouluista ja sosiaalisesta mediasta. Niitä eivät selitä yksittäisten vanhempien teot, vaikka vanhemmat kokevatkin niistä valtavasti syyllisyyttä, Lehtinen sanoo. Se lisää uskoa parempaan tulevaisuuteen ja auttaa ehkäisemään myöhempiä mielenterveyden haasteita. Elisa Miinin Tukea psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemmille Kun lapsella on nepsyoireita, mielenterveyden haasteita tai vaikeuksia koulussa, myös vanhempi tarvitsee tukea. Yleisohje on, että happinaamari ensin itselle, sillä vanhempi on koko perheen tukipilari. – Varhainenkin huoli omasta nuoresta riittää palveluumme hakeutumiseen. Näin kertoo Vankemmaksi-hankkeen työntekijä Marjo Lehtinen. Silti juuri kukaan ei kysy, miten nuoren tukena oleva aikuinen itse jaksaa. – Syyllisyys ja häpeä voivat olla lamaannuttavia. Vanhempien jaksaminen heijastuu myös parisuhteeseen, työelämään ja perheen muihin lapsiin niin hyvässä kuin pahassakin
87% Presidentti 90% Poliisi 92% Puolustusvoimat NUORET LUOTTAVAT ENITEN PUOLUSTUSVOIMIIN Nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on kasvanut. ja 5. 84 % nuorista uskoo voivansa vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. TULEVAISUUS TEKSTI VIRPI KULTANEN GRAFIIKKA OONA NISKANEN 4/5 4. YHTEISKUNTA PALSTAN NIMI 48 NRO 5 / 25 Näin nuoret unelmoivat Nuoret haaveilevat rahasta, matkustamisesta ja merkityksellisestä elämästä. Luottamus turvallisuusalaan on ollut vahva kautta vuosien. Kansalliset rajat ylittävien verkostojen merkitys nuorille on kasvamassa. luokan oppilaista kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. 48% suomalaisista pitää lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantumista yhtenä tärkeimmistä asioista. YHTEISKUNTA LAPSUUS LUKUINA 48 NRO 5 / 25 73% EU 70% NATO TA TY V O V C H E K , IS TO C K
Tutkimukseen haastateltu nuori ”Teknologian ja tieteen edistys tuo jatkuvasti uusia tapoja parantaa elämänlaatua ja ratkaista suuria haasteita.” ”Unelmointi itsessään on jo osin unelman saavuttamista, jos jaksaa uskoa itseensä.” RA HA UR A MA TK US TU S HA RR AS TU KS ET JU LK ISU US 63% yläkouluikäisistä uskoo voivansa saavuttaa unelmansa. Unelmointi on tärkeää Suhtautuu unelmointiin neutraalisti Ei osaa sanoa Unelmointi ei ole tärkeää YHTEISKUNTA LAPSUUS LUKUINA 49 LAPSEN MAAILMA 4% 16% 73% 7% 14 % 4 % 4 % 4 1% 4 8 % ODOTTAA INNOLLA TULEVAISUUTTA JA NÄKEE SIINÄ PALJON MAHDOLLISUUKSIA: 10% 11% 14% 14% 29% 15-24 vuotiaat 25-34 vuotiaat 35-49 vuotiaat 50-64 vuotiaat 65-84 vuotiaat. Myös hyvä ja merkityksellinen elämä ja hyvinvointiin liittyvät asiat nousivat esille. UNELMOINTI ON NUORILLE TÄRKEÄÄ Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen yhä muita ikäryhmiä luottavaisemmin. Nuorten unelmat -selvityksessä eniten toivottiin rahaa. Valtaosa yläkouluikäisistä kokee unelmoinnin tärkeäksi. NUORTEN TULEVAISUUSUSKO ON MUITA VAHVEMPI MISTÄ YLÄKOULULAISET UNELMOIVAT. YHTEISKUNTA PALSTAN NIMI 49 LAPSEN MAAILMA L Ä H T E E T: KO U LU T E R V E Y S K Y S E LY 2 2 5 , N U O R I S O B A R O M E T R I 2 24 , N U O R T E N U N E L M AT S E LV I T Y S 2 24 , S I T R A , T U L E VA I S U U S B A R O M E T R I 2 24 JA 2 2 5
Kun katsot minua, haluaisin, että näet tytön nimeltä Sofie.” Elisa Miinin Ihana juuri näin. Suomessa alaikäisille ei anneta hormonihoitoja tai murrosiän blokkaavia lääkkeitä. Tuntuu hyvältä tulla nähdyksi omana itsenäni. Transnuorten oikeuksista pitäisi puhua enemmän. YHTEISKUNTA KANNESSA 50 NRO 5 / 25 ”Lukiossa kukaan ei tiedä entistä nimeäni. Kysyin vanhempieni mielipidettä uudesta nimestäni, mutta valitsin sen lopulta itse. Olisin toivonut, ettei minun olisi tarvinnut käydä läpi traumaattista murrosikää. On hurjaa, että pelkästään se, että olen olemassa, on poliittista ja aktivismia
Loiste tarjoaa paikan vapaamuotoiseen kohtaamiseen ohjattujen chattien, teemailtojen ja nuorten itse suunnitteleman toiminnan parissa. Mukaan saa tulla 28 ikävuoteen asti. YHTEISKUNTA PALSTAN NIMI 51 LAPSEN MAAILMA Loiste on 13–20-vuotiaille sateenkaarinuorille suunnattu Setan ylläpitämä verkkonuorisotalo Discordissa. Verkossa seta.fi/loiste Instagramissa @verkkonuorisotaloloiste TikTok: @verkkonuorisotaloloiste
NRO 5 / 25 Tilaa ja tue lapsen oikeuksia edistävää journalismia Tiesitkö, että Lapsen Maailma on ainoa ei-kaupallinen lapsiin ja nuoriin keskittyvä journalistinen media Suomessa. LAPSENMAAILMA.FI/ TILAA TILAA LAPSEN MAAILMA HELPOSTI JA EDULLISESTI vain 5€ /kk Tukea, toivoa ja tarinoita ilmaiseksi sähköpostiisi joka toinen torstai lapsenmaailma.fi/uutiskirje