— ?. Pelkkä o lemassaoloni on aktivismia. L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I . – Sofie + NUORTEN USKO TULEVAISUUTEEN HORJUU TUNNETAIDOT HALTUUN KOTI SIJAISPERHEESSÄ KAHDEN KULTTUURIN LAPSET
Kun lastensuojelusta keskustellaan, fokus on usein sijaishuollossa – vaikka suurin osa lastensuojelun asiakkaista saa apua avohuollosta. Sitä tarvitaan etenkin nyt, kun käynnissä on lastensuojelulain kokonaisuudistus. Lastensuojelun Keskusliiton selvitys ilmestyy tammikuussa, ja sen julkaisutilaisuus järjestetään 28.1.2026 Helsingin Tiedekulmassa. Lastensuojelun avohuolto tarkoittaa tukitoimia, kuten sosiaalityön tukea, tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta, joilla tuetaan lapsia ja perheitä heidän omissa elinympäristöissään. Tervetuloa paikalle tai seuraamaan tilaisuutta etänä! MAINOS. -selvitys tarjoaa kaivattua tietoa avohuollon nykytilasta. Avohuollolla ehkäistään lasten pidempikestoista sijoittamista kodin ulkopuolelle. ARKI PALSTAN NIMI NRO 5 / 25 2 Tiesitkö, että suurin osa lastensuojelun asiakkaista saa apua avohuollosta. Mitä kuuluu lastensuojelun avohuolto
Sisältö ?—?. "Syyriassa isän odotetaan auttavan lapsiaan menestymään, saamaan opiskeluja työpaikan sekä asunnon." SIVU 6 3 LAPSEN MAAILMA
30 Pakolaisuus antoi Fatin Alcheikhille mahdollisuuuden unelmoida. 12 Täysi-ikäistyminen voi mullistaa sijaishuollossa kasvaneen perhesuhteet. 34 Julia ajatteli saaneensa pojan, kunnes tämä kertoikin olevansa tyttö. NRO 5 / 25 4 ARKI 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Mitä voimme oppia kasvatuksesta eri kulttuureista. 45 KOLUMNI Anna Ruohonen ihmettelee median kielteistä tapaa puhua lapsista ja perheistä. 19 POIMINNAT Lapsen leikki innoitti Hannele Lampelan tekemään kirjan ensiaputaidoista. 50 KANNESSA Sofie on ihana juuri näin. 40 Unohda vanhat neuvot ja anna tunteiden tuntua. 47 Tukea psyykkisesti oireilevan lapsen vanhemmille. YHTEISKUNTA 38 Venäjä käyttää lapsia sodan pelinappuloina. Julialla oli kaksi poikaa, kunnes kävi selväksi, että toinen kokee itsensä tytöksi. 46 Ruutuaika ei riitä suojaamaan lapsia. 23 KULTTUURIKARUSELLI TOIVO JA TULEVAISUUS 24 Nuorten horjuva tulevaisuususko on yhteiskunnan ilmapuntari. 48 GRAFIIKKA Näistä asioista nuoret haaveilevat. 34 Sisältö ?—?. 16 Siru Hyvönen haluaa poistaa lastensuojelun negatiivista mielikuvaa. 16. 22 Minna Haapalainen: Suhtaudu avoimesti nuorten yökyläilyyn
09 2313 4772 tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti: Reetta Salo / Kruunu Media 050 530 0044 reetta.salo@kruunumedia.fi Paino: PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0166 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kannen kuva Kuva Konsta Leppänen Tyyli Ida Jokikunnas Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Toimitus www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Päätoimittaja Ulla Siimes Toimituspäällikkö Elisa Miinin Ulkoasu Pia Ettala / Berry Creative AD Oona Niskanen Tilaajapalvelu: ma–pe 8–17 p. 84. Tulevaisuususkon ylläpitämiseksi jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla ympärillään aikuisia, jotka rakastavat, tukevat ja luovat turvaa. Hyvinvointivaltion lellikkinä on helppoa ajatella, että yhteiskunnassamme jokaisella on mahdollisuus menestyä. Kuulun ikäluokkaan, joka on saanut nauttia jatkuvasti parantuneesta sosiaaliturvasta sekä vahvoista palveluista. Meidän aikuisten on päätöksillämme käännettävä suunta ja annettava aihetta uskoa tulevaan. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Terveisin, ULLA SIIMES Päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole enää totta. vuosikerta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Rakas lukija, nuorten tulevaisuususko horjuu. 5 LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema moni kanavainen media. Ei ihme, eläväthän he kriisien keskellä. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on auttaa, kun omat tai läheisten keinot eivät riitä. Sosioekonominen tausta vaikuttaa entistä enemmän muun muassa oppimistuloksiin ja sen myötä nuorten tulevaisuuteen
Tarek oppi Syyriassa, että isän tehtävä on auttaa lastaan menestymään. Annabella haluaa poikiensa unelmoivan kuin amerikkalaiset. TEKSTI KAISA HATAKKA JA HANNA HIRVONEN KUVAT KAISA HATAKKA, MARJAANA MALKAMÄKI JA UTE-CHRISTIN PHOTOGRAPHY Kahdessa Ifestä on hauskaa puhua kolmea kieltä kotona. PERHE KASVATUS 6 kulttuurissa NRO 5 / 25
Yleensä isä laittaa ruuan, kun äiti kirjoittelee enemmän tietokoneella eikä jaksa, mutta ruoka on jotain ihan tavallista, esimerkiksi spagettia ja jauhelihakastiketta, lohta tai nugetteja. PERHEEN KAKSIKULTTUURISUUS ei juuri näy Ifen arjessa. – Mun mielestä on kivaa osata puhua useita kieliä. Isovanhempien kohdalla kulttuurierot näkyvät selvemmin. Äiti ja isä puhuvat keskenään englantia, joten se on mulle aika tuttu kieli. Isä on kertonut, että siellä kasvaa appelsiineja ja on enemmän eläimiä mutta vähemmän karkkeja kuin Suomessa. "Erilaista on vain kieli" isällä on samat säännöt ja elämä tuntuu samanlaiselta kuin kavereillakin: kuunnellaan musiikkia, tykätään samoista ruuista, harrastetaan kavereiden kanssa, vietetään samoja juhlia ja pukeudutaan suunnilleen samalla tavalla. Hän on viidennellä luokalla, harrastaa partiota ja tykkää muun muassa karkeista, mutta ei siitä, kun joku haluaa koskea hänen hiuksiaan. IFE PUHUU äidin kanssa suomea ja isän kanssa jorubaa. Äidillä ja I femi Akinyemi , 11, asuu Espoossa pikkuveljen, äidin ja isän kanssa. – Me ei olla ikinä käyty Nigeriassa, mutta haluaisin mennä. IFEMI AKINYEMI:. Siinä missä suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat monet makeat tarjottavat, nigerialainen perheenjäsen pitää huolen, ettei kunnon ruokaa unohdeta. – Isä tekee joskus nigerialaista ruokaa. Juhliin Ifen isä loihtii suomalaisittain eksoottisia herkkuja. Isä käyttää joruban sanojen lisäksi englanninkielisiä sanoja ja jorubassa on myös jotain samoja sanoja kuin englannissa. LAPSEN MAAILMA 7 ARKI Erilaisista kulttuuritaustoista huolimatta Ifemi Akinyemin vanhemmat kohtelevat häntä yleensä samalla tavalla. Ifen isä on kotoisin Nigeriasta ja äiti Suomesta. Se on tulisempaa kuin suomalainen. Myös äiti ymmärtää jorubaa, joten kovin hyvä salakieli se ei Ifelle ja isälle ole, ainakaan kotona. On ollut aika helppo oppia koulussa englantia, koska olen aina puhunut kahta eri kieltä
Suomessa isiin ei Tarekin mukaan kohdistu samanlaisia odotuksia. Nigeriassa ei ole saunoja, koska siellä on niin lämmin. Kun Nigerian-mummi tulee käymään, häntä kunnioitetaan toisella tavalla kuin suomalaisia isovanhempia, joiden kanssa oleminen on rentoa. – Suomalaiset isovanhemmat ovat hoitaneet mua, kun olen ollut pieni. Syyrialaisen sanonnan mukaan lapsen myötä elämään tulee muitakin hyviä asioita.. Isä muistuttaa useammin nukkumaanmenoajasta ja pakottaa pukemaan enemmän vaatteita, koska sille itselle tulee niin helposti kylmä. Syyrialaisen sanonnan mukaan lapsen myötä elämään tulee muitakin hyviä asioita. Hän oli paennut kotimaassaan Syyriassa käytyä sotaa Jordaniaan ja tavannut siellä niin ikään pakolaisena elävän Housanan . Hänen talonsa oli valmistunut, mutta sodan takia hän ei koskaan ehtinyt asua siellä. Syyriassa isän odotetaan myös auttavan lapsiaan menestymään, saamaan opiskeluja työpaikan sekä asunnon. Perhe asuu Tampereella. Täällä alkoi uusi elämä. sikin, että siitä on jo paljon kokemusta. – Täällä ajatellaan enemmän niin, että lapset hoitavat itse itselleen nuo asiat. – Sara syntyi Jordaniassa, ja tulimme Suomeen pian sen jälkeen. Isänä oleminen on vuosien myötä helpottunut sik”Syyriassa isällä asioiden pitää olla järjestyksessä” TAREK ALDABOU: vaan siitä, että äiti on äiti ja isä on isä. Erojakin on, mutta mun mielestä se johtuu T arek Aldabou tuli isäksi vaikeassa tilanteessa. – Työ auttaa tuntemaan oloni paremmaksi. Me puhutaan aika samoista asioista ja tehdään samoja asioita. – Tarkkailen, ettei ole häiriöitä, kiusaamista tai muuta erityistä. SYYRIASSA ISÄKSI tulevalta mieheltä odotetaan, että hänen asiansa ovat järjestyksessä. Saran, 11, ja Samin, 4, isällä riittää touhua. Ja kun minusta tuntuu paremmalta, haluan olla enemmän lasteni kanssa. Ifen mielestä erityisen suomalaista taas on esimerkiksi salmiakki ja se, että on sauna. Tarekin elämä uudessa maassa oli kuitenkin alussa vaikeaa erityisesti siksi, ettei hän puhunut suomea. TYÖLLISTYMISELLÄ ON ollut iso merkitys isänä olemisen kannalta. – Oikeastaan äidin ja isän kanssa erilaista on vain kieli. Nyt hän osaa kielen ja voi järjestellä lastensa asioita suomeksi. 8 NRO 5 / 25 ARKI Nigerialainen kulttuuri näkyy Ifen kotona muutamissa esineissä ja nigerialaisissa soittimissa. Äiti taas muistuttelee, että pitää puhua, jos on jotain huolia. Isä on esimerkiksi paljon tarkempi karkkiasioissa ja kyseenalaistaa aina, onko nyt varmasti herkkupäivä. Myös Tarek oli omaksunut ajatuksen, eikä siksi vielä synnyinmaassaan haaveillut isäksi tulemisesta. Nigerian-mummi ei ole koskaan antanut mulle karkkia, mutta on taas opettanut mua laittamaan hiuksia. Pitää esimerkiksi olla koti, johon vaimo ja lapset voivat tulla. Äiti ei ole herkkujutuissa ihan niin tiukka. Tarek itse on isänä halunnut pitää huolta siitä, että lapsia ei kiusata koulussa. Myös tiedot siitä, mitä palveluita ja tapahtumia kotikaupungissa järjestetään lapsiperheille, karttuvat koko ajan. Vanhemmassa sukupolvessa eron huomaa paremmin
Lapset haluavat kokeilla ja tehdä paljon, kuten pelata jalkaja koripalloa, uida ja kalastaa. Kuvassa Tarek Aldabou tyttärensä Saran ja poikansa Samin kanssa. Vaikeimmilta isänä tuntuvat tilanteet, joissa lapset ovat mustasukkaisia toisilleen. Sitten, kuuden vuoden jälkeen, Sam tuli. Se oli mahdollista, koska valta Syyriassa on vaihtunut ja sota sen myötä loppunut. Sitä, että he saavat tulevaisuuden ja esimerkiksi ammatit, joista haaveilevat.. Perheellämme on nyt kaksi mahdollista tietä, Suomi ja Syyria. Niin käy esimerkiksi silloin, kun molemmat lapset haluavat leikkiä isän kanssa, mutta eri leikkiä. – Olimme kokeilleet monta kertaa saada toista lasta, mutta lasta ei tullut. VIIME KESÄNÄ lapset pääsivät käymään ensimmäistä kertaa vanhempiensa kotimaassa. Ennen kaikkea Tarek toivoo lapsilleen tavallista, hyvää elämää. Hänestä ehdittiin haaveilla pitkään. Suurin yllätys isänä on ollut perheen toinen lapsi, Sam, Tarek sanoo. Synnyinmaan uusi tilanne näyttäytyy Tarekille uutena mahdollisuutena. LAPSEN MAAILMA 9 ARKI Isänpäivä on Tarek Aldaboulle mieluinen juhla. – Tällä hetkellä olemme Suomessa, mutta emme tiedä, missä olemme kymmenen vuoden jälkeen. Tukea Tarek saa ystäviltään – isät kyselevät toisiltaan, miten he ovat erilaisia tilanteita ratkoneet. Hänen toisessa kotimaassaan Syyriassa sitä ei vietetä
NRO 5 / 25 10 ”Yhdysvalloissa lapsia suojellaan kaikelta” A nnabella Daily muutti parikymppisenä Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja päätyi unelmatöihinsä muun muassa Condé Nastin ja Hearstin arvostettuihin lehtitaloihin sekä kommentaattoriksi CNBC:lle ja Fox Newsiin. Sitten hän perusti perheen ja romahti paineiden alla. ANNABELLA DAILY: ARKI. Yhdysvalloissa se on kadonnut”, sanoo journalisti ja vaikuttaja Annabella Daily. ”Suomessa on säilynyt usko lapsen kykenevyyteen
Vanhemmat puhuvat lastensa puolesta, esittelevät heidät uusille ihmisille ja tilaavat ruuat ravintolassa. – Yhdysvalloissa lapsia suojellaan kaikelta. Kun nuorin poikani oli pieni, olin ihan loppu kuten melkein kaikki amerikkalaiset äidit. Lapset kuljetetaan kaikkialle, heitä pidetään paljon sisällä ja järjestetään aktivitteetteja. – Lapset saavat leikkiä ja olla rauhassa lapsia. Täällä epäonnistuminen ei ole noloa, koska aina voi yrittää uudelleen. – Yhdysvalloissa urheillaan jo nuorena tosissaan. "Asumme neljän minuutin kävelymatkan päässä koululta, mutta naapurustossa on meidän poikiemme lisäksi vain yksi lapsi, jota ei kuljeteta kouluun.". Huolehditaan niin lujaa, että viedään mahdollisuus kyetä itse. Samalla seurasin somessa, miten suomalaiset tuttuni nauttivat pikkulapsiajasta. AMERIKKALAISET VANHEMMAT haalivat lapsille mitattavaa menestystä ja sitä kautta merkityksellisyyttä. Pojat ovat 11-, 10ja 4-vuotiaita. Vasta kun lähdetään opiskelemaan, annetaan vastuuta. Yhdysvalloissa lapset pysyvät vanhempien lähellä pidempään. Heihin luotetaan ja heidät kasvatetaan itsenäisiksi. Myös vanhemmuutta mitataan lasten menestyksen kautta. Vanhemmat tekevät kaikkensa lastensa menestyksen eteen ja jopa alakoululaisille palkataan tutoreita. Vanhemmat ja lapset vertailevat urheilusaavutuksia ja kouluarvosanoja keskenään. Muutama vuosi sitten muutimme syksyksi Suomeen ja sen jälkeen olemme viettäneet siellä vuosittain pitkiä pätkiä. Monelle asetetaan tavoitteet yliopistoon asti ihan pienenä. Lasten suojeleminen verkon vaaroilta ei ole ihan helppoa, joten lapseni saavat pelata padilla vain kerran viikossa. Onneksi olen ymmärtänyt sen arvon. – Haastattelin lasten kavereilta sekä uusia ystäviäni. Yksi pojistani haluaa olla jalkapallotähti, toinen yhtä hyvä golffari kuin Tiger Woods. Annoin pojilleni pikkuhiljaa lisää vastuuta ja hämmästyin, miten helposti he oppivat, miten upeasti toimivat ja kuinka paljon se helpotti vanhemmuutta sekä muutti minua ja lapsiani. Annabella ehdotti miehelleen, että he selvittäisivät, miten maailman onnellisimmaksi valittu kansa elää lastensa kanssa. Suomessa lapset ovat itsenäisiä myös älylaitteiden käytössä. Toisaalta menestyksen arvostus yhteiskunnassa antaa kaikille luvan haaveilla isosti. Yhdysvalloissa asioita myös tehdään enemmän perheen kesken kuin Suomessa, ainakin, jos perheellä on siihen varaa ja mahdollisuuksia. Paineet olivat tosi kovat ja terveyteni kärsi suorittamisesta. LAPSEN MAAILMA 11 ARKI – Olin saavuttanut amerikkalaisen unelmani, uran, perheen ja lapset, mutta en saanut elämää toimimaan. On ihanaa, kun voi rohkeasti tavoitella menestystä. Annabellan näkökulmasta Suomessa teinit ovat niin itsenäisiä, että vanhempien ote voi kadota kokonaan. Kaikessa on kuitenkin puolensa. Suomessa suhtautuminen on Annabellan kokemuksen mukaan paljon rennompaa. SUOMESSA ANNABELLA oivalsi, että suomalaisen kasvatuksen ydin on antaa lasten tehdä itse. Täällä lapsilla ei ole älypuhelimia, mikä on minusta ihanaa. Silloin itsenäistyminen on monelle vaikeaa. – Olin ollut yli kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa enkä ollut nähnyt, miten ikäiseni ihmiset kasvattavat lapsia. Siihen olisi Suomessakin hyvä antaa mahdollisuus. – Yhdysvalloissa se on hallitumpaa. Miten paljon lapsen itsetuntoon vaikuttaakaan se, kun huomaa pystyvänsä vaikka mihin! Nyt perhe asuu Westportissa Conneticutissa. Suomessa leikkitreffeilläkin voidaan roikkua puhelimilla. – Voi häpeilemättä sanoa haluavansa olla maailman paras jossain. Annabella opetteli suomalaista vanhemmuutta kyselemällä vinkkejä somessa, päiväkodissa ja koulussa
ARKI PALSTAN NIMI NRO 5 / 25 12 Tämä on minun kotini LASTENSUOJELU PERHE
Nythän meillä ole enää mitään papereitakaan, koska Vilma on täysi-ikäinen. LAPSEN MAAILMA 13 O n lämmin kesäpäivä, kun 6-vuotias Vilma ja hänen pikkusisaruksensa käyvät ensimmäistä kertaa tulevan sijaisperheensä kotona. Sannan perheen luona hän on aina ollut yksi lapsista ja tervetullut myös aikuisena.. Syksyllä heidän on tarkoitus muuttaa perheeseen asumaan. Silti mietimme, voimmeko ryhtyä ensimmäistä kertaa sijaisvanhemmiksi ja onnistuuko se, kun perheessä on jo ennestään monta pientä lasta. Sijoitettujen lasten kohdalla mietitään tasaisin väliajoin, onnistuisiko paluu biologisten vanhempien luokse ja milloin tämä voisi tapahtua. Jo ennestään luonnollinen perhesuhde on pysynyt ennallaan ja jatkuu yhä.” Vilma sai 6-vuotiaana kodin sijaisperheestä, jossa asui täysi-ikäisyyteen asti. Aina näin ei ole. Vaikka virallinen perhehuoltajuus päättyi, Vilma on edelleen tervetullut lapsuudenkotiinsa. Ehkä pysyvästi, miettii Vilma. Olimme toimineet puolisoni kanssa jo aiemmin tukiperheenä eri-ikäisille lapsille. TEKSTI OUTI GYLDÉN KUVAT TIMO VILLANEN "Joskus nuori itsenäistyttyään miettii, uskaltaako pitää perhehuoltajaansa yhteyttä", Vilma kertoo. Saimme luotua Vilman verkoston kanssa yhteisen ymmärryksen siitä, että hän kasvaa aikuiseksi meillä. Mokkapaloja ja keksejä. Perheessämme oli tuolloin 8ja 6-vuotiaat lapset sekä 3-vuotias adoptiolapsi. Tämä harmittaa vieläkin. VILMA, 20: ”Olin ensimmäisessä tapaamisessamme niin jännittynyt, etten pystynyt syömään kahvipöydässä mitään, vaikka oli herkkuja tarjolla. Vilman sopeutumista helpotti se, että hänen mummonsa oli paljon läsnä. Olin tavannut psykologia ja kuullut uudesta perheestä. Meidän mummo on aina ollut paljon mukana elämässämme, ja hän tuli mukaan myös uuden perheen tapaamiseen. Ja niinhän siinä kävikin. Meitä oli valmisteltu hyvin tapaamiseen. Myös molemmat biologiset vanhemmat asuvat lähellä. Tiesimme kaikki jo silloin, että yhteistyö mummon kanssa tulisi jatkumaan tiiviinä.” SANNA SAVONEN, perhehoitaja: ”Kyllä meitäkin jännitti tavata lapset. Vilmalla oli alusta asti toive ja halu asua meidän perheessämme 18-vuotiaaksi saakka
Olemme Sannan ja koko perheen kanssa edelleen tosi paljon tekemisissä. Saimme hoidettua ylioppilaskirjoitukset pois alta ja muutenkin varmistettua, että Vilma on valmis asumaan omillaan. Isovanhemmat ovat tekemisissä kaikkien lasten kanssa, eikä siinä erotella, että kuka lapsista on tullut mistäkin perheeseen. "Olisi voitu kysyä, miten kotona menee. Kun hoitaa lasta joka ikinen päivä, kyllä siitä syntyy tiivis suhde. Tällä hetkellä asun Jyväs kylässä ja opiskelen sairaanhoitajaksi. Biologinen suku voi nousta erityisen tärkeäksi murrosiässä. Sen muistan, että en ikävöinyt vanhaa kotia. Minulla ei ole paljonkaan muistikuvia ajalta ennen sijoitusta. Opintoja on jäljellä vielä kolme vuotta. Tapaamisissa teimme aika arkisia Pitäisi olla avointa keskustelua siitä, millaista yhteydenpito voisi olla, kun sijoitus päättyy. Vilma on aina ollut hyvin vastuuntuntoinen ja järkevä, mutta nuorilla saattaa olla aluksi vaikeuksia esimerkiksi rahankäytössä. Minun ja puolisoni lisäksi lasten elämässä on tiiviisti mukana Vilman mummo, minun vanhempani, puolisoni äiti sekä Vilman isotäti ja tietysti myös Vilman biologiset vanhemmat. Joskus tapaamisiin liittyi myös ristiriitaisia tunteita, varsinkin teini-iässä. Vaikka samalla tuli paljon uutta – uusi perhe, uudet sisarukset, uusi koti – paljon pysyi myös ennallaan: kotikaupunki, tutut puistot ja kaupat, ja paras ystäväni tuli kanssani samalle luokalle. Vilman kohdalla on ollut onni, että meillä on ollut aika. Mieli varmaan suojelee tietyiltä asioita. Jälkihuolto jatkuu vielä 23-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen hän muutti omilleen harjoittelemaan itsenäistä elämää meidän lähelle. Sijaisperhe voi alkaa tuntua vieraalta ja siihen halutaan ottaa etäisyyttä. NRO 5 / 25 14 ARKI VILMA: ”Menin sinä syksynä ekalle luokalle kouluun. Vähitellen saimme vakiinnutettua tapaamisrytmit, ja ne alkoivat sujua hyvin. Kun Vilma täytti 18 vuotta, hän jäi ensin puoleksi vuodeksi jälkihuoltoon asumaan perheeseemme. Vilma toivoo, että sanavalintoihin kiinnitettäisiin huomiota. Äitiä näimme tapaamispaikoilla, ja isän luona kävin kotilomilla. Ei adoptiolapseltakaan kysytä, miten adoptioperheessä menee." asioita, kävimme pihalla valvotusti ohjaajan kanssa, teimme ruokaa ja leivoimme piparkakkutalot joulun aikaan. Kun tulin takaisin biologisten vanhempieni tapaamisista, tulin kotiin.” SANNA: ”Ollaan puhuttu, että meillä on kaikkien lasten ympärillä aikuisjoukko. Tämä ei ole aina itsestään selvää, eivätkä kaikki 18 vuotta täyttävät nuoret ole vielä valmiita itsenäiseen elämään. Pidin silti aina Sannan perhettä kotinani
Äitiys ei lopu siihen, kun nuori täyttää 18 vuotta, mutta perhehoitajuus toki loppuu. Täysi-ikäistyminen vapauttaa ehkä Vilmaa enemmän kuin minua. Minulla on ollut samat kaverit pienestä pitäen, eivätkä he ole koskaan kiinnittäneet erityistä huomiota perhetilanteeseeni. Nuori toivoo, että perhehoitaja pitäisi yhteyttä ja näyttäisi selvästi, että haluaa pitää yhteyttä. Jälkihuollossa pitäisi olla avointa keskustelua sosiaalityöntekijän, perhehoitajan ja perhekodissa kasvaneen nuoren kanssa siitä, millaista yhteydenpito voisi olla, kun sijoitus päättyy.” VILMA: ”Meidän perheessämme kaikkia lapsia on aina kohdeltu samalla tavalla ja samanarvoisina. Kutsun Sannaa äidiksi. Korkeintaan ikäryhmän mukaan välillä erotellaan: on isot ja pienet, ja välillä tehdään vähän erilaisia juttuja isojen tai pienten kanssa. Kun hoitaa lasta jokainen päivä, kyllä siitä syntyy tiivis side. Ei adoptiolapseltakaan kysytä, että miten siellä adoptioperheessä menee. Kaikki lapset eivät sano minua äidiksi, mutta Vilma on halunnut sanoa niin alkumetreiltä asti. Joskus alakoulussa joku saattoi kysyä, miksi minulla on eri sukunimi kuin sisaruksillani, mutta ei sekään ollut sen kummempaa.” SANNA: ”Vaikka äitiys kaikkien lasten suuntaan on aina ollut samanlaista, on siinä toki se ero, että biologisten lasten kohdalla vanhemmuutta ei tarvitse jakaa kenenkään muun kanssa. Olisi voitu kysyä vaan, että miten kotona menee. Ollaan leikitty yhdessä ja käyty kylässä toistemme kodeissa. Meille kotiin hän on aina tervetullut, kun muilta menoiltaan ehtii. Tämä on minun kotini.”. Ajattelen, että lapsen synnyttäminen ei ole se juttu, ja lapseen rakastumisen ei tarvitse tulla geeneistä.” VILMA: ”Tässä perheessä meitä lapsia ei ole koskaan eroteltu toisistamme, ollaan aina samaa porukkaa. "Äitiys ei lopu siihen, kun nuori täyttää 18, mutta perhe hoitajuus loppuu." samanlainen arvopohja hänen ja biologisten vanhempien kanssa. Kukaan ei päätä enää hänen puolestaan, ketä tapaa ja milloin. Äitiyden jakaminen ja ammatillisuus yhteistyökumppanien kanssa tuo erilaiset haasteet vanhemmuuteen. Sanavalinnat ovat tärkeitä. Minulle on ollut helppo pitää yhteyttä ehkä juuri siksi, kun en ole kokenut Sannaa perhehoitajana, vaan äitinä.” SANNA: ”Minulle perhehoitajuus on ammatti ja elämäntapa, mutta ennen kaikkea olen lapsille vanhempi. LAPSEN MAAILMA 15 ARKI Sannalle perhehoitajuus ammatti ja on elämäntapa. Minulle perhehoitaja on yhä vähän vieras käsite. Joskus viranomaisten kanssa on joutunut selittelemään, kun on kysytty ja korostettu, että miten teillä nyt menee siellä sijaisperheessä. Ei ole ollut tarvetta hylätä omia arvoja tai kulttuuria.” VILMA: ”Olen kuullut, että joskus nuori itsenäistyttyään miettii, uskaltaako pitää perhehoitajaansa yhteyttä. Siihen asti olen tehnyt lastensuojelun alaisuudessa sitä työtä ja heidän valvonnassaan
TEKSTI IDA VALPAS KUVA KAISU NIKKI LASTENSUOJELU. NRO 5 / 25 16 ARKI Perhekodissa kasvanut Siru Hyvönen sai kasvaa siskojensa kanssa perhekodissa. Hyvönen sai työstään Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon. Puhumalla asiasta hän haluaa poistaa häpeää ja lastensuojelun negatiivista mielikuvaa
Hyvönen muistuttaa, että tarvitaan vain yksi ihminen katkaisemaan ylisukupolvinen kierre. – Olen tänäkin päivänä kiitollinen siitä, että meidät sijoitettiin samaan paikkaan. Äiti oli varoitellut, ettei pahoihin sossuämmiin voinut luottaa. – Jos mielessä käy edes ajatus, että pitäisikö sellainen tehdä, niin se on jo tehtävä. – Haluan viestiä mahdollisimman laajasti, että sinun polkusi ei tarvitse olla sama kuin vanhempiesi. PÄIHDEPERHEESSÄ VARTTUMINEN näkyy Siru Hyvösen mukaan hänessä edelleen. Halu auttaa johti myös lähihoitajaja sairaanhoitajaopintoihin. – Kymmeneltä perheessä voi olla aivan eri tunnelma kuin keskellä työpäivää, kun paikat on ehditty laittaa kuntoon. Silti tuntui pelottavalta ja sekavalta lähteä ensi kertaa lastensuojeluviranomaisten mukaan. – Kotona olin todistanut vanhempien välistä väkivaltaa, joten en sietänyt mitään kosketusta. Lastensuojeluilmoituksia pitäisi hänen mielestään tehdä ennemmin liikaa kuin liian vähän. SISARUKSET PÄÄSIVÄT asumaan pieneen kodinomaiseen perhekotiin ja myöhemmin heidät otettiin pysyvästi huostaan. NIIN KIITOLLINEN kuin tyttö perhekodista olikin, hän häpesi sitä eikä puhunut asiasta esimerkiksi koulussa. Vaikka Hyvönen sopeutui uuteen arkeen, hän oli pitkään vaitonainen ja totinen. Tarvitaan vain yksi ihminen katkaisemaan ylisukupolvinen kierre. Häpeän poistaminen on ollut Hyvöselle yksi tärkeimmistä syistä kertoa omista kokemuksista. – Onneksi minut sijoitettiin ennen kuin ehdin itse aloittaa päihdekokeiluja. Hän joutui jo varhain ottamaan aikuisen roolin, mutta kokemus ei kovettanut häntä. – Lopulta ei ole väliä, seuraako minua Instagramissa 10 vai 10 000 ihmistä. Hän ei halunnut puhua asioistaan kellekään eikä kaivannut läheisyyttä. – Haluan, että kaikkien muiden asiat ovat hyvin, varsinkin lasten. Lastensuojeluviranomaisten pitäisi myös jalkautua kouluun, jossa lapsi pääsisi juttelemaan tälle rauhassa. Hän ymmärtää myös sen, että omilla vanhemmilla ei ollut tietoa ja taitoa katkaista kierrettä. Hyvösellä oli lapsena elämässä monta luotettavaa aikuista, muttei ketään, kelle olisi voinut jutella rehellisesti kotioloista – tai kuka olisi osannut niistä kysyä. Tämä on minulle intohimo ja toivon, että siitä hyötyvät niin lapset kuin ammattilaiset. Lastensuojelun Keskusliiton myöntämä palkinto antaa Siru Hyvöselle uutta motivaatiota kokemusasiantuntijan työhön. Vuodessa Hyvönen muuttui iloiseksi ja ulospäinsuuntautuneeksi tytöksi, joka kertoi perhekodin aikuisille kuulumisiaan ja osallistui yhteiseen toimintaan. Äiti ja isäpuoli käyttivät kotona runsaasti päihteitä, ja Hyvönen oli tottunut pitämään sisaruksista huolta. – Mietin, miksi muilla on tavalliset, normaalit vanhemmat ja he saavat asua omissa kodeissaan. Kokemusasiantuntijan työt hän aloitti vuonna 2023 tuodakseen esiin sen valoisamman puolen ja poistaakseen tabuja. Lastensuojelu oli ollut tiiviisti läsnä perheen elämässä jo pitkään. He tekivät sen minkä pystyivät. Viranomaiset voisivat esimerkiksi käydä vierailuilla iltaisin ja ilmoittamatta. Perhekoti oli todella ihana. Sinun polkusi ei tarvitse olla sama kuin vanhempiesi.. Omien kokemustensa vuoksi Hyvösellä on ideoita, miten lastensuojelua voisi kehittää. Hän uskoo olevansa sen vuoksi empaattisempi. – En ole heille vihainen tai katkera. Nykyään Hyvönen työskentelee Kauhajoen kunnan hankkeessa koululaisten hyvinvointiohjaajana. LAPSEN MAAILMA 17 ARKI S iru Hyvönen oli 11-vuotias, kun hänet sijoitettiin pikkusiskojensa kanssa kiireellisesti. – Toivon, että lapset ja nuoret uskaltaisivat antaa äänensä kuulua ja että ammattilaiset antaisivat sille tilaa. Hän kokee, että uutisointi lastensuojelusta on usein negatiivista
IS TO C K KANNANOT TO YMPÄRISTÖ ARKI POIMINNAT 18 NRO 5 / 25 Lähde: Reilukauppa ry Lapsityövoima on lähes puolittunut 25 vuodessa nykyiseen 138 miljoonaan. Ohjelma sopii hyvin keskustelun tueksi koteihin ja kouluihin. Sekin selvisi, mitä hyviä puolia ilmaston lämpenemisestä on. Intersukupuolisten lasten oikeudet turvattava Lasten ja nuorten suuressa ilmastoja luontokeskustelussa koululaiset pääsivät kysymään ministeriltä ja asiantuntijoita mieltään askarruttavia asioita. YK:n ihmisoikeusneuvosto kehottaa valtioita ryhtymään välittömiin toimiin intersukupuolisten henkilöiden, erityisesti lasten, suojelemiseksi. Suklaan tuotannossa ongelma on edelleen valtava: suurimmissa tuottajamaissa jopa kolmasosa työvoimasta on lapsia. Yle Areena > Suuri luontoja ilmastokeskustelu Onko ilmastonmuutoksessa mitään hyvää. Yle Areenasta löytyvässä keskustelussa lapset halusivat tietää muun muassa kuinka paljon ka svisruokaa pitäisi syödä ja liittyykö Titanicin uppoaminen ilmastonmuutokseen. Lastensuojelun Keskusliitto vaatii yhdessä muiden järjestöjen kanssa, että Suomessa kielletään lailla kaikki lapsen sukupuolipiirteitä muokkaavat lääketieteelliset toimenpiteet, joita voidaan lykätä kunnes lapsi voi antaa toimen piteelle tietoon perustuvan suostumuksensa. LAPSEN OIKEUDET J A K E O L IM B , I ST O CK
L astenkirjailija Hannele Lampela on työssään nähnyt, kuinka myönteinen vaikutus leikillä on sekä lapsiin että aikuisiin. O TA V A /N IK I ST R B IA N P H O TO G R A P H Y Kun pehmolelu putosi keinusta Lapsen leikki innoitti Hannele Lampelan tekemään kirjan ensiaputaidoista. Lapsensa innoittamana Lampelan pariskunta teki kirjan Päiväkodin pelastaja – Liikerin hätätapaus. ”Haluan kannustaa lapsia mielikuvituksen ja leikin säkenöivään maailmaan.”. – Teimme ohjeita ensiapuun lapsentasoisesti pelkistetyllä kielellä sekä lempeillä esimerkeillä, kuten pehmolelun tippumisella keinusta. Hanne Lampelan puoliso Markus Lampela on ensihoitaja, ja myös hän oli pannut merkille, että hänen ajopelinsä ja ammattinsa kiehtoivat monia lapsia. Lasta leikkiin rohkaisi myös isän esimerkki. Päiväkodissa odottivat työkaverit, jotka olivat mukana pelastajaleikissä. Ninni Sandelius Hannele Lampela tunnetaan Prinsessa Pikkiriikki ja Paavali Pattinen -kirjoistaan. – Mukana kulki oikea ensiapulaukku. Markus Lampela neuvoo harjoittelemaan ensiaputaitoja lapsen kanssa. Hän lähti joka päivä päiväkotiin kuvitellen, että menee töihin pelastajaksi. Kirjaan haluttiin paitsi tarina leikin voimasta, myös oikeaa tietoa siitä, millaisia varusteita ambulanssissa on ja miten pieniä haavereita hoidetaan. Tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi haavan tyrehdyttäminen ja avun pyytäminen aikuiselta – myös muulta kuin perheenjäseneltä – ja hätäkeskukseen soittaminen. Siten myös herkemmät lapset voivat omaksua hyödyllistä tietoa, esimerkiksi miten naarmuja hoidetaan. Heidän perheessään leikki myös innoitti vanhempia työssään, kun Lampela huomasi, kuinka kiinnostunut kuopus oli ambulansseista. KIRJAT ARKI POIMINNAT 19 LAPSEN MAAILMA Kirjailija toivoo, että kirjan tieto tarttuisi myös lasten mieleen tarinan ja siitä seuraavan leikin siivillä
Työn merkityksellisyys houkuttelee nuoria yrittäjyyteen Kasperin podcastissa ääneen pääsevät vanhempien eron kokeneet lapset. Kolme vuotta sitten myönteisesti yrittäjänä työskentelemiseen suhtautui 38 prosenttia nuorista. 2 Melun ja rauhattomuuden kokemukset ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden raportoimaan pääsärkyyn, väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin. 3 Melua lähes joka päivä kokeneet alakoululaiset raportoivat noin kolme kertaa useammin päivittäistä väsymystä ja päänsärkyä verrattuna niihin, jotka eivät kokeneet kouluympäristöä meluisaksi. HYVINVOINTI. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan lasten ajatuksia aikuisten riidoista. Myös huonetilojen akustiikka vaikuttaa siihen, kuinka meluisiksi tilat koetaan. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria, selviää EK:n teettämästä kyselystä, johon vastasi lähes 4 900 yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevaa nuorta. Lapset kertovat kokemuksiaan kahden kodin arjesta, vanhempien riitelystä ja siitä, miten heidän mielipiteensä on otettu huomioon. Yrittäjyydessä nuoria houkuttelee mahdollisuus tehdä itselleen merkityksellistä ja omien arvojen mukaista työtä. Lasten ajatuksia erosta Nuorista 51 prosenttia voisi ajatella työskentelevänsä yrittäjänä. Erityisesti nuoria kiinnostaa mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi jo olemassa olevaan yritykseen. 4 Kouluissa melua syntyy erityisesti oppilaiden äänistä, mutta myös esimerkiksi kalusteista, teknisistä järjestelmistä ja käytävillä liikkumisesta. suomenkasper.fi > eroauttaminen O M ZI , IS TO C K I STO C K TULEVAISUUS PODCAST ARKI POIMINNAT 20 NRO 5 / 25 Melu + rauhattomuus = päänsärky + väsymys 1 THL:n kyselyn mukaan 70 prosenttia peruskoululaisista kokee koulun meluisaksi ja rauhattomaksi ainakin joskus