L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I ❸ — ❷❻ + PUNKBÄNDI ROSKIS VAATII KUUNTELEMAAN LAPSIA HIV UHKASI SÄRKEÄ UNELMAN PERHEESTÄ "Ved essä saan olla vapaa." -M I LJA Kansi 3_26 Milja.indd 1 Kansi 3_26 Milja.indd 1 26.8.2026 12.14 26.8.2026 12.14
Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | kuntoutus@coronaria.fi | coronaria.fi Yhdessä kohti sujuvampaa arkea Tietoa ja tukea nepsy-haasteisiin Nepsy-haasteet voivat näkyä lapsen arjessa monin tavoin. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Kelan maksuttomat palvelumme lapsille ja nuorille Sopeutumisvalmennus majoituksella: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Moniammatillinen yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus | Oma väylä -kuntoutus | Neurologistenja yleissairauksien yksilökuntoutus majoituksella Terapiapalvelut myös itsemaksavana asiakkaana: Puheterapia | Toimintaterapia Lue lisää Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092026_200x132.5mm.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092026_200x132.5mm.indd 1 17.8.2026 13.11.08 17.8.2026 13.11.08 Rinnekodit on osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia. Rinnekodit vaikuttavia palveluja lapsille, nuorille ja perheille rinnekodit.fi Lastensuojelupalvelujamme ovat • avohuollon palvelut • sijaishuolto ja intensiivihoito • jälkihuolto • perhehoito Vammaisten lasten ja nuorten palvelujamme ovat • lyhytaikaisen huolenpidon palvelu • pienryhmäkodit • omakoti • tutkimusja kuntoutusjaksot • perhehoito. Jotta jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja nähdyksi sekä kasvaa ja kehittyä omalla tavallaan. Järjestämme Kelan kustantamia kuntoutusja terapiapalveluita ympäri maan. Rakennamme palvelut yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeista käsin yhdestä paikasta ja yhdessä perheiden kanssa. Jos lapsen tai nuoren oppiminen, keskittyminen tai vuorovaikutus aiheuttavat huolta, kannattaa apua hakea ajoissa. Meiltä saat käytännönläheistä ja asiantuntevaa tietoa neurokirjosta sekä vinkkejä siihen, miten lasta voi tukea arjessa. Palveluihin haetaan Kelan kautta
Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Meiltä saat käytännönläheistä ja asiantuntevaa tietoa neurokirjosta sekä vinkkejä siihen, miten lasta voi tukea arjessa. Palveluihin haetaan Kelan kautta. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | kuntoutus@coronaria.fi | coronaria.fi Yhdessä kohti sujuvampaa arkea Tietoa ja tukea nepsy-haasteisiin Nepsy-haasteet voivat näkyä lapsen arjessa monin tavoin. Jos lapsen tai nuoren oppiminen, keskittyminen tai vuorovaikutus aiheuttavat huolta, kannattaa apua hakea ajoissa. Kelan maksuttomat palvelumme lapsille ja nuorille Sopeutumisvalmennus majoituksella: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Moniammatillinen yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus | Oma väylä -kuntoutus | Neurologistenja yleissairauksien yksilökuntoutus majoituksella Terapiapalvelut myös itsemaksavana asiakkaana: Puheterapia | Toimintaterapia Lue lisää Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092026_200x132.5mm.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092026_200x132.5mm.indd 1 17.8.2026 13.11.08 17.8.2026 13.11.08 Sisältö ❸—❷❻ Punkbändi Roskis soittaa kovaa ja vaatii, että lapsiakin pitää kuunnella yhteiskunnassa. Järjestämme Kelan kustantamia kuntoutusja terapiapalveluita ympäri maan. SIVU 6 3 LAPSEN MAAILMA
12 Ennakkoluulot kuormittavat lastensuojelun piirissä olevia nuoria. 30 Hiv-diagnoosi uhkasi särkeä Paula Eerikäisen unelman omasta perheestä. 34 Kun lapset otetaan mukaan kaupunkisuunnitteluun, syntyy rohkeita ideoita. 45 KOLUMNI Lastensuojelu ei voi olla vaikuttavaa ilman rakkautta. 46 Koulu-uupumus vaikuttaa jatko-opintoihin. 21 POIMINNAT: Ero on iso muutos, mutta ei tee perheestä huonoa. NRO 3 / 26 4 ARKI 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Punkbändi Roskis laulaa eläinten oikeuksista ja tyhmistä aikuisista. ”Haluan katkaista häpeän haitallisen kierteen.” 22 Aaro, 14: Äänestysikä alemmaksi. 16 Vieraannuttaminen on perheväkivallan muoto, jonka ensisijainen uhri on aina lapsi. 47 Tutkija kannustaa ruokkimaan luovuutta ruutuajalla. 48 GRAFIIKKA Taloudellinen eriarvoisuus näkyy lasten arjessa. 23 KULTTUURIKARUSELLI TOIVO JA TULEVAISUUS 24 Etäyhteyksiä hyödynnetään perusopetuksessa toistaiseksi vain vähän. 50 KANNESSA Vedessä Milja on vapaa. 30 Sisältö ❸—❷❻ 12. 38 Vihdissä nuorisovaltuusto haastoi kuntapäättäjät. YHTEISKUNTA 40 Lapsen Maailma selvitti, miltä varhaiskasvatuksen arki näyttää ammattilaisten ja lasten silmin
85. Aito halu päästä lapsen näkemyksen äärelle ja luoda osallisuutta vaatii herkkyyttä nähdä ja kuulla sekä rohkeutta antaa valta lapsille. 09 2313 4772 tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti: Reetta Salo / Kruunu Media 050 530 0044 reetta.salo@kruunumedia.fi Paino: PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kannen kuva Konsta Leppänen Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Toimitus www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Päätoimittaja Ulla Siimes Toimituspäällikkö Elisa Miinin Ulkoasu Pia Ettala / Berry Creative Taitto Oona Niskanen (AD) Tilaajapalvelu: ma–pe 8–17 p. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Terveisin, ULLA SIIMES Päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja. Suomessa lasten ja nuorten demokraattiset osallisuusrakenteet, kuten oppilaskunnat ja nuorisovaltuustot, toimivat hyvin. 5 LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema moni kanavainen media. Myös muita osallisuuden ja osallistumisen tapoja on kokeiltu ja toteutettu menestyksekkäästi. Me aikuiset määrittelemme usein liian tiukat raamit lasten ja nuorten osallistumiselle. Silti lasten kuuleminen on usein näennäistä, eikä osallisuus välttämättä toteudu lasten arkiympäristöissä. vuosikerta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Rakas lukija, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ilmaista vapaasti näkemyksiään ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti
Me ollaan
LAPSEN MAAILMA 7
Rasulin mielestä helsinkiläinen naistrio Naakan kosto on tosi hyvä, samoin naisista koostuva eteläkorealainen Rumkicks. Rasuli tykkäsi silmämunista, ja sisarukset etsivät netistä sen nimistä biisiä. Sisarusten ja Pushan ensimmäinen bändi Homeiset tursaat soitti lastenlaulupunkia. Punkbändin erikoisuus on soittajien ikä: he ovat 11–16-vuotiaita nuoria. Myöhemmin mukaan liittyi Bellinen ja yhtye sai nimen Mehiläispapat. Nyt punk on kaikkien bändiläisten lempimusiikkia. Apulannan tuotanto vastasi kysyntään, ja Asi huomasi pitävänsä punkbiiseistä. – Se on vapaata, ei oo sääntöjä ja voi tehdä mitä haluu, Rasuli kuvaa. Seinillä on kuvia ja julisteita Apulannasta, koska se on huoneen edellisen asukkaan, Vella Järvisen eli kitaristi Asin lempibändi. Rasuli ja Asi ovat sisaruksia. Idea bändistä sai alkunsa kahdeksan vuotta sitten. Punkbändissä soitetaan kovaa ja sanotaan mielipiteet suoraan. NRO 3 / 26 8 ARKI TEEMA: VALTA LAPSILLE! M e ollaan Roskis! Nyt me soitetaan Ei tarvi olla hauskaa. Mistä bändien nimet keksitään. Heidän lisäkseen Roskiksessa soittavat basisti Elisabet Lehti eli Bellinen ja kitaristi Vilja Laukkanen eli Pusha. V iikon päästä keikasta Roskis kokoontuu treenaamaan tamperelaisen pienkerrostalon yläkertaan, jossa on rumpali Viena Järvisen, taiteilijanimeltään Rasulin, oma huone. Keikka on alkamassa Lempäälän torin laidalla. – Ekan bändin aikana en tiennyt mitä punk on, koska olin viisivuotias, sellainen tatti. Bändin nimi oli sitä myöten selvä. – Sitten mä halusin bändin. VAIKUT TAMINEN HARRASTUKSET TEKSTI NINNI SANDELIUS KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI. – Samat mitkä Rasulilla, ja Ruumisarkku on hyvä, Pusha lisää. Roskis laulaa eläinten oikeuksista, aikuisten rajoituksista sekä räästä. – Päästä! – Mä otin Asin korvavaikkua ja se kertoi mulle, Pusha jatkaa. Soitto alkaa eikä ole epäilystä, että nyt äänessä ovat punkkarit. Punkissa vetoaa moni asia. Aurinko porottaa, ja kaikilla bändin neljällä jäsenellä on aurinkolasit ja erivärinen t-paita, jossa on bändin nimi: Roskis. Ensin vain matkin noita muita, bändin nuorin jäsen Pusha muistelee. – Me nähtiin vieressä roskis, Asi sanoo. Punkin maailmaan he ovat tutustuneet vähitellen
LAPSEN MAAILMA 9 R oskislaiset käyvät myös soittotunneilla, joihin liittyy paljon sääntöjä: on oltava paikalla tiettyyn aikaan, muistettava tehdä soittoläksyt ja soitettava nuoteista mahdollisimman puhtaasti ja oikein. – Mun mielestä se on punkia, että voi pukeutua miten haluaa, eikä tarvi miettiä, onko joku tyyli punk, Asi sanoo. Sen jälkeen Rasulin äkäinen komppi siivittää Kaikki paha tylsää -biisiä, mikä sisältää kitaristien kirkunaa. Roskislaisista on kivaa soittaa ja huutaa kovaa. ”Kerran yks tyyppi sanoi meidän soundcheckin aikana, että me palautettiin sen usko ihmisiin.”. – Haluisin pinkit hiukset, Pusha haaveilee. Keikoilla Roskis on saanut enimmäkseen myönteistä palautetta. Punkkareita on monenlaisia. Se ei ole valtavirtaa. 1970-luvulta alkaneen punkin historiassa on useita alakulttuureja, joilla on ollut kullakin omintakeinen, joskus hätkähdyttävä tyylinsä. Punk kannustaa kertomaan mielipiteen suoraan. Roskis soveltaa punktyyliä vapaamielisesti. – Hän on kohdellut kapuloitaan kaltoin, Pusha toteaa, sillä niitä rikkoontuu joskus kahdet päivässä. Punk on nopeaa, äänekästä ja välillä tarkoituksella vaikeasti sulavaa. T reeneissä soitetaan ensin Käärme, joka alkaa Bellisen bassoriffillä. Tykkään soittaa punkia, koska se on vapaampaa, Asi sanoo. – Soittoläksyt ei oo kivoja. Mieleenpainuvimmat tyyli seikat ovat taivaita tavoitteleva irokeesikampaus, nahkaja farkkutakkeja koristavat niitit ja hakaneulat, selkäja hihamerkit sekä Converse-tossut tai maihinnousukengät. Paitsi musiikillista vapautta, punkissa on tilaa olla oma itsensä. – Punkissa voi sanoo just sen, mitä ajattelee, Rasuli sanoo. – Punk on erilaista musaa, ja sen kautta voi myös olla ite erilainen, Pusha sanoo. – Tykkään paiskia rumpuja, Rasuli sanoo. Punk on vastavoima tälle
Aikuisten taipumus ilonpilaamiseen on bändille olennainen teema. – Lehmien, he korjaavat. Flamingon pää on kulunut pois kohdasta, johon hän demppaa kitaran soinnin. Se voi tarkoittaa bändin perustamista, vaikka soittotaitoa ei vielä juuri olisi, Aikuisten taipumus ilonpilaamiseen on Roskiksen biisien sanoituksissa olennainen teema.. Roskislaisten ensimmäinen keikka oli maineikkaalla tamperelaisella Vastavirtaklubilla. Laulu on siis hirvien puolustuspuhe. Tyyliin sopivaa asennetta on myös Bellisen bassossa olevissa tarroissa: rasismia vastustava punk-slogan FCK NZS, Lisää bassoa ja Punk. Punk-aatteen ydintä onkin ollut itse tekeminen. Tänänä tiivistää teeman: A ikuisten ärsyttävyyden ja luonnonsuojelun lisäksi biisejä on tehty lehmäsyrjinnästä ja ihmisten räkää varastavasta käärmeestä. Roskislaisista on hauskaa, että punkissa voi laulaa rumista ja ällöttävistäkin asioista eikä kaiken tarvitse olla kaunista ja siloiteltua. Käärmeet syö ne, vaikka niillä on sitä enemmän itellään. Sinne ei ole kotoa pitkä matka, joten soittokamat kulkivat perille laatikkopyörällä. Luonnon, Rasuli miettiin. Koko maapallon, Asi täydentää. – Me halutaan syödä omaa räkää itse. Sillä on yhdeksän biisiä, ja kesto on noin 16 minuuttia – niin kuin kunnon punklevyllä usein kuuluu. Pushan kitarassa on söpöjä eläintarroja. Pusha pohtii, että ihmiset syövät eläimiä ja samaan aikaan ajavat lajeja sukupuuttoon. Entä jos eläimet söisivät ihmisen sukupuuttoon. Se on epäreilua, he nauravat. Rasulin bassorummussa on paljon toisten bändien tarroja, joita vaihdetaan yhteiskeikoilla. – Jos on suunnitellut menevänsä leikkimään ja pitääkin mennä jonnekin, Pusha huokaa. Asilla on tietysti Apulanta-tarra ja upea glitterpinnoite, jonka hän maalasi isänsä kanssa. Sen nimi on Sekajäte. Roskisen mielestä aikuiset pilaavat muutakin kuin lasten vapaa-ajan suunnitelmia. R oskiksen ensimmäinen vinyylialbumi on parhaillaan tekeillä. Roskiksen sanoituksessa käärme syö kertojan silmiä, korvia, kädet, jalat, sisäelimet ja räkää. Asi selittää, että ruskeat eläimet, joita sanotaan hirviksi, ovat myös lehmiä. – Ihmiset pelkää niitä, koska niillä on sarvet ja kutsuu niitä hirviksi, joka tulee sanasta hirviö. – Tai jos me on sovittu jotain ja Rasulin kaa mennään Pushan ovelle koputtamaan ja sen äiti on määrännyt sen muualle, Asi jatkaa. NRO 3 / 26 10 ARKI TEEMA: VALTA LAPSILLE! – Teemme paljon biisejä siitä, mikä meitä ärsyttää, Asi jatkaa bändin siirryttyä alakerran keittiöön jätskitauolle. Entä käärmeet. Roskislaisista oma levy on ”aika hieno juttu”
Vanhemmat tukevat lastensa bänditoimintaa. He ovat ostaneet soittimia ja kuljettaneet keikoille. Välillä vanhemmat haluavat auttaa liikaakin. Bänditreenit jatkuvat. – Että ihmiset tajuais, ettei voi omia koko maapalloa ja ettei ne oo parempia kuin muut lajit vaan saman arvoisia kuin eläimet, Asi jatkaa. Rasuli toivoo, että saastuttaminen loppuisi. Mutta punkkia voi tehdä lapsetkin ja vaikuttaa sillä tavoin, Asi sanoo. – Bändin kautta voi kertoa näistä asioista ihmisille, jotka voi sitten muuttaa tapojaan, Rasuli jatkaa. OIKEALLA Soittimiin liimatut tarrat kertovat Roskiksen arvoista.”Bändin kautta voimme kertoa asioista, jotta ihmiset voivat muuttaa tapojaan.”. He tekevät itse kaikki fanituotteet: ompelevat kangaskassit, piirtävät käsin t-paitojen designin ja tekevät kirjastossa pinssit ja magneetit. Miten Roskis haluaisi muuttaa maailmaa. – Meillä ei oo siihen samoja mahdollisuuksia kuin aikuisilla. Roskis on omaksunut periaatteen uskollisesti. Jätskit on syöty ja on aika kiivetä taas yläkertaan. – Ja että ihmisetkin on kaikki saman arvoisia, Rasuli päättää. Heidän ensimmäinen bändinsä Homeiset tursaat soitti lastenlaulupunkia. Mieluiten Roskis hoitaisi bändiasiat ominpäin. LAPSEN MAAILMA 11 levyjen julkaisemista tai keikkojen järjestämistä pienellä rahalla. YLHÄÄLLÄ Roskis treenaa Viena ja Vella Järvisen kotona. Roskislaiset ajattelevat, että lasten pitää saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa
ARKI PALSTAN NIMI NRO 3 / 26 12 Kunpa näkisit minut LASTENSUOJELU NUORET YHDENVERTAISUUS
Kehittäjänuorten tapaamisissa moni kertoo ennakkoluulojen kuormittavan arkeaan. Uutisissa puhutaan lähinnä hatkaavista sijaishuollon lapsista. – Olen tottunut siihen, että muilla on mielikuva minusta jo ennen kuin olemme ehtineet tutustua. ENNAKKOLUULOT VAIKUTTAVAT myös minäkuvaan ja valintoihin, kertoo 16-vuotias Joakim. Mutta ihmisiä on tosi vaikea saada muuttamaan käsityksiään, Julia, 17, kertoo. – Viimeksi eilen näin tukiuudistuksesta kertovassa videossa kommentin, että lastensuojelun ongelmanuorten ei pitäisi saada erityiskohtelua. Koulussa opettaja saattaa sanoa, ettei laitoksessa asuvan kannata hakea lukioon. Siksi on tosi hyvä, että meillä on oma porukka, jossa jokainen on samassa tilanteessa. En minä ole ongelmanuori! Olin neljä kuukautta vanha, kun minut sijoitettiin. TEKSTI ELISA MIININ KUVITUS SUVI SUITIALA. Nuoret toivovat, että heidät kohdattaisiin yksilöinä ja avoimella mielellä. Mutta tietyllä tapaa se on syrjäyttänyt minut toisista ihmisistä ja lisännyt yksinäisyyttä. – Jos opettajat sanovat, että en voi vaikka hakea jotain opiskelu paikkaa, koska olen lastensuojelu nuori, niin sitä Virheelliset mielikuvat vaikuttavat haitallisesti lastensuojelun piirissä olevien nuorten elämään. Julia on osa SOS-Kehittäjänuorten ryhmää, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta lastensuojelusta, kehittää sitä paremmaksi ja tuoda esiin nuorten näkökulmia aiheeseen. LAPSEN MAAILMA 13 L astensuojelun piirissä olevat nuoret kohtaavat paljon ennakkoluuloja arjessaan
– Se on sellainen tosi iso unelma. – Olisi tosi tärkeää, että jos lapsi tai nuori kertoo jostain asiasta innostuneena, aikuiset kuuntelisivat ja olisivat kiinnostuneita. Liljan suurin toive on päästä cheerleadingin maajoukkueeseen. Sitten ei edes halua panostaa ja päätyy opiskelemaan jotain, mikä ei kiinnosta, koska jonkun opettajan mielestä ei pysty muuhun. Ne kehittyvät ja vahvistuvat, kun ympärillä on aikuisia, joille voi puhua. Joskus unelmat voivat myös kadota kokonaan, Lilja sanoo. Me ollaan kaikesta huolimatta ihan tavallisia. Julia toivoo pääsevänsä erikoisjoukkoihin töihin ja saavansa oman perheen. NRO 3 / 26 14 ARKI TEEMA: VALTA LAPSILLE! Silloin tarvitaan apua ympärillä olevilta aikuisilta. Varsinkin, jos aikuinen on aiemmin sanonut jotakin latistavaa, niin sitä pitää pyytää anteeksi ja auttaa eteenpäin. Jos en opettajien mielestä voi hakea opiskelupaikkaa koska olen lastensuojelunuori, niin sitä miettii, että he ovat varmaan oikeassa.. – Kaikilla lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla on myös vahvuuksia ja hyviä puolia. Joskus elämänkokemukset ja ennakkoluulot kuitenkin lannistavat niin, että omaa tulevaisuutta on vaikea nähdä. Että olen oikeasti tosi paljon huonompi kuin muut. 14-vuotiasta Liljaa harmittaa, että laitoksissa asuviin nuoriin ei lähtökohtaisesti luoteta. JULIALLA, JOAKIMILLA, Liljalla ja Johannalla on jokaisella unelmia, joita kohti kurotella. Julia näkisi mielellään dokumentteja ja juttuja lastensuojelun asiakkaista, joiden elämä on mennyt hyvin. – Ei laitoksessa asuminen tarkoita, että sä vaan vedät huumeita. Parin vuoden sisällä muutan varmaan omaan kotiin. Se vaikuttaa tosi paljon lapsen itsevarmuuteen, Julia miettii. – Tykkään tosi paljon lapsista. – Silloin aikuisten täytyy tsempata, että kyllä sä pystyt siihen. 17-vuotias Johanna kannustaa aikuisia etsimään tietoa, millaisia askeleita nuori voi ottaa kohti unelmiensa toteutumista, jos kyseessä on esimerkiksi harrastukseen liittyvä haave. Perhe on myös lapsirakkaan Joakimin toive. Aion mennä päiväkotiin töihin. MITÄ LASTENSUOJELU LAITOKSISTA ja sijaishuollosta sitten pitäisi nuorten mielestä tietää. Henkisesti olemme ehkä jopa vahvempia sen vuoksi, mitä olemme joutuneet kokemaan. Siitä voi saada ideoita, että mistä itsekin voisi haaveilla. Jos lapsi ei osaa enää unelmoida, silloin voi auttaa, jos aikuinen tai toinen nuori kertoo omista unelmistaan. Lilja on kyllästynyt siihen, että Tiktokissa puhutaan vain huonoista kokemuksista ja vahvistetaan negatiivista mielikuvaa. alkaa miettimään, että he ovat varmaan oikeassa. Laitoksessa saamme kasvaa turvallisessa ympäristössä. – Ei saa edes mahdollisuutta näyttää, että olisi luottamuksen arvoinen
Johanna tavoittelee työtä, joka mahdollistaisi taloudellisesti vakaan elämän. Ilmoitusten kohteena olleiden määrä kasvoi kuitenkin vain prosentin. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Unelmissa on oman perheen perustaminen ja pitkä ja turvallinen parisuhde. – Kun saisi elää pelotonta elämää. lasta oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana lasta oli kiireellisesti sijoitettuna lasta oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle kasvua huostassa olleiden 0-2 -vuotiaiden lasten määrässä L Ä H D E : T H L 246 000 36 100 4800 17 100 9 % 26 lastensuojelun sosiaalityöntekijän keskimääräinen asiakasmäärä. Ei tarvitse olla rikas, kunhan pärjäisi. Jutussa esiintyvien nuorten nimet on muutettu. LAPSEN MAAILMA 15 Olisi tärkeää, että jos lapsi kertoo jostain innostuneena, aikuiset kuuntelisivat. TUHANSIA LAPSIA SIJOITETAAN KODIN ULKOPUOLELLE lapsesta tehtiin lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna
NRO 3 / 26 16 ARKI TEKSTI ANU VÄLILÄ KUVA ISTOCK E rotilanteessa tai eron jälkeen vanhempi saattaa mustamaalata toista vanhempaa lapselle tai estää heidän yhteydenpitonsa. – Vieraannuttaminen ei ole kuitenkaan sukupuolikysymys. Vieraannuttaja ei toimi aina yksin. Sen tavoitteena on heikentää tai tuhota lapsen ja toisen vanhemman välinen suhde. Kyllä isätkin sen osaavat, Guilland sanoo. Kyse on vieraannuttamisesta, joka on yleensä toisen vanhemman harjoittamaa lapsen psyykkistä manipulointia ja henkistä väkivaltaa. Tilastokeskuksen KASVATUS LAPSEN OIKEUDET mukaan vain noin neljä prosenttia kaikista perheistä on isä–lapsiperheitä. – Vieraannuttaminen voi johtaa siihen, että lapsen suhde toiseen vanhempaan vaikeutuu tai katkeaa kokonaan ilman hyväksyttävää perustetta ja toisen vanhemman tahdon vastaisesti, sanoo Isät Lasten Asialla -yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Guilland. – Huoltokiusaamista esiintyy varmasti melkein jokaisessa erossa. Siihen saattavat osallistua Yhteys rikki Vieraannuttaminen on perheväkivallan muoto, jonka ensisijainen uhri on aina lapsi.. TILASTOLLISESTI ISÄT ovat äitejä heikommassa asemassa, sillä lähivanhemmuus on suurimmaksi osaksi äideillä. Todellisuus voi kuitenkin olla erilainen, sillä toistaiseksi lapset voivat olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa. Guillandin mukaan vieraannuttaminen sekoitetaan usein huoltokiusaamiseen, joka koskettaa toista vanhempaa. Huoltokiusaamista voi olla, vaikka ei olisi vieraannuttamista
Myös toisen vanhemman uusi kumppani voi saada aikaan vieraannuttamista. VIERAANNUTTAMINEN ON vakava teko, joka voi täyttää useiden rikosten tunnusmerkit. Vanhemman lisäksi vieraannuttamisen kohteena voivat olla isovanhemmat, bonusvanhemmat ja lapsen muut sukulaiset ja läheiset ihmiset. Lapsen nimi saatetaan muuttaa sopimatta asiasta toisen vanhemman kanssa tai muutetaan toiselle puolelle Suomea. Vieraannutetut lapset kärsivät muita useammin vakavista mielenterveysongelmista aikuisina. Sitä voi tapahtua myös ydinperheessä parisuhteen aikana tai erillään asuvien vanhempien perheissä. Jos vieraannuttajan toiminta aiheuttaa lapselle tai toiselle vanhemmalle merkittävää kärsimystä, tätä voidaan käsitellä henkisenä väkivaltana. Vieraannuttaminen voi aiheuttaa identiteettija itsetunto-ongelmia sekä esimerkiksi ahdistusta, masennusta, pelkoja ja vaikeuksia luoda terveitä ihmissuhteita. – Moni masentuu ja luovuttaa. Suomessa ei ole lakia, joka käsittelee vieraannuttamista, mutta teko voi olla rangaistava muiden rikosnimikkeiden kautta. Vieraannuttamiseen saattaa liittyä esimerkiksi toisen vanhemman mustamaalaamista ja sosiaalista eristämistä. Vieraannuttamisella on haitallisia vaikutuksia myös toiseen vanhempaan. – Käytämme kansainvälisiä kriteerejä vieraannuttamisen toteamiseen. Viranomaiset ja oikeuslaitos voivat määrätä vieraannuttajan vastuuseen teoistaan ja ryhtyä toimenpiteisiin lapsen suojelemiseksi ja vieraannuttamisen vaikutusten vähentämiseksi. – On havaittu, että vieraantumisen vaikutukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle ja vaikuttaa myös uhrien omiin lapsiin. Guillandin mukaan vieraannuttamista ei ole juuri tutkittu Suomessa. Ensin katsotaan, onko lapsen suhde toiseen vanhempaan ollut aiemmin normaali ja vältteleekö lapsi suhdetta. Arvioiden mukaan noin 2–10 prosenttia lapsista joutuu vieraannuttamisen uhriksi. Huoltokiusaamisen eri muodot ovat vieraannuttajan tärkeimpiä työkaluja vieraannuttamisessa. Vieraannuttaja saattaa pyrkiä muuttamaan lapsen käsitystä ja muistoja toisesta vanhemmasta syöttämällä valheellisia tarinoita ja muunneltuja totuuksia tai hän siirtää oman vihansa ja katkeruutensa lapseen, mikä saa lapsen kokemaan perusteetonta vihaa tai pelkoa toista vanhempaa kohtaan. – Isoin ongelma on se, ettei vieraannuttamiseen puututa. – Lapsen ja toisen vanhemman tapaamisia saatetaan perua tai estää yhteys kokonaan. Lapsensa lisäksi vanhempi saattaa menettää terveytensä ja rahansa, jos yrittää saada oikeutta lapselle ja itselleen. Kyse voi olla musta sukkaisuudesta, pelosta tai kostosta, jotka saavat vieraannuttajan toimimaan haitallisella tavalla. Toinen vieraantumista aktivoiva vaihe on, kun lapsi täyttää tai on täyttämässä 12 vuotta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että vieraannuttaminen on lapseen kohdistuvaa vakavaa emotionaalista ja henkistä väkivaltaa, joka on haitallista lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Lasta valmistellaan siihen, ettei hänen tarvitse enää mennä toisen vanhemman luokse. Vieraannuttaminen on haitallista lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. GUILLAND ON työssään huomannut, että vieraannuttamista esiintyy etenkin kolmessa elämäntilanteessa. Vieraannuttaminen ei myöskään koske vain eroperheitä. LAPSEN MAAILMA 17 myös isovanhemmat, muut läheiset tai vanhemman uusi kumppani. Useimmiten vieraannuttamista tapahtuu erotilanteissa tai heti eron jälkeen. Oikeusprosessit ovat hitaita ja tehottomia.. Sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja voivat jatkua aikuisuuteen asti. – Vanhempi saattaa ajatella virheellisesti, että 12-vuotias saa itse päättää, kenen luona hän asuu ja keitä tapaa. – Ikävää näissä on se, että lapsi ei menetä vain toista vanhempaa vaan usein myös toisen puolen suvustaan ja muista läheisistä. Esimerkiksi jos vieraannuttaja levittää valheellisia väitteitä tai rikosilmoituksia toisesta vanhemmasta, voi tämä täyttää kunnianloukkauksen tai väärän ilmiannon tunnusmerkit. USEIN VIERAANNUTTAJA manipuloi ympäristöään ja ulkopuolisia, kuten viranomaisia, tukemaan toimintaansa
LSKL: Hyvä lapsuus on arvovalinta Lähde: Tilastokeskus Alle 18-vuotiaiden määrä laski tänä vuonna ensimmäistä kertaa alle miljoonaan Suomen itsenäisyyden aikana. 1960-luvun alussa noin joka kolmas suomalainen oli alaikäinen. Vahvan valtakunnallisen ohjauksen ja paikallisen tuen avulla sijoitusten katkeamista on saatu ehkäistyä. Tavoiteohjelma muistuttaa myös, että ennakoiva tuki tulee aina edullisimmaksi. Naapurimaiden esimerkki kannustaa perhehoitoon Hyvä lapsija perhepolitiikka on kestävän tulevaisuuden edellytys, muistutetaan Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelmassa eduskuntavaalikaudelle 2027–2031. R YA N J LA N E , IS TO C K M IK E C O X , U N S P LA S H LASTENSUOJELU TILASTO POLITIIKKA ARKI POIMINNAT 18 NRO 3 / 26. Tavoiteohjelmassa korostetaan lapsiperheköyhyyden torjunnan tärkeyttä ja yksittäisten päätösten lapsivaikutusten arviointien tekemistä. Lisäksi perhehoitajien taloudellinen kompensaatio on monipuolisempaa. Todellisuudessa palveluiden, esimerkiksi lastensuojelun ja sijaishuollon, järjestämisessä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi Norjassa järjestelmä näyttäytyy vertailussa Suomea ennakoivampana ja lasten läheisten verkostoa vahvemmin huomioon ottavana, mikä näkyy muun muassa korkeina perhehoitoja läheissijoituslukuina sijaishuollossa. Lue lisää lskl.fi/blog. Pohjoismaiset valtiot on totuttu näkemään yhtenäisenä kokonaisuutena sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon osalta
– Ehdotus sai jyrkkää pään pudistelua. Ville Nummenpään uutuuskirjassa pääministerin tehtäviä hoitaa 11-vuotias Jonna apunaan reiluusministeri Henkka. – Koulukiertueilla lapsilla oli painavia juttuja, joihin he haluaisivat vaikuttaa. KULT TUURI ARKI TEEMA: VALTA LAPSILLE! 19 LAPSEN MAAILMA lestä lapsia kannattaisi osallistaa päätöksen tekoon nykyistä enemmän myös tosimaailmassa. M itä tapahtuisi, jos politiikassa saisivat toimia vain alle 12-vuotiaat lapset. Tavoitteena on jakaa valtion rahoja oikeudenmukaisesti ja pitää hommat muutenkin hallussa. H A N N A KO R H O N E N Jos lapset saisivat päättää Ville Nummenpään uudessa kirjasarjassa Suomen asioita hoitavat koululaiset. En minäkään varmaan olisi 12-vuotiaana halunnut sellaista vastuuta itselleni. Kirjailijan mieLasten tasavalta -sarjan seuraava osa sijoittuu kuvitteelliseen Narsistanian valtioon. Vähitellen selviää, että myös inhimillisyys on tärkeää politiikassa. Nummenpää kuvaa ajatustaan lasten johtamasta valtiosta naiiviksi satiiriksi. Päätösten tukena lapsilla on tarkkoja laskelmia tuottava tekoälyrobotti Otto. Nummenpää toivoo, että kirja saisi lapset huomaamaan, että heilläkin on mahdollisuus vaikuttaa ja että myös vaikeita tilanteita ja asioita voi ratkoa. Aikuisen mielikuvituksessa lapset tekevät päätöksiä yhteistä hyvää tavoitellen, eivät oman etunsa mukaisesti. Otto ottaa ohjat on Lasten tasavallan ensimmäinen osa, joka perustuu samannimiseen televisiosarjaan. Elisa Miinin. Nummenpää uskoo, että aikuisia tarinassa viehättää viattomuus ja fantasia valtiosta, jossa ei tarvitse olla kyyninen eikä pessimisti. Kouluvierailuilla Nummenpää on saanut kuulla, että lapsia vallan uudelleenjako ei kiinnosta. ”Tarina muistuttaa, että vallitseviin oloihin ei ole pakko tyytyä”, sanoo kirjailija Ville Nummenpää
Turun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan 18–29-vuotiaita nuoria aikuisia yhdistää tyytymättömyys nykyiseen talouskehitykseen, luonnonvarojen ylikulutuksen kritisointi ja halu edistää inhimillisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta. Moni isä jättää edelleen vanhempainvapaan käyttämättä Nuoret hahmottavat Suomen talouden tulevaisuutta laajemmin kuin kasvuna BKT:ssä. Pienemmissä ja miesenemmistöisissä työpaikoissa isien vanhempainvapaisiin liittyvät järjestelyt koetaan keskimääräistä hankalammiksi, ja vapaiden käyttöä edistävät käytänteet ovat näillä työpaikoilla harvinaisempia kuin muilla. Toisaalta vapaalle jäävät isät ovat kotona aiempaa pidempään, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä. Tähän saakka on ajateltu, että jos painoindeksi kääntyy nousuun etuajassa eli huomattavasti ennen kuuden vuoden ikää, se ennakoi usein myöhempää lihavuutta. Itä-Suomen yliopiston dosentti Andrew Agbaje analysoi tutkimuksessaan Yhdysvalloissa kerättyä lähes 2 500 lasta ja nuorta kattavaa terveystietoa ja sai selville, että vaikka painoindeksi kääntyi nousuun, vyötärön ja pituuden suhde jatkoi laskuaan. O M ZI , IS TO C K S A N YA S M , IS TO C K N A TA LY A KO S A R E V IC H , IS TO C K VAUVAT TERVEYS YHTEISKUNTA ARKI POIMINNAT 20 NRO 3 / 26. Painoindeksin kääntyminen nousuun varhaislapsuudessa saattaa tarkoittaa rasvakudoksen lisääntymisen sijaan lihasmassan kasvua. Alemmissa tuloluokissa olevat isät ovat lisänneet vanhempainvapaiden käyttöä, vaikka pisimpään vapaita käyttävät korkeimpien tuloluokkien isät. Pelkkä painoindeksi ei näin ollen kuvaa luotettavasti kasvun myötä muuttuvaa kehonkoostumusta. Tutkimus haastaa käsityksen lapsuusiän painonnoususta Nuorille taloudessa tärkeää on muukin kuin BKT Perhevapaauudistus ei ole lisännyt vanhempainvapaata pitävien isien määrää