L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I ❷ — ❷❻ + LAPSEN DIABETES MULLISTAA ARJEN SIRKUS HOIVAA JA YHDISTÄÄ LEMPEYTTÄ UUSPERHEEN IHMISSUHTEISIIN Touko rikkoo ennakkoluuloja ja ennätyksiä. 2_26 Kannet_Touko.indd 1 2_26 Kannet_Touko.indd 1 29.4.2026 16.57 29.4.2026 16.57. Hän haluaa olla maailman vahvin voimanostaja
ARKI PALSTAN NIMI NRO 2 / 26 2 Sujahda suunnittelemaaN hupipäiväsi Linnanmaki.fi HUVITTELEMALLA HYVÄÄ LASTENSUOJELUTYÖLLE Reilusti riemua hupipolvelta toiselle
Sisältö ❷—❷❻ Kulttuuriharrastukset tuovat elämään iloa ja hyvinvointia. SIVU 6 3 LAPSEN MAAILMA. Johan pääsi tekemään taidetta vauvojen värikylvyssä
NRO 2 / 26 4 ARKI 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Lapset ja nuoret esittelevät kulttuuriharrastuksensa. 46 Saavutettavuus on tärkeää vauvojen kulttuuri tapahtumissa. 48 GRAFIIKKA Lukeminen on yhä suosittu harrastus. 23 KULTTUURIKARUSELLI Isän ja kaksosten arki pyörii rutiineilla ja rakkaudella. 30 Nooa Sammalkäpy pelkäsi muiden suhtautumista miehen raskauteen, mutta kaikki sujui pääosin hyvin. YHTEISKUNTA 40 Olavi sai korvaushoitoa poikkeuksellisesti jo alaikäisenä. 47 Milla Rytkönen haluaa imetystauot lakiin. 12 Aamupalat paljastavat perheiden eriarvoisuuden. 19 POIMINNAT: Näin selätät ruutuhaasteet. 45 KOLUMNI Vihatohtori Jani Sinokki selittää somen ääriajattelijoiden vetovoimaa. 34 Sirkusharrastuksessa itseluottamus kasvaa ja mokailu on sallittua. 22 Elina Viinamäki: Lapsella on oikeus olla hyödytön. 38 Sydänsurua poteva teini kaipaa vanhemman tukea. 16 Uusperheen laumautuminen vaatii aikaa. 30 Sisältö ❷—❷❻ 19. TOIVO JA TULEVAISUUS 24 Nuorimman lapsen diabetes mullisti koko Viholaisen perheen arjen. 50 KANNESSA Touko tähtää maailmanmestariksi
vuosikerta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Rakas lukija, ajattele, miten väritön, äänetön ja näköalaton maailmasi olisi ilman kulttuuria! Jo pitkään on tiedetty, että esteettisten ulottuvuuksien lisäksi kulttuuri eri muodoissaan vaikuttaa myönteisesti ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. 09 2313 4772 tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti: Reetta Salo / Kruunu Media 050 530 0044 reetta.salo@kruunumedia.fi Paino: PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 07860188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Meidän aikuisten tehtävä on huolehtia, että kulttuuri on kaikkien lasten ja nuorten saavutettavissa. Terveisin, ULLA SIIMES Päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja. Kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat ja niiden oma kulttuuritarjonta, harrastusmahdollisuudet sekä esimerkiksi Taidetestaajat-ohjelma mahdollistavat, että jokainen lapsi ja nuori pääsee taustastaan riippumatta osalliseksi kulttuurista. 5 LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema moni kanavainen media. Kannen kuva Konsta Leppänen Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Toimitus www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Päätoimittaja Ulla Siimes Toimituspäällikkö Elisa Miinin Ulkoasu Pia Ettala / Berry Creative Taitto Oona Niskanen (AD) Tilaajapalvelu: ma–pe 8–17 p. 85. Kulttuurielämään osallistuminen on turvattu myös ihmisoikeussopimuksissa. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lasten suojelun laadun puolesta
Välillä kuminen sivellin käy suussa, mutta se ei hidasta taiteilijan luo mistyötä. Silloin vuorossa on isän ja lapsen yhteinen sirkus harrastus. Äitiä odottaa pian paluu töi hin, mutta Johan jatkaa kotiarkea isänsä kanssa. Kulttuuria KUVAT MAIJA ASTIKAINEN LAURA VESA HAASTATELTAVAT ikäisille. ARKI TEEMA: LASTENKULTTUURI TEKSTI KRISTIINA ANTELL IITA KETTUNEN ELISA MIININ HARRASTUKSET HYVINVOINTI kaikenJ ohan, kahdeksan kuukautta, painaa sormensa lääkehiilestä sekoitettuun geeliin. Värikylpy tuo vaihtelua niin vauvan kuin vanhemmankin päivään. NRO 2 / 26 6 Johanin äiti Jutta Tähtinen kiittelee Tampereen kaupungin tarjoamaa matalan kynnyksen kulttuuritarjontaa pienten lasten perheille. Lopuksi avuksi otetaan varpaat, ja teos viimeistellään goji marjajauheella. Hän on kolmatta kertaa vauvojen väri kylvyssä ja levittää innokkaasti mustaa nestettä pitkin paperia
LAPSEN MAAILMA 7 ikäisille
Parasta on savityöt, koska siinä tehdään erilaisia muotoja ja tikuilla kuvioita. Lempivärini on liila.” ELVIRA ANTILA, 6, KÄY KUVATAIDEKOULUSSA. Olen maalannut niitä palloja. NRO 2 / 26 8 ARKI TEEMA: LASTENKULTTUURI O len käynyt kuviksessa Hel singin kuva taidekoulussa kerran viikossa 5vuotiaasta asti. Pidän harrastuksesta, koska me tehdään siinä askareita ja asioita, esimerkiksi savitöitä, rakennuksia ja piirustuksia. Ne ovat vähän kuin Luomisen riemua kuviksesta tehtäviä. Olen saanut ainakin viisi kave ria kuvisharrastuksesta. Osa on liimattu kiinni ja pallo näkee niitä mennessään. Piirrän ja kirjoitan päiväkirjaan. Muita harrastuksiani ovat leik kiminen ja päiväkirjan tekeminen. Olen tehnyt myös alustalle rakennuksia ja tunnelin, josta menee palloja. Se on oikeastaan peli, jossa pallokuula kiertää. Välillä otan pehmon mukaan kuvikseen
Se vaa tii keskittymistä ja siitä tulee hyvä olo. CIsuBändin lisäksi soitan jos kus koulun musiikkitunnilla erilai sia rumpuja, kuten bongoja ja con gaa. Harrastan myös parkouria, jossa täytyy olla hyvä motoriikka, ja hyvästä rytmitajus takin on etua. A loitin rumpu jen soiton kaksi vuotta sitten Kuulomuska rissa. Tänään har joittelimme Surf Cursen kappa letta Freaks. Olen ollut pienestä asti musi kaalinen, ja minulla on hyvä rytmi taju. Soittamisessa on parasta se, että soitetaan yhdessä. Valitsin rummut, koska soit taminen näytti niin helpolta. Siinä täytyy osata soit taa vieraiden kanssa yhteen, minkä vuoksi täytyy oppia myös kuunte lemaan muita.” C I S U B Ä N D I O N S I S Ä KO R VA I ST U T E L A ST E N VA LTA KU N N A L L I S E N Y H D I ST Y KS E N L A P C I R Y: N JÄ RJ E STÄ M Ä Ä TO I M I N TA A . Hie nointa rumpujen soittamisessa on se, että siinä saa käyttää käsiä. Harjoittelemme Vim martissa kerran viikossa. Vai keinta on pysyä rytmissä. Olen pyytänyt äitiä ostamaan kotiin sähkörummut.. Hakkasin kattiloita ja kansia jo nelivuotiaana. LAPSEN MAAILMA 9 Se olisi kätevää, koska äitikin voisi soittaa niitä, sillä hän on hyvin musikaalinen. Yleensä kuuntelemme jonkun bändin teke mää musiikkia, josta opettaja Jami Kianto sovittaa oman versionsa meidän soitettavaksi. Aiomme soittaa sen kevätkonsertissa. Hän minua kannus tikin soittoharrastukseen. Hyvää oloa soittamalla ONNI HIETIKKO, 10, SOITTAA RUMPUJA CISUBÄNDISSÄ CIsuBändissä soittaa mun lisäksi kaksi lasta koskettimia ja perkussioita
Kpoptanssi on rytmillistä ja vaikeaa, koska se on niin nopeaa. Harrastukseni alkoi kol mannella luokalla, kun löysin Kpop bändi Blackpinkin Spotifysta. On kiva, kun tie dän, mistä lauletaan. EteläKorean ja Japanin kulttuurit kiinnostavat minua muutenkin. Jalkakoreografiat ovat. Jokaisella kappaleen sanalla on oma liike, eli tanssiessa täytyy koko ajan tehdä jotain. Opettelin kertosäkeiden tans seja dance practice videoiden avulla. Harrastukseen kuuluvat myös Kpopkeräilykortit ja tvsarjat. Tanssiessa ollaan lattiatasolla ja korkeammalla. Se on yksi syy, miksi minulla on motivaatio tanssia. Myös body rollseja eli matomaisia liikkeitä on paljon. Tanssin itsekseni, joskus pikkusiskon kanssa ja viikonloppui sin kaveriporukalla. NRO 2 / 26 10 aika haastavia. Kpopin lisäksi harrastan sirkusta, soitan poikkihuilua, olen orkeste rissa ja sävellän itse kappaleita.” ARKI TEEMA: LASTENKULTTUURI K-popin pauloissa K pop on etelä korealainen musiikki tyyli, jossa tanssi on tärkeää. Olisi hienoa olla joskus Kpop artisti. Kuuntelen Kpoppia päivittäin, mutta tanssin suunnilleen joka toi nen päivä. Innostuin Kpopista, koska artistit tanssivat tosi monimutkai sia koreografioita samalla kun he laulavat. Kappaleissa on myös englan PIHLA HILTULA, 13, HARRASTAA K-POPPIA ninkielisiä sanoja
Uskon, että harrastus on pysynyt senkin takia elämässä pitkään, että asun Kaustisella, jossa kulttuuri, tanhu ja pelimannit ovat tärkeitä. Iso osa tanssiryhmäläisistä on ollut mukana pienestä asti. Viime kesänä pääsimme oman ryhmämme kanssa ensimmäistä kertaa ulkomaille. Parhaita muistoja on kultasar jaan pääsy Oulun katselmuksessa. Viime syksynä toimme sen saman ohjelman omalle pien ten ryhmällemme, mikä oli ihanaa. Ja jokakesäiset kan sanmusiikkifestarit, tietysti. Tällä hetkellä minulla ei ole sen suurempia tavoitteita kuin viedä ohjaamaani ryhmää eteenpäin ja jatkaa tanssimista. Esiinnyimme festivaaleilla Puolassa. LAPSEN MAAILMA 11 Tanssia koko elämä A loitin tanhun 4vuotiaana ja toi von, että saan jatkaa tanssi mista mahdollisimman pitkään. 13vuotiaana aloitin apuoh jaajana pienempien ryhmässä, ja nyt ohjaan omaa ryhmää Ainon kanssa. Tanhun kautta olen saanut kavereiden lisäksi paljon uusia kokemuksia. Tanhussa parasta on tanssin ilo ja porukka, jossa saa olla juuri sellai nen kuin on. Tanhu on mah tava harrastus siksikin, että se sopii kaikenikäisille ihmisille, jotka tykkäävät musiikista, liikkumisesta ja ryhmässä olemisesta.” SAANA RAUMA, 18, HARRASTAA TANHUA OTTOSISSA. Totta kai tavoitteet ja onnistumiset innostavat myös. Toivon, että lapset saavat tanhusta elämyksiä ja pitkäaikaisen harrastuksen kuten minäkin. Meidät valittiin päivän timantti esitykseksi. Tree naamme pari kertaa viikossa, ja monen kanssa olen yhdessä myös vapaaajalla
ARKI PALSTAN NIMI NRO 2 / 26 12 Aamupala paljastaa eriarvoisuuden VANHEMMUUS TERVEYS
Osa lapsista aloittaa aamunsa yhdessä muun perheen kanssa ruokapöydässä, johon on katettu valmiiksi tehtyjä leipiä, viipaloituja hedelmiä, tuo reita marjoja ja itsetehtyä smoo thieta. – Aamupala on ikkuna, jonka kautta tarkastelemme taloudelli sen eriarvoisuuden ilmenemistä lapsen arjessa ja ruokakäyttäytymi sessä, sanoo hankkeen alullepanija ja aiheesta dokumenttielokuvaa valmisteleva Katja Niemi. Yleensä seurana on kuitenkin kännykkä.. Ne, joilla menee tosi hyvin tai tosi huonosti, eivät ilmoittautuneet mukaan. Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana myös ravit semustieteen professori Maijaliisa Erkkolan johtama tutkimusryhmä, jonka tutkimusaineisto on synty nyt osana dokumenttielokuvapro jektia. Lisäksi tutkijat havainnoivat elokuvamate riaalin avulla muun muassa ruoan saatavuutta, sijoittelua, perheiden ruokapuhetta ja lasten osallisuutta. Lasten eriarvoisuus näkyy ravinnossa jo kohdussa ja jatkuu aterioilla läpi lapsuuden. LAPSEN MAAILMA 13 P äivän ensimmäinen ate ria, aamupala, kertoo pal jon suomalaisten las ten arjesta. Hyvätuloisten perheiden lapset syövät vähävaraisia terveellisemmin ja monipuolisemmin. Eriarvoisuus viittaa ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien hyötyjen, etuisuuksien ja haittojen epätasai seen jakautumiseen tavalla, joka vaarantaa lasten yhtäläiset oikeu det terveyttä ja hyvinvointia tuke vaan ravitsemukseen. Toiset heräävät hiljaisessa kodissa, josta muut ovat jo lähte neet. TEKSTI ANU VÄLILÄ KUVAT VILLE MUURINEN KATJA NIEMI Aamiaistutkimuksen mukaan lapset toivovat, että koko perhe söisi aamulla yhdessä. Tutkimuksessa on mukana noin 30 lasta ja heidän vanhempansa eri tuloluokista. – Tutkimuksen ongelma on, että olemme tavoittaneet eniten keskituloisia perheitä. Aamupalaksi kelpaavat eines lihapullat tai koulumatkalla syöty banaani. Tutkimusta varten on haasta teltu lapsia ja vanhempia. Havainnot ovat peräisin Aamiainenhankkeesta, joka tar kastelee tieteen ja taiteen avulla, miten eriarvoisuus näkyy lasten lautasilla
DOKUMENTISSA ERIARVOISUUTTA tarkastellaan lasten silmin. Erkkolan mukaan tutkimus pal jastaa, että on paljon lapsia, jotka eivät syö aamupalaa. Huomionar voista oli se, ettei tuloilla ollut vai kutusta aamupalan saatavuuteen. Niemen mukaan lasten aamu palaan kuuluu useimmiten leipää, jugurttia ja jokin juoma sekä toisi naan puuroa. – Myös tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja marjoja on varak kaammissa perheissä tarjolla run saammin. Köyhemmissä perheissä valikoima on suppeampi, esimer kiksi aina kurkkua tai omenaa. En tiedä, johtuuko se esimerkiksi köyhyyteen liittyvästä häpeästä, Niemi sanoo. – Vähävaraisemmissa perheissä tarjolla on esimerkiksi tarjousleipiä ja kaupan edullisempia merkkejä, Tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja marjoja on varakkaammissa perheissä runsaammin. Niemi on haastatellut lapsia ja sen jälkeen havainnoinut tavallista arkiaamua ja aamupalaa kameran kanssa. – Minua kiinnostavat autentti set aamut ja todellisuus, johon lapsi herää. Tuloerot näkyvät sel västi aamiaisen laadussa. Lasten aamupalaan kuuluu useimmiten leipää, jugurttia ja jokin juoma sekä toisinaan puuroa.. Olen pyytänyt lapsia kuvaa maan myös itse aamujaan, jotta he ovat osallisina toteutuksessa. Niemi havaitsi, että alemman tulodesiilin perheissä lapset syövät enemmän sokerisia valmisjugurt teja, kun taas ylemmän tuloluokan perheissä valmistetaan itse smoo thieita, joihin lisätään hyvälaatuisia rasvoja ja proteiinia, jotta ne olisi vat mahdollisimman terveellisiä. NRO 2 / 26 14 ARKI kun taas varakkaammissa perheissä arkiaamupalaan voi kuulua lähilei pomon vastapaistettua leipää
Yksi lasten toiveita yhdistävä asia on aika. Lähes kaikissa perheissä känny kät ja ruudut olivat lasten seurana perheenjäsenten sijaan. Erkkola toteaakin, että eriarvoi suus alkaa jo kohdusta. Lähtökohdat ovat siis hyvin erilaiset jo lasten syntyessä.. Vähävaraisemmissa perheissä tarjolla on esimerkiksi tarjousleipiä ja kaupan edullisempia merkkejä, kun taas varakkaammissa perheissä arkiaamupalaan voi kuulua lähileipomon vastapaistettua leipää. Moni lapsi tarttuu kän nykkään heti herättyään, mutta toivoo kuitenkin enemmän yhteistä aikaa vanhempien kanssa. – Lapsi pystyy unelmoimaan jostain, minkä hän tietää ole van olemassa. Lapsuudessa opitut ruokailu ja makutottumukset seuraavat aikuisuuteen. Älylait teiden käytössä ei ollut eroja eri tuloluokkien välillä, vaan ne ovat rutinoitunut osa lasten aamuja kai kenlaisissa perheissä. Eroilla on kuitenkin kauaskan toiset vaikutukset lasten tervey teen. – Lapsen maailma on eri kuin aikuisen maailma. Itselleni jäi mieleen gril lattu vesimeloni, Niemi sanoo. Vähävaraisissa perheissä se näkyy muun muassa siinä, miten luo Tuloerot näkyvät aamiaisen laadussa. Lapset kertoivat, että silloin nälkä tulee jo ennen lounasaikaa, mikä heijastuu jaksa miseen koulussa, Erkkola sanoo. Las ten on helpompi tottua karvaisiin makuihin, kun maistelun on aloit tanut jo kohdussa. ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 15 Tutkimus paljasti, että moni lapsi ei syö lainkaan aamupalaa. – Jos aamupala jää väliin, se joh tuu usein kiireestä tai siitä, ettei tee mieli syödä. KUN LAPSILTA kysyttiin, minkälai sesta aamupalasta he haaveilevat, useimmat kuvailivat hetkeä aiem min syömäänsä ruokaa. vasti vanhemmat hankkivat tar jousruokia tai turvautuvat läheis ten apuun. Jotkut haaveilivat hotelliaamiaisesta ja sen tietyistä ruuista. Perheen yhteinen aamiaishetki oli harvinaista. Lapset eivät välttämättä huomaa tuloeroja yhtä selvästi. – Perheissä tunnutaan unoh tavan aamiaisen ja yhteisen ajan merkitys. Korkeasti koulutetut naiset syövät terveelli semmin kuin matalamman koulu tustason naiset. Yksi tutkimuksessa esiin nous seista myönteisistä asioista on Erkkolan mukaan se, että vanhem mat suojelevat lapsia taloudellis ten puutteiden näkyviltä ilmiöiltä. – Terveellisesti syövien nais ten lapset altistuvat jo sikiöinä enemmän muun muassa marjoille, hedelmille ja vihanneksille
Näin kertovat pit kään perheneuvoloissa uusperhei den kanssa työskennelleet Lilli Daruish ja Päivi Vainio. Asiantuntijoiden mukaan sopeutuminen uusperheeseen voi viedä vuosia. Daruish pitää tärkeänä las ten huomioimista uusperheellisty mistä suunnitellessa. Lapsi on voinut elätellä toi vetta, että omat vanhemmat palai PERHE HYVINVOINTI. Myös ulkopuolisuuden tunne on yleistä. – Aikuiset ovat saattaneet pyö ritellä uusperhesuunnitelmia pit kään, mutta lapsi alkaa ajatella asiaa vasta kun muutto on lähellä. NRO 2 / 26 16 ARKI Meidän uusi porukka TEKSTI KRISTIINA ANTELL KUVA KUDRYAVTSEV PAVEL Nuoret toivovat vanhemmilta malttia uusien kumppaneidensa esittelemisessä. Uusperheen jäsenten pitäisi tutustua toisiinsa ennen yhteen muuttamista. U usperheen perusta minen ei ole lapsen valinta, ja siksi siihen sopeutuminen voi viedä vuosia
– Joskus on tuntunut siltä, etten haluaisi olla äidin enkä myös kään isän luona. Olisi ikävää, jos he puhuisivat toisistaan pahaa. Samassa kodissa olemi nen isän tyttöystävän kanssa tun tui aluksi epämukavalta. Myös yhteiskunta voisi auttaa uusperheessä asuvia nuoria. Tärkeintä on yhteensovittaminen, jotta tasapuolisen kohtelun tunne säilyy, Daruish toteaa. Myös Luulle keskusteleminen oli tärkeää. – Joskus joku uusperheellinen voi pohtia, kuinka kaikesta selviää. Uusperheessä muodostuneet ihmissuhteet ovat tärkeä voima vara lapselle koko elämän ajan. LAPSEN MAAILMA 17 sivat vielä yhteen. Luun sukunimi on toimituksen tiedossa.. – Ei tarvitse rakastaa lasta kuin omaansa. – Kahdesta perheestä tulevilla on toisistaan poikkeavat tavat, mutta kaikkea ei tarvitse muuttaa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa apua hakee, sen helpompi solmuja on avata. Luun mukaan isäpuolella oli erilainen käsitys siivouksesta kuin mihin Luu oli äitinsä ja veljensä kanssa asuessaan tottunut. – Hän kuunteli minua. – Oma tila on minulle tärkeää. Uusperheiden suhteissa täytyy olla armollisuutta. Tai edes joku, jolle olisi voinut valittaa asioista, Luu sanoo. Lapset saattavat kokea eriarvoi suutta erityisesti silloin, jos van hemmille syntyy yhteinen vauva. Se auttoi. Tieto uusper heen perustamisesta vie tämän ajatuksen mennessään. NUUT JUDÉN, 15, asuu vuorovii koin pikkuveljensä kanssa äidin ja isän luona. Lapsi voi myös kokea, että asioita tapahtuu riippumatta hänen tahdostaan. – Meillä puhuttiin paljon ihan konkreettisista muuttoon liitty vistä asioista. – Olisi hyvä, jos lapsi viettäisi vanhemman uuden kumppanin kanssa aikaa kahdestaan, jotta sel viäisi, millaista olisi elää uuden ihmisen kanssa. VANHEMMATKIN VOIVAT tuntea ulkopuolisuutta ja pohtia, miten he yhteensovittavat vanhemmuu tensa. Täytyy kuitenkin muistaa, että uus perhe on uusi alku ja mahdollisuus. – Hän ei myöskään tykkää krää sästä, mutta minä pidän siitä, että huoneessani on paljon tavaroita. – Vanhemmillani on erosta huolimatta hyvät välit. – Välillä olisi ollut tarpeellista, että olisi ollut joku muu paikka kuin koti, jonne mennä hengaile maan ja vain olemaan, kun ahdis taa. Parisuhde joutuu uusper heessä eri tavalla koetukselle kuin ensiperheessä. On myös tärkeää, että he keskuste levat lapsen asioista keskenään. Tilanne helpotti, kun Nuut jut teli isän tyttöystävän kanssa. UUSPERHEEN KEHITYKSESSÄ on tyypillisesti kolme vaihetta kuher ruskuukaudesta rähinän kautta meidän lauma vaiheeseen. Kävin puhu massa myös koulukuraattorille. kun oli tavannut tämän ensim mäistä kertaa. – On tärkeää, että molemmat vanhemmat panostavat kahden keskiseen aikaan jokaisen lapsen kanssa erikseen, Vainio painottaa. Asiantuntijat painottavat, että kaikenlaiset tunteet ovat sal littuja, mutta ikävä käytös ei. Vanhempien on tärkeää miet tiä uusperheen aikuisten rooleja jo alussa, jotta ne näyttäytyvät lap selle mahdollisimman selkeinä. ERILAISET TAVAT saattavat häm mentää uusperheen alkutaipa leella. Vanhempi voi myös kokea huo noa vanhemmuutta, jos kump panin lasta kohtaan ei synny rak kautta. Ener giamme kohtasivat. Usein toiveena on hypätä suoraan lau mautumiseen, mutta se onnistuu harvoin. Usealla nuorella olisi tarvetta tällaiselle. Riittää, että välittää, Daruish korostaa. Tukea ja apua arkeen voi hakea perheneuvolasta tai esimerkiksi Uusperheiden liitosta. Judén on samaa mieltä. Uusi tulokas on koko ajan samassa kodissa muiden lasten vaihtaessa vuoroviikoin asumaan toisen van hemman luokse. Nuut Judén korostaa vanhem pien toimivan kommunikaation merkitystä. Olisi mahtavaa, jos nuorisotiloihin voisi mennä myös yöksi. Oli vaikeaa, kun kodissa oli joku vieras, vaikka sain olla omassa huoneessa rauhassa. 16vuotias Luu muutti äitinsä ja veljensä kanssa isäpuolen luokse parin kuukauden kuluttua siitä, Uusperheiden suhteissa täytyy olla armollisuutta
Yhä useampi nuori haluaa työllistää itse itsensä Varhaisessa vaiheessa ADHDdiagnoosin saaneilla on korkeammat peruskoulun päättötodistuksen keskiarvot ja he suuntaavat useammin lukio ja korkeakouluopintoi hin verrattuna niihin, jotka saavat diagnoosin peruskoulun loppupuolella. Kasvun syyksi arvioidaan heikentynyttä kesätyötilannetta sekä nuorten asennemuutosta. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan peruskoulun viimeisinä vuosina diagnosoiduista lähes kolmannes ei opiskellut tai ollut suorittanut toisen asteen tutkintoa 20vuotiaana. Yritysten yhteen laskettu liikevaihto on 5,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 Suomessa toimi 3 115 nuorten perustamaa 4Hyritystä, mikä on 58 pro senttia enemmän kuin vuonna 2021. L Ä H D E : O P P O H J O L A / TA LO U ST U T K I M U S 55% 40€ 24% Aikaisin saatu ADHD-diagnoosi parantaa koulumenestystä 4Hjärjestön mukaan nuoret perustavat aiempaa innokkaammin yrityksiä. Yli puolet lapsiperheistä säästää tai sijoittaa alaikäiselle lapselleen. Vuosittainen liike vaihto 4Hyrityksessä on 50–8 000 euroa. ”Yrittäjyys nähdään yhä useammin realistisena ja houkuttelevana tapana rakentaa omaa työelämäpolkua jo nuorena”, sanoo 4Hliiton erityisasiantuntija Sirkka Suomäki. Keskimääräinen kuukausittainen säästö rahastosäästämisenä OP Pohjolan 0–17vuotiaille asiakkaille. IS TO C K , P R E S S M A ST E R I STO C K , PA P E R T R I D E N T 3 X NUMERO TALOUS KOULU ARKI POIMINNAT 18 NRO 2 / 26. Isovanhemmista lähes joka neljäs säästää tai sijoittaa alaikäiselle lapsenlapselleen. Tämä voi lisätä pitkäaikaisen työttömyyden ja syrjäytymisen riskiä. 4H yrityksen voi perustaa 13–28vuotias nuori
2 KESKUSTELKAA YHDESSÄ Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja toteaa, että tarkasteluun kannattaa ottaa koko perheen ruutuaika. Voisiko tällai sia hetkiä korvata jollain muulla tekemisellä.” 5 POISTA TARPEETTOMAT LAITTEET JA SOVELLUKSET Lapsen puhelimesta kannattaa tarkistaa sovellukset, poistaa sopimattomat ja rajata sovelluksen avulla käyttöaikaa. Jaetaan haasteita ja jutellaan rajoista. Tällainen tekeminen on aktiivista, luovaan ilmaisuun ja oppimiseen kannustavaa sekä yhdessä tekemiseen ohjaavaa. ”Suosituksista kan nattaa puhua lasten kanssa, ja muistaa, että vanhempien esimerkki on ratkaiseva. Tarkemmat ohjeet löytyvät esimerkiksi THLn verkkosivuilta. Avoin keskustelu lapsen ja vanhemman välillä ja luottamus suojaavat kuitenkin lapsia parhaiten digitaalisuuden haittavaikutuksilta. Ei tuomita ja huomioidaan myös perheiden yksilölliset tilanteet”, Rahja muistuttaa. 4 TAKLAA TYLSÄT HETKET Uusin suosituksiin sisältyy aikarajojen lisäksi neuvoja, jotka ohjaavat lap sen hyvinvoinnin kannalta mielekkääseen ja tur valliseen median käyttöön. 1 TUTUSTU SUOSITUKSIIN Uusien digisuosi tusten mukaan älypuhe lin kannattaa hankkia vasta 13vuotiaalle. TEKSTI KRISTIINA ANTELL KUVITUS OONA NISKANEN KASVATUS ARKI POIMINNAT 19 LAPSEN MAAILMA. Kenelle aikaa antaa, kun on laitteiden äärellä, ja mitä voisi tulla tilalle. 5 x parempaa ruutuaikaa Selätä ruutuhaasteet vaalimalla perheen yhteistä aikaa. Tämä ottaa oman aikansa ”On tärkeää, että asioista keskustellaan vanhempainilloissa. 2–10 vuoti aille ruutuaikaa suositellaan tunti ja 11–13 vuotiaille kaksi tuntia päivässä. Millaista vuorovaikutus on perheissä, jos jokainen on oman laitteensa äärellä?” 3 OLE ARMOLLINEN Osalle perheistä suositusten mukaiseen digilaitteiden käyttöön siirtyminen voi tarkoittaa suuriakin muutoksia. ”Kannattaa pohtia, mitkä ovat niitä tylsyyden hetkiä, kun laitteeseen tartutaan
Pelin kehittelyyn ovat osallistuneet kokemustaustaiset nuoret ja lastensuojelun ammattilaiset. Peli on kehitetty erityisesti lastensuojelusta itsenäisty ville nuorille, mutta sopii pelattavaksi myös muille. Digipeli tukee itsenäistyviä nuoria Nuoria on kuunneltava ja heidän on voitava vai kuttaa elämäänsä, jotta historiallisen huonoksi painunut usko tulevaisuuteen vahvistuu. Tässä ympäristössä rakentavan keskustelun käyminen on hankalaa. Tulevaisuususko vaatii toimia Pakopeli itsenäisyyteen hankkeessa on kehitetty verk kopeli, jonka avulla nuoren kanssa voi käydä läpi itse näistymiseen ja omillaan asumiseen liittyviä asioita. Lähde: Algoritmit ja demokratia selvitys. Yhteis kunnan on tarjottava uskottavia reittejä hyvään tulevaisuuteen, sanoo Tampereen yliopiston tut kijatohtori, työryhmän jäsen Jenni Kallio. PA KO P E L I I TS E N A I S Y Y T E E N . F I / VA LO O N K A D O N N U T IS TO C K , IL YA LI R E N R O O P E S O R VO RAPORT TI TUTKIMUS PELI ARKI POIMINNAT 20 NRO 2 / 26. Sosiaalisen median alustat eivät ole neutraaleja tiedonvälittäjiä, vaan altistavat nuoret vinoutuneelle, tunnepitoiselle ja sensaatiohakuiselle poliittiselle sisällölle. Opetus ja kulttuuriministeriön nimeämän asiantuntijaryh män mukaan tulevaisuususkoa voidaan vahvistaa myös muun muassa edistämällä rakentavaa kes kustelukulttuuria, vahvistamalla nuorten osalli suutta ympäristöasioissa ja laajemmin yhteiskun nassa, varmistamalla turvallinen ja taloudellisesti turvattu arki ja vähentämällä nuorten kokemia paineita sekä tukemalla mielenterveyttä