JAETTU ILO = PARAS ILO | MIKÄ IHMEEN TULEVAISUUSKOULU. VANHEMMAT VOIVAT TUKEA TOISIAAN ERON JÄLKEEN ALKOHOLISTIPERHEEN TYTÄR: ”RANKKA MENNEISYYS VOI PELASTAA MUITA” HARRASTUKSENA MERENNEITOILU | JO LAPSILLE RÄÄTÄLÖIDÄÄN MAINOKSIA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 12 | 2018 MA AIL MA
Se on ainoa suomalainen lehti, jossa julkaistaan säännöllisesti lastenja nuortenkirjakritiikkejä. Podcast pureutuu siihen, kuinka erilaiset lapset ja nuoret lukevat – ja millaiset kirjat heitä lukijoina inspiroivat. Siinä lapset ja nuoret puhuvat omalla äänellään. Lapsen Maailma -lehti on Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisu. Jokainen jakso esittelee sekä kirjauutuuden että klassikon ja käsittelee niiden myötä tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa. Koko Lapsen Maailma -lehden tuotto käytetään Keskusliiton toimintaan. Samasta osoitteesta voit myös tilata lehden! ASETU KUULOLLE! Lukutaitoja kirjallisuuskeskustelu kaipaa lasten ja nuorten omia mielipiteitä ja näkökulmia. Lapsen Maailma -lehden Kirjanmerkkipodcastissa pääset kuulemaan niitä. Kuuntele Kirjanmerkkiä Lapsen Maailman verkkosivuilla lapsenmaailma.fi. lehden! Kirjanmerkki päästää ääneen joukon hyvin erilaisia lukevia lapsia ja nuoria”, podcastin toimittaja Maija Puska kuvaa.. Meidän aikuisten tulee muistaa, että lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa lukemisesta ja kirjallisuudesta
42 Mietitkö eettistä lahjaa. TILAA LAPSEN MAAILMA! S. s. 47 JOULUKUU | 12 | 2018 SISÄLTÖ LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 3 SAAMMEKO ESITELLÄ! 10 Kuvakirjailija Katri Kirkkopelto vaalii hitautta 16 Lauluntekijä ja yhteisöpedagogi Jari Uutela antaa hyvän kiertää 18 Alinan äiti Tiialiina Määttänen ja isä Tuukka Sorri ovat hyvä esimerkki siitä, että vanhemmat voivat tukea toisiaan eron jälkeen 22 Eija Vänskä-Sinkkonen löysi karjalaisuudesta juuret ja siivet 38 Lastensuojelun kokemusasiantuntija Katriina Nokireki käänsi rankan lapsuutensa voimavaraksi 46 Hannu Annala kehitti eläinkuvanuotit! ››. Armi Räsänen ja Eevi Ventonen harrastavat merenneitouintia Maija Möttösen johdolla espoolaisessa uimakoulu Sporttaamossa
Myös jouluna jäsenyhteisömme tuottavat lapsille iloa monella tapaa. TIESITKÖ. Helsinki Espoo Hämeenkyrö Kouvola Tampere Jyväskylä Kokkola KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Suomessa lanseerattiin ensimmäistä kertaa Tekojen tiistai, joka herättelee ihmisiä tekemään hyvää ja toimimaan. Lahjoittamalla joulukeräykseen tai antamalla aikaa voit tarjota lapselle onnellisen joulun. Kuva Sami Parkkinen. 10 Katri Kirkkopelto tunnetaan Mollikirjoistaan. 18 Alina Sorri on kahden kodin lapsi. Olemme mukana Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa, sillä aikuisen turvallinen läsnäolo on lapsen hyvän joulun tärkeä rakennuspalikka. vuosikerta KANSI Liikosen veljekset Elmeri (vas.), Akseli ja Oliver kuvattiin Kallio-Kuninkalan vanhan luhtiaitan edessä. osa: Kyösti Sinnemäki LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Sibelius-Akatemian musiikkikeskuksena toimiva Kallio-Kuninkala sijaitsee Tuusulanjärven rantamaisemassa. 77. 30 Mainoksia räätälöidään jo lapsille 32 Raha on tabuaihe myös lapsiperheissä 34 Tulevaisuuskoulussa syntyy hurjia visioita 42 Merenneitoilu on mukava harrastus PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa kerrotaan mm., ettei perinneherkkuja kannata tuputtaa 25 Tutkittua tietoa kertoo, että kaikkein epäitsekkäimmät saavat eniten lapsia 28 Lapset asialla: Elämää vamman kanssa 47 Palvelukortti 48 Lapset juttusilla: Aaro ja Elma pohtivat, mitä on hyvä tahto 51 Heikki Hiilamon kolumni 52 Kuukauden kirjat: Mihin uskonto on kadonnut lastenja nuortenkirjoista. s. Lue lisää > www.lskl.fi > www.tekojentiistai.org > www.annalapselleraitisjoulu.fi s. 27.11. Löydät verkkosivuiltamme vinkkilistaa siitä, kuinka voit auttaa lapsia jäsenjärjestöjemme kautta. Ne tekevät tärkeää ruohonjuuritason työtä lastensuojelun ja lapsen oikeuksien parissa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. JÄSENEMME TEKEVÄT HYVÄÄ! Lastensuojelun Keskusliitto on keskusjärjestö, jolla on 94 järjestösekä 39 kuntatai kuntayhtymäjäsentä. 4 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 39. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Tuoreen Lapsen Ääni -raportin mukaan lähes 15 prosenttia suomalaislapsista elää köyhyystai syrjäytymisriskissä. s. 34 Phuong Anh Nguyen kävi Tulevaisuuskoulun työpajassa Helsingissä
Vanhempana olemisen taidoista keskeisimpiä on kyky opetella tunnistamaan omia tunteitaan. Hajallaan olevat palvelut verkostoidaan, jottei tukea tarvitseva perhe joudu tekemään salapoliisityötä löytääkseen oikeat palvelut. On tärkeää selviytyä myös arjen kielteisistä tunteista ja auttaa lasta ilmaisemaan tunteitaan toiset huomioon ottavalla tavalla. Tärkeintä on yhdessäolo ja rauhoittuminen. Lapset seuraavat suurella mielenkiinnolla, miten vanhemmat suhtautuvat tilanteisiin, jotka ärsyttävät tai harmittavat heitä. Erityisesti tähän vuodenaikaan tulisi luopua yksin tekemisen perinteestä. Siinä lapsiperheille suunnataan lähipalveluina hyvinvointia ja kehitystä edistäviä varhaisen tuen muotoja neuvolan ohella. PS. Näin tulevatkin sukupolvet saavat nauttia metsien monimuotoisuudesta ja säilyttää luontosuhteensa. Yhdessä jaetun ilon kautta on hyvä suunnata joulun viettoon. Olisin varmasti hyödyntänyt perhekeskustoimintaa, jos sitä olisi ollut tarjolla vanhemmuusmatkani alkutaipaleella. Lapsi oppii senkin, että arjessa on monenlaista läsnäoloa. Tänä vuonna muistamme kaikkia lukijoitamme lahjoittamalla perinteiset joulukorttirahat Luonnonperintösäätiölle ja ostamalla palan ikimetsää. Se tarkoittaa glögin nauttimista, yhteisiä musiikkinautintoja, reseptien vaihtoa ja kokeiluja keittiössä. Entä miten vanhemmat ilmaisevat myönteisiä tunteitaan ja välittämistä. Pelkkä paikallaolo ei riitä, jos vanhemman huomio jakautuu älylaitteiden ja kotitöiden kesken tai arki on muuten vaan kiireellä höystettyä. Kannattaa oppia sanoittamaan paitsi hyvät tunteensa myös ne, jotka harmittavat ja rasittavat. Perheiden näkökulmastahan on ihan turhaa erotella, mikä tai kuka mitäkin palvelua tarjoaa. Minun jouluni askelmerkit liittyvät yhdessä jaettuihin hetkiin perheen, ystävien ja kollegoiden kanssa. Ei tarvitse tavoitella täydellistä joulua, kun tärkeäksi muodostuu matka päämäärään. On hienoa, että järjestöjen tarjoamaa toimintaa, tukea ja palvelua viedään osaksi perhekeskustoimintaa. ILOA IKIMETSÄSTÄ Lastensuojelun Keskusliitto toivottaa hyvää mieltä ja suvaitsevuutta kaikkiin vuodenkierron juhliin. Perhekeskustoiminnan kehittäminen on hyvä esimerkki muutoksesta. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 5. pääkirjoitus Vieläkin hiki pukkaa otsalle, kun muistelen, miten vuosia sitten etsin hyvää tapaa toimia vanhempana esikoiselle. Yhdessä tekeminen lisää kohtaamisia, läsnäoloa ja hyvinvointia. Meidän perheessä kiire valutetaan hikikarpaloiden muodossa pois aatonaaton yhteisellä liikuntahetkellä. Sain tukea vanhemmuudelle lapsen isältä, vertaisilta ja lähipiiristä. Neuvolassa puhuttiin kasvukäyristä, rokotusohjelmasta, kuulon testauksesta ja muista lähinnä fyysiseen kehitykseen liittyvistä asioista, mutta vanhemmuuden tuen muodoista tai tarpeesta ei keskusteltu. > www.luonnonperintosaatio.fi ” Ei tarvitse tavoitella täydellistä joulua, kun tärkeäksi muodostuu matka päämäärään. Tärkeintä on niiden saatavuus ja saavutettavuus. Näin lapsi oppii, että kaikenlaiset tunnelmat ja tunteet kuuluvat arkeen. Yhdessä tehden asiat on myös helpompi asettaa mittasuhteisiin
Lisää joukkoon kerma, korppujauhot, munat, siirappi ja mausteet. 6 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Jos mahdollista, lapset kannattaa ottaa mukaan myös joulupöydän kattamiseen ja koristeluun. Kaada keitinvesi pois ja soseuta juurek set. – Kun lapset osallistuvat vaikka kuorimiseen tai sekoittamiseen, he näkevät alusta asti, mitä ruokaan on menossa. Laatikotkin ovat itse asiassa aika miedon makuisia, mutta joskus ruuan rakenne saattaa tuntua suussa epämieluisalta. – Monen kodin joulupöydästä löytyy lapsellekin tuttuja ruokia, kuten keitettyjä perunoita ja herneitä, lihapullia sekä lohta. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA M O S T P H O T O S ÄLÄ TUPUTA perinneherkkuja! J oulupöytään on katettu kystä kyllä, mutta perheen piltit nyrpistävät nenäänsä rosollille ja lanttulaatikolle. – On tärkeää, että lapset löytävät jotain mieluista syötävää joulun ajan aterioilta, etteivät pyhät mene pelkkien herkkujen varassa, sanoo Katariina Silanen, joka toimii Martoissa Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan koordinaattorina. Ei voi olettaa, että pienelle lapselle maittaisi se, mitä hän ei ole koskaan maistanut. Maistaminen on helpompaa, kun he näkevät, ettei ruokaan käytetty mitään kummallisia aineksia. Samalla opetetaan vaivihkaa tapakulttuuria. – Näin lapsi pääsee kokemaan, mikä on perinteikästä ja juuri sitä meidän joulua. Kun lapsi on itse asetellut vaikkapa lautasliinat paikoilleen, on H-hetkellä jännittävää miettiä, miten servietti laitetaan syliin. MARTTOJEN LEMPEÄ JUURESLAATIKKO 1 pieni lanttu 4–5 porkkanaa 2 palsternakkaa 1 juuriselleri 1 dl kermaa 1/2 dl korppujauhoja 2 munaa 1 rkl siirappia n. Mikä neuvoksi. 1/2 tl valkopippuria 1 tl suolaa Keitä kuoritut ja paloitellut juurekset kypsiksi vähän suolalla maustetussa vedessä. Vaikkapa porkkanalaatikon riisit voi korvata mannasuurimoilla, vinkkaa Silanen. Hän suosittelee lempeää otetta: lasten ei tarvitse syödä kaikkia mahdollisia jouluruokia, eikä edes niiden maistamisesta kannata tehdä liian suurta numeroa. Silanen suosittelee ottamaan lapset mukaan jouluruokien tekemiseen mahdollisuuksien mukaan. Ja vaikka mukana olisikin vähän oudompia raaka-aineita, itse tehtyä syödään halukkaammin. Myös rosollin tai osan siitä voi tuunata lapsiystävällisemmäksi: jätä silli, suolakurkku ja etikkapunajuuret pois ja asettele keitetyt juurekset esille erillisiksi sektoreiksi sekoittamisen sijaan. Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja kypsennä 200°C:ssa runsas tunti
VUODEN ISÄ Joensuulainen Topi Linjama sai Vuoden isä -palkinnon. Iso osa liikkuu myös leikkien ja ulkoillen, juosten ja kävellen. Lapsen Maailman lukijoille hän on tuttu Lapselliset miehet -blogiyhteisöstä, jota hän on ollut perustamassa. Tampereen museokeskus Vapriikissa 13. Linjama vinkkaa, että heitä, kaikkia vuosien varrella valittuja, osaavia Vuoden isiä kannattaisi hyödyntää pitkäjänteisemmin isäja miestyön kehittämisessä. Liikuntalajeista he suosivat luistelua, jääkiekkoa, pyöräilyä ja palloilua. Saman päivän aikana ehtii myös Skeppsbrolla sijaitsevaan uudenuutukaiseen Bergrummet-leikkikalumuseoon. Tiedot käyvät ilmi Lapsibarometri 2018 -selvityksestä. Leksaksoch samlarmuseet on avautunut uusissa tiloissa Fisksätrassa. ”Ole kiltti ja tuo minulle monot ja yöpaita”, toivotaan Postimuseossa esillä olevassa lapsen kirjoittamassa kirjeessä joulupukille. Pohditaan esim. Mikä taho tarttuisi ajatukseen. Häntä kiitetäänkin palkinnon perusteissa siitä, että hän on tehnyt poikkeuksellisen suuren työn isäpuheen tuomisessa yhteiskunnallisille areenoille. Siellä on hengästyttävä määrä leikkiautoja, junia, lentokoneita, laivoja – kaikkea! Se on koottu keräilijöiden kokoelmista lähes olemattomin varoin, mutta asetettu näytteille kekseliäästi vaikkakin perinteisesti. Sijainti monikulttuurisessa lähiössä ison koulun kupeessa mahdollistaa myös kulttuurisen keskustelun. Kun heiltä kysyttiin viikonlopun parhaista asioista, vain 12 % mainitsi älylaitteiden käytön ja 13 % television katselun. Parasta on pedagoginen henki: lasten ja vanhempien kanssa keskustellaan ja leikitään. Armeijan vanha 2 500 neliön luolasto on täytetty 40 000 leikkikalulla, ja näin on syntynyt Pohjois-Euroopan suurin lelumuseo, jossa voi tutustua nykytekniikan mahdollistamaan suureen seikkailuun! Museot täydentävät hienosti toisiaan. 6-VUOTIAS TIETÄÄ Tärkeimpiä asioita vapaa-ajalla ovat leikkiminen ja pelaaminen, kotona oleminen, lepääminen, syöminen ja herkuttelu, kertoivat 6-vuotiaat. tammikuuta asti avoinna olevassa näyttelyssä on esillä kirjeiden lisäksi taiteilija Marjaliisa Pitkärannan piirtämiä lämminhenkisiä joulupostikortteja. > www.leksaksmuseet.se > www.bergrummet.com PIRJO HONKAVAARA ”Olisihan se hienoa, jos (Mauri Kunnaksen Suuressa urheilukirjassa) koirat istuisivat vaikka kelaustuoleissa.” MAAILMAN NOPEIN RATAKELAAJA LEO-PEKKA TÄHTI LAPSEN MAAILMA -LEHDEN KIRJANMERKKI-PODCASTISSA. > www.lapsiasia.fi TUKHOLMAN LEIKKIKALUMUSEOT Junibackenin ja Skansenin lisäksi Tukholmassa kannattaa lasten kanssa suunnata leikkikalumuseoihin. P O S T IM U S E O B E R G R U M M E T LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 7. liikennevälineiden ympäristövaikutuksia tai nukkejen ulkonäköä. Näyttelyssä voi tavata myös joulupukin. Joka 4 :s ISÄ EI PIDÄ LAPSEN SYNNYTTYÄ LAINKAAN VAPAATA
Sen mukaan suhteessa herättää huolta mm. Lehtonen on huolissaan myös siitä, että nuorten osuus pitkäaikaisasunnottomien keskuudessa on kasvanut: heitä on viidesosa eli runsaat 300 henkeä. Marraskuussa valittu 30-henkinen Nuorisoneuvosto saa ensimmäistä kertaa kaupungin historiassa läsnäoloja puheoikeuden kaikissa neljässä toimialalautakunnassa. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa tultiin siihen johtopäätökseen, että sisä-, opetusja kulttuuri-, sosiaalija terveyssekä oikeusministeriön tulisi luoda valtakunnallinen toimintamalli, jolla lasten vastentahtoisiin matkoihin pystytään puuttumaan. Vielä viime vuoden vaaleissa nuoret asettuivat ehdolle nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmään. Lisäksi kaupunki on tehnyt yhteistyötä mm. Valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta vastaavan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn selvityksen mukaan alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä lisääntyi viime vuonna 186:lla, kun kaikkiaan asunnottomia oli yli 300 vähemmän kuin edellisvuonna. ITÄAFRIKASSA 0–14-VUOTIAISTA TYTÖISTÄ SILVOTAAN ENÄÄ 8 % ORISONEUVOSTO STADI ANTAA LASTEN BUD Helsingin kaupunki a tä kertaa 4,4, miljoon ta budjetistaan kaup M O S T P H O T O S 8 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. poliisin, koulun ja lastensuojelun henkilöstön olisi hyvä tuntea toisensa ja tavata, jotta yhteistyö sujuisi vaikeissa tilanteissa. Stadilaiset voivat ehdottaa ideoita, joista pääsevät äänestämään 12 vuotta täyttäneet. Tapahtumaan osallistui n. NUORISONEUVOSTO Tuleva vuosi tuo tullessaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia helsinkiläisnuorille. yhdistyksen ylläpitämässä yökeskus Kalkkersissa. 7 000, joista nuoria n. – Olemme pyrkineet huomioimaan erityisesti hiljaiset ryhmät, joihin myös lapset ja nuoret kuuluvat. Kokonaisuudessaan asunnottomia on Suomessa vuosi vuodelta vähemmän, mutta nuorten suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa. Meidän kokemuksemme mukaan jälkihuolto ei ole kovin kiinnipitävää tukea, sanoo Jussi Lehtonen, joka työskentelee Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen toiminnan esimiehenä. ”Kiusaaminen ei ole yhtään cool. STADI ANTAA LASTEN BUDJETOIDA Helsingin kaupunki avaa ensimmäistä kertaa 4,4, miljoonaa euroa omasta budjetistaan kaupunkilaisten päätettäväksi. Kyllä, kertoo Parisuhdekeskus Katajan tekemä Suuri parisuhdekysely. Nimi kuitenkin muutettiin, jotta se olisi linjassa muiden kaupunkien nuorisovaltuustojen ja -neuvostojen kanssa. 1 600. Hänen arvionsa perustuu arkihavaintoihin mm. OJENTAUTUMISMATKAT Mitä tehdä, kun maahanmuuttajataustainen lapsi lähetetään ”ojentautumaan” vanhemman kotimaahan. 200 peruskouluikäistä nuorta. Sitä harrastettiin joskus 80-luvulla, kun hiuksiin laitettiin Floraa.” TUBETTAJA MIKLU VAKKA-SUOMEN SANOMISSA. > omastadi.hel.fi 1 600 ASUNNOTONTA NUORTA – Lastensuojelun jälkihuollon piirissä olleet nuoret ovat yliedustettuina nuorten asunnottomien keskuudessa. Kaupunki on jo järjestänyt ideointityöpajoja. Lähes 400 kyselyyn vastannutta kertovat myös siitä, mikä kumppanissa koetaan ihanimpana: huolenpito, turvallisuus, hellyyden osoittaminen, huumorintaju, ulkonäkö, vanhemmuustaidot ja luotettavuus. nuoriso-ohjaajien, leikkipuistojen ja Diakonissalaitoksen kanssa tavoittaakseen lapsia ja nuoria. Järjestimme syksyllä oppilaskuntapäivät, joilla pelattiin OmaStadi-peliä ja tehtiin ehdotuksia osallistuvaan budjetointiin, kertoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka Helsingin kaupungilta. Viranomaisyhteistyön tulisi olla toimivaa: esim. Asunnottomia on Suomessa kaikkiaan n. PARISUHDE Riidelläänkö suomalaiskodeissa yhä tiskivuoroista. kotitöiden epätasainen jako, väsymys ja siitä johtuva riitely, ruuhkavuodet, seksittömyys, kumppanin tai vastaajan terveydentila, kumppanin erilaiset toimintatavat parisuhteessa sekä ex-puolisot ja heistä johtuvat konfliktit
– Lasten suojelulla saadaan toivottavasti joskus – kaukaisessa. pyytää ihmisiä tunnistamaan Twitter-sivuilta paikkoja, jotka liittyvät lasten seksuaaliväkivaltaa ja riistoa todistavaan kuvamateriaaliin. – tulevaisuudessa tarve lastensuojeluun loppumaan. – Siksi on pidettävä erityisesti vaarin heidän kaikkinaisesta hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Kanadassa sijaitseva Arachnid seuloo sivustoja myös pimeän verkon puolella esim. Kaikki Nettivihjeen vastaanottama laittomaksi arvioitu kuvamateriaali välitetään Suomessa KRP:lle sekä INHOPE-vihjepalveluyksikköön, josta tieto lapsiuhreista välittyy Interpoliin. Pelastakaa Lapset ry on mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jonka toiminta perustuu Project Arachnid -huipputeknologiaan. Laittoman kuvamateriaalin poistaminen muistuttaa kilpajuoksua. N -SANA LASTENSUOJELU VS. Tällainen sanapari on esim. HUIPPUTEKNOLOGIA etsii lapsiuhreja verkosta Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja siihen liittyvä laittoman kuvaston levittäminen ei tunne valtioiden rajoja. Rikolliset mm. Tästä huolimatta vihjepalveluverkosto ja poliisi tekevät tulosta. Tieto välittyy viranomaisille ja lapsiuhrit tunnistetaan nopeammin. Verkon sisältöjä tehokkaasti ja nopeasti läpikäyvä Arachnid on tähän mennessä prosessoinut maailmanlaajuisesti yli 54 miljardia tiedostoa ja poiminut niistä 2,8 miljoonaa kuvaa analysoitavaksi. Se mm. LASTEN SUOJELU Pelastakaa Lapset aloittaa 17.12 laajan turvataitokampanjan, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti pienten lasten vanhemmat, lapset ja nuoret. Suomikin on ottanut merkittävän askeleen kohti lasten tehokkaampaa suojelua verkossa. Pelastakaa Lapset ylläpitää Nettivihje-palvelua ja tekee maailmanlaajuista yhteistyötä yli 50 vihjepalveluyksikön kanssa. Myös lapsista otettu laiton kuvamateriaali pystytään poistamaan verkosta aiempaa tehokkaammin. M O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 9. Tor-verkossa. Kampanjalla pyritään lisäämään tietoutta turvallisesta digitaalisen median käytöstä kuvamateriaalin suhteen. Yli 50 maata ja Europol ovat yhteydessä Interpolin kansainväliseen lasten seksuaaliväkivalta ja riisto -tietokantaan, jonka kautta viime vuonna tunnistettiin viisi lasta joka päivä. – Lapsiuhrien toipumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että heidän kuvansa saadaan mahdollisimman nopeasti pois verkosta, sanoo erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa Lapsista. lastensuojelu ja lasten suojelu. Lasten suojelu puolestaan on meidän kaikkien jokapäiväistä toimintaa, jossa lasten asemaa perheissä ja yhteiskunnassa pyritään parantamaan. S uomen kieli on hauska: kahdella sanalla saattaa olla eri merkitys riippuen siitä, kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen. ajastavat laittomia sivustoja siirtymään maasta toiseen hyvinkin nopeilla aikatauluilla, mikä hankaloittaa merkittävästi poliisin työtä. Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Arajärvi selvittää merkityseroa: – Lastensuojelu on viranomaistoimintaa, jossa puututaan lasten ja perheiden olosuhteisiin joskus heidän tahtonsa vastaisestikin. Sitä edellyttää YK:n lapsen oikeuksien sopimuskin, jonka mukaan yksi lapsen erityinen oikeus on saada suojelua. Arajärvi huomauttaa, että viimeksi mainittu ei lopu koskaan eikä sen pidäkään loppua. Yksi on varma: lapsissa on tulevaisuus. Kaikkiaan on tunnistettu yli 14 000 uhria, ja yli 6 200 rikollista on pidätetty. Project Arachnidin kautta erityisasiantuntijat eri puolilla maailmaa saavat luokiteltaviksi kuukaudessa yli 100 000 laitonta lapsen seksuaaliväkivaltaa todistavaa yksittäistä kuvaa tai videota
Sitten ne oivallukset vasta tulevat! Tyhjäyspäivinä Katri ei aktiivisesti mieti tarinoita, mutta ne menevät silti eteenpäin. – Pilvenkatselupäiviä pitää olla aika paljon kalenterissa, muuten toistaa vain samoja juttuja eikä uusiudu. Katri toivoo, että saisi siirrettyä hitauden myös kuviinsa. 10 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Silloin Touho asettuu kerälle Katrin jalkoihin. Myös vanhemmat ja kasvattajat voisivat lopettaa lapsuuden nostalgisoinnin. – Minun tapani tehdä kirjoja on todella hidas. Hänestä ei ole vielä emäntänsä työskentelykaveriksi. Kuvat ovat kuin huoneita, joihin voi mennä sisälle. Teen yhtä kuvaa monta päivää. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI E nsimmäisenä ovesta työntyy ulos karvainen naama. Se kuuluu vehnäterrierille. Väreissä ja pinnoissa on kerroksellisuutta, joissa riittää tutkittavaa pienelle lukijalle. Sama sääntö pätee elämässä. Tässä työhuoneessa vaalitaan hitautta. Jotkin tarinat vaativat jopa parin vuoden muhittelun ennen ensimmäistäkään luonnosta. Touhon, 11, perässä puskee hänen pienempi kopionsa 1-vuotias Elma. Minäkin haluaisin, että kaikki lapset voisivat hyvin, ettei olisi huolia tai murheita, ja heti perään tajuan, ettei elämä ole sellaista – edes lapsilla. Pienet lapset ovat ihan samalla lailla tekemisissä alusta asti kaiken heitä ympäröivän elämän kanssa, myös sen, mitä heidän läheisilleen tapahtuu, Katri Kirkkopelto muistuttaa. Kuvakirjailijan normaalina työpäivänä iltapäivä on vielä keskeytysten aikaa: on meilejä, joihin pitää vastata ja palavereja, joihin pitää osallistua. – Saanko esitellä: paras työkaverini Touho! lastenkirjailija ja kuvittaja Katri Kirkkopelto toivottaa tervetulleeksi työhuoneelleen vanhalla omakotialueella Espoossa. Lapset tarvitsevat hitautta, jotta he löytävät, mitä itse haluavat. Toivon, että voin tuoda kirjoillani verkkaisuutta lasten elämään. Myös kolmiulotteisuus toimii hidasteena. ”Elämässä tarvitaan TYHJÄKÄYNTIÄ” Lastenkirjailija Katri Kirkkopellon kirjoissa ei kaunistella maailmaa vaan puhutaan asioista, jotka ovat tosia, niin kuin vaikkapa kiusaaminen ja pelko. Siinä istuessa voi laskea vaikkapa pilviä. Lastenkirjailija saa tarkastella sopivan matkan päästä, mitä suomalaislasten elämään kuuluu juuri nyt. Lakataan tavoittelemasta onnellisuutta. Paras työaika alkaa päivän vaihtuessa illaksi, kun maailma ympärillä hiljenee. Siihen hän on liian pomppiva ja singahteleva. Annetaan Katrin kertoa, mitä hän haluaa antaa kirjoillaan tämän päivän lapsille ja heidän vanhemmilleen ja kasvattajilleen! Älä laita lasta pulloon – Vanhemmat usein unohtavat, että lapset elävät ihan siinä samassa maailmassa kuin he itse. – Maailma on mennyt niin kiireiseksi. – Voisin touhuta koko päivän, se on kivaa. Kirjailijan työpöydältä avautuu näkymä rauhalliselle takapihalle. Mutta jos koko ajan touhuaa, jää tekemättä se, joka oikeasti pitäisi tehdä, se, joka on hidasta ja aikaa vievää. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla joutoaikaa
"Teen kirjojani tosi hitaasti. Toivon, että niiden katsominenkin olisi rauhoittavaa ja niihin olisi helppo pysähtyä", kuvakirjailija Katri Kirkkopelto sanoo. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 11 ››
12 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Katri toivoo Mollihahmonsa alkavan elää lasten leikeissä: ”Hyvä lastenkulttuuri on kimmoke, jonka avulla lapsi alkaa itse tuottaa”. Katrin poika opiskelee Kiovan sirkusakatemiassa päälajinaan käsilläseisonta
Vaikka Katrin kirjoissa seikkailee kummallisia, karvaisia otuksia, kirjailija pitää huolen siitä, että hahmot käyttäytyvät loogisesti. – Tiesin, että aikatauluttomuus tekee lapselle hyvää, mutta yritin velvollisuudentuntoisesti keksiä hänelle harrastusta. Jotkut asuvat vatsassa, toiset hännänpäässä. Lapset hyötyvät, jos he saavat jotain konkreettista, jonka voi viedä itsensä ulkopuolelle ja jota voi tarkkailla. Sisu mietti vielä hetken ja jatkoi: – Minä taidan olla sellainen kotipiharohkea. – Tunteita tulee ja menee ja niiden kanssa pärjää. Poika oli kuitenkin täysin varma kannastaan, ja niin homma jäi. Poika suostui ja sanoi: ’Se on tyhmä tyyppi, joka pilaa kaiken, ja sillä on pissankeltaiset silmät ja kakanruskea häntä.’ Pian häntä jo alkoi hymyilyttää. Omissa kirjoissaan Katri ei pelkää kertoa maailmasta lapsille totuudenmukaisesti. Näin fiktiosta tulee lasten päässä faktaa. – Tajusin, että aikuisten keinot rauhoittua eivät auta lasta. Pienet tunteet mahtuvat vaikka kulmakarvaan tai napaan. Kaikissa Katrin kirjoissa teemana ovat tunteet. Pikin kakkososassa mennään kiusaajan nahkoihin. Se oli kaikkein rohkeinta. (MOLLISTAVIA MIETTEITÄ) Pyjamapäiviä! Pienenä Katri Kirkkopellon poika ei halunnut harrastaa. Sen tiimoilta äiti kirjoitti ensimmäisen ikioman lastenkirjansa Pikku Pesu ja iso Ikävä. Toinen asia, josta hän piti, oli pullonkorkkien kerääminen. Kotiin palasi voimistunut pikkumies. Näin he voivat hallita tunnettaan. Piki-kirjassa aiheena on kiusaaminen, Mollissa ja kummassa pohditaan ennakkoluuloja, erilaisuutta ja mustasukkaisuutta. – Sanoin pojalleni, että tehdään hänen tunteestaan tyyppi. Elämässä tarvitaan lorvimista. Katrin oli pakko keksiä, miten tunne menisi ohi ja lapsi saisi unen päästä kiinni. Se auttaa ymmärtämään ja jäsentämään lapsen kokemaa ja voimaannuttaa lukijansa. Pidän siitä, että herään omassa kodissani ja että tunnen polkujen mutkat. Lapset vaistoavat heti, jos hahmo on falski. – Vaikeat asiat pitää kertoa ikäkauteen sopivasti, mutta lapselle ei saa jättää kertomatta. Esimerkiksi Molli-hahmo on usein aika pulassa tunteidensa kanssa, eikä tiedä, mitä niiden kanssa tekisi. Hän raivosi pettymystään ja pahaa mieltään eikä pystynyt rauhoittumaan. Pidän tutuista asioista. Lapsi on niin rakas, että on ymmärrettävää, ettei hänelle halua mitään pahaa. (MOLLI JA KUMMA) Anna tilaa lasten tavalle käsittää tunteet Katri Kirkkopellosta tuli kirjailija, koska hän halusi auttaa kolmivuotiasta poikaansa ikävän käsittelyssä. – Missä tunteet tuntuvat. Eläytyminen tarinaan auttaa lapsia. – Hitaan päivän pitäminen on vanhemmalle vaikeaa, koska koko maailma kysyy: ’Mitä kehittävää ja hyödyllistä olet tänään tehnyt lapsesi kanssa?’ Siihen ei ole helppo vastata, että ’ei oltu missään tai saatu mitään aikaiseksi’. Sen viestin haluan kertoa lapsille. Molli mietti. – Uskon edelleen, että kirjat ovat hyvä apu tunnekasvatuksessa. Vielä koululaisenakin hän halusi vain leikkiä. Ne tarvitsevat paljon tilaa. Jonkin ajan päästä Katrin poika meni uudelleen yökylään ja hallitsi ikävänsä yhdessä luodun mielikuvitushahmon avulla. Ja kun uskallat sanoa, että sinua pelotti. Seuraavaksi he alkoivat puhua siitä, miten tyhmän tyypin saa karkotettua. – Vanhemmalla on sisäsyntyinenkin halu suojella. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 13 ››. He tietävät usein tasan tarkkaan, mitä heidän ympärillään tapahtuu. – Tunteilla on monta eri kotia. – Olet rohkea, kun uskalsit tutustua siihen kummatukseen. – Hyvä lastenkirja on tosi. En taida olla Suuri Tuntematon -rohkea. Katri puhuukin tylsyyden puolesta. Tarvitaan jotain muuta. Lapsellakin pitää olla välillä tylsää, jotta ajatukset ja mielikuvitus pääsevät liikkeelle. Parasta työaikaa ovat illat ja alkuyöt: ”Rauhoitun työpöydän ääreen, kun maailma ympärillä hiljenee”. Äiti oivalsi, että poikaa auttoi, kun tunteelle tuli hahmo ja muoto. Mutta samalla saattaa tehdä karhunpalveluksen ja kasvattaakin aikuisen, joka on aika kyvytön kohtaamaan maailman. Poika oli haettu kotiin isovanhemmilta kesken yökylän. On suuria tunteita. Koetin lunastaa hyvän vanhemman leimaa. Perheessä vietettiin sen sijaan aina kuin mahdollista pyjamapäiviä, jolloin kukaan ei sännännyt ulos ovesta kello kaulassa. Hyvä lastenkirja puhuu lapsen kielellä ja mittakaavassa
Hyvä päivä kumminkin. On ihan mielettömän hienoa katsoa, kun lapsi löytää oman juttunsa. – Kun luon hahmoja, mietin, mitä on tapahtunut ja miksi jostakusta on tullut sellainen kuin hän on. Häneltä puuttuu keinoja toimia oikein. – Harmitti, nauratti, ujostutti, riemastutti, nolostutti, kiukustutti, Molli luetteli. Heitä hykerryttää myös, kun tarinassa jotakuta moititaan, mutta he itse saavat vain katsoa sivusta. – Huh huh! Huomenna on taas uusi päivä. – Lapset menevät ihan villeiksi, kun he sanovat, että hahmo on vihainen ja tekee sopimattomia asioita. ”Touho on hyvä työkaveri. Katri Kirkkopelto on pannut merkille, että tämän päivän lapsilla on aikamoiset paineet. Liputan sen puolesta, että pienillä ihmisillä olisi enemmän aikaa kasvaa omaan tahtiinsa. Mitä mieltä mä ite oonkaan?’ 12-vuotiaana Katrin poika ilmoitti vanhemmilleen alkavansa harrastaa wushua, kiinalaista kamppailuja akrobatialajia. Kotona voi olla esimerkiksi erilainen rooli kuin kavereiden kanssa. Silloin lapset saavat keksiä uuden hahmon, joka on useimmiten röyhtäilevä, piereskelevä, vessasanoja lausuva tyyppi – ja sekös pieniä ilahduttaa. Tajusin, että hänen hommansa menevät vinoon, koska hänen sosiaaliset taitonsa ovat heikot. Molli on puutteellinen ja keskeneräinen, ihan niin kuin me ihmisetkin. Pikin tarinassa yksi lapsi jää ulkopuolelle majaleikistä. Se varmistaa parin tunnin välein, että pidän pienen tauon.” Välillä saa olla pöljäruuvi löysällä. (MULLIN MALLIN MOLLI) Katri tekee päiväkotija kouluvierailuja, joilla hän toimii piirtävänä kätenä. Kun Katrin lapsille tulee murheita kaverisuhteissaan, hän neuvoo ensin miettimään, mitä konfliktin toisen osapuolen elämässä on tapahtunut. Paineet pois Mollissa ja kummassa Molli ei pyydä anteeksi, vaikka tietää, että niin kuuluisi tehdä. Tulee haisevia, huonosti käyttäytyviä örkkimörkkejä, ja lapsilla on niin kivaa. – Haluan kertoa kirjoissani, ettei maailma ole niin mustavalkoinen. Yritin ymmärtää, miksi hän on sellainen kuin on. Nykyään 22-vuotias nuorukainen opiskelee Kiovan sirkusakatemiassa päälajinaan käsilläseisonta. Häntä ei huvita. Siellä hän oppi ryhmädynamiikan lainalaisuudet ja lukemaan lasten rooleja. Pitäisi olla sosiaalinen, reipas, taitava, osallistuva, auttavainen, verbaalisesti kyvykäs, kaikin puolin osaava… – Ollakseen hyvä lapsi jo viisivuotiaan kuuluisi osata kertoa motiiveistaan ja tunteistaan, sanoa aamulla päiväkodin eteisessä: ’Nukuin vähän huonosti viime yönä ja siitä syystä aamusta tuli vähän huono ja olen vähän kiukkuinen.’ Eiväthän aikuisetkaan pysty tällaiseen! Illalla Molli mietti, millainen päivä sillä oli ollut. Ei mustavalkoisuudelle Ennen täyspäiväiseksi kuvittajaksi ryhtymistä Katri Kirkkopelto teki 20 vuotta töitä kuvisopettajana Meilahden yläkoulussa Helsingissä. Vaikka joku on jossain tilanteessa pahis, hän on toisessa hetkessä jotain muuta. – Kun tein Pikiä, käytin tosi paljon aikaa siihen, että aloin tykätä myös kiusaajasta. Kirjoissaan Katri haluaa muistuttaa lapsia siitä, että jokainen ei ole vain yhdenlainen, vaan että olemme erilaisia eri tilanteissa ja eri ryhmissä. Pahin kiusaaja pomottaa niin, ettei kukaan muistakaan lapsista uskalla olla kiusatun puolella. – Tässä ajassa ei ole helppoa pitää rauhallisuuden ja hitauden puolta, mutta se kannattaa. – Jos kaikki on valmiiksi pureskeltua ja päivät tiukkaan ohjelmoituja, miten siinä voisivat omat ajatukset ja ideat kehittyä. Että hänellä on ihan oma polkunsa. Oikean jalan, tai väärän jalan. Roolit myös muuttuvat koko ajan, läpi elämän. Jos joku muu aina ohjelmoi ja syöttää virikkeet, milloin lapsi pääsee kysymään: ’Mitä mä haluan tehdä. 14 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. – Lapsesta on helpottavaa nähdä ja lukea tarinoita, joiden hahmot eivät ole täydellisiä. Ihminen kantaa mukanaan aiempia kokemuksiaan
Välillä saa olla pöljäruuvi löysällä. Piki (Lasten Keskus, 2016), joka valittiin Finlandia Junior -ehdokkaaksi perusteluin: ”Valloittava ja viisas kuvakirja pienestä Pikistä, joka haluaa mukaan metsän majaleikkiin, mutta tulee torjutuksi ja kiusatuksi ryhmässä. Joskus Mollilla oli pöljä päivä. KATRI KIRKKOPELTO ON AMMATILTAAN kuvakirjailija. HAAVEILEE, että voisi hidastaa vielä enemmän ja karsia elämästä vielä sälää pois. Lempeää tuulta, joka silittää pehmeästi poskea. Mutta minullekin oli tullut paha mieli, Iso selitti. Molli ajatteli onnellisia asioita. Pikiä nolotti. ASUU Espoossa. – Henkilökohtaisesti yritän päästä pois onnellisuuden pakosta. PERHE: puoliso, 22-vuotias poika ja kolme lisälasta, joista yksi asuu vielä kotona. TULOSSA: Lintu Sininen (satukirja + cd), joka pohjautuu Topeliuksen näytelmään. Vanhemmat saattavat laittaa kotona omat tarpeensa taka-alalle ja keskittyä vain lapseen. Uskon siihen, että eläytyminen tunnetasolla toimii. En usko tiedon kykyyn – muutenhan me esimerkiksi eläisimme kaikki tosi terveellistä elämää. Se ajatteli ystäväänsä Pikku Sisua. – Miten lapsi voisi osata ottaa muut huomioon, jos vanhemmat ovat aina juosseet nopeasti täyttämään hänen tarpeensa. Pöljään päivään kuuluivat pöljän päivän puuhat: mölyäminen, tauotta ja lujaa silmien pyörittely eestaas juokseminen hölmöjen juttujen höpöttäminen töllöntöiden tekeminen… (MOLLISTAVIA MIETTEITÄ) Ryhmätaidot alkavat kotoa Päiväkodeista on kantautunut Katri Kirkkopellon korviin huolestuttavaa viestiä: lasten kyky tunnistaa kaverin tunnetiloja on huonontunut. Kirja kertoo universaalilla tavalla ryhmädynamiikasta ja tunteiden tunnistamisen, hyväksytyksi tulemisen ja ystävyyden voimasta.” Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa (Lasten Keskus, 2015). SYNTYI vuonna 1966 Tampereella. Lapsena vietetty aika kääritään helposti pumpuliin ja yritetään kietoa onnellisuuden kehän sisään. Ryhmässä pitäisi osata lukea kaverin ilmeitä: tykkääkö se vai ei. – Empatiataidot kehittyvät vain ajan kanssa ja kontaktissa muiden kanssa. Myös sopimattomalle käytökselle pitäisi olla tilaa. Empatian oppimisessa Katri uskoo myös tarinoiden voimaan. Kontakti jää syntymättä, jos vanhempi on jatkuvasti henkisesti poissa, älylaitteen lumoissa. Jos pääsisimme irti siitä, saattaisimme olla onnellisempia ja opettaa sen myös lapsillemme. OPISKELI kuvataideopettajaksi Taideteollisessa korkeakoulussa. Onnenkyyneleet kihosivat Mollin silmiin ja alkoivat valua pitkin sen karvaista poskea. Näin he haluamattaan tulevat viestineeksi, että vain lapsen tarpeilla on merkitystä. Elämään kuuluvat myös vaikeat ajat ja pahat olot ja huolet, murheet ja surut. Etten voisi olla onnellinen, jos olen huolissani jostain tai suren jotain. Iso halasi Pikiä tiukasti. – Olen pohtinut paljon sitä, mikä saa haluamaan muutosta. Oman perheen – vaikka pienenkin – kanssa voi harjoitella jakamista, huomioimista ja kiittämistä. Tästä tulee ongelma, kun toimitaan 15 hengen päiväkotiryhmässä tai 25 oppilaan luokassa. Etten edes miettisi, olenko onnellinen. Vasta kun jokin liikauttaa meitä, alamme toimia jonkin asian puolesta. Jos Katri saisi päättää, lasten elämässä olisi myös sellaisia hetkiä, kun saa vain olla, eikä tarvitse jaksaa olla niin reipas ja osaava. – On ihanaa, että lapsia ja lapsuutta pidetään nykyään arvossa, mutta silloin lapselle voi syntyä illuusio, että vain hänellä on merkitystä. Lapset ovat nykyään myös usein vanhempiensa elämän keskipisteitä. (MOLLISTAVIA MIETTEITÄ) Kuka. Omaa pehmeää unipesäänsä. Empatiataitojen opettelu alkaakin Katrin mielestä kotoa. – Välillä hommat menevät reisilleen ja sitten ne otetaan uusiksi. Halausta, joka lämmittää. Kirjailijalla onkin idea: lakataan tavoittelemasta onnellisuutta. – Et sinä ole tyhmä, Piki kuiskasi ja työnsi kuononsa Ison lämpimän turkin uumeniin. Katri Kirkkopelto on huomannut, että meillä on tapana nostalgisoida lapsuutta. – Ehkä vika onkin siinä, miten suhtaudumme elämään. INNOSTUU egyptologiasta ja nukketeatterista. Työryhmässä myös sellisti Jussi Makkonen, pianisti Nazig Azezian ja säveltäjä Jonne Valtonen. – Minä en olisi saanut suuttua niin kovasti. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 15. Vanhemman kannattaa myös sanoittaa omia tunteitaan. Ikään kuin elämään eivät kuuluisi ne hetket, kun on onneton. (PIKI) Aina ei tarvitse olla onnellinen – Meillä on usein käytössä sanapari ”onnellinen lapsuus”, mutta se on illuusio, joka ei oikeaan elämään oikein istu. Mutta eihän lapsi osaa, jos hän ei ole tehnyt sitä koskaan ennen. Sellaista lempeyttä toivoisin lisää maailmaan. Yksi syy tähän voi olla kiireinen elämäntahti ja kotien aikapula. Niin kuin se olisi väärin tai kummallista. TEOKSIA: Molli-sarja (Lasten Keskus): Molli (2013), Mullin mallin Molli (2017), Molli ja kumma (2018) ja Mollistavia mietteitä (2018)
Ne ovat tärkeitä työkaluja myös nuorten kanssa tehtävässä työssä. Hän hehkuu positiivista energiaa, joka kiteytyy hänen elämänfilosofiaansa Anna hyvän kiertää. Valmistuttuaan yhteisöpedagogiksi Jari aloitti työuransa lastensuojelulaitoksessa. Jari on aina puhunut paljon ja pystyy nykyisin puhumaan avoimesti tunteistaankin, myös kipeistä. Näin hän kulkee itse valitsemaansa tietä, eikä alistu siihen, mitä hänelle ulkoapäin annetaan. Usein tuli vain paha olo, mutta Jari ei ymmärtänyt, mistä se johtui. . Jarin mukaan tällaisia tarinoita on Suomessa edelleen ihan liian paljon: ”kaikki vanhat valokuvat heitit roskalaatikkoon mutsis oli nisti, vei sun lelut panttilainaamoon sun agre nousi pintaan, vedit turpaan luokan jätkiä lastensuojelusta soittivat, ottivat sut haltuun hiton äkkiä samantien sun mutsis leikki naarasleijonaa yhtäkkii oli välii mitä aamupalaksi tarjotaan lihattomat lapset hengailevat ostarilla ilman empatiaa pöllityllä fillarilla ajavat sisätiloissa ja saavat siitä kiksit eikä niitä saada kiinni lihattomat lapset eivät tiedä miltä tuntuu kun joku halaa oikeasti niin että tuntuu lihattomat lapset käpertyvät sänkyihinsä rajun illan jälkeen ottavat nallen viereensä” Psykoterapia vapautti tunteet Sinkulla Kristallinkirkas pohditaan, kuinka tärkeää on, että nuori löytää oman sisäisen voimansa. Nykyisin hän työskentelee Hämeenkyrössä lasten iltapäiväkerhossa ja nuorisotalossa ja kiertää viikonloppuisin kitaransa kanssa klubeissa ja pubeissa eri puolilla Suomea. Ensin Jari torjui ehdotuksen jyrkästi, mutta hetken mietittyään suostui. L aulaja, lauluntekijä ja yhteisöpedagogi Jari Uutela, 37, puhuu paljon ja isolla palolla. Käytyään pari vuotta terapiassa hän tunsi, että jotain hänen sisällään oli muuttunut. Jarin isä oli pahoin alkoholisoitunut ja kuoli pojan ollessa 19-vuotias. Terapia auttoi ymmärtämään, että padotut raskaat tunteet olivat tukahduttaneet saman tien kaikki tunteet. Esimies suositteli psykoterapiaa. IITA KETTUNEN | KUVA LIISA MÄKINEN 16 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Sen kautta hän saa jakaa syvimpiä tuntemuksiaan. Musiikki ja puhuminen ovat tärkeimpiä asioita, joiden avulla olen selvinnyt maailmasta. . Kun Jari osallistui vuonna 2003 Idols-kilpailuun, yksi tuomareista kutsui häntä Hangon keksiksi. Perheessä oli aina vaiettu isän ongelmasta. Ole läsnä läheisellesi Kolme vuotta kestäneen terapian jälkeen Jari Uutela tunsi pystyvänsä kohtaamaan niin nuoret kuin keikkayleisönsäkin välittömämmin ja ilman suonuorisotyö Anna HYVÄN KIERTÄÄ Puhuminen ja musiikki ovat pelastaneet Jari Uutelan maailman myrskyistä. Kyllä paha olo tulee vieläkin silloin tällöin, mutta nyt tiedän, miksi. Kukaan ei ymmärtänyt pojan levottomuutta ja lopulta hän ajautui päihteisiin ja huonoille poluille. Työskennellessään kymmenen vuotta sitten lastensuojelussa hän tunsi sisällään ammottavan tyhjiön. Jari Uutelalle on ollut selvää pienestä pitäen, että hänen tiensä on musiikki. Pudottuaan semifinaalissa hän alkoi tehdä omia lauluja, joita esitti kuusi vuotta myöhemmin Talent Suomi -kilpailussa, jossa eteni niin ikään semifinaaliin asti. Siellä ja nykyisessä nuorisotyössä syntyneistä ajatuksista sekä oman lapsuutensa kokemuksista kertovat tänä syksynä julkaistut kolme singleä. Lihattomissa lapsissa Jari kertoo ylivilkkaasta lapsuudenystävästään, jonka äiti oli narkkari ja isä häipyi kuvioista jo ennen pojan syntymää. Kaikki perusasiat elämässä olivat kunnossa, mutta mikään ei tuntunut miltään
Jos nuori on vajonnut synkkiin vesiin, Jarilla on tapana ”sohia hyvällä” riittävän kauan. Jari kertoo aistivansa elämän nykyisin syvemmin kuin nuorempana. . Hän haluaa painottaa, että me voimme olla pyyteettömästi hyviä toisillemme ilman, että odotamme vastapalvelusta. Kyllähän elokuvakin loppuu joskus. Rakastan sitä, että ihmiset ovat toisilleen ihmisiä, Jari Uutela sanoo. Me olemme sokaistuneet kiireen kuplaan, emmekä edes huomaa, ettemme ole läsnä läheistemme kanssa. . Jos olen väsynyt, saatan olla kamala läheisilleni ja vähän naiivikin omissa tunteissani. Jarin mukaan hyvin monet nuoret kärsivät oman vanhempansa tai muun aikuisen henkilön läsnäolon puutteesta. Positiivisuudestaan huolimatta Jari muistaa tämän tästä muistuttaa nuorille, että kaikki tunteet ovat yhtä arvokkaita ja on tärkeää uskaltaa kokea niitä kaikkia. LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 17. Ei saa kuitenkaan jäädä jumiin vaikkapa vihan tunteeseen. Nuoren kanssa keskustellessaan Jari saattaa kertoa omasta menneisyydestään ja terapiastaan, jos se tuntuu sillä hetkellä tarkoituksenmukaiselta ja on avuksi nuoren hakiessa omaa suuntaansa. Vaikka se saattaa ärsyttää, nuori ymmärtää ennen pitkää, ettei Jari luovuta. Tästä kertoo single Auki vai kiinni. Jari haluaisi auttaa nuoria näkemään, että kaikesta huolimatta maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. . Me olemme sokaistuneet kiireen kuplaan. Ne pitää kuitenkin elää, mutta jossain kohtaa laittaa niille stoppi. jamuuria
MARIANNA LAIHO | KUVAT LAURA VESA 18 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. Yhdessä otettu VASTUU Alina ja Tuukka Sorri sekä Tiialiina Määttänen viihtyvät Tampereen Hiedanrannan skeittiparkissa. vanhemmuus Vanhemmat voivat tukea toisiaan eron jälkeenkin – vanhempina
Mä olen pyörän tarakalla... – Kehityksen suuntaa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa epävakautta ei tunnu hallitsevan kukaan. TUUKKA LAPSEN MAAILMA 12 | 2018 19 ››. Piti myös miettiä, mikä siinä oli ollut hyvää. Hoitaja tuli ja sanoi, että vauva tarvitsee sinivalohoitoa, otti tytön kainaloonsa ja vei pois. Kävi työstä pitää itsensä järjissään. Ei tullut mieleenkään, että olisin joskus itse isä. Vaikka häntä pidettiin hoitokaapissa, keltaisuus ei meinannut hävitä, mikä lisäsi huolta. Mikä ihmeen lonkkaluksaatio. Liian löysien lonkkien korjaamiseksi vauvalle asetettiin lonkkaluksaatiovaljaat muutamaksi kuukaudeksi. Sinivalohoitoa ensimmäisinä viikkoinaan saanut Alina on nyt iloinen ja vilkas kolmevuotias. Tuukka muistelee isänsä kanssa tekemiään kalareissuja. – Jos kaverit saivat lapsia, sitä vaan pyöritteli silmiään, että huhhuh. Vanhemmat ovat tässä avainasemassa. Tuukka ja Tiialiina miettivät, mitä eivät halua siirtää omasta lapsuudestaan eteenpäin. Turvan tunnetta he kaipasivat myös seuraavina päivinä, kun heille kerrottiin, että Alinalla on lonkkaluksaatio. Hankalaksi tilanteen teki myös se, että he olivat päättäneet erota päivää ennen kuin raskaus tuli ilmi. Tuukka oli samanlaisissa mietteissä. Alina oli myös keltainen. Emme ole jättämässä jälkipolville kovin kaunista perintöä, Tiialiina sanoo. – Sain kysyä heiltä mikä vähänkin mieltä askarrutti. Jopa adoptio tuntui enemmän mahdolliselta omalla kohdallani. – Äidin on osattava kasvaa lapsen mukana – varsinkin tytön kanssa, ettei siirrä omia häpeäntunteitaan, Tiialiina sanoo. – Silloin en välttämättä ollut niin innoissani, mutta jälkikäteen ajatellen ne ovat parhaimmasta päästä lapsuusmuistojani. – Samoin minulla perheen yhteiset reissut vuokramökille, kun oltiin vaan ilman mitään tekemisen paineita, Tiialiina kuvaa. Raskausaikana Tiialiinalla oli tukijoina niin doula kuin oma äiti ja sisko, joka oli synnyttänyt puoli vuotta aiemmin. Olisi ollut aika ankeaa lähteä kotiin yöbussilla odottelemaan unen tuloa, Tuukka sanoo. – Se oli ihan parasta, sillä olimme kaikki aivan poikki. Jos lasta ei kehuta kodin ulkopuolella eikä edes kotona, miten hän oppisi arvostamaan itsessään olevaa hyvää. Doulan ohella synnytyksessä oli mukana Tuukka. Ei tullut mieleenkään, että olisin joskus itse isä. Nyt jo kolmevuotias tyttö on vilkas ja puhelias: – Kuka sä olet. Mihin sä menet. Siihen mennessä olin ollut vastuussa vain Hessu-kissastani, joka oli helppo tapaus. Hän harmittelee, ettei hänen vanhempiensa sukupolvi ole juuri kehuja jaellut. – Herkässä mielentilassa oli vaikea ottaa vastaan kaikkea tietoa. Lapsi tarvitsee kehuja Raskaus nosti oman lapsuuden esiin. Melkein vuorokauden mittaisen synnytyksen päätteeksi he pääsivät perhehuoneeseen. T amperelaiset Tiialiina Määttänen, 26, ja Tuukka Sorri, 32, olivat seurustelleet neljä vuotta, kun vauva ilmoitti tulostaan. – Pidän lapsista, mutten ollut koskaan ajatellut tulla äidiksi. Se oli kummallekin melkoinen yllätys. Kun Alina Sorri syntyi, he asuivat yhdessä. – Sillä hetkellä, kun Alina syntyi, tuntui, että juuri näin elämän kuului mennä, Tuukka sanoo. – Hoitajat kyllä yrittivät olla myötätuntoisia, mutta heillä oli aivan liian kiire, Tuukka sanoo. Ilman Tuukkaa en olisi sitä myllyä jaksanut. – Emme olleet kuulleetkaan sellaisista asioista. Lapsenhankinnassa heitä askarrutti erityisesti maapallon tilanne. Tuoreille vanhemmille ladeltiin informaatiota ilman sen kummempaa perehdytystä. Hän haluaa kehua Alinaa ja vahvistaa tämän itsetuntoa ulkonäköä myöten. En tiennyt, halusinko edes lapsia
20 LAPSEN MAAILMA 12 | 2018. TIIALIINA Skeittaus on Tuukan intohimo, ja Alina harjoittelee jo tasapainon hallintaa. – Koin silti alusta lähtien Tuukan yhtä tärkeänä ihmisenä Alinan elämässä kuin itsenikin. Mutta ennen pitkää ongelmat, joiden vuoksi oli jo kerran oltu eroaikeissa, nostivat päätään. Heitä vasten lapsen on turvallista peilata itseään ja tulla siksi ihmiseksi, joksi itsensä kokee. – Tämäkin asia nousi pinnalle Alinan synnyttyä. Isättömyys nousi pintaan Kun Alina pääsi kotiin, arki lähti sujumaan. Voi olla, etten ole käsitellyt asiaa koskaan kunnolla, mutta isättömyyteni kautta ymmärrän Tuukan merkityksen Alinalle. Tiialiinan isä ei ole ollut hänen elämässään, eikä hän ole oppinut tuntemaan tätä. Tiialiinasta on hyvä, että isällä ja tyttärellä on yhteinen harrastus. Isättömyyteni kautta ymmärrän Tuukan merkityksen Alinalle. Tiialiina imetti Alinaa puolitoistavuotiaaksi, mikä rajoitti alussa lapsen yöpymistä Tuukan luona. Muutenkin toivon, että Alinalla on hyviä aikuisia ympärillään. Alina oli alle vuoden, kun vanhemmat päättivät erota ja hoitaa lasta kahdessa kodissa, jotka sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä toisistaan