TEATTERI = LOISTAVA HARRASTUS | NUORET & KAUNEUSLEIKKAUKSET JOEL SAIRASTUI KROONISEEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄÄN 6-VUOTIAANA OPETA 1-VUOTIAS POTALLE PÄIVÄSSÄ! | UUSI PUUHAPALSTA ANNINA HOLMBERG | REPORTAASI MAASEUDUN ETSIVÄSTÄ NUORISOTYÖSTÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 10 | 2018 MA AIL MA LM 10/2018 s.1 KOR-LM10_s1-2_Kansi.indd 1 6.9.2018 15.10
Haluamme toimia kuntien kumppanina myös perhehoidon järjestämisessä Lisätietoja: www.attendo.fi/perhehoito perhehoito@attendo.fi Attendo perhehoito LM 10/2018 s.1 LM10_s1-2_Kansi.indd 2 4.9.2018 12.44. Palveluumme sisältyy perheiden rekrytointi, koulutus ja tukipalvelut. Tarjoamme kunnille ja sosiaalitoimille kokonaisvaltaisen perhehoitopaketin. Palvelumme helpottaa merkittävästi kuntia perhehoidon järjestämisessä ja organisoimisessa. Kannamme vastuun sijaisperheiden kouluttamisesta, työnohjauksesta ja muista tukipalveluista koko hoitosuhteen ajan. Attendo tuottaa kuntien kumppanina lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon
26 NÄHDÄÄN KIRJAMESSUILLA ! LOKAKUU | 10 | 2018 HENKILÖ VALOKIILASSA 10 Annina Holmberg pysyi vanhempiensa rinnalla näiden kuolemaan saakka 16 Pasi Heikura ja Kaisa Laaksonen lukevat lapsilleen 54 Joel Pimiä sairastui 6-vuotiaana CFS-väsymysoireyhtymään ESIRIPPU AUKI! 34 Draamakasvatusta Tatun ja Patun avulla 42 Open mic saa nuoret lukemaan runojaan julkisesti 38 Lapset asialla: Teatteri 46 Teatteri tekee lapsille hyvää! 60 Kuukauden kirjat: Tietoa ja elämyksiä teatterista SISÄLTÖ LM 10/2018 s. Kallen työ onkin usein taksina toimimista: milloin nuoren kuljettamista Kelaan, lastensuojelun tapaamisiin tai ammatinvalintapsykologille. 3-4 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 3 ›› LM10_s3-4_SisL.indd 3 7.9.2018 12.17. Etsivä nuorisotyöntekijä Kalle Kohonen kaasuttelee pitkin KeskiSuomea hakemaan vaikkapa lukiolaisteiniä sijaisperheestä nuorisokeskukseen. ”Milläs nuori täällä pääsee tapaamisiin, jos ei ole omaa autoa?” s
vuosikerta KANSI Atte Halinen (vas.) esittää nuorta Simonia (alias Lolaa) ja Samuel Vihma nuorta Charlieta Helsingin kaupunginteatterin ylistetyssä Kinky boots -musikaalissa, jonka puvut suunnitteli Tuomas Lampinen ja maskeerauksen Henri Karjalainen. Lue lisää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta > www.lapsenoikeudet.fi s. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Sopimus myös kannustaa lastenkirjojen tuottamiseen ja levittämiseen, sillä lapsen tulee saada tietoa monenlaisista lähteistä. Kuva Sami Parkkinen. Helsingin Messukeskuksessa. Me Lastensuojelun Keskusliitossa haluamme kannustaa lapsia lukemaan. 38 Uusi Lapset asialla -palsta alkaa. Mukana puuhatehtäviä ja tärkeää asiaa! Tampere l Helsinki l l Nokia Kyyjärvi l l Kivijärvi l Kannonkoski l Lahti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tule moikkaamaan! Tapaamme mielellämme Lapsen Maailman lukijoita. 77. LUE LAPSELLE! Jokaisella lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus lepoon, vapaa-aikaan, leikkimiseen, kulttuurielämään ja taiteisiin. 48 Nuori voi tehostaa salitreeniä rasvaimulla 52 Mielenlukutaito on tärkeää vanhemmille ja kaikille kasvattajille 58 Treenaamalla 1-vuotias oppii potalle päivässä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. tyttöenergiakulttuuria 36 Palvelukortti 38 Lapset asialla: Teatteri 41 Johanna Korhosen kolumni ystävyydestä 60 Kuukauden kirjat: Tietoa ja elämyksiä teatterista 62 Lapset juttusilla: 3 pientä porsasta vai 7 veljestä. Lukeminen tekee lapselle hyvää. LM 10/2018 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s3-4_SisL.indd 4 7.9.2018 12.17. 10 Annina Holmberg muistelee vanhempiaan kaikella rakkaudella. 42 Peppi Katainen (vas.) ja Anna Karhu nousivat lavalle Open mic -illassa. Siksi olemme mukana Kirjamessuilla 25.– 28.10. Se opettaa tärkeitä empatiataitoja, haastaa ajattelua ja kehittää mielikuvitusta. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. osa: Saara Yrttikoski LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. MUUTA TÄRKEÄÄ: 26 Reportaasi: Etsivää nuorisotyötä maaseudulla 33 Miten lapset muuttaisivat maailmaa. s. taidetoiminta perhekeskuksissa 22 Tutkittua tietoa esittelee mm. Lapset, joille on luettu ääneen, pärjäävät yleensä koulussa paremmin. Kysytään Helmiltä ja Lempiltä! 74 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 37. s
Ruotsissa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään, miten lapsia ja vanhempia kuullaan lastensuojeluprosessin aikana. Suomessa kehitetään systeemistä toimintamallia lontoolaisoppien mukaisesti. Tässä suhteessa Suomi eroaa monista muista maista. Urheiluseurat ammattivalmentajineen tarjoavat harrastusmahdollisuuksia iltapäivällä, jolloin illat jäävät useammin perheiden yhteiseksi ajaksi. Myös vanhempien työpaikat tulevat lapsille luontevasti tutuiksi, kun henkilökunnan koulutukset sulkevat silloin tällöin päiväkoteja tai kouluja koko päiväksi ilman, että varahoitoa tai -opetusta on järjestetty. Lapsen ottaminen mukaan töihin toi perheministeri Saarikolle moitteet, kun Islannissa vastaavassa tilanteessa olisi iloittu lapsen läsnäolosta. Suomessa painitaan isojen asiakasmäärien kanssa, kun ne Ruotsissa näyttävät pysyvän kohtuullisina. 5 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 5 LM10_s5_PK.indd 5 10.9.2018 13.33. Islannissa lapset ovat mukana kaikkialla luontevasti: he ovat läsnä ravintoloissa, aikuisten mökkireissuilla ja harrastuksissa. Miten nykyiset sijaishuoltoyksiköt pystyvät huolehtimaan heistä. Se onnistuu vain, jos jokaiselle asiakkaalle on riittävästi aikaa. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 10/2018 s. Lapsille juhlat ovat silti olleet elämyksiä, ja olen iloinen, että he saivat olla mukana. Valvonta tulee järjestää niin, että se turvaa laadukkaan sijaishuollon toteutumisen. Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää aina keskustelua lapsen kanssa, ja vain toimiva vuorovaikutus tuo epäkohdat esille. Jokainen vanhempi miettii varmaan tarkasti, millaisiin tilaisuuksiin lapsen voi ottaa mukaan ja arvioi, onko se ainoa vaihtoehto. Siellä sosiaalityöntekijällä on hoidettavanaan yleensä 15 sijoitetun ja avohuollossa 25 lapsen asiat, kun Suomen vastaavat määrät ovat moninkertaiset. Parhaimmatkaan valvontakeinot eivät turvaa lapsen hyvinvointia, jos sijaishuoltopaikkaa ei ole valittu siten, että se vastaa lapsen hoidon ja huolenpidon yksilöllisiä tarpeita. Minäkin olen joskus poistunut lasteni kanssa häistä tai hautajaisista, jos he ovat pitäneet liikaa ääntä. Lapset harrastavat siis silloin, kun vanhemmat ovat töissä. On myös kiinnostavaa pohtia, miten lastensuojelun kokonaisuus rakentuu, ja millaisia kehittämistoimia valitaan. Tuntuu kummalliselta, että lapset suljetaan pois yhteisölle tärkeistä traditioista. Painottuuko lapsen kuuleminen prosessin alussa vanhempien kuulemisen kustannuksella – ja vaihtuvatko osat prosessin edetessä. Meillä nuoret voidaan ottaa huostaan ja sijoittaa lastensuojelullisin perustein – samaan aikaan, kun oikeusistuin langettaa heille lieviä rangaistuksia. Tukimaksut takaavat, että kaikki islantilaislapset pääsevät harrastamaan. ” Miksei lasta haluta nähdä ja kuulla. Satu Rämö kuvaa lapsiperhearkea Islannissa kirjassaan Islantilainen kodinonni. Kummityttäreni konfirmaatiossa kolme pientä juhlavierasta tarkkaili alkuun seremoniaa kysellen, mutta pian he leikkivät jo vanhempiensa kanssa kirkon leikkinurkassa, eikä kukaan häiriintynyt. Eli kun lapselle nimetään luottohenkilö, prosessinjohtamisen vastuista sovitaan selkeästi, mikä luo parempia toimintamahdollisuuksia. pääkirjoitus Millaista on naapurimaidemme lapsiperheiden arki. Entä vaikeassa päihdeja rikoskierteessä olevat nuoret. Samalla lasten ja heidän läheistensä tietoisuutta oikeusturvakeinoista ja epäkohtien esille tuomisen mekanismeista on vahvistettava. Suomessa lasten ja aikuisten elämä järjestetään usein erilleen toisistaan. Ruotsissa huomio ei kiinnity samalla tavalla asiakasmääriin: siellä uskotaan Skotlannin-malliin, jossa kaikki toimijat aikuisten palveluja myöten kiinnitetään lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistamiseen johtamista kehittäen. Näin myös juhlatilaisuuksissa
Taho-auto on kurvannut yläkouluikäisten koulukieltäytyjien kotipihoille keväästä lähtien pari kertaa viikossa. LM 10/2018 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s6-9_Tulva.indd 6 7.9.2018 12.19. Hän sanoo koko työryhmän yllättyneen positiivisesti hyvistä tuloksista: valtaosa palvelun piirissä olevista nuorista on palannut ainakin osittain käymään koulua. Taho-auto toi heille jotakin sellaista uutta, mitä ei muulla tavoin saavutettu. – Koulukieltäytymisen taustalla on monia eri syitä ja nuoren auttaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä, sanoo ylilääkäri Leena Suomalainen Eksotelta. Taho-auto tavoittaa KOULUKIELTÄYTYJÄT Tahonko vai enkö taho?”. Tukijakso kestää keskimäärin kuusi viikkoa. Kymmenkunta eteläkarjalaista nuorta on tahtonut jatkaa koulunkäyntiä pitkästäkin tauosta huolimatta. – Olemme saaneet palvelussa hyvän kontaktin nuoriin, joiden kanssa on jo työskennelty paljon. Nuoret ovat asettautuneet myös paremmin oppilaan rooliin joutuessaan lähtemään kotipesästä edes pihamaalle. Onnistumisen osasyynä saattaa olla, että auton tullessa pihaan kerta toisensa jälkeen nuorille ja heidän vanhemmilleen valkenee konkreettisesti koulunkäynnin tärkeys. Uusi palvelu on kehitetty osana lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). 26! KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA TI IN A SU O M AL AI N EN CO LO U RB O X Ylilääkäri Leena Suomalainen ja Saimaan koulun rehtori Jari Husu ovat Taho-auton taustavoimia. – Kouluun on pelottavaa ja ahdistavaa lähteä uudestaan, jos takana on pitkä tauko. Nuoret ovat kokeneet, että Taho-auto-toiminta on laukaissut näitä pelkoja ja tuonut valoa: ehkä sittenkin pääsen vielä kiinni koulunkäyntiin! > Lue juttu maaseudun etsivästä nuorisotyöstä s. He ovat saaneet siihen tukea Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten liikkuvasta palvelusta, joka tottelee nimeä Taho-auto. Autossa nuorta auttavat tarpeen mukaan räätälöidysti nuorisopsykiatrian puolelta intensiivisen avohoidonyksikön työntekijä ja oppilashuollosta useimmiten oman koulun kuraattori. Opettaja liitetään mukaan suojatulla skype-yhteydellä
Kohtaamisia – lastensuojelun arki työntekijöiden näkökulmasta sekä Miten lastensuojelun vyyhti puretaan. Kani Untuvakerä ja 15.12. Osallistu #miltätuntuuollanuorikampanjaan! PE KK A EL O M AA ”Jos olet sitä mieltä, että on ok, että joku 4-vuotias tekee 11 tunnin työpäivää, olet sataprosenttisen väärässä.” TUBETTAJA, ARTISTI TUURE BOELIUS LAPSITYÖVOIMASTA IMPROBATUR-LEHDESSÄ. Lumikuningatar. Muutoksen taustalla oli onnekas sattuma. Sitten tapahtui jotakin: tapaturmien määrä putosi joukkoliikenneviranomaisten tietojen mukaan kahdella kolmanneksella. Asemalla oli ongelma: joka kuukausi 15 ihmistä loukkasi itsensä sen rullaportaissa. EKAA KERTAA TEATTERIIN. ”Oot ruma.” ”Me vihataan sua.” Lasten ja nuorten säätiö toi nettikiusaamisen hätkähdyttävällä tavalla katukuvaan muistuttaakseen ongelman vakavuudesta. Toivomme, että määrä saadaan laskemaan jatkossa 25:een, jopa 20:een, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila Espoon keskuksen lastensuojelusta. Kun kuulutus oli pyörinyt puoli vuotta, tapaturmien määrä oli laskenut dramaattisesti. LA ST EN JA N U O RT EN SÄ ÄT IÖ M O ST PH O TO S LM 10/2018 s. -julkaisusarjaan. Kampanja toteutettiin muuttamalla digitaalinen ulkomainostaulu peiliksi, jonka eteen astuttuaan katsoja näki oman kuvansa täyttyvän ikävistä viesteistä. PETRI PAJU MITEN LASTENSUOJELUN VYYHTI PURETAAN. 6-9 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 7 LM10_s6-9_Tulva.indd 7 7.9.2018 12.19. Yksi aseman työntekijöistä toi lapsensa mukanaan työpaikalle. Megan, 9, saneli aseman turvallisuuskuulutuksen nauhalle. > Syksyn hiljaiset näytökset ovat 8.11. Sarjassa arvioidaan lastensuojelun toimivuutta eri näkökulmista. Julkaisut ovat luettavissa Keskusliiton verkkosivuilla: > www.lskl.fi Nuorista vain 1/3 KÄYTTÄÄ PYÖRÄILYKYPÄRÄÄ. – Lastensuojelun sosiaalityöntekijälle sopivaa asiakasmäärää on vaikea arvioida, mutta Espoossa on tavoitteeksi asetettu 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohti. Lisäksi näyttelijät replikoivat hieman tavallista rauhallisemmin, jotta myös hyvin herkät katsojat, erityisryhmät tai vaikkapa ensimmäistä kertaa teatteriin tulevat lapset saisivat miellyttävän teatterikokemuksen. Vähenemiselle ei näytä olevan muuta syytä kuin uusi kuulutus, kertoo BBC. Lastenteatteriin erikoistuneen Teatteri Hevosenkengän hiljaisissa näytöksissä vältetään voimakkaita efektejä ja kovaa ääntä, ja niiden aikana teatterisalissa on enemmän valoa myös katsomon puolella. LAPSEN ÄÄNI TEHOSI Lontoon Victorian metroaseman kautta kulkee päivittäin neljännesmiljoona ihmistä. kuuluvat vuosina 2018–2019 ilmestyvään Mitä kuuluu, lastensuojelu. Lastensuojelun Keskusliiton tuoreissa selvityksissä sosiaalityöntekijät pitävät lastensuojelussa sopivana asiakasmääränä 21–30 lasta sosiaalityöntekijää kohti
Asia tulisi nähdä laajemmin negatiivisten tapahtumien kasautumisena, tietynlaisena mekanismina. Suosituimmat artikkelit listaavat menot, paljastavat lastenvaatekirppikset ja esittelevät lasten Amos Rexin. Sokerina pohjalla lastenhoitohuoneet kartalla. Mailla on käytössä hakemuskiintiöt eri maille, eikä Suomi ole viime vuosina käyttänyt kiintiötään täysimääräisesti. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomautti ennen budjettineuvotteluja pitämässään tilaisuudessa, ettei kyse ole pelkästään rahasta. T uttuja otsikoita mediasta: ”Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa?”, ”Aikuinen, näin ehkäiset nuoren syrjäytymistä”. Siksi on todella tärkeää tietää, millainen hiilijalanjälki meiltä leirialueelle jäi, sanoo leirin infrapalvelujohtaja Lauri Hållfast. Thaimaa ja Filippiinit toivovat enemmän hakemuksia. Asiasta ei ole saatavilla tarkkoja tilastotietoja. POJAT KÄYTTÄVÄT 5 x enemmän ADHD-LÄÄKKEITÄ KUIN 10 VUOTTA SITTEN. ADOPTIOPERHEISTÄ ON PULAA Nykyistä useampi perhe voisi saada adoptiolapsen ulkomailta, sillä esim. Kliffan hiilijalanjälkeä mitattiin ensimmäistä kertaa IoT-järjestelmän avulla. Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Maria Ohisalo Y-Säätiöstä kokee syrjäytymisen hankalaksi ja epäselväksi termiksi, joka tuntuu julkisessa keskustelussa kääntyvän yksilöön kohdistuvaksi säälitai kritiikkipuheeksi. – Vastuu on aina sekä yksilöllä että yhteiskunnalla, mutta liian usein ajatellaan, että syrjäytymisestä pääsee, kun ottaa itseään niskasta kiinni, sanoo Ohisalo. Samalla tulisi pohtia, mikä on sellainen yhteiskunta, joka syrjäyttää. Maailmassa on arviolta seitsemän miljoonaa täysorpoa lasta. Leirin aikana käytetty data analysoidaan, ja sen perusteella toimintaa voidaan kehittää entistä ympäristöystävällisemmäksi. MILJOONA LITRAA! Kun yli 5 000 partiolaista kokoontui heinäkuussa Evolle Kliffa 2018 -leirille, viikon aikana kului vettä miljoona litraa. N -SANA MINNE MENNÄ PIENTEN KANSSA. Muuten tyydytämme itsemme hengiltä.” TUTKIJA SUVI USKI IMAGESSA M O ST PH O TO S LM 10/2018 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s6-9_Tulva.indd 8 7.9.2018 12.19. ”Somen käyttöä on opittava kohtuullistamaan, sillä se vaikuttaa aivojen rakentumiseen ja ajattelun kehittymiseen. – Partiolaisilla on pokkaa pelastaa maailma. SYRJÄYTYÄ VS SYRJÄYTTÄÄ. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin kohdentaa lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa ensi vuodelle. KOTIPALVELU ONTUU EDELLEEN Lapsiperheet ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, tarjoaako kotikunta kunnallista kotipalvelua. Pienten Helsinki -sivustolle on koottu tapahtumia ja vinkkejä perheille, jotka liikkuvat vauvojen ja alle kouluikäisten kanssa Helsingissä ja lähiseuduilla. – Molemmat maat ovat pitkäaikaisia, vakaita ja luotettavia kumppanimaita, joilla ei ole erityisen korkeita vaatimuksia hakijoille, sanoo toiminnanjohtaja Anu Uhtio Adoptioperheet ry:stä. – Pullonkaula on totutuissa toimintatavoissa, joissa lastensuojelu sittenkin on se ensimmäinen, joka lopulta kohtaa ongelmissa olevan perheen. Uhtio huomauttaa, että sellaisetkin perheet, joilla on jo biologisia lapsia, voivat adoptoida. Ohisalon mukaan yhteiskunta voi tehdä tietoisia päätöksiä, puuttuuko se siihen, ettei jokainen ihminen ole lähtökohdiltaan samalla viivalla – vai jättääkö se puuttumatta tilanteisiin ja syrjäyttää puuttumattomuudellaan osan ihmisistä yhteiskunnan laitamille
Miltä kuulostaisi, jos Helsingin perhekeskuksissa olisi taidetoimintaa. tuodessaan näkyville erilaisia ilmiöitä ja haastaessaan meitä jokaista. Neuvolassa käydään parin ensimmäisen ikävuoden jälkeen vain kerran vuodessa. Nuoret myös maalasivat ns. – Taidetoiminnan tuomisesta perhekeskuksiin on keskusteltu keväästä alkaen, sanoi Helsingin sosiaalija terveystoimesta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa puhuessaan Sanoista tekoihin -seminaarissa, jossa tarkasteltiin taiteen roolia kestävän kasvun turvaamisessa. Siellä äitiysja lastenneuvolan, lastensuojelun avohuollon, lasten puheterapian ja terveysaseman yhteydessä. Talossa on nyt niin chillauskuin leffahuonekin. eurolavoja, joille pedattiin tyynyillä viihtyisiä loikoilupaikkoja. – Taide pystyy paljastamaan asioita nopeammin kuin politiikka tai tutkimus. Taidetoimintaa neuvolaan. 6-9 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 9 LM10_s6-9_Tulva.indd 9 7.9.2018 12.19. Helsinkiläinen Pitäjänmäen nuorisotalo remontoitiin yritysyhteistyöllä nuoria osallistaen. Pitäjänmäen peruskoulun kuvaamataidon tunneilla oppilaat muokkasivat talon pohjapiirustusta sekä ideoivat värejä ja huoneiden teemoja. Vesikansan mukaan olisi tärkeää löytää uudenlaisia lähestymistapoja autettaessa esim. M AA RI T H O H TE RI M O ST PH O TO S LM 10/2018 s. psykiatrisen hoidon piirissä olevia lapsia ja nuoria. Taiteella voisi olla tässä sijansa. Vesikansa katsoo, ettei taide ole niin suuressa roolissa sosiaalija terveyspalveluissa kuin pitäisi. Heitä ei saisi pistää itsestään selvästi erikoissairaanhoidon lähetejonoon, vaan etsiä palveluita, jotka olisivat lähempänä kotia ja koulua. Hän huomauttaa, että taide on arvokasta esim. Vesikansa huomautti, että ideoinnin innostuksessa taidetoiminta on kuitenkin mietittävä lapsista ja perheistä käsin: entä jos perheelle on luontevampaa mennä leikkipuistoon kuin perhekeskukseen. Helsingissä on tällä hetkellä kaksi perhekeskusta, joihin on saman katon alle kerätty monipuolisesti sosiaalija terveyspalveluita
Hän on kirjoittanut myös lukuisia lasten– ja nuortenkirjoja, autofiktiivisen romaanin, tietokirjoja sekä ollut käsikirjoittamassa tv-sarjoja. Samalla kirjassa voi tutustua Anninan lapsuuteen sekä viime vuosikymmenien ajankuvaan. Vanhempien rinnalla – KUOLEMAAN SAAKKA MARIANNA LAIHO | KUVAT EEVA ANUNDI JA ANNINA HOLMBERGIN KIRJASTA TAHTO JA HOHTO Kirjailija Annina Holmberg ei ollut perheensä keskipiste, vaikka kuuluisan teatteriperheen ainoa lapsi olikin. Kun teatteri oli kaikki, ja ensi-illan jälkeisiä kritiikkejä jännitettiin koko perheen voimin. Naapuri moikkaa ohi mennessään. LM 10/2018 s.10-15 10 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 10 10.9.2018 13.35. Istumme puukerrostalon vehreällä pihalla Helsingin Kumpulassa päivänvarjon alla kahvia juoden. Tullessaan äidiksi hän toivoi olevansa muumimamma, mutta huomasikin itsessään enemmän Vaahteramäen Eemelin kärsimätöntä mutta rakastavaa isää. Annina Holmbergista ei tullut ohjaajaa eikä näyttelijää, vaikka hänen äitinsä Ritva Holmberg ja isänsä Kalle Holmberg olivat Suomen kuuluisimpia ohjaajia. Hänestä tuli kirjailija ja käsikirjoittaja, joka rakastaa teatteria ja kirjoittaa siitä. Varsin usein teatterimaailmassa kasvaneista lapsista itsestäänkin tulee alan ammattilaisia. Kissa kävelee itsetietoisena keskellä tietä. Kirjassaan Tahto ja hohto (Siltala, 2017) hän kertoo edesmenneen äitinsä elämästä ja teatteriurasta. V oisi olettaa, ettei ole helppoa kasvaa kahden voimakastahtoisen, työhönsä täysillä uppoutuneen vanhemman ainoana lapsena
Kun muilla äideillä oli esiliina tai jakkupuku, Ritvalla oli saparot ja pikkusikari suussa. 10-15 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 11 ›› LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 11 10.9.2018 14.59. Annina Holmbergista tuli teatteria rakastava kirjailija. LM 10/2018 s
Vasta kun menin kouluun, ymmärsin, että perheeseemme kiinnitetään huomiota. – Tasa-arvo on meillä tärkeä arvo. Ja ainakin, jos uskomme helsinkiläistä taksikuskia, joka sai eräältä pohjoissuomalaiselta toimittajalta osoitteen: punaviherkuplaan. Annina ei kuitenkaan koe eläneensä boheemiperheessä, vaikka sellaisena Holmbergin perhe hänen mukaansa mediassa toistuvasti esitetään. Niin se vähän olikin. – En todellakaan, hän nauraa. Kiitos, anteeksi ja hyvää päivää kuuluivat arkipäivän sanastoon. – Äiti oli 16-vuotias, kun tapasi isän. – Boheemia oli ehkä se, että iltatyöläisinä vanhemmat nukkuivat aina pitkään. – Kuski toi toimittajan meidän kadulle, Annina nauraa. Jotkut pitivät kaksikkoa ja heidän töitään liian radikaaleina ja vasemmistolaisina. Ritva ja Kalle Holmberg Puolassa. LM 10/2018 s.10-15 12 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 12 7.9.2018 12.20. Annina ei kuitenkaan kokenut olevansa syrjässä, saati tulleensa huonosti kohdelluksi. Kallelle jopa tarjoiltiin ruokaa ensin. Päinvastoin, häntä kuunneltiin ja hänen mielipiteitään kyseltiin. Annina kirjoittaa pääasiassa kotona. Kotitöitä Annina teki nuoresta lähtien. Annina otti itse aamulla kaapista weetabixit, söi ja lähti kouluun. – Äitikin näytti erilaiselta kuin muiden tyttöjen äidit. Ainakin, jos hyväksymme väitteen, että elämme kuplissa. Varsinkin, kun muistaa, että äiti oli feministi, joka puhkoi aikansa lasikattoja. Kun muilla oli esiliina tai jakkupuku, Ritvalla oli saparot ja pikkusikari suussa. Aluksi Kallen juominen oli iloista hauskanpitoa. Olemme punaviherkuplassa. Helsinkiin Holmbergit palasivat hänen ollessa 13-vuotias. Työpaineiden kasIsä oli kännissä vastenmielinen, eivätkä lupaukset pitäneet. Kliseessä vanhemmat huutavat kentän reunalla lapselleen ”Tapa se”. Hän oli silloin vähän päälle kymmenen. Hänellä oli hyvinkin tarkat rajat alkaen kotiintuloajoista. – En ollut todellakaan perheen keskipiste, kuten eivät lapset yleensäkään tuohon aikaan. Syyksi Ritva sanoi ikäjärjestyksen: Kalle oli vanhin. Alivuokralainen häipyi vasta, kun Annina pääsi ylioppilaaksi. Hän ei tissutellut eikä juonut työskennellessään. – Olihan se outoa. Totuus on sentään vähän monimuotoisempi. Kun muissa perheissä syötiin lounasta, Ritva ja Kalle istuivat vasta aamiaisella. – En ajatellut, että meillä olisi jotenkin erilaista kuin muissa kodeissa. Kaikki muu tuli sen jälkeen, myös Annina. Teinin innolla hän opetteli tekemään ruokaa, vaikka kaupassa oli tili ja pakastimessa äidin viikonloppuna tekemiä ruokia. Pöllö oli Athenen eli viisauden jumalattaren naamio Odysseuksessa, jonka Annina sovitti Mikkelin nuorisoteatterille. Tahto ja hohto -kirjassaan Annina kirjoittaa, että isä oli äidille aina ykkönen. Parhaat lapsuusmuistot Anninalla on Turusta, jossa hän asui kuusi vuotta. Suhtaudutko samalla intensiteetillä omaan mieheesi. Juuri nyt työn alla on tv-sarja, joka kertoo kilpatasolla jalkapalloa pelaavien lasten vanhemmista. Entinen vähäosaisten ja pimeänpullonmyyjien kaupunginosa on keskiluokkaistuessaan kallistunut ja siistiytynyt. Kun Ritva työskenteli Ruotsissa, 13-vuotias tytär hoiti huushollia. Julkisuusmylly pyöri täysillä. Ritva oli tarkka myös käytöstavoista. Eikä enää palannut. Kuningas Alkoholi, kuten Annina kirjoittaa, tuli heidän perheeseensä alivuokralaiseksi. – Kun erilaiset ja erilaisista yhteiskuntaluokista tulevat vanhemmat kohtaavat, syntyy isoja tunteita. Mies on ollut kaikkien lasten kanssa puolen vuoden hoitovapaalla ja muutenkin kantanut osansa vastuusta. Hänen ohjauksissaankin piti olla aina kantavia naisrooleja. Se on hyvä lähtökohta draamalle, Annina sanoo. Ihan sen ytimessä. – Olen itsekin sellainen. Kalle Holmberg jakoi tuolloin Ralf Långbackan kanssa Turun kaupunginteatterin taiteellisen johtajuuden. Ehkä hän ajatteli, että isästä piti huolehtia, koska Kalle ei pärjää muuten
– Santeri laittoi jokin aika sitten synttärionnittelut, että ”babysitterit ovat ikuisia”. Olen kuitenkin tykännyt olla äiti. Tai Vaahteramäen Eemelin huutavaa, mutta rakastavaa isää. Kristonkin kanssa viestitellään Facebookissa. Ritva Holmberg Holmebergin puutaloasunto on täynnä viehättäviä yksityiskohtia. – Enkä tietenkään ole ollut sitä. He ovatkin nimenneet kotinsa Melukummuksi Astrid Lindgreniä mukaillen. Annina juoksi, vaikka inhosi sitä. Ritva työskenteli tuolloin Ruotsissa ja kävi kotona viikonloppuisin. – Kun vanhempani olivat lähelle kuolemaa, ajattelin ensimmäistä kertaa, että olisipa minulla sisaruksia, jotta voisin jakaa hoitovastuun heidän kanssaan. Tukea hän sai AA-kerhosta, jossa kävi elämänsä loppuun asti, myös ulkomailla. Kirjoittaminen oli jo varhaisessa vaiheessa hänen juttunsa. Esikoinen on muuttanut jo omilleen. Annina toimi Ylioppilasteatterissa monta vuotta ja pyrki myös Teatterikorkeakouluun. Vanhempana olen oppinut hyväksymään sen ja tullut armollisemmaksi itseäni kohtaan. Kaiun kirjoittamista inspiroi äidiksi tulo. Kalle oli viimeiset yli 30 vuottaan raittiina. Varteenotettava vaihtoehto se kuitenkin oli. – Isä oli kännissä vastenmielinen, eivätkä lupaukset pitäneet. – Matkalla Perun Limassakin hän etsi ensimmäisenä AA-kerhon, vaikkei osannut espanjaa, Annina muistelee. Annina sanoo ärsyyntyneensä yleistyksistä, joita ainoasta lapsesta joskus tehdään. – Välillä olen laittanut heille täydellisiä aamiaisia kynttilöineen kaikkineen. 10-15 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 13 ›› LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 13 10.9.2018 14.36. Toisaalta oli hyväkin, että hän joi kapakoissa tai kavereidensa luona, eikä minun tarvinnut katsella ryyppäämistä. Reagoin tilanteeseen lintsaamalla koulusta ja pyörimällä epämääräisissä porukoissa. Ystäväni kuitenkin muistutti, että sisarusparvessakin vastuu saattaa langeta yhdelle. Lapsen muistiin on jäänyt esimerkiksi Moskovan Suuren Sirkuksen näytös, jossa isä naukkailee katsomossa pontikkaa limsapullosta tyttären istuessa vieressä. Alussa toivoin olevani kuin muumimamma, mutta paljon enemmän minussa on muumipappaa. – Olin tiukka kasvattaja, mutta pojat pitivät siitä. – Olen kiitollinen niille ihmisille, jotka olivat isän tukena juomisen lopettamisessa, Annina sanoo. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestyi elämäkerrallinen romaani Kaiku. En kokenut kuitenkaan varsinaista turvattomuutta. Annina ei muistele yksin vietettyjä kouluaamujaankaan pahalla, saihan hän lukea syödessään Aku Ankkaa, mutta omia lapsia hän myöntää passanneensa, aviomies Jarski Ritvasen mielestä joskus liikaakin. Kaikkiaan lapsia on kolme: Irina, 20, Mitja, 17, ja Katinka, 16. Siihen kannustettiin kotonakin. En tehnyt kolmea lasta kompensoidakseni omaa ainut lapsi -kokemustani. – Äiti sanoi myöhemmin, että sen ajan hän olisi voinut hoitaa paremmin, olla enemmän kotona. – Se oli aika sekavaa aikaa. Siihen on ollut aikaa, koska työskentelen kotona. Vaikka näyttelijät Santeri Kinnunen ja Kristo Salminen ovat vain muutaman vuoden häntä nuorempia, Annina toimi heidän lapsenvahtinaan. Anninan ensimmäinen kirja Diivaillen – opas nuorille teatterintekijöille ilmestyi vuonna 1989, jolloin hän oli 25-vuotias. – En ole tehnyt kolmea lasta kompensoidakseni omaa ainut lapsi -kokemustani. Oliko teatteriperheen lapsella paineita päätyä teatterialalle. Aina en edes tiennyt, missä hän oli. LM 10/2018 s. Lasten kanssa on vietetty paljon aikaa. vaessa, erityisesti massiivisen ja kiistanalaisen Rauta-aika-tv-sarjan tekoaikana juominen äityi alkoholismiksi. Annina sanoo olleensa jo pienenä innokas lastenhoitaja. – Jälkikäteen ajatellen oli tärkeää, että puhuimme paljon asioista, myös isän juomisesta. – Ei minua sinne tuupittu, Annina sanoo. Hän ei muista olleensa mitenkään erityisesti yksinäinen ja jakamaan hänet opetettiin pienestä pitäen. Annina sanoo perhettään kovaääniseksi. Vanhempiinsa Anninalla oli hyvät välit, mikä ei tarkoita, etteikö yhteen olisi otettu. – Lopetin juoksemisen ja jatkoin ajattelua, enkä pyrkinyt kouluun enää. Niiden väliin mahtuu 17 kirjaa. Annina halusi muutenkin olla täydellinen äiti. Aikuisia oli aina ympärillä. – Pääsykokeissa minulle sanottiin, että jos juokset vuoden ja lakkaat ajattelemasta, pääset sisään
Kalle kuoli muutamaa vuotta myöhemmin. Emme olleet valmistautuneet siihen yhtään. Hän sanoo olevansa huolestunut lukemisen vähentymisestä. Ritvalta hän on halunnut siirtää myös hyvät käytöstavat. Itsekin mietin usein, että vaikka käsikirjoittajana minulla on ikään kuin lupa tuijottaa tv-sarjoja, on se aika pois lukemiselta. Olli Löytty, Taina West ja Annina Holmberg toimittivat yhdessä kirjan Minun Valamoni, jossa tunnetut ihmiset kertovat, mikä luostarissa viehättää. Kilpailu ajasta on kovaa. Ja mikä tärkeintä: – Ihmiset pysyvät elossa niin kauan kuin heitä muistellaan ja heistä kerrotaan tarinoita. Isovanhemmuus katkesi kuitenkin liian aikaisin. Saattohoidon teki vaikeaksi myös se, että äidillä oli niin paljon elämänhalua. Annina kokee, että parasta mitä hän on vanhemmilleen antanut, ovat lapsenlapset. Raskaista kokemuksista huolimatta hän ei kaihda aihetta. Sen toinen kirjoittaja on näyttelijä Eeva Litmanen, joka avaa ystävän näkökulmaa. Raskaina aikoina Annina kirjoitti ylös tuntemuksiaan erityisesti äidin poismenosta ja omasta matkastaan hänen rinnallaan. Mitä enemmän siitä puhutaan, sitä helpompi aihetta on hänen mielestään käsitellä. Ritva kuoli 70-vuotiaana. LM 10/2018 s.10-15 14 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 14 7.9.2018 12.20. Samoihin aikoihin kuoli myös muita Anninan sukulaisia ja ystäviä peräjälkeen. – On raskasta katsoa, kun läheinen ihminen hiipuu pois. Ritva sairasti puolitoista vuotta syöpää ennen kuolemaansa vuonna 2014. Kunnes kuulin sanovani, että voi, vanukasparka, kukaan ei halua sitä syödä. HARRASTAA kävelyä, uimista, ortodoksista kulttuuria ja kirkossa käymistä, elokuvien ja tv-sarjojen töllöttämistä, ruuanlaittoa ja uusimpana salsaa. – Isä oli valmis lähtemään, mikä teki saattohoidosta helpompaa, vaikka potilaana hän oli äitiä hankalampi. Jotkut sanovat, ettei heillä ole mielikuvitusta, mutta kaikilla on. – Viimeistään mielikuvituksesta on hyötyä hammaslääkärin odotushuoneessa, kun voi loihtia itsensä jonnekin muualle. Muistiinpanojen pohjalta ilmestyi juuri kirja Yksi talvi, kaksi kesää (Kirjapaja), joka kertoo läheisen saattamisesta kohti kuolemaa. TOIVOO saavansa viettää muutaman kuukauden miehensä kanssa jossain kuolleessa meksikolaisessa kylässä, jossa ei tapahdu mitään ja pääsevänsä sen jälkeen järjestämään perinteisen perhejoulun. Mutta vahingossa tuli siirrettyä myös sellaista, jota ei olisi halunnut. Kuten hänenkin lapsensa. – Olin tottunut siihen, että työ ja teatteri hallitsivat heidän elämäänsä. – Olin päättänyt, etten koskaan elollista Ritvan tapaan esineitä omille lapsilleni. ANNINA HOLMBERG SYNTYI 14.3.1964 Helsingissä. – Olin ollut siihen mennessä vain muutamissa hautajaisissa. Sekä omille lapsilleen että koululuokissa vierailleessaan hän on korostanut mielikuvituksen merkitystä. – Sairaus tuli ihan puun takaa. Nyt Ritva hyöri lapsenlastensa ympärillä. Annina työskentelee kotona. Hienoa lapsuudessa oli se, että Annina sai elää kirjojen keskellä. Kun hän pienenä pyrki pimeän pelossa vanhempiensa viereen, äiti sanoi, että nyt se tyyny siellä itkee, kun jätit sen. n Kuka. TYÖN ALLA tv-sarjan kehittely ja käsikirjoitus, dramaturgisesti toimitettu äänikirja Valamon vanhuksen kirjeistä yhdessä Taina Westin kanssa sekä Ina ja Tito Collianderin taiteilijaliittoa ja heidän kulttuuriperintönsä merkitystä tutkiva teos yhdessä Olli Löytyn kanssa. On sitten eri asia, ruokitaanko sitä. – Digitaaliset härpäkkeet vievät paljon aikaa. Nyt tuntui, että juoksin niissä koko ajan. Mies on ollut kaikkien lasten kanssa puolen vuoden hoitovapaalla. Ritva ja Kalle olivat innokkaita isovanhempia. Anninaa on pyydetty puhumaan niin maallikoille kuin ammattilaisille kuolemasta
Olohuoneessa on ikoninurkkaus. Ortodoksisuus on Anninan perheelle tärkeä voimavara. LM 10/2018 s. 10-15 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 15 LM10_s10-15_AnniinaHolmberg.indd 15 7.9.2018 12.20. Ihmiset pysyvät elossa niin kauan kuin heitä muistellaan ja heistä kerrotaan tarinoita
Ekaluokkalainen Martti osaa jo itsekin lukea, mutta tykkää kuulla vanhempiensa lukevan, nyt vuorossa äiti Kaisa Laaksonen. Lapsi lukee, kunhan AIKUINEN LUKEE LM 10/2018 s 16-21 16 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 16 7.9.2018 12.22
KAISA LAAKSONEN tikylänsä kirjastossa. Ensimmäinen itse luettu kirja oli Davy Crockett. LM 10/2018 s. 9-vuotias poika lukee kaikki löytämänsä jalkapalloaiheiset tietokirjat, mutta hänen hittinsä on Etsiväkerho Hurrikaani. Kotimaisista viime aikoina ovat iskeneet Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat ja Pauliina Rauhalan Taivaslaulu. – Teininä kitaransoitto alkoi viedä aikaa, ja opiskeluaikana ehdin lukea vain tenttikirjoja. – Kun sain joululahjaksi Veljeni Leijonamielen, luin sitä itkien, kun se oli niin surullinen. Sama pätee moniin lastenkirjoihin, joihin hän palasi, kun kirjoitti Suurta lukuseikkailua, ensyklopediamaista lastenkirjallisuuden esittelyteosta. Kuopus eli 7-vuotias poika ilahtuu Kapteeni Kalsareista ja Neropatin päiväkirjoista. Heikura valitteli varhaisina teinivuosina äidilleen lukeneensa kirjaston kaikki nuortenkirjat, tietokirjoja myöten. Laaksonen muistaa lukeneensa äitinsä vanhat Annat ja Runotytöt sekä monet muut tyttökirjasarjat. Edelleen Laaksonen arvostaa monia tuttuja kuvakirjoja, joita hän on lukenut viime vuosina lapsilleen. Pasi Heikura tahtoo, että kirjat yleensäkin luettaisiin ääneen. Äiti havaitsi, että poika oli ohittanut Neiti Etsivät ja hevoskirjat. Hän yllättää sanomalla, että muistaa lukemansa romaanit huonosti. Pari vuotta myöhemmin Heikuran äiti palkattiin Karvian kirjastonhoitajaksi, jolloin pojan lukeminen riistäytyi käsistä. Kirjallinen tamperelaisperhe haluaa, että vanhemmat lukevat lapsilleen. 16-21 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 17 ›› LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 17 10.9.2018 13.39. On ikävä fakta, että vain 7–17-vuotiaana on tarpeeksi aikaa lukea. Astrid Lindgrenin kirjat jäivät ikuisesti mieleen. HANNU KASKINEN | KUVAT LAURA VESA S ekä Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen että radioääni Pasi Heikura saivat lapsuuskodeissaan lukevan ihmisen mallin. Poika ei niitä jaksanut, vaan siirtyi aikuisten hyllyyn, jossa Alistair MacLean kolahti. Mietinnän jälkeen hän sanoo suosikeikseen tanskalaisen Peter Høegin ja ruotsalaisen Kerstin Ekmanin. Nyt perheen kolme lasta lukevat monenlaisia kirjoja: Ellat, Keplerit, Risto Räppääjät ja Geoetsivät ovat kaikkien suosikkeja. Nuo kymmenkunta vuotta kannattaa käyttää lukemiseen niin tiiviisti kuin mahdollista. Kaisa Laaksonen sanoo, että lapsella on oikeus upota kirjan maailmaan ja keskittyä siihen. 11-vuotias keppihevostyttö lukee hevoskirjallisuutta ja Siri Kolun Me Rosvoloita. Pasi Heikura oppi lukemaan 5–6-vuotiaana koVain neljännes suomalaisvanhemmista lukee edes alle kouluikäisille lapsilleen. Kaverin kanssa hän luki kilpaa koulun kirjastosta esimerkiksi Viisikot
Eino pelaa jalkapalloa ja lukee jalkapallokirjoja, mutta myös sarjakuvat kiinnostavat. Valitettavasti moni ajattelee, että homma on hoidettu, kun lapsi oppii lukemaan. Monet vanhemmat kuljettavat lapsiaan urheiluharrastuksiin monta kertaa viikossa, mutta kirjat unohtuvat. Lasten lukemista on yritetty lisätä muun muassa Lukudiplomilla. – Aikuislukijoidenkin määrä pienenee. Koko kolmikko harrastaa kesäfutista ja partiota, lisäksi tytär soittaa pianoa ja vanhempi poika kitaraa. Nuorilla ajanpuute voi olla aito ongelma. Vikaa lienee tarjonnassa, sillä lastenja nuortenkirjoja suunnataan pääosin tytöille, ja useimmissa kirjoissa päähenkilö on tyttö. Hyvät toimintamallit vain eivät leviä. Kirja – paras ymmärrysväline Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti perustettiin Tampereelle vuonna 1978, ja nimi muuttui vuonna 2010 Lastenkirjainstituutiksi. Jos nukkumaan menevä nuori jättää kännykän toiseen huoneeseen, kannattaa kokeilla kirjaa 15 minuuttia, Laaksonen vinkkaa. – Lapsilla sentään on aikaa, kun koulupäivät ovat lyhyitä. Tytöt lukevat keskimäärin selvästi enemmän ja paremmin kuin pojat. Laaksonen tietää, että lukutaito edistää kaikkea oppimista. Ollaan kaukana valtakunnallisesta tasa-arvosta. Moni media käsittelee vain ne kuusi kirjaa, jotka saavat lastenkirjallisuuden Finlandia Junior -ehdokkuuden, ja vain ne esitellään kirjakaupoissa. Uutuuskirjoista kolmikko on mieltynyt Sari Peltoniemen Avaimenkantaja-trilogiaan ja Vuokko Hurmeen Kiepaus-kirjaan. Laaksonen tietää, että ainakin Pirkanmaalla diplomista on kehitetty Android-kännykkäversio yläkouluille. Aikuisen olisi hyvä näyttää lapselle, että myös kirjat kiinnostavat. Laaksonen konkretisoi, että toiseen maailmaan uppoaminen auttaa jo nukahtamisessa tai rentoutumisessa urheilun jälkeen. – Lapsi nauttii tarinan jakamisesta, ja luetun pystyy parhaimmin käsittelemään aikuisen kanssa keskustellen. Lukeminen siis on hyödyksi, mutta se on myös nautinto – kunhan aikuinen edistää kirjaan tarttumista. Instituutin kirjastossa on noin 70 000 lastenja nuorten kirjaa, noin 5 000 tutkimusta ja yli 700 lehtinimikettä. Jos lukee älylaitteelta, lapsi ei näe, lukeeko vanhempi romaania vai seuraako Facebookia. Arvostus nousee vain, jos aikuiset näyttävät esimerkkiä eli lukevat. Hän kehaisee, että monessa koulussa opettaja saa luokkansa lapset innostumaan lukemisesta, ja kirjastoissa pidetään hienoja teemapäiviä. LM 10/2018 s 16-21 18 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 18 7.9.2018 12.22. – Lastenja nuortenkirjallisuuden valikoima kasvaa vuosittain jopa 1 500 julkaisulla, mutta harva huomataan. Hyvät mallit jakoon Kaisa Laaksosen mukaan vähenevän lukemisen syy on asenteissa, kirjan arvoa ei ymmärretä. Lukeminen tarvitsisi vastaavan mallin kuin Liikkuva koulu, joka on tuonut liikuntatuokioita koululaisten arkeen. – Säännöllisyys ja rutiini ovat tärkeitä: päivittäinen lukuhetki auttaa ymmärtämään, että lukeminen vie uuteen maailmaan. Hän suree, jos kukaan ei anna tällaiselle kokemukselle mahdollisuutta. Hänestä jo kymmenen lukuminuuttia päivässä riittää. – Jos kehitetään lukemiseen kannustava peli, pitää varmistaa, että pelissä voi edetä vasta, kun kirjaan on oikeasti tutustuttu, hän huomauttaa. Lukeminen kehittää mielikuvitusta ja luovaa ajattelua paremmin kuin valmiiksi tarjottu tavara. Maija harrastaa keppihevosia ja lukee paljon, erityisesti hevoskirjoja. Hän soisi, että lukemiselle varattaisiin aikaa. – Vaikka kirja luettaisiin pätkissä, siihen pitkäjänteisyyden ja keskittyneisyyden tilaan ei pääse muilla välineillä. – Tilastojen mukaan vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee edes alle kouluikäisille lapsilleen. – Kirjastoväki ja pohjoismaiset tutkijat tuntevat meidät aika hyvin, mutta opettajat voisivat tuntea meidät paremmin, toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen pohtii. Lukeminen ja varsinkin kirjojen lukeminen on maailman ymmärtämiseen paras avain. Hän aikoo jossain vaiheessa saada valmiiksi kotimaisen kirjallisuuden väitöskirjansa, jossa paneutuu lasten kuvaamiseen 2000-luvun suomalaisissa kuvakirjoissa. Sen asiantuntijajoukko edistää lastenja nuortenkirjallisuuden asiaa. Mauri Kunnasta on kaikkine käännöksineen nelisen metriä, Marvi ja Mervi Jalon hevoskirjoja viitisen metriä, Tove Janssonia vielä enemmän
Hän sanoo sen olevan suorastaan kirjallisuuden idea. PASI HEIKURA Radioääni Pasi Heikura pitää ääneen lukemisesta. On ikävä fakta, että vain 7–17-vuotiaana on tarpeeksi aikaa lukea. 16-21 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 19 ›› LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 19 10.9.2018 15.06. LM 10/2018 s. Esimerkkeinä ääneen lukijoista käyvät Homeros, runonlaulajat ja Väinö Linna
– Tantalos ajatteli tarjota parasta, mihin pystyy, ja pataan päätyi esikoispoika. Heikura jatkaa tarinalla, jossa Lyydian kuningas Tantalos kutsui jumalat kotiinsa syömään. Olin kauhuissani, mutta poikia nauratti. Lukeminen yhdistää perhettä, tietävät Pasi, Martti, Maija, Eino ja Kaisa. Tilanne rauhoittui, ja lukeminen jatkui, Heikura muistelee. Tätä helpotti se, että Kaisa Laaksonen hoiti lapsia kotona liki kymmenen vuotta, ja Heikura on aina tehnyt töitä kotoaan. LM 10/2018 s 16-21 20 LAPSEN MAAILMA 10 | 2018 LM10_s16-21_Laaksonen_Heikura.indd 20 11.9.2018 6.58. Lastenklassikoista antiikkiin Pasi Heikura kertoo lukevansa lapsille vaimonsa kanssa vuoroilloin. PERHEESEEN KUULUVAT 7ja 9-vuotiaat pojat ja 11-vuotias tyttö. Nyt Heikura tekee Yle Radio 1:lle Aristoteleen kantapää -kieliohjelmaa, joka sai vuonna 2014 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja 2009 Bonnierin Vuoden journalistinen teko -palkinnon. KOULUTUKSELTAAN Laaksonen on filosofian maisteri ja kasvatustieteiden maisteri; Heikura on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän iloitsee, kun tarinoista selviää myös monien sanontojen alkuperä, joten medialukutaito kasvaa. Heikura kertoo mieluusti kaikille, mikä on vaikkapa Pandoran lipas. Sitten luettiin myös viisi jatko-osaa, ja urakkaan kului vuosi. Ajattelin, että ei herranen aika, ei tällaista voi lukea iltasaduksi lapsille, mutta pojat vain käkättivät. – Aluksi luin kirjaa lapsille kokeeksi. Yksi hajamielinen jumala oli ehtinyt puraista palan pojan olkapäästä, joka sitten paikattiin norsunluulla. n Martti tykkää liikkua ja lukea yhtaikaa. Laaksonen toivoo, että lukeminen saisi vastaavan mallin kuin Liikkuva koulu, joka on tuonut liikuntatuokioita koululaisten arkeen. Niinpä jumalat kokosivat sopasta pojan. Luettavaksi osui kohta, jossa joku tappoi veljensä lyömällä tältä pään poikki vahingossa. TYÖKSEEN Laaksonen on toiminut Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajana helmikuusta 2017; Heikura teki Simo Frangénin ja Jyrki Liikan kanssa Alivaltiosihteeri-radioohjelmaa vuosina 1990–2017. Ketkä. Lukeminen on yhteydessä koulumenestykseen, joten yliopistot naisistuvat. Yksi ratkaisu on nykyistä toiminnallisempi koulupäivä, jotta kaikki tavoitettaisiin. KAISA LAAKSONEN (s. Nokialla 1977) ja PASI HEIKURA (s. Toiseksi klassikoksi perhe valitsi Narnia-kirjat, joita luettiin toinen vuosi. Karviassa 1963) ASUVAT Tampereella. Vuosia sitten perheessä luettiin Ihmemaa Oz. Klassikkoihin uppoutuminen eteni, kun perheessä alettiin lukea Arto Kivimäen kolmiosaisen Antiikin taruja lapsille -sarjasta kakkososaa. Kunpa joka perheessä luettaisiin antiikin taruja, joista selviää monien sanontojen alkuperä. – Kun mukula suuttui tai pelkäsi, vaimo keksi mahtavasti, että luetaanpa jotain hauskaa kirjaa sohvalla. Laaksonen on mukana noin 30 kasvatusja kirjallisuusammattilaisen kansallisessa lukutaitofoorumissa, jonka opetusministeri asetti keväällä. – Opettajakoulutus kaipaa hyviä käytäntöjä, joilla opettaja saa nuoria innostettua lukemaan. Kun lapset olivat pieniä, vanhemmat lukivat myös päivisin. KIRJAT: Laaksoselta Suuri lukuseikkailu (2017); Heikuralta Näissä merkeissä (2003), Samoilla linjoilla (2004), Aristoteleen kantapää (2009), Mistä puhumme kun puhumme jostain (2013) ja Aika velikultia (2014) sekä Frangénin ja Liikan kanssa 27 Alivaltiosihteeri-kirjaa. Perheessä on edetty kirjasarjan loppuosaan, ja Heikura suosittaa, että joka kodissa luettaisiin antiikin taruja. Myös rahaa tarvitaan koulukirjastoihin ja henkilöstön koulutukseen. Tarina kääntyi paremmaksi, sillä jumalat sanoivat, että eivät he voi ihmistä syödä. Näin medialukutaito kasvaisi